Elvyttäkää suomalainen tomaatti!

Sain lah­jak­si Kuli­naarisen insti­tuutin kokkikurssin, jos­sa opet­te­limme tekemään ital­ialaista ruokaa. Mon­en muun opin ohel­la meille ker­rot­ti­in, että tomaat­ti kan­nat­taa pas­taan ottaa säi­lykepurk­ista, kos­ka tuore­tomaatit eivät mais­tu miltään. Kysyin, onko ongel­ma koti­mainen vai yleis­maail­malli­nen ja vas­taus oli, että se on kotimainen.

Kaikki­han me sen tiedämme, että tomaatit ovat Ital­ias­sa maukkaampia kuin Suomes­sa. Mis­tä tämä johtuu? Tal­ven vaikeat olo­suh­teet ymmär­rän, mut­ta yöt­tömän yön kesässä luulisi tomaateista tule­van jopa aro­maat­tisem­pia kuin etelässä niin kuin man­sikatkin ovat.

Lajike? Kuulin ker­ran san­ot­ta­van, että Israelista tuote­taan Suomeen eri­tyisen hap­pa­man makuis­ten tomaat­tien siemeniä, kos­ka joku toope on käynyt ker­tomas­sa, että suo­ma­lainen maku arvostaa sel­l­aisia. Tietoläh­teen luotet­tavu­ud­es­ta en osaa sanoa mitään. Ulko­mail­la tomaat­te­ja kuitenkin myy­dään eri lajikkeina niin kuin Suomes­sakin nyky­isin perunoi­ta, mut­ta meil­lä yleen­sä vain yhtä ja hapanta.

Juuret nes­teessä? Olisiko niin, että muual­la tomaatit vil­jel­lään maas­sa ja meil­lä rav­in­toliemessä. Jos kyse on tästä, on siinä lois­ta­va markki­narako sille, joka halu­aa vil­jel­lä vähän kalli­impia mut­ta paljon parem­pia tomaatteja.

Poim­imi­nen raakana? Tämä ainakin vaikut­taa. Tein ohjei­den vas­tais­es­ti pas­takastiket­ta kypsinä poim­i­tu­ista tomaateista, ja ihan hyvää se minus­ta oli. Seu­raaval­la ker­ral­la kau­pas­sani oli aivan hul­lu meinin­ki, eikä tomaat­te­jakaan saanut kuin raakoina poimit­tuina. (Tässä on var­maan jokin min­ulle tun­tem­aton taloudelli­nen viisaus. Kun haalii kaup­paan paljon uut­ta porukkaa tutus­tu­maan, kan­nat­taa sik­si aikaa valikoimaa heiken­tää taval­lisen S‑Marketin tasolle) Pas­tas­ta tuli aivan mau­ton­ta. Onnek­si kypsinä poimit­tu­ja tomaat­te­ja nyky­isin saa kelvol­li­sista ruokakaupoista.

53 vastausta artikkeliin “Elvyttäkää suomalainen tomaatti!”

  1. Vil­jeli­jät val­it­se­vat var­masti varsin hark­i­tusti sopi­vat lajik­keet, sopi­vat kas­va­tus­ta­vat ja poim­inta-ajanko­hdankin taloudel­lisu­u­den, logis­ti­ikan ja tuot­tei­den kysyn­nän mukaan.

    Yksi mah­dolli­nen tek­i­jä on lan­noi­tus. Sopi­val­la lan­noituk­sel­la saa kas­vatet­tua iso­ja tomaat­te­ja nopeasti, varsinkin jos mauista ei tarvitse niin välittää.

    Toinen tek­i­jä on suo­ma­laiset kulut­ta­jat, jot­ka aika yleis­es­ti val­it­se­vat halvim­man tuot­teen maukkaim­man sijaan. Mik­si siis keskit­tyä maun tuottamiseen.

    Eri paikkakun­nil­la on muuten melkoisia ero­ja tomaat­tien tason suh­teen. Jos­sain kulut­ta­jat on tot­tutet­tu hyvinkin mata­laan tasoon, toisil­la ovat tot­tuneet vähän parem­paan, eikä tasoa voi kovin nopeasti pudottaakaan.

    Jos halu­at maukkai­ta tomaat­te­ja, kas­va­ta itse. Jos ei ole kasvi­huonet­ta tai ainaista kesää, minit­o­maatit kas­va­vat kätevästi myös ruukus­sa pienessäkin asun­nos­sa. Makuero kau­pan tomaat­tei­hin on melkoinen.

  2. Olen ymmärtänyt, että lajike olisi avain­tek­i­jä. Sain mais­tel­la naa­puri­ni kas­vat­tamia härän­sy­dämiä, ja ne oli­vat maukkai­ta vielä syksyl­lä vähän raakanakin poimittuina.

  3. Nykyi­nen suo­ma­lainen tomaat­ti­la­jike on valit­tu suurim­mak­si osak­si hyvää kul­jetet­tavu­ut­ta ja käsit­te­lyn kestävyyt­tä ts. pien­tä hävikkiä silmäl­lä pitäen. Ihan kan­natat­te­va tavoite sekin, mut­ta maun kannal­ta täysi katastrofi.

    Iso­jen keskus­li­ikkei­den logis­ti­ik­ka on suo­ras­taan leg­en­daari­nen, liki kaik­ki pitää kier­rät­tää keskus­varas­ton kaut­ta, kos­ka logisti­nen pros­es­si on raken­net­tu suur­ta tehokku­ut­ta silmäl­lä pitäen. Aika-ajoin saa lähikau­pas­ta lähit­o­maat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kyp­sänä ja makuhan on aivan jotain muuta. 

    Käytän­nön tasol­la tomaatit kan­nat­taa ostaa 3–4 päivää ennen käyt­töa­janko­htaa, sil­loin ne ehtivät kyp­syä sopivasti.

  4. Juho Laatu
    “Toinen tek­i­jä on suo­ma­laiset kulut­ta­jat, jot­ka aika yleis­es­ti val­it­se­vat halvim­man tuot­teen maukkaim­man sijaan. Mik­si siis keskit­tyä maun tuottamiseen.”

    Useimpi­en kaup­po­jen valikoimis­sa ei edes ole eritel­ty tomaat­te­ja niiden aromien perus­teel­la. Jos ain­oa tuot­teesta ker­rot­tu tieto on “tomaat­ti tuotan­tomaas­ta x” ja hin­ta, niin on melko luon­nol­lista, että monel­la val­in­ta kallis­tuu edullisem­paan, elleivät laatuom­i­naisu­udet selviä jostain sit­ten mutkan kautta.

  5. Ei ongel­ma ole vain suo­ma­lainen. Haku­sanoil­la “taste­less toma­to cul­ti­var” löy­tyy run­saasti samo­ja oire­i­ta muual­ta maail­mas­ta. Jos halu­at tarkem­paa ja oikeam­paa tietoa, kuin mitä saa joltain epämääräiseltä kokkauskurssil­ta, niin suosit­te­len kään­tymään Viikin maat­aloustiedekun­nan kasv­in­jalostusasiantun­ti­joiden puoleen. Saat toden­näköis­es­ti vas­tauk­sen, että val­lit­se­va tomaat­ti­la­jike on kom­pro­mis­si käsiteltävyy­den ja maun osalta.

  6. Kan­nat­taa ostaa luumu­tomaat­te­ja, niis­sä on hyvä maku ja ne on help­po leika­ta viipaleik­si, jois­sa maku vielä ripauk­sel­la suo­laa (meri) patanee.

  7. Kuule­mani mukaan maut­tomien tomaat­tien takana on raakana poim­imi­nen ja lajike.
    Suo­ma­lainen kulut­ta­ja arvostaa kaup­paketju­jen mukaan mm. sitä, että tomaatin säi­lyvyys on samaa luokkaa kuin rautanaulal­la ja Faz­erin paah­toleiväl­lä, maku on tois­ar­voisem­pi ominaisuus.

    Me saamme sitä mitä keskimäärin halu­amme, niin ruoas­sa, poli­itikois­sa, kuin yhdyskuntasuunnittelussakin.

  8. Kyl­lä Suomes­sa kas­vaa kaiken makuisia tomaat­te­ja, mut­ta kau­pan tarpeisi­in on jalostet­tu tämä yksi, jos­sa säi­lyvyys & iskunkesto on asetet­tu kaiken edelle. Esimerkik­si Hakaniemen kaup­pa­hal­lis­sa on myyn­nis­sä sit­ten toisen­laisia tomaat­te­jakin, maukkai­ta, sopi­van makei­ta & hapokkai­ta ja suus­sa sulavia. Mar­ketin hedelmäpyra­midia niistä ei saa raken­net­tua, eivätkä ne rutis­telu­akaan kestä. Mis­sä tästä siis suur­in­ta syyl­listä on etsiä? Kysyn­nästä, tar­jon­nas­ta vai ken­ties jakeluketjus­ta ja sen logiikasta?

  9. Itse käytän läh­es pelkästään kir­sikkatomaat­te­ja. Kilo­hin­ta on aika kova, mut­ta mielestäni ovat ihan hyvän makuisia.

    Jostain syys­tä myös suo­ma­laiset porkkanat ovat todel­la epätasalaatuisia.

  10. Liian kylmässä säi­lyt­tämi­nen vie myös maun tomaatista. Vaikut­taisi siltä, että mon­es­sa myymälässä tätä ei tiede­tä, kos­ka pitävät tomaat­te­ja jääkaappikylminä.

  11. Israelis­tako tomaatin siemenet tuo­daan? Jos näin, niin täy­tynee lopet­taa tomaat­tien syömi­nen. En suosi tois­t­en maid­en rosvoamista ja sotarikok­sia har­ras­tavaa val­tio­ta, jon­ka joh­dos­sa on ääri­na­tion­al­is­te­ja ja uskonkiihkoilijoita.

    Sinän­sä olen kyl­lä Osmon kanssa eri mieltä. Mielestäni suo­ma­lainen tomaat­ti on ihan hyvää. En ole huo­man­nut Ital­ias­sa mitään eroa.

    Toisaal­ta tiedän kyl­lä, että helsinkiläisil­lä vihreil­lä on parem­pi maku kuin meil­lä maalaisjuntti-demareilla.

  12. Osmo: “Seu­raaval­la ker­ral­la kau­pas­sani oli aivan hul­lu meinin­ki, eikä tomaat­te­jakaan saanut kuin raakoina poimit­tuina. Tässä on var­maan jokin min­ulle tun­tem­aton taloudelli­nen viisaus. Kun haalii kaup­paan paljon uut­ta porukkaa tutus­tu­maan, kan­nat­taa sik­si aikaa valikoimaa heiken­tää taval­lisen S‑Marketin tasolle”

    Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti, joka kuvas­taa hyvin, mil­laises­sa maail­mas­sa tämän maan eli­it­ti elää. Tuol­ta vinkke­listä voi sit­ten eduskun­nas­sa huudel­la kansalle, että jos ei ole leipää, syökääpä leivoksia… 🙂

  13. Suomes­ta saa edelleen eri­no­maisen makuisia tomaat­te­ja, kun­han vähän kat­soo, mitä ostaa. Väite, että kaik­ki mais­tu­vat ei-miltään on myyt­ti, joka ei tun­nu katoa­van tästäkään blo­gista. Tai kulinaristikurssilta. 

    Vai, että mielu­um­min purkkit­o­maateista, höh! Joku voi purkkit­o­maateista pitääkin, mut­ta on se ihan eri maku kuin tuor­ei­den tomaat­tien maku, maukkaiden tuor­ei­den tomaattien. 

    Hol­lan­ti­laiset super­mar­ket­tomaatit mais­tu­vat, muuten, keskimäärin samal­ta kuin suo­ma­laiset. Ja hol­lan­ti­laiset sen­tään ovat Euroopan tomaat­tikeis­are­i­ta. Espan­jalais­ten maku on niitäkin huonom­pia tai siis olemattomampi.

  14. Kale­vi:
    Liian kylmässä säi­lyt­tämi­nen vie myös maun tomaatista. Vaikut­taisi siltä, että mon­es­sa myymälässä tätä ei tiede­tä, kos­ka pitävät tomaat­te­ja jääkaappikylminä.

    Joko kaup­pi­aat ovat tyh­miä, tai sit­ten tämäkin liit­tyy hävikin kon­trol­loin­ti­in. Tomaatitkin säi­lynevät viileässä pidem­pään myyntikelpoisina.

    Janne: Itse käytän läh­es pelkästään kir­sikkatomaat­te­ja. Kilo­hin­ta on aika kova, mut­ta mielestäni ovat ihan hyvän makuisia. 

    Sama vika, täysikokoisia tomaat­te­ja tulee han­kit­tua vain erityistarkoituksiin. 

    Koen kuitenkin jokaisen kir­sik­ka- tai luumu­tomaat­ti­rasian kohdal­la huonoa omatun­toa siitä, että toden­näköis­es­ti niiden tuot­ta­mi­nen on huo­mat­tavasti epäekol­o­gisem­paa kuin noiden iso­jen tuot­ta­mi­nen. Jos nimit­täin ajat­telee kus­tan­nus­raken­net­ta, niin hyvin suuri osa kus­tan­nuk­sista tulee jostain luon­non­va­rain­ten­si­ivis­es­tä (ener­gia, lan­noit­teet, kuljetus).

  15. Maut­tomat tomaatit ovat jalostuserehdys.

    Helsin­gin Sanomat 28.6.2012: Kasvi­huone­tomaat­tien maut­to­muu­den syy selvisi:

    Kasvi­huone­tomaatin maut­to­muus on seu­raus­ta tomaat­invil­jeli­jöi­den tietämät­tään tekemästä virheestä läh­es sata vuot­ta sit­ten, osoit­taa tuore amerikkalais­tutkimus. Vil­je­lyyn valit­tu lajike ei tuo­ta geen­imu­taa­tion vuok­si sok­ere­i­ta, hiil­i­hy­draat­tia ja karotenoide­ja yhtä paljon kuin kotipu­u­tarhan tomaatit. …
    Nor­maal­isti tomaatit kyp­syvät epä­ta­sais­es­ti, ja kyp­sis­säkin tomaateis­sa voi olla vihre­itä laikku­ja. 1920-luvul­la tomaat­invil­jeli­jät tör­mä­sivät kuitenkin mutaa­tioon, joka sai tomaatin kyp­symään tasais­es­ti, eli kyp­syvä tomaat­ti sai ylleen kau­ni­in tasaisen punavärin. Kos­ka tasaisen punainen tomaat­ti on ollut kulut­ta­jille houkut­televin vai­h­toe­hto, sitä vil­jel­lään nykyään läh­es kaikil­la kau­pal­lisil­la tomaattiviljelmillä.

    Amerikkalais­tutk­i­jat osoit­ta­vat kuitenkin tuoreessa tutkimuk­ses­saan, että geen­imu­taa­ti­ol­la on hin­tansa. Se vai­men­taa toista geeniä, joka säätelee hedelmässä tapah­tu­vaa fotosynteesiä.

    Vaik­ka suurin osa kasvin foto­syn­teesistä tapah­tuu lehdis­sä, tomaatis­sa jopa 20 pros­ent­tia tapah­tuu itse hedelmässä, ja tämä lisää kasvin sok­eri- ja ravin­nepi­toisu­ut­ta. Kos­ka foto­syn­teesiä säätelevä pro­tei­i­ni ei toi­mi nor­maal­isti tasais­es­ti kyp­syvis­sä lajikkeis­sa, ne jäävät maut­tomik­si eivätkä ole yhtä rav­it­se­via kuin maatiaislajikkeet.

  16. Oikeis­tode­mari: Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti, joka kuvas­taa hyvin, mil­laises­sa maail­mas­sa tämän maan eli­it­ti elää. Tuol­ta vinkke­listä voi sit­ten eduskun­nas­sa huudel­la kansalle, että jos ei ole leipää, syökääpä leivoksia… 🙂

    Eli­it­ti? Eikös tuo ole osa urban ameni­ties että jos joskus halu­aa syödä poikkeuk­sel­lisen hyvin, S‑markettia parem­paan ruoan myyn­tip­is­teeseen pääsee bus­silipun hin­nal­la? Riip­puu tietysti mihin ‘eli­itin’ rajan vetää.

  17. Tomaatin maun saa muuten parem­mak­si säi­lyt­tämäl­lä niitä pidem­pään. Omat itse kas­vate­tut tomaatit parani­vat huomattavasti.

    Huonoimpia kau­pan tomaateista ovat mielestäni tert­tutomaatit, jot­ka yleen­sä mais­tu­vat pui­sevil­ta. Tölkkit­o­maat­timurskas­sa on mielestäni säi­lykepurkin maku.

  18. Ton­ni käteen:
    Useimpi­en kaup­po­jen valikoimis­sa ei edes ole eritel­ty tomaat­te­ja niiden aromien perus­teel­la. Jos ain­oa tuot­teesta ker­rot­tu tieto on “tomaat­ti tuotan­tomaas­ta x” ja hin­ta, niin on melko luon­nol­lista, että monel­la val­in­ta kallis­tuu edullisem­paan, elleivät laatuom­i­naisu­udet selviä jostain sit­ten mutkan kautta.

    Kaupois­sa toinen val­in­takri­teeri on tosi­aan usein koti­mainen vs. ulko­mainen. Seu­raavak­si ehkä kir­sikkatomaat­te­ja, ja vielä hienom­mis­sa kaupois­sa luo­mua ja ehkä jotan pihvit­o­maaat­tia. Eri lajikkei­ta tai taso­ja yhden ryh­män sisäl­lä ei tai­da olla juuri missään.

    Luulen että myös tomaat­tien laatu voisi uida kri­teerik­si jos­sain vai­heessa, jos kulut­ta­jat kiin­nos­tu­isi­vat siitä. Yksi esimerk­ki his­to­ri­as­ta on pehmeä leipä, joka oli jos­sain vai­heessa aina muovi­pus­si­in pakat­tua ja säi­lyvää sort­tia, mut­ta sit­ten jonkin ihmeen kaut­ta muut­tuikin suo­ras­taan sisään­ve­to­tuot­tek­si ja paperi­pus­sei­hin pakatuk­si tuore­tavarak­si. Ehkä saamme val­lanku­mouk­sen tomaat­tei­hinkin joku päivä.

  19. Sylt­ty: Porkkanois­sa myös.

    Tuli hil­jat­tain ver­rat­tua kau­pas­ta saamiemme huono­jen tomaat­tien kovan pin­tak­er­roksen makua ja raken­net­ta kau­pan porkkanoi­hin. Ehkä heil­lä on sama lajike, jalosta­ja tai tuot­ta­ja molemmissa 🙂 .

  20. Kyl­lä niitä hyviä tomaat­te­ja maaseudul­ta löy­tyy, mut­ta kun ei niitä riitä Helsinki­in asti. Myy­dään suo­raan lähiseudulle hyvää arvostaville kuluttajille.

  21. Jos parem­man makuisia tomaat­te­ja pystyt­täisi­in myymään kan­nat­tavasti, niin tehtäisi­in. Sil­lä ei kuitenkaan elä, että muu­ta­ma hyvä­tu­loinen hip­steri käy jostain sivuko­jus­ta muu­ta­man yksilön pus­si­in noukkimassa. 

    Jos tah­dot saa­da hyvän­makuisia tomaat­te­ja kaup­poi­hin, sin­un täy­tyy kehit­tää uskon­to, jos­sa koros­tu­vat aitous, luo­mu, ter­veel­lisyys, ihmisoikeudet, ekol­o­gisu­us ja niin pois­päin. Täl­lä tavoin (nuo­rille) hyvä­tu­loisille naisille iden­ti­teet­ti­tuot­tei­ta kaupataan. 

    Ammat­tikok­itkin käyt­tävät purkkit­o­maat­te­ja, kos­ka kaupois­sa ole­vat ovat pahan makuisia.

  22. Tomi:
    Vai, että mielu­um­min purkkit­o­maateista, höh! Joku voi purkkit­o­maateista pitääkin, mut­ta on se ihan eri maku kuin tuor­ei­den tomaat­tien maku, maukkaiden tuor­ei­den tomaattien. 

    Kyl­lä se näin nimeno­maan on — jos siis on tarkoi­tus tehdä ruokaa, jos­sa tomaat­ti haudute­taan. Tässäkin toki kan­nat­taa panos­taa laatu­un (esim. Mut­ti) eikä hak­sah­taa mihinkään “3 purkkia eurol­la” ‑tuot­teisi­in.

    Itse olen kuul­lut väit­teen, että sitä taval­lista suo­ma­laista mar­ket­tit­o­maat­tia kut­su­taan salaat­tit­o­maatik­si — ja niin­pä sitä ei ole tarkoi­tuskaan käyt­tää lämpimien ruok­ien lait­toon. Ilmeis­es­ti luumu­tomaatit oli­si­vat lähin­nä sitä, mitä ital­ialainen val­it­sisi pas­takastik­keen tekoon. Tosin har­voin­pa ne jostain Espan­jas­ta tai Hol­lan­nista rah­datut luumu­tomaatitkaan mitään herkkua ovat.

  23. Turun toril­la tomaateil­la on lajiken­i­mi, mar­keteis­sa ei. Ei ole kuulem­ma Helsingis­säkään, kos­ka helsinkiläiset tut­ta­vat ihmettelevät turku­laista käytän­töä. Maalais­myyjät, jot­ka siis myyvät itse vil­jelemiään tomaat­te­ja, väit­tävät kas­vat­ta­vansa ne maas­sa, tai ainakin jonkin­laises­sa turpeessa. Tomaatit poim­i­taan käsit­tääk­seni edel­lisenä päivänä. Mei­dän mielestämme ne ovat ainakin kesäaikaan maukkaampia kuin mar­ketin hedelmät. Talvi­aikaan ei torimyyn­tiä olekaan.
    Lajikkei­den val­in­ta on kuitenkin korkeam­mis­sa käsis­sä. En tunne sys­teemiä, mut­ta jostain kanon­isoidus­ta siemente­htaas­ta ne on vil­jeli­jän ostet­ta­va, niin kuin siemenperunatkin.Nämä vil­jeli­jät sanovat, että tomaat­te­ja jaloste­taan lähin­nä kul­je­tuskestävyyt­tä ajatellen. Sik­si suosi­taan kovakuorisia. Vain tar­jona ole­via lajikkei­ta voi vil­jel­lä. Tämän olen kuul­lut, kun olen ihme­tel­lyt, mihin jotkin van­hat lajik­keet, kuten Jamai­ka, ovat kadonneet.

  24. Coun­try­boy:
    … Tölkkit­o­maat­timurskas­sa on mielestäni säi­lykepurkin maku.

    Heitä perään ripaus sok­e­ria samal­la kun lisäät tomaattimurskan.

  25. Kolme syytä tomaat­tien mauttomuuteen:

    1. Raakana poim­imi­nen. Sil­loin tomaat­ti punastuu/värittyy, mut­ta ei kyp­sy, eli ei muu­tu maukkaaksi.

    2. Kas­va­tusalus­ta. Kivennäismaa/turveseoksessa kas­vanut tomaat­ti on maukkaampi kuin turve- tai ravinneliuoskasvatettu.

    3. Lajike.

    Itse kas­vat­taen ja toril­ta ostaen voi vaikut­taa asi­aan, ei juuri muuten. Lajik­keen osalta olen havain­noin­ut asi­aa Venäjäl­lä, jos­sa koti­mais­ten tomaat­tien kohdal­la on yleen­sä mainit­tu lajike. Kunero ‑lajike on tut­tavista koos­t­u­van raadin mukaan ylivoimainen maultaan.

  26. Ruuan jakelu ja myyn­ti on meil­lä käytän­nössä kah­den fir­man eli S:n ja K:n käsis­sä. Nämä kil­paike­vat ennen kaikkea hin­nal­la, jol­loin syn­tyy paine saa­da han­kit­tua tavaraa mah­dol­lisim­man hal­val­la. Koti­maisia tuot­ta­jia nämä pystyvät pitämään sel­l­aises­sa run­stukissa ettei parem­mas­ta väliä. Ain­oa mitä tuot­ta­jan kan­nat­taa tuot­taa on mah­dol­lisim­man hal­paa bulkkika­maa suu­ri­na erinä kos­ka tämä on ain­oa tapa (tuot­ta­jan) saa­da jotain omankin leipän­sä päälle. 

    Ruoka­markki­nat eivät Suomes­sa (eivätkä useim­mis­sa muus­sakaan maas­sa) toi­mi kun­nol­la kos­ka ala on usko­mat­toman keskit­tynyt. Koti­maiset keskus­li­ik­keet ovat vain jäövuoren­huip­pu vrt monikansal­lisu­u­den elin­tarvike­jät­tei­hin. Kulut­ta­jien sijaan päätök­set siitä mitä me syömme tehdään nöi­den yri­tys­ten sisällä. 

    Jos kaupois­sa on vain muu­tamien yri­tys­ten eri brän­de­jä ja kau­patkin ovat kah­den fir­man käsis­sä niin ei kulut­ta­jal­la sil­loin ole mitään todel­lista valin­nan­mah­dol­lisu­ut­ta. Ei pohjois-kore­ankaan asukkaat voi “vali­ta” vaaleis­sa toista vai­h­toe­htoa kun sille vai­h­toe­hdolle ei ole tilaa.

  27. Tuo tomaatin kulu­tuskestävyys on var­maan olen­nainen jut­tu. Suo­ma­lais­ten kaup­paketju­jen tapana­han on tehdä kum­mallisia ruokakeko­ja tomaateista, avokadoista tai vastaavista.

  28. Oden tomaat­ti­ju­tut ovat hyviä ja ajatuk­sia stimuloivia.

    Itse vil­jelin muu­ta­man vuo­den kasvi­huoneessa tomaat­te­ja. Steri­ili kalkit­tu suo­mu­ta, automaat­ti­nen kastelu ja ilman­vai­h­to ja pei­ta­tu­ista siemenistä kasvete­tut taimet taka­si­vat, ettei kasvi­taute­ja tullut.

    Makua ja satoa tuli oikean lajik­keen valin­nal­la ja sil­lä, että tomaatit poimit­ti­in kypsinä ja syöti­in tuoreeltaan.

    Kau­pan tomaat­tien lajike on var­maan joku run­sas­satoinen lajike. Tomaatit poim­i­taan raakoina ja mat­ka ruokapöytään on pitkä.

    Nykyään, kun kaupois­sa on alet­tu leipoakin ja asi­akkaat saa­vat aina tuoret­ta leipää, niin mik­sei kau­pan yhtey­dessä voisi olla kasvi­huone, jos­sa kas­vatet­taisi­in vihanneksia. 

    Kau­pan kas­vat­ta­mat vihan­nek­set oli­si­vat aina tuor­e­i­ta ja säästy­isi logis­ti­ikkakus­tan­nuk­setkin (pakkaus, varas­toin­ti, kuljetus).

  29. Suomes­sa on kak­si jotenkin siedet­tävää elin­tarvike­li­iket­tä: Hakaniemen hal­li ja Turun tori. Jälkim­mäis­es­tä saa kesäisin myös tomaat­te­ja. Varsi­nais-Suomes­sa on vil­jeli­jöitä, jot­ka tuot­ta­vat eri­laisia lajikkei­ta eri­laiseen käyttöön.

  30. Oikeis­tode­mari:

    Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti, joka kuvas­taa hyvin, mil­laises­sa maail­mas­sa tämän maan eli­it­ti elää… 

    Ei tämä ole eli­itin ongel­ma. Eli­it­ti saa ulko­mail­ta kelvol­lisia elin­tarvikkei­ta. Tämä ei ole myöskään köy­hien ongel­ma, kos­ka heille tärkein­tä on määrä. Tämä on suuren kaupunki­laisen keskilu­okan ongel­ma, joka saa kulu­tus­ta­soon­sa näh­den heikko­laa­tu­isia elintarvikkeita.

    Ongel­ma on suurelta osin itse aiheutet­tu. Hyväksymme omenoiden heit­te­lyn kasoi­hin ja perunoiden pesemisen sekä pahim­mil­laan turvet­tamisen. Kun emme vaa­di siedet­tävän laa­tu­isia elin­tarvikkei­ta, niin emme saa niitä. 

    Ome­nat ovat hyvä huono esimerk­ki. Ne kerätään varovasti, käsitel­län hel­lä­varais­es­ti, yksit­täis­pakataan ken­noi­hin ja heit­etään sit­ten Suomes­sa yhteen kekoon. Ei mis­sään muual­la käsitel­lä näin huonos­ti hedelmiä kuin Suomes­sa. HeVi-osas­to­jen henkilökun­ta vielä kehtaa pahas­tua, kun toteaa hei­dän ole­van ammat­ti­taidot­to­mia, mitä he ovat.

  31. Mika:
    Tuo tomaatin kulu­tuskestävyys on var­maan olen­nainen jut­tu. Suo­ma­lais­ten kaup­paketju­jen tapana­han on tehdä kum­mallisia ruokakeko­ja tomaateista, avokadoista tai vastaavista.

    Tämä on kyl­lä jotenkin mys­tistä. Mon­et hedelmät näyt­tävät tule­van laatikois­sa, jois­sa on sisäl­lä ken­nos­to pitämässä yksit­täiset hedelmät irti toi­sis­taan ja suo­jas­sa kol­huil­ta. Suo­ma­laises­sa mar­ketis­sa ensim­mäi­nen toi­mi näyt­tää kuitenkin ole­van se, että hedelmät kaade­taan ron­skisti laari­in (mon­esti vielä edel­lisen erän rippei­den päälle) ja ehkä vielä tosi­aan koite­taan kasa­ta niistä jotain keon näköisiä tilataideteoksia.

    Luulisi kuitenkin ole­van nopeam­paa ja näp­päräm­pää myy­dä tuot­teet suo­raan pakkaus­laatikos­ta. Voisi se hävikkikin olla hie­man pienem­pää — puhu­mat­takaan kas­va­neesta asi­akastyy­tyväisyy­destä, kun asi­akkaiden ei tarvi­tisi ron­kla­ta läpi 3–5 ker­taista määrää hedelmiä tai vihan­nek­sia löytääk­seen kaikkien liiskaan­tunei­den ja puolimä­tien joukos­ta riit­tävänän määrän kohtuukun­toisia yksilöitä.

  32. Erk­ki:
    Ruuan jakelu ja myyn­ti on meil­lä käytän­nössä kah­den fir­man eli S:n ja K:n käsissä. 

    Has­susti se hin­tak­il­pailu ei kyl­lä juurikaan näy kulut­ta­jalle, sil­lä hin­nat ovat huo­mat­tavasti korkeampia kuin vaikka­pa Kes­ki-Euroopan marketeissa.

    Vai­h­toe­hto­ja on pari. Joko kil­pailua on teho­ton­ta, logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa vaan maanti­eteel­lis­ten seikko­jen takia kovat tai muu kus­tan­nus­ta­so on korkea.

    Paljon muu­ta en äkkiseltään keksi.

  33. Ter­ve,

    Itse kas­vatan tomaat­ti­ni itse. Olen tehnyt niin jo noin 25 vuot­ta. Kas­vatan use­am­paa lajiket­ta (Suomes­ta tuo­tu­ja ja taal­ta haalit­tua) ja poimin kypsi­na (jotkut voi poimia raakana ja kyp­syt­taa). Ei se ole vaikeaa. N. 10 l. ruukku tai 10 l mul­ta­pus­si ja paikallista luo­mu­lan­taa (mita se sit­ten tarkoitaakin). Tulosta tulee muu­ta­mas­sa viikos­sa (no joo, 1,5 kuukaudessa). Mita enem­man kas­vat­taa, sita enem­man oppii. Mie­lenki­in­toista ja hauskaa!

    Sama muuten patee paprikaan.

    t. Mikko

  34. Vähäi­nen kil­pailu vähit­täis­myyn­tipor­taal­la johtaa huonoon laatu­un ja korkeaan hintaan.

  35. Oikeis­tode­mari: Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti, joka kuvas­taa hyvin, mil­laises­sa maail­mas­sa tämän maan eli­it­ti elää. Tuol­ta vinkke­listä voi sit­ten eduskun­nas­sa huudel­la kansalle, että jos ei ole leipää, syökääpä leivoksia… 

    Eli­it­ti? Kyse oli Stock­man­nin Hul­luista Päivistä.

  36. Ital­ialainen­han ei pas­tan kastik­keeseen pistä muu­ta tomaat­ti­laat­ua kuin San Marzanoa. Sitä on välil­lä näkynyt Stock­man­nil­la, Ital­ias­ta tuo­tu­na, mut­ta ei kovin usein. När­piössä sitä kas­vate­taan kir­sikkakokoise­na Dunne-nimik­keel­lä ja sitä löy­tyy vähän use­am­min kaupoista.

    Aika usein on parem­pi käyt­tää tosi­aan purkki­tavaraa, kun­han ei ere­hdy halvimpi­in versioihin.

  37. Olen pyrkinyt osta­maan sel­l­aisia tomaat­te­ja, jois­sa on vielä pätkä oksaa kiin­ni. Aivan kuin ne oli­si­vat parem­pia kuin irtotomaatit. 

    Tämä on ihana keskustelu. Ongel­ma on juuri sopi­vankokokoinen — ei ala ahdistaa. 😉

  38. Maaseu­tu­lainen: … sin­un täy­tyy kehit­tää uskon­to, jos­sa koros­tu­vat aitous, luo­mu, ter­veel­lisyys, ihmisoikeudet, ekol­o­gisu­us ja niin poispäin.

    Tai jos ei uskon­toa, niin miten olisi poli­it­ti­nen liike, joka ajaa tuon kaltaisia asioita?

  39. Kuten “tuen mak­sa­ja” kir­joit­ti, ongel­ma on yleis­maail­malli­nen. How to Pick a Peach ‑kir­ja doku­men­toi tomaat­tion­gel­man syitä ja his­to­ri­aa Jenkkilässä ansiokkaasti: http://www.amazon.com/How-Pick-Peach-Search-Flavor/dp/0547053800.

    USA:ssa ratkaisuk­si ongel­maan ovat tuleet ns. farmer’s mar­ketit. Helsingis­sä tois­taisek­si torit ovat valitet­tavasti kur­jis­tuneet edelleen. Maat­alouskun­tien S‑marketeissa hyviä paikallisia kasviksia on saatavil­la, muual­la se on vaikeaa.

  40. Help­po tapa paran­taa tomaat­tien laat­ua on antaa niiden kyp­syä huoneenlämmössä.

  41. Enpä juuir osta tomaat­te­ja kau­pas­ta. Syyt Ode mainitsi.

    Ja sit­tenm olen saanut ystäväni, luonon­mkaisen vil­jeli­jän luona hänen itsen­sä kas­vat­tami­imaan aivan taivaall­sia tomaatteja.

    Parvek­keel­lani on keäs ollut, tot­ta puhuak­seni ei kum­moi­ses­sa hoi­dos­sa tomaat­tipen­sas. Hyviä on tull­tu, ei tosin kovin mon­een pastakastikkeeseen.

  42. Käy osta­mas­sa Lidlistä hol­lan­ti­laisia tert­tutomaat­te­ja. On muuten paras­ta, mitä rahal­la saa.

  43. Itsekin olen tomaat­tien kohtaloa surrut…lapsena oman kasvi­huoneen laikkuisia maukkai­ta tomaat­te­ja syöneenä. Ja mua tämä kyl­lä nimeno­maan ahdis­taa, että yksinker­tainen luon­non asia kuin maukkaat tomaatit on onnis­tut­tu pilaa­maan, mah­dol­lis­es­ti lopullisesti.

    Edel­lisiä kompaten

    100 vuot­ta sit­ten valit­tu väärä lajike (tasainen puna vs. maku)
    + 100 vuot­ta jalostus­ta kul­je­tus­ta kestävi­in lajikkeisiin
    + 100 vuot­ta van­ha jäh­mettynyt suo­ma­lainen ylim­ieli­nen vääristynyt kau­pan ala
    = mau­ton puoli­raa­ka laar­it­o­maat­ti keskel­lä Suomen val­oista kesää ei yllätä lainkaan!

    Kor­jaus­li­ik­keenä kan­nat­taa valikoi­da hie­man pieniä, kyp­siä tomaat­te­ja siitä kuu­luisas­ta laarista, jos sitä käyt­tää. Toinen ei tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu teo­ri­ani on vali­ta hyllystä tomaat­te­ja, jois­sa on kan­ta ja oksaa jäl­jel­lä, niis­sä on maan makua ja ehkä kan­nas­ta tulee makua muutenkin kyp­syessä kauem­min lisää. Ja pas­takastik­keen poh­jaan kan­nat­taa lisätä suolan lisäk­si ripaus sokeria.

  44. Mei­dän kasvi­huoneessa oli viime kesänä viit­tä lajiket­ta tomaat­te­ja (vai­mon hom­maamia — en muista, että mitä). Oli kyl­lä luk­sus­ta aina noutaa kun­nol­la kyp­syneitä ja aromikkaik­si kehit­tyneitä niin aami­ais­pöytään kuin salaatteihinkin.

  45. Tiede-lehden artikke­lis­sa (jos­ta kiitos Vil­lelle) sanotaan:

    Risteyt­tämäl­lä perinne- ja nyky­la­jikkei­ta tutk­i­jat ovat saa­neet aikaan maultaan maa­ti­ais­la­jikkei­den veroisia ja niitä kak­si ker­taa satoisampia tomaat­te­ja. Niitä on tes­tat­tu use­ana kasvukaut­e­na, mut­ta vielä ne eivät ole kel­van­neet kau­pal­lisille viljelijöille.

    Uudet lajik­keet on jalostet­tu per­in­teis­es­ti risteyt­tämäl­lä. Muun­to­geen­itekni­ikalla tutk­i­jat ovat lab­o­ra­to­rios­sa tuot­ta­neet paljon taval­lista maukkaam­man tomaatin, mut­ta se jää nau­tit­tavak­si lab­o­ra­to­ri­on seinien sisäpuolella.

    Mitä tämä mah­taa tarkoittaa? 

    Sitäkö, että per­in­teis­es­ti risteyt­tämäl­lä on jo saatu maukkai­ta ja satoisia, mut­ta ne eivät ole kel­van­neet vil­jeli­jöille? Miten se on mahdollista? 

    Ja siis lab­o­ra­to­rios­sa on samaan päästy geen­imuun­telul­la? Uskaltaisiko näitä syödä? Tässä geen­imuun­telus­sa näyt­täisi teh­dyn sama asia nopeam­min mikä tehdään risteyt­tämäl­lä hitaam­min: yhdis­tetään saman lajin eri lajikkei­ta. Ei ylitetä lajien rajoja.

  46. Työt­tömän ja vähä­varaisen näkökul­mas­ta kat­soen min­ulle kel­paaa mikä tahansa tomaat­ti­la­jike kun­han hin­ta on kohtu­ulli­nen; Viime tal­ve­na­han koti­mainen tomaat­ti kohosi jopa yli 5 euron per kilo­gram­ma, kun taas puo­lalaista tai hol­lan­ti­laista tomaat­tia sai n. 2 — 3 euroa kilogramma.

    Siis kun tomaat­ti on saalaatis­sa muiden raa­ka-ainei­den seassa, niin halvin lajike kel­paa varsin hyvin tomaatin roo­lia täyt­tämään. Näin työtönkin voi syödä salaat­tia esim. broi­lerin koip­i­en lihal­la lisät­tynä. Hal­paa ja hyvää sekä pain­on pudo­tus onnis­tuu varsin hel­posti kanasalaatin avul­la — kun­han vaan tuon­tit­o­maat­tia kaup­paketjut han­kki­si­vat useimmin.

  47. Hol­lan­ti­lainen tert­tutomaat­ti on mielestäni kaik­ista huonoin, mut­ta makua­siois­ta­han ei ole objek­ti­ivista totuutta.

    EU:n vaiku­tuk­ses­ta myös kau­pan ome­nat ovat muut­tuneet pääosin stan­dard­ikokoisik­si ja maut­tomik­si. Varsinkin Gold­en Deli­cious lajike. Ja tästä ei nyt voi syyt­tää suo­ma­laista vil­jeli­jää. Omien puiden ome­nat ovat syksyl­lä herkkua.

  48. Juho Laatu:
    Toinen tek­i­jä on suo­ma­laiset kulut­ta­jat, jot­ka aika yleis­es­ti val­it­se­vat halvim­man tuot­teen maukkaim­man sijaan. Mik­si siis keskit­tyä maun tuottamiseen. 

    Onko tuo oikeasti tot­ta? Min­ul­la on sama käsi­tys suo­ma­lais­ten osto­tot­tumuk­sista oli tuote mikä hyvän­sä, mut­ta pitääkö se todel­la paikkansa? Val­it­se­vatko suo­ma­laiste mui­ta use­am­min hal­van tuot­teen laadukkaan sijasta?

  49. Kalle:
    Ome­nat ovat hyvä huono esimerk­ki. Ne kerätään varovasti, käsitel­län hel­lä­varais­es­ti, yksit­täis­pakataan ken­noi­hin ja heit­etään sit­ten Suomes­sa yhteen kekoon. Ei mis­sään muual­la käsitel­lä näin huonos­ti hedelmiä kuin Suomes­sa. HeVi-osas­to­jen henkilökun­ta vielä kehtaa pahas­tua, kun toteaa hei­dän ole­van ammat­ti­taidot­to­mia, mitä he ovat. 

    Hyvin tot­ta. Tässä olisi minus­ta tutkimuk­sen ja lehti­ju­tun paik­ka. Mik­si ihmeessä hyvät hedelmät ja kasvikset pilataan kau­pas­sa ala-arvoisel­la käsit­te­lyl­lä? Ei kai siitä syn­ny edes säästöä, kos­ka keois­sa hedelmän kol­hi­in­tu­vat ja pilaan­tu­vat nopeam­min ja ne pää­tyvät toden­näköisem­min hävikki­in. Laatikoista myymisessä on tietysti enem­män vaivaa, kun uut­ta tavaraa pitää tuo­da varas­tos­ta use­am­min (tilaa­han laatikkomyyn­ti tarvit­see enem­män), mut­ta toisaal­ta hedelmät pysyvät kun­nos­sa ja hävik­ki vähenee.

    Paras­ta olisi, että asi­akkai­ta ei päästet­täisi käpälöimään tuot­tei­ta heviosas­tol­la lainkaan. Kun näkee, miten ihmiset pyörit­televät hedelmiä likai­sis­sa käsis­sä ja heit­televät niitä takaisin kasaan, ei niitä viit­si ostaa itsekään.

  50. ” Kun näkee, miten ihmiset pyörit­televät hedelmiä likai­sis­sa käsis­sä ja heit­televät niitä takaisin kasaan, ei niitä viit­si ostaa itsekään.”

    Noin on ja esein rehelli­nen suo­ma­lainen ostaes­saan mar­ketis­sa tomaat­te­ja, pudotet­tuaan tomaatin kädestään lait­tialle, nos­taa sen takaisin kekoon.

Vastaa käyttäjälle Tavallinen Teknikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.