Tutkimus ja päätöksenteko

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Tutkimuk­sen yhteys poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon on Suomes­sa selvästi heikom­pi kuin vaikka­pa Ruot­sis­sa ja Hol­lan­nis­sa. Ruotsin komitealaitos on kuu­luisa korkeata­soisu­ud­estaan ja sil­lä on kiin­teät yhtey­det tiedemaailmaan.

Suomes­sa päätök­sen­teon ja tutkimus­maail­man suhde on etäisem­pi. Min­is­ter­iöis­sä on aika vähän tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saanei­ta, joil­la olisi edel­ly­tyk­set seu­ra­ta ja ymmärtää tiede­maail­maa. Juristin tutk­in­toa arvoste­taan enem­män kuin yhteiskun­tati­eteen väitöskir­jaa. Vaik­ka tutkimu­sosaamista min­is­ter­iöis­sä olisikin, hier­arkki­nen ja siiloutunut hallinto­ta­pa rajoit­taa sen vaikutusta.

Se, että Ruot­sis­sa tutkimus pääsee elävöit­tämään päätök­sen­tekoa enem­män ja siten ide­ol­o­gisen into­hi­mot vähem­män kuin Suomes­sa, on merkit­tävä syy siihen, että Ruot­sis­sa menee niin paljon parem­min kuin Suomessa.

Vain val­tio­varain­min­is­ter­iössä on riit­tävästi tutkimus­maail­maa seu­raavia virkamiehiä. Taloudel­lisen tutkimuk­sen vaiku­tus päätök­sen­tekoon on huo­mat­tavasti vahvem­pi kuin vaikka­pa yhteiskun­tati­eteel­lisen tutkimuksen.

Talousti­eteen vahvu­us on myös siinä, että se osaa antaa tutkimus­tu­lok­set ja tutkimuk­si­in perus­tu­vat ennus­teet päätök­senkoon sovel­tuvas­sa muo­dos­sa: jos näin tehdään, työl­lisyys para­nee näin paljon ja inflaa­tio kiihtyy näin paljon ja vaiku­tus val­tion­talouteen on tämä. Tosin nämä ennus­teet ovat osoit­tau­tuneet usein täysin väärik­si, sil­lä koko taloustiede on kri­i­sis­sä. Mallien muut­tu­jat määritetään men­neisyy­destä eivätkä ne päde nyky­isyy­dessä, kos­ka talouden rak­en­teet ovat muut­tuneet nopeasti.

Yhteiskun­tati­etei­den vaiku­tus on pelot­ta­van vähäi­nen. Osit­tain se johtuu tutk­i­joiden henkises­tä oppo­si­tioasen­teesta, mut­ta vielä enem­män siitä, että saman­laisia täs­mäl­lisiltä vaikut­tavia tulok­sia, joi­ta ekon­o­mistit tuot­ta­vat, eivät yhteiskun­tati­eteil­i­jät ole tot­tuneet tuottamaan.

Yhteiskun­tati­eteet ovat eriy­tymässä, ris­tiri­itaista kyl­lä, yhteiskun­nan ulkop­uolelle. On kuulem­ma sivistymätön­tä syyt­tää yhteiskun­nal­lista tutkimus­ta diskurssi­ana­lyysin ympäril­lä pyöriväk­si sitaat­tisilpuk­si, mut­ta siltä se kyl­lä ajoit­tain näyt­tää. Olen sil­loin täl­löin löytänyt sosi­aal­i­ti­eteel­li­sistä julka­isu­ista viit­tauk­sia omi­in kir­joituk­si­i­ni. Melkein aina tutk­i­jal­ta on jäänyt ymmärtämät­tä, mitä tarkoi­tan. En suos­tu usko­maan, että vain min­un ajatuk­seni ymmär­retään väärin. Jos kir­jas­sa on viit­tauk­sia satoi­hin kir­joi­hin, on inhimil­lis­es­ti mah­do­ton­ta, että tutk­i­ja on kahlannut ne kaik­ki ajatuk­sel­la läpi.

= = =

Olin vuo­teen 1985 Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sen leivis­sä. Joskus 1970-luvun alus­sa, kun tietokoneet vas­ta tekivät tuloaan, pystyt­ti­in pienistä aineis­toista tekemään yllät­tävän vahvo­ja johtopäätök­siä. Ties­imme, että ajat tule­vat muut­tumaan, kun lasken­taka­p­a­siteet­ti kas­vaa ja yhä enem­män aineis­to­ja on käytet­tävis­sä. Ole­timme, että tämä johtaisi yhteiskun­tati­etei­den nousu­un, kun yhteiskun­nal­lisia ilmiöitä pystyt­täisi­in mit­ta­maan ja analysoimaan olen­nais­es­ti paremmin.

Aliar­voimme muu­tok­sen mut­ta yliarvioimme sen vaiku­tuk­sen yhteiskun­nal­liseen tietoon. Mik­si olen­nais­es­ti parem­pi lasken­taka­p­a­siteet­ti ja val­ta­va määrä käytet­tävis­sä ole­vaa tietoa ei ole johtanut syväl­lisem­pään ymmär­ryk­seen yhteiskun­nal­li­sista lainalaisuuk­sista? Mik­si yhteiskun­tati­eteet eivät ole kohon­neet yhteiskun­nan keskiöön, kuten ole­timme käyvän?

Yksi syy saat­taa olla, että aineis­to­jen käyt­töä tutkimuk­si­in rajoitetaan.

Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsään­nöl­lis­es­ti. Tieto­suo­javal­tu­ute­tun rauhoit­tamiseen riit­tää lupaus, ettei täl­laista tehdä. Kukaan ei älähdä siitäkään, että Google tal­let­taa inter­nethakumme pro­filoidak­seen meitä käyt­täjinä. Sekin käy päin­sä, että Face­book lukee ja analysoi kaik­ki kirjoituksemme.

Yrit­täkääpä saa­da tutkimuslu­pa täl­lais­ten aineis­to­jen keräämiseen yhteiskun­tati­eteel­listä tutkimus­ta varten! Siihen ei riitä lupaus olla käyt­tämät­tä tutkimu­saineis­toa väärin. Tutk­i­joi­hin suh­taudu­taan paljon epäileväm­min kuin kau­pal­lisi­in toim­i­joi­hin. Tämä on huo­mat­ta­va este yhteiskun­nal­liselle tutkimukselle.

Kon­flik­tia tutk­i­joiden ja tieto­suo­javi­ra­nomais­ten välil­lä pahen­taa se, etteivät tieto­suo­jas­ta päät­tävät näytä tun­te­van tutkimus­menetelmiä. Tutkimus ei esimerkik­si ole vain ennal­ta tehty­jen hypo­teesien tes­taamista, vaan usein eri­lais­ten yllät­tävien riip­pu­vuuk­sien etsimistä aineis­toa eri­tavoin tarkastele­mal­la. Vaikka­pa jonkin lääkeaineen hait­tavaiku­tuk­set voivat olla täysin ennal­ta arvaa­mat­to­mia ja riip­pua tois­t­en lääkeainei­den käytöstä taval­la, jota ei tule ajatelleek­si. Sel­l­aista ei voi löytää, jos pitää etukä­teen ker­toa, mitä etsii.

= = =

Juha Sip­ilä on mon­en muun tavoin esit­tänyt, että perus­tu­loa kokeil­taisi muu­ta­mal­la paikkakun­nal­la Suomes­sa. Pelkään pahoin, että se tulee tör­määmään juristien vas­tus­tuk­seen. SATA-komite­as­sa esitet­ti­in myös joidenkin reformien kokeilemista, mut­ta tämä kat­sot­ti­in kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den vas­taisek­si. Perus­tu­lo on joidenkin kannal­ta nykyti­lan­net­ta edullisem­pi ja tois­t­en kannal­ta taas epäedullisem­pi. Vain sel­l­aista saa kokeil­la, jos­sa koeryh­mään joutunei­den ase­ma on aina vähin­tään yhtä hyvä kuin muiden.

Ilmeis­es­ti kyseiset juris­tit eivät ole tutus­tuneet lääketi­eteel­liseen tutkimuk­seen. Siinähän pääasialli­nen menetelmä on arpoa poti­laat koeryh­mään ja kon­trol­liryh­mään. Koeryh­mä saa uut­ta hoitoa ja kon­trol­liryh­mä joko van­haa hoitoa tai pelkkää lumelääket­tä. Mut­ta toisaal­ta, sosi­aal­i­tur­vas­sa on kyse rahas­ta ja lääketi­eteessä vain elämästä.

 

 

165 vastausta artikkeliin “Tutkimus ja päätöksenteko”

  1. “Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsäännöllisesti.”

    Ei pidä paikkansa. Noista tietokan­noista ei löy­dy asi­akkaiden siviilisäätyä.

  2. Venäjä-Neu­vos­toli­it­to-Venäjäl­lä on tehty railakkai­ta val­lanku­mouk­sia ja talousu­ud­is­tuk­sia. Johtotäht­enä ovat olleet eheät ja selkeät teo­reet­tiset näke­myk­set niin taloud­es­ta kuin ihmisen käyttäytymisestäkin.

    Tehdyis­sä koe­jär­jeste­lyis­sä ei ole joudut­tu tak­er­tu­maan pien­imuo­toiseen näperte­lyyn. On esitet­ty kri­ti­ikkiä, jon­ka mukaan esite­tyt teo­ri­at eivät kuitenkaan olisi toim­i­neet käytän­nössä aivan toiv­o­tul­la tavalla.

  3. Entä tutkimuk­sen hyö­dyn­tämi­nen kun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa, esimerkik­si Kaupunkisuunnitteluvirastossa?

  4. Vas­taus on yksinkertainen:

    Perusk­oulu on tuhon­nut suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden perus­tan matemaat­tis­ten ja tilas­toti­eteel­lis­ten menetelmien osaamiseen ja hyödyntämiseen.

    Min­un tilas­toti­eteen lehtori­ni sanoi että 1970-luvul­la kaik­ki yliopis­tossa opiskel­e­vat osasi­vat inte­groi­da, mut­ta 2000-luvul­la tätä ei enää voin­ut olettaa.

    Eli palataan takaisin sak­salais­malliseen koul­u­laitok­seen, jos­sa on erik­seen alkeisk­oulu ja joillekin mah­dol­lisu­us jatkaa ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa tai oppisopimuk­sel­la käytän­nön töissä.

    Osaavam­mat voisi­vat pyrk­iä oppik­oulu­un ja sieltä lukioon.

  5. Rin­nakkaisko­rt­tien ja sen osal­lis­ten yhtey­den kaut­ta voi melkoisen hel­posti muo­dostaa kotitalouden…

  6. Perus­tu­lon kokeilu olisi oikeasti järkevää. Kos­ka se on uusi, kukaan ei voi var­masti tietää miten se vaiku­taa työ­mo­ti­vaa­tioon yms. Maan­laa­juinen kokeilu voi olla men­estys tai katas­trofi. Toiv­ot­tavasti kokeilua ei estetä sil­lä, että se aset­taa ihmiset eri ase­maan yms epä-älyl­lisil­lä argumenteilla.

  7. Komp­paan Aus­tri­a­nia. Yhteiskun­tati­eteil­i­jöiltä puut­tuu kykyä, mut­ta valitet­tavasti myös halua. On tur­val­lista tehdä laadullista veivaus­ta, joka uus­in­taa val­lit­se­vaa diskurssia.

  8. Soin­in­vaara:

    “Tutkimus ei esimerkik­si ole vain ennal­ta tehty­jen hypo­teesien tes­taamista, vaan usein eri­lais­ten yllät­tävien riip­pu­vuuk­sien etsimistä aineis­toa eri­tavoin tarkastele­mal­la. Vaikka­pa jonkin lääkeaineen hait­tavaiku­tuk­set voivat olla täysin ennal­ta arvaa­mat­to­mia ja riip­pua tois­t­en lääkeainei­den käytöstä taval­la, jota ei tule ajatelleek­si. Sel­l­aista ei voi löytää, jos pitää etukä­teen ker­toa, mitä etsii.”

    Lääketi­eteessä pitää nykyään ker­toa hypo­teesit ennen tutkimuk­sen aloit­tamista. Hyvät julka­isu­foo­ru­mit eivät enää suos­tu julkaise­maan kuin sel­l­aisia tutkimuk­sia, joiden hypo­teesit on ker­rot­tu etukä­teen. Syynä on se ongel­ma, että jos haetaan tilas­tol­lisia merk­it­sevyyk­siä 95 tai 99 pros­entin var­muus­ta­sol­la ja tes­tataan vaikka­pa 500 asi­aa samas­sa tutkimuk­ses­sa, vääriä tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viksi tulkit­tu­ja tulok­sia tulee paljon sekä aiem­min ollut tilanne, jos­sa hypo­teesit muokat­ti­in jälkikä­teen tulosten mukaisek­si. Kun tutkit­ta­vat asi­at ja hypo­teesit joutuu rapor­toimaan etukä­teen, on tilas­tol­lis­ten virhep­äät­te­lyi­den ris­ki sekä mah­dol­lisu­us muoka­ta hypo­teese­jä jälkikä­teen alempi.

    Valitet­tavasasti tuo käytän­tö ei ole levin­nyt mon­elle muulle alalle, että ensin julka­istaan selkeä hypo­teesi (jos­sa yhtey­dessä ilmoite­taan jo, mikä tulos vahvis­taisi hypo­teesin ja mikä ei) ja sit­ten tes­tataan sitä. Monel­la tieteenalal­la (kuten osas­sa yhteiskun­tati­eteistä) melkein minkä tahansa tulok­sen saa sovitet­tua johonkin hypo­teesi­in, ja kun ne julka­istaan samaan aikaan, ei luk­i­ja voi koskaan olla var­ma, kuin­ka vah­val­la tai hataral­la poh­jal­la tulok­set ovat. Vaikea sil­loin on johtopäätök­siäkään soveltaa käytän­nön elämään.

    1. Enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä on hyvin selvil­lä siitä, että sat­un­nais­ten kor­re­laa­tioiden etsimi­nen tuot­taa lähin­nä virheel­lisiä tulok­sia. Tietweel­lisek­si julka­iuk­si siitä havain­nos­ta ei ole. Kun on löy­tynyt epäi­ly, sitä on alet­ta­va tutkia tarkemmin.

  9. Vesa:
    “Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsäännöllisesti.”

    Ei pidä paikkansa. Noista tietokan­noista ei löy­dy asi­akkaiden siviilisäätyä. 

    Eiköhän se parisuhde selviä yksinker­taisel­la ristiintaulukoinnilla.

  10. Aus­tri­an:
    Vas­taus on yksinkertainen:

    Perusk­oulu on tuhon­nut suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden perus­tan matemaat­tis­ten ja tilas­toti­eteel­lis­ten menetelmien osaamiseen ja hyödyntämiseen.

    Min­un tilas­toti­eteen lehtori­ni sanoi että 1970-luvul­la kaik­ki yliopis­tossa opiskel­e­vat osasi­vat inte­groi­da, mut­ta 2000-luvul­la tätä ei enää voin­ut olettaa.

    Eli palataan takaisin sak­salais­malliseen koul­u­laitok­seen, jos­sa on erik­seen alkeisk­oulu ja joillekin mah­dol­lisu­us jatkaa ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa tai oppisopimuk­sel­la käytän­nön töissä.

    Osaavam­mat voisi­vat pyrk­iä oppik­oulu­un ja sieltä lukioon. 

    Tämä saat­ta olla tot­ta, mut­ta liit­tyy aiheeseen varsin lievästi.

    Poli­itikoista yhä suurem­pi osa on korkeak­oulutet­tu­ja (kuten koko väestöstäkin), joten se ei selitä tutkimustiedon hyö­dyn­tämisen vähäisyyttä.

    Mut­ta suo­ma­lainen kult­tuuri on kum­mallista. Pres­i­dent­ti Niin­istö on juristi, mut­ta esi­in­tyy talousvi­isaana varsin kyseenalaisin esi­tyksin. Pres­i­dent­ti Koivis­to on sosi­olo­gi ja hänkin talous­gu­run maineessa, mut­ta opit ovat Snell­manin ajoil­ta. Kumpikaan ei muuten ole perusk­oulun tuote.

    Eräässä aikaisem­mas­sa säi­keessä oli link­ki Bloomber­gin sivuille ja sieltä löy­tyi viit­taus New Yorkin (muis­taak­seni) yliopis­ton tutkimuk­seen, jos­sa oli seu­rat­tu 50 maa­ta 100 vuo­den ajal­ta ja todet­tu, että poli­it­tis­ten päätösten merk­i­tys talouskasvulle on 2%, muut tek­i­jät 98% — ja meil­lä koko talouskeskustelu keskit­tyy tuo­hon 2 prosenttiin.

    Huolestut­tavaa on se, että johta­van yri­ty­selämän edus­ta­ja Häkämiehen ain­oa yrit­täjyys­teema on, että antakaa meille rahaa seu­raa­vat 10 vuot­ta, niin me olemme tyy­tyväisiä — ainakin siihen saak­ka, kunnes pyy­dämme lisää rahaa. Sel­l­aista on yrit­täjyys Suomessa!

  11. “Perus­tu­lo on joidenkin kannal­ta nykyti­lan­net­ta edullisem­pi ja tois­t­en kannal­ta taas epäedullisem­pi. Vain sel­l­aista saa kokeil­la, jos­sa koeryh­mään joutunei­den ase­ma on aina vähin­tään yhtä hyvä kuin muiden.”

    Eikö, kuitenkin vain pienehkön mit­takaa­van kokeilun ollessa kyseessä, perus­tu­lon voisi säätää niin korkeak­si että se on edullisem­pi kaikille?

  12. Aus­tri­an:
    Vas­taus on yksinkertainen:

    Min­un tilas­toti­eteen lehtori­ni sanoi että 1970-luvul­la kaik­ki yliopis­tossa opiskel­e­vat osasi­vat inte­groi­da, mut­ta 2000-luvul­la tätä ei enää voin­ut olettaa.

    Hyvä kun otit esille inte­groin­nin, kos­ka se jos mikä on turha taito nykyaikana.

    Tietokoneet ratkai­se­vat mon­imutkaisetkin inte­groin­tite­htävät hetkessä.

    On täysin turhaa opet­taa hitai­ta ja mon­imutkaisia inte­groin­titekni­ikoi­ta opiske­li­joille ja oppi­laille, kos­ka he eivät tule niitä koskaan käyt­tämään. Sik­si yliopis­to­jen ana­lyysin kurs­seil­la ei keski­tytä inte­groin­titekni­ikan hiomiseen, vaan käy­dään nopeahkosti läpi Rie­mann inte­graalin teoria.

    Esimerkik­si vaikka­pa http://www.wolframalpha.com, jon­ka täysver­sio mak­saa 2,44 euroa kuukaudessa ja saat ‘math­e­mat­i­can’ käyt­töösi selainversiona.

    Juuri nyt matem­ati­ikan opetuk­sen kannal­ta pitäisi lisätä abstrak­tin matem­ati­ikan ja logi­ikan ope­tus­ta yläk­oulus­ta alka­en, kos­ka näitä taito­ja tarvi­taan tulevaisuudessa.

    Varsinkin tietotekni­ikas­sa logi­ikan hyvä osaami­nen korostuu.

    Inte­groin­nista riit­tää ymmärtää se, että rie­mann inte­graali on reaaliluku, joka esit­tää x‑akselin ja kuvaa­jan välistä pin­ta-alaa osavälien lukumäärän läh­estyessä ääretön­tä ja osavälien lev­ey­den läh­estyessä nol­laa. Tämän tiedon kyke­nee ymmärtämään jo alak­ouluikäi­nenkin, ehkä esikoululainenkin.

  13. Aus­tri­an: Vas­taus on yksinkertainen:
    Perusk­oulu on tuhon­nut suo­ma­lais­ten opiske­li­joiden perus­tan matemaat­tis­ten ja tilas­toti­eteel­lis­ten menetelmien osaamiseen ja hyödyntämiseen.

    Min­un tilas­toti­eteen lehtori­ni sanoi että 1970-luvul­la kaik­ki yliopis­tossa opiskel­e­vat osasi­vat inte­groi­da, mut­ta 2000-luvul­la tätä ei enää voin­ut olettaa. 

    Tilas­toti­eteen lehtori on löytänyt trendin, ja perusk­oulu­un siir­tymi­nen on toinen tren­di. Näil­lä ei kyl­lä vält­tämät­tä ole kausali­teet­tia. Tässä vai­h­toe­htoisia hypoteeseja:

    * vuosien 1970 ja 2000 välil­lä yliop­pi­las­tutkin­non suorit­tanei­den määrä melkein kaksinkertaistui

    * tasokurssien pois­t­a­mi­nen matem­ati­ikas­ta perusk­oulus­sa (80-luvun puo­livälin aikoihin)

    * liian fik­su­jen tasku­lask­in­ten tuleminen

    * tiet­ty­jen yliopis­to­jen sisäänot­tomäärien voimakas kasvu

    Viimeinen on luon­nol­lis­es­ti asia, joka näkyy näis­sä yliopis­tois­sa hyvinkin paljon. Esimerkik­si tekni­sis­sä yliopis­tois­sa 80-luvun huonoim­mat sisään­päässeet sijoit­tusi­vat monel­la lin­jal­la nyt parhaaseen kol­man­nek­seen. Plus että hei­dän osaamisen­sa sisään­pääsy­hetkel­lä oli kyky­i­hin näh­den parem­paa kuin nykyään.

    Siinä ei ole mitään kiis­tanalaista, että nyky­opiske­li­joiden matemaat­tiset valmi­udet ovat heikko­ja. Yliopis­to­m­atem­ati­ik­ka on pakko aloit­taa kovin alus­ta, ja tämä valitet­tavasti hei­jas­tuu mon­een muuhun aineeseen aika paljon.

    Asia on tarkastet­tavis­sa esimerkik­si van­hoista yo-tehtävistä tai sisään­pääsykokeista. Omat koke­muk­senikin vahvis­ta­vat tätä, joskus opiske­li­joille joutuu vään­tämään rauta­lan­gas­ta aika yksinker­taisia asioi­ta. Ongel­ma ei vält­tämät­tä ole pelkästään työkalu­jen hallinnas­sa (esimerkik­si puut­teel­lises­sa mekaanises­sa derivoin­ti­tai­dos­sa), vaan syvem­pi ymmärtämys on jäänyt kehit­tymät­tä, mikä kielii vähäis­es­tä ajankäytöstä asian parissa.

    = = =

    Onnek­si meil­lä on kuitenkin vii­sai­ta ihmisiä maa­ta viemässä eteen­päin. Viime viikol­la julka­istun uuden tun­ti­jaon luma-sal­do: yksi pitkän matem­ati­ikan kurssi uhrataan yhteisek­si kurssik­si lyhyen kanssa (= opin­haluiset voivat jäädä nukku­maan) ja yksi pitkän fysi­ikan kurssi heit­etään pois. Vastapain­ok­si uskon­toon saati­in yksi syven­tävä kurssi lisää.

  14. “Sekin käy päin­sä, että Face­book lukee ja analysoi kaik­ki kirjoituksemme.”

    Toisaal­ta kun Face­book muut­ti tieteel­listä tutkimus­ta varten hie­man joidenkin ihmis­ten uutisvir­to­ja, seu­rauk­se­na oli PR-katas­trofi. Min­un oli vaikea ymmärtää kohua, kos­ka tuo uutisvir­ta on aina Face­bookin algo­rit­mien kokoa­maa. Sen ei ole luvat­tu ole­van neu­traalia tai pyy­teetön­tä, tai toimi­van täs­mälleen samal­la tavoin jokaisen kohdal­la. Käsit­tääk­seni eri­laiset A‑B kokeet ovat yleisiä täl­lai­sis­sa palveluis­sa — “palvelun parantamiseksi”.

    Face­bookin virhe näyt­ti ole­van siinä, ettei se ymmärtänyt pitää uutisvir­ran suo­dat­tamista ja tiedonlouhin­taa piilos­sa käyt­täjiltä. Sen kanssa yhteistyössä tehty ja avoimesti julka­istu tutkimus herät­ti melkoista tuo­h­tu­mus­ta. Koe rin­nastet­ti­in use­am­man ker­ran Mil­gramin kokeeseen 1960-luvul­ta, kos­ka ‘emo­tion­aalisen manip­u­loin­nin’ kohteil­ta ei ollut explisi­it­tis­es­ti pyy­det­ty lupaa tätä tutkimus­ta varten — ikään kuin emo­tion­aa­li­nen manip­u­loin­ti olisi jotain tava­ton­ta main­os­ten kyl­lästämis­sä inter­net-palveluis­sa. Tava­ton­ta siinä oli ain­oas­taan se, että manip­u­loin­ti oli hyvin lievää, sen tulok­set kir­jat­ti­in ylös ja julka­isti­in avoimesti hyödyt­tämään tiedey­hteisöä ja kaikkia asi­as­ta kiin­nos­tunei­ta. Se muut­ti min­un suh­tau­tu­mis­tani Face­bookin myön­teisem­mäk­si, mut­ta heille kyse oli PR-katas­trofista, joka opet­ta­nee niin heitä kuin mui­ta vas­taavia palvelui­ta pitämään ‘kone­huoneen’ vis­usti piilos­sa taval­lisil­ta käyttäjiltä.

    Tässä link­ki kyseiseen tutkimukseen:
    http://www.pnas.org/content/111/24/8788.full

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä on hyvin selvil­lä siitä, että sat­un­nais­ten kor­re­laa­tioiden etsimi­nen tuot­taa lähin­nä virheel­lisiä tulok­sia. Tietweel­lisek­si julka­iuk­si siitä havain­nos­ta ei ole. Kun on löy­tynyt epäi­ly, sitä on alet­ta­va tutkia tarkemmin.

    Val­ti­oti­eteil­i­jöille ilkut­ti­in kyl­lä jo men­neinä vuosikym­meninä siitä, että kaik­ki laite­taan SUR­VOon ja sen jäl­keen tutk­i­taan jäätelön­syön­nin ja hukku­miskuolemien yhteyttä…

    Val­ti­otiede on tieteenalana toki sel­l­ainen, joka kär­sii aika paljon luon­teestaan. Osa alas­ta tun­tuu ole­van sel­l­aista, että julka­isu­jen “conclusions”-osasto kir­joite­taan ensin, ja sen jäl­keen haetaan siihen sopi­va data. Tämä valitet­tavasti him­men­tää val­ti­oti­eteil­i­joiden hohdet­ta muiden silmis­sä, vaik­ka on epäreilua yleistää joidenkin tek­i­jöi­den huono­ja taipumuk­sia yleisemmin. 

    Sama tau­ti kos­kee muitakin human­is­tisia alo­ja, jot­ka käyt­tävät numeroi­ta. Lääketiede on ihan oma tari­nansa; tilas­to­jen kanssa ollaan todel­la tarkkana, mut­ta muu poh­ja voikin sit­ten hyl­lyä pahasti. Taloustiede valitet­tavasti putoaa tähän samaan höt­töi­lyyn kovin usein. Työka­lut ovat hieno­ja, mut­ta niitä ei vält­tämät­tä käytetä kovin oikein tai oikeisi­in asioihin.

    Siinä ei sinän­sä ole pahaa, että min­is­ter­iöi­hin pää­tyy juris­te­ja, se toden­näköis­es­ti paran­taa lain­säädän­nön teknistä laat­ua. Valitet­tavasti niitä matemaat­tis­es­ti kyvykkäitä ja numeroi­ta oikeasti hah­mot­tavia juris­te­ja on rajalli­nen määrä, ja ne ovat kovin halut­tu­ja muual­lakin. Tämä saat­taa hei­jas­tua siihen, että työ menee nip­pelei­hin eikä isoi­hin kokonaisuuksiin.

    Numeron­murskauk­sen osalta omien koke­musteni mukaan mon­imutkaiseen mallinnuk­seen sopeu­tuneet luon­non­ti­eteil­i­jät (empi­iriset fyysikot, matemaat­tiset ekolog­it, mete­o­rolog­it, jne.) ovat usein hyvin taitavia setvimään iso­ja epäho­mogeenisia dataka­so­ja. Aloil­la on myös totut­tu siihen, että mallien epä­var­muuk­sia pitäisi pystyä arvioimaan realistisesti.

    Sivukom­ment­ti­na todet­takoon, että numeroi­hin perus­tu­vas­sa sijoi­tus­toimin­nas­sa fyysikot tun­tu­vat ole­van maail­mal­lakin suosit­tu­ja. Niitä löy­tyy esimerkik­si ana­lyytikon hom­mista yllät­tävänkin paljon. (Sivukom­ment­ti­na sik­si, että arvopa­peripelailul­la ja kansan­talousti­eteel­lä ei muuten ole kovin paljon yhteistä.)

    Päätök­sen­teossa pitäisi pyrk­iä erot­ta­maan päätök­sen­tek­i­jöi­den arvot (vaikut­ta­vat halut­tuun lop­putu­lok­seen), kansalais­ten arvot (määrit­tävät käyt­täy­tymistä) ja sys­teemien yleiset lainalaisu­udet. Tässä sotkus­sa on tekemistä sekä arvop­uolen asiantun­ti­joille, teknisille asiantun­ti­joille kuin mallinta­jille ja big data ‑ihmisillekin.

    En ole puffaa­mas­sa mitään ammat­tiryh­mää eri­tyis­es­ti, kos­ka tuonne tarvi­taan moni­alaista osaamista, joka ei vält­tämät­tä ole ammat­tiryh­mäko­htaista. Halu­an kuitenkin tuo­da esi­in sen, että sitä halut­tua osaamista voi löy­tyä luon­non­ti­eteil­i­jöiltäkin aika laa­jasti. Ei tai­da kovin mon­ta matemaat­tispo­h­jais­es­ta aiheesta väitel­lyt­tä luon­non­ti­eteil­i­jää olla min­is­ter­iöis­sä mallinnushommissa?

    1. Alem­pia mak­su­ja oli mah­dol­lista kokeil­la, kos­ka se oli koeryh­mälle parem­pi, ei mis­sään olois­sa huonom­pi ratkaisu.

  16. Ei K‑kauppias saa sitä yhteiskun­nal­lista aineis­toa helpom­min tai edes yhtä hel­posti kuin tutk­i­ja, läh­eskään. Sen sijaan minä annan plus­saos­tosti­etoni K‑kauppiaalle vapaae­htois­es­ti. Silti minus­takin val­tu­utet­tu nipot­taa liikaa ja yhteiskun­tati­eteis­sä tehdään arvokkaan lisäk­si liikaa hömp­pää, kos­ka sinne valikoitu­vat usein kvan­ti­tati­ivis­es­ti kyvyt­tömät. Pro­fes­sori Pert­ti Töt­tö on kuvan­nut ilmiötä.

  17. Yhteiskun­tati­etei­den alen­nusti­las­ta voi syyt­tää yhteiskun­tati­eteil­i­jöitä itseään, siis lähin­nä niitä vasem­mis­to­laisia, jot­ka löy­sivät Marx­in tilalle kielel­lisen kään­teen, kon­struk­tion­is­min, rel­a­tivis­min, laadulliset menetelmät jne.

    Vas­takkaisia esimerkke­jä kuitenkin löy­tyy, esimerkik­si psykolo­gi Markus Jokela tekee yllät­täviä löy­dök­siä open-source brit­ti­aineis­tol­la. Menetelmäpro­fes­sori Pert­ti Töt­töä kan­nat­taa myös lukea. Molem­mat siis esimerkke­jä siitä, miten hel­posti nyt voi tehdä läp­päril­lä ja netistä löy­tyvil­lä aineis­tol­la tulok­sia het­kessä, kun ennen olisi aienis­ton haal­in­ta kestänyt iisyy­den ja sit­ten olisi pitänyt tila­ta vielä kallista keskuskoneaikaa.

  18. Juris­te­ria on men­nyt ihan ylitse kaiken jär­jel­lisyy­den. Vai minkä pitää oikeasti miet­tiä, onko luokkahuoneessa kän­nykän käytön kieltämi­nen perus­tus­lain tarkoit­ta­maa ennakkosen­su­uria vai ei? 

    Koulu ei voi kieltää kän­nyköitä, kos­ka se on laiton­ta. Koulu ei saa oikeas­t­aan kieltää mitään, mitä ei ole erik­seen lais­sa san­ot­tu. Oikeus kiusaamiseen on kum­minkin paljon tärkeämpi kuin oikeus kun­ni­aan taik­ka tuvallisuuteen.

    Kaiken kat­ta­va byrokrati­soi­tu­mi­nen ja lak­isaa­tio on yhteiskun­tamme syöpä. Mitään ei saa tehdä, ellei siitä ole erik­seen lais­sa säädet­ty. Noh, suo­ma­lais­ten vas­taus kaikki­in ongelmi­in on lisää alvon­taa, säädök­siä ja byrokra­ti­aa, joten minkäs teet? Tuo perus­tu­lo-kokeilun ongel­ma on vain yksi ilmen­tymä suo­ma­lais­ten käsit­tämät­tömästä innos­ta nuo­ho­ta jokaista pilkkua (tosin sak­salaiset ovat vieläkin pahempia).

  19. Capel­la: On täysin turhaa opet­taa hitai­ta ja mon­imutkaisia inte­groin­titekni­ikoi­ta opiske­li­joille ja oppi­laille, kos­ka he eivät tule niitä koskaan käyttämään.

    Olen siitä samaa mieltä, että esimerkik­si mon­imutkaisten osit­tais­in­te­groin­tien osaami­nen on varsin tarpee­ton­ta muille kuin matemaatikoille.

    Tässä mekaanis­ten taito­jen osaa­mat­to­muu­den ylistyk­sessä tulee kuitenkin jos­sain kohdas­sa ikävästi raja vas­taan. Ihmi­nen tarvit­see tietyn valikoiman mekaanisia matemaat­tisia taito­ja hah­mot­taak­seen matem­ati­ikan lainalaisuudet.

    Ajat­telua ei voi ulkois­taa Wol­fram Alphalle tai taskulaskimelle.

  20. Mihin kaik­ki lop­pui, kun toivoa oli? Pankit meni konkurssi­in edis­tyk­sel­lis­ten tais­to­lais­ten johdol­la. Osa kansas­ta pan­ti­in velka­vankeu­teen ja demar­it pelastet­ti­in. Tais­to­lai­sista leiv­ot­ti­in viher­pul­laan uuden uljaan Venäjän vier­i­hoi­dos­sa, jos­ta lähdet­ti­in Euroopan ytimeen demarei­den ja Lip­posten johdol­la. Nyt sit­ten on tul­lut takki­in ja tutkimus kär­sii. Mikä on oikea johtopäätös? OO tem­po­ra, OO mores! Lati­nan kie­len taitoa pitäisi paran­taa Suomes­sa. Pelkäl­lä Anna inhem­skalla ei enää pärjätä.

  21. Inte­groin­ti itsessään on turha taito, mut­ta se ajat­te­lu­ta­pa, jon­ka joutuu opet­tele­maan jot­ta inte­groin­nin ymmärtää, ei ole. Sama pätee derivoin­ti­in ja vas­taavi­in asioi­hin. Tietenkin, jos ne kaik­ki opet­telee jol­lakin inte­groin­tisään­nöil­lä, niin asia on toinen. Mut­ta ne sään­nötkin olisi hyvä oppia, ei sik­si miten ja mihin niitä käytetään, vaan sik­si että tietää mihin ne perus­tu­vat ja mik­si ne toimivat. 

    Yleisem­min itse aiheeseen liit­tyen: tutk­i­jak­oulu­tus on hyödylli­nen jo ihan sik­si, että se opet­taa useim­miten ymmärtämään pait­si teo­ri­oi­ta itseään, myös niiden rajoituk­sia, eli ole­tuk­sia joiden voimas­saol­lessa teo­ri­at toimi­vat. Päät­täjien itsen­säkin olisi hyvä olla tietoinen siitä, mihin ole­tuk­si­in jokin “tieto” perus­tuu, mut­ta eri­tyis­es­ti sen pitäisi olla vaa­timus esimerkik­si min­is­te­ri­oiden korkeim­mille virkamiehille. Nythän tärkein­tä on puolueväri ja se että tun­tee oikeat ihmiset.

  22. Perus­tu­lo on joidenkin kannal­ta nykyti­lan­net­ta edullisem­pi ja tois­t­en kannal­ta taas epäedullisempi.

    Mil­laisille ryh­mille perus­tu­lon olisi tarkoi­tus olla nyky­istä epäedullisem­pi? Jos uskomme siihen, että perus­tu­lo vähen­täisi byrokra­ti­aa, mah­dol­lis­taisi työn­teon ja lisäan­siot jne., ei kai pitäisi jäädä kovin merkit­täviä ryh­miä, joiden tilan­net­ta aio­taan tarkoituk­sel­lis­es­ti huonon­taa. Ehkä ongel­maa voi läh­estyä tätä kaut­ta. Jos ongel­maryh­miä ei pystytä iden­ti­fioimaan, ehkä niitä ei ole.

  23. Sylt­ty: Tuo perus­tu­lo-kokeilun ongel­ma on vain yksi ilmen­tymä suo­ma­lais­ten käsit­tämät­tömästä innos­ta nuo­ho­ta jokaista pilkkua (tosin sak­salaiset ovat vieläkin pahempia).

    Suomes­sa kyl­lä viilataan pilkkua käsit­tämät­tömil­lä tavoil­la, mut­ta me emme pär­jää kan­sain­välisessä ver­tailus­sa oikein millekään län­si­maalle siedet­tävästi tässä lajissa. 

    Yhdys­val­ta­laiset johta­vat kil­pailua selväl­lä kaulal­la, mut­ta voihan sitä kokeil­la vaik­ka ran­skalaista byrokra­ti­aa, kyl­lä me EU:ssakin osaamme.

    Suo­mi on epäby­rokraat­ti­nen, jous­ta­va, järkevästi toimi­va ja kor­rup­toi­tu­ma­ton maa.

    Siis suh­teessa.

  24. Marko Hami­lo: Vas­takkaisia esimerkke­jä kuitenkin löy­tyy, esimerkik­si psykolo­gi Markus Jokela tekee yllät­täviä löy­dök­siä open-source brit­ti­aineis­tol­la. Menetelmäpro­fes­sori Pert­ti Töt­töä kan­nat­taa myös lukea.

    Sinähän aloit sit­ten kiroil­la… Koh­ta san­ot Lynn ja Van­hanen, ja sit­ten repeävät peli­housut mon­es­sa suunnassa…

    Töt­tö ja Jokela eivät vält­tämät­tä ole omien­sa piiris­sä suosi­tu­impia hah­mo­ja läh­estymistapansa ja menetelmien­sä vuok­si. Se tun­tu­isi ker­to­van tieteenalas­ta paljonkin.

  25. Viherinssi:
    Ajat­telua ei voi ulkois­taa Wol­fram Alphalle tai taskulaskimelle.

    Ei voi ei, mut­ta kun suurim­man osan ei tarvitse ajatella.

    Lasku­tikutkin oli­vat maail­man­lop­un alkua.

    Ehkäpä pian saamme matem­ati­ikkaim­plan­tin otsa­lohkoon. Mut­ta sehän on jo maail­man­lop­pu, eikö totta?

  26. Raimo K: Poli­itikoista yhä suurem­pi osa on korkeak­oulutet­tu­ja (kuten koko väestöstäkin), joten se ei selitä tutkimustiedon hyö­dyn­tämisen vähäisyyttä.

    Suomes­sa suorite­taan kan­sain­välis­es­ti ottaen huip­pumäärä ylem­piä korkeak­oulu­tutk­in­to­ja. Vaik­ka me olemme ilmeis­es­ti keskimääräistä älykkäämpi kansakun­ta, niin se ei kyl­lä riitä kom­pen­soimaan tuo­ta määrää. Toisin sanoen suo­ma­laiset mais­ter­it ovat toden­näköis­es­ti keskimäärin tyh­mem­piä ja vähem­män tutkimuk­ses­ta ymmärtäviä kuin muis­sa länsimaissa.

    Ihan todel­lisu­udessakin suuret ylem­pi­en korkeak­oulu­tutk­in­to­jen koulu­tus­määrät ovat vie­neet tutkin­nos­ta tieteen aika lail­la kauas. Kvan­ti­tati­ivista tieteel­listä tutkimus­ta tehnei­den poli­itikko­jen joukko ei liene kovin suuri.

    Tältä poh­jal­ta en pidä yllät­tävänä sitä, että tutkimustiedon luon­net­ta tai sen hyö­dyn­tämistä ei ymmär­retä poli­ti­ikan piirissä.

  27. OS: Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsäännöllisesti.

    Use­am­mal­ta suh­teel­lisen luotet­ta­vana pitämältäni tahol­ta kuule­mani tiedon mukaan etuko­rt­ti­ti­eto­jen hyö­dyn­tämi­nen todel­lisu­udessa on retu­peräl­lä. Tietoa on val­tavasti, mut­ta sitä ei oikein osa­ta tehokkaasti hyö­dyn­tää. Sitä pystytään hyö­dyn­tämään tilas­tol­lise­na mas­sana, mut­ta ei juurikaan henkilö­ta­sol­la. (Moniko on saanut henkilöko­htaisia tar­jouk­sia X‑kauppiaaltaan?)

    Tietomas­sa on vähän epäho­mogeenista, eikä sen poh­jal­ta osa­ta tehdä henkilölle kohden­net­tu­ja tar­jouk­sia, jot­ka oli­si­vat sekä kohteelle että kau­palle hyvä jut­tu. Kaup­paa kiin­nos­taisi kovasti se, mitä henkilö ostaa muual­ta, mut­ta sitähän se ei oikein tiedä. Main­on­nan tehokku­us muutenkin on mon­elta osin enem­män uskon kuin tutkimuk­sel­lisen tiedon asia.

    Ostoskäyt­täy­tymis-big-datan hyö­dyn­täjistä parhaimpia lienevät luot­toko­rt­tiy­htiöt. Niitäkin kiin­nos­taa lähin­nä petosten ehkäisem­i­nen, ja siinä ne ovat varsin taitavia. Siinä kuitenkin link­ki oudon käytök­sen ja yri­tyk­sen ansain­ta­logi­ikan välil­lä on suo­ra ja hel­posti vahdittavissa.

    1. Olen­naista ei ole, että keskus­li­ik­keet ovat huono­ja hyö­dyn­tämään tietoa, vaan että niille on sal­lit­tu sel­l­ais­ten tieto­jen varas­toin­ti, mitä tutk­i­joille ei ikinä sal­lit­taisi. Jokainen oston on yksilöitävis­sä, mikä nähti­in, kun myyn­ti­in pääsi erä myrkyl­listä salaattia.

  28. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Venäjä-Neu­vos­toli­it­to-Venäjäl­lä on tehty railakkai­ta val­lanku­mouk­sia ja talousu­ud­is­tuk­sia. Johtotäht­enä ovat olleet eheät ja selkeät teo­reet­tiset näke­myk­set niin taloud­es­ta kuin ihmisen käyttäytymisestäkin.

    Jos halu­at kuvan teknokraat­tis­es­ti johde­tus­ta ei-demokra­ti­as­ta, ota mielu­um­min Kiina kuin Neu­vos­toli­it­to esimerkik­si. Neukku­las­sa asioi­ta tehti­in erit­täin paljon sen mukaan, mikä kutakin dik­taat­to­ria sat­tui huvit­ta­maan. Kiinas­sa sitä on viime vuosikym­meninä väl­tet­ty hiukan huono­jen koke­musten vuoksi.

    Neukku­las­sa­han kyse ei myöskään ollut mis­tään oikeasti tieteel­lis­es­tä näke­myk­ses­tä, vaan tietyn opin mukaises­ta toimin­nas­ta. Samaa sar­jaa kuin erään toisen euroop­palaisen dik­tatu­urin 30-luvun etni­nen tutkimus.

    On iso ero toimia teo­ri­an kuin tieteel­lisen tutkimustiedon poh­jal­ta. Eipä tule mieleen yhtään puh­taasti tutkimus­po­h­jal­ta hal­lit­tua val­takun­taa his­to­ri­as­ta. Sel­l­ainen ei liene mah­dolli­nenkaan, kos­ka jostain tarvi­taan kuitenkin arvot lait­ta­maan asioi­ta tärkeysjärjestykseen.

  29. Opin­to­tu­ki taitaa olla ain­oa sosi­aal­i­tukien muo­to, jon­ka saa­jat tekevät val­tio­hallinnon mielestä liikaa töitä. Mites jos vaan kor­vat­taisi­in perus­päivära­ha ja työ­markki­natu­ki opintotuella?

    Samal­la voisi pois­taa opin­to­tukikuukausien lasken­nan, sekä tehdä opin­totuen tulo­ra­jas­ta por­taikon sijaan lin­eaarisen alka­en n. 7200e/vuositulosta ylöspäin.

    Tarvi­tan kyl­lä aika paljon jus­teer­aus­ta opin­totuen asum­is­llisän, yleisen asum­istuen, toimeen­tu­lotuen ja eri­lais­ten van­hempainra­ho­jen ja yksin­uholta­jal­isien sovit­tamisek­si tuo­hon sys­teemi­in, mut­ta ehkä tuk­isil­lisalaatin muo­vaami­nen taloudel­lis­es­ti kan­nus­tavu­udeltaan perus­tu­lon suun­taan on poli­it­tis­es­ti helpom­paa, kuin perus­tu­lon luominen.

  30. Viherinssi: Olen siitä samaa mieltä, että esimerkik­si mon­imutkaisten osit­tais­in­te­groin­tien osaami­nen on varsin tarpee­ton­ta muille kuin matemaatikoille.

    Tässä mekaanis­ten taito­jen osaa­mat­to­muu­den ylistyk­sessä tulee kuitenkin jos­sain kohdas­sa ikävästi raja vas­taan. Ihmi­nen tarvit­see tietyn valikoiman mekaanisia matemaat­tisia taito­ja hah­mot­taak­seen matem­ati­ikan lainalaisuudet.

    Ajat­telua ei voi ulkois­taa Wol­fram Alphalle tai taskulaskimelle. 

    Juuri näin. Lisäk­si, matem­ati­ikan ope­tus kär­sii lukion jaot­telus­ta lyhy­een ja pitkään matem­ati­ikkaan. Toki matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneille (pitkän luk­i­joille) tämä jako on hyvä, mut­ta kaikille muille tämä tarkoit­taa sitä, että käytän­nössä mitään ei opi­ta, pän­tätään vain ulkoa kaavoja.

    Minus­ta matem­ati­ikan voisi sovit­taa kokon­aan kurssimuo­toiseen ajat­te­lu­ta­paan, niin että lukiois­sa olisi tiet­ty määrä pakol­lisia matem­ati­ikan kursse­ja ja vähin­tään tiet­ty määrä valin­naisia. Pakol­lisil­la kurs­seil­la opetet­taisi­in perusasi­at juur­ta jak­saen, valin­naisil­la edet­täisi­in pidem­mälle. Nyt lyhyessä käy­dään osa­puilleen samat asi­at kuin pitkässä, sil­lä erol­la että tehtävät ovat helpom­pia ja mitään todel­lista asioiden hal­lit­semista ei edes tavoitel­la (riit­tää kun osaa hakea taulukkokir­jas­ta oikean kaa­van ja soveltaa sitä). Tämä luo väärän­laisen suh­tau­tu­misen matem­ati­ikkaan oppi­alana. Lyhyt matem­ati­ik­ka ei edes pyri ole­maan kiin­nos­ta­va, ja lyhyessä matem­ati­ikas­sa oppi­laille opete­taan, että matem­ati­ik­ka on tyl­sää. Todel­lisu­udessa asia on aivan päin vas­toin. Matem­ati­ik­ka tar­joaa val­tavasti usko­mat­to­mia oival­luk­sia ja valais­tu­misen kaltaisia koke­muk­sia. Minus­ta edes alkeel­lisim­mat, yksinker­taisim­mat täl­laiset koke­muk­set pitäisi tar­jo­ta kaikille.

    Mon­et oppi­vat jo kotona van­hem­mil­taan, että matem­ati­ik­ka on vaikeaa ja tyl­sää. Mik­si jatkamme tämän opet­tamista koulussa?

  31. “Opin­to­tu­ki taitaa olla ain­oa sosi­aal­i­tukien muo­to, jon­ka saa­jat tekevät val­tio­hallinnon mielestä liikaa töitä. Mites jos vaan kor­vat­taisi­in perus­päivära­ha ja työ­markki­natu­ki opintotuella?”

    Opin­totuel­la ei elä, se on yksinker­tainen totuus.Ehkä joku intialainen faki­iri, mut­ta liikun­taa har­ras­ta­va 190 sent­ti­nen syö enem­män kuin tuki sallii

    Niin­pä ain­oa keino on tehdä työtä ja se paran­taa kyl­lä hyvin opiske­li­jan asemaa

    Niin­pä nuorista, alle 25-vuo­ti­aista , työt­tömistä pääosa on pää­toimisia opiskelijoita

    Mut­ta ei työn teko turhaa tai hait­taavaa ole, kyl­lä työelämän opsikelu aivan ruohn­ju­u­ri­ta­sol­ta läh­tien on hyvin kas­vat­tavaa ja opet­taa aivan muun­lais­ten elämän­muo­to­jen ymmärtämistä.

    Pelkäl­lä koulun penkil­lä istu­misel­la ei näköala ihmis­ten elämään laajene.

    Koulu­tiedon yliar­vos­tus on johtanut eli­itin ja taval­lisen kansan välisen luokkaeron repeämiseen.

    Se on lopet­tanut myös inno­vaa­tiot, kun pörssiy­htiössä ja muis­sakin tutk­i­taan joka cent­ti kulupuolel­la ja päätös­val­ta on nos­tet­tu tj/varatj tasolle niin alem­man organ­isaa­tion luovu­us on tapettu

  32. Tiedet­tä tehdään mitat­tavil­la asioil­la. Tavoitelta­van asian edis­tämisek­si (esim tulo­ero­jen pienen­tämi­nen) tehdään temp­pu­ja jot­ka pienen­tävät kokon­aiskakkua (mitat­tavis­sa) ja nos­ta­vat eräi­den v‑käyrää (vaikeam­min mitattavissa).

  33. Tutkimuk­sen näkökulmaa 

    Aus­tri­an: Eli palataan takaisin sak­salais­malliseen koul­u­laitok­seen, jos­sa on erik­seen alkeisk­oulu ja joillekin mah­dol­lisu­us jatkaa ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa tai oppisopimuk­sel­la käytän­nön töissä.
    Osaavam­mat voisi­vat pyrk­iä oppik­oulu­un ja sieltä lukioon.

    Eipä noi­ta sak­salaisia Nobel-palkit­tua ole ilmaan­tunut sit­ten viime vuo­sisadan alun jälkeen. 

    Sak­san korkeak­oulu­jär­jestelmä tuot­taa hyviä byrokraat­te­ja mut­ta ei uuden keksijöitä.Eikä ole näkynyt tuot­teitakaan, jot­ka oli­si­vat perus­tuneet Sak­san ylivoimaiseen osaamiseen.

    Mut­ta vai­h­to­taseen yli­jäämän vuok­si he ovat ylivoimaisia rahoit­ta­maan suuria han­kkei­ta ja vien­nin yksi merkit­tävä tuk­i­jal­ka ovatkin suuret pro­jek­tit , suuret koneet, joiden rahoit­tamiseen ei muiden rah­keet riitä 

    Auto­te­ol­lisu­us on huip­pua, mut­ta sekin perus­tuu vankkaan rahoituk­seen, uudet ideat ja varustelu on kopi­oitu muualta.

    Pääsyko­keet ovat myös obgel­mallisia , sil­lä ne eivät ker­ro tulev­as­ta men­styk­ses­tä kovinkaan paljoa.Nuori on ailahtel­e­va ja kehi­tys voi muut­taa suuntaa .

    Ja Suomes­sakin korkeak­oulu­un pääsyä rajoiteti­in vielä 8‑luvulla, mut­ta se johti siihen, että ihmiset muut­ti­vat opiskele­maan ulko­maille ja har­va palasi takaisin. Tun­ne­tu­impia oli­vat nuo Upsalan ekonomit.

    Nyt opiskel­laan Virossa ja Latvi­as­sa, mut­ta värvärit kiertävöt mon­es­ta maas­ta hake­mas­sa opiskelijoita.

    Rajoituk­set vain johtaisi­vat maas­ta­muu­ton kiihtymiseen .

    Eikä Suomes­sa aka­teem­i­nen koulu­tus ole kovinkaan suur­ta, suh­teessa edel­läo­vat USA. Japani, Kana­da etc

  34. Voin var­mana tiet­ona sanoa, että kun vilau­tan vihreää kort­tiani kas­sal­la, ei kan­ta-asi­akasjär­jestelmään tal­len­nu, mitä ostan, vaan kort­tinu­mero, päivämäärä ja kel­lon­ai­ka, myymälä, ostosten lop­pusum­ma ja kuitin numero. Riviko­htaiset tiedot ostok­sis­tani tal­len­tu­vat vain eril­liseen kas­sajär­jestelmään ilman asi­akasti­eto­ja. Siinä yhdessä tapauk­ses­sa tehti­in asi­akkaiden tavoit­tamisek­si ter­veysriskin takia ris­ti­in­ver­tailu kan­ta-asi­akas- ja kas­sajär­jestelmien välil­lä, kun siihen ensin oli pyy­det­ty lupa.

  35. Capel­la: Ei voi ei, mut­ta kun suurim­man osan ei tarvitse ajatella.

    Tuo sopii kyl­lä hyvin tiet­ty­i­hin hallintoma­llei­hin. Minus­ta kuitenkin matemaati­ikkaan poh­jau­tuvil­la aloil­la ole­vien ihmis­ten olisi syytä osa­ta ajatel­la. Min­ua häir­it­see kovasti se, että usein huo­maan kes­ki-ikäis­ten opis­toinsinöörien ajat­tel­e­van matemaat­tis­es­ti sukke­lam­min kuin tuor­ei­den diplomi-insinöörien. 

    Se ei voi johtua siitä, että työelämä paran­taisi matem­ati­ikan taitoja.

    Lasku­tikutkin oli­vat maail­man­lop­un alkua.

    Huti. Olen käyt­tänyt työk­seni ja huvikseni sekä sym­bol­isen lasken­nan ohjelmis­to­ja, numeerisen lasken­nan ohjelmis­to­ja kuin eri­laisia mallinnu­so­hjelmis­to­jakin jo 1900-luvul­la. Tietokone on hem­metin hyvä laske­maan, ja aina ilah­dun, kun mil­jar­di lasku­toim­i­tus­ta on hoidet­tu ennen kuin sor­mi on pois näppäimeltä.

    Pidän teknolo­gias­ta ja elän teknolo­gial­la. Olen kuitenkin sekä suun­nit­teli­jana, pomona että luen­noit­si­jana tör­män­nyt liian paljon siihen, että matemaat­ti­nen ajat­telu tun­tuu ole­van hap­eroa. Valitet­tavasti samaan taudinku­vaan kuu­luu se, että sit­ten myöskään työkalu­ja ei pystytä käyt­tämään kovin tehokkaasti.

    Voi olla, että sen ymmärtämisen saavut­tamiseen on ole­mas­sa jokin toinen reit­ti. Nykyisel­lään tun­net­tu reit­ti sisältää kuitenkin lyi­jykynän, kumin, ruu­tu­pa­perin ja huo­mat­ta­van paljon ajankäyttöä.

    Muu­tan mielipi­det­täni kyl­lä, kun vas­taan alkaa tul­la ihmisiä, jot­ka ymmärtävät matem­ati­ikkaa ja osaa­vat käyt­tää mod­erne­ja työkalu­ja, mut­ta joil­la ei ole suju­vahkoa mekaanista lasku­taitoa ja osaamista.

    Ehkäpä pian saamme matem­ati­ikkaim­plan­tin otsa­lohkoon. Mut­ta sehän on jo maail­man­lop­pu, eikö totta?

    Jos sel­l­ainen matemaat­tisen ymmär­ryk­sen tuo­va implant­ti kek­sit­täisi­in, sil­lä olisi val­ta­va merk­i­tys koko ihmiskun­nalle. En pidätä hen­gi­tys­täni. Pelkkä laskukone olisi tietysti muka­van sukkela kapis­tus, ja ottaisin sel­l­aisen mielel­läni itsel­leni. Se ei kuitenkaan paljon aut­taisi niitä, joil­ta ajat­telu puuttuu.

  36. Paljon ennen tutkimuk­sen suurem­paa hyö­dyn­tämistä pitäisi tehdä kun­ni­an­palau­tus maalaisjär­jen käytölle poli­ti­ikas­sa. Maalaisjär­ki kuitenkin on se perus­ta ja tosi­asialli­nen tieteen­filosofia, jon­ka nojal­la luo­taimet laskeu­tu­vat komeetoille.

    Jo pitkään on ollut muo­tia kiistää yksinker­taisia ja ilmeisiä (pop­ulis­tisia?) seli­tyk­siä ilmiöi­hin. Syyt tähän ovat kah­ta­laiset. Ensin­näkin nämä seli­tyk­set voivat olla loukkaavia jollekin etu­ryh­mälle, esim. nais­ten kapeampi älykkyys­jakau­ma seli­tyk­senä nais­ten vähyy­delle tieteen suurvel­ho­jen joukossa.

    Lisäk­si yksinker­tainen ja ilmeisen oikea seli­tys on liian help­po: kuka tahansa lan­nan­hajuinen junan­tuo­ma pystyy sel­l­aisen käsit­tämään. Kon­stail­lut ja empiri­as­ta vapaat teo­ri­at episyk­lei­neen sitä vas­toin osoit­ta­vat pitkää koulu­tus­ta ja omis­tau­tu­mista, ja mitä tärkein­tä: todis­ta­vat, ettei tutk­i­ja ole eläessään tör­män­nyt niihin lukuisi­in ja ilmeisi­in vas­taes­imerkkei­hin, joi­ta maal­la syn­tyvät luon­tokoke­muset tar­joa­vat. Tai jos on tör­män­nytkin, niin omaa hyvän maun olla tuo­mat­ta tätä alhaista tietoisu­ut­ta kalus­tet­tui­hin huoneisiin.

    Teo­ri­oi­ta ei taiteil­la ja ole­tuk­sia venytetä vain luomisen halus­ta, vaan myös tarkoi­tushakuis­es­ti. Yhteiskun­tati­eteis­sä yleen­sä on havait­tavis­sa jonkin­lainen löysä ajele­htimi­nen kohti leikkaus­poli­ti­ikan haitallisu­u­teen viit­tavia tulok­sia. Ehkä jopa määräti­etoisem­paa ja kapeampia intresse­jä palvel­e­vaa tutkimus­tuotan­toa harjoitetaan?

    Täl­laises­sa ympäristössä on erit­täin vaar­al­lista, jos poli­itikoil­la on taipumus­ta nyökkäil­lä mon­imutkaiselle ja jär­jen­vas­taiselle ja halvek­sua ilmeistä, van­haa ja maalaista, joh­tui tämä sit­ten sta­tushavit­telus­ta, ostrak­ismin pelosta tai mis­tä tahansa. Poli­itikoil­la pitäisi olla kyky tun­nistaa ilmi­selvä hevonkukku, ja rohkeus kut­sua sitä oikeal­la nimel­lään. Negati­ivi­su­us ja muu­tosvas­tar­in­ta ovat turhankin huonos­sa maineessa: poli­ti­ikan posi­ti­iviset vaiku­tuk­set ovat varsin pienet, mut­ta virhei­den hai­tat läh­es rajattomat.

    Niin muuten. Yksinker­taista ja hel­posti ymmär­ret­tävää ratkaisua mon­imutkaiseen ongel­maan kut­su­taan matem­ati­ikas­sa ele­gan­tik­si.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen­naista ei ole, että keskus­li­ik­keet ovat huono­ja hyö­dyn­tämään tietoa, vaan että niille on sal­lit­tu sel­l­ais­ten tieto­jen varas­toin­ti, mitä tutk­i­joille ei ikinä sal­lit­taisi. Jokainen oston on yksilöitävis­sä, mikä nähti­in, kun myyn­ti­in pääsi erä myrkyl­listä salaattia.

    En mis­sään tapauk­ses­sa ole eri mieltä alku­peräis­es­tä argu­men­tista (kau­pat saisi­vat käsitel­lä tieto­ja, yhteiskun­ta ei). Tilanne on turhaut­ta­va ja ongel­malli­nen päätök­sen­teon tuen kannalta.

    = = =

    Halusin vain sivukom­ment­ti­na tuo­da esille sen, että vaik­ka kaup­po­ja pide­tään kaiken­ti­etäv­inä mon­stere­ina, ne eivät vält­tämät­tä osaa olla sel­l­aisia. Niil­lä on se big data, mut­ta ana­lyysi on hakusessa.

    Tämä ei ole ihan harv­inaista big datan kanssa. Data on luon­teeltaan epäho­mogeenista, ja hyvien ja hyödyl­lis­ten johtopäätösten vetämi­nen siitä on vaikeaa. Työkalu­ja on kyl­lä vaik­ka mil­lä mital­la, ja varsin iso­jakin aineis­to­ja pystyy nykyään käsit­telemään peri­aat­teessa läh­es kuka hyvän­sä pil­vipalvelu­iden avul­la nopeasti ja suh­teel­lisen edullisesti.

    Ongel­ma tulee kuitenkin siinä vai­heessa, kun johtopäätös on vedet­ty. Kau­pan on help­po huo­ma­ta, että henkilö X on toden­näköisyy­del­lä 96 % alko­holisti. Mitä kaup­pa sit­ten tekee asialle? Tai aineis­tos­ta on help­po päätel­lä, että per­heessä Y on pieni lap­si, kos­ka vaip­po­jen menek­ki on tietyn­lainen. Entä sitten?

    Henkilöko­hden­net­tu main­on­ta on hyvä jut­tu sil­loin, kun sil­lä voidaan tuot­taa lisäar­voa kum­mallekin. Päivit­täis­tavarois­sa on kuitenkin suh­teel­lisen kapea kate, joten alen­nuk­sia ei kovin paljon voi tar­jo­ta. Mik­si tar­jo­ta alen­nus­ta asi­akkaalle, joka on joka tapauk­ses­sa asi­akas? Jäl­jelle jää lähin­nä palvelun paran­t­a­mi­nen jol­lakin tavalla.

    Siihen on toki mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta se ei ole ihan triv­i­aalin help­poa, ja päivit­täis­tavarois­sa ihmis­ten kri­teer­it kau­pan valin­nalle ovat usein sel­l­aisia, että main­on­nan vaikut­tavu­us on pieni. 

    Kyl­lä min­ulle kävisi esimerkik­si sel­l­ainen, että kaup­pias arvaisi, mitä halu­an ostaa ja tek­isi min­ulle ostoslis­tae­hdo­tuk­sen van­ho­jen ostosten perus­teel­la. Sit­ten ruk­sisin sieltä halu­a­mani ja kaup­pakas­si tulisi koti­in. Ihan hyvä, mut­ta tästä palvelus­ta kaup­pias halu­aa ihan tun­tu­vasti rahaa.

    Toki tuol­la isol­la data­mas­sal­la voidaan yrit­tää avit­taa esimerkik­si myymälä­su­un­nit­telua. Kos­ka asi­aa X osta­vat ihmiset osta­vat usein myös asi­aa Y, niin sit­ten nämä kan­nat­taa joko lait­taa lähekkäin (asi­akas arvostaa) tai sit­ten myymälän vas­takkaisi­in nurkki­in (asi­akas joutuu kom­puroimaan koko puti­ikin läpi). Tässä ei kuitenkaan enää men­nä henkilö­ta­sol­la, eikä tätä varten edes tarvit­taisi bonuskorttia.

    Kyyni­nen näke­myk­seni on se, että vaik­ka kaup­pi­ail­la on todel­la paljon dataa ostoskäyt­täy­tymis­es­tä, bonusko­rt­tien merk­i­tys on lähin­nä kaup­paryh­mään sitout­ta­va. Ihan se sama alkuperäinen.

  38. Aika mon­et poli­itikot perustel­e­vat päätök­siään tieteel­lisil­lä “totuuk­sil­la”. Täl­lä ei kuitenkaan merk­i­tys­tä, sil­lä monil­la tieteenaloil­la, jopa kansan­talousti­eteessä löy­tyy hel­posti kullekin mieluisa “totu­us”. Saa­vat siinä vakavasti otet­ta­vat tieteil­i­jät sit­ten yrit­tää väit­tää, ettei se “totu­us” ole alan val­tavir­ran mukainen.

  39. Tutkimus ja päätök­sen­teko liit­tyvät hyvin etäis­es­ti aiheeseen tutkimus ja POLIITTINEN päätöksenteko.

  40. Data Min­ing, noun: “Tor­tur­ing data until it con­fess­es … and if you tor­ture it enough, it will con­fess to anything.”

    You can crunch it all you like, but the answer is NOT always in the data

    En jak­sa uskoa, että datan ja ana­lyysin määrän lisäämi­nen mitenkään automaat­tis­es­ti paran­taisi päätök­sen­tekoa. Päin­vas­toin voidaan men­nä hel­posti ojas­ta allikkoon, jos tulok­si­in luote­taan liikaa ymmärtämät­tä taustal­la vaikut­tavia tek­i­jöitä. Vielä pahempaa on se, että ana­lyytikko saa revit­tyä big datas­ta halu­a­mansa tulok­set — oli sit­ten bia­soi­tu­mi­nen tietoista tai tiedostamatonta.

    Ehkä olisi järkev­in­tä lähteä ole­tuk­ses­ta, että keskusjo­htoisu­us on peri­aat­teessakin mah­do­ton­ta eikä siinä mikään dad^Htan määrä auta.

  41. Luo­ja Suomea suo­jelkoot ruot­salais­vaikut­teisil­ta tutk­i­joil­ta ja poli­itikoil­ta. Olisi­pa suo­ma­laisil­la poli­itikoil­la ihanteina jotkin muut kuin USA oikeal­la ja Ruot­si vasem­mal­la. Kumpikin yhteiskunti­na rom­ah­duk­sen par­taal­la. Määräl­listä kasvua nois­sa mais­sa tosi­aan on, mut­ta ei laadullista. Kum­mas­sakin mas­samaa­han­muut­to tuhoaa yhteiskun­nat ympäristöstä puhu­mat­takaan. Ruot­sikin rom­ah­ta­mas­sa HDI-indek­sis­sä, mut­ta silti sitä pitäisi seu­ra­ta? USA:ssa työl­lisyys nousee mut­ta palkka­sum­ma ei, eli ihmiset ovat yhä enem­män silp­putöis­sä ja ilman etu­ja, kaik­ki vain sen täh­den että tar­jon­taa riit­tää yli kaiken jär­jen. Krug­mankin vaatii jäykkyyt­tä työ­markki­noille, kun ei halua ihmi­sistä orjia eli­it­ille — kos­ka hänen fanipo­jat Suomes­sa huo­maa­vat tämän?

  42. Tapio Pel­to­nen:
    Mon­et oppi­vat jo kotona van­hem­mil­taan, että matem­ati­ik­ka on vaikeaa ja tyl­sää. Mik­si jatkamme tämän opet­tamista koulussa?

    Näin­pä!

    Ehkä se johtuu siitä, että van­hem­mat selvi­sivät duu­nar­i­am­mateis­saan olemat­toma­l­la koulutuksella.

  43. Capel­la: Lasku­tikutkin oli­vat maail­man­lop­un alkua.

    No, itse asi­as­sa ne vei­vat­ta­vat mekaaniset laskukoneet oli­vat sin­un toivo­masi maail­man­lop­un alku. 

    Lasku­tikut sen sijaan viivyt­tivät ajat­telun lopet­tamista: Ne antoi­vat tulok­sen kolme numeroa, mut­ta käyt­täjän oli pidet­tävä huol­ta pilkun paikas­ta ja nollista.

    Suo­mi voisi lähteä uuteen nousu­un, jos lukion matikkalin­jal­la sal­lit­taisi­in vain lasku­tikku. Pitäisi osa­ta vähän ajatel­la, ja suu­ru­us­lu­okkavirheet jäi­sivät historiaan!

  44. Viherinssi:
    ‘snip’
    Pidän teknolo­gias­ta ja elän teknolo­gial­la. Olen kuitenkin sekä suun­nit­teli­jana, pomona että luen­noit­si­jana tör­män­nyt liian paljon siihen, että matemaat­ti­nen ajat­telu tun­tuu ole­van hap­eroa. Valitet­tavasti samaan taudinku­vaan kuu­luu se, että sit­ten myöskään työkalu­ja ei pystytä käyt­tämään kovin tehokkaasti.

    Voi olla, että sen ymmärtämisen saavut­tamiseen on ole­mas­sa jokin toinen reit­ti. Nykyisel­lään tun­net­tu reit­ti sisältää kuitenkin lyi­jykynän, kumin, ruu­tu­pa­perin ja huo­mat­ta­van paljon ajankäyttöä.
    ‘snip’

    Tässä on paljon perää.
    Mut­ta otan­pa mukaan käsit­teen jakau­ma — se on poli­ti­ikas­sa mon­elle ylivoimainen, päätelmiä tehdään yksit­täis­ten ihmis­ten yksit­täis­ten koke­musten perus­teel­la ja vaik­ka kyseessä on häviävän pieni joukko, päätös tehdään koske­maan koko väestöä.

    Hyvä esimerk­ki on keskustelu rat­ti­juop­pouden promiller­a­jan alen­tamis­es­ta. Ongel­ma kos­kee varsin pien­tä joukkoa, mut­ta on kyl­lä vaka­va. Ratkaisu taas koskisi koko väestöä, mut­ta eipä juuri lainkaan sitä kohderyh­mää, mihin pitäisi vaikuttaa.

  45. Tapio: Suo­mi voisi lähteä uuteen nousu­un, jos lukion matikkalin­jal­la sal­lit­taisi­in vain lasku­tikku. Pitäisi osa­ta vähän ajatel­la, ja suu­ru­us­lu­okkavirheet jäi­sivät historiaan!

    Kor­jaan kom­ment­tiani: Lasku­tikku pitäisi ottaa käyt­töön nimeno­maan muil­la kuin matem­ati­ikkalin­joil­la. Sieltähän ne päät­täjät tulevat!

  46. Yhteiskun­tati­eteet ovat nykypäivänä hyvin poli­ti­soitunei­ta. Vieläkin jos­sain esim. sosi­olo­gian aloil­la “tutk­i­taan” aivan tosis­saan jotain Marx­ia. Ei tuol­laisia “tieteitä” voi ottaa vakavasti, varsinkaan päätök­sen­teon tasolla. 

    Tietenkin on ole­mas­sa myös laadukas­ta yhteiskun­tati­eteel­listä tutkimus­ta. Ongel­mana on lähin­nä se, että miten se laadukas tutkimus erote­taan tieteen ver­hoon peit­e­tys­tä pro­pa­gan­das­ta. Esim. joku nais­tutkimus vs. tilastotiede.

  47. Viherinssi: Olen siitä samaa mieltä, että esimerkik­si mon­imutkaisten osit­tais­in­te­groin­tien osaami­nen on varsin tarpee­ton­ta muille kuin matemaatikoille.

    Tässä mekaanis­ten taito­jen osaa­mat­to­muu­den ylistyk­sessä tulee kuitenkin jos­sain kohdas­sa ikävästi raja vas­taan. Ihmi­nen tarvit­see tietyn valikoiman mekaanisia matemaat­tisia taito­ja hah­mot­taak­seen matem­ati­ikan lainalaisuudet.

    Ajat­telua ei voi ulkois­taa Wol­fram Alphalle tai taskulaskimelle.

    Osit­tain inte­groin­ti tarkoit­taa funk­tion arvon lasken­taa avaru­udessa kol­men kor­di­natin X, Y ja Z suh­teen. Asi­as­ta on usea matemaatikko ja fyysikko luonut oman ratkaisun­sa. Suomes­sa ei osa­ta vali­ta mallia, jota tääl­lä nou­datet­taisi­in. Näin opetuk­ses­ta tulee pup­pu­ge­neeristä ei oppi­laan kykyä ymmärtää lisäävä oival­ta­va tapah­tu­ma. Taustal­la on riita siitä, mikä kieli Euroopas­sa parhait­en sovel­tuu matemaat­tisia funk­tioi­ta tuke­vak­si selkok­ielek­si. Suomen kielel­lä on täy­del­liset edel­ly­tyk­set tähän, kun­han löy­de­tään tarpeek­si fik­sut Suomen kie­len opettajat.

  48. Yhteiskun­tati­eteel­lisen selit­tämisen sään­tö numero kolme: ver­taile kan­sain­välis­es­ti. Jos joku asia on tai ei ole kaikissa suht’ ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, syy ei voi olla tietyn maan erikoisolo­suhteis­sa. Hitaasti: Suomes­sa yhteiskun­nal­lisen tiedon tuot­ta­mi­nen ei johdu paikalli­sista erikoisuuksista. 

    Mut­ta oikeasti yhteiskun­nal­lista tietoa ker­tyy ihan huimasti aikaisem­paan ver­rat­tuna esimerkik­si Wikipedi­aan tai mui­hin joukkois­tamist­sy­deemei­hin. Itse en lue kym­men­tä vuot­ta van­hempia yhteiskun­taopuk­sia, kos­ka on älytön­tä olet­taa, että ennen Googlea asioista tiedet­ti­in höläsenpöläystä.

    Jot­ta ei.

  49. Olisiko­han yhteiskun­tati­eteil­lä peili­in kat­somisen paik­ka? Juristien olete­taan johta­van ris­tiri­itais­es­ta nor­mi- ja toisa­s­ia-aineis­tos­ta vas­tauk­sia, joka on muo­toa kyl­lä tai ei. Jopa talousti­eteen tutk­i­jat ovat valmi­ita muo­dosta­maan selkeitä kan­nan­ot­to­ja hyväksyen sen, että vas­taus saat­taa olla hyvinkin eri­lainen riip­puen lausun­nonan­ta­jan poli­it­tis­es­ta ori­en­taa­tios­ta tai taustayhteisöstä.

    Sen sijaan vaikutel­mani on, että eri­tyis­es­ti suo­ma­laises­sa yhteiskun­tati­eteel­lisessä tutkimuk­ses­sa pelko metodol­o­gis­es­ta syväpuh­taud­es­ta on niin hal­lit­se­va, että lop­putu­los on tyyp­il­lis­es­ti ele­gan­tisti jäsen­net­ty joukko luku­ja, tosi­asianku­vauk­sia ja sitaat­te­ja vail­la konkreet­tisia johtopäätök­siä. Täl­lais­es­ta tutkimuk­ses­ta ei ole juurikaan tukea pohdit­taes­sa eri­laisia politiikkavaihtoehtoja.

    Onko niin, että pienis­sä, ahdis­tuk­seen saak­ka kil­pail­luis­sa aka­teemi­sis­sa piireis­sämme uhka kol­le­go­jen ylenkat­seesta nähdään suurem­pana uhkana kuin lop­putu­lok­sen mitään­sanomat­to­muus? Meille oikeusti­eteil­i­jöille tämä selit­tyy osit­tain yhteiskun­tati­etei­den nuoru­udel­la. Vii­sisa­taa vuot­ta lisää tuoteke­hit­te­lyä, niin hyvää tulee 😉

  50. kom­ment­ti: Syynä on se ongel­ma, että jos haetaan tilas­tol­lisia merk­it­sevyyk­siä 95 tai 99 pros­entin var­muus­ta­sol­la ja tes­tataan vaikka­pa 500 asi­aa samas­sa tutkimuk­ses­sa, vääriä tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viksi tulkit­tu­ja tulok­sia tulee paljon sekä aiem­min ollut tilanne, jos­sa hypo­teesit muokat­ti­in jälkikä­teen tulosten mukaiseksi.

    Olen ollut tekemässä tuol­laista tutkimus­ta, joka on jopa julka­istu kan­sain­välisessä julka­is­us­sa. Luon­nol­lis­es­ti siinä sovel­let­ti­in myös inte­groin­tia tilas­tol­lis­ten jakau­mien muo­dos­sa. Min­ul­ta kesti mon­ta kuukaut­ta ymmärtää tutkimuk­sen kokon­aisu­us, mut­ta lop­ul­ta tulin siihen tulok­seen, että menetelmiä ja lähtöaineis­to­ja säädet­ti­in riit­tävästi, jot­ta saati­in se tärkeä P<0.05.

    Kyseessä oli oikeas­t­aan jo lähtöko­hdil­taankin nol­latutkimus, mut­ta vaikeasti ymmär­ret­tävä ja hienon kuu­loinen. Byrokraatit kiit­tivät. Saati­in julka­isu­ja, viit­tauk­sia ja rahaa. Totesin että VMP ja jätin yliopistomaailman.

  51. Asian vier­estä oli kesäl­lä medi­as­sa ihan hyvää keskustelua

    Poli­ti­ikan tutkimuk­sen tulisi tar­jo­ta välineitä päättäjille
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1406178318282

    Suomen sek­toroi­tu­mi­nen estää tutk­i­joiden ja päät­täjien moni­alaista yhteistyötä
    http://www.hs.fi/mielipide/a1406515701686

    Måste ock­så det poli­tiska studi­et kvantifieras?
    http://www.nytid.fi/2014/08/maste-ocksa-det-politiska-studiet-kvantifieras

    Politiikasta.fi-raati: Miten menee, poli­ti­ikan tutkimus?
    http://politiikasta.fi/artikkeli/politiikastafi-raati-miten-menee-politiikan-tutkimus

  52. Entisen tilas­toti­eteil­i­jä ja nykyisen poli­itikko Soin­in­vaaran huomio Ruotsin ja Suomen eroista poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa on arvokas, mitä ei keskusteli­jat aivan huo­man­neet. (Sama vai­va tois­tuu usein suo­ma­laises­sa argu­men­taa­tios­sa, jos­sa pää­paino on kom­men­taarin ilmais­us­sa tai moti­ivien arvioin­nis­sa, itse asia uno­htaen.) Toinen ja jopa tärkeämpi syy Ruotsin “ratio­naalisem­paan” päätök­sen­tekoon saat­taa kuitenkin olla siinä, että siel­lä uskalletaan tehdä epämieluisi­akin päätök­siä, sekä enem­mistö- että vähem­mistöhal­li­tuk­sis­sa, jol­loin jatku­va huono­jen kom­pro­missien kiiras­tuli väl­tetään, mihin suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on (medi­ankin ruokki­mana) suo­sion jatku­vas­sa kalastelus­saan pää­tynyt. Hyvänä esimerkkinä Rin­teen aja­mat ja kokoomuk­sen nielemät kalas­tuk­sen­hoit­o­mak­su- ja lap­sil­isäepisodit. Kum­mankin kohdal­la sekä yhteiskun­nalli­nen että luonnontieteellinen/eksakti tutkimus olisi toden­nut esi­tyk­set hul­lun hom­mak­si. Mut­ta, ei kun uut­ta lain­säädän­töä tekemään.

  53. Osmo Soin­in­vaara,

    voisitko maini­ta konkreet­tisia esimerkke­jä ryh­mistä, joiden kohdal­la perus­tu­lo olisi huonon­nus aiem­paan tilanteeseen verrattuna.

    Eikö ver­tauk­ses­sasi lääketi­eteel­liseen tutkimuk­seen ole se virhe, että eiköhän poti­las itse saa vapaae­htois­es­ti päät­tää onko hän mukana tutkimuk­ses­sa, jos­sa hänet saate­taan arpoa lumelääket­tä saavaan ryh­mään. Esite­tyssä perus­tu­lokokeilus­sa valit­tu­jen asuinaluei­den tiet­ty­jen ryh­mien olisi taas pakko vai­h­taa aiem­pi parem­pi tilanteeseen­sa perustuloon.

  54. En osaa kom­men­toi­da yhteiskun­nal­lista päätök­sen­tekoa Suomes­sa vs. muual­la, mut­ten mal­ta olla puut­tumat­ta hie­man sivu­raiteel­la ole­vaan keskustelu­un muuten. 

    Viher­linssi on oike­as­sa: kau­pan keskus­li­ikkei­den kyky hyö­dyn­tää aineis­to­jaan on Suomes­sa kehno. Ja sivi­il­isää­dyn saa kyl­lä ostostiedois­takin selville varsin luotet­tavasti, jos osaa kat­soa. Ostostiedot ovat muutenkin rikas ikku­na asi­akkaan elämään ja arvomaailmaan. 

    Yksi­ty­is­puolel­la asi­akas- ja muun tiedon hyö­dyn­tämisessä suurin ongel­ma ovat kehit­tymät­tömät markki­nat. Laat­ua tar­joa­vat mallinta­jan on aika vaikea erot­tua horoskoop­pi­ata­son kon­sul­teista, joi­ta kyl­lä riit­tää. Tämä on tilas­toti­eteil­i­jöille ja vas­taav­ille yleisem­pikin ongel­ma: on vaikea myy­dä kvan­tifioitua epä­var­muut­ta, kun kil­pail­i­ja myy var­muut­ta, vaikkakin väärää sellaista. 

    Luulen että julkisel­la sek­to­ril­la on hie­man saman­lainen ongel­ma. Siel­lä ei ole kvan­ti­tati­ivista ja tutkimu­sosaamista omas­ta takaa, ja ostaa ei myöskään tästä syys­tä osa­ta. Tilanne on sama kuin IT-pro­jek­teil­lakin. (Niitähän nämäkin usein lop­ul­ta ovat.)

    Tieto­jär­jestelmien helpok­si tekemä datan keräys ja laa­jamit­tais­ten kokei­den jär­jestämi­nen mah­dol­lis­taisi nykyään empi­irisem­män päätök­sen­teon mon­es­sa organ­isaa­tios­sa. Mut­ta empiria on vaar­al­lista, kos­ka se uhkaa ole­mas­saole­via rak­en­tei­ta, val­taa ja asiantuntijuutta. 

    Usein myös datalähtöisyys ja etenkin kokei­den jär­jestämi­nen on organ­isaa­tion rak­en­teen takia vaikeaa ja prores­si raskas, vaik­ka tekem­i­nen olisi teknis­es­ti melko suoraviivasta.

    Ohjelmistop­uolel­la muuten agi­ili kehi­tys on hen­geltään hyvin empi­iristä: tehdään nopei­ta iter­aa­tioi­ta, han­ki­taan käyt­täjä­palautet­ta. Agi­ili kehi­tys alkaa vähitellen olla stan­dar­di, mut­ta sen hyväksymiseen ja lev­iämiseen on men­nyt 10–15 vuotta. 

    Ihan kuka tahansa fyysikko tai mete­o­rolo­gi ei osaisi sosi­aal­i­ti­etei­den tai esim. asi­akasti­eto­jen puolel­la mallintaa. Kyl­lä jokaisel­la alal­la tarvi­taan oman­lais­taan eri­ty­isosaamista, jon­ka han­kkimi­nen vie vuosia. Fyysikoil­la on kyl­läkin tilas­tol­lisen mallinnuk­sen omak­sumiseen keskimäärin eri­no­maiset valmiudet. 

    (Kir­joi­tan tämän poikkeuk­sel­lis­es­ti nim­imerkil­lä, kos­ka sisältö on hie­man kon­tro­ver­si­aalia ammat­ti­ni har­joit­tamisen kannalta.)

  55. Tomi:

    Itse en lue kym­men­tä vuot­ta van­hempia yhteiskun­taopuk­sia, kos­ka on älytön­tä olet­taa, että ennen Googlea asioista tiedet­ti­in höläsenpöläystä.

    Aika älyt­tömältä vaikut­taa omakin, mielestäni koko­lail­la tarpeet­toman tiuk­ka rajauksesikin!

  56. Nim­imerk­ki,

    jaan saman tuskan… 🙂

    HIP­PO-peri­aate on voimis­saan mis­sä tahansa organisaatiossa!

  57. Sylt­ty: Koulu ei voi kieltää kän­nyköitä, kos­ka se on laiton­ta. Koulu ei saa oikeas­t­aan kieltää mitään, mitä ei ole erik­seen lais­sa san­ot­tu. Oikeus kiusaamiseen on kum­minkin paljon tärkeämpi kuin oikeus kun­ni­aan taik­ka tuvallisuuteen.

    Ihmette­len kyl­lä myös, että kuin­ka kauan pitää koulut­tau­tua, että ymmärtää ihmisoikeudet niin, että kyseessä on vain ja ain­oas­taan rikollisen/kiusaajan oikeuk­sista jatkaa ikävää käytöstään ja uhrien pitää vain sietää se, kos­ka niin ovat ihmisoikeusjuris­tit ja muut hyvät ihmiset päättäneet.
    Ihmette­len kovin myös van­hempia, jot­ka sietävät oman lapsen­sa kiusaus­ta vuos­i­tolkul­la. Just oli joku kir­joi­tus lehdestä jostain isästä, joka ker­toi tehneen­sä kaik­ki lail­lis­es­ti mah­dol­liset toimet ja silti vain hänen las­taansa oli kiusat­tu vuosikaudet.
    Aina nämä hyvät ihmiset jak­sa­vat myös jeesustel­la, että väki­val­ta ei ratkaise ongelmia. Kum­masti vain mun kouluk­iusaami­nen lop­pui, kun sat­u­in erään har­ras­tuk­sen kaut­ta tutus­tu­maan hiukan itseäni van­hempaan ja isom­paan poikaan. Kun se lait­toi ker­ran mun kiusaa­jani ojen­nuk­seen, niin siihen se loppui.
    Oma empi­iri­nen havain­toni sanoo, että kiusaa­jat etsivät aina jotain heikom­paa kiusat­tavak­seen ja kun joku vahvem­pi tulee vetämään tur­paan, niin sen jäl­keen kiusaa­ja ei uskalla tehdä mitään. Ei niil­lä ole rohkeut­ta isom­piaan vas­tus­taa. Täl­lainen yksinker­tainen totu­us ei kyl­lä tai­da löy­tyä yhdenkään kouluk­iusaus­ta tutki­neen asiantun­ti­jan tutkimuk­sista. Heille paapomi­nen on ain­oa tapa ja tulok­sen tietävät jokainen, joka on joutunut koulus­sa kiusatuksi.

  58. Jäikö kom­ment­ti­ni (17.11.2014 kel­lo 23:28) johonkin filt­teri­in? Vai jätitkö julkaisematta?

    1. Kom­ment­tisi jätet­ti­in julkaise­mat­ta kos­ka siitä olisi voin­ut saa­da syyt­teen kiihoit­tamis­es­ta kansan­ryh­mää vas­taan, ja se syyte olisi tul­lut min­ulle. Julkaisese se oma­l­la vas­tul­lasi oma­l­la sivullasi. 

  59. Viherinssi: Sinähän aloit sit­ten kiroil­la… Koh­ta san­ot Lynn ja Van­hanen, ja sit­ten repeävät peli­housut mon­es­sa suunnassa…

    Töt­tö ja Jokela eivät vält­tämät­tä ole omien­sa piiris­sä suosi­tu­impia hah­mo­ja läh­estymistapansa ja menetelmien­sä vuok­si. Se tun­tu­isi ker­to­van tieteenalas­ta paljonkin.

    Lynn ja Van­hanen ovat poli­it­tis­es­ti läh­es absolu­ut­tisen epäko­r­rek­te­ja, mut­ta myös metodol­o­gis­es­ti köm­pelöitä. Töt­tö on pyöritel­lyt kelvol­lisil­la mon­imuut­tu­jamenetelmil­lä ja polku­a­na­lyy­seil­lä samaa dataa mihin L&V tyy­tyvät kokeile­maan kah­den muut­tu­jan välistä kor­re­laa­tio­ta ja joukkoa val­is­tunei­ta ja/tai rasis­tisia arvauk­sia. Siihen näh­den kuin­ka huonoa L&V‑metodologia oli, tulikin ainakin min­ulle yllä­tyk­senä, että hei­dän hypo­teesin­sä ei kuitenkaan men­nyt mitenkään murskak­si Töt­tön käsittelyssä.

  60. Kun aineis­toa, eli ostok­sia tarpeek­si pul­jaa, eiköhän selviä, ostaako vain itseään varten vaan myös per­het­tä varten tavaraa…

    Vesa:
    “Pide­tään aivan hyväksyt­tävänä, että kau­pan keskus­li­ik­keet rek­isteröivät etuko­rt­tien­sa kaut­ta kaik­ki ostok­semme paran­taak­seen palvelu­jaan. Noista tietokan­noista voisi tulostaa esimerkik­si luet­telon ukkomiehistä, jot­ka osta­vat kon­dome­ja epäsäännöllisesti.”

    Ei pidä paikkansa. Noista tietokan­noista ei löy­dy asi­akkaiden siviilisäätyä.

  61. En väl­itä riidel­lä aiheesta, mut­ta halu­an kuitenkin tehdä tiet­täväk­si, mitä tämä “kiihot­ta­mi­nen kansan­ryh­mää” vas­taan oli. Mitään sel­l­aisek­si tulkit­tavaa oli vain ensim­mäisessä kap­paleessa, eikä se ollut kir­joituk­sen point­ti, vaan esimerk­ki tabuaiheista.

    Eli tässä muute­tu­in nimin tuo kansan­ryh­mää vas­taan kiihottaminen:

    Keski­maan tilanne ei tietenkään ole parem­pi kuin Suomen. Keski­maan tilanne on pidem­mäl­lä aikavälil­lä katas­tro­faa­li­nen. Se, mik­si keski­maalaiset tutk­i­jat eivät tätä ymmär­rä, johtuu siitä, ettei tutkimus­suhde yhteiskun­nal­liseen tietoon ole ratio­naa­li­nen vaan mm. ide­olo­gioiden, iden­ti­fioi­tu­mis­ten ja sosi­aalisen paineen värit­tämä. Keski­maas­sa tulee ole­maan yli miljoona mor­do­ri­laista, joiden keskimääräi­nen inte­groi­tu­misas­te keski­maalaiseen yhteiskun­taan ja keski­maalaisi­in arvoihin tulee ole­maan keskimäärin hyvin heikko, joiden koulu­tusaste tulee ole­maan keskimäärin alhainen ja työl­listymis­näkymät robo­t­i­saa­tion maail­mas­sa entistäkin haas­teel­lisem­mat. Etenkin Narn­ian eteläpuolelta tullei­den inte­groi­tu­mista tule­vat lisäk­si vaikeut­ta­maan keskimääräis­es­ti alhaisem­pi älykkyys ja korkeampi impul­si­ivi­su­us. Tutk­i­jat sen sijaan tule­vat moral­isoiden ihmettelemään, “mikä keski­maalaises­sa yhteiskun­nas­sa on vial­la?” “mikä koulu­jär­jestelmässämme on vial­la, kun PISA-tulok­set laskevat?”.

    *

    Olen kohdel­lut tätä blo­gia yhteiskun­nal­lisen keskustelun blogi­na, en tarkoi­tushakuisen poli­it­tise­na. Yht­enä hyvin har­voista paikoista, jois­sa voi ainakin ajoit­tain odot­taa asial­lista keskustelua vaikeis­takin aiheista. Valin­nan­varaa ei todel­lakaan ole runsaasti.

    Kysymyk­seen, mik­si et kir­joit­taisi jollekin foo­ru­mille, on yksi vas­taus. Mille foo­ru­mille? Sel­l­aista foo­ru­mia ei ole, jos­sa sal­lit­taisi­in vaikeista aiheista keskustelu, jos­sa keskustelu pysy­isi asial­lise­na ja keskusteli­jat oli­si­vat aiheisi­in pere­htyneitä ja korkeasti koulutet­tu­ja / paljon lukenei­ta. Tiede­foo­ru­mi muu­ta­mana vuon­na ennen “uud­is­tus­ta” ehkä pääsi lähim­mäk­si tätä, mut­ta jää­den kuitenkin kauas.

    Pidem­mästä ja perustel­lum­mas­ta asi­akeskustelus­ta kiin­nos­tunei­ta on ylipään­sä hyvin vähän. Eikä mielestäni vas­taus löy­dy muutenkin hyvin vähäisen keskustelun hajaut­tamis­es­ta yksit­täisi­in blo­gei­hin, joille luk­i­joiden ja keskustelijoiden saami­nen on erit­täin haas­teel­lista. Itsel­leni nimeno­maan keskustelu on paljon tärkeäm­pää kuin se, kuin­ka moni jonkin näke­myk­sen lukee.

    Yleisin poli­it­tisen blo­gin funk­tio on toimia main­osikku­nana poli­ti­ikas­sa vaikut­tavalle tai poli­ti­ikkaan pyrkivälle. Niil­lä ei juuri keskustel­la, eikä ole aina kom­men­toin­timah­dol­lisu­ut­takaan. Oma ryh­män­sä ovat aat­teel­liset blogik­lus­ter­it, kuten maa­han­muut­tokri­it­tiset tai luon­non­suo­jeli­jat, mut­ta nekin ovat enem­män aat­teel­lista markki­noin­tia kuin keskustelua, saati laa­jem­man aihep­i­irin keskustelua. Täl­lainen polar­isaa­tio inter­netis­sä vähen­tää entis­es­tään haas­tavaa ja väit­televää keskustelua ja sen käymisen mahdollisuuksia.

    Olen ehkä aika yksin tämän näke­myk­seni kanssa, että 4 tai 5 tun­nin käyt­tämi­nen yhden kom­mentin kir­joit­tamiseen tärkeäk­si koke­mas­taan aiheesta on maail­man luon­nol­lisimpia asioi­ta, mut­ta en niitä toki vas­taisu­udessa lähetä, jos koet sen tunget­tel­e­vak­si, blo­gialus­tan hyväk­sikäytök­si tai muuk­si sellaiseksi.

  62. Yksi kohde tuli mieleen, johon tutkimus­ta kaipaisi heti välit­tömästi — eli tehty­jen päätösten seu­rausten arvioin­ti. Nykyään­hän hom­ma näyt­tää pääosin siltä, että Eduskun­nan perä­val­otakuu lain­säädän­nölle lop­puu puhemiehen nui­jan kopauk­seen (tätä VTV:kin taisi jos­sain välis­sä valitella?)

    Järkevästi ajatellen ain­oa selkeä tapa paran­taa lain­säändän­nön laat­ua olisi virheistä ja seu­rauk­sista oppimi­nen. Tämä tosin voisi vaa­tia sitä, että joku poli­it­tikko tai virkamies voisi joskus joutua myön­tämään virheen­sä — ja sehän ei Suomes­sa onnis­tu. Tietysti peri­aat­tel­lisel­lakin tasol­la vaiku­tusten seu­ran­ta tarkoit­taisi sen myön­tämistä, ettei maail­mankaikkeu­den kirkkain ja ere­htymät­tömin äly asukaan Arkkadianmäellä.

    No, jos täl­laista tutkimus­ta kaikesta huoli­mat­ta joskus tul­taisi­in tekemään, niin olisi ehkä paras­ta men­nä suo­raan avoimen datan ja mallien maail­maan. Täl­löin jokainen voisi halutes­saan tark­istaa annetut tulok­set — sen sijaan, että täytisi luot­taa esim. min­is­terin sanaan, jon­ka pitäisi perus­tua johonkin min­is­ter­iön eso­teeriseen tietokone­malli­in, jota kak­si ihmistä koko maail­mankaikkeudessa osaa käyt­tää edes auttavasti…

  63. az: Oma ryh­män­sä ovat aat­teel­liset blogik­lus­ter­it, kuten maa­han­muut­tokri­it­tiset tai luon­non­suo­jeli­jat, mut­ta nekin ovat enem­män aat­teel­lista markki­noin­tia kuin keskustelua, saati laa­jem­man aihep­i­irin keskustelua.

    Minä en tiedä kuin yhden ns. maa­han­muut­tokri­it­tisen foo­ru­min ja mielestäni siel­lä saa ihan vapaasti kir­joit­taa pitävän­sä Vihre­itä Suomen parhaana puolueena ja ker­toa vihreää ilosanomaa. Toki tuol­lainen kir­joit­telu kohdan­nee kri­ti­ikkiä, mut­ta se on asial­lista ja ellei ole, niin kyseiset kir­joituk­set poistetaan.

    Vastapuolen foo­rumei­hin ei tai­da edes saa­da kir­joit­taa maa­han­muut­tokri­it­tisiä näke­myk­siä, ei vaik­ka kuin­ka yrit­täisi pitää sanat mah­dol­lisim­man neutraaleina.

    Joten erit­täin oudosti noiden suvait­se­mat­tomien foo­ru­mit ovat paljon suvait­se­vaisem­pia kuin suvait­se­vais­ten foo­ru­mit, jois­sa ei saa kir­joit­taa kuin tietyl­lä taval­la tiety­istä aiheista. Kuten ilmeis­es­ti Osmo juuri todisti sen­suroimal­la AZ:n viestin.

    1. Az:n viesti oli sel­l­ainen, jos­ta on saanut Suomes­sa syyt­teitä. Sik­si on parem­pi, että az kir­joitt­taa sen oma­l­la nimel­lään jon­nekin ja ottaa siitä vas­tu­un itse.

  64. Help­po­han se on vaik­ka “veg­aanin” ostaa jopa makkaraa tai liha­pul­lia käyt­tämäl­lä tuo­hon ostok­seen­sa vain käteistä ilman sitä etuko­rt­tia. Tokkopa kau­pan keskus­li­ik­keet vielä ovat kytke­neet koordi­noidusti valvon­takam­er­at kortinkäyt­töön, jot­ta näk­i­sivät minkänäköi­nen hem­mo sieltä mitäkin tuotet­ta ostaa. Mah­dol­lista kai tuokin nyky­isin silti olisi.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Az:n viesti oli sel­l­ainen, jos­ta on saanut Suomes­sa syyt­teitä. Suik­si on parem­pi, että az kir­joitt­taa swen oma­l­la nimel­lään jon­nekin ja ottaa siitä vas­tu­un itse. 

    Hie­man aihep­i­iri­in liit­tyen, “Mis­tä rahoi­tus tälle blogille” kir­joituk­seen lähet­tämäni kom­ment­ti jätet­ti­in julkaise­mat­ta, kos­ka vih­jailin siinä Vihreille kiusal­lis­es­ta asi­as­ta ja sarkas­tis­es­ti kri­ti­soin tieteel­liseen tutkimuk­seen käytet­tävien raho­jen kohteista.

    Minus­ta on lähin­nä häpeäl­listä että oikeuslaitos sanelee mis­tä saa keskustel­la, ja mis­tä ei saa, perus­taen rajoituk­sen­sa puh­taasti poli­it­tiseen ide­olo­giaan. Tuo rajoit­taa myös tieteel­listä diskurssia ja yhteiskun­tatutkimus­ta, kos­ka tietyt asi­at ovat tabu­ja joista ei saa puhua.

    Tuo on johtanut jopa ide­ol­o­giseen tutkimuk­seen ja ‑tutkimus­ra­hoituk­seen.

    1. Siinä väitet­ti­in yksilöimät­tä, että eräs säätiä olisi antanut jollekin vihreälle val­tu­ute­tulle 600 000 apu­ra­han “tutkimuk­seen”. Noin yksilöimätön­tä väitet­tä ei voi selvit­tää, onko se tot­ta vai ihan hatus­ta kek­sit­ty. Uskon vah­vasti jälkim­mäiseen. Kun väitet­tä yritetään syöt­tää nim­imerkin suo­jas­ta, kyn­nys julka­ista on selvästi korkeampi. Jos ei ole otsaa sanoa asioi­ta oma­l­la nimel­lä reilusti, ei voi vaa­tia perus­teet­to­mia her­jo­ja julka­istavak­si. Sen­suroin­tia se ei ole, kos­ka nim­imerk­ki voi perus­taa oman blo­gin ja julka­ista sen siellä.

  66. TL: Olen ollut tekemässä tuol­laista tutkimus­ta, joka on jopa julka­istu kan­sain­välisessä julka­is­us­sa. Luon­nol­lis­es­ti siinä sovel­let­ti­in myös inte­groin­tia tilas­tol­lis­ten jakau­mien muo­dos­sa. Min­ul­ta kesti mon­ta kuukaut­ta ymmärtää tutkimuk­sen kokon­aisu­us, mut­ta lop­ul­ta tulin siihen tulok­seen, että menetelmiä ja lähtöaineis­to­ja säädet­ti­in riit­tävästi, jot­ta saati­in se tärkeä P<0.05.

    Kyseessä oli oikeas­t­aan jo lähtöko­hdil­taankin nol­latutkimus, mut­ta vaikeasti ymmär­ret­tävä ja hienon kuu­loinen. Byrokraatit kiit­tivät. Saati­in julka­isu­ja, viit­tauk­sia ja rahaa. Totesin että VMP ja jätin yliopistomaailman.

    Aivan, VMP, mut­ta kaik­ki eivät tee noin. Itse asi­as­sa en keskip­itkän tutk­i­ja­nu­rani aikana (tekni­ikan alal­la) ole ker­taakaan tör­män­nyt tulosten vääris­te­lyyn tai vas­taavaan itse tutkimus­ta koske­vaan epäeet­tiseen toimintaan.

  67. Suo­ma­laisia tapausko­vaisia johde­taan kiihk­ousko­vais­ten toimes­ta. Min­is­ter­iöis­sä pär­jää, jos on uskon­to kymp­pi ja matik­ka nelo­nen. Puoluekir­ja kor­vaa gradun.

    Suo­ma­laisia hallintorak­en­tei­ta pitäisi rav­is­tel­la koval­la kädel­lä, kos­ka niihin on päässyt kehit­tymään eri­laisia mätä­pai­sei­ta vuosikym­menten kuluessa.

    Ei muuten ole ain­oas­taan julkisensek­torin ongel­ma, vaan myös suuryri­tys­ten. Esimerkik­si Noki­as­sa aikanaan tämä koros­tui, varsinkin pienem­pi­en paikkakun­tien yksiköissä.

    Voidaan myös myös kysyä, että onko täl­lä merk­i­tys­tä, kun min­is­teri kuitenkin pyyhkii per­sauk­sen­sa tutkimuksella? 

    Meil­lähän on nytkin min­is­teri, jon­ka mukaan eräs pyhä satukir­ja menee Suomen lain yläpuolelle. Samas­ta satukir­jas­ta ammen­netaan hol­housy­hteiskun­taan uusia teesejä. 

    Yksilön­vas­tuu on tun­tem­aton käsite.

    En ihmettele yhtään, jos tutk­i­jat kart­ta­vat poli­itikko­jen johtamia ministeriöitä.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Siinä väitet­ti­in yksilöimät­tä, että eräs säätiä olisi antanut jollekin vihreälle val­tu­ute­tulle 600 000 apu­ra­han “tutkimuk­seen”. Noin yksilöimätön­tä väitet­tä ei voi selvit­tää, onko se tot­ta vai ihan hatus­ta kek­sit­ty. Uskon vah­vasti jälkim­mäiseen. Kun väitet­tä yritetään syöt­tää nim­imerkin suo­jas­ta, kyn­nys julka­ista on selvästi korkeampi. Jos ei ole otsaa sanoa asioi­ta oma­l­la nimel­lä reilusti, ei voi vaa­tia perus­teet­to­mia her­jo­ja julka­istavak­si. Sen­suroin­tia se ei ole, kos­ka nim­imerk­ki voi perus­taa oman blo­gin ja julka­ista sen siellä.

    Se oli Suomen Akatemia, ja tapah­tuma­paikkana Joensuu

    http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/?newsid=35066

  69. napan­der:
    Luo­ja Suomea suo­jelkoot ruot­salais­vaikut­teisil­ta tutk­i­joil­ta ja poli­itikoil­ta. Olisi­pa suo­ma­laisil­la poli­itikoil­la ihanteina jotkin muut kuin USA oikeal­la ja Ruot­si vasem­mal­la. Kumpikin yhteiskunti­na rom­ah­duk­sen par­taal­la. Määräl­listä kasvua nois­sa mais­sa tosi­aan on, mut­ta ei laadullista.
    …orjia eliitille… 

    Nyt olet val­lan ere­htynyt. Globaalis­sa tarkastelus­sa Ruot­si­in suun­tau­tu­vaan maa­han­muut­toon on liit­tynyt huima laadulli­nen kasvu. Jos sekä lähtö­maan että Ruotsin keskimääräi­nen hyv­in­voin­ti las­kee (ydin­fyysikko muut­taa tak­sikuskik­si), mitä sit­ten? Mik­si pitäisi rajoit­tua kansal­lisi­in keskiar­voihin? Sitä pait­si Ruotsin kansalais­ten aggre­goitu hyv­in­voin­ti kas­vaa, kun heitä on enem­män. Keskimääräi­nen hyv­in­voin­ti on sivu­seik­ka. Ks. Repug­nant con­clu­sion (wiki). (Halu­atko tietää lisää? openborders.info)

    Myös absolu­ut­ti­nen kasvu Ruot­sis­sa helpot­taa demografiseen tran­si­tioon liit­tyvien hyv­in­voin­ti­vas­tu­iden hoitoa. (hihi­hi, demografinen transitio)

    Jos taas yrität vih­ja­ta, että Ruotsin poli­itikko­jen ensisi­jainen huole­nai­he olisi tai pitäisi olla niinkin rajoit­tunut kuin ruot­salais­ten hyv­in­voin­ti, hyi sin­ua! Miten voit edes kuvitel­la, että vas­tu­ulliset poli­itikot lähti­sivät tuo­hon kelkkaan?

    1. Tuos­ta kaikesta voi päätel­lä, että Ruot­sil­la menee selvästi huonom­min kuin Suomel­la. Julka­istu­jen talous­luku­jen täy­tyy olla väärennöksiä.
      Ruotsin huolto­suhde on selvästi parem­pi kuin Suomes­sa, kos­ka maa­han­muut­ta­jat ovat lisän­neet työikäisen väestön määrää. Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat eivät tietenkään ole voit­toa tuot­tavia, mut­ta jos Ruot­si olisi joutunut tule­maan kokon­aan ilman maa­han­muut­toa, sen taloudelli­nen tilanne olisi selvästi huonom­pi kuin nyt.

  70. Aika erikoista kyl­lä, että et julkaise monikult­tuurisu­ut­ta kri­ti­soivia kir­joituk­sia blogillasi. Joku vielä kut­sui vihre­itä parhaan argu­mentin puolueeksi.

    1. Monikult­tuurisu­ut­ta voi kri­ti­soi­da myös sivistyneitä sanon­to­ja käyt­täen. Jos sanomaa ei saa san­otuk­si nor­maalil­la kielel­lä, vaan pitää käyt­tää hal­ven­tavia adjek­ti­ive­jä, sanomas­sa ei ole jär­jel­listä sisältöä. Mut­ta onhan tälle aiheelle ihan oman blo­gin­sa, jonne voi men­nä kiihot­tá­maan toinen tois­taan. Edelleen kan­nat­taisi olla tark­ka sel­l­ais­ten ilmaisu­jen suh­teen kuin, että (kaik­ki) soma­lit ovat täl­laisia, kun tarkoit­taa, että jakau­mas­sa on poikkeama.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Alku­peräisessä tiedos­sa oli siis kak­si virhet­tä. Yksi­tyi­nen säätiö ja henkilöko­htainen tuki. 

    En kyl­lä aivan noin kir­joit­tanut, ja mainitsin läh­teenkin (europar­la­men­taarikon blo­gi), johon en lait­tanut linkkiä, kos­ka koko blogi­postaus sinäl­lään on huono. Mut­ta tiedonjyväsiä siinä oli. Toinenkin vies­ti­ni näem­mä sen­suroiti­in, joten en sit­ten lai­ta linkkiä.

    Point­ti­ni oli se, että Suomes­sa jae­taan miljoo­nia euro­ja (Mm. Akatemi­an ja Koneen säätiön) rahaa yhteiskun­tati­eteel­liseen tutkimuk­seen, jota ei uskalla kri­ti­soi­da ja kyseenalais­taa, kos­ka aihe on poli­it­tis­es­ti tule­narkaa tavaraa.

    Mainit­tu yhteiskun­tati­etei­den tohtori Hari­nen (vihr) ei ole ain­oa vihreän puolueen jäsen, joka on saanut sato­ja tuhan­sia euro­ja tutkimuk­seen, jon­ka merk­i­tys ja aka­teem­i­nen perus­ta ei vält­tämät­tä kestä ollenkaan kri­it­tistä tarkastelua. Jokainen voi halutes­saan kaivel­la noi­ta rahoi­tus­päätök­siä Akatemi­an sivuilta.

    Aiheessa olisi mielestäni paljonkin kri­ti­soitavaa, mut­ta vas­tas­sa on ns. “maa­han­muut­to­te­olli­nen kom­plek­si” joka ei tun­netusti suvaitse itseen­sä kohdis­tu­vaa kri­ti­ikkiä. Ja HUOM. kri­ti­ikki­ni ei todel­lakaan kohdis­tu­isi maa­han­muut­ta­ji­in, vaan näi­hin tiet­ty­i­hin aka­teemisi­in tai poli­it­tisi­in henkilöi­hin ja toimintatapoihin.

    Mut­ta näistä asioista vai­etaan, eikä niitä saa kritisoida.

    1. Linki­tit siihen Ruot­sidemokraat­tien main­osvideon. Täl­laisi­in kir­joituk­si­in on jo ole­mas­sa Hom­mafoo­rum. Linkitä ne sinne.

  72. No itse en edes kir­joit­tanut mis­tään kansal­lisu­ud­es­ta tai rodus­ta, vaan ihmis­lu­on­nos­ta. Etni­nen vähem­mistö on aina syr­jit­ty. Euroopan maa­han­muut­topolit­ti­ik­ka tekee meistä etnisiä vähem­mistöjä omis­sa mais­samme, jol­loin meitä tul­laan syr­jimään työn­haus­sa, sosi­aalises­sa elämässä yms.Meille perustel­laan maa­han­muut­toa, jot­ta saisimme talouskasvua ja enem­män iPade­ja. Vai­h­tokaup­pa on kuitenkin surkea, kos­ka elin­ta­somme on jo niin korkea, että se ei talouskasvul­la nouse.

    En ole käyt­tänyt mitään hal­ven­tavaa sanaa kansalaisuuk­sista, mut­ta ihmis­lu­on­to on sel­l­ainen, että vähem­mistöt ovat tulleet syr­ji­tyik­si. Täl­lä ei ole mitään tekemistä rasis­min kanssa, vaan kyse on voima­suhteista. Jos mus­tia on paljon ja valkoisia vähän, valkoisil­la on han­kalaa. Jos voima­suh­teet ovat tois­in­päin, niin asia on päin­vas­toin. Euroopan poli­ti­ik­ka on täysin idealistista.

    Ain­oa, mitä viestis­säni hal­vensin oli tietyt tutkimusalat ja Ruotsin poli­ti­ik­ka, jot­ka onkin tässä keskustelus­sa mainit­tu jo,

  73. Suomeen pitäisi nyt ensi alku­un ottaa sel­l­ainen 5 miljoon­aa uut­ta asukas­ta, nuo­ria aikuisia Etelä-Amerikas­ta, Aasi­as­ta ja Afrikasta. 

    Sel­l­ainen 30–40 miljoon­aa asukas­ta olisi tavoitelta­va taso.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä Suomen ilmas­to alkaa käymään aika houkut­tel­e­vak­si, jos sitä ver­taa pahim­min kär­sivi­in alueisiin.

    Mitä nopeam­min ihmiskun­ta yhdis­tyy ja homogeeniset pikku­val­tiot katoa­vat, sen parem­pi ihmiskunnalle.

    Tämä onkin kansal­lis­val­tioiden viimeinen vuo­sisa­ta. 2100-lukua hal­lit­se­vat megayri­tyk­set, joil­la on vah­vasti toinen jal­ka avaruudessa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Monikult­tuurisu­ut­ta voi kritrisoi­da myös sivistyneitä sanon­to­ja käyt­täen. Jos sanomaa ei saa san­otuk­si nor­maalil­la kielel­lä vaan pitää käyt­tää hal­ven­tavia adjeti­ive­jä, sanomas­sa ei ole jär­jel­listä sisältöä. Mut­ta onhan tälle aiheelle ihan oman blo­gin­sa, jonne voi men­nä kiihot­tá­maan toinen tois­taan. Edelleen kan­nat­taisi olla tark­ka sel­l­ais­ten ilmaisuy­jen suhty­een kuin että (kaik­ki) soma­lit ovat täl­laisia, kun tarkoit­taa, että jakau­mas­sa on poikkeama.

    Pata kat­ti­laa soimaa, niin kuin sanon­ta kuu­luu. Vuosia blo­gia seu­ran­neena, ihmisvi­hasi maaseudul­la ja lähiöis­sä asu­via kohtaan on käsinkos­ketelta­va. Osansa ovat saa­neet myös autoil­i­jat, omakoti­talos­sa asu­vat, perus­suo­ma­laiset, kepu­laiset, demar­it ym. roskavä­ki. Sairaan­hoita­jien mol­laamis­esi ja kuole­man toivom­i­nen on blo­gis­tanin klassikko. 

    Ker­rompa yhden asian: Myös sin­ul­la kan­tapäät osu­vat ensin maa­han ja naa­mas­ta päätellen kär­sit ajoit­tais­es­ta umme­tuk­ses­ta. Ihan niin kuin suuri yleisö, jota elit­istinä halveksit. 

    Paras­ta huumo­ri­a­han tässä on, että saavu­tuk­sesi ovat tuh­lat­tuun aikaan ver­rat­tuna mität­tömät. Heti ei tule mieleen yhtään järkevää päätöstä tai ajatusta.

    1. Hauskaa. Tämä on niin san­ot­tu per­su­to­tu­us, joi­ta maa on täyn­nä. En ole koskaan toivonut sairaan­hoita­jien kuole­maa vaan pahek­suin kir­joit­ta­jaa, joka toivoi sairaan­hoita­jien lakon johta­van POTILAIDEN kuolemi­in. Sanoin, että jos kir­joit­ta­ja halu­aa poti­laiden kuol­e­van, tun­tu­isi kohtu­ulliselta, että se kohdis­tu­isi hänen lähipiiriinsä.

  75. Julkaisen Face­book-seinäl­läni ja Hom­ma-foo­ru­mil­la sen­suroidut vies­ti­ni, jos ei perustei­ta kuulu.

  76. Osmo Soin­in­vaara:

    Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat eivät tietenkään ole voit­toa tuot­tavia, mut­ta jos Ruot­si olisi joutunut tule­maan kokon­aan ilman maa­han­muut­toa, sen taloudelli­nen tilanne olisi selvästi huonom­pi kuin nyt. 

    Kat­so­taan nyt mikä tilanne on parinkymme­nen vuo­den päästä. Ruot­si on kyl­lä ollut yri­tysjo­hta­jien ja yri­tys­ten men­estyk­sen kannal­ta selvästi Suomea parem­pi. Ruot­si­han on upporikas maa, joka on päät­tänyt käyt­tää rahansa maail­man parantamiseen.

    Mut­ta ilmeis­es­ti nyt alkaa tule­maan seinä vas­taan. Ruot­si on ilmais­sut, että muiden maid­en pitäisi mak­saa Ruot­sille jotain hyvi­tyk­siä, kos­ka Ruot­si kan­taa niin suuren vas­tu­un maahanmuutosta.
    Ruot­si­in on syn­tynyt 55 aluet­ta, joi­hin ei vira­nomaisil­la (poli­isit, sairaankul­jet­ta­jat, palomiehet) ole mitään asiaa.
    Jopa Helsin­gin Sanomis­sa oli uuti­nen miten Göte­bor­gis­sa on ollut yli vuo­den ajan poli­isien erikoisop­er­aa­tio, jol­la pyritään sitä aluet­ta jotenkin rauhoittamaan.

    Sanois­in että tilanne on todel­la katas­tro­faa­li­nen, jos jopa Helsin­gin Sanomat joutuu kir­joit­ta­maan Ruotsin rikol­lisu­usti­lanteesta. Sehän halu­aisi oman lin­jansa mukaan vai­eta vaikeista asioista koskien maahanmuuttoa.

  77. Catili­na:
    Julkaisen Face­book-seinäl­läni ja Hom­ma-foo­ru­mil­la sen­suroidut vies­ti­ni, jos ei perustei­ta kuulu.

    Ja minä naulaan ne ves­san seinään, jos ei Osmo tee niin kuin haluat.

  78. TL:
    ‘snip’
    Point­ti­ni oli se, että Suomes­sa jae­taan miljoo­nia euro­ja (Mm. Akatemi­an ja Koneen säätiön) rahaa yhteiskun­tati­eteel­liseen tutkimuk­seen, jota ei uskalla kri­ti­soi­da ja kyseenalais­taa, kos­ka aihe on poli­it­tis­es­ti tule­narkaa tavaraa.
    ‘snip’

    Ja aina löy­tyy muu­ta­ma TL, joka kuvit­telee ole­vansa viisaampi kuin Suomen Akatemia tai Koneen Säätiö…

  79. Huh huh. Paha mieli tulee näitä eräitä kom­ment­te­ja lukies­sa. Joil­lakin kir­joit­ta­jil­la meinaa taas mopo kara­ta käsistä. On tiet­ty ryh­mä kir­joit­ta­jia, joka pakkaa pilaa­maan blo­gin kuin blo­gin kiihkeäl­lä ja yksisilmäisel­lä mesoamisel­laan. Voisim­meko pitää edes yhden blo­gin asiallisena?

    Arvostan suuresti parhaan argu­mentin peri­aatet­ta, mut­ta paras argu­ment­ti ei ole se joka jyrkim­min tai kovim­mal­la äänel­lä huude­taan. Törky­isim­mät viestit pitääkin jät­tää julkaise­mat­ta, eikä se tietenkään ole sen­su­uria, vaik­ka sel­l­aista niiden kir­joit­ta­jat heti huu­ta­vatkin. Nim­imerk­ki Tuen mak­sa­ja taisi nyt vetäistä poh­jat aivan totu­ud­es­ta irral­laan ole­val­la kirjoituksellaan.

    Toiv­ot­tavasti Osmo Soin­in­vaara malt­taa mie­len­sä ja säi­lyt­tää sivistyneen lin­jansa tässäkin tulituksessa.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat eivät tietenkään ole voit­toa tuot­tavia, mut­ta jos Ruot­si olisi joutunut tule­maan kokon­aan ilman maa­han­muut­toa, sen taloudelli­nen tilanne olisi selvästi huonom­pi kuin nyt.

    Sanan “Ruot­si” paikalle voisi sijoit­taa sanan “UK”, mis­tä on aivan selviä tutkimus­tu­lok­sia ainakin siltä osin, mikä kos­kee “puo­lalaisia putkimiehiä”.

    Hörhöi­ly on siel­läkin voimis­saan. Ketkähän tässä ovat vapaamatkustajia?

  81. jok­eri:
    Vai­h­tokaup­pa on kuitenkin surkea, kos­ka elin­ta­somme on jo niin korkea, että se ei talouskasvul­la nouse.

    Olet kuitenkin täysin väärässä, kos­ka väit­teesi on epä­tosi. Elin­ta­so nousee talouden kas­vaes­sa, eikä ole ole­mas­sa mitään kat­toa elin­ta­son nousulle.

    Yhdys­val­lat on maail­man mah­tavin val­tio ja sen mah­tavu­u­den takeena on val­ta­va maa­han­muut­to. Viime vuon­na mit­tari pysähtyi 950 000 tuntumaan.

    Suo­ma­lai­sista työt­tömistä vain 60–80 tuhat­ta kel­paa työelämään, yli 200 tuhat­ta on pysyvästi työelämän ulkop­uolel­la. Vaik­ka tulisi miten suuri talouskasvu, niin he eivät työl­listy­isi, kos­ka he eivät joko kykene työelämään tai omaa taito­ja, joil­la siel­lä pärjää.

    On totaalisen absur­dia puhua valkoi­hois­t­en jäämis­es­tä vähem­mistöön, kos­ka me olemme jo vähem­mistössä ihmiskunnassa.

    Rajat ja talouden kahleet auki!

  82. Osmo Soin­in­vaara: Ruotsin huolto­suhde on selvästi parem­pi kuin Suomes­sa, kos­ka maa­han­muut­ta­jat ovat lisän­neet työikäisen väestön määrää. Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat eivät tietenkään ole voit­toa tuot­tavia, mut­ta jos Ruot­si olisi joutunut tule­maan kokon­aan ilman maa­han­muut­toa, sen taloudelli­nen tilanne olisi selvästi huonom­pi kuin nyt.

    Enpä tiedä , Ruot­sis­sa hyvä työl­lisyysaste johtuu vajaatyöl­lis­ten suures­ta määrästä. Osa-aikaisia on noin tupla Suomeen verrattuna. 

    Mut­ta tuskin­pa kukaan väit­tää, että tekemäl­lä muu­ta­ma tun­ti viikos­sa työtä todel­li­nen huolto­suhde val­tavasti paranee.Ruotsikin on kallis maa, joten tukea tarvi­taan, osa-aikatyön vaiku­tus on marginaalinen

    Ruot­sis­sa näen­näi­nen huolto­suhde on saatu parane­maan enem­mäkin silmänkäätötem­puil­la kuin todellisuudessa.

    Julki­nen talous on pidet­ty yllä korkeal­la verotuksella.

    Suo­mi on taas läht­enyt tuhomaan huolto­suhdet­taan siir­tymäl­lä pain­opis­tet­tä orjatyöhön: Se mikä tehdään Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa palkkatyönä tehdään nykyään palkat­tomana työnä. Kyseessä on pakko­työ, sil­lä jos työtä ei ota vas­taan niin seu­rauk­se­na on sanktioita:Ei valmis­tu tai joutuu karenssiin.

    Suo­mi ampuu yhä kiihtyväl­lä vauhdil­la omaan jalka­ansa pakot­ta­mal­la yhä suurem­man osan työvoimas­ta palkat­tomi­in töi­hin, ne eivät huolto­suhdet­ta paranna

    http://yle.fi/uutiset/tyottoman_arki_palkatonta_tyota_yritykselle_kahdesti_viikossa_leipajonoon/7634621

    1. Liian Van­ha,
      Tun­nut tietävän, että Ruot­sis­sa val­tion­talous on paljon ali­jäämäisem­pi kuin Suomes­sa. Miten selität, että viral­li­sis­sa tilas­tois­sa asia on toisin.

  83. az: Olen ehkä aika yksin tämän näke­myk­seni kanssa, että 4 tai 5 tun­nin käyt­tämi­nen yhden kom­mentin kir­joit­tamiseen tärkeäk­si koke­mas­taan aiheesta on maail­man luon­nol­lisimpia asioi­ta, mut­ta en niitä toki vas­taisu­udessa lähetä, jos koet sen tunget­tel­e­vak­si, blo­gialus­tan hyväk­sikäytök­si tai muuk­si sellaiseksi.

    Ainakin minä jaan näke­myk­sesi, joskin ajat­te­len lisäk­si, ettei vaivan­näköä säästelemät­tä laa­di­tun kom­mentinkaan moderoin­nista pidä loukkaan­tua, jos kuitenkin val­it­see ennem­min kir­joit­taa tois­t­en moderoimis­sa kanavis­sa kuin omassaan.

    Jos kat­sot olevasi Osmoa parem­pi moderoimaan asi­api­toista keskustelua, mik­set perus­taisi blo­gia, jon­ka kom­men­toin­tia voisit itse moderoi­da halu­a­mal­lasi taval­la? Olet into­hi­moinen ajat­teli­ja, jol­la on paljon tietoon perus­tu­vaa san­ot­tavaa kohta­laisen monipuolis­es­ta kokon­aisu­ud­es­ta eri­laisia aihei­ta. Seu­raisin mielel­läni blo­giasi, joskus voisin yltyä kom­men­toimaankin, enkä myöskään pahas­tu­isi jos jät­täisit toisi­naan jonkin kom­mentin julkaise­mat­ta. Tek­isit sen taku­ul­la huolel­lis­es­ti harkiten. 😉

  84. Maat on raken­nut men­estyväk­si maa­han­muut­ta­jien avulla. 

    Suomeen on aina tul­lut ihmisiä, valitet­tavasti täältä on myös mas­soit­tain lähdet­ty muualle rak­en­ta­maan siel­lä yhteiskuntaa. 

    Jos eläkkeitä aio­taan mak­saa, noin 20 000 henkeä muut­tovoit­toa tarvit­taisi­in vuosit­tain. Siis työikäisiä, per­heet siihen päälle. Syynä pienet ikälu­okat juuri 1980–2000.

    Suomeen ei juuri sosi­aal­i­tur­van vuok­si tulla.
    Tutkimusti­etoa on ole­mas­sa. Tänne tul­laan töi­hin, puolisok­si, opiskele­maan ja varsin pieni poruk­ka pakolaisina. 

    Olisi muuten aika rank­ka veto, jos vaik­ka avioi­tu­miseen tulisi kansal­lisu­us­es­teitä. Sitä taisi kokeil­la joku val­tio 1930-luvul­la rotulaeillaan.

    Ehkä kori­pal­loa ja jääkiekkoa tääl­lä ei saisi pela­ta USA:n kansalaiset? 

    Lop­putu­los on, että Suomeen ei saa­da maa­han­muut­ta­jia ja siitä kärsimme. 

    Suomes­sa ihmiset äänestävät myös jaloil­laan. Voihan sitä maaseu­tua elvyt­tää, mut­ta kun sinne ei ole jäänyt ketään? Ruot­sis­sa on kaupungis­tut­tu enem­män ja en ole vielä näh­nyt perustet­ta ettei kehi­tys jatkuisi samoin tääl­lä. On kun­tia, jois­sa on ollut muut­to­tap­pi­o­ta jo vuosikymmeniä. 

    Helsinki­in muut­ta­mi­nen voidaan kieltää vaik­ka Oulun läänis­sä asuvil­ta, lop­putu­los ei silti muu­ta mitään. Tämä tiedetään. 

    Yhteiskun­nas­ta tiede­tään tutkit­tuna enem­män kuin koskaan ja päätök­sen­tekoon se vaikut­taa vähem­män kuin koskaan. Poli­it­ti­nen pop­ulis­mi ei kaipaa perustelu­ja tai tietoa, kivaa läp­pää kylläkin.

  85. Eremi­tuskans­leri Raiv­io on tehnyt yhden hen­gen mietinnön miten tutkimusti­etoa saataisi­in käyt­töön enemmän

    http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=428686

    Raiv­ion ehdo­tus­ta voi kri­ti­soi­da perustel­lusti. Hyvää on toki ongel­man tuomi­nen keskustelu­un. Kan­natet­tavaa on, että min­is­ter­iöis­sä olisi ‘tiedenevos’ tutkimusjo­hta­jana huole­hti­mas­sa, että tutkimus­laitok­sista ja yliopis­toista saadaan käyt­töön tietoa. Talkootyönä ja yhteiskun­ta­palvelu­na sitä kukaan tule toki tekemään, kuten Ravio olet­taa, siihen ei ole prof­fil­la aikaa. 

    Val­tionevos­ton ‘chief sci­ence advi­sor’ CSA on taas tyh­mä idea.
    Ennem­min poli­it­tis­es­ti vas­tu­ulli­nen tiedeministeri. 

    Kos­ka CSA on poli­it­ti­nen nim­i­tys, hän olisi jonkin­lainen Akatemi­an ja yliopis­to­jen ylipääjo­hta­ja ja komentajaprofessori.
    Se ei ole hyvä asia. Tosin sil­loin olisi Himas­gate saanut syn­tipukin, joka ei ole pääministeri. 

    Yksi CSA ei voi tun­tea kaikkia alo­ja eikä olla niiden kasvot julk­isu­udessa. Sitä varten lääkäreil­lä on arkki­a­tri ja teolo­geil­la arkkipi­is­pa. Moni­alaisem­pi tii­mi on parempi.

    Poli­it­tisia avus­ta­jia on jo iso joukko, josko he osaisi­vat käyt­tää tutkimusti­etoa poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa? Vähän on heikkoa ollut hei­dän rekrytointipohja. 

    Yksi jut­tu on myös kalvanut tutkimustiedon käyt­töä päätök­sen­teossa: komi­teoiden kor­vaami­nen yksit­täisel­lä selvitysmiehellä.

  86. Kodi­ton: Ja minä naulaan ne ves­san seinään, jos ei Osmo tee niin kuin haluat.

    Elikkä nyt on päästy siihen, että Osmo on myön­tänyt sen­suroi­neen­sa viestin.

    Siinä viestis­sä vain luetelti­in suvait­se­vais­ton omia kli­seitä mamuista. Ei mitään muuta.

    Mik­si tämä viesti siis sensuroitiin?

    1. Kat­soitko ollenkaan, mikä oli keskustelun aihe: TUTKIMUSTIEDON KÄYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA. On ihmisiä, joil­la ei liiku päässään mitään muu­ta kuin ulko­maalaisvi­haa ja he kään­tävät kaik­ki aiheet siihen. Tämä on kuitenkin min­un blogi­ni enkä anna noiden lokapoikien tätä pila­ta. Teitä varten on hommafoorum.

  87. Ei kai maa­han­muut­ta­ji­in (tässä tapauk­ses­sa soma­le­hin) kohdis­tu­van tutkimuk­sen pitämi­nen nol­latutkimuk­se­na voi tarkoit­taa muu­ta kuin että pelätään tiedon romut­ta­van omia ennakkolu­u­lo­ja, joi­ta tun­tuu ole­van run­saasti… jopa itseään sivistyneinä pitävien keskuuudessa.

    Siinä yksi syy, mik­si tutkimusti­etoa ei käytetä päätöksenteossa.

  88. Catili­na: Elikkä nyt on päästy siihen, että Osmo on myön­tänyt sen­suroi­neen­sa viestin.

    Siinä viestis­sä vain luetelti­in suvait­se­vais­ton omia kli­seitä mamuista. Ei mitään muuta.

    Mik­si tämä viesti siis sensuroitiin?

    Anna olla. Tämä on yksi parhaimpia ja lib­er­aaleimpia paikko­ja keskustelulle mitä löy­tyy. Ja vielä poli­itikon blo­gi, onko kukaan näh­nyt ulko­mail­lakaan vas­taavaa? En tiedä miten isän­tä pitää laadun näin hyvänä (ver­rat­tain). Ehkä siihen liit­tyy se, että keskustelua ohjataan pois henkilöistä ja väsyneestä sarkas­mista. Jos keskustelun sävy on tyly ja henkilöi­hin menevä, moni ei siihen viit­si osal­lis­tua ja jäämme paljos­ta pait­si. Vinoil­e­vat ja näykkivät kom­men­tit saat­ta­vat sisältääkin jotain, mut­ta jos niis­sä ei ole mitään uut­ta, ne ovat vähem­män kuin nol­lan arvoisia. Väsyneen sarkas­min suh­teen rima ei edes ole kovin korkeal­la, kuten oma kom­ment­ti­ni yllä osoittaa.

  89. TL: Point­ti­ni oli se, että Suomes­sa jae­taan miljoo­nia euro­ja (Mm. Akatemi­an ja Koneen säätiön) rahaa yhteiskun­tati­eteel­liseen tutkimuk­seen, jota ei uskalla kri­ti­soi­da ja kyseenalais­taa, kos­ka aihe on poli­it­tis­es­ti tule­narkaa tavaraa.

    Itse olen lehti­jut­tu­jen ja blogikir­joi­tusten perus­teel­la saanut suun­nilleen käsi­tyk­sen että eräästä Afrikan maas­ta lähtevil­lä ihmisil­lä on kak­si vai­h­toe­htoa: He pää­tyvät Amerikkaan, alka­vat yrit­täjik­si, työl­listyvät ja heil­la menee ihan hyvin. Tai he pää­tyvät Suomeen, elävät sosi­aal­i­tu­il­la ja pikkurikol­lisu­udel­la. Olet siis sitä mieltä että tätä ei saa eikä kan­na­ta tutkia ollenkaan, kos­ka jonkun ihmis­ryh­män mieliku­vat voisi mur­tua? Pelkäätkö että hom­mafoo­ru­min mieliku­vat voisi­vat murtua?

  90. Ensim­mäi­nen askel tutkimustiedon hyö­dyn­tämiseen saat­taisi olla, että (uusien) kansane­dus­ta­jien pere­hdyt­tämiskurssi­in sisäl­lytet­täisi­in esim. kansan­talouden alkeiskurssi, jos­sa edes muu­ta­mat yksinker­tais­te­tut yhtälöt taot­taisi­in päähän.

    Nythän käy usein niin, että poli­itikko samas­sa puheen­vuorossa vaatii ensin pon­tev­asti toimia BKT:n kas­vat­tamisek­si, mut­ta pari lauset­ta myöhem­min vaatii lakia/lakimuutosta, joka toteutues­saan vähen­täisi kansan­taloudessa tehty­jen työ­tun­tien määrää.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­soitko ollenkaan, mikä oli keskus­taelun aihe: TUTKIMUSTIEDON KYTTÖ PÄÄTÖKSENTEOSSA. On ihmisiä, joil­la ei liiku päässään mitään muu­ta kuin ulko­maalaisvi­haa, ja he kään­tävät kaik­ki aiheet siihen. T’mä on kuitenkin min­un blo­go­ni enkä anna npiden lokapoikien tätä pila­ta. Teit’ varten on hommafoorum.

    Kiitos siitä. Usei­den muiden blo­gien sekä lehti­jut­tu­jen kom­ment­tio­siot ja keskustelu­pal­sto­jen kiin­nos­ta­vatkin keskustelusäi­keet alka­vat olla “päivys­täviä maa­han­muu­tokri­itokoi­ta” täyn­nään, sitä ei oikein enää tah­do jaksaa.

    Niin ja ne keskuste­lut saat­ta­vat tosi­aan käsitel­lä vaikka­pa kajakin kalas­tu­som­i­naisuuk­sia ja viimeistään kol­man­nes­sa viestis­sä jonkun tietyn kajakki­mallin sovel­tumat­to­muus heit­tokalas­tuk­seen on aivan ilmi­selvästi seu­raus­ta hal­lit­se­mat­tomas­ta maahanmuutosta.

  92. Tapio:
    Ensim­mäi­nen askel tutkimustiedon hyö­dyn­tämiseen saat­taisi olla, että (uusien) kansane­dus­ta­jien pere­hdyt­tämiskurssi­in sisäl­lytet­täisi­in esim. kansan­talouden alkeiskurssi, jos­sa edes muu­ta­mat yksinker­tais­te­tut yhtälöt taot­taisi­in päähän.

    Nythän käy usein niin, että poli­itikko samas­sa puheen­vuorossa vaatii ensin pon­tev­asti toimia BKT:n kas­vat­tamisek­si, mut­ta pari lauset­ta myöhem­min vaatii lakia/lakimuutosta, joka toteutues­saan vähen­täisi kansan­taloudessa tehty­jen työ­tun­tien määrää.

    Liki jokaisel­la puolueel­la on ne omat “silmälasin­sa”, joiden kaut­ta asioi­ta tarkastellaan. 

    Oikeu­tus­ta tälle on yritet­ty saa­da tekemäl­lä tiedet­tä mm Raa­ma­tus­ta ja vuo­den 1848 man­i­festista. Toiset aat­teet ovat suosi­tumpia. Jooga­len­top­uolue ei saanut kansanedustajaa.

    Wahlroos varoit­teli enem­mistön dik­tatu­urista. Enem­mistö voi vali­ta prof­fan, joka opet­taa “oikein” kansan­talouden kurssilla.

  93. Määkin pyöräilen: Minä en tiedä kuin yhden ns. maa­han­muut­tokri­it­tisen foo­ru­min ja mielestäni siel­lä saa ihan vapaasti kir­joit­taa pitävän­sä Vihre­itä Suomen parhaana puolueena ja ker­toa vihreää ilosanomaa. 

    Vihreää evanke­li­u­mia pide­tään siel­lä var­maan vaarat­tomana. Toki homp­pelei­den foo­ru­mil­takin pois­te­taan kiireel­lä vaar­al­liset jutut, niin kuin vaik­ka Hal­la-ahon kir­joi­tusten ana­lyysi, niiden kri­ti­ik­istä puhu­mat­takaan. Ehkä juuri sen vuok­si tätä nk. maa­han­muut­tokri­it­tistä keskustelua yritetäänkin sit­ten käy­dä kaikkial­la muualla?

  94. maa­han­muu­tos­ta puheenollen. Nyt kun Venäjän talous alkaa yskiä, niin sieltä saisimme toden­näköis­es­ti Suomeen hyvin sopeu­tu­via muut­ta­jia. En kuitenkaan tiedä, kuin­ka uhkaa­vana asiana iso venäläi­nen vähem­mistö olisi Suomes­sa. Joidenkin mielestä se olisi uhka, mut­ta mikä lie totuus…

  95. Tapio: Ensim­mäi­nen askel tutkimustiedon hyö­dyn­tämiseen saat­taisi olla, että (uusien) kansane­dus­ta­jien pere­hdyt­tämiskurssi­in sisäl­lytet­täisi­in esim. kansan­talouden alkeiskurssi, jos­sa edes muu­ta­mat yksinker­tais­te­tut yhtälöt taot­taisi­in päähän.

    Nythän käy usein niin, että poli­itikko samas­sa puheen­vuorossa vaatii ensin pon­tev­asti toimia BKT:n kas­vat­tamisek­si, mut­ta pari lauset­ta myöhem­min vaatii lakia/lakimuutosta, joka toteutues­saan vähen­täisi kansan­taloudessa tehty­jen työ­tun­tien määrää. 

    Nythän käy usein niin, että blogikom­men­toi­ja kehtaa vaa­tia kansane­dus­ta­jille jotain talouskurssi­tus­ta, vaik­ka itse luulee, että työ­tun­tien määrän ja BKT:n välil­lä on jonkin­lainen posi­ti­ivi­nen korrelaatio.

    (Vih­je: Suomes­sa tehti­in 1929 työ­tun­tia vuodessa työl­listä kohti vuon­na 1960, mut­ta enää 1676 työ­tun­tia vuon­na 2008. Inflaa­tioko­r­jat­tu BKT asukas­ta kohti läh­es nelink­er­tais­tui samal­la aikavälillä.)

  96. Tämän viestiketjun aiheena on tutkimus ja päätök­sen­teko. Tästä eteen­päin hyväksyn tässä ketjus­sa vain tätä aihet­ta koske­via kirjoituksia.

  97. Kir­joi­tan nimet­tä sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoalan näkökul­mas­ta liit­tyen (talous?)johtamiseen. En nimeä aluet­ta, sil­lä käsit­tääk­seni vas­taavaa ongel­maa tun­tuu löy­tyvän joka puolelta.

    Lähtöko­htais­es­ti suuri ongel­ma on siinä, että joh­dos­sa ole­vat mais­ter­it ja lääkärit eivät ole ammat­ti­laisia määrit­telemään mittare­i­ta, käyt­tämään niitä tai havait­se­maan tulkin­nois­sa ole­vien virhei­den mit­talu­okkia tai edes niitä virheitä.

    Viikos­ta toiseen, kuukaud­es­ta toiseen ja vuodes­ta toiseen huo­maute­taan johta­jia samoista asioista ilman, että virheisi­in puu­tut­taisi­in. Ja tulk­in­tavirheet ovat aivan perusk­oulu­matem­ati­ikan tasol­la. En edes ilkeä lait­taa esimerkke­jä aiheesta. Tulk­in­tavirheet osaa­vat olla niin älyt­tömiä, että kah­ta tarkastelu­jak­soa ver­rat­taes­sa sen huonom­man tulosta kehutaan ja parem­min men­nyt­tä moititaan.

    Myös henkilöstöä ohjaa­maan val­i­tut mit­tar­it ovat kan­nus­tuk­sen suh­teen huono­ja. Ne palk­it­se­vat useista virheistä ja huonos­ti tehdys­tä työstä. Se, että virheet saa­vat mit­tarin plus­salle ja tulee palk­in­to ei saa edes asi­aan kuu­lu­vaa kom­men­toin­tia ken­tältä. Työkult­tuuri on sel­l­ainen, että täl­läiselle palk­it­semiselle ei avoimesti nau­re­ta eikä sitä kritisoida. 

    Osoit­taisin itse syyt­tävää sormea hyvin vah­vasti yliopis­to­jen suun­taan. Erit­täin vah­vasti. Hei­dän tar­joa­ma koulu­tus ei vas­taa työelämän tarpeisi­in. Sitä en tiedä, että halu­a­vatko he sen edes vas­taa­van. Itse vaatisin pakol­lise­na mais­ter­ille matem­ati­ikan kurssin, jos­sa keski­tyt­täisi­in perusk­oulun matem­ati­ikkaan ja sivut­taisi­in tilas­toti­etei­den perustei­ta. Ja siis aivan perusteita.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän viestiketjun aiheena on tutkimus ja päätök­sen­teko. Tästä eteen­päin hyväksyn tässä ketjus­sa vain tätä aihet­ta koske­via kirjoituksia. 

    Kun tämä on moderoitu blo­gi, tätä käytän­töä voisi soveltaa läpi lin­jan, siis aiheisi­in kuu­lumat­tomat viestit aina pois. Ja kun se selvästi ker­rot­taisi­in, kenel­läkään ei pitäisi olla mitään sitä vastaan.

  99. Raimo K: Kun tämä on moderoitu blo­gi, tätä käytän­töä voisi soveltaa läpi lin­jan, siis aiheisi­in kuu­lumat­tomat viestit aina pois. 

    Myös mas­s­apos­ti­tuk­seen voisi puut­tua. Raimo K tai Liian van­ha voisi­vat perus­taa oman blo­gin, kun ker­ran san­ot­tavaa riittää.

  100. antti: Itse olen lehti­jut­tu­jen ja blogikir­joi­tusten perus­teel­la saanut suun­nilleen käsi­tyk­sen että eräästä Afrikan maas­ta lähtevil­lä ihmisil­lä on kak­si vai­h­toe­htoa: He pää­tyvät Amerikkaan, alka­vat yrit­täjik­si, työl­listyvät ja heil­la menee ihan hyvin. Tai he pää­tyvät Suomeen, elävät sosi­aal­i­tu­il­la ja pikkurikollisuudella.

    Kyl­lä, tämä nimeno­mainen kult­tuuril­lisia koke­muk­sia min­neso­tas­sa liit­tyvä tutkimus oli käsitel­ty joskus myös hesaris­sa, ja siitä sai tietyn­laisen kuvan, joka tukee amerikkalaista mallia yrit­täjyy­dessä ja kotoutumisessa. 

    Tot­takai löy­sem­mät tur­vaverkot pakot­ta­vat yrit­tämään, tai tekemään jotain muu­ta. Mut­ta asi­aan liit­tyy paljon muu­takin, enkä nyt uskalla lait­taa tähän yhtään linkkiä esim. CBS uutis­toimis­ton uutisi­in Minneapolisista.

    Min­ul­ta on ainakin kolme viestiä sen­suroitu, jos­sa yritän asial­lis­es­ti perustel­la, että Suomes­sa (ja Ruot­sis­sa) yhteiskun­tatutkimuk­sel­la tun­tuu ole­van ide­ologi­nen poli­it­ti­nen ohjaus.

    antti:
    Olet siis sitä mieltä että tätä ei saa eikä kan­na­ta tutkia ollenkaan, kos­ka jonkun ihmis­ryh­män mieliku­vat voisi murtua? 

    Ehdot­tomasti kan­nat­taa tutkia! Mut­ta olen tässä yrit­tänyt sanoa, että tämä tutkimusalue on hyvin poli­ti­soitunut­ta ja ide­ol­o­gista. Ja tun­tuu että sita saa tutkia vain varovais­es­ti tietys­tä näkökulmasta. 

    Enkä uskalla linkit­tää tähän yhtään uutista tai tutkimus­ta. Kos­ka ilmeis­es­ti ei saa perustel­la, mik­si minus­ta tun­tuu siltä, että poli­it­ti­nen ide­olo­gia ohjaa yhteiskun­nal­lista tutkimus­ta ja tutkimus­ra­hoi­tus­ta. Ilmeis­es­ti tutkimuk­sen ja päätök­sen­teon kri­ti­soin­ti ei liity “Tutkimus ja päätök­sen­teko” aiheeseen.

    antti:
    Pelkäätkö että hom­mafoo­ru­min mieliku­vat voisi­vat murtua? 

    Min­ul­la ei ole hom­ma-tun­nus­ta, en jak­sa lukea hom­maa, kan­natan maa­han­muu­ton lisäämistä ja halu­an Suomeen enem­män ulko­maalaisia. Homoli­itot ja homoad­op­tiot voisi myös sal­lia. En pidä per­su­ista tai Soinista.

  101. Kyl­lä me lääkärit aivan hel­posti huo­maamme mittarei­den kelvot­to­muudet, mut­ta tiedämme myös hyvin, että kelvol­lisia mittare­i­ta ei ole edes mah­dol­lista kehit­tää. Päätös mittarei­den käyt­tämis­es­tä ei ole meidän.

  102. Tom­mi Uschanov: Nythän käy usein niin, että blogikom­men­toi­ja kehtaa vaa­tia kansane­dus­ta­jille jotain talouskurssi­tus­ta, vaik­ka itse luulee, että työ­tun­tien määrän ja BKT:n välil­lä on jonkin­lainen posi­ti­ivi­nen korrelaatio.

    Ilmeis­es­ti olen käsit­tänyt asi­at väärin, sil­lä olen kuvitel­lut, että BKT on Suomen kaltaises­sa maas­sa karkeasti ottaen tehty­jen työ­tun­tien, määräl­lisen tuot­tavu­u­den ja laadullisen tuot­tavu­u­den tulo.

    Luulisin, että suurin tek­i­jä BKT:n kehi­tyk­seen mainit­se­m­anasi aikana on ollut määräl­lisen tuot­tavu­u­den huikea kehitys

    1. Sadas­sa vuodessa tuot­tavu­us on 14-ker­tais­tunut. Tehty­jen työ­tun­tien määräl­lä on aika mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus kasvuun.

  103. Tom­mi Uschanov: (Vih­je: Suomes­sa tehti­in 1929 työ­tun­tia vuodessa työl­listä kohti vuon­na 1960, mut­ta enää 1676 työ­tun­tia vuon­na 2008. Inflaa­tioko­r­jat­tu BKT asukas­ta kohti läh­es nelink­er­tais­tui samal­la aikavälillä.)

    Sitä­pait­si tarkoitin kansan­taloudessa vuodessa tehty­jen työ­tun­tien määrää, en työl­lis­ten keskimääräisiä vuos­i­työ­tun­te­ja. Luvuis­tasi ei käy ilmi työl­lis­ten määrä v. 1960, vuon­na 2008 se kai oli reilut 2 500 000.

  104. Ainakin poli­itikoil­lamme on koh­ta entistä parem­mat mah­dol­lisu­udet tila­ta halu­a­mansa kaltaista tutkimus­ta. Erinäisiä kym­meniä miljoo­nia val­tion tutkimus­ra­hoi­tus­ta ollaan siirtämässä Akatemi­al­ta, TEKE­Siltä ja tutkimus­laitok­sil­ta selkeäm­män poli­it­tisen ohjailun alle. Osa suo­raan val­tioneu­vos­ton alaisu­u­teen, suurem­pi pala­nen muodol­lis­es­ti Akatemi­an alaisek­si (tähän nimeno­maiseen tarkoituk­seen nime­tyn neu­vos­ton ohjattavaksi)

    http://vnk.fi/hankkeet/Valtion_tutkimuslaitosten_ja_tutkimusrahoituksen_kokonaisuudistus/tutkimusrahoitus-uudistukset/fi.jsp

    Toiv­ot­tavasti vaiku­tuk­set ovat hyvät (sanon “hyvät”, en “toiv­o­tun kaltaiset”, kun en ole var­ma ilmaisu­jen yhtäpitävyydestä)

  105. Kos­ka olen saanut aika selkeän viestin, että se mis­tä ja miten kir­joi­tan, ei ole tälle blogille ter­ve­tul­lut­ta, niin tietenkin kun­nioi­tan blo­gin ylläpitäjän toivet­ta, enkä blogille enää jatkos­sa kir­joi­ta. Kos­ka kuitenkin kir­joitin tänne reilun 7 vuo­den aikana akti­ivis­es­ti ja monien kanssa keskustelu­ja käy­den, niin on mielestäni kohtu­ullista, että voin jät­tää tämän linkin tähän (enkä joudu jät­tämään sitä jon­nekin toisaalle): http://tahaneituleblogia.blogspot.fi/2014/11/poistettu-viesti.html

    Neu­rol­o­gis­es­ti eri­laise­na (asperg­er) on aina haas­teen­sa ymmärtää sitä, miltä asi­at näyt­tävät ulkoapäin. Kos­ka se ei tapah­du samal­la tapaa luon­tais­es­ti sanat­to­mia merkke­jä lukien, vaan on usein osin opetelta­va. Olisin rehellis­es­ti halukas kuule­maan, mil­laiselta linkissä kuvat­tu näyt­tää ulkoapäin ja itseeni kohdis­tu­va kri­ti­ik­ki ei ole ongel­ma. Linkit­tämäni viestin yhtey­dessä on kom­men­toin­timah­dol­lisu­us, joten täl­lä blogilla, blo­gin ylläpitäjän toivet­ta nou­dat­taen, aihet­ta ei tarvitse jatkaa.

  106. JTS:
    Maat on raken­nut men­estyväk­si maa­han­muut­ta­jien avulla. 

    Suomeen on aina tul­lut ihmisiä, valitet­tavasti täältä on myös mas­soit­tain lähdet­ty muualle rak­en­ta­maan siel­lä yhteiskuntaa. 

    Jos eläkkeitä aio­taan mak­saa, noin 20 000 henkeä muut­tovoit­toa tarvit­taisi­in vuosit­tain. Siis työikäisiä, per­heet siihen päälle. Syynä pienet ikälu­okat juuri 1980–2000.

    Suomeen ei juuri sosi­aal­i­tur­van vuok­si tulla.
    Tutkimusti­etoa on ole­mas­sa. Tänne tul­laan töi­hin, puolisok­si, opiskele­maan ja varsin pieni poruk­ka pakolaisina. 

    Olisi muuten aika rank­ka veto, jos vaik­ka avioi­tu­miseen tulisi kansal­lisu­us­es­teitä. Sitä taisi kokeil­la joku val­tio 1930-luvul­la rotulaeillaan.

    Ehkä kori­pal­loa ja jääkiekkoa tääl­lä ei saisi pela­ta USA:n kansalaiset? 

    Lop­putu­los on, että Suomeen ei saa­da maa­han­muut­ta­jia ja siitä kärsimme. 

    Suomes­sa ihmiset äänestävät myös jaloil­laan. Voihan sitä maaseu­tua elvyt­tää, mut­ta kun sinne ei ole jäänyt ketään? Ruot­sis­sa on kaupungis­tut­tu enem­män ja en ole vielä näh­nyt perustet­ta ettei kehi­tys jatkuisi samoin tääl­lä. On kun­tia, jois­sa on ollut muut­to­tap­pi­o­ta jo vuosikymmeniä. 

    Helsinki­in muut­ta­mi­nen voidaan kieltää vaik­ka Oulun läänis­sä asuvil­ta, lop­putu­los ei silti muu­ta mitään. Tämä tiedetään. 

    Yhteiskun­nas­ta tiede­tään tutkit­tuna enem­män kuin koskaan ja päätök­sen­tekoon se vaikut­taa vähem­män kuin koskaan. Poli­it­ti­nen pop­ulis­mi ei kaipaa perustelu­ja tai tietoa, kivaa läp­pää kylläkin.

    Halu­aisin hie­man haas­taa tätä Ruot­sis­sa menee parem­min väitet­tä mm. sil­lä, että Ruot­sis­sa on suurem­pi nuoriso­työt­tömyys kuin Suomes­sa. Samoin maa­han­muut­topoli­ti­ikan onnis­tu­mista on moni kri­ti­soin­ut ja mm Ruot­sis­sa asu­va kir­jail­i­ja Asko Sahlst­edt pitänyt sitä epäon­nis­tuneena. Tästä ilmen­tymänä on Ruot­sidemokraat­tien suuri vaalivoit­to 13% äänil­lä. Toki työperäi­nen maa­han­muut­to on hyvää, jos töitä on. Ruot­si on hyö­tynyt kru­unus­taan ja 0masta rahapoli­ti­ikas­taan sekä monipuolisem­mas­ta taloud­es­ta. Ruot­sis­sa tosi­aan euron ulkop­uolelle jäämistä suosit­teli talousti­etelijöistä koot­tu komitea, jon­ka toivei­den mukaan edet­ti­in. Meil­lä on vain “rohves­sori Himasen rätin­git”, miten tästä lamas­ta päästään. Ei hyvältä näytä vaik­ka kuin­ka posi­ti­ivisia yritet­täisi­in olla.

    1. Kat­sopa vähän tarkem­min tätä
      Ruotsin väestöstä liki neljännes on maa­han­muut­ta­jia tai hei­dän jälkeläisiään. Syn­type­r­äis­ten ruot­salais­ten kesku­udessa väestölli­nen huolto­suhde on noin 62 ja maa­han­muut­t­jaien kesku­udessa 40. Jos tuo neljännes ruot­salai­sista lähtisi pois, lop­pu pär­jäisi tosi huonos­ti ja hei­dän elin­ta­son­sa lask­isi huomattavasti.

  107. “Vain val­tio­varain­min­is­ter­iössä on riit­tävästi tutkimus­maail­maa seu­raavia virkamiehiä.”

    Var­masti virkamiehiä on riit­tävästi. Määrä ei takaa laat­ua. Toteutet­tu ja suun­nitel­tu finanssipoli­ti­ik­ka osoit­taa sen. SOME:ssakin on tiedet­ty taloiutemme tilanne parem­min kuin VM:ssa.

    Suomes­sa tuskin osat­taisi­in tehdä enää taitavaa rahapoli­ti­ikkaakaan, jos meil­lä oli siihen mahdollisuus.

  108. Tom­mi Uschanov: Nythän käy usein niin, että blogikom­men­toi­ja kehtaa vaa­tia kansane­dus­ta­jille jotain talouskurssi­tus­ta, vaik­ka itse luulee, että työ­tun­tien määrän ja BKT:n välil­lä on jonkin­lainen posi­ti­ivi­nen korrelaatio.
    (Vih­je: Suomes­sa tehti­in 1929 työ­tun­tia vuodessa työl­listä kohti vuon­na 1960, mut­ta enää 1676 työ­tun­tia vuon­na 2008. Inflaa­tioko­r­jat­tu BKT asukas­ta kohti läh­es nelink­er­tais­tui samal­la aikavälillä.)

    Olisiko­han jokin muukin voin­ut muut­tua 1960 ja 2008 välil­lä? Jos vuon­na 2015 Suomes­sa tehtäisi­in 0 työ­tun­tia niin uskotko että BKT vielä nousisi?

  109. Raimo K: Kun tämä on moderoitu blo­gi, tätä käytän­töä voisi soveltaa läpi lin­jan, siis aiheisi­in kuu­lumat­tomat viestit aina pois. Ja kun se selvästi ker­rot­taisi­in, kenel­läkään ei pitäisi olla mitään sitä vastaan.

    Toisaal­ta joskus keskustelu rön­sy­ilee val­lan kiin­nos­tavasti varsi­naisen aiheen ulkop­uolellekin. Jät­täisin asian blogin­pitäjän viisaaseen hark­in­taan. Kiihkomieliset, asi­aan täysin kuu­lumat­tomat, yhtä asen­net­ta julis­ta­vat ja toisia kun­nioit­ta­mat­tomat puheen­vuorot on toki paikallaan raja­ta pois.

  110. Ruot­sis­sa on 700 000 Suomes­ta muut­tanut­ta ja hei­dän jälkeläistään + pohjoisen suo­ma­laiset. Jos he lähti­sivät pois, Ruot­sille kävisi köpelösti.

    Vas­taavasti Suomes­sa ei ole mon­takaan ruot­salaista. Ruot­salaista pääo­maa kyl­läkin ja ruot­salaiset jak­sa­vat vielä uskoa ja sijoit­taa Suomeen enem­män kuin kukaan muu:
    http://stat.fi/til/ssij/2013/ssij_2013_2014-11–18_tie_001_fi.html

  111. Tom­mi Uschanov: Nythän käy usein niin, että blogikom­men­toi­ja kehtaa vaa­tia kansane­dus­ta­jille jotain talouskurssi­tus­ta, vaik­ka itse luulee, että työ­tun­tien määrän ja BKT:n välil­lä on jonkin­lainen posi­ti­ivi­nen korrelaatio.

    Alku­peräisen kom­men­toi­jan väite­hän oli se, että jos ollaan huolis­saan BKT:n kasvus­ta ja samaan aikaan tehdään kansan­talouden kokon­aistyö­tun­timääriä vähen­täviä päätök­siä, siinä on ris­tiri­ita. Oletko tästä eri mieltä? 

    Jos olet, anna ihan konkreet­tisia esimerkke­jä siitä, kuin­ka kansan­talouden työ­tun­timäärän vähen­tämi­nen nos­taa BKT:ta. Pelkän kor­re­laa­tion osoit­ta­mi­nen ei riitä, vaan jonkin­lainen kausali­teet­tikin olisi syytä olla.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Sadas­sa vuodessa tuot­tavu­us on 14-ker­tais­tunut. Tehty­jen työ­tun­tien määrälä on aika mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus kasvuun.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä var­maan tot­ta, mut­ta entä muu­ta­man vuo­den aikavälil­lä? Otin työ­tun­nit esimerkik­si sen takia, että poli­itikot, m.l. etu­jär­jestöis­sä toimi­vat, voivat vaikut­taa nimeno­maan tun­timääri­in, ei niinkään tuottavuuskomponentteihin.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Sadas­sa vuodessa tuot­tavu­us on 14-ker­tais­tunut. Tehty­jen työ­tun­tien määrälä on aika mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus kasvuun.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä ver­taami­nen on vaikeaa, kun kasvutek­i­jöinä on ollut niin teknolo­gian kuin yhteiskun­nan rak­en­tei­denkin kehit­tymi­nen. BKT:n ulkop­uolelle jäävän työn määrän voisi kuitenkin veika­ta muut­tuneen aika paljon, kos­ka sata vuot­ta sit­ten kaikkea ei ostet­tu kau­pas­ta, eikä lap­sia viety tarhaan hoitoon.

    Ts. ter­minä pelkkä “tuot­tavu­us” vaatii vähän määrit­telemistä. Onko yksikkö siis ostovoimaa / tehty työtunti?

    Jos kat­so­taan BKT:ta per capi­ta (ei työlli­nen tai työ­tun­ti), se kasvoi sodan jäl­keen kolme vuosikym­men­tä noin 4 %:n vuo­si­vauh­tia. Vuosi­na 1990–2009 kasvu­vauhti on ollut samal­la mit­tar­il­la noin 1,5 %, ts. paljon hitaam­paa. (14-ker­tais­tu­mi­nen sadas­sa vuodessa on noin 3 % vuodessa.)

    Ilmiö ei seli­ty viimeisen viiden vuo­den kom­puroin­nil­la, vaik­ka toki BKT-kehi­tyk­sessä tältä näyt­tääkin. Eri­lai­sis­sa BKT:hen perus­tu­vis­sa työ­tun­tien tuot­tavu­us­määrit­te­lyis­sä näyt­täisi siltä, että 90-luvun jäl­keen tun­tiko­htainen tuot­tavu­us on kas­vanut huo­mat­tavasti hitaam­min kuin aiem­min. Tämä viit­taisi aika vah­vasti siihen, että tehty­jen työ­tun­tien määräl­lä ei ole nykyti­lanteessa mitenkään eri­tyisen vähäi­nen vaikutus.

    Eihän tästä tietenkään sitä johtopäätöstä pidä vetää, että lyhen­netään vuosilo­mia viikol­la ja nos­te­taan palkko­ja samas­sa suh­teessa, ja sen jäl­keen kaik­ki on hyvin. Melkein pikem­min päin­vas­toin. Mut­ta jos vai­h­toe­htona on lyhen­tää vuosilo­maa viikol­la ja pitää palk­ka samana, se tek­isi talousongelmis­tamme vähäisempiä.

    Ratkaisu tosin olisi sil­loinkin huono, kos­ka se ei lisäisi työl­lis­ten määrää. Voisi olla fik­sumpaa piden­tää vuosilo­maa viikol­la ja laskea palkkaa samas­sa suhteessa.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Työn tuot­tavu­us on kiin­teähin­tainen BKT/tehty työtunti. 

    Niin ajat­telinkin. Mit­tari on siitä muka­va, että sitä on help­po saa­da ylöspäin huole­hti­mal­la mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den tekemisen ja teet­tämisen kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta. Koulut­ta­mat­tomien pitkäaikaistyöt­tömyys on siis lois­to­jut­tu tässä tarkastelussa.

    Oikeampi mit­tari talouden toimin­nalle kai olisi sit­ten kuitenkin BKT/capita tai BKT/työkykyinen tai BKT/työikäinen, siis se kuin­ka paljon poten­ti­aal­ista työvoimas­ta saadaan kokon­aisu­udessaan irti.

  115. az: Linkit­tämäni viestin yhtey­dessä on kommentointimahdollisuus

    Voisitko lisätä anonyymin kom­men­toin­timah­dol­lisu­u­den, jot­ta saan lähetet­tyä kom­mentin, jon­ka laa­timiseen juuri käytin noin tunnin?

  116. Insinööri­ti­eteis­sä teo­ri­aa seu­raa pienen kokolu­okan koe­laitok­set, jois­sa pros­es­si opetel­laan hal­lit­se­maan ja säätämään.

    Tämän jäl­keen on tietoa päät­tää mitä tehdään.

    -Pros­es­si saat­taa olla toim­i­ma­ton, eikä ratkaisua löydetä.
    ‑Pros­es­si toimii, mut­ta kustannus/hyöty suh­teen vuok­si asi­aa ei kan­na­ta kokeil­la laa­jem­mas­sa mittakaavassa.
    ‑Pros­es­si toimii, ja asi­aa kokeil­laan seu­raavak­si laa­jem­mas­sa yksikössä.

    Sote uud­is­tuk­seen on koot­tu parhaat asiantun­ti­jat. Lop­ul­ta pros­es­si raken­netaan työryh­män poli­itikko­jen kom­pro­mis­sipi­irus­tuk­sen perus­teel­la. Saman­laista ei ole mis­sään vielä tehty, mut­ta hom­ma pitää saa­da valmi­ik­si kiireel­lä. Toimivu­ut­ta ei ole tarpeen kokeil­la, sil­lä kaik­ki ovat “sitoutunei­ta” uud­is­tuk­seen. Panos­te­taan ker­ral­la parikym­men­tä mil­jar­dia vuodessa.
    Asi­akas?, kus­tan­nussäästöt?, perustuslaki?
    So What?

    1. Minä olen sil­loin täl­löin yrit­tänyt aloit­taa keskustelua ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, kos­ka siinä olisi paljonkin keskusteltavaa. mut­ta aina jostain ale­taam spam­ma­ta mieli­sairai­ta (ja keskenään yllt­tävän saman­laisia) kir­joituk­sia. Oikeustur­vani on myös heikoil­la, kos­ka min­ut voidan tuomi­ta viha­puhei­den levit­tämis­es­tä vain, kos­ka joku on onnis­tunut salakul­jet­ta­maan linkin, jota en ole tarkas­tanut. Min­un pitäisi palkata joku kova­her­moinen kaveri suo­dat­ta­maan roska­pos­te­ja. Niin­pä keskuste­len ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta sul­je­tum­mis­sa piireis­sä. Kos­ka maa­han­muut­tokri­it­tiset eivät halua keskustel­la asial­lis­es­ti, ei sit­ten keskustella.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    min­ut voidan tuomi­ta viha­puhei­den levit­tämis­es­tä vain, kos­ka joku on onnis­tunut salakul­jet­ta­maan linkin, jota en ole tarkastanut. 

    Mik­si te siel­lä eduskun­nas­sa olette moi­sen lain men­neet hyväksymään? Jos olet itse äänestänyt vas­taan, niin saat toki syn­nin­päästön tästä.

  118. Viherinssi: Niin ajat­telinkin. Mit­tari on siitä muka­va, että sitä on help­po saa­da ylöspäin huole­hti­mal­la mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den tekemisen ja teet­tämisen kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta. Koulut­ta­mat­tomien pitkäaikaistyöt­tömyys on siis lois­to­jut­tu tässä tarkastelussa.

    Tot­ta, tuot­tavu­us­mit­tari huononee, mut­ta BKT käsit­tääk­seni nousee, jos myös mata­lan tuot­tavu­u­den työ­tun­te­ja tehdään enem­män. Kan­nat­tavu­udel­la ei BKT-mielessä liene rel­e­vanssia, se on eri juttu.

    Tuo yhtälöni BKT=tunnit (h) x määrälli­nen tuot­tavu­us (unit/h) x laadulli­nen tuot­tavu­us (€/unit) ei var­maan ole oikeaop­pinen, mut­ta se on mielestäni käyt­tökelpoinen insinööriaproksimaatio.

    Voisi olet­taa, että esim Venäjän BKT on ollut viime kuukausi­na laskus­sa, vaik­ka töitä tehdään enti­sis­sä määrin ja öljy­pumput käyvät täysil­lä, mut­ta öljyn hin­ta, siis laadulli­nen tuot­tavu­us, €/tonni, on jyrkästi pudonnut.

  119. Kokoomuk­snuorten idea viha­puheen dekrim­i­nal­isoin­nista on järkevä, val­tion ei tule hal­li­ta keskustelua vaan mah­dol­lis­taa se.

    Ei ole ole­mas­sa rikol­lisu­ut­ta ajatuk­sis­sa tai viestin­nässä, on vain rikol­lisia teko­ja jois­sa kär­si­jöinä on oikeat ihmiset.

    1. Vaik­ka viha­puhe olisi sal­lit­tua tai vaik­ka val­tion eri­tyisessä suo­jelus­sa kuten jos­sain lähel­lä olevas­sa maas­sa, en näe mitään syytä, mik­si tämä blo­gi jakaisi sel­l­aista. Ei siis pidä syyt­tää val­tio­ta vaan minua.

  120. Osmo, aiotko ken­ties kieltää sit­ten linkkien postaamisen kokon­aan? Eihän sin­ul­la kai tässä tilanteessa muu­takaan vai­h­toe­htoa ole.

    Mamukri­it­tisen keskustelun laadus­ta olen kanssasi samaa mieltä. Toki myös aidan toisel­la puolel­la olevil­ta odot­taisi kri­it­tisen ajat­telun kykyä.

  121. Keskuste­lut ajau­tu­vat aika usein johonkin suuntaan.
    Jos lukee Osmon viimeisim­män viestin (17:23) näkee heti, että siihen tart­tuu hel­posti sekä piraat­ti että hommalainen.

    Tästä ajaudu­taan hel­posti niin tutu­ille urille, jot­ka ovat ennem­min trol­laamista kuin todel­lista keskustelua. Kumpikaan, piraat­ti eikä hom­malainen ymmär­rä mik­si muut eivät ymmär­rä ja tunke­vat vuodes­ta toiseen samaa tari­naan muille luet­tavak­si ja ihmettelevät, kun ei vaan mene perille.

    Piraat­ti kum­mak­suu jo Osmon kir­joi­tus­ta ja miet­tii mielessään, miten voisi käy­dä jälkikä­teen vai­h­ta­mas­sa alun­perin asial­lisen linkin viit­taa­maan vaik­ka pedobeari­in. Näin saataisi­in Osmokin tuomit­tua ilman, että hän voi asi­aan vaikut­taa. Piraat­ti ihmettelee edelleen, miten J. Kasvi ei saanut edes omi­ansa tajua­maan lain kir­jain­ta ja miten ihmeessä siitä saati­in tehtyä noin huono. Onhan suomes­sa annet­tu tuomio myös sähkö­postin vas­taan­ot­tamis­es­ta, vaik­ka tuomi­tun sähkö­pos­tio­hjel­ma siir­si postin suo­raan roska­pos­ti­in eikä vas­taan­ot­ta­ja sitä edes avannut.

    Maa­han­muut­tokri­it­ti­nen ei ymmär­rä, mik­si asial­lista keskustelua ei ole. Yhden putken läpi asioi­ta kat­soes­saan ei näe kokon­aisuuk­sia. Yrit­tää typ­istää tek­stivi­estin mit­taan asi­at, jota pitäisi tarkastel­la yksi osa-alue ker­ral­laan. Ja vielä hyväksyä se, että har­val­la on kovinkaan paljon käsy­tys­tä kokon­aisku­vas­ta otsikol­la maahanmuutto.

    Molem­mat asi­at kuitenkin ovat otsikon esit­tämän ongel­man vuok­si syn­tyneitä. Poli­it­tista päätök­sen­tekoa ei ohjaa tieto eikä arvot, vaan mielipiteet. 

    Se, että asiantun­ti­ja ei useim­miten saa tarken­net­tua poli­tikon tietoa ja saa hän­tä muo­dosta­maan parem­paa käsi­tys­tä asi­as­ta antaa selvän kuvan, että päätök­sen­tekoa ohjaa kaiken­lisäk­si huonot mielip­i­teet. Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa ei tosin asiantun­ti­joi­ta suomes­sa tun­nu ole­van tai sit­ten ne on piilos­sa. Mut­ta esim. tietotekni­ikas­sa, tek­i­jänoikeuk­sis­sa ja näis­sä lapo / kansanki­ihot­ta­mi­nen / rasis­mi asiois­sa on. Tai vaik­ka päi­hdea­siois­sa oikeuspoli­it­ti­nen tutkimus­laitos, nuoriso­tutkimusseu­ra, thl (stakes+ktl) ja yliopis­tot vs. poli­tikko­jen “olen hil­jaa” / “olen samaa mieltä kuin kristilliset.”

    Oli muuten pakko lait­taa vielä kol­mas kon­tek­sti, jolle keskustelun voi suju­vasti vierit­tää. Huumeista tääl­lä olla vähään aikaan kuul­tukaan. Huumeuuti­soin­nista on puut­tunut uhri (käyt­täjä) sen jäl­keen, kun tuli uuti­nen, jos­sa syytet­ti­in helsin­gin huume­poli­isin organ­isoivan ja johta­van suomen huumekaup­paa. Huume­on­gel­man suh­teen tämä on hyvin surullista, sil­lä huume­on­gelmista kär­sivien suh­teen ei ole mitään väliä sil­lä, että onko myyjä poli­isi, rois­to vai roistopoliisi.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen sil­loin täl­löin yrit­tänyt aloit­taa keskustelua ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, kos­ka siinä olisi paljonkin keskusteltavaa. mut­ta aina jostain ale­taam spam­ma­ta mieli­sairai­ta (ja keskenään yllt­tävän saman­laisia) kir­joituk­sia. Oikeustur­vani on myös heikoil­la, kos­ka min­ut voidan tuomi­ta viha­puhei­den levit­tämis­es­tä vain, kos­ka joku on onnis­tunut salakul­jet­ta­maan linkin, jota en ole tarkas­tanut. Min­un pitäisi palkata joku kova­her­moinen kaveri suo­dat­ta­maan roska­pos­te­ja. Niin­pä keskuste­len ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta sul­je­tum­mis­sa piireis­sä. Kos­ka maa­han­muut­tokri­it­tiset eivät halua keskustel­la asial­lis­es­ti, ei sit­ten keskustella.

    Miten tot­ta. Olen tör­män­nyt samaan ongel­maan itsekin. Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on hyvin moni­ta­hoinen asia, kuten asi­at tässä maail­mas­sa tapaa­vat olla. Sitä sietäisi siis aina sil­loin täl­löin pohtia, mut­ta mis­sä muual­la kuin pienessä tutus­sa piiris­sä sen voi tehdä?

    Mis­sään avoimes­sa blo­gis­sa se ei onnis­tu, jos ei halua pahaa oloa siitä val­tavas­ta vihas­ta, jota aihe monis­sa herät­tää. Mis­tä ihmeestä tuol­lainen suvait­se­mat­to­muus ja kiihkeä viha oikein kumpuaa?

    Niin­pä mekin, jot­ka myön­nämme tarpeen aiheen monipuoliseen käsit­te­lyyn, jätämme nämä avoimet blogikeskuste­lut turhau­tuneina käymät­tä, vaik­ka yleen­sä arvostamme keskustelua ja parhaan argu­mentin peri­aatet­ta. Asia on tärkeä, mut­ta ei se silti ole niin tärkeä (eikä ain­oa tärkeä asia maail­mas­sa) kuin se tun­tuu ole­van näille mel­skaa­jille, jot­ka kään­tävät aiheen kuin aiheen sitä käsittelemään.

  123. Pekka T.: Mis­tä ihmeestä tuol­lainen suvait­se­mat­to­muus ja kiihkeä viha oikein kumpuaa?

    Mis­sä ihmeessä te sitä vihaa kaikkial­ta löy­dätte? Viha­puhet­ta on kyl­lä törkei­den rikosten yhtey­dessä ja mielestäni aivan aiheesta.
    Teille viha­puhet­ta edus­taa yksi ain­oa väärän­lainen sana. Ei sanois­sa ole mitään pelkäämistä.
    Kun suvait­se­vaisu­ut­ta on, että Isis-ter­ror­is­teille tar­jo­taan ter­api­aa ja kuntou­tus­ta, niin myön­nän avoimesti että en todel­lakaan suvaitse moista.

    Kyl­lä kai tääl­lä vielä saa oikeu­den­mukaisu­u­den puoles­ta puhua? Se tei­dän väit­tämänne viha­puhe kumpuaa juuri siitä, että niin moni ei pidä tiet­tyjä asioi­ta oikeu­den­mukaise­na. Asi­aa ei edes tutki­ta. Siinä vaan suvait­se­vainen heit­tää jonkun leimaa­van sanan ja ongel­ma on taas ker­ran lakaistu maton alle.

    Siinä todel­la olisi tutkimuk­sen paik­ka, että mik­si nämä tei­dän leimaa­manne viha­puhu­jat kir­joit­ta­vat tun­to­jaan net­ti­in ja mis­tä hei­dän vastareak­tion­sa teille suvait­se­vaisille johtuu.

    Ihmette­len että kun rikol­lisi­akin yritetään niin paljon ymmärtää, niin mik­sei sit­ten näitä suo­ma­laisia, jot­ka tun­te­vat ole­vansa omas­sa maas­saan väärinymmär­ret­tyjä eli­itin taholta.

  124. Pekka T.: Miten tot­ta. Olen tör­män­nyt samaan ongel­maan itsekin. Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on hyvin moni­ta­hoinen asia, kuten asi­at tässä maail­mas­sa tapaa­vat olla. Sitä sietäisi siis aina sil­loin täl­löin pohtia, mut­ta mis­sä muual­la kuin pienessä tutus­sa piiris­sä sen voi tehdä?

    Mis­sään avoimes­sa blo­gis­sa se ei onnis­tu, jos ei halua pahaa oloa siitä val­tavas­ta vihas­ta, jota aihe monis­sa herät­tää. Mis­tä ihmeestä tuol­lainen suvait­se­mat­to­muus ja kiihkeä viha oikein kumpuaa?

    Niin­pä mekin, jot­ka myön­nämme tarpeen aiheen monipuoliseen käsit­te­lyyn, jätämme nämä avoimet blogikeskuste­lut turhau­tuneina käymät­tä, vaik­ka yleen­sä arvostamme keskustelua ja parhaan argu­mentin peri­aatet­ta. Asia on tärkeä, mut­ta ei se silti ole niin tärkeä (eikä ain­oa tärkeä asia maail­mas­sa) kuin se tun­tuu ole­van näille mel­skaa­jille, jot­ka kään­tävät aiheen kuin aiheen sitä käsittelemään.

    Voi pli­is, lope­ta jo.

    Vihreät ovat vuosikau­sia valit­ta­neet sitä, että “asial­lista” maa­han­muut­tokeskustelua on ei ole. Toinen tyyp­illi­nen vihrei­den kom­ment­ti on juurikin tuo­ta “hom­malais­ten” paheksumista.

    Point­ti on se, että sitä vihrei­den halu­a­maa “asial­lista” maa­han­muut­tokeskustelua ei ole tulos­sa. Se johtuu hyvin yksinker­tais­es­ti siitä, että se ei ole keskustelua lainkaan, vaan yksisilmäistä hymis­te­lyä ja oman eri­no­maisu­u­den ihan­noin­tia, kun taas ollaan niin “hyvää ihmistä”.

    Se, että Soin­in­vaara sen­suroi kri­it­tiset näke­myk­set aiheesta (mikä on tietysti täysin oikeutet­tua omas­sa blo­gis­saan), ker­too paljon enem­män kuin Soin­in­vaara luul­tavasti halu­aisi kertoa.

    Vielä viha­puheesta. Viha­puhe on jenkeistä apinoitu poli­it­ti­nen ter­mi, jol­la pyritään kaven­ta­maan sanan­va­paut­ta sekä tukah­dut­ta­maan ns. vaikeista asioista keskustelu. Kalli­o­lainen ääri­vasem­mis­to­lainen saa aivan vapaasti julis­taa luokka­so­taa sekä kuole­maa por­vareille, ja tämä nähdään “yhteiskun­takri­ti­ikkinä”. Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta eri mieltä ole­va taas on vihapuhuja.

  125. Coun­try­boy: Halu­aisin hie­man haas­taa tätä Ruot­sis­sa menee parem­min väitettä
    .…Ruot­si on hyö­tynyt kru­unus­taan ja 0masta rahapoli­ti­ikas­taan sekä monipuolisem­mas­ta taloud­es­ta. Ruot­sis­sa tosi­aan euron ulkop­uolelle jäämistä suosit­teli talousti­etelijöistä koot­tu komitea, jon­ka toivei­den mukaan edettiin. 

    Valitet­tavasti lev­ität urbaa­nia leg­den­daa joka ei pidä paikkaansa.

    1) Ruot­sis­sa oli 2003 kansanäänestys euron käyttöönotosta
    http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_euro_referendum,_2003

    Ruotsin vien­ti­te­ol­lisu­us vah­vasti kan­nat­ti euroa, toki äänestys oli enem­pi sil­loisen hal­li­tuk­sen kannatusmittaus.

    2) Oma val­u­ut­ta on Ruot­sille ollut iso riesa. Ongelmista ei vain tääl­lä uuti­soi­da, Ruot­sis­sa kyl­läkin ja ne nkee myös käytännössä.

    3) yksipuo­li­nen talous on ollut Suomen alue­poli­iti­nen ratkaisu, valitet­tavasti Nokia ei luonut itsenäiseen toim­intaa kykeneviä elek­tron­ni­ikayri­tyk­siä ympäristöön­sä sil­loin kun meni hyvin. Maas­ta lop­pui­v­at ihmiset.

    Kru­u­nun reipas nousu hyy­dyt­tää vien­tiä ja aiheut­taa val­u­ut­ta­pakoa. Lisäk­si siel­lä on ollut sama ongel­ma kuin Sveit­sis­sä, val­u­ut­ta on vahvis­tunut ansiotta.

    Val­u­u­tan vai­htelu aiheut­taa ennus­ta­mat­to­muut­ta. Nyky­isin siel­läkin keskus­pank­ki tekee akti­i­is­es­ti töitä, jot­ta val­ut­ta ei nousisi eikä liiko­ja laskisikan.

    Tan­skas­sa muuten paikalli­nen kru­unu seu­raa euroa.
    Liet­tua ei tlous­vaikeuk­sista huoli­mat­ta devalvoin­ut eivätkä muutkaan euron ulkop­uoliset maat. Sveit­si pitää oman val­u­ut­tansa lin­jas­sa euron kanssa.

    EKP voisi toki ilman inflaa­tion pelkoa lisätä euro­ja ja se on jopa tehnyt niinkin. Valitet­tavasti USA yrit­ti mak­sat­taa pari ostaansa jälleen euroopalaisil­la ja euro on yliarvostettu.

    Coun­try­boy, mis­tä oikein kuulet nuo valuutajuttusi?

  126. Määkin pyöräilen: Mis­sä ihmeessä te sitä vihaa kaikkial­ta löydätte? 

    Ketkä me? Minä löy­dän surullisen vihaista puhet­ta verkon keskustelu­pal­stoil­ta. Välil­lä jopa näiltä laadukkail­ta, mut­ta minkäs blogin­pitäjä sille voi? Aina voi jät­tää julkaise­mat­ta, mut­ta sit­ten huude­taankin sensuuria.

    Samaa mieltä olemme (ehkä) siitä, että keskustel­la pitäisi ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta tavoitel­la. Tai että ylen­palt­ti­nen suvait­se­vaisu­us voi johtaa väärään piit­taa­mat­to­muu­teen. Ja siitäkin, että pohtimisen paik­ka on se mik­si täl­laista mui­ta kun­nioit­tam­a­ton­ta vuo­da­tus­ta on niin paljon. Ehkä on vielä syytä tode­ta sekin itses­tään­selvyys, että eivät kaik­ki “maa­han­muut­tokri­it­tiset” syyl­listy asiattomuuteen.

    Siis mis­tä tuo syyt­tävä sävy? En koe ole­vani syypää noi­hin asioi­hin, joista min­ua tässkin syytetään. Kas kun toivon näistä asioista vain asial­lista keskustelua. Onko se liikaa toivottu?

  127. Prometheus: Voi pli­is, lope­ta jo.

    Lope­ta mikä? Keskustelu?

    Tämä Prometheuk­sen vas­taus ei liity näköjään ollenkaan min­u­un, sil­lä en tun­nista itseäni noista vas­tauk­sen “vihreistä”. Keskustelua, siis oikeaa keskustelua, vaikeis­takin asioista, koetan tässä juuri peräänku­u­lut­taa. Sel­l­aiseenko eivät siis pysty sen enem­pää “hymis­telijät” kuin “maa­han­muut­tokri­it­tisetkään”?

    Vai voisiko sit­tenkin olla mah­dol­lista, että täl­laista keskustelua pystyt­täisi­in jos­sain käymään? Ei se tietenkään onnis­tu toisia tyhjästä syyt­telemäl­lä, vaah­toa suupielis­sä ja syl­ki roiskuen mui­ta haukku­mal­la. Eikä se onnis­tu jos ei toisia osa­ta edes kuun­nel­la, jos toiset ovat aina ja vain täysin väärässä. Tai tulk­it­se­mal­la toisia tahal­laan väärin ja olet­ta­mal­la hei­dän moti­ivin­sa jotenkin alhaisiksi.

    Jos asial­lista keskustelua halu­taan niin siihen pitää olla itse valmis.

  128. no todel­lisu­udessa­han mitään parhaan argu­mentin keskustelua monikult­tuurisu­ud­es­ta ei ole ikinä käy­ty mis­sään. Se vain tuli joka maa­han ja sit­ten keskustelti­in ja jos keskusteli väärin, niin se oli viha­puhet­ta. USA:ko tämän ajoi väk­isin joka maahan?

  129. Mut­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta ja automaa­tios­ta. USA voi olla todel­la kovis­sa ongelmis­sa tule­vaisu­udessa, kun automaa­tio ete­nee. Kun automaa­tio lisää eri­ar­voisu­ut­ta, tulemme näkemään yhä enem­män tilantei­ta, mis­sä ihmiset syyt­tävät osat­to­muud­estaan esimerkik­si etnistä alku­perään­sä. Kun tulo­erot ovat mas­si­iviset ja ihmisil­lä on aseet, niin lop­putu­los voi olla aika mielenkiintoinen.

  130. Ihmi­nen ei muu­ta mielip­iteitään, vaik­ka sille kan­net­taisi­in mitä tahansa tietoa. Tämä kos­kee kaikkia ihmisiä, tutk­i­jat mukaan lukien, mis­tä syys­tä itse suh­taudun kiel­teis­es­ti tutk­i­joiden val­lan lisäämiseen poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa. Yleen­sä ne, jot­ka main­os­ta­vat edus­ta­vansa tieteel­listä tietoa, ovat pahimpia koi­jare­i­ta. Oma koke­muk­seni on, että kaikkein kiihkomielisin poruk­ka löy­tyy Suomes­sa sek­toritutkimus­laitok­sista, jot­ka usein ovat tutk­i­jaiden­ti­teetin “me ollaan älykkäitä, mut­ta kukaan ei ymmär­rä meitä” kiihot­tamia tai sit­ten suo­ras­taan jonkin elinkeinosek­torin lob­bare­i­ta, joiden palkat mak­saa veron­mak­sa­ja. Suo­ma­laisen lain­säädän­nön laadun kannal­ta komitealaitok­sen lopet­ta­mi­nen oli surkea teko. Komitealaitok­sen vahvu­us oli se, että komite­as­sa oli kunkin asian vastapuo­let edustet­tuna. Nämä nykyiset työryh­mät ovat usein vain lobbausporukoita.

  131. JTS: Valitet­tavasti lev­ität urbaa­nia leg­den­daa joka ei pidä paikkaansa. 

    Valitet­tavasti kir­joi­tat hep­poista läp­pää, joka ei pidä paikkansa. Nimeno­maan oman val­u­u­tan ansios­ta Ruot­si pääsi kevyesti finanssikri­isin yli, kos­ka kru­unu jousti. Tämä on luet­tavis­sa Lib­er­an julka­is­us­ta Kan­ni­ainen ym.

    Ruoti­in on siir­ret­ty paper­ituotan­toakin, vaik­ka siel­lä työkus­tan­nuk­set ovat paljon korkeam­mat kuin Suomessa.

    Tutk­i­tusti 90 pros­ent­tia ruot­salai­sista vas­tus­taa euroa. Siel­lä euroa pide­tään lähin­nä vitsinä. Ovat kauhis­telleet Suomen talaouti­lan­net­ta jo pitkään ennen kuin Suomes­sa asia edes havaittiin/tunnustettiin.

  132. “Ihmi­nen ei muu­ta mielip­iteitään, vaik­ka sille kan­net­taisi­in mitä tahansa tietoa.”

    Veikkaan, että sin­unkaan ei tarvitse pohtia viit­tä min­u­ut­tia kauem­paa tätä kom­ment­ti­asi, niin olet muut­tanut mielipi­det­täsi tästä asiasta.

  133. Pekka T.:
    Siis mis­tä tuo syyt­tävä sävy? En koe ole­vani syypää noi­hin asioi­hin, joista min­ua tässkin syytetään. Kas kun toivon näistä asioista vain asial­lista keskustelua. Onko se liikaa toivottu?

    Ei ole, mut­ta keskustelu on mahdotonta. 

    Ehkä pitäisi olla tiukasti moderoitu foo­ru­mi, jos­sa kaik­ki jutut menevät seu­lan lävitse ja kir­joit­ta­jalle selitetään, että mik­si se ei men­nyt lävitse ja kehoite­taan tekemään tietyt korjaukset.

    Pari kek­sit­tyä esimerkkiä moderoin­nin palautteesta:
    — Viher­vasem­mis­tok­lik­ki on vastapuol­ta leimaa­va sana, vai­h­da­pas se johonkin neu­traalimpaan ja älä syyt­tele jotain ryh­mää. Olet kir­joit­ta­mas­sa vastinette nim­imerk­ki cvg:lle etkä jollekin ryhmälle.

    - Arvoisa kir­joit­ta­ja tt. Kir­joitit, että Hom­mafo­ru­min viha­puhep­up­puk­er­ho­laiset jälleen syöt­tävät sitä rasis­mi­aan silmät ja kor­vat täyteen.

    Tuo sin­un virk­keesi ei vie keskustelua mihinkään suun­taan ja on lähin­nä pelkkä loukkaus vastapuolelle. Kehotan luke­maan uud­estaan sen kom­mentin johon vas­taat ja etsiä siitä jokin konkreet­ti­nen asia mihin kom­men­toit. Ja jätät sit­ten nuo leimakirveet pois.

    Mut­ta moderoin­ti­han olisi todel­la työlästä elleivät kir­joit­ta­jat oppisi tavoille ja miten ne vastapuo­let saataisi­in oikeasti keskustele­maan eikä tois­ta­maan väsyneitä iskulauseita?

  134. JTS: Valitet­tavasti lev­ität urbaa­nia leg­den­daa joka ei pidä paikkaansa.

    1) Ruot­sis­sa oli 2003 kansanäänestys euron käyttöönotosta
    http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_euro_referendum,_2003

    Ruotsin vien­ti­te­ol­lisu­us vah­vasti kan­nat­ti euroa, toki äänestys oli enem­pi sil­loisen hal­li­tuk­sen kannatusmittaus.

    2) Oma val­u­ut­ta on Ruot­sille ollut iso riesa. Ongelmista ei vain tääl­lä uuti­soi­da, Ruot­sis­sa kyl­läkin ja ne nkee myös käytännössä.

    3) yksipuo­li­nen talous on ollut Suomen alue­poli­iti­nen ratkaisu, valitet­tavasti Nokia ei luonut itsenäiseen toim­intaa kykeneviä elek­tron­ni­ikayri­tyk­siä ympäristöön­sä sil­loin kun meni hyvin. Maas­ta lop­pui­v­at ihmiset.

    Kru­u­nun reipas nousu hyy­dyt­tää vien­tiä ja aiheut­taa val­u­ut­ta­pakoa. Lisäk­si siel­lä on ollut sama ongel­ma kuin Sveit­sis­sä, val­u­ut­ta on vahvis­tunut ansiotta.

    Val­u­u­tan vai­htelu aiheut­taa ennus­ta­mat­to­muut­ta. Nyky­isin siel­läkin keskus­pank­ki tekee akti­i­is­es­ti töitä, jot­ta val­ut­ta ei nousisi eikä liiko­ja laskisikan.

    Tan­skas­sa muuten paikalli­nen kru­unu seu­raa euroa.
    Liet­tua ei tlous­vaikeuk­sista huoli­mat­ta devalvoin­ut eivätkä muutkaan euron ulkop­uoliset maat. Sveit­si pitää oman val­u­ut­tansa lin­jas­sa euron kanssa.

    EKP voisi toki ilman inflaa­tion pelkoa lisätä euro­ja ja se on jopa tehnyt niinkin. Valitet­tavasti USA yrit­ti mak­sat­taa pari ostaansa jälleen euroopalaisil­la ja euro on yliarvostettu.

    Coun­try­boy, mis­tä oikein kuulet nuo valuutajuttusi?

    Uuti­sis­ta­han minä ne pääasi­as­sa olen ottanut. Ja olen seu­ran­nut myös mm. Lib­er­an julkaisuja:

    http://m.iltalehti.fi/app/talous/2014050718269889_ta.shtml

    Ruot­sis­sa oli kyl­lä todel­la ennen kansanäänestys­tä asiantuntija/talouseksperttien ryh­mä, joka suosit­ti euron ulkop­uolelle jäämistä. Kyl­lähän mm. Ruotsin met­sä­te­ol­lisu­us on aika-ajoin selvästi hyö­tynyt kru­u­nun­sa arvosta.

    Uskon myös Björn Wahlroosin väitet­tä, että mikään kehit­tynyt län­si­maa (Englan­ti, Ruot­si ym) ei tule enää liit­tymään euroon.

    Sel­l­ainen “val­u­vikainen men­estys­ta­ri­na” se on ollut.

  135. Kukaan ei kaipaa deval­vaa­tio-inflaa­tio ‑ker­ret­tä ja edullisia lain­o­ja vain 15%:n korol­la. Rutsin kru­unuis­sa rapor­toiville yri­tyk­sille kru­unu on ongel­ma — ja vaik­ka putkessa pysytäänkin.

    Kiin­nos­ta­va tutkimus­tu­los kansae­dus­ta­jista ja mihin päätök­sen­teko nojaa:

    Kun on selvitet­ty mihin Eduskun­nun taä­y­sis­tun­nos­sa puheis­saan kansan­dus­ta­jat viit­taa­vat ja perustel­e­vat käsi­tyk­sen­sä, siel­lä EI viita­ta pro­fes­sor­ei­hin, Nobelis­tei­hin, tutkimus­laitok­si­in vaan niin oikeal­la kuin vasem­mal­la eniten Raamattuun!
    http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=432

    Tämä ehkä ker­too mik­si tutkimusjär­jestelmä ja tiedon hyö­dyn­tämi­nen päätök­sen­teossa on kuralla.

    Turun yliopis­ton prof Wiber kir­joit­taa komitealaitok­sen rapau­tu­mis­es­ta HS:ssä
    http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/valtio-oppi/oppiaine/henkilokunta/wiberg/julkaisut/Documents/HS161213.pdf

    Lob­bar­it ovat myös poruk­ka joka valikoi itselleen sopivia palo­ja ja jät­tää ikävät asi­at pois.

    Kyse taitaa olla tutkimusen vas­taan­ot­toa­jien ongel­mas­ta. Jos tutkit­tu tieto ei joh­da halut­tuun poli­it­tiseen päämäärään niin tieto sivuutetaan.

  136. B.J:
    “Ihmi­nen ei muu­ta mielip­iteitään, vaik­ka sille kan­net­taisi­in mitä tahansa tietoa.”

    Veikkaan, että sin­unkaan ei tarvitse pohtia viit­tä min­u­ut­tia kauem­paa tätä kom­ment­ti­asi, niin olet muut­tanut mielipi­det­täsi tästä asiasta.

    Sek­toritutkimus­laitos puhuu.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.