Vaikka kuinka ihannoisi ydinvoimaa, on vaikea löytää perusteluja sillä, miksi kaikista tarjolla olevista ydinvoimahankkeista toteutettavaksi on päätetty valita venäläisen Rosatomin Fennovoima-hanke.
Se, että voimala rakennetaan täysin neitseelliseen paikkaan, jossa ei ole mitään asiaan kuuluvaa infrastruktuuria, tekee siitä miljardi euroa – joidenkin toisten mukaan jopa kaksi miljardia – kalliimman. Mitä hyvää tällä miljardilla tai kahdella saadaan? En tiedä, mitkä tekijät johtivat siihen, että lupa myönnettiin nimenomaan Fennovoimalle, mutta typerää tuhlausta se nyt ainakin on.
Eivätkä hankkeeseen liittyvät ulkopoliittiset riskitkään aivan tuulesta temmattuja ole.
Huonoa on sekin, että Fennovoiman organisaatio on varsin kokematon tällaiseen hankkeeseen. TVO:lla ja Fortumilla on sentään jotain osaamista.
Jos olisin Jan Vapaavuori ja uskoisin ydinvoiman sydämestäni siunauksellisuuteen, en ajaisi tätä hanketta, vaan tarjoaisin voimalalupaa Fortumille, koska uuteen käsittelyynhän se Fennovoiman lupakin menee.
Tekisin myös itselleni kysymyksen, miksi pienessä Suomessa tehdään maailman suurimmat ydinvoimalat. Eikö kaksi pientä olisi parempi kuin yksi suuri?
“Tekisin myös itselleni kysymyksen, miksi pienessä Suomessa tehdään maailman suurimmat ydinvoimalat. Eikö kaksi pientä olisi parempi kuin yksi suuri?”
Olisiko mahdollista, että on poliittisesti helpompaa saada läpi yksi suuri ydinvoimalalupa kuin kaksi pienempää lupaa?
Jos näin on, vihreät voinevat katsoa peiliin.
Ojitetut suot kylmän viileästi paljaaksi kaikesta poltettavaksi kelpaavasta turpeesta. Sen jälkeen metsää tilalle. Tätä löytyy valtava määrä Suomesta. Energiaomavaraisuus samantien 100 % ja vaikutukset vesistöön olemattomat, kun turve nostetaan lohkoina kuivattavaksi.
Näistä ei oikein saa ennallistettua hyviä lakkasoita ja turpeennoston jälkeen niihin voi istuttaa tuhkalla lannoitettua metsää.
Win win.
On Vihreissä sentään joku hereillä ja ymmärtää asian.
http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176040-taitava-peliliike-vapaavuorelta
Vihreiden annettiin ensin kaivaa itselleen ansa johon sitten kävelivät kuin sokeat kanat.
Ulkopoliittiset riskit eivät olleet pinnalla kun tätä ydinvoimalalupaa myönnettiin. Siitä on ihan turhaa jälkiviisastella.
Fortum ei saanut lupaa tätä lupaa myönnettäessä, koska fortum oli silloin julkisessa ryöpytyksessä, eli julkisen vihan kohteena. Oli Liliuksen optioita ja sen sellaista (mitä kyllä ihan aiheesta kritisoitiin).
Minun puolestani ydinvoimaloita voi rakentaa tähän maahan kuka vain, kunhan ottaa riittävät vakuutukset onnettomuusriskin varalle sekä osoittaa riittävät taloudelliset resurssit korkea-aktiivisen ydinjätteen varastointiin.
Reaktorien hajauttamisessa voisi sinällään olla joku hyväkin puoli. Fukushima Daiichin laitosalueella taisi mennä pari suht onnistuneesti pysäytettyä ja jäähdytettyä reaktoria (numerot 5 ja 6) pysyvästi hylkyyn osittain sen takia, että ne ovat räjähdelleiden reaktorien naapurissa. Toisaalta yhden reaktorin laitokset ovat vissiin henkilökunnan hyödyntämisen suhteen tehottomia. Pidemmässä seisokkitilanteessa porukkaa on toimettomana ilmeisesti aika paljon. Amerikkalaiset sulkevat vanhoja yhden reaktorin laitoksiaan, vaikka niiden luville on myönnetty jatkoa, kun tarvittavia ja vaadittuja korjauksia ei kannata tehdä.
En ole tätä seurannut paria minuuttia kauempaa, koska vain Ukraina kiinnostaa tällä hetkellä. Mutta ajattelen näin. Fennovoiman hanke menee lävitse. Ei ole ongelma nyt, kun ‘EU on kotimaamme’. TVO kaatuu aikatauluongelmiin. Fortum hakee uutta lupaa seuraavalla vaalikaudella ja rakentaa sen korvaavan voimalan, jota TVO ei rakenna.
Joten ensi vaalikaudella teille hallitukseen meno on täysin mahdotonta, josko huolittaisinkaan. Pitkä oppositiotaival edessä, koska änkyrän maineesta ei helpolla pääse, eikä tämä ole ensimmäinen kerta.
Eristätte oma-aloitteisesti itsenne vastustaessanne, etenkin Suomen leveysasteilla, realistisinta keinoa torjua ongelmaa, jota väitätte maailman suurimmaksi. Järjetön ei riitä kuvaamaan sellaista politiikantekoa. Pelkäätkö todella niin paljon sosiaalista sanktiointia, ettet uskalla nostaa julkisesti tätä vihreän liikkeen itseluotua ongelmaa pöydälle? Onko ongelma ikuinen ja sillä selvä?
En voi kuvitella, että tilastotiedettä ja taloutta osaavana voisit ajatella Niinistön tavoin, että tässä yhä koneistuvammassa maailmassa robotisaatiovisioineen Suomi pyörisi tuulella, koskivoimalla, auringolla, maalämmöllä ja puulla. Että on vain hulluutta, ettei niiden perään olla heittämässä miljardeja. Muistatko oman hairahduksesi ruokohelpeen? Jos lasket lukuja yhteen, niin yritä saada se vähähiilinen yhtälö toimimaan realistisesti ilman ydinvoimaa ja kaasua. Niinistön mielestähän joku merituulivoimalakin on kannattava sijoitus, maksakoon yhteiskunnan tukina ihan kuinka paljon tahansa. Se on silti innovatiivinen ja uutta maailmaa. Ei hänellä mitään oikeita perusteita ole tarjota.
Huonoimman argumentin puolue matkalla paitsioasemaan ja poliittiseen voimattomuuteen. Eikö olisi aika kritisoida puoluettasi ja puoluetovereitasi ja omaakin vaikenemistasi asiasta, eikä vain jälleen kerran heijastaa jollain verukkeella syytä muihin. Kun syy on teissä itsessänne ja uskonnollisessa suhteessanne ydinvoimaan.
Totesin mielssäni vain, että onpahan todella ankaraa EU:n yleisen linjan mukaista pakotepolitiikkaa. Käsitääkseni Rosatomin omistajat kuuluvat ns. Putinin Hyviin Kavereihin. Vai olenko vain kuullut ilkeämielista panettelua?
“En tiedä, mitkä tekijät johtivat siihen, että lupa myönnettiin nimenomaan Fennovoimalle, mutta typerää tuhlausta se nyt ainakin on.”
Varmaankin se, että Pyhäjoella on noin 5 prosenttiyksikköä Eurajokea tai Loviisaa korkeampi työttömyysaste. Aika kallista aluepolitiikkaa.
Koska perinteisesti Suomessa päättäjiltä on loppunut monimutkaisissa kysymyksissä järki kesken, ja ajatuskyky on riittänyt vain ajatukseen “ei ydinvoimala”/“kyllä ydinvoimala”.
Meillä ei lainkaan puhuta siitä, montako terawattituntia vuodessa ydinvoimalla tuotetaan. Meillä puhutaan reaktorien lukumäärästä. Siinä ilmastossa hakija tietenkin hakee lupaa suurimmalle mahdolliselle, koska ei arvioi saavansa lupaa kahdelle pienemmälle — vaikka ne kaksi pienempää olisivat teknis-taloudellisesti paljon realistisempia.
Fennovoiman hankkeeseen liittyy tälllä hetkellä mielenkiintoisia kansainvälispoliittisia riskejä. Toisaalta minun on aika vaikea nähdä sitä, että jos venäläiset pistävät muutaman miljardin voimalaan, että siellä sitten ilmoitettaisiin, ettei voimalaa enää tuetakaan.
Tuokin on vahvasti omistajien riski. Fiksut muut omistajat huolehtivat, että tietotaito ja riittävä määrä dokumentaatiota siirtyy voimalan mukana Suomeen, jotta sitä voidaan tiukan paikan tullen ajaa vaikka kotimaisella uraanilla. Meillä kai periaatteessa olisi rakennettavissa valmiudet melkein mihin vain voimalan käyttöön ja huoltoon liittyvään, jos niin halutaan.
Huoltovarmuuden kannalta en pidä venäläistä ydinvoimalaa pahimpana skenaariona. Ydinvoimalan voi korvata hiilivoimalalla, ja niitä meillä on paketissa valmiina. Lisäksi ydinvoimalan muutaman vuoden tarpeet on helpohko varastoida verrattuna vaikkapa kaasuvoimalaan.
Minäkään en pidä pätkääkään tuosta Fennovoiman hankkeesta. Näkisin paljon mieluummin pari länsimaista pienempää reaktoria sen tilalla, jos tuollainen määrä ydinvoimaa halutaan. Mutta toisaalta en näe hankkeessa mitään muuta isompaa riskiä kuin sen, että rahaa katoaa kankkulan kaivoon isolla kauhalla.
Voin kuitenkin olla sokea tässä kohdassa. Kuulen mielelläni niitä realistisia kauhuskenaarioita, joita tähän liittyy.
Kyllä laitoksen toimittaja voi halutessaan pysäyttää ydinvoimalan ihan samasta syytä kuin venäläisellä ilmatorjuntaohjuksella ei osu venäläiseen hävittäjään. Kannattako sitä tehdä onkin toinen juuttu.
Uskon sitten, kun teet sen kuutiometrimatematiikan. Kuinka paljon puuta voi tuolla tavalla korjata? Mikä on alueen hiilitase ilman tätä toimenpidettä ja sen kanssa?
Suomen turvevaroissa on enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyssä.
Suomen turvevaroissa on enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyssä
Ja vastaavasti selväösti enemmän hiiltä ilmakehään laskettavaksi. Kaikista polttoaineista turve on ilmaston kannalta pahin.
Oletetaan että suo on vaikka 2 metriä paksu. Kuoritaan metrin kerros pois turvetta. Kuivatetaan lohkoina suon laidalla samalla tapaa kuin energiapuuta kuivatetaan “pekkarisen risukasoissa”.
Sen jälkeen aloitetaan metsäntuotanto nykyaikaisin menetelmin.
Meillä on jotain 800 000 hehtaaria suota, jotka eivät ole kauhean hyvässä kunnossa metsätaloutta ajatellen. Ne voitaisiin aivan hyvin ensin parturoida energiapuuksi, ottaa osa turpeesta energiantuotantoon ja lopuksi aloittaa metsäntuotanto uudelleen.
Nämä suot ovat joka tapauksessa niin muokattuja, ettei niitä saada ennallistettua. Eikä ennallistamisen kannalta ole kauheasti merkitystä, jos suon turpeesta kuoritaan joku X määrä turvetta pois.
Soiden ennallistamisesta on hyvin vähän tutkimustietoa olemassa. Ei esimerkiksi ole vielä selvää, että palautuuko suo ennalleen vai muodostuuko uudenlainen suotyyppi ennallistuksen ansiosta.
Eli, jos meillä on tälläinen suo, joka ei enää oikeastaan ole suo, eikä myöskään oikein metsäkään, niin sen voisi hyvinkin ottaa tehokäsittelyyn. Ronskisti puumassa energiantuotantoon, turvepatjasta kerros energiantuotantoon ja sitten metsää tilalle. Tai vaihtoehtoisesti kosteikko.
Kun eivät nämä tietyn luokituksen suot oikein nykymuodossaan sovellu mihinkään tarkoitukseen. Ei niissä ole oikein luontoarvojakaan, puuston tuotto on heikko ja niin edelleen. Siellä siis käytännössä makaa energiaa, jota voitaisiin hyödyntää, jos olisi tahtoa.
http://www.mmm.fi/attachments/metsat/newfolder_145/69IDnDyQF/Suostrategia_metsankasvatuskelvottomat_turvemaat_Jaana_Kaipainen__Liite_4.pdf
Olennaista on se, ettemme tiedä juurikaan ennallistamisen vaikutuksesta esimerkiksi hiilitaseeseen.
Tietenkin tämä on vain kertakäyttöä per suo, mutta kaikkihan me tiedämme, että ne tulevaisuuden energiamuodot tulevat kuitenkin joskus. Eivät vielä tällä vuosikymmenellä tai seuraavalla, mutta sieltä ne tulevat.
Ilmastonmuutoskin on jo hävitty matsi, jonka vuoksi enää tässä on vain mahdollisuutena sopeutua siihen. Ja onhan se turve nyt parempi kuin kivihiili.
Sähkönkulutus laskee Suomessa joka tapauksessa kun teollisuus on hävitetty ja muutenkin yhteiskunnan energiatehokkuus kasvaa. Sähköautoja emme tule näkemään suuressa mittakaavassa.
Vaikka näiltä 800 000 hehtaarilta ei saataisi kunnon metsätuottoa, niin niiden turve kannattaisi joka tapauksessa nostaa, koska ei niillä ole niitä suoarvojakaan. Kosteikkoja niistä voidaan tehdä turpeennoston jälkeenkin.
Osmo, jospa vihreät tekevät hallituksessa seuraavan salakavalan ja ovelan vedon: ilmoittavat tukevansa TVO:n reaktoria mutta eivät Fennovoiman. Sekoittaisitte ainakin pasmat ennen kuin lähdette. “Meidän jälkeemme maailmanloppu”, eikös je?
Rosatom on Venäjän valtion omistama voittoa tavoittelematon yhtiö, joka ilmoittaa omalla verkkosivullaan tehtäväkseen näin:
Rosatom on siis katto-organisaatio, jonka alaisuudessa on ydinvoimateollisuuden lisäksi mm. Venäjän ydinasearsenaali, ydinaseteollisuus ja laivaston ydinreaktorit. Tämmöistä putiikkia ei nyky-Venäjällä käsittääkseni johdeta ilman hyviä ja luottamuksellisia suhteita presidenttiin.
Varsinaiset voimalareaktoreita kehittävät firmat ja ydinvoiman vientifirmat ovat erikseen ja niissä voi olla mukana muitakin omistajia kuin Venäjän valtio. Luemma mm. ranskalaisella Alstomilla on ollut yhteishankkeita.
“Se, että voimala rakennetaan täysin neitseelliseen paikkaan, jossa ei ole mitään asiaan kuuluvaa infrastruktuuria, tekee siitä miljardi euroa – joidenkin toisten mukaan jopa kaksi miljardia – kalliimman.”
Ydinvoimalaitoksia ei kannata laittaa kovin lähelle toisiaan, sillä sähköenergian siirto on häviöllistä ja näin tulisi rakentaa varavoimaloita liki joka niemeen ja notkoon. Heittäisin arviona, että 500 km siirtotie on matka jossa vielä tehohäviöt ovat hyväksyttyjä.
Vaikuttaa nimenomaan syvältä kumarrukselta keskustan suuntaan. Ja vihreät jää vasemmistoliito kanssa oppositioon toisiaan kalvamaan. Kauppamiehet isänmaan asialla, vai miten se meni,
Miten moinen sitten vaikuttaa Eurooppa-politiikkaan, nato-kaavailuihin ja muuhun vastaavaan… Lienee hyvä kaivaa esiin historiankirjoja ja katsoa monellako pakalla idän suhteita ( ja ydinvoimaloita) on tässä maassa junailtu menneinä aikoina.
Etenkin kun ovat vaalit tulossa.
Tuo kysymys että eikö olisi parempi rakentaa kahta pientä kuin yksi suuri on… no, hyvinkin osuva.
Nimittäin, alun perin Fennovoima haki lupaa kahdelle pienelle tai yhdelle suurelle reaktorille. Silloinen hallitus oli tiukkana ja sanoi että yksi reaktori pitää olla.
Eli kyllä ne toimijat mielellään pienempiä tekisivät, mutta poliittisesta prosessista ei ainakaan toistaiseksi moinen ajatus ole mennyt läpi.
Ensi vaalikaudella Fortumille luvat moneen sarjatuotettuun minireaktoriin?
Pahinta tässä on ollut katsella kun veronmaksajien rahat ovatkin nyt päässeet pääosaan, kun kuntapäättäjät vain päättävät laittaa miljoonat kiinni ilman tutustumista koko asiaan. Riittää kun teollisuus sanoo että kannattaa, vaikka teollisuus itse irtautuu, eivätkä kuntapäättäjät kysele edes laskelmien perään. Ei näytä päättäjiä edes ihmetyttävän miksi hankkeesta lähtee sellaisia yrityksiä pois jotka ovat oikeasti vastuussa rahoistaan. Jotenkin ihmeellistä, että tuosta ei tule suurempaa haloota mediassa, kun uusiutuvien tuista kyllä jaksetaan jauhaa.
Kun päättäjät väittävät että eletään toimivassa edustuksellisessa demokratiassa, niin kai sitä voisi edes sitten yrittää tutustua asioihin joista tekee päätöksiä, kun kyseessä ei ole mikään puistonpenkki.
Nyt sitten lisänä tässä on vielä tämä Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ilmeisesti mikään varoitus ei tule enää Suomen eliittiä herättämään ja Putin saa haluamansa.
En ymmärrä. Ei kai ydinvoimalaa voi pysäyttää muualta kuin valvontahuoneesta. Venäjällä pitäisi olla siellä myyrä, jotta onnistuisi.
Tai voihan voimalan myös pysäyttää räjäyttämällä, ohjuksella vaikkapa. Se toki onnistuisi, sillä kyllä Venäjältä varmasti löytyy tarpeeksi iso pommi.
Ydinvoiman kategorinen vastustaminen on niitä syitä, miksi minä taidan ensi vaaleissa jättää äänestämättä Vihreitä.
Vihreiden pitäisi linjata, että KAIKKIEN energiantuotantomuotojen kohdalla pitää tarkastella lyhyen ja pitkän aikavälin haittoja ja hyötyjä, ja mitään ei saa sulkea pois. Nykyinen Vihreiden kanta näyttäytyy jopa neutraalisti ydinvoimaan suhtautuvalle sellaisena, että kivihiili on aina, kaikissa oloissa, parempi kuin ydinvoima koskaan. Jos Vihreät ovat aidosti tätä mieltä, kuulisin mielelläni perusteluja. Sillä valinta tehdään fossiilisten ja ydinvoiman välillä, ei uusiutuvien ja ydinvoiman välillä. Uusiutuvia pitää rakentaa aivan riippumatta ydinvoimasta.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että venäläisen voimalan rakentaminen Suomeen lähentelee maanpetosta. Kommentoin kuitenkin tätä:
Huonoa on sekin, että Fennovoiman organisaatio on varsin kokematon tällaiseen hankkeeseen. TVO:lla ja Fortumilla on sentään jotain osaamista.
Kas kun et suositellut Arevaa. Tämä ajattelu on se, miksi Suomessa IT-projektit ovat kymmeniä kertoja kalliimpia kuin muualla maailmassa. Käytännössä kaikkialla muualla maailmassa toistuvat epäonnistuneet ja myöhästyneet projektit katsotaan haitaksi, ei meriitiksi. Suomessa softaa ostetaan toimittajilta, joilla on auttamattoman kehno track-record, koska kaikki ovat sitä mieltä että kaikki pitää tehdä siten ja sellaisten toimijoiden kautta, kuin on aina ennenkin tehty. Kilpailuun ja vaihtoehtoihin suhtaudutaan suunnilleen pyhäinhäväistyksenä.
Perään vihreiltä, puhumattakaan toki muilta puolueilta, vastuun kantamista: yhdestäkään ydinvoimahankkeesta ei saa eikä voi enää puhua ilman, että elinkaareen otetaan myös ydinjätteet.
Miksi keskustelussa jää jälleen ydinjätteiden varastointi muuttuvissa ja arvaamattomissa ilmasto-olosuhteissa täysin mainitsematta?
Radion Ykkösaamun keskustelussa ei äsken asiasta mainittu sanaakaan: Ben Zyskowicz painotti, että meidän pitää muistaa Fennovoiman hankkeen elinkaaresta; sen toiminta loppuu noin 60 vuoden kuluttua.
Ydinjätteet — niin loppuvarastointi kuin välivarastot — jäävät paljon, paljon pidemmäksi ajaksi tulevien sukupolvien harteille. Lisäksi jo nyt ydinvoimaloiden sijainti ym. pitäisi miettiä aivan uudelleen, eikä tulevaisuuden epävarmuuden takia perusteellisetkaan selvitykset anna oikeaa vastausta.
Suomea vaivaa poliittinen hajaannus ja on vaikea sopia pitkäjänteisiä asioita.Kompromissien kompromissit johtavat noihin päättömiin ratkaisuihin.Pyhäjoki on oikea munausten munaus, siirrymme yhä vahvemmin riippuvaiseksi Venäjästä energiahuollossa.
Venäjän kanssa voiddaan käyä kauppaa ja tehdä businessta, mutta Venäjää ei saa päästää missään hallitsevaan asemaan eikä valtakuntaa riippuvaiseksi Venäjästä.Nii kuin ei muitakaan valtioita.
Kyseessä ei ole ryssäviha vaan normaalista varautumisesta erilaisiin kriiseihin
Sama hajaannus ja huono johtaminen koskevat yritystoimintaakin:Olkiluoto on esimerkki kyvyttömästä johtamisesta ja sama tauti on levinnyt muihinkin yrityksiin, Nokia oli toinen hyvä esimerkki suomalaisesta huonosta johtamisesta.
Paperiteollisuuen kriisi on kolmas esimerkki huonosta johtamisesta ja näköalattomuudesta: Jenkit olivat ajan tasalla jo 90-luvun alussa ja myivät romutehtaat kalliilla suomalaisille .
yritysjohtajille.
Ei ole ihme, jos suomalaiset johtajat eivät kelpaa maailmalle.
Nyt tuo sama hajaannus on iskemässä ruotsiin eikä toimintakykyistä hallitusta saada kovinkaan helposti kasaan
Ja sama syöpä leviää pitki Eurooppaa
Tähän kuitenkin pari asiaa:
1. Onko näin esimerkiksi Loviisan voimaloiden kanssa? Ymmärtääkseni venäläisiä tarvitaan siellä vain polttoainehuoltoon ja joihinkin hyvin pitkän aikavälin huoltotoimenpiteisiin (paineastioiden säteilyhaurastumisen korjaaminen hehkuttamalla, tmv.) Se on sitten ostajan tyhmyyttä, jos menee ostamaan voimalan, jonka toimintaa ei ymmärrä, ja joka on kytketty Internetiin etäpysäytettäväksi.
2. Jos venäläiset etäpysäyttävät voimalan, niin sitten voimala on pysähdyksissä. Ikävä omistajille, mutta kansantaloudelle erotus on hiilivoiman kokoinen. Ikävintä tuo on tietysti sille 40 %:n “ETA:n ulkopuoliselle” omistukselle, kivointa vesiviomaloiden omistajille.
Kohtaan 1 tosin voisi todeta, että ydinvoimaosaamisen alasajo Suomessa oli hölmöä monestakin syystä. Vaikka maailmalla ei rakennettaisi enää yhtään reaktoria, olemassaolevia pitää ylläpitää turvallisesti, ja se vaatii osaamista. Siinä olisi meillä ollut ihan hyvä sauma. (Samasta osaamisvajeesta on todennäköisesti maksettu kova hinta OL 3:n ja mahdollisesti myös Loviisan automaatiopäivityksen kohdalla. Taas ovat ruotsalaiset olleet meitä fiksumpia.)
Korostan kuitenkin vielä sitä, että argumenttini “ei tuo ole erityisen vaarallista” ei ole sama kuin “tuo on fiksua”. En kuitenkaan osaa nähdä Fennovoiman hanketta mitenkään erityisen vaarallisena Suomelle, riskit ovat rahallisia.
Huoltovarmuusriskejä olisi voinut alunperin ratkoa jo etukäteen lupakäsittelyssä. Luvan ehtona olisi voinut olla esimerkiksi se, että voimalan pitää pyöriä varaosa- ja polttoainehuoltonsa osalta kolme vuotta ilman ulkomaista apua.
Mites tämä ydinvoima, paljonko siitä tulee hiiltä ilmakehään?
Entäs vesivoima?
Menee vaikeeksi jos vastustetaan sitä hiiltä, mutta ei suostuta vaihtoehtoihin. Kun se kulutuksen vähentäminen ei sekään näytä kovin paljoa vähentävän hiiltä.
Ja sitä aurinkoakaan ei inttämisestä huolimatta kauheesti suomessa näy.
Toisaalta otsonikato saatiin hyvin kuriin ja otsoni on palautumassa.. ja tätä ei saatu aikaseksi demonisoimalla aerosoleja vaan vaihtamalla pahat aineet pulloissa parempiin.
Siltähän tuo näyttää. Toisaalta vihreillä olisi tässä mahdollisuus todeta, että “hanke on kansantaloudellisesti huono ja kansainvälispoliittisesti huonosti ajoitettu, äänestämme hallituksessa vastaan”. Hallituksesta lähteminen tuskin auttaa mihinkään.
Minusta huonoimmin harkittu kommentti tuli tällä kerralla Tynkkyseltä. Hesarin mukaan: “Vihreät eivät voi Tynkkysen mukaan mitenkään perustella asetelmaa eurooppalaisille kollegoille.” Minusta poliitikot eivät ole vastuussa eurooppalaisille kollegoilleen, vaan äänestäjilleen ja koko Suomelle.
Kaikkiaan päätös on kyllä huonosti ajoitettu, ja siinä haisee poliittinen opportunismi. Saman asian olisi voinut tehdä paljon tyylikkäämmin toteamalla, että kansainvälisen tilanteen vuoksi periaatepäätöstä ei voida tehdä nyt, vaan se lykätään vaalien yli. Siinä olisi samalla mennyt sanoma Venäjänkin suuntaan.
Tästä olen samaa mieltä. Meillä on iso määrä jo pilattua suota, joka muuttaa itseään ihan itsekseen hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Koska prosessia ei ilmeisesti voi mitenkään järkevästi pysäyttää, nämä suopellot ym. pitäisi kuoria turpeesta ja metsittää (tai ehkä ennallistaa). Siitä syntyvä ylimääräinen hiilikuormitus verrattuna nykytilaan on pieni, joissakin skenaarioissa jopa miinusmerkkinen.
Tähän liittyy kuitekin pari olennaista asiaa. Ensimmäinen on se, että käytännössä turpeen nostoa varten koko ajan pilataan soita ojittamalla, eikä toisaalta noita hiilitaseellisesti kannattavia vanhoja pilattuja soita hyödynnetä. Toinen on se, että näiltä alueilta saatavissa oleva puun kasvu on sen verran vähäistä, ettei se vie meidän energiahuoltoamme kovin olennaisesti mihinkään.
Ihan sellaisena kirjekuorentaustalaskelmana: Jos kuoritulta ja metsitetyltä suolta saadaan puuta 5 m³/ha, tuolta 800 000 ha:n alueelta saadaan 4 000 000 m³ puuta vuodessa. Puun energiasisältö on noin 0,8 MWh/m3, joten puu kasvaisi lämpöenergiaa noin 3 TWh/a. Tästä saadaan sähköksi korjuuenergiakuluineen noin 1 TWh/a, siis prosentti Suomen sähkönkulutuksesta tai kymmenen prosenttia ison ydinreaktorin tuotannosta.
Laskelma ei tietenkään ole tarkka, ja prosessissa saattaa olla esimerkiksi kertoimella kaksi tehostamisen varaa. Laskelmassa ei kuitenkaan pitäisi pilkunpaikan olla väärässä paikassa. Tästä syystä suhtaudun skeptisesti siihen, että voisimme metsän avulla mitenkään olennaisesti muuttaa energiahuoltoamme — vaikka tietenkin jo lisätuhojen estäminen puhuu sen puolesta, että jotain yllämainitun kaltaista pitää tehdä.
Valitettavasti meillä on kahdenlaista saastuttamista. Osa saastuttamisesta tulee sivutuotteena. Otsonikato on tästä hyvä esimerkki, polttolaitosten savupiippujen hengitysilmapäästöt toinen.
Tämä voidaan fysiikan lakeja rikkomatta korjata. Asia voi olla teknisesti helpompaa tai vaikeampaa, mutta mitään suuria perustavanlaatuisia esteitä ei ole. Ja näissä asioissa on edistytty valtavasti. Polttomoottorien päästöt ovat pienentyneet huimasti viime vuosikymmeninä, lyijyongelma on ratkaistu, otsonikato kääntyy.
GHG-päästöt ovat kuitenkin pääosin (ei kokonaan!) toista kategoriaa. Energiaa tehdään kemiallisella reaktiolla, jossa hiiltä hapetetaan hiilidioksidiksi. Jos hiilidioksidi jätetään tuottamatta, sitä energiaakaan ei saada. Kyseessä ei siis ole sivutuote.
Otsonikato saatiin torjutuksi, koska ongelma oli rajoitettavissa ja pääosin kierrettävissä kohtuullisin kustannuksin. Hiilipäästöjen rajoittamiseen sama ei päde, kustannukset ovat aivan toista suuruusluokkaa, ja päästöjä syntyy paljon laajemmalla spektrillä. (Freoneja ei synny vahingossa, mutta kiinalainen hiilikaivos palaa vahingossa.)
Fakta on se, että meillä ei ole teknisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia korvikkeita fossiilisille polttoaineille. Meillä on joukko mahdollisuuksia, mutta kaikki ovat fossiilisia kalliimpia ja hankalampia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen tarkoittaa kokonaistehokkuuden laskemista tässä vaiheessa, ja siksi se on niin kovin vaikeaa. Poliittiset prosessit toimivat huonosti asioissa, joissa pitäisi katsoa muutaman sukupolven päähän.
Kuinka paljon ne ilmasto-olosuhteet vaikuttavat 500 metrin syvyydessä kallion sisällä? Syvän geologian kannalta pinnalla vallitseva ilmasto on aika vähäinen tekijä.
1. Rakentaminen kestää useita vuosia. Onko todennäköistä, että Suomi työn aikana osallistuu minkäänlaiseen Venäjän vastaiseen toimintaan? Sellainen poikkipuolainen meininki kun “saattaisi” vaikuttaa tähän yhteistyöprojektiin. Eli käytännössä enää ei edes “olla huolestuneita” tai “valitella”, kun vaikkapa toimittajia hakataan, naapurimaita vallataan jne.
2. Tämän mittaluokan yhteistyö on valtava propagandavoitto Venäläisille, ja siirtää kansainvälisessä vertailussa Suomea lännestä itään selkeästi. Huumoria on hylamaitojen ja putinjuustojen kanssa puuhastelu samaan aikaan.
3. Lienee mahdollista, että valmis voimala on takaportitettu FSB:n toimesta sen verran taitavasti, että energia-aseen käyttö onnistuu tarpeen tullessa.
***
Nykytilanteessa tällainen ehdotus on kyllä aivan käsittämätön veto Vapaavuorelta, jota olen tähän asti pitänyt aika lailla tolkun miehenä. Kulissien takana täytyy olla jotain meneillään, ja tämä aivopieru perutaan toisen hankkeen tieltä tms. Tai sitten vaan yksinkertaisesti tämä umpikyvytön hallitus rypee vielä viime metreillään vuosikymmenen pohjanoteerauksen, joka potentiaaliset vaikutukset Suomen tulevaisuuteen ovat merkittävät. Toivon, ettei näin ole.
Miten ihmeessä voit sanoa näin? Onko kivihiili parempi kuin turve?
Turve sentään uusiutuu muutaman tuhannen vuoden syklillä. Kivihiili ja öljy satojen miljoonien vuosien.
Vaikkei sillä turpeen uusiutumisella ole väliä, niin aina voidaan alkaa ottamaan talteen sitä hiilidioksidia polttolaitoksissa.
Sitä hiilidioksidia voidaan hyödyntää esimerkiksi mikrolevien kasvatuksessa, josta voidaan tuottaa bioöljyä. Turvetta kattilaan, hiilidioksidi talteen ja ulos lämmön lisäksi bioöljyä.
Noin yleisesti hiilivoimassa ei ole ongelmaa, jos hiilidioksidi otetaan talteen ja vastaavasti aletaan toden teolla uudelleen metsittämään Maapalloa.
Kun hiilinielu kasvaa suuremmaksi kuin kulutus niin hiilen määrä vähenee ilmakehässä. Maapallolla on suuret määrät autiomaita metsitettäväksi ja sen lisäksi sademetsien tuhoamista voidaan vähentää, kun ei käytetä palmuöljyä tai eukalyptusta.
Afrikan ja Aasian suuret autiomaat voitaisiin metsittää, kunhan vain saadaan tarpeeksi kastelujärjestelmiä ja meriveden suolaisuus poistettua. Uusimmassa Science lehdessä oli hyvin positiivinen uusi tutkimustulos aiheeseen liittyen. Kannattaa käydä lukemassa.
Jos vain on enemmän hiilinielua, kuin sitä vapautetaan ilmakehään, niin ei ole siinä mielessä ongelmaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Näin yksinkertaista se oikeasti on. Tietenkään fossiilisten polttoaineiden kulutus ei voi tästä kasvaa ja jos se laskisi, olisi helpompi saavuttaa tuo tasapaino tai tilanne jossa hiiltä sitoutuu enemmän.
Päästöihin pitäisi sisällyttää velvoite metsänistutuksista autiomaihin. Jokaisesta päästetystä hiilidioksiditonnista joutuisi kustantamaan metsänistutuksia ja kastelua autiomaissa.
Ei meillä Suomessa oikein ala olla vaihtoehtoja. Nykyiset ydinvoimalat ovat poissa pelistä muutaman kymmenen vuoden sisällä. OL3 ei välttämätät ole koskaan tuotannossa. Jollain se tuotanto on korvattava.
Voisimmehan me rakentaa valtavan kivihiililaitoksen, jonka hiilidioksidi otettaisiin talteen. Se olisi halpaa, mutta ei kotimaista. Suomalaiset voisivat osoittaa teknologista ylivertaisuuttaan, jos sellaista todellisuudessa onkaan olemassa.
Huvittava juttu on se, että jos kaikki asuisimme omakotitaloissa, niin voisimme itse tuottaa suurimman osan tarvittavasta energiasta maalämmöllä, aurinkoenergialla ja bioenergialla. Hajautettua energiantuotantoa ja uusiutuvaa sellaista.
Mutta ei, pitää olla kerrostalo ja Kallion strippiklubit narkkeineen. Se on hip.
Kaiken maailman turhia energiakulutuksia ja nollaenergiamuovipusseja. Uudet rakennukset homehtuvat vuodessa, kun ilma ei kierrä ja kosteus ei pääse ulos.
Mitä hiton väliä sillä energiankulutuksella on, jos se tuotetaan paikallisesti, uusiutuvilla? Ei kai sentään maapallon sisuksen energia lopu kesken? Auringosta loppuu puhti kesken? Biomassaa ei toki kannata tuhlata, mutta maalämpöä ja aurinkolämpöä kyllä riittää.
Vihreiden pitäisi kannustaa ihmisiä rakentamaan omakotitaloja, joissa on maalämpö, ilmalämpöpumppu, aurinkokeräimet, polttokattila biomassalle jne.
Periaatteessa olen aivan samaa mieltä otsikosta. Kuitenkin ihan mikä tahansa vaihtoehto on parempi kuin venäläinen kivihiili.
Jos Vihreät vaativat ydinvoimaluvan siirtämistä Fortumille, lupaan äänestää eduskuntavaaleissa.
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1074247412/Fennovoima+selvittaa+kahden+reaktorin+tilausta
Näinhän se menikin! Hyvä huomio!
Voitaisiinko tässä yhteydessä puhua esimerkiksi tiedon eikä luulon perusteella?
http://yle.fi/uutiset/klapitalkoilla_autetaan_kylan_vanhimpia/7471584
Tälläinen omakotitaloissa ja kylissä eläminen tekisi hyvää nykyajan minäminäminä-cityvihreille.
Eikös sen ydinpolttoaineen radioaktiivisuus vähene varastossa samaan tahtiin kuin voimalassakin?
Olkiluoto 3 ‑projektihan on mennyt pieleen lähinnä eduskunnan säheltämisen vuoksi, ja siitä vihreät kantavat kyllä suuren vastuun. Ensin voimalalupaa jarrutettiin vuosikausia, sitten kun portti luvalle annettiin, se kohdistettiin _yhteen_ reaktoriin. Näin vihreät ja eduskunta aiheuttivat ylisuuren prototyyppi-voimala-hankkeen. Jos oppisitte seuraavaa kertaa varten, luvat 1–2 kahdelle reaktorille / paikka ja ehtoihin kokonaisteho!
Olen tunnettu ydinvoiman kannattaja ympäristösyistä, mutta valitettavasti Fennovoiman voimalasta on tullut turvallisuuspolitiikkaa. Tilanteessa, jossa Venäjä leikkii 1930-luvun diktaattoreiden väkivaltaleikkejä naapurimaissaan (sudeettivenäläisiä ja anschluss-ratkaisuja kansanäänestyksineen ja sotilaallisen väliintulon keinoin) on Rosatomin hyväksyminen signaali Venäjälle että tehkää mitä lystäätte, me emme välitä. Kannattaa myös muistaa, että pakotteet voivat tästä vielä laajeta ja Rosatom on hyvinkin lähellä tulilinjaa jo nyt.
Suomen johto pistää päänsä pensaaseen eikä kykene hankkimaan Suomelle turvallisuuspoliittisia turvatakuita (Nato) eikä sanomaan ei Venäjälle (Rosatom), ihan niin kuin Itämeren maakaasuputkeenkin suhtauduttiin pelkkänä virkamiespäätöksenä.
Jos Vihreät oikeasti olisivat haluneet kaataa Fennovoiman hankkeen, heidän olisi pitänyt puhua suurelle yleisölle ja varsinkin maltilliselle oikeistolle: äärivasemmisto ja ydinvoiman vastaisen liikkeen aktiivit ovat Fennovoimaa vastaan jo valmiiksi. Valitettavasti Ville Niinistön puheet oli suunnattu vain valmiiksi uskovaisille. Haettiin selkävoittoa ydinvoimasta, ei erävoittoa Fennovoimasta. Kompromissin paikka olisi ollut selvä: Fennovoimalle ei, TVO 4:lle kyllä. Tämä olisi ollut ihan riittävän vaikeaa, ottaen huomioon Pohjois-Suomen taloudellisen tilanteen on Fennovoiman tarjoamalla investointimahdollisuudella liian suuri painoarvo politiikassa, että se kaatuisi pelkällä poliittisella tönäisyllä. Kumpikaan hallituksen suurista puolueista ei halunnut olla Kepun suuntaan se Fennovoiman kaataja.
Ainoa hidaste jonka itse sallisin Fennovoiman Rosatom-yhteistyön kaatamiselle on Suomen Nato-jäsenyyden toteuttaminen heti. Silloin Fennovoima-Rosatom ‑kuvin pitäminen auki (ratkaisevien lupien käsittelyn venyttäminen) vielä jonkin aikaa olisi siinä mielessä hyödyllistä, että Venäjällä olisi syy pidättäytyä taloudellisista vastatoimista Suomea vastaan.
Nyt voin vain toivoa, että Vihreät pysyy hallituksesta pois tarpeeksi kauan, että seuraavalla vaalikaudella ehditään antaa Fortumille lupa Loviisa 3:en rakentamiseen. Loviisa 1 ja 2 vanhenevat loppujen lopuksi aika pian, ja on järjetöntä sulkea Loviisan voimalaitosalue — turvallisempaa on, että siellä on jatkuvaa ydinenergiatoimintaa ja asiantuntemusta paikalla.
Koko 2000-luvun ydinvoimapäätöksenteko on todistanut, ettei nykyinen ydinenergialaki toimi. Luvat ja lupaprosessi ovat aivan liian jäykkiä. Parempi olisi, kun päätökset saisi rauhassa tehdä taloudellisin ja ympäristöperustein eikä kauneuskilpailulla. Tässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Fennovoiman ja TVO:n projektit saattaisivat yhdistyä keskenään tai Fortumin projektin kanssa. Valitettavasti jo alkuperäisessä luvassa jähmetytään tiettyihin omistuspohjiin, sekä reaktorin sijainteihin, valmistajiin ja ‑kokoihin.
Ydinvoima kyllä olisi pienemmässä mittakaavassa ihan fiksu ratkaisu. Esimerkiksi Helsingin kohdalla voisi edustan saarista jonkun valita sijoituspaikaksi ja käyttää ydinkaukolämpöä kaupungin lämmittämiseen. 250 MW riittäisi? 300MW?
Mutta voi elämä mikä itku ja parkuminen nousisi, jos Helsinkiin tulisi ydinvoimala. Oikea massaliike, eikun megaliike, nousisi sitä vastaan. Citykanitkin osoittaisivat mieltään.
Luulenpa, että tulevassa vaalikampanjassa Vihreät on täysiverinen oppositiopuolue, ja syyllistää hallituspulueita muistakin tekemisisistä ja tekemättä jättämisistä kuin sen viimeisestä ydinvoimapäätöksestä. Saa nähdä, miten se puree kyynistyneeseen äänestäjäkuntaan.
Onhan eräs Vihreiden kellokas ollut pitkään sitä mieltä, että kyseessä on Suomen surkein hallitus kautta aikain. Mukavaa hänellekin, että vihdoin löytyi viherpoliittisesti korrekti syy jättää uppoava laiva.
Joo, vaikeaa on. Ukrainan läpi virtaa Keski-Eurooppaan 63 miljardia kuutiota venäläistä maakaasua vuodessa, karkeasti 630 TWh/a. Fennovoiman hankkeessa puhutaan suuruusluokasta 8–12 TWh/a. Saksalaiset rakensivat juuri Venäjältä suoran kaasuputken, jonka kapasiteetti on 55 mrd m3/a, siis noin 45 Fennovoiman ydinvoimalaa.
Olisikohan kommentti nyt suunnattu pikemminkin liikkuville äänestäjille?
Jos oletetaan ydinjäteluolan päällä olevan keskimääräistä suomalaista peruskalliota, pitäisi siinä olla neliökilometrin alueella (500 metrin “pintakerros”) n. 5000 tonnia luonnonuraania “vapaana”. Tästähän se meidän vitsauksemme, radonkaasu, on kotoisin. Eikä se tee kuitenkaan Suomessa asumista hengenvaarallista, joskin pohjakerroksen tuuletuksesta on huolehdittava. Jääkauden kannalta nuo tuhannet tonnit ovat lähempänä rouhittavaksi kuin Onkalon ydinjäte.
Suomen sähköverkko on aika haavoittuva, pari, kolme pommia verkon solmuihin sortaa koko verkon.
Olisi parempi, jos voimaloita olisi useampia ja hajallaan,näin sähkön toimitusvarmuus paranisi oleellisesti kriisiaikoina.
Ja kerrankin olen Osmon kanssa samaa mieltä, lupaa ei pitäsi antaa Fennovoimalle eikä tumpelolle TVO:lle vaan Fortumille, jolle jouutaan kuitenkin kohta myöntämään lupa Loviisan voimalan korvaajille
Onko sinulla jotain todisteita siitä, että kumpikaan esittämistäsi väitteistä pitää paikkaansa? Etenkin ydinvoimalan kohdalla tuo kuulostaa uskomattomalta väitteeltä, koska se tarkoittaisi sitä, että ydinvoimalaa voi kontrolloida laitoksen ulkopuolelta.
IT-ohjuksen suhteenkin sinun pitäisi tietää enemmän kuin Suomen armeijan upseerit, joille ei ole ollut ongelmana venäläisiin it-ohjuksiin luottaminen (esim. viime aikoina otsikoissa olleeseen BUK:in).
Uskon, että pidemmällä aika välillä ydinvoimalan operointi voi tulla vaikeaksi, jos suhteet toimittajamaahan ovat poikki, mutta nämä koskevat polttoainehuoltoa ja varaosia, jotka eivät missään tapauksessa pysäytä voimalaa yhtäkkiä. Lisäksi niitä ongelmia voi ehkä jopa kiertää.
Ei. Kannattaa tutustua asia perusteisiin jos yhtään kiinnostaa.
Käyttämätön, uusi uraanipolttoaine ei ole kovinkaan radioaktiivista ja säilyy fissiokelpoisena käytännössä hamaan maailman tappiin, siis uraanin itsensä osalta (U‑235:n puoliintumisaika on 700 miljoonaa vuotta; säilytys voi tietysti muuten pettää, polttoainesauvat hajota tms.).
Reaktorista poistettava, fissioketjureaktiota useamman vuoden läpi käynyt käytetty polttoaine taas on täynnä erittäin radioaktiivisia fissiotuotteita, siis uraanin hajoamisreaktiossa syntyviä enemmän ja vähemmän epävakaita atomeja. Polttoaine on reaktorista poistettaessa kuumaa ja radioaktiivista pitkään, ja sitä täytyy aktiivisesti jäähdyttää vesialtaissa useamman vuoden, ennen kuin pysyvämpää sijoitusta voi tehdä. Tästä syystä ydinreaktorin pysäyttäminen hätätilanteessa on haasteellista: fissioketjureaktio voidaan pysäyttää saman tien, mutta polttoaine itsessään säteilee ja tuottaa merkittävän määrän lämpöä vielä pitkään, ja sen jäähdyttäminen vaatii toimia.
Ja tieto on mitä? Onko meillä ydinjätteiden varastoinnista kokemusta ja mittaustuloksia vuosikymmenien, ‑satojen ja vuosituhansien ajalta? Onko suomalainen peruskallio se valttikortti, joka tekee ydinjätteiden varastoinnista meillä täysin turvallisen ja riskejä vaille? Ja sen takia riskiarviointi meillä on aukotonta tuhansiksi vuosiksi eteenpäin…?
Vai onko ydinjätteestä yhtäkkiä tullutkin täysin vaaratonta, eikä tulevia sukupolvia niillä enää rasitetakaan?
Olen aikoinani hyväksynyt ydinvoiman siirtymävaiheen ratkaisuna, mutta joutunut pyörtämään sen. Sama meno kun vain jatkuu, rakenteet eivät muutu. Ja ydinjätteet jäävät tulevien sukupolvien kontolle.
Ja olisikohan kuitenkin syytä muistaa myös se, että ydinvoiman elinkaaren alkupäässä (uraanilouhokset) on suuria ongelmia ja että uraanikaan ei ole uusiutuva energialähde.
??? Ydinpolttoaineelle ei tapahdu varastossa juuri mitään. U235:n puoliintumisaika on satoja miljoonia vuosia. Kolme vuotta varastossa säilöttyä ydinpolttoainetta ei todennäköisesti pystyisi erottamaan juuri valmistetusta.
Reaktorissa polttoaine-elementtien radioaktiivisuus kasvaa rajusti. Senhän vuoksi ydinjätteestä pitää huolehtia sen jälkeen, kun se on otettu reaktorista ulos (ensin pitää vedessä jäädytettävänä ja lopulta loppusijoittaa/jälleenkäsitellä).
Kuten tiedämme, vihreiden toteutunut tavoite Saksan ydinvoimaloiden alasajosta estää nyt EU:a käyttämästä Venäjää vastaan sitä tehokkainta painostuskeinoa, maakaasun ostoboikottia.
Se ei tietenkään häiritse vihreitä heidän jeesustellessaan Venäjän mahdollisia aikeita energia-aseen käyttämiseen.
Laitoksen taloudellisesta kannattamattomuudesta ei tässä ole puhuttu. Osakkaat sitoutuvat maksamaan sähköstään tuntuvasti nykyistä markkinahintaa korkeampaa hintaa.
Perustuuko tämä laskelma vain sähkön hinnan tilapäiseen notkahdukseen? Kun halukkaita osakkaita on ollut vaikea löytää, tuntuu siltä että kannattavuus ei ole ollenkaan niin hyvä mitä on mainostettu?
Ei se niin itsestäänselvää ole. Jos/kun hyötöreaktorit pääsevät vihdoinkin kaupallistusvaiheeseen (näille markkinoille kannattaisi varmaankin lähteä mukaan), ydinjätettä ei enää loppusijoiteta vaan se käytetään polttoaineena.
Niin, poliittinen opportunismi nimenomaan Kokoomuksen ja SDP:n suunnalta.
Vihreät olivat ajaneet itsensä nurkkaan jo aiemmin. Minusta se ei ollut järkevää, mutta tässä tilanteessa hallituksesta lähteminen on ainoa vaihtoehto. Ja käytännössä ei ole enää mahdollista, että hallitus ei veisi Rosatomin lupaa eduskunnan äänestykseen, koska se olisi liian iso isku Kokoomukselle ja SDP:lle.
Onko joku tosissaan sitä mieltä, että Vihreillä olisi mahdollisuus jäädä hallitukseen?
Vihreiden ehtona nykyhallitukseen suostumiselle oli, ettei lisää ydinvoimalupia myönnetä. Tämä lupaus rikottiin.
Kuinka Vihreät voisivat säilyttää uskottavuutensa, jos he eivät osoittaisi oppineensa mitään aiemmasta virheestään, ja jäisivät hallitukseen, jonka politiikkaa he eivät allekirjoita?
Ei.
Fissiokelpoisen materiaalin ‘hienous’ on juuri siinä että puoliintumisaikaa voi neutronipommituksella muuttaa hirmuisissa rajoissa. U235:n ‘luonnollinen’ puoliintumisaika on 700 miljoonaa vuotta vaikkapa siellä varastossa, mutta muutama hassu vuosi ydinreaktorissa. Ydinpommissa puoliintumisaika kutistuu miljoonasosasekunteihin.
Tosin jätteiden loppuvarastoinnistahan tässä puhutaan, ja siinä asiaa monimutkaistaa että reaktorissa uraani muuttuu muiksi alkuaineiksi, joiden puoliintumisajat ovat ihan muita kuin varastoidussa ydinpolttoaineessa olleen U235:n ja Pu239:n.
Jätteen loppusijoituksen vaarallisuudesta väännettiin muuten aikaisemmassa säikeessä. Itse vakuutuin että loppusijoitus on täysin hanskattavissa, kiitokset vaan vasta-argumentoinnista Saarelmalle.
Just. Saksan ydinvoimalat tuottivat viime vuosina 100TWh vuodessa ja parhaimmillaan 150TWh. EU:ssa tuotettiin 2012 3 127 TWh sähköä.
Tarvittaessa muuten pärjätään ilman sitä Venäjän maakaasuakin, toki se jotain maksaisi ja ikävä puoli on että sitten poltettaisiin enemmän hiiltä. Se ettei hanoja haluta pistää kiinni ei johdu mistään välttämättömyyksistä.
Ja kas, tähän riemuun pääsee myös helsinkiläinen osallistumaan Vantaan Energian kautta 140 miljoonan osuudella. Tämä on siis investointi joka parhaassa tapauksessa ei tuota tappiota, todennäköisesti tuottaa ja rutkasti. Sen lisäksi, että kippasimme tässä taannoin OL4 suunnittelun 30 miljoonaa euroa. Et voisiko tää uraanilobby lakata sotkemasta tähän helsinkiläisten rahoja, kiitos.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paakaupunkiseudun-ilmasuojassa-paljastui-aukko/
Tosin tuo voi olla myös tuonaikainen uutisankka tai tarkoituksellinen “vuoto”, jolla pohjustettiin NASAMS hankintaa.
Ainakin Georgian armeija pudotti tehokkaasti Venäjän sotilaskoneita BUK ohjuksilla.
Minusta Suomen tulisi pyrkiä niin energiantuotannon kuin puolustuksenkin suhteen omavaraiseksi. Olen ollut tuota mieltä ainakin 15 vuotta, ja olen edelleen.
Oklon reaktorin käytettyä polttoainetta on säilötty turvallisesti viimeiset 1700 miljoonaa vuotta.
Areva ja Ranska ovat aivan oikeat konnat.
TVO:lle OL3 reaktorin valmistuminen on sen verran kaukana, että siellä ei todellakaan ole rahkeita käynnistää uutta projektia. Pääsiöismunana odottaa vielä selvyys lopullisista kustannuksista, vaateet ja vastavaateet tekevät OL3:n hinnaan suureksi arvoitukseksi.
Vapaavuori ja TEM lähinnä antavat TVO:lle mahdollsiuuden vetäytyä hankkeesta, joka toteutuu joskus. 2010 ollut kiire periaatepäätökselle on edelleen ihmetyksen aihe.
Arevalle hankkeen viivästyminen ei enää paljoa lisää tappioita, joten heillä ei liene kiirettä saada voimalaa valmiiksi.
Fennovoima taas oli Kepun hanke, ilmeisesti Sipilä on luvannut tukea hallitusta loppukauden. Tosin hankkeen pelastanee enää vain sopiva EU-passin omaava oligarkki, jonka avulla rahoitus saadaan näyttäämään eurooppalaiselta.
Demartit odottavat työpaikkoja. Nehän toki saadaan niin Valko-Venäläisille kuin Itä-Ukarainalaislle, jotka Rosatomin voimalan tekevät sopivalla palkalla. OL3 tuki mukavasti puolalaisten työllisyyttä.
Jos ajat olisivat toiset, Rosatomilla olisi yksi parhaista voimaloista. 17 toimitettua rekatoria. Tavoitteena saada avattua vientimarkkinat länteen, jos joku arvostettu viranomainen antaa voimallalle hyväksyntänsä.
Jos OL3 olisi toiminnassa, energiaomavaraisuus näyttäisi aivan erilaiselta.
Fortumin rahat ovat kiinni Venäjän voimalaitosten ja sähköverkon uudistamisessa. Hekin omistavat osan OL3:sta. Loviisan uudisrakentamisen aika on 2020-luvulla, joka on poliittisesti todella kaukana.
Enää odotamme miten Venäjä vastaa pakotteillaan Suomelle. Saako Finnair ainoana EU yhtiönä jatkaa Siperian lentojaan? Kelpaako Valion laktoositon? Sitten tiedämme ainakin Kokoomuksen isänmaallisuuden hinnan.
Ei. Käyttämätöntä polttoainetta ei nyt kannata sentään syödä, mutta se on sen verran vakaata kamaa, että polttoainenippu voi olla ilman säteilysuojaa samassa tilassa, missä ihmiset kulkevat. Vasta kun neutronit tuottavat fissiota, alkaa tapahtua, ja se tapahtuu vasta siellä reaktorisydämessä. Käytetty polttoaine on sitten hyvin radioaktiivista senkin jälkeen, kun se on otettu reaktorista pois.
Muutama pointti eri aiheisiin.
1. Turve ojitetulta, turpeennoston jälkeen metsitettävältä suolta ei ole kivihiiltä pahempi hiilidioksidin lähde, vaan ojitetun suon metaanipäästöjen ja metsityksen nieluvaikutuksen vuoksi hieman kivihiiltä parempi, jossain öljyn ja maakaasun tasolla.
2. Nykyiselläänkin ydinsähkön tuotanto ei edellytä isoja kaivoksia, eikä loppusijoitukseen liity ratkaisemattomia ongelmia. Suuremmat kaivokset tarvitaan tuulivoimaloiden materiaaleja varten.
Mutta neljännen sukupolven ydinvoima on vielä moninkertaisesti parempi sekä polttoainekierron alku- että loppupään kannalta. Uraania (tai toriumia) tarvitaan paljon vähemmän ja se voidaan jälleenkäsitellä niin, että jätettä tulee paljon vähemmän. Uraani ei ole uusiutuva, mutta sitä riittäisi hyvin nykyisilläkin reaktoreilla ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ennen kuin meillä on parempaa tekniikkaa joskus vuosisadan lopulla. Hyötöreaktoreilla riittää vielä paremmin.
Järkevintä olisi tosiaan valmistaa sarjatuotantona pienehköjä modulaarisia voimaloita, jotka sitten kuljetettaisiin tehtaalta proomuilla sinne, missä sähköä tarvitaan, muutaman kilometrin päähän rannikosta. Tämä jättivoimaloiden rakentaminen johtuu tosiaan tuosta sääntelystä, josta on kiittäminen vihreitä ja muita ydinvoiman ja stabiilin ilmaston vastustajia. Sarjatuotantovoimalat olisivat siinäkin mielessä parempia, että ne tarvitsisi ikään kuin vain kerran tyyppihyväksyä, kun joka voimala on periaatteessa samanlainen.
3. Venäjä / Rosatom voisi tosiaan laitostoimittajana käyttää asemaansa ulkopolitiikan välineenä. Sitten kun laitos on jo käynnistetty, se kai on lähinnä Suomi, joka voi kiristää Venäjää ilmoittamalla, että jos ryppyilette, me ei tulouteta teille voimalan tuloja.
4. Ydinlämpölaitos maan alla Sipoonkorvessa ja/tai Isosaaressa olisi mainio ratkaisu pk-seudun kaukolämpöön.
Tässä hieman lisätietoja.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/ydinvoima-vihertyy-neljannen-sukupolven-voimaloista-toivotaan-ilmastonmuutoksen-pysayttajaa/?shared=48948–50e196fe-999
On surullista, että vaikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi olemassa edullinen, turvallinen ja kaikin tavoin lähes haitaton riittävän ison mittakaavan teknologinen ratkaisu, sitä ei oteta käyttöön. Jälkipolvi tulee kovin sanoin tuomitsemaan ne, jotka ydinvoimaa tällä kriittisellä ajanjaksolla vastustivat.
Pitää huomauttaa että ilmaston lämpeneminen on suuruusluokaltaan monta kertaluokkaa vakavampi ilmiö kuin mahdolliset ydinonnettomuudet, uraanin louhinnan haitat tai jopa ydinjätteen varastoinnin epäonnistuminen.
Osoittaa suhteellisuudentajun puutetta meiltä vihreiltä, ettemme pysty laittamaan riskejä tärkeysjärjestykseen.
Tarvittaessa muuten pärjätään ilman venäläistä ydinvoimaakin, toki se jotain maksaisi ja ikävä puoli on että sitten poltettaisiin enemmän hiiltä. Se että ydinvoimala hankitaan Venäjältä ei johdu mistään välttämättömyyksistä.
(En oikeasti osaa nähdä noiden välillä eroa. Kumpikin on jonkinasteista energiariippuvuutta Venäjältä. Sähkön ja maakaasun tuonnissa tuonnin lopettamisella on nopeammin vaikutuksia kuin ydinvoimalan osalta.)
Minä olen kyllä lukenut ihan päinvastaista: koska Ruotsissa on jo kauan sitten tehty päätös luopua ydinvoimasta, on siellä ollut jo pitkään vaikeuksia saada alalle pätevää työvoimaa.
Nyt puhuu Soininvaara kerrankin asiaa. Piruja seinille maalailematta tulee mieleen pari juttua. Niin ohjukset, kuin ydinvoimalat tulee hankkia sieltä, missä ei ole 1. poliittisia, 2. taloudellisia, 3. sotilaallisia intohimoja estää niiden toiminta. Kun niistä kuitenkin on maksettu vähintään käypäset käteen, oletusarvon pitäisi olla, että ne myös toimii kun tarvis vaatii. Myös ne ohjukset. Ilman sitä “oma kone”-tunnistetta.
Olkiluodon kokoisesta voimalasta tulee sitä vaarallista jätettä parikymmentä kuutiometriä vuodessa. Kaikki maailmassa tuotettu jäte mahtuisi parille jalkapallostadionille. Pointti on se, että muutama ydinvoimala lisää ei tee ongelmasta käytännössä lainkaan pahempaa.
Voi olla, että käy niinkuin Vihreät haluavat ja kumpaakaan tarjolla ollutta uutta reaktoria ei rakenneta.
YLE:
“Teknillisen fysiikan professori Peter Lund pitää yllättävänä, että Olkiluoto 4:n rakentamislupa ei ole saamassa lisäaikaa. Lund pitää myös Fennovoiman ydinvoimalahankkeen toteutumista epätodennäköisenä.”
http://yle.fi/uutiset/professori_uskoo_molempien_ydinvoimalahankkeiden_kaatuvan/7473885?ref=leiki-uu
Oletetaan että on jouluaatto klo 13 ja pakkasta ‑30 astetta. Kinkut on uunissa ja saunat lämpeämässä.
Venäjä pudottaa sähköntuonnin nollaan.
Miten käy joulunvieton? Kykeneekö Suomi korvaamaan varavoimalla Venäjän tuonnin kokonaan? Jos kykenee, niin kuinka monta vuorokautta?
Joo. Ainahan sitä oppii jotain uutta. “Long before all possible fission has taken place, the buildup of long-lived neutron absorbing fission byproducts impedes the chain reaction” (Wikipedia).
Mutta miksi näitä sivutuotteita ei synny varastossa?
Syntyy, mutta siis hyvin hitaasti. Ja kun ne ovat varsin lyhytikäisiä suhteessa uraaniin, niiden määrä pysyy koko ajan pienenä.
Jos vihreät nyt taas kerran suostuu toimimaan kokoomuksen pelinappulana ja jättää hallituksen, niin tuskinpa seuraavissa vaaleissa enää äänestän vihreitä ja tiedän monia, jotka ajattelevat samalla tavalla.
Ei kannata vetää suoria johtopäätöksiä kannatusluvuista edellisen ydinvoimapäätöksen jälkeen, sillä tilanne on nyt kokonaan toinen. Kokoomus haluaa päästä vihreistä eroon ja on keksinyt virittää tämän näppärän miinan. Jos vihreät typeryyksissään siihen astuvat, eivät äänestäjät kiitä, vaan hylkäävät.
On monia hyviä syitä, miksi vihreiden pitäisi pysyä hallituksessa. Jos vapautatte ympäristöministerin paikan kokoomukselle (kuvitelkaa pahin visio: Lasse Männistö ympäristöministerinä), saa kokoomus kyllä vaaleissa kiitosta ympäristötuhojen asialla olevilta, mutta mitä tapahtuisi meidän ympäristömyönteisten äänille? Tuskinpa tukisimme vihreitä, jotka hallituksesta lähdöllään olisivat käytännössä aiheuttaneet tilanteen.
Jos kannatuksella on teille yhtään väliä, niin lopettakaa se kokoomuksen pillin mukaan toimiminen ja pysykää hallituksessa. Fennovoiman hankkeesta pystytte kyllä revittelemään sieltäkin käsin.
Soininvaaran kannattaisi muistella historiaa. Suomessa on neljä ydinlaitosta toiminnassa ja viides rakenteilla noin 10 vuotta. Näistä on 2 venäläistä ja 3 lännestä ostettua. Ja mitkä ovat kokemukset?
Venäläiset ydinlaitokset ovat toimineet moitteetta. Länsimaiset ovat toimineet kohtuullisesti ja rakenteilla n. 10 vuotta ollut on täysi fiasko. vaikuttaa siltä, että Länessä on unohdettu ydinteknillisen rakentamisen käytännöt.
Mitä kokemusten perusteella voidaan päätellä toimittajien kyvyistä? Jokainen tehköön itse johtopäätökset.
Kokonaan toinen juttu on politiikka.
Olisi ehkä parempi, jos ydinlaitoksen toimittaisi joku muu, kuin venäläinen yhtiö. On kuitenkin parempi, että suomalainen yhtiö hallitsee voimalaa, kuin se, että vastaava energia ostetaan Venäjältä. Suomalaisten hallinnoima ydinlaitos on suomalainen ja oikealla varautumisella, vain Suomi voi estää laitoksen toiminnan.
Epävarmuus Venäjää kohtaa saattaa olla aiheellista laitoksen toimittamisen aikana. Tällöin Venäjän päätökset saattavat aiheuttaa häiriötä. Näihin on laitosta tilattaessa varauduttava maksuaikataulussa. Pääosa hinnasta maksetaan vasta laitoksen ollessa täydessä toiminnassa.
Muista, että Venäjän ydinteknologiavirasto (Rosatom) tulee myös omistajaksi Mankalatyyppiseen voimalaan, jolloin se tulee myös Suomen sähkömarkkinoille 480 MW:n panoksella. Jos halutaan lisätä riippumattomuutta Venäjän energiantarjonnasta, tämä nyt ainakin on Venäjän hallituksen määrättävissä olevaa kapasiteettia, jota ei ole pakko antaa suomalaisten käyttöön. Tässä on monia potentiaalisia kiistainaiheita. Jos voimala haluaa myydä sähkönsä Venäjälle, voi tulla kinaa siirtokapasiteetista. Jos STUK esittää samanlaisia kalliita turvallisuusvaatimuksia, joita se on esittänyt Loviisan voimaloille, voi olla vaikea saada maksajaa Venäjältä, kun on kysymys turvallisuudesta Suomessa ja niin edelleen.
Varastossa tapahtuva luonnollinen vanheneminen ja ydinreaktorissa tapahtuva ketjureaktio kulkevat eri reittiä. Ketjureaktioon tarvitaan n.s. hitaita neutroneja, joita saadaan aikaan pistämällä uraanisauvojen välille sopivaa hidastinta.
Jos nyt sattuisin saamaan myytäväksi nipun käyttämättömiä Rosatomin polttoainesauvoja, en nyt varastoisi nippua ainakaan vedessä.
Minä kuulisin mielelläni esimerkin jostain ihmisen toiminnan muodosta, jolle on tehty “aukoton tuhansia vuosia eteenpäin” yltävä riskiarviointi. Voit aloittaa vaikkapa jostain vapaasti valitsemastasi energiantuotantomuodosta.
Kallion sisään haudattavalle ydinjätteelle tuollainen on sentään jotenkin mahdollista tehdä, koska kyse on lähes pelkästään teknisestä kysymyksestä. Melkein kaikkiin muihin asioihin liittyy ihmisen toimintaa, jota emme pysty ennustamaan edes sataa saati tuhatta vuotta eteenpäin.
Joka tapauksessa siis jos tuollainen “aukoton tuhansia vuosia eteenpäin” yltävä riskiarviointi vaaditaan yhdeltä ihmisen toiminnan muodolta (ydinvoiman käyttö) ennen kuin siihen saa ryhtyä, niin onko jokin syy, miksei vastaavaa vaadita kaikelta muultakin toiminnaltakin (ml. se, ettei tehdä yhtään mitään)?
Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei siellä varastossa ole ketjureaktio käynnissä. Kuten nimikin (fission byproduct) kertoo, niitä syntyy vasta, kun polttoaine pannaan reaktoriin fissioitumaan.
Tuossa wikipedian tekstissä viitataan siihen, että kaikkea polttoaineessa olevaa U235:ä ei ole mahdollista saada fissioitumaan, koska polttoaineeseen syntyy noita reaktiomyrkkyjä (=aineita, jotka absorboivat neutroneja, joita tarvittaisiin ketjureaktion ylläpitoon). Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että reaktorista otettu käytetty ydinpolttoaine sisältää vielä reilusti fissioitavaa materiaalia (U235:n lisäksi sinne on syntynyt plutoniumia). Tämä voidaan saada uudelleen hyötykäyttöön jälleenkäsittelyllä. Samoin on mahdollista rakentaa hyötöreaktori, joka tuottaa tarvitsemansa plutoniumin polttoaineessa olevasta U238:sta.
Niin minäkin. Onko millään muulla energiamuodolla vastaava aikajännettä kuin ydinvoimalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö (ilmastonmuutos) jätetään pois?
Muusta ihmisen toiminnasta esim. kaikki ne toimet, jotka saavat aikaan luonnon biodiversiteetin vähenemistä, ovat ilman muuta sellaisia. Globaalisesti siihenkin on kyllä herätty, mutta arvoitus on julistusten toteutuminen käytännössä jne.
Jos lyhyessä ajassa (noin 10 v) on jo eteemme tullut sellaisia asioita, joita ei voinut aikaisemmin edes kuvitella ja jos lähtökohdaksi otetaan ilmasto-olojen muuttuminen epävakaaksi, ihmettelen kuka ylipäätänsä kykenee tekemään ydinvoimaloihin liittyvän riskiarvioinnin. Samoin puheet “uuden sukupolvien ydinvoimasta” tuntuvat toistuvan sopivasti ihmeratkaisuina.
Ehkä tuo “aukoton tuhansia vuosia eteenpäin yltävä riskiarviointi” ‑lauseeni oli hiukan kyyninen vastine sille, että ydinvoimasta yhä puhutaan ilman jäteongelmaa ja että politiikassa muutenkin “ajetaan lyhyillä ajovaloilla”, tulevat sukupolvet kun eivät ole äänestämässä.
Riskinarvioinnin lisäksi itseäni siis epäilyttää myös, miksi sijoittaa näin ison mittakaavan hankkeisiin. Mutta ehkä vika on siinä, että en usko — Soininvaaraa siteeraten — “sydämestäni ydinvoiman siunauksellisuuteen” 🙂 Ja että pidän uusiutuvia energiantuotantomuotoja ainoana kestävänä ratkaisuna, on se sitten mieluinen ajatus tai ei.
Reaktiomyrkkyjä syntyy eri suhteissa silloin kun reaktori on kriittinen (eli ketjureaktio on käynnissä) kuin spontaanissa hajoamisessa.
Yksinkertaistaen voidaan esittää asia näin: Spontaanissa hajoamisessa syntyy neutroni siellä, neutroni täällä. U‑235 on alfa-aktiivista, puoliintumisaika on satoja miljoonia vuosia, joten neutroneja syntyy todella todella vähän. Siksi se polttoaineen hidas hajoaminen tuottaa kiltisti suunnilleen vain niitä aineita joita nämä atomit yksinään hajoteessan tuottavat.
Ydinreaktorissa sensijaan pyritään luomaan kriittinen tilanne. Nimittäin, U235:llä on sellainen ominaisuus että *jos* siihen törmää sopivasti neutroni (joita normaalissa hajoamisissa syntyy hyvin vähän), niin se halkeaa kahtia — periaatteessa bariumin ja kryptonin tietyiksi isotoopeiksi — ja prosessissa syntyy noin kolme uutta neutronia. Jos nämä törmäävät uusiin ytimiin, niin syntyy taas uusia halkeamisia jne jne. Kriittisessä tilassa näitä reaktioita syntyy paljon.
Näiden reaktioiden tuotteena syntyvistä aineista jotkut ovat sellaisia, että ne “syövät” ylimääräisiä neutroneita, estäen näin ketjureaktion jatkumisen. Niitä syntyy sen verran hitaasti, että polttoainesauvoja ei tarvitse koko ajan vaihtaa, mutta siinä vaiheeessa kun täytyy, niin sitä fissiiliä materiaalia on vielä suurin osa — melkein kaikki! — tallella. Nykyisellään sen erotteleminen on kallista, koska nämä sivutuotteet ovat myrkyllisiä ja ne polttoainesauvat hyvin radioaktiivisia.
On kuitenkin toisenlaisia reaktorityyppejä. Esimerkiksi LFTR-tyyppiset reaktorit voivat teoriassa tiettyyn rajaan asti ottaa niitä isotooppeja joita nykyiset reaktorit tuottavat “jätteinä”, ja ne reagoivat reaktorissa muodostaen nopeammin hajoavia isotooppeja, joiden hajoamisketjun päässä puolestaan on vaarattomampia aineita. Jos tällaisia reaktoreita tulee enemmän markkinoille, niin “loppu“sijoitusonkalot kannattaa kaivaa auki ja alkaa polttaa niitä “jätteitä”, niissä kun on vielä moninverroin energiaa saatavilla verrattuna siihen ekaan kierrokseen.
Koska ihmiskunnan energiannälkä näyttäisi kasvavan syödessä, minusta on hullunkurista yksinkertaisesti olettaa, että 1000 vuoden päästä, tai edes 45 vuoden päästä tälle energiapitoiselle “jätteelle” ei olisi valtavaa kysyntää. Minusta se näyttää pikemminkin todennäköiseltä.
Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa? Voimala nyt kuitenkin on kiinni suomalaisesssa, ei venäläisessä sähköverkossa. Miten sitä sähköä myisi jollekin muulle kuin suomalaiselle (tai korkeintaan pohjoismaalaiselle, koska Pohjoismaiden verkot ovat yhdistettyjä) toimijalle?
Onko tämä edes Suomen lakien mukaan mahdollista? Eli, voiko joku esim. TVO:n osakkaista myydä osuutensa sähköä minnepäin maailmaa huvittaa? Eikö tähän vaikuta se, miten verkot ovat yhteydessä toisiinsa?
Eh? Eiväthän omistajat yleensä ole muutenkaan kiinnostuneita maksamaan lisäturvallisuudesta, jota eivät katso tarvitsevansa voimalan pyörittämiseen. Mitä sitten? Niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin firmat joutuvat Suomessa toimiessaan noudattamaan Suomen lakeja ja yksi niistä on se, että ydinvoimaloiden pitää noudattaa niille määrättyjä turvallisuusmääräyksiä. Jos eivät noudata, niin sitten eivät saa olla päällä. En ymmärrä, mikä tässä nyt on erityisesti se ongelma verrattuna suomalaisten kapitalistien (tai kenen tahansa muun) ómistamiin voimalaitoksiin verrattuna.
Suomessa pitää noudattaa Suomen lakeja ja Ukrainassa Ukrainan lakeja. Very simple
No, mistä me sen tiedämme? Kuten kirjoitin, suurin epävarmuustekijä puhuttaessa tuhansista vuosista, on ihmisen toiminta. Miten pystymme tekemään riskiarvion minkään energiamuodon noin kauas tulevaisuuteen yltävien vaikutusten suhteen, kun emme tunne ihmisen toimintaa sinä aikana.
Ja miksi olet jättämässä ilmastomuutoksen pois, kun sen kohdalla kuitenkin puhutaan ihan eri tason vaikutuksista kuin ydinvoiman kohdalla?
Toistan vielä kysymykseni, kun et siihen tunnu suostuvan vastaamaan: Miten kukaan pystyy tekemään mihinkään ihmisen toimintaan (ml. sen, ettemme tee mitään) liittyvän tuhansia vuosia eteenpäin yltävän riskiarvioinnin? Jos ei mitenkään, niin miksi juuri ydinvoimaa pitäisi kohdella jotenkin eri tavoin sillä perusteella, ettei se pysty tuota tekemään?
Kuka puhuu? Nimiä kiitos. Ydinvoima on yksi niistä harvoista energiantuotantomuodoista, jossa jäteongelmasta oikeasti huolehditaan kestävällä tavoin. Mikä muu energiamuoto varautuu hoitamaan jäteonglemastaan, ml. sen rahoitus, jo tuotantoaikana? Ei ainakaan yksikään fossiilisista, jotka ovat ainoat realistiset vaihtoehdot ydinvoimalle.
Ehkäpä tällaisia asioita kannattaisi ennemminkin pohtia järjellä sydämen sijaan.
Miksi luulet, että kyse olisi jostain mielipiteestä? Eivät uusiutuvat muutu kestäväksi energiamuodoksi sillä, että alamme pitää niitä mieluisina.
Oletko muuten tehnyt tuhansia vuosia eteenpäin yltävän riskianalyysin tuon kannattamasi vaihtoehdon suhteen? Jos et, niin mikset pelkää sen aiheuttamia haittoja tulevaisuuden sukupolville?
Jottei syntyisi väärinkäsityksiä tärkeässä asiassa, tarkennan kommenttiani, jossa ajattelin tavallista kaupallista ydinvoimalauraania. Siinä pääosa on U238 ja vain muutamia prosentteja U235.
Suurin osa ydinvoimaloiden energiatuotannosta on peräisin nimenomaan U238:n hajomisesta. Se tuotanto ei kuitenkaan pysy yllä ilman neutronilähdettä, joka on U235, — ja ilman noiden neutronien hidastusta. Liian nopeat neutronit hujahtavat U238-ytimien läpi ilman seurauksia.
Isoja määriä U235 ja muita “fissible” materiaaleja en säilyttäisi edes kuivassa varastossa.
Vastasitkin siis itse kysymykseesi!
Suurin osa käyttämästämme energiasta tulee fossiilisista lähteistä, paljon enemmän kuin ydinvoimalla.
Tässä on jokin kummallinen taika.
Ydinsäteily on erityisen pahaa, koska se on näkymätöntä, eikä sen terveysvaikutuksia tunneta tarkasti. Tiedetään, että suurissa määrissä se on monella tavalla vaarallista. Polttovoimaloiden piipuista lähtevät päästöt eivät yhtä pahoja, vaikka niiden terveysvaikutuksia ei tunneta tarkasti. Tiedetään, että suurissa määrissä ne ovat monella tavalla vaarallisia, ja että niiden vuoksi menetetään paljon terveitä elinvuosia.
Ydinjätteen sijoittaminen on erityisen pahaa, koska ei tiedetä tarkasti, kuinka hyvin jäte pysyy varastoituneena seuraavat satatuhatta vuotta (joskin asiantuntijakonsesus pitää riskejä pieninä ja paikallisina). Hiiidioksidin varastoiminen ilmakehään ei ole yhtä paha, vaikka on varsin vahvoja epäilyksiä siitä, että se johtaa meidät todella pahaan globaaliin pinteeseen tulevina vuosisatoina.
Ymmärrän näkymättömän ja vaikeasti ymmärrettävän asian pelon, se on luonnollista. Mutta miksi yksi näkymätön ja vaikeasti ymmärrettävä on kovin pelottava, kun toista taas jatkuvasti yritetään pitää kovin vähän pelottavana?
Ja miksi on niin vaikea tunnustaa sitä, että ei ole olemassa sellaista kirkkaanvihreää ratkaisua, jolla voimme jatkaa nykyistä elämäntapaamme ja vain korvata fossiilisen sillä maagisella ratkaisulla?
Pidän sitä kyllä jo outona, jos joku haluaa ydinvoimalan. Mutta juuri vaihtoehdon (fossiiliset) huonouden vuoksi sen kategorinen poissulkeminen tekemättä vaihtoehtovertailua on huono asia. Se on sitten loistava tilanne, jos löytyy ulospääsytie ilman ydinvoimaa ja ilman fossiilisia.
(Ydinaseet voisivat olla pätevä argumentti ydinvoimaa vastaan, jos niiden olemassaolo riippuisi ydinvoimasta. Näin ei kuitenkaan ole.)
Myöhäinen vastaus, mutta maakaasun kohdalla tarkoitan siis jotain häiriötä joka ei ole vuosikymmeniä. Ylipäänsä polttovoimaloissa on se ero, että polttoaineilla on globaalit markkinat ja että polttoaineita voi varastoida, eli ihan puhtaasti huoltovarmuuden kannalta ne ovat nähdäkseni paras vaihtoehto. Ongelmat niissä on muut.
Huoltovarmuuden kannalta kivihiilivoimala on paras. Polttoaine on tiivistä, sitä saadaan monesta lähteeestä, ja sitä voidaan varastoida suuria määriä kohtuullisen helposti. Kaasun laajamittainen varastointi ei ole helppoa meikäläisellä geologialla, mutta kaasuvoimalat toimivat tarvittaessa helposti varastoitavalla (joskin kalliilla) öljyllä.
En kuitenkaan ymmärrä tuota huoltovarmuusongelmaa ydinvoimalankaan osalta. Jos ostamme ydinvoimalan Venäjältä, meidän on suhteellisen helppo varastoida muutaman vuoden tarpeet varaosia ja polttoainetta, jos niin halutaan, joten vain erittäin pitkäkestoisessa kriisissä ongelmia tulee — ja silloin se maakaasuhana on ollut kiinni jo vuosia.
Olemme jo nyt niin riippuvaisia venäläisestä energiasta, ettei yksi ydinvoimala olennaisesti muuta asetelmaa. Tämä lausunto ei kutienkaan tarkoita, ettenkö ymmärtäisi venäläisen voimalan tällä hetkellä tehtävään hankintapäätökseen liittyvää poliittista ongelmaa.