Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kau­pan yksikkökoon säätelystä voidaan luopa kaikkial­la siel­lä, mis­sä kilo­metrin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kymme­nen­tuhat­ta ihmistä sekä siel­lä, mis­sä lähim­mälle raideli­iken­teen pysäkille on alle 600 metriä. Kun­ta voi ase­makaavaan liit­tyvistä syistä kuitenkin rajoit­taa myymäläkokoa, mut­ta maakun­takaavaa tai ympäristömin­is­ter­iön hyväksyn­tää nämä keskeis­es­ti sijait­se­vat kau­pat eivät tarvitse.

Suomes­sa säädel­lään kau­pan suuryk­siköi­den perus­tamista, mikä sinän­sä on aivan oikein. Tämän sään­te­lyn tarkoituk­se­na oli estää taa­jamien palve­lu­ta­soa syövien pel­tomar­ket­tien rak­en­tamista. Ne on havait­tu kaupunki­rak­en­teel­lisek­si virheek­si kaikkial­la. Olin aikanaan suurmyymälä­työryh­män puheen­jo­hta­ja. Tämä sään­te­ly on peräisin tuon työryh­män mietinnöstä. Me kuitenkin esitimme, ettei mitään sään­te­lyä tarvi­ta keskus­tois­sa, kos­ka juuri sinne kaup­paa halu­taan ohja­ta, eikä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyksin (=raide) lähel­lä. Jotenkin tuo sään­te­ly on kehit­tynyt nyt niin, että kau­pan perus­tamista jar­rute­taan siel­läkin, minne sitä halu­taan ohja­ta. Kun kau­pan kil­pailus­sa on muutekin paran­tamisen varaa, täl­laista kil­pailun estet­tä ei pidä ylläpitää. On viit­teitä, että suurmyymälöi­den estämistä käytetään tietois­es­ti kil­pailun rajoit­tamiseen ja haas­ta­jien (Lidl) toimin­nan vaikeuttamiseen.

18 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä”

  1. Jos 600 metrin päässä on joku syr­jäi­nen seisake, jol­la pysähtyy kiskobus­si kak­si ker­taa päivässä ark­isin, niin siihenkö sit­ten saa rak­en­taa minkälaisen mar­ketkeskit­tymän tahansa?

    1. Niko L
      Toki ase­mal­l­la tarkoi­et­taan sel­l­aista ase­maa, jos­sa on henkilöli­iken­net­tä. Vähin­tään nyt pari ker­taa tunnissa.

  2. Mik­si kilo­metri? Mik­si raideli­ikenne? Mik­sei kak­si kilo­metriä, ja mik­si muu julki­nen liikenne ei kel­paa? Mik­si 600 metriä eikä 1200 metriä?

    Ihan vaan sik­si kyse­len, että eikö normio­h­jaus nyt tässä asi­as­sa olekaan ihan väärä keino? Mitä jos kaup­pa­paik­ka sat­tuu ole­maan kah­den asu­tuskeskit­tymän välis­sä niin, että toiseen on 900 metriä ja toiseen 1200 metriä, ja kilo­metrin säteel­lä asuukin vain 8500 ihmistä, kun 1400 metrin säteel­lä asu­isi 11 000 ihmistä? 

    Tässä ajat­telus­sa moni muukin menee rik­ki. Tam­pereel­la voi ottaa esimerkik­si vaikka­pa Lielah­den kaup­pakeskit­tymän. Sinne on joskus päätet­ty että kaik­ki kau­pat nyt vaan samaan paikkaan, ja että tästä on jokin kum­mallisel­la taval­la koitu­va etua asukkaille. Siel­lä on kaik­ki kolme (Lidl, CM ja Pris­ma) vierekkäin, on Gigant­ti, on Tok­man­ni, on Urheiluli­ikkeitä, on autokaup­paa, ja pari-kolme ostoskeskus­ta. Palvelu­rakenne on sel­l­ainen että se riit­tää peri­aat­teessa koko län­tisen Tam­pereen tarpeisiin.

    Ja samaan aikaan on käsit­tääk­seni kiel­let­ty rak­en­ta­mas­ta kauem­mas län­teen käytän­nössä mitään, pait­si tietysti ABC:n S‑marketit jokaiseen ohi­tustien liit­tymään, pitämään huoli siitä että lähiöi­den pikkukau­pat var­masti kuol­e­vat ja kehän sisälle kak­si K‑Supermarkettia. Autot­tomil­ta on siis viety näil­lä alueil­la melkein kaik­ki mah­dol­lisu­udet käy­dä kau­pas­sa. Teso­ma­l­la ehkä pär­jää juuri ja juuri ilman autoa “kirkonkylän” ympäristössä, rantaan päin men­täessä onkin sit­ten kaupun­gin sisäi­nen “repub­likaanivyöhyke”.

    En varsi­nais­es­ti protestoi yhtään sen kum­mem­min iso­ja kuin pieniä kaup­po­ja vas­taan, mut­ta tämä kaavara­joi­tusten kanssa pul­jaami­nen, minus­ta näyt­tää että se on tehtail­tu sitä varten että K ja S voivat jakaa markki­nan halu­a­mal­laan taval­la, mitä nyt Lidl päästetään sörkkimään paris­sa paikassa.

    1. Esitin, että tuo maakun­takaa­van lupavaa­timus pois­tu­isi, jos tietyt selkeät ehdot toteu­tu­vat. Rajat­a­pauk­sis­sa, joi­ta Tiedemies pohti, voidaan edelleen menetel­lä kuten nytkin. Kyse on siis yli 2000 neliön päivittäistavarakaupoista.

  3. Kaupunki­rak­en­teelli­nen virhe menee sit­ten tässä tapauk­ses­sa ihmis­ten mukavu­u­den ja osto­pref­er­enssien edelle?

    Kun kyse on asun­noista, ei ihmis­ten pref­er­ensse­jä tarvitse kuun­nel­la kos­ka neliöhin­nat ja siitä vään­net­ty harhainen “markki­noiden val­in­ta” on oike­as­sa, mut­ta kaup­po­jen kohdal­la ei. 

    Eli päläpälä, ide­ol­o­gista hump­paa jole sit­ten kädet heilu­en haetaan pseudoin­tellek­tuel­lisia tai “tieteel­lisiä” selityksiä.

    No hyvä kuitenkin jos sääte­lyä edes jos­sain vähen­net­täisi­in. Se että helsinkiläi­nen tun­net­tu sil­tarumpupoli­itikko Soin­in­vaara pääsee vaikut­ta­maan pel­tomar­ket­tien rak­en­tamiseen muual­la kuin Helsingis­sä on kyl­lä törkeä jääviysongel­ma, mut­ta ilmeis­es­ti ns. maan tapa.

  4. Oikeudel­lis­es­ti vaa­timus siitä, että alue on maakun­takaavas­sa merkit­ty keskus­ta­toim­into­jen alueek­si on melko yksiselit­teinen. Asukkaiden laskem­i­nen tietyn matkan päässä on vaikeam­paa ja muut­tuu toisi­naan nopeam­min. Kyseinen sään­nöshän ei perus­tu varsi­nais­es­ti pelkki­ien idea­parkkien syn­nyt­tämi­in ongelmi­in, vaan siihen, että mon­et kaupun­git rak­en­ta­vat asuin­lähiöt 10 km etäisyy­delle toi­sis­taan ja lykkäävät Pris­man lähiöi­den väli­in moot­tori­tien var­teen tai laitakaupun­gin teollisuusalueelle.

    Ehdo­tus näkyi ole­van, että sään­te­lyä ei tarvi­ta, jos kilo­metrin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kymme­nen­tuhat­ta ihmistä. Tämä on asukasti­heytenä 3184 as/km2. Tähän tihey­teen pääsee esimerkik­si Tikkuri­la, Puoti­la, Itä-Keskus ja Laut­tasaari mut­ta Oulunkylä, Mal­mi, Jätkäsaari, Hiekka­har­ju tai Kor­so ovat liian har­vaana­sut­tu­ja. Väit­täisin, että noi­ta keskus­ta­toim­into­jen aluei­ta on roiskit­tu maakun­takaavaan vähän ren­nom­mal­la kädellä.

    1. Oli tuon suurmyymälä­työryh­mälle aja­tus, että kaupun­gin keskus­taan saisi suurmyymälän apaasti rak­en­taa ja esitimme, että keskus­ta on alue, joka on merkit­ty keskus­ta­toim­into­jen alueek­si, niin kuin se sil­loin oli. Heti ryhdyt­ti­in kuitenkin täysin asumat­to­mia seu­tu­ja merk­it­semään­täl­lä merkin­näl­lä. Sik­si asia pitäisi mjkääritel­lä uud­estaan, että keskus­ta on alue joka tihey­deltään (asun­not ja/tai työ­paikat) vas­taa keskus­taa. Jot­ta ei vaikut­taisi liian Helsinkikeskeiseltä, otet­takoon tiheysvaa­timus vaik­ka Porin tai Mikke­lin keskustoista.

  5. Tiedemiehelle: Lounais-Tam­pereelle on suun­nitel­tu vaik­ka minkälaisia ostosparati­ise­ja. Ne on kaatanut Nokia, joka pelkää niiden tap­pa­van omat palvelunsa.

  6. Olen töis­sä suures­sa kaup­paketjus­sa ja olen samaa mieltä, ettei pykälien rakenne tue kil­pailua päivit­täis­tavarakau­pas­sa (kaavoit­tamis- ja neliöra­joituk­set yms.). 

    Asi­aa olisi­tuo rajoi­tusten purkami­nen. Kuten edel­lä olev­as­ta keskustelus­ta huo­maa, niin aluei­den rajaami­nen ei ole niin helppoa.

    Jutun lopus­sa on kohta:
    “On viit­teitä, että suurmyymälöi­den estämistä käytetään tietois­es­ti kil­pailun rajoit­tamiseen ja haas­ta­jien (Lidl) toimin­nan vaikeuttamiseen.”

    Perus­tuuko tämä lause johonkin fak­toi­hin vai automaat­tiseen suurten kaup­paketju­jen syyllisyyteen?

  7. Yleen­sä kaik­ki rajoi­tusten purku on nykyisessä tilanteessa hyväk­si. Vaik­ka siel­lä menisi joku järkeväkin rajoi­tus mukana, se on pienem­pi paha kuin nykyi­nen tilanne.

  8. Yksi tapa läh­estyä ongel­maa voisi olla sel­l­ainen, että kau­pan sal­lit­tu yksikkökoko määriteltäisi­in käve­lyetäisyy­del­lä (500 m) siitä löy­tyvien uusien asukkaiden määrästä. Vähen­net­tynä siis ole­mas­sa oleville kaupoille “kiin­tiöi­ty­jen” asi­akkaiden määrä. Yli 2000 m^2 kokoisen kau­pan saisi rak­en­taa esim. alka­vaa 10 000 asukas­ta kohti.

    Osmo: Viral­lise­na ajatuk­se­na oli kai estää Idea­parkkien, Hämeen­lin­nan Tiir­iöi­den ja Van­taan Jum­bo­jen tapais­ten kau­pan keskit­tymisen syn­tymi­nen tai ainakin min­i­moi­da niiden määrä? Ja pyrk­iä sen sijaan suosi­maan Helsin­gin Malmin Pris­man, Hyvinkään Willan tai per­in­teis­ten tavarat­alo­jen kaltaista liiketoimintaa?

    Ongel­man perussy­itä ovat nähdäk­seni mm. vähit­täiskau­pan suuryk­sikkö-kon­septin perus­tu­mi­nen Suomes­sa autoilu­un ja kaikkien kiin­teistöalan toim­i­joiden mielessä kirkkaana siin­tävä kuva ain­oas­ta oikeas­ta vähit­täiskau­pan suuryk­siköstä: Keskel­lä tont­tia sijait­se­va 1–2 ker­roksi­nen peltihalli.

  9. Olen samaa mieltä tuos­ta, että kaup­po­jen yksikkökokoa ei tulisi säädel­lä tehokkaasti raken­ne­tu­il­la kaupukialueil­la. Sen sijaan kaavoituk­ses­sa tulisi huole­htia, että kau­pat eivät saa levit­täy­tyä liian suurille tonteille.
    Esim. Helsingis­sä melko tuore kaup­pakeskus Kaari olisi todel­la paljon parem­pi, jos se olisi voitu pakot­taa kort­telin kokoiselle alueelle use­am­paan ker­rokseen. Edes siten, että sen pysäköin­ti voisi olla viereisel­lä ton­til­la maan­ta­sos­sa siihen asti, kun kaupunki­rakenne ympäril­lä tiivistyy, jol­loin se voitaisi­in jär­jestää pysäköin­ti­laitok­seen. Nyt tuo kaup­pakeskus vie noin 4 kort­telin kokoisen alueen ja se ympärille on vaikeampi saa­da rak­en­tu­maan oikeaa kaupunkia. Jos kaup­pakeskus veisi n. kort­telin kokoisen alueen, sen viereen voisi rak­en­tua tehokkai­ta asuinko­rt­telei­ta ja käveltävää kaupunkia.

    Verkkokaup­pa Jätkäsaa­res­sa on hyvä esimerk­ki taval­lisen kort­telin kokoiselle alueelle raken­netus­ta suures­ta kau­pan han­kkeesta (kort­telite­hokku­us 4,5). Siinä on jopa maan­ta­sos­sa muu­ta­ma kadulle avau­tu­va liiketila. 

    Kau­pan määräyk­sis­sä ja kaikissa muis­sakin rak­en­tamista ohjaavis­sa määräyk­sis­sä pitäisi huolel­la miet­tiä, että mihin oikeas­t­aan halu­taan vaikut­taa, ennen kuin tehdään kat­e­gorisia kiel­to­ja ja rajoituk­sia. Esim. tuon kau­pan suh­teen on mielestäni olen­naista alueil­la, jois­sa jo on tai on tulos­sa tiivistä kaupunki­raken­net­ta, että se ei vie liian suur­ta maa-alaa ja täten estä sopi­van kokoisen kort­telirak­en­teen syn­tymistä ja että maan­ta­sok­er­roksis­sa on kadulle avau­tu­via liiketilo­ja edes keskeis­ten katu­jen suuntaan.

    Tuo kau­pan suhde joukkoli­iken­teeseen ja väestöpo­h­jaan on kiinos­ta­va. Esim. Helsingis­sä alueille, minne havitel­laan uut­ta tehokas­ta kort­te­likaupunkia mm. mah­dol­lis­es­ti bule­vardis­oitavien sisään­tuloväylien var­sille pitäisi miet­tiä, että onko järkevä vaa­tia, että alueel­la on jo joku tiet­ty väestöpo­h­ja, ennen kuin kau­pan saa rak­en­taa. Mielestäni riit­täisi, että kau­pan läheisyy­dessä (max 200m eli parin kort­telin päässä) on raide­joukkoli­iken­teen pysäk­ki ja em. ehdot ton­tin koos­ta ja raken­nuk­sen maan­ta­sok­er­rokses­ta täyt­tyvät. Olisi kiin­nos­tavaa nähdä, ryhty­i­sivätkö suuret ketjut täl­laisil­la määräyk­sil­lä lob­baa­maan Helsingis­sä pikaratikoiden kiireel­listä rakentamista.

  10. Täy­den­nyk­senä edel­lisen vies­ti­ni viimeiseen kappaleeseen:
    Ajoin tuos­sa takaa sitä, että usein uusille asuinalueille ei tah­do syn­tyä palvelui­ta. Olisi kiin­nos­tavaa nähdä, että miten kaup­paa voisi saa­da etu­pain­ot­teis­es­ti uusille alueille. Voisi­han tuol­laiselle kort­telin kokoiselle ton­tille ensin rak­en­taa pienen mar­ketin maan­ta­sopy­säköin­tei­neen ja maan arvon nousu ja reipas raken­nu­soikeus voisi­vat pitää huolen siitä, että kun kaupun­ki ympäril­lä tiivistyy, myös kau­pan kort­teli tehos­tuu ja pysäköin­ti jär­jestetään laitokseen. 

    Voisi toki kuitenkin miet­tiä, että voisiko raken­nu­soikeu­den kuitenkin suh­teut­taa pykälit­täin siihen, että kuin­ka hyvä joukkoli­ikenne alueel­la on. Esim. bus­sil­in­ja-runk­obus­si-raide. Lähin­nä siis isom­mis­sa kaupungeis­sa, jois­sa ylipään­sä on kun­nolli­nen joukkoliikenne.

  11. Jos vain puret­taisi­in sel­l­aisia sään­töjä, jot­ka tekevät pien­estä kau­pas­ta kan­nat­ta­mat­toman. Ei pie­nien kaup­po­jen omis­ta­jat yleen­sä saman­laisia voit­to­ja halua kuin suuryri­tys­ten omis­ta­jat. Heille riit­tää pienem­pikin tuot­to, kun­han tulee toimeen.

    Pie­niltä kaupoil­ta arvon­lisävero vaik­ka kokon­aan pois.

    Meil­lä päät­täjät rakas­ta­vat sään­te­lyä. Esit­telin tässä ker­ran eräälle maa­han­muut­ta­jalle miten Suomes­sa myy­dään tupakkaa 😀

    Asia herät­ti ihmetystä.

    Sään­te­ly saa suo­ras­taan koomisia piirteitä. Kaupois­sa pitää kal­jahyl­lyt pistää illal­la lukkoon ym.

  12. - Jos lähiössä ei ole raideli­iken­net­tä ja tarvit­tavaa asukasti­heyt­tä — ei ole kaup­paa, ja mil­lä sinne kaup­paan sit­ten men­nään? (autol­la).

    - Kukaan ei käy raideli­iken­net­tä käyt­täen lähiöstä A kau­pas­sa joka on lähiössä B, kun sil­loin­han kum­mankin lähiön ase­man kupeessa on jo se kauppa

    - Ylipäätään, raideli­iken­net­tä käyt­täen ei havain­to­jeni mukaan juurikaan käy­dä päivit­täis­tavarakau­pas­sa, asian voi hel­posti havai­ta matkus­ta­mal­la vaikka­pa lähili­iken­teen junal­la muu­tamia ker­to­ja päivässä. 

    - Sään­te­ly johtaa melkoiseen hölmöi­lyyn ja näi­den jälk­i­jät­töis­ten sään­te­lypykälien rus­taami­nen vaikut­taa siltä että niil­lä vain suo­jel­laan näen­näisvihreäl­lä poli­ti­ikalla niitä joil­la ne kau­pan suuryk­siköt on jo olemassa.

    Nyky­isin on siis: 

    - 64 Prismaa
    — 80 Citymarket:ia
    — 110 ABC! asemaa

    Paljon par­jat­tu­ja Idea­parke­ja on peräti 1 kappale.

    Kun Vihdin Idea­park tor­pat­ti­in tun­netun kokoomus­poli­itikon toimes­ta kil­pail­e­va Lom­mi­lan kaup­pakeskus ete­nee kokoomusve­toises­sa Espoossa:

    http://www.lansivayla.fi/artikkeli/276381-lommilan-kauppakeskukseen-otetaan-mallia-ideaparkista

    http://www.talouselama.fi/uutiset/espoon+uusi+monsterkauppakeskus+sai+vihreaa+valoa++vain+itiksessa+enemman+nelioita/a2228714

  13. Mika:
    – Ylipäätään, raideli­iken­net­tä käyt­täen ei havain­to­jeni mukaan juurikaan käy­dä päivit­täis­tavarakau­pas­sa, asian voi hel­posti havai­ta matkus­ta­mal­la vaikka­pa lähili­iken­teen junal­la muu­tamia ker­to­ja päivässä. 

    Minä olen luul­tavasti “ei kukaan” kos­ka poikkean usein Sel­l­os­sa kun kul­jen junal­la töistä koti­in. ja kyl­lä mon­et muutkin kulke­vat junal­la kaup­pakas­si mukanaan.

    Se että onko se nimeno­maan juna tai metroli­iken­teen var­rel­la ei ole se oleelli­nen asia vaan se että kaup­pakeskuk­ses­ta on ylipään­sä hyvät ja tiheät julkiset yhtey­det, ja että se on hel­posti käveltävän matkan päässä suht tiheästä asu­tuk­ses­ta ja että se tukee paikkaku­nan muu­ta palvelurakennetta. 

    Mika:

    Kun Vihdin Idea­park tor­pat­ti­in tun­netun kokoomus­poli­itikon toimes­ta kil­pail­e­va Lom­mi­lan kaup­pakeskus ete­nee kokoomusve­toises­sa Espoossa:

    Lom­mi­laan ei onnek­si annet­tu lupaa rak­en­taa hyper­mar­ket­te­ja kos­ka ne oli­si­vat tap­pa­neet Espoon keskuk­sen nykyiset kau­pat ja pakot­tanut asukkaat kaik­ki kulke­maan autol­la päivit­täisille ruokaostoksille.

    1. Minä teen melkein kaik­ki kaup­pareis­suni raideli­iken­teel­lä (nelosen ratik­ka) ja kyl­lä Itäkeskuk­seen tul­laan paljon metrolla.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä teen melkein kaik­ki kaup­pareis­suni raideli­iken­teel­lä (nelosen ratik­ka) ja kyl­lä Itäkeskuk­seen tul­laan paljon metrolla.

    Kaikesta päät­täen oS tekee kaup­pareis­sun­sa suureen kaup­pakeskit­tymään Alexan­derinkadun ja Man­ner­heim­intien kul­mas­sa. Itäkeskus on sekä metron, Itäväylän että Kehä I:n risteyk­sessä. Ja parkkipaikko­ja riittää.

    En tiedä, mikö tilanne on nyt. 10 vuot­ta sit­ten metroase­man pääl­lä ole­va Vuosaaren kaup­pakeskus kitui.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.