Risikko nimitti propellipäätyöryhmän

Kun­t­a­min­is­teri Paula Risikko on nimit­tänyt työryh­män pohti­maan tule­vaisu­u­den kun­taa. Hänen pro­pel­lipää­työryh­mäk­si kut­sumansa joukko on kokoon­panoltaan seuraava:

 

pj: Johta­ja Juha Kos­tia­nen (YIT, kaupunkikehitys)

Emer­i­tus­prof. Ris­to Harisalo

Prof. Markku Sotarauta

Prof. Paul Lillrank

Prof. Pirkko Vartiainen

Kansaned. Osmo Soininvaara

Tutk­i­ja Siv Sandberg

Tutk­i­ja Alek­si neuvonen

 

On jo valitet­tu, että työryh­mästä puut­tuvat edun­valvon­nan edus­ta­jat, siis ammat­ti­jar­rut­ta­jat. Juuri sik­si tästä tulee hauskaa!

Kos­ka työ on julk­ista, tulen käsit­telemään sen kysymyk­siä täl­lä blogilla runsaasti.

31 vastausta artikkeliin “Risikko nimitti propellipäätyöryhmän”

  1. Hyvä. Prag­maatikko­ja tarvi­taan ei edun­valvo­jia. Myös turha ide­olo­gia syr­jään. Onnea tehtävään.

    Vastaa

  2. Onnek­si on Sota­rauta mukana. Edes. Lill­rank kun keskit­täisi koko väestön 30 km vyöhyk­keelle Suomen­lahdes­ta. Osmoa en toh­di tässä suh­teessa luon­nehtia. — Suosit­te­len porukalle Moi­sion tutkimus­ta Val­tio, alue, politiikka.

    Vastaa

    1. Ei tarvitse enää paljon keskit­tyä. Suomen väestöstä asuu jo 90 % ympyröis­sä, jota ovat 100 km:n säteel­lä Helsingistyä, 50 km:n säteel­lä Tam­pereesta, Turus­ta, Oulus­ta ja Jyväskulässä ja jos­sakin pienem­mässä ympyrässä.

      Vastaa

  3. Eri­no­maista että siel­lä on Harisa­lo. En tiedä Sand­ber­gistä ja Neu­vos­es­ta mitään ketä he ovat, mut­ta onko siel­lä yhtään infrainsinööriä, ener­giatekni­ikan asiantun­ti­jaa, tms? Pro­pel­lipäi­den pro­pel­lien pitäisi pyöriä joka abstrak­tio­ta­sol­la, että siitä tulee jotain.

    Vastaa

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tarvitse enää paljon keskit­tyä. Suomen väestöstä asuu jo 90 % ympyröis­sä, jota ovat 100 km:n säteel­lä Helsingistyä, 50 km:n säteel­lä Tam­pereesta, Turus­ta, Oulus­ta ja Jyväskulässä ja jos­sakin pienem­mässä ympyrässä.

    Nuo etäisyy­det on lin­nun­ti­etä. Pitäis tutkia mikä on matkus­tu­sai­ka noi­hin keskit­tymi­in. Eikä sekään ole niin yksikäsit­teistä. Ei lähikun­ta­lainen useinkaan kaipaa esim. Helsin­gin keskus­tas­ta mitään muu­ta kuin jukisen kul­je­tusvä­li­neen vaihtoa.

    Suosit­te­len Son­er­an menetelmää seu­ra­ta ihmis­ten kän­nyköi­den liikku­mista hei­dän asioidessaan eri­paikois­sa. Seu­ran­ta­jak­son syytä olla pitkä. Ainakin kuukausi.

    ps. Son­er­aa tulee turhaan main­os­te­tuk­si tuos­ta keksin­nöstä. Sitä demosi ensim­mäisenä Radi­olin­ja jo 2001.

    Vastaa

  5. Eikö näis­sä pro­pel­lipääryh­mis­sä tarvitse nou­dataa tasa-arvolakia. Suhde on 6–2, vaik­ka naiset ovat enem­mistönä kun­tien palvelu­iden tek­i­jöinä ja käyttäjinä.

    Vastaa

    1. Aset­tamis­päätök­sessä lukee: “Jäsen­ten valin­nas­sa ei voitu nou­dat­taa tasa-arvolain säädök­siä, kos­ka eri taho­jen edus­tuk­ses­sa on otet­tu huomioon jäsen­ten eri­ty­isas­iantun­te­mus työryh­män toimek­siantoon liit­tyvis­sä asioissa.”

      Vastaa

  6. Muuten hyvä kokoon­pano, mut­ta käytän­nön ihmiset puut­tuvat täysin. Edun­valvo­jia ei tosi­aan tarvita.

    Vastaa

  7. Ehdotan, että kun­nal­la ei enää jatkos­sa olisi lainkaan esim. kun­nan­taloa. Kun­ta voi vuokra­ta tarvit­tavia tilo­ja eri­laisi­in juh­lal­lisuuk­si­in. Kun­nan toimis­to­työ organ­isoitaisi­in puh­taal­ta pöy­dältä siirtäen täysin sivu­un ajatuk­sen, että kun­nal­la tulee olla jokin fyysi­nen hallinnolli­nen ilmentymä.

    Vastaa

  8. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Osmoa en toh­di tässä suh­teessa luon­nehtia. – Suosit­te­len porukalle Moi­sion tutkimus­ta Val­tio, alue,politiikka.

    Ihan vil­pit­tömästi kysy­isin, että mitä kyseinen teos antaa tule­vaisu­u­den kun­taa pohtiville? Tuo on kyl­lä monil­ta osin anti­teesi Soin­in­vaaran ajatuk­sille ja alue­poli­ti­ik­ka tutki­neen pro­fes­sorin osaamisel­la kir­joitet­tu kuvaus suo­ma­laisen alue­poli­ti­ikan his­to­ri­as­ta. En halua duma­ta kir­jaa kokon­aan ja tosi­aan välil­lä tun­tuu, että joltain Richard Flori­dal­ta omak­su­tut ajatuk­set niel­lään tietyis­sä piireis­sä turhan kri­ti­ikit­tömästi. ”Metropo­li­val­tio­ta” käsit­televässä osu­udessa oli minus­ta muitakin ihan teräviä piikke­jä. En vain kyen­nyt hah­mot­ta­maan, että mitä kir­jas­ta saisi irti nimeno­maan käytän­nön alue­poli­ti­ikkaa tai kun­tien tule­vaisu­ut­ta mietit­täessä. Moisio kir­joit­ti tyyli­in ”en ihan­noi entistä aikaa eikä tämä kir­ja ole hajaute­tun aluer­ak­en­teen puo­lus­tus”, mut­ta min­un silmi­i­ni se näyt­ti juuri tuol­ta, tai ainakaan siinä ei min­un nähdäk­seni esitet­ty mitään uskot­tavia vai­h­toe­hto­ja nykyiselle kehitykselle.

    Vastaa

  9. Kyl­lähän nomote­tyssä ryh­mässä on edun­valvo­jia, ainakin yksi selvä Helsin­gin edunvalvoja.

    Vastaa

  10. Hyvä, että Osmo Soin­in­vaara on mukana työryhmässä. 

    Työryh­män pitäisi piirtää kar­talle kaik­ki hallinnol­liset alueet ja piir­it joi­ta Suomes­sa on. Sen jäl­keen kat­soa, voidaanko niitä ryh­mit­tää syn­er­giae­tu­ja tuot­tavasti yhteen. 

    Pitäisi myös kat­soa mitä kun­tien lak­isääteisiä ja niin muodoin ident­tisiä tehtäviä voitaisi­in yhdis­tää tähän väl­i­ta­son hallintoon.

    Ei edes osu­uskaup­pa toi­mi niin, että jokaisel­la osu­uskau­pal­la olisi oma main­oshoita­ja, hedelmien osta­ja, pihan lakaisi­ja… Tärkein­tä, että jokaisel­la kau­pal­la on omat myyjät, kos­ka he toimi­vat asiakasrajapinnassa. 

    On kum­mallista, että mon­en liite­tyn kun­nan alueelta saate­taan koulu tai ter­veyspalve­lut lopet­taa, kun samal­la väestöpo­h­jal­la osu­uskaup­pa jää ja tekee hyvää tulosta.

    Alueo­su­uskaup­po­ja on 20 kap­palet­ta. Yhtä mon­ta kuin on maakuntia.

    Vastaa

  11. Tas-arvolain säädös on jär­jetön muutenkin. Jos ote­taan 8 hen­gen otos tasa­jakau­mas­ta miehiä ja naisia, niin liki 29 pros­ent­tia tapauk­sista on sel­l­aisia jois­sa sukupuoli­jakau­ma on 6:2 tai epätasaisempi. 

    Jos val­in­ta tehdään siis arval­la, niin 29 pros­ent­tia tapauk­sista rikkoo tasa-arvolakia. Jos jos­sakin val­in­takri­teeris­sä on *vähäi­nenkin* sukupuoliero, niin toden­näköisyys vain kasvaa. 

    Nykyi­nen tasa-arvola­ki ei ole likip­itäenkään Rawl­si­laisit­tain oikeu­den­mukainen. Eikä ole muuten yhteiskun­ta muutenkaan. Se on fem­i­nisti­nen FuBu: For us by us.

    Vastaa

  12. Ainakin se on var­maa, että kun­ta­laitos on muut­tunut paljon siitä, miten se aikoinaan on määritelty.

    Monis­sa kun­nis­sa keskus on jok­seenkin väärässä paikas­sa. Mieleen tulee vaikka­pa Espoon keskus ja Van­taan keskus. Ruuhka­suomes­sa tyyp­illi­nen asukas asuu kun­nas­sa a, käy työssä ja opiskelee kun­nas­sa b.Kauppa-asiat hoitu­vat kun­nas­sa c. Nyt jo lääkäripäivystys tapah­tuu kun­nas­sa d. 

    Vira­nomaisas­ioin­tia siir­tyy parhail­laan net­ti­in ja se on oikea suun­ta. Viimeinen netitön sukupolvi ja sen mukana muu­tosvas­tar­in­ta pois­tuu piakkoin.Tekniikan las­ten­tau­dit pitäis olla jo ohi. 

    Maankäytössä ja kaavoituk­ses­sa turhaa riite­lyä syn­tyy naa­purikun­tien kesken. Yksit­täisel­lä kun­nal­la on yleen­sä 4–5 naa­purikun­taa kiistakumppaneina. 

    Ehkä koskaan ei päästä tasa-arvoisi­in olo­suhteisi­in pohjois­t­en syr­jäseu­tu­jen ja etelän asu­tuskeskuk­sien välil­lä. Ei niitä lähipalvelu­ja kaikkialle kyl­lä saa­da. Toisaal­ta rahal­lis­es­ti ei voi arvioi­da hyvän elämän edellytyksiä.Ihmisillä on eri­laisia mieltymyksiä.Osoituksena tästä on suo­ma­lais­ten into kesämökkeilyyn. Se on luk­sus­ta, johon meil­lä vielä näyt­tää ole­van varaa.

    Vastaa

  13. Hyvä — toiv­otaan että myös kun­ta­laisia ja kun­tia kuul­laan tavall tai toisel­la… miel­l­lään ratkaisukeskeisesti.
    Onnea matkaan!

    Vastaa

  14. Maas­sa, jos­sa maat­alous­tuki­in ynnä mui­hin alue­tuki­in. menee suurin piirtein maail­man eniten per BKT eli ehkä kym­menisen pros­ent­tia tai ainakin viisi, on ihan hyvä, että porukas­sa ei ole käsit­tääk­seni ain­oatakaan kepu­laista. Tosin ihmette­len, mitä hyö­tyä täl­lais­es­ta ryh­mästä on, kun Kepu on vaalien jäl­keen päähal­li­tus­puoluea ja alkaa jakaa rahaa peruskan­nat­ta­jien­sa kun­ti­in bioen­er­gia­n­imik­keel­lä tai mitä nyt vielä ehtivät keksiä.

    pj: Johta­ja Juha Kos­tia­nen (YIT, kaupunkike­hi­tys) näkyy ymmärtävän jakamistalouden päälle, mikä on keskeistä jokaises­sa kaupunkivi­sios­sa. Toiv­ot­tavasti pääsee ohjaa­maan hom­maa tuo­hon suun­taan. http://nokkelakaupunki.fi/

    Jäsenet jakau­tu­vat kah­teen tam­pere­laiseen, yhteen turku­laiseen suomen­ruot­salaiseen ja lop­ut sit­ten ovatkin käsit­tääk­seni Helsinkiläisiä. (Tuon suomen­ruot­salaisu­u­den mainitsin vain sik­si, että se voi olla hänen roolin­sa — tosin onhan Lill­rankin korostanut ruot­salaisu­ut­taan vaik­ka muuten pitää markki­noi­ta vähän niin kuin Jumalana.)

    Vastaa

  15. Tiedemies:
    Tas-arvolain säädös on jär­jetön muutenkin. Jos ote­taan 8 hen­gen otos tasa­jakau­mas­ta miehiä ja naisia, niin liki 29 pros­ent­tia tapauk­sista on sel­l­aisia jois­sa sukupuoli­jakau­ma on 6:2 tai epätasaisempi. 

    Ja kun raja monis­sa tapauk­sis­sa on 40 %, niin sil­loin sat­tuman­varaises­sa otok­ses­sa toden­näköisyy­det tämän rajan sisään osumiseen ovat:

    1: 0 %
    2: 50 %
    3: 0 %
    4: 38 %
    5: 63 %
    6: 31 %
    7: 55 %
    8: 27 %
    9: 49 %

    Opimme tästä siis, että alle kymme­nen hen­gen työryh­mässä kan­nat­taa olla viisi jäsen­tä. Sil­loin onnis­tuu parhait­en. Kahdek­san taas on huono luku.

    Vastaa

  16. Edun­valvo­jien ja (liian monien) poli­itikko­jen puut­tumi­nen saa tämän vaikut­ta­maan hyvältä.

    Sisäi­nen kyynikkoni kuitenkin sanoo että sama kuin­ka hyvin perustel­tu­ja ja järke­viä kan­to­ja työryh­mältä tulee, viimeistään toteut­tamis­vai­heessa tulee poli­ti­ik­ka esteeksi.

    Vastaa

  17. Naisil­la­han on tutk­i­tusti voimakas taipumus suosia toisia naisia. Miehetkin suo­si­vat naisia mut­ta eivät yhtä voimakkaasti. Hakuter­mit female ingroup bias tai Women are won­der­ful effect ker­to­vat asi­as­ta lisää.

    Uskallan väit­tää, että tavalli­nen suo­ma­lainen luulee asian ole­van päin­vas­toin eli että ainakin miehet suo­si­vat miehiä. 

    Minus­ta tästä ilmiöstä ei puhuta tarpeek­si. Naiset eivät var­maan suo­sisi toisia naisia yhtä voimakkaasti, jos tietäi­sivät tästä ali­ta­juis­es­ta taipumuk­ses­ta. Fem­i­nis­mikin var­maan menet­täisi vaiku­tus­val­taansa, mikä ei kai kenenkään täyspäisen mielestä olisi huono asia, kun kat­soo vaik­ka EU:n meininkiä ja Suomenkin, onnek­si tosin vähäisem­mässä määrin.

    Korostan nyt kuitenkin, että var­maankin nais­poli­itikois­sa on myös paljon aitoa tasa-arvon kan­nat­tamista — vaik­ka siis vähem­män kuin hyvä olisi.

    Vastaa

  18. max:
    Ehdotan, että kun­nal­la ei enää jatkos­sa olisi lainkaan esim. kun­nan­taloa. Kun­ta voi vuokra­ta tarvit­tavia tilo­ja eri­laisi­in juh­lal­lisuuk­si­in. Kun­nan toimis­to­työ organ­isoitaisi­in puh­taal­ta pöy­dältä siirtäen täysin sivu­un ajatuk­sen, että kun­nal­la tulee olla jokin fyysi­nen hallinnolli­nen ilmentymä. 

    Ja vuokraami­nen kiin­teistösi­joit­ta­jil­ta olisi edulli­nen ratkaisu? Todel­lisu­us on kyl­lä päinvastoin.

    Vastaa

  19. Prof. Harisa­lo on kyl­lä valitet­tavasti esi­in­tynyt men­neisyy­den miehenä ja omi­tuise­na jar­rruna mod­erne­ja raideli­iken­ner­atkaisu­ja vas­taan Tam­pereen metro­maisen mod­ernin raiti­otiehankkeen yhtey­dessä. No, Harisa­lon tietämys ei ole liiken­netekni­ikas­ta ja maail­ma on kuitenkin täyn­nä 2010-luvun esimerkke­jä joista voi ottaa oppia. Esimerkkeinä vaikka­pa Nor­jan Bergen tai Ran­skan Le Havre. Toiv­ot­tavasti liiken­teestä per­il­lä ole­vat avaa­vat hänelle asiaa.

    Vastaa

  21. Pet­teri Koso­nen, käsi­tys kun­nan tehtävistä rak­en­tuu sille, mikä on kas­vavien kaupunkiseu­tu­jen rooli aluei­den­sa keskuksi­na. Se taas on vah­vasti sidok­sis­sa poli­it­tiseen ohjauk­seen, keskit­tymistä ei tapah­tu­isi puh­taasti markki­noiden varas­sa. Poli­it­ti­nen ohjaus perus­tuu usko­muk­seen ns. korkean arvon­lisän järkevyy­destä kansal­lise­na strate­giana. Hence Richard Flori­da etc.

    Täysin kään­teinen näkökul­ma voidaan perustel­lusti esit­tää. Sel­l­ainen joka kyseenalais­taa keskit­tyneet rak­en­teet taloudel­lis­es­ta, sosi­aalis­es­ta, ekol­o­gis­es­ta sekä riskien­hallinnal­lis­es­ta näkökulmasta.

    Vastaa

  22. En oikein ymmär­rä mik­si min­is­teri Risikko nimit­tää tämän työryh­män hal­li­tus­taipaleen tässä vai­heessa. Mikä merk­i­tys, onko raho­jen tuhlausta.

    Kos­ti­ainen on tun­net­tu kokoomus­poli­itikko Tam­pereel­la. Ja myös jäävi kos­ka töis­sä YIT:llä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Kostiainen

    Siis kokoomus­lainen min­is­teri nimit­tää työryh­män, jon­ka puheen­jo­hta­ja on tun­net­tu kokoomuslainen.

    Vastaa

  23. Coun­try­boy: Siis kokoomus­lainen min­is­teri nimit­tää työryh­män, jon­ka puheen­jo­hta­ja on tun­net­tu kokoomuslainen.

    Ei liene yllä­tys kenellekään. Eikä se, että niitä “edun­valvo­jia” eli ns. väärän poli­it­tisen ilman­su­un­nan edus­ta­jia ei ryh­mään tul­lut mukaan. Jar­ru­tus eli pienistä ihmi­sistä huole­htimi­nen on toki niin ikävää.

    Vastaa

  24. Mikko H:
    YIT:llä ei ole etu­ja valvottavana? 

    Juha Kos­ti­ainen on ja on ollut paljon muu­takin kuin YIT:n työn­tek­i­jä, mm. hallintoti­etei­den tohtori, diplo­mi-insinööri, kun­nal­lispoli­itikko, Tam­pereen yliopis­ton alueti­etei­den dosent­ti kaupunkiseu­tu­jen kehit­tämiseen liit­tyen, Sitran julk­ishallinnon johtamiso­hjel­man johta­ja ja Tam­pereen kaupun­gin elinkeino­jo­hta­ja. Hän jos joku osan­nee kat­soa asi­aa mon­elta kantilta.

    Vastaa

  25. Kun­ta­laitos on aikansa elänyt ja vii­sain ehdotus,jonka ryh­mä voi tehdä on esit­tää kun­ta­por­taan lopet­tamista ja toimin­nan jär­jestämistä ver­tikaal­isi­na funktio-organisaatioita.

    Jos­sain aikaišem­mas­sa kir­joituk­ses­sa Osmo main­os­ti osu­uskau­pan muut­tumista ja mainitse niiden jääneen maakunnnal­lisik­si toimijoiksi.

    Näin on ehkä muodol­lis­es­ti , mut­ta sen tarkoituk­se­na on vain sitout­ta­va paikallispoli­itikot businek­sen taakse. Kaik­ki päätök­set tehdään pääkont­toris­sa, alueo­su­uskaup­pa vain
    maa­sut­taa poli­itikot anta­maan parhaan liikepaikan.

    Tavaravalikoimasta,hinnoittelusta etk vas­taa pääkont­tori ja tavara kul­kee Kilo­sta tai Ker­aval­ta Utsjoelle ilman alueo­su­uskau­pan sekaan­tu­mista juttuun.

    Aivan samal­la taval­la voidaan purkaa kun­takin, siitä jätetään vain Potemkinin kulis­si, jota poli­itikot saa­vat maalil­la, kuten halu­a­vat. Mitään todel­lista val­taa sille ei jätetä

    Vastaa

  26. anomuu­mi: Juha Kos­ti­ainen on ja on ollut paljon muu­takin kuin YIT:n työn­tek­i­jä, mm. hallintoti­etei­den tohtori, diplo­mi-insinööri, kun­nal­lispoli­itikko, Tam­pereen yliopis­ton alueti­etei­den dosent­ti kaupunkiseu­tu­jen kehit­tämiseen liit­tyen, Sitran julk­ishallinnon johtamiso­hjel­man johta­ja ja Tam­pereen kaupun­gin elinkeino­jo­hta­ja. Hän jos joku osan­nee kat­soa asi­aa mon­elta kantilta.

    Tähän voisi vielä lisätä, että Kos­ti­ainen on kokoomuk­sen puolue­hal­li­tuk­sen jäsen. Sodon­naisu­udet pitäisi aina tuo­da esi­in, vaik­ka olisikin kaikin puolin pätevä urbanisti.

    Vastaa

  27. Suomes­sa on koko joukko kun­tali­itos- ja sote­tais­to­jen henkises­ti vam­maut­tamia asiantun­ti­joi­ta. Kuten tuor­eim­mas­ta Leikola&Lähde jak­sos­sakin saamme kuul­la. Odekaan ei ole vält­tynyt tältä, ja sen huo­maa “törkeät ker­mankuori­jakun­nat” ‑asen­teesta.

    Ikäänkuin olisi kil­pailu kuka pystyy tyly­im­min tylyt­tämään ja kek­sisi kieroim­man juo­nen, jol­la keskit­tämiske­hi­tys saadaan finaaliin.

    Kun kuun­telee keskuskaupun­gin kaupung­in­jo­hta­jaa, joka pyrkii sanele­maan miten naa­purikun­tien tulee toimia tai vuosien pati­noimaa sairaan­hoitopi­irin johta­jaa pyörit­tämässä hajo­ta ja hal­litse rulet­ti­aan ver­ho­jen takana, niin ei tarvitse ihme­tel­lä mihin keskinäi­nen luot­ta­mus ja asioiden eten­e­m­i­nen kariutuu.

    Kyynistäkö? Kyl­lä.

    Viimeistään siinä vai­heessa, kun yhteisek­si eduk­seen asioi­ta pohtivien toimikun­tien asiantun­ti­jat kootaan juuri tästä samas­ta ihmisjoukosta.

    Vastaa

  28. Olen odotel­lut niitä “tule­vaisu­u­den kun­ta” uutisia.

    Jaakko Pitkä­nen
    hallintoti­etei­den tohtori
    PS. Ode, opas­ta, kun en löy­dä sivuiltasi!

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.