Helsingin seudun kasvu kiihtyy ja keskittyy Helsinkiin ja Espooseen

Helsin­gin seudun väk­ilu­vun kasvu on kiihtynyt entis­es­tään tänä vuon­na. Yhdek­sän ensim­mäisen kuukau­den aikana asukasluku on kas­vanut viidel­lä­toista tuhan­nel­la. Tasasisen vauhdin taulukon mukaan tämä vas­taan väk­ilu­vun kasvua 20 000 asukkaal­la vuodessa. Val­taosa kasvus­ta on men­nyt Helsinki­in ja Espooseen ja jos­sain määrin­Van­taalle. Kehyskun­tien, jot­ka vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten vas­ta­si­vat puoles­ta asukaslu­vun kasvus­ta, osu­us väk­ilu­vun lisäyk­ses­tä oli enää alle yhdek­sän prosenttia.

Kun­nit­tain asukaslu­vun kasvu on olut seu­raa­va (aikaväli 31.12.2013 — 30.9.2014)

Lähde: Väestörek­isterikeskus

Espoo 3622
Helsin­ki 7868
Hyvinkää 148
Jär­ven­pää 177
Kau­ni­ainen 99
Ker­a­va 337
Kirkkon­um­mi 197
Mäntsälä 83
Nur­mi­järvi 255
Por­nainen 5
Sipoo 94
Tuusu­la 14
Van­taa 2044
Vihti 15
Helsin­gin seutu 14958
PKS 13633
Kehys 1325

 

40 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu kiihtyy ja keskittyy Helsinkiin ja Espooseen”

  1. Sit­ten asum­i­nen halpe­nee entis­es­tään Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la ja sinne kan­nat­taa muuttaa 🙂

  2. Tuli­pa mieleen, että olisi mie­lenki­in­toista nähdä sitä, mihin pääkaupunkiseudul­la kasvu on men­nyt. Ei siis pelkästään kun­nan tarkku­udel­la, vaan vaikka­pa neliök­ilo­me­trien ruuduissa.

  3. Jor­ma Nordlin:
    Sit­ten asum­i­nen halpe­nee entis­es­tään Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la ja sinne kan­nat­taa muuttaa 

    Tuos­sa oli hymiö oike­as­sa paikassa. 

    Asun­to­jen halpen­e­m­i­nen muual­la­han tarkoit­taa, etteivät ihmiset oikein halua asua siel­lä. Tietysti jos itse halu­aa jotain muu­ta kuin mitä ihmiset yleen­sä, niin sit­ten­hän se asun­to­jen halpen­e­m­i­nen muual­la on oikein hyvä juttu.

  4. Kehysaluei­den kasvu on ulospäin työn­tynyt­tä Helsin­gin kasvua. Kehyskun­tien nousu ja taan­tu­mi­nen riip­puukin läh­es yksi­no­maan Helsin­gin kaupun­gin kaavoituk­sen määrästä (riit­tävän paljon) ja ‑laadus­ta (kan­takaupunkia). Myös tulevaisuudessa.

  5. Kuin­ka suuri osu­us kasvus­ta on maa­han­muu­tos­ta johtu­vaa? Entäpä, kuin­ka suuri osa kasvun aiheut­taneista maa­han­muut­ta­jista on peräisin ei-länsimaista?

    Kiin­nos­taa sik­si, että olisi muka­va tietää kiihtyykö pääkaupunkiseudun afrikkalais­tu­mi­nen entisestään.

    1. Maa­han­muut­ta­jien osu­us väestön­lisäyk­ses­tä on ollut merkit­tävä, mut­ta maa­han­muut­ta­jhien pääryh­mät tule­vat Viros­ta ja muual­ta lähialueil­ta. Afrikkalaisia on aika vähän.

  6. Jor­ma Nordlin:
    Sit­ten asum­i­nen halpe­nee entis­es­tään Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la ja sinne kan­nat­taa muuttaa 

    Työtön ei osta asuntoa.

  7. Aika ruman oper­aa­tion suun­nit­te­liv­at sit­ten siel­lä Kallion baaris­sa. No, eihän se olisi nöyryyt­tävää, jos sitä ei julk­isu­udessa tek­isi. Hauskaa pikkujoulua.

  8. Eivätkö nyt Espoo ja Van­taa enää olekaan kehyskuntia. 

    Espoon kasvu näyt­täisi ole­van jopa pros­en­tu­aalis­es­ti nopeam­paa kuin Helsingin !

  9. Coun­try­boy:
    Eivätkö nyt Espoo ja Van­taa enää olekaan kehyskuntia. 

    Espoon kasvu näyt­täisi ole­van jopa pros­en­tu­aalis­es­ti nopeam­paa kuin Helsingin !

    No ei, kos­ka ne oli­si­vat olleet mitään kehyskun­tia? Ehkä ennen 1946 alueli­itok­sia, mut­ta sen jäl­keen ovat olleet Helsin­gin naapurikuntia.

  10. Espoos­sa kokon­aisia teol­lisu­usaluei­ta muute­taan asuinalueik­si. Monia toimis­to­ja muute­taan asuinkäyt­töön. Jopa uudenkarhea toimis­to Perkkaantien var­relta puret­ti­in. Se näkyy vielä täältä: https://maps.google.fi/maps?ll=60.2168356,24.8302567&spn=0.18,0.3&cbll=60.2168356,24.8302567&layer=c&panoid=eB3BLvNY3QPzekXTYTuofg&cbp=,222.36„0,-1.550003&output=classic&dg=ntvb
    Täysin selvää että kehi­tys on täysin väärään suun­taan. Rajat tulisi sulkea.

  11. “Työtön ei osta asuntoa.” 

    Jos­ta voita­neen päätel­lä, etteivät ne kehyskun­taan kah­den auton ja kakar­alau­man kanssa taan­noin muut­ta­neet olleet sen työt­tömämpiä kuin sinne mah­dol­lis­es­ti myöhem­minkään muuttavat. 

    (ai niin mut­ta sehän onkin ide­ol­o­gis­es­ti väärää työssäkäyn­tiä kun ei voi men­nä sporalla)

    1. Voi olla, että eri tavat tilas­toi­da anta­vat eri käsi­tyk­sen tämän het­kises­tä väk­ilu­vus­ta, mut­ta samaa tilas­toa ver­rat­taes­sa saadaan hyvä käsi­tys muutoksesta.

  12. R.Silfverberg: No ei, kos­ka ne oli­si­vat olleet mitään kehyskun­tia? Ehkä ennen 1946 alueli­itok­sia, mut­ta sen jäl­keen ovat olleet Helsin­gin naapurikuntia.

    Tam­pereel­la san­o­taan kyl­lä yleis­es­ti naa­purikun­tia kehyskun­niksi. En oikein tiedä onko tätä kehyskun­takäsitet­tä määritel­ty mis­sään kun­nol­la vai onko se vähän saman­lainen helsinkiläi­nen käsite kuin liitoalueet. Jotenkin hal­ven­ta­va nimike hyv­in­voiville kunnille.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Maa­han­muut­ta­jien osu­us väestön­lisäyk­ses­tä on ollut merkit­tävä, mut­ta maa­han­muut­ta­jhien pääryh­mät tule­vat Viros­ta ja muual­ta lähialueil­ta. Afrikkalaisia on aika vähän. 

    Mihin peru­s­tat tämän? Pelkästään soma­linkielisiä on Suomes­sa jo läh­es 17 000 ja määrä lisään­tyy noin tuhan­nel­la vuodessa. Heistä 85% asuu Uudellamaalla.

    (Ver­tailun vuok­si Suomes­sa asuu noin 10 000 Suomen roma­nia ja 1 300 Suomen juutalaista.)

    1. Helsin­gin ulko­maalais­peräis­es­tä väestöstä oli viime vuon­na 10 % soma­le­ja. Muut Afrikan maat kuu­lu­vat ryh­mään muut, kos­ka mui­ta suuria afrikkalaisia tulo­muut­tomai­ta ei ole. Viros­ta ja Venäjältä on yhteen­sä 35 %.

  14. Helsin­gin Tietokeskuk­sen mukaan väestön­lisäys tapah­tuu niille alueille, joille raken­netaan eli suurimpia muut­tovoit­toaluei­ta ovat Van­hakaupun­ki ja Latokar­tano ‚seu­raavak­si ‚Vallila,Kallio, Ullan­lin­na, Kampinmalmi,Reijola, Laut­tasaari, selvästi pienem­piä Hert­tonie­mi, Vuosaari, Malmi

    Ja jois­sain tapah­tuu vähen­tymistäkin Suu­tar­i­la, Pukinmäki

  15. Onko tämä muu­tos seu­raus­ta hal­li­tuk­sen “onnis­tuneesta” keskittymispolitiikasta ?

    Kasvukeskusten ruuhkau­tu­mishait­to­jen vähen­tämi­nen on saman­laista kuin vuo­ta­van katon kor­jaami­nen vesiäm­päreil­lä lattioilla.

    Sen sijaan, että kehitet­täisi­in reuna-aluei­den taloudel­li­sisia mah­dol­lisuuk­sia, investoidaan kalli­isti ruuhkakeskit­tymi­in. Kri­it­tisen rajan yli­tyk­sen jäl­keen kaik­ki on kalli­im­paa ruuhkakeskittymässä. 

    Nyt tietenkin ver­rataan Helsinkiä Tokioon , New Yorki­in , Lon­tooseen jne, että todel­la har­vaa on ja tihen­tymisen varaa on niin ja niin paljon. Ei voi ver­ra­ta jo yksistään senkin vuok­si, että Suomen kokon­aisväk­iluku on mur­to-osan isoista maista. Väk­ilu­vus­ta, elinkeino­rak­en­teesta, syr­jäisyy­destä ja muista etäisyyk­sistä seu­raa kansal­lisen tuot­tavu­u­den pienem­pi taso mui­hin isom­pi­in ja keskeisel­lä alueil­la sijait­se­vi­in kansakuntiin.

    Suo­mi ei pysty pitämään yllä suh­teessa Lon­toon kaltaista metropo­lia, Helsinkiä. Hallinnoin­nil­la, vien­ti- ja tuon­tikont­tor­eil­la sekä näi­hin liit­tyvil­lä infral­la ja palveluil­la ei pysty lisäämään kansan­talouden tuot­toa. Rahan tähän on nimit­täin tul­ta­va maakun­tien Suomesta. 

    Jos ja kun siel­lä sakkaa, niin ei tarvi­ta hallinnoin­tia, vien­tiä eikä tuon­tia. Toisaal­ta sit­ten­hän tilan­tarve pääkaupunkiseudul­la vähe­nee tai sit­ten kaik­ki muut­ta­vat sinne kansalais­palkan turvin.

  16. Mau­r­izio:

    (ai niin mut­ta sehän onkin ide­ol­o­gis­es­ti väärää työssäkäyn­tiä kun ei voi men­nä sporalla)

    Kysykööt vaik­ka TE-keskus­es­ta, mikä on Helsin­gin työssäkäyn­tialue. Toimii muuten ris­ti­in rasti­in alueel­la, eli kaik­ki eivät suinkaan ole tunke­mas­sa (kaikkien onnek­si) Helsin­gin niemelle töi­hin, vaan työ­paikko­ja on ympäri­in­sä ja ihmisen kul­loinenkin asuin­paik­ka ei ihan hirveästi monel­lakaan määritä työssäkäyn­tipaikkaa. Kuriosi­teet­tinä mainit­takoon, että esim. työ­paikallani Askolan kun­nan­talol­la (67 tie/katu-km Kol­men Sepän pat­saal­ta) 20 % henkilöstöstä (3/15) on helsinkiläisiä. Siis Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä asuvia.

    Sekoite­tun kaupunki­rak­en­teen ideaali käve­ly­matkan päässä kotoa ole­vista työ­paikoista on ihan huuhaa­ta, kun suurelle osal­la ihmi­sistä kolme vart­tia työ­matkaa henkilöau­ton ratis­sa on ihan jees, eli työ­paik­ka valikoituu pääasi­as­sa ihan muil­la kri­teereil­lä kuin sil­lä, että se on ihan lähellä.

  17. Coun­try­boy: Tam­pereel­la san­o­taan kyl­lä yleis­es­ti naa­purikun­tia kehyskun­niksi. En oikein tiedä onko tätä kehyskun­takäsitet­tä määritel­ty mis­sään kun­nol­la vai onko se vähän saman­lainen helsinkiläi­nen käsite kuin liitoalueet. Jotenkin hal­ven­ta­va nimike hyv­in­voiville kunnille. 

    On määritel­ty ihan selvästi eikä ter­mil­lä ole negati­ivista kaikua. Naa­pu­rit Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen muo­dosta­vat yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen Helsin­gin kanssa eli ovat Pääkaupunkiseutua. 

    Kehyskun­nat ovat ne jot­ka jäävät tämän yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolelle jois­sa on paljon haja-asu­tus­ta ja joiden palve­lut ovat ainakin julkisen liiken­teen osalta useimiten huonom­mat. Ne ovat kah­ta poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta maalaiskuntia.

  18. eemil:
    Nyt tietenkin ver­rataan Helsinkiä Tokioon , New Yorki­in , Lon­tooseen jne, että todel­la har­vaa on ja tihen­tymisen varaa on niin ja niin paljon. Ei voi ver­ra­ta jo yksistään senkin vuok­si, että Suomen kokon­aisväk­iluku on mur­to-osan isoista maista. Väk­ilu­vus­ta, elinkeino­rak­en­teesta, syr­jäisyy­destä ja muista etäisyyk­sistäseu­raa kansal­lisen tuot­tavu­u­den pienem­pi taso mui­hin isom­pi­in ja keskeisel­lä alueil­la sijait­se­vi­in kansakuntiin.

    Suo­mi ei pysty pitämään yllä suh­teessa Lon­toon kaltaista metropo­lia, Helsinkiä.Hallinnoinnilla, vien­ti- ja tuon­tikont­tor­eil­la sekä näi­hin liit­tyvil­lä infral­la ja palveluil­la ei pysty lisäämään kansan­talouden tuot­toa. Rahan tähän on nimit­täin tul­ta­va maakun­tien Suomesta. 

    Ei ole taroki­tus että Suomel­la olisi Lon­toon kaltainen pääkaupun­ki, Kööpen­ham­i­nan kaltainen riittää.

    Kaikissa pienis­sä euroop­palai­sis­sa val­tiois­sa on suh­teel­lisen iso pää- tai ykköskaupun­ki. Nor­jas­sa jos­sa asuu vähem­män ihmisiä on yhtä iso pääkaupun­ki kuin Suomel­la, Latvi­as­sa vielä isom­pi. Brys­sel, Wien, Ams­ter­dam, Zürich, Budapest ja Pra­ha ovat maid­en­sa asukasluku­un näh­den suurem­pia kuin Helsinki. 

    Avainase­mas­sa ovat liiken­ney­htey­det. Jos val­taosas­ta maakun­takeskuk­sia pääsee muu­ta­mas­sa tun­nis­sa junal­la pääkaupunki­in niin ei ole mikään suuri ongel­ma keskit­tää toim­into­ja sinne. Ja niistä joista ei pääse pääsee joka tapauk­ses­sa lentokoneella. 

    Joitakin toim­into­ja voi tietenkin hajasi­joit­taa maakun­takeskuk­si­in kuten eri­laiset ruti­in­i­työt, samoin teol­lisu­us joka sijait­see per­in­teis­es­ti lähel­lä raaka-ainelähteitä. 

    Suomen erikoisu­us van­hoi­hin sivistys­mai­hin ver­rat­tuna on että meiltä puut­tuu Oxfordin tai Upp­salan kaltainen yliopis­tokeskit­tymä kokon­aan pääkaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaik­ki johta­vat yliopis­tot ovat pääkaupungis­sa. Sil­lä on sekä hyvät että huonot puuo­let, huonoa on opiske­li­joiden asumisen kalleus mut­ta hyvä puoli on työl­listymi­nen. Ja vaik­ka meil­lä on maakun­tayliopis­to­jakin joka lähtöön ne ovat liian pieniä syn­nyt­tääk­seen merkit­tävää uus­te­ol­lisu­ut­ta ympärilleen, poikkeus oli Oulu mut­ta Nokian maha­lasku lopet­ti sen kukoistuksen.

  19. eemil:

    Kri­it­tisen rajan yli­tyk­sen jäl­keen kaik­ki on kalli­im­paa ruuhkakeskittymässä. 

    Kri­it­ti­nen raja ei ole Helsingis­sä lähimaillakaan.

    Tai no, on se. Nykyi­nen kaavoitus- ja rak­en­tamis­poli­ti­ik­ka onnis­tuu siirtämään raaka­maan hin­nan läh­es täysimääräis­es­ti talos­sa ole­vi­in neliöi­hin, sil­lä hyvinkin väljästi raken­net­tu tont­ti on käytän­nössä täy­teen rakennettu.

    Jos taas rak­en­taisim­mekin Helsin­gin nyky­istä kan­takaupunkia lisää, kri­it­tistä rajaa ei saavute­ta ikinä. Raaka­maan korkeampi hin­ta kui­tataan rak­en­ta­mal­la suurem­pi osa ton­tista taloik­si, jot­ka ovat vähän korkeampia.

    Helsingistä lop­puu näin raken­net­tuna maap­in­ta-ala vas­ta kun siel­lä asuu ja käy työssä reilusti yli koko Suomen väk­ilu­vun ver­ran ihmisiä. Mut­ta kaik­ki eivät halua asua Helsingis­sä eivätkä kan­takaupungis­sa, joten Helsin­ki lop­puu kesken vas­ta Suomen väk­ilu­vun moninker­taistues­sa. Sil­loin pitäisi harki­ta kun­tali­itok­sia Espoon tai Van­taan kanssa.

  20. R.Silfverberg: Ja vaik­ka meil­lä on maakun­tayliopis­to­jakin joka lähtöön ne ovat liian pieniä syn­nyt­tääk­seen merkit­tävää uus­te­ol­lisu­ut­ta ympärilleen, poikkeus oli Oulu mut­ta Nokian maha­lasku lopet­ti sen kukoistuksen.

    Olet oike­as­sa siinä, että koulu­tus on ain­oa tie mil­lä Suo­mi voi pär­jätä. Ja nimeno­maan siten, että koulu­tus tuo sovel­luk­sia, joista seu­raa taloudel­lista kasvua. 

    On kuitenkin erotet­ta­va tuot­ta­va työ ja palvelu. Yliopis­tokaupunkien läheisyy­teen syn­tyy eri­laisia palvelui­ta tuot­tavia yri­tyk­si. Ne ovat tarpeel­lisia, mut­ta jostakin täy­tyy tul­la raha, jol­la nämä palve­lut ostetaan.

    Rahaa tulee sel­l­ai­sista tuot­teista (myös palveluista) , joi­ta viedään ulos. Kaik­ki muu on vain saman rahan kier­rät­tämistä ja uudelleen jakamista keskenään. Tot­ta­han palveluista esim. tieto­hallinta­jär­jestelmät, tuot­ta­vat organ­isaa­tioille säästöjä, mut­ta uut­ta rahaa ne eivät luo. Tosin kyl­läkin välil­lis­es­ti, sil­loin, kun yri­tys pystyy näi­den säästö­jen avul­la investoimaan tuoteke­hi­tyk­seen. Ja saa näin val­lat­tua uusia vientimarkkinoita.

    Point­ti­ni on se, että maakun­tien yliopis­tot ovat tärkeitä sijain­nil­taan raa­ka-ainei­den lähteil­lä. Tosin sekin, että tieto ei tunne etäisyyt­tä, ja nykyaikana entistä vähem­män. Maakun­tien yliopis­tois­sa tietoa tehdään kuitenkin halvem­mal­la alem­pi­en palkko­jen ja kiin­teistökus­tan­nusten kautta.

  21. Leo: Kri­it­ti­nen raja ei ole Helsingis­sä lähimaillakaan.

    Kri­it­ti­nen raja on saavutet­tu jo ajat sit­ten, kun hin­nat ovat nousseet muun Suomen hin­to­jen yli kaikissa asiois­sa. Maa-aluet­ta sinän­sä riit­tää, mut­ta raha ratkaisee.

  22. R.Silfverberg: On määritel­ty ihan selvästi eikä ter­mil­lä ole negati­ivista kaikua. Naa­pu­rit Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen muo­dosta­vat yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen Helsin­gin kanssa eli ovat Pääkaupunkiseutua. 

    Kehyskun­nat ovat ne jot­ka jäävät tämän yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolelle jois­sa on paljon haja-asu­tus­ta ja joiden palve­lut ovat ainakin julkisen liiken­teen osalta useimiten huonom­mat. Ne ovat kah­ta poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta maalaiskuntia. 

    Mitä oikeas­t­aan tarkoit­taa “yht­enäi­nen kaupunki­rakenne”? Onko sille ole­mas­sa mitään yleis­es­ti hyväksyt­tyä määritelmää? 

    En ole kaupunkisu­un­nit­telun ammat­ti­lainen, mut­ta jotenkin minus­ta vain tun­tuu siltä, että Espoo ja Van­taa eivät sel­l­aista edus­ta, ei myöskään kaik­il­ta osil­taan edes Helsin­ki. Miten viimek­si­mainit­tu voisikaan laa­jem­min yht­enäistä kaupunki­raken­net­ta edus­taa, kun sen keskus­ta on raken­net­tu saarten ympäröimälle niemelle? Viimek­si­maini­tus­ta syys­tä johtuu ainakin osit­tain, että rak­en­teesta tulee esimerkik­si joen jaka­maa, kak­sio­saista kaupunkia hajanaisempi.

    Onko tuolle “kaupunki­rak­en­teen yht­enäisyy­delle” mitään mittalukua?

  23. Sakke: Mitä oikeas­t­aan tarkoit­taa “yht­enäi­nen kaupunki­rakenne”? Onko sille ole­mas­sa mitään yleis­es­ti hyväksyt­tyä määritelmää? En ole kaupunkisu­un­nit­telun ammat­ti­lainen, mut­ta jotenkin minus­ta vain tun­tuu siltä, että Espoo ja Van­taa eivät sel­l­aista edus­ta, ei myöskään kaik­il­ta osil­taan edes Helsin­ki. Miten viimek­si­mainit­tu voisikaan laa­jem­min yht­enäistä kaupunki­raken­net­ta edus­taa, kun sen keskus­ta on raken­net­tu saarten ympäröimälle niemelle? Viimek­si­maini­tus­ta syys­tä johtuu ainakin osit­tain, että rak­en­teesta tulee esimerkik­si joen jaka­maa, kak­sio­saista kaupunkia hajanaisempi.Onko tuolle “kaupunki­rak­en­teen yht­enäisyy­delle” mitään mittalukua?

    Olen lukenut että samaa taa­ja­maa ollaan kun raken­nusten välil­l­lä on enin­tään 400 m. Eli paikois­sa jois­sa on met­sää tai pel­toa pidem­mäl­lä matkall­la yht­enäisyys katkeaa. Vesistö­jen yli­tyk­set saa­vat toki olla pidempiä.

    Se on tot­ta että pk-seu­tu tai “Helsin­gin keskus­ta­ja­ma” on tilkkutäk­ki esim keskus­puis­ton ja muiden met­säaluei­den takia mut­ta Espoo ja Helsin­ki ovat joka tapauk­ses­sa kas­va­neet Lep­pä­vaaran ja Pitäjän­mäen välisel­lä alueel­la yhteen ja Van­taa ja Helsin­ki Mel­lun­mäen ja Län­simäen kohdal­la, Ala-Tikkuri­las­sa ja Vihd­in­tien ja Mar­tin­laak­son radan seutuvilla.
    Osia kehäkol­mosen ulkop­uolis­es­ta Van­taas­ta ja Espoos­ta ja Helsin­gin Sipoos­ta liite­ty­istä alueista jäävät yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolelle eli ovat maaseu­tua, mut­ta niil­lä alueil­la ei nyt asu eri­tyisen paljon väkeäkään että sil­lä olisi merkitystä.

  24. eemil: Point­ti­ni on se, että maakun­tien yliopis­tot ovat tärkeitä sijain­nil­taan raa­ka-ainei­den lähteil­lä. Tosin sekin, että tieto ei tunne etäisyyt­tä, ja nykyaikana entistä vähemmän. 

    Jos raa­ka-aineen saatavu­ut­ta pitäisi korostaa yliopis­to­jen sijoit­telus­sa niin eläin­lääketi­eteen ja maat­alous-ja met­säti­etetei­den tiedekun­nat pitäisi siirtää pois Viik­istä jon­nekin sisä­maa­han, samoin puun­jalostusteknikan ja vuoritekni­ikan laitok­set niihin maakun­ti­in jois­sa alan teol­lisu­ut­ta on. Täl­laisia on aika ajoin ehdotet­tu mut­ta tyr­mät­ty pro­fes­sor­ei­den ja opiske­li­joiden vas­tus­tuk­sen takia. 

    eemil: Maakun­tien yliopis­tois­sa tietoa tehdään kuitenkin halvem­mal­la alem­pi­en palkko­jen ja kiin­teistökus­tan­nusten kautta.

    Kor­jatkaa jos olen väärässä mut­ta jos ker­ran vak­i­nainen henkilökun­ta niis­sä ovat val­tion palkkalis­toil­la niin palkat ovat samat kuin pk-seudun ylip­is­tois­sa. PK-seudun yliopis­to­jen kiin­teistö­jen maa-alueet on han­kit­tu kym­meniä ellei sato­ja vuosia sit­ten joten sekään ei tun­nu missään.

    Nois­sa maakun­tayliopis­tois­sa on vain se huono puoli että niistä valmis­tuneista vain osa työl­listyy alueel­la. Olen itse opiskel­lut sel­l­aises­sa joten tiedän mis­tä kirjoitan.

  25. R.Silfverberg: Täl­laisia on aika ajoin ehdotet­tu mut­ta tyr­mät­ty pro­fes­sor­ei­den ja opiske­li­joiden vas­tus­tuk­sen takia. 

    Niin­pä, mut­ta mihin vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu ? Hyvät kal­jakaver­it, ala- ja yläkult­tuuri­palve­lut ovat isois­sa kaupungeis­sa parem­mat. Itse tieteen tekemiselle nii­il­lä on vain mar­gin­aal­ista, pikem­minkin mii­nus­merkkistä merkitystä.

    R.Silfverberg: val­tion palkkalis­toil­la niin palkat ovat samat kuin pk-seudun ylip­is­tois­sa. P

    Por­fes­sorit ovat pienin palkol­lis­ten ryh­mä kysei­sis­sä tietokeskit­tymis­sä ja hei­dän palkoil­laan on yhtä vähän merk­i­tys­tä kuin pörssiy­htiöis­sä työn­tek­i­jöi­den palkoilla.

    R.Silfverberg: Nois­sa maakun­tayliopis­tois­sa on vain se huono puoli että niistä valmis­tuneista vain osa työl­listyy alueella. 

    Mik­si pitäisikään työl­listyä samal­la paikkakun­nal­la, työ­paikat ovat globaale­ja. Tieto ja osaami­nen siir­tyy viiveet­tä vaik­ka timbutkuun.
    Riit­tää, että esim. vuori­te­ol­lisu­u­teen työl­listyy juuri sil­lä het­kel­lä tarvit­ta­vat osaajat.

    R.Silfverberg: PK-seudun yliopis­to­jen kiin­teistö­jen maa-alueet on han­kit­tu kym­meniä ellei sato­ja vuosia sit­ten joten sekään ei tun­nu missään.

    Kiin­teistöku­lut koos­t­u­vatkin pääosin muista kuin ton­tin ostoku­luista. Työn­tek­i­jöi­den elämi­nen maakun­nis­sa tulee huo­mat­tavasti halvem­mak­si kuin Helsingis­sä, käteen jää enem­män rahaa.

  26. eemilRahaa tulee sel­l­ai­sista tuotteista(myös palveluista) , joi­ta viedään ulos. Kaik­ki muuon vain saman rahan kier­rät­tämistä ja uudelleen jakamista keskenään. Tot­ta­han palveluista esim. tieto­hallinta­jär­jestelmät, tuot­ta­vat organ­isaa­tioille säästöjä, mut­ta uut­ta rahaa ne eivät luo. 

    Olet kyl­lä ymmärtänyt ihan väärin. 

    Uut­ta rahaa luo­daan pankeis­sa ja muut vain kier­rät­tävät sitä. Ja raha on vain lasku­tikku, ei se itsessään ole “mitään”. Ts. jos me viemme ulos tavaraa (tai palvelui­ta) jot­ta saamme rahaa, niin kum­minkin lop­pu­pelis­sä me viemme ulos tavaraa (tai palvelui­ta) sik­si että saamme han­kit­tua ulko­mail­la tuotet­tu­ja tavaroi­ta (tai palveluita). 

    On ihan hölmöä väit­tää että vaikka­pa sähkö on ihan nol­lan arvoista rahan kier­rät­tämistä jos se myy­dään Suomeen, mut­ta yliv­er­taisen arvokas­ta myy­tynä Ruotsiin.

  27. Sylt­ty: Uut­ta rahaa luo­daan pankeis­sa ja muut vain kier­rät­tävät sitä. Ja raha on vain lasku­tikku, ei se itsessään ole “mitään”. Ts. jos me viemme ulos tavaraa (tai palvelui­ta) jot­ta saamme rahaa, niin kum­minkin lop­pu­pelis­sä me viemme ulos tavaraa (tai palvelui­ta) sik­si että saamme han­kit­tua ulko­mail­la tuotet­tu­ja tavaroi­ta (tai palveluita).

    On ihan hölmöä väit­tää että vaikka­pa sähkö on ihan nol­lan arvoista rahan kier­rät­tämistä jos se myy­dään Suomeen, mut­ta yliv­er­taisen arvokas­ta myy­tynä Ruotsiin.

    Itse olet ymmärtänyt vies­ti­ni tahal­laan väärin. Sähkön tekem­i­nen on juuri sitä uuden luomista, jol­la tehdään rahaa talousjär­jestelmään, samoin kuin met­sän- ja maat­alous­tuot­tei­den kasvattaminen.

    Olet oike­as­sa siinä, että sähkön viem­i­nen Ruot­si­in on yliv­er­taista vien­tiä. Tosin vielä yliv­er­taisem­paa vien­tiä on sel­l­ainen , jota on sähköen­er­gian avul­la jalostet­tu vielä eteen­päin parem­man hin­nan saavuttamiseksi.

    Uuden rahan luomi­nen on käsite, en tarkoi­ta itse rahan painamista. Sylt­ty lie­nee insinööri, joka mieltää esim. lauseen: ” Man­dela oli suuri ihmi­nen ” siten, että Man­de­la­han oli pieni ihmi­nen, korkein­taan 170 senttinen 🙂

  28. eemil: Sähkön tekem­i­nen on juuri sitä uuden luomista, jol­la tehdään rahaa talousjär­jestelmään, samoin kuin met­sän- ja maat­alous­tuot­tei­den kasvattaminen.


    sähkön viem­i­nen Ruot­si­in on yliv­er­taista vientiä.Tosin vielä yliv­er­taisem­paa vien­tiä on sel­l­ainen , jota on sähköen­er­gian avul­la jalostet­tu vielä eteen­päin parem­man hin­nan saavuttamiseksi. 

    Aivan henkilöko­htaise­na talouden hah­mot­tamisen kan­tanani tuos­sa oikaistaan turhan nop­saan ihan sinne talouden jalostuneimpi­in ker­roksi­in. Minus­ta on/olisi luon­te­vam­paa lähteä johta­maan talout­ta esim. “riit­tää kun pesemme tois­temme paito­ja ellei muu­ta ilmene”. Minus­ta tuol­la on yhteisön sisäistä itseis­ar­voa ja siten parem­pi lähtöko­h­ta. Vien­nil­lä ei vält­tämät­tä ole. Vien­ti (ideas­ta läh­tien) vaatii jo eril­lisiä perustelu­ja esim. joku alkaa tarvit­se­maan tai alkaa kysyn­tä banaaneille, joi­ta meil­lä ei kasva.

    Tämä siinä kon­tek­stis­sa jos­sa vien­tiä (eli sen kään­töpuol­ta kivi­hi­ilen tuon­tia) hehkute­taan paito­jen pesemisen (kuin­ka muka­va ja tarpeelli­nen palvelu) edessä. (En esitä, että lainaa­mani nim­imerk­ki eemil nimeno­mais­es­ti tuot­taisi täl­laista hehkutusta.)

  29. max: Minus­ta on/olisi luon­te­vam­paa lähteä johta­maan talout­ta esim. “riit­tää kun pesemme tois­temme paito­ja ellei muu­ta ilmene”. Minus­ta tuol­la on yhteisön sisäistä itseis­ar­voa ja siten parem­pi lähtöko­h­ta. Vien­nil­lä ei vält­tämät­tä ole. 

    No, on sil­lä arvoa, vaik­ka ehkei itseisarvoa.

    Vietyjä tavaroi­ta ja palveluk­sia ei ole myy­ty koti­maa­han, kos­ka niille ei ole koti­maista kysyn­tää, tai niistä täältä saatu hin­ta olisi ollut alem­pi kuin vietynä.

    Jos tyy­ty­isimme vain tois­temme paito­ja pesemään, tämä lisä­tu­lo jäisi pois kierrosta. 

    Onhan niitä sisään­päin kään­tyneitä val­tioi­ta ollut ajan saatossa vaik­ka mil­lä mital­la. Eivät ole hyvin onnis­tuneet. Pohjois-Korea lie­nee paras nykyi­nen paidan­pe­si­jä­val­tio. Yhteisöl­lisyys on siel­lä toki kun­ni­as­sa, ainakin juhlapuheissa.

    Max, ehdotan että tutus­tut suh­teel­lisen kil­pailue­dun käsit­teeseen. Suo­ma­lain­ern vien­ti aut­taa sekä Suomea että kohdemaata.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio, miten maail­man­talous voi toimia, vaik­ka maa­pal­li­ol­ta ei ole mitään vientiä?

    Tot­ta kai myös yksit­täisen maan talous toimii ilman vien­tiä ja/tai tuon­tia. Eri asia sit­ten, mil­lä tasolla. 

    Jos maa on suuri, kehit­tynyt, luon­non­va­roil­taan rikas ja ilmas­toltaan monipuo­li­nen, sen asukkaat voivat pitää yllä ja paran­taa elin­ta­soaan tois­t­en­sa paito­ja pesemäl­lä. USA on tästä hyvä esimerk­ki, ulko­maankau­pan merk­i­tyshän on siel­lä suh­teel­lisen pieni. Pienelle, vähem­män monipuoliselle maalle ulko­maankaup­pa on tärkeää, jot­tei kaikkea tarvitse kek­siä ja tehdä itse.

    Veikkaisin­pa, että maa­pal­lokin olisi eri­lainen, jos tek­isimme kan­nat­tavaa vai­h­dan­taa jonkun E.T.-yhteisön kanssa:)

Vastaa käyttäjälle Countryboy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.