Katajanokalle 2000 uutta asukasta

74 vastausta artikkeliin “Katajanokalle 2000 uutta asukasta”

1. Tuo kuva Kata­jan­nokas­ta on mielestäni kyl­läkin lintuperspektiivistä!

   Vastaa

2. Mah­tuuko tuol­la raitio­vaunu aja­maan Suomen­lin­nan huolto­lau­tan ter­mi­naalin luo, kään­tymään ja takaisin? Jos ei, niin mik­si ei?

   Vastaa

3. Tehdään niistä kaupun­gin vuokra-asuntoja.

   Vastaa

4. Muis­taak­seni ne parkkipaikat siel­lä Kata­jan­nokan reunal­la eivät mitään ilmaisia paikko­ja olleet. Joskus olen tuol­la autol­lakin käynyt, suku­laisia lai­vater­mi­naali­in viemässä. Se raitio­vau­nun nykyi­nen kään­tö­paik­ka kan­nat­taisi muuten siirtää vielä pidem­mälle, jot­ta se palvelisi myös Ehrensvärd-lau­tan ter­mi­naalia, vaik­ka ne Kru­unuvuoren sil­lat rakennettaisiinkin.

   Jos nyt tuonne raken­netaan yksi kort­telirivi lisää, ovat niihin taloi­hin raken­net­ta­vat asun­not sit­ten ilmeis­es­ti yksiöitä, vai miten saat tuon mer­inäköalas­ta naut­tivien määrän kas­va­maan? Edel­lisen taloriv­in asukkail­ta­han maise­mat tuon viis­toil­maku­va­mallin mukaan peit­etään. Ainakaan muual­la asu­vat eivät sit­ten parkkipaikko­jen hävi­tyk­sen jäl­keen enää pääse sinne niitä näköalo­ja kat­se­le­maan (elleivät julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä kul­je. Vrt. aiem­mat ehdotukseni/kommenttini raitio­vaunulin­jan piden­tämis­es­tä tuol­la alueella).

   Kauanko se uusi joukko mer­inäköalo­jen ihail­i­joi­ta saa maisemista naut­tia, eli kos­ka kaupun­ki mah­taa rak­en­taa seu­raa­van vai­heen, eli uuden korttelirivin?

   Vastaa

5. Etelän­puoleisen ran­nan uusi kort­telirivi näyt­tää asial­liselta ratkaisul­ta ajatellen alueen nykykäyt­töä. On tietenkin selvää, että nyt etelän­puolen uloim­mas­sa kort­telirivis­sä asu­vat tule­vat tätä vas­tus­ta­maan sitkeästi. Ehkä kort­telirivi­in voisi puhkaista mer­inäköala-aukon esimerkik­si jät­tämäl­lä yksi kort­teleista puis­tok­si. Skat­tan yksi ongelmista on noin yleisem­minkin keskeis­ten viher­aluei­den puute. Vanki­la-alue olisi aikanaan pitänyt lait­taa puis­tok­si. Suurin ongel­ma on toki laivo­jen aiheut­ta­ma älytön rekkar­al­li. Jos Skatan alle tosi­aankin ollaan suun­nit­tele­mas­sa suur­ta parkkilu­o­laa niin eikö siinä samas­sa voitaisi puhkaista tun­neli vaik­ka Ter­vasaaren liepeille, johon laivo­jen meno- ja tuloli­iken­teen voisi ohjata.

   Vastaa

6. Totu­us piilee yksi­tyisko­hdis­sa, osa 2

   Kata­janokalta on vedet­ty metro Töölön kaut­ta Pasi­laan. Samoin Jätkäsaares­ta. Metrolin­jo­jen pohjoipää on vähän hakuses­sa, joko Viikin pel­lot tai Torp­par­in­mäen omakotitaloparatiisi.

   Ilmeis­es­ti muu­ta­man tun­nin välein tule­via ris­teily­matkus­ta­jia palvel­e­vak­si aiot­tu metrolin­ja ei kuitenkaan mene Päärautatiease­malle, vaan Kamp­pi­in kel­lar­in kol­man­teen ker­rokseen. (Sen alle tullee vielä Tallinnan tunneli) .

   Kävellen olisit jo perillä..

   Vastaa

7. @blomqvist_FIN:
   Suurin ongel­ma on toki laivo­jen aiheut­ta­ma älytön rekkar­al­li. Jos Skatan alle tosi­aankin ollaan suun­nit­tele­mas­sa suur­ta parkkilu­o­laa niin eikö siinä samas­sa voitaisi puhkaista tun­neli vaik­ka Ter­vasaaren liepeille, johon laivo­jen meno- ja tuloli­iken­teen voisi ohjata. 

   Tuon tun­neli­v­ai­h­toe­hdon ongel­mat ovat samat kuin Jätkäsaaren tun­nelipo­hd­in­to­jen. Tun­neli vain siirtää rekkaru­uhkaa uuteen kohtaan. Peru­songel­ma kun on rekkali­ikenne yleen­sä keskus­ta-alueel­la, ja vas­tauskin on sama kuin Jätkäsaa­res­sa, suurem­pi osa auto­lau­toista pitää ohja­ta Vuosaa­reen, eri­tyis­es­ti rekko­jen tuomi­nen keskus­taan tulee hin­noitel­la korkeaksi.

   Vastaa

8. Onko nuo talot, joiden eteen tuol­la oltaisi­in rak­en­ta­mas­sa, omil­la ton­teil­laan, vai onko kyseessä kaupun­gin maa-alue? Entä asun­not, ovatko ne ihmis­ten koval­la rahal­la mak­samia, vai niitä HITAS-asun­to­ja, joi­ta tässä hil­jat­tain sai myy­dä aiem­mista sään­nöistä poiketen, ihan markki­nahin­taan? Tuol­la­han jou­tu­isi­vat sit­ten ole­mas­saole­vista taloista käm­pän eri aikoina han­kki­neet asukkaat mah­dol­lis­es­ti kovinkin eri­ar­voiseen ase­maan. Ovatko paikalla (mah­dol­lis­es­ti) asuneet demar­it jo ehti­neet myy­dä sieltä kämp­pän­sä (ja kääriä sievoiset voitot)?

   Vastaa

9. Kata­janokan vähäiset viher­alueet tulisi kyl­lä säästää. Voisiko “tosi­aan turhat parkkialueet” rak­en­taa vielä tehokkaam­min ylöspäin. Mer­inäköala­han tuos­sa joka tapauk­ses­sa menetetään. Komeat tor­ni­talot oli­si­vat maise­mallis­es­tikin jokat­a­pauk­ses­sa parem­pi ratkaisu kuin nuo parkkialueet. Viher­aluei­den säästämistä puoltaa myös se että skat­tal­la niitä on kovin vähän…

   Vastaa

10. @blomqvist_FIN: On tietenkin selvää, että nyt etelän­puolen uloim­mas­sa kort­telirivis­sä asu­vat tule­vat tätä vas­tus­ta­maan sitkeästi.

    Kun ollaan vero­tuk­sel­la luo­tu tilanne jos­sa henkilöko­htainen var­al­lisu­us ei riipu niinkään työn­teosta vaan siitä mis­sä vai­heessa ja miten on sat­tunut hyp­päämään omis­tusasumiseen mukaan, ja suurin osa var­al­lisu­ud­es­ta on kiin­ni asun­nos­sa niin aivan var­masti. Puhutaan hyvinkin use­am­mas­ta tuhannes­ta eurosta/neliö etelän katunäkymän ja mer­inäkymän välillä.

    Vielä kyynisem­min: nim­by­jen ja yim­by­jen rajal­in­ja kul­kee yleen­sä sen mukaan onko kaava­muu­tok­sis­sa saa­jan vai mak­sa­jan puolel­la. Aina kan­nat­taa valit­ta­mal­la lait­taa lot­to vetämään kun ei ole hävittävää.

    Toisaal­ta, kun tap­pelu tulee joka tapauk­ses­sa, voisiko rantaa samal­la vähän täyt­tää jot­ta saataisi­in yksi rivi talo­ja lisää? Epä­to­den­näköistä että pari kort­teliriv­iä vielä jak­saisi elät­tää kovin kum­moisia palveluja.

    Vastaa

11. MikaS:
    Kata­janokan vähäiset viher­alueet tulisi kyl­lä säästää. Voisiko “tosi­aan turhat parkkialueet” rak­en­taa vielä tehokkaam­min ylöspäin. Mer­inäköala­han tuos­sa joka tapauk­ses­sa menetetään. Komeat tor­ni­talot oli­si­vat maise­mallis­es­tikin jokat­a­pauk­ses­sa parem­pi ratkaisu kuin nuo parkkialueet. Viher­aluei­den säästämistä puoltaa myös se että skat­tal­la niitä on kovin vähän…

    Ongel­ma on se, että korkeat talot Skat­tan eteläre­unalle raken­net­tuna blokkkaa­vat auringon muul­ta Skattalta.

    Oikea paik­ka rak­en­taa tor­ni­talo­ja olisi Skat­tan pohjois­ran­ta, jol­loin var­jos­tus osu­isi pohjois­sa­ta­maan ja Ter­vasaaren edustalle jne.

    Samal­la taval­la esim. bule­vardis­oita­van län­siväylän pohjois­puolelle pitäisi rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Var­jot jäävät Seurasaaren selälle.

    Vastaa

12. Rolle: Tuon tun­neli­v­ai­h­toe­hdon ongel­mat ovat samat kuin Jätkäsaaren tun­nelipo­hd­in­to­jen. Tun­neli vain siirtää rekkaru­uhkaa uuteen kohtaan… 

    Jätkäsaaren “ruuh­ka” on ihan itseai­heutet­tu. Kun kat­soo kart­taa, voitaisi­in liikenne jo nyt ohja­ta suo­raan Län­siväylälle, jos halut­taisi­in. Kaavoitus ei men­nyt ihan nap­pi­in, mut­ta mikä liiken­nejär­jeste­ly olisi Helsingis­sä viime vuosi­na onnistunut?

    Samoin on Kata­janokan lai­ta. Liikenne saadaan aikanaan suo­raan keskus­tatuneli­in, kun­han se keskus­tatun­neli saadaan tehtyä.

    Ranta on parem­pi, jos tuo uusi kort­telirivi tulee siihen. Samal­la voisi täyt­tää vähän lisää ja rak­en­taa kak­si riv­iä heiman kapeampia kort­telei­ta. Nyt ollaan taas tekemässä 1/2‑kaupunkia, eli tehokku­udet eivät ole sitä, mitä pitäisi olla kaupungissa.

    Paikoituk­sen kannal­ta Skat­ta on ongel­malli­nen. Kesku­s­paikoi­tushal­lit ovat huono ratkaisu. Kaupun­ki vetää liikaa välistä ja paikoituk­ses­ta tulee kallista. Ainakin uusien talo­jen osalta paikoi­tus tulee saa­da raken­nusten alle osakkeik­si tai edes taloy­htiöi­den hallintaan.

    Vastaa

13. Tässä peri­aat­teelli­nen kysymys: Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että tois­t­en ikkunoiden eteen raken­net­taisi­in, tois­t­en näkymät peit­täen, tuos­ta vaan? Perustelut? 

    Entä minkälaiset ovat omat ikkunanäkymänne?

    Vastaa

14. “Jotenkin on saatu sata­man kanssa sovi­tuk­si, että laivo­jen las­taamiseen riit­tää vähempikin maa-ala.”

    Koit­takaa nyt ihmeessä ottaa tämä sata­ma-asia tikun­nokkaan. Eikö rekkar­al­lion­gel­ma pitäisi ratkaista nyt yleiskaa­van käsit­te­lyn yhtey­dessä? Asia pitäisi selvit­tää perus­teel­lis­es­ti, eikä mil­län mutu-lausun­noil­la. Kuka tästä oikein päät­tää? Tei­dän lau­takun­tanne, sata­ma, kaupung­in­hal­li­tus, Pajunen, Vinkig line, valtuusto?

    Vastaa

15. -e-:
    …Kuka tästä oikein päät­tää? Tei­dän lau­takun­tanne, sata­ma, kaupung­in­hal­li­tus, Pajunen, Vinkig line, valtuusto? 

    Noista vai­h­toe­hdoista toiv­ot­tavasti Viking Line, kos­ka sil­lä on eniten pelis­sä. Myös sata­maa kan­nat­taa kuun­nel­la. kaupung­in­hal­li­tuk­sel­la ja val­tu­us­tol­la ei ole tässä yhtään euroa omaa rahaa kiin­ni, joten vas­tauk­set ovat sen mukaisia. Pajunen on ollut niin pitkään liike-elämässä, että hänel­lä on var­maan jonkin­lainen käsi­tys asi­as­ta, vaik­ka omat rahat eivät tiet­tävästi ole kiin­ni tässä.

    Vastaa

16. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että tois­t­en ikkunoiden eteen raken­net­taisi­in, tois­t­en näkymät peit­täen, tuos­ta vaan?

    Ehkä kan­nat­taa ajatel­la asun­toa sijoituk­se­na, jois­sa välil­lä voit­taa ja välil­lä häviää, ja häviämäänkin pitää oppia. Tähän men­nessä kan­takaupungis­sa on voin­ut 90-luvun alun jäl­keen vain voit­taa, ja run­saasti, kun valtio/kaupunki eivät ole osan­neet rahas­taa arvon­nousus­ta itselleen oikein mitään.

    Tuos­ta vaan ei talo­ja tois­t­en näkymien eteen oikeusval­tios­sa raken­neta, ja aivan var­masti jos Kata­janokalla yleiskaavae­hdo­tuk­sen mukaiseen ratkaisu­un päädytään, kul­je­taan korkeim­man hallinto-oikeu­den kaut­ta. Sille ei sit­ten voi mitään jos jää yleisen oikeusta­jun jyräämäk­si, tämä on kuitenkin aika sivistynyt tapa ratkoa intressiristiriitoja.

    Vastaa

    1. Nämä ovat Hitas-asun­to­ja, jois­sa ei koskaan ole mak­set­tu mer­inäköalas­ta mitään.

       Vastaa

17. Kivikaupun­gin kas­vat­ti kirjoitti:

    “Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että tois­t­en ikkunoiden eteen rakennettaisiin

    Kaupun­gin on kyl­lä han­kala kas­vaa, jos ole­mas­sa ole­vien talo­jen ikkunoiden eteen ei saa rak­en­taa uusia taloja.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä ovat Hitas-asun­to­ja, jois­sa ei koskaan ole mak­set­tu mer­inäköalas­ta mitään. 

    Ovatko ne talot ja niiden asun­not edelleenkin siis hin­tasään­nöste­lyn piiris­sä? Mikä on nykyti­lanne Kata­jan­nokalle raken­net­tu­jen HITAS-asun­to­jen osalta täl­lä hetkellä?

    Muis­telin näh­neeni aiem­min jonkin HITAS-sään­te­lyn purkua koske­van uutisen, ja sel­l­ainen löy­tyi viime vuodelta esim. täältä: “http://www.hs.fi/kaupunki/a1382323738675” ja toinen kir­joi­tus täältä: “http://katajanokkaseura.blogspot.fi/2013/11/hitas-puhuttaa.html”. Sil­loin vuosi sit­ten ihmettelin kovasti sitä, mik­si ihmeessä tuo asun­to­jen kohtu­uhin­taisu­u­den mah­dol­lis­t­a­mi­nen piti purkaa? Tässä uuden yleiskaa­van talorivis­säkö on sit­ten sen asian selitys? 

    Paljon aiem­min ihmettelin puolestaan sitä, mik­si ihmeessä HITAS-jär­jestelmän piiri­in piti sisäl­lyt­tää mer­inäköalahuoneis­to­ja, jot­ka kai muutenkin oli­si­vat men­neet kau­pak­si, reip­paasti kovem­mal­lakin hin­nal­la. Jotenkin min­ulle jäi asi­as­ta sel­l­ainen mieliku­va, että demar­it oli­vat aikoinaan vah­vasti asi­aan vaikut­ta­mas­sa, mut­ta on toki mah­dol­lista, että muis­tan väärin. Ole­tan toki lisäk­si, että ilman enem­mistöä ei näitäkään päätök­siä yleen­sä olisi voitu tehdä.

    Ehtivätkö siis hin­tasään­nöstelystä vapau­tua noin vuo­den sisäl­lä tästä päivästä nuo Kata­jan­nokan HITAS-talot, ja ovatko ne juuri niitä talo­ja, jot­ka ovat nyt jäämässä tuon uuden kort­teliriv­in taakse?

    Tilan­nehan on tosi­aan aika mie­lenki­in­toinen, jos esim. joku tuol­la asu­va on vaikka­pa vaikut­tanut aiem­min mer­inäköalal­la “siu­nattu­jen” talo­jen HITAS-sään­nöste­lyn purkamiseen, ja/tai saanut vih­jeitä ja/tai tietoa tulev­as­ta yleiskaavas­ta esim. hyvä-veli-suhtei­den avul­la. Tuore, hyväuskoinen, markki­nahin­taisen asun­non osta­ja­han tuos­sa tietysti voi kär­siä melkoisen tap­pi­on, mak­set­tuaan mer­inäköalas­ta, jota nyt suun­nitel­laan peitettäväksi. 

    Toisaal­ta se, joka on mui­ta (markki­nahin­taisia asun­to­ja) halvem­mal­la HITAS-asun­ton­sa aikoinaan saanut, ja hin­tasään­nöste­lyn purkamisen ansios­ta on sen mah­dol­lis­es­ti voin­ut äsket­täin kalli­il­la hin­nal­la myy­dä, on voin­ut kääräistä sievoisen voiton. Kaup­pa­han se on joka kan­nat­taa, sanotaan.

    Vastaa

19. Asumisen pitäisi olla tosin muu­takin kuin voit­to­jen käärim­istä tai tois­t­en päätök­sistä johtu­vien katk­e­rien tap­pi­oiden nielemistä, mut­ta jos päätök­sen­tek­i­jämme näin päät­tävät, niin minkäs teet (kuin mui­s­tat asian seu­raavis­sa vaaleissa)!

    Vastaa

20. “kuin mui­s­tat asian seu­raavis­sa vaaleissa” 

    Poli­itikot voi tosi­aan aina vai­h­taa. Mut­ta mil­läs vai­h­dat ide­ol­o­gis­es­ti ohjel­moituneet virkamiehet, jot­ka toimi­vat ilman minkään­laista poli­it­tista vas­tu­u­ta niin, että kaik­ki annetut polut ovat pelkkiä samaan suun­taan johtavia näennäisvaihtoehtoja?

    Vastaa

21. Vai­h­toe­htokaavas­sa on Kata­janokan kohdal­la sama aja­tus pait­si, että myös kär­keen tulisi koil­liseen päin yksi kort­telirivi. Se on vähän liioit­telua, sil­lä kyl­lä sinne kär­keen vihervyöhyke kuuluu. 

    Kun vielä sitä vihervyöhyket­tä hoidet­taisi­in, esim. ruokot­tomas­sa kun­nos­sa ole­va pal­lo­kent­tä kärjessä…
    Jään­mur­ta­jien tilalle voisi hyvin tehdä taloja.

    Vastaa

22. Kalle: Jätkäsaaren “ruuh­ka” on ihan itseai­heutet­tu. Kun kat­soo kart­taa, voitaisi­in liikenne jo nyt ohja­ta suo­raan Län­siväylälle, jos halut­taisi­in. Kaavoitus ei men­nyt ihan nappiin, 

    Liikenne voitaisi­in ohja­ta vaik­ka suo­raan Alfa Cen­tau­ri­in, jos halut­taisi­in. Mut­ta kysymys on tietysti aina rahas­ta. Län­siväylälle ohjaami­nen on kallista eikä astronomisille kus­tan­nuk­sille tah­do löy­tyä mak­sa­jaa. Vai onko Kallel­la ehkä tiedos­sa jokin hal­pa kik­ka kol­mo­nen? Pieni parin­sadan­miljoo­nan tunnelinpätkä?

    Vastaa

23. Osmo: “Nämä ovat Hitas-asun­to­ja, jois­sa ei koskaan ole mak­set­tu mer­inäköalas­ta mitään.”. Nyt Osmo lähetit vah­van sig­naalin niille jot­ka pohti­vat esim. ATTn HITAS-asun­to­jen ostoa. Siel­lä on sato­ja tar­jol­la, kaup­pa ei oikein käy ja nyt näyt­tää että osta­ja on myöhem­min kaupun­gin heittopussi.

    Vastaa

24. @blomqvist_FIN:
    Ehkä kort­telirivi­in voisi puhkaista mer­inäköala-aukon esimerkik­si jät­tämäl­lä yksi kort­teleista puis­tok­si. Skat­tan yksi ongelmista on noin yleisem­minkin keskeis­ten viher­aluei­den puute.

    MikaS:
    Kata­janokan vähäiset viher­alueet tulisi kyl­lä säästää.

    Kata­janokalla nyt asuvil­la ja sinne tule­vaisu­udessa muut­ta­jille ei tule minään yllä­tyk­senä, että siel­lä on vähäis­es­ti viheralueita.

    Koko Helsinkiä ei tarvitse eikä pidä veistää yhdestä puus­ta. Meil­lä on huu­ta­va pula luon­toar­vot­tomas­ta kaupungista.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Tässä peri­aat­teelli­nen kysymys: Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että tois­t­en ikkunoiden eteen raken­net­taisi­in, tois­t­en näkymät peit­täen, tuos­ta vaan? Perustelut? 

    On. Oma­lle ton­tille pitäisi lähtöko­htais­es­ti voi­da tehdä mitä vain.

    Vaikkei naa­puria sitoisi mikään kaa­va tai sään­tö, omia ikku­nanäkymiä voisi edelleen suo­jel­la naa­purin ahneudelta mak­samal­la naa­purille sopi­va kor­vaus menete­ty­istä kiinteistökehitystuloista. 

    Mut­ta minus­ta tun­tuu, että val­taosa näkymien­sä menet­tämis­es­tä valit­ta­va ei ole valmis mak­samaan näkymistään juuri mitään. Sama tilanne kuin pysäköin­nis­sä, jon­ka kysyn­tä rom­ah­taa jos siitä joutuu mak­samaan samat neliöhin­nat kuin muus­ta raken­netus­ta tilasta.

    Vastaa

    1. Mei­dän taloy­htiömme muuten oli mak­sanut siitä, ettei naa­pu­ri­ta­lo käytä koko raken­nu­soikeut­taan ja peitä näköalaa, mut­ta niin vain kaavaa muutet­ti­in ja näköala meni eikä kor­vaus­ra­ho­ja palautettu.

       Vastaa

25. Sepi: Ongel­ma on se, että korkeat talot Skat­tan eteläre­unalle raken­net­tuna blokkkaa­vat auringon muul­ta Skattalta.

    Oikea paik­ka rak­en­taa tor­ni­talo­ja olisi Skat­tan pohjois­ran­ta, jol­loin var­jos­tus osu­isi pohjois­sa­ta­maan ja Ter­vasaaren edustalle jne.

    Samal­la taval­la esim. bule­vardis­oita­van län­siväylän pohjois­puolelle pitäisi rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Var­jot jäävät Seurasaaren selälle. 

    Hyvä, että joku sen­tään ymmärtää jotain siitä, minne var­jot yleen­sä lankea­vat. Kesäaikaan tosin aurinko nousee Helsin­gin lev­eyspi­ir­il­lä jotakuinkin kaakos­ta ja las­kee juhan­nuk­sen aikaan luo­teeseen. Syksyl­lä, kevääl­lä ja talvel­la tilanne muut­tuu. Tääl­lä Pohjolan pimeil­lä perukoil­la sitä auringonva­l­oa tarvitaan!

    Auringonlasku­jen, tai avarien ja pitkien näkymien blokkaami­nen ei ole minus­ta suositeltavaa laisinkaan. Auringonlaskua kat­so­maan veivät ker­ran Kreikas­sa sikäläiset isän­täm­mekin. Se oli heistä, kuten kaik­ista meistä vierais­takin, todel­la upea elämys, myös siel­lä Posei­donin temp­pelin vierel­lä. Sen ver­ran fik­sumpaa (ja ilmeis­es­ti varhem­min puus­ta alas kiiven­nyt­tä) joukkoa oli­vat, etteivät olleet noiden näkymien eteen rakentamassa/suunnittelemassa näkymät peit­tävää asuinaluet­ta (mer­en­täytöille) noin 4000–5000 asukkaalle ja noin 1500 työ­paikalle, kuten KSV ja KSL Helsingissä!

    Nou­se­van auringon kansan edus­ta­jan näin puolestaan ker­ran, vuosia sit­ten, suorit­ta­mas­sa rit­u­aale­jaan Län­siväylän vierel­lä, heti sen pohjois­puolel­la, Helsin­gin ja Espoon rajan tun­tu­mas­sa. Tääl­lä Suomes­sa ei ehkä täysin ymmär­retä, mikä rikkaus avoimeen ympäristöömme, ja kaik­keen sen tois­taisek­si suo­maan, sisäl­tyy. En kuitenkaan tuon jäl­keen enää ihme­tel­lyt, mik­si maamme on myös japani­lais­ten tur­istien suo­sios­sa. Avoin kaupunki­maise­ma ja lähilu­on­to voi olla mon­elle heistä kuin pieni ihme!

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Mei­dän taloy­htiömme muuten oli mak­sanut siitä, ettei naa­pu­ri­ta­lo käytä koko raken­nu­soikeut­taan ja peitä näköalaa, mut­ta niin vain kaavaa muutet­ti­in ja näköala meni eikä kor­vaus­ra­ho­ja palautettu.

    Ohoh. Et var­maan halua ker­toa tästä tarkemmin?

    Vastaa

    1. En tiedä tästä sen enem­pää. Tuo kor­vaus oli mak­set­tu kym­meniä vuosia aikaisem­min, joten jos se olisi perit­ty takaisin, ei siitä paljon olisi inflaa­tion vuok­si jäänyt. Kyse oli Kata­janokankatu 2:een tehdys­tä uud­is­rakennnuk­ses­ta. Kaavoit­ta­jaa se ei sido.

       Vastaa

27. Sakke: Syksyl­lä, kevääl­lä ja talvel­la tilanne muut­tuu. Tääl­lä Pohjolan pimeil­lä perukoil­la sitä auringonva­l­oa tarvitaan! 

    Kotona sitä ei ikävä kyl­lä saa, kos­ka päiväl­lä ollaan muual­la ja aamul­la sekä illal­l­la on pimeää. Kesäl­lä tulee sit­ten vähän liikaakin, mikä on yksi hyvä syy rak­en­taa myös var­joisia taloja.

    Sakke: Auringonlasku­jen, tai avarien ja pitkien näkymien blokkaami­nen ei ole minus­ta suositeltavaa laisinkaan. Auringonlaskua kat­so­maan veivät ker­ran Kreikas­sa sikäläiset isän­täm­mekin. Se oli heistä, kuten kaik­ista meistä vierais­takin, todel­la upea elämys, myös siel­lä Posei­donin temp­pelin vierel­lä. Sen ver­ran fik­sumpaa (ja ilmeis­es­ti varhem­min puus­ta alas kiiven­nyt­tä) joukkoa oli­vat, etteivät olleet noiden näkymien eteen rakentamassa/suunnittelemassa näkymät peit­tävää asuinaluet­ta (mer­en­täytöille) noin 4000–5000 asukkaalle ja noin 1500 työ­paikalle, kuten KSV ja KSL Helsingissä! 

    Moot­tori­tien var­si Koivusaa­res­sa ei tai­da olla ihan Posei­donin temp­pelin veroinen suo­jeluko­hde. Se olisikin ollut jo jotain, jos kreikkalainen isän­tänne olisi vienyt tei­dät ihaile­maan kaupunkimotaria.

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Mei­dän taloy­htiömme muuten oli mak­sanut siitä, ettei naa­pu­ri­ta­lo käytä koko raken­nu­soikeut­taan ja peitä näköalaa, mut­ta niin vain kaavaa muutet­ti­in ja näköala meni eikä kor­vaus­ra­ho­ja palautettu. 

    Nyt en ihan ymmär­rä. Eikö kor­vauk­sia olisi pitänyt mak­saa nimeno­maan tuon naa­pu­ri­talon raken­nut­ta­jan, jos hait­taa teille aiheut­ti? Eletäänkö tääl­lä jonkin­laista jatku­vaa “väärän kuninkaan päivää”?

    Vastaa

29. Voisi tuo­ta kaupunkia tehdä muidenkin ehdoil­la kuin veron­mak­sajia kup­paa­van Viikkarin. Jos tehokku­ut­ta haetaan, niin voi laskea kuin­ka paljon aikaa ja men­ovet­tä kulut­taa rek­ka, joka läh­tee kym­meniä ker­to­ja turhaan liik­keelle puikkele­hties­saan keskus­tan läpi kohti kehäteitä, joille pää­sisi suo­raan Vuosaares­ta. Sit­ten ker­too tuon jol­lakin kymmenel­lä tuhan­nel­la, niin saa joitakin miljoo­nia euro­ja kasaan, sekä toki lisänä kus­tan­nuk­set ter­vey­den­hoi­dos­sa kun dieseli pöl­lähtelee tum­mana pil­venä val­ois­sa odot­ta­van käveli­jän keuhkoi­hin. Rekat eivät varsi­nais­es­ti nopeu­ta autoil­i­joidenkaan matkaa.

    Sata­ma pois Kata­janokalta ja mieluiten koko Eteläsa­ta­mas­ta, Vuosaa­reen matkus­ta­jater­mi­naali, metrol­la ja saaris­toratikalla matkail­i­jat sinne tänne. Rahoite­taan raken­nu­soikeuk­sien myyn­nil­lä kun tilaa vapau­tuu huip­pu­paikoil­ta ja tulevil­la säästöil­lä. Väite siitä että tur­istien pitää päästä suo­raan keskus­taan on roskaa, kos­ka eivät muual­lakaan pääse ja ne muut ovat paljon mie­lenki­in­toisimpia paikko­ja, kos­ka niiden parhaat paikat eivät ole rekka­parkkeina ja muina parkkipaikkoina. Voisi ruot­salaisi­akin kiin­nos­taa tuol­lainen saaris­tom­atkailu ratikalla, jos tulee se komia sil­takin. Nyt niitä ei Helsin­ki kiin­nos­ta, ja mik­si kiin­nos­taisi kun keskus­ta on tuol­lainen rekkarallikatiska.

    Ainakin nuo auto­lau­tat tulee pakot­taa pois, ehkä kauem­paa tule­vat matkus­ta­jalai­vat sopi­si­vat niiden tilalle, kun ne eivät vaa­di samal­la taval­la tilaa. Onhan tuo nyt nau­ret­tavaa, että val­ta­van arvokas raken­nus­maa, joka vielä houkut­taisi varakas­ta väkeä mak­samaan vero­ja ja nos­taisi kaupun­gin arvoa tur­istin silmis­sä, on tuol­laises­sa hukkakäytössä. Arvokkaampi tuo ranta olisi noin raken­net­tuna niillekin, jot­ka menet­tävät surkean mer­inäkymän matal­ista talois­taan. Vaik­ka näkymä menisi, niin asun­non arvo nousisi kun ranta vapau­tu­isi käyt­töön. Mik­si tuos­ta ei voisi tehdä jatkoa pohjoisen­puolen Espalle?

    Vastaa

30. “Vuosaa­reen matkustajaterminaali” 

    Jep, jol­loin esmes mä siir­ty­isin Tallinnan­matko­jeni syöt­töli­iken­teessä kasin ratikan sijaan käyt­tämään omaa autoani. Mut­ta ihan miten vaan…

    Vastaa

31. Mau­r­izio:
    “Vuosaa­reen matkustajaterminaali” 

    Jep, jol­loin esmes mä siir­ty­isin Tallinnan­matko­jeni syöt­töli­iken­teessä kasin ratikan sijaan käyt­tämään omaa autoani. Mut­ta ihan miten vaan…

    Metro­mat­ka Vuosaaren sata­maan Helsin­gin keskus­tas­ta kestäisi reilu parikym­men­tä min­u­ut­tia; raitio­vaunul­la Kata­janokalle pääsee reilus­sa kymme­nessä minuutissa…

    Vastaa

32. Mau­r­izio:
    “Vuosaa­reen matkustajaterminaali” 

    Jep, jol­loin esmes mä siir­ty­isin Tallinnan­matko­jeni syöt­töli­iken­teessä kasin ratikan sijaan käyt­tämään omaa autoani. Mut­ta ihan miten vaan…

    Län­sisa­ta­man kuud­es­ta miljoonas­ta vuosit­tais­es­ta matkus­ta­jas­ta reilusti alle puo­let kul­kee oman auton/rekan kanssa. En näe mitään syytä sille, että matkus­ta­jare­it­tili­ikenne Tallinna-Jätkäsaari tulisi lopet­taa sik­si, että henkilöau­to­jen ja rekko­jen kul­je­tus siir­ret­täisi­in vähitellen Vuosaa­reen. Kysyn­tää on takuulla.

    Vuosaari on ajoneu­voli­iken­teen kannal­ta paljon keskus­taa otol­lisem­pi sijain­ti kehäkol­mosi­neen ja keskus­ta paljon Vuosaar­ta parem­pi sijain­ti joukkoli­iken­teel­lä eteen­päin jatkav­ille kat­tavine ja kätevine joukkoliikenneyhteyksineen.

    Vastaa

33. ML: Metro­mat­ka Vuosaaren sata­maan Helsin­gin keskus­tas­ta kestäisi reilu parikym­men­tä min­u­ut­tia; raitio­vaunul­la Kata­janokalle pääsee reilus­sa kymme­nessä minuutissa…

    Käytän­nössä ratikat tule­vat täy­teen Kata­janokan ter­mi­naalis­sa, kun auto­laut­ta saa­puu, ja pitää odot­taa seu­raavaa tai sitä seu­raavaa ratikkaa — ja ilman ruuhkaakin mat­ka rautatiease­malle kestää vähin­tään 15 minuuttia.
    Kata­janokalta ja Olympiater­mi­naal­ista toisaal­ta voi hyvin kävel­lä keskus­taan, mikä ei Vuosaares­ta onnistu.

    Vastaa

34. napan­der:
    …
    Sata­ma pois Kata­janokalta ja mieluiten koko Eteläsa­ta­mas­ta, Vuosaa­reen matkus­ta­jater­mi­naali, metrol­la ja saaris­toratikalla matkail­i­jat sinne tänne. Rahoite­taan raken­nu­soikeuk­sien myyn­nil­lä kun tilaa vapau­tuu huip­pu­paikoil­ta ja tulevil­la säästöil­lä. Väite siitä että tur­istien pitää päästä suo­raan keskus­taan on roskaa, koska …
    …
    Ainakin nuo auto­lau­tat tulee pakot­taa pois, ehkä kauem­paa tule­vat matkus­ta­jalai­vat sopi­si­vat niiden tilalle, kun ne eivät vaa­di samal­la taval­la tilaa. Onhan tuo nyt nau­ret­tavaa, että val­ta­van arvokas raken­nus­maa, joka vielä houkut­taisi varakas­ta väkeä mak­samaan vero­ja ja nos­taisi kaupun­gin arvoa tur­istin silmis­sä, on tuol­laises­sa hukkakäytössä. Arvokkaampi tuo ranta olisi noin raken­net­tuna niillekin, jot­ka menet­tävät surkean mer­inäkymän matal­ista talois­taan. Vaik­ka näkymä menisi, niin asun­non arvo nousisi kun ranta vapau­tu­isi käyt­töön. Mik­si tuos­ta ei voisi tehdä jatkoa pohjoisen­puolen Espalle? 

    Johan täl­lä napan­ter­il­la on varsi­naisen maakravun vaa­timus tuo: “Sata­ma pois sata­mas­ta”! Käyp­kö käsi näp­pik­sel­lä nopeam­min kuin aja­tus juoksee?

    Mon­tako tur­istibus­sia tarvi­taan yhden ris­teil­i­jän matkus­ta­jille? Jon­nekin niidenkin pitää mah­tua. Sata­man siir­to muualle on toki yksi var­ma tapa tap­paa tur­is­mi Helsingistä. Moniko tur­isti olisi kiin­nos­tunut jostain Vuosaares­ta? Voisi­vat men­nä mielum­min vaik­ka Turkuun.

    Asun­to­jen määrän lisäämi­nen markki­noilleko nos­taa hin­to­ja? Jos ran­nat raken­netaan umpeen, nehän pois­tu­vat yleisem­mästä käytöstä.

    Taitaa olla muukin tek­sti napan­ter­il­la melkoista pup­pua, kun kuvit­telee vielä, että mikään houkut­taisi varakkaat mak­samaan veroa! Joka tuo­ta väit­tää usko­vansa, sil­lä kor­vat heiluu ja nenä kasvaa!

    PS. Ennem­min kan­nat­taisi miet­tiä, mil­lä aikataul­ul­la sen rekkali­iken­teen päästöt saisi kuri­in. Eipä kai nuo kenellekään niin ter­veel­lisiä ole.

    Vastaa

    1. Ris­teilyaluk­set ovat ter­ve­tullei­ta Jätkäsaa­reen tai vaik­ka Eteläsa­ta­maan, kos­ka ne eivät kul­je­ta mukanaan rekko­ja. Samoin ne Tallinnan lau­tat, jot­ka eivät kul­je­ta auto­ja. Ihmis­ten kannal­ta Eteläsa­ta­ma, Kata­janok­ka ja mik­sei Jätkäsaarikin ovat hyviä paikko­ja, auto­jen kannal­ta huonoja.

       Vastaa

35. kun­gen: Kotona sitä ei ikävä kyl­lä saa, kos­ka päiväl­lä ollaan muual­la ja aamul­la sekä illal­l­la on pimeää. 

    Nyt uno­h­dat, että Helsingis­sä asuu val­ta­va joukko eläkeläisiä sekä van­huk­sia jot­ka pakote­taan asumaan kodeis­saan var­maan maail­man tap­pi­in asti, kun van­hainkote­ja tai hoito­laitok­sia ei enää ole muille kuin demen­tikoille. Pimeisi­in loukkoi­hinko hei­dät, nuo vaivaiset halu­at sijoittaa?

    Paikas­ta toiseen juok­se­vat van­hus­ten vaip­po­jen vai­h­ta­jat taas tuskin hei­dän kanssaan ehtivät ulkoile­maan. Van­hainko­tien hävi­tys sekä lin­jaus­muu­tos van­hus­ten hoitopaikko­jen suh­teen lienevät yksi aika iso syy, jos asun­to­jen hin­nat ovat tupan­neet nouse­maan. Kun­han suurista ikälu­ok­ista alkaa aika jät­tää, alkaa asun­to­ja tyh­jen­emään roppakaupalla.

    Vastaa

36. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Tässä peri­aat­teelli­nen kysymys: Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että tois­t­en ikkunoiden eteen raken­net­taisi­in, tois­t­en näkymät peit­täen, tuos­ta vaan? Perustelut? 

    Kaavoitus on kum­masti jär­jestet­ty demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa. Mis­sä muus­sa yhtey­dessä jol­lakin tietyl­lä ryh­mäl­lä on suurem­pi ääni­val­ta kuin muilla ?

    Uusia kaavo­ja laa­dit­taes­sa pitäisi pyytää lausun­not tulevil­ta asukkail­ta ei pelkästään niiltä joiden ikku­nas­ta sat­tuu näkymään rakennuspaikalle.

    Entä minkälaiset ovat omat ikkunanäkymänne?

    Vastaa

37. Jos visu­al­isoin­tiku­va vas­taa sitä, mitä aio­taan tehdä, uusien kort­telien sisäpi­hat näyt­tävät aika isoil­ta, ennem­min lähiörak­en­tamisen mitoituk­sel­la suun­nitel­lul­ta kuin urbaanil­ta ympäristöltä… Joko voisi rak­en­taa enem­män ker­rosalaa tai jät­tää isom­man osan alueesta yleisek­si puis­to tms. alueeksi.

    Vastaa

38. Kaivopuis­to tasa-arvois­es­ti sit­ten myös täy­teen asun­to­ja. Älytön­tä touhua kaikkien puis­toaluei­den hävittäminen.

    Vastaa

39. Kaivopuis­ton ran­nas­ta län­teen eli varsi­naisen Eiran ran­nas­sa olisi pari kilo­metriä tyhjää meren­ran­taa. Raken­nusten ja meren­ran­nan välis­sä olisi tilaa noin 400 metriä. Rakentamatonta
    aluet­ta siis todel­la paljon. Mer­inälöalat hienot. Nyt koko maa-ala on ain­oas­taan venei­den talvisäi­ly­ty­s­paikkana ja kesäisin tyhinä parkkipaikkoina. Siis aivan turhan pant­ti­na. Puis­tois­tu­tuk­sia ja koira-aluei­ta on, mut­ta nehän voi nätisti siiv­ota pois.

    Tälle alueelle mah­tu­isi asuinker­rostalo­ja usei­ta tuhan­sia ja asukkai­ta var­maan siten parikymm­netä­tuhat­ta. Tästä voisi sit­ten rak­en­tamista näpäkästi jatkaa Munkkisaaren puolelle, jos­ta maa-alaa vapau­tuukin tosi paljon.

    Pitäsiköhän Kata­janokalle pikku hil­jaa jo alkaa aja­maan maa­mas­so­ja jot­ta maapo­h­ja saatasi­in kun­toon rak­en­tamista varten? Maa­mas­so­ja täy­tyy olla Kata­janokan kär­jestä aina Viking-ter­mi­naali­in asti noin viiden-kuu­den (5–6) ker­rostalok­er­roksen korkeudelta, ehkä enem­mänkin. Meren­po­h­jan heikkouden takia maa­mas­so­jen täy­ty­isi olla paikallaan noin kolme (3) vuot­ta. Olisi­han siitä ehkä näköala­hait­taa ja muu­takin ikävyyt­tä, mut­ta pitäähän sitä toki “vihrei­den asun­tokamp­pailu­jen puoles­ta” jotain uhra­ta asukkaidenkin. Ja tietysti nykyi­nen pilaan­tunut maa­mas­sa täy­ty­isi puhdis­taa ja vai­h­taa. Alueel­la oli telak­ka ennen, ja kaiken­laista vvaraal­is­takin maaperässä on.

    Näyt­tää ole­van Kata­janokalla nykya­sukkaiden kesku­udessa huol­ta ja murhet­ta Soin­in­vaara & Co:n eli “vihrei­den” nyky­su­un­nitelmista. Kata­janokan asukkaista on moni nykya­sun­toaan säästel­lyt ja 1960–1970 luvun tait­teesta alka­en eli jo yli 40 vuot­ta sit­ten. Kuten minäkin. Minä ja naa­puri­ni luulimme sil­loin Kata­janokan tule­van ja pysyvän sel­l­aise­na kuten ase­makaavois­sa on. Näyt­tää nyt sit­ten enti­sistä stal­in­isti-kom­mu­nis­teista sit­ten kuori­in­tuneen näitä “vihreä-fasis­te­ja”, joten eipäs kotorauha ole mik­sikään muut­tunut vuosikym­menis­sä. Alku­jaan nämä samaiset vaa­ti­vat omis­tusasun­to­ja vuokrakolhooseiksi.

    Kata­janokan uudel­la puolel­la on muuten kunkin kort­telin raken­nuk­sista aina puo­let vuokrat­alo­ja. Kus­sakin kort­telis­sa neljä (4) taloa, niistä aina kak­si (2) on vuokrat­alo­ja. Kata­janokan­ran­nan talo­jen ja asun­to­jen “kade­hti­joidenkin” pitäisi muis­taa huo­ma­ta, että joka toisen talon asun­not ovat siis vuokrahuoneis­to­ja. Ran­nan puolel­la on kovin vähän omistusasuntoja. 

    Asun­to­jen hin­nan­nousu­is­sa kan­nat­taisi tarkastel­la aivan mui­ta aluei­ta kuin Kata­janok­ka. Esimerkik­si sel­l­aisel­la melko vaa­tim­nat­toma­l­la alueel­la kuten KONTULA asun­to­jen hin­nat ovat alle kymme­nessä vuodessa 2005–2014 yli tuplaan­tuneet. Ei täm­möisiä “hin­tavoit­to­ja” eli yli 100% alle 10 vuodessa ole Kata­janokalla lähimainkaan

    Vastaa

    1. Tämä yleiskaavae­si­tys on siis kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton, ei vihrei­den laa­ti­ma. Siinä ei pan­na vbi­her­aluei­ta rak­len­tamisen alle vaan parkkipaikko­ja ja sata­man asfalttikenttää.

       Vastaa

40. kun­gen: Moot­tori­tien var­si Koivusaa­res­sa ei tai­da olla ihan Posei­donin temp­pelin veroinen suo­jeluko­hde. Se olisikin ollut jo jotain, jos kreikkalainen isän­tänne olisi vienyt tei­dät ihaile­maan kaupunkimotaria. 

    Suo­jelua kaipaa, ei se motari, vaan sen motarin, eli Län­siväylän mah­ta­va maise­malli­nen ympäristö, joka tänäänkin, iltapäiväl­lä, oli suo­ras­taan häikäi­sevän upea! Ne, jot­ka sen motarin vierel­lä esim. fil­lar­il­la aja­vat, ja muu­takin kuin pelkkää asfalt­tia kerk­iävät kat­se­le­maan, ymmärtävät kyl­lä, toisin kuin “kun­gen”, mitä tarkoi­tan. Tarkoi­tan niitä pitk­iä ja avaria maisemia, joiden äärel­lä tänään, auringonpais­teessa, mm. isokoskelot, jout­senet sekä tukka­sotkat, joidenkin pur­je­hti­joiden lisäk­si, hienos­sa lop­pusyksyn säässä muiden ulkoil­i­joiden ohel­la saat­toi­vat (sen motarin eteläpuolel­la, mm. Koivusaaren län­sipuolel­la) kokea virkistyvänsä.

    Vastaa

    1. Tuleeko auringonlaskulle enem­män vai vähem­män kat­so­jia, kun siihen raken­netaan asun­not 5000 ihmiselle?

       Vastaa

41. Kyl­lä tuos­sa kaavaku­vas­sa jää puis­toakin kata­janokan­ran­nas­ta asun­to­jen alle. Nykyisel­lään ter­mi­naalin jäl­keen alkaa puis­toalue johon on tuos­sa ehdo­tuk­ses­sa laitet­tu ker­rostalo­ja eli ei vain parkkipaikko­ja ja ter­mi­naalia jää talo­jen alle…

    Vastaa

    1. Kaavaku­va on epävi­ralli­nen hah­motel­ma. Se, mis­tä yleiskaavas­sa päätetään on yleiskaa­van kart­ta, joka on hyvin suun­taa-anta­va. Lop­ulli­nen ase­makaa­va joskus 2020-luvul­la ratkaisee asian. On vaikea kuvitel­la, että varsi­naista puis­toa oltaisi­in pane­mas­sa raken­nusten alle, kun on sitä asfalt­tikent­tää ja pysäköintialueitakin.

       Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuleeko auringonlaskulle enem­män vai vähem­män kat­so­jia, kun siihen raken­netaan asun­not 5000 ihmiselle? 

    Onko asia jo val­tu­us­tossa päätet­ty, kun käytät sanaa “kun”? Tietääk­seni asia, eli Koivusaaren uusi osayleiskaa­va, ei ole vielä kaupung­in­val­tu­us­ton hyväksymä. Vai onko?

    Kun Espoon puolelta tule­vat, julkisen liiken­teen käyt­täjät, pyritään tuol­la työn­tämään tun­neli­in, maan alle (metroon), jää nähtäväk­si miten paljon niistä, muis­taak­seni noin 70000 päivit­täis­es­tä Espoon ja Helsin­gin rajan ylit­täjästä on lukumääränä jäl­jel­lä maan pin­nal­la, muunkin liiken­teen tulev­ina vuosi­na tuol­la paikalla kas­vaes­sa. (Pyöräil­i­jöi­den joukkokin on tuol­la vuosi vuodelta kasvanut.)

    Viimek­si­mainit­tu ryh­mä (maan pin­nal­la liikku­vat) on aika iso, ja tulee tulev­ina vuosi­na ennusteit­tenkin mukaan (län­simetron toimin­nan aloituk­ses­ta huoli­mat­ta) kas­va­maan. Julk­isten maisemien peit­tämi­nen, ne yksi­ty­istämäl­lä, ei vain taitaisi olla hei­dän kannal­taan kovin hyvä juttu. 

    Uskotko, että fil­larire­itit, Espoos­ta Helsinki­in, oli­si­vat tuol­la, sen rajan täl­lä puolen, aiem­paa suosi­tumpia, jos paikalla mer­i­maisemien sijaan olisi nähtävil­lä vain (toisel­la puolel­la pyöräti­etä) melu­aitaa ja (sil­lä toisel­la puolel­la) veneva­jan seinää, kuten viimeisin ehdo­tus osayleiskaavak­si alueel­la taisi esit­tää? Etkö ymmär­rä, miten nuo suun­nitel­mat muut­taisi­vat maise­maa, tai miten maise­ma, valo ja var­jo tuol­la alueel­la ylipäätään eri vuo­de­naikoina näkymi­in vaikuttavat.

    Julk­isten maisemien muut­ta­mi­nen ökya­sun­noik­si olisi minus­ta tuol­la perin kum­malli­nen asia, varsinkin kun se tehtäisi­in siten, että ne auringonlaskut, avarat maise­mat ja pitkät näkymät peit­et­täisi­in muilta. 

    Mikä mah­taisi saa­da val­tu­ute­tun kan­nat­ta­maan moista? Onko Vihrei­den ehdokkaan (Sin­nemäen) valin­nan kan­na­tus ollut mah­dol­lis­es­ti jonkin­lainen “etu­mak­su” mah­dol­lis­es­ti (Vihre­it­ten suunnal­ta?) luva­tus­ta mer­en­täyt­tö­jen sal­limis­es­ta Koivusaaren ympärillä?

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuleeko auringonlaskulle enem­män vai vähem­män kat­so­jia, kun siihen raken­netaan asun­not 5000 ihmiselle? 

    Jos siihen rakan­net­taisi­in asun­not 5000 ihmiselle, arvelisin, että vähem­män. Perustelu: osayleiskaa­van nyky­su­un­nitel­man mukaiset raken­nuk­set mer­en­täytöil­lä peit­täi­sivät näkymät suurem­mal­ta joukol­ta ihmisiä, joka tuol­ta kohtaa mm. Helsin­gin ja Espoon välisen rajan ylittää.

    Vastaa

    1. Eikö autoa ajet­taes­sa pitäisi kat­seen kohdis­tua tiehen?

       Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara: Eikö autoa ajet­taes­sa pitäisi kat­seen kohdis­tua tiehen? 

    Autois­sa­han on matkus­ta­ji­akin. Keskimäärin joka 20 henkilöau­tossa on joku muu kuin kul­jet­ta­ja, kyl­lähän siinä on reilu 1000 mer­i­maise­man ihailijaa.

    Vastaa

45. “Eikö autoa ajet­taes­sa pitäisi kat­seen kohdis­tua tiehen?” 

    Eikö polkupyörää ajet­taes­sa pitäisi kat­seen kohdis­tua ajo­rataan / muuhun ympäristöön / mui­hin vaakati­lan käyttäjiin? 

    Vas­taus: no ei ainakaan siltä näytä, kun tuo­ta Kurvin hip­ste­rien per­seilyä kat­se­lee. On nimit­täin meinan­nut jo aika mon­ta ker­taa tul­la par­ta­suu syli­in jalkakäytävällä…

    Vastaa

46. Yleiskaavae­si­tys on mitä ilmeisim­min nimeno­mais­es­ti vihrei­den suu­nitel­maa. Sem­moinen “vihreä” on sit­ten lirut­tau­tunut kaupun­gin virkamiehek­si yleiskaavaosas­tolle. Her­ra Soin­in­vaara itsekin jälkikom­ment­ti­na ohes­sa vahvis­taa, että tässä (me!) suun­nitel­laan parkkipaikko­jen ja sata­ma-alueen muut­tamista asuinko­rt­teleik­si! — Voi hyvä­nen aika sentään.

    Yleisen edun nimis­sä mitä kiireel­lisimin pitää saa­da tark­ka tieto siitä kuka (henkilö(-t) ja mikä ryh­mä Kaupun­gin yleiskaavaosas­tol­la täm­möisiä piirtelee ja kaavailee. Kaik­ki tapah­tuu mei­dän veron­mak­sajien ja kaupunki­lais­ten rahoil­la: on oikeus ja kohtu­us tietää tekijä(-t), tehtäväk­si antaja(-t), käytet­ty työ­panos, aikataulut ja muut asi­aan liit­tyvät seikat.

    Tämä “yleiskaava­su­un­nitel­ma” on aiheut­tanut paljon huol­ta kata­janokkalai­sis­sa. Aivan aiheesta. Ker­ta kaikki­aan pöyristyt­tä­va asia.

    Siin­nit­telun kulku yleen­sä kaupunki­lai­sis­sa tun­netaan: Seu­tukaa­va (=“utukaa­va”), yleiskaa­va, ase­makaa­va, ja lop­ul­ta tietysti rak­ern­nusko­htaiset arkkite­htisu­un­nitel­mat. Arkkite­htien taso on näi­hin suun­nit­te­lu­ta­soi­hin näh­den suo­raan kään­täen ver­ran­nolli­nen. Seu­tukaavois­sa ja yleiskaavois­sa rupu­lu­okan virkamiesarkkite­hte­ja, ja siitä sit­ten parem­paan päin. Iso ongel­ma on, että nämä rupu­lu­okan taivaan­ran­nan maalar­it saa­vat useim­miten tosi pahaa jälkeä aikaisek­si, ja kor­jaami­nen sit­ten han­kalaa. Nyt on siten käynyt ja käymässä juuri näin. Kuka­han on se onneton, joka täm­möisen on päästään ja kätö­sistään ulos päästänyt. Ja palkkakin siitä maksetaan.

    Kiin­nos­tavaa on, että Kata­janokkaseu­ra ei ole edes ymmärtänyt asi­aan jo heti alku­vai­heessa puut­tua. Seu­ra on käper­tynyt virkamies­mäiseen kalkkeu­tuneeseen kohmeeseen­sa. Seutukaavaliittoon? 

    Kata­janokas­ta, Kata­hanokan­ran­nan län­sipäädys­tä ja näistä “toteu­tuneista utusu­un­nitelmista” on kauhis­tut­ta­vana totem­i­na pres­i­dentin­lin­nan edessä töröt­tävä maail­man­pyörä. Sen käyt­töaste on koko toim­intansa ajan ollut noin yksi pros­ent­ti (1%). Kuka tahansa ohikulk­i­ja on sen voin­ut laskea: 30 vaunua, kus­sakin 8 paikkaa, yhteen­sä 240 paikkaa. Aivan huip­pus­esonk­i­nakin käyt­töaste oli 3% (kolme pros­ent­tia). Koko hom­ma on niskalaukaus­ta valmi­ina konkurssi­in. Edus­tas­ta on tul­lut bussien seison­ta­paik­ka: siis lin­ja-auto­jen parkkialue pres­i­dentin­lin­nan eteen paraati­paikalle! — Sem­moisia haavesu­un­nit­telijoi­ta meil­lä on, kaupun­gin elävöit­täjiä. Tähän sit­ten avouimalat ja muut krumelu­u­rit päälle…Taitaa joutua Kaupun­ki melkoisia tuki- ja pelas­tus­mak­su­ja hoita­maan aivan lähi­aikoina. Vas­tu­ullisia suun­nit­telu­virkamiehiä ei tietenkään löy­dy sit­ten mis­tään. Ilman kaupun­gin yleis- ja ase­makaavavirkail­i­joiden toimia täl­laista hirvi­tys­tä ei olisi voiunut tapah­tua. Mut­ta niin­pä vaan tapah­tui. Kuka ottaa vas­tu­un? Halu­amme nimiä!

    Kaupun­gin yleiskaavaosas­tol­la toimin­nan taso on ilmi­selvästi men­nyt aivan hiekkalaatikko­ta­solle. Järkyt­tävää. Kata­janokan asukkaat eivät voi muu­ta kuin mure­htia, täm­möistäkin asioit­temme tilaa virkamiehissä.

    Kuka yleiskaavaosas­ton virkamies kehtaa ilmoit­tau­tua asian tek­i­jäk­si? Vapaae­htois­es­ti? Virkavas­tu­ul­lako asia on selville otet­ta­va? Joku on heti saata­va vastuuseen

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä yleiskaavae­si­tys on siis kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton, ei vihrei­den laa­ti­ma. Siinä ei pan­na vbi­her­aluei­ta rak­len­tamisen alle vaan parkkipaikko­ja ja sata­man asfalttikenttää.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö autoa ajet­taes­sa pitäisi kat­seen kohdis­tua tiehen? 

    Väärin. Ei yksi­no­maan. Kan­nat­taa seu­ra­ta myös edel­läa­javaa ajoneu­voa. Kul­jet­ta­jan pitää seu­ra­ta muu­takin liiken­net­tä siel­lä tiel­lä ja olla valp­paana havaitak­seen mah­dol­liset vaaratek­i­jät, ei vain siinä tiel­lä, vaan myös sen läheisyydessä.

    Sen Koivusaaren ympäristöä uhkaa­van vaaran voi toki nähdä ja hidasjärki­nenkin ymmärtää ehkä parem­min siel­lä Län­siväylän vier­essä kulkevil­la teil­lä. Mik­sei sinne tehdä sitä bule­var­dia, Koivusaares­ta Espoon rajalle, niin ei tarvit­taisi tuol­laisia rumia ja laa­jo­ja mer­en­täyt­töjä? Samal­la saataisi­in melut rajat­tua sinne raken­nusten väli­in. Tuon melun­tor­jun­nan (ja rajaamisen) pitäisi olla osayleiskaava­su­un­nitel­mankin tavoite siel­lä, mis­sä sitä melua esi­in­tyy. Eikö kaupun­ki voi rajoit­taa ajonopeuk­sia alueellaan?

    Vastaa

48. Pekka kir­joit­ti 29.12.2014 kel­lo 12:06:
    Uusista kaavo­ja laa­dit­taes­sa pitäisi pyytää lausun­not tulevil­ta asukkail­ta, ei pelkästään niiltä joiden ikku­nas­ta sat­tuu näkymään rakennuspaikalle.

    Sakke:
    Äkkiäkös gryn­deri värväisi vaik­ka legioo­nan “tule­via asukkai­ta”, jos sel­l­ai­sista kat­soisi ole­van jotain hyö­tyä. Miten määrit­telisit pesunkestävästi sen “tule­van asukkaan”. 

    Krim­il­läkin nähti­in “vihre­itä ukko­ja” tämän vuo­den aikana. Oli­vatko­han nekin niitä “tule­via asukkai­ta”? Sinne taisi­vat jäädä, tai saat­ta­vat touhuta nyt jonkin lento­ken­tän liepeil­lä muual­la. Mut­ta miten sit­ten kävikään niiden oikei­den asukkaiden?

    Vastaa

49. Näyt­tää siltä että hitas-asukkail­la ei ole oikeuk­sia ei edes sen jäl­keen kun ne ovat tuos­ta kurimuk­ses­ta vapau­tuneet ja suos­tuneet 30pros tont­tivuokran koro­tuk­si­in. Kyl­lä tässä on mitat­tu takaisin ns. Hitas-etu, mut­ta mikään ei riitä kun Kata­janokan punati­il­isiä halu­taan rokot­taa. Sopi­vasti myös Osmo soin­in­vaara on muu­tanut Jugend- puolelle niin nyt ei tartte koh­da­ta entisen yhtiön­sä vihaisia ihmisiä!

    Vastaa

50. Uuden Skat­tan alku­peräi­nen kaa­va on hyvä ja toimi­va, kokon­ais­val­taiseen suun­nitel­maan poh­jau­tu­va kokon­aisu­us. Ehdotel­mas­sa nähdyt uudet kort­telit syövät väistämät­tä saaren eteläran­nan ja kär­jen viher­alueet, joiden käyt­tö on pitkälti vaki­in­tunut­ta ja asukasvi­ihtyvyyt­tä lisäävää. Älkää her­ra paratkoon lähtekö kor­jaa­maan asi­aa, joka on kun­nos­sa. Hiil­i­jalan­jäl­jenkin kus­tan­nuk­sel­la suosit­te­len lentomatkaa ikku­na­paikalla Van­taan lento­ken­tältä. Kurkkaa alas ja mitä näet: met­sää, pel­toa, rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta — koko näkymän täy­deltä. Sit­ten tässä touhutaan kuin oltaisi­in Man­hat­tanil­la, Lon­toos­sa, Hong Kongis­sa, niukku­ut­ta jakaen ja hin­to­ja vedät­täen — mikä “vihreä vallankumous”!

    Vastaa

51. Hjal­mar Björkqvist osuu asian ytimeen: “Uuden Skat­tan alku­peräi­nen kaa­va on hyvä ja toimi­va, kokon­ais­val­taiseen suun­nitel­maan poh­jau­tu­va kokon­aisu­us. Ehdotel­mas­sa nähdyt uudet kort­telit syövät väistämät­tä saaren eteläran­nan ja kär­jen viher­alueet, joiden käyt­tö on pitkälti vaki­in­tunut­ta ja asukasvi­ihtyvyyt­tä lisäävää. Älkää her­ra paratkoon lähtekö kor­jaa­maan asi­aa, joka on kun­nos­sa.” Lisäisin tähän vielä sen, että ran­nan viher­alueet eivät suinkaan ole pelkästään kata­janokkalais­ten käytössä, vaan varsinkin kesäisin sinne tul­laan joka puolelta Helsinkiä naut­ti­maan meren läheisyy­destä ja vapaista käve­ly­poluista. Kuin Kaivopuis­toon. Lisäk­si tämän ns. uuden Skat­tan alun perin suun­nitelleet maineikkaat ja kan­sain­välis­es­ti kiite­tyt arkkite­hdit ovat todel­lakin luoneet kokon­aisu­u­den, jol­laista ei Helsingisä ole juuri hei­dän jäl­keen­sä nähty. Arkkite­htu­uri on kau­nista, eleetön­tä, merel­liseen kaupungi­nosaan sopi­vaa ja yhtä aikaa sekä suo­ma­laisen että kan­sain­välisen oloista. On nautin­to kävel­lä pait­si puis­tossa ran­nan tun­tu­mas­sa, myös rantakaduil­la parkkipaikko­jen yläpuolel­la. Mer­inäkymä ei siis ole vain talois­sa asu­vien ihmis­ten omaisu­ut­ta, vaan kaikkien kaupunki­lais­ten + tur­istien. Täl­laista hienoa kaupunkisu­un­nit­telua näkee kyl­lä naa­puri­mais­samme, esimerkik­si Oslos­sa, Kööpen­ham­i­nas­sa tai vaikka­pa Malmössä, mut­ta eipä juuri uud­is­tu­vas­sa Helsingis­sä. Jätkäsaar­ta en kehtaisi ulko­maisille vierail­leni näyt­tää. Yhdyn siis Hjal­marin mielip­i­teeseen, pain­okkaasti: ÄLKÄÄ TUHOTKO YHTÄ HELSINGIN ONNISTUNEIMMISTA UUDEHKOISTA KAUPUNGINOSISTA! Älkää tukkiko Kata­janokan rantaa! Kyse ei ole pelkästä puis­tos­ta, vaan siitä, että koko ranta saa hen­git­tää. Jopa parkkialueet on onnis­tunesti sijoitet­tu niin, että niiden yli näkee merelle, siis myös kadul­la käveli­jä. Huo­mau­tan vielä, että min­ul­la ei ole kodis­tani mer­inäköalaa. Mut­ta se on jokaisen kata­janokkalaisen kodista vain kiven­heiton päässä.

    Vastaa

52. Pä’ivän hesaris­sa jut­tua Katajanokasta.

    Lehtiar­tikke­lis­sa on muuten hyvä kuva Kata­janokan ran­nan virk­istysalueesta: pääasial­lis­es­ti tyy­likästä parkkipaikkaa:

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1424758308379

    Vastaa

53. Kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la: saas­tut­ta­va ja liiken­teen tukki­va Viking-ter­mi­naali jät­ti­parkkipaikkoi­neen muualle ja asun­to­ja sen tilalle. Ran­nan puis­tot ja nokan kiertävä käve­lyre­it­ti voidaan säästää kaikkien asukkaiden ja kan­takaupunki­lais­ten ilok­si. Mis­säs esim. Krunikalaiset käyvän lenkil­lä? Näin ei myöskään lähde ylet­tömästi mer­inäköalo­ja jo ole­mas­sa ole­vien rantariv­ien taloista. Matru­us­in­puis­to on Kata­janokkalais­ten kesäolo­huone, sitä ei saa mis­sään nimessä hävit­tää! Samal­la logi­ikalla voitaisi­in rak­en­taa Kaivopuis­to umpeen, sin­nehän mah­tu­isi paljon enem­män talo­ja. Laivali­iken­teen vähen­tyessä Matru­us­in­puis­toon saisi oival­lisen virk­istyskeitaan mataline rantakahviloi­neen ja uimalai­turei­neen. Jos on aivan pakko tunkea asun­to­ja viher­alueille, niin nokan päässä ole­val­la pal­lo­ken­täl­lä ei ole juuri hyö­tykäyt­töä. Sitä voisi harki­ta rakennusmaaksi.
    Ja kenelle näitä asun­to­ja raken­netaan? Kan­nat­taisiko ensik­si tark­istaa, paljonko upou­u­sia mer­inäköala-asun­to­ja on tyhjil­lään esim. Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Ara­bi­an­ran­nas­sa? Entä tule­va Kaita­lah­den alue? Vuokra­ton­tit nos­ta­vat vastik­keet älyt­tömik­si ja asun­not ovat muutenkin aivan liian kalli­ita keski­t­u­loisille per­heille. Se, että raken­netaan kalli­ita asun­to­ja sijoit­ta­jille, ei var­mas­tikaan helpota Helsin­gin asuntopulaa.

    Vastaa

    1. Kaik­ki asun­not vähen­tävät asun­top­u­laa, kos­ka joku niihin muut­taa ja hän muut­taa pois jostain asunnosta.

       Vastaa

54. “Kaik­ki asun­not vähen­tävät asun­top­u­laa, kos­ka joku niihin muut­taa ja hän muut­taa pois jostain asunnosta.” 

    Tismall­een. Ja näin ollen Skat­tan ran­noille raken­net­tavien ökya­sun­to­jen pää­tymi­nen tiety­ille mak­sukyky­isille tahoille vähen­tää luul­tavim­min oma­l­ta piskuiselta osaltaan Pietarin asun­top­u­laa sekin. 

    Kaik­ki kotiop­päin! Eiku…

    Vastaa

55. Mill äih­meen logi­ikalla kalli­it asun­not sijoit­ta­jille ei muka helpota asun­top­u­laa? Nehän menevät samantien vuokralle. Ovatko kalli­iden vuokra-asun­to­jen asukkaat jotain epäih­misiä, joi­ta ei lasketa? 

    Mut­ta kyl­lähän nekin asu­vat jos­sakin, jos eivät Kata­janokan kalli­is­sa vuokra-asun­nos­sa niin sit­ten jos­sakin muual­la kaupun­gin alueel­la. Ja jos jol­lakin on varaa asua kalli­is­sa vuokra-asun­nos­sa, niin kyl­lä sel­l­aisel­la ihmisel­lä on varaa myös vähän halvem­paankin vuokra-asun­toon, toisin sanoen sel­l­aiseen jon­ka joku keski­t­u­loinenkin halu­aisi. Jos ker­ran niitä eri­tyisen kalli­ita vuokra-asun­to­ja ei ole tar­jol­la, kun niitä ei rakenneta.

    Vastaa

56. Eihän Helsingis­sä asun­noista ole pula, kos­ka niitä vapau­tuu koko ajan, kun suuret ikälu­okat van­henevat. Pulaa on tule­vaisu­udessa van­hus­ten palvelukodeista ja hoitopaikoista.

    Vastaa

57. Kata­janokan rak­en­tamiselle suun­nitel­tu “puis­to” on kyl­läkin tuulista joutomaa­ta, mis­sä hyvin har­voin kukaan viihtyy. Kata­janokan hen­gi­tys­reikä-puis­tot ovat pohjois­ran­nal­la ja saaren keskellä.

    Vastaa

    1. Kata­janokalla ei suun­nitel­la rak­en­tamista puis­toon vaan parkkipaikoille ja sata­man asfal­toiduille kentille.

       Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla ei suun­nitel­la rak­en­tamista puis­toon vaan parkkipaikoille ja sata­man asfal­toiduille kentille. 

    Siinä ran­nan täyt­tö­maal­la on kah­den parkkipaikan välis­sä nur­mikko­plänt­ti, johon on tarkoi­tus rak­en­taa. Tiet­ty siihen tulee suun­nitelmien mukaan lisää täyt­tö­maa­ta ja sinne saman­lainen nurmikkopläntti…

    Vastaa

59. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla ei suun­nitel­la rak­en­tamista puis­toon vaan parkkipaikoille ja sata­man asfal­toiduille kentille. 

    Käsi­i­ni sat­tui viime keskivi­ikkona osumaan Lon­don Evening Stan­dard ‑lehti (27.5.2015), jon­ka Home & Prop­er­ty ‑osas­sa oli selostet­tu laa­jalti erästä rak­en­tamis­hanket­ta Itä-Lon­toos­sa, otsikol­la: “The island of dance”. (Lisäti­eto­ja kaikille niitä koh­ta kysyville löy­tyy täältä: “http://londoncityisland.com/” ja esim. kyseisen linkin kaut­ta löy­tyvästä brosyyristä “Lon­don City Island”.)

    Mitäköhän Osmo ja innokkaim­mat ‘himoti­ivistäjät’ mah­taisi­vat tykätä, jos joku ehdot­taisi koko Kata­jan­nokalle raken­net­tavak­si uudet talot samal­la tyylil­lä, kuin nyt on tarkoi­tus tehdä van­han mar­gari­inite­htaan liepeille, sen raken­nuk­sen ympärille, minne Eng­lish Nation­al Bal­let aikoo muut­taa syksyl­lä 2018? 

    Halukkaat tiivistäjät voivat puolestani muut­taa kyseisen raken­nuk­sen ympärille, kun­han sitoutu­vat mak­samaan ensin oma­l­ta tililtään vaa­di­tun hin­nan, joka on nyky­isin kai tosin vain 600–800 pun­taa per neliö­jal­ka (eli ilmeis­es­ti luokkaa 9000 — 12000 euroa per neliö, jos tuon nyt osasin oikein laskea).

    Maini­tus­sa läh­teessä seloste­tus­sa suun­nitel­mas­sa on sijoitet­tu 1706 asun­toa 12 eekkerin, eli vajaan viiden­tuhan­nen neliön ton­tille. Siihen ver­rat­tuna Kata­jan­nok­ka on pin­ta-alal­taan peräti 11.7‑kertaa suurem­pi. Tuol­laisel­la tihey­del­lä voisi Kata­jan­nokalle rak­en­taa liki 20000 uut­ta asun­toa ja asut­taa ehkä jopa 35000–40000 asukas­ta! Se tosin edel­lyt­täisi (kai dynami­itin sekä) saman­laista pusku­trak­to­rien käyt­töä, mis­tä lehtivi­it­teni sivul­la 4 kir­joitet­ti­in ao. alueen vier­essä sijait­se­van “Can­ning Town”-alueen tapauk­ses­sa: “The wider mas­ter­plan includes bull­doz­ing out­dat­ed local coun­cil homes to build up to 10,000 new mix­ture-tenure ones”. 

    Mainit­takoon tässä tosin sekin asia, että viimemainit­tu alue ei tain­nut aikoinaan olla niitä kaikkein viihty­isimpiä asuinaluei­ta, ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Canning_Town”.
    Helsin­gin ran­noil­ta ei vas­taavia, pusku­trak­to­ria kaipaavia slum­mi­aluei­ta tietääk­seni tai­da löy­tyä, ei Kata­jan­nokalta eikä mis­tään muualtakaan.

    Tästä syys­tä iki­van­ho­jen sata­ma- ja teol­lisu­usaluei­den ja niitä ympäröivien slum­mien (joista Itä-Lon­toon tapauk­ses­sa jopa jo Charles Dick­ens aikoinaan kir­joit­ti) purku ja uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen, ei ole mielestäni mikään eri­tyisen hyvä peruste rantarak­en­tamiselle ja ao. trendille ihan kaikkial­la Helsingis­sä. Hylä­tyt tai kokon­aan käyt­töä vail­la ole­vat alueet ovat asia erik­seen, mut­ta niidenkin osalta voi olla syytä miet­tiä eri­laisia vai­h­toe­hto­ja vähin­tään sadan vuo­den aika­jän­teel­lä tästä eteenpäin.

    Liialli­nen rantarak­en­t­a­mi­nen voi vaaran­taa meil­lä kau­ni­ita julk­isia näkymiä, lähilu­on­nos­ta ja luon­non­ran­noista nyt puhu­mat­takaan. Se, mikä sopii Euroopan finanssi­maail­man keskuk­sen viereen, ei vält­tämät­tä sovi Helsinki­in, mis­sä olo­suh­teet ovat toisenlaiset.

    Vastaa

60. Tuos­sa jää myös pidem­mäl­lä sivul­la iso puis­toalue rantoi­neen ja nur­mikent­ti­neen talo­jen alle, ei ain­oas­taan päädyssä. Tarkku­ut­ta, Osmo!

    Vastaa

    1. Onko sin­ul­la tiedos­sasi jokin ase­makaavae­hdo­tus? Yleiskaavas­ta et pysty tuol­laista tarkku­ut­ta päät­tämään. Mut­ta kyl­lä niitä tulee myösd sinne sivulle, lähin­nä sata­man nykyiselle asfalt­tiken­tyälle. Siitä siir­retäänkö pis­toa toiseen paikaan ei ole tehty päätlöstä, mut­ta puis­ton pin­ta-ala ei tule pienenemään.

       Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara: Siitä siir­retäänkö puis­toa toiseen paikaan ei ole tehty päätöstä, mut­ta puis­ton pin­ta-ala ei tule pienenemään.

    Sit­ten vielä kun­han niitä viher­aluei­ta hoidet­taisi­in (toisin kuin esim. Kata­janokan kär­jen futiskenttää…)
    On nykypäivää, että parkkipaikat laite­taan maan alle, jol­loin nyky­isille parkkiken­tille voidaan rak­en­taa. Jopa Helsin­gin Sata­man puheis­sa täl­lainen aja­tus on ollut esil­lä — sata­man käytössä oleville alueille mah­tu­isi toinen moko­ma asuintaloja.

    Vastaa

    1. Kata­janokalla on tarkoi­tus siirtää sata­man käytössä ole­vai aluei­ta asumiseen — ellei niistä sit­ten tehdä puis­toa. Tätä ei ole vielä ratkaistu.

       Vastaa

62. Samaa mieltä minäkin että sata­ma vie paljon tilaa. Ennen sata­ma oli jän­nit­tävä paik­ka kun sen läpi pääsi käv­belemään nyt se aidoil­la eris­tet­ty alue. Samoin tuo jään­särk­i­jöi­den lai­turi kata­janokan pohjois­puolel­la, jonne myös nyky­isin hinat­tu toimisto­p­roomu. Pois­te­taan kaik­ki satam­a­toimin­not helsin­gin keskus­tas­ta. Tilalle asuin­talo­ja. Kir­joituk­sen alus­sa ole­va kaavaku­va vale­htelee suuresti parkkipaikko­jen osu­ut­ta. Suuri osa talo­jen alle jäävästä maa-alas­ta on puis­toa ja viher­aluet­ta joka on raken­net­tu täyt­tö­maalle. Viher­alueen pienen­imistä on kom­pen­soitu kuvas­sa värit­tämäl­lä uudet talot vihreäl­lä. Eikö tiedo­tusti­laisu­udessa puhut­tu myös lisä­maan tuomis­es­ta Kata­janokan kär­keen eli pelkkä parkkipaik­ka ei riitä talo­jen rak­en­tamiseen. Minus­ta noi­ta suun­nit­teluku­via voisi pitäisi oikeasti miet­tä että ne vas­taisi­vat todel­lisu­ut­ta. Mik­si muuten van­halle puolelle rantaan tuli pörssiy­htiön kont­tori eikä arkkite­hti ja design museota.

    Vastaa