Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.

Kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on kumot­ta­va. Kenel­lä vain tulee olla oikeus poimia jäte­vir­ras­ta hyö­tykäyt­töön ohjat­tavia jakeita.

Hal­li­tus esit­tää jäteveroa korotet­tavak­si kaatopaikalle vietäviltä jät­teiltä, ei kaik­il­ta, vaan sel­l­aisil­ta, joi­ta ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mielu­um­min käyt­tää hyödyk­si tai edes polt­taa. Kos­ka kaatopaikoista ollaan siir­tymässä jät­teen polt­toon, ajatuk­se­na on, että tule­vaisu­udessa ehkä jäteveroa kerätään myös sel­l­ai­sista poltet­tavista jakeista, jot­ka voisi myös kier­rät­tää tai käyt­tää muuten hyväksi.

Kaikil­la veroil­la on tarkoi­tus kerätä rahaa val­ti­olle, mut­ta jäteverol­la on toinenkin tarkoi­tus: kan­nus­taa jät­tei­den hyötykäyttöön.

Muuten hyvä, mut­ta voiko tämä kan­nustin toimia edes teo­ri­as­sa? Kun­taa ei kiin­nos­ta, paljonko asi­akas joutuu jäteveroa mak­samaan ja kun­ta omis­taa jät­teen ja voi kieltää sen hyötykäytön.

Tämä ei ole vit­si. Kun­nat ovat aivan oikeasti kieltäneet hyö­tykäytön, kos­ka niiden intres­sis­sä on saa­da port­ti­mak­sua kaatopaikoille tai polt­to­laitok­si­in vietävistä jät­teistä. Esimerkik­si Turus­sa yksi­tyi­nen jätealan yri­tys halu­aisi kehit­tää jät­teen kier­rä­tys­tä, mut­ta kun­ta on sen kieltänyt, kos­ka menet­täisi rahaa hyö­tykäyt­töön ohjau­tu­vista jätteistä.

Pääkaupunkiseudul­la on syn­tymässä tilanne, jos­sa Van­taan jät­teen­polt­to­laitok­selle on sitoudut­tu toimit­ta­maan poltet­tavaa jätet­tä niin paljon, ettei jäte­vir­ras­ta voi eikä saa ottaa jätet­tä kierrätettäväksi.

Ruotsin Västerå­sis­sa on jät­teen­polt­to­laitos, jos­sa jäte ensin lajitel­laan koneel­lis­es­ti ja siitä erote­taan hyö­tykäyt­töön menevät jakeet ennen polt­toa. Van­taal­la polte­taan kaik­ki alu­mi­in­ista alka­en. Kan­nusteil­la on merkitystä.

Kun­nalli­nen jäteala perustelee omis­tu­soikeut­taan jät­teeseen sil­lä, että kalli­it investoin­nit on kyet­tävä mak­samaan, eikä siitä tulisi mitään, jos jokin ker­mankuori­ja poimisi jäte­vir­ras­ta joitain jakei­ta kier­rätet­täväk­si. Jäämme odot­ta­maan, mil­loin jokin paperite­hdas vaatii, ettei puu­ta saa sen nautin­ta-alueel­la käyt­tää muuhun vaan kaik­ki on toimitet­ta­va tehtaalle.

Ker­mankuor­in­taa? Taval­laan jät­tei­den hyö­tykäyt­tö on aina ker­mankuor­in­taa, kos­ka siinä lajitel­laan jät­teet siihen, mitä voidaan käyt­tää uud­estaan ja siihen mitä ei voi. Mitä muu­ta jät­tei­den kier­rä­tys voisi olla?

Laki kun­nan omis­tu­soikeud­es­ta jät­teisi­in on kumottava.

29 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.”

  1. Ensim­mäisen ker­ran luen kenenkään poli­itikon ymmärtävän jäte- ja ener­gia-asioi­ta käytän­nön tasol­la. Ja lisäk­si molem­mat asi­at samaan aikaan. Asi­aan on yksinker­tainen ratkaisu: koti­taloudessa lajitel­tu jäte ei ole enää jäte, vaan raa­ka-aine. Näin raa­ka-aine on raa­ka-aine eikä enää kun­nan lak­isääteinen velvol­lisu­us. Itse lajit­te­len kaiken ja roskasäil­iöön menee ainaostaan polt­tokelpoista raa­ka-ainet­ta. Nyt joudun mak­samaan siitä että pörssiy­htiö saa raa­ka-aineen hal­tu­un­sa. SIt­ten käy ilmeis­es­ti niin ainakin Van­taan ener­gian tapauk­ses­sa jätekul­jet­ta­ja mak­saa Van­taan ener­gialle siitä että Van­taan ener­gia pääsee myymään ener­giaa raa­ka-aineesta mak­sa­neel­la kansalaiselle. Jos homma­hoi­tu­isi siten että yri­tyk­set kil­pail­e­vat tästä raa­ka-aineesta, niin se haetaan ilmais­sek­si niiltä jot­ka lajit­tel­e­vat eli pian kaik­ki. Tämä olisi ympäristöys­täväl­listä ekotaloutta.

  2. Kun­ta ei omista jätet­tä, jäte­lain 5 § “Jät­teen määritelmä: Tässä lais­sa tarkoite­taan jät­teel­lä ainet­ta tai esinet­tä, jon­ka sen halti­ja on pois­tanut tai aikoo pois­taa käytöstä taik­ka on velvolli­nen pois­ta­maan käytöstä.”

    Toisin sanoen jäte on jätet­tä vas­ta sit­ten, kun sen halti­ja on pois­tanut sen käytöstä. Jos sille on käyt­töä, se ei edes ole jätet­tä — eikä sen käyt­töä kun­ta (tai kukaan muukaan) voi kieltää. Turkukaan ei voi olla poikkeus.

  3. Mie­lenki­in­toine aja­tus. Pitääkö koko kun­nalli­nen jät­teenkäsit­te­ly kieltää ja ava­ta bisnes? Kaiketi liian radikaalia?

  4. Kansalaisen osta­mat tuot­teet joko käytetään kokon­aan tai osa niistä jää ns jäte­ja­keek­si. Eräs jäte­jae katosi täysin, kun huo­mat­ti­in siinä seostuneena kul­taa. Mihin pää­tyikään, kas siinäpä kysymys? Ensisi­jainen vas­tuu jät­teistä on tuot­ta­jal­la ja hän voi siirtää vas­tu­un kau­palle kenelle halu­aa kaiken sen mater­ian suh­teen, jon­ka hän on itse kau­pal­la han­kkin­ut. Kaatopaikko­jen hoito voi olla yksi­ty­istä tai kun­nal­lista. Itse olen kokeil­lut tätäkin bisnestä kaatopaikan hoitoa.

  5. Muuten en pane hant­ti­in, mut­ta olisiko tässä lapsus:“Kaikilla veroil­la on tarkoi­tus kerätä rahaa valtiolle”
    Eikö kun­nillekin kerätä veroja?

  6. Mut­ta ei kai jäte ole jätet­tä, jos ei sitä ole “heit­et­ty pois”? Saa kai taloy­htiö han­kkia pihalleen ast­ian, jon­ka joku yksi­tyi­nen fir­ma käy ker­ran viikos­sa tyh­jen­tämässä ja jos­ta se fir­ma mak­saa taloy­htiölle kor­vaus­ta tilavu­u­den tai pain­on mukaan? Asti­aan asukkaat vievät “tavaraa” tätä fir­maa varten.

    Vier­essä ehkä tyhjänä pitkä rivi erivärisiä jäteas­t­ioi­ta, joi­ta kun­ta käy viikot­tain ihmettelemässä…

  7. Tarkoit­taako tuo Van­taan jät­teen­polt­to­laitok­sen tulo sitä, että ei enää lajitel­la jät­teitä? Mei­dän taloy­htiön jäte­huoneessa on 7 eri pönt­töä jät­teille. Yksikö vaan jää jäljelle???

  8. Raimo K:
    Kun­ta ei omista jätet­tä, jäte­lain 5 § “Jät­teen määritelmä: Tässä lais­sa tarkoite­taan jät­teel­lä ainet­ta tai esinet­tä, jon­ka sen halti­ja on pois­tanut tai aikoo pois­taa käytöstä taik­ka on velvolli­nen pois­ta­maan käytöstä.”

    Toisin sanoen jäte on jätet­tä vas­ta sit­ten, kun sen halti­ja on pois­tanut sen käytöstä. Jos sille on käyt­töä, se ei edes ole jätet­tä – eikä sen käyt­töä kun­ta (tai kukaan muukaan) voi kieltää. Turkukaan ei voi olla poikkeus.

    Kyl­lä “kun­ta omis­taa” raa­ka-aineeni. Rakenne on seu­raa­va: muutin 2009 nykyiseen talooni ja asuin 6 kk siten että min­ulle ei tul­lut jätet­tä jota viedä pois. Näin voi elää kom­pos­toimal­la ja kat­so­ma­l­la mitä ostaa. Sit­ten jätepörssiy­htiö uhkasi että koti­ni laite­taan käyt­tökiel­toon ellen tee hei­dän kanssaan sopimus­ta. Laki vaatii että kun­nan alueel­la asuvil­la on jäte­sopimus jos­sa kul­jet­ta­ja val­i­taan julk­isten han­k­in­to­jen avul­la. Tämä useim­miten kar­sii alal­ta pois pk yri­tyk­set. Vira­nomainen päät­tää kuin­ka usein säil­iöni tyh­jen­netään vaik­ka käyt­täisin polt­tokelpoisen raa­ka-aineen esim käyt­töve­den läm­mi­tyk­seen. Näin väl­tet­täisi­in turhaa liiken­net­tä. Nyt siis mak­san siitä että tämä raa­ka-aine viedään kauas. Kos­ka laki vaatii nykyään että kaik­ki polt­tokelpoinen polte­taan, min­un sijas­tani kun­nalli­nen yhtiö tekee siitä raa­ka-aineesta läm­mintävet­tä. Jota sit­ten kun­nalli­nen yhtiö myy. Kos­ka vas­taan­oto­s­ta ei ole kil­pailua, ainakin Van­taan ener­gialle pitää mak­saa siitä että he saa­vat polt­toainet­ta. En voi luovut­taa säil­iöni ener­gia sisältöä yri­tyk­selle joka hak­isi sen ilmaisek­si pois ja jos käytän itse sen ener­gian, niin min­un pitää mak­saa jätemak­su­ja jät­teestä jota ei ole. Ros­ka säil­iöni sisältö on siis kun­nal­lis­tet­tu enkä voi lakia rikko­mat­ta sitä luovut­taa muille. Jos hyö­dyn­nän sen itse, niin silti kun­nalli­nen vira­nomainen päät­tää paljonko min­un pitää mak­saa tyhjän säil­iön tyh­jen­nyk­ses­tä. Tämä on syy mik­si monil­la lajit­telu­mo­ti­vaa­tio on tasan nol­la kos­ka siitä ei olemitään hyö­tyä. Se mak­saa kuitenkin sen saman ja Van­taan ener­gia polt­taa ari­nas­saan sit­ten alu­mi­initölkke­jä. Tätä menoa Suomes­sa ei koskaan edes aloite­ta ekoy­hteiskun­taa siinä muo­dos­sa jos­sa kaik­ki, luon­to mukaan­lukien hyö­ty­i­sivät siitä.

  9. Ehkäpä jäte­lakia tulee kor­ja­ta sel­l­aisek­si, etteivät ongel­mallisik­si koe­tut jät­teet voi mys­tis­es­ti hävitä jonkin toim­i­jan toimes­ta tässä “raa­ka-aineketjus­sa” vaan että kunkin toim­i­jan tulee toimit­taa selvi­tys siitä, mihin, kenelle ja mitä mate­ri­aa on viety ja kuin­ka paljon ja mil­loin. “Omis­tus­mo­nop­o­li” on taval­laan ollut help­po ratkaisu tähän ongel­maan. Jos käytän­töä muute­taan, mikä voi olla hyväkin asia, vas­tuukysymyk­set pitää huomioida.

    Toisaal­ta kyl­lä ker­mankuori­jana voisi aivan hyvin toimia myös kun­ta, jol­loin ketju olisi edelleen parem­min hallinnassa.

    1. Kun­nat voisi­vat olla edis­tyk­sel­lisiä jäte­huoltoekspert­te­ja ihan niin kuin minä voisin olla mes­tar­i­ta­son viu­lun­soit­ta­ja. Käytän­nössä Suomen kun­nat ovat olleet jäte­huol­lon toim­i­joina vähän saman­laisia kuin minä viu­lun­soit­ta­jana. Aloit­teel­lisu­us on kun­taor­gan­isaa­tioiden ulkop­uolel­la. Suo­ma­lainen jäte­huolto on kovin vanhakantaista.

  10. Antsa:
    Mik­sei kun­ta voi toimia itse kermankuorijana?

    Kos­ka myös ne, jot­ka eivät tiedä ovat päät­tämässä. Ja johdon sän­tä­ly sekä pomp­pimi­nen asi­as­ta toiseen takaa sen, että asian selvit­tämi­nen ei onnis­tu. Pahim­mil­laan miljoo­nan loju­mi­nen maas­sa on havait­tu ja sen ympärille men­nään riitelemään siitä, mitä sil­lä tulisi tehdä ilman että kukaan kos­kee rahakasaan ja aloit­taa hyö­dyn­tämämään tätä rahaa. Useim­min tämä rahakasa on “säästön” muo­dos­sa, jol­loin se ei ole sil­lä taval­la “oikeaa” rahaa, joten mitään tekemät­tömyyskin on aika nor­maali lopputulos.

    Vas­ta vähän aikaa sit­ten tulosta tekevä yksikkö pyysi lisää resursse­ja tehdäk­seen vielä enem­män tulosta ja vas­taus oli, että jos toim­intaym­päristö on niin han­kala niin lakkaute­taan koko toiminta. 

    Tam­miku­us­sa 2014 paikalli­nen mar­ket­ti antoi lop­putilin vah­times­tar­illeen. Kaup­pa pyörii edelleen muuten nor­maal­isti, mut­ta ovet jäävät joka päivä avaa­mat­ta. Kas­sat tule­vat töi­hin, hyl­lyt­täjät tule­vat töi­hin, varas­tossa on päivisin mukavasti suhi­naa. Toim­intaym­päristö on muut­tunut, kun ovia ei ava­ta, mut­ta yksiköl­lä menee muuten ihan mukavasti. Visiot on juuri päivitet­ty ajan­tasalle ja strate­gisen ympäristön muu­tos on vaikut­tanut myös toim­intaym­päristöön visioiden tarkentues­sa ja tässä vai­heessa onkin tavoite tuo­da asi­akas taas keskiöön mar­ketin toimin­nas­sa. Työn­tek­i­jöi­den tehtävänku­vauk­set päivitet­ti­in juuri ja henkilöko­htai­sis­sa kehi­tyskeskusteluis­sa nos­tet­ti­in esille usei­ta kehi­ty­se­hdoituk­sia. Henkilöko­htaiset palkan­lisät kasvoivat, kun negati­ivistä palautet­ta ei ole tul­lut mar­ket­ti­in koko vuotena. 

    Vai­h­da mar­ket­ti sanan tilalle jokin, mikä kuu­lostaa val­tion tai kun­nan omis­ta­mal­ta laitok­selta ja ylläol­e­va alkaa vaikut­taa uskottavalta.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nat voisi­vat olla edis­tyk­sel­lisiä jäte­huoltoekspert­te­ja ihan niin kuin minä voisin olla mes­tar­i­ta­son viu­lun­soit­ta­ja. Käytän­nössä Suomen kun­nat ovat olleet jäte­huol­lon toim­i­joina vähän saman­laisia kuin minä viu­lun­soit­ta­jana. Aloit­teel­lisu­us on kun­taor­gan­isaa­tioiden ulkop­uolel­la. Suo­ma­lainen jäte­huolto on kovin vanhakantaista.

    Osmo: Jos halu­at rikas­tua, hark­itse viulistin uraa taidoil­lasi. Ymmärsin että soit­to­taitosi on mielestäsi vähäi­nen, mut­ta eivät nämä talouden osaamiset kun­tata­son jäte­huol­los­sa ole senkään ver­taa jos kat­so­taan asi­aa yleishyödyllisesti.
    Otan esimerkik­si seu­raa­vat kiusal­liset raa­ka-aine jakeet jos ne ovat oma­l­la ton­til­la. Määrät: Pure­tun rin­ta­mami­estalon kas­tunut puru ja lahop­u­ut 5 kuormaa(kelpoisia jätevoimalaan),
    Seu­raavia 5 ton­nia: Kan­to­ja, Purkupuu, Risut, Har­avoin­ti­jäte, Hevosenlantaa,100 auton ren­gas­ta, Kyl­lästet­tyä puu­ta, Ener­gia­jäte, Bio­jäte, keräys­lasi, 1000 kg auton akku­ja. Tänään on vielä ole­mas­sa yri­tyk­siä jot­ka ratkai­se­vat ko ongel­mat. Ei mak­sa mitään. Kos­ka osaa on riit­tävä määrä, ne haetaan ilmaisek­si tai raa­ka-aineesta mak­se­taan rahaa. Jos vie per­ille, niin siitä mak­se­taan enemmän.
    Laskin eri­lai­sista paikallisen kier­toka­pu­lan kuiteista ja hin­nas­tos­ta mitä sit­ten tämä mak­saa kun kun­nalli­nen yhtiö on toden­nut että: Hei! Jotkut elää kier­rä­tyk­sel­lä! Ote­taan busines hal­tu­un”. Eli ale­taan kerätä ker­maa päältä. Esit­tämäni lis­taus mak­saa esim Kier­toka­pu­lan osakkaalle Tuusu­lan kun­nalle 15194,45 € ALV 0% + pun­ni­tus­mak­su­ja 274,21. Yksi­ty­isas­i­akas mak­saa myös ALVin. Näin saadaan aikaan kuvio jos­sa kier­rät­täjä mak­saa tekemästään kier­rä­tystyöstä ja raa­ka-aineesta kun­nal­liselle yhtiölle johon kier­rät­täjän itse pitääviedä raa­ka-aineet. SIt­ten kun­nalli­nen yhtiö myy raa­ka-aineen eteen­päin. Yri­tys­ten palveluil­la kier­rät­täjä saa jopa rahaa, tai saa palvelun ilmaisek­si. Seu­rauk­se­na tiedän monia kan­non hau­tau­s­paikko­ja, purka­mat­to­mia raken­nuk­sia, lau­taläjiä ton­til­la jne eli kier­rä­tys ei toi­mi keinotekois­t­en kus­tan­nusten takia. Tästä syys­tä kun­tien omis­tu­soikeus jät­teisi­in pitää kumo­ta kos­ka ei tässä ole osat­tu tehdä kuin sut­ta eikä kier­rä­tys toi­mi siten kun pitäisi. Myös turhia raken­nuskus­tan­nuk­sia tulee paljon.

  12. Yleen­sä ener­giantuot­ta­jalaitos mak­saa polt­toaineestaan. Mik­si se ei mak­sa jätteestä=polttoaineesta, vaan perii jät­teen poiskul­je­tuk­ses­ta mak­sun? Jos eläisimme markki­na­t­aloudessa, niin jät­teen saisi myy­dä taholle, joka mak­saa siitä parhait­en, vaik­ka Viroon tai Ruot­si­in tai Uuku­niemelle. Ymmär­rän jätemak­sut, joil­la ylläpi­det­ti­in kaatopaikko­ja, mut­ta kun niitä ei enää koh­ta ole, niin jätemak­su on vastikkeeton.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Aloit­teel­lisu­us on kun­taor­gan­isaa­tioiden ulkop­uolel­la. Suo­ma­lainen jäte­huolto on kovin vanhakantaista. 

    Jos julk­ishallintoon halu­taan aloit­teel­lisu­ut­ta, sen pitää näkyä virkamiehistön poli­it­tises­sa tues­sa sekä myös siinä, ettei näitä “tarpeet­to­mia” kehit­täjä-/ideoi­jatyö­paikko­ja pois­te­ta säästötalkois­sa bud­jeteista. Vai­h­toe­htois­es­ti poli­itikot voisi­vat heit­tää virkamiehille vähän use­am­min näitä tutkimus-/valmis­telu­pal­lo­ja, jot­ta eri­laisia ideoita tulisi tarkastel­tua riit­täväl­lä tarkkuudella.

  14. Har­ri Kämäräi­nen:
    ‘snip’
    Vira­nomainen päät­tää kuin­ka usein säil­iöni tyh­jen­netään vaik­ka käyt­täisin polt­tokelpoisen raa­ka-aineen esim käyt­töve­den lämmitykseen.
    ‘snip’

    Vira­nomainen ei sitä päätä, vaan se on juuri sen sopimuk­sen asia — ja se riip­puu jät­teen määrästä. Jät­teen kul­jet­ta­jan intres­sis­sä on kyl­lä mah­dol­lisim­man tiheä tyh­jen­nys, mut­ta kyl­lä sopimus on sopimus, vähin­tään kak­si sopi­japuol­ta pitää olla.

    Meil­läpäin on tästä vään­net­ty kät­tä kyl­lä eri­tyis­es­ti vapaa-ajan asun­to­jen osalta ja käsit­tääk­seni jonkin­lainen yhteisym­mär­rys on löy­tynyt: tien­var­sien lev­ähdy­s­paikko­jen roskik­set eivät enää ole täyn­nä roska­pusse­ja talouk­sista, joista ei tule jätet­tä lainkaan.

  15. Daniel Fed­er­ley:
    Mut­ta ei kai jäte ole jätet­tä, jos ei sitä ole “heit­et­ty pois”? Saa kai taloy­htiö han­kkia pihalleen ast­ian, jon­ka joku yksi­tyi­nen fir­ma käy ker­ran viikos­sa tyh­jen­tämässä ja jos­ta se fir­ma mak­saa taloy­htiölle kor­vaus­ta tilavu­u­den tai pain­on mukaan? Asti­aan asukkaat vievät “tavaraa” tätä fir­maa varten.

    Juuei. Ainakin kuule­man mukaan pk-seudul­la ei enää saa tehdä uusia ener­gia­ja­keen keräilysopimuk­sia ja van­hatkin ener­gia­jaepön­töt tule­vat katoa­maan ajan­myötä (ilmeis­es­ti viimeistään nyky­is­ten sopimusten umpeutuessa).

    Kyseessä on kyl­lä niin idioot­ti­mainen jut­tu, että kun mei­dän taloy­htiöstä ko. loo­ta katoaa, niin siihen lop­puu ainakin tämän talouden osalta jät­tei­den lajittelu.

  16. Raimo K: Vira­nomainen ei sitä päätä, vaan se on juuri sen sopimuk­sen asia – ja se riip­puu jät­teen määrästä. Jät­teen kul­jet­ta­jan intres­sis­sä on kyl­lä mah­dol­lisim­man tiheä tyh­jen­nys, mut­ta kyl­lä sopimus on sopimus, vähin­tään kak­si sopi­japuol­ta pitää olla.

    Jos sopi­japuo­let ovat käytän­nössä kun­ta ja jäte­huoltoy­htiö, niin asukkaal­la taitaa neu­vot­telu­vai­h­toe­hdot olla aika vähissä?

  17. Poth1ue1: Jos sopi­japuo­let ovat käytän­nössä kun­ta ja jäte­huoltoy­htiö, niin asukkaal­la taitaa neu­vot­telu­vai­h­toe­hdot olla aika vähissä?

    Edelli­nen kom­ment­ti ker­too juuri sen monop­o­li­ti­lanteen jos­sa olemme. Min­ul­la on 24 vuo­den koke­mus elämästä Tuusu­lan maaseudul­la. Jokainen järkevä (läh­es kaik­ki) pien­taloa­su­jat tääl­lä toimii siten että talouden kaut­ta asumisen CO2 päästöt lähenevät olema­ton­ta ja myös talouden kaut­ta kier­rä­tys tehdään hyvin. Vähäl­lä vaival­la lajit­tele­mal­la voi päästä tilanteeseen jos­sa ei tule mitään pois vietävää jätet­tä. Tämä vähen­tää myös turhaa raskas­ta liiken­net­tä. Tähän tilaan päässeet joutu­vat näkemään tosi paljon vaivaa perustel­lessaan mik­si he eivät tarvitse kun­nan jäte­huoltoa. On yksi tapaus jos­sa velvoite hoituu perus­teel­la “se vähän viedään naa­purin kanssa yhteiseen säil­iöön”, toinen tapaus on pakotet­tu 8 viikon välein tyh­jen­net­tävään tyhjään säil­iöön. Itseni pakotet­ti­in jäte­huol­lon piirin uhkauk­sel­la “koti­ni laite­taan käyt­tökiel­toon ilman jäte­sopimus­ta” ja kun uusin käyt­töve­den läm­mi­tyk­seni voisin polt­taa roskasäil­iöön menevän hyvässä kat­ti­las­sa. Mut­ta jäte­sopimuk­ses­ta eroon pääsy on vaikeaa.
    Sama asia asun­to-osakey­htiöis­sä tarkoit­taa sitä että lajitel­lun ener­gian ilmaisek­si nouta­va rikkoo lakia kos­ka kun­nal­la on monop­o­li tähän ener­gialäh­teeseen jos­ta sit­ten joudu­taan lisäk­si maksamaan.

  18. anonyy­mi: Jos julk­ishallintoon halu­taan aloit­teel­lisu­ut­ta, sen pitää näkyä virkamiehistön poli­it­tises­sa tues­sa sekä myös siinä, ettei näitä “tarpeet­to­mia” kehit­täjä-/ideoi­jatyö­paikko­ja pois­te­ta säästötalkois­sa budjeteista. 

    On ihan täyt­tä hai­hat­telua kuvitel­la että julk­ishallinto voisi oikeasti olla aloit­teelli­nen muuuten kuin satunnaisesti.

  19. Kalle:
    Mie­lenki­in­toine aja­tus. Pitääkö koko kun­nalli­nen jät­teenkäsit­te­ly kieltää ja ava­ta bisnes? Kaiketi liian radikaalia?

    Olen kas­vanut sel­l­aises­sa Suomes­sa jos­sa radikalis­mi pääsi kukki­maan myön­teisel­lä taval­la. Kuten Tove Janssonin muumit ja yri­tysve­toinen jätepalvelu. Yri­tyk­siä syn­tyi kun ihmisille tuli ongelmia joi­ta yri­tyk­set voivat ratkaista. Kuten koko jäte­sek­tori. Kyl­lä se on ongel­ma jos lokakai­vo on täysi kuten myös auton­ro­mu­ja täyn­nä ole­va piha samoin kun lasi ja muoviröykkiö pihal­la kun tavaraa alkoi saa­maan sotien jäl­keen. Joku kek­si että ne voi edelleen hyö­dyn­tää. Jo isäni ‑40 luvul­la kuu­lui hyväo­saisi­in kun heil­lä oli hevo­nen ja näin tuli 2–3 miehen palk­ka kun meni val­jastet­tul­la hevosel­la hoita­maan kaupun­gin lokakul­je­tuk­sia pel­lolle. Kaik­ki hyö­tyivät. Ensin kun­tien velvol­lisu­us oli hoitaa jät­teen­vas­taan­ot­to ja sit­ten hitaasti on tapah­tunut niin että koko busi­ness on luisumas­sa kun­nal­lis­ten yhtiöi­den hal­tu­un ja kus­tan­nuk­set ovat hir­muiset kuten toises­sa kom­men­tis­sani kuvaan. Noin käy nyt sulkeu­tuneessa jäte­bis­nek­sessä. Nyt jos ollaan niin radikaale­ja että palataan van­haan eli avtaan bisnes takaisin, niin lajit­telu­mo­ti­vaa­tios­ta tulee 100% kos­ka sil­loin ei ole jätet­tä vaan raa­ka-ainet­ta ja näin asumisku­lutkin pienenevät kos­ka asun­toy­htiöil­lä ei ole enää jätemak­su­ja. Maaseudun hyvä käytän­tö joka sopii myös kaupunkeihin.

  20. Eikö kun­tienkin ole mak­set­ta­va jät­teen käsit­telystä Van­taan jätevoimalas­sa ja muis­sakin käsit­te­ly­laitok­sis­sa? Eiköhän se jo patista kun­tia lait­ta­maan asukkaiden­sa jät­teen­la­jit­telu kun­toon, jot­ta polt­toon ei menisi sel­l­aista jätet­tä, jota voisi muutenkin hyö­dyn­tää. Tun­tu­isi kum­malliselta, että polt­toon menisi met­al­lia, pape­ria, puu­ta ja muu­ta, mis­tä joku voisi mak­saakin. Juuri oli artikke­li siitä, ett kaatopaikkakiel­lon jäl­keen jätet­tä viedään ulko­maille käsit­te­lyyn. Ei var­masti kan­na­ta kul­je­tus­mak­sui­hin tuh­la­ta sel­l­aisen jät­teen kohdal­la, jota voisi koti­maas­sakin hyö­dyn­tää. Ei Van­taan ener­gia osta polt­toainet­ta, vaan myy jät­teenkäsit­te­lyä ja siitä saat­ua ener­giaa! Ontuu monel­la logi­ik­ka tässä.

    1. Kun­nat ovat sitoutuneet vuosikym­meniksi toimit­ta­maan sovc­i­tun määrän jätet­tä Van­taan polt­tou­u­ni­in. Sil­loin ei ole varaa kierrätykseen.

  21. Tässä esimerk­ki toimi­vas­ta kier­rä­tys­taloud­es­ta: http://www.rengaskierratys.com/
    Voit siis viedä renkaan ilmaisek­si yksi­ty­isille palvelun­tar­joa­jille. Jotkut ren­gasli­ik­keet otta­vat sovit­taes­sa vas­taan myös van­tei­neen kos­ka joutoaikoina he voivat irrot­taa renkaat ja myy­dä ne van­teet metalliromuna.
    Tässä esimerk­ki toim­i­mat­tomas­ta kierrätystaloudesta:
    http://www.kiertokapula.fi/wp-content/uploads/2012/10/Hinnasto-2014-kotitaloudet-yksityiset-asiakkaat4.pdf
    Näin toimii siis kun­nalli­nen yhtiö: Mak­sat 2,5 eur siitä että kun­nalli­nen yhtiö saa kier­rä­tys­mak­sun ja vielä lisäk­si hin­nan raa­ka-aineesta. Tämä käytän­tö on syn­nyt­tänyt takapi­hoille ren­gasläjiä jot­ka ovat hävin­neet kun tieto ilmais­es­ta palvelus­ta on levin­nyt. Ko hin­nas­tos­ta voi miet­tiä mitä tapah­tuu kun sinne vie polt­top­u­u­ta. Tästä syys­tä takapi­hoil­la on rojupu­uläjiä eikä puret­tavia raken­nuk­sia pureta.

    On erit­täin valitet­tavaa kuul­la että nyt on tehty kym­me­nien vuosien jäte­sopimuk­sia niin että rahal­lis­es­ti ei kan­na­ta lajitel­la. Näin moni on toden­nut. Lajit­telu ei ikinä onnis­tu jos sitä ei tehdä alkuläh­teel­lä. Näin polt­toon menee raa­ka-ainet­ta jota voitaisi­in vielä kier­rät­tää kos­ka ain­oa tavoite on saa­da ener­giaa put­keen. Tästä syys­tä tämä vaal­i­tavoite on ain­oas­taan suun­taa parempaan.

  22. En nyt ihan hah­mo­ta tätä hom­maa; siis olenko nyt ymmärtänyt oikein että kun­ta omis­taa jät­teet siinä merk­i­tyk­sessä, että minä en voi tehdä sopimus­ta kenenkään kanssa siitä, että tämä hakee min­un jät­teeni min­un ton­til­tani ja tekee niille mitä nyt sit­ten lain mukaan jät­teille saa ja pitää tehdä?

    Minä en ymmär­rä miten täl­lainen laki voi olla perus­tus­lain mukainen. Sehän puut­tuu omis­tu­soikeu­teen ja sopimus­va­pau­teen aivan radikaalil­la taval­la. Mik­si ihmeessä me nielemme tällaista?

  23. Tiedemies: Minä en ymmär­rä miten täl­lainen laki voi olla perus­tus­lain mukainen. Sehän puut­tuu omis­tu­soikeu­teen ja sopimus­va­pau­teen aivan radikaalil­la taval­la. Mik­si ihmeessä me nielemme tällaista?

    Off-top­ic: Min­ua ihme­tyt­tää enem­män se, miten tässä maas­sa niel­lään mukise­mat­ta val­lan kolmi­jako-opin vas­tainen perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen puute. (Ei, perus­tus­laki­valiokun­ta ei ole lain­säätäjästä riip­puma­ton elin jos joku niin sat­tuu kuvit­tele­maan. Päin­vas­toin, perus­tus­laki­valiokun­ta on osa lain­säädän­töelin­tä, mikä sotii kyl­lä min­un ter­vet­tä järkeäni vas­taan ja pahasti.)

  24. Tiedemies:
    En nyt ihan hah­mo­ta tätä hom­maa; siis olenko nyt ymmärtänyt oikein että kun­ta omis­taa jät­teet siinä merk­i­tyk­sessä, että minä en voi tehdä sopimus­ta kenenkään kanssa siitä, että tämä hakee min­un jät­teeni min­un ton­til­tani ja tekee niille mitä nyt sit­ten lain mukaan jät­teille saa ja pitää tehdä?

    Minä en ymmär­rä miten täl­lainen laki voi olla perus­tus­lain mukainen. Sehän puut­tuu omis­tu­soikeu­teen ja sopimus­va­pau­teen aivan radikaalil­la taval­la. Mik­si ihmeessä me nielemme tällaista?

    Kyl­lä asia menee kuiv­a­jät­tei­den osalta noin. Niistä saa polt­toen­er­giaa. Suomes­sa on käyn­nis­sä yri­tys kun­nal­lis­taa lokakul­je­tuk­set vas­taavasti kos­ka niistä saa metaa­nia lei maakaa­sua ja lannoitetta.

  25. Kiitok­set ajanko­htais­es­ta kir­joituk­ses­ta, Osmo!

    Kyl­lä kaupun­ki voi myös onnis­tua tässä asi­as­sa. Olen jopa kateel­lise­na seu­ran­nut Oulus­sa asu­van ystäväni jäte­huoltoa. Hän muut­ti kah­den­toista asun­non taloy­htiöön vuon­na 2008. Taloy­htiö jär­jesti jo tuol­loin kier­rä­tyk­sen kaikelle muulle kier­rätet­tävälle jät­teelle pait­si energiajätteelle.

    Sit­ten Oulun kaupun­ki rak­en­si vuon­na 2012 Laani­lan ekovoimalaitok­sen. Asukkai­ta on ohjeis­tet­tu, mikä kaik­ki kuu­luu ener­gia­ja­keeseen. Ystäväni pystyy nyt lajit­tele­maan kaiken talousjät­teen, seka­jäteas­t­i­aa ei enää ole. Ener­gia­jät­teen poltos­ta saataval­la höyryl­lä tuote­taan sähköä ja kaukoläm­pöä. Lisäk­si Kemi­ra käyt­tää höyryä pros­es­seis­saan. Hyvä Oulu!

    Itse Pohjois-Kar­jalas­sa asu­vana pystyn lajit­tele­maan kaiken muun pait­si ener­gia­jät­teen, mikäli olen valmis kul­jet­ta­maan hyö­tyjät­teet keräyspis­teelle. Aika moni näkee tämän vaivan.

    Tääl­lä ener­gia­jät­teen keräys alkaa, kun Varkau­teen raken­net­ta­va ekovoimalaitos aloit­taa toim­intansa kesäl­lä 2016. Olen miet­tinyt, mitä mah­taa tapah­tua, kun lajit­telu­un tot­tumat­tomat alka­vat lajitel­la ener­gia­jätet­tä. Toden­näköis­es­ti moni uskoo tähän mantraan: ”Kyl­lä ne kaik­ki siel­lä samas­sa kat­ti­las­sa palavat!”. Tarvi­taan siis Oulun tapaan tiedo­tus­ta ja lähel­lä ole­vat keräyspis­teet. Mielestäni jät­teen­sä oikein lajit­tele­via taloy­htiöitä tulisi palki­ta. Loogi­nen palkkio olisi jäte­huoltomak­sun alentaminen.

Vastaa käyttäjälle Harri Kämäräinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.