Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa

1.11.2014 · Aihe: Tulevaisuuden kunta, _ 

Terveisiä propellipäätyöryhmästä. Juha Kostiainen on toimittanut meille seuraavan tiedon:

Jos tehdään harpilla vaikutusalueen kokoiset ympyrät kaupunkien ympärille ja lasketaan asukasluvut, saadaan seuraava tulos

  • Helsinki, 100 km, 1,8 miljoonaa asukasta;
  • Tampere, Turku ja Oulu 50 km, 1,2 miljoonaa asukasta;
  • Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Lappeenranta 30 km, 1,2 miljoonaa asukasta;
  • Muut maakuntakeskukset ja maakuntien 2-keskukset 15 km, 600 000 asukasta.

Yhteensä näillä kaupunkiseuduilla asuu 90 % koko maan väestöstä.

Luku pienenee, mutta vain vähän, jos ympyröitä pienennetään.

Jotenkin tuntuu luontevalta, että pohdittaessa kunnan toimintatapoja, myös nämä 90 % suomalaista otetaan huomioon.

Kommentit

103 Vastausta artikkeliin “Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa”

  1. Jorma Nordlin kirjoitti 1.11.2014 kello 11:44

    Minä kun olen miettinyt jos muuttaisin kauemmaksi Helsingistä. Ei ole järkeä maksaa näin paljon asumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Kalle K kirjoitti 1.11.2014 kello 11:56

    Olisi mielenkiintoista tietää montako hehtaaria peltomaata ja montako maatilaa noiden samojen ympyröiden sisään mahtuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2014 kello 13:12

    Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petteri Kosonen kirjoitti 1.11.2014 kello 12:04

    Harpilla tehdyt ympyrät ovat tietysti hallinnollisia rajoja parempi keino vaikutusalueiden määrittelyyn, mutta vielä mieluummin kannattaisi käyttää tietoja saavutettavuudesta tai työssäkäynnistä. Tämä noin yleisluontoisena huomiona, joka ei siis käytännössä vaikuta Osmon varsinaiseen pointtiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  5. Pekka Pietilä kirjoitti 1.11.2014 kello 12:42

    Onko virheet poistettu? Monia asuntoja on näennäiskirjattu nimille, jiksi että saadaan tukiaisia valtiolta. Tätäkin asiaa propelleilla ja silmillä voisi selvittää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Kalle kirjoitti 1.11.2014 kello 12:57

    Voihan sen noin ilmaista, mutta kun ajaa pari kilometriä Helsingin keskustasta, ollaan jo haja-asutusalueella. Siitä vielä muutama kilometri, niin ollaan maaseudulla. 😀 Käytännössä hyvin pieni osa suomalaisista asuu kaupunkimaisesti, vaikka Munkkivuoret tms. laskettaisiin kaupunguksi.

    Suosittelisin työryhmälle kolmen viikon pakollista matkaa Pariisiin, Lontooseen ja New Yorkiin niin, että sanan Kaupunki merkitys selviäisi. Jatketaan ajatusleikkiä sen jälkeen. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 1.11.2014 kello 13:22

    Itse rajaisin varsinaisen kaupunkialueen Helsingin osalta Vironniemelle, Katajannokka toki mukaanlukien. No, ehkä Töölö, osa Meilahdesta ja Munkkiniemestä, sekä Kallio, Vallila ja osa Pasilaa voitaneen laskea mukaan.

    Ainakin jo Espoo vaikuttaisi olevan lähes kokonaisuudessaan jonkinlaista haja-asutusaluetta. Vantaata en yhtä hyvin tunne, mutta oletan, että siellä on tilanne paljolti Espoota muistuttava.

    Mihin “kunnan toimintatapoihin” kirjoitus mahtaa viitata?

    Espoossa ei ole edes teiden (tai katujen) risteyksiin merkitty monin paikoin kuin ainoastaan risteävän tien nimi. Kyllä nähdäkseni kaupungissa pitäisi kertoa risteyksissä tuo tieto molempien katujen (tai teiden) osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Capella kirjoitti 1.11.2014 kello 14:01

    Koko Suomen väestö mahtuu helposti Hki-Tku-Tre -kolmioon.

    Nyt, asetetaan pisteet Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Pori-Uusikaupunki-Turku-Raasepori ja tämän monikulmion hyvin karkea pinta-ala on yhtä kuin koko Suomen viljelyala myös kesanto laskettuna mukaan.

    Käytännössä siis koko Suomen väestö voisi asua Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla, mutta lisäksi lähes koko Suomen ruuantuotanto sopisi lounaiseen Suomeen.

    Loput Suomesta voisi perustellusti jättää järjestelmään, jossa metsätalous ja erämaa-alueet vuorottelevat.

    Tämä järjestely olisi taloudellisesti erittäin järkevää, koska se muun muuassa nostaisi maatalouden kannattavuutta ja väestöntiheys nostaisi automaattisesti talouskasvua noilla kolmella kaupunkiseudulla.

    Tämä on myös todennäköinen tilanne vuoden 2100 tienoilla, koska kaupungistuminen jatkuu voimakkaana megatrendinä kautta maailman.

    Venäjällä on vastaavanlainen kehitys meneillään ja syrjäseudut tyhjenevät. Muistuu mieleen eräs yksityiskohta Putinin kyselytunnilta hieman Krimin tapahtumien jälkeen. Häneltä kysyttiin mielipidettä Alaskasta ja hän vastasi jotenkin näin: “emme me Alaskaa halua, sinnehän pitäisi maksaa jotain tukia”.

    Esimerkiksi biotalouden pyörittämiseksi ei tarvitse ylläpitää yli 300 kuntaa, koska metsäteollisuuden robotisaatio on aivan nurkan takana. Uusin kehitys on kevyet harvennuskoneet, jotka korvasivat loputkin metsureista. Lisäksi työmaille mennään tulevaisuudessa kuten öljynporauslautoillekin. Raaka-aineiden hankinta ei vaadi kyliä kylkeensä.

    Hki-Tku-Tre kolmioon pitäisi rakentaa suurnopeusjunaraide, joka yhdistäisi nämä kolme kaupunkiseutua toisiinsa. Viisi miljoonaa ihmistä ja tulevat pari miljoonaa maahanmuuttajaa tarvitsevat nopeaa joukkoliikennettä.

    Keskusta näyttää nyt olevan seuraavien vaalien voittaja, mutta heillä on vastassaan valtava poliittinen ansa. He eivät voi enää jatkaa hajasijoituspoliitiikallaan, koska se olisi poliittinen itsemurha. Nuoremmat sukupolvet eivät sitä tahdo, eivätkä keskuskunnista palveluita hakevat vanhuksetkaan.

    Keskustahan on käytännössä julistanut vain biotalouden sanomaa, mutta unohtanut mainita tavoitteensa kaiken hajasijoittamisesta, joka on absurdia ja taloudellisesti pähkähullua.

    Seuraavissa vaaleissa on kyse Suomen tulevaisuudesta ja varsinkin siitä, astuuko Suomi tulevaisuuteen vai menneisyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  9. Tomi kirjoitti 1.11.2014 kello 15:29

    Laskekaa, kuinka suuri on maatalous- ja kehitysaluetukien osuus valtion budjetista. Tarkkaa lukua on mahdoton tietää mutta varmaankin se on lähempänä 20% kuin 10%. Tämä valtava summa menee siis merkittävän pienelle osalle ihmisistä – vaikka ei kuitenkaan vain viidelle prosentille, koska maataloustuilla Thaimaan-matkoja hankkivat elävät usein kaupungeissa.

    Keskusta on seuraava päähallituspuolue, joten summa ei ainakaan ole pienenemään päin. Hienoa elää maassa, jossa on varaa tuhlata näin holtittomasti. Vielä olemme rikkaita!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Liian vanha kirjoitti 1.11.2014 kello 15:32

    Väki muutti pois maaseudulta jo 60-70-luvuilla.

    Ensin lähtivät nuoret , osa kaupunkeihin, osa Ruotsiin ja muihin maihin.

    Vanhukset muuttivat 70-80-luvulla heti kun velkojen armahduslaki antoi siihe oikeuden.

    Meillä on elätetty myyttiä asutusta maaseudusta 30 vuotta.

    Ihmiset asuvat taajamissa, eivät välttämättä edes kymmenien tuhansien keskuksissa mutta taajaan asutussa kylässä kuitenkin .

    Vaikka ne näyttävät maaseudulta niin taajama se silti on.

    Nyt meillä on menossa seuraava vaihe kun pienet taajamat kuolevat ja ihmiset muuttavt suurempiin.Asuntojen rvon tippuminen ja hintojen eriytyminen on varma merkki muutoksesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  11. TL kirjoitti 1.11.2014 kello 15:53

    Osmo Soininvaara: Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää.

    Onhan se nähty jo vuosikymmenten ajan, että tietty osa Suomesta autioituu. Ei Tampereelta tarvitse edes 50km päähän mennä, kun näkee paljon autioituneita taloja, tyhjiä liiketiloja ja omakotitalot lahoavat pystyyn kun ei ole asukkaita eikä ostajia.

    Ennemmin tai myöhemmin osa Suomea pitäisi julistaa 2. luokan joutomaaksi, jossa saa tukia ja palveluita vain rajatusti.

    Suosittelisin myös Vihreille sellaista opintoretkeä, että ajatte autolla (tai polkupyörällä) Helsingistä Pietariin ja käytte matkalla vähän syrjäkyliäkin katsomassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Kalle jokela kirjoitti 1.11.2014 kello 16:28

    Osmo Soininvaara: Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää

    Se on juuri se mitä kaupunkilaiset vihreät niin suojelevat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Junatan Jusulman kirjoitti 1.11.2014 kello 17:17

    Mitä ovat nämä maakuntien 2-keskukset? Olisiko jossain lista näistä alueista? Onko kyseessä vain maakunnan keskuksen jälkeen toiseksi suurin kaupunki? En ole ennen törmännyt termiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Raimo K kirjoitti 1.11.2014 kello 17:39

    Pekka Pietilä:
    Onko virheet poistettu? Monia asuntoja on näennäiskirjattu nimille, jiksi että saadaan tukiaisia valtiolta. Tätäkin asiaa propelleilla ja silmillä voisi selvittää

    Tätä voisi tosiaan selvittää. Ainakin minua kiinnostaisi tietää, miten valtiolta saadaan tukiaisia asunnoille/nimille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Risto Peltola kirjoitti 1.11.2014 kello 17:43

    Eli 88 % väestöstä asuu alueella, joka on noin 19 % maa-alasta.

    Samaa periaatetta voidaan jatkaa eteenpäin ja taaksepäin: Helsingin seudulla 90 % väestöstä asuu alueella, joka on noin 10 % seudun maa-alasta. Harvaan asutuilla alueilla 90 % väestöstä asuu alueella, joka on noin 10 % noiden alueiden maa-alasta.

    Samaa periaatetta voidaan jatkaa, lähes loputtomiin, kuten Borgesin haarautuvien polkujen puutarhassa.

    Tai voidaan todeta vähän tylsemmin:
    Helsingissä asuu 11 % Suomen väestöstä alueella, joka on 0,07 % Suomen pinta-alasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 1.11.2014 kello 17:47

    Tuohon Helsingin ympyrään kuuluu Tallinna.

    Saas nähdä miten virolaiset ottavat vastaan ropellipäiden ehdotukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  17. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 1.11.2014 kello 18:15

    Suurten kaupunkien suhteen olet oikeassa vaikutusalueen suhteen, mutta ainakin Porin vaikutusalue on hiukan liioiteltu. Porista 30 kilometrin päässä olevat Pomarkku, Lavia ja Poriin kuuluva Ahlainen ovat syvää maaseutua. Ne ovat kaikki Suomenselän alueella ja perinteisesti köyhiä, sillä maa on kivistä ja karua. Henkisesti alue ei eroa Pohjois-Savosta tai -Karjalasta kuin ilottomuudellaan.

    Valtatien 2 suunnassa vastaan tulee Harjavalta, joka on ihan oma kaupunkikeskuksensa. Valtatietä 8 etelään mentäessä 30 km vaikutusalue on järkevä, sillä Luvia (n. 20 km päässä) kuuluu Porin vaikutuspiiriin, kun taas Eurajoki (35 km päässä) on Rauman vaikutuksessa. Raumalla, vaikka se onkin pikkukaupunki, on kokoaan suurempi vaikutuspiiri historiallisista syistä.

    Tosin tässä “kaupunki-Suomen” määrittelyssä määritellään itse asiassa taajama-Suomea: aluetta, jossa tapaa laajahkoja yhtenäisiä omakotitaloalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  18. Oikeistodemari kirjoitti 1.11.2014 kello 18:20

    Myydään noiden harpinvetojen ulkopuolelle jäävä osuus Suomesta venäläisille. Saadaan rahaa peruspalveluihin ja tuo turhan iso alue, joka palvelee vain 10 % suomalaisista, saadaan pois kuleksimasta. Eiku…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Ila I kirjoitti 1.11.2014 kello 19:03

    Tarkoitetaanko tässä vaikutusalueympyrän halkaisijaa vai sädettä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.11.2014 kello 19:08

    Sädettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Maaseutulainen kirjoitti 1.11.2014 kello 19:03

    “Yhteensä näillä kaupunkiseuduilla asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilometrin päässä kaupungista vai 200 kilometrin päässä kaupungista. Melko samanlaiselta se näyttää ja elämän käytännöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikulttuurista tai kaupungin mahdollisuuksista ei ole tietoakaan. Ainoa järkevä keino saavuttaa kaupungin palvelut on oma auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  22. Timo P. kirjoitti 1.11.2014 kello 19:41

    Miksi Helsingin säde on 100 km ja Oulun vain 50 km? Sisältääkö Helsingin ympyrä myös Hämeenlinnan? Oulun työssäkäyntialue ulottuu kauemmaksi kuin 50 km. Joka kaupungilla pitäisi olla sama säde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Jouni Vauhkonen kirjoitti 1.11.2014 kello 20:10

    Odella on pointti. Mutta voisi asian ilmaista niinkin, että haja-asutusalueella asuu vieläkin miljoona ihmistä. Ei ihan vähän siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Kalle kirjoitti 1.11.2014 kello 20:14

    Osmo Soininvaara:
    Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää.

    Eli suurin osa suomalaisista asuu nurmijärveläisittäin! Itse en pidä tuota kovin hyvänä saavutuksena “kaupunkisuunnittelulle”. Maksamme nyt niistä virheistä, mitä tuli 50-luvulta eteenpäin tehtyä, rakennettaessa lähiöitä. Jotain positiivista oli tänään HS:ssa. Jossain Helsingin ulkopuolella aloitetaan ja laitetaan talokaupalla huonokuntoisia kiinteistöjä matalaksi!

    Samassa lehdessä taisi olla juttu Nurmijärvestä, miten se on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa. Asukkaita on rapiat alle 40 000, eli se kannattaa jakaa pariin kolmeen osaan. Kuntauudistusta siis tarvitaan. Samassa jutussa kerrottiin, miten suomalaiset ovat onnistuneet rakentamaan hajaasutusalueelle, ilman raideyhteyttä, kerrostaloslummia. Missään muualla Länsi-Euroopassa tuo ei onnistuisi, paitsi Ranskassa, joka tekee noita laittomille siirtolaisilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Juho Laatu kirjoitti 1.11.2014 kello 20:46

    Jotenkin tuntuu luontevalta, että pohdittaessa kunnan toimintatapoja, myös nämä 90 % suomalaista otetaan huomioon.

    Millä tavalla noita suomalaisia ei ole otettu huomioon? Mikä on ongelma, ja mitä pitäisi muuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. juupa juu kirjoitti 1.11.2014 kello 21:36

    Katos vaan. Ensimmäistä kertaa mut nimetään kaupunkilaiseksi. Omasta mielestäni olen kyllä ihan pesunkestävä maalaisjuntti enkä halua muuksi muuttua. Eli voisitteko vähän lyhentää sen harpin sädettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Seppo S kirjoitti 2.11.2014 kello 4:46

    Luvuista päätellen MTK:n poliittisen siiven eli keskustan kannatus pitäisi olla alle 5 prosenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Viherinssi kirjoitti 2.11.2014 kello 8:49

    Maaseutulainen: Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilometrin päässä kaupungista vai 200 kilometrin päässä kaupungista

    Työssäkäyntialue?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  29. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 2.11.2014 kello 9:24

    Jäin miettimään vielä tuota sanan “vaikutusalue” merkitystä. Milloin jokin alue on esim. Helsingin vaikutusalueella? Ajatellaanko tässä työssäkäyntiä, kauppareissuja vai käyntejä muiden palveluiden piirissä suhteessa asuinpaikkaan?

    Se, että joku asuu jonkun enemmän tai vähemmän satunnaisen harpinkäyttäjän piirtämän säteen sisäpuolella ei taida tuohon (Kaupunki-Suomessa asumiseen) välttämättä riittää, ainakaan ilman riittäviä perusteita. Mitä vaikutusta tai vaikutuksia on tarkoitus tarkastella? Onko kyse ns. talousvaikutuksista?

    Mietitäänkö nyt asioita päätöksenteon alueellisen ulottuvuuden sekä sen rajauksen (ja) oikeutuksen perusteiden kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.11.2014 kello 21:43

    Vaikutusalue voidaan määrittää taksitestillä. Otetaan taksi ja sanotaan “keskustaan”. Jos taksi ei kysy mitään vaan suuntaa kohti keskustaa, ollaan kaupungin vaikutusalueella. Toimii vaikkapa Espoon keskuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Countryboy kirjoitti 2.11.2014 kello 9:59

    Mikä propellipääryhmä tässä nyt töitä tekee ?

    Ryhmäähän johtaa kokoomuksen puoluevaltuuskunnan jäsen ja YIT:n palveluksessa oleva keskittäjä/urbanisti. Tulokset ja näkökulmat ovat varmaan tämän mukaisia. Myös työryhmän jäsenet ovat pääosin keskittäjiä, jotka eivät näe maaseudulla mitään arvoa. Sieltä kuitenkin tulee mm. puhdas vesi Helsinkiin ja myös energia (tosin Venäjän maaseudulta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. eemil kirjoitti 2.11.2014 kello 10:51

    “Jotenkin tuntuu luontevalta, että pohdittaessa kunnan toimintatapoja, myös nämä 90 % suomalaista otetaan huomioon.”

    Mitä em. tarkoittaa, otetaanko kuntien toimintatavoissa vain 10 % suomalaista huomioon ?
    Miten tällainen toiminta ilmenee ?
    Mitä etuisuuksia pitäisi näille 90 % suomalaiselle vielä lisätä ?

    Mitä konkreettista propellipäätyöryhmällä on esittää? Siis jotakin , ettei heitto jää vain provokaatiotasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. R. Silfverberg kirjoitti 2.11.2014 kello 11:28

    Maaseutulainen:
    “Yhteensä näillä kaupunkiseuduilla asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilometrin päässä kaupungista vai 200 kilometrin päässä kaupungista. Melko samanlaiselta se näyttää ja elämän käytännöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikulttuurista tai kaupungin mahdollisuuksista ei ole tietoakaan. Ainoa järkevä keino saavuttaa kaupungin palvelut on oma auto.

    Näin on. Silloin voi sanoa asuvansa kaupungissa kun voi esim piipahtaa ravintolassa ilman että on oltava selvin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  34. ij kirjoitti 2.11.2014 kello 11:55

    Nuo vaikutusaluesäteet ovat jopa hieman konservatiivisia, kun katsoo mikä alue toimii käytäänössä yhtenä työssäkäyntialueena. Eli vaikutusalue on se, jonka sisällä keskuskunnan vaikutus työmarkkinoihin on hallitseva. Jos ajatus tuntuu kovalta, niin voi miettiä miltä Uudenmaan työmarkkinat näyttäisivät, jos Turku olisi säilyttänyt pääkaupungin aseman.

    Itse käyn tätä nykyä Oden mainitsemasta 30 km säteen maakuntakeskuksesta 70 km päässä olevassa teollisuusyrityksessä töissä. Firman työntekijöistä noin 1/6 tulee tästä maakuntakeskuksesta (kimppakyyti). Vaikka yritys sijaitseekin syvällä maaseudulla, ei se löydä ammattilaistyövoimaansa kuin pieneltä osalta edes naapurikunnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Raimo K kirjoitti 2.11.2014 kello 13:15

    Tomi:
    Laskekaa, kuinka suuri on maatalous- ja kehitysaluetukien osuus valtion budjetista. Tarkkaa lukua on mahdoton tietää mutta varmaankin se on lähempänä 20% kuin 10%. Tämä valtava summa menee siis merkittävän pienelle osalle ihmisistä – vaikka ei kuitenkaan vain viidelle prosentille, koska maataloustuilla Thaimaan-matkoja hankkivat elävät usein kaupungeissa.
    ‘snip’

    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ovat tämän vuoden budjetissa 2 688 489 000 euroa, josta maatalouden osuus on 1 984 568 000 euroa.
    Koko budjetin menojen loppusumma on 54 678 848 000 euroa, siitä voi laskea, kuinka lähellä tuota 20 prosenttia ollaan.
    Valtava summa kylläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Raimo K kirjoitti 2.11.2014 kello 13:17

    Osmo Soininvaara:
    Sädettä.

    Niinpä. Mutta toisaalta esim. Tampere ei kansainvälisten kriteerien mukaan ole kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 2.11.2014 kello 13:32

    Osmo Soininvaara:
    Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää.

    Tämä osoittaa virheelliseksi sen tämän blogin kommenteissa usein toistuvan väitteen, että luonnon tila jotenkin kohenisi, jos kaikki ihmiset muuttaisivat Helsinkiin tai muille kaupunkialueille.

    Suurin osa on jo muuttanut, mutta miten on samaan aikaan käynyt metsien, soiden ja ranta-alueiden? Ne on valjastettu entistä tehokkaampaan käyttöön eikä väestön keskittyminen siis ainakaan Suomessa ole onnistunut turvaamaan luontoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  38. B.J kirjoitti 2.11.2014 kello 15:26

    Osmo Soininvaara:
    Sädettä.

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Tuohon Helsingin ympyrään kuuluu Tallinna.

    Saas nähdä miten virolaiset ottavat vastaan ropellipäiden ehdotukset.

    Ja Lappeenrannasta 30 km haukkaa Viipurin esikaupunkialueita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Pirjo kirjoitti 2.11.2014 kello 18:52

    Niin ja Kempeleellä oli ainakin joskus aiemmin kyltti pohjoisesta tultaessa – “olet Etelä-Suomessa”. Lähes kaikki asumme siis Etelä-Suomessa.

    100 km Helsingistä vaatii usein oman auton ja aikaa jopa 2 tuntia. Sikäli ym. 90 % analyysiin pitää suhtautua varauksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Pirjo kirjoitti 2.11.2014 kello 18:54

    Tallinnakin mahtuu säteen sisään. Etelä-Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Petja Y kirjoitti 2.11.2014 kello 20:01

    Maaseutulainen:
    “Yhteensä näillä kaupunkiseuduilla asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilometrin päässä kaupungista vai 200 kilometrin päässä kaupungista. Melko samanlaiselta se näyttää ja elämän käytännöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikulttuurista tai kaupungin mahdollisuuksista ei ole tietoakaan. Ainoa järkevä keino saavuttaa kaupungin palvelut on oma auto.

    20km päästä on vielä melko yleistä käydä kaupungissa töissä ja joskus muutenkin. Tuo 100km Helsingistä taas kuulostaa minulle melko kaukaiselta, mutta en tunne asiaa kovin hyvin. Miten 100km päässä asuvat käyttävät Helsinkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.11.2014 kello 21:39

    Jos minä olisin tehnyt tuon laskelman, olisin pienentänyt Helsingin ympyrän 50 km:iin ja tehnyt omat ympyrät Riihimäen, Järvenpään ja Hyvinkaan ympärille sekä varmaankin pienen ympyrän (15 km) myös Lohjan ympärille. Tuo 90 % olisi pienentynyt vähän, mutta tyhjän alueen osuus pinta-alasta olisi lisääntynyt paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 2.11.2014 kello 23:46

    Pääkaupunkiseuru ei ole edullinen työpaikka kenellekään. Uudellamaalla työmatkat ovat pisimpiä.

    Mediaanitarkastelussa työmatka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyimpiä työmatkat olivat syrjäseuduilla, Kainuussa 3,7 km kun taas Uudellamaalla 9,8 km.

    Ero on aika merkittävä ja Uudemaan pitkä työmatkat aiheuttavat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0

    Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla on myös eniten pendelöiviä eli kunnasta toiseen kulkevia

    Uudellamaalla myös kaikki työmatkat ovat pidempiä kuin muualla eli jopa keskustassa asuvien työmatkat ovat lyhyempiä Kepulandiassa kuin Helsingissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  44. Juho Laatu kirjoitti 2.11.2014 kello 23:46

    Osmo Soininvaara:
    Olennaista on, että noiden ympyröiden ulkopuolelle jää suurin osa Suomesta, joka onkin sitten melkein tyhjää.

    Olennaista on sekin, että Euroopan suurimpien keskusten ympärille piirrettyjen ympyröiden ulkopuolelle jää Suomi, joka onkin sitten melkein tyhjää. Samoin Utsjoella taajamien ulkopuolella on melkein tyhjää. Että semmoista tyhjyyttä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  45. Syltty kirjoitti 3.11.2014 kello 7:42

    Maaseutulainen:
    “Yhteensä näillä kaupunkiseuduilla asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilometrin päässä kaupungista vai 200 kilometrin päässä kaupungista. Melko samanlaiselta se näyttää ja elämän käytännöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikulttuurista tai kaupungin mahdollisuuksista ei ole tietoakaan. Ainoa järkevä keino saavuttaa kaupungin palvelut on oma auto.

    Tuo nyt riippuu ihan puhtaasti siitä mitä tarkastellaan. Jos asuu haja-asutusalueella niin kävelyetäisyydellä ei ole postia tau kauppaa, asuipa kasvukeskuksen kyljessä vai 200 km päässä. Sensijaan 200 km päässä keskustasta kaikkialle on 200 km matkaa, 20 km päässä vain se 20 km.

    Tuolla etäisyydellä on jo aika suuri merkitys mm. työn ja ammatin kannalta.

    Sen 20 km huitaisee vaikka taksilla, 200 km ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. eemil kirjoitti 3.11.2014 kello 8:18

    Raimo K: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ovat tämän vuoden budjetissa euroa, josta maatalouden osuus on euroa.
    Koko budjetin menojen loppusumma on euroa, siitä voi laskea, kuinka lähellä tuota 20 prosenttia ollaan.
    Valtava summa kylläkin.

    Mitä kuluttajien ruokatuki- kuuluu maaseutu vs. kaupunkiasumiseen ?

    Pitäisikö suomalaisten ruoka tuottaa kaupungeissa vaikkapa Helsingin keskuspuistossa ? Toisaalta Helsingin kaupunki on yksi Suomen suurimmista maataloustukien saajista, tosin vasta Björn Wahlroosin ja Herlinin jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Juho Laatu kirjoitti 3.11.2014 kello 8:39

    Liian vanha: Pääkaupunkiseuru ei ole edullinen työpaikka kenellekään. Uudellamaalla työmatkat ovat pisimpiä.

    Mielenkiintoinen tilasto. Asiat ovat näköjään vähän toisin kuin ensin luulisi.

    Ajassa mitattuna Uudenmaan työmatkat lienevät suhteellisesti vielä pidempiä. Yli puolen tunnin työmatka taitaa olla ihan normikamaa pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Michael Perukangas kirjoitti 3.11.2014 kello 9:29

    Eri kokoiset paikat eroavat toisistaan hyvinkin monessa suhteessa, ihan riippumatta siitä, kuinka paljon valoa niihin jaksetaan kantaa aluepolitiikan nimissä. Mitä isompi paikka, sitä enemmän työvoimaa, sitä enemmän työpaikkoja, sitä enemmän asuntoja ja sitä enemmän liikennettä ja muuta infrastruktuuria.

    Gravitaatiomallissa kahden paikkakunnan välinen vetovoima on sitä suurempi, mitä suuremmista paikkakunnista on kyse ja mitä pienempi niiden välimatka on. Jos leikittäisiin, että paikkakunnat ovat fyysisiä kappaleita, silloin suuremmalla kappaleella on suurempi vetovoima.

    Gravitaatiomalli on tietenkin raaka yleistys, eikä tee oikeutta paikkojen yksilöllisille erityispiirteille, kuten luonnonvarojen läheisyydelle. Kuitenkin empiria vahvistaa säännön: aika harvassa ovat esimerkiksi Helsingistä Pornaisiin työn perässä sukkuloijat, esimerkiksi siitä ihan pikkuriikkisestä syystä, että Pornaisissa on – tietenkin – vähemmän työpaikkoja että homogeenisempi työpaikkatarjonta. Sen sijaan esimerkiksi juuri sieltä Pornaisista kyllä tullaan Helsinkiin töihin. Siihen, miksi siellä asutaan, en aio tässä sanoa mitään, esimerkiksi siitä syystä että en osaa.

    Työssäkäyntialueen tulee olla sellainen, jonka sisäpuolella on olemassa työmarkkinat. Ja Lapissa tämän alueen voi joutua piirtämään harpilla, jonka säde on 300 kilometriä. Tai enemmän. Esimerkiksi Utsjoen Nuorgamista lähimpään edes keskisuureen kaupunkiin, Rovaniemelle, on 496 kilometriä. Minne olisi Helsingistä 496 kilometriä? Esimerkiksi Kokkolaan.

    Jos 80 kilometriä Etelä-Suomessa vie aivan toiseen todellisuuteen, Lapissa se voi olla matka lähimpään kauppaan. Siis hyvässä tapauksessa. Sehän on sellainen poronkusema. Käytännössä työssäkäyntietäisyyden asettaminen 80 kilometriin johtaa syrjäseutujen tyhjenemiseen, koska eihän nyt esimerkiksi Enontekiön, Inarin tai Sodankylän perukoilta välttämättä ole ainuttakaan työpaikkaa saatavilla 80 kilometrin sisäpuolella, jos kunnan sisälläkin välimatka suunnikkaan kärjestä toiseen on yli 200 kilometriä. 200 kilometriä?! Kyllä. Sama välimatka kuin Helsingistä Mikkeliin tai Raumalle.

    Eivät vaan paikkakunnat eroa toisistaan, vaan myös niiden ihmisten elämäntavat. Suurten kaupunkien asukkailla on vähemmän autoja kuin pienien paikkakuntien asukkailla, koska suurissa kaupungeissa on parempi joukkoliikenne ja pienemmät etäisyydet. Jos vaaditaan työpaikan tai muun työllisyyshyödykkeen vastaanottamista, tällöin sen täytyy olla käyttäjänsä/hakijansa/asiakkaansa ulottuvissa.

    Yksi mahdollisuus päivittää gravitaatiomallia olisi käyttää matka-aikaa välimatkan sijasta. Tässäkin tosin on ongelmansa, sillä matka-aika on teoreettinen ideaali, joka olettaa ja arvottaa matkustamiseen käytetyn matkustusvälineen. Ja lyhyillä matkoilla ja suurissa kaupungeissa matkustusvälineissä on eniten valinnanvaraa. Siis: mitä suurempi on paikan painovoima, sitä enemmän matkustusvälineissä on valinnanvaraa.

    Jos esimerkiksi Munkkivuoresta Vallilaan bussilla kestää saman ajan kuin bussilla Porvoosta, kävellen Oulunkylästä tai pyörällä Myyrmäestä, mikä matkustusväline valitaan normiksi? Jollei matkustavainen työnhakija yllä tietyssä normiajassa työhyödykkeensä ääreen, seuraako siitä sanktioita? Saako sanktioista vapautuksia, jos hänellä puhkeaa pyöränrengas tai bussi jää jumiin? Mistä saa todistuksia näistä itsestä riippumattomista hidasteista? Pitääkö työnhakija velvoittaa käyttämään aina nopeinta matkustusvälinettä? Mikä se on? Ja mikä on matkustusväline? Jos esimerkiksi jalat ovat matkustusväline, miksei kenkiä voi vähentää verotuksessa?

    Koko Suomessa ei vaan ole mielekästä käyttää yhtä yksiselitteistä työssäkäyntialueen määritelmää. Jos halutaan, että lappilaisille työttömille työnhakijoille on olemassa työmarkkinat, ja että työpaikkojen tarjonnasta seuraisi työnhakijalle velvoite, samalla logiikalla helsinkiläinen työtön pitää velvoittaa menemään ansioluettelonviilauskurssille Mikkeliin tai Raumalle. Tässä ei olisi mitään järkeä. Jos työssäkäyntialuetta käytetään, se pitää määritellä gravitaatiomallin mukaan, alueellisesti ja tosiasiallisten liikenneyhteyksien perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. KariS kirjoitti 3.11.2014 kello 9:30

    Osmo Soininvaara:
    Vaikutusalue voidaan määrittää taksitestillä. Otetaan taksi ja sanotaan “keskustaan”. Jos taksi ei kysy mitään vaan suuntaa kohti keskustaa, ollaan kaupungin vaikutuwalueella. Toimii vaikkapa Espoon keskuksessa.

    Siis väität, että 100 km säteellä Helsngistä voi sanoa taksissa “keskustaan” ja löytää itsensä Helsingin Rautatientorilta (avauksessahan väität Helsingin vaikutusalueen olevan säteeltäään 100 km, silloinhan tämän pitäisi toimia Tallinnassakin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Capella kirjoitti 3.11.2014 kello 10:43

    Hanna-Leena Ylinen:
    Suurin osa on jo muuttanut, mutta miten on samaan aikaan käynyt metsien, soiden ja ranta-alueiden? Ne on valjastettu entistä tehokkaampaan käyttöön eikä väestön keskittyminen siis ainakaan Suomessa ole onnistunut turvaamaan luontoa.

    Olet väärässä. Metsien ja soiden laajamittainen ojitus loppui siinä vaiheessa, kun todella suuri muuttoliike maalta kaupunkiin loppui eli 1980-luvulle tultaessa.

    Talousmetsien hakkuutavat ovat muuttuneet ja niitä kehitetään edelleenkin siten, että luonnonmonimuotoisuus voidaan säilyttää mahdollisimman korkeana. Talousmetsä ei kuitenkaan koskaan voi vastata luonnontilaista metsää, mutta luonnontilaisesta metsästä ei voida saada tarpeeksi laadukasta raaka-ainetta metsäteollisuudelle.

    Tilanne Suomen metsissä on parempi kuin koskaan sitten 1900-luvun alun. Petolinnuilla ja petoeläimillä menee hyvin, metsäkanalintuja voi metsästää etelässäkin ja hirviäkin on yli 100 000, kun niitä oli vuonna 1939 vain 1 500.

    Perinteisen maanviljelyn piirissä eläneet lajit ovat vähentyneet, koska perinteistä maanviljelyä ei harrasteta.

    Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia uhkia osalle Suomen lajeista.

    Käytännössä riistan lukumäärä oli alimmillaan, kun ihmisasutus oli laajimmillaan. Ihan puhdasta ryöstöähän se tuon ajan metsästys ja kalastus oli, koska ajateltiin, että ne ovat ehtymättömiä luonnonvaroja ja rukoilemalla saadaan lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  51. M. Jääskeläinen kirjoitti 3.11.2014 kello 10:43

    Jos 90% suomalaisista asuu kaupunki-Suomessa, miten on sitten mahdollista, että lähes 50% asunnoista sijaitsee syrjäseudulla ja eivät ole tulevaisuuden asuntomarkkina-alueella?

    Viitaten siis artikkeliin:
    http://yle.fi/uutiset/puolella_asunnoista_ei_ole_markkina-arvoa__katso_miten_asuntojen_hinnat_ovat_kehittyneet_alueellasi/7518783

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  52. Jorma Nordlin kirjoitti 3.11.2014 kello 10:44

    Jos haluaisi elää edullisemmin, asuisi ympyröiden ulkopuolella. Ostaisi jonkun halvan auton noin 3000€, siihen liikennevakuutus, eikä muuta. Tekisi etätöitä.

    Tai sitten asuisi Tallinnassa ja tekisi siellä etätöitä. Muutaman kerran kuussa voisi tulla pääkaupunkiseudulle palavereihin. Suurin osa palavereista hoituisi videoneuvotteluina.

    Vastineeksi saisi asumisväljyyttä ja tilaa ympärille. Voisi harrastaa sellaisia asioita, joita ei kaupungeissa voi tehdä.

    Ystäviäni asuu Kaakkois-Suomessa, eipä siellä julkinen liikenne kovin hyvin toimi, mutta ei ne sitä tarvitsekkaan. Jokaisella on omat autot.
    Jos ei sitä ihan viimeisintä bemaria halua, niin hyvin pystyy edullisemminkin liikkumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Peter Pendelton kirjoitti 3.11.2014 kello 11:10

    Petja Y: 20km päästä on vielä melko yleistä käydä kaupungissa töissä ja joskus muutenkin. Tuo 100km Helsingistä taas kuulostaa minulle melko kaukaiselta, mutta en tunne asiaa kovin hyvin. Miten 100km päässä asuvat käyttävät Helsinkiä?

    Päivittäin junalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Countryboy kirjoitti 3.11.2014 kello 11:37

    Raimo K: Niinpä. Mutta toisaalta esim. Tampere ei kansainvälisten kriteerien mukaan ole kaupunki.

    Suomessa muistaakseni vain Kauniainen on kokonaan kaupunki. Näiden 100 km säteiden sisällä yli 90% on maaseutua. Ehkä pitäisi palata 100 vuotta sitten olleisiin kuntamuotoihin, jotka olivat maalaiskunta, taajaväkinen yhdyskunta, kauppala ja kaupunki. Voisi ehkä sanoa, että valtaosa asuu nykyisin taajamissa, mutta ei suinkaan varsinaisessa kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Raimo K kirjoitti 3.11.2014 kello 16:03

    Osmo Soininvaara:
    Vaikutusalue voidaan määrittää taksitestillä. Otetaan taksi ja sanotaan “keskustaan”. Jos taksi ei kysy mitään vaan suuntaa kohti keskustaa, ollaan kaupungin vaikutusalueella. Toimii vaikkapa Espoon keskuksessa.

    Espoon keskuksessa on tosiaan taksiasema, jonne taksi ilmeisesti osaa (ja rautatieasema), mutta keskustaa ei Espoossa ole ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. B kirjoitti 3.11.2014 kello 21:39

    Liian vanha:
    Pääkaupunkiseuru ei ole edullinen työpaikka kenellekään. Uudellamaalla työmatkat ovat pisimpiä.

    Mediaanitarkastelussatyömatka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyimpiä työmatkat olivat syrjäseuduilla, Kainuussa 3,7 km kun taas Uudellamaalla 9,8 km.

    Ero on aika merkittävä ja Uudemaan pitkä työmatkat aiheuttavat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0

    Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla on myös eniten pendelöiviä eli kunnasta toiseen kulkevia

    Uudellamaalla myös kaikki työmatkat ovat pidempiä kuin muualla eli jopa keskustassa asuvien työmatkat ovat lyhyempiä Kepulandiassa kuin Helsingissä

    Jep!

    Tossa esitellään pari nykyisen tarkoitustaan vastaamattoman kaupunkirakenteen tuottamaa ongelmaa. Onneksi Helsinki on ihmisten rakentama ja rakennettavissa toimivammaksi, jolloin suurempi osa ihmisistä voi halutessaan elää, työskennellä ja asua kävellen saavutettavissa olevalla alueella.

    Asun Helsingin keskustassa. 1,5 km:n työmatkani kestää 15 minuuttia, kaikilla keleillä, kävellen. Enkä ole ainoa, joka näin elelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Viherinssi kirjoitti 3.11.2014 kello 22:59

    Michael Perukangas: Suurten kaupunkien asukkailla on vähemmän autoja kuin pienien paikkakuntien asukkailla, koska suurissa kaupungeissa on parempi joukkoliikenne ja pienemmät etäisyydet.

    Täällä jo tulikin esille se, että tästä huolimatta suurissa kaupungeissa työmatkat ovat pitkiä. Ilmiö ei ole mitenkään erityisesti suomalainen, suurissa kaupungeissa on hidasta liikkua missä vain, ja läheltä työpaikka harvoin löytyy.

    Kilometri ei ole relevantti (työ)matkan mittari. Relevantteja mittareita ovat minuutit ja eurot.

    Tiheiden kaupunkiseutujen kohdalla minuuteissa lyhyet työmatkat eivät ole mikään kilpailutekijä, koska matkat ovat usein minuuteissa pitkiä. Euroja menee kyllä varsin vähän, jos käyttää julkista liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Liian vanha kirjoitti 3.11.2014 kello 23:11

    B: Asun Helsingin keskustassa. 1,5 km:n työmatkani kestää 15 minuuttia, kaikilla keleillä, kävellen. Enkä ole ainoa, joka näin elelee.

    Et varmaan mutta ei yhden eikä muutaman ihmisenkään edullinen työmatka paljoa kokonaisuutta hetkauta.

    Ja erohan on kuten tilasto kertoo, joka ympäristössä samansuuntainen ,Helsingin keskustassakin työmatka kestää pidempään kuin Ivalon keskustassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  59. Jaassu kirjoitti 4.11.2014 kello 10:08

    En kutsuisi helsinkiä kaupungiksi, pikemminkin isohko kerrostaloslummi joka elää tulonsiirroilla muusta suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Esite kirjoitti 4.11.2014 kello 10:55

    eemil: Mitä kuluttajien ruokatuki- kuuluu maaseutu vs. kaupunkiasumiseen ?

    Esitit tyypillisen vääristellyn mukatotuuden maataloustuistatuista. Se tuki maksetaan tuottajille. Se ei hyödytä kuluttajia.

    Olet tosin oikeassa siinä, että ne miljardit tosiaan olisi järkevää maksaa (mahdollisesti pienituloisille) kuluttujaille tuottajien asemasta. Tai sitten vain vähennettäisiin verojen keräämistä kun tukien maksaminen tuottajille lopetetaan.

    Pitäisikö suomalaisten ruoka tuottaa kaupungeissa vaikkapa Helsingin keskuspuistossa ?

    Ei. Ei ole järkevää tuottaa ruokaa puistoissa, aivan hupsu ajatus. Ruoka kannattaa tuottaa siellä missä olosuhteet ruoan tuottamiseen ovat mahdollisimman hyvät.

    Toisaalta Helsingin kaupunki on yksi Suomen suurimmista maataloustukien saajista, tosin vasta Björn Wahlroosinja Herlinin jälkeen.

    Tosiaan, jos siirtyisimme tuottajille maksettavasta tuesta (mahdollisesti pienituloisille) kuluttajille maksettavaan tukeen, tai sitten vain vähentäisimme verojen keräämistä tukia vastaavalla määrällä kun tukien maksaminen tuottajille lopetetaan, niin tämäkin ongelma poistuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  61. R. Silfverberg kirjoitti 4.11.2014 kello 11:56

    Liian vanha:
    Ja erohan on kuten tilasto kertoo, joka ympäristössä samansuuntainen ,Helsingin keskustassakin työmatka kestää pidempään kuin Ivalon keskustassa

    No sen nyt on normaalia että siellä missä tehdään töitä paljon tehdään myös työmatkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. Syltty kirjoitti 4.11.2014 kello 12:59

    Hanna-Leena Ylinen: Tämä osoittaa virheelliseksi sen tämän blogin kommenteissa usein toistuvan väitteen, että luonnon tila jotenkin kohenisi, jos kaikki ihmiset muuttaisivat Helsinkiin tai muille kaupunkialueille.

    Vihreään epistolaan kuuluu kuitenkin olennaisena osana se, että luonnon tila ei koskaan parane vaan menee koko ajan huonompaan suuntaan. Ei vaikka luonnon tila on parantunut paljon ja vielä vähäsen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  63. Marko V kirjoitti 4.11.2014 kello 13:31

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/huhta_pyykkonen_kartta.pdf

    Oho. Haaga, Länsi-Pakila ja Oulunkylä näyttäisivät kuuluvan alhaisimpaan ryhmään työmatkapituuden suhteen. Koskakohan Vihreissä herätään esikaupunkialueiden potentiaaliin. Ehkä sitten Kokoomus ei olisikaan enää suurin puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Liian vanha kirjoitti 4.11.2014 kello 16:56

    Mielenkiintoinen oli myöskin tutkimus, jossa arvioitiin kuinka pitkä työmatka voi olla eri tulotasoilla

    Helsingissä pienituloisen työmatka voi olla vain 20 km eli pienituloisen ei kannata muuttaa kehyskuntiin, sillä matkakulut nousevat suuremmaksi kuin säästöt asumisessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. toke kirjoitti 4.11.2014 kello 17:36

    Kalle: Jotain positiivista oli tänään HS:ssa. Jossain Helsingin ulkopuolella aloitetaan ja laitetaan talokaupalla huonokuntoisia kiinteistöjä matalaksi!

    Samassa lehdessä taisi olla juttu Nurmijärvestä, miten se on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa.

    Mielenkiintoista. Kerrotko vielä tarkemmin missä kohtaa artikkelit oli, kun en niitä löytäny…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. toke kirjoitti 4.11.2014 kello 18:43

    Syltty: Tuo nyt riippuu ihan puhtaasti siitä mitä tarkastellaan. Jos asuu haja-asutusalueella niin kävelyetäisyydellä ei ole postia tau kauppaa, asuipa kasvukeskuksen kyljessä vai 200 km päässä.

    Aika harvalla on enää postia kävelyetäisyydellä pk-seudulla tai edes Helsingissä. Ja miksi pitäskään, kun postissa voi käydä autolla samalla kun käydään ostamassa hypermarketista viikon ruuat.

    Liian vanha:
    Pääkaupunkiseuru ei ole edullinen työpaikka kenellekään. Uudellamaalla työmatkat ovat pisimpiä.

    Oiskohan asuntopolitiikalla jotain tekemistä tämän ongelman kanssa?
    Onkohan tässä nyt 3 toisinsa poissulkevaa lähestymistapaa, joille on kannattajia löytynyt vuosikymmeniä:
    1) Tehostetaan joukkoliikennettä -> köyhät voi tulla töihin kauempaa, keskustoihin ei tarvita sosiaalista asuntotuotantoa
    2) Tehostetaan sosiaalista asuntotuotantoa -> lyhyet työmatkat, ei tarvita suurta julkisen liikenteen järjestelmää
    3) Tehostetaan kaupunkien keskustojen tiheyttä -> myös taviksilla on varaa asua keskustoissa, kun asuntoja on niin paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Joel Jalkanen kirjoitti 4.11.2014 kello 20:42

    Syltty: Vihreään epistolaan kuuluu kuitenkin olennaisena osana se, että luonnon tila ei koskaan parane vaan menee koko ajan huonompaan suuntaan. Ei vaikka luonnon tila on parantunut paljon ja vielä vähäsen päälle.

    Nyt niitä lähteitä. Ympäristönsuojelussa asia on toki joo noin, mitä tahansa myrkkyjä ei enää pumpata mihin tahansa. Mutta nyt oli kysymys luonnonsuojeluasioista so. lajien ja ekosysteemien populaatioista. Miten niiden tila on parantunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. R.Silfverberg kirjoitti 4.11.2014 kello 20:52

    Jaassu:
    En kutsuisi helsinkiä kaupungiksi, pikemminkin isohko kerrostaloslummi joka elää tulonsiirroilla muusta suomesta.

    Todista se sittne kanssa. Tämä ei ole Apu-lehden keskustelupalsta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  69. Syltty kirjoitti 5.11.2014 kello 9:59

    Joel Jalkanen: Nyt niitä lähteitä. Ympäristönsuojelussa asia on toki joo noin, mitä tahansa myrkkyjä ei enää pumpata mihin tahansa. Mutta nyt oli kysymys luonnonsuojeluasioista so. lajien ja ekosysteemien populaatioista. Miten niiden tila on parantunut?

    Niin eli sun mielestä kaikki on huonommin, vaikka ainakin näin ulkomuistista vetäen hirvi joutsen ja suurpetokantamme ovat ihan eri tasolla kuin aikaisemmin. Eikä ketutkaan voi huonosti, koska niitä pyörii minunkin pihalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. Juho Laatu kirjoitti 5.11.2014 kello 11:09

    Liian vanha:
    Pääkaupunkiseuru ei ole edullinen työpaikka kenellekään. Uudellamaalla työmatkat ovat pisimpiä.

    Mediaanitarkastelussatyömatka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyimpiä työmatkat olivat syrjäseuduilla, Kainuussa 3,7 km kun taas Uudellamaalla 9,8 km.

    Ero on aika merkittävä ja Uudemaan pitkä työmatkat aiheuttavat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0

    Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla on myös eniten pendelöiviä eli kunnasta toiseen kulkevia

    Uudellamaalla myös kaikki työmatkat ovat pidempiä kuin muualla eli jopa keskustassa asuvien työmatkat ovat lyhyempiä Kepulandiassa kuin Helsingissä

    Tästä tuleekin OS:lle kotiläksyjä. Tuon viitatun tutkimusartikkelin vimeisestä kuvasta voi päätellä yhden selvän syyn, miksi pääkaupunkiseudun työmatkat ovat muuta maata pidempiä. Selvästikin asutaan laidoilla ja käydään töissä keskustassa. Jos pääkaupunkiseutu haluaa lyhentää työmatkansa muun Suomen tasolle, luonteva tapa on tasapainottaa tilanne niin, että osa asumisesta siirtyy alueen keskustaan ja osa työpaikoista alueen laidoille. Nykyinen asuntojen ja työpaikkojen jakauma pakottaa työmatkat pitkiksi. Erityisesti Helsingin kaavoittajilla on kaikki langat käsissään. Voi tosin olla, että muut tavoitteet ajavat näiden työmatkaongelmien ohi, ja poliitikot jatkavat mieluiten vanhaan malliin nykyisellä työmatkoja pidentävällä linjallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  71. Joel Jalkanen kirjoitti 5.11.2014 kello 13:54

    Syltty: Niin eli sun mielestä kaikki on huonommin, vaikka ainakin näin ulkomuistista vetäen hirvi joutsen ja suurpetokantamme ovat ihan eri tasolla kuin aikaisemmin. Eikä ketutkaan voi huonosti, koska niitä pyörii minunkin pihalla.

    Myönnetään, riistaeläimet voi paremmin parantuneen sääntelyn takia. Mutta jos vuoden 2010 arvioinnissa oli yli 700 uhanalaistunutta lajia kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, niin en nyt sanoisi, että “luonnon tila on parantunut paljon ja vielä vähäsen päälle”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. toke kirjoitti 5.11.2014 kello 14:31

    Marko V:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/huhta_pyykkonen_kartta.pdf

    Oho. Haaga, Länsi-Pakila ja Oulunkylä näyttäisivät kuuluvan alhaisimpaan ryhmään työmatkapituuden suhteen. Koskakohan Vihreissä herätään esikaupunkialueiden potentiaaliin. Ehkä sitten Kokoomus ei olisikaan enää suurin puolue.

    Alhaisimmat matkat näyttäisi myös olevan Henttaalla ja Hakunilassa. Ettei kyseessä olis kaikilla näillä kuitenkin se, ettei sieltä lähdetä niin paljon töihin eli on paljon eläkeläisiä, kotiäitejä ja työttömiä?
    Tekevätkö muuten koululaiset ja opiskelijat tässä tutkimuksessa työmatkoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. B.J kirjoitti 5.11.2014 kello 17:07

    Helsinki elää muusta Suomesta ja on ehdottomasti suurin tulonsiirtojen kohde. Tämä on todellisuutta, vaikka Helsingissä useimmiten toisin väitetään.

    Helsinki saa suuren osan työntekijöistään maakuntien kouluttamana. Kulut ovat syntyneet maakunnissa ja Helsingissä käydään työhaastattelussa ja siirrytään sitten työelämään. Vaikuttaa myös siltä, että pääkaupunkiseudulta tullaan nykyisin viettämään sitä hyvää loppuelämää synnyinseudulle. Kulut tulevat maakunnille ja tulot pääkaupunkiseudulle.

    Sama tilanne on monessa “kansallisessa” asiassa. Maakunnat maksavat Helsinkiläisten palvelut. Jokunen vuosi sitten, kun tuttavani lähti kansallisoopperaan töihin laskettiin, että sen lafkan hinnalla olisi saanut 820 nuorisotilat suomeen. Silti nuorisotiloihin ei ole varaa ja me maksamme hesalaisille tämänkin kuran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  74. Marko V kirjoitti 6.11.2014 kello 14:32

    toke: Alhaisimmat matkat näyttäisi myös olevan Henttaalla ja Hakunilassa. Ettei kyseessä olis kaikilla näillä kuitenkin se, ettei sieltä lähdetä niin paljon töihin eli on paljon eläkeläisiä, kotiäitejä ja työttömiä?
    Tekevätkö muuten koululaiset ja opiskelijat tässä tutkimuksessa työmatkoja?

    Kokeile laittaa harpin kärki Haagaan ja piirrä 8 km säteellä oleva ympyrä ja sitten Eiran ympärille samanlainen. Kummalle rinkulalle mahtuu enemmän työpaikkoja? Voisiko vastaus löytyä tuosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Capella kirjoitti 6.11.2014 kello 17:24

    B.J:
    Helsinki saa suuren osan työntekijöistään maakuntien kouluttamana.

    Helsinki ja helsinkiläiset kustantavat maakunnissa järjestetyn koulutuksen suurimmaksi osaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  76. R.Silfverberg kirjoitti 6.11.2014 kello 17:36

    B.J:
    Helsinki saa suuren osan työntekijöistään maakuntien kouluttamana. Kulut ovat syntyneet maakunnissa ja Helsingissä käydään työhaastattelussa ja siirrytään sitten työelämään. Vaikuttaa myös siltä, että pääkaupunkiseudulta tullaan nykyisin viettämään sitä hyvää loppuelämää synnyinseudulle. Kulut tulevat maakunnille ja tulot pääkaupunkiseudulle.

    Nuorten kouluttaminen ylioppilaiksi muualla Suomessa ei maksa heidän synnyinkunnilleen niin paljon kuin mitä ne kunnat saavat valtiolta avustuksia.

    Kaikki Suomen työpaikatkaan eivät ole kehäkolmosen sisäpuolella vaan suuri osa koulutetuistakin jää maakuntiin töihin.

    Eläkeläiset, siis niillä joilla on varaa, lähtevät minne lystäävät, osa Espanjaan, osa Thaimaahan asumaan, mutta ruinaavat Suomelta rahaa kun terveys alkaa tökkiä. Parempaa olisi jos he menisivät Tuupovaaralle mutta kun siellä ei ole niin kivaa kuin Phuketissa!

    Kansallisooppera maksaa paljon veronmaksajille siksi että sen työntekijöillä on edullinen työehtosopimus, joka takaa pitkän kesäloman, jonka aikana he voivat tehdä keikkaa Savonlinnan Oopperajuhlissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. OP kirjoitti 6.11.2014 kello 18:57

    R.Silfverberg
    Kansallisooppera maksaa paljon veronmaksajille siksi että sen työntekijöillä on edullinen työehtosopimus, joka takaa pitkän kesäloman, jonka aikana he voivat tehdä keikkaa Savonlinnan Oopperajuhlissa.

    Mutta vain pääkaupunkiseudun veronmaksajille. Tuupovaaralaiset maksavat Kansallisoopperasta ainoastaan lottokupongin hinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. R.Silfverberg kirjoitti 7.11.2014 kello 10:40

    Niinkuin kirjoitin, niin oopperan esiintyvät taiteilijat tekevät kesäisin keikkaa Savonlinnassa ja ympäri vuoden muissakin maakuntien klassisen musiikin tapahtumissa. Ja kukaan ei estä Tuupovaaran kuntaa järjestämään oopperamatkoja asukkailleen Helsinkiiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Tiedemies kirjoitti 7.11.2014 kello 15:18

    Espoo on vähän niinkuin Kataisen/Stubbin hallitus ennen vihreiden ulosmarssia. Siellä on vähän kaikkea paitsi keskustaa.

    No, nyt siellä ei ole vihreitä, perussuomalaisia, eikä keskustaa. Espoossa taitaa olla noita kahta muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Countryboy kirjoitti 7.11.2014 kello 15:45

    Capella: Helsinki ja helsinkiläiset kustantavat maakunnissa järjestetyn koulutuksen suurimmaksi osaksi.

    Mihinkähän tämä tieto perustuu ? Vaikuttaa mutu-tiedolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. toke kirjoitti 8.11.2014 kello 14:16

    Marko V: Kokeile laittaa harpin kärki Haagaan ja piirrä 8 km säteellä oleva ympyrä ja sitten Eiran ympärille samanlainen. Kummalle rinkulalle mahtuu enemmän työpaikkoja? Voisiko vastaus löytyä tuosta?

    Taisit unohtaa Henttaan ja Hakunilan tosta teoriasta. Toisaalta Haagassa ja Eirassa on varmaan aika sama osuus asukkaista eläkeläisiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. toke kirjoitti 8.11.2014 kello 14:23

    Juho Laatu: Tästä tuleekin OS:lle kotiläksyjä. Tuon viitatun tutkimusartikkelin vimeisestä kuvasta voi päätellä yhden selvän syyn, miksi pääkaupunkiseudun työmatkat ovat muuta maata pidempiä. Selvästikin asutaan laidoilla ja käydään töissä keskustassa. Jos pääkaupunkiseutu haluaa lyhentää työmatkansa muun Suomen tasolle, luonteva tapa on tasapainottaa tilanne niin, että osa asumisesta siirtyy alueen keskustaan ja osa työpaikoista alueen laidoille. Nykyinen asuntojen ja työpaikkojen jakauma pakottaa työmatkat pitkiksi. Erityisesti Helsingin kaavoittajilla on kaikki langat käsissään. Voi tosin olla, että muut tavoitteet ajavat näiden työmatkaongelmien ohi, ja poliitikot jatkavat mieluiten vanhaan malliin nykyisellä työmatkoja pidentävällä linjallaan.

    Ja kuten on jo tapahtunut, suuret firmat siirtyvät laidoille ja ongelmaksi tulee, että se työntekijän asunto onkin toisella laidalla. Vaihtoehdot ovat parantaa julkista poikittaisliikennettä tai saattaa niin paljon löysää asuntokapasiteettia markkinoille, että asunnon vaihto on nykyistä huomattavasti vaivattomampaa ja jotenkin saadaan ihmisistä pois tarve juurtua johonkin kotipaikkaan. Näistä valitaan luonnollisesti se helpoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Juho Laatu kirjoitti 8.11.2014 kello 20:38

    toke: Ja kuten on jo tapahtunut, suuret firmat siirtyvät laidoille ja ongelmaksi tulee, että se työntekijän asunto onkin toisella laidalla. Vaihtoehdot ovat parantaa julkista poikittaisliikennettä tai saattaa niin paljon löysää asuntokapasiteettia markkinoille, että asunnon vaihto on nykyistä huomattavasti vaivattomampaa ja jotenkin saadaan ihmisistä pois tarve juurtua johonkin kotipaikkaan. Näistä valitaan luonnollisesti se helpoin.

    Nimimerkki Liian vanhan tänne linkkaamien tilastojen mukaan pääkaupunkiseudun työmatkat ovat nykyisellään hyvin pitkiä verrattuna muun Suomen työmatkoihin (http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0).

    Julkisen poikittaisliikenteen parantaminen ei lyhentäisi työmatkojen pituutta kilometreissä (joita artikkelissa vertailtiin), mutta voisi tietenkin lyhentää matka-aikoja. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin vaikea päästä aivan muun Suomen työmatkojen nopeuksiin, vaikka liikennettä nopeutettaisiinkin. Matka-ajoissa mitattuna pääkaupunkiseutu saattaa olla vertailun tuloksia huonompi muihin verrattuna.

    Asuntokapasiteettia ei periaatteessa tarvittaisi lisää. Sen pitäisi vain olla lähempänä työpaikkoja, tai työpaikkojen lähempänä asuntoja. Tuon linkatun artikkelin kartta näytti osoittavan, että työpaikat ovat nyt keskustassa ja asunnot laidoilla, mikä tietenkin pakotaa työmatkat pitkiksi. Käytännössä helpoin ratkaisu olisi kai kaavoittaa keskustan toimistotaloja asunnoiksi, ja rakentaa laidoille lisää toimistoja tai muita työpaikkoja, jos siellä ei vielä tuollaisia rakennuksia tarpeeksi ole. Jonkun työmatka pitenisikin näin, mutta voimme kai olettaa, että keskimäärin työmatkat lyhenisivät.

    Jos molempien puolisoiden työpaikat menisivät pääkaupunkiseudun toiselle laidalle, syntyisi insentiivi muuttaa sinne. Nyt voi olla hyvinkin yleistä, että molemmat puolisot käyvät Nurmijärveltä töissä Helsingin keskustassa. Tällaiset tapaukset vähenisivät, jos kaavoitus olisi tasapainoisempaa.

    Asunnon vaihto on varmaankin riittävän helppoa, sillä liikettä on koko ajan eri suuntiin, ja vapaa asunto löytyy kyllä mistä tahansa kaupunginosasta melko nopeasti.

    Kotipaikkaan juurtuminen ei liene erityinen ongelma työmatkojen pituuden suhteen pääkaupunkiseudulla. En usko että alueen ongelmat johtuisivat siitä, että itähelsinkiläinen ei halua muuttaa Espooseen. Ja jos haluaa asua Itä-Helsingissä., sieltä saa myös työpaikan, jos ei ole liian kranttu.

    Helpoin ratkaisu voisi tosiaan olla tasapainoisempi kaavoittaminen. Helsinki on oikeastaan syypää näihin pitkiin työmatkoihin, koska se on kaavoittanut alueelleen selvästi enemmän työpaikkoja kuin siellä on asuntoja. Reuna-alueen kunnat toimivat tämän Helsingin asettaman raamin mukaan (eli rakentavat asuntoja niille, jotka ovat töissä Helsingissä, mutta joille Helsingissä ei ole asuntoja).

    Tätä tasapainoista kaavoittamista voi toteuttaa joko niin, että Helsinki rakentaa lisää asuntoja tai vähentää työpaikkoja. Helsingin kaupunginisät tuntuvat olevan huomattavasti kiinnostuneempia asuntojen lisärakentamisesta. Aika luontevaa. Kasvuhalu on yleistä. Tämä voi tosin olla kansantaloudellista tuhlausta ja lähikuntien kiusaamista siinä mielessä, että se jälkeen, kun lähikunnat on ensin ohjattu (Hesingin toimesta) rakentamaan asuntoja, nuo asunnot tehtäisiin nyt tarpeettomiksi. OS tuntuu suhtautuvan tähän suuntaukseen aika positiivisesti (kannattaa Helsingin tiivistämistä ja tuntuu olevan tyytyväinen lähikuntien asuntojen haluttavuuden laskuun). Asunnot ovat kuitenkin näistä se kalliimpi resurssi, joten sinä mielessä kansantaloudellisesti olisi taloudellisempaa siirtää työpaikkoja laidoille. Voi tässä tietenkin käydä niinkin, että jos Helsinki ei kaavoita enää liikaa työpaikkoja, lähikunnat voivat kaavoittaa niitä vastaavasti lisää. Kasvua siis molemmissa, mutta eri tavalla laidoilla ja keskustassa. Tietenkin tämä edellyttää joko väestönkasvua tai muiden kuntien autioitumista Suomessa (= kansantaloudellista tuhlaamista) tai muualla.

    Todennäköisin lopputulema saattaa olla se, että Helsinki haalii edelleen sekä asukkaita että työpaikkoja. Näin työmatkaongelma säilyy ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2014 kello 9:29

    Helsinki on oikeastaan syypää näihin pitkiin työmatkoihin, koska se on kaavoittanut alueelleen selvästi enemmän työpaikkoja kuin siellä on asuntoja. Reuna-alueen kunnat toimivat tämän Helsingin asettaman raamin mukaan (eli rakentavat asuntoja niille, jotka ovat töissä Helsingissä, mutta joille Helsingissä ei ole asuntoja).

    Ovatko työmatkat kantgakaupungin ulkopuolella sijaitseviin työpaikkoihin lyhyempiä kuin sen sisäpuolella oleviin? Tämä pitäisi oikeastaan tutkia – tai on siis varmaan jo tutkittu, mutta tieto pitäisi saada käytttöön. Minulla on käsitys, että vaikkapa Leppävaarassa olevaan työpaikkaan tullaan paljon kauempaa kuin Kruununhaassa olevaan, johon monet tulevat kävellen. Nurmijärvellä olevista työpaikoista nyt puhumattakaan.
    Vancouverissa on esimerkki siitä, miten työmatkoja saadaan lyhennetyksi rakentamalla kantakaupunkiuin todella paljon asuntoja ja samalla vähän syrjivällä autolla pendelöintiä liikennepolitiikassa. Nyt keskustan työpaikkouhin tullaan suurelt6a osin kävellen ja paikalliset espoolaiset käyvät töissä kaupungin ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Jouni Martikainen kirjoitti 9.11.2014 kello 10:08

    Juho Laatu:Käytännössä helpoin ratkaisu olisi kai kaavoittaa keskustan toimistotaloja asunnoiksi, ja rakentaa laidoille lisää toimistoja tai muita työpaikkoja, jos siellä ei vielä tuollaisia rakennuksia tarpeeksi ole. Jonkun työmatka pitenisikin näin, mutta voimme kai olettaa, että keskimäärin työmatkat lyhenisivät.

    Rohkenen olettaa, että keskimääräisen työmatkan lyheneminen olisi pientä. Merkittävä osa ihmisistä ei painota työpaikan etäisyyttä kovinkaan paljon työpaikan valinnassaan, kunhan se on kohtuullinen. Ja kohtuullinen tuntuu tarkoittavan monille täällä pääkaupunkiseudulla esim. kolmea varttia.

    Eli ihmiset päätyvät työmarkkina-alueellaan työpaikkaansa muiden kriteerien painottamana, kuin lyhyen työmatkan. Jos kioskissa on myyjä ja vastapäisessä talossa asuu kioskin myyjä, niin todennäköisesti he eivät ole sama henkilö, vaan kumpikin kulkee pidemmän työmatkan kuin sen kadun ylityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Juho Laatu kirjoitti 9.11.2014 kello 10:49

    Osmo Soininvaara: Ovatko työmatkat kantgakaupungin ulkopuolella sijaitseviin työpaikkoihin lyhyempiä kuin sen sisäpuolella oleviin? Tämä pitäisi oikeastaan tutkia – tai on siis varmaan jo tutkittu, mutta tieto pitäisi saada käytttöön. Minulla on käsitys, että vaikkapa Leppävaarassa olevaan työpaikkaan tullaan paljon kauempaa kuin Kruununhaassa olevaan, johon monet tulevat kävellen. Nurmijärvellä olevista työpaikoista nyt puhumattakaan.

    Minulla ei ole mitään tarkkaa tutkittua tietoa tästä, mutta asia voi hyvin olla toisinkin. Vetoan edelleen lähinnä tuohon aiemmin mainittuun pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkojen pituutta kuvaavaan karttaan ja siitä maalaisjärjellä vedettäviin johtopäätöksiin. Olisi mukava nähdä myös vastaava kartta eri alueiden _työpaikkojen_ työmatkojen pituudesta.

    Kantakaupungin työpaikkoihin on tämän järkeilyn perusteella pitkä matka siksi, että niin moni tulee sinne töihin kehyskunnista. Leppävaaraan on sopivassa suunnassa olevista kehyskunnista lyhyempi matka kuin Helsingin keskustaan. Voi epällä, että Uudenmaan pitkät työmatkat johtuvat nimenomaan pääkaupunkiseudusta, ja että Nurmijärven työpaikat muistuttavat jo vähän enemmän muun maan työpaikkoja, ja siksi työmatkatkin olisivat siellä lyhyempiä kuin Helsingissä. Tuskin Nurmijärven paikallisiin työpaikkoihin monikaan Helsingistä matkustaa (kallista asumista, pienipalkkainen työpaikka, pitkä ja hidas matka).

    Vancouverissa on esimerkki siitä, miten työmatkoja saadaan lyhennetyksi rakentamalla kantakaupunkiuin todella paljon asuntoja ja samalla vähän syrjivällä autolla pendelöintiä liikennepolitiikassa. Nyt keskustan työpaikkouhin tullaan suurelt6a osin kävellen ja paikalliset espoolaiset käyvät töissä kaupungin ulkopuolella.

    Järkeilyni mukaan Helsingin työmatkoja voisi lyhentää joko rakentamalla lisää asuntoja Vancouverin tapaan (esim. niin että kaikille keskustan toimistojen työntekijöille olisi asunto naapurikorttelissa), tai siirtämällä työpaikkoja pääkaupunkiseudun laidoille, tai sitten hdistämällä nämä, eli muuttamalla osa toimistoista asunnoiksi. Tämä ei tarkota, että pitäisi rakentaa lisää, vaan voi yhtä hyvin tarkoittaa asukasluvun kasvuvauhdin pysähtymistä (pitää todeta, koska tulkinta ja johtopäätös on muuten kuitenkin aina sama: lisää kasvua Helsinkiin).

    Autoja ei tarvitse syrjiä työmatkojen pituuden vuoksi, sillä matkat ovat saman mittaisia kulkuneuvosta riippumatta. Jos autoilua halutaan vähentää, niin syyt ovat muut. Matka-aika voisi olla yksi sellainen (tilastohan puhui matkoista kilometreissä). Jos kaupunki on jo ruuhkainen, joidenkin autoilijoiden pakottaminen busseihin (vaikkapa tiemaksuilla) voisi nopeuttaa sekä busseja että autoja. Asuntojen ja työpaikkojen lisärakentaminen taas pääsääntöisesti pudottaa matkanopeuksia, ja sitä kautta pidentää matka-aikaa (vaikka metron ja bussien vuoroväli voi myös tihentyä, odotusaikoja vähentäen).

    Helsingin keskustan työpaikkoihin voi monikin tulla kävellen, mutta kuitenkin vain pieni osa, sillä järkeilyni mukaan asuntojen vähäisyys suhteessa työpaikkojen määrään pakottaa melkoisen osan tulemaan töihin kehyskunnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2014 kello 17:39

    Kun nykyaikaiset erikoistuneet työmarkkinat edellyttäövät, että työpaikka voi valita työntekijät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukosta, lyhimmät työmatkat syntyvät kyllä keskuksiin eikä sirottelemalla työpaikkoja sinnetänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Jouni Martikainen kirjoitti 9.11.2014 kello 18:24

    Juho Laatu: Tuskin Nurmijärven paikallisiin työpaikkoihin monikaan Helsingistä matkustaa (kallista asumista, pienipalkkainen työpaikka, pitkä ja hidas matka).

    Vähän parempipalkkaisiin todennäköisesti jokunen matkustaakin. Villi veikkaukseni on, että esim. opettajista alle 20% asunee alle viiden kilometrin päässä kouluistaan vaikka sieltä asuntoja löytyykin. Helsingin seudun kasvu kiihtyy -ketjuun heitinkin jo esimerkin omasta työpaikastani: Askolan kunnantalolla (67 tie/katu-km Kolmen Sepän patsaalta) 20 % henkilöstöstä (3/15) on helsinkiläisiä. Siis Helsingissä tällä hetkellä asuvia.

    Monesti vastavirtaan pääpendelöintisuuntaa matka kehyskuntiin päin ei henkilöautolla edes ole pääkaupunkiseudun mittakaavalla hidas. Itselläni talvinopeusrajoituksilla Malmilta Askolaan kolme varttia pihasta pihaan. Verrokkina pariin edelliseen työpaikkaani julkisilla: Ruoholahti, HTC, kahta puolta 40 min; Pöyrytalo Vantaankoskella 46 min.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Petteri Kosonen kirjoitti 9.11.2014 kello 20:17

    Työmatkojen pituuksia tarkateltaessa on tosiaan keskeistä miettiä, katsotaanko asiaa alueella sijaitsevien työpaikkojen vai siellä asuvien ihmisten näkökulmasta. Linkatun artikkelin kartta on hyvä kuvaamaan työmatkojen keskipituuttta eri alueiden asukkaiden näkökulmasta, mutta tämä on vasta puolet totuudesta. Ylipäätään kartat, joissa kahden alueen väliset matkat kuvataan vain toisen alueen näkökulmasta ovat minusta ongelmallisia. Tai niitä pitää oikeasti katsoa huolella, jotta ymmärtää mistä on kyse.

    Esimerkiksi kantakaupungissa asuvilla ihmisillä on keskimäärin seudun lyhyimmät työmatkat, mutta sinne suuntauvat työmatkat eivät ole keskimääräistä lyhyempiä. Ne vaikuttaisivat tilastojen perusteella olevan keskimääräistä pidempiä. Tämä selittyy sillä, että työpaikkojen määrä suhteessa asukamäärään on niin korkea, eli kaikkiin työpaikkoihin ei voitaisi edes teoriassa tulla samalta alueelta ja toisaalta sillä, että kantakaupungissa on paljon haluttuja työpaikkoja, joihin ollaan valmiita tulemaan kaukaakin. Kantakaupunkiin siis tehdään suhteellisesti katsottuna paljon todella pitkiä työmatkoja.

    Toisaalta esimerkiksi jossain kehyskuntien ”keskusta-alueilla” asuvien ihmisten työmatkat ovat hyvin pitkiä, koska sieltä tehdään paljon pitkiä työmatkoja pääkupunkiseudulle. Kuitenkin näilla alueilla sijaitseviin työpaikkoihin ei tehdä pitkiä työmatkoja, koska työpaikkoja on vähän eikä tarve erikoistuneella työvoimalle ole erityisen suuri.

    Suomen työmatka-aineistot ovat tosiaan mainioita ja ymmärtääkseni kansainvälisestikn tarkastellen poikkeuksellisen kattavia. Noilla olisi mahdollista tehdä monia sellaisia päätöksentekoa tukevia analyyseja, joita ei minun tietääkseni ole tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2014 kello 8:25

    Täytynee kysyä tuota karttaa työmatkojen pituudesta työpaikan mukaan. En oikein usko, että se on pisimmillään kantakaupungissa, koska kantakaupungissa asuvilla on niin lyhyet työmatkat. Kun lasketaan, miten moni henkilö pääsee työpaikalle ju7lkisilla kulkuneuvoilla alle puolessa tunnissa, parhaiten saavutettavat paikat ovat Pasilassa ja kantakaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. B.J kirjoitti 9.11.2014 kello 20:26

    Osmo Soininvaara:
    Kun nykyaikaiset erikoistuneet työmarkkinat edellyttäövät, että työpaikka voi valita työntekijät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukosta, lyhimmät työmatkat syntyvät kyllä keskuksiin eikä sirottelemalla työpaikkoja sinnetänne.

    Palkkaa kirvesmies Helsingissä ja Rovaniemellä.
    Palkkaa maalari Helsingissä ja Kuopiossa.
    Palkkaa sairaanhoitaja Helsingissä ja Joensuussa.
    Sovi tienhoitourakka Helsingissä ja Vaasassa.

    Siinä vaiheessa kun ne stadilaiset uudet työntekijät makaa krapulassa kotona ja niiden virheitä paikkaillaan on muualla työt tehty sovitusti ja istuttu järvenrannassa saunomassa ja parantamassa maailmaa.

    Olen yhden pks:lle syntyneen omakotitalon projektin seurannut vierestä. En ihmettele yhtään, että Helsingissä ei uskoa ihmiskuntaan löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  92. Juho Laatu kirjoitti 9.11.2014 kello 23:08

    Jouni Martikainen: Rohkenen olettaa, että keskimääräisen työmatkan lyheneminen olisi pientä. Merkittävä osa ihmisistä ei painota työpaikan etäisyyttä kovinkaan paljon työpaikan valinnassaan, kunhan se on kohtuullinen. Ja kohtuullinen tuntuu tarkoittavan monille täällä pääkaupunkiseudulla esim. kolmea varttia.

    Eli ihmiset päätyvät työmarkkina-alueellaan työpaikkaansa muiden kriteerien painottamana, kuin lyhyen työmatkan. Jos kioskissa on myyjä ja vastapäisessä talossa asuu kioskin myyjä, niin todennäköisesti he eivät ole sama henkilö, vaan kumpikin kulkee pidemmän työmatkan kuin sen kadun ylityksen.

    Esitin teorian, että tilastokeskuksen pitkiksi toteamien Uudenmaan / pääkauunkiseudun työmatkojen yksi keskeinen syy olisi Helsingin kaavoitus, joka pakottaa osan Helsingissä työtä tekevistä asumaan naapurikunnissa. Kaavoitus siis ohittaisi tässä henkilökohtaiset preferenssit.

    Kolme varttia lienee muualla Suomessa varsin pitkä aika työmatka-ajaksi. Tuo pääkaupunkiseutulaisten sopeutuminen noin pitkiin työmatka-aikoihin sopii hyvin yhteen tilastokeskuksen havaintojen kanssa. Kioskin tapauksessa myyjä ehkä hyväksyy tuon kolmen vartin matka-ajan, eikä viitsi lyhentää työmatkaansa.

    Jos valitaan esittämistäni ratkaisuvaihtoehdoista se (helpoiten perusteltavissa oleva), jossa Helsinki kaavoittaa runsaasti lisää asuntoja, kävisi kai niin, että osa nurmijärveläisistä muuttaisi Helsinkiin, ja heidän työmatkansa lyhenisivät huomattavasti.

    Siinä tapauksessa, että työpikat muuttaisivat Nurmijärvelle, perustelut ovat samantapaiset toiseen suuntaan, eli nurmijärveläisten ei tarvitsisi tulla töihin Helsinkiin asti. Tilastoista ei kai suoraan voi tätä todistaa, mutta on tässä kai logiikkaa.

    Vai oliko väitteesi se, että vaikka kaikille pääkaupunkilseutulaisille olisi mahdollista asua työpaikan vieressä, he eivät siltikään näin tekisi, vaan asuisivat edelleen keskimäärin kaukana työpaikaltaan? Tässä tapauksessa helsinkiläiset olisivat kai psykologisest hieman erilaisia kuin muualla Suomessa asuvat (jotka ovat järjestäneet työmatkansa Uuttamaata lyhyemmiksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Capella kirjoitti 9.11.2014 kello 23:11

    Countryboy: Mihinkähän tämä tieto perustuu ? Vaikuttaa mutu-tiedolta.

    Katso keskiverron keskustalaisen kunnan budjettia ja valaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Juho Laatu kirjoitti 9.11.2014 kello 23:44

    Osmo Soininvaara:
    Kun nykyaikaiset erikoistuneet työmarkkinat edellyttäövät, että työpaikka voi valita työntekijät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukosta, lyhimmät työmatkat syntyvät kyllä keskuksiin eikä sirottelemalla työpaikkoja sinnetänne.

    Mutta Liian vanhan linkkaamat tilastot näyttävät sanovan, että Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla matkat ovat muuta maata pidempiä. Helsingillä ei siis näyttäisi olevan työmatkoja lyhentävä, vaan niitä pidentävä vaikutus.

    Et varmaankaan viitannut siihen, että Helsingin keskustassa työmatkat näyttävät olevan lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudun laidoilla.

    Miksi siis “sinne tänne” Suomeen sijoitetuilla työpaikoilla on lyhyemmät työmatkat kuin Uudenmaan työpaikoilla? Esitin yhden teorian Helsingin kaavoituksen vaikutuksista. Jos tuo teoria ei toimi, niin mikä olisi sopivampi selitys? Vai epäiletkö ehkä, että Uudenmaan / pääkaupunkiseudun työmatkat ovatkin (tilastokeskuksen väitteiden vastaisesti) muuta Suomea lyhyempiä?

    Mistä joukosta muuten Nokia valitsi työntekijänsä Saloon? Entä paikallinen sairaanhoito? Varmaankin keräsivät Suomen viidestä miljoonasta, eivätkä Salon 50 0000:sta. Työvoiman saatavuus ja liikuvuus näyttävät olevan Suomessa niiden tarpeisiin riittäviä. Suuressa kaupungissa perustyövoimaa saa toki nopeasti ja varmasti, mutta en ole kuullut aiemmin mitään tuollaisesta (paikallisen työvoiman??) kynnysrajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Michael Perukangas kirjoitti 10.11.2014 kello 10:25

    Ode: saavutettavuus riippuu siitä, mistä saavutetaan. Itä-Pasilaan on hyvin vaikea päästä esimerkiksi Vuosaaresta tai Jakomäestä. Ja kun kuvaan otetaan mukaan laajempi työssäkäyntialue, se muuttuu oleellisesti. Esimerkiksi omasta asuinkunnastani Porvoosta pääsee tuossa puolessa tunnissa Viikkiin, mutta ei muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. TimoT kirjoitti 10.11.2014 kello 10:38

    Osmo Soininvaara:
    Kun nykyaikaiset erikoistuneet työmarkkinat edellyttäövät, että työpaikka voi valita työntekijät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukosta, lyhimmät työmatkat syntyvät kyllä keskuksiin eikä sirottelemalla työpaikkoja sinnetänne.

    Maakuntiin sijoittuvilla yrityksillä on käytettävissään yli 4 milj. asukkaan väestöpohja työntekijöitä rekrytoidessaan. Helsingin ulkopuolella on näet totuttu muuttamaan työn perässä. Myös asiantuntijatehtäviin löytyy tuosta porukasta väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Juho Laatu kirjoitti 10.11.2014 kello 12:11

    Osmo Soininvaara:
    Täytynee kysyä tuota karttaa työmatkojen pituudesta työpaikan mukaan. En oikein usko, että se on pisimmillään kantakaupungissa, koska kantakaupungissa asuvilla on niin lyhyet työmatkat. Kun lasketaan, miten moni henkilö pääsee työpaikalle ju7lkisilla kulkuneuvoilla alle puolessa tunnissa, parhaiten saavutettavat paikat ovat Pasilassa ja kantakaupungissa.

    Voisi epäillä, että pisimmillään matkat eivät olisi kantakaupungissa, vaan jollain työpaikkavaltaisella ja asuntoköyhällä alueella. Ehkä alue on suhteellisen lähellä keskustaa. Sitä en osaa arvata, onko kyse korkea- vai vähän matalapalkkaisemmasta työstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Juho Laatu kirjoitti 10.11.2014 kello 12:17

    P.S. Yksi kaavoitukseen liittymätön työmatkoja pidentävä tekijä pääkaupunkiseudulla voisi olla työntekokulttuurin suurempi työpaikkojen vaihtuvuus. Jos työpaikka vaihtuu kerran vuodessa, ei niiden perässä viitsi aina muuttaa. 45 min työmatka on ehkä ok verrattuna vuosittaiseen muuttoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. Juho Laatu kirjoitti 10.11.2014 kello 12:24

    Jouni Martikainen: Vähän parempipalkkaisiin todennäköisesti jokunen matkustaakin. Villi veikkaukseni on, että esim. opettajista alle 20% asunee alle viiden kilometrin päässä kouluistaan vaikka sieltä asuntoja löytyykin. Helsingin seudun kasvu kiihtyy -ketjuun heitinkin jo esimerkin omasta työpaikastani: Askolan kunnantalolla (67 tie/katu-km Kolmen Sepän patsaalta) 20 % henkilöstöstä (3/15) on helsinkiläisiä. Siis Helsingissä tällä hetkellä asuvia.

    Monesti vastavirtaan pääpendelöintisuuntaa matka kehyskuntiin päin ei henkilöautolla edes ole pääkaupunkiseudun mittakaavalla hidas. Itselläni talvinopeusrajoituksilla Malmilta Askolaan kolme varttia pihasta pihaan. Verrokkina pariin edelliseen työpaikkaani julkisilla: Ruoholahti, HTC, kahta puolta 40 min; Pöyrytalo Vantaankoskella 46 min.

    Jos löytyy jokin työpaikkojen kategoria (esim. kunantalot), joissa työssäkäyntivuhka on kallellaan Helsinkiin päin, se todistaa, että oletusarvoon verrattuna toisensuuntainenkin rakenne on mahdollinen. Vaikka Helsingin kantakaupungisssa työpaikkoja onkin paljon suhteessa asuntoihin, kukaties hieman laidemmalla rakennetaan asuntoja palveleman Helsingin keskustan lisäksi myös muita kaukaisempia alueita. Vaikea sanoa saataisiinko näkymään tilastoissa, mutta ympäristön kunnantalot yms. voisi tutkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Capella kirjoitti 10.11.2014 kello 16:08

    TimoT: Maakuntiin sijoittuvilla yrityksillä on käytettävissään yli 4 milj. asukkaan väestöpohja työntekijöitä rekrytoidessaan. Helsingin ulkopuolella on näet totuttu muuttamaan työn perässä. Myös asiantuntijatehtäviin löytyy tuosta porukasta väkeä.

    Ja ei muuten ole! Suomessa on paljon yrityksiä juuri tuolla maakunnissa ja kaikissa on huutava työvoimapula. Samaan aikaan on myös kova työttömyys.

    Maakunnissa osaavat työntekijät ja yrityksissä vapaina olevat työpaikat eivät kohtaa.

    Suurin ongelma on pitkät etäisyydet. Ei haluta viettää 2-3 tuntia vuorokaudesta työmatkalla naapurikunnassa olevan työn vuoksi. Suomalaiset eivät todellakaan muuta työn perässä!

    Työttömiä kyllä riittää, mutta ei sellaisia, joista olisi hyötyä työmarkkinoille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  101. B.J kirjoitti 10.11.2014 kello 17:20

    Ihan mielenkiinnosta kysyn. Kuinka monta kantakaupunkilaista on, jotka käyvät töissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Petteri Kosonen kirjoitti 10.11.2014 kello 17:56

    Osmo Soininvaara:
    Täytynee kysyä tuota karttaa työmatkojen pituudesta työpaikan mukaan. En oikein usko, että se on pisimmillään kantakaupungissa, koska kantakaupungissa asuvilla on niin lyhyet työmatkat.

    Ne eivät ole kaikkein pisimillään kantakaupungissa, mutta kantakaupunkiin suuntautuvat työmatkat ovat kuitenkin selkeästi Helsingin seudun keskiarvoa pidempiä. Siinä asiassa Juho Laatu sattui osumaan aivaan oikeaan, että keskimäärin pisimmät työmatkat tehdään “työpaikkavaltaisille asuntoköyhyille alueille”. Ääriesimerkkinä tästä on lentokenttä ja sen ympäristö.

    Olennainen tekijä työmatkoissa on kuitenkin myös toimiala. On alue käytännössä mikä hyvänsä, niin palvelualoilla työskentelevien ihmisten työmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin korkeampaa koulutusta vaativien toimialojen ihmisillä. Ja jos alueella työskentelee suhteellisesti katsottuna paljon korkeasti koulutettua työvoimaa, niin silloin työmatkojen keskipituus kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. Pekka kirjoitti 10.11.2014 kello 18:02

    B.J:
    Ihan mielenkiinnosta kysyn. Kuinka monta kantakaupunkilaista on, jotka käyvät töissä?

    101 425 eli 74,6 % työikäisestä väestöstä. Esikaupungeissa työllisyysaste oli 70%. Luvut ovat vuodelta 2011, mutta suhde tuskin on tästä muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus