Lyhyt lista, pitkä kokous
Yleiskaava 2016
Valtuustokauden tai peräti tämän vuosituhannen (tähän asti) tärkein asia. Teen tästä kokonaan oman postauksen tai useampia sellaisia. Helsinki alkaa tiivistää asumista niin, että nykyisten rajojen sisälle mahtuisi nykyiseen verrattuna neljännesmiljoona asukasta lisää tai jopa vähän enemmän. Lähes puolet tästä saadaan muuttamalla moottoritiet kaduiksi Kehä I:n sisäpuolella. Näitä on nyt noin 25 25 km, joten pinta-alaa vapautuu monta neliökilometriä. Jos moottoritie melualueineen merkitsee nyt keskimäärin puolen kilometrin railoa asutukseen ja tämä kaventuu 50 metriksi, uutta rakennusmaata tulee 11 neliökilometriä.
Ponsi Talin golfkentän kaavoittamisesta asuinkäyttöön
Valtuusto edellytti, että rakentamisen mahdollistamat asemakaavat ovat lainvoimaisia, kun golfkentän vuokrasopimus päättyy 2034. Nähtäisiin, kun muuttokuormaa vastaan ajaisi kaivinkone. Virasto kertoo vastauksessaan, että näin voidaan tehdä.
Yleiskaavassa mahdollistetaan rakentaminen golfkentän alueelle. Tarkoituksena on, että muistona menneestä alueelle jäisi yhdeksänreikäinen rata. Itse golfkentän alueelle ei paljonkaan rakentamista tulisi mutta sen ympärille, jolloin taas golfkentän alue tarvittaisiin kaikille avoimeksi viheralueeksi.
Rakennuskiellon jatkaminen Rysäkarilla
(Taas) Kaupungilla ja yrittäjällä on selviä erimielisyyksiä siitä, tarvitaanko suunniteltuun matkailukäyttöön asemakaava ja kenen pitää maksaa laiturit, sähkö ja viemärit alueelle.
O.S: ” Nähtäisiin, kun muuttokuormaa vastaan ajaisi kaivinkone. Virasto kertoo vastauksessaan, että näin voidaan tehdä.”
Kommunistinen Manifesti: ” Proletariaatti käyttää poliittista herruuttaan ottaakseen vähitellen pois porvaristolta pääoman…
luonnollisesti tämä voi aluksi tapahtua vain käymällä despoottisesti käsiksi omistusoikeuteen ja porvarillisiin tuotantosuhteisiin…
Edistyneimmissä maissa voidaan kuitenkin melko yleisesti soveltaa seuraavia toimenpiteitä: maaomaisuuden pakkoluovutus… ”
Noniin, eihän Talin golfkentän muuttamisessa ole kysymys mistään pakkoluovutuksesta, ainoastaan vuokrasopimuksen päättymisen jälkeisestä kaavoituksesta asumiskäyttöön.
Näinhän asia on lakipykälien mukaan, mutta taustalla oleva ideologinen motiivi huutaa kirkkaan punaisena . Siitäkin huolimatta, että “hanke” on kääritty silkkipaperiin , jota edustaa Suurhelsingin asuntopula.
Silkkipaperi on vaan siitä huono materiaali tällaiseen , että se kuultaa läpi.
Rakentakaa bulevardinne, mutta säästäkää kaupungin viheralueet ja vielä rakentamattomat merenrannat! Ja kun Helsingistä nyt metropolia ollaan tekemässä, niin luulisi kaupunkiin yksi golfkenttä ja pienlentokenttäkin mahtuvan.
Yleiskaavoittajien bulevardisointisuunnitelmien akilleenkantapää on pikaratikkaverkossa. On hyvin rohkea ja utopistinen kuvitelma olettaa, että kantakaupunkiin olisi toteutettavissa toimiva pikaratikkaverkko niin kattavasti kuin yleiskaavoittajat olettavat.
Tähän mennessä ei vielä ole tehty selvityksiä verkkotasolla. Nyt käynnistyvä konsulttityö on ensimmäinen pohdinta asiassa. Hyvä, että asiaan vihdoin päästään.
Laajasalon ratikan istuttamisessa keskustan ratikkaverkkoon on jo merkittäviä ongelmia. Se on mittakaavaltaan kuitenkin vain pieni alkupläjäys.
Jos bulevardisointia toteutettaisiin kaavaillussa laajuudessa pikaratikkaverkon varassa, kantakaupungin ratikkareittien ja varsinkin Niemen verkon välityskyky ei hyvin suurella todennäköisyydellä tule riittämään.
Bulevardisoinnin mahdollistama kantakaupunkimaisen kaupunkirakenteen voimakas laajentaminen on sinänsä houkutteleva asia. Se vaatii joukkoliikennejärjestelmältä paljon. Nyt on aika huolella tutkia sen bulevardisointia tukevat toimivat ratkaisut.
Totuus piilee yksityiskohdissa. Tällä hetkellä Korkeasaareen pääsee Mustikkamaalta. Yleiskaavassa sinne on piirretty sillat Hakaniemen torilta, Laajasalosta ja Katajanokalta. Kuinkahan monta vaippapaviaania sinne on tarkoitus asuttaa, 10 000..? 20 000..?
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=apina+ja+gorilla+ma+numminen
Kai yleiskaavassa selvitätte myös välineitä vähentää tarvetta liikkua yksityisautoilla sekä keinoja yleensä vähentää liikennettä keskusta-alueella? Yksi merkittävä ruuhkien ja liikenteen aiheuttaja ovat autolauttaliikenne keskustan satamiin, ja erityisesti autolautoilla liikkuva rahti (=rekat), joille paljon luontaisempikin kohde olisi Vuosaari. Jo nykyisellään Länsisataman liikenne on kestämättömällä tasolla. Jos vielä Länsiväylän liikennett kuristetaan kaupunki-bulevardi-ajatuksella, seisoo liikenne Keilaniemeen asti (nyt Länsiväylän alkuun ja Etu-Töölöön).
Tiedät varmasti, että suunnitteilla on Länsisataman laajennus ja liikenteen kasvattaminen nykyisestä. Jo nykyrakenteella liikennettä on liikaa. Lisätään tähän vielä laajennus, Jätkäsaaren väki- ja työpaikkamäärään kasvu, sekä kaupunki-bulevardit, ja huomataan, ettei Länsisatamaan sovi oikein yhtään rekka — tai edes henkilöautoliikennettä 2020-luvulla. Summa summarum, laajennus lisää ruuhkia ja on täydellinen rahanhaaskuu.
Onko asia tiedostettu ja listalla?!
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään useampia kansiratkaisuja teiden päälle. Eikö tuo ole ristiriidassa sen kanssa, mikä Koivusaaressa jostain syystä todettiin mahdottomaksi?
Kun kantakaupungissa pikaratikat laitetaan maan alle, ratikkaverkon rakentaminen onnistuu paremmin ja liikennöinti on nopeaa. Ajatus muun liikenteen kanssa eri tasossa kulkevista ratikoista oli jo Eliel Saarisen kaupunkisuunnitelmissa, mutta sen toteuttaminen on hieman viivästynyt;)
Kantakaupunkiin on toteutettu yksi ja suunnittelilla toinen maanalainen joukkoliikenteen muoto. Kolmas tuntuisi jo ehkä vähän ylimitoitukselta.
Metro on automatisoituna likimain pikaratikan mittainen kulkupeli. Sen elinkaarikustannukset ovat edullisimmat ja palveluun on koko ajan oltu tyytyväisiä.Sen ominta elinaluetta ovat kivikaupungit.
Bulevardi ei ole hallinnollinen päätös, mihin jotkut kaupunkiympäristöä ymmärtämättömät uskovat. Bulevardi on leveä väylä, jolla on riittävästi liikennettä niin, että sinne ja lähikaduille keskittyy palveluita. Siellä pitää olla jalankulku, pokupyörä, auto ja raideliikennettä. Pitää olla riittävästi asiakkaita ja paikoitustilaa asiakkaille.
Helsinki on liian harvaan asuttu. Tänne ei synny eläviä bulevardeja vaan mahtipontisia, tyhjiä väyliä kuten Ceaușescun Romaniassa oli tai Pohjois-Koreasa on. Niitäkö me ihan varmasti haluamme?
Ensin pitää rakentaa se kaupunki. Helsinkiä kaavoitetaan aivan liian maalaismaisesti tälläkin hetkellä. Katsokaa ilmakuvasta Ullanlinnan, Taka-Töölön ja Arabianrannan ero! Koko ajan mennään huonompaan, eikä uusille alueille ole mitään mahdollisuutta saada toimivia palveluita, jotka ovat kaupunkiasumisen juju.
Seuraavan bulevardin voi tehdä Hämeentiestä lemppaamalla bussit pois ja lisäämällä paikoitusmahdollisuuksia sekä pyöräkaistat. Asiakasvirrat saattavat juuri riittää.
Yhtään onnistunutta vanhan metrolinjan automatisointia ei käsittääkseni ole tehty maailmassa. Epäonnistumisia sen sijaan tiedetään.
Myöskään yhdessäkään tapauksessa raskaan raideliikeneteen elinkaarikustannukset eivät ole olleet pienemmät kuin ns. “lightrail” vaihtoehdon. Tämän takia mm. Lontoossa ja Pariisissa on rakennettu vähemmän liikennöidyille reiteille raitiovaunulinjoja, ei uusia metrolinjoja. Väite metron alhaisempiin elinkaarikustannuksiin ei voi pitää paikkansa ja on joko tahallista sumutusta tai virhe. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa lightrail on runkolinjoilla myös elinkaarikustannuksiltaan edullisempi kuin bussivaihtoehto.
Länsisuunnan spåraliikenne olisi voitu vetää nykyisin Baanana tunnettua kuilua pitkin, jolloin sen nopeus olisi keskustassa ollut käytännössä sama kuin metron.
Metro on suurkaupunkien kulkuväline. Ensin pitäisi vain rakentaa se kaupunki.
Omistusoikeus on kommunismia, selkis.
Liikenteen vähentäminen tarkoittaa samalla asiakasvirtojen vähenemistä. Asiakasvirtojen väheneminen tarkoittaa palveluiden vähenemistä. Palveluiden väheneminen taas on yksi askel slummiutumisessa. Miksi haluat slummiuttaa Helsingin keskustan?
Tämä on enemmänkin makuasia. Kannattaa pitää mielessä että asiointi- ja kaupassakäyntitavat ovat muuttuneet ratkaisevasti. Autoilijalle kauppakeskukset ovat asiointimielessä ylivoimaisia, ja verkkokauppa on korvannut perinteisen kivijalasta trokaamisen.
Barcelonan Diagonal on hyvä esimerkki, uudemmissa osissa bulevardia reunustavat kadut eli asiointipysäköinti jätettiin pois, ja tilalle tuli lähiöihin menevä ratikka. Keskialue varattiin kevyelle liikenteelle. Lopputulos on minusta erinomaisen onnistunut kunnes kadun rajaus rantaa lähestyttäessä katoaa ja hajoaa epämääräiseksi linnunkakka-arkkitehtuurialueeksi jonka katutilaa hallitsee karmea Herzog & de Meuronin Edifici Fòrum.
Diagonal on siitä hyvä katu että se havainnollistaa kaupunkisuunnittelun erilaisia paradigmoja suuruudenhulluudesta pienimuotoisuuteen, sen päästä päähän kävelyn pitäisi olla pakollista kaikille jotka aikovat vaikuttaa Helsingin bulevardisoitavien sisääntuloväylien suunnitteluun.
Jos sisääntulobulevardi halutaan pitää osana kaupunkirakennetta, sitä ei voida rakentaa perinteisellä suomalaisella kiitoratamitoituksella. Mechelininkatu havainnollistaa tätä hyvin, kaupunkirakenne loppuu Hietaniemenkatuun, sitten alkavat aukiot joilla liikutaan vain jos on pakko.
Ei ole vieläkään liian myöhäistä. Baanan viemään tilaan mahtuu ratikka ja fillarointi päällekkäin. Vielä sisäänkäynti Kampin metroasemalle / Pisaraan ja lämminkuiva säilytys fillareille jotta saadaan julkisen liikenteen mukavuusaspekti kohdalleen.
Vanhan systeemin automatisointi on tunnetusti vaativa työ, semminkin jos mukana on vanha kalusto. Helsingissä 40 vuotta vanhat vaunut vievät nyt aikaa, mutta projekti rämpii uskoakseni maaliin.
On vielä aikaista arvioida, miten Helsingin seudulla joukkoliikenteen eri kuljetusmuotojen edullisuus kehittyy lähivuosikymmeninä. Tähän saakka raskas raideliikenne on ollut edullisinta ja metro niistä parempi. Kalle voisi käväistä lukaisemassa ne länsisuunnan pikaratikan tutkitut vaihtoehdot.
Pääpointti on tässä bulevardisointiasiassa kuitenkin se, että tiivistyvää kaupunkirakennetta on osattava tehdä niin, että joukkoliikenne pysyy yhtä toimintavarmana kuin tähän saakka.
Helsingin raitioverkko ei taivu hevin suurisuuntaiseen välityskyvyn kasvuun. Tarjolla olevat mahdollisuudet päästä katutasossa nykyistä nopeammalle tasolle ovat kokemusten mukaan aika rajalliset. Poikittaisia raidejokereita saadaan varmasti nopeiksi ja investointeina kannattaviksi.
Tuo on visio, eli harhakuva. Hyvä sellainen 🙂
Tuota en usko. Helsinki ei voi olla maailman ainoa kaupunki, jossa raskas raideliikenne on lightrail’ia edullisempaa. Eikö hälytyskellot soi yhtään? Puhdas huijaus tai vain väärin laskettu.
Metro on tosiaan ratikkaa halvempi myös nousijakohtaisia kustannuksia vertailtaessa, mutta tähänkin pätee sama mitä mm. Joukkoliikennefoorumilla on paljon puhuttu bussien ja ratikoiden yksikkökustannusvertailusta: Mitä enemmän raitioliikennettä kulkee myös ruuhkaisimman keskustan ulkopuolella, niin sitä alhaisemmat sen kustannukset ovat. Ja mitä enemmän raitioliikenteen laajentamisella ja toisaalta bussilinjaston uudelleenjärjestelyllä vähennettään päällekkäistä tarjontaa säteittäisväyliltä, niin sitä edullisempaa HSL-alueen joukkoliikenne kokonaisuutena on tuottaa. Ja kun pintajoukkoliikenteen eri muodot eivät kilpaile samasta tilasta, niin samalla voidaan tuottaa parempaa palvelua kaikkialla.
Kustannusten osalta tärkeintä pitäisi kai olla kustannusten ja tuottojen erotus, eli subvention tarve, ja vielä tätäkin tärkeämpänä poliittinen tahto siitä, että miten hyvää joukkoliikennepalvelua halutaan tarjota ja mitä halutaan autoilun kulkumuoto-osuudeksi Helsingissä?
Helsingin nykyiselläkin ratikkaverkolla olisi paljon asioita tehtävänä, joiden avulla mm. liikennöintikustannuksia saataisiin alennettua. Kirjoitin tuonne Yleiskaavan raideverkko ‑kirjoituksen kommentteihin seikkaperäisen selostuksen asiasta pohjautuen omiin tietoihini ja kokemuksiini.
Tulihan se sieltä — metron ylivertaisuus!
Vepsäläinen ja muut metron kummisedät ovat jo nyt aiheuttaneet yhteiskunnalle ison kuprun kun saivat päättäjät ostamaan vakuuttelut Länsimetron ja automaation paremmuudesta ja leimasivat kevyemmät ratkaisut “satuolennoiksi”.
Jo ennen kummankaan näiden budjetiltaan räjähtäneen ja jo valmiiksi torson metroprojektin valmistumista alkaa paljastua minkä mittaluokan puhalluksia nämä lähinnä maanomistajia ja rakennusalaa hyödyttävät hankkeet ovat. HSL:n lippuhintoihin kohdistuu jo nyt kovia nousupaineita kun on investoitu liian kalliisiin systeemeihin.
Kiltit sedät, älkää pilatko enempää suuruudenhulluilla päähänpistoillainne.
Nürnbergissä voi käydä ihailemassa molempia tai siellähän jätettiin se epäonninen tapaus suunnitteluasteelle. Suomessahan automatisointiprojektissa kyseessä näyttää olevan lähinnä tapa kupata kaupunkien rahaa Siemensille. Toisaalta on ehkä turha yrittää selittää pahantahtoisuudella sitä minkä voi selittää epäpätevyydellä.