Palvelusetelin arvoissa 200 %:n rajavero!

Helsin­gin kaupun­ki tukee palvelusetelil­lä yksi­tyiseen hoitokoti­in muut­tavia van­huk­sia, jos nämä on todet­tu hoidon tarpeessa ole­vak­si. Mak­su on tulosi­don­nainen. Suurim­mil­laan palvelusetelin arvo on 2700 euroa kuus­sa, jos net­to­tu­lot ovat alle 800 euroa. Sen jäl­keen setelin arvo piene­nee sadal­la eurol­la kuus­sa aika kun net­to­tu­lot kas­va­vat sadal­la eurol­la aina 2500 euroon saak­ka. Tämän jäl­keen setelin arvo piene­nee 200 eurol­la kun tulot kas­va­vat 100 eurol­la aina 2900 euroon sak­ka, jon­ka jäl­keen setelin arvo on aina 200 euroa.

Siis ensin sadan pros­entin rajavero ja sit­ten 200 pros­entin rajavero. Kuka tämän on keksinyt?

Ei tarvitse ihme­tel­lä, mik­si van­hus­ten asun­to­ja ei pan­na vuokralle, jos net­tovuokra voi pienen­tää palvelusetelin arvoa kaksinker­taisel­la summalla.

Taulukon löytää tästä doku­men­tista

 

39 vastausta artikkeliin “Palvelusetelin arvoissa 200 %:n rajavero!”

  1. Ja jos­sain lau­takun­nas­sa tuokin päätös on men­nyt läpi.

  2. ” Siis ensin sadan pros­entin rajavero ja sit­ten 200 pros­entin rajavero. Kuka tämän on keksinyt? ”

    Käait­tääk­seni Helsingis­sä täm­möi­sistä päätök­set tekevät poli­itikot. Heiltä voi odot­taa aivan mitä tahansa jär­jenkin vastaista.

  3. No, onnek­si sitä lau­takun­taa ei ole ja päätök­sen tehneet ovat melkein kaik­ki tip­puneet val­tu­us­tos­ta. (Tapauk­sen Eeri­ka yhtey­dessä tuli vähän kat­sot­tua, mil­lainen vira­nomainen asi­as­ta oli vastuussa.)

  4. Hoitokodeis­sa eli­nai­ka on sen ver­ran lyhyt ver­rat­tuna esimerkik­si omaishoita­ji­in, että liekö tuol­la väliä. Niis­sä ihmisiä kuolee oikeasti nälkään, oli julki­nen tai yksityinen.

    Suurem­pi kysymys on, että mik­sei päätök­siä tehdessä ote­ta huomioon sit­ten näitä seu­rauk­sia, jos olete­taan että ihmiset ovat rationaalisia?

  5. Eihän se mikään vero ole.
    Turha sotkea asioi­ta. Kenenkään ei ole pakko ottaa vas­taan palveluseteliä. Jos ‘vero’ tun­tuu liian ankar­al­ta, voihan sen asumisen mak­saa kokon­aan ihan itse.
    Ja minkähän­lainen hirveä ‘rajavero’ toimeen­tu­lotues­sa on?

  6. Tässä on ryhdyt­ty pon­te­vi­in toimi­in tulo­ero­jen tasaamisek­si riit­tävän tiukalla pro­gres­si­ol­la. Tätähän kansa halu­aa, ja aika moni poli­itikko kannattaa.

  7. Hoitokoti kiit­tää.
    Bonuk­se­na veroko­htelu, joka fik­susti hoidet­tuna takaa verova­pau­den toimin­nalle. Ei ihme ettei kun­ta pär­jää ja raskaiden hoiva­palvelu­iden tuotan­toa vähen­netään “koti­palveluk­si”.

  8. Heh!
    Soin­in­vaaran esimerkki­in todet­takoon, ettei ongelmia voi­da ratkaista vaikut­ta­mat­ta niiden taustal­la ole­vi­in asenteisiin.
    Asen­teet syn­nyt­tävät uusia ongelmia. Tänään palvelusetelin rajavero-ongel­ma, mitä huomenna?

    Tämän kansakun­nan ongel­ma on taipumus liian pyrokraat­tiseen toim­intaan ja ajat­telu­un. Se yhdis­tet­tynä korkeaan sään­tö­jen nou­dat­tamisen moraali­in saa aikaan jär­jet­tömiä tilanteita.
    Maa on kuin Neuvostoliitto.

  9. Demarien fanit­ta­mat tulosi­don­noisu­udet ovat Suomen syöpä.

  10. Doku­men­tis­sa­han tode­taan, että sosi­aali- ja ter­veyslau­takun­nan päätök­sen mukaises­ti tulot vaikut­ta­vat taulukon mukaan. Eikö sil­loin syyt­tävä sor­mi siihen suun­taan osoi­ta? Taulukos­sa­han parhaan hyö­dyn saa, jos net­to­tu­lot ovat 800 euroa + palveluseteli 2 700 euroa = 3 500 euroa, ja vähim­mälle jää 2 901 euron net­to­tu­loil­la + 200 euron palvelusetelil­lä = 3 100 euroa. Reilua?

  11. Tässä lie­nee ideana se, että ne, joil­la on varaa mak­sa­vat itse palvelun­sa. Itse asi­as­sa pitäisi olla niin, että asun­to on pakko pan­na vuokralle ja mak­saa niil­lä rahoil­la hoitonsa.

  12. Jos ymmär­rän oikein niin tuos­sa siis kom­pen­soidaan ja har­mon­isoidaan kaikkien ko. ikään­tynei­den ostovoima vähin­tään 3500 eur/kk:ssa. Vasti­neek­si tästä ko. ikään­tynyt sitoutuu osta­maan hoiva­palvelui­ta 3500 eur/kk:ssa.

    Onko kovin suur­ta väliä kuin­ka tuo teknis­es­ti tapah­tuu jos tavoite kat­so­taan viisaaksi.

  13. Ojis:
    Demarien fanit­ta­mat tulosi­don­noisu­udet ovat Suomen syöpä. 

    Mah­dol­lis­es­ti, mut­ta mik­si hyvä­tu­loisia yleen­säkin pitäisi tukea palvelusetelil­lä? Vaik­ka vain 200 eurolla?

    Kyl­lä joku & jotkut eivät ymmär­rä sosi­aal­i­tur­van perus­pe­ri­aatet­ta — yhteiskun­nan tur­vaa eivät tarvitse ne, jot­ka pär­jäävät ilmankin. Eli kuten van­ha kansa sanoo, joku tolkku pitää olla kerjätessäkin.
    Vai että ‘rajavero’…

  14. Tuol­lainen hin­noit­telu on tehty rajoit­ta­maan yksi­tyisen hoidon subventiota

    Kyseessä on ns ohjaa­va hin­noit­telu, jos­sa ylisu­uret hoit­o­mak­sut jäävät asi­akkaan maksettavaksi.

    Oma asun­to pis­tetään nyy­isin hyvis­sä ajoin lihoik­si tai luovute­taan lapsille/lapsenlapsille.
    Tämä näyt­tää ole­van varsin yleinen käytän­tö ainakin tut­tava­pi­iris­sä, joten vuokrat­tavaa asun­toa ei ole.Hallintaoikeus kun päät­tyy kun van­hus muut­taa pois

  15. Kuka kum­ma on keksinyt koko palvelusetelin, byrokra­t­ian kukkasen? Koko asia pitäisi hoitaa tieto­jär­jestelmin ilman papere­i­ta. Tai pelkäl­lä henkilöllisyystodistuksella.

  16. Raimo K:
    Eihän se mikään vero ole.
    Turha sotkea asioita.

    Joillekin on nimikkeitä tärkeäm­pää kat­soa miten otus ui, lentää ja vaakkuu. Tai vaik­ka kat­soa mikä on tulosi­ir­to­ja ja vero­ja ennen ole­vien brut­to- ja näi­den jälkeis­ten net­to­tu­lo­jen funk­tio, riip­pumat­ta siit­tä mil­lais­ten poli­it­tis­ten ja halli­nol­lis­ten päätösten sum­mas­ta se muodostuu.

    Kenenkään ei ole pakko ottaa vas­taan palveluseteliä.

    (Edes osit­tain) markki­na­t­alouteen perus­tu­vis­sa jär­jestelmis­sä yleen­sä olete­taan suun­nitelmien lähtöko­htana, että ihmiset pyrkivät mak­si­moimaan omaa henkilöko­htaista tai per­heen­sä etua

    Ja minkähän­lainen hirveä ‘rajavero’ toimeen­tu­lotues­sa on?

    Yli 100%:n ei sekään mene, eikä toimeen­tu­lotuenkaan kan­nus­tavu­ut­ta ole täl­lä blogilla mitenkään ylistetty. 

  17. Myös 1000–1200 kohdas­sa on hyp­py, mut­ta nyt tois­in­päin, 200e lisäys tulois­sa vie 100e setelistä?

  18. Ris­to Erjan­ti:
    Kuka kum­ma on keksinyt koko palvelusetelin, byrokra­t­ian kukkasen? Koko asia pitäisi hoitaa tieto­jär­jestelmin ilman papere­i­ta. Tai pelkäl­lä henkilöllisyystodistuksella. 

    Asi­akas näpyt­tää haku­lo­mak­keen vepis­sä, päätös tulee net­ti­postis­sa, palvelun­tuot­ta­ja lähet­tää laskun kaupungille, kaupun­ki mak­saa sen tilille. Mis­sä kohtaa tässä sun mielestä tarvi­taan paperia?

  19. Raimo K: Mah­dol­lis­es­ti, mut­ta mik­si hyvä­tu­loisia yleen­säkin pitäisi tukea palvelusetelil­lä? Vaik­ka vain 200 eurolla?

    Kyl­lä joku & jotkut eivät ymmär­rä sosi­aal­i­tur­van perus­pe­ri­aatet­ta – yhteiskun­nan tur­vaa eivät tarvitse ne, jot­ka pär­jäävät ilmankin. Eli kuten van­ha kansa sanoo, joku tolkku pitää olla kerjätessäkin.
    Vai että ‘rajavero’…

    Ei tuo Helsin­gin sys­tee­mi kuitenkaan kovin oikeu­den­mukaiselta kuulosta.
    — 800 euroa ansait­se­va saa 2700 euron palvelusetelin, eli yhteen­sä käytet­tävis­sä 3500 euroa
    — 2901 euroa ansait­se­val­la vas­taavasti yhteen­sä käytet­tävis­sä 3101 euroa.

    Opimme siis, että ahkeru­ud­es­ta ja ansai­tus­ta eläk­keestä ei ainakaan palki­ta Helsingis­sä. Kokon­aan työelämän ulkop­uolel­la ollut saa palve­lu­taloon merkit­tävästi isom­mat käytet­tävis­sä ole­vat tulot.

    Ei 2900 euron (netto)eläkkeellä ja 200 euron palvelusetelil­lä mak­se­ta hoitoa, rav­in­toa, vuokraa ja lääkkeitä pääkaupunkiseudul­la yksi­tyisessä tai kol­man­nen sek­torin tehoste­tun palvelun palvelutalossa.

  20. Maria:
    Doku­men­tis­sa­han tode­taan, että sosi­aali- ja ter­veyslau­takun­nan päätök­sen mukaises­ti tulot vaikut­ta­vat taulukon mukaan. Eikö sil­loin syyt­tävä sor­mi siihen suun­taan osoi­ta? Taulukos­sa­han parhaan hyö­dyn saa, jos net­to­tu­lot ovat 800 euroa + palveluseteli 2 700 euroa = 3 500 euroa, ja vähim­mälle jää 2 901 euron net­to­tu­loil­la + 200 euron palvelusetelil­lä = 3 100 euroa. Reilua?

    Ehkäpä siel­lä vain on ollut läs­nä sin­ua huonom­pia matemaatikoi­ta. Muuten en moi­ta päätöstä kjäsitä.

  21. Raimo K: Mah­dol­lis­es­ti, mut­ta mik­si hyvä­tu­loisia yleen­säkin pitäisi tukea palvelusetelil­lä? Vaik­ka vain 200 eurolla?

    Eli hyvä­tu­loisu­us alkaa 2901 €:sta?

    Raimo K: Kyl­lä joku & jotkut eivät ymmär­rä sosi­aal­i­tur­van perus­pe­ri­aatet­ta – yhteiskun­nan tur­vaa eivät tarvitse ne, jot­ka pär­jäävät ilmankin. Eli kuten van­ha kansa sanoo, joku tolkku pitää olla kerjätessäkin.

    Aina sitä oppii uut­ta. Olin aiem­min luul­lut, etteivät palvelusetelit ole sosi­aal­i­tur­vaa, vaan väline “raha seu­raa asiakasta”-periaatteen toteuttamiseen.

  22. Liian van­ha: Tuol­lainen hin­noit­telu on tehty rajoit­ta­maan yksi­tyisen hoidon subventiota

    Kyseessä on ns ohjaa­va hin­noit­telu, jos­sa ylisu­uret hoit­o­mak­sut jäävät asi­akkaan maksettavaksi.

    Eli kun­ta halu­aa keski­t­u­loiset asi­akkaat itselleen ja varmis­taa, että sen ylisu­urista hoit­o­mak­su­ista syn­tyvä kate jää sille itselleen.

    Pien­i­t­u­loi­sista viis, menkööt yksi­tyiselle. Eiväthän he ker­ry­tä katetta.

  23. Ris­to: Joillekin on nimikkeitä tärkeäm­pää kat­soa miten otus ui, lentää ja vaakkuu. Tai vaik­ka kat­soa mikä on tulosi­ir­to­ja ja vero­ja ennen ole­vien brut­to- ja näi­den jälkeis­ten net­to­tu­lo­jen funk­tio, riip­pumat­ta siit­tä mil­lais­ten poli­it­tis­ten ja halli­nol­lis­ten päätösten sum­mas­ta se muodostuu.

    (Edes osit­tain) markki­na­t­alouteen perus­tu­vis­sa jär­jestelmis­sä yleen­sä olete­taan suun­nitelmien lähtöko­htana, että ihmiset pyrkivät mak­si­moimaan omaa henkilöko­htaista tai per­heen­sä etua
    ‘snip’

    Nimike on palveluseteli ja kysymys on sosi­aal­i­tur­vas­ta vähä­varaisille eläkeläisille, joiden kan­nus­t­a­mi­nen mihinkään on absurdia.

    Palveluseteli ei ole mikään automaat­ti­nen eläke­lisä hyvä­tu­loisille, jot­ka mak­si­moikoot ilman yhyteiskun­nan tukea.

  24. Ris­to Erjan­ti:
    Kuka kum­ma on keksinyt koko palvelusetelin, byrokra­t­ian kukkasen? Koko asia pitäisi hoitaa tieto­jär­jestelmin ilman papere­i­ta. Tai pelkäl­lä henkilöllisyystodistuksella. 

    Kukka­nen se on — ja todel­la sosi­aal­i­tur­van osana erit­täin epäby­rokraat­ti­nen ver­rat­tuna mon­een muuhun etuuteen.

    Tuo sin­un esit­tämäsi asia on toki käytössä ja nimeltään pankki­au­tomaat­ti ja hoituu pankkiko­r­tilla, ilman papere­i­ta ja henkilöl­lisyys­todis­tuk­sia — ja setelit käyvät mak­su­vä­li­neenä muual­lakin kuin vanhustenhoidossa 😉

  25. Tapio: Eli kun­ta halu­aa keski­t­u­loiset asi­akkaat itselleen ja varmis­taa, että sen ylisu­urista hoit­o­mak­su­ista syn­tyvä kate jää sille itselleen.

    Pien­i­t­u­loi­sista viis, menkööt yksi­tyiselle. Eiväthän he ker­ry­tä katetta. 

    Kyl­lä se on useim­mis­sa kun­nis­sa täs­mälleen päin­vas­toin, kun­nalle jäävät juuri ne pienituloiset.
    Ja esim. meil­lä näil­lä ‘ylisu­uril­la’ hoit­o­mak­suil­la kate­taan 18% kus­tan­nuk­sista, eivät tosi­aan ker­ry­tä katetta.

  26. Tapio: Eli kun­ta halu­aa keski­t­u­loiset asi­akkaat itselleen ja varmis­taa, että sen ylisu­urista hoit­o­mak­su­ista syn­tyvä kate jää sille itselleen.
    Pien­i­t­u­loi­sista viis, menkööt yksi­tyiselle. Eiväthän he ker­ry­tä katetta.

    Ei se noin mene. Jos palvelusetli jae­taan jokaiselle pyytäjälle niin sen nimel­lis­ar­vo on 2700 euroa pien­i­t­u­loiselle ja hyvä­tu­loiselle 200 euroa .

    Jos joku halu­aa mak­saa palvelus­ta enm­män kuin tuon 3500–3100 niin saa mak­saa ylimenevän osuuden.

    Tas­a­puolisu­u­den vuok­si tuon setelin tuen voisi moka­ta niin, että kaik­ki saa­vat mah­dol­l­lisu­u­den saman­hin­taiseen palvelu­un eli 3500

    Sys­tee­mi mah­dol­lis­taa sen, että myös pien­i­t­u­loiset voivat vali­ta hoitopaikkansa eli raha seu­raa palvelua tarvitsevaa.

    Ei tässä kun­ta hamua ketään itselleen, mut­ta yksi­tyiseen hoitoon voi hakeu­tua pienituloinenkin.

    Tosin esteenä voi olla, että 3500 hoit­o­mak­su­un pitää olla hyväkun­toinen, sil­lä tuo raha ei riitä täysin avut­toman hoitoon ja rahaa tarvi­taan lääkkeisi­in , vaat­teisi­in etec vielä hoit­o­mak­su­jen päälle.

    Eli palvelusetelin kanssa van­hus­ten rahat riit­tävät n 3000 arvoiseen hoitomaksuun

    Mitä tulee palveluseteli­in niin se on vain mak­susi­toumus, jos­sa kaupun­ki sitoutuu mak­samaan tietyn sum­man per kk ja lasku­tus tapah­tuu var­maan sähköis­es­ti. Enpä usko, että sys­tee­mi on niin köm­pelö, että raha kiertäisi asi­akkaan tilin kautta.Ei van­huk­sel­la ole lom­pakos­sa Helsin­gin kaupun­gin painamia seteleitä.

    Van­hus­ten hoi­dos­ta jo 50 % tapah­tuu yksi­ty­i­sis­sä laitok­sis­sa ja määrä kas­vaa nopeasti esim entisen kotikaupunk­i­ni van­huk­sista hoidet­ti­in jo 80 % yksityisellä .

    Nämä ovat vielä pienyrit­täjien hal­lus­sa, mut­ta ovat siir­tymässä nopeaa vauh­tia suuretn sijoi­tusy­htiöi­den hal­tu­un ja taas rahat val­u­vat veroparatiiseihin

  27. Itseäni järkyt­tää se kuin­ka kallista hoitoko­ti­a­sum­i­nen on ja kuin­ka paljon siihen käytetään verovaro­ja. Vuosi­ta­sol­la esim. muis­ti­sairaan hoitopaik­ka voi mak­saa 50.000 euroa! Sairaala­hoi­dos­sa sum­ma on vielä paljon suurempi.

    Kun tätä hoitoa usein tarvi­taan vuosia, niin kokon­aiskus­tan­nus nousee hir­muisek­si. Ei ihme, että vero­tuk­semme on kireää ja julk­ista sek­to­ria pide­tään pystyssä velkaantumalla.

    Mik­si kus­tan­nus- ja hoito­vas­tu­u­ta ei enem­mässä määrin sälytetä jälkeläisille, tai hoidet­ta­van omaan varallisuuteen?

    Olen keskustel­lut monien jo luovut­tanei­den van­hus­ten kanssa ja poikkeuk­set­ta he ovat vakaana tah­ton­aan toivoneet pää­sevän­sä pois tästä elämästä. Mil­loin uskallamme ava­ta keskustelun eutanasiasta?

  28. Vesa:
    Mik­si kus­tan­nus- ja hoito­vas­tu­u­ta ei enem­mässä määrin sälytetä jälkeläisille, tai hoidet­ta­van omaan varallisuuteen? 

    Hoidet­ta­van sukupol­ven var­al­lisu­u­teen. Se vas­taa parhaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la sen saman sukupol­ven omaa hoidon­tarvet­ta ja volyymia. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä nuorem­pi­en sukupolvien ansiot ja var­al­lisu­udet vas­taa­vat huonos­ti van­hempi­en sukupolvien hoidon­tarpeeseen. Tämä arkkite­htu­uri sal­lii täy­del­lis­es­ti sekä väestön että talouden supis­tu­misen tai supis­tamisen. Mikä voisi myös, val­lan hyvin, olla tavoiteltavaa. Uudet sukupol­vet voivat pain­ot­taa eri asioi­ta kuin van­hem­mat. Aika röyhkeää, mut­ta noin kirjoitin.

  29. Vesa:
    Itseäni järkyt­tää se kuin­ka kallista hoitoko­ti­a­sum­i­nen on ja kuin­ka paljon siihen käytetään verovaro­ja. Vuosi­ta­sol­la esim. muis­ti­sairaan hoitopaik­ka voi mak­saa 50.000 euroa! Sairaala­hoi­dos­sa sum­ma on vielä paljon suurempi.

    Kun tätä hoitoa usein tarvi­taan vuosia, niin kokon­aiskus­tan­nus nousee hir­muisek­si. Ei ihme, että vero­tuk­semme on kireää ja julk­ista sek­to­ria pide­tään pystyssä velkaantumalla.

    Mik­si kus­tan­nus- ja hoito­vas­tu­u­ta ei enem­mässä määrin sälytetä jälkeläisille, tai hoidet­ta­van omaan varallisuuteen?
    ‘snip’

    Tätähän palvelusetelijär­jestelmä juuri tarkoit­taa. Asi­akas itse kil­pailut­taa ja val­it­see palvelun, kun­ta tukee tulosi­don­naisel­la sum­mal­la, lop­ut mak­saa asiakas.
    Jos asi­akkaan rahat tai kun­to eivät riitä, sit­ten kun­ta tulee apuun.
    Yksinker­taista, mut­ta simppeliä!

  30. Vesa:

    Olen keskustel­lut monien jo luovut­tanei­den van­hus­ten kanssa ja poikkeuk­set­ta he ovat vakaana tah­ton­aan toivoneet pää­sevän­sä pois tästä elämästä. Mil­loin uskallamme ava­ta keskustelun eutanasiasta?

    Siinähän se kokoomuk­sen toive täyt­ty­isi, kun köy­hät, työt­tömät, sairaat ja van­huk­set tek­i­sivät eutanasian.

    Tietääk­seni rahat­to­muut­ta ei vielä ole määritel­ty sairaudek­si, eikä kroon­ista rahat­to­muut­ta paran­tu­mat­tomak­si sairaudeksi.

  31. Capel­la: Siinähän se kokoomuk­sen toive täyt­ty­isi, kun köy­hät, työt­tömät, sairaat ja van­huk­set tek­i­sivät eutanasian.

    Tietääk­seni rahat­to­muut­ta ei vielä ole määritel­ty sairaudek­si, eikä kroon­ista rahat­to­muut­ta paran­tu­mat­tomak­si sairaudeksi.

    En tiedä kokoomus­lais­ten ajatuk­sista, mut­ta muu­toin kom­ment­tisi on epäasiallinen.

    Vihreät otti tietääk­seni 2012 puoluekok­ouk­ses­saan myön­teisen kan­nan eutanasi­aan. Miten asi­aa on viety eteenpäin?

    Itsel­leni järkyt­tävin kohta­lo olisi pää­tyä lääkkeil­lä tur­rute­tuk­si, omais­ten uno­hta­mak­si, sängyssä vaipois­sa makaavak­si ja syötet­täväk­si ihmis­rau­niok­si vuosikausik­si. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa jol­lakin vuodeosas­tol­la omaa tulevaisuuttaan.

    Tehty­jen kyse­ly­tutkimusten mukaan ainakin 75 % suo­ma­lai­sista kan­nat­taa eutanasian lail­lis­tamista. Täl­lä het­kel­lä eutana­sia on suo­ma­laiselle lail­lis­es­ti mah­dolli­nen vain hakeu­tu­mal­la vaikka­pa Sveit­si­in. Vaatii aika paljon omaa var­al­lisu­ut­ta, eli tämä mah­dol­lisu­us on vain varakkaille.

    Käytän­nön saat­to­hoito­työssä kuole­maa Suomes­sakin joudute­taan syöpäpoti­lail­la run­saal­la mor­fi­inilääk­i­tyk­sel­lä, joka johtaa hen­gi­tyk­sen lakkaamiseen. Lääkäri joutuu täl­löin otta­maan henkilöko­htaisen riskin murhasyytteistä.

    Hoitotes­ta­ment­ti ei kor­vaa eutanasi­aa kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa. Eläin­suo­jelu­la­ki kieltää eläin­ten kär­simys­ten pitkit­tämisen, mik­si ihmiset pakote­taan kär­simään? Miten olisi palvelusetelin käyt­tämi­nen lail­liseen, ammat­ti­taitois­es­ti avustet­tuun tomu­ma­jansa jättämiseen?

  32. Eikö olisi parem­pi että hal­li­tu­so­hjel­ma jät­täisi jotain päätän­tä­val­taa hal­li­tuk­selle, eikä vaan pilkulleen toteuteta yhtä agendaa?

  33. Vesa:Käytän­nön saat­to­hoito­työssä kuole­maa Suomes­sakin joudute­taan syöpäpoti­lail­larun­saal­la mor­fi­inilääk­i­tyk­sel­lä, joka johtaa hen­gi­tyk­sen lakkaamiseen. Lääkäri joutuu täl­löin otta­maan henkilöko­htaisen riskin murhasyytteistä. 

    Tässä kohdin kir­joi­tat varsin epä­tarkasti. Kun syöpä­sairas­ta hoide­taan suurehkoil­la mor­fi­ini­an­nok­sil­la, tarkoituk­se­na ei ole kuole­man joudut­ta­mi­nen. Kyse on oireen­mukaises­ta hoi­dos­ta, jos­sa käytetään, poti­laan tai hänen omais­ten­sa luval­la, riit­tävää annos­ta kip­ulääket­tä. Jos tästä seu­raa kuole­ma, se on sivu­vaiku­tus, jon­ka riskin poti­las (tai hänen omaisen­sa) on hyväksynyt. Täm­möisiä riske­jä joudu­taan hoito­työssä otta­maan. Yhtään lääkäriä ei ole tuomit­tu tai edes syytet­ty täl­lais­es­ta käyvän hoidon suosi­tuk­sia nou­dat­tavas­ta toiminnasta.

    Jopa “riskit­tömään” toimen­piteeseen sisäl­tyy aina pieni ris­ki. Esimerkik­si jalas­sa ole­van rakon puhkaisu on äärim­mäisen ruti­ini­no­mainen toimen­pide, mut­ta voihan siihen jalka­an iskeä kaikesta huoli­mat­ta antibioot­tire­sistent­ti bak­teeri, joka aiheut­taa veren­myrky­tyk­sen ja kuole­man. Ei sil­loinkaan lääkäriä raa­ha­ta käräjille.

    Eri asia on se, että jos lääkäri antaisi saman mor­fi­ini­an­nok­sen samalle poti­laalle samas­sa tilanteessa sanoen aiko­vansa todel­lakin joudut­taa tietois­es­ti kuole­maa, hän tek­isi murhan. Kyse on seman­ti­ikas­ta, mut­ta sil­lä on erit­täin suuri eet­ti­nen ja juridi­nen merkitys.

  34. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tässä kohdin kir­joi­tat varsin epä­tarkasti. Kun syöpä­sairas­ta hoide­taan suurehkoil­la mor­fi­ini­an­nok­sil­la, tarkoituk­se­na ei ole kuole­man joudut­ta­mi­nen. Kyse on oireen­mukaises­ta hoi­dos­ta, jos­sa käytetään, poti­laan tai hänen omais­ten­sa luval­la, riit­tävää annos­ta kip­ulääket­tä. Jos tästä seu­raa kuole­ma, se on sivu­vaiku­tus, jon­ka riskin poti­las (tai hänen omaisen­sa) on hyväksynyt. Täm­möisiä riske­jä joudu­taan hoito­työssä otta­maan. Yhtään lääkäriä ei ole tuomit­tu tai edes syytet­ty täl­lais­es­ta käyvän hoidon suosi­tuk­sia nou­dat­tavas­ta toiminnasta. 

    Kiitos tarken­nuk­ses­ta. Yhtään lääkäriä ei pidäkään kuvauk­sesi mukaises­sa tilanteessa aset­taa syytteeseen. 

    Totean vain, että näis­sä tapauk­sis­sa olemme tosial­lis­es­ti hyvin lähel­lä eutanasi­aa. Eri­tyis­es­ti kun ote­taan huomioon myös se, että mor­fi­inil­la ei ole tarkoi­tus paran­taa poti­las­ta, vaan vähen­tää kivuista johtu­vaa kär­simys­tä ja sanois­in tietoise­na, toden­näköisenä sivu­vaiku­tuk­se­na joudut­taa kuolemaa.

    Näin ollen myös lääkärei­den ase­man helpot­tamisek­si lailli­nen eutana­sia olisi tarpeelli­nen. Mon­et lääkärit eivät halu­aisi olla osal­lisi­na niis­sä, eikä heitä siihen pidä tietenkään pakottaakaan.

  35. Vesa: En tiedä kokoomus­lais­ten ajatuk­sista, mut­ta muu­toin kom­ment­tisi on epäasiallinen.

    Sarkas­mia. Kan­natan kyl­lä eutanasi­aa, mut­ta vain tilanteessa, jos­sa ihmi­nen on paran­tu­mat­tomasti sairas.

    Van­huk­sien elämän­laadun kannal­ta merkit­tävin asia on, että jokaisel­la on joku ihmi­nen, joka välit­tää ja on läsnä.

    Tätä ei kor­ja­ta rahal­la, tai eutanasial­la, vaan yhteiskun­nal­lisel­la muu­tok­sel­la, jos­sa van­huk­si­akin arvostetaan.

  36. Capel­la: Van­huk­sien elämän­laadun kannal­ta merkit­tävin asia on, että jokaisel­la on joku ihmi­nen, joka välit­tää ja on läsnä.

    Tätä ei kor­ja­ta rahal­la, tai eutanasial­la, vaan yhteiskun­nal­lisel­la muu­tok­sel­la, jos­sa van­huk­si­akin arvostetaan. 

    Uskoisin, että Vesa tarkoit­ti sitä tilan­net­ta, jos­sa kyse on pahasti demen­toituneesta van­huk­ses­ta, joka ei ole tässä maail­mas­sa. Heitä on paljon, ja hei­dän hoita­misen­sa sitoo paljon resursseja.

    Pitää uskaltaa kysyä se kysymys, mitä ja ketä tämä toim­inta palvelee. Ennen kuin kukaan vääräleu­ka väit­tää min­un ehdot­ta­van hyödyt­tömien yksilöi­den hävit­tämistä, niin ammun sen väit­teen alas. Sitä en tarkoi­ta, eikä tätä pitäisi sekoit­taa eutanasiaan.

    Mei­dän pitäisi kuitenkin uskaltaa käy­dä keskustelua siitä, onko nykylääketi­eteen tar­joa­ma elämän pitkit­tymi­nen ihan sitä, mitä oikeas­t­aan halu­amme edes siinä tilanteessa, jos olemme itse demen­toituneena. Ainakin oma­l­ta kohdal­tani olen vah­vasti sitä mieltä, että jos min­uuteni on sam­munut kuollei­den neu­ronien mukana, ruumis­tani ei tarvitse yrit­tää pitää hengis­sä. Min­un elämäni lop­puu min­uuteni lop­pu­un, ei kehoni toim­into­jen sammumiseen.

    Kaikille kansalaisille pitäisi olla pakolli­nen vaik­ka viikon mit­tainen kansalais­palvelu van­hus­ten­huol­los­sa. Se avaisi silmiä ymmärtämään prob­lemati­ikan eri aspekteja.

    Van­hus­ten arvokas­ta kohtelua on help­po vaa­tia, ja siitä vaa­timuk­ses­ta on vaikea olla eri mieltä. En minäkään ole siitä eri mieltä. Kuitenkin sen ajatuk­sen jalka­ut­ta­mi­nen van­hus­ten­hoidon lat­ti­ata­solle on kokon­aan toinen juttu.

Vastaa käyttäjälle Vesa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.