Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.

Olin torstaina ener­gia­te­ol­lisu­u­den juh­lasem­i­naaris­sa. Jär­jestö täyt­ti 10 vuot­ta. Hyvin mon­es­sa puheen­vuorossa san­ot­ti­in, että ilmas­to­tavoit­teet on vält­tämätön­tä saavut­taa, mut­ta kos­ka ilmastopoli­ti­ik­ka on hyvin kallista, olisi hyvä saa­da tehdä se kus­tan­nuste­hokkaasti. Olen samaa mieltä. Itse asi­as­sa olen jankut­tanut tästä vuosia.

Perusvi­esti oli, että päästökaup­pa riit­tää ohjauskeinok­si. Kaik­ki mikä tulee sen päälle, tekee ilmastopoli­ti­ikas­ta kalli­im­paa ilman, että se mitenkään aut­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisessä. On siis luovut­ta­va eril­li­sistä tavoit­teista uusi­u­tu­van ener­gian käytölle tai ener­giate­hokku­udelle. Jär­jestön viral­lises­sa puheen­vuorossa myös vaa­dit­ti­in päästökau­pan laa­jen­tamista talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

Kyl­lä. Juuri noin, pait­si, että ehkä ei sit­tenkään. Tämä toimii suh­dan­nevai­hteluis­sa aivan väärin.

Uno­htakaamme nykyti­lanne, jos­sa päästöoikeuk­sien hin­ta on laskenut käytän­nössä nol­laan ja osa oikeuk­sista jää jopa käyt­tämät­tä. Jär­jestelmän hölmöys näkyy vielä parem­min tilanteessa, jos­sa päästöoikeuk­sil­la on järkevä hin­ta. Sel­l­aises­sa tilanteessa päästökaup­pa ohjaa päästöt peri­aat­teessa tasan tavoit­teen mukaisik­si. Ei yli, ellei joku fuskaa, mut­ta ei myöskään ali, kos­ka jos päästöt uhkaa­vat alit­tua, oikeuk­sien hin­ta las­kee, kunnes riit­tävän moni on vai­h­tanut bio­mas­san kivi­hi­ileen tai tehnyt jotain vastaavaa.

Lisätkäämme tähän kuvaan suh­dan­nevai­hte­lut joi­ta on aina ollut ja tulee aina ole­maan. Suh­dan­nevai­htelu­jen vuok­si ener­gianku­lu­tus vai­htelee, mut­ta päästökaup­pa takaa, että fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den kysyn­tä on vakaa. Tämä merk­it­see, että päästöt­tömät ener­gialäh­teet joutu­vat vas­taa­maan koko vai­htelus­ta! Kos­ka vet­tä ei kan­na­ta juok­sut­taa voimalaitosten ohi ja kos­ka sähkön hin­ta ei sen­tään laske niin alas, että ydin., tuuli- tai aurinkovoimaloi­ta kan­nat­taa sulkea, koko vai­htelu menee biopolt­toainei­den piikki­in, joiden kysyn­tä voi men­nä ajoit­tain nol­laan. Tämä on alan kannal­ta aivan kohtuutonta.

Ei myöskään ole mitään järkeä siinä, että laskukau­den aikana kan­nus­teet vähen­tää päästöjä pois­tu­vat, niin kuin ovat nyt pois­tuneet. Jokainen säästet­ty hiilid­iok­sidi­ton­ni on yhtä arvokas. Pon­nis­telu­ja ei siis pitäisi lopet­taa, vaik­ka EU on päässyt lupaukseensa.

Päästökau­pas­ta saa kelvol­lisen työkalun, jos aset­taa päästöoikeudelle min­im­i­hin­nan. Kas­va­va osa päästöoikeuk­sista las­ke­taan liik­keelle huu­tokau­pal­la. On perin yksinker­taista aset­taa huu­tokaup­pahin­nalle poh­jahin­ta, aluk­si vaik­ka vain 30 €/tonni. Myymät­tä jääneet kiin­tiöt joko mitätöidään tai pan­naan varas­toon myytäväk­si myöhem­min nousukau­den koit­taes­sa. Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on ilmas­ton kannal­ta huonom­pi kuin edelli­nen (mitätöin­ti), mut­ta molem­mat ovat parem­pia kuin nykytilanne.

Jot­ta uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in olisi tur­val­lista investoi­da,  on vaa­dit­tu sito­vaa tavoitet­ta uusi­u­tu­vien osu­udelle ener­giantuotan­nos­sa. Tämä on alan kannal­ta ymmär­ret­tävä vaa­timus, mut­ta taattt­tu (nou­se­va?) poh­jahin­ta päästöoikeuk­sille johtaa samaan tilanteeseen kustannustehokkaammin.

Huo­mat­takoon, että Kiinan päästökaup­pamekanis­mis­sa täl­lainen poh­jahin­ta on. Tosin sekin on vaa­ti­ma­ton, vaikkakin EU:n nyky­istä hin­taa korkeampi. (Kat­so tarkem­min tästä)

Peri­aat­teessa markki­noidenkin pitäisi pystyä hoita­maan tämä ajalli­nen tasoi­tus, mut­ta sil­loin pitäisi olla riit­tävää luot­ta­mus­ta jär­jestelmän pysyvyy­teen. Ei ole eikä tule.

= = =

Perussyy päästöoikeuk­sien hin­nan nol­laan­tu­miseen ei ole uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den sub­ven­tios­sa vaan liian vaa­ti­mat­tomas­sa päästö­jen vähen­nys­tavoit­teessa. Euroop­pa on ulkois­tanut suuren osan teol­lisu­ud­estaan köy­hempi­in mai­hin, eri­tyis­es­ti Kiinaan. Euroopas­sa päästöt ovat vähen­tyneet nopeam­min kuin piti, mut­ta jos mukaan las­ke­taan tuon­ti­in sisäl­tyvät päästöt, euroop­palais­ten kulu­tuk­sen aiheut­ta­mat päästöt ovat kas­va­neet. Jos myös tuon­tiyri­tys­ten pitäisi ostaa päästöoikeuk­sia, päästöoikeuk­sien hin­ta olisi Euroopas­sa hyvin korkea. Näin ei ole tehty eikä voi­da tehdäkään.Tuonnin kas­va­van osu­u­den pitäisi vähen­tää liik­keelle las­ket­tavia päästöoikeuksia.

Joskus tule­vaisu­udessa ehkä kan­nat­taisi yhdis­tää Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit, mikä ajaisi melkein saman asian. Tälle on merkit­tävin este se, että se tuot­taisi merkit­tävän rahavir­ran Kiinas­ta Euroop­paan, mis­tä Kiinas­sa ei var­maankaan oltaisi iloisia. Eikä tämä tietenkään toi­mi niin kauan kun Kiinan päästöille ei ole hyväksyt­tyä kat­toa. Muuten­han Kiina voisi laskea liik­keelle päästöoikeuk­sia kuin­ka paljon tahansa.

40 vastausta artikkeliin “Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.”

  1. Noin 1980-luvul­la todet­ti­in Kiinan tuot­ta­van eniten hiilid­iok­sidia ilmake­hään. Syy on suuret pin­ta-alat, joil­la vil­jel­lään riisiä. Hiili siir­tyy metaan­i­na ilmake­hään, jos­sa auringon valo hajot­taa metaanin hiilid­iok­sidik­si ja vedyk­si. Yleinen sään­tö on, maat, jot­ka muo­dos­tu­vat kosteikoista ja soista sekä riisin vil­je­lyyn käytet­tävät pel­lot tuot­ta­vat eniten hiilid­iok­sidia ilmake­hään. Kos­ka kasvit myös sito­vat hiilid­iok­sidia, on kyseessä sum­ma­funk­tio, jon­ka hallinta vaatii lisä­työtä ja tase­lasken­taa. Kukaan ei ole ilmoit­tau­tunut vapaae­htois­es­ti ryhtymään tämän ongel­man selvit­täjäk­si. Kuvan hämärtämisek­si joudu­taan vielä totea­maan ettei hiilen määrä maa­pal­lol­la ole vakio vaan kas­va­va. Maa­pal­lon niil­lä alueil­la, jos­sa on tuliperäistä toim­intaa syn­tyy litiu­mista fuu­sion kaut­ta hiiltä, jos­ta hapen läs­näo­lo tuot­taa hiilid­iook­sidia. Tämä havain­to ei ole muodikas, mut­ta oival­luk­se­na se vas­tan­nee Nobelin palk­in­toon oikeut­tavaa oival­lus­ta, mut­ta kas onnek­si idea nol­lat­ti­in jos ter­mo­fu­u­siopom­mien kehit­telyssä ja tytötkin sai uuden vaat­evil­li­tyk­sen bikinien muodossa.

  2. Ain­ut oikeasti toimi­va tapa (jos siis päät­täjät Euroopas­sa oli­si­vat tosis­saan) leika­ta päästöjä ja vaikut­taa ilmas­ton läm­pen­e­miseen on yksinkertainen:

    Kaik­ista Eu:n ulkop­uoli­sista maista tule­vat tavarat saa­vat kon­tilleen “päästö­tul­li­mak­sun”, sil­lä suo­jel­laan Eu:ssa toimi­vaa koti­te­ol­lisu­ut­ta (jos on vähäpäästöistä) ja toisaal­ta se nos­taa kyn­nys­tä siirtämästä tuotan­toa näi­hin maanosi­in mitkä vähät välit­tävät Eu:n päästöistä.

    eli jonkin sortin päästöprotektionismia.

  3. Teol­lisu­u­den kan­ta on ymmär­ret­tävä ja peri­aat­teessa järkevä. Mekanis­mit eivät saisi lyödä toisi­aan vas­taan. Sak­sas­sa on tietääk­seni käynyt joskus kesäl­lä niin ( kun aurinko ja tuuliener­giaa on tul­lut paljon) että vakaan perusvoiman hin­ta on men­nyt jopa negati­ivisek­si. Myös verkko on ylikuormittunut.

    Jos fos­si­il­i­sista halu­taan todel­la luop­ua, kyl­lä niitä pitäisi verot­taa sit­ten kun­nol­la myös. Suomes­sa kivi­hi­ilen, polt­toöljyn ja maakaa­sun vero­tus on pieni Ruot­si­in ver­rat­tuna. Sen sijaan moot­toriben­si­inin vero on jopa 60% sen myyn­ti­hin­nas­ta. Vaik­ka sähkön tuotan­nos­sa ei vero­ja voi­da suo­raan polt­toaineille lait­taakaan EU:n vuok­si, on mui­ta keino­ja verot­taa sitä enem­män (rikkivero, typ­pivero jne). Ja mik­sei voitaisi toimia EU:ssa niin, että myös sähkön tuotan­nos­sa verotet­taisi­in polt­toainei­ta. Toli var­maan kivi­h­hili­maat kuten Sak­sa ja Puo­la pistäi­sivät vastaan.

  4. Roskaa, roskaa ja roskaa. Lisää kulut­ta­ja = lisää kulu­tus­ta, eikä mitään kestävää tasoa voi­da koskaan saavut­taa. USA:n ja Kiinan “sopimus” on yhtälail­la pelkkää roskaa, kos­ka jokainen uusi kiinalainen ja yhdys­val­ta­lainen kulut­taa enem­män kuin iso­van­hempansa, ja poli­itikot hur­raa­vat sille ja ihail­e­vat vain bkt:n nousua. Sit­ten väli­in heit­etään joku viher­pe­suläp­pä. Vihrei­den poli­ti­ik­ka on yhtälail­la sokean hyvän­tah­toisu­u­den pehmit­tämään roskaa, jos­sa puhutaan kestävyy­destä, luon­non tuot­tamista palveluista ja sen sel­l­aista, mut­ta kuitenkin koko poli­ti­ik­ka tähtää niiden vähen­e­miseen. Sit­ten ollaankin siinä tilanteessa, että se onkin vihreä poli­itikko, joka ajaa pusku­trak­to­ril­la luon­non­suo­jeli­joiden lin­jas­ta läpi. 

    Ei tuos­ta tule yhtään mitään, jos ei ymmär­retä että tämän pla­nee­tan jär­jestelmät eivät ole tarkoitet­tu­ja siihen, että jokin laji alka­akin puuha­ta täl­laista teol­lista kasvu­talout­taan ja peit­tämään ja tuhoa­maan noi­ta jär­jestelmiä kiihtyvään tahtiin. 

    Oikeas­t­aan en enää ihmettele pätkääkään, että Palo­heimo lähti ovat paukkuen, vaik­ka en hänen ihmiskult­tuuri­höpinöistään väl­itä, kuten en muidenkaan. Se on kuitenkin nyt selvää, että vihreät eivät pysty kään­tämään kelkkaansa, vaan ovat sitä samaa kaiken tuhoavaa kasvuk­er­hoa. Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisim­man moni muukin jät­tää laivan, vaik­ka se ei olisi uppoa­mas­sakaan, sil­lä sen suun­ta on aivan väärä.

  5. Öljyn­hin­nan ennuste­taan ole­van ensi kesäku­us­sa jopa alle 50 dol­lar­ia kaut­ta eri laatujen.

    Se vaikut­taa myös kivi­hi­ilen ja maakaa­sun hintaan.

    Maail­man­talouden hiipues­sa ei taa­tusti investoidan uusi­u­tu­vi­in ener­giantuotan­to­muo­toi­hin, eikä myöskään ydinvoimaan.

    Avaru­u­teen sijoite­tu­ista aurinkovoimaloista, hyötöreak­tor­eista tai fuu­siore­ak­tor­eista puhumattakaan. 

    Mikään muu ei auta kuin se, että uusi­in teknolo­gioi­hin sijoite­taan oikeasti paljon pääo­mia ja fos­si­ilis­ten hin­ta kas­vaa korkealle.

    Kumpaakaan ei ole odotet­tavis­sa, kos­ka fos­si­iliset polt­toaineet ovat halpo­ja, eikä hiipu­vas­sa maail­man­taloudessa ole pulaa niistä.

    Finanssikri­isin aikana, viimeis­ten seit­semän vuo­den aikana, on ihmiskun­nan ener­gianku­lu­tus entis­es­tään kas­vanut ja ener­giaa tarvi­taan ainakin viisinker­tais­es­ti nykyiseen ver­rat­tuna, että muu ihmiskun­ta voi saavut­taa länsimaat.

    Maail­mas­sa on huu­ta­va pula ener­giantuotan­nos­ta, mut­ta ener­giaa on tar­jol­la yllin kyllin muun muuas­sa Auringosta.

    Poli­ti­ikan vuok­si ihmiskun­ta hakkaa päätään seinään.

    1. Öljyn hin­taa las­kee talous­so­ta Venäjää vas­taan. Sau­di-Ara­bia esimerkik­si on nos­tanut öljyn tuotan­toa, mis­sä ei noin muuten olisi mitään järkeä.

  6. Eikö min­im­i­hin­ta päästöoikeuk­sille ole sama kuin hiilid­iok­sidi­vero? Eli varsi­nainen työkalu olisi hiilid­iok­sidi­vero, mut­ta laitosten sulkemisek­si järkevässä järjestyk­sessä oikeuk­sia saisi ostaa, kunnes nor­maali investoin­tiryt­mi tekee uud­is­tuk­sen kannattavaksi.

  7. Hiilivuo­to on kieltämät­tä huomioita­va. Muuten ei hom­mas­sa ole järkeä. 

    Tämä on juuri niitä asioi­ta, jois­sa yhteistyö Euroopan tasol­la on tärkeää. Vah­vaa sisä­markki­navipua pitää ja voidaan käyt­tää ympäristön hyväksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Öljyn hin­taa las­kee talous­so­ta Venäjää vas­taan. Sau­di-Ara­bia esimerkik­si on nos­tanut öljyn tuotan­toa, mis­sä ei noin muuten olisi mitään järkeä.

    Tai sit­ten sau­di-prinssit tarvit­se­vat rahaa meno­jen­sa kat­tamisek­si. Jos menot on viritet­ty korkealle, jopa nou­se­vaan hin­ta­trendi­in, hal­paa öljyä pitää myy­dä suun­nitel­tua enem­män sovit­tu­jen meno­jen hoitamiseksi.

  9. napan­der:
    Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisim­man moni muukin jät­tää laivan, vaik­ka se ei olisi uppoa­mas­sakaan, sil­lä sen suun­ta on aivan väärä.

    Vihreille ja vihrei­den kan­natuk­selle tek­isi hyvää, että linko­lalaiset ja muut hih­hulit jät­täi­sivät puolueen.

    Alle puoli miljoon­aa vuot­ta sit­ten ihmiskun­taa ei ollut ole­mas­sakaan. Paris­sa sadas­sa tuhan­nes­sa vuodessa ihmiset ovat siir­tyneet savan­nil­ta ker­rostaloa­sun­toi­hin. Kehit­täneet kult­tuure­ja ja tutki­neet val­tavasti tätä pla­neet­taa ja maailmankaikkeutta.

    Ydin­voimaa olisi pitänyt rak­en­taa val­tavasti lisää 80‑, 90- ja 2000-luvuil­la, mut­ta ymmärtämät­tömät hih­hulit sai­vat pain­os­tet­tua poli­itikko­ja päät­tämään toisin.

    Nyt on liian myöhäistä, kos­ka ydin­voima on liian kallista.

    Eikä sekään riitä, vaan sama sekopääjoukko osoit­ti mieltään muun muuas­sa Cassi­ni-luo­taimen laukaisua vas­taan. Saman­laisen idi­o­tismin vuok­si muun muuas­sa Phi­lae laskeu­tu­ja varustet­ti­in aurinkopa­neeleil­la ydin­paris­ton sijaan. Euroopan avaru­usjär­jestö ei kehdan­nut edes ehdot­taa ydin­paris­toa, kos­ka pelkäsi mie­lenosoituk­sia. Yhdys­val­lois­sa ydin­paris­to­ja ei niin ikään uskalleta edes ajatel­la, kos­ka pelätään pain­os­tusjär­jestö­jen ja muiden hih­hulei­den mielenosoituksia.

    Ydin­voimal­la voitaisi­in ehkäistä tuhan­sia syöpäkuolemia sata­makaupungeis­sa ja vilkkaiden laivare­it­tien var­sil­la, jos lai­vat varustet­taisi­in ydin­reak­tor­eil­la. Tankkaus 30 vuo­den välein.

    On aivan tavat­toman absur­dia, että läh­es kaik­ki muu saa kehit­tyä, mut­ta ihmi­nen ja ihmisen syömä rav­in­to ei saisi kehit­tyä! Ihmi­nen on kuitenkin kehit­tynyt val­tavasti viimeisen parin sadan vuo­den aikana ja yksi­no­maan teol­lis­tu­misen ansios­ta! Me elämme kauem­min, me elämme rauhal­lisem­min ja terveemmin!

    On vaikea kan­nat­taa vihre­itä ja vielä vaikeampi olla jäsen vihreissä. 

    Mut­ta kauhein­ta on se, että vihreät ovat ain­oa vai­h­toe­hto tässä maas­sa, jos ei kykene kan­nat­ta­maan kokoomuk­sen arvokon­ser­vatismia. Vasem­mis­to­han jäi sinne 1900-luvun alun vuosikym­me­nille ja pysyy siellä!

  10. Jär­jestön viral­lises­sa puheen­vuorossa myös vaa­dit­ti­in päästökau­pan laa­jen­tamista talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

    Saman tien päästökaup­pa, päästöverot ja/tai päästö­tul­lit kaikelle fos­si­ilis­ten kulut­tamiselle. Ei enää rajoite­tun kat­tavu­u­den malle­ja, kiitos. Myös hiivivuodot tukkoon päätö­tul­lien avul­la tai muil­la keinoin.

    koko vai­htelu menee biopolt­toainei­den piikki­in, joiden kysyn­tä voi men­nä ajoit­tain nol­laan. Tämä on alan kannal­ta aivan kohtuutonta

    Tässä olisi yksi syy käyt­tää päästöveroa päästökau­pan sijaan. Päästövero antaisi markki­noiden mukaan jous­ta­van mallin, toisin kuin päästökaup­pa­malli, jos­sa kulu­tus on kai poli­it­tis­es­ti pääte­tyn kiin­tiön kokoinen joka tapauksessa.

    Toisaal­ta päästövero ei takasi pysymistä toiv­o­tuis­sa rajois­sa, mut­ta tietenkin veron korot­ta­mi­nen olisi aina mah­dol­lista, jos päästöt uhkaa­vat nous­ta yli tavoite­ta­son. Säätö olisi siis helppoa.

    Ei myöskään ole mitään järkeä siinä, että laskukau­den aikana kan­nus­teet vähen­tää päästöjä pois­tu­vat, niin kuin ovat nyt poistuneet.

    Sama kom­ment­ti tähänkin. Päästövero voisi toimia joustavammin.

    Jot­ta uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in olisi tur­val­lista investoi­da, on vaa­dit­tu sito­vaa tavoitet­ta uusi­u­tu­vien osu­udelle ener­giantuotan­nos­sa. Tämä on alan kannal­ta ymmär­ret­tävä vaa­timus, mut­ta taattt­tu (nou­se­va?) poh­jahin­ta päästöoikeuk­sille johtaa samaan tilanteeseen kustannustehokkaammin.

    On myös täysin type­r­ää vaa­tia uusi­u­tu­vien kulu­tuk­sen kas­vat­tamista fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen kas­vaes­sa. Järkevä tur­va uusi­u­tu­vi­in investoiville olisi poli­itikko­jen uskot­ta­va lupaus siitä, että fos­si­iliset aje­taan alas suun­nitel­lus­sa ajas­sa, tasais­es­ti kiristäen, niin että väl­tetään uusi­u­tu­vien kysyn­nän jyrkät pudo­tuk­set (eli leikataan fos­si­il­isil­ta, jos ener­gian kulu­tus putoaa yllät­täen vaikka­pa talous­la­man vuoksi).

    pitäisi olla riit­tävää luot­ta­mus­ta jär­jestelmän pysyvyy­teen. Ei ole eikä tule.

    Viisas usko­mus markkinoilta.

    Joskus tule­vaisu­udessa ehkä kan­nat­taisi yhdis­tää Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit, mikä ajaisi melkein saman asian. Tälle on merkit­tävin este se, että se tuot­taisi merkit­tävän rahavir­ran Kiinas­ta Euroop­paan, mis­tä Kiinas­sa ei var­maankaan oltaisi iloisia.

    Kiina alkaa ehkä supis­taa päästöjään joskus vuon­na 2030. Onko tarkoi­tus odotel­la sen aikaa? Kiinas­sa ei var­maankaan olla iloisia, jos EU lopet­taa päästö­jen ulkois­tamisen Kiinaan. Mut­ta entä sit­ten? Olem­meko me tyy­tyväisiä siihen kehi­tyskulku­un, että kulu­tamme aivan kuin ennen, mut­ta nyt vain voitot käärii Kiina, ja me voimme uskotel­la itsellemme, ettemme saas­tu­ta, kun Kiina saas­tut­taa puolestamme.

    Asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la myös päästö­tul­lien näkökul­mas­ta. Minus­ta olisi tysin reilua vähen­tää päästöjä EU:ssa ja aset­taa tasaa­vat päästö­tul­lit niille alueille, jot­ka eivät päästöjään vähen­nä. Se että Kiina mak­saisi tul­lien kaut­ta päästö­mak­su­ja Euroop­paan olisi sille hyvä kan­nuste rajoit­taa päästöjään itse. Nyt se siis nos­taa päästöjään EU:n tilaa­mana. Ei asi­aa voi ajaa noin jär­jet­tömiä latuja.

    Vai onko vapain mah­dolli­nen vapaakaup­pa, ml. uudet vapaakaup­pa­sopimuk­set län­teen päin, niin pyhä asia nykyään, että ne ohit­ta­vat kaik­ki ilmastotavoitteet?

    Kos­ka maa­pal­lol­la on enem­män ja vähem­män päästö­jen rajoit­tamis­es­ta kiin­nos­tunei­ta aluei­ta, on järkevää, että päästöjä ensin rajoit­ta­vat alueet estävät hiilivuodon (eli käytän­nössä itsepetok­sen päästö­jen suh­teen ja oman talouden mah­dot­tomaan tilanteeseen saat­tamisen). Yksi keino on päästö­tul­lit. Mitä mui­ta keino­ja meil­lä on?

    Muiden aluei­den mah­dolli­nen tulo mukaan talkoisi­in joskus vuosikym­menten jäl­keen ei voi olla peruste sille, että jät­täisimme itse eten­e­misen sik­seen, tai että kulut­tasimme koko tuon odot­telu­a­jan tavaroi­ta, joiden päästöt menevät muka muiden piikki­in (ja joiden ostamiseen ansit­semme rahaa mui­ta oleel­lis­es­ti huonom­mas­sa kilpailutilanteessa).

    Mikä siis on suun­nitel­mamme Kiinan (ja vas­taavien talkoisi­in osal­lis­tu­mat­tomien tai pitkäl­lä viiveel­lä osal­lis­tu­vien maid­en) suhteen?

  11. Päästökaup­pakausien pitu­us ja oikeuk­sien siir­ret­tävyys kausien välil­lä mah­dol­lis­ta­vat päästöoikeuk­sien arvon­säi­ly­tyk­sen. Lisäk­si polt­tamisen muut­tu­va kus­tan­nus on sen ver­ran korkea, ettei taan­tu­mien jonk­in­ta­soinen päästöoikeus ale mihinkään suurim­it­taisi­in res-jous­to­tarpeisi­in johda.

    Pieni inflaa­tio saisi kyl­lä syödä pois markki­noille jääneitä päästöoikeuksia.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Öljyn hin­taa las­kee talous­so­ta Venäjää vas­taan. Sau­di-Ara­bia esimerkik­si on nos­tanut öljyn tuotan­toa, mis­sä ei noin muuten olisi mitään järkeä.

    Näköjään Venäjän radiokana­va on jo aloit­tanut Suomes­sa ja joku uskoo sitä.
    Jos tätä ajat­telee enem­män Sau­di-Ara­bi­an kannal­ta, näyt­tää vähän toiselta. Heil­lä öljyn tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat paljon pienem­mät kuin mon­el­l­la muul­la. Rahaa tulee ihan hyvin nytkin. Heille on hyvä tilaisu­us paran­taa markki­nao­suuk­sia. Aiem­min Sau­di-Ara­bi­an tuotan­non rajoit­tamis­es­ta ovat hyö­tyneet saude­ja enem­män muut, joiden korkeam­mat tuotan­nokus­tan­nuk­set oli­si­vat muuten hai­tan­neet kil­pailua sau­di­en kanssa.
    Muuten, kuinka­han kauan kestää, että RT-kanaval­la ker­ro­taan “Tun­net­tu suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja ker­too län­nen aloit­ta­mas­ta talous­so­das­ta Venäjää vastaan.”

  13. En ymmär­rä mik­si noil­la perusteil­la fos­si­ilis­ten kysyn­tä olisi vakaa­ta. Miten niin on? Kyl­lä se tarve vai­htelee eri toimi­alo­jen välil­lä eli riip­puen hin­noista, fos­si­ilis käytetään vähän eri paikois­sa. Päästäkaup­paa on ihan turha syyt­tää kun hin­nat ovat laske­neet. Tavoit­teisi­in on päästy halvem­mal­la. En ymmär­rä mik­si on niin tärkeätä, että päästö­jen vähen­tämi­nen on mah­dol­lisim­man kallista????

    Ja voitte uno­htaa sen hiiliv­eronkin. Minä en suos­tu mak­samaan tuplahin­taa sähköstä vain että saadaan täytet­tyä vihrei­den fan­ta­sioi­ta. Jos näin meinaa käy­dä, äänestän kyl­lä sel­l­aista puoluet­ta, joka lupaa pois­taa moi­set lisä­mak­sut ja antaa luvat ihan mille tahansa voimalaitok­sille ja polt­toaineille, oli­pa kyse hiilestä turpeesta taik­ka ytimistä. 

    Eli miet­tikääpä miten hom­ma tehdään oikeasti kus­tan­nuste­hokkaasti, tai mokaat­te itse koko jutun.

  14. Capel­la: Nyt on liian myöhäistä, kos­ka ydin­voima on liian kallista.

    Ydin­voima on kallista vain, kos­ka poli­itikot ovat tehneet sen kalli­ik­si. Jos ydin­voimalan saisi rak­en­taa samoil­la tur­val­lisu­us ja muil­la ehdoil­la kuin jonkun hiilivoimalan, niin raken­nuskus­tan­nuk­set väheni­sivät murto-osaan.

    Jos suo­ma­lainen lupamenet­te­ly ei olisi aivan tolkut­toman raskas ja jär­jetön, niin Suomes­sa olisi jo nyt tuplat­en ydin­voimal­la tuotet­tua sähköä ver­rat­tuna nykytilanteeseen.

  15. Sylt­ty:

    Eli miet­tikääpä miten hom­ma tehdään oikeasti kus­tan­nuste­hokkaasti, tai mokaat­te itse koko jutun.

    Vihreät ovat oppo­si­tios­sa ole­va pien­puolue. Osoi­ta kri­ti­ikkisi hal­li­tus­puolueille, sil­lä vihrei­den vaiku­tus­val­ta juuri nyt on pyöreä nolla.

  16. http://www.bbc.com/news/world-asia-30067889

    Jos nk. inter­ci­ty liikenne olisi Suomes­sakin täl­läistä, niin mm. liiken­teen päästöt väheni­sivät selvästi.

    Alle 30 min­u­ut­tia Helsingistä Tam­pereelle. Suomen­lah­den ali tun­nelis­sa Tallinnaan vartissa.

    On ennustet­tu, että mm. Aasi­as­sa lentoli­ikenne vähe­nee katet­tu­jen maglev junien myötä. Tämä 500 km/h on vas­ta alkua. 

    Jos euroop­palaiset tule­vat järki­in­sä ja muo­dosta­vat liit­to­val­tion ja äänestävät itselleen jär­jis­sään ole­vat johta­jat, niin Euroop­pakin saa oman maglev verkoston.

    Val­tame­rien yli joudu­taan jatkos­sakin lentämään.

    Sähköen­er­giaa tarvi­taan siis tule­vaisu­udessa paljon enemmän.

    Sähköau­tois­sa tulee tapah­tu­maan läpimur­to seu­raa­van viiden vuo­den kulues­sa ja sähköen­er­gian kysyn­tä tulee kas­va­maan voimakkaasti. Suo­ma­laisetkin nimit­täin ovat erit­täin kiin­nos­tunei­ta sähköau­toista. Varsi­nainen sähköau­to­jen laa­jamit­tainen lev­iämi­nen tapah­tuu ensi vuosikymmenel­lä, kun­han uudet akkute­knolo­giat saadaan massatuotantoon.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten ajatelti­in, että akut eivät tästä juurikaan enää kehi­ty ja nyt kehi­tys on jälleen nytkähtänyt eteenpäin. 

    Ensi kevään vaaleis­sa on kyse tästä. Val­i­taanko Suomes­sa men­neisyy­dessä rypevä por­var­i­hal­li­tus, vai hal­li­tus, joka oikeasti uskaltaa kat­soa tule­vaisu­u­teen ja tehdä rohkeasti päätöksiä?

    Ensim­mäisek­si pitäisi tehdä päätös suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden uusimis­es­ta ja aurinkoen­er­gian mas­si­ivis­es­ta lisäämisestä.

    Olen alka­nut tul­la sille kan­nalle, että aivan heikoimpi­en toimeen­tule­vien maa­jussien pel­loille kan­nat­taisi vil­jan sijaan lait­taa aurinkopa­neele­ja. Yli­tuote­tun vil­jan sijaan pel­loil­la tuotet­taisi­in sähköen­er­giaa. Mielum­min siihen mak­saa tukea, kuin vil­jan ylituotantoon.

    Ihmiskun­ta tarvit­see lisää energiaa!

  17. OS: “Tämä merk­it­see, että päästöt­tömät ener­gialäh­teet joutu­vat vas­taa­maan koko vai­htelus­ta! Kos­ka vet­tä ei kan­na­ta juok­sut­taa voimalaitosten ohi ja kos­ka sähkön hin­ta ei sen­tään laske niin alas, että ydin., tuuli- tai aurinkovoimaloi­ta kan­nat­taa sulkea, koko vai­htelu menee biopolt­toainei­den piikki­in, joiden kysyn­tä voi men­nä ajoit­tain nollaan.”

    Terävä huomio, mut­ta biopolt­toainei­den osalta vähän liioitel­tu. Suuri osa biopolt­toaineista polte­taan päästökau­pan ulkop­uolel­la ole­vis­sa “pesis­sä”, nestemäis­ten polt­toainei­den bio-osu­us säi­lyy ja suuren bio­mas­san käyt­täjän, sel­l­u­te­ol­lisu­u­den, tuot­ta­ma ener­gia on sivu­tuote. Sel­l­unkeit­täjät päin­vas­toin lienevät tyy­tyväisiä, jos raa­ka-aine laskusuh­dan­teessa halpe­nee päästöoikeuk­sien halpen­e­misen takia. 

    Jos tuulivoimaloiden syöt­tö­tarf­fit oli­si­vat pienem­mät, nimeno­maan niitä kan­nat­taisi seisot­taa. Tuulivoimalan käyt­tö­tun­nin kus­tan­nus on, tai oli ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten yllät­tävän korkea suuren kun­nos­s­api­to­tarpeen ja kalli­iden kun­nos­s­api­tokus­tan­nusten takia.

  18. Rolling Heurlin: Muuten, kuinka­han kauan kestää, että RT-kanaval­la ker­ro­taan “Tun­net­tu suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja ker­too län­nen aloit­ta­mas­ta talous­so­das­ta Venäjää vastaan.”

    Kyl­lähän tästä on nyt puhut­tu laa­jem­minkin kan­sain­välisessä lehdis­tössä ja myös YLE:n toimit­ta­jien suus­ta tämä epäi­ly on esitet­ty. Ei siis mikään uusi asia. Todel­lisen syyn tietävät vain sau­dit. Sau­di-Ara­bi­a­han on USA:n ystävä­val­tio, vaik­ka onkin kaikkea muu­ta kuin demokraattinen.

  19. En ymmär­rä suh­dan­nevai­htelu­iden ongel­mallisu­ut­ta. En ymmär­rä sitäkään, että päästö­jen alenen­e­misen jonkun rajan alle pitäisi vaikut­taa päästöoikeuk­si­in. Onko se raja ener­gialob­barei­den ideoima?
    Miten uusi­u­tu­va menet­täisi nyky­istä enem­män markki­noi­ta, jos ker­ran hiilivoimaloiden pitää ostaa päästöoikeuk­sia. Ongelma­han on nyt, että päästöoikeuk­sien hin­ta on nol­la, kos­ka hiilivoimaloille on annet­tu ilmaisia päästöoikeuksia. 

    Mitä varten päästöoikeuk­sil­la pitäisi olla min­im­i­hin­ta? Jos sel­l­ainen on asetet­tu, vain sehän voi johtaa uusi­u­tu­van menekkion­gelmi­in. Eikö päästökau­pan idea läht­enyt juuri siitä, että kivi­hi­ilen (myös turpeen, öljyn ym fos­si­ilisen) velvoite on AINA ostaa päästöoikeuk­sia, mikä alen­taa kan­nat­tavu­ut­ta, ja näin kaikissa olo­suhteis­sa antaa tilaa uusi­u­tuville, jot­ka eivät tarvitse päästöoikeuksia?

  20. Määkin pyöräilen: Ydin­voima on kallista vain, kos­ka poli­itikot ovat tehneet sen kalli­ik­si. Jos ydin­voimalan saisi rak­en­taa samoil­la tur­val­lisu­us ja muil­la ehdoil­la kuin jonkun hiilivoimalan, niin raken­nuskus­tan­nuk­set väheni­sivät murto-osaan.

    Jos suo­ma­lainen lupamenet­te­ly ei olisi aivan tolkut­toman raskas ja jär­jetön, niin Suomes­sa olisi jo nyt tuplat­en ydin­voimal­la tuotet­tua sähköä ver­rat­tuna nykytilanteeseen.

    Ei se ydin­voima ole kallista vain Suomessa!

    Ran­s­ka tuot­taa nyt 75 pros­ent­tia sähköstään ydin­voimal­la ja jät­tää voimalat uusi­mat­ta, kos­ka uudet oli­si­vat liian kalliita.

    Ran­s­ka tarvit­sisi parikym­men­tä uut­ta ydin­voimalaa, mut­ta Ran­skas­sa ei olla valmi­ita uhraa­maan 200 mil­jar­dia niiden rakentamiseen.

    Ran­skankin on pakko pyrk­iä lisäämään energiantuotantoaan.

  21. Ener­gia­te­ol­lisu­us pain­ot­taa päästökaup­paa yksi­no­maise­na ohjaustapana. Mut­ta sit­ten samaan hen­gen­ve­toon jär­jestö halu­aa suosia koti­maisia ener­gialähteitä, minkä toiveen toteut­ta­mi­nen vaatii omia ohjausjär­jestelmiä. Tämä kielii siitä, että jär­jestö on itsekin vähän sekaisin.

    Jos puh­da­sop­pis­es­ti luotet­taisi­in vain päästökaup­paan, pitäisi esimerk­isi met­sähak­keel­la tuote­tun sähkön muut­tu­va tuotan­to­tu­ki pois­taa. Se aiheut­taisi aivan liian suur­ta epä­var­muut­ta met­sähak­keen tuotan­toon ja lisäisi kus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti. Korkea­suh­dan­teen aikana met­sähak­keen tuotan­to kävisi ylikier­roksil­la ja laskusuh­dan­teessa koneet seisoisivat.

  22. Suh­dan­nevai­htelu­iden ja jous­tomekanis­mien miet­timi­nen on todel­lakin tärkeää.

    Met­sähak­keen tuotan­to on riip­pu­vainen saha­te­ol­lisu­u­den suh­dan­teista. Sik­si ener­gialaitok­set tarvit­se­vat puulle vara­polt­toaineen. Jos turpeen käyt­tö aje­taan pienek­si eikä voimalaitos tarvitse turvet­ta puun tukipolt­toaineek­si, turpeen pieni käyt­tö kor­vaan­tuu kivihiilellä. 

    Tämä johtuu siitä, että kivi­hi­ili on vara­polt­toaineena paljon kätevämpi polt­toaine kuin turve. Sitä saa tarvit­taes­sa pienis­säkin eris­sä. Turpeen tuotan­to sen sijaan edel­lyt­tää turvesuon perus­tamista voimalaitok­sen lähelle kym­meniksi vuosik­si eteen­päin ja sateisi­na kesinä tuotan­tomäärät laskevat.

    Kataisen hal­li­tus lin­jasi, että aje­taan turpeen käyt­töä alas siten, ettei kivi­hi­ilen käyt­tö lisään­ny. Mut­ta jo nyt on nähty, että turpeen tilalle tulee kivi­hi­ilen käyt­töä siitä syys­tä, että suh­dan­nevai­htelu­jen vuok­si voimalaitok­set tarvit­se­vat jonkun vara­polt­toaineen, jon­ka avul­la myös voimalaitok­sen huip­pute­hoa saadaan tarvit­taes­sa nostettua. 

    Toinen jut­tu sit­ten on se, että met­säbio­mas­san polt­tamisen voimakkaat kau­si­vai­hte­lut vaikeut­ta­vat met­sä­te­ol­lisu­u­den ja tule­vien bio­jalosta­mo­jen raa­ka-aineen tasaista saan­tia. Epä­var­muuk­sien kas­vaes­sa uudet isot investoin­nit uhkaa­vat men­nä Euroopan ulkop­uolelle. Sik­si kau­si­vai­htelu­jen vaiku­tuk­sia olisi tasapainotettava.

  23. Yksinker­tais­in­ta olisi, jos hiilid­iok­sidi­vero olisi ensisi­jainen vaiku­tuskeino. Se tarkoit­taisi tuon­ti­tuot­teille tuoteko­htais­es­ti arvioitua veroa ja jos maa­han­tuo­ja voi osoit­taa, että tuote on tuotet­tu ei-fos­si­ilista ener­giaa käyt­täen, vero alenisi tai pois­tu­isi. Täl­löin uusi­u­tu­vien tuki­aiset voitaisi­in pois­taa. Päästökaup­pa olisi vain tois­si­jainen ja tarkoitet­tu opti­moimaan päästövähen­nys sinne, mis­sä se on edullis­in­ta ja ajoit­ta­maan uud­is­tuk­set nor­maali­in investointikiertoon.

  24. Ehkä Sau­dit halu­a­vat myy­dä öljyn­sä ennen kuin sen hin­ta las­kee enem­män lius­kete­knolo­gian ym. kehittyessä.

  25. O.S: “Euroopas­sa päästöt ovat vähen­tyneet nopeam­min kuin piti, mut­ta jos mukaan las­ke­taan tuon­ti­in sisäl­tyvät päästöt, euroop­palais­ten kulu­tuk­sen aiheut­ta­mat päästöt ovat kasvaneet. ”

    Nyt O.S. on vih­doin tajun­nut sen, mikä oli nähtävis­sä heti alu­nalka­en. Päästökau­pas­sa oli lähtöko­htais­es­ti karmea val­u­vi­ka. ” Vähen­netään päästöjä siel­lä, misssä se on halv­in­ta ” Sit­ten hal­val­la tuote­tun päästövähen­nyk­sen avul­la voidaan taas lisätä kulu­tus­ta länsimaissa.

    Voidaan esim. ostaa kehi­tys­mais­sa valmis­tet­tu­ja halpo­ja tuot­tei­ta entistä enem­män. — kehi­tys­maid­en riis­toa, uuskolo­nial­is­mia pahim­mil­laan. Hal­vat perus­tuot­teet anta­vat mah­dol­lisu­u­den ylel­lisyy­hyödykkei­den hankintaan.

    Päästövähen­nyk­set on tehtävä siel­lä , mis­sä päästöt on tuotet­tu, teol­lisu­us­mais­sa , Kiinas­sa, Venäjäl­lä ja uudel­la man­tereel­la. Vapaakaup­pa voi alkaa vas­ta sit­ten , kun kaik­ki ovat samal­la viival­la päästövähennyksissä.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ener­gia on Kiinas­sa kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Olisiko tuotan­non siir­tymiselle muu syy?

    Tot­takai palkat. On kai lupa odot­taa luk­i­jankin tietävän jotakin, ettei kus­tan­nus­rak­en­teen jokaista por­ras­ta tarvitse kerrata.

    Mut­ta, että ener­giako Kiinas­sa kalli­im­paa kuin Suomessa ?
    Miten tämä on las­ket­tu , absolu­ut­tis­es­ti, suh­teel­lis­es­ti vai miten.? En tunne asi­aa riit­tävästi. Eikö kivi­hi­ili olekaan maail­man halv­in­ta ja ekol­o­gis­in­ta energiaa ?

    Asi­aakin: Eikö nyt sit­ten tässä tilanteessa olisi otolli­nen tilanne saa­da Kiinan kus­tan­nus­ta­so suo­ma­laiselle tasolle ? Kiina velvoite­taan tuot­ta­maan ener­gias­taan yhtä paljon uusi­u­tuvil­la polt­toaineil­la kuin Suo­mi ja muut länsimaat .

    Ei siis niin päin, että län­si­maat yrit­tävät laskea kus­tan­nus­ta­soaan kiinalaiselle tasolle? Ekol­o­gista tuotan­toa ei voi tehdä yhtä hal­val­la kuin fos­si­ilisen ener­gian käyt­töön perus­tu­vaa tuot­tamista. (+ palkat ja ihmisoikeudet)

    Pakot­teet kiinalaisille päästö­jen nol­laamisek­si. Kiinan, Venäjän ja uuden man­tereen päästövähen­nyk­siä odotel­lessa EU:n päästö­tavoit­teet naftaliiniin.

    1. Kiinas­sa tuote­taan kyl­lä ener­giaa myös uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, var­masti enem­män kuin esimerkik­si Bel­giasssa, mut­ta var­maankin vähem­män kuin Nor­jas­sa. Sähkö on kallista ja sen saami­nen epävarmaa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa tuote­taan kyl­lä ener­giaa myös uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, var­masti enem­män kuin esimerkik­si Bel­giasssa, mut­ta var­maankin vähem­män kuin Nor­jas­sa. Sähkö on kallista ja sen saami­nen epävarmaa.

    Puhutaanko uusi­u­tu­vien määrässä nyt suh­teessa johonkin vai absolu­ut­tis­es­ti? Jälkim­mäiset ver­tailut ovat turhia.

    1. Suh­teessa ener­giankäyt­töön. Se on Bel­gias­sa jok­seenkin nol­la, kos­ka ei vesivoimaa eikä bio­mas­saa. Kiina on panos­tanut jopa kohtu­ut­toman paljon vesivoimaan, erit­täin paljon tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Lisäk­si siel­lä on rak­en­teil­la enem­män ydin­voimaloi­ta kuin muual­la maail­mas­sa yhteen­sä. Ydin­voima ei siis kuitenkaan ole uusiutuvaa.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Ener­gia on Kiinas­sa kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Olisiko tuotan­non siir­tymiselle muu syy?

    Esität aika usein tämän väit­teen Kiinan kalli­ista ener­gias­ta (tarkoit­tanet sähköä) ilman minkään­laista uskot­tavaa lähdettä.

    Mietipä nyt ihan ratio­naalis­es­ti minkälai­sista kom­po­nen­teista sähkön hin­ta muo­dos­tuu ja arvioi mikä näistä hin­takom­po­nen­teista voisi olla Kiinas­sa merkit­tävästi Suomea korkeam­mal­la tasol­la (nyky­isil­lä kivi­hi­ilen hinnoilla)?

    (edel­lä tarkoi­tan hin­taa, jon­ka suur­te­ol­lisu­us joutuu mak­samaan. Kulut­ta­jahin­noil­la ei ole vält­tämät­tä mitään ratio­naal­ista yhteyt­tä todel­liseen kustannustasoon)

    1. Tieto Kiinan korkeam­mas­ta sähkön hin­nas­ta ja huonom­mas­ta var­muud­es­ta on peräisin suo­ma­laiselta yri­tyk­seltä Kiinas­sa. Topsin muu­ta­ma vuosi vanha.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Esität aika usein tämän väit­teen Kiinan kalli­ista ener­gias­ta (tarkoit­tanet sähköä) ilman minkään­laista uskot­tavaa lähdettä

    Yhdyn edel­liseen epäi­lyyn. Onko O.S:n tru­is­mi ole­mas­sa vain sen vuok­si, että Kiinan hin­tata­son tark­ist­a­mi­nen on vaikeaa, vai onko ?

    Verkkokalvoil­leni ovat syöpyneet uutisku­vat Kiinan savusumui­sista kaupungeista ja ihmi­sistä hen­gi­tys­suo­jaimet kasvoil­laan. Vai ovatko nämä uutisku­vat län­si­maista pro­pa­gan­daa, joil­la halu­taan mitätöidä kom­mu­nis­tisen jär­jestelmän suuret saaavu­tuk­set mm. uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käytössä.

    1. Kiina panos­taa toisaal­ta paljon hyvin korkeata­soiseen puh­taaseen teknol­go­iaan, mut­ta toisel­la ja paljon isom­mal­la kädel­lä toimii täysin toisin päin. Olen ennenkin ver­ran­nut sitä siihen, että talos­sa on kolme ikkú­naa eikä yhtään ikku­nan­la­sia ja syksy alkaa tul­la. Paikalle toimite­taan kolme ikku­nan­ruu­tua, joi­ta tehdään yksi kolminker­tainen lasi-ikku­na ja jätetään kak­si muu­ta tyystin ilman lasia.

  30. Kyl­lä Suomes­sakin käy hel­posti niin kuin Sak­sas­sa tuuli ja aurinkovoiman korkean syöt­tö­tar­if­fin vuok­si. Tähän viit­taa tämäkin artikkeli.

    http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/11/20/sahkoa-ilmaiseksi-luvassa-yha-useammin/201416149/12?ref=ts_float_news_list

    Täl­löin perusvoiman hin­ta menee jopa negati­ivisek­si ja tuuliener­gia ei huomioi markki­noi­ta luvat­tu­jen korkei­den syöt­tö­tar­iffien vuok­si. Eli siis uusi­u­tu­va tuuli ja aurinko eivät jous­ta toisin kuin Ode olettaa.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiina panos­taa toisaal­ta paljon hyvin korkeata­soiseen puh­taaseen teknol­go­iaan, mut­ta toisel­la ja paljon isom­mal­la kädel­lä toimii täysin toisin päin. Olen ennenkin ver­ran­nut sitä siihen, että talos­sa on kolme ikkú­naa eikä yhtään ikku­nan­la­sia ja syksy alkaa tul­la. Paikalle toimite­taan kolme ikku­nan­ruu­tua, joi­ta tehdään yksi kolminker­tainen lasi-ikku­na ja jätetään kak­si muu­ta tyystin ilman lasia.

    Hiilivoiman ja sähkön kasvu on ollut Kiinas­sa val­tavaa 2000-luvul­la. Oras­ta­va kehi­tys uusi­u­tu­vien lähtei­den käytössä on hyvä, mut­ta “peanuts” ver­rat­tuna fos­si­ilis­ten käytön kasvu­un. Kokon­aisu­us ratkaisee.

  32. Riit­tääkö päästökaup­pa uusi­u­tu­van ener­gian tuek­si? Uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­tokus­tan­nuk­set aiheutu­vat suurim­mak­si osak­si pääo­maku­luista. Tuuli- ja aurinkoen­er­gian tuotan­to-osu­u­den kas­vaes­sa tukkusähkö on yhä suurem­man osan ajas­ta ilmaista. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden omis­ta­jille ei ker­ry velko­jen hoitoon tulo­ja tyynien öiden huip­puhin­noista, oli­vat­pa ne päästöoikeuk­sien kalleu­den vuok­si miten hur­jia tahansa.

Vastaa käyttäjälle Rolling Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.