Eläkeratkaisu

Eläk­er­atkaisu oli odotet­tu. Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhem­min. Jos eli­na­jan­odote jatkaa nousuaan, eläk­keelle pääsy myöhen­tyy edelleen niin, että 2/3 piden­tyneestä elämästä menee työhön ja 1/3 eläk­keel­lä oloon .

Kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät var­maankaan ole tyy­tyväisiä siihen, että ylin eläk­keelle­si­ir­tymisikkä nousee 70 vuo­teen johon asti on siis oikeus olla töissä.

Sitä en voi hyväksyä, että eläkeiän nousu tule­vaisu­udessa voi jäädä pienem­mäk­si, jos työl­lisyysaste nousee. Kai sil­lä työl­lisyysas­teen nousul­la on muitakin tavoit­tei­ta kuin eläk­keet. Koulu­tus, ter­vey­den­hoito, infrarak­en­t­a­mi­nen ja muu sel­l­ainen kiva, jota parem­pi työl­lisyysaste mahdollistaa.

Myöhen­nysko­ro­tus on oikeu­den­mukaisem­pi palk­in­to myöhem­mästä eläk­keelle siir­tymis­es­tä kuin superkart­tuma. Jos menee eläk­keelle vuo­den myöhem­min, eläkey­htiö mak­saa eläket­tä vuo­den lyhyem­män ajan. Kun mak­suai­ka on lyhempi, eläket­tä on oikein mak­saa enem­män. Niin­pä koro­tuk­sen tulee kohdis­tua koko mak­set­tavaan eläk­keeseen, eikä siihen, paljonko eläket­tä ansait­si viimeisenä vuotena.

Akaval­la on syyn­sä kan­taansa, mut­ta väärässä Aka­va kyl­lä on.

On sitä pait­si hyvän elämän mukaista, että työn­tekoa vähen­netään iän karttues­sa asteit­tain. Superkart­tuma suosii lop­pukir­iä, viimeis­inä työvu­osi­naan pitää tehdä mah­dol­lisim­man paljon ylitöitä. Tältäkin osin myöhen­nysko­ro­tus kan­nus­taa järkevämpi­in valintoihin.

Nais­ten ase­ma tässä vähän heikke­nee, kos­ka naiset ovat nyt voineet paika­ta las­ten takia lyhen­tynyt­tä työu­raansa ja heiken­tynyt­tä eläket­tä tehokkaasti superkart­tumal­la. Tämä on ongel­ma, mut­ta se pitäisi kor­ja­ta per­he­vap­aiden eläke­tur­vaan kohdis­te­tu­il­la täs­mä­toimil­la eikä kaikille tule­val­la superkarttumalla.

Samaan tähtää myös osa-aikaelä­keen korvaaminen”osittaisella varhen­netul­la eläk­keel­lä”, joka ei edel­lytä lyhen­net­tyä työaikaa vaan sen voi ottaa myös, jos siir­tyy vaa­ti­mat­tomam­paan ja pieni­palkkaisem­paan työhön tai jos urakkatyössä ansiot kään­tyvät lasku­un. Kos­ka kissan on itse nos­tet­ta­va hän­tän­sä, totean, että esitimme tätä Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä!. Voisiko tuon nim­i­hirviön kuitenkin kor­va­ta ter­mil­lä osaeläke?

Myöhen­nysko­ro­tus on 0,4% kuukaudessa eli 4,8% vuodessa. Se on miehel­lä liian pieni, ainakin sel­l­aisel­la miehllä, jol­la on jokin eli­naikaa lyhen­tävä sairaus kuten vaik­ka dia­betes. Jos mies päät­tää tehdä töitä 70-vuo­ti­aak­si, hänen kan­nat­taa kuitenkin alkaa nos­taa eläket­tä 65-vuo­ti­aana, jol­loin saa siis sekä palkkaa että eläkettä.

88 vastausta artikkeliin “Eläkeratkaisu”

  1. Ihan järkevää puhet­ta blogikir­joituk­ses­sa eläkkei­den karttumismekanismista. 

    Sen sijaan yleinen nauku­mi­nen siitä, että eläkeikä nousee 65:een, on käsit­tämätön­tä. Isol­la osal­la väestöä (juuri sitä suur­ta ikälu­okkaa, joka on kiva syyl­listää (mil­loin ruve­taan tap­pa­maan? eutana­sia hyväksytään satavar­masti koht­sil­lään, mut­ta se olisikin pelkästään viisas­ta eikä sama asia ollenkaan)) eläkeikä ei näi­hin päivi­in asti ikinä ole ollutkaan alle 65. Nimeno­maan raskas­ta fyy­sistä työtä tekevät suuren ikälu­okan työläiset eivät ole ikinä voineet unek­si­akaan tuon alem­mas­ta eläkeiästä. 

    Se, että todel­lisu­udessa töi­hin ei nykyään van­ho­ja ote­ta ja töis­sä ole­vi­akin potk­i­taan pois, on toinen tari­na. Yksi yksi­tyisko­h­ta siinä on työu­rakaaren pirstaloi­tu­misen lisäk­si se, että isot fir­mat joutu­vat mak­samaan työkyvyt­tömyy­seläkkelle joutu­vien työn­tek­i­jöi­den­sä eläkkeitä van­hu­useläk­keelle asti, ja työkyvyt­tömyy­seläk­keelle joutuu enem­män van­ho­ja kuin nuo­ria. Sitä riskiä ei haluta.

  2. Osmo: “Sitä en voi hyväksyä, että eläkeiän nousu tule­vaisu­udessa voi jäädä pienem­mäk­si, jos työl­lisyysaste nousee. Kai sil­lä työl­lisyysas­teen nousul­la on muitakin tavoit­tei­ta kuin eläk­keet. Koulu­tus, ter­vey­den­hoito, infrarak­en­t­a­mi­nen ja muu sel­l­ainen kiva, jota parem­pi työl­lisyysaste mahdollistaa.”

    Tot­ta, mut­ta eiväthän kaik­ki jää eläk­keelle eivätkä kaik­ki rahat mene eläkkeisiin.

  3. Osmo: “Jos mies päät­tää tehdä töitä 70-vuo­ti­aak­si, hänen kan­nat­taa kuitenkin alkaa nos­taa eläket­tä 65-vuo­ti­aana, jol­loin saa siis sekä palkkaa että eläkettä.”

    Epäilemät­tä — siis jos on joku, joka mak­saa palkkaa.

  4. Kor­jaako tämä eläkeiän nos­to oikeasti mitään ongel­maa? Eihän työuria voi piden­tää, jos työtä ei ole tarpeek­si. Ikära­sis­min ikära­jan pitäisi nous­ta eläkeiän mukana. Jos ker­ran pääsee eläk­keelle vas­ta 65-vuo­ti­aana eikä 63-vuo­ti­aana, niin eikös sitä pitäisi saa­da olla töis­sä 57-vuo­ti­aak­si sen sijaan, että viskataan liian van­hana ulos jo 55-vuotiaana? 

    No, aut­taa­han tämä eläk­er­atkaisu tietysti eläk­er­a­hoituk­sen ongelmi­in, mut­ta samal­la meitä uhkaa suun­na­ton van­hu­usköy­hyys. No, köy­hyys ja kär­simys ei ole koskaan ollut poli­itikoille mikään ongel­ma ehkä vasem­mis­toa lukuunottamatta…

  5. “Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhemmin.”

    Miten tämä on mah­dol­lista, kun nuorim­mat heistä ovat 64 vuo­ti­aitai­ta ja ovat Tilas­tokeskuk­senkin mukaan jo eläkkeellä 🙂

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html

  6. 90-luvun lamas­sa leikat­ti­in lap­sil­isiä ja päät­täjät ääni väris­ten halu­si­vat säi­lyt­tää ensim­mäisen lapsen lisän ennal­laan ja niin myös tehti­in. Myöhem­min ilmeni, että tuol­loin oli paljon enem­män suurten ikälu­okkien viimeisiä lap­sia kuin nuorten per­hei­den ensimmäisiä.

    Tämän jäl­keen olen yrit­tänyt löytää uusista sosi­aali- ja työ­markki­napoli­it­ti­sista avauk­sista edes yhden, joka kohtelisi ikälu­okkia tasa-arvois­es­ti. Ei ole löytynyt.

    Nyt näyt­tää siltä, että suuri ikälu­ok­ka on saanut superkart­tumas­ta kaiken mitä voi saa­da, eli se joutaakin men­nä. Oli voimas­sa vuon­na 2005 — 2014 eli ne vuodet, jol­loin suuri ikälu­ok­ka jäi eläkkeelle.

    Mut­ta käviväthän ne koulun­sa kahdessa vuorossa.

    Touko Met­ti­nen

  7. Sori että meni kah­teen viesti­in, mut­ta hyvä muis­taa että nykyään per­he­vap­aat kar­tut­ta­vat eläket­tä. Päivära­ha jopa enem­män kuin palk­ka, ja koti­hoidon tukikin jonkun ver­ran. Ennen 2000-lukua tilanne oli karumpi, mut­ta nyt huoli per­he­vap­aiden vaiku­tuk­ses­ta eläk­keeseen on ehkä ylimitoitettu.

  8. Hyvä huomio Osmol­ta viimeisessä kap­paleessa sairau­den vaiku­tuk­ses­ta eläk­keel­lä olon pituuteen.

    Näis­sä eläk­er­atkaisu­is­sa on hupaisaa, miten ne niput­ta­vat ihmiset mas­sak­si. Eikö esimerkik­si vakavia sairauk­sia (ykköstyypin dia­betes, syövät, ms-tau­ti jne.) sairas­tavien pitäisi päästä aiem­min eläk­keelle, kos­ka hei­dän sairaut­en­sa mitä toden­näköisim­min lyhen­tävät hei­dän elämän­sä pitu­ut­ta ja saadun eläk­keen kokon­ais­määrää? Keskimääräisen elin­iän piden­tymi­nen ei vält­tämät­tä koidu hei­dän ilok­seen, mut­ta heitä käsitel­lään silti samana mas­sana kuin muu­ta kansaa. Jos raskas työ ote­taan huomioon eläkeiän määräy­tymisessä, mik­sei mui­ta asioi­ta, jot­ka vaikut­ta­vat mah­dol­lisuuk­si­in naut­tia eläkevuosista?

    Yleis­es­ti ottaen olen kuitenkin tyy­tyväi­nen. Eläk­er­atkaisu oli pakko saa­da aikaan, ja paras on usein hyvän vihollinen.

  9. Uskon, että jonkun vielä euron saan eläket­tä, mut­ta en kovin monta.

    Mut­ta sama se. Omil­laan on tul­tu toimeen ja niin jatkossakin.

    Mut­ta, hei, tässä Soin­in­vaar­alle mil­jardi­hui­jaus pal­jastet­tavak­si: Indek­sir­a­has­to­jen tuot­to on aina yhtä hyvä kuin eläk­er­a­has­to­jen korkea­palkkaisten ekon­imistien. Siis, joo, me mak­samme vuodes­ta toiseen miljoo­nia hyödyttömyydestä.

  10. Jos eli­na­jan­odote jatkaa nousuaan, eläk­keelle pääsy myöhen­tyy edelleen niin, että 2/3 piden­tyneestä elämästä menee työhön ja 1/3 eläk­keel­lä oloon.

    Tärkeäm­pää eläkeiän mielekkyy­den määrit­tämisen kannal­ta on jäl­jel­lä ole­vien ter­vei­den ja ener­gis­ten vuosien määrä. Aika surkea kuva on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta, siitä mil­laisek­si yhteiskun­naksi pystymme lisään­tyneen vau­rau­den ja osaamisen muun­ta­maan, jos ihmisiä rupeaa jäämään eläk­keelle kun­nos­sa, jos­sa ovat liian rai­h­naisia matkus­ta­maan maail­man ympäri.

    Toisek­si päätös joudu­taan avaa­maan ja koko jär­jestelmämme suun­nit­tele­maan uud­estaan muu­tamien vuosikym­menten päästä, jos real­is­tisi­na pide­tyt visiot robo­t­i­saa­tios­ta ja muus­ta tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä toteu­tu­vat. Eläk­er­atkaisu on tehty vuosikym­meniä eteen­päin hyvin staat­tisin ole­tuksin, eikä sik­si tule kestämään.
    Eri­tyis­es­ti vähem­män koulutet­tu­jen, ei aka­teemis­es­ti suun­tau­tunei­den miesten työ­paikat tule­vat merkit­tävässä määrin katoa­maan ja kor­vaa­van työn tar­jon­ta muo­dos­tu­maan erit­täin haasteelliseksi.
    Kun yhteiskun­nan pyörit­tämisek­si tarvit­ta­van ihmistyön kokon­ais­määrä tulee edelleen laske­maan, niin aika moni, etenkin ne, jot­ka eivät koe työtään kovin sisältörikkaak­si, tule­vat kysymään, mik­si hei­dän pitäisi ain­oas­sa elämässään jatkaa töis­sä lähelle 70:ä ikävuot­ta. Eikö olisi jo resursse­ja ja mah­dol­lisuuk­sia jär­jestää asioi­ta toisinkin.
    Kol­man­te­na ryh­mänä voisi nos­taa esi­in ne korkeasti koulute­tut asiantun­ti­jat, joiden työhön tulee mon­imutkaistu­vas­sa maail­mas­sa kohdis­tu­maan yhä enem­män kysyn­tää ja arvos­tus­ta, ja joiden työ­panok­ses­ta ollaan valmi­ita mak­samaan yhä enemmän.

    Yhteiskun­ta tulee taval­laan repeämään työ- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti, eikä kaikkia ihmisiä pystytä lop­ul­ta mah­dut­ta­maan yhden­mukaisten mallien ja jär­jestelmien alle ero­jen kärjistyessä.

  11. Talousti­eteestä jotain tietävät tietävät, miten tämä eläk­er­a­has­to­hui­jaus menee. Muille: jos on miljoona rahaa, kan­nat­taa aina sijoit­taa indek­sir­a­has­toon. Mik­si? Kos­ka markki­nat eivät koskaan ole väärässä.

    Vaikea ymmärtää?

    Joo niin on. Ja sik­si meiltä suo­ma­laisil­ta lunaste­taan miljoo­nia joka vuosi eläke­si­joit­ta­jille, jot­ka väit­tävät tietävän­sä parem­min kuin markkinat.

    Vieläkin vaikeaa?

    No, lukekaa se pääsy­op­pikir­ja. Indek­sir­a­has­tot tuot­ta­vat parhaan tuo­ton, kos­ka ovat indeksirahastoja.

    Mik­si sit­ten me suo­ma­laiset mak­samme miljoo­nia ihmisille, jot­ka eivät tee mitään hyödyllistä?

    Se on suurem­pi mys­teeri kuin maataloustuet.

  12. Poju Antsa­lo:
    Kor­jaako tämä eläkeiän nos­to oikeasti mitään ongel­maa? Eihän työuria voi piden­tää, jos työtä ei ole tarpeek­si. Ikära­sis­min ikära­jan pitäisi nous­ta eläkeiän mukana. Jos ker­ran pääsee eläk­keelle vas­ta 65-vuo­ti­aana eikä 63-vuo­ti­aana, niin eikös sitä pitäisi saa­da olla töis­sä 57-vuo­ti­aak­si sen sijaan, että viskataan liian van­hana ulos jo 55-vuotiaana? 

    Ikään­tynei­den työt­tömyy­den suurem­pi syy taitaa kyl­lä olla siinä, että ikään­tyneet, joiden työkyky on jo vähän heiken­tynyt, eivät ymmär­rä lep­pois­taa tehtävien vaa­tivu­u­den ja työa­jan suh­teen, sekä hyväksyä tästä seu­ravaa alem­paa palkkaa.

    Uusi eläk­er­atkaisu voisi kyl­lä aut­taa tässä. Hölmö viimeis­ten vuosien ansioi­hin perus­tu­va superkart­tuma kor­vau­tu­isi koko työu­ran ansioi­hin poh­jaavaan lykkäys­bonuk­seen. Ole­mal­la pari lisävuot­ta töis­sä vaik­ka vähän lep­pois­ta­mal­la, saa sit­ten eläk­keeseen koko uran ansioi­hin poh­jaa­van lykkäysbonarin.

  13. Suo­ma­laises­sa verkkokeskustelus­sa kaik­ista salali­it­to­te­o­ri­oista suosi­tu­in on suurten ikälu­okkien syyl­listämi­nen. En olisi odot­tanut, että älykkök­si arvioitu Soin­in­vaarakin lankeaa tähän. Me suurten ikälu­okkien edus­ta­jat (s. 1945–1950) olemme jo pääsään­töis­es­ti eläk­keel­lä ja työeläke­lakia säädet­täessä olimme kaik­ki vielä koulus­sa. Eduskun­nas­sa meil­lä ei ole koskaan ollut enem­mistöä. Mil­lä lihak­sil­la siis olisimme pystyneet kaiken tämän eduk­semme juonimaan?

  14. OS: Kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät var­maankaan ole tyy­tyväisiä siihen, että ylin eläk­keelle­si­ir­tymisikkä nousee 70 vuo­teen johon asti on siis oikeus olla töissä.

    Voitaisi­inko yliopis­tot työ­nan­ta­ji­na vapaut­taa tästä velvotteesta 🙂

  15. az: Yhteiskun­ta tulee taval­laan repeämään työ- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti, eikä kaikkia ihmisiä pystytä lop­ul­ta mah­dut­ta­maan yhden­mukaisten mallien ja jär­jestelmien alle ero­jen kärjistyessä.

    Tuo pros­es­si on jo aika pitkäl­lä (eikä hidas­tu). En ymmär­rä mik­si sitä dual­is­mia, että jo nyt meil­lä on selvä ongel­ma alhaisen tuot­tavu­u­den työn kysyn­nässä ja yhtä selvä samanaikainen ongel­ma korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­nas­sa, ei tuo­da mis­sään esille. Onko kyseessä se, että medi­an ja poli­it­tisen johdon kog­ni­ti­iviset kyvyt eivät riitä noin kom­plek­si­in ajatuk­seen vai se, että tiety­ille poli­it­tisille toim­i­joille on yhtä mah­do­ton­ta hyväksyä aja­tus kysyn­täpuolen ongelmien ole­mas­saolosta mis­sään olo­suhteis­sa kuin toisille poli­it­tisille toim­i­joille aja­tus minkään­lai­sista tar­jon­ta­puolen ongelmista?

  16. Kävikö tässä muuten niin, että sitä yhtä van­haa val­u­vikaa vahvis­tet­ti­in entis­es­tään? Nimit­täin jos oikein luin, niin:

    - ennen vuot­ta 1963 syn­tyneet eivät saa mitään alle 23-vuo­ti­aana tekemästään työstä, mut­ta he saa­vat kor­vauk­sek­si 1,7 % vuodessa täytet­tyään 53 vuotta

    - vuosi­na 1963–1972 syn­tyneil­lä on peri­aat­teessa sama sään­tö, mut­ta ekstrak­er­tymä lop­puu vuon­na 2025 (siis 31.12.1972 syn­tynyt naut­tii ekstrak­er­tymää yhden päivän)

    - vuosi­na 1973–1986 syn­tyneet eivät saa mitään alle 23-vuo­ti­aana tehdys­tä työstä, ker­tymä on sama kuin kaikil­la muillakin

    - vuosi­na 1987–1997 syn­tyneet saa­vat eläket­tä kaikesta työstä, jota he ovat tehneet 18 täytettyään

    - vuosi­na 1998- syn­tyneet saa­vat eläket­tä kaikesta työstä, jota he ovat tehneet 17 täytettyään

    Kos­ka ymmärtääk­seni kaikkien ikälu­okkien palkoista on mak­set­tu eläke­mak­sut, saat­taisi olla niin, että vuosi­na 1964–1986 syn­tyneil­lä voisi olla vähän reklam­oitavaa tästä aiheesta. Etenkin voi vähän har­mit­taa, jos on syn­tynyt 31.12.1986 ja men­nyt nuore­na töihin…

    Ymmärsinkö jotain väärin?

  17. Evert The NeveR­est:
    “Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhemmin.”

    Miten tämä on mah­dol­lista, kun nuorim­mat heistä ovat 64 vuo­ti­aitai­ta ja ovat Tilas­tokeskuk­senkin mukaan jo eläkkeellä 

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_001.html

    Niin ja van­him­mat täyt­tävät jo 70 ensi vuon­na ja nuorim­matkin 67 2017 kun uusi laki tulee voimaan.Tarpeeton solvaus Osmolta.

    Lisäk­si suuret ikälu­okat menivät töi­hin kesken kansasak­oulun tai sen jäl­keen :Siihen aikaan vain pienel­lä osal­la ikälu­okas­ta oli mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen .Olen saatel­lut eläk­keelle suurten ikälu­okkien edus­ta­jia, otka ovat tehneet 50 vuo­den työu­ran kun nykyiset pää­sevät keskimäärin n 33 vuo­teen, 40–45 vuot­ta on tyyp­illi­nen työura. 

    Suurista ikälu­ok­ista merkit­tävä osa meni Ruot­si­in ja 80000 asuu vieläkin siel­lä eikä tule takaisin vero­tuk­sen vuoksi.

    Se merk­it­see, että Ruot­si kan­taa merkit­tävän osan suurten ikälu­okkien eläkkeistä. Tätä ei ole halu­ut­tu tutkia ja niin­pä ETK:la ei ollut antaa tietoa. Verot­ta­jal­la oli kuulem­ma teto, mut­ta kun kukaan ei ole kysynyt, niin raport­tia ei saa.

    Eläkeiän nos­t­s­ta ei ole mitään hyö­tyä edes pidem­mäl­lä aikavälil­lä, sil­lä jos 50-vuo­tias ei kel­paa nytkään töi­hin niin tuskin­pa +60-vuo­tias kel­paa työ­nan­ta­jille sen enempää ?

    Meil­lä on 485000 työtön­tä ja sil­loin eläkeiän nos­tos­ta on hyö­tyä vas­ta kun nuo on ensin työl­lis­tet­ty. Parin vuo­den lisä eläeikään tarkoit­taa n 140000 eläkeläisen siir­toa työt­tömik­si eli työt­tömyys nousee väistämät­tä, sil­lä ei työikäi­nen väestö vähene juuri ollenkaan.

    Ja kasvu on niin heikkoa tule­vaisu­udessa, että työ­paikko­ja ei juurikaan synny

    Eläkeiän nos­to on sosi­aa­li­nen katas­trofi, sil­lä meil­lä on jo 120000 +50-vuo­ti­as­ta työtön­tä ja 90000 pitkäaikaistyöt­tömästä val­taosa on +50-vuo­ti­ai­ta

    Kun eläkeputken vaikus on olema­ton, suurin osa tip­puu työ­markki­nat­uelle , jos­ta ei ker­ry eläkettä.Niinpä 15 viimeisen vuo­den työt­tömyys ennen eläket­tä johtaa pysyvään köyhyyteen.Tuossa 10–15 vuodessa työtön joutuu myymäan kaiken, asun­non, auton , kesämökin etec ja rahoit­ta­maan sil­lä eläm­misen­sä sil­lä sos­su­tu­ille pääsee vain omaisu­udeton ja työ­markki­natu­ki ei riitä pitkän työt­tömyyen aikana.

    Täla­line on stal­in­is­tista politiikkaa:Yhtä työll­si­tynyt­tä kohti on 10000 kur­ju­u­teen syöstyä

  18. Rolle: Ikään­tynei­den työt­tömyy­den suurem­pi syy taitaa kyl­lä olla siinä, että ikään­tyneet, joiden työkyky on jo vähän heiken­tynyt, eivät ymmär­rä lep­pois­taa tehtävien vaa­tivu­u­den ja työa­jan suh­teen, sekä hyväksyä tästä seu­ravaa alem­paa palkkaa.

    Tilas­tokeskuk­sen palkkati­las­to­jen mukaan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la palk­ka kään­tyy lasku­un 50-vuo­ti­aana, julkisel­la se kään­tyy jyrkkään nousuun.Erityiseti alim­man koulu­tus­ta­son tehtävis­sä palk­ka las­kee jo 30 ikävuo­den jälkeen.

    Sen sijaan korkeak­oulute­tu­il­la palk­ka jakaa hienoista nousuaan

    Kokon­aisuute­na yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la palk­ka las­kee 50-ikävuo­den jälkeen

    Julkisel­la sek­to­ril­la eri­tyiseti korkeasti koulutet­tu­jen palkat kas­va­vat voimakkaasti 50-ikävuo­den jälkeen

    http://193.166.171.75/Database/StatFin/pal/pra/2012/2012_fi.asp

    1. Mis­tä tiedät, mitä palkoille tapah­tuu, kun ihmi­nen täyt­tää 50 vuot­ta? Siis jatkossa.
      Se, että kansak­oulun saanut 58-vuo­tias tien­aa nyt vähem­män kuin 45-vuo­tias diplomi­insinööri, ei oikein todista mitään, ei ainakaan, että sama insinööri tien­aisi kymme­nen vuo­den kulut­tua vähem­män. Yksi­tyisel­lä puolel­la ikäryh­mien koulu­tuserot ovat huikeita.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä tiedät, mitä palkoille tapah­tuu, kun ihmi­nen täyt­tää 50 vuot­ta? Siis jatkossa.
    Se, että kansak­oulun saanut 58-vuo­tias tien­aa nyt vähem­män kuin 45-vuo­tias diplomi­insinööri, ei oikein todista mitään, ei ainakaan, että sama insinööri tien­aisi kymme­nen vuo­den kulut­tua vähemmän.Yksityisellä puolel­la ikäryh­mien koulu­tuserot ovat huikeita.

    Meni yli hilseen.

    1. Tarkoitin, että Liian Van­ha käyt­ti työu­ran kehi­tyk­seen todis­telua siitä, että nyt 60 vuo­tias tien­aa vähem­män kuin 40 vuo­tias ikeskimäärin. Keskimäärin niil­lä on aivan eri koulutus.

  20. Tämän blogimerkin­nön ensim­mäisessä kom­men­tis­sa ihmettelin 65 vuo­den eläkeiästä nauku­mista ja eri­tyis­es­ti suuren ikälu­okan syyl­listämistä sik­si, että yksi­tyis­sek­to­ril­la työsken­nellei­den suurten ikälu­okkien edus­ta­jien van­hu­useläkeikä on näi­hin päivi­in asti ollut 65 vuot­ta. Mies pääsi van­hu­useläk­keelle vuon­na 2013 täyt­täessään 65, kuten muutkin ikä­tover­it, jot­ka eivät ole tehneet työu­raansa julkisel­la sektorilla.

    Ylen eläkeu­ud­is­tus­ta val­ot­ta­van uutis­ra­portin sana­muo­to selit­tää suuren ikälu­okan eläkeikää koske­van mus­tan aukon syntyä:

    Vuon­na 1962 syn­tyneet ovat ensim­mäi­nen ikälu­ok­ka, joka jää eläk­keelle 65-vuotiaana.

    Tämän päivän (29.9.2014) Helsin­gin Sanomis­sa julka­istu yleisönosas­tokir­joi­tus Kestävyys­va­jeeseen on herät­ty liian myöhään antaa aihet­ta epäil­lä, ettei muis­te­ta ilmaisun “ensim­mäi­nen ikälu­ok­ka” koske­van vain viimeisim­män eläkeu­ud­is­tuk­sen säädök­siä eikä eläkkei­den koko historiaa:

    Olen vuon­na 1962 syn­ty­nyt ja en­sim­mäi­nen ikä­luok­ka, jon­ka elä­ke­ikä on mah­dol­li­sen uu­den elä­ke­rat­kai­sun mu­kaan 65 vuotta.

    Yle on kyl­lä ker­tonut taus­toista artikke­lis­saan Eläkeikä oli pitkään 65 vuot­ta, mut­ta artikke­lin voi lue­tun­ymmärtää niin, että vuodes­ta 2005 läh­tien oli­si­vat kaik­ki olleet oikeutet­tu­ja siir­tymään van­hu­useläk­keelle 63-vuo­ti­aina. Ei se niin ole ollut suuren ikälu­okan kohdalla.

    Soisi että syyl­listäjät tietäi­sivät ketä ja mitä syyttävät.

  21. Liian van­ha: Niin ja van­him­mat täyt­tävät jo 70 ensi vuon­na ja nuorim­matkin 67 2017 kun uusi laki tulee voimaan.Tarpeeton solvaus Osmolta.

    Solvaus? Kuin­ka niin? On aivan selvää, että muu­tok­set eläke­jär­jestelmään tehti­in niin, että suuret ikälu­okat säi­lyvät van­has­sa jär­jestelmässä. Muuten­han täl­lainen eläk­er­e­mont­ti olisi tehty jo ainakin kymme­nen vuot­ta sitten. 

    On myös paska­puhet­ta, että joil­lain ei olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta koulut­tau­tua. Suomes­sa ja yleen­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on eri­tyisen hyvät mah­dol­lisu­udet koulut­tau­tua niin pitkälle kuin vain rah­keet riit­tävät. Aina tohtorik­si saak­ka. Ja melko pienin kus­tan­nuksin. Jo “Juu­rakon Hul­da” teki niin ja mon­et ovat seu­ran­neet esimerkkiä. Opiskelem­i­nen työn ohes­sa on raskas­ta, mut­ta mah­dol­lista. On tietysti aina tekosy­itä, mm. per­he ja har­ras­tuk­set, mut­ta yleen­sä todel­li­nen syy taitaa olla, että ei ole aka­teemisia valmiuk­sia tai halua. 

    Tämä koulu­tus­put­ki työn ohes­sa taitaa kuitenkin pikkuhil­jaa kado­ta kun ei ole enää tarvet­ta suurten ikälu­okkien poistues­sa. Ainakin kurssi­mak­sut on viety aivan uudelle tasolle 2000-luvulla.

  22. Minus­ta tässä — ja muis­sakaan poli­itikko­jen arviois­sa — ei ole otet­tu vakavasti superkart­tuman pois­ton kokon­ais­vaiku­tus­ta. Käytän­nössä 65 v. ikä on jatkos­sa myös ylin eläkeikä, kun mikään ei kan­nus­ta jatka­maan sen jälkeen. 

    Jos otamme todes­ta sin­un ja Juhanan puheet mata­la­palkkatöistä ja niiden huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta, niin tämän uud­is­tuk­sen seu­rauk­se­na SAK-laiset koulut­ta­mat­tomat pakote­taan jatka­maan ikävuodet 64–65 huonos­ti tuot­tavis­sa töis­sä (tai usein pois­sa­neer­at­tuina ansiosi­don­naisel­la) ja tuot­tavam­mis­sa töis­sä ole­vat 66–70-vuotiaat akavalaiset, jot­ka muuten oli­si­vat jatka­neet työelämässä, jäävät eläk­keelle. Mikä on tämän kokon­aissal­do tuot­tavu­u­den ja val­tion­talouden kannalta?

    EK:lla ja SAK:lla ei ole minkään­laista intres­siä pitää yli 65-vuo­ti­aat töis­sä, joten ratkaisu on ymmär­ret­tävä hei­dän kannal­taan. Val­tion intres­sis­sä sen kuitenkin pitäisi olla, joten nukkuiko Juk­ka Pekkari­nen neuvotteluissa?

  23. Superkart­tuman kor­vaa­va myöhen­nysko­ro­tus on peri­aat­teessa myön­teinen asia. Mut­ta mikäli olen ymmärtänyt oikein, alkaa myöhen­nysko­ro­tuk­sen ker­tymi­nen 65 ‑vuo­ti­aana riip­pumat­ta siitä, mikä on henkilölle las­ket­tu nor­maali van­hu­useläkeikä. Eli kun eläkeikä on 63,5 vuot­ta, muo­dos­tuu tästä puo­len­toista vuo­den kan­nustin­loukku. Käytän­nössä oma­l­ta kohdal­tani työu­ra lyheni juuri muu­ta­mal­la vuodella.

  24. Sit­ten pitäisi vielä kek­siä keino pitää ihmiset tarpeek­si ter­veinä 65:n vuo­den ikään, kun 63:kin meinaa olla liian paljon.

  25. tuen mak­sa­ja: On myös paska­puhet­ta, että joil­lain ei olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta koulut­tau­tua. Suomes­sa ja yleen­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on eri­tyisen hyvät mah­dol­lisu­udet koulut­tau­tua niin pitkälle kuin vain rah­keet riittävät.

    Ei pidä paikkaansa suurten ikälu­okkien kohdal­la. Suo­mi ei 60-luvun puo­livälis­sä ollut vielä hyvinvointivaltio.

    Kaupunke­ja ja rin­ta­mai­ta luku­unot­ta­mat­ta jo lukion käyn­ti vaati yleen­sä vint­ti­huoneen vuokraamista lukiopaikkakunnal­ta, joten se ei ollut kaikille mah­dol­lista. Myös van­hempi­en asen­teet koulu­tuk­seen eivät olleet yhtä myön­teisiä kuin sit­ten suuril­la ikälu­okil­la oli. “Hyvä työmies on tuos­sakin kir­joil­la pilat­tu” oli aika tavalli­nen sanon­ta. Yliop­pi­las­tutkin­non taisi suorit­taa n. 15% ikälu­ok­ista ja yo-tutk­in­to oli sil­loin käytän­nössä läh­es ain­oa tie yliopistoon.

  26. Inter­ista: Käytän­nössä 65 v. ikä on jatkos­sa myös ylin eläkeikä, kun mikään ei kan­nus­ta jatka­maan sen jälkeen. 

    Mihinköhän toi ana­lyysi perus­tuu? Uud­is­tuk­sen myötä 65v jäl­keen saa nor­maalin 1,5 % kart­tuman työstä, kart­tuneeseen eläk­keeseen saa 0,4 %/kk (4,8 %/vuosi) lykkäysko­ro­tus­ta ja lisäk­si kart­tunut eläke tark­iste­taan työsken­te­lyn aikana palkkak­er­toimel­la joka on mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den työeläkein­dek­siä parem­pi. Kokon­aisuute­na työn­teon jatkami­nen ja eläk­keelle siir­tymisen lykkäämi­nen on hyvin houkuttelevaa.

  27. Olin siinä käsi­tyk­sessä, että työ­suhde ole­tusavois­es­ti päät­tyy edelleen 68 ‑vuo­den ikään. Sopimuk­ses­ta en löytänyt main­in­taa muus­ta. Oliko asi­as­ta kir­jal­lis­es­ti jos­sain muual­la kuin puheissa?

    Sopimus vuo­den 2017 työeläkeuudistuksesta:
    “Van­hu­useläke­mak­sua rahas­toidaan 1.1.2017 alka­en 0,4 pros­entin kart­tumaa vas­taavasti ikävälil­lä 18–68 kaik­ista TyEL-ansioista siihen asti, kun työn­tek­i­jä siirtyy
    TyEL:n mukaiselle van­hu­useläk­keelle ensim­mäistä kertaa.”

  28. Eläkeu­ud­is­tuk­sen peru­songel­ma on, että se ei jat­ka työuria. Jos jatkaakin, niin työn­tek­i­jät jakau­tu­vat jatkos­sa kah­teen kastiin.

    Yli 50 vuo­ti­aat ohjataan yksi­tyiseltä sek­to­ril­la jatkos­sakin ulos ja lähempänä 60 vuot­ta oleville lähtem­i­nen on jopa järkevää. Mikään ei tässä uud­is­tuk­ses­sa muu­ta tuo­ta tosi­asi­aa. Tässä on Suomen ja Ruotsin jär­jestelmien merkit­tävin ero.

  29. Viherinssi: Kos­ka ymmärtääk­seni kaikkien ikälu­okkien palkoista on mak­set­tu eläke­mak­sut, saat­taisi olla niin, että vuosi­na 1964–1986 syn­tyneil­lä voisi olla vähän reklam­oitavaa tästä aiheesta. Etenkin voi vähän har­mit­taa, jos on syn­tynyt 31.12.1986 ja men­nyt nuore­na töihin…
    Ymmärsinkö jotain väärin?

    Toden­näköis­es­ti. 1980-luvul­la halut­ti­in kait edesaut­taa nuorten työl­listymistä, ja sil­loin alle 23-vuo­ti­aille mak­se­tu­ista palkoista ei perit­ty eläke­mak­su­ja, eivätkä palkat ker­ryt­täneet eläkkeitä.

    1. Toden­näköis­es­ti. 1980-luvul­la halut­ti­in kait edesaut­taa nuorten työl­listymistä, ja sil­loin alle 23-vuo­ti­aille mak­se­tu­ista palkoista ei perit­ty eläke­mak­su­ja, eivätkä palkat ker­ryt­täneet eläkkeitä.

      Muistin varais­es­ti: Minus­ta alle 23-vuo­ti­aista mak­set­ti­in eläke­mak­sut. Eläke ei kart­tunut, mut­ta tätä ryöstöä perustelti­in sil­lä, että työkyvyt­tömyy­den var­al­ta kuitenkin vakuutettiin.

  30. Inter­ista:
    Minus­ta tässä – ja muis­sakaan poli­itikko­jen arviois­sa – ei ole otet­tu vakavasti superkart­tuman pois­ton kokon­ais­vaiku­tus­ta. Käytän­nössä 65 v. ikä on jatkos­sa myös ylin eläkeikä, kun mikään ei kan­nus­ta jatka­maan sen jälkeen. 

    Jos otamme todes­ta sin­un ja Juhanan puheet mata­la­palkkatöistä ja niiden huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta, niin tämän uud­is­tuk­sen seu­rauk­se­na SAK-laiset koulut­ta­mat­tomat pakote­taan jatka­maan ikävuodet 64–65 huonos­ti tuot­tavis­sa töis­sä (tai usein pois­sa­neer­at­tuina ansiosi­don­naisel­la) ja tuot­tavam­mis­sa töis­sä ole­vat 66–70-vuotiaat akavalaiset, jot­ka muuten oli­si­vat jatka­neet työelämässä, jäävät eläk­keelle. Mikä on tämän kokon­aissal­do tuot­tavu­u­den ja val­tion­talouden kannalta?

    EK:lla ja SAK:lla ei ole minkään­laista intres­siä pitää yli 65-vuo­ti­aat töis­sä, joten ratkaisu on ymmär­ret­tävä hei­dän kannal­taan. Val­tion intres­sis­sä sen kuitenkin pitäisi olla, joten nukkuiko Juk­ka Pekkari­nen neuvotteluissa?

    superkart­tuma on toimin­ut aika kehnos­ti, ja pakot­taa pin­nis­telemään viimeiset vuodet täysil­lä. Ehdotet­tu lykkäys­bonus on paljon parem­pi, se mah­dol­lis­taa tuhdim­man eläk­er­tymän vaik­ka vähän lep­poisam­mal­lakin viimeis­ten vuosien työpanoksella.

  31. Liian van­ha: Tilas­tokeskuk­sen palkkati­las­to­jen mukaan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la palk­ka kään­tyy lasku­un 50-vuo­ti­aana, julkisel­la se kään­tyy jyrkkään nousuun.Erityiseti alim­man koulu­tus­ta­son tehtävis­sä palk­ka las­kee jo 30 ikävuo­den jälkeen.

    Sen sijaan korkeak­oulute­tu­il­la palk­ka jakaa hienoista nousuaan

    Kokon­aisuute­nayk­si­tyisel­lä sek­to­ril­la palk­ka las­kee 50-ikävuo­den jälkeen

    Julkisel­la sek­to­ril­la eri­tyiseti korkeasti koulutet­tu­jen palkat kas­va­vat voimakkaasti 50-ikävuo­den jälkeen

    http://193.166.171.75/Database/StatFin/pal/pra/2012/2012_fi.asp

    Linkkaa­masi taulukko ei vahvista väitet­täsi. Tuon taulukon mukaan ennem­minkin alem­man koulu­tuk­sen saaneil­la palkkata­sot nou­se­vat noin 40 ikävuo­teen asti ja sen jäl­keen jämähtävät samalle tasolle. Korkeam­min koulute­tu­il­la palkat nou­se­vat 45 vuo­teen asti ja sen jäl­keen jämähtävät. Yli 60-vuo­ti­ais­sa lukumäärät alka­vat pudo­ta, ja luul­tavasti osa-aikaisel­la eläk­keel­lä ole­via suurem­pi osa (selit­tää alhaisem­paa _keskipalkkaa_). Valitet­tavasti osa-aika-eläk­keel­lä ihmiset ovat siir­tyneet eläk­keelle varhen­netusti. Nyt pitäisi kek­siä keino­ja, joil­la ikään­tyneistä saadaan kiin­nos­tavia työn­tek­i­jöitä ilman eläket­tä. Vas­taus tähän on ikään­tyneille, että tin­kikää palkkavaa­timuk­ses­ta ja hakeu­tukaa lyhyem­mälle työajalle.

    1. Edelleen. Ver­taa­mal­la eri kohort­te­ja samana vuon­na ei saa selville, miten tietyn vuosilu­okan ikälu­okan palkat kehit­tyvät iän mukaan. Koulu­tus­ta­so nuorem­mil­la on huo­mat­tavasti korkeampi.

  32. Yllät­tävän vähän keskustelua kuu­lunut nuorem­mil­ta ikälu­ok­il­ta tuos­ta eli­na­jan­odot­teeseen sido­tus­ta nos­toau­tomaatista. Hesarin taulukoi­ta kun kat­seli niin oma­lle 1980 syn­tyneelle ikälu­okalle se tarkoit­ti käytän­nössä läh­es 70 eläkeikää jos ei halua eli­naikak­er­roin­ta leikkaa­maan merkit­tävässä määrin tule­vaa eläkettään.

    Ovathan ter­vey­den­hoito ja elin­ta­so toki kehit­tyneet mut­ta jos nyky­isiä seit­semänkymp­pisiä miet­tisi mas­sana työ­markki­noil­la niin huh huh. Jotenkin ei vain viehätä aja­tus että paine­taan tämä yksi ain­oa elämä 40+ vuot­ta täyt­tä työu­raa ja eläke on sit­ten pelkkää sairas­tamista varten.

    Itse hyö­dyn­nän 10% yläde­si­ili­in osu­vaa kon­sult­ti­palkkaani uusien auto­jen sijaan jatkos­sakin niin että 50v men­nessä olisi lainat mak­set­tu, vajaan millin osake­salkku kasas­sa ja taloudelli­nen riip­pumat­to­muus tehdä mitä huvit­taa. Sitä ennen vapaae­htoisel­la työa­jan lyhen­tämisel­lä voi leppoistaa/vapauttaa aikaa läheisille kun siltä tun­tuu. (kun­han säästö­tavoit­teet toki edelleen täyttyvät)

    Veikkaan­pa että yhteiskun­nan net­tomak­sa­jak­si sitä pääsee näil­läkin elämänvalinnoilla.

  33. Liian van­ha: Tilas­tokeskuk­sen palkkati­las­to­jen mukaan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la palk­ka kään­tyy lasku­un 50-vuo­ti­aana, julkisel­la se kään­tyy jyrkkään nousu­un. Eri­tyiseti alim­man koulu­tus­ta­son tehtävis­sä palk­ka las­kee jo 30 ikävuo­den jälkeen.

    Sen sijaan korkeak­oulute­tu­il­la palk­ka jakaa hienoista nousuaan
    ‘snip’

    On ehkä mah­dol­lista, että alim­man koulu­tus­ta­son tehtävis­sä palk­ka voi laskea 30 ikävuo­den jäl­keen, mut­ta ehkä enem­män se voinee laskea 30 työvuo­den jälkeen.

    Mut­ta mikä on se mekanis­mi, jon­ka myötä julkisel­la sek­to­ril­la palk­ka kään­tyy jyrkkään nousu­un, kun korkeak­oulute­tu­il­lakin palk­ka jatkaa vain hienoista nousuaan?

    Ja voisiko­han meikäläi­nenkin jotenkin saa­da vaik­ka takau­tu­vasti osansa tuos­ta jyrkästä nousus­ta, kun siitä ei ole ollut mitään merkke­jä (vielä) 37 vuo­den työu­ran jälkeen?

    (var­maan hyviä talukoi­ta linkissä, mut­ta eivät avaudu kotikon­stein, ehkä eivät liian vanhoillekaan?)

  34. tuen mak­sa­ja: Solvaus? Kuin­ka niin? On aivan selvää, että muu­tok­set eläke­jär­jestelmään tehti­in niin, että suuret ikälu­okat säi­lyvät van­has­sa jär­jestelmässä. Muuten­han täl­lainen eläk­er­e­mont­ti olisi tehty jo ainakin kymme­nen vuot­ta sitten.
    ‘snip’

    Mitäs selvää siinä on?
    Suuret ikälu­okat eivät ole olleet muu­tos­ta tekemässä eivätkä edes valmis­tele­mas­sa, sil­lä kaik­ki ovat jo eläkkeellä.
    Suuret ikälu­okat eivät olleet enem­mistönä myöskään 10 vuot­ta sitten.

  35. Miten ne eläkemi­jardit, joi­ta Ilmari­nen ja Var­ma yhdessä muu­ta­man muun kanssa hallinnoivat?

    Nykyi­nen eläke­jär­jestelmä ikävähen­nykdi­neen olisi kestänyt hyvin ainakin 2070 saak­ka, jos varo­ja käytettäisiin. 

    Nyky­isin val­tio voi mil­loin tahansa laina­ta eläke­jär­jestelmästä 100 mil­jar­dia, joka takaa AAA luot­tolu­ok­i­tuk­sen säilymisen.
    Siis ei kan­na­ta purkaa. 

    Työeläke­mak­sun nos­to oli EK:lle vas­ten­mieli­nen vai­h­toe­hto. Sehän on ikäänkuin palkankorotus. 

    Joten nyt eläkeikää nos­te­taan ja eläket­tä pienen­netään roimasti samal­la ker­taa. Hyö­tyjä on Val­tion kas­sa. Työ­nan­ta­jat ehkä hie­man hyö­tyvät. Mak­sa­jat ovat pienem­mät ikäluokat. 

    Ei hyvä. Eikä ainakaan lisää avoimuut­ta eläkejärjestelmästä.

  36. Miten nämä “yri­tys­ten eläk­keet” suh­tau­tu­vat systeemiin?

    Niis­sä fir­ma on mak­sanut eläkey­htiälle ker­ral­la rahat esimerkik­si 57–63 v mak­su­ista, jon­ka jäl­keen jatke­taan aiem­mal­la sys­teemil­lä normieläk­keel­lä. Leikataanko näitä varhaiseläkkeitä vai per­itäänko mah­dol­liselta mak­sa­jas­ta lisää? 

    Vielä on sovit­ta­va kaikenlaista.

  37. Oma arvioni on täl­lä het­kel­lä, että tämä kor­jaus on kos­meet­ti­nen. Eläke­jär­jestelmä rom­ah­taa viimeistään 20 vuo­den sisäl­lä niin, että vuon­na 1972 ja sen jäl­keen syn­tyneille ei tule peson latia sys­teemistä maksettaman.

  38. Inter­ista: Minus­ta tässä – ja muis­sakaan poli­itikko­jen arviois­sa – ei ole otet­tu vakavasti superkart­tuman pois­ton kokon­ais­vaiku­tus­ta. Käytän­nössä 65 v. ikä on jatkos­sa myös ylin eläkeikä, kun mikään ei kan­nus­ta jatka­maan sen jälkeen.

    Superkart­tumaan tule­vat muu­tok­set on uuti­soitu varsin epä­selvästi. Uuti­sista saa käsi­tyk­sen, että superkart­tuma pois­tuu ja juurikaan mitään ei tule tilalle.

    Todel­lisu­udessa kan­nuste jatkaa alim­man van­hu­useläkeiän jäl­keen töis­sä säi­lyy varsin vah­vana (superkat­tuma 4,5% vuodessa, uusi sys­tee­mi 4,8%).

    Ain­oa merkit­tävä ero on lasken­ta­pe­ruste, nykyisessä sys­tee­mis­sä superkart­tuma las­ke­taan tuos­ta yli 63 vuo­ti­aana ansai­tus­ta palka­s­ta, uudessa sys­tee­mis­sä koko työu­ran ansios­ta. Hyö­tyjiä ovat siis lähin­nä yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, joil­la ikä las­kee ansio­ta­soa, häviäjiä virkamiehet joil­la palk­ka nousee iästä huolimatta.

    1. Tuo 4,8 % on siihen men­nessä ansai­tus­ta eläk­keestä. Se on superkart­tuman kanssa yhtä hyvä, jos on ansain­nut 65 vuo­ti­aana noin 60 % sen­hetkises­tä palkasta.

  39. Jos oikein ymmär­rän tätä eläk­er­atkaisua, niin ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen on jatkos­sa vielä nyky­istäkin suurem­pi ris­ki työ­nan­ta­jalle. Toki viisikymp­pinen ja usein vielä kuusikymp­pinenkin voi olla täy­dessä terässä, mut­ta 69-vuo­ti­aista vain vähem­mistö on niin motivoitunut­ta ja hyväkun­toista, että työ­nan­ta­ja saa täy­den vasti­neen täy­delle pal­ka­lle. Ja ainakin toimis­totöis­sä lain ja oikeuskäytän­nön aset­ta­ma kyn­nys sille, että työ­suhde voitaisi­in päät­tää indi­vid­u­aalipe­rustein, on todel­la korkeal­la. Jos esimerkik­si en 70 ikävuot­ta läh­estyessäni jak­saisi enää pere­htyä työ­paikallani käytet­tävien tietoko­neo­hjelmien uusi­in ver­sioi­hin, niin sehän ei olisi min­un vikani, vaan joh­tu­isi työ­nan­ta­jani puut­teel­lis­es­ti jär­jestämästä opas­tuk­ses­ta. Irti­sanomis­pe­rus­teek­si se ei yleen­sä kelpaisi.

    Jos oikein ymmär­rän, niin työ­nan­ta­ja, joka palkkaa ikään­tyneen pysyvään työ­suh­teeseen, antaa jatkos­sa sitoumuk­sen, joka lähtöko­htais­es­ti jatkuu siihen asti, kun työn­tek­i­jä täyt­tää 70 vuot­ta. Mitähän mah­taa tapah­tua työ­nan­ta­jien halukku­udelle antaa sel­l­aisia sitoumuk­sia meille 50 täyt­täneille? Entä mitä mah­taa tapah­tua työ­nan­ta­jien kiin­nos­tuk­selle organ­isoi­da työt niin, että ikään­tyneet viihtyvät töis­sä pitkään?

    Suo­ma­laisen eläke­poli­ti­ikan, ml. tämä ratkaisu, perusa­jatuk­se­na näyt­tää ole­van se, että ikään­tyville annetaan kan­nus­timia ja oikeuk­sia jatkaa työssä pidem­pään täy­del­lä pal­ka­lla ja työ­nan­ta­jille taas jae­taan velvol­lisuuk­sia eli ne määrätään sopeu­tu­maan työn­tek­i­jöille annet­tui­hin oikeuk­si­in, oli­pa se niiden etu­jen mukaista tai ei. Sitä ei juuri ole mietit­ty, miten sys­teemiä voisi muut­taa niin, että mei­dän ikään­tyvien palkkaami­nen ja pitämi­nen olisi työ­nan­ta­jien etu­jen mukaista.

    Ja sit­ten me ihmettelemme, kun työ­nan­ta­jat eivät marssikaan niille määrä­tyssä tahdis­sa, vaan onnis­tu­vatkin toim­i­maan omien etu­jen­sa mukaises­ti. Onnis­tu­vat suosi­maan rekry­toin­neis­saan nuorem­pia. Onnis­tu­vat organ­isoimaan töitä ja tehtäviä aika ajoin uudelleen niin, että tuotan­nol­liset ja taloudel­liset perus­teet saadaan pätemään ja ikään­tyneitä voidaan lail­lis­es­ti vai­h­taa nuorem­pi­in. Ja onnis­tu­vat jär­jestämään työt niin, etteivät ikään­tyneet viihdy työ­paikoil­la usein sil­loinkaan, kun kun­toa ja intoa riittäisi.

    Onko sel­l­ainen yhteiskun­ta hyvä, jos­sa suuri ja kas­va­va osa meistä on työu­ransa viimeiset vuodet sel­l­aises­sa tilanteessa, että mei­dän työ­nan­ta­jamme (ja esimiehemme) etu­jen mukaista on han­kki­u­tua meistä eroon?

  40. AM:
    Sit­ten pitäisi vielä kek­siä keino pitää ihmiset tarpeek­si ter­veinä 65:n vuo­den ikään, kun 63:kin meinaa olla liian paljon.

    Tämä on mielestäni kaiken ydin. Mitä hyö­tyä on elää 10v van­hem­mak­si kuin omat van­hempansa jos kun­to on heikom­pi, kuin heil­lä? Valitet­tavasti nykya­jan istu­matyö kont­toris­sa ei todel­lakaan povaa mitään hyväkun­toista eläkeikää saati sit­ten nykyn­uorisolle joka istuu vielä enem­män jo nuores­ta iästä lähtien.

    Toki jos on varaa ja aikaa liikkua oma­toimis­es­ti niin sitä kun­toa voi toki pitää yllä, mut­ta niin sitä pystyi ennenkin.

    Nyt kun pääsee eläk­keelle niin voi olet­taa omaa­vansa vielä muu­ta­man ihan kelvol­lisen vuo­den mut­ta jos pääset eläk­keelle 5–10 vuot­ta myöhem­min niin en menisi lyömään vetoa sen puoles­ta, että eläkeaikasi on laadullisem­paa kuin nyt.

    Sovi­taanko, että saan lähteä eläk­keelle 50v ja tei­dän tart­tee mak­saa sitä eläket­tä vain 20v?

  41. Jaakko Kaup­pi: Mut­ta mikäli olen ymmärtänyt oikein, alkaa myöhen­nysko­ro­tuk­sen ker­tymi­nen 65 ‑vuo­ti­aana riip­pumat­ta siitä, mikä on henkilölle las­ket­tu nor­maali vanhuuseläkeikä. 

    Onnek­si olet ymmärtänyt väärin. Lykkäysko­ro­tus alkaa aina alim­mas­ta van­hu­useläkeiästä. Voit kat­soa varsi­naisen sopimustek­stin täältä: http://www.elakeuudistus.fi/ajankohtaista/elakeuudistuksen-sisaltoehdotus-valmistunut.html

  42. Osmo Soin­in­vaara: Muistin varais­es­ti: Minus­ta alle 23-vuo­ti­aista mak­set­ti­in eläke­mak­sut. Eläke ei kart­tunut, mut­ta tätä ryöstöä perustelti­in sil­lä, että työkyvyt­tömyy­den var­al­ta kuitenkin vakuutettiin.

    Jos­sain vai­heessa tästä eläke­mak­sus­ta luovut­ti­in, ainakin tilapäis­es­ti jaosak­si nuorten työl­listämisek­si. Perin van­ho­ja asioi­ta, joi­ta on help­po muis­taa väärin.

  43. antti: Toden­näköis­es­ti. 1980-luvul­la halut­ti­in kait edesaut­taa nuorten työl­listymistä, ja sil­loin alle 23-vuo­ti­aille mak­se­tu­ista palkoista ei perit­ty eläke­mak­su­ja, eivätkä palkatk­er­ryt­täneet eläkkeitä. 

    Kyl­lä min­un tietääk­seni eläke­mak­sut perit­ti­in alle 23 vuo­ti­ail­takin. Min­ul­lakin oli noin 8 vuo­den työt tuol­l­la ajal­la kun tein koulun ja opiskelun ohes­sa koko ajan töitä.

  44. Markku af Heurlin: Jos­sain vai­heessa tästä eläke­mak­sus­ta luovut­ti­in, ainakin tilapäis­es­ti jaosak­si nuorten työl­listämisek­si. Perin van­ho­ja asioi­ta, joi­ta on help­po muis­taa väärin. 

    Min­un muis­tiku­vani mukaan jos­sain vai­heessa nuorten eläke­mak­su puo­litet­ti­in parik­si ensim­mäisek­si työvuodek­si tila­pais­es­ti nuorten työl­listämisen kan­nus­tamisek­si. Sil­loin­han koko eläke­mak­su perit­ti­in työ­nan­ta­jal­ta. Ja taisi nuorten yrit­täjäeläk­keessa olla saman­lainen 2 ensim­mäisen vuo­den helpo­tus maksuihin.

  45. Tiedemies:
    Oma arvioni on täl­lä het­kel­lä, että tämä kor­jaus on kos­meet­ti­nen. Eläke­jär­jestelmä rom­ah­taa viimeistään 20 vuo­den sisäl­lä niin, että vuon­na 1972 ja sen jäl­keen syn­tyneille ei tule peson latia sys­teemistä maksettaman.

    teet parem­paa työtä ilmaista itsesi kuin minä aikaisem­min. olen jok­seenkin samal­la lin­jal­la. minä sanois­in että eläke­jär­jestelmä on kuin erit­täin hidas pom­mi joka räjähtää jota kat­somme hitaas­sa liikkeessä.

    voinee kuitenkin olla mah­dol­lista että jos työeläke­mak­su­ja nos­te­taan maail­man­lop­pu­un saak­ka niin suomen eläke­jär­jestelmä pysyy kasas­sa. siltikin se on pahasti epäoike­den­mukainen tuleville sukupolville.eikä tämä eläke ratkaisu kor­jaa sukupolvi asi­aa riittävästi.

    tämä uusikin eläk­er­atkaisu on pikku­vi­ilauk­sia joil­la vähän paran­netaan rahoi­tus­ta. jol­la voidaan pitää tätä mas­si­ivista sukupolvelta toiselta toiselle rahan­si­ir­toa hengis­sä. minä en vas­tus­ta suo­ria rahan­si­ir­to­ja mut­ta eläke­jär­jestelmässä ne alkaa olla massiivisia.

    voinee hyvä sanoa vielä että suomen eläke jär­jestelmä ei ole säästö jär­jestelmä vaan suo­ra rahan­si­ir­to jär­jestelmä nyky­i­sistä eläke­mak­su­ista nyky­isi­in eläkkeisi­in eli siis tulevil­ta sukupolvil­ta van­hoille. 170 mil­jar­dia joi­ta työeläke yhtiöt pitää varas­tossa on aika pieni raha. se kestäisi noin 8 vuot­ta jos työeläke­mak­sut pois­tu­isi. työeläke­mak­sut ovat ~23% brut­topalka­s­ta kun ote­taan huomioon työ­nan­ta­jan puoli. ei mikään pieni osuus.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Muistin varais­es­ti: Minus­ta alle 23-vuo­ti­aista mak­set­ti­in eläke­mak­sut. Eläke ei kart­tunut, mut­ta tätä ryöstöä perustelti­in sil­lä, että työkyvyt­tömyy­den var­al­ta kuitenkin vakuutettiin.

    Käsit­tääk­seni tuo alle 23-vuo­tia­di­en ker­tymän puut­tumi­nen oli mukana jo 1962 , kun TEL eläke­jär­jestelmä alkoi .

    Vas­ta 2005 tehti­in ratkaisu, jos­sa ker­tymä alkaa jo 18-vuo­ti­aana ja nuorem­mista eläke­mak­sua ei kerätä.Ei siis niin kauhean vanha.

  47. JaSa: a sit­ten me ihmettelemme, kun työ­nan­ta­jat eivät marssikaan niille määrä­tyssä tahdis­sa, vaan onnis­tu­vatkin toim­i­maan omien etu­jen­sa mukaises­ti. Onnis­tu­vat suosi­maan rekry­toin­neis­saan nuorempia. 

    Kun on paljon vain­nan­varaa niin voi palkata parhaimman.Meillä on kuukaudessa 585000 työnhakijaa

    Kun hak­i­joi­ta on 200–600 yhteen paikkaan niin hel­poin­ta on kar­sia +40-vuo­ti­aat ja alle 25-vuo­ti­aat ulos , se tiput­taa ehdokkaiden määrän kohtuulliseksi.

    Nyky­isin rekry­toin­ti­jär­jestelmät tekevät sen automaat­tis­es­ti, sen kun para­metroi valinnan.Jos ei jäl­jelle jääneistä löy­dy niin sit­ten voi laajentaa 

    Kun pääosa työt­tömistä on +50-vuo­ti­a­ta ja työkkäri pakot­taa hei­dät hake­maan kaikkea mikä liikkuu niin on turhaa haaska­ta aikaa näi­den haku­jen perkaamiseen, kun oikean löytämi­nen on lottovoitto.

    Ei nyky­isil­lä mentelmil­lä ja ajoil­la paras­ta ehditä seu­loa, riit­tää, että on, että täyt­tää kohtu­ulliseti paikan vaatimukset

    Ja jos seu­raamme poli­ti­ikkaa niin palkataan kaveri.

  48. nsaspy: 170 mil­jar­dia joi­ta työeläke yhtiöt pitää varas­tossa on aika pieni raha. se kestäisi noin 8 vuot­ta jos työeläke­mak­sut poistuisi. 

    Toisaal­ta jos olete­taan tuolle pääo­ma­lle edes jonkin­laista tuot­toa, niin sil­lä kate­taankin äkkiä puo­let eläkkeistä ilman että rahas­to sulaa lainkaan. Tämä on myös eläkey­htiöi­den aktu­aarien ennuste: rahas­tot sulavat jonkin ver­ran, mut­ta tuot­to riit­tää jotakuinkin paikkaa­maan sukupolvien koko­eroista johtu­van epäsuhdan.

    Paljon eläkkeitä suurem­pi ongel­ma on ikään­tyvän väestön ter­vey­den­huolto. Eläke­mak­su­is­sakin näkyvä elin­iän­odot­teen kasvu tapah­tuu isol­ta osin hel­vetin kalli­iden lääketi­eteel­lis­ten edis­tysaskel­ten kaut­ta, mikä mak­saa paljon enem­män kuin niiden viimeis­ten elin­vu­osien eläkkeet.

    Oikeasti eläke­jär­jestelmä on jotakuinkin ain­oa osa Suomen sosi­aalisek­to­ria joka on jos­sain määrin kun­nos­sa, ja jos­sa oikeasti reagoidaan näkyvis­sä ole­vi­in tule­vaisu­u­den haasteisi­in. Siitä kun kuitenkin vas­taa yksi­tyiset tahot matemaatikoi­neen, ja kaikkine puut­tei­neenkin hyvävelirin­ki lie­nee pätevämpi val­it­se­maan osaavia johta­jia kuin kansa tai vaaleis­sa pikavoit­to­ja kalastel­e­vat poliitikot.

  49. JaSa,

    huole­si on aivan oikea, mut­ta sil­loin syylli­nen on ammat­tiy­hdis­tys­li­ike palkanmuodostusmallillaan.

    Jos ikään­tynyt ei saisi edes inflaa­tion mukaista palkanko­ro­tus­ta niin heistä ei tule työ­nan­ta­jalle työn tuo­tok­sen arvoon näh­den liian kalliita.

    Eli palka­n­muo­dos­tuk­sen pitäisi olla yksilöl­listä, mut­ta toki niin että liit­to­jen ja työ­nan­ta­jien sopimus perus­tu­isi johonkin pot­ti­in joka jae­taan työn­tek­i­jöille. Yksilöko­htais­es­ti ei vain olisi mitään taku­u­ta että juuri minä saisin koro­tuk­sen jos en ole tehnyt mitään sen eteen.

    Juhana Var­ti­ainen­han kehui val­tion viras­ton yli­jo­hta­jana Ruot­sis­sa jät­täneen­sä van­hempia virkamiehiä palkanko­ro­tusten ulkop­uolelle kos­ka osaa­jille piti saa­da jostain koro­tus­varaa. Kuu­lostaako tämä oikeu­den­mukaiselta jos koro­tus perus­tuu muuhun kuin että koro­tuk­sen saisi pomon hyvä kaveri? 🙂

  50. tuen mak­sa­ja: On myös paska­puhet­ta, että joil­lain ei olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta koulut­tau­tua. Suomes­sa ja yleen­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on eri­tyisen hyvät mah­dol­lisu­udet koulut­tau­tua niin pitkälle kuin vain rah­keet riit­tävät. Aina tohtorik­si saak­ka. Ja melko pienin kus­tan­nuksin. Jo “Juu­rakon Hul­da” teki niin ja mon­et ovat seu­ran­neet esimerkkiä. Opiskelem­i­nen työn ohes­sa on 

    On myös paska­puhet­ta, että joil­lain ei olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta koulut­tau­tua. Suomes­sa ja yleen­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa on eri­tyisen hyvät mah­dol­lisu­udet koulut­tau­tua niin pitkälle kuin vain rah­keet riit­tävät. Aina tohtorik­si saak­ka. Ja melko pienin kus­tan­nuksin. Jo “Juu­rakon Hul­da” teki niin ja mon­et ovat seu­ran­neet esimerkkiä. Opiskelem­i­nen työn ohes­sa on ”

    Älä viit­si, 50-ja 60-luvuil­la vain n 7 % ikälu­okas­ta oli mah­dol­lisu­us opiskel­la korkeak­oulus­sa ja vielä 80-luvul­lakin suuri osa yliop­pi­laista jou­tui lähtemään ulko­maille opiskele­maan, tun­ne­tu­in ryh­mä ns Upsalan ekonomit.

    Korkeak­ouluk­oulu­tus laa­jeni vas­ta 80-luvun lopus­sa ja ‑90-luvul­la, mut­ta sil­loin suuret ikälu­okat oli­vat jo 40–50-vuotiaita, har­va palaa enää koulun penkille enää tuol­loin, etenkin kun kansak­oulupo­h­jal­ta pitäisi suorit­taa 4–5 vuot­ta peru­sopin­to­ja ja sen jäl­keen kil­pail­la yliopis­ton sisään­pääsykokeis­sa eli opin­toi­hin kului 10 vuot­ta. Eli olisi valmis­tunut vas­ta 50–60-vuotiaana.Jos koulu on jäänyt kesken­jääneeseen kansak­oulu­un niin tuos­ta selviää enää har­va vaik­ka mah­doll­sikkisa olisi ollut

    Koulu­tusjär­jestelmä oli hyvin eri­ar­voinen 70-luvulle saak­ka, jol­loin tuli perusk­oulu. Koulute­tut kävivät oppik­oulun ja suurin osa niistä oli yksi­ty­isiä, jois­sa joudut­ti­in mak­samaan korkei­ta lukukausimaksuja,matkat piti mak­sa itse , samoin asum­i­nen, sil­lä oppik­oulu­ja oli har­vas­sa, ruo­ka oli mak­sullista , samoin kir­jat ja muut välineet.Isäni jou­tui mak­samaan n kol­men-neljän kuukau­den palkan koulu­tuk­ses­tani vaik­ka hän oli hyvä­tu­loinen toim­i­henkilö ja minä ain­oa lapsi.

    Suuret ikälu­okat tuli­vat 5–6 lap­si­sista perheistä,rintamatiloilta, ei pien­ti­la kyen­nyt tar­joa­maan sel­l­aista tuloa, että lapset oli­si­vat voineet käy­dä koulua.Joskus yksi joukos­ta pääsi eteenpäin.
    Pien­ti­la ei elät­tänyt noi­ta 5–6 las­ta, joten lapset ajet­ti­in kotoa jo alle 15-vuo­ti­aana töihin.Moni jät­ti koulun ja lähti töi­hin alle 15-vuotiaana.Eik se elät­tänyt seu­raavs­ta sukupolves­ta ketään , Lap­pikin on täyn­nä noi­ta autioi­ta rin­ta­mami­estilo­ja ja ‑kyliä

    Kansak­oulu muo­dosti umpiperän, jos­ta ei suo­raan päässyt mihinkään korkeam­paan opintoihin.

    Ammat­tik­oulu­un pääsi kansak­oulupo­h­jal­ta, mut­ta sin­nekin pääsi vain 20 % ikälu­okas­ta ja jos sieltä sai suosi­tuk­sen niin saat­toi pyrk­iä opis­to­ta­solle ja jos men­estyi sai suosi­tuk­sen pyrk­iä ylisopis­toon ja taas opin­not alkoi­vat alus­ta eli koulu­tus­putken pitu­us oli 13–15 vuot­ta eli valmis­tui yli 30-vuotiaana.

    Suosi­tuk­sen sai yksi luokas­ta, joten mitään suur­ta vir­taa noista ei syntynyt

    Eikä keskik­oulukaan taan­nut kuin oikeu­den pyrk­iä pyrk­iä opis­to­ta­solle. Yliopis­toon vaa­dit­ti­in yliop­pi­las­tutk­in­to, opis­to­ta­sol­ta pääsi kokeisi­in suosi­tuk­sel­la yksi luokasta

    Eikä siihen aikana ollut opintotukea.Minä olen ensim­mäisiä ikälu­okkia, joka sai val­tion takaa­maa opin­to­LAINAA ja minäkin olen syn­tynyt 50-luvulla.Isäni opiske­li pankki­lainal­la, jon­ka iso-isä takasi ja met­sän myynnillä

    Eikä työn ohel­la opiskelu oikein onnis­tunut sil­lä 50–60-luvuilla oli tiuk­ka luen­topakko eikä iltakursse­ja ollut. 70-luvul­la kuri höl­leni ja työssäkäyn­tikin onnis­tui jois­sain paikoissa

    Jos halusi myöhem­min koulu­un niin ensin piti käy­dä perusk­oulun oppimäärä täyteen
    , sen jäl­keen lukio ja sen jäl­keen pääsi yiopiston/opiston pääsykokeisi­in. Moni oli men­nyt töi­hin kesken kansak­oulun, joten taskus­sa ei ollut edes kansak­oulun päästötodistusta.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on syn­tynyt vas­ta 80-luvun lop­ul­la pakon edessä, kun maas­ta­muut­to alkoi uha­ta huoltosuhdetta.

    Koulu­tus­ta­so riip­puu 70% kotoan saaduista tues­ta ja suurista ikälu­ok­ista har­va sai mitään tukea kotoa, suurin etu oli 100 metriä etu­matkaa, kun sodan käynyt isä antoi vauh­tia pystykorvalla

    Nykya­jan nuoriso on hyvin näköala­ton­ta eikä tunne edes lähihistoriaa

  51. tcrown: En ymmär­rä mik­si sitä dual­is­mia, että jo nyt meil­lä on selvä ongel­ma alhaisen tuot­tavu­u­den työn kysyn­nässä ja yhtä selvä samanaikainen ongel­ma korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­nas­sa, ei tuo­da mis­sään esille.

    Kos­ka meil­lä ei ole lupa sanoa ääneen sitä, että yhteiskun­ta on kehit­tynyt pis­teeseen jossa
    mata­lan tuot­tavu­u­den työn tek­i­jöitä ei oikeas­t­aan tarvi­ta mihinkään raha­nar­voiseen ellei
    tuot­tavu­usero ala näkyä palkkaerois­sa. Suomek­si siis jotain sen­ta­paista, että meil­lä olisi ylem­pi keskilu­ok­ka joka on ehkä 20 pros­ent­tia väestöstä, ja sit­ten lop­ut, jot­ka ovat piiko­ja ja renkejä. 

    Tähän ei voi­da men­nä demokra­ti­as­sa, kos­ka äänestäjät eivät sitä hyväksy. En myöskään pidä sitä mielekkäänä enkä kovin reilu­na yhteiskuntamallina. 

    Yhteiskun­nan kannal­ta suurin ongel­ma ei ole allokaa­tio, vaan dis­tribuu­tio. Kaik­ki olen­nainen voitaisi­in hoitaa ja kaik­keen riit­täisi resursse­ja, mut­ta ongel­mana on se, että niiden, joiden työ on riit­tävän tuot­tavaa, kuor­ma on jo nyt aivan liian suuri ja osu­us hyv­in­voin­nista liian pieni. Ja niil­lä, joil­la on merkit­täviä tyy­dyt­tämät­tömiä tarpei­ta, ei ole mitään tar­jot­tavaa niille, joil­la olisi resurssit nämä tarpeet tyydyttää. 

    Ennenkuin joku kek­sii että tämä ratkeaa kom­mu­nis­mil­la tms, niin totean, että sosial­isti­nen sys­tee­mi tar­joaa vielä vähem­män insen­ti­ive­jä niille joil­la noi­ta resursse­ja olisi.

  52. Ja 50–60-lukujen kansak­oulus­sa ei ollut päte­viä opet­tjia, sil­lä sodan aikana ja sen jäl­keen ei koulutet­tu opet­ta­jia korkeak­oulus­sa vaan kansak­oulun opet­ta­jat sai­vat pikak­oulu­tuk­sen­sa seminaareissa.Niinpä kansak­oulus­sa kurssit oli­vat sup­pei­ta ja yhden opet­ta­jan sivistyk­sen varassa.

    Aineopet­ta­jia ei juuri ollut kuin suuriss akaupungeissa.

    Kieliä ei opetet­tu ollenkaan ja ilman ruotsin kieltä korkeak­oulu­tutk­in­to oli mahdoton

  53. Uusi eläk­er­atatkaisu on varsin reilu ja tas­a­puo­li­nen. Nykyi­nen suosii kohtu­ut­tomasti keveis­sä tehtävis­sä toimivia virkamiehiä.

    He tietysti nos­ti­vat äläkän “saavute­tun edun” menettämisestä.

    Suurin este tarpeel­lisi­in rak­en­teel­lisi­in uud­is­tuk­si­in ovat juuri nämä saavute­tut edut.

    Iiro Viina­nen oikein moit­ti hal­li­tuk­sia uud­is­tusten lykkäämis­es­tä. Meno­jen supis­tamisen sijaan on nos­tet­tu mak­su­ja ja vero­ja. Vihrei­den helmasynti?

  54. Eläke­jär­jestelmään halut­ti­in sen vuok­si muu­tok­sia että val­tion talous ei kestä eläk­keel­lä ole­vien liian suur­ta osu­ut­ta suh­teessa koko väestöön.

    Eläke­jär­jestelmään liit­tyy sisäsyn­ty­istä puskuroin­tia, mut­ta mui­hin ikäsi­don­naisi­in menoi­hin taas ei eli ne rasit­ta­vat julk­ista talout­ta jos ikään­tynei­den suh­teelli­nen osu­us kasvaa.

  55. Häviäjät tiede­tään:

    Miehet eivät eläket­tä tarvitse. 

    Lyhyem­pi elinikä ja eläket­tä pienen­tävä sukupuo­lineu­traal­isu­ud­es­ta väitet­ty elinikäk­er­roin pitää huolen, että miehet kel­paa­vat maksajiksi. 

    Läh­es yhtä suuri ero elinikäi­do­tuk­ses­sa on pien­i­t­u­loisim­mat kym­menyk­sen ja suu­rit­u­loisim­mat välil­lä. Köy­hille ei edes pien­tä eläket­tä mak­se­ta. Wahlroos­rille ja lep­oloille vas­taavasti suur­ta eläket­tä vuosikymmeniä. 

    Pien­i­t­u­loisen miehen, siis 50-vuo­ti­aas­ta työt­tömänä olleen pätkä­työläisen, elinikäodote on siinä 66 vuot­ta, keskimäärin. 

    No, mitä pien­i­t­u­loinen mies eläk­keel­lä tek­isikään. Joisi viinaa ja tek­isi muu­ta turhaa, jota elämäk­si kutsutaan. 

    Onnit­te­lut toimit­ta­jille harv­inaisen onnis­tuneesta uuti­soin­nista, jos­sa ylis­tetään päätök­sen­tekokykyä. Robot­ti hoi­ta­nee jatkos­sa tiedot­teet puolestanne lehtiin. 

    Kiitos EK,STTK, SAK.

  56. JTS:
    Häviäjät tiedetään:

    Miehet eivät eläket­tä tarvitse. 

    Lyhyem­pi elinikä ja eläket­tä pienen­tävä sukupuo­lineu­traal­isu­ud­es­ta väitet­ty elinikäk­er­roin pitää huolen, että miehet kel­paa­vat maksajiksi. 

    Läh­es yhtä suuri ero elinikäi­do­tuk­ses­sa on pien­i­t­u­loisim­mat kym­menyk­sen ja suu­rit­u­loisim­mat välil­lä. Köy­hille ei edes pien­tä eläket­tä mak­se­ta. Wahlroos­rille ja lep­oloille vas­taavasti suur­ta eläket­tä vuosikymmeniä. 

    Pien­i­t­u­loisen miehen, siis 50-vuo­ti­aas­ta työt­tömänä olleen pätkä­työläisen, elinikäodote on siinä 66 vuot­ta, keskimäärin. 

    No, mitä pien­i­t­u­loinen mies eläk­keel­lä tek­isikään. Joisi viinaa ja tek­isi muu­ta turhaa, jota elämäk­si kutsutaan. 

    Nuorten miesten huono-osais­tu­mi­nen on suuri ongel­ma, ehkä Suomen suurin.

    Mut­ta ongele­ma ei tosi­aankaan koske miehiä yleis­es­ti. Monil­la miehillä menee hyvin ja elämän­laatu on nais­ten elämän­laadun tasol­la. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii vaik­ka nikottelee.

    Ongel­man määrit­te­ly: huono-osais­tu­mi­nen kasautuu miehi­in eikä mikään poli­it­ti­nen puolue osaa nähdä sitä keskeisenä ongelmana.

    Päin­vas­toin, esimerkik­si vihreät pitävät nais­ten ongelmia selvästi poli­it­tis­es­ti tärkeämpinä.

    Samaan aikaan suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on tärkeän mit­tarin mukaan yksi maail­man epätasa-arvoisimmista.

    Jos poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei pysty täl­laisi­in fun­da­ment­tei­hin puut­tumaan, annetaan sit­ten vaik­ka maa Putinille.

  57. Kun lapset oli­vat kouluiässä, sanoin, että kyl­lä Suomin kuitenkin aika hyvä maa. 

    “Miten niin”, alkoi­vat kysel­lä lukioiässä. Että on vähän nähty maail­maa, eikä Suo­mi nyt mikään ihmeelli­nen onnela ole. 

    Korkeak­oulua sit­ten kävivät osin ulko­maille, Hong Kongis­sa, Israelis­sa, Lon­toos­sa. Tuli­vat koti­in ja ihmette­liv­ät, että mitä, mitä. Ihan impi­vaarafi­ilis. Että pakko­ruot­si ja ulko­maalaisia, mitä, viisi prosenttia!!!!

    “No, joo”, sanoin, “ei suo­mi mikään onnela olekaan, mut­ta hienoa kuitenkin, että täl­la­nenkin paik­ka mihin pala­ta, että koko maail­ma ei ole yhtä suur­ta Jenkkilää tai Putinlandiaa.

    Olisi kuitenkin hienoa, että voisia sanoa kuin ennen, että onhan tää hieno maa.

  58. Tiedemies: Ja niil­lä, joil­la on merkit­täviä tyy­dyt­tämät­tömiä tarpei­ta, ei ole mitään tar­jot­tavaa niille, joil­la olisi resurssit nämä tarpeet tyydyttää. 

    On var­masti, mut­ta niitä mut­ta “tar­jouk­set” ovat liian kalli­ita ensisi­jais­es­ti veroki­ilan takia.

    Ei edes USA ole tuol­lainen 20/80-piikay­hteiskun­ta.

  59. Eläkeu­ud­is­tus johtaa ryh­mäeläkkei­den suo­sion kasvuun.
    Eläk­keelle 58 — 63 vuo­ti­aana. Kos­kee tietysti lähin­nä hyvätuloisia.

    Mik­siköhän näi­hin ei puu­tu­ta samas­sa yhtey­dessä. Kyseessähän on työeläke­mak­su­un ver­rat­ta­va maksu.

  60. Lykkäysko­ro­tus on kyl­lä oikeu­den­mukaisem­pi kuin superkart­tuma, mut­ta kuten toteat, tuo 0,4 % lykkäysko­ro­tus on absolu­ut­tis­es­tikin (keskimäärin) liian vähän esim. miehille. Kos­ka ihmisil­lä on taipumus opti­moi­da omaa etu­aan ja pain­ot­taa lähi­a­jan suh­teel­lisen var­mo­ja tulo­ja tule­vi­in epä­var­moi­hin (kuole­vu­us) ver­rat­tuna, yksilön kannal­ta tule­va lykkäysko­ro­tus ole riit­tävä kan­nustin työssä jatkamiseen.

    Akaval­la on toki muitakin itsekkäitä syitä kan­taansa, mut­ta he ovat kyl­lä oike­as­sa siinä, ettei tule­va malli vält­tämät­tä kan­nus­ta riit­tävästi jatka­maan töis­sä alim­man eläkeiän jäl­keen. Yhteiskun­nan kannal­ta saadaan työssä jatkamis­es­ta suurem­pi hyö­ty kuin pelkästään eläke­jär­jestelmän rahoituk­ses­sa huomioidaan. Olisikin ollut sinäl­lään perustel­tua, että lykkäysko­ro­tus­ta korotet­taisi­in ja val­tio osal­lis­tu­isi tästä aiheutu­vi­in kului­hin. Työ­markki­na­jär­jestöille täl­lainen malli tuskin kuitenkaan kävisi, sil­lä sil­loin vietäisi­in osit­tain poh­ja pois argu­men­til­ta, että he mak­sajien edus­ta­ji­na ovat oikeutet­tu­ja päät­tämään eläkejärjestelmästä.

    Asia on kom­plisoitu eikä ole ole­mas­sa yhtä kaikille tas­a­puolista eläke­jär­jestelmää. Aka­van näkökul­maa ei kuitenkaan pitäisi lytätä aivan niin yksioikois­es­ti kuin mon­es­sa paikas­sa on esitetty.

  61. Tapio: On var­masti, mut­ta niitä mut­ta “tar­jouk­set” ovat liian kalli­ita ensisi­jais­es­ti veroki­ilan takia.

    Ei edes USA ole tuol­lainen 20/80-piikay­hteiskun­ta.

    Eipä niin, USA on 0,5/99,5 yhteiskunta.

  62. Pir­jo: Olin siinä käsi­tyk­sessä, että työ­suhde ole­tusavois­es­ti päät­tyy edelleen 68 ‑vuo­den ikään. Sopimuk­ses­ta en löytänyt main­in­taa muus­ta. Oliko asi­as­ta kir­jal­lis­es­ti jos­sain muual­la kuin puheissa?

    Eroamisikä nousee samaa tah­tia kuin alin van­hu­useläkeikä. Sopimuksesta:
    “Vaku­ut­tamisvelvol­lisu­u­den ja van­hu­useläk­keen yläikära­ja kytketään van­hu­useläk­keen alaikära­jaan siten, että näi­den ikära­jo­jen ero säi­lyy 5 vuote­na. Työ­sopimus­lain mukaista eroamisikään nos­te­taan vas­taavasti. Nämä ikära­jat tark­iste­taan kuitenkin täys­inä vuosina.”

  63. Liian van­ha:
    Ja 50–60-lukujen kansak­oulus­sa ei ollut päte­viä opet­tjia, sil­lä sodan aikana ja sen jäl­keen ei koulutet­tu opet­ta­jia korkeak­oulus­sa vaan kansak­oulun opet­ta­jat sai­vat pikak­oulu­tuk­sen­sa seminaareissa.Niinpä kansak­oulus­sa kurssit oli­vat sup­pei­ta ja yhden opet­ta­jan sivistyk­sen varassa.

    Aineopet­ta­jia ei juuri ollut kuin suuriss akaupungeissa.

    Kansak­oulunopet­ta­jia on men­nei­den vuosikym­menten koulu­tus­poli­ti­ikan ongelmista turha syyl­listää. He oli­vat koko sys­teemin selkäranka.

    Kansak­oulunopet­ta­jsem­i­naarin pääsye­htona oli 1950-luvulle saak­ka kansak­oulu ja 1960-luvul­la keskik­oulu. Hak­i­joi­ta oli paljon, ja val­i­tut oli­vat ikälu­okkansa parhaim­mis­toa. Sem­i­naari ei ollut mikään lyhyt oppi­laitos. Se kesti viisi vuot­ta, minä aikana yleis­sivistys­tä täy­den­net­ti­in perus­teel­lis­es­ti. Samal­la syven­nyt­ti­in musi­ik­ki- ja käsi­työ­taito­jen kehit­tämiseen, mihin pitkä opiskelu­ai­ka antoi hyvän mahdollisuuden.

    Heikkona kohtana oli­vat lähin­nä hos­pi­tan­tit, eli yliop­pi­laspo­h­jal­ta välit­tömästi sodan jäl­keen pikak­oulute­tut opet­ta­jat, joil­la opiskelu­a­jak­si riit­ti yksi vuosi.

  64. Liian van­ha: Koulute­tut kävivät oppik­oulun ja suurin osa niistä oli yksi­ty­isiä, jois­sa joudut­ti­in mak­samaan korkeitalukukausimaksuja,matkat piti mak­sa itse , samoin asum­i­nen, sil­lä oppik­oulu­ja oli har­vas­sa, ruo­ka oli mak­sullista , samoin kir­jat ja muut välineet.Isäni jou­tui mak­samaan n kol­men-neljänkuukau­den palkan koulu­tuk­ses­tani vaik­ka hän oli hyvä­tu­loinen toim­i­henkilö ja minä ain­oa lapsi. 

    Syr­jäseu­tu­jen las­ten koulunkäyn­ti oli tosi­aan vaikeaa. Sen sijaan, jos koulumat­ka oli järkevän mit­tainen tai kort­teeri jär­jestet­tävis­sä, ei raha muuten aset­tunut esteek­si. Val­tion­avun ehtona oli myös yksi­ty­i­sis­sä oppik­ouluis­sa vaa­timus vapaaop­pi­laski­in­tiöstä. Jois­sain kaupunkik­ouluis­sa vapaaop­pi­laik­si hak­i­joi­ta oli niin vähän, että kaik­ki hak­i­jat hyväksyttiin.

    Eikä se kort­teeri niin mah­do­ton ollut, jos oli tah­toa. Toinen isoisäni kävi kak­sivuo­tisen ammat­tik­oulun työsken­nellen samaan aikaan kort­teeri­paikan renk­inä. Kotona oli tuke­mas­sa leskiäi­ti ja viisi nuorem­paa sis­arus­ta, jot­ka myös aikanaan kävivät, isoisäni tuel­la, kouluja.

    Toki perusk­oulu on paljon parem­pi systeemi.

    Kansak­oulu muo­dosti umpiperän, jos­ta ei suo­raan päässyt mihinkään korkeam­paan opintoihin. 

    Opet­ta­jasem­i­naari­in pääsi kansakoulupohjalta. 

    Ammat­tik­oulu­un pääsi kansak­oulupo­h­jal­ta, mut­ta sin­nekin pääsi vain 20 % ikälu­okas­ta ja jos sieltä sai suosi­tuk­sen niin saat­toi pyrk­iä opis­to­ta­solle ja jos men­estyi sai suosi­tuk­sen pyrk­iä ylisopis­toon ja taas opin­not alkoi­vat alus­ta eli koulu­tus­putken pitu­us oli 13–15 vuot­ta eli valmis­tui yli 30-vuotiaana.

    Suosi­tuk­sen sai yksi luokas­ta, joten mitään suur­ta vir­taa noista ei syntynyt

    Eikä keskik­oulukaan taan­nut kuin oikeu­den pyrk­iä pyrk­iä opis­to­ta­solle. Yliopis­toon vaa­dit­ti­in yliop­pi­las­tutk­in­to, opis­to­ta­sol­ta pääsi kokeisi­in suosi­tuk­sel­la yksi luokasta 

    Siitä huoli­mat­ta “pitkä lin­ja” oli todel­li­nen vai­h­toe­hto. Vielä tänäänkin “pitkän lin­jan insinööri” tai vielä kovem­min, “pitkän lin­jan diplo­mi-insinööri” on sel­l­ainen kun­ni­a­n­i­mi, että me taval­liset tal­laa­jat hiljen­emme. Pitkä lin­ja ei ollut help­po, mut­ta ne, joil­la oli tah­toa ja lahjo­ja käy­dä se, ovat rautaisia ammattilaisia.

    Eikä työn ohel­la opiskelu oikein onnis­tunut sil­lä 50–60-luvuilla oli tiuk­ka luen­topakko eikä iltakursse­ja ollut. 70-luvul­la kuri höl­leni ja työssäkäyn­tikin onnis­tui jois­sain paikoissa 

    Kuinka­han Mauno Koivis­to luki itsen­sä muu­ta­mas­sa vuodessa yliop­pi­laak­si ja tohtorik­si koko ajan töitä tehden jo 1940-luvun lop­ul­la ja 1950-luvun alussa?

    Jos halusi myöhem­min koulu­un niin ensin piti käy­dä perusk­oulun oppimäärä täyteen
    , sen jäl­keen lukio ja sen jäl­keen pääsi yiopiston/opiston pääsykokeisi­in. Moni oli men­nyt töi­hin kesken kansak­oulun, joten taskus­sa ei ollut edes kansak­oulun päästötodistusta. 

    Iltalukio ja ‑perusk­oulu ovat olleet todel­lisu­ut­ta 1970-luvul­ta läh­tien. Jos on lahjo­ja, ei yliopis­ton pääsykokeis­sa ole mitään eri­tyisen vaa­ti­vaa. Niistä men­nään heit­tämäl­lä läpi. 

    Lisäk­si oli muitakin reit­te­jä, joista tärkein oli kansalaisopis­to. Sirola‑, Voion­maa- ja Alkio-opis­tot sekä eri­laiset kris­til­liset opis­tot koulut­ti­vat puolue- ja herä­tys­li­ikeak­ti­ive­ja näille urille.

    Koulu­tus­ta­so riip­puu 70% kotoan saaduista tues­ta­ja suurista ikälu­ok­ista har­va sai mitään tukea kotoa, suurin etu oli 100 metriä etu­matkaa, kun sodan käynyt isä antoi vauh­tia pystykorvalla 

    Tässä olet oike­as­sa. Koulu­tus­ta­so riip­puu ensi sijas­sa kodin anta­mas­ta tues­ta, mut­ta tuon tuen on olta­va aina vähin­tään henkistä. Pelkkä raha ei riitä eikä se ole edes vält­tämätön­tä, jos nuorel­la lahjo­ja on tarpeek­si ja kodil­la sivistys­tah­toa. Jos koti on sel­l­ainen kuin lopus­sa kuvaat, ei sieltä nykypäivänäkään tule koulunkävi­jää. Koulu jää kesken jääneeseen tai huonos­ti käy­tyyn amikseen. 

    Eläke­jär­jestelmän kannal­ta asia on sikäli merk­i­tyk­setön, että vaik­ka esimerkik­si syr­jäseudun lapselle koulu jäi hel­posti kansak­oulu­un, ei myöhempi koulunkäyn­ti opis­to­ta­soiseen tutk­in­toon ollut mitenkään mah­do­ton­ta. Opis­to­ta­soisel­la tutkin­nol­la saat­toi vielä 1970-luvul­la päästä kiin­ni ihan asial­liseen ansio­ta­soon ja kun­nioitet­tuun yhteiskun­nal­liseen ase­maan, sil­lä sää­tykier­to oli voimakas­ta ja toim­i­henkilölu­ok­ka kasvoi nopeasti. Toki huonoista oloista lähtevältä vaa­dit­ti­in suurem­pia lahjo­ja ja tah­don­voimaa kuin her­ran lapselta, mut­ta ei se mah­do­ton­ta ollut. Näin ollen, jos eläke jää pienek­si huonon koulu­tus­ta­son vuok­si, on suurin syypää lähin­nä peilin takana ja seu­raa­vat syypäät lapsuudenkodissa.

  65. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Syr­jäseu­tu­jen las­ten koulunkäyn­ti oli tosi­aan vaikeaa. Sen sijaan, jos koulumat­ka oli järkevän mit­tainen tai kort­teeri jär­jestet­tävis­sä, ei raha muuten aset­tunut esteeksi.

    Suuret ikälu­okat syn­tyivät ylipäätän­sä maaseudul­la, muut­to kaupunkei­hin alkoi paljon myöhem­min. Riip­puu siis aika paljon siitä, mitä sen aikaisel­la syr­jäseudul­la tarkoitetaan.

    Tiestö ja kalus­to sekä rauta- että maan­teil­lä oli­vat aivan muu­ta kun nyt. Jo 20 km:n koulumat­ka tarkoit­ti noin tun­tia, puolta­toista aamuin ja illoin, käytän­nössä paljon enem­män, sil­lä liiken­teen aikataulut täs­mät­ti­in työssä käyvien mukaan. Itsel­läni 50 km:n lukiomat­ka junal­la syn­nyt­ti 11 tun­nin koulupäivän.

    Kaik­ki oli mak­sullista ja nimeno­maan seteleil­lä mak­set­tavaa. Vapaaop­pi­laankin oli ostet­ta­va kir­jat itse ja mak­set­ta­va matkat, ruokailut, kort­teer­it jne. Per­heis­sä oli tyyp­il­lis­es­ti usei­ta lap­sia. Tämän seu­rauk­se­na maal­ta kotoisin ole­via pienvil­jeli­jä- ja työväestö­taus­taisia keskik­oul­u­laisia oli vähän, luki­o­lai­sista vielä vähemmän.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Toki huonoista oloista lähtevältä vaa­dit­ti­in suurem­pia lahjo­ja ja tah­don­voimaa kuin her­ran lapselta, mut­ta ei se mah­do­ton­ta ollut. Näin ollen, jos eläke jää pienek­si huonon koulu­tus­ta­son vuok­si, on suurin syypää lähin­nä peilin takana ja seu­raa­vat syypäät lapsuudenkodissa.

    Tarkoi­tatko täl­lä myös suurten ikälu­okkien per­heenäite­jä? Että heil­läkin oli käytän­nössä täy­det mah­dol­lisu­udet käy­dä työssä, koulut­tau­tua aikuisi­na ja ker­ryt­tää eläkettä?

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Eläke­jär­jestelmän kannal­ta asia on sikäli merk­i­tyk­setön, että vaik­ka esimerkik­si syr­jäseudun lapselle koulu jäi hel­posti kansak­oulu­un, ei myöhempi koulunkäyn­ti opis­to­ta­soiseen tutk­in­toon ollut mitenkään mahdotonta.

    Tot­ta, sil­lä koulu­tus­ta vaille jääneet kyvykkäät maaseudun nuoret aikuiset, varsinkin miehet, ratkaisi­vat ongel­man muut­ta­mal­la Ruot­si­in. Siel­lä fir­mo­jen sisäisen koulu­tuk­sen kaut­ta he sai­vat nopesti ammat­ti­tutkin­non ja pää­sivät myöhem­min yllät­tävän usein pomoik­si ja jopa keskijohtoon. 

    Jos halu­aa tutus­tua elämään 50…60-lukujen Suomes­sa, romaane­ja löytyy.

  66. Tiedemies: yhteiskun­ta on kehit­tynyt pis­teeseen jossa
    mata­lan tuot­tavu­u­den työn tek­i­jöitä ei oikeas­t­aan tarvi­ta mihinkään raha­nar­voiseen ellei
    tuot­tavu­usero ala näkyä palkkaeroissa.

    Eli kuten sanoin, ide­olo­gian mukaan työn tar­jon­nas­sa ei voi olla ongelmia kos­ka työt­tömiä on paljon. Muu­ta ei saa sanoa. 59-vuo­tias pitkäaikaistyötön raken­nusa­pumies on ihan vain pien­tä tuk­i­toimea vaille valmis koodaa­maan ja markki­noimaan seu­raa­van Angry Birdsin.

    Ensin­näkin mata­lan tuot­tavu­u­den työn veroki­ila pitäisi saa­da olemat­tomak­si. Yhteiskunnal­ta pitäisi tul­la selvä viesti, että se, että minä käyn kastele­mas­sa kukat teil­lä ja sinä käyt leikkaa­mas­sa mei­dän nur­mikon on täy­si­val­tais­ten yhteiskun­nan jäsen­ten lisäar­voa tuot­tavaa toim­intaa eikä veronkier­toa ja/tai puuhastelua joka ei oikeu­ta täysimääräiseen yhteiskun­nan jäsenyy­teen sosi­aal­i­turvi­neen päivineen.

    Toisek­si tarvi­taan euron rin­nalle jous­tavampi raha. Siis mark­ka euron rin­nalle tili­val­u­u­tak­si ja Suomen Pankille työl­lisyys­man­daat­ti inflaa­tioman­daatin sijaan.

    Lud­di­itit ovat olleet väärässä jo sato­ja vuosia, mut­ta vuosi vuodelta olen alka­nut pelätä enem­män, että tuo väärässä olem­i­nen ei tai­da jatkua loputtomiin.

  67. Vapaaop­pi­la­s­paikko­ja oli yksi per luok­ka . Meitäkin oli 45 luokalla.

    Eikä vapaaop­pi­las tarkoit­tanut muu­ta kuin ettei tarvin­nut mak­saa lukukausi­mak­sua. Kir­jat, matkat, asumisen, ruokailu etk piti mak­saa edelleen

    Eikä se, että joku pääsi eteen­päin tarkoit­tanut, että jatko-opin­topaikko­ja olisi tul­lut lisää. Jos joku men­estyi koval­la työl­lä niin hän syr­jäyt­ti vain jonkun toisen , edelleen yliopis­toon pääsi se sama pieni määrä ikäluokasta.

    Niin­pä val­taosa suurista ikälu­ok­ista on itseop­pinei­ta ja kun olisi pitänyt kil­pail­la nuorem­pi­en koulutet­tu­jen kanssa niin moni hävisi,kun puut­tui muodolli­nen pätevyys.

    Esim Opet­ta­jis­sa oli näitä muodol­lis­es­ti epäpäte­viä ja kun pätevä ilmaan­tui hak­i­jak­si niin epäpätevä lensi pihalle. Epäpäte­viä sai vain vuo­den sopparin. 

    Niin­pä moni suurten ikälu­okkien edus­ta­ja jou­tui kortis­toon ennen eläkeikää kun pätevyys­vaa­timuk­sia kiristettiin

  68. OS:” Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhemmin.”

    Tarkoitit kai, että on päästetty.

    Saat­taa olla nuorem­mille ikälu­okille ihan hyödyk­si. Eli­na Haavio-Man­ni­la et al. tutkimuk­sen mukaan suuret ikälu­okat eivät ole olleet eri­tyisen itsekkäitä. 

    http://www.researchgate.net/…Suuret…ja…/02e7e51be061bd425d000000

  69. “Etenkin voi vähän har­mit­taa, jos on syn­tynyt 31.12.1986 ja men­nyt nuore­na töihin…
    Ymmärsinkö jotain väärin?”

    Vuon­na 1986 syn­tynyt pääsee eläk­keelle joskus 40‑, 50- tai 60-luvul­la.. Siihen men­nessä tääl­lä kerkeää olla kymme­nen hal­li­tus­ta säätämässä ties mil­laisia eläk­er­atkaisua, saat­taa­pa olla ettei ole eläkeikää tai eläk­er­a­has­toa enää noina päiv­inä, ehkäpä eläkeikäiset elävät kansalais­pal­ka­lla, kuka tietää. Tule­vaisu­u­teen voi onnek­si vaikuttaa.

  70. az: Yhteiskun­ta tulee taval­laan repeämään työ- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti, eikä kaikkia ihmisiä pystytä lop­ul­ta mah­dut­ta­maan yhden­mukaisten mallien ja jär­jestelmien alle ero­jen kärjistyessä.

    Perus­tu­lo.

  71. Tapio: Kaik­ki oli mak­sullista ja nimeno­maan seteleil­lä maksettavaa. 

    Aukaisen tätä asi­aa sil­lä, että tuo­hon aikaan käytän­nöl­lis­es­ti kaik­ki maaseudun per­heet, muutkin kuin maanvil­jeli­jät, eliv­ät osak­si luon­taistaloudessa. Oli vähin­tään pot­tumaa, usein myös solkku­ja syövä sika joulu­un asti. Seteleistä oli iso puute.

    Siihen aikaan muu­ta­mat viran­halti­jat, mm kun­nan­lääkärit, sai­vat suuren osan tulois­taan toimen­pide­palkkioina. Asi­akkaiden luon­taistalous johti siihen, että jos rahaa ei ollut, mon­et heistä hyväksyivät mak­suk­si myös luon­non­tuot­teet: “No, jos tuot syksyl­lä riekon…tai hirvenlavan…tai ensi syksynä hehdon pottuja.…pari ämpäril­listä mustikkaa… ämpäril­lisen hilloja…tms”

    Näitä kaikkia hyödykkeitä tuli heille yllin kyllin, mut­ta oli­han niille vas­taan­ot­ta­jia, suku­laisia tai ostajia.

    En tiedä tilas­to­ja, mut­ta väitän, että rahat­aloudel­lises­sa mielessä Suomen maaseu­tu oli 50…60-luvuilla absolu­ut­tisen köy­hää ver­at­tuna län­tisi­in maihin.

  72. Liian van­ha
    Eikä se, että joku pääsi eteen­päin tarkoit­tanut, että jatko-opin­topaikko­ja olisi tul­lut lisää. Jos joku men­estyi koval­la työl­lä niin hän syr­jäyt­ti vain jonkun toisen , edelleen yliopis­toon pääsi se sama pieni määrä ikäluokasta.

    - — leikattu — -

    Esim Opet­ta­jis­sa oli näitä muodol­lis­es­ti epäpäte­viä ja kun pätevä ilmaan­tui hak­i­jak­si niin epäpätevä lensi pihalle. Epäpäte­viä sai vain vuo­den sopparin. 

    Niin­pä moni suurten ikälu­okkien edus­ta­ja jou­tui kortis­toon ennen eläkeikää kun pätevyys­vaa­timuk­sia kiristettiin 

    Ei tämä tilanne ole muut­tunut mihinkään. Yhteiskun­nas­sa eten­e­m­i­nen on suures­sa mit­takaavas­sa nol­la­summapeliä, sil­lä joku jää aina poh­jalle. Jos yliopis­to­jen sisäänot­to on 20% ikälu­okas­ta, 80 % ei pääse yliopis­toon. Tämä ei silti tarkoi­ta, ettei mah­dol­lisu­ut­ta olisi ollut. Se on ollut, ja sen on saanut joku toinen, joka on tehnyt sen eteen paljon töitä. Ei se opiskelu ole help­poa edes her­rain lap­sille. Sää­tykier­to toimii myös alaspäin.

    Syr­jäseu­tu­jen tilanteen maalaat kyl­lä liian kat­tavak­si kuvak­si Suomen kansas­ta. Todel­lisia ongelmia koulu­tielle pääsyssä oli ennen perusk­ouku­jär­jestelmää lähin­nä Lapis­sa, Koil­lis­maal­la, Kain­u­us­sa, Savos­sa ja Pohjois-Kar­jalas­sa. Yli puo­let Suomen kansas­ta asui jo 1940-luvul­la Etelä-Suomes­sa, jos­sa juuri kenellekään ei ollut mah­do­ton­ta käy­dä koulua. Ja lisäk­si: sille peräkylän lapsellekin olisi ollut aikuisu­u­den kyn­nyk­sel­lä mah­dol­lista muut­taa kaupunki­in, men­nä työhön ja opiskel­la samal­la työväenopis­tossa tai iltak­oulus­sa tai vaik­ka liit­tyä ammat­tiosas­ton opin­topi­iri­in. Eli jos opiskelu ei ole myöhem­minkään mait­tanut, kyse on läh­es aina ollut henkilöko­htais­es­ta valinnasta.

    Opet­ta­jien tapauk­ses­sa en ymmär­rä, mitä väärää tapah­tuu, kun epäpätevä opet­ta­ja saa lähteä. Koulu­un tulee palkata päte­viä opet­ta­jia, jos heitä on vain saatavil­la. Tämä on las­ten ja yhteiskun­nan etu. Edellen on voimas­sa mainit­se­masi laki, ettei epäpätevää opet­ta­jaa saa palkata yli vuodek­si ker­ral­laan, jot­ta pätevät voisi­vat syr­jäyt­tää hei­dät viran­täytöis­sä. Jos joku on niin moraali­ton tai epä­toivoinen, että ryhtyy lap­sia opet­ta­maan, vaikkei ole pätevä, pitää ymmärtää, ettei pesti ole vakituinen.

    Jos suuri­in ikälu­okki­in kuu­luneen epäpätevän opet­ta­jan syr­jäyt­ti nuorem­pi pätevä, on tämä osoi­tus posi­ti­ivis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Suo­mi vauras­tui ja saati­in enem­män päte­viä opet­ta­jia. (Sen sijaan kukaan opet­ta­ja ei ole koskaan menet­tänyt aiem­paa pätevyyt­tään, kun pätevyys­vaa­timuk­sia on muutet­tu. Niis­sä on aina siir­tymäsään­nök­set. Jos on joskus ollut pätevä, on aina pätevä.)

  73. Ihmisen muisti on valikoi­va ja kun on elänyt hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa niin ei muista tai käsitä ‚mil­lainen yhteiskun­ta Suo­mi oli 50–60-ja vielä 70-luvullakin.

    Suo­mi oli tuol­loin Euroopan taka­pa­ju­la, pääelinkeinot oli­vat maanvil­je­ly ja met­sä­talous. Suo­mi oli myös täy­delli­nen luokkay­hteiskun­ta ja koulu­tus oli yksi keino ylläpitää luok­ka jakoa.

    Niin­pä koulu­tuskin oli hier­arki­nen ja eri­ar­vois­ta­va, osa luokka­jaon ylläpi­toa. Niin­pä koulu­tus sisäl­si umpiper­iä: kansak­oulupo­h­jal­ta pääsi ammat­tik­oulu­un, mut­ta sin­nekin pääsi vain mur­to-osa ikälu­okas­ta. Sekatyömiehek­si tai maat­alouteen rengik­si ei laa­jaa koulu­tus­ta tarvittu.

    Kansak­oulupo­h­jal­ta ei ollut asi­aa opi­to­ta­solle, siihen vaa­dit­ti­in keskik­oulu. Ammat­tik­oulus­ta pääsi opis­toon tai oikeam­min pyrkimään 1–2 paras­ta luokalta.

    Kansak­oulupo­h­jal­ta pääsi vain ‚jos oli luot­to­van­ki eli sai paljon suosi­tuk­sia. Isäni pääsi tätä reit­tiä eteen­päin. Mut­ta vain pääsykokeit­ten kaut­ta, ei siis automaattisesti.

    Opis­to­ta­sol­ta pääsi eteen­päin vain lukion kaut­ta tai 1–2 sai suosi­tuk­set , joil­la sai oikeu­den pyrk­iä yliopistoon

    Eli tämä sivu­vir­ta oli todel­la pieni eikä se lisän­nyt ikälu­okan koulu­tus­määriä vaan oli nollasummapeliä.

    Vas­ta perusk­oulu 70-luvul­la avasi mah­dol­lisu­udet , mut­ta vain perusk­oulun käynneille

    Suomes­ta tuli euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio vas­ta 80-luvul­la, Suo­mi oli viimeinen län­si-Euroopan maista

  74. Mauno Koivis­ton his­tori­ikin mukaan hän kävi Turus­sa iltaop­pik­oulua. Oppik­oulu­jen his­to­ri­an mukaan ensim­mäi­nen iltaop­pik­oulu perustet­ti­in 20-luvul­la Helsinki­in ja ensim­mäi­nen Helsin­gin ulkop­uo­li­nen Lah­teen 1963. Turus­sa iltaop­pik­oulu aloit­ti 1964,joten Koivis­to ei käynyt ainakaan tätä.

    Mut­ta sodan käyneille nuo­rille jär­jestet­ti­in pikak­oulu­tus­ta , edel­ly­tyk­senä olive kesken­jääneet opin­not oppikoulussa/lukiossa, joten Kysessä lie­nee ollut täl­lainen ylimääräi­nen koulu­tu. Ikälu­okan koulu­tusastet­ta se ei nostanut.

    Iltak­oulus­sa ilmaan­tui jonkin ver­ran 60- luvun lop­ul­la, mut­ta kansak­oulun käyneen piti ensin suorit­taa keskik­oulua kolme vuot­ta ja sen jäl­keen lukio kolme vuot­ta ja päälle yliopis­to saman ver­ran eli 12 vuo­den lukuput­ki. Kun siihen aikaan työvi­ikko oli 6‑päiväunet ja työ­tun­te­ja jotain 46–48 niin har­va jak­soi puur­taa 70–80 tun­nin viikkoja.

    Useim­mat iltaop­pik­ouluis­takin oli­vat yksi­ty­isiä, mut­ta ei se val­tion koulu­jaan juuri halvem­pi ollut, lukukausi­mak­su oli pienempi.

    Iltalukioverkkokin oli har­va, omasa oppik­oulus­sa ollut oli läänin ain­oa , oppi­lai­ta 30 luokkaa, siis sisäänotto, 

    Koulu­tus ei ole ollut kovin korkeil­la pri­or­i­teeteista ennen kuin 80-luvun jäl­keen. Suo­mi saavut­ti muiden län­si­maid­en tason peru­sopiskelu­vu­o­sis­sa vas­ta 2010

    http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12–10_004.html?s=0

  75. Tässä puhutaan enem­män etu­ud­es­ta kuin sen kus­tan­nuk­ses­ta. Uusi eläke­jär­jestelmä pyrkii rajoit­ta­maan eläkekus­tan­nuk­sen jo sovit­tuun 24,4 %:in brut­topalka­s­ta (nyt 23,6 %).

    4000 kuus­sa ansait­se­van työn arvos­ta veloite­taan siis ton­ni kuus­sa, jo nyt. Minkähän­lainen van­hu­u­den­tur­va syn­ty­isi, jos saisi tuon käyt­tää asun­to­lainan kuukausi­mak­su­un? Entä pien­i­t­u­loinen 1600 kuus­sa ansait­se­va, jol­ta menee 400 euroa/kk tähän mak­su­un, saisi­han ilmankin takuueläkkeen?

    Jär­jestelmään alus­ta kuu­lunut, joka sai v. 2001 päät­tyneestä työ­suh­teestaan 60 %:n eläk­keen, oli mak­sanut eläke­mak­sua keskimäärin 12,06 % vuodessa. Onko tämä puo­let 24 %:sta vai ei, siinä kysymys? Nykyi­nen eläke­mak­su kuluu läh­es kokon­aan näi­den eläkkei­den hoitoon.

    Vuon­na 2001 päät­tyneestä työ­suh­teesta las­ket­ti­in eläkepalk­ka työ­suh­teen lop­pu­vu­osien ansioista. Yhdel­lä työ­nan­ta­jal­la pysynyt sai kohoa­van palkkake­hi­tyk­sen aikana huo­mat­tavasti parem­man eläk­keen kuin työ­paikkaa vai­h­tanut. Tämä etu oli niin suuri, että juopoinkin kapteeni siir­ret­ti­in kol­le­giaaliseti majur­in­vakanssille lop­pu­vu­osik­si. Esimerk­ki: jos työu­ran palk­ka nousi kahdes­ta ton­nista neljään ton­ni­in on 60 % keskimäärin 1800 kuus­sa mut­ta lop­pu­palka­s­ta 2400 euroa, siis 80 % keskipalka­s­ta. Sik­si jopa superkart­tuma oli tyyp­il­liselle Akavalaiselle heiken­nys kun samal­la siir­ryt­ti­in koko työu­ran eläkkeeseen.

    Uusi jär­jestelmä on turhan antelias nos­taes­saan eläkepalkan brut­topalkan tasalle ja turhan tiuk­ka kiristämäl­lä eläkeikää tule­vaisu­udessa yli 65:n. Nykyisen kaltainen jous­to olisi ollut mielestäni parem­pi, ehkä siten, että ehdo­tuk­sen mukainen eläkeikä olisi täy­den eläk­keen normieläkeikä mut­ta valin­nan­va­paus olisi jätet­ty kansalaisille.

    Työeläke­jär­jestelmää luo­taes­sa palkat oli­vat lähel­lä selviy­tymis­ra­jaa, nyt 60 % on keski­t­u­loiselle käypä eläke­ta­so ja liikaakin, sil­lä kun (1) elinikä on ensisi­jais­es­ti perin­nölli­nen omi­naisu­us ja (2) ter­veys on sidon­nainen tulota­soon niin eläke­jär­jestelmä on tulon­si­ir­to huonoper­imäisiltä pien­i­t­u­loisil­ta hyväper­imäisille korkea­palkkaisille joten alem­pikin työeläke kansaneläk­keen päälle riittäisi.

  76. tcrown: Ensin­näkin mata­lan tuot­tavu­u­den työn veroki­ila pitäisi saa­da olemattomaksi. 

    En ole eri mieltä. Tarkalleenot­taen, olen sitä mieltä, että veroki­ilan sijaan pitäisi pikem­minkin olla “verovipu”. Vihrei­den ja muiden esit­tämä perus­tu­lo­ma­lli jos­sa mar­gin­aali on heti lähtöön­sä sen 40% paikkeil­la, on mieletön. 

    Pikem­minkin perus­tu­lon pitäisi olla hyvin mata­la, san­o­taan 300 euroa kuus­sa. Tämän päälle veronalais­es­ta tulosta menisi ‑20% (juuri niin, ‑10%) veroa johonkin 500 euroon asti kuus­sa. Seu­raa­va pro­gres­sio­por­ras olisi vaik­ka 0% 1000 euroon asti. Eli kun brut­topalk­ka on 1000 euroa, käteen jäisi 1400 euroa kuus­sa. Sen yli menevältä vaik­ka 40% mar­gin­aali. 3000 euron palka­s­ta jäisi siis käteen 2600, ja 4000 euron palka­s­ta 3200 jne. Para­metrit voi säätää miten halu­aa, mut­ta tässä mallis­sa siis 2000 euron brut­topalk­ka tulee käytän­nössä verottomana. 

    Siir­tymä­vai­heen jär­jeste­ly: Tämä on (mutatis mutan­dis) tar­get­ti vaik­ka 10 vuo­den päähän. Joka vuosi tehdään tark­istus veroast­eikkoon kohti tätä. Asum­istuet ja vas­taa­vat jäädytetään nyky­ta­solle ja asteit­tain inte­groidaan perus­tu­loon ja eläkkeisi­in niin, että ennustet­tavu­us säi­lyy. Aivan kuten san­ot­ti­in ettei asun­tove­lan korkovähen­nyk­ses­tä “voi” luop­ua, niin nyt siitä on höylät­ty jo iso osa pois, eikä mitään sen kum­mem­paa pahaa ole tapah­tunut. Tässä on ihan sama juttu.

  77. “Nais­ten ase­ma tässä vähän heikke­nee, kos­ka naiset ovat nyt voineet paika­ta las­ten takia lyhen­tynyt­tä työu­raansa ja heiken­tynyt­tä eläket­tä tehokkaasti superkart­tumal­la. Tämä on ongel­ma, mut­ta se pitäisi kor­ja­ta per­he­vap­aiden eläke­tur­vaan kohdis­te­tu­il­la täs­mä­toimil­la eikä kaikille tule­val­la superkarttumalla.”

    Uud­is­tuk­sen ongel­ma ovat JO lähel­lä eläkeikää ole­vat naiset, joille ei per­he­vap­aista ole kohdis­tunut eläke­tur­vaa lainkaan. Esim. eräs tut­tu nainen oli töis­sä nuores­ta 23-vuo­ti­aak­si, minkä jäl­keen hän opiske­li tutkin­non. Sit­ten hän siir­tyi työelämään, jon­ka jäl­keen hän hom­masi usei­ta lap­sia, ja oli 15 vuot­ta pois työelämästä per­he­vap­ail­la, kuvitellen ehtivän­sä ker­ryt­tää vielä eläket­täkin. Per­he­vap­aat päät­tyivät ennen vuot­ta 2005, jon­ka jäl­keen niistä on alka­nut ker­tyä eläket­tä. Myös nuoru­u­den työu­ra päät­tyi 23-vuo­ti­aana, eli eläke jäi siltäkin ajal­ta saa­mat­ta. Mil­lä ihmeel­lä täl­laises­sa tilanteessa ole­va voi ker­ryt­tää elinkelpoista eläkettä?

    Yhteiskun­nalle hän on tuot­tanut paljon sekä tule­vien sukupolvien eläk­keen mak­sajia että tehnyt paljon töitä. Mut­ta eläket­tä on ker­tynyt aika vähän. Vaik­ka per­he­vap­aiden ker­tymis­malli nyt kor­jat­taisi­in, se kos­kee vain uud­is­tuk­sen jäl­keen per­he­vap­ai­ta pitäviä, eli vaikut­taa vas­ta kym­me­nien vuosien päästä eläk­keelle pää­se­vien nais­ten eläkkeisiin.

  78. Saara: Perus­tu­lo.

    (Menee jo kauas eläkkeistä, mut­ta menköön.)

    En usko, että on ole­mas­sa mitään help­po­ja ratkaisu­ja. Seu­raavien 50 vuo­den aikana luokkay­hteiskun­ta saat­taa pala­ta erit­täin rajul­la voimal­la. Pidän sitä hyvin todennäköisenä.

    Luokkay­hteiskun­ta ei palaa muodoltaan niinkään aris­tokraat­tise­na, por­var­il­lise­na tai kap­i­tal­is­tise­na vaan hyvin mer­i­tokraat­tise­na, jopa biologisena.

    Teknolo­gia tulee kor­vaa­maan vähem­män älyä, opiskelua ja luovu­ut­ta edel­lyt­tävää työtä. Etenkin mies­val­taisil­la aloil­la, mikä on tärkeä huo­ma­ta. Hoi­va-aloil­la tulee aina ole­maan run­sas kysyn­tä työvoimas­ta, sil­lä siinä mis­sä koneet ehkä jon­ain päivänä rak­en­ta­vat talo­ja ilman raken­nus­miehiä, ei kone voi kor­va­ta hoito- ja hoi­va-alo­jen inhimil­lisen vuorovaiku­tuk­sen tärkeyttä.
    Hoito- ja hoi­vatyöt ovat kuitenkin usein kuor­mit­tavia ja henkises­ti raskai­ta, eikä siten kansalais­palk­ka voi nous­ta niihin (ja vas­taavi­in) ver­rat­tuna liian houkuttelevaksi

    Jos ja kun tule­vaisu­u­den työ­paikat jonkun vuosikymme­nen päästä tule­vat ole­maan suurelta osaltaan korkean älyl­lisen ja luo­van osaamisen työ­paikko­ja, ja älykkyys ja luovu­us ovat vah­vasti syn­nyn­näisiä omi­naisuuk­sia, niin mikä on niiden ihmis­ten, etenkin miesten, ase­ma, jot­ka eivät näi­hin töi­hin yksinker­tais­es­ti kykene?
    Moniet­ni­sis­sä yhteiskun­nis­sa kysymys voi entis­es­tään kärjistyä.

    Yleinen vas­taus on, että aina on löy­tynyt kor­vaavaa työtä. Mut­ta tämä ei ole vält­tämät­tä luon­non­la­ki, johon ei jos­sain välis­sä tulisi äkil­listä poikkea­maa tai pysähdys­tä, tien päätepis­tet­tä, jos­sa teknolo­gia on tehnyt ruumi­il­lisen ja alhaisen osaamis­ta­son työn kysyn­nän hyvin vähäisek­si. Ja entä jos merkit­tävästä osas­ta väestöä ei ole muuhun työhön? Ainakaan tasol­la, jol­la hei­dän työlleen olisi kysyn­tää? Mitä he tekevät? Mon­en itses­tään selvyytenä pide­tyn arvon ja asen­teen pitää ehkä muuttua.
    Aiem­min olin vah­vasti sitä mieltä, että yhteiskun­ta toimisi parem­min talous­lib­er­aalimpana, mut­ta futur­ol­o­giset näkökul­mat ovat kyseenalais­ta­neet tämän käsi­tyk­seni pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Täl­lä het­kel­lä vah­va vas­taus on yksiselit­teis­es­ti ‘en tiedä’.

    Työ on kuitenkin use­alle ihan psyykkises­tikin keskeinen sisältö elämässä, jotakin, minkä kaut­ta kokea omaa merk­i­tys­tään ja saa­da arvos­tus­ta yhteisön jäse­nenä. Jonkin muun pitäisi täyt­tää ja kor­va­ta tämä funk­tio tule­vaisu­u­den rak­en­teel­lis­es­ti työt­tömille. Jot­ta he eivät kok­isi itseään osat­tomik­si, syr­ji­tyik­si tai huonom­mik­si ihmisinä.

    Samaan aikaan ihmiset, jot­ka kehit­televät yhteiskun­taa yhä enem­män pyörit­tele­viä konei­ta, omis­ta­vat niitä kehit­tele­viä yri­tyk­siä, tule­vat saa­maan hyvin voimakkaan ase­man. Erot voivat kär­jistyä globaal­is­tikin, jos robot­it ja 3D-tulostus jos­sain vai­heessa halvemp­ina vai­h­toe­htoina kor­vaa­vat kehit­tyvän maail­man hikipa­jat ja tehtaat. Sil­loin tuotan­to palaa takaisin kehit­tyneisi­in mai­hin, mut­ta ei juuri työ­paikko­ja synnyttävästi.
    Sil­loin glob­al­isaa­tionkin moot­torista menee keskeinen osa rikki.

    Toisaal­la tieteessä voidaan esimerkik­si kehitel­lä hyvin kalli­ita hoito­ja, jot­ka paran­ta­vat ihmisen omi­naisuuk­sia ja kykyjä, niin elävien kuin syn­tyvien (design­er-vau­vat) ja piden­tävät elinikää. Täl­lainen voisi entis­es­tään lisätä kahtiajakoa.

    (Oma lukun­sa ovat vielä eri­laiset joukko­tuhon­nan poten­ti­aalit, mitä uudet teknolo­giat voivat ava­ta, mut­ta se on ohi tämän kysymyk­sen. Ellei sit­ten turhau­tunei­den tai fun­da­men­tal­is­tis­ten nuorten miesten fan­ta­siois­sa. Tai vastapain­on­aan kaikkialle ulot­tuvan vakoilu- ja tarkkailukoneiston.)

    Toki me olemme näis­sä kehi­tysku­luis­sa vielä vai­heessa ‘ennen T‑Fordia’, mut­ta ne ovat uskoak­seni todel­lisia ja tämä maail­ma voi parin sukupol­ven päästä olla tun­nistam­a­ton nykyiseen nähtynä. 

    Jos tämä kehi­tys on todel­li­nen ja tulee tapah­tu­maan, niin miten siihen pystyt­täisi­in vas­taa­maan yhteiskun­ta­rauha ja yhteiskun­ta­sopimus säi­lyt­täen? On myös otet­ta­va huomioon vas­taus, että ei voida.

  79. Tiedemies: Tarkalleenot­taen, olen sitä mieltä, että veroki­ilan sijaan pitäisi pikem­minkin olla “verovipu”. Vihrei­den ja muiden esit­tämä perus­tu­lo­ma­lli jos­sa mar­gin­aali on heti lähtöön­sä sen 40% paikkeil­la, on mieletön.

    Kiitos, onpas virk­istävän uusi aja­tus (siis ainakin min­ulle). Enkä edes äkkiä kek­si mik­si tuo olisi tyh­mä. Lähin­nä reikää on se, että kak­si pum­mia päät­tävät mak­saa toisilleen palkkaa tekemät­tä mitään negati­ivisen tuloiveron mak­si­moidak­seen, mut­ta en nyt osaa tuo­ta kovin isona ongel­mana pitää ainakaan äkkiseltään.

  80. Poju Antsa­lo:
    Kor­jaako tämä eläkeiän nos­to oikeasti mitään ongel­maa? Eihän työuria voi piden­tää, jos työtä ei ole tarpeeksi… 

    Eläk­keelle lähdön yläikära­jan nos­to kor­jaa ongel­maa, kos­ka on niitä joi­ta tarvi­taan ja jot­ka halu­a­vat tehdä töitä pitkään. Tiedän, että heitä on ainakin yksi­ty­isyrit­täjinä ja yliopistolla. 

    Eläkeiän alaikära­jan nos­to ei ainakaan kor­jaa mitään. Meil­lä on jo nyt joitakin ammat­te­ja, joista ei lähde­tä van­hu­useläk­keelle, vaan sairaseläk­keelle. Nyt niitä vain tulee lisää. Yht­enäi­nen eläkeikä on tasa-arvon irviku­va, varsinkin kun tiedän taloudel­lis­ten laskelmien päätök­sen takana ole­van virheellisiä.

  81. az: Jos tämä kehi­tys on todel­li­nen ja tulee tapah­tu­maan, niin miten siihen pystyt­täisi­in vas­taa­maan yhteiskun­ta­rauha ja yhteiskun­ta­sopimus säi­lyt­täen? On myös otet­ta­va huomioon vas­taus, että ei voida.

    Tek­stis­säsi on paljon tärkeitä pohd­in­to­ja, ja ain­oa mah­dolli­nen järkevä vas­tauskin niihin: “en tiedä”. Ei kukaan tiedä.

    Perus­tu­loa pidän opti­maalise­na keinona hal­li­ta tilan­net­ta aikana, jol­loin olemme siir­tymässä kohti kuvailemi­asi mah­dol­lisia ske­naar­i­oi­ta. Se vapaut­taa ihmisiä suun­tau­tu­maan enem­män sel­l­aiseen tekemiseen, mikä itselle tun­tuu motivoival­ta ja mielekkäältä, ja tämä puolestaan johtaa niihin tule­vaisu­u­den töi­hin, joista kukaan ei täl­lä het­kel­lä tiedä vielä mitään. Ainakin huo­mat­tavasti nyky­mallia tehokkaam­min. Nyky­mallis­sa­han ihmisiltä pyritään viemään vapaus joko liian työn­teon tai sit­ten työt­tömyy­den ora­van­pyörässä juok­semisen johdosta.

    Toki perus­tu­lon tulee olla selvästi kokopäivä­työstä saatavaa ansio­ta pienem­pi, jot­ta sen voi rahoit­taa ja jot­ta moti­vaa­tio tehdä (myös) ansio­työtä säi­lyy. Silti se ratkai­sisi ker­ral­la monia nyky-yhteiskun­nan vaikeim­mista hyv­in­voin­ti­in liit­tyvistä kysymyk­sistä, ja yksinker­tais­taisi merkit­tävästi myös tätä avauk­sen aiheena ole­vaa eläke­hässäkkää (tai tar­joaisi mah­dol­lisu­u­den yksinker­tais­taa sitä).

Vastaa käyttäjälle ilkka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.