Valitusoikeus ja tuomioistuinten työtavat

Tavan takaa kuulee pur­nat­ta­van kaavaval­i­tuk­sia vas­taan. Jos ne eivät hidas­taisi kaavoitus­ta, kaavo­ja tulisi enem­män, asun­top­u­la helpot­taisi ja kaik­ki olisi parem­min. Tässä on logiikkavirhe.

Sil­lä kestääkö kaavoitus kak­si vuot­ta vai kolme ei pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko kaavo­ja valmis­tuu. Putken pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta niitä tulee putkesta ulos yhtä paljon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaavoitus kestää kauan, pitää aloit­taa aiem­min. Pait­si tietysti, jos val­i­tus kaataa jonkin kaa­van lopullisesti.

Kos­ka val­i­tus on ain­oa tapa, jol­la voidaan saat­taa kaa­van lain­mukaisu­us tarkastelu­un, val­i­tu­soikeus on vält­tämätön. Jos sitä ei olisi, kun­tien ei tarvit­sisi piita­ta tuon taivaal­lista kaavoitus­ta koskev­as­ta lainsäädännöstä.

Huo­mat­takoon, että se ei riitä val­i­tus­pe­rus­teek­si, että ei pidä kaavas­ta. Valit­taa voi vain kaa­van lain­vas­taisu­ud­es­ta. Toki laki sanoo jotain myös kaa­van sisäl­löstä, joten sisäl­löstä voi valit­taa, jos löytää sitä tuke­van pykälän rakennuslaista.

Mut­ta kyl­lä turhat kaavaval­i­tuk­set ovat harmil­lisia. Turhal­la val­i­tuk­sel­la tarkoi­tan val­i­tus­ta, jol­la ei edes yritetä kumo­ta päätöstä vaan vain voit­taa aikaa. Pahat kielet ker­to­vat, että esimerkik­si mar­ket-kaavoista S‑marketteja koske­vat val­i­tuk­set kir­joite­taan Kata­janokalla ja K‑kauppoja koske­vat vas­taavasti Vallilas­sa. Valit­ta­mi­nen kan­nat­taa, jos onnis­tuu lykkäämään kil­pail­i­jan han­ket­ta vuodel­la. Häveliäisyyssy­istä tietysti käytetään valit­ta­jana bulvaania.

Jar­ru­tus­mielessä tehtäviä val­i­tuk­sia tehtäisi paljon vähem­män, jos tuomiois­tuimet käsit­telisivät aiheet­tomat val­i­tuk­set nopeam­min. Jos tuotan­to­talousti­eteen kel­lokallet pää­si­sivät ohjaa­maan tuomiois­tu­in­ten toim­intaa, val­i­tuk­set esi­la­jiteltaisi­in niin, että ilmi­selvästi aiheet­tomat val­i­tuk­set käsiteltäisi­in nopeutetul­la menet­te­lyl­lä alta pois. Jos val­i­tus on ilmi­selvästi aihee­ton, aikaa ei kan­nat­taisi haaska­ta edes kun­nan vasti­neen pyytämiseen. Kaup­paka­marin suuren veropäivän kahvi­tauol­la keskustelin tästä KHO:n jäse­nen kanssa (väärien johtopäätösten vält­tämisek­si ker­ron, että kyse oli henkilöstä, jota en ollut tavan­nut ennen) ja hän sanoi henkilöko­htaise­na mielip­i­teenään, että noin pitäisi voi­da tehdä.

Jar­ru­tus­val­i­tuk­sia tulisi paljon vähem­män, jos ne käsiteltäisi­in nopeammin.

Kun asia on mon­imutkaisem­pi, aikaa ja voimavaro­ja tuleekin käyttää.

37 vastausta artikkeliin “Valitusoikeus ja tuomioistuinten työtavat”

  1. Lappeen ran­nan tuotan­to­talous­pos­se­han opti­moi tuos­sa joku vuosi sit­ten Hgin hov­ioikeu­den pros­esse­ja, sai­vat siitä jonkun hienon Euroopan Neu­vos­ton palkin­non ja näkyy siitä yksi väitöskir­jakin syn­tyneen. Jotenkin olet­taisin että käytän­nön elämässä pro­jek­tin opit ovat ehti­neet jo uno­htua, puhu­mat­takaan että oli­si­vat levin­neet laa­jem­minkin oikeuslaitokseen.

  2. Entäpä jokin val­i­tus­mak­su jon­ka saa takaisin jos val­i­tus menee läpi?

  3. Ongel­ma on vain siinä, että val­i­tusten määrit­telem­i­nen turhak­si on usein sub­jek­ti­ivi­nen asia. Mon­et juridis­et riidat ovat lin­jan­ve­tokysymyk­siä, jois­sa eri suun­ti­in tehtävät ratkaisut voivat olla yhtä perustel­tu­ja. Siitä huoli­mat­ta joku kesäpoi­ka tai insinööri saat­taa luokitel­la asian helpok­si. Kaa­va-asi­at varsinkin ovat sen luon­teisia, että kun­tien paper­it ovat vaku­ut­tavia, mut­ta käytän­nössä ketään kaa­van vaiku­tusalueel­la asu­vaa ei ole asial­lis­es­ti kuul­tu eikä mitään kun­nol­lista vaiku­tusarvioin­tia ole tehty.

  4. “Sil­lä kestääkö kaavoitus kak­si vuot­ta vai kolme ei pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko kaavo­ja valmis­tuu. Putken pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta niitä tulee putkesta ulos yhtä paljon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaavoitus kestää kauan, pitää aloit­ta aiemmin.”

    Tässä on jotain samaa kuin kiireet­tömässä SoTe:ssa. Kansalaiset valit­ta­vat, että kiireet­tömän hoitoa­jan sai use­am­man kuukau­den päähän. Siis mitä. Jos olisi tilan­nut ajan pari kuukaut­ta aiem­min se olisi ollut jo. Ja put­ki suoltaa omaa nopeut­taan koko ajan, nytkin, niitä kiireet­tömiä “tsekki”-tapauksia ulos hyvin palvel­tu­ina. Toiv­ot­tavasti SoTe-puuhail­i­jat eivät ota kuule­vi­in korvi­in­sa täl­laisia “val­i­tuk­sia”.

  5. Peter:
    Entäpä jokin val­i­tus­mak­su jon­ka saa takaisin jos val­i­tus menee läpi? 

    Jos se val­i­tus­mak­su on sel­l­ainen, että yksi­ty­ishenkilö uskaltaa ottaa riskin, se ei ole esimerkik­si keskus­li­ikkei­den kannal­ta mitenkään merkit­tävä summa.

    Jos se taas on keskus­li­ikkei­den ja vas­taavien kannal­ta merkit­tävä sum­ma, se lopet­taa kaik­ki val­i­tuk­set saman tien. Jos X‑kauppa saa hidastet­tua Y‑kaupan ison mar­ketin valmis­tu­mista vuodel­la, sen kan­nat­taa mak­saa yksi­ty­ishenkilön kannal­ta täysin mah­do­ton sum­ma rahaa valituksestaan.

    Nopea käsit­te­ly olisi paras vai­h­toe­hto. Jonot­ta­mi­nen ei paran­na oikeusturvaa.

  6. Osmo: “Tavan takaa kuulee pur­nat­ta­van kaavaval­i­tuk­sia vas­taan. Jos ne eivät hidas­taisi kaavoitus­ta, kaavo­ja tulisi enem­män, asun­top­u­la helpot­taisi ja kaik­ki olisi parem­min. Tässä on logiikkavirhe.

    ‘snip’ Putken pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta niitä tulee putkesta ulos yhtä paljon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaavoitus kestää kauan, pitää aloit­taa aiem­min. Pait­si tietysti, jos val­i­tus kaataa jonkin kaa­van lopullisesti.”

    Kyl­lä se logi­ikkavirhe on nyt sin­ul­la: se, että kaavoitus kestää kauem­min, selviää vas­ta jäl­keen­päin ja sil­loin on melko vaikeaa aloit­taa aikaisemmin.

  7. nos:
    Ongel­ma on vain siinä, että val­i­tusten määrit­telem­i­nen turhak­si on usein sub­jek­ti­ivi­nen asia. Mon­et juridis­et riidat ovat lin­jan­ve­tokysymyk­siä, jois­sa eri suun­ti­in tehtävät ratkaisut voivat olla yhtä perustel­tu­ja. Siitä huoli­mat­ta joku kesäpoi­ka tai insinööri saat­taa luokitel­la asian helpok­si. Kaa­va-asi­at varsinkin ovat sen luon­teisia, että kun­tien paper­it ovat vaku­ut­tavia, mut­ta käytän­nössä ketään kaa­van vaiku­tusalueel­la asu­vaa ei ole asial­lis­es­ti kuul­tu eikä mitään kun­nol­lista vaiku­tusarvioin­tia ole tehty.

    No kyl­lä niitä kuulemisia jär­jestetään, mut­ta ongel­ma on se, että siinä vai­heessa asi­at eivät kiin­nos­ta juuri ketään.

    Turhien val­i­tusten suh­teen olen samaa mieltä. Peri­aat­teessa kan­natan val­i­tu­soikeu­den rajoit­tamista, mut­ta olen sitä mieltä, että käytän­nössä se ei onnis­tu ilman, että kansalais­ten oikeustur­va kärsii.

  8. Tör­mäsin tähän val­i­tuskier­teeseen, kun muutin Helsinki­in. Mas­toille oli vaikea saa­da val­i­tuslu­paa ja niin­pä kap­a­siteetin varmis­tamisek­si verkos­sa haet­ti­in lupia suuria määriä.

    Aina joku jäi valit­ta­ji­il­ta huomioimat­ta ja solukko­su­un­nit­telul­la sat­tuma­paikatkin kylt­ti­in hyö­dyn­tämään, mut­ta opti­maal­isia kohtei­ta ei vält­tämät­tä saatu

    Oma lukun­sa oli­vat paikat, joil­la ei ollut vai­h­toe­htoa kuten Har­ma­jan majak­ka, valit­ta­jat sai­vat viivytet­tyä mas­ton uusimista vuosia.

    Tuo jono­tus on mie­lenki­in­toinen , siinä voiman erot­taa kolme syytä huonoon palveluun. 

    Yksi on kap­a­siteetin puute, jono kas­vaa sil­loin koko ajan.

    Toinen on ajoit­tainen kap­a­siteetin puute, sil­loin jono kas­vaa esim aamul­la tai kesäl­lä tai jon­ain muna aikana.

    Kol­mas on läpi­menoa­jan aiheut­ta­ma näen­näisen jono, se ei lyhene eikä pitene, pros­es­si kestää tietyn ajan.

    Omien koke­muk­seni mukaan julkisen sek­torin esim juuri oikeuk­sien jonot syn­tyvät läpi­menoa­joista, ei kap­a­siteetin puutteesta.
    Tuo­hon viit­taa tuo Lappeen­ran­nan tekemä yri­tys paran­taa oikeu­den toimintaa

    Valitet­tavasti tuol­laisil­la lyhy­il­lä pro­jek­tille ei muu­tok­sia saa­da, urautunut organ­isaa­tio palu­tuu entisi­in työ­tapoi­hin muu­ta­mas­sa viikos­sa kun aktivoi­jat ovat läht­e­neet. Oikeu­den johtoon vaa­dit­taisi­in uut­ta ver­ta, jol­la olisi tar­moa ja use­an vuo­den sitkeys viedä uud­is­tus läpi.

    Täl­laiset kon­sult­tien pika­paran­nuk­set ovat pelkkää rahas­tus­ta ja niin­pä val­tio heit­tää mil­jarde­ja jänkään nois­sa pikakonsultointiprojekteissa

  9. Peri­aat­teessa sin­ul­la on aja­tusvirhe tuos­sa 😉 Julki­nen tila, kadut ja aukiot tms. kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle, kuten sille on per­in­teis­es­ti kuu­lunut myös räys­täsko­rkeus. Se mitä ton­tille ton­tin rajo­jen ja räys­täsko­rkeu­den rajois­sa raken­netaan, kuu­luu ton­tin omistajalle. 

    Ymmär­rän tuo­takin tarkem­man ohjauk­sen, kun se tehdään sen takia, etteivät markki­nat toi­mi. Esimerkik­si USA:ssa on kaupunkikeskus­to­jen elävöit­tämiseen käytet­ty kolmea keinoa:
    — spåra
    — asukaspysäköin­nin painami­nen talo­jen alle, jot­ta kadun­vieret jäävät asi­akkaille ja
    — ensim­mäisen ker­roksen varaami­nen liiketiloille.

    Val­i­tustie on kallis ton­tin omis­ta­jalle ja valit­ta­jal­la ei ole mitään vas­tu­u­ta. 🙁 Esimerkkknä meten asioi­ta ei saa hoitaa, voi pitää Itäväylän päässä ole­vaa tont­tia. Kiu­san­teok­si teh­dyn val­i­tuk­sen mak­sa­vat aikanaan alueelle tule­vat yri­tyk­set ja asukkaat, ilman että valit­ta­jal­la on mitään taloudel­lista vas­tu­u­ta turhas­ta valituksesta.

  10. Raimo K: No kyl­lä niitä kuulemisia jär­jestetään, mut­ta ongel­ma on se, että siinä vai­heessa asi­at eivät kiin­nos­ta juuri ketään.

    Kuulemis­ten, kaavo­jen esil­läpi­to­jen, keskuste­lu­ti­laisuuk­sien ym. toteut­tamises­sa on se peru­songel­ma, ettei niis­sä oikeasti halu­ta ottaa vas­taan mitään palautet­ta, jol­la olisi mitään vaiku­tus­ta mihinkään. Medi­akin herää vas­ta, kun päätöstä ollaan tekemässä. Käytän­nössä ain­oa mah­dol­lisu­us vaikut­taa on valit­ta­mi­nen ja tämä on tietenkin ihan väärin.

    Erästä tiehanket­ta olti­in tekemässä ja jär­jeste­tyssä keskuste­lu­ti­laisu­udessa paikalli­nen asukas kom­men­toi, että suun­nitel­tu lin­jaus on huono, kos­ka maaperä on vetistä. Kos­ka kaik­ki tarvit­ta­vat tekniset selvi­tyk­set oli tehty, kom­ment­ti sivu­utet­ti­in, ja tie aiot­ti­in rak­en­taa suun­nitel­man mukaan. Tier­a­hat lop­pui­v­at kuitenkin bud­jetista, ja han­ke lykkään­tyi. Kun tiehankkeelle saati­in seu­raa­van ker­ran rahoi­tus, tehti­in uudet tutkimuk­set ja suun­nitel­mat, ja havait­ti­in, että maaperä tosi­aan oli huono ja toinen tielin­jaus paljon edullisem­pi toteuttaa.

  11. “Sil­lä kestääkö kaavoitus kak­si vuot­ta vai kolme ei pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko kaavo­ja valmis­tuu. Putken pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta niitä tulee putkesta ulos yhtä paljon kuin put­keen pan­naan sisään. Jos kaavoitus kestää kauan, pitää aloit­ta aiem­min. Pait­si tietysti, jos val­i­tus kaataa jonkin kaa­van lopullisesti.”

    Kai tuo put­ki kokoa­jan pite­nee kuitenkin. Jos val­i­tuk­sia käsiteltäisi­in samal­la vauhdil­la kuin niitä tulee, mut­ta vain pienel­lä viiveel­lä, tuo­ta putkea ei olisi alun­perinkään voin­ut syntyä.

  12. Kalle:
    Peri­aat­teessa sin­ul­la on aja­tusvirhe tuos­sa Julki­nen tila, kadut ja aukiot tms. kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle, kuten sille on per­in­teis­es­ti kuu­lunut myös räys­täsko­rkeus. Se mitä ton­tille ton­tin rajo­jen ja räys­täsko­rkeu­den rajois­sa raken­netaan, kuu­luu ton­tin omistajalle.
    ‘snip’

    Kyl­lä kaavoituk­sel­la määrätään muu­takin kuin räys­täsko­rkeus, mm. se mitä saa rak­en­taa ja useim­miten myös ne tont­tien rajat — ja kaiken­laista muu­takin, esim. har­jaka­ton kul­ma, ulkover­houk­sen mate­ri­aali ja väri­tys jne.

  13. Kaavakysymyk­set voisi­vat ehkä olla enem­män poli­ti­ikkaa ja vähem­män juridiikkaa.

  14. Tei­dän val­i­tuk­seni ovat viivy­tys­tä ja turhaa nar­i­naa, min­un val­i­tuk­seni täyt­tä asi­aa ja perusteltuja. 

    Oikeas­t­aan kysymys on päätök­sen vai­htelus­ta, joka osin estää aivan turhimpia ongeia syn­tymästä. Osin kelvot­tomas­ta toiminnasta. 

    Nyky­isin kun­ta kuin kun­ta vas­taa jokaiseen val­i­tuk­seen, että ei aihet­ta. Ei edes selvitetä mitään tai kysytä!! Jokin neu­vot­telumenet­te­ly estäisi pidem­män pros­essin alkamisen. 

    Kaavaval­i­tuk­sis­sa val­i­tuk­sen jäl­keen yleen­sä on raken­net­tu, silti kaa­va on saatu aivan oleel­lis­es­ti parem­mak­si ja fik­sum­min paikkaan sopi­vak­si. Odot­taako kaavoit­ta­ja val­i­tus­ta, että saadaan työ tehtyä kunnolla? 

    Rak­sa-alan suhde asukkaisi­in on piit­taam­a­ton ja ylenkatso­va. Heil­lä on ollut noin 50 vuot­ta, 60-luvul­ta asti ja ennenkin, vain kova kysyn­tä koh­dat­ta­vana. Ei se ope­ta asiakaskeskeisyyttä. 

    Kaavoitus on kun­tapäät­täjien ker­hon hal­lus­sa enem­män tai vähem­män sovus­sa rak­en­ta­jien kanssa. Ei paljoa kiin­nos­ta pienet ihmiset. 

    Val­i­tu­soikeus on hillinnyt pahimpia sekoilu­ja. Toki se alkaa kuu­lua normipros­es­si­in, silti se on tarpeen.
    Mikä olisi vai­h­toe­hto? Diktatuuri?

  15. Raimo K: No kyl­lä niitä kuulemisia jär­jestetään, mut­ta ongel­ma on se, että siinä vai­heessa asi­at eivät kiin­nos­ta juuri ketään.

    Turhien val­i­tusten suh­teen olen samaa mieltä. Peri­aat­teessa kan­natan val­i­tu­soikeu­den rajoit­tamista, mut­ta olen sitä mieltä, että käytän­nössä se ei onnis­tu ilman, että kansalais­ten oikeustur­va kärsii.

    Olet oike­as­sa — kuulemisia jär­jestetään, mut­ta niis­sä ei käy ketään, kos­ka vaiku­tusalueel­la ole­via ei usein infor­moi­da erik­seen kuulemisti­laisuuk­sista ja toisaal­ta ihmiset tietävät, että kuul­laan mut­ta ei kuun­nel­la. Tekniset viras­tot ovat sit­ten usein vielä äijä­porukoi­ta, joiden kun­nia asia on jyrätä huonol­la käytök­sel­lä jonkun vaikut­ta­jan mielik­si asioi­ta läpi, jol­loin ihmiset eivät halua itselleen ongelmia.

  16. JTS: Nyky­isin kun­ta kuin kun­ta vas­taa jokaiseen val­i­tuk­seen, että ei aihet­ta. Ei edes selvitetä mitään tai kysytä!! Jokin neu­vot­telumenet­te­ly estäisi pidem­män pros­essin alkamisen.

    Tästäkin nämä valit­ta­jat vaan hyö­ty­i­sivät, eli val­i­tuskier­rokseen saataisi­in lisät­tyä joku pakolli­nen keskustelu tai neu­vot­telu mis­sä taas saisi lykät­tyä raken­nushanket­ta puolel­la vuodel­la tai vuodel­la eteen­päin. Mitäpä sitä ei tek­isi oman koirankuse­tus­met­sän tai kadun­var­si­parkkipaikkansa puolesta?

  17. Sel­l­ainen väite ettei sil­lä putken pitu­udel­la muka olisi mitään väliä, onko kyl­lä väärä. Ilman muu­ta asioiden roikot­ta­mi­nen vuosikau­sia han­kaloit­taa asioi­ta. Ensin suun­nitel­laan han­ke ja sit­ten odotel­laan vuosikau­sia val­i­tuskier­teen päät­tymistä. Täl­löin han­kkeen suun­nit­teli­jat ryhtyvät jo tekemään mui­ta hom­mia, uno­hta­vat van­han hom­mansa ja ovat huonos­ti käytet­tävis­sä sit­ten, kun heitä raken­nus­vai­heessa tarvittaisiin. 

    Minus­ta tuomiois­tu­in­ten työ­ta­vat tosi­aankin tarvit­si­si­vat uud­is­tus­ta. Ensim­mäi­nen uud­is­tus voisi tosi­aan olla perus­teet­tomien val­i­tusten käsit­te­ly nopeasti alta pois. 

    Mietitään­tä tilan­net­ta, jos­sa tuomiois­tu­imeen tule­vat val­i­tuk­set A, B, C, D, ja E tässä järjestyk­sessä. Näistä A ja B ovat vaikei­ta ihan asial­lisia val­i­tuk­sia ja lop­ut turhia nopeasti käsiteltäviä. Kos­ka A ja B val­i­tusten käsit­te­ly kestää kak­si vuot­ta, viivästyvät val­i­tuk­set C, D ja E myös kak­si vuot­ta. Jos val­i­tuk­set ensin lajiteltaisi­in turhi­in ja vähem­män turhi­in, päästäisi­in heti käsik­si val­i­tuk­si­in C, D ja E, jol­loin nuo val­i­tuk­set saataisi­in pihalle muu­ta­mas­sa hetkessä.

  18. Eikö olen­naista ole se, että saataisi­in esille suurin osa näköko­hdista, jot­ka tulisi ottaa pros­es­sis­sa huomioon? Olen itse ollut aivan ihmeis­säni kuul­tuani erinäis­ten han­kkei­den puuhami­esten suh­tau­tu­van val­i­tuk­si­in yksi­no­maan ajal­lise­na hidas­teena (ja kun­nan vain suu supus­sa, hil­jais­es­ti myötäil­lessä). Viimek­si­mainit­tu­jen­han pitäisi olla kiitol­lisia jokaikises­tä val­i­tuk­ses­ta, joka tuo lisäar­voa uusien näkökul­mien tai huomioonotet­tavien asioiden muo­dos­sa. Kaavoit­ta­jien tulisi myös ymmärtää hyö­dyn­tää sitä ‘hil­jaista’ lisäti­etout­ta joka vuorovaiku­tus­pros­essin myötä heille kertyy.

    Val­i­tusten ansios­ta on nähdäk­seni usein mah­dol­lista saa­da aikaan parem­pi lop­putu­los. Valitet­tavasti moni alku­peräis­ten suun­nitelmien kor­jaus on vain ns. “kos­meti­ikkaa”, jol­la uskotel­laan jotkut usko­maan, että jotakin on tehty.

    Olen myös häm­mästyk­sek­seni huo­man­nut, että suun­nitelmis­sa voidaan jokin han­ke esitel­lä jopa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toimes­ta siten, että päätök­sen­tek­i­jöille tuo­daan koroste­tusti esi­in han­ket­ta puolta­vat näkökul­mat, esim. viis­toil­maku­vien kaltaisen markki­noin­ti­ma­te­ri­aalin ja kon­sult­titöi­den run­saaseen käyt­töön tukeutuen. Nähdäk­seni aina on mah­dol­lista tila­ta jokin selvi­tys kon­sul­til­ta, joka tule­vaa uraansa vaaran­ta­mat­ta yleen­sä “ymmärtää”, minkälainen selvi­tyk­sen lop­putu­los mil­loinkin on tarvet­ta aikaansaada.

    Eikö selkeämpi tapa olisi esitel­lä han­kkeen vaiku­tuk­sia myös ennen-ja-jäl­keen kuva­pare­ja ihmis­silmien korkeudelta käyt­täen, mah­dol­lisen muu­tok­sen vaiku­tuk­sia kouri­in­tun­tu­vam­min ja selkeäm­min kuvaillen?

    Mah­ta­vatko päätök­sen­tek­i­jät edes huo­ma­ta, mil­loin heitä pyritään käyt­tämään tai käytetään rak­en­ta­jien (tai sen laa­jem­paan intres­sipi­iri­in kuu­lu­van verkos­ton tai sen jonkin osan) toimes­ta pelkkinä sumu­tuk­sen kohteina ja kumileimasimina?

    1. Helsingis­sä asukkai­ta kul­l­laan paljonkin kaavo­ja laa­dit­taes­sa ja suun­nitelmia myös m uute­taan. Kun kaa­va on hyväksyt­ty ensim­mäisen ker­ran lau­takun­nas­sa, se menee lausun­tok­ier­rokselle. Sitä vas­taan tehtyn­jä muis­tu­tuk­sia ote­taan enää har­voin huomioon, ellei niis­sä käy esille jokin kokon­aan uusia näköko­h­ta. Mon­et muis­tu­tuk­set ovat sisäl­löltään sitä, että mik­si Helsinki­in ylipään­sä rasken­netaan asun­to­ja, kun min­ul­la ja kaikil­la tun­temil­lani jo on asun­to. Tai mik­si ei raken­neta muualle. Niitä taas ei voi ottaa huomioon, kos­ka val­tu­us­to on päät­tänyt, että Helsinki­in raken­netaan 5500 esun­toa vuodessa. Nämä mielip­i­teet pää­tyvät usein myös val­i­tuk­sik­si hallinto-oikeu­teen, mut­ta eivät men­esty siel­läkään. Luon­to­jär­jestö­jen val­i­tuk­set sen sijaan ovat men­estyneet varsin usein. Niis­sä on valitet­tu puut­teel­li­sisi­ta selvi­tyk­sistä. Myös ELY-keskusten tekemien val­i­tusten onnis­tu­mis­pros­ent­ti on hyvä.

  19. Itse työsken­te­len suun­nit­teli­jana katu- ja vesi­huolto­hankkeis­sa. Kyl­lä ainakin näis­sä on paikallis­ten asukkaiden näke­myk­siä kuul­tu ja otet­tu huomioon. Kom­ment­tien soisi kyl­lä tule­van esi­in jo riit­tävän aikaises­sa vai­heessa. Usein ongel­mana lie­nee riit­tämätön tiedo­tus kun­nan tai kaupun­gin osalta, ja media herää vas­ta kun päätök­set on tehty tai kaivinkoneet lähtökuopissa.

    Toisaal­ta välil­lä on vain niin, että yksi veti­nen paik­ka tai louhit­ta­va kallion­nyppylä ei kuitenkaan ole niin suuri asia, jos vaakakupis­sa toisel­la puolel­la on mui­ta painavia teknisiä fak­to­ja. Joskus taas viemäriälin­jaa on siir­ret­ty sato­ja metre­jä luon­nos­vai­heessa paikallisen kom­ment­tien perusteella.

    Parhail­laan työn alla olevas­sa kun­nal­lis­tekni­ikka­hankkeessa tarkaste­limme huolel­lis­es­ti paikallis­ten asukkaiden kat­ulin­jause­hdo­tus­ta, mut­ta sen toteut­ta­mi­nen osoit­tau­tui teknis­es­ti haas­teel­lisem­mak­si vai­h­toe­hdok­si, joten sitä ei toteutet­tu. Kuitenkin viimek­si eilen lueske­lin paikallis­ten kom­ment­te­ja ja niil­lä oli suo­raan vaiku­tus­ta tekemi­i­ni suunnitelmiin.

    Ker­ron tämän vain kuriosi­teet­ti­na, var­maankin alal­la esi­in­tyy myös paljon ikäväm­pääkin toim­intat­a­paa. Mut­ta kyl­lä niitä kom­ment­te­ja joku oikeasti lukee ja ottaa huomioon 🙂 Nämä kom­men­tit ovat usein arvokkai­ta ja edis­tävät parem­paan lop­putu­lok­seen pääsemistä.

  20. nos: Olet oike­as­sa – kuulemisia jär­jestetään, mut­ta niis­sä ei käy ketään, kos­ka vaiku­tusalueel­la ole­via ei usein infor­moi­da erik­seen kuulemisti­laisuuk­sista ja toisaal­ta ihmiset tietävät, että kuul­laan mut­ta ei kuun­nel­la. Tekniset viras­tot ovat sit­ten usein vielä äijä­porukoi­ta, joiden kun­nia asia on jyrätä huonol­la käytök­sel­lä jonkun vaikut­ta­jan mielik­si asioi­ta läpi, jol­loin ihmiset eivät halua itselleen ongelmia. 

    No eipä infor­moi­da muuten kuin lehti-ilmoituk­sel­la ja kun­nan ilmoi­tus­taul­ul­la (jota kukaan ei lue), usein lehti tekee myös jutun.
    Ja kun­tasek­tori nai­sis­tuu koko ajan.

    Suurin osa val­i­tuk­sista ja muis­tu­tuk­sista on NIMBY-tyyppisiä.

  21. Kaavoituk­seen liit­tyy paljon taloudel­lisia intresse­jä ja tämä on johtanut siihen, että virkakoneis­tossa muu­tok­sen­hakuoikeut­ta tarkastel­laan nurinkuris­es­ta näkökulmasta.

    Parhaim­mil­laan­han pelisään­tö­jen ja muu­tok­sen­hakuoikeu­den tulisi johtaa pyrkimyk­seen suun­nitel­la mah­dol­lisim­man hyvin. Näin ei kuitenkaan tapah­du, vaan oman työn kehit­tämisen sijaan virkamiehet keskit­tyvät valit­ta­maan valit­tamis­es­ta ja pohti­maan, miten sään­töjä voitaisi­in näp­pärästi kiertää.

    Ikävältä tun­tu­vat esimerkik­si Uuden­maan liiton pyrkimyk­set vaikut­taa maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in niin, että selvi­tys­ten merk­i­tys­tä maakun­takaavoituk­ses­sa heiken­net­täisi­in. Samaan aikaan Helsingis­sä pyritään aja­maan uut­ta yleiskaavaa läpi epämääräisenä pikselikaavana.

    Taustal­la tun­tu­isi ole­van tah­toti­la heiken­tää ohjaavaa kaavoitus­ta ase­makaavoituk­sen kustannuksella. 

    Olisi toiv­ot­tavaa, että ongel­maan herät­täisi­in ja siihen puu­tut­taisi­in kaavoituk­sen pienen ja hyvinkin päällekkäisiä roole­ja sisältävän piirin ulkopuolelta.

  22. Raimo K: No eipä infor­moi­da muuten kuin lehti-ilmoituk­sel­la ja kun­nan ilmoi­tus­taul­ul­la (jota kukaan ei lue), usein lehti tekee myös jutun.
    Ja kun­tasek­tori nai­sis­tuu koko ajan.

    Suurin osa val­i­tuk­sista ja muis­tu­tuk­sista on NIMBY-tyyppisiä.

    Tietää kaiken mut­ta ei ymmär­rä mitään

  23. Eikö lain­säädän­nössä ole mitään vikaa? Minus­ta on joskus tun­tunut, että laki on kir­joitet­tu taval­la, joka antaa tuomiois­tu­imelle luvan tehdä päätök­siä tarkoituksenmukaisuusasioissa.

  24. “Pahat kielet ker­to­vat, että esimerkik­si mar­ket-kaavoista S‑marketteja koske­vat val­i­tuk­set kir­joite­taan Kata­janokalla ja K‑kauppoja koske­vat vas­taavasti Vallilassa.”

    No ovat­pa ikäviä ihmisiä siel­lä Kata­janokalla ja Vallilas­sa. Onnek­si olen jo aikaa sit­ten muut­tanut kauak­si sieltä, etteivät nuo kata­janokkalaiset ja vallilalaiset pääse pilaa­maan elämääni, senkin valittajat.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä asukkai­ta kul­l­laan paljonkin kaavo­ja laa­dit­taes­sa ja suun­nitelmia myös muutetaan.

    Nykyisen osal­lis­tu­van suun­nit­telun ongel­ma on, että se ei tavoita suur­in­ta osaa ihmi­sistä. Useim­mat saa­vat tietää han­kkeista medi­as­ta, kun on jo myöhäistä vaikuttaa.
    Osal­lis­tu­misti­laisuuk­sis­sakin on vähän se ongel­ma, että osal­lis­tu­jien kom­ment­tei­hin hel­posti vas­tataan perustele­mal­la, mik­si valit­tu ratkaisu on hyvä ja kom­ment­ti on huono. Vaik­ka tämä olisi täysin tot­ta, usein olisi parem­pi vain kuun­nel­la kom­men­tit, kiit­tää niistä ja olla hiljaa…

  26. nos: Tietää kaiken mut­ta ei ymmär­rä mitään

    Sehän se kaikkein ärsyt­tävin tyyp­pi on…

    Jos tarkoi­tat min­ua, niin pyrin kom­men­toimaan vain sel­l­aisia asioista, joista koulu­tuk­sen, (työ)kokemuksen tai har­ras­tuk­sen vuok­si tiedän jotakin — ja tääl­lä on paljon aihei­ta, joi­ta en ole lainkaan kommentoinut.

    Nämä kaavoitusju­tut ovat kyl­lä sel­l­aista peruska­maa, jot­ka jok­seenkin jokainen kun­ta-alan kanssa tekemisi­in joutunut tietää. 😉

  27. Raimo K: Kyl­lä kaavoituk­sel­la määrätään muu­takin kuin räys­täsko­rkeus, mm. se mitä saa rak­en­taa ja useim­miten myös ne tont­tien rajat – ja kaiken­laista muu­takin, esim. har­jaka­ton kul­ma, ulkover­houk­sen mate­ri­aali ja väri­tys jne. 

    Mik­si kaavoit­ta­jal­la on oikeus sotkeu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa virkamiehen saati poli­itikon ymmärtävän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­tille rakennetaan? 

    Nykyi­nen kaavoitus­poli­ti­ik­ka tuot­taa vain sut­ta ja sekun­daa. Vapaampi maankäyt­tö ei voi tuot­taa ainakaan huonom­paa tulosta kuin nykykäytäntö.

  28. Ville: Nykyisen osal­lis­tu­van suun­nit­telun ongel­ma on… 

    Nykyisen osal­lis­ta­van suun­nit­telun ongel­ma on osal­lis­ta­va suun­nit­telu. 😀 Ton­tin rajat kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle ja ton­tin rajo­jen sisäl­lä vain ton­tin omis­ta­jal­la on rel­e­vant­ti intres­si. Kaik­ki muu on puh­das­ta kiu­san­tekoa. Kaupun­ki ei kehi­ty järkevästi, kun ote­taan alueen nyky­is­ten asukkaiden mielipi­de huomioon.

  29. Kalle: Mik­si kaavoit­ta­jal­la on oikeus sotkeu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa virkamiehen saati poli­itikon ymmärtävän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­tille rakennetaan? 

    Nykyi­nen kaavoitus­poli­ti­ik­ka tuot­taa vain sut­ta ja sekun­daa. Vapaampi maankäyt­tö ei voi tuot­taa ainakaan huonom­paa tulosta kuin nykykäytäntö.

    Teitä ja katu­jakin pitää rak­en­taa ja aina siinä jonkun tont­ti jää alle .Tai tarvi­taan puis­to­ja , kouluja,urheilukenttiä, tore­ja etc 

    Jos rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjän niin se var­jostaa kauas ja loukkaa näin uien oikeuksia

    Ja ton­tin omis­ta­jal­la ei olei velvol­lisu­ut­ta hoitaa vesi-jätevesi­huoltoa tai sähköhuoltoa.Jos rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjän, johon tulee tuhan­sia ihmisiä asumaan tai töi­hin niin kun­nal­lis­tekni­ik­ka vaatii aivan eri mitoituk­sen kuin sadan hen­gen käyttäjäkunta.

    Samoin aivan eri­laiset liikenne-japysäköintijärjestelyt

  30. Osa ongel­maa on tuomiois­tu­imi­nen oma asiantuntemus.

    Kär­jäoikeuk­sien uud­is­t­a­mi­nen isom­mik­si kokon­aisuuk­sik­si toiv­ot­tavasti aut­taa jos­sain asiois­sa, hallinto-oikeu­den puolel­la taas on omat ongelmansa.

    Ympäristölupi­en osalta voi vali­ta onko siinä luvan myön­tämis­vai­heessa siant­nte­mus­ta vai käytetäänkö aikaa sit­ten val­i­tusten kanssa.

    Kaavakul­tu­ur­ri­in on muuten kuu­lunut han­kkei­den pitämi­nen puolisalaisi­na, jol­loin huo­matuk­sen tekem­i­nen ajois­sa ei oikein onnistu.

    Todel­lakin, men­estyneet val­i­tuk­set ovat jär­jestään johta­neet parem­paan lopputulokseen.

  31. Kalle: Mik­si kaavoit­ta­jal­la on oikeus sotkeu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa virkamiehen saati poli­itikon ymmärtävän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­tille rakennetaan?
    ‘snip’

    Tämä on peri­aat­teessa hyvä kysymys, mut­ta vas­taus on, että ennen kaavaa ei ole sitä tonttiakaan. 😉

    Kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li ja järkevä kun­ta kaavoit­taa vain omis­ta­maansa maa­ta — eli omis­ta­ja tosi­aan tietää.

  32. Kalle: Nykyisen osal­lis­ta­van suun­nit­telun ongel­ma on osal­lis­ta­va suun­nit­telu. Ton­tin rajat kuu­lu­vat kaavoit­ta­jalle ja ton­tin rajo­jen sisäl­lä vain ton­tin omis­ta­jal­la on rel­e­vant­ti intres­si. Kaik­ki muu on puh­das­ta kiu­san­tekoa. Kaupun­ki ei kehi­ty järkevästi, kun ote­taan alueen nyky­is­ten asukkaiden mielipi­de huomioon. 

    Ettei totu­us unohtuisi:
    Kaupun­ki ilman sen nyky­isiä asukkai­ta on kuol­lut kaupunki.

    Val­ta kaupungis­sa kuu­luu kaupunki­laisille, mut­ta käytän­nön syistä johtuen kaik­ki kaupunki­laiset eivät käytä val­taansa suo­raan, vaan epä­suo­rasti, val­lankäyt­töön val­tu­ut­tamien­sa val­tu­utet­tu­jen kautta.

    Olkoon val­lan­pitäjän (val­tu­ute­tun tai virkamiehenkin) kohtalona ostrak­ismos, jos hän ei halua ottaa kaupun­gin nyky­is­ten asukkaiden mielipi­det­tä huomioon!

  33. Ville: Kuulemis­ten, kaavo­jen esil­läpi­to­jen, keskuste­lu­ti­laisuuk­sien ym. toteut­tamises­sa on se peru­songel­ma, ettei niis­sä oikeasti halu­ta ottaa vas­taan mitään palautet­ta, jol­la olisi mitään vaiku­tus­ta mihinkään. 

    Toinen ongel­ma on se, ettei tuos­sa vai­heessa asukkail­la ole mitään konkreet­tista, mis­tä antaa palautet­ta. Kaik­ki suun­nitel­mas­sa on tuos­sa vai­heessa ilmas­sa. Suurin osa palaut­teesta saadaan neu­traloitua pienin teknisin kor­jauksin täysin puut­tumat­ta per­im­mäisi­in ongelmi­in. “Unelmahöt­töä” kun on help­po muo­va­ta ja hyvin vaikea aukot­tomasti kri­ti­soi­da. Lop­pu kri­ti­ik­istä taas voidaan sivu­ut­taa vähem­mistömielip­i­teenä. Tämä siis olet­taen, että pros­es­si yleen­säkin edes halu­taan saa­da näyt­tämään hyvältä. Vas­takkaisia esimerkke­jä on nähty. Niis­sä pitäisi putoil­la virkami­esten päitä, mut­ta näin ei tapah­du, kos­ka tiivistäminen.

    Keskuste­lu­ti­laisuuk­sista annetaan muuten todel­la vähän tietoa ottaen huomioon, että kaikil­la on pos­tiluukku. Mik­sei esimerkik­si koti­in jae­tuis­sa kaavoituskat­sauk­ses­sa anneta etukä­teen selvää tietoa kaik­ista kuulemisti­laisuuk­sista? Kun vieläpä jaet­taisi­in eril­liset muis­tu­tuk­set kuukaut­ta ja viikkoa ennen tilaisu­ut­ta, tiedo­tus alka­isi olla suun­nilleen olla tolallaan.
    Julk­isi­in tiloi­hin laite­tut muis­tu­tuk­set ovat yhtä tyhjän kanssa, kos­ka yhteiskun­ta­järjestyk­semme antaa työn­tää jär­jet­tömät määrät kaiken­laista, enim­mäk­seen turhaa kom­mu­nikaa­tio­ta julkises­sa tilas­sa oleskel­e­van tai liikku­van henkilön naamalle.

  34. Kalle: Mik­si kaavoit­ta­jal­la on oikeus sotkeu­tua ton­tin omis­ta­jan asioi­hin? Miten voit olet­taa virkamiehen saati poli­itikon ymmärtävän omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­tille rakennetaan? 

    Ajat­tele sitä ton­tin myyn­ti­hin­taan leiv­ot­tuna rasit­teena: edelli­nen omis­ta­ja on laskenut ulkois­vaiku­tusten hin­nat, sopin­ut rajoista joiden sisässä niitä voidaan hyväksyä, ja myynyt ton­tin sille joka rajoituk­si­in suostui.

  35. hukkaan meni: Ajat­tele sitä ton­tin myyn­ti­hin­taan leiv­ot­tuna rasitteena… 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta pidät siis itses­tään selvyytenä, että hölmöi­ly jatkuu? Kaavoit­ta­jalle kuu­luu ton­tin rajat, mut­ta minkä vuok­si kaavoit­ta­ja saisi säädel­lä mitä rajo­jen sisäl­lä tapah­tuu? Mitä etua siitä on? 

    Helsingis­säkin kaik­ki halu­tu­im­mat asuinalueet on raken­net­tu ennen nykyisenkaltaista liian yksi­tyisko­htaista kaavoitus­rum­baa. Eli nyky tarkku­udel­la kaavoitus tuot­taa huonom­paa asuinympäristöä, kuin aikaisem­pi, väl­jem­pi sääntely.

    Raimo K:
    …Kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li ja järkevä kun­ta kaavoit­taa vain omis­ta­maansa maa­ta – eli omis­ta­ja tosi­aan tietää.

    Jos halu­amme jotenkin asumiskus­tan­nuk­sia alas, on ensim­mä­sisiä teko­ja pois­taa kun­tien maankäytön monop­o­li. Kaik­ki tietävät, että monop­o­lit ovat tehot­to­mia. Kun­tien maankäytön monop­o­li on yksi kolmes­ta pääsyys­tä mm. kalli­isi­in asumiskus­tan­nuk­si­in Suomessa.

    Monop­o­li voidaan mur­taa kahdel­la taval­la. Joko mur­ta­mal­la kaavoitus­mo­nop­o­li tai purka­mal­la kun­tien maankäytön monop­o­li. Pidän kaavoitus­ta tärkeäm­pänä kun­ta­laisille, joten kun­nil­ta pitää kieltää maan­omis­tus, maakeinot­telu ja pakkolunastukset.

  36. Tämä oli ensim­mäi­nen kun­nolli­nen kom­ment­ti tässä viestiketjus­sa. Koko Suo­mi on konkas­sa, jos tätä kaavoituskeinot­telua ei osa­ta nyt asap ottaa kun­nil­ta pois. Kukaan ter­ve­järki­nen ei kek­si enää mitään muu­ta syytä korkeisi­in hin­toi­hin kuin kun­tien eri tasoil­la tapah­tu­van kor­rup­toituneen kaavoituk­sen. Mis­tä tämä konkurssin par­taal­la ole­va maa voi enää repiä raho­ja tähän jo kauan sit­ten keinotekoisek­si todet­tuun kaavoitusko­r­rup­tioon? Koko eduskun­ta pitäisi vai­h­taa ja yksikään kun­tapoli­itikko ei saisi osal­lis­tua val­tion poli­ti­ikkaan. Menkää poli­itikot ja virkamiehet oikeisi­in töi­hin har­joit­tele­maan todel­lista vapaan markki­na­t­alouden kil­pailua. Palataan sit­ten aiheeseen.

Vastaa käyttäjälle nos Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.