Kummallinen esitys kiinteistöverosta

Hal­li­tus esit­tää kiin­teistövero ylä- ja alara­jo­jen nos­tamista. Hyvin kan­natet­ta­va esi­tys, mut­ta lop­pu on jär­jetön.  Tästä aiheutu­va lisä­tu­lo vähen­netään kun­tien val­tiono­suuk­sista. Ylära­jas­ta koitu­va lisä­tu­lo arvioidaan ja vähen­netään tasais­es­ti kaik­il­ta, mut­ta alara­jan nos­tos­ta kat­so­taan, mitkä kun­nat joutu­vat nos­ta­maan kiin­teistöveroa, ja ne joutu­vat tilit­tämään koko vero­pros­entin nousus­ta aiheutu­van tulon valtiolle.

Näin syn­tyy tilanne, että kahdes­ta kun­nas­ta, joil­la on vuon­na 2015 sama kiin­teistövero­pros­ent­ti, toinen saa pitää rahan kokon­aan ja toinen joutuu tilit­tämään siitä osan val­ti­olle, kos­ka täl­lä jälkim­mäisel­lä kun­nal­la oli vuon­na 2014 alem­pi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Luulisi perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden älähtävän vähemmästäkin.

Min­ua ei var­maan ole koskaan syytet­ty Espoon etu­jen ajamis­es­ta, joten nyt voin nyt jäävit­tömänä sanoa, että esi­tys on epäloogi­nen, epäoikeu­den­mukainen ja aika avu­ton. Aika pien­ten raho­jen takia tehdään käsit­tämätön lainsäädännöllinen.

Kiin­teistöveron pitäisi  ehdot­tomasti jäädä kyseisen kun­nan rahak­si ilman mitään kun­tienkaan välistä tasaus­ta. On ymmär­ret­tävää, että kansalaiset osal­lis­tu­vat yhteisi­in menoi­hin suh­teessa tulota­soon­sa. Niin­pä on  perustel­tua siirtää rahaa kun­nista, jos­sa asuu suu­rit­u­loisia kun­nille, jois­sa asuu pien­i­t­u­loisia. Kiin­teistövero mit­taa menon suu­ru­ut­ta. Kansalaiset mak­sa­vat kiin­teistöveroa sitä enem­män, mitä kalli­im­paa on asum­i­nen. Mik­si kahdes­ta samal­la tulota­sol­la olev­as­ta sen, jon­ka asum­i­nen on kalli­im­paa, pitäisi mak­saa tulotasaus­ta sille, jon­ka asum­i­nen on halvem­paa. Sik­si kiin­teistöveron ei tule osal­lis­tua vero­tu­lo­jen tasauk­seen eikä sil­lä pitäisi ylipäätään rahoit­taa val­tion menoja.

37 vastausta artikkeliin “Kummallinen esitys kiinteistöverosta”

  1. On surullista, että Espoon kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa maa­han­muut­ta­jien las­ten­vaunut on suurin puheenai­he, kun samanaikaises­ti val­tio tekee tuol­laisen yhtä kun­taa sor­ta­van kaap­pauk­sen. Surkuhu­paisan asi­as­ta tekee se, että päämin­is­teri on espoolainen;-)

  2. Jos hal­li­tuk­sen esi­tys on noin huono, eduskun­ta ei sitä var­maan myöskään esite­tyssä muo­dos­saan hyväksy. Lain­valmis­telun laatun heikken­e­miselle ei näy pohjaa.

  3. Kun­tien kan­nat­taa houkutel­la asukkaita/yrityksiä alhaisel­la kiin­teistöverol­la, jos korkeampi taso ei edes hyödytä kuntaa.

  4. Olen tästä sil­lä taval­l­la kokon­aan eri mieltä, että kiin­teistöveron tul­si tuloutua suo­raan val­ti­olle. Tosin jos muu­tos tehdään kuvat­ul­la taval­la, kohtelee se kun­tia epäoikeudenmukaisesti.

    Mik­si kiin­teistövero kuu­luu val­ti­olle? Veron suuri tuot­to ker­too vau­raud­es­ta. Kun­nan tehtävät taas pain­ot­tuvat vähä­varaisi­in joten kun­nan rahoi­tus ei saisi olla riip­pu­vainen avun tarvit­si­joiden vauraudesta.

    Kiin­teistövero on omaisu­usvero joka nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Se ei ole kuitenkaan ensisi­jainen syy pääkaupunkiseudun korkeisi­in asumiskus­tan­nuk­si­in, jot­ka johtu­vat sinän­sä korkeaan kysyn­tään sopeu­tu­mat­tomas­ta asun­to­tar­jon­nas­ta mikä ensi sijais­es­ti liit­ty kaavoituk­seen ja tapaan, miten kun­nat luovut­ta­vat tont­te­jaan rakennettaviksi.

  5. Todel­la outo esi­tys — eikä enää Sailak­sen tekemä, mut­ta samaa filosofiaa.

  6. Tässä on ongel­mana vain se, että näitä pom­me­ja tulee samaanaikaan joka ikises­tä suun­nas­ta. Tänä syksynä las­ten perusk­oulus­ta alkoi tule­maan 2780 euron vuosiku­lut, jota aiem­min ei ole perit­ty. Har­rastepaikat menivät mak­sullisik­si, kun aiem­min jun­nar­it oli­vat saa­neet tilat ilmaisek­si. Eli ei sit­ten harrasteta.

    Itse olen käynyt aiem­min urheilu­talon kel­laris­sa tuulet­tumas­sa. Hin­nat itsel­läni oli­si­vat nousseet tästä syksys­tä 520 euroa / vuosi. Se siitä sit­ten. Ei hoide­ta kuntoa.

    Ja nämä kaik­ki koro­tuk­set viime kuussa.

    Kiin­teistövero nousee nähtävästi taas. Asu­taan jo suomen kovim­min asu­jia rankai­sevas­sa kun­nas­sa, joten kun raamit nou­se­vat ne kyl­lä ote­taan käyt­töön. Kun­nal­lisvero nousi jo.

    Se on jotenkin vit­tumoista, että kak­si vak­i­tu­i­sis­sa työ­suhteis­sa ole­vaa korkeak­oulun käynyt­tä ei pysty jär­jestämään lap­silleen lähellekään samaa elin­ta­soa, mitä hei­dän van­hempansa sai­vat jär­jestet­tyä ilman koulu­tus­ta. Min­un van­hem­mista isä oli duu­nari ja äiti töis­sä kau­pan kassalla. 

    Ei min­un har­ras­tus­mak­su­ista tarvin­nut pen­tu­na kitistä. Kesälomil­la reis­sat­ti­in ja van­hem­mil­la oli varaa ostaa veneet ja kesämök­it. Isä osti ensim­mäisen uuden auton kolmekym­men­tä vuo­ti­aana eikä tämän jäl­keen käytet­tyä han­kkin­ut. Polt­ti vielä viikos­sa kar­ton­gin marl­boroa ja joi per­jan­taisin pul­lon kos­sua. Lap­su­u­den elin­ta­so on jäänyt kaukaisek­si haaveeksi. 

    Per­heel­lisen ihmisen elämä on luop­umista. Koko ajan tulee jotain uut­ta mak­sua, joka pakot­taa luop­umaan. Alku­un riit­ti, että luopui unelmista, kuten kesämök­istä ja loma­matkoista. Nyt se ei enää riitä, vaan on pakko luop­ua asioista, joi­hin on jo tottunut. 

    Ja 1947 syn­tyneel­lä on edelleen varaa röy­höt­tää marl­boroa veneen kan­nel­la ja syl­jeskel­lä saimaaseen.

  7. Olli Saari­nen: Kiin­teistövero on omaisu­usvero joka nos­taa asumisen kustannuksia. 

    Tietääk­seni asia ei ole ihan näin yksiselit­teinen, jos ote­taan huomioon asumisen koko elinkaari kaikkine siihen liit­tyvine kuluineen. Jos lyö omakoti­talolle kiin­teistöveroa vaik­ka 15 000 euroa vuodessa, tulee hin­nat aika ryt­inäl­lä alas.

  8. Mitä kävisi, jos kun­ta, jol­la kiin­teistövero on alara­jal­la, kiire­htisi nyt korot­ta­maan veroa vähin­tään tuon alara­jan nos­ton verran?

  9. nimet­tä: Tänä syksynä las­ten perusk­oulus­ta alkoi tule­maan 2780 euron vuosiku­lut, jota aiem­min ei ole peritty. 

    Avaatko vähän? (Onko kyse jostain yksi­tyisk­oulus­ta, jon­ka yhteiskun­nan tuk­i­jär­jestelmää on muutettu?)

  10. Vähän luku­ja tiski­in. Espoon liike-elämälle kiin­teistöveron nousu on 33 % vuodessa. Asuin­raken­nusten vero nousee 16 % ja asuinki­in­teistö­jen maapo­h­jan vero nousee 33 % Espoos­sa (maapo­h­jal­la ja raken­nuk­sel­la eri vero­pros­ent­ti). Van­taal­la ja Helsingis­sä asuin­raken­nusten kiin­teistövero nousee 16 %, mut­ta maapo­h­jan vero­tus ei lakimuu­tok­sen vuok­si nouse. Kun­ta­han saa haarukan sisäl­lä vapaasti tietenkin määrätä kiinteistöveroprosentit.

  11. Olli Saari­nen: Mik­si kiin­teistövero kuu­luu val­ti­olle? Veron suuri tuot­to ker­too vau­raud­es­ta. Kun­nan tehtävät taas pain­ot­tuvat vähä­varaisi­in joten kun­nan rahoi­tus ei saisi olla riip­pu­vainen avun tarvit­si­joiden vauraudesta.

    Olen tästä koko­lail­la eri mieltä. Kun­tien on syytä suosia alueel­laan myös taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, jos­ta se kuten myös val­tio keräävät erinäisiä tulo­ja. Raho­jen kier­rät­tämi­nen val­tion tai Brys­selin kaut­ta heiken­tää sekä takaisin saadun rahan määrää että laatua.

    Kun­nil­la on roolin­sa elinkeino­jen edis­tämisessä. Esim. Oulun kaupun­ki suosi yleis- ja paikallispoli­it­ti­sista syistä suur­te­ol­lisu­ut­ta ja kaup­paa aina 80-luvulle asti. Sen seu­rauk­se­na uut­ta alka­vaa pien­te­ol­lisu­ut­ta kehit­tyi naa­purikun­ti­in, ja taas poli­it­ti­sista syistä, eri­tyis­es­ti Oulun eteläpuolelle.

    Yrit­täjän sijoit­tumis­päätök­sen saat­toi ratkaista se, että kun­ta B teki päätök­sen teol­lisu­us­ton­tista 3 viikos­sa, kun Oulu ei saanut asi­aa päätök­seen edes 3 kk:ssa.

    Oulu teki asi­as­sa täyskään­nök­sen 80-luvul­la perus­ta­mal­la Teknolo­giakylän, jos­sa “uuden teknolo­gian” yri­tyk­sille syn­nytet­ti­in ohi­tuskaista kaupun­gin byrokra­ti­aan nähden.

    Oulun Teknolo­giakylä, nykyi­nen Tech­nop­o­lis, on hyvä esimerk­ki onnis­tuneesta riskino­to­s­ta ja (raja­tus­ta) yksityistämisestä.

  12. Olli Saari­nen:
    ‘snip’
    Mik­si kiin­teistövero kuu­luu val­ti­olle? Veron suuri tuot­to ker­too vau­raud­es­ta. Kun­nan tehtävät taas pain­ot­tuvat vähä­varaisi­in joten kun­nan rahoi­tus ei saisi olla riip­pu­vainen avun tarvit­si­joiden vauraudesta.
    ‘snip’

    Siis selkok­ielel­lä: köy­häin­hoidon rahoit­takoot köyhät?

  13. Olen samaa mieltä siitä, että kansalais­ten kiin­teistöveron tulee jäädä kun­taan. Sen sijaan julkisen sek­torin kiin­teistö­jen osalta (kun­nat ovat muutenkin poikkeus, en puhu niistä) en ole ihan var­ma, onko käytän­tö, jos­sa kiin­teistövero jää vain kohdekun­taan, oikeu­den­mukainen. Niiden tapauk­ses­sa kyse on lähin­nä veron­mak­sajien tulon­si­ir­rosta kun­ti­in, jois­sa on muutenkin lisä­tu­loa verovaroin rahoite­tu­ista työ­paikoista. Eli veron­mak­sa­jat mak­sa­vat ympäri Suomen esim. Senaatin omis­tamien val­tion laitosten tai yliopis­toki­in­teistö­jen kiin­teistöverokus­tan­nuk­set. Esim. juuri yliopis­toki­in­teistöistä ja muista vas­taav­ista Yliopis­toki­in­teistöy­htiöi­den tai Senaatin omis­tamista kiin­teistöistä mak­set­ta­vat kiin­teistöverot olisin valmis jaka­maan toisel­la tavoin kuin jakaen tulot suo­raan niihin kun­ti­in, jois­sa nämä val­tion suurelta osin rahoit­ta­mat toimip­is­teet ovat.

  14. Ossi: Mitä kävisi, jos kun­ta, jol­la kiin­teistövero on alara­jal­la, kiire­htisi nyt korot­ta­maan veroa vähin­tään tuon alara­jan nos­ton verran?

    Ei onnis­tu. Kiin­teistövero­la­ki määrää, että kiin­teistövero on kalen­terivu­osit­tainen. Sitä voi muut­taa vain vuo­den­vai­h­teesta alka­en, ja vas­taavasti verov­elvolli­nen on kunkin vuo­den ajan se, joka omis­taa kiin­teistön vuo­den alkaessa.

  15. Lisään­pä vielä sen, että olisi kyl­lä huo­mat­tavia taloudel­lisia argu­ment­te­ja perustel­la sitä, minkä takia nimeno­maan kiin­teistöveroon pitäisi liit­tää jonkin­lainen tasausjär­jestelmä (itse kan­natan nyky­isin silti asuin­raken­nusten kohdal­la kiin­teistöveron jät­tämistä kun­ti­in). Kun­tien kiin­teistö­jen arvo nimit­täin on huo­mat­tavas­sa määrin riip­pu­vainen val­tion his­to­ri­an var­rel­la tekemistä investoin­neista. Toisin sanoen: kiin­teistövero riip­puu paljon alueen arvos­ta, ja vain osin kiin­teistö­jen raken­nusteknis­es­tä arvos­ta. Kun­ta voi omien toimen­pitei­den­sä osalta vaikut­taa kiin­teistö­jen arvoon, mut­ta vain rajoitetusti.

    Ääries­imerkkinä voisi maini­ta jotkut Itä-Suomen alueet, joi­hin Suomen val­tio ei ole koko ole­mas­saolon­sa aikana panos­tanut mitään, ja joi­hin valmis­tu­vien uusienkin liikeki­in­teistö­jen jälleen­myyn­tiar­vo pahim­mil­laan alit­taa niiden rak­en­tamiskus­tan­nuk­set, kos­ka alueen arvo on aika mitätön. Ja toise­na ääripäänä ne alueet, joi­hin val­tio on panos­tanut tekemäl­lä niistä liiken­teen sol­muko­htia tai sijoit­ta­mal­la niihin paljon korkeaa koulu­tus­ta edel­lyt­täviä virkamiestyöpaikkoja.

    Käytän­nössä esimerkik­si rauta­tien sijoit­tamista koske­vat val­ti­ol­liset päätök­set ovat viimeisen 100 vuo­den aikana määrän­neet Suomen sisäl­lä erit­täin paljon eri aluei­den arvonke­hi­tys­tä ja kiin­teistöveropo­ten­ti­aalia. Se on val­tion suurelta osin aiheut­ta­maa arvonke­hi­tys­tä, joten taloudel­lis­es­ti olisi his­to­ri­an val­os­sa varsin perustel­tua leika­ta osa tästä val­tion lahjoit­ta­mas­ta arvonke­hi­tyk­ses­tä takaisin val­tion kaut­ta val­takun­nal­lis­es­ti jaet­tavak­si. Val­tio voisi perustel­lusti toimia ihan samaan tapaan kuin kun­nat nap­paa­vat toisi­naan maan­omis­ta­jil­ta ton­tin arvon nousua, joka on kun­tien toimin­nas­ta seurannut.

  16. Raimo K: Siis selkok­ielel­lä: köy­häin­hoidon rahoit­takoot köyhät?

    Tarkoi­tan juuri päin­vas­taista: Vau­rais­sa kun­nis­sa kiin­teistöveroa ker­tyy hel­posti mut­ta tarve on suh­teessa vähäi­nen. Sik­si kiin­teistöveron tuo­ton tulisi men­nä suo­raan val­ti­olle tasaisem­min jaettavaksi.

    Sha­keem: Tietääk­seni asia ei ole ihan näin yksiselit­teinen, jos ote­taan huomioon asumisen koko elinkaari kaikkine siihen liit­tyvine kuluineen. Jos lyö omakoti­talolle kiin­teistöveroa vaik­ka 15 000 euroa vuodessa, tulee hin­nat aika ryt­inäl­lä alas.

    Ajet­te­len asumisen kus­tan­nus­ta net­tovuokratuo­ton kaut­ta. Sijoit­ta­ja (esim. Sato tai VVO) edel­lyt­tää sijoituk­selleen tuot­toa joka syn­tyy vas­ta kulu­jen jäl­keen. Kiin­teistövero on yksi kulu. Helsingis­sä asuinki­in­teistön suurim­mat kus­tan­nuk­set (ilman rahoituk­sen ja pois­to­jen pääo­makus­tan­nus­ta) ovat läm­mi­tys, vesi ja kiin­teistövero jois­sa kaikissa kun­ta on mukana kuten myös sähkössä, katu­mak­su­is­sa ja jätemak­su­is­sa. Ylikysyn­täti­lanteessa kiin­teistön arvo (ton­tin hin­ta) ei jous­ta alaspäin, ellei sit­ten lätkäistä mainit­se­masi suu­ruista tapporahaa.

    Muu­toin suh­taudun varauk­sel­la kun­tien akti­ivisen elinkei­nop­o­li­ti­ikan siu­nauk­sel­lisu­u­teen kos­ka näen sen val­takun­nan tasol­la nol­la­summapelinä. Kun­nan sopii tehdä järkevä velvol­lisuuten­sa alueel­laan toimivien ja alueelle pyrkivien yri­tys­ten suh­teen mut­ta maa on täyn­nä tyhjiä teol­lisu­ushalle­ja kun­tien riip­pana kun­nal­lisen elinkei­nop­o­li­ti­ikan mon­u­ment­teina puhu­mat­takaan niistä aineet­tomista kuukausi­palkkai­sista pon­nis­teluista ja mak­sulli­sista kon­sult­ti­selvi­tyk­sistä jot­ka ovat hai­h­tuneet savu­na ilmaan.

    1. En edelleenkään ymmär­rä, miten kahdes­ta yhtä rikkaas­ta sen pitää tukea toista, jon­ka asum­is­menot ovat niukku­u­den takia suuremmat.
      Enkä ymmär­rä sitäkään, että jos Helsin­ki kil­pailee suures­ta palvelinkeskuk­ses­ta Tukhol­man kanssa, miten se on nol­la­summapeliä Suomen sisäl­lä. Helsin­ki ei kil­paile Uuku­niemen kanssa mistään.

  17. Niin, tuos­ta kiin­teistöveros­ta. Eikö nämä maaseudun autio­talot voisi vapaut­taa kiin­teistöveros­ta? Eihän niistä ole yhteiskun­nalle mitään kulu­jakaan. Pos­tia ei tarvitse kul­jet­taa, sähkön siir­tymis­es­tä huole­htia, eikä teitä kulu­tuk­sen takia kunnostaa.

    Nythän on käynyt niin, että monia hyväkun­toisia raken­nuk­sia hävitetään tämän kiin­teistöveron takia. Raken­nuk­sen omis­ta­vat eläkeläiset tai perikun­nat saat­ta­vat olla niin vähä­tu­loisia, että jo tämä jatku­va, kiin­teistöveros­ta koitu­va meno­erä aiheut­taa raken­nusten purkupäätöksiä. 

    Sel­l­ais­ten talo­jen purkami­nen, jois­sa on beton­ista tehty kivi­jal­ka ja hyvä, vaikka­pa tiilikat­to, on kansan­taloudel­lis­es­ta tuh­laus­ta. Nehän mon­es­sa tapauk­ses­sa säi­ly­i­sivät asut­tavas­sa kun­nos­sa yli sata vuot­ta eteenpäin.

  18. Ehkä Suomen kan­nat­taisi tar­jo­ta vielä Helsinkiäkin parem­paa paikkaa Tukhol­man kil­pail­i­jak­si. Helsin­ki on käynyt liian ahtaak­si ja siitä nuo suuret asumiskus­tan­nuk­set johtuvat.

    1. Mikään ei kiel­lä mui­ta kun­tia tar­jou­tu­mas­ta palvelinkeskuk­sen sijain­tipaikak­si. Uuku­niemessä olisi var­maankin tilaa, mut­ta ei työvoimaa eikä sinne saa ulko­maista työvoimaa muut­ta­maan. Ham­i­na on ollut akti­ivi­nen ja onnistunut.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Helsin­ki ei kil­paile Uuku­niemen kanssa mistään.

    Kyl­lä se yhtään mis­tään kil­pailee. Uuku­niemeä ei enää ole ole­mas­sa, vaan se on osa Parikkalaa. Parikkala puolestaan halu­aisi olla vien­tipaikkakun­ta Venäjälle ja paik­ka, jos­ta Venäjältä har­joite­taan tuon­tia Suomeen. Helsin­ki on pyrkinyt ihan samaan ase­maa suurem­mas­sa mit­takaavas­sa, pääasi­as­sa meriteitse. Parikkalan kohdalle Venäjä on tehnyt ja edelleen tekemässä huo­mat­ta­vat tiein­vestoin­nit rajanyl­i­ty­s­paikan takia. Samaan aikaan kil­paile­vien vien­tipaikko­jen kansane­dus­ta­jat, mukaan lukien mon­et helsinkiläis­päät­täjät, vas­tus­ta­vat Parikkalan oikeut­ta kan­sain­väliseen rajanyl­i­ty­s­paikkaan. Parikkalan yhteisövero­ker­tymä oli viimek­si vahvis­te­tus­sa vero­tuk­ses­sa 900 000 euroa. Jos paikkakun­nal­la olisi kan­sain­vä­li­nen rajanyl­i­ty­s­paik­ka, yhteisövero­ker­tymä olisi toden­näköis­es­ti moninker­tainen. Val­tion päätök­set (mukaan lukien päätös olla tekemät­tä mitään) vaikut­ta­vat hyvin paljon täl­lais­ten kun­tien talouteen.

    Kiin­nos­tuneet voivat lukea rajanyl­i­ty­s­paik­ka-asi­as­ta esimerkik­si osoitteista:
    http://www.parikkala.fi/fi/Palvelut/Kehityshankkeet/Parikkalan-rajanylityspaikan-kehittaminen
    http://www.esaimaa.fi/Online/2014/08/20/Parikkala%E2%80%93Syv%C3%A4oron%20-rajanylityspaikan%20tiety%C3%B6t%20etenev%C3%A4t%20aikataulussa/2014517774472/4
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ven%C3%A4j%C3%A4lle-voi‑p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-parikkalan-kautta-vuonna-2014–1.22063
    (Vaik­ka rajan

  20. Arvom­ies:
    Niin, tuos­ta kiin­teistöveros­ta. Eikö nämä maaseudun autio­talot voisi vapaut­taa kiin­teistöveros­ta? Eihän niistä ole yhteiskun­nalle mitään kulu­jakaan. Pos­tia ei tarvitse kul­jet­taa, sähkön siir­tymis­es­tä huole­htia, eikä teitä kulu­tuk­sen takia kunnostaa.

    Nythän on käynyt niin, että monia hyväkun­toisia raken­nuk­sia hävitetään tämän kiin­teistöveron takia. Raken­nuk­sen omis­ta­vat eläkeläiset tai perikun­nat saat­ta­vat olla niin vähä­tu­loisia, että jo tämä jatku­va, kiin­teistöveros­ta koitu­va meno­erä aiheut­taa raken­nusten purkupäätöksiä. 

    Sel­l­ais­ten talo­jen purkami­nen, jois­sa on beton­ista tehty kivi­jal­ka ja hyvä, vaikka­pa tiilikat­to, on kansan­taloudel­lis­es­ta tuh­laus­ta. Nehän mon­es­sa tapauk­ses­sa säi­ly­i­sivät asut­tavas­sa kun­nos­sa yli sata vuot­ta eteenpäin. 

    Jos kiin­teistövero edes liki­main perus­tuu markki­na-arvoon, ei kait tuol­lai­sista taloista kovin paljoa joudu vuodessa kiin­teistöveron osalta köy­htymään. Luulisi että muut omis­tamis­es­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set nou­se­vat paljon suuremmiksi.

    Jos taas arvo on niin suuri, että kiin­teistövero on haitallisen iso, eikös se talo kan­na­ta myy­dä tai vuokra­ta asumiskäyt­töön? Kyl­lä se asut­tuna pysyy paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin tyhjillään.

    Miten tämä kiin­teistöveron peruste edes meni? Maapo­h­jaa verote­taan alue­hin­tain­deksin perus­teel­la, oliko niin että ekat 1000 neliötä ovat kalli­ita, seu­raa­vat 4000 halvem­pia ja siitä ylöspäin vielä halvem­pia (ellen väärin muista). Perus­tuiko asuin­raken­nuk­sen kiin­teistövero muuhun kuin tyyp­pi­in (vak­i­tu­inen vs. vapaa-ajan), neliöi­hin ja rakennus/peruskorjausvuosiin? En nyt ole sitä mieltä, että raken­nuk­sen arvoa pitäisi täysimääräis­es­ti verot­taa, mut­ta onko tosi­aan niin että Wes­t­endin 250-neliöi­nen talo on kiin­teistöveron kannal­ta sama­nar­voinen kuin saman kokoinen ja ikäi­nen talo Kuusa­mon korves­sa? (Itse asi­as­sa mielu­um­min verot­taisin pelkkää maapo­h­jaa ja raken­nu­soikeut­ta täy­destä arvostaan, riip­pumat­ta siitä kuin­ka suuri osa raken­nu­soikeud­es­ta on käytössä.)

  21. Osmo Soin­in­vaara: Uuku­niemessä olisi var­maankin tilaa, mut­ta ei työvoimaa eikä sinne saa ulko­maista työvoimaa muuttamaan. 

    OT: Edelleen näyt­tää jotenkin siltä että julkises­sa päätök­sen­teossa kuvitel­laan palvelinkeskusten ole­van jotain muu­ta kuin hal­van sähkön, kylmän, stabi­ilien poli­it­tis­ten olo­jen, lain­säädän­nön, tuki­ais­ten, datasi­ir­toy­hteyk­sien jnpp perässä siir­tyvää bulkkituotantoa.

    Mihin palvelinkeskuk­ses­sa ylipäätään pysyvää ulko­maista työvoimaa tarvittaisiin?

  22. “Eikö nämä maaseudun autio­talot voisi vapaut­taa kiin­teistöveros­ta? Eihän niistä ole yhteiskun­nalle mitään kulujakaan.”

    Sit­ten on vielä jätemak­su. Jot­ta voi yrit­tää anoa vapau­tus­ta, pitää raken­nus­tarkas­ta­jan tehdä lausun­to (200 eur), jos­sa tode­taan kiin­teistö asumiskelvottomaksi.

    Jätemak­su on vain rahankeru­umuo­to. Kun­nat ei anna vapau­tus­ta jos yksi­ty­ishenkilöl­lä on samas­sa kun­nas­sa sekä omakoti­ta­lo, että kesämök­ki. Mak­saa pitää kah­teen ker­taan, vaik­ka jät­teen määrä ei siitä lisään­ny. Niin ja ei siel­lä mökkiseudul­la ole mitään jätepisteitä.

  23. Tapio Pel­to­nen: Jos kiin­teistövero edes liki­main perus­tuu markki­na-arvoon, ei kait tuol­lai­sista taloista kovin paljoa joudu vuodessa kiin­teistöveron osalta köy­htymään. Luulisi että muut omis­tamis­es­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set nou­se­vat paljon suuremmiksi.
    –[leikat­tu tavaraa pois]–
    Miten tämä kiin­teistöveron peruste edes meni? Maapo­h­jaa verote­taan alue­hin­tain­deksin perus­teel­la, oliko niin että ekat 1000 neliötä ovat kalli­ita, seu­raa­vat 4000 halvem­pia ja siitä ylöspäin vielä halvem­pia (ellen väärin muista). Perus­tuiko asuin­raken­nuk­sen kiin­teistövero muuhun kuin tyyp­pi­in (vak­i­tu­inen vs. vapaa-ajan), neliöi­hin ja rakennus/peruskorjausvuosiin?

    Kiin­teistöveroa per­itään erik­seen maapo­h­jas­ta ja raken­nuk­ses­ta. Maapo­h­jan vero­tusar­vo vas­taa melko rehellis­es­ti sen todel­lista arvoa, sil­lä vero­tusar­vo tark­iste­taan samal­la alueel­la toteu­tuneit­ten kaup­po­jen perusteella. 

    Sen sijaan raken­nuk­sen vero­tusar­vo määritetään läh­es aina taulukkope­rusteis­es­ti, ja nämä taulukot perus­tu­vat rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in vain nimel­lis­es­ti. Vuosit­tain julka­istaan vero­hal­li­tuk­sen päätös raken­nusten vero­tusar­von lasken­nas­ta. Raken­nuk­sen sijain­ti ei vaiku­ta veroon mitenkään. Puisen omakoti­talon vero­tusar­vo ale­nee vuodessa 1,25 %, mut­ta vero­tusar­vo on aina vähin­tään 30 % lasken­nal­lis­es­ta jälleenhankintahinnasta.

    Kiin­teistövero on käytän­nössä regres­si­ivi­nen, sil­lä jälleen­hank­in­ta-arvon peruskaa­va on nau­ret­ta­van hal­pa. Ennen ikävähen­nys­tä omakoti­talon vero­tusar­vo on 626,31 euroa neliömetriltä, jos raken­nus on valmis­tunut vuo­den 1960 jäl­keen. Todel­lisu­udessa kaikkien täl­lä vuosi­tuhan­nel­la valmis­tuneit­ten raken­nusten jälleen­hank­in­ta-arvo on vähin­tään 1500 euroa neliöltä. Itse asun uudehkos­sa talos­sa, jon­ka vero­tusar­vo on noin neljännes raken­nuskus­tan­nuk­sista. Ilmeis­es­ti vero­tusar­voase­tus­ta ei ole perus­teel­lis­es­ti rukat­tu 1970-luvun jäl­keen. On tehty vain indeksipäivitykset.

    Toisaal­ta van­hoille, syr­jässä sijait­seville omakoti­taloille ase­tus on varsin ankara. Korves­sa sijait­se­van 1960-luvul­la teh­dyn, remon­toimat­toman omakoti­talon vero­tusar­vo on vähin­tään 187 euroa neliöltä. Tämä voi hyvinkin vas­ta­ta talon todel­lista markki­na-arvoa. Eikä sel­l­aiseen raken­nuk­seen jos­sain Kain­u­un korves­sa löy­dy vuokralaista. Pieni­hän se vero on, mut­ta silti on väärin, että minä mak­san veroa 25% taloni raken­nuskus­tan­nuk­sista ole­van vero­tusar­von mukaan, kun joku toinen mak­saa verope­rus­tana vähin­tään raken­nuk­sen todel­li­nen arvo.

    Oikeu­den­mukaista olisi muut­taa lasken­ta­pe­rustei­ta. Raken­nusten perusar­vo­ja tulisi por­ras­taa raken­nusvuo­den mukaan myös alle 50-vuo­ti­ait­ten raken­nusten tapauk­ses­sa, sil­lä rak­en­tamis­ta­vat ovat kehit­tyneet ja kallis­tuneet. Esimerkik­si uusien ener­giamääräys­ten mukaan tehdyt talot ovat kalli­impia kuin 1990-luvul­la raken­netut. Sopi­vaa olisi esimerkik­si määrit­tää perusar­vo erik­seen ennen vuosia 1975, 1990, 2000 ja 2012 raken­ne­tu­ille taloille. Vastapain­ok­si ikävähen­nyk­siä olisi nos­tet­ta­va vas­taa­maan todel­lista kulumista.

  24. Kyl­lä ja ei. Pitäisi tehdä esimerkik­si niin, että kun­tien vero­tu­lo­jen kasvu vähen­netään val­tiono­suuk­sista juus­to­höyläl­lä, eli jos kun­nat keräävät yhdessä X euroa lisää kiin­teistöveroa, niin pudote­taan val­tiono­suuk­sia yhteen­sä X euroa tasais­es­ti kaikilta.

    Tämä ihan vaan sik­si, että muuten­han verorasitus/alijäämä kas­va­vat kuitenkin.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikään ei kiel­lä mui­ta kun­tia tar­jou­tu­mas­ta palvelinkeskuk­sen sijain­tipaikak­si. Uuku­niemessä olisi var­maankin tilaa, mut­ta ei työvoimaa eikä sinne saa ulko­maista työvoimaa muut­ta­maan. Ham­i­na on ollut akti­ivi­nen ja onnistunut.

    En tiedä, olisiko kukaan kiin­nos­tunut rak­en­ta­maan palvelinkeskuk­sia Uuku­niemelle, mut­ta ulko­maista työvoimaa Uuku­niemelle olisi help­po saa­da, jos Parikkalas­sa olisi se rajanyl­i­ty­s­paik­ka. Täl­löin venäläisiä voisi käy­dä siel­lä töis­sä vaik­ka päiväseltäänkin. Nythän paikkakun­nalle ei ulko­mail­ta pääse kuin kaukaa kiertäen. 

    Vas­taavasti voisi pohtia, mitä kävisi Helsin­gin, jos rajanyl­i­tys Helsingin/Vantaan kaut­ta kiel­let­täisi­in (sata­mat kiin­ni, ja lentoase­ma samoin). Se tilan­nehan on suures­sa osas­sa Suomen kun­tia, ja se on itära­jan kun­nis­sa ihan aito ongel­ma mon­enkin asian kannalta. 

    Rajanyl­i­ty­s­paikko­jen vähyys on alen­tanut huo­mat­tavasti itäisen Suomen talouskasvua vuosikym­menten ajan ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa rajat oli­si­vat olleet auki, ja venäläistä hal­paa työvoimaa olisi voitu hyö­dyn­tää alueen talouskasvun kannal­ta vas­taaval­la taval­la kuin Helsin­ki on hyö­tynyt hal­vas­ta viro­laistyövoimas­ta. Samal­la itäi­nen Suo­mi on pikku hil­jaa tyh­jen­tynyt, ja kiin­teistö­jen arvot ovat romahtaneet.

  26. Tämä palvelukeskusa­sia on vähän off-top­ic, mut­ta kun ker­ran tuli puheek­si niin voiko kukaan ker­toa mik­si niitä palvelukeskuk­sia halu­taan Suomeen. Ne eivät työl­listä rak­en­tamis­vai­heen jäl­keen muu­ta kuin muu­ta­man viro­laisen siivoo­jan ja var­ti­jan, niistä ei tule vero­tu­lo­ja, ne vievät kaista­ti­laa Suomes­ta ulko­maille menevistä datay­hteyk­sistä. Ain­oa hyö­ty minkä minä olen keksinyt on, että saadaan sähkölle kysyn­tää, jot­ta ydin­voimala­hankkeille olisi edes jotain perustetta.

  27. Mikko: Ain­oa hyö­ty minkä minä olen keksinyt on, että saadaan sähkölle kysyn­tää, jot­ta ydin­voimala­hankkeille olisi edes jotain perustetta.

    Siitä voi kyl­lä olla se hyö­ty, että jos joku rak­en­taa palvelinkeskuk­sen Suomeen, puti­ikin vir­tu­aali­palveimet ovat lähel­lä. Tämä voi jois­sain tapauk­sis­sa olla oikein mukavaa, kos­ka yleen­sä lähel­lä ole­vat palve­limet vas­taa­vat nopeam­min (alka­en val­on nopeu­den rajoit­teista ja matkalle ole­vien reitit­in­ten määrästä) ja tar­joa­vat parem­man kaistan­ve­ley­den (vähem­män poten­ti­aal­isia ahtau­mia matkalla).

    Näil­lä asioil­la on eri­tyis­es­ti suurem­pi­en datamäärien kanssa puuhates­sa ihan oikeastikin joskus merk­i­tys­tä. Nykyään­hän kuitenkin hyvin mon­es­sa tapauk­ses­sa oman palve­li­men ylläpi­don sijas­ta yri­tyk­set pää­tyvät tekemään pil­vipalvelun EC2/GCE/Azure/jne. ‑poh­jais­es­ti ilman omaa rautaa.

    Palvelinkeskuk­sis­sa tuote­taan siis palvelui­ta myös ihan koti­maiseen käyt­töön. Vir­tu­aali­palvelin­ten läheisyy­den etu­jen lisäk­si voisi ajatel­la, että jos Googlen palvelinkeskus on Suomes­sa, mon­et koti­maisetkin web­bi­sivut latau­tu­vat nopeam­min, kos­ka niil­lä on tsiljoona hakua eri­laisi­in main­os­sivus­toi­hin, jot­ka taas latau­tu­vat nopeam­min, jos ne ovat lähellä.

    (Esimerkik­si tämän sivun lataamises­sa ladataan 62 eril­listä tiedos­toa noin 17 eri palve­limelta. Näistä noin 10 liit­tyy sivun varsi­naiseen sisältöön, ja ne tule­vat kaik­ki samas­ta paikas­ta. Lop­pu on eri­laista kau­pal­lista hapatusta.)

    Ei tuo etu tietenkään niin iso ole, että sen vuok­si kan­nat­taisi taipua kaksinker­roin kumaraan minkään fir­man edessä. Eivät nuo palvelukeskuk­set kuitenkaan siis mitään huono­ja naa­pure­i­ta ole. Lisäk­si ne toimi­vat indikaat­tor­eina siitä, että tietyt perus­in­fraan liit­tyvät asi­at ovat hyvässä kunnossa.

  28. Uuku­nie­mi on paljon lähempänä suurkaupunkia, mitä Helsin­ki. Matkaa on vain 250 km.

  29. Viherinssi: Näil­lä asioil­la on eri­tyis­es­ti suurem­pi­en datamäärien kanssa puuhates­sa ihan oikeastikin joskus merkitystä. 

    Joo, ja pro­tokol­lien jot­ka eivät ole opti­moitu siihen että serveri on kym­me­nien mil­lisekun­tien päässä.

    Palvelin­sal­i­hank­in­to­jen dynami­ikas­ta ker­too CSC:n tiedote: EU:n alueke­hi­tys­ra­has­tol­ta tuki­aisia 2,5MEUR, samal­la rahal­la tilataan Ital­ias­ta ensim­mäi­nen palvelinkont­ti joka Suomes­sa kytketään 700kW töpseli­in käytet­täväk­si Espoos­ta käsin. Koko keskus työl­listää muu­ta­man paikallisen, ja Kain­u­useen kumu­loitu­va osaami­nen liit­tyy lähin­nä sähkön­syöt­töön ja läm­pöte­hon hukkaamiseen, siis jollei lait­tei­ta huol­leta keikkatyönä jostain muualta.

    Helsin­gin Ener­gial­la olisi ollut samalle kon­tille var­maan paljon ekol­o­gisem­pia sijoi­tu­s­paikko­ja, mut­ta niillepä ei saa EU:n alueke­hi­tys­ra­has­ton avus­tus­ta läm­pöte­hon pump­paamisek­si johonkin järveen. Markki­noin­tikielel­lä tämä on “Rep­u­ta­tion for advanced tech­nol­o­gy and sus­tain­able devel­op­ment..”. Go figure.

  30. B.J:
    Uuku­nie­mi on paljon lähempänä suurkaupunkia, mitä Helsin­ki. Matkaa on vain 250 km.

    Nämä off-top­ic nos­tot voisi jopa harki­ta moderoitavak­si, kun tar­tu­taan aiheen kannal­ta epärel­e­vant­tei­hin asioi­hin. Yhtä hyvin Uuku­niemen tilal­la esimerkkinä olisi voitu käyt­tää vaikka­pa Taipal­saar­ta tms. Blo­gin lukemisen taitoa, please.

  31. Viherinssi: Lisäk­si ne toimi­vat indikaat­tor­eina siitä, että tietyt perus­in­fraan liit­tyvät asi­at ovat hyvässä kunnossa. 

    Anteek­si off-top­ic. Mut­ta filosofinen dys/u‑topia kysymys. Aikakoneessa on kak­si port­tia joista toinen johtaa tule­vaisu­u­den koneä­lyn ylläpi­topaikkakun­nalle ja toinen koneä­lyn sijain­tipaikkakun­nalle. Kum­man portin val­it­sisit? On mah­dol­lista, että jälkim­mäi­nen johtaa väistämät­tä johonkin kylmään Siperi­aan. Mut­ta onko se huono jut­tu jos siel­lä on väistämät­tä myös (jol­lakin perus­teel­la) ihan p*rkeleen ihanteel­liset olot (=hengis­sä säi­lymi­nen ylipäätään tur­vat­tu?). Pääo­ma on aina lop­ul­ta tärkeämpi kuin ihmi­nen (keskimäärin)?

  32. Ton­ni käteen: Surkuhu­paisan asi­as­ta tekee se, että päämin­is­teri on espoolainen 

    Minus­ta tuo tiedon­mu­runen selit­tää koko miehen.

  33. Kom­men­ti kirjoitti

    “En tiedä, olisiko kukaan kiin­nos­tunut rak­en­ta­maan palvelinkeskuk­sia Uuku­niemelle, mut­ta ulko­maista työvoimaa Uuku­niemelle olisi help­po saa­da, jos Parikkalas­sa olisi se rajanyl­i­ty­s­paik­ka. Täl­löin venäläisiä voisi käy­dä siel­lä töis­sä vaik­ka päiväseltäänkin. Nythän paikkakun­nalle ei ulko­mail­ta pääse kuin kaukaa kiertäen.” 

    Uuku­niemel­lähän on tai oli rajanyl­i­ty­s­paik­ka — tukkirekoille.

  34. Anonyy­mi

    “”…Surkuhu­paisan asi­as­ta tekee se, että päämin­is­teri on espoolainen” 

    Minus­ta tuo tiedon­mu­runen selit­tää koko miehen.”

    Kiin­teistöverokäm­mi ei ollut eri­tyis­es­ti päämin­is­terin moka. Hänel­lä on niin paljon isom­piakin asioi­ta mietit­tävänä. Espoon kun­tapoli­itikko­jen sen sijaan olisi pitänyt ja pitäisi voimakkaam­min loba­ta päämin­is­ter­iä tämän käm­min kor­jaamisek­si ettei se ainakaan pahene jatkossa.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.