Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu

Helsin­gin tietokeskus on nos­tanut kaupun­gin väk­ilukua koske­vaa ennustet­taan niin, että vuon­na 2050 väk­iluku olisi 760 000 asukas­ta. En ole lukenut varsi­naista raport­tia, mut­ta lehti­ti­eto­jen mukaan ennuste perus­tuu muut­toli­ik­keeseen, syn­tyvyy­teen ja kuolleisu­u­teen. Väestönkasvu hidas­tuu, kun suuret ikälu­okat alka­vat pois­tua keskuudestamme.

Näil­lä tek­i­jöil­lä voi olla tekemistä sen kanssa, kuin­ka paljon asukkai­ta tulee Helsin­gin seudulle, mut­ta Helsin­gin kaupun­gin alueelle tulee juuri niin paljon väkeä kuin asun­tokan­taan mah­tuu. Olisiko järkevää ennus­taa samoil­la menetelmil­lä Kalasa­ta­man tule­vaa asukas­määrää, vai kan­nat­taisiko tutus­tua kaavoitus­su­un­nitelmi­in? Itse asi­as­sa van­hus­ten kuolleisu­us lisää väk­ilukua, kos­ka heiltä jää usein per­hea­sun­to, johon muut­taa perhe.

Helsin­ki on yleiskaavav­i­siois­saan varautunut siihen, että kaupungis­sa on vuon­na 2050 860 000 asukas­ta. Minus­ta tätä lukua voisi jopa lisätä, kos­ka kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen on suurimpia ympäristörikok­sia mitä Suomes­sa on tehty.

54 vastausta artikkeliin “Helsinkiin tulee ihmisiä niin paljon kuin asuntoihin mahtuu”

  1. 760 tai 860 tuhat­ta, on yhden­tekevää, vas­ta sit­ten kun millin raja paukkuu niin Helsin­ki on oikea city.

  2. Helsinki­in tulee ihmisiä niin paljon kuin asun­toi­hin mah­tuu, joten asun­to­jen määrätön lisäämi­nen ei ole mikään ratkaisu.

    Yleiskaavas­sa pitäisi päin­vas­toin pyrk­iä vaikut­ta­maan siihen, että täl­lainen haitalli­nen kehi­tys saadaan pysäytet­tyä. Helsin­gin puis­to­ja ja meren­ran­to­ja ei ole tarpeen rak­en­taa umpeen, kos­ka tilaa kyl­lä riit­tää muuallakin.

    1. Hyvä, asun­to­tuotan­non mah­dol­lisu­udet on otet­tu huomioon, mut­ta nyt meil­lä on kaupuk­isu­un­ni­it­telu­vi­ras­ton kan­ta kaavoitus­mah­dol­lisuuk­sista ja Tietokeskuk­ses­sa huo­mat­tavasti alem­pi. Helsin­gin alueel­la toteu­tuu käytän­nössä kaik­ki, mitä kaavoite­taan, muual­la seudul­la on toisin.

  3. Van­taalle asun­to­ja:
    Helsinki­in tulee ihmisiä niin paljon kuin asun­toi­hin mah­tuu, joten asun­to­jen määrätön lisäämi­nen ei ole mikään ratkaisu.

    Ratkaisu mihin? Asun­to­jen määrän lisäämi­nen tietysti aut­taa siihen että use­am­mat ihmiset saa­vat asua siel­lä mis­sä haluavat.

    Tuo argu­ment­ti että väestönkasvu pilaa kaupun­gin on vähän kuin tämä kuu­luisa Yogi Berra kom­ment­ti kaupun­gin keskus­tas­ta: “Kukaan ei mene sinne enää. Siel­lä on liian paljon ihmisiä.” Ihmiset kyl­lä lopet­ta­vat Helsinki­in muut­tamisen ihan itses­tään sit­ten kun se alkaa olla liian täyn­nä. Siihen asti asun­to­jen lisäämi­nen ei voi muu­takuin paran­taa kaupunkia keskimääräisen muut­ta­jan näkökulmasta.

  4. Ennus­teen laadin­nas­ta vas­taa­vana virkamiehenä kom­men­toin, että Helsinki­in ja koko Helsin­gin seudulle on jo vuodes­ta 1994 alka­en laa­dit­tu vuosit­tain ennus­teet, jos­sa kehi­tys­tä arvioidaan 3–4 vai­h­toe­htois­t­en pro­jek­tioiden mukaan.

    Helsin­gin ja Helsin­gin seudun väestöke­hi­tyk­ses­tä laa­dit­ti­in tänä vuon­na kolme vai­h­toe­htoista pro­jek­tio­ta: perus­vai­h­toe­hto, hidas­tu­van kasvun vai­h­toe­hto ja nopea vai­h­toe­hto. Vai­h­toe­hdot perus­tu­vat eri­laiseen näke­myk­seen Helsin­gin seudun alue­talouden kehi­tyk­ses­tä sekä Helsin­gin kaupun­gin alueel­la tar­jol­la ole­vista ja raken­net­tavista asun­to­tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sista. Pro­jek­tioiden perus­vai­h­to vuo­teen 2024 asti valit­ti­in Helsin­gin koko kaupun­gin väestöen­nus­teek­si, joka toimii poh­jana Helsin­gin kaupun­gin alueel­liselle väestöen­nus­teelle. Ennuste­vai­h­toe­hto­jen yksi­tyisko­htaiset peruste­lut on esitet­ty Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­h­ta-aineis­tok­si laa­di­tus­sa raportissa:
    Helsin­gin seudun ja Helsin­gin väestökehitys,
    Toteu­tunut väestönkasvu ja pro­jek­tiot vuo­teen 2050 (Sep­po Laak­so 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012‑3.pdf

    Perus­vai­h­toe­hdon mukaan Helsingis­sä asu­isi tuo 760 000 asukas­ta vuon­na 2050, nopean kasvun vai­h­toe­hdos­sa 860 000 ja hidas­tu­van kasvun val­lites­sa 705 000.

    Yleiskaavaa valmis­tel­laa nopean kasvun vai­h­toe­hdon mukaise­na, kos­ka “nykyisen tiedon val­os­sa näin nopea kasvu on täysin mah­dolli­nen ja siihen on perustel­tua varautua.”
    Lisäk­si Laak­son rapor­tis­sa tode­taan että “Jos maankäyt­tö ei sopeudu kasvu­paineisi­in, vaan tont­ti­maan tar­jon­ta pysyy pul­lonkaulana asun­to­tuotan­nolle, se vaikut­taa sekä väestöke­hi­tyk­seen että asumisen hin­taan. Väestönkasvu­un näh­den liian pieni asun­to­tuotan­to johtaisi asun­to­jen hin­to­jen suh­teel­liseen nousu­un, joka vähen­täisi muut­tovoit­toa. Toisaal­ta jos tont­ti­maan tar­jon­ta pysy­isi niukkana Helsingis­sä ja muual­la pääkaupunkiseudul­la, maankäytön paine purkau­tu­isi kehyskun­ti­in ja ulom­malle työ­markki­navyöhyk­keelle, jos­sa maankäytön kasvumah­dol­lisu­udet ovat jous­tavam­mat. Tämä puolestaan johtaisi yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miseen entisestään.”

    1. Ennuste on var­maankin ihan oikein laa­dit­tu. Tässä on nyt se vika, että kun KSV tekee yleiskaa­van 860 000 ihmiselle, kaik­ki sanovat, että siinä on turhaan satatuhat­ta ja tuo­hon sataan­tuhanteen sisäl­tyvät kaik­ki alueet, kukin vuorollaan.

  5. R.Silfverberg:
    snip
    vas­ta sit­ten kun millin raja paukkuu niin Helsin­ki on oikea city.
    snap

    Meinaat, että City of Lon­don ei ole oikea city?

  6. Pekka Vuori:
    Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­h­ta-aineis­tok­si laa­di­tus­sa raportissa:
    Helsin­gin seudun ja Helsin­gin väestökehitys,
    Toteu­tunut väestönkasvu ja pro­jek­tiot vuo­teen 2050 (Sep­po Laak­so 2012) http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012‑3.pdf

    Perus­vai­h­toe­hdon mukaan Helsingis­sä asu­isi tuo 760 000 asukas­ta vuon­na 2050, nopean kasvun vai­h­toe­hdos­sa 860 000 ja hidas­tu­van kasvun val­lites­sa 705 000.

    Lain­auk­sia:

    1

    Nopeas­sa vai­h­toe­hdos­sa Helsin­gin seudun muut­tovoiton olete­taan pysyvän koko jak­son ajan (vuo­teen 2050 asti) vuosit­tain hie­man korkeam­mal­la tasol­la kuin vuosi­na 2009–2011 keskimäärin (noin 9000 henkeä vuodessa) ja muut­tovoitos­ta 80% odote­taan tule­van maa­han­muut­ta­jista.

    2

    Perus­vai­h­toe­hdos­sa Helsin­gin seudun muut­tovoiton olete­taan alenevan vähitellen noin kol­man­nek­sel­la viime vuosien tasos­ta. Muut­tovoitos­ta noin 75% odote­taan tule­van maa­han­muut­ta­jista.

    3

    Hidas­tu­vas­sa vai­h­toe­hdos­sa Helsin­gin seudun muut­tovoiton olete­taan alenevan vähitellen alle puoleen viime vuosien tasos­ta. Muut­tovoitos­ta noin 80% odote­taan tule­van maahanmuuttajista.

    -

    Osmo kuvaa yleis­es­ti Helsin­gin (seudun) kasvun kan­ta­suo­ma­lais­ten lop­ut­tomana halu­na muut­taa alueelle, mut­ta tämä yllä lainat­tu on asiantun­ti­joiden povaa­ma tämän kasvun todel­lisu­us. Lin­jas­sa use­am­man aiem­man selvi­tyk­sen sekä 2000-luvul­la jo tapah­tuneen kehi­tyk­sen kanssa. Pros­ent­tilukui­hin ei oletet­tavasti edes sisäl­ly eräi­den Suomen kansalaisu­u­den saavien etnis­ten ryh­mien hyvin korkeana pysyvää syntyvyyttä.

    Vielä lyhyesti aloi­tusvi­estistä, viitat­en aiem­paan keskustelu­un, jos­sa puhei­ta CO2:sta hämmästeltiin:

    kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen on suurimpia ympäristörikok­sia mitä Suomes­sa on tehty.

    Ihmis­ten asum­is- ja elämän­mukavu­us ei ole hal­lit­se­va lähtöko­h­ta, vaan CO2, ja ensin mainit­tu sille alis­teinen. Miet­tikää, mitä tämä tarkoittaa.

    1. Väestönkasvus­ta todel­lisu­udessa paljon enem­män on muut­tovoit­toa muual­ta maas­ta. Kun Savos­ta tulee kak­si ja koh­ta heitä onkin per­heessä viisi, oikeas­t­aan muut­tovoit­toa Savos­ta on viisi.
      Tuo muut­tovoit­to ulko­mail­ta ei voi olla noin kovaa, kos­ka pää­muut­tomaa Viro tyre­htyy ja Venäjästä ei oikein tiedä.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Väestönkasvus­ta todel­lisu­udessa paljon enem­män on muut­tovoit­toa muual­ta maas­ta. Kun Savos­ta tulee kak­si ja koh­ta heitä onkin per­heessä viisi, oikeas­t­aan muut­tovoit­toa Savos­ta on viisi.
    Tuo muut­tovoit­to ulko­mail­ta ei voi olla noin kovaa, kos­ka pää­muut­tomaa Viro tyre­htyy ja Venäjästä ei oikein tiedä.

    Toki tulee huomioi­da yleinen kan­ta­suo­ma­lais­ten hedelmäl­lisyys ja syn­tyvyys Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la, mikä on alhainen. Sekä vas­taavasti maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten, joka use­am­mal­la ryh­mäl­lä on korkea.

    Eestiläis­ten osalta voit olla oike­as­sa, mut­ta tämä tyre­htymi­nen tuskin on aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa tapah­tu­mas­sa, niin suuri elin­ta­sokuilu maid­en välil­lä yhä on. Venäjä on vaikeam­min ennustet­ta­va. Toisaal­ta, jos henkises­ti ahdis­ta­van putin­is­min ja kon­ser­vatismin ote maas­ta vahvis­tuu, niin se voi lisätä lib­er­aalien, koulutet­tu­jen, län­simielis­ten venäläis­ten muut­to­halu­ja. Heitä on kuitenkin yli 10% venäläi­sistä ja Suomen lähel­lä Pietaris­sa taval­lista suurem­pi osuus.

    Nämä molem­mat muut­tovir­rat lähialueil­ta tule­vat myös kalpen­e­maan sen rin­nal­la, kuin­ka paljon Välimeren ylit­täjiä rupeaa Suomeen tasaise­na vir­tana tule­maan, jos EU:n kaavaile­ma taakan­jakomekanis­mi toteu­tuu. Kuten ainakin Hal­la-aho on kir­joit­tanut pelkäävän­sä sen toteu­tu­van. Sen kaavail­lus­sa ver­sios­sa Suomen osu­us olisi erit­täin suuri alhaisen maa­han­muut­ta­jien väestöo­su­u­den ja alhaisen väestön­ti­heytemme sekä varakku­utemme johdosta.
    Täl­löin lukui­hin tulisi vielä lisäk­si laskea korkea arvio white flight:sta.

    Joka tapauk­ses­sa voinet huomioi­da, että viit­taamis­sasi ja käyt­tämis­säsi luvuis­sa, ovat asiantun­ti­jat ne asiantun­tev­asti tuot­ta­neet tai eivät, on kuitenkin poh­jal­la tuo 75–80% arvio maa­han­muut­ta­jien osu­ud­es­ta muuttovoitosta.

  8. az
    “Perus­vai­h­toe­hdos­sa Helsin­gin seudun muut­tovoiton olete­taan alenevan vähitellen noin kol­man­nek­sel­la viime vuosien tasos­ta. Muut­tovoitos­ta noin 75% odote­taan tule­van maahanmuuttajista.”

    Suo­mi on nyt niin men­estyvä maa, että muut­tovoit­to on todel­lisu­ut­ta. Sinän­sä tämä on hyvä asia ver­rat­tuna siihen, että täältä joudut­taisi­in taas net­tomääräis­es­ti muut­ta­maan pois. Mil­lainen ohjel­ma Suomel­la kan­nat­taisi olla maa­han­muut­toon, jot­ta maa­han­muu­tos­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty ja min­i­maaliset hai­tat? Minkälaista maa­han­muut­toa kan­nat­taisi kan­nus­taa ja minkälaista rajoittaa?

  9. Ton­ni käteen:
    Mil­lainen ohjel­ma Suomel­la kan­nat­taisi olla maa­han­muut­toon, jot­ta maa­han­muu­tos­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty ja min­i­maaliset hai­tat? Minkälaista maa­han­muut­toa kan­nat­taisi kan­nus­taa ja minkälaista rajoittaa? 

    Mitä lähempää maa­han­muut­ta­jat tule­vat, sen parem­min ne pystyvät mei­dän oloi­hin sopeu­tu­maan. Se olisi kaikkien edun mukaista, myös maa­han­muut­ta­jien itsen­sä. Lisäk­si luku- ja kir­joi­tus­taito nopeut­taa työllistymistä.

  10. R.Silfverberg:
    760 tai 860 tuhat­ta, on yhden­tekevää, vas­ta sit­ten kun millin raja paukkuu niin Helsin­ki on oikea city.

    Jos miljoona ihmistä keskuskun­nan rajo­jen sisäl­lä on se raja niin aika mon­ta kaupunkia tip­puu tos­ta veke. mm. Lon­too city, Brys­sel, kaik­ki pohjo­is­maid­en kaupun­git ja mm. Wash­ing­ton DC. Oletko kuul­lut koskaan sel­l­ais­es­ta kun metropolialue

  11. Ton­ni käteen:
    Minkälaista maa­han­muut­toa kan­nat­taisi kan­nus­taa ja minkälaista rajoittaa?

    Sel­l­aista maa­han­muut­toa, mitä näkee Kou­volas­sa kan­nat­taa rajoittaa.

    Sel­l­aista maa­han­muut­toa, mitä näkee Lappeen­ran­nas­sa kan­nat­taa lisätä.

    En tiedä, mis­tä erit­täin suuret erot johtuvat.

  12. az:
    Osmo kuvaa yleis­es­ti Helsin­gin (seudun) kasvun kan­ta­suo­ma­lais­ten lop­ut­tomana halu­na muut­taa alueelle, mut­ta tämä yllä lainat­tu on asiantun­ti­joiden povaa­ma tämän kasvun todel­lisu­us. Lin­jas­sa use­am­man aiem­man selvi­tyk­sen sekä 2000-luvul­la jo tapah­tuneen kehi­tyk­sen kanssa. 

    Vuon­na 2013 suomenkieli­nen väestö kasvoi Helsingis­sä +3665 hlöl­lä, ruotsinkieliset +170, venäjänkieliset +683, vironkieliset +915, soma­linkieliset +341 ja muut +2922 (ver­rat­tu 2012/2013 ja 2013/2014 väestötilastoja). 

    Mui­ta kieliä äidinkie­lenään puhu­vien määrän kasvus­ta 2013 (yhteen­sä +2922) en löytänyt tuor­ein­ta tietoa, mut­ta ne nähtäneen lop­pu­vuodes­ta, kun kaupun­gin tilas­tolli­nen vuosikir­ja 2014 julka­istaan. Veikkauk­sia: +200–300: englan­ti, kiina, kur­di, ara­bia, espan­ja. +100–200 = sak­sa, viet­nam, thai, per­sia, nepali +50–100: ran­s­ka, turk­ki, italia, portugali.

    Paluu kaupunki­in on näkyvänä trend­inä melko uusi enkä näe sille lähi­t­ule­vaisu­udessa lop­pua, mikäli kaavoitus vain pysyy perässä.

    az:
    Pros­ent­tilukui­hin ei oletet­tavasti edes sisäl­ly eräi­den Suomen kansalaisu­u­den saavien etnis­ten ryh­mien hyvin korkeana pysyvää syntyvyyttä. 

    Helsingis­sä syn­tyi vuon­na 2012 yhteen­sä 6748 las­ta. Näistä 5152 suomenkielistä, 330 ruotsinkielistä, 240 venäjänkielistä, 190 soma­linkielistä, 143 vironkielistä, 71 ara­bi­ankielistä ja 622 muunkielistä las­ta (ei yli 50 las­ta mis­sään muus­sa kieliryh­mässä). Soma­lin- ja ara­bi­ankielis­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on laskenut Helsingis­sä v. 2000–2012 ~5 -> ~3,5.

    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf , s.28)

    az:
    Ihmis­ten asum­is- ja elämän­mukavu­us ei ole hal­lit­se­va lähtöko­h­ta, vaan CO2, ja ensin mainit­tu sille alis­teinen. Miet­tikää, mitä tämä tarkoittaa. 

    Nämä ovat toki mielipi­dea­sioi­ta, mut­ta itse tykkään kävel­lä töi­hin ja hoitaa ruokaos­tok­set tuos­sa kadun toisel­la puolen. Helsin­gin kaupun­ki vain kovasti rajoit­taa mah­dol­lisu­ut­ta täl­laiseen elämän­ta­paan väljäl­lä kaavoituk­sel­laan, jol­la se ei tar­joa tätä vai­h­toe­htoa riit­tävän suurelle määrälle halukkai­ta. Hin­nat ovat tiivi­il­lä alueil­la sit­ten mitä ovat tar­jon­nan puut­teesta johtuen.

    CO2-taloudelli­nen yhdyskun­tarakenne on toki taloudelli­nen myös eurois­sa mitattuna.

  13. Jär­jetön­tä rak­en­taa Helsinki­in vuokra-asun­to­ja ihmisille, jot­ka tule­vat sinne muus­sa tarkoituk­ses­sa kuin opiskele­maan tai töihin.

    Min­ul­la ei ollut varaa asua Helsingis­sä, mut­ta oli halua ja varaa tehdä sinne päivit­täin 100 kilo­metrin edestakainen työ­mat­ka hie­man yli 25 vuo­den ajan.

  14. Olen­naiselta tun­tu­isi, että maankäyt­töä ja suun­nit­telua uud­is­tet­taisi­in eri­lais­ten tun­nis­tet­tavien tulos­sa ole­vien muu­tosten vuok­si niin, että kaupunki­ti­laa käytetään jatkos­sa yhä tehokkaam­min. Samal­la on hyvä sat­sa­ta viihty­isään kokon­aisu­u­teen muut­tuvas­sa kaupungissa.

    On hyvä käyt­tää apuna jo ole­mas­sa ole­vaa kaupunki­raken­net­ta ja samal­la tun­nistaa maa-aluei­ta, jot­ka voisi­vat perustel­lusti vapau­tua uuden­laiseen käyttöön.

    Tilan puoles­ta tehokkaam­mik­si suun­nitel­lut asun­not oli­si­vat osaltaan hyvä apu uud­is­taa kaupunkia.

    Isos­sa kuvas­sa olisi keskeistä päästä uuden­laiselle tehokku­u­den tasolle maankäytössä. Samal­la olisi helpom­pi ratkaista ympäristöriskei­hin liit­tyviä haastei­ta eli tur­va­ta luon­non mon­imuo­toisu­udelle tärkeitä viherverkos­to­ja ja tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta ja siihen liit­tyviä haittoja.

    Muut­tuvas­sa kaupungis­sa olisi hyvä pain­ot­taa enem­män myös toimi­vas­ta viherverkos­tos­ta saatavia hyö­tyjä kaupungille ja sen asukkaille.

    Ter­veyshyödyt asukkaille ovat samal­la taloushyö­tyjä kaupungille. Luon­taiset alueet ovat edulli­nen tapa hal­li­ta hulevesiä. Toisaal­ta luon­tainen hulevesi­jär­jestelmä tuot­taa virkistyspalveluita.

    Yksi apukysymys voisi olla, mis­tä kaikesta syn­tyy viihty­isyys kas­vavas­sa kaupungis­sa? Tehokkaiden tila­ratkaisu­jen olisi hyvä soljua osak­si toimi­vaa kokon­aisu­ut­ta, jos­sa ei tarvit­sisi liikkua kauas voidak­seen viihtyä.

  15. anomuu­mi:
    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_09_Tilastoja_31_Saarioja.pdf )

    Pidem­män aikavälin ennus­teet saman­su­un­taisia kuin aiem­min viita­tus­sa. Helsin­gin väk­ilu­vun kasvus­ta ->2030 72% vierask­ielistä. Helsin­gin seudun 62%. Helsin­gin vierask­ieli­nen väk­iluku vuon­na 2030 n. 150 000 henkeä, Helsin­gin seudun 300 000. Työikäisen suomenkielisen väestön mas­samuut­to­tap­pio (27 000 henkeä) Helsingistä vuo­teen 2030 men­nessä. 0–6 vuo­den ikäis­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten määrä Helsingis­sä on jatkanut kokon­aisuute­na laskuaan huoli­mat­ta kan­takaupun­gin alhaiselta tasol­ta läht­e­neestä lap­siper­hei­den osu­u­den pros­en­tu­aalis­es­ta kasvusta.

    Min­ua ei sinän­sä yllät­täisi, jos tutk­i­joiden ennus­teet ja pro­jek­toidut luvut osoit­tau­tu­isi­vat paikkansa pitämät­tömik­si, silti olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mik­si esimerkik­si Osmo uskoo näi­den ennustei­den ole­van pielessä.

    Samoin olisi mie­lenki­in­toista kuul­la Pekka Vuorelta, jos ketjua vielä seu­raa, perustei­ta näin korkeille arvioille vierask­ielis­ten osu­u­den kasvusta.

    (Sinän­sä en pidä vierask­ielis­ten muut­toa merkit­tävänä huole­na, kun­han mah­dol­lisim­man pieni osu­us heistä tulee Afrikas­ta tai Aasian islami­lai­sista maista, san­ot­takoon suo­raan. Tämä osu­us tulee ole­maan hyvin korkea, jos EU:n taakan­jakomekanis­mi toteu­tuu. Sen mah­dol­lista toteu­tu­mista ei ilmeis­es­ti ole las­ket­tu mukaan mihinkään viita­tu­ista ennusteista? Toteutues­saan se nos­taisi ennustet­ta vierask­ielis­ten muut­tovoit­to-osu­ud­es­ta entisestään.)

  16. olli: Jos miljoona ihmistä keskuskun­nan rajo­jen sisäl­lä on se raja niin aika mon­ta kaupunkia tip­puu tos­ta veke. mm. Lon­too city, Brys­sel, kaik­ki pohjo­is­maid­en kaupun­git ja mm. Wash­ing­ton DC. Oletko kuul­lut koskaan sel­l­ais­es­ta kun metropolialue 

    Olen kuul­lut mut­ta Helsingillä ei sel­l­aista ole eikä tule. Espoos­sa asu­vana sen tiedän. Espoon ja Helsin­gin väli­nen henk­i­nen etäisyys on aivan eri luokkaa kuin jonkun Sol­nan ja Stock­holmin tai Fred­eriks­ber­gin ja Köbenhavnin.

  17. Osmo Soin­in­vaara:

    … Venäjästä ei oikein tiedä.

    Näin pienenä detalji­na voisin ker­toa, että Venäjän väk­iluku on kuulem­ma his­to­ri­al­lisen kovas­sa laskussa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    …Helsin­gin alueel­la toteu­tuu käytän­nössä kaik­ki, mitä kaavoite­taan, muual­la seudul­la on toisin.

    Saat­taa olla noin, mut­ta paljonko tuos­ta on oikeasti kaupunki­maista rak­en­tamista? Onko siitä arvio­ta? Las­ke­taan vaik­ka uusien ranta-aluei­den kaikkein tiiveim­min raken­netut kort­telit kaupunkimaisiksi.

    Lähi­t­ule­vaisu­udessa yksi ongel­ma on huonoon kaavaan tehty täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen. Syn­tyy aikamoinen poru, kun ker­ro­taan, ettei parikym­men­tä vuot­ta sit­ten tehdyl­lä raken­nuk­sel­la ole paikkaa uudessa kaavas­sa, kos­ka siinä sat­tuu ole­maan katu. Nyt kan­ntaa ottaa lusik­ka kau­ni­isee käteen ja tehdä rivakasti paljon nyky­istä laa­jem­pi ruutukaava-alue.

  19. Van­taal­la virkamiehet peruste­liv­at koulu­jen lakkau­tuk­sia sil­lä, että alueel­la on van­huk­sia ja hei­dän kuole­ma vähen­tää väkimäärää — joten uud­is­rak­en­t­a­mi­nen voi vain pitää väkimäärän korkein­taan ennal­laan. Ilmeis­es­ti Van­taal­la on niin paljon näitä yksinäisiä van­huk­sia, jot­ka jäävät asun­toi­hin­sa vielä kuole­mansa jälkeen. 

    Onko tässä taas samaa ilmiötä, että ennuste yllät­täen tukee niitä tavoit­tei­ta, joi­ta tilaa­ja haluaa?

  20. Mikko V: Näin pienenä detalji­na voisin ker­toa, että Venäjän väk­iluku on kuulem­ma his­to­ri­al­lisen kovas­sa laskussa.

    Van­hen­tunut käsitys. 

    Väk­iluku las­ki pitkään vuo­den 1991 hui­pus­ta (n. 149 miljoon­aa), mut­ta vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa nousu­un kään­tynyt syn­tyvyys ja 2005 lasku­un läht­enyt kuolleisu­us kohta­si­vat vuon­na 2012. Vuon­na 2013 Venäjän luon­nolli­nen väestön­muu­tos (=syn­tyneet-kuolleet) oli NL:n kaa­tu­misen jäl­keen ensi ker­taa posi­ti­ivi­nen, joskin maan väk­iluku on kas­vanut jo kauem­min johtuen maa­han­muu­tos­ta, ollen nyt noin 144 miljoon­aa, kun se matal­im­mil­laan oli noin 143 miljoonaa.

    Lisäk­si Venäjäl­lä asuu miljoo­nia lait­to­mia siirtolaisia.

    Kts. esim. http://thediplomat.com/2014/05/actually-russias-population-isnt-shrinking/

  21. Väestönkasvu tässä se ongel­ma on, CO2 seu­raus­ta siitä. Ihan pili­pal­i­hom­maa miet­tiä muu­ta kuin sitä mil­lä syn­tyvyyt­tä saa alas. Nyt se on tääl­lä menos­sa kohti kestävää, niin eikös sit­ten olla tuplaa­mas­sa maa­han­muut­toa. Urban­isaa­tio saa naiset urao­hjuk­sik­si joil­la ei ole aikaa vau­vate­htaik­si, joten ekol­o­gis­es­ti raskas kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa kuitenkin väylän kohti kestävää väestömäärää, jos laske­va väestömäärä vain sal­lit­taisi­in, mut­ta taas tulee kuvaan tämä talouskasvu­pakko. Jos joku olisi tosis­saan ilmas­ton ja ympäristön kanssa, niin kyl­lä väestömäärä olisi aivan ykkösa­sia ottaa käsit­te­lyyn. Kyl­lä kaik­ki kestävää talousjär­jestelmää suun­nitelleet ovat myös pää­tyneet alenevaan väestömäärään. Yhden lapsen poli­ti­ik­ka pitäisi olla ainakin globaali­na suosituksena.

    Ener­giantarve kas­vaa väestönkasvun takia, kuten kaik­ki muukin kulu­tus, eikä teknologi­nen kehi­tys voi koskaan tätä muut­taa, kos­ka on tiet­ty perusku­lu­tus­ta­so. Liikaa ihmisiä = liikaa kulu­tus­ta. Kun kulu­tus tehos­tuu nyt, niin koh­ta ollaan kuitenkin tehty helpoim­mat vähen­nyk­set ja sit­ten taas jokainen lisäku­lut­ta­ja antaa taas net­tona turpaan.

  22. Huo­mau­tus anonyymin kom­ment­ti­in — ei pidä teesken­nel­lä markki­nae­htoista mekanis­mia tässä. Ihmis­ten muut­to (ulko­mail­ta) ei hakeudu mihinkään kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­oon. Hin­tamekanis­mi­in puu­tu­taan liian paljon koko ajan ns. asun­topoli­ti­ikalla ja keskit­tymisen ruuhka­hait­to­ja hillitään mil­jar­di­en suu­ruisil­la sum­mil­la. Val­lit­see laa­ja usko Metropolin hyvyydestä.

  23. Kai se on lop­ul­ta seudulle tule­va rahamäärä, joka määrit­tää kuin­ka mon­ta asukas­ta alue pystyy elät­tämään. Nyt kun yhteiskun­ta ei voi enää ottaa velkaa julkisen sek­torin paisut­tamiseen taitaa helsingillekin käy­dä kuten sille viime vap­puiselle vap­pu­pal­lolle. Ulko­maiset verkkokau­pat lait­ta­vat lisäk­si pis­teen Helsin­gin tapu­likaupunkioikeuk­sille, nythän Suomen tuon­nista 80% kul­kee Helsin­gin kaut­ta ja vien­nistäkin se kup­paa merkit­tävän molukin. Onko­han kel­lään tiedos­sa tietoko­neo­hjel­maa jol­la voisi haarukoi­da esim vien­ti­t­u­lo­jen 20% laskun vaiku­tus­ta rahavir­toi­hin ja työl­lisyy­teen eri puo­lil­la kansantaloutta?

  24. R.Silfverberg: Olen kuul­lut mut­ta Helsingillä ei sel­l­aista ole eikä tule. Espoos­sa asu­vana sen tiedän. Espoon ja Helsin­gin väli­nen henk­i­nen etäisyys on aivan eri luokkaa kuin jonkun Sol­nan ja Stock­holmin tai Fred­eriks­ber­gin ja Köbenhavnin.

    Anteek­si mut­ta mis­tä ihmeestä sinä oikein puhut? Henk­i­nen etäisyys mitä? Espoo on osa Helsin­gin metropo­lialuet­ta. Ei se ole mikään makua­sia vaan ihan puh­das tekni­nen määritelmä.

  25. Helsin­ki on kaa­vati­hey­deltään erä­maa­ta. Olen nyt vai­h­teek­si etelä–Ranskassa ja kun kiertelee niin tule e kiin­nit­täneek­si huomioi­ta silmi­in pistävi­in asioihin.

    Niz­za ei var­maan ole tyyp­il­lisen ran­skalainen kaupun­ki sosi­aaliselta rak­en­teeltaan, mut­ta mon­et asi­at ovat tyypillisiä.

    Ase­makaa­va on taa­ja, niin­pä 72 km² alueelle on sul­lot­tu n 350000 asukas­ta eli n 4800 asukas­ta km². Helsin­ki on erä­maa­ta, se pääsee n 2900 asukkaaseen per km².

    Niz­za ei ole kuitenkaan täyn­nä tor­ni­talo­ja, tyyp­illi­nen kier­rosmäärän on kuusi eli Helsin­gin keskus­tan luokkaa.

    Hi nat­sat on Helsin­gin luokkaa ja osit­tain korkeampi­en, mut­ta edes neukku­tyyp­pi­sis­sä lähiöis­sä hin­ta ei laske alle itä-Helsin­gin. V uokrat ovat suh­teessa yhtä korkeita.

    Kun­tarake nne on vähän Suomen tapainen, Niz­za ympäristökun­ti­neen on n miljoo­nan asukkaan yhteisö.

    Ruu­na hin­ta on tolku­ton , samaa luokkaa kuin Suome­sa ja korkeampi­en. Muu­ta­man sadan kilo­metrin päässä Ital­ias­sa selvisi puolel­la. Eikä ongel­ma koske keskus­taa vaan neukkulähiössäkin ruo­ka on kallista.

    Lähiöi­den kokoon­pano on mie­lenki­in­toinen: Välimeren eteläpuolelta tullei­ta, työt­tömiä ikään­tyneitä miehiä ja van­ho­ja naisia. Ker­jäläisiä joka nurkas­sa, suurin osa perusranskalaisia.

    Nuo neukkulähiöt ovat yhteiskun­nan kaatopaikko­ja, joi­hin piilote­taan ongel­mat: Van­hat muumot, joil­la ei ole työu­raa, puoliso kuol­lut ja eläke ei riitä elämiseen,niinpä muumot kulke­vat ker­jäämässä. Tai +50-vuo­ti­ai­ta työt­tömäk­si potkit­tu­ja miehiä, joille sop­pa mais­tuu ja raha elämiseen pitää kerjätä.

    Keskus­tas­sa poli­ise­ja on näkyvän paljon ja tärkein tehtävä on ajaa ker­jäläiset lähiöihin.

    Julki­nen liikenne on posi­ti­ivi­nen yllä­tys, sil­läse on hal­paa ja kalus­to laadukas­ta Suomeen iver­raat­tuna. Ker­ta­mak­su on vain1,5 euroa ja eläkeläi­nen saa­nee siihen alennuksen.eikävuosilippukaan kallis ole, n 40% Helsin­gin lipus­ta. Can­nesis­sa Niz­za­an pääsi bus­sil­la 1,5 eurol­la, joten vyöhykekin on laaja.

    En usko, etä tuo hin­taero pelkästä sub­ven­tioista syn­tyy, jotain mätää on pääkaupunkiseudun liiken­teen kil­pailu­tuk­ses­sa ja järjestelyissä

  26. Melko turhaa “keskustelua”, Maail­ma ete­nee niin kuin se on eden­nyt muual­lakin. Mon­tako soma­lia, mon­tako venalaista, puhu­vatko ne suomea.

    Kuka tietaa. Se vain on var­maa etta ei tama mihinkaan pysahdy. Tai yrit­takaa! Sit­ten­han jaamme tanne.

    t. Mikko

  27. Siinä vai­heessa kun nyky­isin yksin asu­va, yli 90-vuo­tias, tai yli 80‑, yli 70- tai vähin­tään 64-vuo­tias väestön osa siir­tyy ns. tuon­puoleiseen elämään, vapau­tunee heiltä aika paljon asun­to­ja uusille asukkaille. Suurten ikälu­okkien myötä tämä tren­di voimis­tuu. Onko mitään käsi­tys­tä siitä, kuin­ka suuri määrä asun­to­ja (ja minkä kokoisia?) tähän joukkoon kuu­luu ja kuin­ka suuri asukas­määrän lisäyspo­ten­ti­aali niis­sä piilee (ja mihin tahti­in) esimerkik­si Helsingissä?

    Mitä tulee ympäristörikok­si­in, joi­hin O.S. edel­lä viit­tasi, tulee var­masti moni mie­lenki­in­nol­la seu­raa­maan tämänkin syksyn aikana tapah­tu­vaa päätök­sen­tekoa Helsingis­sä kaavoituk­sen ja uusien osayleiskaavo­jen osalta. Onko nykyi­nen ympäristölain­säädän­tömme ajan tasal­la, ja sen valvo­jat hereil­lä, jot­ta lähilu­on­toamme ei enää pila­ta, sen suo­jelun tärkeyt­tä ymmärtämät­tömien päät­täjienkään toimesta?

  28. mai­ju:
    Kai se on lop­ul­ta seudulle tule­va rahamäärä, joka määrit­tää kuin­ka mon­ta asukas­ta alue pystyy elät­tämään. Nyt kun yhteiskun­ta ei voi enää ottaa velkaa julkisen sek­torin paisut­tamiseen taitaa helsingillekin käy­dä kuten sille viime vap­puiselle vappupallolle.

    Niin meinaatko että helsinkiläiset kuris­tu­vat kas­va­van vero­taakan alle, kun val­tio ottaa heiltä entisäkin ennem­män ja siirtää maakuntiin? 😉

    Meinaan että olethan tietoinen fak­tas­ta että val­tio siirtää pk-seudul­ta enem­män rahaa muualle kuin siel­lä kulut­taa? Toisin sanoen julk­ista rahaa käytetään alueel­la vähem­män mitä sitä sieltä verote­taan. Ja jos ker­ran vähen­netään velka­an­tu­mista, niin ei se voi tarkoit­taa muu­ta kuin että joko ote­taan hesast enem­män tai sit­ten käytetään rahaa entistäkin vähemmän…jka tarkoit­taa sitä että hesalais­ten osu­us mmuun suomen elät­tämis­es­tä kas­vaa entisestäänkin.

    PS en asu lähel­läkään pks

  29. tuen mak­sa­ja: Meinaat, että City of Lon­don ei ole oikea city? 

    Koko ei ole olen­naista. City of Lon­don on vähän yli 10 000 asukas­ta. Ter­veet met­ro­pol­it muo­dos­tu­vat pienistä itsenäi­sistä kapungeista. 

    Kyl­lä Helsinkikin on City, sil­lä tääl­lä on tuomiokirkko. Ei mikään van­ha ja kun­ni­a­nar­voisa, kuten kes­ki-euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa tai vaik­ka Turus­sa, mut­ta tuomiokirkko se kuitenkin on. Toisaal­ta vaik­ka Espoos­sa on tuomiokirkko, ei se kuitenkaan ole city.

  30. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Huo­mau­tus anonyymin kom­ment­ti­in – ei pidä teesken­nel­lä markki­nae­htoista mekanis­mia tässä. Ihmis­ten muut­to (ulko­mail­ta) ei hakeudu mihinkään kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­oon. Hin­tamekanis­mi­in puu­tu­taan liian paljon koko ajan ns. asun­topoli­ti­ikalla jakeskit­tymisen ruuhka­hait­to­ja hillitään mil­jar­di­en suu­ruisil­la sum­mil­la. Val­lit­see laa­ja usko Metropolin hyvyydestä.

    Onhan tuo­ta muun Suomen houkut­tele­vu­ut­ta yritet­ty paran­taa kaiken­laisil­la vip­staakeil­la kuten esim. viras­to­jen surkeasti onnis­tuneil­la hajasi­joituk­sil­la (osaa­jat ovat jääneet mielu­um­min asumaan pk-seudulle). Suuri maaseu­tua kur­jis­ta­va tek­i­jä ovat julkisen palvelun tasoa määräävät säädök­set. Mitä tiukem­pia säädök­siä, sitä mah­dot­tomam­paa vaa­di­tun tasoisen palvelun toteut­ta­mi­nen on. Viimeisim­pänä esimerkkinä syn­ny­tys­sairaaloiden karsin­ta. Vaa­di­taan liikaa. Ennen kun­taan riit­ti yksi yleislääkäri.

  31. Perus­teet nimin. Anomuumin kysymyk­seen vierask­ielisen väestön kasvulle on julka­istu Helsin­gin, Espoon ja Van­taan yhteistyönä vuon­na 2012 tehdyssä “Helsin­gin seudun vierask­ielisen väestön ennuste” ‑julka­is­us­sa.
    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tilastoja_5_Vuori.pdf
    Todet­takoon kuitenkin, että tässä työssä keskeis­in­tä oli saa­da käsi­tys palvelu­jen kannal­ta tärkeimpi­en väestöryh­mien, eri­tyis­es­ti las­ten ja nuorten määristä lähi­t­ule­vaisu­udessa eri kieliryh­mis­sä. Pitkän aikavälin ennus­teet ovat pro­jek­tioi­ta, joiden ole­tuk­set ovat tässä tapauk­ses­sa varsin epävarmoja.
    Tois­taisek­si maa­han­muut­ta­jien määrä on kuitenkin kas­vanut tätä ja eri­tyis­es­ti vuon­na 2009 laa­dit­tua ennustet­ta nopeam­min. Varsinkin Viros­ta ja Aasi­as­ta muut­to­jen määrä on kasvanut.

  32. Ongel­ma on se että pitkän aikavälin ennus­teet jot­ka ovat varsin epä­var­mo­ja ( vrt. Pekka Vuoren kom­ment­ti edel­lä sekä lukuisat varau­mat itse ennus­teessa) muut­tuvat itseään toteut­taviksi. Käy kuten gallu­peis­sa. Tämä ilmeinen kehämäisyys on täysin keskustelemat­ta. Samoin frase­olo­gia jon­ka mukaan on raken­net­ta­va kun on muut­toli­iket­tä pal­jas­tuu ontok­si. Kausaa­li­nen vaiku­tus on päin­vas­tainen, kun raken­netaan, on muut­toli­iket­tä. Kausali­teet­ti ei kuitenkaan ole yksi yhteen, mikä koko ajan menee keskustelus­sa sekaisin.

  33. olli: Anteek­si mut­ta mis­tä ihmeestä sinä oikein puhut? Henk­i­nen etäisyys mitä? Espoo on osa Helsin­gin metropo­lialuet­ta. Ei se ole mikään makua­sia vaan ihan puh­das tekni­nen määritelmä. 

    Mä puhun siitä että vaik­ka use­at meistä Soin­in­vaaran blo­gin kom­men­toi­jista halu­aisimme, niin Helsin­gin seudul­la ei ole metropoli­hallintoa vaan on vain joukko itsenäisiä kaupunke­ja ja maalaiskun­tia, osa toimin­noista on yhteisiä kuten HSL ja HSY ja HUS mut­ta näi­denkään rajat eivät ole yht­enäisiä metropolin kanssa. Eikä mikään muu kaupungeista/kunnista pait­si itse Helsin­ki halua mitään yhteistä suurkaupunkia. Espoo halu­aa kil­pail­la Helsin­gin kanssa parhaista veron­mak­sajista ja työ­paikoista, Van­taa taas halu­aa tehdä Helsin­gin ja muun seudun riip­pu­vaisek­si sen teol­lisu­ud­es­ta ja logis­ti­ikka­toimin­noista ja kehyskun­nat tar­joa­mal­la vai­h­toe­htoista elämän­muo­toa automatkan päässä. Käsite metropo­lialue on täysin epävi­ralli­nen ja rajat epäselviä.

  34. napan­der:
    Väestönkasvu tässä se ongel­ma on, CO2 seu­raus­ta siitä. Ihan pili­pal­i­hom­maa miet­tiä muu­ta kuin sitä mil­lä syn­tyvyyt­tä saa alas. Nyt se on tääl­lä menos­sa kohti kestävää, niin eikös sit­ten olla tuplaa­mas­sa maa­han­muut­toa. Urban­isaa­tio saa naiset urao­hjuk­sik­si joil­la ei ole aikaa vau­vate­htaik­si, joten ekol­o­gis­es­ti raskas kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa kuitenkin väylän kohti kestävää väestömäärää, jos laske­va väestömäärä vain sal­lit­taisi­in, mut­ta taas tulee kuvaan tämä talouskasvu­pakko. Jos joku olisi tosis­saan ilmas­ton ja ympäristön kanssa, niin kyl­lä väestömäärä olisi aivan ykkösa­sia ottaa käsit­te­lyyn. Kyl­lä kaik­ki kestävää talousjär­jestelmää suun­nitelleet ovat myös pää­tyneet alenevaan väestömäärään. Yhden lapsen poli­ti­ik­ka pitäisi olla ainakin globaali­na suosituksena.

    Ener­giantarve kas­vaa väestönkasvun takia, kuten kaik­ki muukin kulu­tus, eikä teknologi­nen kehi­tys voi koskaan tätä muut­taa, kos­ka on tiet­ty perusku­lu­tus­ta­so. Liikaa ihmisiä = liikaa kulu­tus­ta. Kun kulu­tus tehos­tuu nyt, niin koh­ta ollaan kuitenkin tehty helpoim­mat vähen­nyk­set ja sit­ten taas jokainen lisäku­lut­ta­ja antaa taas net­tona turpaan. 

    Tarkoi­tatko tässä väestönkasvun ongel­mal­la maa­pal­lon kan­tokykyä vai ihmisen liikakan­soituk­sen aiheut­ta­maa inhimil­listä kärsimystä?

    Jos ensim­mäistä niin eivätkö suurkaupun­git ole lähin­nä juurikin se ongel­ma eikä ratkaisu. Vain suurkaupunkien kaut­ta maail­mas­sa voi olla liian paljon ihmisiä.

    Tyystin toinen ongel­ma on jonkin kuiv­an aron liialli­nen kan­soi­tus joka ei elätä. Jos Suo­mi ylikan­soit­tuu ain­oa mah­dolli­nen olio siihen on pääkaupunkiseu­tu. Annat ymmärtää, että se olisi Kainuu?

    1. Mitenkähän siel­lä Kai­nus­sa elet­täisi­in, jos siel­lä asu­isi vaikka­pa vain 500 000 ihmistä ja hei­dän tulisi tul­la toimeen omil­laan? Ylikan­soite­tul­ta se kyl­lä tuntuisi.

  35. Anonyy­mi: Ratkaisu mihin? Asun­to­jen määrän lisäämi­nen tietysti aut­taa siihen että use­am­mat ihmiset saa­vat asua siel­lä mis­sä haluavat.

    Tuo argu­ment­ti että väestönkasvu pilaa kaupun­gin on vähän kuin tämä kuu­luisa Yogi Berra kom­ment­ti kaupun­gin keskus­tas­ta: “Kukaan ei mene sinne enää. Siel­lä on liian paljon ihmisiä.” Ihmiset kyl­lä lopet­ta­vat Helsinki­in muut­tamisen ihan itses­tään sit­ten kun se alkaa olla liian täyn­nä. Siihen asti asun­to­jen lisäämi­nen ei voi muu­takuin paran­taa kaupunkia keskimääräisen muut­ta­jan näkökulmasta.

    Val­taosa Helsinki­in tulev­as­ta net­to­muu­tos­ta tapah­tuu ulko­mail­ta. Tämä muut­ta­mi­nen ei “lopu itses­tään, kun kaupun­ki alkaa olla liian täynnä”.

  36. Osmo, mitä mah­dat tarkoit­taa “omil­laan toimeen tulemisel­la”? Kain­uu ei tule toimeen omil­laan, mut­ta ei myöskään Uusi­maa. Kestävän kehi­tyk­sen indek­si maakun­nit­tain jon­ka TEM julka­isi kesäl­lä on saanut hävyt­tömän vähän huomio­ta. Siitä ilme­nee että Pohjois-Kar­jala(!) tulee parhait­en toimeen “omil­laan” ja että Uusi­maa on sijal­la 11.

    https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_raportteja/suomen_maakuntien_taloudellisen_kehityksen_seuranta_1960-2012_aidon_kehityksen_indikaattori_%28gpi%29.102073.xhtml

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitenkähän siel­lä Kai­nus­sa elet­täisi­in, jos siel­lä asu­isi vaikka­pa vain 500 000 ihmistä ja hei­dän tulisi tul­la toimeen omil­laan? Ylikan­soite­tul­ta se kyl­lä tuntuisi. 

    Siis vas­taushan piilee juuri tuos­sa. Kir­joitin ehkä epä­selvästi. Maa­pal­lon kan­tokyky tulee aina ja ikuis­es­ti sal­li­maan liikaväestön jos­sakin Kain­u­us­sa, Saha­ras­sa, Siperi­as­sa ja Alaskas­sa. En osaa edes kuvitel­la sitä inhimil­listä kär­simys­tä mikä tuol­laiseen ylikan­soituk­seen noin(kin) ankeil­la alueil­la mah­dol­lis­es­ti toteu­tu­isi. Mut­ta se on ihan eri asia kuin suo­tu­isille alueille hil­jalleen muo­dos­tu­vat miljoon­akaupun­git jot­ka mah­dol­lis­ta­vat ‑maa­pal­lon- ylikuluttamisen.

  38. Jatkan vielä, ajatuk­seni siis vasti­neena siihen, että kaupungis­tu­mi­nen nähtäisi­in ratkaisuna yliku­lu­tuk­seen ja kaupungis­tu­misen myötä nähtäisi­in jos­sakin tule­vaisu­udessa kulu­tuk­sen kään­tymisen lasku­un. En usko tuo­hon. Päin­vas­toin. Ennus­tan, että jatkossa(kin) nimeno­maan kaupungis­tu­mi­nen kas­vat­taa, nim­itän sitä tässä vaikka­pa, impulssikulutusta.

    Kaupunkit ovat upei­ta, mut­ta niihin ei kan­na­ta liit­tää sel­l­aisia omi­naisuuk­sia joi­ta niil­lä ei ole.

  39. max:
    Päin­vas­toin. Ennus­tan, että jatkossa(kin) nimeno­maan kaupungis­tu­mi­nen kas­vat­taa, nim­itän sitä tässä vaikka­pa, impulssikulutusta. 

    Minus­ta voi puhua yksinker­tais­es­ti kaupunkikult­tuurista, jon­ka keskiössä on kulu­tus. Suun­tau­tuu kulu­tus sit­ten mate­ri­aan tai palvelui­hin, niin joka tapauk­ses­sa se on kulu­tus­ta. Palveluitakaan ei tuote­ta haitatta.

    Kain­u­u­lainen pilkkimies käyt­tää haalar­in­sa lop­pu­un tai käyt­tää sitä siihen asti, kun tulee oikeasti kylmä. Se on maaseu­tukult­tuuria. Siel­lä oste­taan tarpeeseen.

    Ihailen kain­u­u­laista pilkkimi­estä, kos­ka hän ei tee val­in­to­jaan ide­olo­gian vuok­si vaan tarpei­den vuoksi.

    Vas­tus­tan taas kaupunki­laista, kos­ka hän elää ympäristössä, joka jatku­vasti luo ja pyrkii luo­maan ihmisille tarpei­ta. Suuri osa kaupunki­laisen hyörin­nästä on sel­l­aista, joka ei ihmiselle itselleen tulisi mieleen, jos sitä ei hänen mieleen­sä olisi syötetty.

    Suur­in­ta vihreyt­tä on kain­u­u­lainen pilkkimies.

  40. Ulko­maalais­ten osu­us oli sama kaikissa arviois­sa. Suo­ma­laisia tulee siis sitä enem­män, mitä enem­män kaavoite­taan. Kaik­ki muut­ta­jat hyö­tyvät, yleen­sä myös jo tääl­lä asu­vat, kun lähikau­pat ja monipuoliset palve­lut lisään­tyvät. Niitä viro­laisi­akin tarvi­taan, jot­ta eläkeläis­ten suhde työvoimaan ei nousisi pil­vi­in. Hekin hyö­tyvät. Jos joku on valmis osta­maan kaavoite­tun asun­non, se todis­taa, että se oli enem­män kuin hin­tansa arvoinen.

  41. tuen mak­sa­ja: Meinaat, että City of Lon­don ei ole oikea city?

    lain­aus Wikipediasta

    “Lon­toon City (engl. City of Lon­don) on Lon­toon keskus­tan käsit­tävä hallintoalue Suur-Lon­toon kreivikun­nas­sa. Lon­toon kaupunki­a­su­tus kasvoi alun perin Lon­toon Cityn ja viereisen West­min­sterin ympärille, jot­ka molem­mat ovat nyky­isin Lon­toon kaupungi­nosia Thamesin pohjois­puolel­la. Pin­ta-alal­taan City on 2,6 neliök­ilo­metrin suu­ru­inen – sik­si se tun­netaankin myös nimel­lä The Square Mile (neliö­maili). Näitä ter­me­jä käytetään usein metonymioina Yhdis­tyneen kuningaskun­nan finanssi­palve­lu­toimi­alalle, joka sai his­to­ri­al­lis­es­ti näiltä alueil­ta alkunsa.

    Sen asukasluku on 8 600 ja asukasti­heys 2 996 as/km². Cityssä työsken­telee päivit­täin noin 300 000 henkilöä.[1]”

  42. Maaseu­tu­lainen:Suur­in­ta vihreyt­tä on kain­u­u­lainen pilkkimies. 

    Ihmisiä kulut­ta­maan aja­vat eri­laiset vietit joi­ta ei pystytä patoa­maan, ja se ei kysy paikkaa. Vaat­tei­ta kulut­ta­vat enim­mäk­seen nuoret naiset ja sukupuo­livi­et­ti on sen takana. Samoin ylite­hokkai­ta auto­ja ja moot­toripyöriä ostel­e­vat nuoret miehet samas­ta syys­tä. Kain­u­u­lainen 50-vuo­tias pilkkimies on var­maan kulut­tanut nuoru­udessaan johonkin jon­nin­joutavaan, ja hänen lapsen­sa luul­tavasti tekevät samoin.

  43. Maaseu­tu­lainen: Minus­ta voi puhua yksinker­tais­es­ti kaupunkikult­tuurista, jon­ka keskiössä on kulutus. 

    Suur­in­ta vihreyt­tä on kain­u­u­lainen pilkkimies. 

    Mon­tako niitä kain­u­u­laisia pilkkimiehiä on? Kain­u­us­sa on lomakyliä, jot­ka ovat kuin maan­pääl­lisiä ruotsin­laivo­ja, kulu­tuskult­tuuria parhaimmillaan.

  44. R.Silfverberg: Ihmisiä kulut­ta­maan aja­vat eri­laiset vietit joi­ta ei pystytä patoamaan

    Maal­la kulut­tamiseen ei ole mah­dol­lisuuk­sia, joten kulu­tus­ta tuke­vaa kult­tuuri­akaan ei syn­ny, ei myöskään sosi­aal­ista painet­ta tietää siitä ja tuos­ta, kokeil­la sitä ja tätä ja pukeu­tua niin ja noin.

    Sopii käy­dä vilkaise­mas­sa maaseudun elämää. Se on omaa puuhastelua, ei palvelu­iden ostamista. Ei ole mitään ostettavaa. 

    Kaupunkikult­tuuris­sa min­ua eniten ärsyt­tää se, että joi­hinkin kulu­tus­muo­toi­hin suo­ras­taan kan­nuste­taan, esimerkik­si juna­matkailu­un. Aivan kuin junal­la matkus­t­a­mi­nen olisi haitatonta.

    Vihreä ihmi­nen elää köy­hän, kit­u­li­aan ja lyhyen elämän. Se on todel­lista vihreyttä.

  45. Maaseu­tu­lainen: Minus­ta voi puhua yksinker­tais­es­ti kaupunkikult­tuurista, jon­ka keskiössä on kulu­tus. Suun­tau­tuu kulu­tus sit­ten mate­ri­aan tai palvelui­hin, niin joka tapauk­ses­sa se on kulu­tus­ta. Palveluitakaan ei tuote­ta haitatta.

    Kain­u­u­lainen pilkkimies käyt­tää haalar­in­sa lop­pu­un tai käyt­tää sitä siihen asti, kun tulee oikeasti kylmä. Se on maaseu­tukult­tuuria. Siel­lä oste­taan tarpeeseen.

    Ihailen kain­u­u­laista pilkkimi­estä, kos­ka hän ei tee val­in­to­jaan ide­olo­gian vuok­si vaan tarpei­den vuoksi.

    Vas­tus­tan taas kaupunki­laista, kos­ka hän elää ympäristössä, joka jatku­vasti luo ja pyrkii luo­maan ihmisille tarpei­ta. Suuri osa kaupunki­laisen hyörin­nästä on sel­l­aista, joka ei ihmiselle itselleen tulisi mieleen, jos sitä ei hänen mieleen­sä olisi syötetty.

    Suur­in­ta vihreyt­tä on kain­u­u­lainen pilkkimies. 

    Kaik­ki maaseudul­la asu­vat eivät ole ‘kain­u­u­laisia pilkkimiehiä’, eivätkä kaik­ki kaupunki­laisetkaan kulu­tushys­ter­ian läpitunkemia tai markki­noin­nin kyl­lästämiä kuluttajia. 

    Tiedän eräänkin ‘pal­jas­jalkaisen’ kaupun­gin kas­vatin Helsingistä, joka ei han­kkin­ut kän­nykkää, ennenkuin sitä tarvit­si, ja käyt­ti sitä reilusti yli kak­si­toista vuot­ta, kun ei kokenut itsel­lään ole­van tarvet­ta (sen kestävän, laadukkaan nokialaisen) vai­h­tamiseen. Kaik­ki eivät ole “kulut­ta­jia”, vaan arvosta­vat kulu­tuk­sen sijaan kestävyyttä. 

    Main­os­toimis­to­jen (hip­ste­rien?) käyt­tämät ihme­teltävän sairaan lai­hat ja kalpeat mallit (jot­ka ovat kaukana kaupunginkin keskimääräis­es­tä todel­lisu­ud­es­ta, saati hyv­in­voivan ihmisen ulkonäöstä, ovat suo­ras­taan lieven­täneet painei­ta uusien vaat­tei­den han­k­in­taan (vaik­ka tarkoi­tus lie­nee ollut toinen). Tämä on ollut kestävyys­mielessä ehkä hyväkin tren­di (ainakin kulut­ta­jien osalta)?

    Kaupunki­lais­ten lähilu­on­non, puis­to­jen ja virk­istysaluei­den jatku­va naker­t­a­mi­nen ja kor­vaami­nen ympäristönä keinotekoisil­la ‘hoplopeil­la’ lie­nee kuitenkin huolestut­ta­va ajan merk­ki. Eläm­mekö koh­ta kaik­ki ‘kuplan’ sisäl­lä, kuten jotkin aika ajoin tyyliään vai­h­ta­vat hip­ster­it esim. Kallion kaupungi­nosas­sa? Kun­nol­liset, kuhunkin vuo­de­naikaan sopi­vat asus­teet, jalkinei­ta myöten, ovat kuitenkin edel­ly­tys lähteä kat­so­maan lähilu­on­toon, tai kauem­maskin, miltä maail­ma näyt­tää ‘kuplan’ ulkop­uolel­la. Luon­to voi tar­jo­ta aivan usko­mat­toman määrän elämyk­siä virikkeitä.

    Vas­tus­tuskyky tarpeet­to­muuk­sien tai turhuuk­sien markki­noin­nille on osal­la ihmisiä jo syn­tymälah­jana, osalle se kas­vaa yleen­sä koke­musten ja ymmär­ryk­sen myötä. Valitet­tavasti vain sitä koke­muk­sen ja jär­jen ään­tä nyky­isin ehkä harvem­min kun­nioite­taan. Tosi näin lie­nee tilanne ollut ennenkin …

  46. Sakke:Vas­tus­tuskyky tarpeet­to­muuk­sien tai turhuuk­sien markki­noin­nille on osal­la ihmisiä jo syn­tymälah­jana, osalle se kas­vaa yleen­sä koke­musten ja ymmär­ryk­sen myötä.

    Olen tästä samaa mieltä, mut­ta toisaal­ta pidän myös selvänä, että ympäristö ohjel­moi ihmisen. Kaupunkiym­päristössä mei­hin näp­päil­lään kulu­tus- ja elämyskeskeisyyttä. 

    On teat­te­ria, kir­jas­toa, näyt­te­lyä, kahvi­laa, huvipuis­toa, eläin­tarhaa, jumala­ton määrä liikku­maan houkut­tel­e­vaa julk­ista kulku­vä­linet­tä ja mon­en­moista muu­ta haitaket­ta, jot­ka kuor­mit­ta­vat luon­toa kohtuuttomasti.

    En ole koskaan ymmärtänyt kaupunkivihreää, joka lentää ulko­maille, ostaa kaiken­laista ekol­o­gista ja eet­tis­es­ti tuotet­tua (mikään turhaan ostet­tu ei ole ekol­o­gista ja eet­tistä) ja kuvit­telee pystyvän­sä pelas­ta­maan maa­pal­lon pie­nil­lä valinnoillaan.

    Ei se näin mene. Vihreä on usein koulutet­tu, mihin jo lähtöko­htais­es­ti liit­tyy usein korkeat tulot eli korkea kulu­tus. Johonkin rahat pis­tetään, eikä niitä yleen­sä laite­ta esimerkik­si suo­jelta­van met­sän ostamiseen vaan sel­l­aiseen, joka on enem­män yhtey­dessä yksilön omaan hyv­in­voin­ti­in ja elämyksiin.

    Vihreät tek­i­sivät viisaasti, jos he jät­täi­sivät luon­nos­ta höösäämisen kokon­aan, oli­si­vat rehellis­es­ti kaupunki­laisia pienkokoomus­laisia ja jät­täi­sivät tilaa risu­par­tavihrey­delle, joka tähtää elin­ta­son rom­ah­dut­tamiseen, niukkaan elämään ja luon­non arvon korostamiseen talouden kustannuksella.

    250 000 vuot­ta tääl­lä on täl­lä per­imäl­lä tal­lot­tu. Lie­nee selvää, että nykyjär­jestelmä ei yhtä kauas tule­vaisu­u­teen kanna. 

    Vihrei­den luon­nos­ta huole­htimi­nen on yhtä teat­te­ria, joka parhaim­mil­laan mar­gin­aalis­es­ti hidas­taa luon­non raiskaamista rahak­si, mut­ta jon­ka taustal­la ei ole ain­ut­takaan real­is­tista keinoa tuhoisan kehi­tyk­sen pysäyttämiseksi.

    Kehi­tyk­sen pysäyt­tämisen keino on täys­tuho, joka kar­sii maa­pal­lol­ta väkeä mil­jardeit­tain. Opti­maa­li­nen maa­pal­lon väk­iluku, johon kulu­tuskult­tuuri voidaan sovit­taa, lie­nee joitain sato­ja miljoonia. 

    Linko­la on valitel­lut, että HIV:n tart­tumistapa on valitet­ta­van teho­ton. Valitet­tavasti myöskään Ebo­las­ta ei tai­da olla maa­pal­lon pelas­ta­jak­si. Silti voi toivoa, että jatkos­sa syn­tyy räjähdys­mäis­es­ti lev­iäviä super­taute­ja, joi­ta lääketiede ei pysty nujer­ta­maan. Myös avaru­u­den kap­pale on var­teenotet­ta­va ratkaisuvaihtoehto.

  47. Toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jan­uorista koos­t­u­va jen­gi pahoin­pidel­lyt raa’asti ainakin 73 sat­un­naista kan­ta­suo­ma­laista las­ta, toden­näköi­nen uhriluku vielä paljon korkeampi. Pahoin­pidel­lyt pahoin­pitelemisen ilosta. Teois­sa käytet­ty pahim­mil­laan teräa­sei­ta ja pesä­pal­lo­mailo­ja, osa uhreista hakat­tu tajut­tomik­si, moni saanut vakavia vam­mo­ja. Eikä ilmiö ole uusi, vaan aiem­min onnis­tut­tu pitämään parem­min piilos­sa, kuten asi­aa poli­isin näkökul­mas­ta vuosia seu­ran­nut Packalen ker­too: http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177481-epaonnistuneen-maahanmuuttopolitiikan-hedelmat-alkavat-kypsya

    Ilmiö on yleiseu­roop­palainen, eikä se seli­ty sosioekono­mi­al­la, kuten moni kaikenymmärtäjä on jo ehtinyt medi­as­sa tois­tel­la. Eikä sitä tule pois­ta­maan mikään kotout­tamis­poli­ti­ik­ka. Vas­taavien ilmiöi­den laa­ju­us tulee karkeasti kor­reloimaan tiede­tyn tyypin maa­han­muut­ta­javäestön määrän kanssa. Näin on kaikkial­la. Toisin ei ole missään.

    Aika moni lap­siper­heelli­nen taa­tusti miet­tii tänään, mil­lainen paik­ka Helsin­ki on hei­dän lap­silleen nyt ja tule­vaisu­udessa. Myös parem­pio­sainen. Sil­lä ilmiö ei ole jäänyt vain sinne jon­nekin lähiöi­hin, vaan pahoin­pidel­lyt poruk­ka on liikkunut ympäri Helsinkiä ja pk-seutua.

  48. az:
    Toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jan­uorista koostuva 

    Ei ole/ollut vaikea ennus­taa, että han­kalin­ta tulee ole­maan tois­es­ta polves­ta eteen­päin. Ensim­mäi­nen polvi onkin vielä kiitolli­nen muu­tos­ta parem­paan. Mut­ta eihän toinen polvi osaa sitä arvostaa eikä tarvit­sekaan. Voi lähteä ihan samoista lähtöko­hdista kuin kan­taväestökin. Pait­si jos. Pait­si jos se oma per­he, lähipi­iri ja kult­tuuri ei ehdi mukau­tua siihen uuteen ympäristöön joka on de fac­to ‑osoi­tus parem­mas­ta, demokraat­tisem­mas­ta ja toimi­vam­mas­ta kult­tuurista! (Eihän muu­toin alun­perinkään olisi human­itääristä maa­han­tu­loa tapahtunut.)

    En ota kan­taa mah­dol­lisi­in ratkaisukeinoi­hin. Tai otankin. Sen tulisi olla jotain saman­ta­paista kuin kehi­tys­maid­en aut­ta­mi­nen nais­ten ja tyt­tö­jen koulut­tau­tu­misen kaut­ta. Jos maa­han­muut­ta­japer­hei­den naisil­la on suuret vapaudet ja niiden samo­jen per­hei­den miesväestö nimeno­mais­es­ti kan­nus­ta­vat heitä siihen ovat per­heet aika hyvin kotiutuneet.

  49. Nim­im. Az:n esi­in nos­ta­ma ongel­ma on ollut esil­lä mon­es­sa medi­as­sa viime aikoina. Vah­vasti tun­teel­lisia vieste­jä on välit­tynyt mon­es­ta suun­nas­ta ja ratkaisuk­si on esitet­ty mil­loin mitäkin.

    Ensim­mäi­nen hyväksyt­tävä tosi­a­sia on se, että poli­isi ei voi tilanteelle mitään. Poli­isi toimii lain mukaan, eikä tässä pros­es­sis­sa alaikäis­ten kohdal­la ole ennal­taehkäi­sevää peloite­vaiku­tus­ta sen enem­pää, mitä jälkikä­teen tule­vaa esto­vaiku­tus­takaan. Henkilöko­htaisen valin­nan poli­isi voi tehdä asi­as­sa ja täl­läisen väki­val­lan estämisek­si poli­isin mah­dol­lisu­us on lähin­nä lyödä niin lujaa, että nuores­ta ei ole enää väki­val­lan tek­i­jäk­si. Poli­isin en silti toivoisi oman käden oikeut­ta nyky­istä enem­pää jakavan.

    Lapset ja nuoret ovat toden­näköis­es­ti antau­tuneet tilanteelle ja toden­neet, että Helsingis­sä ei voi liikkua. Ole­tan tämän ole­van näin siitä syys­tä, että Helsingis­sä vierail­lessani silmi­in­pistävää on nuorten puut­tumi­nen katuku­vas­ta iltaisin. Lapset ja nuoret eivät asialle myöskään mitään mah­da ja suurin katas­trofi syn­tyy siitä, jos nuoriso­ryh­mät alka­vat varus­tau­tua toisi­aan vas­taan. Ole­tan, että lapset saa­vat asei­ta kotoaan Helsingis­sä suun­nilleen samoin, mitä tääl­lä maakunnassa.

    Mielestäni pal­lo on van­hem­mil­la. Ihmette­len, että uhrien van­hempi­en tulee toimia vastuullisesti.

Vastaa käyttäjälle Johannes Hirvaskoski Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.