Miksi niidenkin, jotka kannattavat ydinvoimaa, kannattaisi kavahtaa Fennovoiman voimalaa

Keskustelu Fen­novoimas­ta on men­nyt liiak­si keskustelu­un ydin­voimas­ta yleen­sä. Sen alle on hau­tau­tunut, että Fen­novoiman han­ke on huono myös ydin­voima­hankkei­den joukossa.

  1. Voimalaa puuhataan väärään paikkaan. Vaa­dit­ta­vat infrain­vestoin­nit mak­sa­vat 1 – 2 mil­jar­dia euroa ylimääräistä ver­rat­tuna, että laitos tehtäisi­in johonkin, jos­sa voimalaitosin­fra on jo valmiina.
  2. Voimalaitos ei ainakaan koko tehol­laan paran­na huolto­var­muut­ta. Jos Venäjän atom­itekni­nen viras­to (Rosatom) tulee tähän osakkaak­si 40 pros­en­til­la, se tarkoit­taa, että Venäjän val­tio omis­taa sähköte­hos­ta 40 % (480 MW) ja saa myy­dä sen mihin hyvän­sä. Jos Venäjä ottaa ener­gian ote­taan ulkopoli­ti­ikan väli­neek­si, tämä osa voimalan tuotan­nos­ta on Venäjän päätös­val­lan alla ja myös sitä voidaan käyt­tää myös pain­os­tuskeinona Suomea kohtaan. Suo­mi voi täl­löin tietysti varas­taa sähkön, mutta…
  3. Voimala on aivan liian iso. Suo­mi on pieni maa maail­man suurim­mille ydin­voimaloille. Tänne sopi­si­vat parem­min aivan olen­nais­es­ti pienem­mät. Ne ovat rahoitet­tavis­sa, eikä niiden käyt­töhäir­iö saa koko maa­ta kri­isi­in. Niitä voisi käyt­tää myös kaukoläm­mön tuottamisessa.
  4. Voimalal­la on väärät omis­ta­jat, siis myös ne suo­ma­laiset. Ydin­voima on kallis rak­en­taa, mut­ta hal­pa käyt­tää. Sik­si se alen­taa nyky­is­ten sähkö­markki­nasään­tö­jen val­lites­sa sähkön markki­nahin­taa ajoit­tain merkit­tävästi. Niiden tun­tien määrä kas­vaa, jol­loin sähkön hin­ta las­kee lähelle nol­laa. Tämä on hyvä asia kulut­ta­jille, mut­ta huono sähkön myyjille. Sik­si laitok­sen pitäisi olla sähkö­val­taisen teol­lisu­u­den omis­ta­ma, mut­ta nyt pääosa omis­tus­po­h­jas­ta on kun­tia, jot­ka itse käyt­tävät sähköä aika vähän. Vain Out­okumpu omis­ta­jis­sa edus­taa suurasi­akkai­ta. On esimerkik­si todel­la outoa, että Van­taan ener­gia ottaa vas­tu­ulleen 60 MW sähköstä, joka sen on siis ostet­ta­va tuotan­tokus­tan­nush­in­taan (sisältäen kiin­teät kus­tan­nuk­set) ja myytävä markki­nahin­taan. Taloudelli­nen ris­ki on huo­mat­ta­va. Ei ole ihme, että EON vetäy­tyi koko hankkeesta.

100 vastausta artikkeliin “Miksi niidenkin, jotka kannattavat ydinvoimaa, kannattaisi kavahtaa Fennovoiman voimalaa”

  1. Tästä lauseesta näyt­täisi puut­tuvan sana:

    Voimalal­la on väärät , siis myös ne suomalaiset

  2. 1. Mis­täköhän tuo infrain­vestoin­nin hin­ta on otet­tu? Lähteitä? Infraku­lut näkyvät omakus­tan­nussähkön hin­nas­sa. Investoi­jat arvioi­vat myös sitä.

    2. Rosatom on osakkaana 33–40 % osu­udel­la. Vähem­mistöomis­ta­ja ei voi määrätä, että laitos­ta ajet­taisi­in osate­hol­la. Kaik­ki teho syötetään kantaverkkoon.

    3. Rosatomin laitos ei ole maail­man suurin, vaan 1200 MW (vrt. OL3 1600 MW). Sitä pait­si suo­ma­lainen lupakäytän­tö ohjaa voimay­htiöt tekemään mah­dol­lisim­man suuria yksiköitä.

    4. Päteekö tämä tuubape­rustelusi myös tuulivoimalle? Mik­si ydin­voiman kalli­ut­ta eivät ymmär­rä niitä puuhaa­vat yri­tyk­set? Eikös tuulivoiman taku­uhin­ta ole Suomes­sa luokkaa 80 €/MWh? Meinaatko, että EONin vetäy­tymiseen han­kkeesta ei yhtään vaikut­tanut Sak­san Energiewende?

  3. Kansane­dus­ta­jat ovat ole­mas­sa sitä varten, että täl­laiset pikku­seikat saataisi­in kor­jat­tua ja luvat myön­net­tyä järkeväm­pään paikkaan järkeväm­män kokoisia voimaloi­ta rak­en­tavalle yhtiölle.

    Äänestäjät eivät kuitenkaan ole niin tyh­miä, että he uskoisi­vat vihrei­den vas­tus­ta­van ydin­voimaa Venäjän vuok­si. Johan on tul­lut selväk­si, että vihreät vas­tus­ta­vat ydin­voimaa, kos­ka vihreät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa.

  4. 4. väit­tämä on aivan asialli­nen. Jostain ker­tonee se, että han­kkeelle on etsit­ty uusia omis­ta­jia kisso­jen ja koirien avulla.

    3. väit­tämä on lähin­nä mielipi­de ja siihen on han­kala ottaa fak­tapo­h­jaista kan­taa. Se kuitenkin on huo­mat­ta­va, että nykyi­nen lupakäytän­tö ajaa nimeno­maan mah­dol­lisim­man suuria voimaloi­ta kohden. Kos­ka lupia on han­kala saa­da (vrt. For­tum 2010), niin luvan saat­u­aan yhtiön kan­nat­taa rak­en­taa mah­dol­lisim­man suuri.

    2. väit­tämä ei sen sijaan pidä paikkaansa. Vähem­mistöomis­ta­ja ei voi ajaa laitos­ta alas, joten sähkö tuote­taan Suomen verkkoon. Kun sähkö on teknis­es­ti tuotet­tu verkkoon, niin markki­nat kyl­lä pitävät huolen, että sitä riit­tää kaikille. Ei se sieltä min­nekään häviä, vaan ohjau­tuu kulu­tuk­seen ilman mitään varastamista.

    1. väit­tämä paikas­ta liit­tyy 3. ja 4. väit­tämis­sä esitet­ty­i­hin argu­ment­tei­hin. Vas­ta-argu­ment­ti­na olisi hyvä huo­ma­ta, että jos kaik­ki voimalat oli­si­vat samas­sa paikas­sa, niin käyt­töhäir­iöi­den seu­rauk­set oli­si­vat vielä suurem­mat. Se kiistämät­tä on tot­ta, että uusi laito­spaik­ka lisää omis­ta­jien kus­tan­nuk­sia (ks. 4. väittämä)

  5. Var­masti suuri osa esimerkik­si kokoomuk­sen äänestäjistä tai kokoomus­ta tähän men­nessä äänestäneistä, jot­ka kan­nat­ta­vat ydin­voimaa, vas­tus­ta­vat hyvin voimakkaasti tätä venäläis­ten ydinvoimalaa.

    Toki myös ymmär­remme, että vihreät käyt­tävät Venäjä-kort­tia tässä nyt kep­pi­hevose­naan. Jos te todel­la olisitte kat­e­gooris­es­ti ensi sijas­sa suo­ma­lais­ten ihmis­ten puolel­la ja isän­maan puolel­la niin kuin annat­te ymmärtää, ette te vas­tus­taisi vain Rosatomin voimalaitos­ta vaan kan­nat­taisitte myös Natoa.

    Mut­ta vilunki­a­han te poli­itikot pelaat­te. En olisi aikaisem­min noin sanonut vaan kokenut sen pop­ulis­mik­si, mut­ta viimeinen vuosi on avan­nut silmäni 100%:sti:

    Sauli Niin­istö pet­ti äänestäjän­sä vetäy­tymäl­lä kan­nat­ta­mas­ta Natoa käy­tyään Mosko­vas­sa tai viimeistään Lavrovin käy­dessä kesäl­lä Suomes­sa. (Mik­si pres­i­dent­ti päästetään Putinin kanssa kahdestaan keskustele­maan?) Kokoomus ja SDP ajaa venäläi­somis­teista ydin­voimalaa. Halo­nen teki kaikken­sa estääk­seen Suomen tur­vataku­ut omana pres­i­dent­tikaut­e­naan. Vihreät ovat myös 100% vas­tu­us­sa tur­vatakuiden puutteesta.

    Voi olla että täl­lä nyt saat­te heikkoa kan­na­tus­tanne nos­tet­tua, mut­ta Suomen etua ajat­te vasem­mal­la kädel­lä. Hyvä että edes niin.

  6. 1
    Lisäisin lis­taan vielä sen, että Rosatomhan voi vetäy­tyä han­kkeesta seu­raavien kuukausien ja vuosien aikana kos­ka tahansa, jos EU:n ja Venäjän väline pakotepoli­ti­ik­ka jatkuu. Jo tästä näkökul­mas­ta järkevästi toimi­va hal­li­tus olisi siirtänyt päätök­sen­tekoa ainakin vuodel­la eli antanut tilanteen rauhoittua.

    2
    Kuten Haglund tote­si, päätös on aina myös ulkopoli­it­ti­nen, olisi mikä tahansa. Onko sel­l­aisen päätök­sen tekem­i­nen NYT järkevää?

    3
    Lisäk­si investoin­ti tukee keskite­tyn, pääo­maval­taisen, myrsky­ille herkän (tulee lisää perustelu­ja kalli­ille maakaapeloin­nille!) ener­gia­muodon huo­mat­tavaa lisäämistä, ja raha on suo­raan pois uusi­u­tu­tu­vien kehit­tämiseltä. Tässä ote­taan laivalle iso kurssi.

    4
    Perustelu­na on teol­lisu­u­den ja kun­tien tarvit­se­ma hal­pa ener­gia. Onko perustelu kestävä? Kuin­ka ener­giaval­taista on Suomen teol­lisu­us 10 vuo­den kulut­tua, jol­loin aikaisin­taan voimala olisi valmis? Raken­nemuu­toshan on käyn­nis­sä täysin toiseen suun­taan ener­giaval­tais­es­ta inno­vaa­tio- ja elämysteollisuuteen.

  7. Täyt­tä asi­aa! Sen sijaan Niin­istö teki rimanal­i­tuk­sen puhues­saan ulko­mail­la Suomen hal­li­tuk­sen suomettumisesta.

    Itse olen ydin­voiman kan­nat­ta­ja tietyin varauksin, mut­ta Fen­novoiman han­kkeelta meni poh­ja jo sil­loin, kun EON lähti. Naa­purin poli­ti­ik­ka ei sen jäl­keen ole ainakaan asi­aa auttanut.

  8. Kaiken jär­jen mukaan, jos nimeno­maan kavah­taa Fen­novoiman venäläisyyt­tä, on valmis mil­loin vain anta­maan For­tu­mille ja OL4:lle luvat.

    Sanoit aikaisem­min
    “Raken­net­ta­van ydin­voiman määrän suh­teen oli aivan saman­tekevää, myön­netäänkö lupia kak­si vai kolme, sil­lä kolmeen ei löy­dy rahoi­tus­ta. Kun lupi­en määrä rajoitet­ti­in kah­teen, Fen­novoimankin han­ke voi lähteä käyn­ti­in. Vapaas­sa kil­pailus­sa ei voisi.”

    http://www.soininvaara.fi/2010/05/02/alue-ja-energiapoliittinen-paketti/

    Eli ei muu­ta kuin kak­si lisälu­paa pöytään niin se siitä.

  9. Käsit­tääk­seni kyseessä tullee ole­maan Oy, jon­ka osakkeista vähin­tään 60% pitää olla Suomalaista/ Eu:laista alku­perää, toden­näköis­es­ti kun kyseesä on atom­ivoimala, niin osakkei­ta ei saa myy­dä toiselle tai kol­man­nelle osa­puolelle ilman val­tioneu­vos­ton lupaa.

    Oy:ssä val­taa pitää hal­li­tus ja viime kädessä omis­ta­jat, joten 40%:n omis­tu­so­su­udel­la lie­nee aika vaikea­ta määrätä tuolle 40%:n sähkö Oy:n (siis Fen­novoima oy)vähemmistöomistajan määräämää erillishintaa.…

    Tämä tästä.

    1. Se ei ole tavalli­nen osakey­htiö vaan Mankalay­htiö. Osakkaat eivät saa osinkoa vaan sähköä omakus­tan­nush­in­taan ja se sähkö kuu­luu osakkalle. Sil­lä se voi tehdä mitä halu­aa, esimerkik­si myy­dä sen Pietariin.

  10. Onhan se tiedet­ty että pääo­ma­l­la ei ole isän­maa­ta, mut­ta olen kyl­lä todel­la yllät­tynyt siitä, että “sini­valkoise­na puolueena” tun­net­tu kokoomus ajaa näin jär­jetön­tä ja maan edun kannal­ta vahin­gol­lista han­ket­ta suu vaahdossa. 

    Eikö siel­lä ole mitään tajua mitä maail­mas­sa tapahtuu?

  11. Tänne sopi­si­vat parem­min aivan olen­nais­es­ti pienem­mät. Ne ovat rahoitet­tavis­sa, eikä niiden käyt­töhäir­iö saa koko maa­ta kri­isi­in. Niitä voisi käyt­tää myös kaukoläm­mön tuottamisessa.

    Ovatko vihreät nyt siis alka­neet kan­nat­taa kaupunkien kyl­keen raken­net­tavia kaukoläm­pöy­d­in­voimaloi­ta nyky­is­ten fos­si­il­isia polt­tavien tilalle? Jos ovat, niin erinomaista! 

    Jos eivät, niin sit­ten tuo “tänne sopisi parem­min” pitää lukea:“Puhtasti teknis­es­ti ajatelle tänne sopisi parem­min pienet jopa kaukoläm­pöä tuot­ta­vat voimalat, mut­ta kos­ka me vihreät olemme edelleen nihkeitä kaik­keen ydin­voimaan liit­tyvään ja vas­tus­tamme kaikkea sen rak­en­tamiseen liit­tyvän poli­it­tisen pros­essin helpot­tamista, implisi­it­tis­es­ti kan­natamme edelleen yksitellen raken­net­tavia jättivoimaloita”.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Omis­ta­ja voi määrätä, että sähkö myy­dään Venäjälle. 

    Kyl­lä, mut­ta ei vähemmistöomistaja.
    Rosatom omis­taa osan yhtiöstä, mut­ta ei yhtään sähköstä. Ja Suomes­sa toim­i­taan Suomen lain mukaan ja yhtiö on suomalainen.

  13. 1. Ruotsin­py­htää oli vai­h­toe­hto, mut­ta kaupunkien yhdis­tymis­pros­essin takia val­tioneu­vos­to olisi joutunut viivästyt­tää lupahakemusta.

    2. Ukrainas­sa ei ainakaan ole pain­os­tet­tu mil­lään lailla.

    3. OL3 on paljon isompi.

    4. HK‑1 tekee sähköä san­gen tasais­es­ti. Tuotan­topi­ik­it ei siis johdu siitä, vaan esim. tuuliener­gias­ta. Aika epäoikeu­den mukaista syyt­tää HK-1stä siitä että ulkona tuulee. Se on kuin Sin­ua syyt­täisi Niin­istön puheista.

  14. Mikähän se “vihreä” vai­h­toe­hto on ydin­voimalle? V. Niin­istö puhuu tapansa mukaan löysiä “koti­mais­es­ta uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta”. Bioen­er­gian käytön lisäämi­nen edel­lyt­tää met­sien hakkuiden lisäys­tä. Tuulivoima edel­lyt­tää merkit­täviä tukia, lisäk­si ainakin paikoin myös tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen herät­tää vas­tus­ta. Aurinkoen­er­gia on kesäl­lä ihan O.K, mut­ta entäs kun mit­tari näyt­tää tam­miku­us­sa 20 mii­nusastet­ta. Turve on hyi-hyi, joten ain­oa todel­li­nen vai­h­toe­hto on jatkaa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä. Siinä vihreät ovatkin onnis­tuneet, onhan kivi­hi­ilen käyt­tö kas­vanut Suomessa.
    P.S. Jos Venäjä on ener­gian tuot­ta­jana niin kauhea mörkö, niin eikö maakaa­sun tuon­ti tulisi lopet­taa mah­dol­lisim­man pian. Vai esi­in­ty­isikö pääkaupunkiseudun ener­giahuol­los­sa sen jäl­keen vakavia ongelmia.

  15. Olen hyvin pet­tynyt, jos kokoomus, jota äänestin menee Fen­novoiman taa. Emme saa olla niin suomet­tunei­ta, että ostamme ollak­semme hyvää pataa Venäjän kanssa ja osoit­taak­semme ettemme pelkää. On ajatelta­va vain Suomen etua ja tur­val­lisu­ut­ta. Sitä on itsenäisyys.Nato jäsenyys tarvi­taan pian.

  16. tiedän että poli­itikas­sa toim­i­taan aika usein mieliku­vien perus­teel­la eikä todel­lisu­u­den perusteella.

    jos olen oikein per­il­lä niin fen­novoima on SEITSEMÄS (7) ydinvoimala.

    min­ul­la ainakin mieliku­vis­sa menee viides, kuudes ja seit­semäs ydin­voimala sekaisin.

    joten suosi­tus olisi että erit­telisi ydin­voima pro­jek­tit jotenkin selkeästi erilleen mikä on mikäkin.

    en sinän­sä kyseenalaista että fen­novoima on huono projekti.

  17. Kuka on Fen­novoiman asi­akas? Tästä ei tain­nut tul­la selkoa ja EON luopui. Ongel­mak­si on pal­jas­tu­mas­sa rahat­tomien lehmänos­ta­jien Suo­mi, joka on per­in­teis­es­ti teet­tänyt kaiken val­tion varoilla.

  18. Olen kaik­ista argu­menteista vähin­tään jos­sain määrin samaa mieltä. Valitet­tavasti tämän han­kkeen kaa­tu­mi­nen sit­ten kuitenkin väritetään Vihrei­den voitok­si ydin­voimas­ta yleen­sä. Tilanne kun on se, että Vihreät voivat kyl­lä ehkä (Euroopan mit­takaavas­sa) kaataa ydin­voiman, ainakin vuosikym­me­nien aikaskaalal­la, mut­ta fos­si­ilista sähkön­tuotan­toa ei niin vain kaade­takaan (eivätkä Vihreät tun­nu edes yrittävän).

    Eli, parem­pi Fen­novoiman venäläi­nen voimala kuin ei mitään voimalaa OL3:n jäl­keen. Lovi­isan yksiköt ja OL1‑2 tule­vat jos­sain vai­heessa elinkaaren­sa päähän. Eikös fos­si­ilis­ten osu­ut­ta paletista pitänyt vähen­tää eikä lisätä?

    Vihreät ovat liian usein Suomen poli­ti­ikas­sa vaa’ankieliase­mas­sa, joten jos nyt Fen­novoima kaade­taan, halu­aisin jonkin­laisen vaku­u­tuk­sen, että ainakin jokin han­ke, jos­sa on parem­mat lähtöko­h­dat, sal­li­taan. Tai peri­aatepäätök­sen, että (esim.) alle 250MWe reak­toriyk­siköitä saa rak­en­taa jos on varaa ja jos STUK ja paikallisvi­ra­nomaiset anta­vat luvan.

  19. Se että lupa aikoinaan myön­net­ti­in Fen­novoimalle eikä For­tu­mille on perin kum­mallista. Lupi­en myön­tämi­nen reak­toriko­htais­es­ti eikä tehon perus­teel­la on myöhem­min osoit­tau­tunut katas­tro­faalisek­si virheek­si jos­ta kukaan ei vielä vapaae­htois­es­ti ole suos­tunut otta­maan vas­tu­u­ta. Mie­lenki­in­toinen aihe tutki­valle jour­nal­is­mille (tai perus­teel­liselle googlailulle).

    Itä­suhteis­sa on siir­ryt­ty reaalipoli­ti­ikan aikaan, joka tarkoit­taa muun muas­sa vas­tavuoroisu­ut­ta sopimuk­sista kiin­nip­itämisen suh­teen. Suomen ei kan­na­ta lähteä heit­telemään kiviä 480MW x 8760h = 4,2 TWh takia kun vaakakupis­sa on vuosit­tainen 35 TWh maakaasutuonti.

    Edelleen, mitä luulette että tapah­tuu For­tu­min neljän mil­jardin Venäjän-sijoituk­sille, jos Suo­mi ryhtyy itsenäis­es­ti toimen­piteisi­in jot­ka tulk­i­taan poli­it­tisik­si? Siis ne investoin­nit jot­ka 2013 tuot­ti­vat jo 156 miljoon­aa euroa, ja joiden pelkkien kap­a­siteet­ti­mak­su­tuot­to­jen pitäisi vuo­den 2015 jäl­keen olla 300–400 MEUR/v, siis jos sopimuk­sista pide­tään kiinni.

    Ja jos ener­gian käyt­tämis­es­tä ulkopoli­ti­ikan väli­neenä halu­taan keskustel­la, kan­nat­taa muis­taa maakaa­su­tuon­nin huippu(tuntikeski)teho, vuon­na 2013 8565 MW, Rosatomin Fen­novoima-osu­us suun­nilleen 18-ker­taise­na. Mihinköhän nämä speku­loidut ulkopoli­it­tiset toimen­piteet kohdistuisivat?

  20. Sen vaan sanon että aikamoinen sotku tästä Fen­novoiman voimalas­ta tulee enkä usko että sitä tosis­saan ruve­taan koskaan rak­en­ta­maan, joten siinä mielessä Vihreän Liiton on turha lähteä hallituksesta.

  21. Ykkö­nen on jän­nä perustelu. Päteekö se muual­lakin kuin ydin­voimas­sa? Suurim­mal­la osal­la star­tu­peista jot­ka kil­pail­e­vat ole­mas­sa ole­vien yri­tys­ten kanssa on ylimääräisiä päällekkäisiä kulu­ja kuten HR ja toim­i­ti­lat, jol­loin mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan halv­in­ta­han olisi vain men­nä johonkin van­haan fir­maan tekemään samaa.

    Näin mikro­ta­sol­la Fen­novoima­han on ollut alal­la aikamoinen sta­tus quo:n sekoit­ta­ja. Toisaal­ta se on tuonut uut­ta väkeä ja siten osaamista ja näke­mys­tä. Mil­tei mil­lä tahansa muul­la alal­la tuo olisi kaik­ista hienoa, mut­ta nyt siis mörkö.

  22. Point­tia 2 pystyy Suomen val­tio­val­ta säätelemään ihan itse sähkö­markki­nalain kaut­ta. Se voi halutes­saan vaik­ka säätää sähkölle vaikka­pa myyn­tipakon ja hin­tara­jat, jos halu­aa. Nyky­isinkin sähkön voi myy­dä ihan mihin tah­too, mut­ta kyl­lä se sähkö siitä voimalas­ta joka tapauk­ses­sa lähialueelle menee. Vielä ei ole kek­sit­ty tapaa, jol­la 40 % sähköstä pomp­paisi sato­ja kilo­me­tre­jä ja vielä päälle val­tio­ra­jan yli, vaan kyl­lä se sähkö läh­tee Fin­gridin ylläpitämään kan­taverkkoon, ja Fin­grid viime kädessä vaikut­taa siihen, paljonko sähköstä ylit­tää rajat ja paljonko ei. Lasku­tusasi­at, tasekau­pat yms. sähköstä ovat toinen jut­tu ja ne hoide­taan mit­tauk­si­in perustuen ja laskennallisesti.

  23. Tässä on tul­lut mon­ta argu­ment­tia jo keskustelus­sa. Minus­ta tässä kuitenkin ollaan siinä ytimessä, mik­si ydin­voimapäätök­set pitää kier­rät­tää val­tioneu­vos­ton ja eduskun­nan kautta.

    Jos lähde­tään siitä, että val­ti­ol­lisen päätök­sen­teon huole­na on mure­htia niistä asioista, joista markki­nat eivät mure­h­di, talousar­gu­men­tit kan­nat­taa uno­htaa. Fen­novoiman voimala saat­taa olla hyvinkin kan­nat­tam­a­ton ja väärässä paikas­sa, mut­ta sen ei pitäisi olla ylim­män päätök­sen­teon murhe. Jos omis­ta­jille käy ikävästi, se on omis­ta­jien ongelma.

    Ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­tiset argu­men­tit ovat minus­ta hyviä pohdit­tavia poli­it­tisel­la tasol­la. Sil­loin pitää tas­apain­otel­la sitä tilan­net­ta, jos­sa toim­ilu­pa myön­netään, tilanteeseen, jos­sa toim­ilu­paa ei myön­netä. Venäjä-riip­pu­vu­us puree kum­mas­takin suunnasta.

    Sama kos­kee pitkäjän­teisen ener­gia- ja ympäristöpoli­ti­ikan tekemistä. Verkkoon tule­va ydin­voima altistaa sähkön hin­nan suurem­mille vai­hteluille, se on selvää. Sekin on selvää, että niin tekee käytän­nössä kaik­ki muukin laa­jem­min lisät­tävis­sä ole­va päästötön voima (tuuli, aurinko). Käytän­nössä vain polt­tovoimalat voivat hillitä vai­htelua (kos­ka niis­sä käyt­tö- ja pääo­maku­lu­jen suhde on parem­pi), mut­ta niihin ei riitä ei-fos­si­ilista polt­toainet­ta. Tässäkin siis pitää kysyä, mitä tapah­tuu, jos Fen­novoimalle annetaan lupa tai ei anneta.

    Se on sit­ten jo enem­män makua­sia, pitääkö ydin­voimalupi­en kanssa miet­tiä alue- ja työl­lisyyspoli­it­tisia kysymyk­siä. Ne saat­ta­vat puoltaa Fen­novoiman voimalaa. (Henk. koht. olen sitä mieltä, että ydin­voima ei ole oikea koh­ta tehdä alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta vas­takkaisi­akin mielip­iteitä voi olla.)

    = = =

    Todel­lisu­udessa tässä cases­sa on men­nyt suun­nilleen kaik­ki Mur­phyn lain mukaan, ja nyt päätök­sen­teko on umpiku­jas­sa ilman järke­viä ratkaisu­ja. Järkevää olisi ollut alun perin päät­tää, että kauneuskil­pailun perus­teel­la Suomeen myön­netään luvat yhteen­sä esimerkik­si 3 GW:n jatku­valle ydinvoimakapasiteetille.

    Tästä per­spek­ti­ivistä kat­sot­tuna kaik­ki päätök­sen­teossa mukana olleet ovat mokan­neet. Vihreil­lä olisi ollut hyvä sauma tuo­da järkeä peli­in, mut­ta kat­e­gori­nen “ei” ja ulos­marssi ei tuo man­daat­tia puhua järkeä. Nyt kaik­ki järkevätkin argu­men­tit kaiku­vat kuuroille korville.

    Alun perin jaet­ti­in kak­si lupaa TVO:lle ja Fen­novoimalle, For­tum pudotet­ti­in jostain syys­tä heti alku­un­sa. Nyt sit­ten TVO pudotet­ti­in OL3:n vuok­si ketjus­ta. Se taas on vähän epäreilua, kos­ka TVO:lla on tässä maas­sa eniten koke­mus­ta siitä, mitä kaikkea pitää vält­tää ydin­voimapro­jek­teis­sa. (Yleis­vas­taus iso­jen pro­jek­tien kohdal­la on se, että ran­skalaiset sopi­vat vain ham­puri­lais­ten viereen.)

    Kysymys siis kuu­luukin, että miten tästä oikeas­t­aan pitäisi ede­tä. For­tum pudotet­ti­in pelistä jo aikaa sit­ten, TVO pudotet­ti­in nyt, ja Fen­novoiman lupa taas pitäisi pistää pöy­dälle, kunnes EU:n ja Venäjän suh­teet selkiytyvät.

    Ehkä tässä kuitenkin käy niin, että Fen­novoiman pro­jek­ti kaatuu omis­tus­po­h­jan sulaes­sa. Sen jäl­keen koko pelin voi aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä ja uusil­la sään­nöil­lä. Sään­nöis­sähän voi lukea, että lupaa ei voi saa­da ETA-alueen ulkop­uolelta tule­valle hankinnalle.

    (Ydin­voima on ihmeelli­nen aihe, kun siinä käytetään aina jotain mui­ta kuin aito­ja argu­ment­te­ja. Ei, kokoomus ei ole ensisi­jais­es­ti kiin­nos­tunut ilmastopäästöistä. Ei, vihreät eivät ole kovin kiin­nos­tunei­ta suur­pääo­man sijoi­tusten men­estyk­ses­tä. Demar­it ovat aidosti kiin­nos­tunei­ta hal­vas­ta sähköstä, mut­ta sitäkään ei ole tiedossa…)

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ei ole tavalli­nen osakey­htiö vaan Mankalay­htiö. Osakkaat eivät saa osinkoa vaan sähköä omakus­tan­nush­in­taan ja se sähkö kuu­luu osakkaalle. Sil­lä se voi tehdä mitä halu­aa, esimerkik­si myy­dä sen Pietariin. 

    So what?
    Juuri äsken selitet­ti­in, että sähkö on markki­nahin­taa kalli­im­paa. Voi olla, että Rosatom halu­aa olla osta­mat­ta sitä? Sit­ten yhtiö myy sen muualle markki­nahin­taan ja Rosatom mak­saa erotuksen?

    Asi­at eivät yleen­sä ole kovin yksinkertaisia.
    Kuka esimerkik­si kek­si, että eipä anneta For­tu­mille ydin­voimalu­paa, vaan laite­taan se investoimaan ylimääräiset mil­jardinsa Siperi­aan? Oliko muu­ta syytä kuin se, että For­tum on val­tion yhtiö ja nämä muut eivät ole?

    1. Osakkaan on PAKKO ostaa sähkö omakus­tan­nush­in­taan. Rahoi­tus perus­tuu tähän. Juuri sik­si on todel­lista uhkapeliä kun­nal­lis­ten ener­giay­htiöi­den lähteä tähän mukaan.

    1. Mankalay­htiöil­laä on oma yhtiöjärjestyk­sen­sä. Tulos on aina nol­la, sähkön hin­ta määrätään jälkikä­teen niinm että tulos on nol­la ja osakkaat saa­vat ja joutu­vat osta­maan osuuten­sa sähköstä tuol­la omakus­tan­nuhin­nal­la ja se on sen jäl­keen niiden sähköä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Omista voi määrätä, että sähkö myy­dään Venäjälle. 

    Venäläiset ovat jo aikaa sit­ten halun­neet Viipurin DC-linkin kak­sisu­un­tais­tamista, kos­ka siel­lä nähdään Pietarin sähkön­tarve. Joten toden­näköis­es­ti yksi venäläisen omis­ta­jan ajatuk­sista on se, että sähköä saa Venäjälle tuo­takin kautta.

    Min­un on kuitenkin vaikea nähdä, mik­si se olisi paha asia, että venäläi­nen omis­ta­ja määräisi, että 40 % laitok­sen tuotan­nos­ta myy­dään laitok­sen omis­ta­jahin­taan Venäjälle.

    Mik­si en pidä sitä mörkönä:

    1. Käytän­nössä se kor­vaa fos­si­ilista Venäjäl­lä (päin­vas­tai­sista luu­loista huoli­mat­ta Venäjäl­lä tuote­taan sähköä hyvin paljon fos­si­ile­ja polttamalla.)

    2. Jos se kor­vaa ydin­voimaa Venäjäl­lä, onko parem­pi koti­mainen vain rajan lähel­lä ole­va venäläi­nen ydinvoima?

    3. Jos saamme Venäjän meistä ener­gia­ri­ip­pu­vak­si edes jos­sain kohdas­sa, meil­lä on paljon parem­mat peliko­r­tit eri­lai­sis­sa nokkapokissa.

    Viimeiseen point­ti­in yleisem­min liit­tyy se, että mitä tiukem­min eri maid­en talous on kietoutunut keskenään, sitä vähem­män kel­lään on intoa lähteä tap­pele­maan naa­purin kanssa talous­so­taa tai todel­lista sotaa.

    Toki omis­tu­so­su­u­den rajoi­tus on hyvinkin järkevä aja­tus. Ei mei­dän sen­tään kan­na­ta ottaa Venäjän sähkön­tuotan­toa meille ulkois­tet­tuna, mut­ta 40 %:n raja riit­tää kyl­lä sen varmistamiseen.

  26. spot­tu: Lupi­en myön­tämi­nen reak­toriko­htais­es­ti eikä tehon perus­teel­la on myöhem­min osoit­tau­tunut katas­tro­faalisek­si virheek­si jos­ta kukaan ei vielä vapaae­htois­es­ti ole suos­tunut otta­maan vas­tu­u­ta. Mie­lenki­in­toinen aihe tutki­valle jour­nal­is­mille (tai perus­teel­liselle googlailulle).

    Päätös on toden­näköis­es­ti ollut yhdis­telmä poli­it­tista kikkailua ja ihan puh­das­ta tyh­myyt­tä. Tuskin­pa sitä kukaan on tehnyt tajuten sen seu­rauk­sia, kos­ka nykyti­lanne ei palvele ketään. OL3:n takkuilu ei ole kenenkään edun mukaista, ja se johtuu suurelta osin juuri tästä älyttömyydestä.

    Se on sit­ten toinen asia, että seu­rauk­set eivät var­masti ole tulleet yllä­tyk­senä alal­la toimiville asiantun­ti­joille (ener­giay­htiöt, virkamiehet). Ketään ei vain ole sat­tunut huvit­ta­maan kuun­nel­la asiantun­ti­joi­ta muuten kuin niiltä osin kuin hei­dän sanomansa soit­taa mukavasti sielun säveliä omien mielip­itei­den kanssa har­mo­ni­as­sa. Ei-puolue tekee kaikken­sa jar­rut­taak­seen kaikkea ydin­voimaa, ja kyl­lä-puoli sit­ten kos­tok­si antaa idioot­ti­maisuuk­sien men­nä läpi. 

    Ener­gia- ja päästösekoilus­sa har­mit­taa todel­la paljon se, että päätök­siä tehdään kuin teknolo­gia ja luon­non­ti­eteet oli­si­vat neu­vot­telukysymyk­siä. Suurin osa päät­täjistä ei ero­ta megawat­tia ja gigawat­ti­tun­tia toi­sis­taan, ja vielä harvem­mal­la on mitään oikeaa tun­tu­maa ener­giantuotan­non todel­lisi­in mah­dol­lisuuk­si­in ja haasteisiin.

    Menen ehkä vähän kak­sois­stan­dar­d­i­en mukaan, mut­ta olen tässä säh­läyk­sessä pet­tynein vihrei­den toim­intaan. Sekoomuk­sen joo­joo-asenne, demarien hal­van sähkön toivom­i­nen ja keskus­tan alue­poli­it­ti­nen suh­muroin­ti kuu­lu­vat jotenkin kuvaan. Vihreiltä olisi kuitenkin odot­tanut rak­en­tavien kom­pro­missien ehdot­tamista ja tekemistä ulos­marssin sijaan.

  27. Yhtiöjärjestyk­seen voi kai kir­joit­taa niin, että muil­la osakkail­la tai EU-markki­noil­la on etuoikeus sähköön ennen ulko­maille vien­tiä. Rosatom tuskin pahas­tu­isi, jos tarkoi­tus on päästä länsimarkkinoille.

  28. Uno­hditte sen tärkeim­män: Suomen ener­gianku­lu­tus lähti lasku­un vuon­na 2012.

  29. Vas­tus­taisitko Osmo myös venäläistä omis­tus­ta, jos he halu­aisi­vat rak­en­taa ja omis­taa Suomes­sa (1)500 MW edestä tuulivoimapuistoa? 🙂

    Investoin­tei­hin sisäl­tyy aina ris­ki, sijoit­taa­pa mihin tahansa. Kumpi tekee parem­mat sijoituk­set, kansane­dus­ta­jat vai yritykset?

    Myön­nän toki, että Fen­novoimas­sa on huolestut­tavaa teol­lisu­u­den pieni omistusosuus.

  30. Riip­pumat­ta siitä mikä on Rosatomin omis­tu­so­su­us ja onko mankalal­la väliä, meinaat­teko että jos Venäjä HALUAA käyt­tää voimalaa poli­it­tiseen pain­os­tuk­seen, niin sen estää jotenkin joku mitä jos­sain paperis­sa Suomes­sa lukee?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Osakkaan on PAKKO ostaa sähkö omakus­tan­nush­in­taan. Rahoi­tus perus­tuu tähän. Juuri sik­si on todel­lista uhkapeliä kun­nal­lis­ten ener­giay­htiöi­den lähteä tähän mukaan.

    Olisi todel­la mie­lenki­in­toista nähdä ne laskel­mat, joi­hin nojautuen kun­nal­liset ener­giay­htiöt lähtevät mukaan. Itse en kek­si muu­ta kuin sen, että ne olet­ta­vat päästöra­joi­tusten tule­van joskus oikeasti voimaan (päästökau­pan kaut­ta tai muuten). Muus­sa tapauk­ses­sa on kyl­lä vaikea vään­tää ydin­voimalain­vestoin­tia nyky­maail­mas­sa kannattavaksi.

    Pelot­ta­va vai­h­toe­hto on tietysti se, ettei niitä laskelmia ole…

  32. Jos OL3:n hin­taan tulee lisää kokon­aan Are­van vaa­ti­mat kor­vauk­set, se on omis­ta­jilleen katastrofi.
    Kos­ka ydin­voimala ei voi men­nä konkurssi­in, val­tio var­masti hoitaa ongel­man rahoituksella. 

    Ennen OL3:n hin­nan varmis­tu­mista ener­giaa käyt­tävä teol­lisu­us ei voi sitoutua uusi­in han­kkeisi­in. Pieni maa ja vähän sijoittajia. 

    Kiin­nos­tavaa nähdä miten selvitään venäläis­ten rak­en­ta­jien kanssa. Luul­tavasti hyvin pien­ten vaikeuk­sien jälkeen.

  33. AM:
    Kansane­dus­ta­jat ovat ole­mas­sa sitä varten, että täl­laiset pikku­seikat saataisi­in kor­jat­tua ja luvat myön­net­tyä järkeväm­pään paikkaan järkeväm­män kokoisia voimaloi­ta rak­en­tavalle yhtiölle.

    Äänestäjät eivät kuitenkaan ole niin tyh­miä, että he uskoisi­vat vihrei­den vas­tus­ta­van ydin­voimaa Venäjän vuok­si. Johan on tul­lut selväk­si, että vihreät vas­tus­ta­vat ydin­voimaa, kos­ka vihreät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa.

    Ei pidä yleistää liikaa. Suurin osa vihreistä (kuten pjn­sa “yliopis­tol­lakin tutkimus­ta tehnyt” Ville Niin­istö) vas­tus­taa ydinvoimaa.

  34. Viherinssi kir­joit­ti:

    “Jos saamme Venäjän meistä ener­gia­ri­ip­pu­vak­si edes jos­sain kohdas­sa, meil­lä on paljon parem­mat peliko­r­tit eri­lai­sis­sa nokkapokissa.

    Viimeiseen point­ti­in yleisem­min liit­tyy se, että mitä tiukem­min eri maid­en talous on kietoutunut keskenään, sitä vähem­män kel­lään on intoa lähteä tap­pele­maan naa­purin kanssa talous­so­taa tai todel­lista sotaa.”

    Toisaal­ta Venäjältä pois muut­ta­neet Venäjän johdon kri­itikot näyt­tävät kir­joit­ta­van että Venäjää hal­lit­se­vaa eli­it­tien ei juuri Venäjän kansan etu kiin­nos­ta, vaan he suh­tau­tu­vat omankin maansa rah­vaaseen kuin men­nei­den aiko­jen siir­tomaa­her­rat alus­mai­hin­sa. Resurssi­na jos­ta voi repiä irti voit­to­ja, tai jos ei voi niin joka täy­tyy pitää kurissa.

    Esimerkik­si: http://skibinsky.com/no-russian/

  35. Osmo Soin­in­vaara: Jos Venäjä ottaa ener­gian ote­taan ulkopoli­ti­ikan väli­neek­si, tämä osa voimalan tuotan­nos­ta on Venäjän päätös­val­lan alla ja myös sitä voidaan käyt­tää myös pain­os­tuskeinona Suomea kohtaan. Suo­mi voi täl­löin tietysti varas­taa sähkön, mutta…

    Sitä kun val­tio varas­taa kut­su­taan yleisem­min vero­tuk­sek­si. Ei mikään tun­tem­aton keino myös sil­loin kun pyritään ohjaa­maan ihmis­ten tai yri­tys­ten toim­intaa halut­tuun suuntaan.

  36. Viherinssi: Päätös on toden­näköis­es­ti ollut yhdis­telmä poli­it­tista kikkailua ja ihan puh­das­ta tyh­myyt­tä. Tuskin­pa sitä kukaan on tehnyt tajuten sen seu­rauk­sia, kos­ka nykyti­lanne ei palvele ketään. OL3:n takkuilu ei ole kenenkään edun mukaista, ja se johtuu suurelta osin juuri tästä älyttömyydestä.

    Kyl­lä tuo älyt­tömyys johtuu puh­taasti näistä ei-puolueista eli vihreistä, vasem­mis­toli­itos­ta ja kepun ei-siivestä. Jos Kokoomus saisi päät­tää niin he yksinker­tais­es­ti kysy­i­sivät ener­giay­htiöiltä että minkälaisia lupia sitä tarvi­taan ja kuin­ka monta.

    Kun luvat ihan oikeasti meinaa­vat kaat­ua eduskun­nas­sa, kuten 90-luvun esimerk­ki osoit­taa, niin ei siinä pysty kah­ta voimalaitos­ta yhden sijas­ta aja­maan. Kaik­ki efort­ti menee siihen että saadaan edes yksit­täisiä lupia läpi. 

    Mat­ti Van­hanenkin upot­ti 90-luvul­la reak­torin, hyvä jut­tu Masa, eihän sitä keskel­lä syv­in­tä lamaa mitään mil­jardipro­jek­te­ja tarvittukaan!

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Osakkaan on PAKKO ostaa sähkö omakus­tan­nush­in­taan. Rahoi­tus perus­tuu tähän. Juuri sik­si on todel­lista uhkapeliä kun­nal­lis­ten ener­giay­htiöi­den lähteä tähän mukaan.

    Osakkaiden on pakko mukau­tua kaiken­laiseen, jos yhtiöjärjestyk­seen niin kirjataan. 

    Kil­pailu­vi­ras­to on lin­jan­nut mankalas­ta mm. näin: 

    “Poikkeussään­nös täy­den­tää kil­pailun­ra­joi­tusten sään­te­lyä siten, että 4 §:n ja 101(1) artik­lan kiel­to ei koske sopimuk­sia, joiden edut ylit­tävät niiden kil­pailun­vas­taiset vaikutukset.

    4 §:ssä säädet­ty kiel­to ei koske sel­l­aisia jär­jeste­lyjä, jotka:

    1) osaltaan tehosta­vat tuotan­toa tai tuot­tei­den jakelua taik­ka edis­tävät teknistä tai taloudel­lista kehitystä;
    2) jät­tävät kulut­ta­jille kohtu­ullisen osu­u­den näin saatavas­ta hyödystä;
    3) eivät ase­ta asianomaisille elinkeinon­har­joit­ta­jille rajoituk­sia, jot­ka eivät ole vält­tämät­tömiä mainit­tu­jen tavoit­tei­den saavut­tamisek­si; ja
    4) eivät anna näille elinkeinon­har­joit­ta­jille mah­dol­lisu­ut­ta pois­taa kil­pailua merkit­tävältä osalta kysymyk­sessä ole­via hyödykkeitä.”

    Eri­tyis­es­ti koh­ta 1 (jakelun pitää paran­tua, ei heiken­tyä) mut­ta myös koh­dat 2 ja 4 tun­tu­vat kieltävän sel­l­aisen keinot­telun, jos­ta puhut — vaik­ka ovatkin ilmeis­es­ti laa­dit­tu toisen­laiset uhat mielessä. Mut­ta jos halu­taan pela­ta var­man päälle ja häivyt­tää Venäjän-pelkoa, yhtiöjärjestyk­seen voi kir­ja­ta eksplisi­it­tisen kiel­lon “heiken­tää tuot­teen jakelua”, “ottaa kohtu­u­ton hyö­ty kulut­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la” ja “pois­taa kilpailua”. 

    (Ole­tan tosin että “kulut­ta­jal­la” viitataan tässä suo­ma­laiseen ja EU:n kulut­ta­jaan ja halu­taan suo­jel­la heitä mankalan riskeiltä. Mut­ta jos täkäläisen kulut­ta­jan suo­jaami­nen sor­sii venäläistä kulut­ta­jaa, mitä sanoo WTO-sopimus?)

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ei ole tavalli­nen osakey­htiö vaan Mankalay­htiö. Osakkaat eivät saa osinkoa vaan sähköä omakus­tan­nush­in­taan ja se sähkö kuu­luu osakkalle. Sil­lä se voi tehdä mitä halu­aa, esimerkik­si myy­dä sen Pietariin. 

    En vieläkään ihan täysin ymmär­rä tätä argu­ment­tia. Käsit­tääk­seni Suo­mi ostaa täl­lä het­kel­lä sähköä Venäjältä ja syynä tähän on se, että sähkö mak­saa Suomes­sa enem­män kuin Venäjäl­lä (minkä vuok­si venäläis­ten kan­nat­taa myy­dä Suomeen Venäjän sijaan). Jos nyt Rosatom myisi Suomes­sa tuot­ta­mansa sähkön Venäjälle, niin sit­ten sähkö kallis­tu­isi Suomes­sa ja hal­ven­tu­isi Venäjäl­lä, minkä vuok­si Venäjäl­lä tuot­taville tulisi vielä kan­nat­tavam­mak­si myy­dä Suomeen Venäjän sijaan. 

    Näin siis rahan tasol­la. Tietenkään fyy­sis­es­ti ei sähkö siir­ty­isi kumpaankin suun­taan Suomen ja Venäjän välil­lä, vaan sitä siir­ret­täisi­in net­tomääräis­es­ti sen ver­ran kuin kaup­po­jen ero­tus olisi. Käytän­nössä siis tämä “Rosatom myy sähkön­sä Venäjälle” tarkoit­taisi vain sitä, että rahaa siir­ty­isi Rosatomil­ta niille venäläisille tuot­ta­jille, jot­ka myi­sivät Suomeen. 

    Mik­si siis Rosatom tek­isi näin? Jos Rosatom ei halua tuot­taa sähköä Suomen vaan Venäjän markki­noille, mik­sei se raken­na voimalaitos­ta Venäjälle? Voisi se sieltäkin myy­dä sähköä halutes­saan Suomelle. Sieltä käsin muuten Suomen poli­it­ti­nen kiristämi­nenkin olisi paljon helpom­paa, kos­ka fyy­sis­es­ti voimala olisi Venäjän vira­nomais­ten kontrollissa.

    1. Kyse kos­ki tilan­net­ta, jos­sa Venäjä käyt­tää ener­gia­ri­ip­pu­vu­ut­ta poli­it­tise­na aseena, kuten se käyt­tää sitä Ukrainas­sa. Sen taki­a­han meille suun­nitel­laan LNG-ase­maa, jos­sa ei nor­maali­olois­sa ole mitään järkeä. Kun on vaa­dit­tu, että Suo­mi vapau­tuu Venäjä-riip­pu­vu­ud­es­ta ollak­seen tur­vas­sa, jos tuon­tisähkö lop­puu, tämä Rosatomin osu­us Fen­novoiman sähköstä voi kri­iti­ti­lanteessa olla osa Venäjän ener­gia-aset­ta. Suomen on tietysti teknis­es­ti help­po varas­taa tuo Venäjän val­tion omis­ta­ma sähkö, mut­ta se on toimen­piteenä aika raskas.

  39. http://www.bbc.com/news/world-europe-29249642

    Venäläistä poli­ti­ikkaa parhaimmillaan.

    Kuinka­han kauan menee, että YLEn kuvaus­ryh­mälle käy samoin?

    On se kum­ma, kun moni ei ymmär­rä, että on aivan eri asia tehdä sopimus venäläisen ydin­voimalan rak­en­tamis­es­ta, kuin antaa venäläis­ten olla ydin­voimalan omis­ta­jana Suomessa.

  40. Huo­maan, että olen vahin­gos­sa lainan­nut OS:n viestiä postaukseeni.

  41. -J:
    Riip­pumat­ta siitä mikä on Rosatomin omis­tu­so­su­us ja onko mankalal­la väliä, meinaat­teko että jos Venäjä HALUAA käyt­tää voimalaa poli­it­tiseen pain­os­tuk­seen, niin sen estää jotenkin joku mitä jos­sain paperis­sa Suomes­sa lukee? 

    Papereista viis, mut­ta voimala on Suomes­sa ja suo­ma­laisen yhtiön omistuksessa.
    Seu­raavak­si var­maan väitetään, että venäläisen investoin­nin tur­vaamisek­si venäläis­ten soti­laalli­nen läs­näo­lo Poh­jan­lahdel­la tulee lisään­tymään merkittävästi.

  42. Tapani:
    Vas­tus­taisitko Osmo myös venäläistä omis­tus­ta, jos he halu­aisi­vat rak­en­taa ja omis­taa Suomes­sa (1)500 MW edestä tuulivoimapuistoa? 

    Ei ole näkynyt vastausta..

    Olisi parem­pi että asioista keskusteltaisi­in niiden järkevyy­den mukaan ja väl­tetään politisoimista.

    Tätähän Soin­in­vaara on peräänku­u­lut­tanut muis­sa puolueissa. 

    Tähän asti argu­men­toin­ti näyt­tää menevän:

    1) on huonoa bisnestä, mik­si kenenkään pitäisi tehdä
    2) mis­sään tapauk­ses­sa venäjän ei saisi sal­lia kaata­van rahaa tähän suomen huonoon bisnekseen.
    3) nythän venäjä voi ottaa tämä suomes­sakin kalli­in sähkön ja viedä sen venäjälle mis­sä sähkö on halvem­paa, ja myy­dä sen siel­lä (tehden tappiota)

    Selvästi ydin­voima on vieläkin vihreille vaikea asia. Myös vihreille, joi­ta voisi pitää maltillisina.

  43. Lisätään tähän nyt vielä, että debat­tia mis­tä hyvän­sä ydin­voima­hankkeesta hait­taa julkisen keskustelun polar­isoituneisu­us. Kos­ka ei-puoli vas­tus­taa jokaik­istä voimalaa ihan riip­pumat­ta para­me­treista, se johtaa siihen, että kyl­lä-puolen on tak­tis­es­ti järkevää kan­nat­taa jokaik­istä voimala­hake­mus­ta riip­pumat­ta mis­tään. Aitoa keskustelua hyödy­istä ja haitoista ja pyrkimys­tä kaikille kel­paavaan kom­pro­mis­sir­atkaisu­un ei syn­ny. (Ydin­voima ei toki ole ain­oa aihe, jos­sa val­lit­see tämä asiaintila.)

    Juuri tästä syys­tä Vihrei­den viralli­nen, julk­i­lausut­tu ydin­voimakan­ta on vas­ten­mieli­nen. Tieteel­lisyyt­tä ja kri­it­tistä argu­men­toin­tia peli­in dog­mien sijaan, kiitos. Sel­l­aiset ulti­maa­tu­mit, että “lähdemme hal­li­tuk­ses­ta jos myön­netään yksikin uusi ydin­voimalu­pa” naker­ta­vat uskoa siihen, että Vihreis­sä val­lal­la olisi jär­ki eikä populismi.

  44. Tämä on vähän sivu­raidet­ta, mut­ta merkit­tävä seu­rausa tästä ener­gia­sotkus­ta. Yksi syy siihen, että Suomeen ei tule investoin­te­ja on sekoilu energiapolitiikassa.

    Ener­gia ja hal­pa sel­l­ainen on ollut yksi syy, mik­si Suomes­sa on ollut teollisuutta.Mutta nyt kun ener­giansaan­ti ja hin­ta ovat epä­var­mo­ja niin tänne ei kan­na­ta sijoittaa.

    Tilan­net­ta ei kor­jat het­kessä ja kun sek­oulu vain jatkaa niin emme saa Suomeen ainakaan 10 vuo­teen merkit­täviä investointeja

  45. Ongel­ma vaan vihreil­lä on kun ydin­voima on kat­e­goris­es­ti paha niin kukaan ei oikein jak­sa argu­men­toin­tia kuun­nel­la, kos­ka riip­pumat­ta evidessistä lop­pupäätelmä on että ei pidä rakentaa.

    Tuulivoiman ja VN kovasti hehkut­ti raken­netun ei kel­paa perusvoimak­si ei mil­lään jär­jel­lisel­lä infral­la. Jopa Euroopan laa­juinen pläkä on mah­dolli­nen ja ei edes harv­inainen. Siinä ei auta edes älykäs sähköverkko kun ei olemitä siirtää

  46. Osmo Soin­in­vaara: Kyse kos­ki tilan­net­ta, jos­sa Venäjä käyt­tää ener­gia­ri­ip­pu­vu­ut­ta poli­it­tise­na aseena, kuten se käyt­tää sitä Ukrainas­sa. Sen taki­a­han meille suun­nitel­laan NLG-ase­maa, jos­sa ei nor­maali­olois­sa ole mitään järkeä.

    Ymmär­rät var­maan, että poli­it­tise­na aseena kaa­suhanan kiin­ni­pane­misen mah­dol­lisu­us on aika lail­la eri kali­iberin asia kuin se, että saa sopimuk­sen mukaan myy­dä sähköä minne huvittaa. 

    Nyt meil­lä on kak­si ske­naar­i­o­ta. Ensim­mäisessä luo­tamme siihen, että sopimuk­sista pide­tään kiin­ni, ei ale­ta kikkail­la mil­lään poli­ti­ikalla ener­gia­markki­noil­la. Tässä tapauk­ses­sa Suomel­la ei ole mitään eri­ty­istä pelkoa, kos­ka täl­löin kaa­su tulee vir­taa­maan Suomeen, eikä mitään ener­giakri­isiä ole mah­dol­lista saa­da aikaiseksi. 

    Toises­sa vai­h­toe­hdos­sa kaup­pa­sopimuk­set revitään poli­it­tisil­la päätök­sil­lä silpuk­si ja Venäjä nyt vaan panee kaa­suhanan kiin­ni, vaik­ka sil­lä on voimas­saol­e­va sopimus toimit­taa kaa­sua Suomeen. Mik­si ihmeessä Suo­mi ei tässä vas­taavasti repisi sopimus­ta, joka sal­lisi Rosatomin oikeu­den myy­dä sähkön­sä Venäjälle? Olet­teko te Suomen poli­itikot todel­la noin köykäistä kamaa, että nou­dataisitte sopimuk­sia, vaik­ka toinen osa­puoli ei niin tekisi?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyse kos­ki tilan­net­ta, jos­sa Venäjä käyt­tää ener­gia­ri­ip­pu­vu­ut­ta poli­it­tise­na aseena, kuten se käyt­tää sitä Ukrainas­sa. Sen taki­a­han meille suun­nitel­laan NLG-ase­maa, jos­sa ei nor­maali­olois­sa ole mitään järkeä. 

    Kaiken­lais­ten folio­hat­tute­o­ri­oiden mukaan USA:lla on usei­ta moti­ive­ja epä­vakaut­taa Venäjää ja Ukrainaa. Eräs suuri syy on USA:n liuskekaa­su­tuotan­to ja halu myy­dä kaa­sua Euroop­paan, sen sijaan että Euroop­pa ostaa hal­paa kaa­sua Venäjältä.

    Lain­auk­sia:
    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/liuskekaasu+arsyttaa+venajaa++maan+vientitulot+vaarassa/a880950

    “Liuskekaa­su­tuotan­non nopea kasvu on tehnyt Yhdys­val­loista pait­si omavaraisen maakaa­sun suh­teen, myös poten­ti­aalisen kaa­sun­viejä­maan. Maakaa­sus­ta on tulos­sa maan merkit­tävin ener­gian­lähde, ja hiilen kor­vaami­nen kaa­sul­la on johtanut kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­e­miseen ensi ker­taa Yhdys­val­to­jen historiassa.”

    “Nesteytet­tävästä kaa­sus­ta eli LNG:stä on tul­lut var­teenotet­ta­va kil­pail­i­ja putkessa kulke­valle maakaa­sulle. Sen osu­us kas­vaa maail­mal­la, kun Yhdys­val­lat ja Lähi-Idän maat kuten Qatar suun­taa­vat Eurooppaan”

    LNG hin­ta 11-ker­tais­tunut lyhyessä ajassa:
    http://www.bloomberg.com/news/2014–07-28/liquefied-natural-gas-looks-to-europe-with-canadian-export-plans.html

    Ja wikipedi­as­ta:
    Vuon­na 2007 Suo­mi toi 71 % ener­gias­taan Venäjältä. Venäjän osu­us tuon­nista on seuraava:

    kivi­hi­ili 92 % (4,8 milj. t),
    raakaöljy 75 % (9,1 milj. t),
    keski­tisleet 82 % (2,2 milj. t),
    muut öljyt 82 % (0,6 milj. t),
    maakaa­su 100 % (4 300 milj. m3),
    metano­li 100 % (0,4 milj. t),
    ydin­polt­toaine 19 % (13 tU) ja
    sähkö 67 % (10 200 GWh).[7]

    Aion seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa äänestää puoluet­ta, joka kan­nat­taa usei­den ydin­voimaloiden rak­en­tamista Suomeen, sekä mm. turve­tuotan­non laa­jen­tamista. Tuulivoimaloitakin saa toki tul­la. Suomen tulisi pyrk­iä ener­giatuotan­nos­sa omavaraisek­si, sen sijaan että syy­de­tään mil­jarde­ja Venäjälle, sul­je­taan silmät siper­ian luon­non­tuhoil­ta, itära­jan takana puk­sut­tavil­ta voimaloil­ta ja ollaan tääl­lä rajan län­sipuolel­la niin ekol­o­gisia ja hyviä että voidaan keskit­tyä oikeasti tärkeisi­in asioi­hin, kuten vaikka­pa delfi­inien pelas­tamiseen sieltä Särkän­niemen pien­estä altaasta.

  48. Liian van­ha: Ener­gia ja hal­pa sel­l­ainen on ollut yksi syy, mik­si Suomes­sa on ollut teollisuutta.Mutta nyt kun ener­giansaan­ti ja hin­ta ovat epä­var­mo­ja niin tänne ei kan­na­ta sijoittaa.
    Tilann

    Onko jatkos­sakin viisas­ta pyrk­iä kosiskele­maan Suomeen teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa vain hal­van ener­gian vuok­si? Eikö kan­nat­taisi mielu­um­min houkutel­la ja luo­da teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa myös kalli­im­man ener­gian olois­sa ja myös vaik­ka van­henevan väestön kanssa.

    Siis kun maail­ma on muut­tunut 70-luvulta.

  49. En ota kan­ta siihen, mihin maa­han LNG-ter­mi­naali pitäisi sijoit­taa. Siitähän ovat Viro ja Suo­mi yhteisessä rin­ta­mas­sa EU:ssa.

    Suo­mi on kyl­lä suo­jat­tu maakas­sun katkaisemista vas­taan. koti­taloudet voivat käyt­tää nestekaa­sua ja voimalaitok­set raskas­ta polt­toöljyä kor­vaa­vana primääriener­gian lähteenä.

    Kan­nat­tako sit­ten johonkin vuoreen louhia var­muus­varas­tok­si NLG-säil­iöitä, siihen en ota kan­taa. Kuvit­telin niitä jo ole­van. Ehkä onkin, mut­ta han­ke on tehty ilman YVA-menet­te­lyä ja sijain­tia ei kerrota.

  50. Olete­taan että Fen­novoiman tuotan­tokus­tan­nus (Mankala-hin­ta osakkaille) on noin 50€/MWh. Ko. hin­ta olet­taa tietyn pääo­marak­en­teen (vieras/oma pääo­ma) investoin­nille ja oman pääo­man osu­udelle ei las­ke­ta tuot­toa (se tuot­to tulee sit­ten siitä kun osinko (saata­va sähkö) myy­dään Nord-Pooli­in). Jos markkinahinta<tuotantokustannus niin sit­ten osakkaat tekevät tap­pi­o­ta. Tämän het­kisen sähkön for­ward hin­nan ja usei­den ennustei­den mukaan näyt­tää siltä että esim 2025 valmis­tu­va ydin­voimala on 5–10vuoden ajan vuosi­ta­sol­la tap­pi­olli­nen ja sen jälkeistä ajas­ta ei osaa kukaan sanoa mitään. Asi­aan vaikut­taa suuresti ole­mas­sa-ole­van pohjo­is­maisen ydin­voimaka­p­a­siteetin pois­tu­mi­nen markki­noil­ta vuosi­na 2025–2035, sähkön kysyn­nän kehit­tymi­nen ja uusi­u­tu­vien kasvu lähitulevaisuudessa. 

    Olet­taisin että Fen­novoiman osakas hyväksyy että aluk­si tehdään tap­pi­o­ta mut­ta 50–60vuoden elin­iäl­lä ale­taan jos­sain vai­heessa tekemään tulosta. Ja uskonevat myös ettei uusi­u­tu­vien (tuuli/aurinko) tuotan­tokus­tan­nus laske niin alas että pysty­i­sivät kil­paile­maan markki­nae­htois­es­ti. Ja vahvim­pana argu­ment­ti­na tietenkin uusi­u­tu­vien (tuuli/aurinko) sopi­mat­to­muus perusvoiman tuotantoon.

    Mielestäni konkreet­tisin vai­h­toe­hto ydin­voimalle perusvoiman tuot­ta­jana on suurem­pi vesivoiman tuon­ti Norjasta/Ruotsista. Pitäisikö Osmo rak­en­taa lisää siir­toka­p­a­siteet­tiä? Ja sit­ten voidaan vähän touhuta koti­mais­ten uusi­u­tu­vien ja ener­gite­hokku­u­den kanssa? Kas­vat­taa vai­h­to­taseen vajet­ta mut­ta entä sit­ten? Ison mit­takaa­van vesivoima on ylivoimais­es­ti kus­tan­nuste­hokkain tapa tuot­taa sähköä.

  51. Samuli Saarel­ma: Mik­si ihmeessä Suo­mi ei tässä vas­taavasti repisi sopimus­ta, joka sal­lisi Rosatomin oikeu­den myy­dä sähkön­sä Venäjälle? Olet­teko te Suomen poli­itikot todel­la noin köykäistä kamaa, että nou­dataisitte sopimuk­sia, vaik­ka toinen osa­puoli ei niin tekisi? 

    “Mut­ta suo­ma­lainen nou­dat­taa sään­töjä peri­aat­teel­lis­es­ti ja val­it­see aina sen ratkaisun, joka on sopu­soin­nus­sa teesien kanssa. Pelikump­pan­it, siis maail­ma, on oppin­ut, että suo­ma­lainen poli­itikko ei koskaan riko sopimus­ta. Hän pitää siitä tiukasti kiin­ni hamaan lop­pu­un saakka.

    Tämä taas tarkoit­taa sitä, että suo­ma­laisen peli on täy­del­lis­es­ti ennustet­tavis­sa. Hänen seu­raavas­ta siir­rostaan ei ole epäilystäkään. Sen voi nähdä luke­mal­la sään­nöt ja sopimuk­set. Suo­ma­laisen pelis­sä ei koskaan ole odot­ta­mat­to­mia siir­to­ja, joten vas­tus­ta­ja voi pela­ta pelin­sä halu­a­mal­laan taval­la, hämätä ja yllät­tää tilanteen mukaan.

    Suo­ma­lainen poli­itikko ei koskaan yllätä. Sik­si hän aina häviää pelis­sä. Sik­si hän jää pelipöytään kun voit­ta­jat lähtevät.

    Suo­ma­lainen poli­itikko pitää sään­nöistä niin tiukasti kiin­ni, että hän on valmis muut­ta­maan peliym­päristöä jopa lakia rikko­ma­l­la, jot­ta hänen käsi­tyk­sen­sä peliku­lus­ta toteutuisi.”

    - Paa­vo Haavikko, Jatkoai­ka pres­i­den­tille (1992), s. 166–167

  52. Var­maan olet sen ver­ran korkean tason van­hempi val­tiomies, että voit men­nä sanomaan päämin­is­ter­ille jos­sain välis­sä, että hei, kamoon, ihan oikeasti. Venäjä. Kamoon. Mieti. Halu­atko Putinin ydin­laitok­sen Suomeen, täl­laises­sa tilanteessa? Ihan for realz? 

    Sanokaa vaik­ka että, Fen­novoima saa rak­en­taa voiman­lansa sit­ten, kun Suo­mi on Natossa.

  53. Mat­ti Kin­nunen: Onko jatkos­sakin viisas­ta pyrk­iä kosiskele­maan Suomeen teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa vain hal­van ener­gian vuok­si? Eikö kan­nat­taisi mielu­um­min houkutel­la ja luo­da teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa myös kalli­im­man ener­gian olois­sa ja myös vaik­ka van­henevan väestön kanssa.

    Siis kun maail­ma on muut­tunut 70-luvulta.

    Kukaan ei kiel­lä noin tekemästä. Kysymys on siitä annetaanko ener­giain­ten­si­ti­ivisen teol­lisu­u­den kuol­la ilman että sitä uut­ta hienoa vai­h­toe­htoa on saatu toteutet­tua. Van­haa pros­es­si­te­ol­lisu­ut­ta on kiva halvek­sia, mut­ta se tuo tämän maan jäl­jel­lä ole­vista vien­ti­t­u­loista aika suuren osan ja tar­joaa mon­elle elannon.

    “revitään van­ha, tehdään uusi” ajatuk­ses­ta on help­po toteut­taa aina se toinen puoli.

  54. Jos Microsoft ja Broad­com oli­si­vat tehneet työ­paikko­jen vähen­tämis­päätök­set Oulun seudul­la vas­ta ensi vuon­na, niin nyt olisi ollut toisen­lainen tilanne päät­tää Fen­novoimas­ta. Tässä Oulun seudun taloudel­lises­sa tilanteessa ei yksikään suuri puolue (neljä suur­in­ta) näköjään uskalla riskeer­a­ta tätä investoin­tia oma­l­la toimin­nal­laan. Demareille ja Kepulle olisi var­maan käynyt oikein hyvin, jos Kokoomus kaataisi Fen­novoiman ja päinvastoin.

  55. Uusii Lovi­isan jos tarvit­see sit­ten aikanaan ja uno­htaa nämä lop­ut. Kum­man vähän annetaan arvoa sille, että sähkönku­lu­tus tulee alas jo nyt ja yhä on paljon tehostet­tavaa sen käytössä. 

    Mik­si val­tion veron­mak­sajia suo­jel­laan (Vapaavuori), mut­ta kun­nal­liset yhtiöt laite­taan mak­samaan? Ylipäätään tun­tuu, että kun­nol­liset yhtiöt lähtevät ja kun­nal­liset jäävät. Todel­la surullisen kuvan antaa nämä ympäri Suomen käy­dyt kun­tapäät­täjien pölhöystalkoot. 

    Putinin päästämi­nen osakkaak­si on vuosikym­me­nien suomet­tumisen kohtalon het­ki, mut­ta valitet­tavasti maan ollessa suomet­tumises­sa maail­man­mes­tari, niin yksi toisen­sa jäl­keen näyt­tää myyvän moraalin­sa ja maansa rahas­ta. Ei demokra­tia toi­mi, kun päät­täjät ovat velas­sa suur­pääo­ma­lle, joka pistää näp­pärästi vielä riskin veron­mak­sajille kun­tien kaut­ta. On häpeä, että media ei puu­tu tähän.

  56. OS

    “Sen taki­a­han meille suun­nitel­laan NLG-ase­maa, jos­sa ei nor­maali­olois­sa ole mitään järkeä.”

    OS takroit­ta­nee nesteytet­tyä maakaa­sua (LNG. Lyhenne NLG tarkoit­ti Hol­lan­nin gulde­nia, ja on euron myötä pois­tunut käytöstä.

    Lap­suk­sia sat­tuu itsekullekin, kuten myös minulle.

  57. tiedemies:
    Min­ulle syitä on kolme. Venäjä, Venäjä, ja Venäjä.

    Hyvät syyt.
    On oikein estää osit­tain venäläi­somis­teinen ydinvoimala.
    … ja tuo­da sen sijaan maa­han venäläistä maakaasua 🙂

  58. Ebbe: Mielestäni konkreet­tisin vai­h­toe­hto ydin­voimalle perusvoiman tuot­ta­jana on suurem­pi vesivoiman tuon­ti Norjasta/Ruotsista.

    Pieni opn­gel­ma: Ne eivät voi siel­lä lisätä tuotan­toaan. Nor­ja ja Ruot­si nojaa­vat kumpikin vah­vasti vesivoimaan perusvoimana, ja lop­pu myy­dään eniten tar­joavalle. Siinä jonos­sa on koko ajan enem­män ja enem­män Kes­ki-Euroopan mai­ta (Iso-Bri­tan­nia, Hol­lan­ti, Tan­s­ka, Sak­sa, Puola).

    Jos me lisäämme sähkön tuon­tia lännestä, kil­pailemme samal­la hin­tata­sol­la kuin yllä­maini­tut hiilivoima­maat. Samoin mei­dän kulut­ta­mamme sähkö on pois noil­ta mail­ta, jol­loin ne joutu­vat lisäämään hiilivoimaa vai­h­toe­hto­jen puutteessa.

    Ts. esit­tämäsi vai­h­toe­hto on sama kuin “lisää hiilivoimaa”.

  59. napan­der: Kum­man vähän annetaan arvoa sille, että sähkönku­lu­tus tulee alas jo nyt ja yhä on paljon tehostet­tavaa sen käytössä.

    Lis­taa saa tehdä…

    Meil­lä teol­lisu­us vie suurim­man osan sähköstä. Jos saatavil­la on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia tehos­tus­toimia, niitä tehdään. Jos toimet eivät ole kan­nat­tavia, jonkun muun pitäisi var­maankin sit­ten mak­saa ne.

    Sähkönku­lu­tus on tul­lut viime aikoina alas pääosin sen vuok­si, että teol­lisu­us on pistänyt pille­jä pus­si­in. Jos me kuitenkin haaveilemme vaikka­pa puus­ta tehtävien biopolt­toainei­den tuotan­nos­ta, se lisää sähkönku­lu­tus­ta, ei vähen­nä. Jos me haaveilemme öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­e­mis­es­tä, se lisää sähkönku­lu­tus­ta vaikka­pa läm­mi­tyk­sessä ja liikenteessä.

    On help­po sanoa van­hoi­hin lukui­hin perusten vaikka­pa että “jos kaik­ki teol­lisu­u­den moot­torit vai­hde­taan invert­terikäyt­töisi­in, sähköä säästyy X TWh vuodessa”. Pitää kuitenkin muis­taa, että taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­vat on jo vai­hdet­tu, ja kun laitok­sia tai osia tulee uusimisikään, niitä vai­hde­taan fiksumpiin.

    Samoin voisi vaik­ka tode­ta, että siir­tymäl­lä mekaanis­es­ta mas­sas­ta sel­l­u­un kaikessa neit­seel­lisessä kuidus­sa säästetään rutkasti sähköä. Pitää ehdot­tomasti paikkansa, mut­ta samal­la tarvi­taan rutkasti enem­män puu­ta. Se taas on jostain pois.

    Raken­nusten läm­mön­hallinta on yksi suuri sähkön käyt­töko­hde. Siihen voidaan saa­da hyvinkin suuria paran­nuk­sia. Investoin­te­ja on mon­en­laisia (lisäeristämistä, hallinta­jär­jestelmien uusimista, läm­mi­tys-/jäähdyrysjär­jestelmän vai­h­t­a­mi­nen, koko raken­nuk­sen uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen, kaukoläm­mön/-kylmän laa­jen­t­a­mi­nen), mut­ta taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavil­la investoin­neil­la saatavis­sa ole­vat säästöt ovat varsin rajallisia.

    Sähkön hin­nan nousu tekee use­am­mista investoin­neista kan­nat­tavia. Tässä on kuitenkin sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen piirre, että vaik­ka kulut­ta­jasähkön hin­nan on mon­es­sa maas­sa annet­tu nous­ta rajustikin, teol­lisu­u­den sähkön­hin­ta on yritet­ty pitää mata­lana. Esimerkik­si Sak­sas­sa ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den mak­sama hin­ta sähköstä on suun­nilleen samaa luokkaa kuin Euroopan halvim­mis­sa (Suo­mi, Ruot­si, Bel­gia, Ranska).

    Kos­ka tähän tuskin on yhdessäkään merkit­tävässä ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den maas­sa tulos­sa muu­tos­ta, muu­tos voi tul­la vain päästökau­pan kaut­ta. Päästökaup­pa taas on ram­pa ank­ka pitkälle 2020-luvulle, kos­ka päästöoikeuk­sia on paljon käyttämättä.

    Sekä sähkön tuotan­nos­sa että kulu­tuk­ses­sa on paljon tehostet­tavaa. Koko jut­tu kiikas­taa kuitenkin nimeno­maan rahas­ta. Ei kan­na­ta tehostaa.

  60. Mat­ti Kin­nunen: Onko jatkos­sakin viisas­ta pyrk­iä kosiskele­maan Suomeen teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa vain hal­van ener­gian vuok­si? Eikö kan­nat­taisi mielu­um­min houkutel­la ja luo­da teol­lisu­ut­ta, joka kan­nat­taa myös kalli­im­man ener­gian olois­sa ja myös vaik­ka van­henevan väestön kanssa.

    Mik­si iheessä tuo on joku on/off-jut­tu? Min­un mielestäni kan­nat­taa houkutel­la kaiken­laista teol­lisu­ut­ta. Aika har­vas­ta paper­im­iehek­si kel­paavas­ta on kum­minkaan peli­te­ol­lisu­u­teen vaikka­pa Super­cellille koodareik­si. Kyl­lähän se Super­cellin nimikin jo ker­too minkälaista poruk­ka asinne halu­taan. Eli sem­moista, johon 90%:lla ihmi­sistä ei riitä minkään­laiset rahkeet.

    Jos me vain keski­tytään houkut­tele­maan äärim­mäisen korkean jalostusar­von teol­lisu­ut­ta, niin se myös tarkoit­taa että niis­sä vaa­tivis­sa hom­mis­sa pär­jää entistä harvem­pi työn­tek­i­jä. Lop­ut istu­vat sit­ten kortistossa.

  61. Sylt­ty: Jos me vain keski­tytään houkut­tele­maan äärim­mäisen korkean jalostusar­von teol­lisu­ut­ta, niin se myös tarkoit­taa että niis­sä vaa­tivis­sa hom­mis­sa pär­jää entistä harvem­pi työn­tek­i­jä. Lop­ut istu­vat sit­ten kortistossa.

    Kuin­ka paljon työn­tek­i­jöitä mata­lan jalostusar­von teol­lisu­us tarvit­see? Siis sel­l­ainen, jol­la on varaa mak­saa enem­män palkkaa kuin Kiinas­sa ja Inti­as­sa on tapana?

  62. http://yle.fi/uutiset/porosenko_putin_uhkasi_ita-euroopan_paakaupunkeja/7479162

    “Jos halu­aisin, voisi­vat venäläiset joukot val­la­ta kahdessa päivässä ei vain Kio­van, vaan myös Riian, Vil­nan, Tallinnan, Varso­van tai Budapestin”

    Näin sanoo Venäjän presidentti.

    Halu­am­meko me tehdä täl­läisen hallinnon kanssa sopimuk­sen ydin­voimalan rak­en­tamis­es­ta ja halu­am­meko, että sen ydin­voiman osaomis­ta­jana on täl­läi­nen hallinto?

    Ei ole tain­nut Venäjän, Iranin ja P‑Korean lisäk­si muut val­tion­pään­miehet, uhkail­la naa­pure­itaan näin pitki­in, pitki­in aikoihin.

    En kauheasti pidä nyky­i­sistä Vihreistä, mut­ta kyl­lä se mitä Ville Niin­istö sanoi Suomes­ta ja Suomen hal­li­tuk­ses­ta FT:n haas­tat­telus­sa oli täysin naulan kantaan!

    Jos me olemme osa län­si­maalaista yhteisöä ja pidämme län­si­maalai­sista arvoista kiin­ni, niin emme yksinker­tais­es­ti voi, mis­sään tilanteessa suvai­ta Venäjän toimia.

    Suomeen ei pidä rak­en­taa ydin­voimalaa, joka on edes osit­tain venäläisomistuksessa!

  63. Ukrainas­sa noin puo­let sähköstä tulee venäläi­sistä ydin­voimaloista ja enim­mäk­seen venäläis­es­tä ydin­polt­toaineesta. (Nyt­tem­min ukrainalaiset ovat tehneet diilin West­ing­housen kanssa amerikkalaisen polt­toaineen toimittamisesta.)

    Sähkön saan­nis­sa ei tietääk­seni ole ollut ongelmia, vaik­ka maa on asial­lis­es­ti ottaen sodas­sa Venäjän kanssa. Voiko­han syynä olla se, mitä esim. Huolto­var­muuskeskus ja use­at asiantun­ti­jat sanovat: ydin­voimalan sulkem­i­nen kauko-ohjauk­sel­la ei ole ihan niin help­poa kuin tääl­lä kuvitellaan?

    Toivoisin uusien voimaloiden toimit­ta­jak­si jotain muu­ta kuin Rosato­mia, mut­ta ympäristön suo­jeli­jana muut syyt paina­vat omas­sa vaa’as­sani enemmän.

    On ihan selvää, että tarvit­semme lisää vähähi­ilistä ener­giaa. Ken näin ei usko, voi sit­ten jät­tää sik­seen mm. tuuli- ja aurinkovoiman edis­tämisen. Nyt tar­jol­la olisi 9 TWh lisää, eli melkein yhtä paljon kuin Tan­skan koko tuulivoimatuotan­to. Tämä tulisi rahoituk­seltaan suh­teel­lisen edullisin ehdoin ja ilman val­tion jatku­via tukiaisia. 

    Jos todel­la huonot vai­h­toe­hdot eli turve ja venäläi­nen kivi­hi­ili ja maakaa­su jätetään pois laskuista, vai­h­toe­hto­ja ovat seuraavat:

    1. Tuulivoima.
    2. Biomassa.
    3. Ydin­voimala jon­nekin muualle.

    Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää nykyään noin 80 €/MWh taku­uhin­taa 12 vuo­den ajak­si. Opti­mistises­sakin laskel­mas­sa 9 TWh tuotan­non­lisäys vaatisi siis val­tion tuki­aisia vähin­tään 300 miljoon­aa euroa vuodessa seu­raa­van 12 vuo­den ajan. Mikä on se poli­it­ti­nen peli, jol­la tämä saadaan aikaan?

    Bio­mas­san käyt­töä voita­neen lisätä jonkin ver­ran, mut­ta tässä piilee iso ris­ki. Tuoreem­pi tutkimus (SYKE, Met­la, kan­sain­väliset tutkimus­laitok­set) on antanut varsin vaku­ut­tavia syitä uskoa, että bio­mas­sa voi vähen­tää päästöjä vain jos sil­lä kor­vataan fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Ydin­voiman kor­vaa­jana se lisäisi päästöjä var­masti. Mikä pahin­ta, on mah­dol­lista, että bio­mas­sa ei kokon­aisuute­na ja laa­jasti käytet­tynä ole maakaa­sua parem­paa polt­toainet­ta. Pes­simistisem­mis­sä laskelmis­sa se on päästöiltään kivi­hi­ilen tasoa. Tästä syys­tä on melkein var­maa, että bio­mas­sal­la ei päästö­tavoit­teisi­in tosi­asi­as­sa päästä, ja että sille lätkäistään jatkos­sa päästö­mak­su. Taloudelli­nen ris­ki tästä on melkoinen, ja täysin ignoorat­tu suo­ma­laises­sa ener­giakeskustelus­sa, jos­sa bio­mas­sas­ta ei saa sanoa pahaa sanaa.

    Sit­ten on vai­h­toe­hto 3, eli uusi ydin­voimalu­pa jon­nekin. Tämä on täysin puheen asteel­la, ja kos­ka suun­nit­teil­la ole­va voimala on parem­pi kuin puheen tasol­la ole­va voimala, en näe Fen­novoiman vas­tus­tamista ainakaan ympäristötekona. Lisäk­si pidän usei­ta Venäjä-riip­pu­vu­u­teen liit­tyviä argu­ment­te­ja nykyti­lanteessa (kun Venäjältä tosi­aan tuo­daan yli 30 TWh maakaa­sua, eikä maakaa­su­varas­to­ja edes ole) hyvin kaksi­nais­moral­is­tise­na ja paikkansapitämät­tömänä valituksena.

  64. Mat­ti Kin­nunen: Kuin­ka paljon työn­tek­i­jöitä mata­lan jalostusar­von teol­lisu­us tarvit­see? Siis sel­l­ainen, jol­la on varaa mak­saa enem­män palkkaa kuin Kiinas­sa ja Inti­as­sa on tapana?

    Inti­as­sa ja Kiinas­sa on enem­män päte­viä insinööre­jä kuin Suomes­sa on asukkai­ta. Jos me lähdemme lin­jalle, että aina kun sieltä löy­tyy allalle X taik­ka Y kovaa kil­pailua, niin luovute­taan suo­si­ol­la, niin voidaan kyl­lä samantien ajaa tämä nykyi­nen yhteiskun­ta alas. 

    Viimeinen sam­m­mut­taa valot.

  65. Eikö suomes­sa ole vielä uuti­nen, että EU estää tämän toteutumisen?

  66. Sylt­ty: Mik­si iheessä tuo on joku on/off-jut­tu? Min­un mielestäni kan­nat­taa houkutel­la kaiken­laista teol­lisu­ut­ta. Aika har­vas­ta paper­im­iehek­si kel­paavas­ta on kum­minkaan peli­te­ol­lisu­u­teen vaikka­pa Super­cellille koodareik­si. Kyl­lähän se Super­cellin nimikin jo ker­too minkälaista poruk­ka asinne halu­taan. Eli sem­moista, johon 90%:lla ihmi­sistä ei riitä minkään­laiset rahkeet.

    Jos me vain keski­tytään houkut­tele­maan äärim­mäisen korkean jalostusar­von teol­lisu­ut­ta, niin se myös tarkoit­taa että niis­sä vaa­tivis­sa hom­mis­sa pär­jää entistä harvem­pi työn­tek­i­jä. Lop­ut istu­vat sit­ten kortistossa.

    Ei tuo aivan tuol­la taval­la mene.Kävin 40-vuuo­den taon jäl­keen vierailul­la Sakol­la ja häm­mästys oli suuri , miten tuotan­to oli muuttunut.Kuitenkin kysessä oli aivan tavalli­nen konepa­ja, joka teki muu­ta­man työ­vai­heen itse ja osti yli puo­let tuot­teen työn arvos­ta ulkop­uolelta, erikois­tuneil­ta fir­moil­ta. Ja mitä työn­tek­i­jät oli­vat ? Aivan taval­lisia pul­li­aisia, toki valikoitu­ja suure­ta joukos­ta, mut­ta kuu­lui­v­at tuo­hon 90 %:iin

    Salaisu­us onkin tuotan­non suun­nit­telus­sa ja sopeu­tu­mises­sa markki­noi­hin. Niin­pä tuotet­ta ei myy­dä laatuku­val­la kiinakalas­ni­ikov vaan laatumerkkinä. 

    Vaik­ka hin­ta on kallis niin myyn­ti kas­vaa todel­la nopeasti . 

    Ja nyt kun omis­ta­ja on ulko­maa­li­nen, joka on kiin­nos­tunut kehit­tänään yhiöt niin tehdas on saanut rahaa investoin­tei­hin ja kyen­nyt tekemään tuon­taolin­jan, joka tuot­taa korkeaa laat­ua taviksil­la ja kohtuukustannuksella.

    Mut­ta terkoi­tus ei olekaan tuot­taa 100 miljoon­aa sohloa vaan muu­ta­ma satatuhat­ta laatuasetta.

    Suo­ma­lai­somis­tuk­ses­sa tehtaal­la meni todel­la huonos­ti ja lopet­ta­mi­nen lei­jui aina niskas­sa eivätkä suo­ma­laiset omis­ta­jat halun­neet investoi­da tuotantoon.Niinpä 40 vuot­ta sit­ten tehtaal­la tehti­in 1800 luvun meen­telmin sut­ta ja sekundaa

    Ei huip­pu­laa­tu­inen tuotan­to vaa­di huip­pu­ja mut­ta kokon­aisu­u­den on olta­va huippua

  67. En ymmär­rä tätä tilanteen logi­ikkaa. Jos ajatel­laan Rosatom+TVO-päätöksiä, niin hal­li­tus teki käytän­nössä nyt huonoim­man yhdis­telmän. Toisek­si huonoin olisi ollut se, jos­sa molem­mat kiel­letään, kol­man­nek­si se, jos­sa molem­mat sal­li­taan ja paras se, jos­sa Rosatom olisi evät­ty ja TVO sallittu. 

    Vihreät prässä­sivät toisek­si huonoim­man vai­h­toe­hdon puoles­ta ja hävi­sivät. En osaa juh­lia sitä että Vihreät oli­vat jotenkin fik­su­ja. Mik­si eivät käyt­täneet kaikkia paukku­ja siihen, että olisi saatu aikaan paras? Kiu­ru sen­tään oli parhaan kan­nal­la, eli Demareista olisi löy­tynyt sille tukea. 

    No tiedän­hän minä syyn. Ydin­voima on paha, venäjä-aspek­ti on pelkkä kep­pi­hevo­nen. Valitet­tavasti kaik­ki tietävät tämän, ja sik­si Suo­mi lip­suu suomet­tumisen tielle. Vihrei­den kiukut­telu on yksi merkit­tävimpiä syitä siihen. Auk­tori­teet­ti tuo aina vas­tu­u­ta. Myös sil­loin kun se on negati­ivista vaiku­tus­val­taa. Eli Putinin pus­si­in pelat­ti­in tässäkin.

  68. Liian van­ha:
    Mut­ta terkoi­tus ei olekaan tuot­taa 100 miljoon­aa sohloa vaan muu­ta­ma satatuhat­ta laatuasetta. 

    Ja puu­laa­ki työl­listääkin mur­to-osan siitä mitä aikaisemmin.

    Siitä paljonko hom­mia jää jäl­jelle kun keski­tytään vain “korkean jal­so­tusar­von tuot­teisi­in”, voi haarukoi­da vaikka­pa tutki­mal­la tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den kohtaloa Suomes­sa. Ei tääl­lä nyt ihan hirveästi ole laadukas­ta tek­sti­ilidesig­niä taik­ka teknistä osaamista. Näin tulee käymään met­al­li­te­ol­lisu­udessakin, tuotan­to menee ulko­maille, sit­ten insinööri­hom­mat ja lop­ul­ta aivan kaikki. 

    Ja ennenkuin joku pös­si ryn­tää väit­tämään, että minä kan­natan val­tion tuki­aisia että tääl­lä voitai­isin neu­loa t‑paitoja, niin päin­vas­toin. Kan­natan sitä, että val­tio ei ehdoin tah­doin tuhoa muuten kan­nat­tavaa toimi­alo­ja esimerkik­si verot­ta­mal­la ne kuo­li­aak­si ja kuris­ta­mal­la raa­ka-ainei­ta. Kyl­lä se koodaushom­makin Suomes­ta lop­puisi, jos lopetet­taisi­in säästö­ty­istä ohjel­moin­nin ope­tus ja kerät­täisi­in tietotekni­ikas­ta vuosit­tain vaikka­pa 7 mil­jardin euron ver­ran vero­ja (liiken­teen verot­tamis­es­ta voi ottaa mallia) ja määrät­täisi­in vaikka­pa vuosit­tainen pros­es­sorivero jokaiselle lait­teelle. Vähän täm­möisiä temp­pu­ja ollaan tekemässä raskaalle teollisuudelle.

    Ei niistä insinööri­hom­mis­takaan tänne mitään jää, jos tääll ei mitään valmis­te­ta. Ne menee pienel­lä viiveel­lä perässä.

  69. J. M. Korho­nen:

    Jos todel­la huonot vai­h­toe­hdot eli turve ja venäläi­nen kivi­hi­ili ja maakaa­su jätetään pois laskuista, vai­h­toe­hto­ja ovat seuraavat:

    1. Tuulivoima.
    2. Biomassa.
    3. Ydin­voimala jon­nekin muualle.

    Jät­täisin tuulivoiman pois ja kor­vaisin sen aurinkovoimal­la. Tuulivoimaa ei kukaan halua, sen tukem­i­nen mak­saa ja tuulivoimaloiden elinkaari on lyhyt. Lisäk­si lisäisin suuren mit­takaa­van maaläm­mön listaan.

    1. Ydin­voima
    2. Biomassa
    3. Aurinkovoima
    4. Maalämpö

    Ydin­voima sähkön­tuotan­non selkäran­gak­si, aurinkovoima sen tuek­si ja bio­mas­sa lämmitysenergiaksi.

    Yli­jäämäy­d­in­voimaa voidaan varas­toi­da tal­ven var­alle mm. teko­järvi­in. Ydin­polt­toainet­takin voisimme tuot­taa Tal­vi­vaaras­ta louhi­tus­ta uraanista. Rikas­ta­mo voisi sijai­ta Tal­vi­vaaras­sa ja kus­tan­nuk­set meni­sivät ydinvoimayhtiöille. 

    Käytän­nössä Suomen val­tio voisi aut­taa ydin­voimay­htiöitä irtau­tu­maan nyky­i­sistä polttoainesopimuksistaan.

    Bio­mas­saa eli met­sähaket­ta sit­ten läm­mön­tuotan­toon. Sitä kyl­lä riit­tää, kos­ka hyvin suuri osa met­sästä jää hakkaamatta.

    Aurinkovoimaa voidaan muun­taa suo­raan sähkök­si tai sil­lä voidaan läm­mit­tää. Kaikkien aurinkovoimaratkaisu­jen pitäisi olla täysin verot­to­mia ja sen käyt­töön pitäisi kannustaa.

    Suures­sa mit­takaavas­sa aurinkovoima tar­joaa hyviä ratkaisu­ja, joi­hin on myös Suomes­sa mah­dol­lisu­udet, mut­ta heikom­mat mah­dol­lisu­udet toteutukseen.

    Aurinkovoima tulee myös tar­joa­maan pian ratkaisun, jos­sa aurinkovoimaa voidaan muun­taa kaa­suk­si ja sen varas­toin­ti talvek­si on helppoa.

    Suomes­sa on myös asumat­to­mia aluei­ta, jot­ka sopi­si­vat suuren mit­talu­okan aurinkoen­er­gian tuotan­toon. Esimerkik­si suot, jot­ka eivät kel­paa met­sä­te­ol­lisu­u­teen, turvetuotantoon.

    Ehdotan sen selvi­tyt­tämistä, että onko mah­dol­lista rak­en­taa aurinkovoimala täl­läiselle ojite­tulle suolle. Eli, kun aurinkovoimalan rak­en­teet ovat yksinker­taisia telineitä jois­sa on joko paneelei­ta tai peile­jä, niin se infra­struk­tu­uri voitaisi­in kyl­lä pystyt­tää minne vain, kun­han päästään peruskallioon kiin­ni. Ja siihen­hän päästään.

    Näitä huono­ja soita­han Suomes­sa on 900 000 hehtaaria. Nämä “joutomaat” mielestäni sovel­tu­isi­vat parhait­en aurinkovoimaloiden sijoi­tu­s­paikoik­si. Tätä aurinkoen­er­giaa siis voitaisi­in tule­vaisu­udessa myös muun­taa kaasuksi.

    Tuot­toisaa met­sää ei kan­na­ta hävit­tää aurinkovoimalan alta.

    On myös erikoista, että Suomes­sa on yksi maail­man vakaimpia peruskallioi­ta, mut­ta suuren mit­talu­okan maaläm­möstä ei edes keskustella.

    Näil­lä me pääsemme 100 pros­ent­tis­es­ti omavaraisek­si ener­giantuotan­nos­sa. Voimme jopa alkaa viemään ener­giaa ja se jos mikä olisi hyvä asia. Itä-Euroop­paan lisää linkke­jä ja Suomen­lah­den yli ener­giaa Baltiaan.

  70. Yhteis­rin­ta­mas­sa Euroopan Union­in muiden johta­jien kanssa Suomen hal­li­tus irti­sanou­tui machi­avel­lis­tis­es­ta mak­simista ”Molto in for­mo, duro in con­tento.” (Pehmeänä muo­dos­sa, lujana itse sisäl­lössä.) Kun kat­soi pakotelis­taa, ja varsinkin sitä, mitä siitä puut­tui, sekä valmis­tau­tu­mista pakot­teisi­in ja vastapakot­teisi­in niin EU:n ja USA:n johdon poli­ti­ik­ka on päin­vas­toin ”Duro in for­mo, molto in contento.” 

    On myös syytä pan­na myös tyy­dy­tyk­sel­lä merkille hal­li­tuk­semme osoit­ta­ma luju­us Fen­novoima-päätök­sessään. Asian­han olisi voin­ut monil­la tekosy­il­lä – mm. riit­tävän koti­maisen omis­tus­po­h­jan puut­tumi­nen – vain tois­taisek­si hau­da­ta vihreän ver­an alle.

    Eikä hal­li­tus myöskään sor­tunut näen­näiseen näp­päryy­teen: Päätök­sen siirtämisen olisi voitu tulki­ta suo­raan Venäjän johdon lähipi­iri­in kohdis­tu­vak­si vah­vak­si taloudel­lisek­si sank­tiok­si, joka ei näytä sank­ti­ol­ta. Venäjän hal­li­tuk­sen arvo­val­lan kannal­ta oleel­lista. Ja joka voidaan purkaa (posi­ti­ivi­nen sank­tio) hyvin nopeasti, ilman että näyt­tää luop­u­van sank­tios­ta. Kos­ka sank­tio­ta­han ei koskaan ole asetettu…

  71. Lau­ri Kumpu­lainen: Tästä näkee hyvin, miten Suomen ran­nikkoalueet ovat yhtä hyvää aurinkoen­er­gian tuotan­nolle, kuin esimerkik­si suuret osat Saksaa.

    Keväästä syksyyn, näil­lä alueil­la voitaisi­in tuot­taa aurinkoen­er­gial­la kaa­sua talveksi.

    Jälkim­mäiseen kap­paleeseen sisäl­tyy eräitäkin detaljeja.

    Auringol­la tuote­tul­la sähköl­lä voidaan tuot­taa elek­trolyysil­lä vetyä, joka voidaan varas­toi­da jon­nekin maaperään, ja jos­ta voidaan sen jäl­keen tuot­taa polt­to­ken­noil­la sähköä.

    Pros­es­si vaatii sopi­van geol­o­gisen muo­dos­tu­man vedyn varas­toin­ti­in, ja sel­l­aisia ei tai­da Suomes­sa sel­l­aise­naan ihan hel­posti olla (arteesinen akv­iferi, suo­lakaivos). Euroopas­ta muual­ta kyl­lä löy­tyy, joten ongel­ma ei näiltä osin ole kovin suuri.

    Hyö­ty­suhde koko pros­es­sis­sa on suu­ru­us­lu­okkaa 50 % sähköstä sähkök­si. Suurin osa häviää eri­lai­sis­sa muun­noshäviöis­sä (elek­trolyysi, polt­to­ken­no), varas­tostakin pidem­mäl­lä aikavälil­lä läh­tee vetyä livohkaan.

    Pääo­ma- ja oper­oin­tiku­luineen sähkön varas­toin­ti vetynä kolminker­tais­taa sähkön hin­nan. Teknolo­gian kehi­tyskään ei tätä pros­es­sia taloudel­lis­es­ti kovin paljon paran­na, kos­ka elek­trolyysin ja polt­to­ken­no­jen hyö­ty­suhteis­sa on kyse ter­mo­dy­nami­ikas­ta, ja muil­ta osin taas teknolo­gia on hyvin vakiintunutta.

    Tämä teknolo­gia toisaal­ta takaa sen, että kesän ja tal­ven väli­nen hin­taero sähkössä ei voi olla yli kolminker­tainen. Jos kesäl­lä alkaa olla läh­es ilmaista sähköä, se kan­nat­taa vään­tää vedyk­si, jos­ta sit­ten talvel­la tehdään sähköä.

    Tämän päivän hin­tata­sol­la isos­sa mit­takaavas­sa aurinkoen­er­gian tuotan­to­hin­ta verkkoon asti lie­nee noin 200 €/MWh. Tämä tarkoit­taa puh­taalal aurinkovoimal­la toimi­vas­sa jär­jestelmässä talvista sähkön­hin­taa 600 €/MWh, pilkku siis siir­tyy nykyiseen nähden.

    Aurinkovoiman hin­ta on kuiten­ki vielä laskus­sa, ja ehkä 100 €/MWh on isos­sa mit­takaavas­sa real­isti­nen luke­ma. Tähän asti paneel­ien hin­nat ovat domi­noi­neet voimaloiden hin­to­ja, mut­ta eri­lais­ten muiden rak­en­tei­den, lait­tei­den ja ylläpi­don osu­us on nous­sut jatku­vasti, jol­loin paneel­ien hin­take­hi­tys ei riitä pudot­ta­maan hin­nan suuruusluokkaa.

    Jos raken­netaan tiedos­sa ole­val­la teknolo­gial­la täysin uusi­u­tu­va jär­jestelmä ilman ydin­voimaa, aurinkovoima määrää sähkön hin­nan, kos­ka se on ain­oa läh­es rajat­tomasti laa­jen­net­tavis­sa ole­va tuotantomuoto.

    Sil­loin hin­talu­ok­ka on kesäl­lä 100 €/MWh ja talvel­la 300 €/MWh tukkuhin­toina. Puhutaan siis sähkön hin­nan kym­menker­tais­tu­mis­es­ta nykyis­es­tä, kansan­talouden tasol­la suu­ru­us­lu­okkana kymmen­estä mil­jardista eurosta.

    Tuol­laises­sa jär­jestelmässä toki tuulivoima muut­tuu erit­täin kan­nat­tavak­si ihan itsel­lään, kos­ka se tuot­taa sähköä myös sil­loin, kun sähkö on kallista. Nor­jan raken­nus­te­ol­lisu­us yliku­ume­nee, kun vesivoimaloiden omis­ta­jat tarvit­se­vat rahasäil­iöitä. Suomes­sakin esimerkik­si pelkkä Ima­tran vesivoimala tuot­taisi puh­das­ta voit­toa sato­ja miljoo­nia vuodessa.

    Myöskään pape­ria ei vält­tämät­tä nykymi­tas­sa kan­nat­taisi tehdä. Kuu­tios­ta hyvää puu­ta saa 0,5 MWh sähköä, joten talvisil­la sähkön­hin­noil­la kaik­ki muu pait­si paras sahatavara kan­nat­taa polt­taa. Met­sän­o­mis­ta­jatkin hihit­tävät matkalla pankki­in, mut­ta mitään bio­jalostamista ei toden­näköis­es­ti kan­na­ta tehdä. Biopolt­toaineitakin tarvi­taan vain lentokoneisi­in, muu liikkuu vedyllä.

    (Ja ne vakio­varoituk­set: Jos joku vetää teknolo­gia­jäniksen hatus­ta ja kek­sii vaik­ka tavan tuot­taa edullis­es­ti metaa­nia hiilid­iok­sidista, vedestä ja aurinkoen­er­gias­ta, muiden kuin kaa­su- ja vesivoimaloiden omis­ta­jien kan­nat­taa etsiä lop­pusi­joi­tu­s­paikat voimaloilleen, kos­ka niitä ei enää tarvita.)

  72. Lau­ri Kumpu­lainen: On myös erikoista, että Suomes­sa on yksi maail­man vakaimpia peruskallioi­ta, mut­ta suuren mit­talu­okan maaläm­möstä ei edes keskustella.

    Jos tarkoi­tat geot­er­mistä ener­giaa, niin hyvät ja huonot uutiset tule­vat samas­sa paketis­sa. Stabi­ili maankuoremme tarkoit­taa sitä, että olemme kaukana siitä maan sisältä tulev­as­ta läm­möstä. Jos­sain Islannis­sa läm­pöä saa hel­posti, mut­ta stabi­il­isu­us on sit­ten välil­lä vähän heikompaa.

    Geot­er­mi­nen ener­gia on tyyp­il­lis­es­ti varsin mata­laläm­pöistä. Esimerkik­si maail­man suurim­mas­sa geot­er­misessä laitok­ses­sa (Hell­isheiði Hengill-tulivuorel­la Reyk­javikin lähel­lä) sisään­tule­va vesi on 175-asteista. Siitä saa tehtyä sähköä (300 MW) ja kaukoläm­pöä (400 MW), mut­ta hyö­ty­suhde sähkök­si on suh­teel­lisen vaa­ti­ma­ton. Paik­ka on sel­l­ainen, että vuoren kylkeä vir­taa kuuma joki, ja maas­tossa on rikinkatkuisia reik­iä, jois­sa kuplii.

    Esimerkik­si Etelä-Ruot­sis­sa käytetään geot­er­mistä ener­giaa läm­mit­tämiseen, mut­ta siel­läkin maaperästä saadaan noin kilo­metrin syvyy­destä 20-asteista vet­tä. Se toimii hyvin läm­pöpumpun tuke­na, mut­ta ei sil­lä sähköä tehdä.

    Suomes­sa Pyhäsalmen kai­vok­ses­sa on noin puo­len­toista kilo­metrin syvyy­dessä noin 22 astet­ta, Out­okum­mun testirei’is­sä 2500 metrin syvyy­dessä 40 astet­ta. Syvien reikien tekemisen haas­teet ja kus­tan­nuk­set eivät puol­la noin matal­ien läm­pötilo­jen hyödyntämistä. 

    (Kuriosi­teet­ti­na todet­takoon, että Reyk­javikissa tulee taloi­hin vain kylmä- ja kuumavesiput­ki. Kuuma hanavesi on samaa kuin kaukoläm­pövesi, eikä sille ole palu­uputkea. Ei ehkä ensim­mäi­nen paik­ka puhua passiivitaloista…)

  73. Lau­ri Kumpu­lainen: Jät­täisin tuulivoiman pois ja kor­vaisin sen aurinkovoimal­la. Tuulivoimaa ei kukaan halua, sen tukem­i­nen mak­saa ja tuulivoimaloiden elinkaari on lyhyt. Lisäk­si lisäisin suuren mit­takaa­van maaläm­mön listaan. 

    Aurinkovoima on vielä tuulivoimaa kalli­im­paa, ja se sovel­tuu Suomen oloi­hin huonos­ti, pl. läm­mi­tyk­seen käytet­tävä aurinkoläm­pö. Jos­sain tule­vaisu­udessa voi olla mah­dol­lista varas­toi­da ener­giaa järkevästi talvea varten, mut­ta se on vielä tois­taisek­si kallista — puhutaan hel­posti sähkön hin­nas­ta suu­ru­us­lu­okas­sa 200 €/MWh tai enem­män, ennen kuin tuos­ta tulee fik­sua. Nyt puhuin sel­l­ai­sista vähähi­ilisen ener­gian lisäys­muodoista, jot­ka oli­si­vat edes joten­sakin konkreet­tisia ja suu­ru­us­lu­okaltaan edes liki­main saman­laisia vai­h­toe­hto­ja Fennovoimalle.

    PS. Suomen ja Sak­san aurinkoisu­ud­es­ta voidaan vetää lähin­nä se johtopäätös, että Suo­mi on banaanien kas­vat­tamiseen suun­nilleen yhtä hyvä maa kuin Sak­sa. Aurinkosähkö ei ole ihan kaikkea mitä sen main­os­te­taan ole­van — edes Saksassa.

  74. Viherinssi: Tämän päivän hin­tata­sol­la isos­sa mit­takaavas­sa aurinkoen­er­gian tuotan­to­hin­ta verkkoon asti lie­nee noin 200 €/MWh. … Aurinkovoiman hin­ta on kuiten­ki vielä laskus­sa, ja ehkä 100 €/MWh on isos­sa mit­takaavas­sa real­isti­nen lukema.

    Juuri pari päivää sit­ten uuti­soiti­in (mm. tun­netus­sa punav­i­her­pro­pa­gan­dale­hdessä nimeltä Finan­cial Times) ana­ly­y­sistä, jon­ka mukaan yhdys­val­lois­sa util­i­ty scale aurinkovoima mak­saa täl­lä het­kel­lä n. $80/MWh eli 60 EUR/MWh. Onko Suo­mi noin paljon huonom­pi paik­ka tuot­taa aurinkosähköä? 

    http://www.lazard.com/PDF/Levelized%20Cost%20of%20Energy%20-%20Version%208.0.pdf

  75. Aurinkovoimas­ta:

    Aurinkovoima on aika jän­nä ener­gian­lähde, ja uskon sen näyt­televän koko ajan suurem­paa roo­lia ihmiskun­nan ener­giantuotan­nos­sa. Ydin­voimaa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki ener­giantuotan­to­muodot (myös fos­si­iliset) ovat oikeas­t­aan vain tiivis­tet­tyä tai johonkin muuhun muo­toon muut­tunut­ta aurinkoenergiaa.

    Kus­tan­nus­rak­en­teen osalta aurinkoen­er­gias­sa on täs­mälleen sama vika kuin tuulivoimas­sa ja ydin­voimas­sa. Isot pääo­maku­lut, pienet (läh­es olemat­tomat) tuotan­non mar­gin­aa­liku­lut. Aurinkovoimal­la on kuitenkin eräitä erit­täin hyviä käyt­töko­htei­ta, ja näin ollen minus­ta olisi järkevää kokon­aisekono­mi­an kannal­ta kytkeä verkkoon tiet­ty nyky­istä suurem­pi määrä aurinkoen­er­giaa. Eli: Lämpimän kau­den aikaisen lisäjäähdy­tys­tarpeen vaa­ti­ma määrä. Kylmälait­teet, ilmas­toin­ti. Toki pois­lukien se, mitä saadaan “ilmaisek­si” läm­pöpumpuil­la kaukokylmäverkko­jen alueella.

    Aurinkoen­er­gia on myös väk­isinkin dif­fu­usi ener­gian­lähde, Suomes­sa parhais­sakin olois­sa auringon säteilyä tulee neliömetrille vain joku 800 wat­tia (ja paneel­it muut­ta­vat tästä sähkök­si korkein­taan luokkaa 15%). Tämä johtaa siihen, että on jopa erit­täin mielekästä viedä ne paneel­it lähelle kulu­tusko­htei­ta. Pienikokoinen tehoelek­tron­i­ik­ka on eräs niistä aloista, jois­sa on tapah­tunut huo­mat­tavaa kehi­tys­tä viimeis­ten parin vuosikymme­nen aikana (johtuen mm. mobi­ililait­teista ja sähköau­toista jne.) Jo nykyisel­lään on jopa koti­talousolois­sa (riip­puen useista seikoista) mah­dol­lis­es­ti kus­tan­nuste­hokas ratkaisu asen­taa sen ver­ran paneele­ja, että kesäl­lä min­imiku­lu­tus putoaa nol­laan, ja kytkeä synkro­noival­la invert­ter­il­lä verkos­ta tule­van sähkön­syötön rinnalle.

    Uskon, että erit­täin pitkäl­lä aikavälil­lä (sato­ja vuosia) aurinkovoima tulee ole­maan ihmiskun­nan pääasial­lisia ener­gian­lähteitä. Mate­ri­aalitekni­ikan kehit­tyessä harv­inaisia maamet­alle­ja tarvi­taan paneelei­hin koko ajan vähem­män (ohut­filme­jä ei vis­si­in nykyään pystytä tekemään kokon­aan ilman näitä, ja mate­ri­aaliekono­mi­an kannal­ta ohut­filmeis­sä on täl­lä het­kel­lä tule­vaisu­us) ja van­ho­ja paneele­ja voidaan kier­rät­tää koko ajan parem­min. Low tech ja high tech läh­estyvät toisi­aan. Luul­tavasti sama tren­di tulee tapah­tu­maan kaikissa ener­giantuotan­to­muodois­sa. Ehkä näemme (tai toden­näköisem­min tule­vat sukupol­vet näkevät) joskus mod­u­laarisen (inher­en­tisti tur­val­lisen!) 100kW ydin­reak­torin, jon­ka voi ostaa pien­taloko­rt­teli­in sopi­vaa vuosi­mak­sua vas­taan ja hin­taan kuu­luu, että ydin­voimay­htiö hakee reak­torin pois 30 vuo­den päästä huol­let­tavak­si ja “tankat­tavak­si” ja halut­taes­sa uusii sopimuk­sen ja tuo uuden tilalle.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta muu­tos tapah­tuu liian hitaasti, ja noi­hin tule­vaisu­u­den hajautet­tui­hin jär­jestelmi­in siir­ry­tään pikem­minkin siitä syys­tä, että fos­si­iliset ener­gian­läh­teet on kulutet­tu maail­mas­ta lop­pu­un. Täy­tyy toivoa, että löy­tyy kus­tan­nuste­hokkai­ta tapo­ja viilen­tää ilmake­hää keinotekois­es­ti, ja että täl­lais­ten keino­jen käyt­töön saadaan kan­sain­vä­li­nen yhteisym­mär­rys. Näyt­tää siltä, että on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta hillitä fos­si­ilis­ten käyt­töä ollenkaan tarpeek­si nopeasti.

  76. tcrown: Juuri pari päivää sit­ten uuti­soiti­in (mm. tun­netus­sa punav­i­her­pro­pa­gan­dale­hdessä nimeltä Finan­cial Times) ana­ly­y­sistä, jon­ka mukaan yhdys­val­lois­sa util­i­ty scale aurinkovoima mak­saa täl­lä het­kel­lä n. $80/MWh eli 60 EUR/MWh. Onko Suo­mi noin paljon huonom­pi paik­ka tuot­taa aurinkosähköä? 

    http://www.lazard.com/PDF/Levelized%20Cost%20of%20Energy%20-%20Version%208.0.pdf

    Tuo luku jäi nyt vähän kaivele­maan. Se näköjään perus­tuu 20–30% huipunkäyt­töa­jan ole­tuk­sille, mihin Suomes­sa ei kyl­lä päästä. Eli vas­taus kysymyk­seeni lie­nee, että Suo­mi on melkein noin paljon huonom­pi. (Globaalis­sa mit­takaavas­sa toki tuo hin­tata­so alkaa ole­maan jo sil­lä tasol­la, että parkki­in­tuneim­mankin öljy­huip­puapoka­lyp­tikon pitäisi alkaa ymmärtää, että se öljyn hin­ta ei kovin pitkäaikaises­ti tule moninker­tais­tu­maan nykyisestä.)

  77. J. M. Korho­nen: Aurinkovoima on vielä tuulivoimaa kalli­im­paa, ja se sovel­tuu Suomen oloi­hin huonos­ti, pl. läm­mi­tyk­seen käytet­tävä aurinkoläm­pö. Jos­sain tule­vaisu­udessa voi olla mah­dol­lista varas­toi­da ener­giaa järkevästi talvea varten, mut­ta se on vielä tois­taisek­si kallista – puhutaan hel­posti sähkön hin­nas­ta suu­ru­us­lu­okas­sa 200 €/MWh tai enem­män, ennen kuin tuos­ta tulee fik­sua. Nyt puhuin sel­l­ai­sista vähähi­ilisen ener­gian lisäys­muodoista, jot­ka oli­si­vat edes joten­sakin konkreet­tisia ja suu­ru­us­lu­okaltaan edes liki­main saman­laisia vai­h­toe­hto­ja Fennovoimalle.

    PS. Suomen ja Sak­san aurinkoisu­ud­es­ta voidaan vetää lähin­nä se johtopäätös, että Suo­mi on banaanien kas­vat­tamiseen suun­nilleen yhtä hyvä maa kuin Sak­sa. Aurinkosähkö ei ole ihan kaikkea mitä sen main­os­te­taan ole­van – edes Saksassa.

    Minähän totesin, että suurem­mas­sa mit­takaavas­sa heikom­mat mah­dol­lisu­udet toteutukseen.

  78. Jos kus­tan­nuk­sista ei välitetä, niin ihmiskun­ta voisi tuot­taa kaiken tarvit­se­mamme ener­gian vaikka­pa aurinkoenergialla.

    Teknolo­gia mm. kier­toradalle sijoitet­ta­van aurinkovoimalan valmis­tamisek­si on jo ole­mas­sa. Raket­te­ja voidaan laukaista hyvinkin paljon, jos kus­tan­nuk­sista ei välitetä. 

    CPS voimaloi­ta autiomaat täy­teen ja voima­jo­hdot kaikkialle maail­maan. Hävik­ki olisi val­ta­va, mut­ta niin olisi tuotantokin.

    Paljon muu­takin olisi mah­dol­lista, jos emme väl­itä kustannuksista.

    Mut­ta ei sen­tään. Palvotaan vain rahaa ja arvote­taan kaik­ki elämässämme kus­tan­nuste­hokku­u­den kautta. 

    On se huvit­tavaa, että edes ilmas­ton­muu­tos ei ole riit­tävä syy ryhtyä mihinkään. Tiedä vaik­ka sil­lä voisi tienata.

  79. Sylt­ty: Ja puu­laa­ki työl­listääkin mur­to-osan siitä mitä aikaisemmin.

    Var­maankin, mut­ta kuka­pa kaipaa esim 40 vuo­den takaista sin­istyspros­es­sia, jos­sa käsin huljuteti­in piip­pua ja mui­ta osia supermyrkyl­lisessä liemessä . 

    Siinä vai­h­tu­vu­us oli suur­ta, kun väki siir­tyi six feet under tai eläkkeelle.

    Mut­ta nykyään väkimäärä on kasvus­sa kun on nous­tu tuos­ta välin­pitämät­tömien omis­ta­jien alhosta.

    Ja kun omis­ta­ja on maail­man van­hin per­heyri­tys niin aika­jänne sijoit­tamiselle on sato­ja vuosia eikä kvartaali.

    Ja Suomes­sa täl­lainen teol­lisu­us voi säi­lyäkin, jos sil­lä on mah­dolista ener­giaa ja suh­teel­lisen hal­val­la, sil­lä pros­es­si kulut­taa paljon energiaa.

    Hal­pa ja riit­tävä ener­gian saan­ti on ollut Suomen kil­pailu­valt­te­ja, mut­ta ener­giasekoilu­jen vuok­si sekin etu on häipymässä.

  80. Ilah­dut­ta­van tasokas­ta on tääl­lä keskustelun taso.Sellaista seu­raa mielik­seen toisin kuin umpiku­jaan lop­pu­via juupas-eipäsketjuja.

    Sel­l­ainen mieliku­va muo­dos­tuu, että ener­giaon­gel­mat on oikeas­t­aan kaiken talouden kat­ta­va kokonaisuus.Siinä on jo tarpeek­si miet­timistä ilman ilmas­ton­muu­tos- tai ulkopolitiikkahäiriöitä.

    Hel­posti löy­tyy 100 para­me­tria vaikut­ta­mas­sa jokaises­sa ener­gia­ratkais­us­sa. Ne myös vaikut­ta­vat toinen toisi­in­sa. Teo­reet­tis­es­ti on ole­mas­sa täl­löin 4950 keskinäistä vaiku­tus­paria. Käytän­nössä niistä merk­i­tyk­set­tömiä on luon­nol­lis­es­ti suuri osa. 

    Vaikeaa on käsitel­lä vain jotain osaa ongel­mas­ta huomioimat­ta joitakin olen­naisia seikko­ja. Tule­vaisu­u­den epä­var­muustek­i­jät tekevätkin päätök­sen­teosta melkoista arpomista.

    Ydinen­er­giaa voidaan vas­tus­taa sekä liian kalli­ina, että myös liian halpana.Ja perustelu­ja kyl­lä löy­tyy molemmille.Samoin sille, että val­tion ei pidä har­ras­taa yhtiö­toim­intaa, mut­ta sen pitäisi määrätä yhtiöi­den asioista.

  81. Olen pyöritel­lyt mielessäni hiili­nanop­utkia ja kapil­laari-ilmiötä. Kun putken halka­isi­ja läh­estyy nol­laa, niin veden nousun korkeus läh­estyy ääretöntä.

    Jos hiili­nanop­utk­ista voitaisi­in sitoa kimp­pu­ja, joi­ta niputet­taisi­in yhteen, niin niil­lä voitaisi­in nos­taa vet­tä aika korkealle. Kyl­lähän puna­pu­utkin nos­ta­vat vet­tä sataan metriin.

    Nyt näitä nanop­utkinip­pu­ja laite­taan val­ta­va määrä yhteen ja niistä muo­dos­tuu torni jon­ka yläosaan nousee vet­tä. Vesi voidaan laskea alas pyörit­täen tur­bi­inia ja siten se tuot­taa sähköä.

    Samaa vet­tä voidaan kier­rät­tää, mut­ta veden täy­tyy olla puh­das­ta, muuten putket tukki­u­tu­vat. Toisaal­ta nip­pu­ja voisi sit­ten vai­h­taa tukkeutuessa.

    Nanop­utkessa vesi voi liikkua aika lujaakin, tietyis­sä olosuhteissa.

    Pitäisi siis kehit­tää keinotekoinen puu, joka nos­taa vet­tä ylös samoin kuin puutkin tekevät.

    Kemi­joen Iso­haaras­sa tuotan­to on 113 MW ja pudo­tusko­rkeus vain 12,2 metriä. Neljä koneis­toa. Kemi­joen vir­taa­ma on Iso­haaran nurkil­la 550 kuu­tiometriä sekunnissa. 

    Tor­nivesivoimalas­sa teho ei riip­puisi sateista ja eris­tet­tynä se voisi toimia myös talvel­la. Jää­tymi­nen käsit­tääk­seni tuhoaisi nanoputkistot. 

    Tässä yksi nan­ote­knolo­gian mah­dolli­nen sovel­lus. En mal­ta olla totea­mat­ta, että ihailen vesivoimaa. Yksinker­taisu­udessaan kaunista.

  82. Lau­ri Kumpu­lainen: Olen pyöritel­lyt mielessäni hiili­nanop­utkia ja kapil­laari-ilmiötä. Kun putken halka­isi­ja läh­estyy nol­laa, niin veden nousun korkeus läh­estyy ääretöntä.

    Jos hiili­nanop­utk­ista voitaisi­in sitoa kimp­pu­ja, joi­ta niputet­taisi­in yhteen, niin niil­lä voitaisi­in nos­taa vet­tä aika korkealle. Kyl­lähän puna­pu­utkin nos­ta­vat vet­tä sataan metriin.

    Jos ideasi toimii, olet keksinyt ikili­ikku­jan, tai vielä parem­paa, ikili­ikku­jan, joka tuot­taa energiaa 🙂

  83. Lau­ri Kumpu­lainen: Olen pyöritel­lyt mielessäni hiili­nanop­utkia ja kapil­laari-ilmiötä. Kun putken halka­isi­ja läh­estyy nol­laa, niin veden nousun korkeus läh­estyy ääretöntä.

    Jos hiili­nanop­utk­ista voitaisi­in sitoa kimp­pu­ja, joi­ta niputet­taisi­in yhteen, niin niil­lä voitaisi­in nos­taa vet­tä aika korkealle. Kyl­lähän puna­pu­utkin nos­ta­vat vet­tä sataan metriin.

    Nyt näitä nanop­utkinip­pu­ja laite­taan val­ta­va määrä yhteen ja niistä muo­dos­tuu torni jon­ka yläosaan nousee vet­tä. Vesi voidaan laskea alas pyörit­täen tur­bi­inia ja siten se tuot­taa sähköä.

    Haa, deja-vu: mietin just samaa ikili­ikku­ja-ideaa 12-vuo­ti­aana (pait­si sil­loin ei ollut nanop­utkia). Sit­ten tajusin että sama wet­ting-voima joka vetää nes­teen putken sisäpin­nalle, estää vet­tä irtoa­mas­ta tur­bi­ini­in val­utet­tavak­si. Vaik­ka siihen aikaan ei nanop­utkia ollutkaan, jos nes­teen olisi saanut irtoa­maan isom­piläpimit­tais­es­ta putkesta, niitä olisi voin­ut lait­taa peräkkäin rajat­toman määrän ja nos­taa nestet­tä vaik­ka mil­li kerrallaan.

  84. Ei se min­un ideani ole. Idea on ainakin yli viisikym­men­tä vuot­ta van­ha. Nanoflu­idics haku­sanal­la löy­tyy lisää tietoa.

    Ongel­ma on juurikin tuo, että miten veden saa ulos putkesta putken yläpäässä. Puis­ta­han vesi läh­tee hai­h­tu­mal­la ja siihen vaa­di­taan aurinkoenergiaa.

    Sotii myös vah­vasti ener­gia­pe­ri­aatet­ta vastaan 🙂

  85. Lau­ri Kumpu­lainen: Mut­ta ei sen­tään. Palvotaan vain rahaa ja arvote­taan kaik­ki elämässämme kus­tan­nuste­hokku­u­den kautta.

    Tätä sol­mua pitää tarkastel­la ilman rahaa, sil­loin se auke­nee vähän enemmän.

    Jos me rupeamme tekemään jotain van­haa asi­aa uudel­la taval­la, olen­nainen seik­ka on siihen tarvit­ta­van ihmistyön määrä. Jos uusi tapa tarvit­see vähem­män ihmistyötä (suo­raan tai välil­lis­es­ti), tehokku­us para­nee, mikä on avain yleiseen talouskasvuun.

    Valitet­tavasti tämä toimii kään­täenkin. Jos me teemme saman tuo­tok­sen uudel­la taval­la, joka vaatii enem­män ihmistyötä, se ei tee hyvää talouskasvulle. Vaik­ka dieselin tekem­i­nen puus­ta on vaik­ka kuin­ka paljon enem­män high-techiä kuin saman jutun tekem­i­nen fos­si­ilis­es­ta läh­teestä, se ei auta. Uusi tapa on epäte­hokkaampi kuin edelli­nen, joten talous ei siitä innostu.

    Tässä se peru­songel­ma on. Mei­dän elämän­ta­pamme perus­tuu maa­pal­lon fos­si­ilis­ten luon­non­va­ro­jen varas­tamiseen. Varas­t­a­mi­nen on hyvinkin tehokas tapa tuot­taa asioi­ta — varkaan kannalta.

    Kuten toteat, me voisimme ainakin jol­lain teo­reet­tisel­la tasol­la tuot­taa nykyisen määrän sähköä aurinkoen­er­gial­la. (Tosin siinä kan­nat­taisi nykyte­knolo­gial­la käyt­tää isol­ta osin vetyä välis­sä, ei sähköjo­hto­ja.) Tässä on kuitenkin se ongel­ma, että tuot­tamiseen tarvit­ta­va työ­panos olisi niin val­ta­va, että paljonkin jotain muu­ta jäisi tuottamatta.

    Käytän­nön tasol­la tämä menisi niin, että sähkön hin­nan noustes­sa rajusti ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us supis­taisi tuotan­toaan rajusti. Osa tästä ei vält­tämät­tä vaikut­taisi havait­tuun elin­ta­soon paljonkaan (vaikka­pa paperin pois­tu­mi­nen main­os­tamis­es­ta), mut­ta esimerkik­si met­al­li­tuot­tei­den kallis­tu­mi­nen näky­isi infrassa ja liiken­teessä hyvinkin voimakkaasti.

    Näköharha tulee hel­posti siitä, että ker­rostalokodis­sa sähkön tukkuhin­nan kym­menker­tais­tu­mi­nen toisi kulut­ta­jahin­taan muu­ta­man kympin kuus­sa lisää. Eihän se ole paha… Mut­ta jos samal­la talouskasvu sakkaa, asukas voi sit­ten ollakin työt­tömänä. Se voi vähän haitata.

    Ener­gianku­lu­tuk­sen ja brut­tokansan­tuot­teen väli­nen yhteys on ollut valitet­ta­vankin selvä, kun asi­aa tarkastel­laan globaalil­la tasol­la. Yhteys toden­näköis­es­ti säi­lyy myös paikallisel­la tasol­la, jos tarkastel­laan tietyn alueen kulu­tuk­sen välil­listä ja väl­itön­tä ener­gianku­lu­tus­ta (ei siis alueel­la kulutet­tua energiaa).

    Min­un utopi­as­sani ener­giaa tuote­taan ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta ja ilman nyky­muo­toista ydin­voimaa. Ongel­ma vain on siinä, että sen real­is­tisen pol­un löytämi­nen tästä päivästä sinne utopi­aan on kovin vaikeaa. Pol­un pitäisi olla sel­l­ainen, joka jakaa kalli­im­man ener­gian aiheut­ta­man BKT-laskun pitkäaikaisek­si nousun pienek­si hidastumiseksi.

    Lau­ri Kumpu­lainen: On se huvit­tavaa, että edes ilmas­ton­muu­tos ei ole riit­tävä syy ryhtyä mihinkään. Tiedä vaik­ka sil­lä voisi tienata.

    Sil­lä voi tien­ata. Itse tien­aan säästäväl­lä teknolo­gial­la, ja sen suo­sion takana on osit­tain aja­tus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta (kos­ka sen tor­jun­ta toden­näköis­es­ti nos­taa ener­gian hin­taa). Suomes­sa on myös esimerkik­si mete­o­rolo­gian alan kau­pal­lista toim­intaa, joka tekee rahaa jol­lain taval­la myös ilmastonmuutoksella.

    Voi myös ajatel­la, että ilmas­ton­muu­tos on met­sän­o­mis­ta­jalle pääosin kiva jut­tu. Leu­dom­pi ilmas­to nopeut­taa kasvua, ja toisaal­ta bioen­er­gian hin­nan­nousu on oikein hauskaa kukkarolle.

    Tämä kokon­aisu­us on kuitenkin tois­taisek­si mität­tömiä hip­pu­sia ver­rat­tuna siihen, kuin­ka paljon rahaa fos­si­il­i­sis­sa polt­toaineis­sa pyörii.

    Tule­vaisu­udessa kyl­lä — jos aiomme eroon addik­tiostamme kuolleisi­in dinosauruk­si­in — bis­nistä tulee ole­maan paljon. Ener­giaan joudu­taan lait­ta­maan enem­män kaikki­aan enem­män rahaa kuin nykyään.

    Huonot uutiset ovat kuitenkin siinä, että kyseessä ei ole edes nol­la­summapeli. Sitä rahaa katoaa muual­ta enem­män kuin laite­taan energiaan.

  86. Out­sider: Sel­l­ainen mieliku­va muo­dos­tuu, että ener­giaon­gel­mat on oikeas­t­aan kaiken talouden kat­ta­va kokonaisuus.Siinä on jo tarpeek­si miet­timistä ilman ilmas­ton­muu­tos- tai ulkopolitiikkahäiriöitä.

    Ener­giakeskustelun kirous on juuri tässä. Sys­tee­mi on pelkästään teknis­es­ti (sisältäen teknolo­gian ja talouden lainalaisu­udet) kovin mon­imutkainen, jol­loin keskustelijoista yleen­sä har­va pystyy hah­mot­ta­maan kokon­aisu­ut­ta. Lisäk­si kokon­aisu­us muis­tut­taa Rubikin kuu­tio­ta siinä, että sitä ei saa kasat­tua pala ker­ral­laan, vaan kaik­ki vaikut­taa kaikkeen.

    Sop­paan lisätään sit­ten ilmas­ton­muu­tos, joukko puh­taasti ide­ol­o­gis­es­ti eri asioi­ta tarkastele­via taho­ja ja joukko taloudel­lisia intresse­jä omaavia eri­laisia ketun­hän­tiä kainalos­saan kan­tavia lobbareita.

    Ja kun tämä sotku on saatu keit­e­tyk­si, pitää vielä ottaa mukaan ulkopoli­ti­ik­ka ja se, että asioiden pitää näyt­tää äänestäjien mielestä hyvältä.

    Että eipä se ihme, ettei asi­as­sa ihan täy­del­listä kon­sen­sus­ta ole. Se on tietysti surullista, että keskustelus­sa tulee vas­taan varsin irra­tionaal­isia tai kon­trafak­tu­aal­isia argu­ment­te­jakin. Niistä pitäisi päästä nopeasti eroon.

    Kovista fak­toista puhuttes­sa kan­nat­taa etsiä ja vaa­tia numeroi­ta. Ener­gia-alal­la niis­sä voi olla pilkun­paikko­ja eroa mieliku­vi­in verrattuna.

  87. Out­sider:

    Ydinen­er­giaa voidaan vas­tus­taa sekä liian kalli­ina, että myös liian halpana.Ja perustelu­ja kyl­lä löy­tyy molemmille.Samoin sille, että val­tion ei pidä har­ras­taa yhtiö­toim­intaa, mut­ta sen pitäisi määrätä yhtiöi­den asioista.

    Ydin­voima sopisi kyl­lä mon­een tilanteeseen kuin nenä päähän. Esimerkik­si rahti­laivo­jen ener­gian­läh­teek­si. Nimitz-luokan lento­tukialuk­set ovat kyl­lä tehneet selväk­si miten käytän­nöl­lisiä ja tur­val­lisia ne ovat. 

    Suomen telakka­te­ol­lisu­udelle uusi tuote: ydinkäyt­töiset rahti- ja tankke­ri­aluk­set. Siihen vielä uusi yri­tys valmis­ta­maan reak­tor­e­i­ta aluk­si­in ja Tal­vi­vaaras­ta uraa­nia reak­tor­ei­hin, kun ker­ran mont­tu on auki.

    Ihmiskun­nal­la on kyl­lä val­ta­vat haas­teet edessään, eikä mis­tään päästä yksimielisyy­teen ja sit­ten vielä vas­tuste­taan täysin tun­nepi­toisin syin mm. ilmas­ton­muu­tos­ta ja ydinvoimaa.

    Niin, minus­ta ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­jat ja ydin­voimat vas­tus­ta­jat ovat aika samanlaisia…

  88. tcrown: Eli vas­taus kysymyk­seeni lie­nee, että Suo­mi on melkein noin paljon huonompi.

    Min­ul­la ei ole tarkkaa vas­taus­ta… Tiedän suo­ma­lais­ten ole­mas­saole­vien aurinkovoimaloiden tuotan­to­hin­to­ja, ja ne ovat korkei­ta. Sil­lä ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole paljonkaan tekemistä sen kanssa, mitä tänään aloitet­ta­va green­field-pro­jek­ti maksaisi.

    Suurten yhdys­val­ta­lais­ten aurinkovoimaloiden tuotan­tolu­vut ovat hieno­ja. Pitää kuitenkin muis­taa, että nuo Nevadan, Ari­zo­nan ja Kali­forn­ian nurkat ovat maail­man aurinkoisimpia ja kuumimpia paikko­ja (vrt. Sahara). Olen itse käynyt parin isohkon voimalan paikoil­la (mm. Ivan­pah), ja ilmas­toon tutus­tu­mi­nen aut­taa ymmärtämään tuotantolukuja.

    En sinän­sä mene sanomaan, että Lazardin raportin luvut oli­si­vat väärin tai vääriä. Pitää kuitenkin muis­taa, että ne ovat pro­jek­tioi­ta, jot­ka eivät perus­tu kokon­aisu­udessaan toteu­tuneisi­in projekteihin.

    Toteu­tuneesta pro­jek­tista voisi ottaa esimerkik­si Agua Calien­ten voimalan (maail­man suurin PV-voimala Ari­zonas­sa). Vuosi­tuotan­non on arvioitu ole­van on 630 GWh, ja voimalan rak­en­t­a­mi­nen mak­soi 1,8 mil­jar­dia taalaa. Tuo­hon ver­rat­tuna OL3 alkaa tun­tua haval­ta tuotan­toon­sa näh­den, mut­ta toisaal­ta toisen vas­taa­van rak­en­t­a­mi­nen nyt olisi halvem­paa kuin mitä tuo­hon meni rahaa.

    Yhdys­val­tain EIA arvioi AEO2014-rapor­tis­saan, että vuon­na 2019 käyt­töön tule­van aurinkosähkön hin­ta on noin $130/MWh, maanti­eteen mukainen haaruk­ka on $100-$200/MWh.

    Euroopas­sa Fraun­hofer-insti­tu­ut­ti on arvioin­ut, että Sak­sas­sa aurinkosähkön tuotan­to­hin­ta on ison mit­takaa­van laitok­selle nykyisel­lään noin 80–120 €/MWh, ja hin­ta putoaa vuo­teen 2030 men­nessä luokkaan 55–95 €/MWh. Aurinkoisil­la alueil­la (kuten vaik­ka nuo Nevadan aavikot) hin­ta voisi olla 50 €/MWh.

    Tämä tarkoit­taisi varas­toin­nin kanssa talvista (ja ehkä mah­dol­lis­es­ti jos­sain myös aamuöistä) sähkön hin­taa 150–250 €/MWh, jos mis­tään ei ilmesty radikaale­ja uusia teknolo­gioi­ta. Puhutaan siis silti rajusti korkeam­mista hin­noista kuin nykyään.

    Tämä hin­ta­laskel­ma on kuitenkin nimeno­maan tuotan­tokus­tan­nus. Ehkä suurem­pi ongel­ma tulee siitä, kuin­ka se ja myyn­ti­hin­ta saadaan kohtaa­maan tilanteessa, jos­sa verkos­sa on erit­täin suuri määrä ylössäätämät­tömis­sä ole­vaa kapasiteettia.

    Taku­uhin­nan myön­tämisel­lä saa kap­a­siteet­tia, mut­ta sil­lä saa myös taloudel­lisen katas­trofin. Markki­nahin­nan kanssa taas hin­tanol­lat syövät kannattavuutta.

    = = =

    Tule­vaisu­us on toden­näköis­es­ti hyvin aurinkoinen, kos­ka aurinkovoiman kap­a­siteet­tipo­ten­ti­aali on jotain ihan muu­ta kuin muil­la uusi­u­tuvil­la. Sitä voi rak­en­taa läh­es rajat­tomasti lisää.

    Kan­nat­taa kuitenkin pitää jäitä hatus­sa ja muis­taa, että sen tuotan­to­hin­taa ei saa ver­ra­ta säädet­tävien voiman­lähtei­den tuotan­to­hin­taan, kos­ka se nimeno­maan syö omaa tuot­tavu­ut­taan. Liäsksi eri­laiset hin­tapro­jek­tiot ovat hyvin mon­een ole­tuk­seen nojau­tu­via pro­jek­tioi­ta. Jos hyvin menee, voidaan päästä noi­hin hin­toi­hin, mut­ta har­va uskaltaa siitä omil­la rahoil­laan vetoa löydä.

  89. Tapio Pel­to­nen: Jo nykyisel­lään on jopa koti­talousolois­sa (riip­puen useista seikoista) mah­dol­lis­es­ti kus­tan­nuste­hokas ratkaisu asen­taa sen ver­ran paneele­ja, että kesäl­lä min­imiku­lu­tus putoaa nol­laan, ja kytkeä synkro­noival­la invert­ter­il­lä verkos­ta tule­van sähkön­syötön rinnalle.

    Muis­te­taan kuitenkin, että tämä kan­nat­tavu­us tulee vero­jen ja siir­tomak­su­jen kaut­ta. Joku ne kuitenkin joutuu mak­samaan, kos­ka paneel­it eivät vähen­nä val­tion vero­tu­lo­jen tarvet­ta eivätkä pienen­nä sähköverkon mitoitusta.

    Talonkat­tovoimalat ovat nyt ja tule­vaisu­udessa eri pro­jek­tioiden mukaan kalli­ita tapo­ja tuot­taa sähköä ver­rat­tuna suuren mit­takaa­van voimaloi­hin. Kat­tovoimaloi­ta saadaan raken­nute­tuk­si enem­män tai vähem­män piilote­tul­la sub­ven­ti­ol­la, mut­ta kyse on sub­ven­tios­ta, joka pitää jos­sain vai­heessa purkaa.

  90. Kat­tovoimalois­sa on muuten sem­moinen haus­ka piirre, että siinä pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat sub­ven­tioi­ta hyvätuloisille. 🙂

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.