Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

5.10.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En pääse kokoukseen, koska johdan puhetta STUK:in neuvottelukunnassa. Mikkö Särelä menee puolestani.

Itäisen saariston asemakaava

Pöydältä, Sisältö selostettu 9.9.listan kohdalla

Vuosaaren Rastilan Karavaanikadun asemakaava

Pöydältä. 500 asukasta Vuosaareen, Aika näyttävia rakennuksia tulee.

Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet ja hissi

Iäisyysriita jatkuu. Museoväki haluaa suojella arvokkaat porrashuoneet mm. hisseiltä ja taloyhtiöt haluavat hissit. Viimeksi kaupunginhallitus alisti lautakunnan suojelumyönteisen kannan ja nyt KHO on asettunut suojelun kannalle. Asia ratkaistaan niin, että sallitaan hissien rakentaminen, mikäli se on teknisesti mahdollista ja asia ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Rakennusvalvonta kiittää.

Käpylän posti korvataan asuintalolla

Näin tulee sata uutta käpyläläistä. Kaava vaikuttaa hyvältä. Tonttitehokkuus erinomainen (2,2), eli pysäköinti on kallista.

Suutarilan Siltapuistoalueen tiivistyskaava

Lautakunta lähetti kaavaluonnoksen lausunnoille 3.12.2013. Nyt siihen on lausuntojen johdota tehty vähäisiä muutoksia, mutta tiivistämistä vastustavaa kirjettä ei ole otettu huomioon. Uutta asuinkerrosalaa 3600 k-m2 eli noin 900 asukasta.

Stansvikin asemakaava

Valtuusto hyväksyi kaavan pari vuotta sitten, mutta KHO on kumonnut sen. Nyt siihen on tehty muutoksia, joiden avulla kaavan uskotaan läpäisevän seuraavan valituskierroksen. Näissä on kovasti saavutettuja etuja puolustettavana, koska alue on ollut aiemmin kovin syrjäinen, mutta nyt se viereen tulee Kruunuvuorenrannan isot asuinalueet. Tässä ovat taas kerran vastakkain viljelypalstat, yleinen virkistyskäyttö ja alkuperäisen luonnon suojelu sekä kulttuurihistoria.

Lönnrothinkatu 28 muutetaan asuintaloksi

Yli 5000 k-m2 asuinkerrosalaa. Minusta nämä pitäisi tehdä kaavamuutoksina ihan vain sen takia, että kun muutos tehdään poikkeamisluvalla, asemakaavanmukainen huomattavasti alempi rakennusoikeus on perustana tontin kiinteistöverolle.

 

Kommentit

22 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014”

  1. Eeva Teräsalmi kirjoitti 5.10.2014 kello 20:40

    hei Ode
    Lähetin sinulle viestiä kaupngin suunnittelujänteestä, jossa näyttää siltä, että joka talon kohdalla suunnitelmaa muutetaan. Tämä tekee asumisen hieman vaikeaksi, jos arkkitehdit nojaavat kaavoihin, joita ei ole tarkoituskaan noudattaa. Toivoisin hieman pitkäjänteisempää työskentelyä! Olemm täällä Maltassa joutumassa ongelmiin joilta toivoisin lautakunnan meidät pelastavan ja pidättäydyttävän alkuperäisessä kaavassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2014 kello 21:24

    Sain kylllä viestisi. Mietin, mitä sille voi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 6.10.2014 kello 0:22

    Osmo Soininvaara:
    …Museoväki haluaa suojella arvokkaat porrashuoneet mm. hisseiltä ja taloyhtiöt haluavat hissit…

    Rakentamisessa on selkeä jako:
    – kaavoittajalle kuuluvat kadut, aukiot ja korkeudet sekä
    – tontin omistajalle kuuluu kaikki mitä tontilla tehdään.

    Tässä yhtälössä ei ole tilaa museoväelle, jos he eivät ole tontin omistajia. Museoviraston saneeraus, puolittaminen on ihan hyvä alku.

    Pidän historiasta ja historiallisista rakennuksista, mutta en pidä siitä, että leikitään jonkun toisen rahoilla. Jossain toisessa kontekstissa tuota sanotaan varkaudeksi. Omillaan kukin saa tehdä mitä haluaa, mutta ei toisen rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. tuen maksaja kirjoitti 6.10.2014 kello 8:53

    Kalle: Rakentamisessa on selkeä jako:
    – kaavoittajalle kuuluvat kadut, aukiot ja korkeudet sekä
    – tontin omistajalle kuuluu kaikki mitä tontilla tehdään.

    Tässä yhtälössä ei ole tilaa museoväelle, jos he eivät ole tontin omistajia. Museoviraston saneeraus, puolittaminen on ihan hyvä alku.

    Pidän historiasta ja historiallisista rakennuksista, mutta en pidä siitä, että leikitään jonkun toisen rahoilla. Jossain toisessa kontekstissa tuota sanotaan varkaudeksi. Omillaan kukin saa tehdä mitä haluaa, mutta ei toisen rahoilla.

    Kai Kallekin tietää, että rakennusten suojelu yms. on lailla säädelty. Ainakin Rakennusperintölaki ja Muinaismuistolaki tulee mieleen heti. Koska eduskunta on kyseiset lait säätänyt, niin se voi niitä myös muuttaa tai kumota. Siitä vain lahjo… lobbaamaan edustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Krtek kirjoitti 6.10.2014 kello 9:04

    @Kalle: Kyllä yhteisen rakennusperinnön säilymisen nimissä pitää voida kieltää muutaman hissin rakentaminen Kruununhakaan.

    Samoilla libertaarin argumenteilla voit vastustaa mitä vain määräyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  6. Tapio Peltonen kirjoitti 6.10.2014 kello 9:33

    Kaikki ennen vuotta 1940 valmistuneet talot voi minun puolestani saman tien suojella mikäli niissä on enää mitään suojeltavaa. Ne edustavat varsin pientä osaa rakennuskannasta, ja jäljellä olevat ovat jo pelkällä olemassaolollaan osoittaneet olevansa säilyttämisen arvoisia.

    Lähes kaikki vuoden 1960 jälkeen rakennetut sen sijaan voi minun puolestani restauroida puskutraktorimetodilla. Ne on tehty suurelta osin kertakäyttöisiksi (mahdottomiksi tai äärimmäisen kalliiksi huoltaa ja pitää kunnossa).

    Meillä on tekniikkaa ja osaamista paljon enemmän kuin koskaan aiemmin. Miksi teemme taloja, jotka homehtuvat ja lahoavat piloille vuosikymmenissä, kun jo muinaisuudessa on tehty taloja, jotka kestävät vuosisatoja tai -tuhansia (toki vain, jos niistä pidetään huolta).

    Tällä en sinänsä muuten tarkoita, että vastustaisin yksiselitteisesti hissien rakentamista. Mikäli hissit on mahdollista rakentaa rakennushistoriallisia arvoja kunnioittaen ja porrashuoneita tuhoamatta, niin minun puolestani siitä vaan. Tämä voi olla mahdollista, mutta voi hyvinkin maksaa enemmän. Esimerkiksi sitä kautta, että hissikuiluun joudutaan lohkaisemaan pinta-alaa asunnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. hupsis kirjoitti 6.10.2014 kello 9:53

    Krtek:
    @Kalle: Kyllä yhteisen rakennusperinnön säilymisen nimissä pitää voida kieltää muutaman hissin rakentaminen Kruununhakaan.

    Samoilla libertaarin argumenteilla voit vastustaa mitä vain määräyksiä.

    Mitä “yhteistä” on yksityisesti omistetun asunnon rappukäytävässä?

    Tuota “yhteinen” argumenttia taasen käytetään kaikkeen järjettömään ja haitalliseen säätelyyn ja tositen asioihin puuttumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  8. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014 | Mikko Särelä kirjoitti 6.10.2014 kello 11:30

    Suosittele: Thumb up 4

  9. teekkari kirjoitti 6.10.2014 kello 13:49

    hupsis: Mitä “yhteistä” on yksityisesti omistetun asunnon rappukäytävässä?

    Yksityinen omistus on vain yhteisesti sovittu käytäntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 15.10.2014 kello 22:57

    “Lönnrothinkatu 28 muutetaan asuintaloksi

    Yli 5000 k-m2 asuinkerrosalaa. Minusta nämä pitäisi tehdä kaavamuutoksina ihan vain sen takia, että kun muutos tehdään poikkeamisluvalla, asemakaavanmukainen huomattavasti alempi rakennusoikeus on perustana tontin kiinteistöverolle.”

    Mitä tämä oikein tarkoittaa? Onko niin, että asemkaavan mukainen kerrosala on esim. 2500 m2 ja todellinen nykyinen kerrosala 5000 m2? Olen ajanut talon ohitse, mutta enpä muista miltä e näyttää. Siihen tiata akuulua myös piharakennus.

    Käsittääkseni kiinteisövero määritellään todellisen asuinpinta-alan mukaan, jos kyseessä on asuintalo. Tosin hyvin formaalisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2014 kello 7:54

    Kiinteistövero perritään rakennuksesta todellisen koon mukaan ja tontista rakennusoikeuden mukaan. Tästä tontista tuilee aliverotettu, koska kaavan mukainen rakennusoikeus on noin puolet toteutuneesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 16.10.2014 kello 13:56

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistövero perritään rakennuksesta todellisen koon mukaan ja tontista rakennusoikeuden mukaan. Tästä tontista tuilee aliverotettu, koska kaavan mukainen rakennusoikeus on noin puolet toteutuneesta.

    Minä tunnen vain parin oman kiinteistön verotusarvot, josa tontin verotuarvo on lähinnä nimellinen. Mutat ne sijaitsevat K.numemlal ja Lohjalla

    Tiedän yhden Kaartinkapunkin as.oy:n maksavan kiinteistöveroa siinä 20.000 e/vuosi. Mutta millaiseksdi tämän kiinteistön kiinteistövero tulee muodostumaan? Hieman outoa, että tontille on rakennettu enemmän kuin rakennusoikeutta on.

    Lyhyetsiu. Onko kyseessä todellinen ogelma vai ns. lillukanvarsia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2014 kello 17:39

    Helsingille tuo kaksivaiheisen kaavoituksen tuottama teoriassa alempi verotusoikeus merkitsee 30 ME:n menetystä kiinteistöverossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle kirjoitti 16.10.2014 kello 23:26

    tuen maksaja: …rakennusten suojelu yms. on lailla säädelty…

    Jep. Museovirasto saa leikkiä toisten rahoilla ilman mitään vastuuta. Onko siinä mitään järkeä? Kun leikitään valtion rakennusmassalla, ei se haittaa ketään. Jos leikitään jonkun muun rahoilla, pitää siitä saada korvaus.

    Todellisuudessa Helsinki on niin nuori kaupunki, ettei täällä ihan hirveästi ole mitään suojeltavaa! Oikeasti suojeltava rakennuskanta on lisäksi keskittynyttä: Suomenlinna ja Senaatintori. Kolmantena ehkä eduskuntatalo, kun edellinen ehdittiin jo purkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Kalle kirjoitti 17.10.2014 kello 13:32

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistövero perritään rakennuksesta todellisen koon mukaan ja tontista rakennusoikeuden mukaan. Tästä tontista tuilee aliverotettu, koska kaavan mukainen rakennusoikeus on noin puolet toteutuneesta.

    Tyypillinen esimerkki lainsäädännöstä, joka on liian monimutkaista olemassaolevaan reaalitodellisuuteen verrattuna. Periaatteessa ihan kiva juttu, mutta… Suomessa on paikka säädöstalkoille, mutta mistä tekijät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. tuen maksaja kirjoitti 17.10.2014 kello 14:23

    hupsis: Mitä “yhteistä” on yksityisesti omistetun asunnon rappukäytävässä?

    Rappukäytävä ei kuulu osakkeenomistajalle vaan asunto-osakeyhtiölle. Se on siis yhteistä tilaa kaikille talon käyttäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. Ville kirjoitti 17.10.2014 kello 14:27

    Markku af Heurlin: Hieman outoa, että tontille on rakennettu enemmän kuin rakennusoikeutta on.

    Kantakaupungin asemakaavoissa on vähemmän rakennusoikeutta kuin olemassa olevissa taloissa on kerrosalaa, että vanhoja taloja ei kannattaisi purkaa. Syystä tai toisesta ei ole haluttu laittaa suojelumerkintää kaikille taloille, vaan asia on ratkaistu tällaisella kiertotiellä. Käytännössä kantakaupungin vanhoihin taloihin kuitenkin suhtaudutaan niin kuin ne olisivat suojeltuja, eli voisi ihan hyvin suojella talot asemakaavassa ja päivittää kaavoihin todelliset kerrosalat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 17.10.2014 kello 19:02

    Oliko kuluneella viikolla kokousta 14.10.2014?

    Seuraava kokous on ilmeisesti sitten 21.10.2014, jos tuosta jäi yksi kokous välistä pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2014 kello 20:21

    Kokousta ei ollut 14.10 koska ei ollut esiteltäviä asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 17.10.2014 kello 22:27

    Kuinka pitkä perehtymisaika esiteltäviin asioihin lautakunnan jäsenille kulloinkin annetaan, eli missä vaiheessa lautakunnassa tiedetään, milloin mikäkin asia tulee käsittelyyn?

    Onko tarkoitus, että kaikki ehtisivät tutustua kaikkeen liitemateriaaliin tai käydä jopa paikan päällä tutustumassa paikkoihin, joita koskevia päätöksiä on tarkoitus tehdään?

    Miten usein käytetään ennen-jälkeen kuva-piirrospareja, joiden avulla olisi ehkä mahdollista havainnollistaa päättäjille sitä muutosta (kaupunkilaisen/kansalaisen näkökulmasta), josta päätöstä ollaan tekemässä?

    Minua on pitkään askarruttanut mm. aika runsas viistoilmakuvien käyttö. Antavathan ne ehkä joskus jonkinlaisen yleiskäsityksen, varsinkin isompien alueiden tapauksissa, mutta välillä nuo tuntuvat melkoisen paljon yksinomaan markkinointiin (ts. myynninedistämistarkoituksiin) tähtääviltä. Viistoilmakuvissa kuvakulma on kuitenkin lähtökohtaisesti aivan väärä, koska ihmiset eivät yleensä lentele taivaalla, vaan kulkevat useimmiten maan pinnalla, mm. katuja ja teitä, sekä joskus siltojakin pitkin.

    Asiantilan johdosta herää (ainakin minulle, aika puutteellisia konsulttiselvityksiä liitemateriaaleissa viime vuosinakin nähneenä,) huoli ja kysymys siitä, minkälaista materiaalia tai miten monipuolista informaatiota päätöksentekijöille KSV:n pitäisi kustakin päätöksenteon kohteesta oikeastaan toimittaa?

    Onko siellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa koskaan tullut vastaan tilannetta, missä etu- tai jälkikäteen on tuntunut siltä, että (konsulttien tuottaman) tausta- tai liitemateriaalin runsaudesta huolimatta voi jotain olennaista jäädä silti huomaamatta?

    Esimerkiksi automainoksissa tuskin halutaan tuoda esiin liikenneruuhkien todellisuus, mistä johtuen kuvissa mielummin käytetään ympäristönä sellaista maisemaa, jossa yksittäinen auto kuljettajineen voi yksin, muiden haittaamatta ajella. Välillä noissa automainoksissa soi taustalla miellyttävä musiikki. Autojen sisälle ei esim. liikenteen melukaan juuri haittaavana kuulu, jos ikkunoita ei koskaan avaa, mutta jalankulkijan tai pyöräilijän kannalta tilanne voi olla vallan toinen.

    Oletko koskaan havainnut edellisen esimerkin kaltaisia selviä puutteita, kummallisuuksia tai kaunistelupyrkimyksiä, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien, tai konsulttien tuottaman materiaalin tapauksessa? Niissähän on joskus esitetty alueen melutasot visuaalisessa muodossa, värisävyjen avulla piirroksissa, mikä on mielestäni osin ymmärrettävää, mutta ei järin havainnollista, ainakaan silloin, jos haluaisimme tietää, miten äänekäs tai häiritsevä tuo ympäristö oikeastaan (milloinkin) on.

    PS. Moottoriteiden muuttamisen bulevardeiksi ymmärrän tuottavan tiettyjä laskennallisia etuja, mutta esimerkiksi vilkasliikenteiset kadut eivät mielestäni koskaan ole mikään kovin miellyttävä ympäristö jalankulkijoille, jotka siellä liikkuvat tai oleskelevat. Taiteilija voi tietysti tuollaiseenkin ympäristöön hahmotella iloisen näköisiä, kaiken sen melun keskellä huolettoman näköisinä “viihtyviä” ihmisiä, vaikka totuus olisikin todennäköisesti toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2014 kello 11:04

    Oletko koskaan havainnut edellisen esimerkin kaltaisia selviä puutteita, kummallisuuksia tai kaunistelupyrkimyksiä, kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien, tai konsulttien tuottaman materiaalin tapauksessa?

    Joskus oli piirros siitä, kuinka vaivattomasti Vapaudenkatu sopeutuyisi Töölönlahden maisemaan. Paitsi, että kuvasta puuttuivat autot, tuneli oli niin matala, ettei siitä olisi päässyt aläpi edes Formula-autolla. (Ilmankos niitä autoja ei kuvassa ollut) Näin räikeitä vääristelyjä ei enää näe. Sen sijaan on tapauksia, joissa hanke myydään kauniilla kuvilla ja sitten rakennuslautakunta antaa tehdä “pieniä muutoksia” hankkeeseen. Vuosaaren torniu, Kampin kauppakeskus nyt esimerkkeinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2014 kello 23:25

    Osmo Soininvaara:
    Helsingille tuo kaksivaiheisen kaavoituksen tuottama teoriassa alempi verotusoikeus merkitsee 30 ME:n menetystä kiinteistöverossa.

    Onhan se isolta tuntuva raha. 50 e/ hesalainen. Kuinka paljon on kaupungin koko kiinteistöverokertymä? Miten Hgissä kiinteistövero lasketaan eli mikä on tontin ja mikö rakennuksen osuus, sanokaamme juuri kantakaupungissa? Jollakin tavoin arvioiden tuon 5000 km2:n (eri asia kuin asuinpinta-ala) käypä arvo olisi n 25 Me, ja k-vero luokka 25 ke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus