Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

16.9.2014 · Aihe: Eduskuntatyö 

Kun kirjoituksessani Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki sanoin maataloustuen kapitalisoituvan pellon hintaan niin, ettei se juuri lisää viljelyn kannattavuutta, moni kysyi, eikä asumisen tukeminen sitten kapitalisoidu.

Kyllä. Se, että meillä tuetaan asumista eri muodoissa nostaa asuntojen hintoja ja vuokria. Tässä on kaksi eroa viljelysmaahan: asuminen on välttämättömyys, mutta jokaisen ei tarvitse viljellä maata. Toiseksi asuntoja voi valmistaa lisää, kun taas tukikelpoista peltoa ei ymmärtääkseni enää voi raivata lisää.

Asumisen valikoiva tuki on välttämätöntä, jotta myös pienituloiset saisivat katon päänsä päälle. Asuntomarkkinoilla on siis puolustettava heikoimpia. Tämä on käytäntö kaikkialla teollisuusmaissa. Näin tehtiin muuten myös maataloustuessa silloin, kun pientilan viljely oli monelle ainut vaihtoehto. Pientiloilla maksettiin pinta-alalisää pienen pinta-alan perusteella.

Mitään järkeä sen sijaan ei ole tukea tasaisesti kaikkia, koska se ei kohenna kenenkään asemaa asuntomarkkinoilla, vaan nostaa vain hintoja ja vuokria. Siksi omistusasumisen yleinen verotuki on tyhmää. Pois siis ainakin korkojen verovähennysoikeus. Se pitäisi poistaa heti kokonaan, koska liian matalat korot muodostavat nyt pahaa hintakuplaa.

Oman asunnon asuntotulon verotus, jota Suomessa harjoitettiin vuoteen 1994 ja jota Sveitsissä sovelletaan edelleen, olisi järkevä, mutta koska niin monen on vaikea hahmottaa, mitä siinä verotetaan, kannattaa tehdä toisin päin. Poistaa vuokratulon verotus (vuokralainen maksaa tämän vero tosiasiassa niin kuin ostajakin maksaa arvonlisäveron eikä kauppias) kokonaan, jolloin tietenkään vuokraan kohdistuvat menot eivät myöskään ole vähennyskelpoisia. Menetetyn verotulon voi korvata kiinteistöverolla.

Asumiseen kohdistuvat tuet nostavat asuntojen hintaa, mikä tietysti tekee asuntojen rakentamisesta kannattavampaa. Koska vuotuinen uustuotanto on prosentin luokkaa asuntokannasta, olisi paljon järkevämpää tukea asuntojen rakentamista siis tarjontaa, eikä kysyntää. En tunne EU-lainsäädäntöä tältä osin, mutta uskoisin, että tähän löytyy keinot, sillä missään EU-maassa asuminen ei ole aidosti markkinaehtoista.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin”

  1. diodi kirjoitti 16.9.2014 kello 18:36

    Eikö asumistuki kannattaisi ottaa verottamalla takaisin kiinteistöveron muodossa?

    Kunnassa pieni osa saisi asumistukea joka maksettaisiin takaisin koko alueen kiinteistöjen hinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Liian vanha kirjoitti 16.9.2014 kello 19:09

    Asumistuessa on rajoituksia asunnon koon ja maksimihinnan suhteen, ja ne ovat markkinahinnan ylärajojen alle joten asumistuki ei nosta juurikaan asumisen hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Tero kirjoitti 16.9.2014 kello 19:57

    Yksi tapa tukea asuntojen tarjontaa olisi myydä/vuokrata rakennusmaata, siten että lähtöhinta juuri ja juuri kattaa kaavoituskulut. Sitten tontit huutokaupataan. Jotta tonttimaata ei (piilokunnallis)verotettaisi, niin seuraavien edellytysten pitäisi täyttyä:
    A) markkina-alueella (esim. pk-seutu) on koko ajan aivan törkeä ylitarjonta rakennuskelpoisesta maasta
    B) jokaisella huutokaupatulla tontilla olisi rakentamispakko ziljardin suuruisella uhkasakolla
    C) rakentamattomalle mutta aikaisemmin kaavoitetulle maalle ökytörkeä kiinteistövero

    Nyt asumista tuetaan verovähennyksillä (nostaa hintaa) ja rajoitetaan tarjontaa (nostaa hintaa) jotta maasta saadaan tuottoa kattamaan pöhöttynyttä julkista sektoria. Eikös se mennyt niin, että haittoja, kuten tupakkaa, on hyvä verottaa. Onko asuminen haitta?

    On ok, että maa maksaa tontin kaavan ja infran verran. Ylimenevä osuus on piiloveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. jukka T kirjoitti 16.9.2014 kello 20:11

    Ajatuksena kiinteistövero on aika kyseenalainen- sehän verottaa omaisuutta, ei tuottoa. Siis luonteeltaan pakkolunastusta.
    Otetaanpa teoreettinen esimerkki: Omistan kultaharkon pankin holvissa. Siitä maksan 5% omaisuusveron vuosittain, 20 vuodessa harkon arvo on siirtynyt verottajan haltuun. Oikeudenmukaistako ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. Täh! kirjoitti 16.9.2014 kello 20:13

    Ihan järkyttävää luettavaa tuo kiinteistöverotuksen korotus keinona saada edullisia asuntoja. Olen ihan pöyristynyt tästä suurpääoman etujen ajamisesta. Törkeää! Tuolla keinolla velkojen kanssa kamppailevat kotitaloudet laitettaisiin maksamaan vuokrakiinteistöjen omistajilta “takaisinperittävä” asumistuki. Siis todella en uskonut että edes vihreiltä näin paksua soopaa saisi kuulla. Jos Helsingin poliitikot todella tahtoisivat edullisia vuokra-asuntoja alueelle, tulisi Helsingin kaupungin ihan itse rakentaa niitä ja vuokrata. Taikka valtiollisesti tukilainoittaa asuntotuotantoa, jonka vuokrataso olisi säädelty vaikka maailman tappiin. Näitä kun kaavoittaisi kaupungin vuokratonteille, narut pysyisivät päättäjien hyppysissä, eivätkä rahat aluisi kapitalistin kukkaroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. TimoT kirjoitti 16.9.2014 kello 20:47

    Jokaisen ei tarvitse viljellä maata, mutta jokainen tarvitsee maan tuotosta eli ruokaa. Sen takia maanviljelyn tukeminen aloitettiin 1920-luvulla. Sen tulokset olivat todella tehokkaita: saatiin ruuan hinta ylituotannolla alas ja ennen kaikkea sen hintavaihtelu poistui käytännössä kokonaan. Nyt ruokaa saivat köyhätkin. Nykyisessä kvarttaalitaloudessa ruuantuotannon säätelyn jättäminen kokonaan markkinavoimille olisi vieläkin tuhoisampaa kuin se oli viime vuosisadan alussa. Kannattaisi kerrata cob-web käyrät kansantaloustieteen peruskurssilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Pekka Pessi kirjoitti 16.9.2014 kello 21:05

    Liian vanha: Asumistuessa on rajoituksia asunnon koon ja maksimihinnan suhteen, ja ne ovat markkinahinnan ylärajojen alle joten asumistuki ei nosta juurikaan asumisen hintaa.

    Viitsisitkö selittää? Nythän asumistuki (ja toimeentulotuki) nostaa juuri niiden asuntojen hintaa, jotka maksimoivat saatavan asumistuen määrän. Helsingissä mistä tahansa murjusta pyydetään sossusta maksettavat 680 euroa.

    Vuodenvaihteessa rakentamisvuoden, pinta-alan ja maksimivuokran kyttäys muuten päättyy, eli asumistukea maksetaan riippumatta siitä millaisessa luukussa budjaa. Kauppalehden palstalla vuokralordit hieroivat jo karvaisia kämmeniään, pian pääsee rahastamaan kimppakämpillä….. ei kun siis asuntotuen spekseihin sopivien yksiöiden yliarvostus päättyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2014 kello 21:33

    Tässä Liian vanha on oikeassa. Jos asumistuki on 800 euron kämpästä 320 euroa, eikä summa riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asumistuki vaikuttaa samalla tavalla kuin vaikuttaisi 320 euron palkankorotus. Tämä valtion maksama asumistuki on oikeastaan perustulo kaikille, joka kuitenkin verotetaan pois niiltä, joilla on omistusasunto. Toimeentulotukena maksettu asunto on sitten ihan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mika kirjoitti 16.9.2014 kello 21:07

    jukka T:
    Ajatuksena kiinteistövero on aika kyseenalainen- sehän verottaa omaisuutta, ei tuottoa. Siis luonteeltaan pakkolunastusta.
    Otetaanpa teoreettinen esimerkki: Omistan kultaharkon pankin holvissa. Siitä maksan 5% omaisuusveron vuosittain, 20 vuodessa harkon arvo on siirtynyt verottajan haltuun. Oikeudenmukaistako ?

    Ei oikeudenmukaista, mutta kultaharkon omistaminen on vapaaehtoista ja tuon veron seurauksena kukaan ei haluaisi omistaa kultaa => Kullan hinta romahtaisi. Rikkaat saavat siis huoletta omistaa kultaa ja timantteja jatkossakin.

    Asuminen on valtaväestön mielestä välttämättömyys joten veron iskeminen sinne on kannattavaa koska veron välttely on melkolailla mahdotonta. Koska tuonkin veron korotus potentiaalisesti myös laskee asuntojen hintoja niin se varmaan riemastuttaa niitä joilla on 30 vuoden lainanmaksuprojekti meneillään ja lainan vakuus sulaa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. napander kirjoitti 16.9.2014 kello 21:15

    Vuokratulon verotuksen poisto kuulostaa hyvältä ja kiinteistöveron nosto järjelliseltä, mutta ette aja sitten metsämaahan mitään kiinteistöveroa. Tulee rumaa jälkeä kun verotuksella pakotetaan puuta liikkeelle tai myymään suursijoittajille. Ainakin tulee houkutus alkaa ottaa metsästysseuroilta ja tienkäyttäjiltä maksuja, ja lopulta jokamiehen oikeudet tulevat kyseenalaisiksi. Kummallisia tuhoveroja vihreätkin ajavat kun perintövero pakottaa jo tekemään typeryyksiä metsissä ja muualla, ja nyt sitten nämä puheet näistä suoraan puunmyyntiin piiskaavista veroista. No, kai ne puheet kestävästä kehityksestä tulee joskus lihaksi. Oikeastaan seuraaviin vaaleihin joku voisi mennä teemalla “pelasta lastesi tulevaisuus – Suomi Natoon ja perintövero pois”. Ainiin, kokoomus taitaa mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. KariS kirjoitti 16.9.2014 kello 21:27

    Täh!:
    Ihan järkyttävää luettavaa tuo kiinteistöverotuksen korotus keinona saada edullisia asuntoja. Olen ihan pöyristynyt tästä suurpääoman etujen ajamisesta. Törkeää! Tuolla keinolla velkojen kanssa kamppailevat kotitaloudet laitettaisiin maksamaan vuokrakiinteistöjen omistajilta “takaisinperittävä” asumistuki. Siis todella en uskonut että edes vihreiltä näin paksua soopaa saisi kuulla. Jos Helsingin poliitikot todella tahtoisivat edullisia vuokra-asuntoja alueelle, tulisi Helsingin kaupungin ihan itse rakentaa niitä ja vuokrata. Taikka valtiollisesti tukilainoittaa asuntotuotantoa, jonka vuokrataso olisi säädelty vaikka maailman tappiin. Näitä kun kaavoittaisi kaupungin vuokratonteille, narut pysyisivät päättäjien hyppysissä, eivätkä rahat aluisi kapitalistin kukkaroon.

    Moneen kertaan täällä on todettu, kuinka Osmo ajaa vain gryndereiden ja isotuloisten etua ja seurauksena keski- ja pienituloisilla ei ole mahdollista asua kaupungissa. Niin tässäkin mallissa. En ymmärrä vieläkään miksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  12. Ville kirjoitti 16.9.2014 kello 21:58

    Osmo Soininvaara: Jos asumistuki on 800 euron kämpästä 320 euroa, eikä summa riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asumistuki vaikuttaa samalla tavalla kuin vaikuttaisi 320 euron palkankorotus.

    Paitsi että palkasta pitää maksaa marginaaliverot ja eläke- ym. maksut, joten palkankorotuksen pitäisi olla kaksinkertainen.
    Liian vanha on kyllä oikeassa siinä, että “asumistuki ei nosta juurikaan asumisen hintaa” – ilman asumistukea vuokralaiselle ehkä jäisi enemmän rahaa käytettäväksi muihin asioihin asumiskustannusten jälkeen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2014 kello 22:06

    Marginaaliverot on kyllä aika pieniä noilla asumistukeen oikeuttavilla tulotasoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Risto Peltola kirjoitti 16.9.2014 kello 22:05

    Juuri näin, vuokratulo verovapaaksi, ja menetetty verotulo korvataan kiinteistöverolla. Valtio voisi saada 0,1 % suuruisen kiinteistöveron.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Erno P kirjoitti 16.9.2014 kello 22:32

    Helsingin asuntotilanteen ollessa sellainen, että 700 euron yksiön vuokranäytössä ihmiset jonottavat asuntoon sisälle, millä todennäköisyydellä vuokratulon verotuksen keveneminen siirtyisi hintoihin eikä asuntosijoittajan kukkaroon?

    Tilanne on toki aivan toinen ei-markkinahintaisissa vuokra-asunnoissa, joissa vuokrataso on sidottu vuokranantajan kustannuksiin. Koska näistä on kuitenkin kasvukeskuksissa pulaa, olisi kai valtiolle järkevämpää ohjata huomattavasti verotuloja tällaisten lisärakentamiseen kuin madaltaa olemassa olevan asuntokannan verotusta.

    Kasvukeskusten ulkopuolella koko asia on epärelevantti, koska asumisen hintataso on jo nyt merkittävästi kohtuullisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 16.9.2014 kello 22:47

    Peltoa saa raivata, eikä siitä “sakoteta” niinkuin joskus. Tukikelpoisuudesta sen sijaan ei ole mitään takeita. EU-ajan alkukaudella otettiin jonoon kriteerit täyttäviä raivioita. Meni 10v ennen kuin jono nytkähti eteenpäin. Nyt ei luvata edes jonoon pääsyä.

    Tukikelvottomia peltoja voi viljellä jos rahat riittää, sillä menot on tuloja suuremmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Liian vanha kirjoitti 16.9.2014 kello 22:56

    Pekka Pessi: Viitsisitkö selittää? Nythän asumistuki (ja toimeentulotuki) nostaa juuri niiden asuntojen hintaa, jotka maksimoivat saatavan asumistuen määrän. Helsingissä mistä tahansa murjusta pyydetään sossusta maksettavat 680 euroa.

    Vuodenvaihteessa rakentamisvuoden, pinta-alan ja maksimivuokran kyttäys muuten päättyy, eli asumistukea maksetaan riippumatta siitä millaisessa luukussa budjaa. Kauppalehden palstalla vuokralordit hieroivat jo karvaisia kämmeniään, pian pääsee rahastamaan kimppakämpillä….. ei kun siis asuntotuen spekseihin sopivien yksiöiden yliarvostus päättyy.

    asumistukea ei kuitnekaan tule lisää eli erotus pitää pistää omista rahoista ja jos niitä löytyy niin se vähennetään sossutuesta ja/tai asumistuesta.

    Helsingin sossu maksaa edelleen sen 680 vaikka kämpän vuokra olisi 1000 euroa, mutta on epävarmaa maksaako seuraavassa kuussa 680, koska rahaa löytyi jostain.

    Ja kuten sanoit 680 saa vain surkeita lääviä Helsingin keskustassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Risto kirjoitti 16.9.2014 kello 23:01

    Pois siis ainakin korkojen verovähennysoikeus. Se pitäisi poistaa heti kokonaan, koska liian matalat korot muodostavat nyt pahaa hintakuplaa.

    Miten niin “muodostavat nyt”? Hinnathan nousivat jo hyvän tovi sitten, eivätkä nykyisellään ole ottamassa suurta harppausta tästä ainakaan ylöspäin, siitä nykyinen työllisyystilanne kyllä pitää huolen.

    Käytännössä tuon vähennyksen merkitys on toki nykyisellään pieni (pieni se on myös valtiolle fiskaalisesti), enemmänkin olisi symboolinen räkäisy korkeilla hinnoilla asuntonsa ostaneen naamaan, että vähennystä ei poistettaisi hitaasti kuten on jo päätetty, ja mitä voisi pitää järkevänä, vaan kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Raimo K kirjoitti 16.9.2014 kello 23:16

    TimoT:
    Jokaisen ei tarvitse viljellä maata, mutta jokainen tarvitsee maan tuotosta eli ruokaa. Sen takia maanviljelyn tukeminen aloitettiin 1920-luvulla. Sen tulokset olivat todella tehokkaita:saatiin ruuan hinta ylituotannolla alas ja ennen kaikkea sen hintavaihtelu poistui käytännössä kokonaan. Nyt ruokaa saivat köyhätkin.
    ‘snip’

    No ei ainakaan Suomessa ole tuilla saatu halpaa ruokaa – toistaiseksi.
    Suomalainen mallihan oli se, että tuki tuli elintarvikkeiden hinnoissa ja korkeat hinnat olivat mahdollisia ankaran tuontisäännöstelyn avulla. Ja niistä hinnoista saamme edelleen nauttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. MikkoM kirjoitti 17.9.2014 kello 0:33

    Siis eiköhän asumistukeen oikeuttavilla tulotasoilla todelliset, tukimuutokset huomioonottavat, marginaaliveroasteet lähentele 100 prosenttia, joskus ylikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. nos kirjoitti 17.9.2014 kello 7:15

    Kiinteistösijoittajana kannatan vuokratulojen verovapautta. Onneksi meitä on vähemmän kuin kiinteistöveron maksajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Sakke kirjoitti 17.9.2014 kello 7:30

    Kenen käsiin asunnot ja kiinteistöt lopulta päätyvät, kun tuota kiinteistöveroa ollaan jatkuvasti nostamassa? Onko tässä kyse pikkuhiljaa tapahtuvasta sosialisoinnista?

    Mielestäni tuloja voidaan verottaa, mutta toisen isoon tai pieneenkin omaisuuteen puuttuminen on ryöstämistä, vaikka tekijänä olisi valtio tai kunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. K. Uokka kirjoitti 17.9.2014 kello 8:28

    On hyvin yksinkertainen määrä lisätä asuntojen tarjontaa: rakentaa samasta materiaalista enemmän mutta pienempää.

    Varsinkin kun näistä pienistä on juuri huutava puute. Eikä nyt puhuta edes mistään miniasunnoista, vaan tavallisista yksiöistä.

    Omituista tässä on se että Soininvaara ja vihreät täällä argumentoivat miksi sinkkujen pitäisi kustantaa omissa pienissä asunnoissaan lapsiperheiden suuremmat.

    Omituista siksi, kun miettii kuka vihreitä äänestää. Ja moni vihreistä on sitä mieltä, että maailmaan tulee jo muutenkin liikaa ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 17.9.2014 kello 9:50

    jukka T:
    Ajatuksena kiinteistövero on aika kyseenalainen- sehän verottaa omaisuutta, ei tuottoa. Siis luonteeltaan pakkolunastusta.
    Otetaanpa teoreettinen esimerkki: Omistan kultaharkon pankin holvissa. Siitä maksan 5% omaisuusveron vuosittain, 20 vuodessa harkon arvo on siirtynyt verottajan haltuun. Oikeudenmukaistako ?

    Oikeudenmukaisuus riippuu useista asioista:
    * Mikä on omaisuusveropromille?
    * Mikä on verotusarvon laskentatapa?
    * Mitä omaisuusluokkia verotetaan kevennetysti?
    * Mikä on valtion tarve tuloille?

    Jos veroprosentti on kohtuullinen (muutama promille), omaisuusvero ei ole luonteeltaan pakkolunastava vaan eräänlainen pääomaveron täydennys, joka pakottaa omaisuuden omistajan hankkimaan tietyn tuoton omaisuudelleen.

    Esimerkiksi kultaharkko pankkiholvissa on yhteiskunnallisesti vahingollinen tapa omistaa. Sen sijaan, että pääoma olisi pankissa, joka sitten antolainaisi sen eteenpäin pääomaa tarvitseville, kulta makaa holvissa täysin hyödyttömänä eikä pyöritä tuotantoelämän rattaita mitenkään. Olisi siis ihan oikein, jos tällaiseen yhteiskunnallisesti hyödyttömään omistukseen kohdistettaisiin verotusta.

    Luonnollisesti pääomaveron ei pidä rangaista “kohtuullista” sitoutunutta pääomaa: perheen omistamaa yhtä normaalihintaista autoa, asuntoa ja tavanomaista koti-irtaimistoa. (“Normaali” ja “kohtuullinen” ovat luonnollisesti poliittisesti määriteltäviä termejä.) Sen sijaan kesämökki, luksusautot, ym. tuottamattomat kestokulutushyödykkeet sietäisivätkin joutua omaisuusverotuksen piiriin.

    Näin siis normaalitilanteessa. Jos on poikkeustilanne, kuten sota tai sen jälkitila, suurikin, pakkolunastusluonteinen omaisuusvero voi olla välttämätön, jotta yhteiskunta voisi ylipäänsä selviytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Janne H kirjoitti 17.9.2014 kello 9:59

    helposti tästä vetäisi sellaisen johtopäätöksen että kun suuret ikäluokat ovat saaneet asuntolainanasa maksettua voidaan korkojen verovähennys poistaa ja niille joille kiinteistöjä on siunaantunut enemmän voidaan poistaa vielä vuokratulojenkin verotus. kuplan puhkeamista ja hintojen sopeutumista odotellessa nuoremmat maksavat itsensä kipeiksi, kenties ottavat liikaa lainaa ja ovat totaalisen nesteessä kun kupla lopulta puhkeaa. eihän se näin mene, vai meneekö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  26. Teppo X kirjoitti 17.9.2014 kello 10:46

    Taitaa pienimuotoinen verokapina uhata poliitikkoja ja muita veronmaksajien elättejä jos ei ideat parane ja sääntö- ja maksupainostus hellitä.

    Kaikki Soinivaaran ideat voisi piloitoida valtion ja kunnan työntekijöillä ensin. Niitä on niin himskatin paljon että saisi varmasti tilastollisesti relevantin kuvan kokonaisvaikutuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. sunimh kirjoitti 17.9.2014 kello 11:18

    “Pois siis ainakin korkojen verovähennysoikeus. Se pitäisi poistaa heti kokonaan, koska liian matalat korot muodostavat nyt pahaa hintakuplaa.”

    Minun on hiukan vaikea nähdä yhteyttä asuntolainan korkojen verovähennysoikeudella ja matalilla koroilla ynnä niistä seuraavalla hintakuplalla, koska a) mitä matalammat korot, sitä pienempi verovähennys, ja b) tällä hetkellä ECB:n ohjauskorko huitelee kutakuinkin nollassa ja yleisimmin asuntolainat lienee sidottu eri mallin euriboreihin. Jos liian matalat korot muodostavat hintakuplaa, eikö kannattaisi ottaa puhelu EKP:hen ennemmin kuin väittää, että tämäkin on jollain tavalla kieron työtätekevän keskiluokan vika?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. ajatus kirjoitti 17.9.2014 kello 12:17

    Tuo Soininvaaran ehdotus vuokratulojen verottomuudesta on järjetön. Se olisi merkittävä uusi asumisen hintoja nostava tuki, ellei samaan aikaan laskettaisi myös muun sijoitusvarallisuuden verotusta. Jokaisen kannattaisi tuon jälkeen ostaa sijoituskämppä, ja siirtää ansio- ja pääomatulonsa vuokran muotoon, jolloin ne saisi nostaa ulos verottomina. Esim. firma voisi myydä 10 000 euron arvoisen palvelunsa 100 eurolla sillä ehdolla, että joku vuokraa heidän kämppänsä 8900 eurolla yhdeksi päiväksi, jolloin myynti tapahtuisi sekä arvonlisäverotta että vailla voittoihin liittyvää tuloverotusta. Veroja saisi vältettyä helposti aika paljon. Ostaja säästäisi. Myyjä säästäisi. Ja valtio menettäisi huomattavan määrän verotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Sepi kirjoitti 17.9.2014 kello 12:28

    Jos tavalliselta kaduntallaajalta kysyt, niin lottovoiton jälkeen rahat pistetään jompaan kumpaan
    a) unelmakämpän hankintaan
    b) unelma-auton hankintaan

    Yhteiskuntamme kulutuspreferenssit ovat sellaiset, että asumista arvostetaan ja siihen ollaan valmiita panostamaan (en ihmettele, niin minäkin olen valmis panostamaan). Tuollaisessa tapauksessa kaikki tulon lisäys kapitalisoituu asumisen kustannuksiin ja täten asuntojen / asumiskelpoisen maan arvoon, koska kysyntä tietyllä hintatasolla nousee varallisuuden kasvaessa.

    Jos slummiutuminen halutaan estää, niin en näe oikein vaihtoehtoja. Tukien pienentäminen alentaa asumiskustannuksia niiltä joilla ei ole varaa maksaa, mutta toisaalta keskittää heidät ongelmalähiöhin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Liian vanha kirjoitti 17.9.2014 kello 13:58

    Janne H:
    helposti tästä vetäisi sellaisen johtopäätöksen että kun suuret ikäluokat ovat saaneet asuntolainanasa maksettua voidaan korkojen verovähennys poistaa ja niille joille kiinteistöjä on siunaantunut enemmän voidaan poistaa vielä vuokratulojenkin verotus. kuplan puhkeamista ja hintojen sopeutumista odotellessa nuoremmat maksavat itsensä kipeiksi, kenties ottavat liikaa lainaa ja ovat totaalisen nesteessä kun kupla lopulta puhkeaa. eihän se näin mene, vai meneekö?

    Suuret ikäluokat ovat maksaneet asuntolainansa takaisin jo 80-luvulla.Siihen aikaan laina oli maksettava takaisin 8 vuodessa.

    Tyhmät nuoret lensivät halpaan: Korkojen lasku ja maksuajan pidentyminen kapitalisoi edun asunnon hintaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Tonni käteen kirjoitti 17.9.2014 kello 14:50

    liian vanha
    “Tyhmät nuoret lensivät halpaan: Korkojen lasku ja maksuajan pidentyminen kapitalisoi edun asunnon hintaan”

    Nuorilla oli ja on kalliita ja vielä kalliimpia vaihtoehtoja. Omistusasuminen on kuitenkin yleensä pidemmän päälle edullisempaa kuin vuokralla asuminen. Harvempi metsissä asuu puhumattakaan, että haluaisi asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. HV kirjoitti 17.9.2014 kello 15:15

    Osmo kirjoitti
    “Oman asunnon asuntotulon verotus, jota Suomessa harjoitettiin vuoteen 1994 ja jota Sveitsissä sovelletaan edelleen, olisi järkevä, mutta koska niin monen on vaikea hahmottaa, mitä siinä verotetaan, kannattaa tehdä toisin päin.”

    Pidätkö kaikkia kanssasi eri mieltä olevia tyhminä? Minun ei ole mitenkään vaikea hahmottaa asuntotulon verotusta sinänsä, mutta pidän sitä huonona ideana.

    Osmo ilmeisesti lähtee siitä ideologisesta vaatimuksesta että omistusasumista ei saa verotuksellisesti suosia vuokra-asumiseen verrattuna. Tämän saavuttamiseksi hän on valmis kannattamaan asuntotulon verottamista. Minulla ei sinänsä ole mitään tuota lähtökohtaa vastaan, mutta jos (ja kun) se johtaa asuntotulon verottamisen kaltaisiin älyttömyyksiin, olen valmis luopumaan siitä. Jos seurauksena on omistusasumisen verotuksellinen suosiminen, niin antaa olla.

    Kyseessä on siis arvovalinta, ei kyvyttömyys ymmärtää asuntotulon ideaa tai perusteluja sen verottamiseksi.

    Muutoin olen Osmon kanssa samaa mieltä asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poistamisesta. Ehkä asunnon myyntivoittoakin voisi alkaa verottaa, ainakin jos sitä ei käytä uuden asunnon ostoon sopivassa ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. olipas hyvä tietää kirjoitti 17.9.2014 kello 15:56

    Että Soininvaara ajaakin rikkaiden etuja ja olipas järkeä kuvitella ettei Suomessa köyhät tarvitte ruokaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Kalle kirjoitti 17.9.2014 kello 17:58

    Osmo Soininvaara: …Asumisen valikoiva tuki on välttämätöntä, jotta myös pienituloiset saisivat katon päänsä päälle. Asuntomarkkinoilla on siis puolustettava heikoimpia. Tämä on käytäntö kaikkialla teollisuusmaissa…

    Ensin todistat, ettei tuossa ole mitään järkeä ja seuraavassa lauseessa jatkat, että pitää hölmöillä kun muutkin hölmöilee. 😀 En ihan ymmärrä tätä tulokulmaa asiaan.

    Jos edes rajaisit tuet jotenkin, niin tästä voisi keskustella. Nyt en valitettavasti keksi mitään järkeä tässä esityksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 17.9.2014 kello 19:39

    Asumisen valikoiva tuki on välttämätöntä, jotta myös pienituloiset saisivat katon päänsä päälle. Asuntomarkkinoilla on siis puolustettava heikoimpia.

    Vaikka suunnilleen kaikki nykyaikaisessa hyvinvointivaltiossa allekirjoittaakin sen, että hyvintoimeentulevien pitää auttaa sitä, etteivät köyhät kuole kylmään ja nälkään, niin onko siltikään järkeä sitoa tuota tukea juuri siihen, että ne köyhät tunkevat sen rahan kokonaisuutena tietyt kriteerit täyttävään asumiseen, kuten tehdään, kun käytetään tukimuotona asumistukea?

    Jos ongelma, jota koitetaan ratkaista on pienet tulot, niin eikö tätä olisi helpointa ratkaista antamalla pienituloisille puhdasta rahaa sen sijaan, että annetaan asumistukea? Asumisen tukemisessa oletus on, että pienituloiset eivät itse tiedä parhaiten, miten heidän kannattaisi tulonsa panna menemään, vaan tarvitaan isoveli tähän ohjaamaan. Tämä johtaa puolestaan siihen, että mikä tahansa keino, jolla pienituloinen saa asumiskustannuksiaan painettua alas, on hänelle hyödytön, koska se laskee hänen tukensa määrää.

    Meillä on jo tuloloukot, joilla aiheutetaan se, ettei pienituloisen kannata hankkia lisätuloja. Mihin lisäksi tarvitaan asumisloukot, joilla aiheutetaan se, ettei pienituloisen kannata minimoida asumismenojaan? Perustulolla molemmat ongelmat helpottaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  36. Samuli Saarelma kirjoitti 17.9.2014 kello 19:49

    jukka T: Ajatuksena kiinteistövero on aika kyseenalainen- sehän verottaa omaisuutta, ei tuottoa. Siis luonteeltaan pakkolunastusta.
    Otetaanpa teoreettinen esimerkki: Omistan kultaharkon pankin holvissa. Siitä maksan 5% omaisuusveron vuosittain, 20 vuodessa harkon arvo on siirtynyt verottajan haltuun. Oikeudenmukaistako ?

    Ensinnäkään kultaharkko ei ole hyvä analogia, koska kultaharkkon tekemisessä on tarvittu paljon työtä. Sen sijaan asunnon alla oleva maan arvo on suunnilleen täysin asunnon omistajan toimista riippumaton. Niinpä sen verottaminen ei ole edes yhtä epäoikeudenmukaista kuin kultaharkon.

    Toiseksi, miten oikeudenmukaisuus ylipäänsä määritellään? Miksi se, että tuottaa hyvinvointia (=tekee työtä tai antaa pääomaa toisten käyttöön ja saa siitä voittoa) olisi jotenkin oikeudenmukaisempi verotuskohde, että vain istuu jonkun omaisuuden päällä. Tehokkuuden kannalta on minusta ennemminkin niin, että on fiksua koittaa kannustaa ihmiset panemaan pääomat tuottamaan sen sijaan, että vain istuisi niiden päällä. Varallisuusvero ei siis ainakaan minusta ole automaattisesti epäoikeudenmukaisempi kuin pääomatulovero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 17.9.2014 kello 22:27

    ajatus:
    Tuo Soininvaaran ehdotus vuokratulojen verottomuudesta on järjetön. Se olisi merkittävä uusi asumisen hintoja nostava tuki, ellei samaan aikaan laskettaisi myös muun sijoitusvarallisuuden verotusta. Jokaisen kannattaisi tuon jälkeen ostaa sijoituskämppä, ja siirtää ansio- ja pääomatulonsa vuokran muotoon, jolloin ne saisi nostaa ulos verottomina.Esim. firma voisi myydä 10 000 euron arvoisen palvelunsa 100 eurolla sillä ehdolla, että joku vuokraa heidän kämppänsä 8900 eurolla yhdeksi päiväksi, jolloin myynti tapahtuisi sekä arvonlisäverotta että vailla voittoihin liittyvää tuloverotusta. Veroja saisi vältettyä helposti aika paljon. Ostaja säästäisi. Myyjä säästäisi. Ja valtio menettäisi huomattavan määrän verotuloja.

    Tämä ei olisi selvää veronkiertoa ja siihen on oma TVL:n 5 §.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Juju kirjoitti 17.9.2014 kello 22:28

    Suomessa tuetaan jo nyt sekä asuntojen tarjontaa (ara-asunnot, erityisryhmien asunnot), että kysyntää. Kysymys kuuluukin, miksi tarjonnan tukeminen olisi kannattavampaa kuin kysynnän? Eikö valtion raha tällöin valu grynderin taskuun yhtä lailla? Toki tarjonnan tukemisella on oma erityisroolinsa juuri erityisryhmien (kuten opiskelijat) ja suhdanteiden tasaamisen kannalta.

    Pian valmistunee Ympäristöministeriön teettämä raportti, jossa peilataan Suomen menetelmiä kohtuuhintaisen asumisen järjestämiseksi Eurooppalaisiin verrokkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Markku af Heurlin kirjoitti 17.9.2014 kello 22:33

    Liian vanha:
    Asumistuessa on rajoituksia asunnon koon ja maksimihinnan suhteen, ja ne ovat markkinahinnan ylärajojen alle joten asumistuki ei nosta juurikaan asumisen hintaa.

    Ei aivan ongelmaton kysymys. Tai sanotaanko näin: perin suurempaa vuokaa sellaiselta vuokralaiselta, jonka vuokran yhteiskunta osittain tai kokonaan maksaa kuin sellaiselta, joka maksaa sen kokonaan itse. Ero ei ole suuri, ehkä 5 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Samuli Saarelma kirjoitti 18.9.2014 kello 12:31

    ajatus: Esim. firma voisi myydä 10 000 euron arvoisen palvelunsa 100 eurolla sillä ehdolla, että joku vuokraa heidän kämppänsä 8900 eurolla yhdeksi päiväksi, jolloin myynti tapahtuisi sekä arvonlisäverotta että vailla voittoihin liittyvää tuloverotusta.

    Eiköhän tuo tulkittaisi verottajan toimesta veronkierroksi. Onhan nytkin käsittääkseni ALV:ssä poikkeuksia (kirjat, ruoka?) Tämä ei silti oikeuta firmoja myymästä palveluaan 100:lla eurolla sillä ehdolla, että asiakas ostaa omenan 9000:llä eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Jussi Kiviluoto kirjoitti 18.9.2014 kello 14:00

    Osmo Soininvaara:
    Tässä Liian vanha on oikeassa. Jos asumistuki on 800 euron kämpästä 320 euroa, eikä summa riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asumistuki vaikuttaa samalla tavalla kuin vaikuttaisi 320 euron palkankorotus. Tämä valtion maksama asumistuki on oikeastaan perustulo kaikille, joka kuitenkin verotetaan pois niiltä, joilla on omistusasunto. Toimeentulotukena maksettu asunto on sitten ihan eri asia.

    Niin kauan kun asumistuki on yhdistetty jollain tavalla siihen miten asuu, niin mahdollisuus on että se nostaa markkinavuokria. Mistä tiedämme mikä olisi markkinahinta ilman asumistukia? Vaikka esim. havainnoisimme nyt markkinavuokran olevan se 800e, ja täyden asumistuen saisi 600 euron vuokralla, se ei tarkoita, etteikö asumistuki vaikuttaisi parhaillaan 800e markkinavuokraan. Asumistuen vaikutus markkinahintoihin voi olla suuri jos asumistuen saajia on markkinoilla paljon ja asumistuki kokonaisuudessaan vaikuttaa heidän valitsemaansa asumistyyliinsä (esim. ilman asumistukea moni henkilö voisi muuttaa vanhempien luo, suureen kommuuniin, eri kaupunkiin tai miksei vaikkapa telttaan.)

    Kuvitellaan, että henkilöllä on kaksi asumisvaihtoehtoa: kotona vanhempien luona (kustannus 200e) tai yksiö. Henkilö ei tykkää asua vanhempien luona ja hän maksaa mielellään yksiöstä asumisesta 400e enemmän kuin kotona asumisesta. Jos vuokralla asuva saa lisäksi 320 euron asumistuen, hän on valmis muuttamaan jopa 920e maksavaan yksiöön. Ilman asumistukea hän olisi valmis maksamaan tästä yksiöstä vain 600e. Mikäli tällaisia asumistuen saajia on paljon, niin asumistuet todennäköisesti nostavat vuokratasoa huomattavasti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  42. max kirjoitti 18.9.2014 kello 14:59

    Samuli Saarelma: Asumisen tukemisessa oletus on,

    Siinä oletetaan aika paljon muutakin.

    Kun ynnättäisiin objektiivisesti aivan kaikki vaikutukset asumistukea kannattaisi tietysti maksaa vain sieni- ja marjametsien liepeille asettuville. Mutta, mutta, valta haluaa pitää alamaisensa näköetäisyydellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Viherinssi kirjoitti 18.9.2014 kello 17:24

    Samuli Saarelma: Varallisuusvero ei siis ainakaan minusta ole automaattisesti epäoikeudenmukaisempi kuin pääomatulovero.

    Varallisuusvero on huonompi kuin pääomatulovero kahdesta syystä. Verot on pääsääntöisesti syytä ottaa transaktioista, joissa liikkuu rahaa, ja toisaalta varallisuusvero on veropohjaltaan surkea vero. Lompakossa olevista seteleistä tai holvissa olevista kultaharkoista on paha kantaa veroa.

    Kiinteistövero on varallisuusveroista ainoa toimiva ja jopa yhteiskunnallisesti hyödyllinen (muutenkin kuin verokertymältään). Kiinteistöveron kiertäminen on mahdotonta, koska sitä maata ei voi piilottaa. Veron välttelykin on huonompi juttu, jos se johtaa pakkolunastukseen.

    Kiinteistövero myös nimenomaan alentaa veron kohteena olevan maan arvoa. Tämä on kiinteistömarkkinoiden kannalta hyvä asia, koska silloin kiinteistöjen (siis maa + rakennukset) hinta on nimenomaan sidoksissa rakennusten hintaan ja sitä kautta suhteellisen vakaisiin rakennuskustannuksiin. Nykyisellään hinta on paljolti sidoksissa maan hintaan, mikä tekee kasvukeskuksissa hinnasta erittäin epävakaan.

    Sijoitustoiminnassa moni asia on hyödyllistä, ja verottaminen heikentää pääomien saatavuutta. Maan arvolla spekulointia on kuitenkin vaikea nähdä yhteiskunnallisesti hyödyllisenä.

    Kiinteistövero on myös yksityistalouden kannalta sikäli mukava, että asumiskustannukset eivät ole niin pääomakulupainotteisia ja hintariski pienenee. Vero on myös siinä mielessä vastasyklinen, että jos yhteiskunnassa menee huonosti, maan arvo putoaa yleensä varsin paljon, jolloin verokin laskee ja vähentää asumiskustannuksia.

    = = =

    Ihan noin ajattelun apuvälineeksi tässä jonkinlainen runko:

    – kiinteistövero on 3 % maapohjan käyvästä arvosta vuodessa (prosenttia säädetään tarpeen mukaan)

    – osakeyhtiöissä vero jyvitetään osakkaiden veroksi

    – eläkeläinen saa halutessaan laittaa veron piikkiin (rasitteeksi kiinteistölle) jollain matalalla korolla (piikki tyhjennetään seuraavassa omistajanvaihdoksessa; jos kiinteistön arvo ei riitä, yhteiskunta kärsiii tappiot)

    – siirtymäaika määrätään kiinteistö- tai asuntokohtaisesti siten, että mitä vähemmän aikaa on edellisestä vastikkeellisesta saannosta, sitä pidempi siirtymäaika tarjotaan

    – varainsiirtovero häipyy

    Tällä järjestelyllä maan arvonnousu kääntyisi. Mummon ei tarvitsisi muuttaa pois, eikä viime vuonna asunnon ostaneen nuorenparin talous menisi kuralle.

    Huomiona muuten pitää ottaa vielä se, että kiinteistöveron pohjana ei käytännössä voi olla verotetun maan myyntihinta, koska arvon kokonaan leikkaavan kiinteistöveron tapauksessa se olisi nolla. Arvon pitäisi olla “maan hinta, jos veroa ei olisi olemassa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. max kirjoitti 18.9.2014 kello 19:43

    Viherinssi: Vero on myös siinä mielessä vastasyklinen, että jos yhteiskunnassa menee huonosti, maan arvo putoaa yleensä varsin paljon, jolloin verokin laskee ja vähentää asumiskustannuksia.

    Oletan, että tarkoitat kiinteistöveroa joka olisi kovakoodattu verottajan ohjelmistoon ilman mahdollisuutta rukata sitä eli sinetöitynä ja medioissa pärähtää jos joku poliitikko käpälöi.

    On totta että pienyrittäjien kasvusto eli ekosysteemi kiittäisi jos kulutusveroja kuten kiinteistö-, sähkö- ja ajoneuvoverot laskettaisiin tiukan paikan tullen. On myös mahdollista, että heidän kohtalonsa ei kiinnosta ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Sakke kirjoitti 18.9.2014 kello 20:04

    Samuli Saarelma: Ensinnäkään kultaharkko ei ole hyvä analogia, koska kultaharkkon tekemisessä on tarvittu paljon työtä. Sen sijaan asunnon alla oleva maan arvo on suunnilleen täysin asunnon omistajan toimista riippumaton. …

    Ovatko siis yksittäiset kiinteistöt sellaisillakin alueilla, missä esim. asukkaiden, omistajien tai vuokralaisten, keskuudessa esiintyy selvästi keskimääräistä enemmän rikollisuutta, yhtä kalliita kuin sellaisilla alueilla, missä asuu ns. “kunnon väkeä”?

    Kiinteistöveron korotuspyrkimykset (joita O.S. aika ajoin aina tuo uudelleen esiin) antavat vääjäämättä mielikuvan politiikasta, jolla ihmiset pyritään ao. veron voimalla savustamaan pois asuinsijoiltaan, mottona: maksa tai muuta pois! Jos joku haluaa vapaaehtoisesti luopua omaisuudestaan, tässä siis kiinteistöstä, se sallittakoon, mutta ei yhteiskunnan tule tähän ketään painostaa.

    Lupaus vanhusten kiinteistöverojen piikkiin keräämisestä ja ajatus kumulatiivisesti kertyvän velkataakan asettamisesta seuraavan omistajan maksettavaksi vaikuttaa sekin suorastaan pöyristyttävältä ehdotukselta ainakin jälkimmäisen kannalta. Tuo johtaisi nähdäkseni omistusasuntojen massiiviseen siirtämiseen verottajan (=yhteiskunnan) haltuun, kun elinajat ovat pitenemässä.

    Kiinteistöjen sosialisointiko tässä on tavoitteena? (Periaatteella: “Pois pikkulintujen poikaset pikkulintujen pesistä ja tilalle yhteiskunta-verottaja-käenpoika ammottavine kitoineen!”)

    Unohtaako nyt joku (esim. Osmo), että yhteiskuntamme koostuu yksilöistä? Yhteiskunnan etu ei voi aina jyrätä yksilön yli. Totalitaarinen yhteiskunta ei voi olla Suomen ja suomalaisten etu.

    Asumistuen vähittäinen poisto voisi sitä vastoin olla kannatettava asia, edellyttäen, että kielteisiä vaikutuksia ei sen takia liikaa ilmenisi. Asiaa lienee syytä pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. tcrown kirjoitti 18.9.2014 kello 20:39

    Viherinssi: Verot on pääsääntöisesti syytä ottaa transaktioista, joissa liikkuu rahaa,

    Miksi? (En pidä vastauksia “se on helpompaa” ja “se on poliittisesti helpompaa” kovin hyvinä vastauksina.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. K-Veikko kirjoitti 19.9.2014 kello 12:00

    Työttömyyskorvaus kapitalisoituu työttömän pääoma-arvoon.

    Työttömän pääoma-arvo on yksilökohtainen. Siinä missä yhdelle työttömälle tarjotaan lainaa parin prosentin korolla, toinen ei saa sitä satojenkaan prosenttien korolla. Mutta esimerkinomaisesti oletan korkotason olevan 5% ja korvauksen 600/kk = 7’200/vuosi (ja korkomarginaalin nolla).

    Tässä esimerkissä työttömän pääoma-arvo on siis 144’000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Samuli Saarelma kirjoitti 20.9.2014 kello 20:10

    Sakke: Ovatko siis yksittäiset kiinteistöt sellaisillakin alueilla, missä esim. asukkaiden, omistajien tai vuokralaisten, keskuudessa esiintyy selvästi keskimääräistä enemmän rikollisuutta, yhtä kalliita kuin sellaisilla alueilla, missä asuu ns. “kunnon väkeä”?

    Eivät ole. Miten tämä liittyy siihen, mitä minä kirjoitin?

    Sakke: Kiinteistöveron korotuspyrkimykset (joita O.S. aika ajoin aina tuo uudelleen esiin) antavat vääjäämättä mielikuvan politiikasta, jolla ihmiset pyritään ao. veron voimalla savustamaan pois asuinsijoiltaan, mottona: maksa tai muuta pois!

    No ei, kiinteistöveron korotus johtaa siihen, että a) kiinteistöjen arvo alenee ja b) muita veroja kuten tuloveroja on mahdollista laskea. Ensimmäisestä seuraa se, että omistusasunnon ostaja maksaa kyllä enemmän kiinteistöveroa, mutta vähemmän asuntolainaa. Jälkimmäisestä seuraa se, että työssäkäyvillä jää kaiken jälkeen enemmän rahaa taskuun kuin jäisi muuten.

    Sakke: Lupaus vanhusten kiinteistöverojen piikkiin keräämisestä ja ajatus kumulatiivisesti kertyvän velkataakan asettamisesta seuraavan omistajan maksettavaksi vaikuttaa sekin suorastaan pöyristyttävältä ehdotukselta ainakin jälkimmäisen kannalta.

    No, luonnollisesti sellaisen asunnon ostohinta, johon sisältyisi verotaakka, olisi sen verotaakan verran alempi. Häviäjänä olisi tässä perijät, joiden murhetta lieventää se, mistä ylempänä kirjoitin, eli ollessaan työelämässä asuntolainaisina (eli silloin, kun on kaikkein tiukinta taloudellisesti), heillä jää käteen enemmän rahaa.

    Sakke: Tuo johtaisi nähdäkseni omistusasuntojen massiiviseen siirtämiseen verottajan (=yhteiskunnan) haltuun, kun elinajat ovat pitenemässä.

    Jos kokonaisverotaakka ei kasva (eli kiinteistöveron korotus komepensoidaan muiden verojen alentamisella), niin rahavirta kansalaisten ja valtion välillä ei muutu mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Sakke kirjoitti 21.9.2014 kello 10:10

    Samuli Saarelma: Eivät ole. Miten tämä liittyy siihen, mitä minä kirjoitin?

    Kirjoitit, että maan arvo on riippumaton omistajan toimista.

    Nähdäkseni omistaja voi vaikuttaa maan arvoon. Näen maalla muutakin arvoa kuin vain rahassa helposti (helpoiten?) mitattavan arvon. Tontin arvo koostuu mielestäni monesta eri osatekijästä. Pinta-ala ei ole ainoa tekijä.

    Valitsemani esimerkki (rikolliset vs. “kunnon väki” asukkaina) ei ehkä ollut paras mahdollinen. Yritän avata ajatuksiani seuraavassa vähän paremmin.

    En tiedä jätätkö esimerkiksi tontilla kasvavat puut tuon “maan arvon” ulkopuolelle? Esimerkiksi maatalousmaan arvonkin voisin olettaa riippuvan sen viljelyskelpoisuudesta, ehkä myös käyttökelpoisuudesta muihinkin tarkoituksiin.

    Jos omistaja elää tontillaan esim. autonromuineen tai “kuin Ryysyrannan Jooseppi” ei se voine olla vaikuttamatta tontin, tai naapuritonttien rahassa mitattavaan arvoon. Vuokraamalla kiinteistö “huonolle vuokralaiselle” voi lopputulos olla sama. Tontti, jonka maa on pilattu, ei ole yhtä arvokas kuin tontti, joka on pilaamaton. Maan muokkaus ja vaikuttaminen pinnanmuotoihin yms. rakennuksen ulkopuolella oleviin asioihin vaikuttanevat nekin tontin arvoon, omistajan tontilla, joskus myös naapurin puolella.

    Jos omistaja tai kiinteistöllä oleva vuokralainen pilaa maan, esim. valuttamalla siihen vaikkapa jäteöljynsä, tai louhimalla kauniit kalliot tms. Osa maan arvoon vaikuttavista toimista on nykylainsäädännön puitteissa tehtyjä, ja näin ehkä lienee useimmiten tilanne. Voi kuitenkin olla esimerkkejä tilanteista, joissa omistajalla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa omaankin tonttiinsa (ja sen arvoon) liittyviin asioihin.

    Ongelmana on se, että maan arvossa joku ei näe kuin sen rahallisen arvon, ns. rakentamisen tuottaman hyödyntämispotentiaalin, jonka maksimointia haluaa harjoittaa muista arvoista piittaamatta. Esimerkiksi kaavoituksessa nykyisin edellytettävän vuorovaikutusprosessin näkee aivan liian moni (grynderi ja ehkä poliitikkokin) ainoastaan “tarpeettomana hidasteena” rakentamiselle. Sellaiseksi se tietysti jää, jos vuorovaikutusprosessin todellista tarkoitusta ja sen tuottamaa lisäarvoa ei kyetä tai haluta ottaa huomioon, tai se “otetaan huomioon” näennäisin keinoin. Kannanottoja uusien rakennusalueiden nykyistä nopeampaan käyttöönottoon näkee nykyisin tuon tuostakin.

    Pyrin itse ajattelemaan kuitenkin optimistisesti. Siten, että mm. pitämällä oman tonttinsa kunnossa (kunnon kansalaisten tavoin) ja osallistumalla kaavoituspäätöksiin liittyviin kuulemisiin ja ilmaisemalla mielipiteensä, ja mahdollisesti muutoin huomaamatta jäävät näkökohdat, sekä tuomalla esiin argumenttinsa, voi omistajakin vaikuttaa tonttinsa arvoon, jos sen viereen ollaan jotain suunnittelemassa.

    Moni on kuitenkin näissä prosesseissa jo kyynistynyt, kokiessaan omat vaikutusmahdollisuutensa liian vähäisiksi, varsinkin, jos vastassa on jokin isompi tai voimakkaampi taho.

    Sanalla arvo voi kuitenkin olla aika monta eri merkitystä, ja mielestäni maan omistaja voi näihin jossakin määrin vaikuttaa. Tätä yritin lähinnä tuoda esiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Petja Y kirjoitti 21.9.2014 kello 10:25

    Viherinssi:
    Huomiona muuten pitää ottaa vielä se, että kiinteistöveron pohjana ei käytännössä voi olla verotetun maan myyntihinta, koska arvon kokonaan leikkaavan kiinteistöveron tapauksessa se olisi nolla. Arvon pitäisi olla “maan hinta, jos veroa ei olisi olemassa”.

    Jos vero olisi myyntihinta*veroprosentti, niin myyntihinnan ollessa 0 myös kiinteistövero olisi 0, joten maa olisi arvoton myös ilman kiinteistöveroa. Samoin maan arvon ollessa lähellä 0:llaa myös kiinteistövero olisi lähellä 0:llaa, joten en usko että lopullisen myyntihinnan käyttö olisi ongelma.

    Pidätkö oikeasti noita “eläkeläinen voi jättää veron maksamatta kuolemaansa saakka” hyvänä ideana, vai kompromissina jotta asia saataisiin läpi? Oikeastihan lainaa saa pankista joten tuo tekisi mielestäni lainsäädännöstä turhaan mutkikkaammaksi, ja syrjisi ei-eläkeläisiä jotka eivät voi jättää verojaan maksettavaksi kuoleman jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. K-Veikko kirjoitti 23.9.2014 kello 12:02

    Kaikenlaiset tuotto-odotukset kapitalisoituvat markkinoilla pääoman arvoon. Jopa Lidl-kaupan läheisyys nostaa asuntojen hintoja:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+se+on+tutkittu+asuminen+lidlin+lahella+nostaa+asunnon+hintaa/a2267262

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus