Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki

Kuvitelka­amme, että Suomes­sa vuokrav­il­je­ly olisi maanvil­je­lyn pää­muo­to. Vil­jeli­jät eivät omis­taisi pel­to­jaan, vaan niiden omis­tus olisi kasaan­tunut koroil­la elävälle ylälu­okalle, joka käyt­täisi vuokrat­u­lot iloiseen elämään maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa. Pel­to­jen vuokra määräy­ty­isi markki­noil­la ja vuokra­sopimuk­set oli­si­vat lyhy­itä niin, että vuokraa voidaan tark­istaa olo­suhtei­ta vas­taaviksi nopeasti. Suun­nilleen näin oli­vat asi­at 1800-luvul­la Bri­tan­ni­as­sa ja Ranskassa.

Vil­jeli­jöi­den ansio­ta­so on huono, kos­ka pel­to­jen vuokrat ovat korkeat. Tukeak­seen vil­jeli­jöi­den ansio­ta­soa hal­li­tus korot­taa maat­alous­tukea. Vil­jelystä tulee kan­nat­tavam­paa, pel­toalas­ta halu­tumpaa ja omis­ta­jat tietysti nos­ta­vat vuokria. Lyhyessä ajas­sa koko maat­aloustuen koro­tus on val­unut pel­lon vuokri­in. Maanvil­jeli­jät ovat yhtä köy­hiä kuin ennenkin, mut­ta maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa suo­ma­laiset maan­omis­ta­jat iloitsisivat.

Näis­sä olois­sa maat­alous­tukea ei nos­tet­taisi, kun jokainen ymmärtäisi pienen pohdin­nan jäl­keen, että maat­alous­tu­ki on tukea pel­lon omis­ta­jalle eikä sen vil­jeli­jälle. Ricar­don maan­vuokralain oppimi­nen olisi pakol­lista lukiossa.

Miten tämä muut­tuu, kun 1800-luvun Euroopas­ta 2000-luvun Suomeen, jos­sa ei ole suur­ta jouti­las­ta maataomis­tavaa luokkaa, vaan vil­jeli­jät omis­ta­vat pel­ton­sa suurim­mal­ta osalta itse?

Suomes­sa pel­toalas­ta noin 30 % on vuo­rat­tua ja lop­ut vil­jeli­jän itsen­sä omis­ta­maa. Tuon 30 pros­entin osalta hyö­ty maat­aloustuen koro­tuk­ses­ta menee kokon­aisu­udessaan pel­lon omis­ta­jan hyväk­si. Jos hehtaar­itu­ki nousee tai las­kee 10 eurol­la hehtaar­il­ta, pel­lon vuokrat nou­se­vat tai laske­vat pienen siir­tymäalan jäl­keen 10 eurol­la hehtaar­il­ta. Tämä kos­kee siis tuen koro­tus­ta ja alen­tamista. Maat­aloustues­ta voi vil­jeli­jälle itselleenkin jäädä jotain, kos­ka kokon­aan ilman maat­alous­tukea vil­je­ly ei kan­nat­taisi lainkaan ja pel­lon arvo olisi nol­la. Sik­si pin­ta-alat­uen ehtona on, että pel­toa ainakin ollaan vijelevinään.

Maat­alous­tu­ki on kasvi­tiloil­la vil­jeltävästä kasvista riip­puen 526 – 676 €/hehtaari. Pel­lon vuokra on suun­nilleen samaa tasoa, eli tuki menee kokon­aisu­udessaan vuokraa­jalle. Pohjoisem­pana vuokra on alem­pi, eli vil­jeli­jälle jää itselleenkin maat­aloustues­ta jotain.

Entä se 70 %? Suomes­sa vil­jeli­jät joutu­vat osta­maan pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sis­ar­il­taan. Maat­alous­tu­ki on siis tukea kaupunkei­hin muut­taneille maat­alous­maan per­i­jöille ja vil­je­lyn lopet­taneille naa­pureille. Per­hekoon pienen­tyessä tämä tietysti vähän vähe­nee, mut­ta suurin osa nyt vil­jel­ly­istä pel­loista on vai­h­tanut omis­ta­jaa Suomen EU-jäsenyy­den aikana. Korkeas­ta tues­ta ovat hyö­tyneet myyjät, pel­lon osta­jalle maat­alous­tu­ki on ollut hyödytön. Sille, joka on saanut tilan kokon­aan per­in­tönä, maat­alous­tu­ki pitää yllä korkeaa elin­ta­soa, mut­ta tulot ovat pääosin pääo­mat­u­loa ja pääo­mat­u­lona niitä myös verote­taan. (Tämä on hyvä ymmärtää, kun ihme­tel­lään, mik­si maat­alous­pitäjis­sä kun­nan vero­tu­lot ovat niin matalia.)

Viime viikol­la Yle uuti­soi, että pel­tomaan myyn­ti- ja vuokrahin­nat ovat nousseet rajusti. Sadan hehtaarin pel­toala mak­saa Varsi­nais-Suomes­sa jo yli miljoona euroa. Jotain on maat­aloustuen tasos­sa vikana, kun jopa tääl­lä raukoil­la rajoil­la maat­alous­maas­ta kan­nat­taa mak­saa noin paljon. Sehän tarkoit­taa, että kun vil­jeli­jä vähen­tää vuo­den tulok­ses­ta maat­alous­raken­nusten ja ‑konei­den käyt­tö- ja pääo­ma­menot sekä jonkin­laisen kor­vauk­sen oma­lle työlleen, edelleen kan­nat­taa mak­saa pel­losta tuol­laisia sum­mia. Vil­je­ly kan­nat­taisi vähem­mäl­läkin, mut­ta maat­alous­maan omis­t­a­mi­nen ei olisi yhtä kannattavaa.

Mainitsin tästä Twit­teris­sä. Juhana Var­ti­ainen vas­tasi, että jos pel­lon korkeaa hin­taa käytetään perus­teena nos­taa maat­alous­tukea, hän alkaa itkeä.

Näin korkea­ta maat­alous­tukea ei olisi alun perin tarvit­tu, mut­ta tuk­i­ta­so tekee maat­alouden riip­pu­vaisek­si tues­ta. Kun vil­jeli­jät ovat ensin investoi­neet käsit­tämät­tömiä sum­mia pel­toon, he jou­tu­isi­vat konkurssi­in, jos maat­aloustuen tasoa yllät­täen alen­net­taisi­in. Juhana Var­ti­aisen pelkoon on aihet­ta: en olisi yllät­tynyt, jos joku esit­täisin, että kos­ka pel­tomaa on noin kallista, pitää maat­alous­tukea korottaa.

Hyvä arvaus vil­jan hin­nan kehi­tyk­ses­tä on nou­se­va. Maa­pal­lon väk­iluku kas­vaa, Aasi­as­sa ale­taan syödä lihaa ja ostovoimaerot Euroopan ja Aasian välil­lä tasoit­tuvat. Se on hyvä syy alen­taa hehtaar­itukia vil­jan hin­nan nousun tahdis­sa koko Euroopassa.

58 vastausta artikkeliin “Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki”

    1. Var­maan pitää kir­joit­taa osaum­nisen tuista erik­seen. Kyl­lä, kun tue­taan kaikkien asum­ista, tuki menee hukkaan. Asum­istuel­la voidaan suosia jotain ryh­mää, vaikka­pa Helsinki­in tule­via opiske­li­joi­ta, mnut­ta ei kaikkia. Tässä mielessä asum­istuen pääosxa, omis­tusasumisen vero­tu­ki, on aivan jär­jetön tuen muoto.

  1. Point­ti se, että jos halu­amme tehdä paikan suh­teen vas­ta­syk­listä poli­ti­ikkaa, ratkaista­va ongel­ma ei ole pel­tomaan hin­nan nousu, vaan tont­ti­maan hin­nan nousu kasvukeskuk­sis­sa. Nykyisel­lä tukipoli­ti­ikalla kuorrutettuna. 

    Alueel­liset kysymyk­set on nos­tet­ta­va tosimielessä tarkastelu­un, sil­lä hajautumisen/keskittymisen aste yhteiskun­nas­sa vaikut­taa lop­ul­ta aivan kaik­keen. Maat­alous­tukea voi pitää alue­poli­ti­ikkana tai elinkei­nop­o­li­ti­ikkana, näkökul­mas­ta riip­puu paljon. Mut­ta aivan samoin asum­is­tukea voi pitää alue­poli­ti­ikkana tai elinkeinopolitiikkana.

    Tämä keskustelu ei ole vielä oikein alkanut.

  2. Vuokrapel­lon osu­us on kas­vanut nopeasti, onko 30 % vähän?
    EU-tukioikeus vahvis­te­taan pysyvästi sille vil­jeli­jälle, jol­la on nyt voimas­saol­e­va vuokra­sopimus pel­toon. Tämä speku­laa­tio on nos­tanut hin­taa. Tukioikeu­den voi siirtää myöhem­min toiselle pel­lolle (jol­la ei ole tukioikeut­ta), jos vuokra­sopimus­ta ei jatketa.

    Oman kier­teen­sa asetel­maan tuo kasv­invil­je­lytilo­jen ja eläin­tilo­jen eri­lainen käsit­te­ly. Eläin­tilo­jen tutk­i­ta­so ja vuokran­mak­sukyky on parem­pi ja toisaal­ta lisäalaa tarvi­taan lan­nan­levi­tysalak­si ehdot­tomasti, jos halu­aa saa­da luvan eläin­määrän lisäämiseen.

    Maat­aloudessa on käyn­nis­sä raju pudo­tus­peli. Tuet tule­vat hehtaarei­den kaut­ta ja hehtaare­i­ta pitää olla paljon. Investoin­ti­laskelmia luke­va ei laajenna.

    EU-maat­aloustues­sa on pohjim­mil­taan ongel­mana lähtöko­h­ta: Ran­skas­sa sato­ta­so on kaksinker­tainen Suomeen ver­rat­tuna, joten EU-logi­ikan mukaan ran­skalaiselle pel­to­he­htaar­ille kuu­luu mak­saa kaksinker­tainen hehtaariko­htainen tuki Suomeen ver­rat­tuna. Yritä siinä sit­ten kil­pail­la samoil­la markkinoilla.

  3. Kir­joi­ta asum­istues­ta erikseen.

    Siinä kir­joituk­ses­sa kan­nat­taa huomioi­da uud­is­tuotan­non kalleus, joka on ainakin suo­raan asumisen tuista riip­puma­ton­ta. Siis asum­is­tukien pois­t­a­mi­nen lask­isi vuokria ja käytet­ty­jen asun­to­jen hin­to­ja mut­tei uud­is­tuotan­non kus­tan­nuk­sia, jot­ka tänä päivänä ovat sil­lä tasol­la, että vapaara­hoit­teinen kulut­ta­jalle markki­noita­va uud­is­tuotan­to on käytän­nössä pysähtynyt.

    Mitä suurem­mak­si van­ho­jen asun­to­jen ja uud­is­tuotan­non väli­nen hin­taero kas­vaa, sitä varmem­min uud­is­tuotan­to ei lähde käyn­ti­in. Mitä kauem­min uud­is­tuotan­to matelee, sitä suurem­pi määrä suo­ma­laisia raken­nusam­mat­ti­laisia pois­tuu pysyvästi työvoimasta.

    Olisiko vih­doinkin kus­tan­nuk­sia aiheut­tavien kaavavaa­timusten ja sään­nösten sekä val­i­tus­pros­essien perus­teelli­nen perkaami­nen ajankohtaista?

  4. “Entä se 70 %? Suomes­sa vil­jeli­jät joutu­vat osta­maan pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sisariltaan.”

    Pitää paikkansa, mut­ta kai ne vil­jeli­jätkin perivät jonkun osu­u­den pel­lois­taan? Jos per­i­jöitä on kak­si, tarvit­see ostaa vain puo­let ja siitä omas­ta puo­likkaas­ta ei tarvitse paljoa per­in­tövero­ja mak­sel­la. Luul­tavasti joku vil­jeli­jöistä saat­taa olla myös talon ain­oa lap­si. Lisäk­si van­hem­mat saat­ta­vat tes­ta­men­ta­ta pel­lot jatkajalle.

    Eli vedät pikkuisen mutkia suorik­si tuos­sa per­in­töasi­as­sa kos­ka itse ainakin näin mutul­la veikkaisin, että aika suu­uri osa pel­loista pää­tyy suo­raan jatka­jalle kos­ka per­hekoko on nyky­isin pieni ja tes­ta­men­titkin olemassa. 

    Noh, muuten olen täysin samaan mieltä siitä että maat­alous­tu­ki on täysin järjetöntä.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maan pitää kir­joit­taa osaum­nisen tuista erik­seen. Kyl­lä, kun tue­taan kaikkien asum­ista, tuki menee hukkaan. Asum­istuel­la voidaan suosia jotain ryh­mää, vaikka­pa Helsinki­in tule­via opiske­li­joi­ta, mnut­ta ei kaikkia. Tässä mielessä asum­istuen pääosxa, omis­tusasumisen vero­tu­ki, on aivan jär­jetön tuen muoto.

    Tämä on taval­laan tot­ta. Taval­lan ei. On hvyin viakea löytää omis­tusasemisen vero­tus­ta, joka olisi smalal riitäävn tuott­va ekä johtai­sis kohtu­ut­to­muuk­si­in. Asun kak­sios­sa Kirkkon­u­memn heikkilässä ja min­u­la on puis­to edessäni. Mikä on sen arvo asumiselleni.

    Voisiko joku huvikseen laskea, mitä mak­saisi menetet­ty­inä vero­tu­loina vuokra-asun­to­jen tuo­ton tekem­i­nen vero­tuk­ses­ta vapaak­si? Täl­löin luon­nol­lis­es­ti han­k­in­ta­lainan korkoku­lut, vastike jne. eivät olosi vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisia meno­er­iä. — Hehtaari­arvio, ilman lain­o­jen korovähen­nyk­si on 720 Me, joka täy­tyy paika­ta esim. var­al­lisu­usverol­la tai kiin­teisöveroil­la tai … Korkovähen­nyk­set tiput­taisi­vat sum­man puoleen.

    On help­poa — eikä perus­tee­ton­ta sanoa- että se olisi tulon­si­ir­toa köy­hiltä rikkaille, mut­ta niin on myös nykyi­nen asumistukijärjestelmä.

    En väitä, että omis­t­a­mi­nen eri­tyis­es­ti jalostaisi ihmistä. Mut­ta tiet­tyä per­spek­ti­ivä se antaa. Olen huo­man­nut, että kiin­teistön­hoi­dos­sa 25 vuot­ta on pelkkä kvartaali.

  6. Pel­lon hin­nal­la on merk­i­tys­tä myös vaku­usar­vona. Nykyään investoin­nit maat­alouteen ovat suu­ru­us­lu­okaltaan sel­l­aisia, että mon­et joutu­vat osta­maan val­tion takauk­sen lain­oilleen (jos onnis­tu­vat täyt­tämään kri­teer­it). Ja tääl­lä Poh­jan­maal­la 10000 euroa hehtaar­il­ta ei useinkaan riitä, kun maat­alouden raken­nemuu­tos tun­tuu keskit­tyvän län­tiseen ja eteläiseen Suomeen.

  7. Sylt­ty:
    “Entä se 70 %? Suomes­sa vil­jeli­jät joutu­vat osta­maan pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sisariltaan.”

    Pitää paikkansa, mut­ta kai ne vil­jeli­jätkin perivät jonkun osu­u­den pel­lois­taan? Jos per­i­jöitä on kak­si, tarvit­see ostaa vain puo­let ja siitä omas­ta puo­likkaas­ta ei tarvitse paljoa per­in­tövero­ja mak­sel­la. Luul­tavasti joku vil­jeli­jöistä saat­taa olla myös talon ain­oa lap­si. Lisäk­si van­hem­mat saat­ta­vat tes­ta­men­ta­ta pel­lot jatkajalle.

    Eli vedät pikkuisen mutkia suorik­si tuos­sa per­in­töasi­as­sa kos­ka itse ainakin näin mutul­la veikkaisin, että aika suu­uri osa pel­loista pää­tyy suo­raan jatka­jalle kos­ka per­hekoko on nyky­isin pieni ja tes­ta­men­titkin olemassa. 

    Noh, muuten olen täysin samaan mieltä siitä että maat­alous­tu­ki on täysin järjetöntä.

    Pel­tomaa­ta taide­taan harvem­min per­iä, esim isäl­läni maanvil­je­ly olisi alka­nut vas­ta about 65 vuo­ti­aana jos olisi per­in­töä pitänyt odotella.

    Sitä varten on nuo sukupol­ven­vai­h­dosku­viot, jois­sa tun­tuu ole­van ideana tosi­aan se että jatka­ja saa maapläntin, van­han trak­torin, kaupunki­lais­ten vihat niskoilleen ja isohkot velat.

    Itse ostin oman per­in­töo­suuteni met­sä­maas­ta omil­la säästöil­läni, joskus luulin että se per­in­töra­ha menisi jotenkin tois­in­päin mut­ta vero­tus, hol­hous ja kateus teet­tää kaiken­laista lisä­työtä — lähin­nä lakimiehille..

  8. Olet oikeil­la jäljil­lä. Per­in­töveron uno­hdit vielä tuos­ta laskelmasta. 😉

    Tuki on Suomes­sa melko uusi asia ja räjähti käsi­in vas­ta EU:iin liit­tymisen jäl­keen. EU tukee pin­ta-alaa, mikä luo epäter­veen tilanteen. Käytän­nössä koko vil­jeli­jän työ­tu­lo tulee täl­lä het­kel­lä tuista, vil­jeli­jän osaamisel­la ei men­esty. Ainain vil­jatiloil­la tilanne on tämä.

    Tukia on perustel­tu omavaraisu­udel­la. Suomel­lakin on neljäkym­men­tälu­vul­ta huono­ja koke­muk­sia, kun leipävil­ja oli lop­pumas­sa. Siinäti­lanteessa joku muu sanelee ulkopolitiikan.

    Sveitsin tulk­i­jär­jestelmä ei ole perus­tunut pin­ta-aloi­hin, vaan kykyyn tuot­taa. Tue­taan tiloille varas­toitu­ja tuotan­topanok­sia niin, että tarvit­taes­sa Sveit­si on omavarainen. Kun siinä ohes­sa tuote­taan jotain, se menee markkinahintaan. 

    Sveitsin mallis­sa on paljon hyvää. Omavaraisu­us tärkeimpi­en maat­alous­tuot­tei­den osalta on itseis­ar­vo, mut­ta tuet eivät sitä ole. Jos samas­sa tuote­taan jonkin ver­ran hyvälaa­tu­ista elin­tarviket­ta mak­sukyky­isille asi­akkaille, se on plussaa.

  9. Sylt­ty:
    …siitä omas­ta puo­likkaas­ta ei tarvitse paljoa per­in­tövero­ja maksella… 

    Per­in­tövero on kateel­lis­ten type­r­ys­ten keksin­tö, jol­la on vain negati­ivisia vaiku­tuk­sia talouteen. Elät epäre­al­i­sises­sa haave­maail­mas­sa, kun väität ettei per­in­tövero vaiku­ta yritystoimintaan.

  10. > Lyhyessä ajas­sa koko maat­aloustuen koro­tus on
    > val­unut pel­lon vuokriin.

    Täs­mälleen tämä sama ilmiö näkyy val­tion tuke­mis­sa asun­to­jen vuokris­sa, eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Rähjäisim­mänkin yksiön vuokran lähtöhin­ta määräy­tyy sen mukaan paljonko siihen saadaan asumistukea.

  11. Johannes Hir­vaskos­ki: Kaik­ki mitä kir­joi­tat pätee mutatis mutan­dis asum­is­tu­keen. Tai sit­ten ei kumpaankaan. 

    Ja niitä vuokra-asun­to­ja piti sit­ten saa­da lisää?

  12. Kuin­ka kauan pitää olla poli­ti­ikas­sa, että on saanut päähän­sä ajatuk­sen, jos­sa omis­tusasum­ista tuetaan?

    Ajatuk­sen lähtöko­hdan tulee olla sil­lä taval­la kiero, että ihmisen omaisu­us ja elämä on lähtöko­htais­es­ti poli­itikon omaisu­ut­ta eikä kansalaisen tai yksilön. 

    Kun tätä omaisu­ut­ta rokote­taan ja ryöstetään vähem­män suh­teessa muuhun saadaan poli­tikon mielessä luo­tua mieliku­va, jos­sa anteliaasti annet­taisi­in kansalaiselle jotain hyvää. Vielä sairaam­mak­si poli­itikon aja­tus­maail­ma on men­nyt sil­loin, kun hän näkee tämän ryöstön vähyy­den epäoikeu­den­mukaise­na ja halu­aa kor­ja­ta tilanteen ryöstämäl­lä enemmän.

  13. Kyl­lähän ne kaik­ki tuet tah­to­vat pää­tyä aivan muualle kuin alun­perin on tarkoitet­tu. Se takia niistä olisi syytä päästä eroon. Mut­ta kaik­ista tuista samanaikaises­ti vähitellen, ei vain yhdestä tukimuo­dos­ta. Näin yhteiskun­nan rak­en­teet voivat sopeu­tua uuteen tilanteeseen. Ulko­maid­en tuotan­non kanssa kil­pailevil­la aloil­la pitää tukien laskun tapah­tua maailmanlaajuisesti.

    Tuos­sa jois­sakin koman­teis­sa puhutaan maan per­im­is­es­tä. Nykyisel­lä ihmis­ten kes­ki-iäl­lä kyl­lä per­i­jätkin oli­si­vat eläke-iässä, jos maati­lat vai­h­taisi­vat omis­ta­jaa vain per­imäl­lä. Per­im­i­nen on äärim­mäi­nen poikkeustapaus. Kyl­lä käytän­nössä kaik­ki omis­ta­jan­vai­h­dok­set tapah­tu­vat kaupoil­la sil­loin kun van­ha polvi jää eläk­keelle. Eli jatka­ja mak­saa sen mitä pystyy van­hem­milleen. Nämä rahat sit­ten jae­taan sis­arusten kanssa van­hempi­en kuoltua, jos niitä enää sil­loin on jäl­jel­lä. Toki van­hem­mat voivat jakaa ennakkoper­in­töä myös eläessään.

    Maan­hin­tati­las­ton hin­nat ovat yleen­sä kaik­ki lisä­maakaup­po­ja. Täl­löin pystytään mak­samaan huo­mat­tavasi enem­män kuin uusi yrit­täjä yri­tys­tä perus­taes­saan voi mak­saa. Eli läh­eskään noin suuria pääo­mamääriä ei valu maat­alouden ulkop­uolelle sukupol­ven­vai­h­dok­sis­sa. Suurin vuo­to taitaa nykyään olla henkistä pääomaa.

  14. Min­un mielestäni ei ole mitenkään häm­mästyt­tävää, että sadan hehtaarin hin­ta eli neliök­ilo­metrin hin­ta olisi yli miljoona euroa, kos­ka Varsi­nais-Suomes­sa, samoin kuin Uudel­la­maal­la hin­taan menee myös odotuk­sia siitä, että osa maa-alas­ta voisi tule­vaisu­udessa olla omakotitalotontteja.

  15. Viimeisessä kap­paleessa mainit­tu mega­tren­di on toisaal­ta tuonut maail­man­laa­juisen ilmiön, jos­sa mitä mon­i­naisim­mat tahot kaappaavat/ostavat ja muul­la tavoin hal­tu­un­sa otta­vat val­tavia maa-aluei­ta hal­paan hintaan.

    Hehtaar­itu­ki saat­taakin hillitä kyseenalais­ten investoi­jien halua investoi­da suo­ma­laiseen pel­tomaa­han siihen liit­tyvine vesi­varan­toi­neen ja vedenkäyt­töoikeuksi­neen, mikä on ihan hyvä asia.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Maanvil­jeli­jöi­den nettikeskusteluista. 

    Oikeasti taitaa pel­lon vuokra olla puo­let tuos­ta. En minä ainakaan pel­losta tuol­laista vuokraa saa. Tukioikeuk­sen myyn­ti on eri juttu.

  17. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Kaik­ki mitä kir­joi­tat pätee mutatis mutan­dis asum­is­tu­keen. Tai sit­ten ei kumpaankaan. 

    Kaikki­han tuon tietävät, ettei asum­is­tu­ki ole ihan täysjärk­istä puuhastelua, ei vuokra- eikä omis­tusasumisen tukeminen. 😀 😀 😀

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Verovähen­nysoikeus tulon­hankkimisku­lu­na tulosta, jota ei verote­ta, on kyl­lä ihan selvä tuki.

    Siihen tarvi­taan poli­tikko, että näkee sen rahavir­ran, jon­ka tavalli­nen kansalainen saa asun­to­lainaa mak­saes­saan. Ja vielä toteaa, että tämä on tukea. Ja pitää sitä epäoikeudenmukaisena.

    Poli­tikot ovat vier­aan­tuneet todel­la kauas elämästä.

  19. Mikko Num­melin:
    Min­un mielestäni ei ole mitenkään häm­mästyt­tävää, että sadan hehtaarin hin­ta eli neliök­ilo­metrin hin­ta olisi yli miljoona euroa, kos­ka Varsi­nais-Suomes­sa, samoin kuin Uudel­la­maal­la hin­taan menee myös odotuk­sia siitä, että osa maa-alas­ta voisi tule­vaisu­udessa olla omakotitalotontteja.

    Jos hehtaarin saa kymp­pi­ton­nil­la, ja siitä saa 600 €/vuosi vuokraa, sijoi­tus on sel­l­aise­naan erit­täin kan­nat­ta­va ja hyvä. Maan reaaliar­vo säi­lyy, joten vuokra on reaal­i­tuot­toa. Kuu­den pros­entin suh­teel­lisen riskitön reaal­i­tuot­to kuu­lostaa vähän liian hyvältä ollak­seen totta…

    Voisiko olla niin, että tuo 500+ €/ha koskisi sel­l­aisia pel­to­ja, joille omis­ta­ja sitoutuu tekemään jotain kun­nos­tustöitä (salao­jien kun­nos­s­api­to, pusikoiden raivaus, kalk­i­tus, jotain muu­ta)? Muuten­han kenenkään ei kan­nat­taisi vuokrav­il­jel­lä, jos osto­hin­nan ja vuokrahin­nan suhde on tuollainen.

  20. Har­ri Huru: Siinä kir­joituk­ses­sa kan­nat­taa huomioi­da uud­is­tuotan­non kalleus, joka on ainakin suo­raan asumisen tuista riip­puma­ton­ta. Siis asum­is­tukien pois­t­a­mi­nen lask­isi vuokria ja käytet­ty­jen asun­to­jen hin­to­ja mut­tei uud­is­tuotan­non kus­tan­nuk­sia, jot­ka tänä päivänä ovat sil­lä tasol­la, että vapaara­hoit­teinen kulut­ta­jalle markki­noita­va uud­is­tuotan­to on käytän­nössä pysähtynyt.

    Kasvukeskuk­sis­sa uusien asun­to­jen kovat hin­nat eivät johdu kovista tuotan­to­hin­noista, vaan kovas­ta maan hin­nas­ta. Jos uud­is­rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 4000 €/km2, se on jo kovin kallista (vaikeat raken­nu­solot tai melkoista luksusta).

    Asum­is­tu­il­la on oma merk­i­tyk­sen­sä tähän, joskin kalli­im­mas­sa seg­men­tis­sä merk­i­tys on vähäinen.

  21. Tukien siir­tymis­es­ta vuokri­in ja pel­lon hin­taan olet pitkälti oike­as­sa, uskoisin. Muu­ta­maa kohtaa tek­stis­sä näen tarpeel­lisek­si oikaista:

    “Sille, joka on saanut tilan kokon­aan per­in­tönä, maat­alous­tu­ki pitää yllä korkeaa elin­ta­soa, mut­ta tulot ovat pääosin pääo­mat­u­loa ja pääo­mat­u­lona niitä myös verotetaan.”

    Tuloista hyvin pieni osa on pääo­mat­u­loa, niin kauan kuin tila on suo­raan vil­jeli­jän nimis­sä hän voi ottaa korkein­taan 20% vil­je­lyn tuo­to­s­ta pääo­mat­u­lona, lop­ut ovat ansio­tu­loa. Muu­tamia osakey­htiö (ym.) muo­toisia tilo­ja tämä ei toki koske, mut­ta ne ovat suomes­sa selvä vähemmistö.

    “Hyvä arvaus vil­jan hin­nan kehi­tyk­ses­tä on nou­se­va. Maa­pal­lon väk­iluku kas­vaa, Aasi­as­sa ale­taan syödä lihaa ja ostovoimaerot Euroopan ja Aasian välil­lä tasoit­tuvat. Se on hyvä syy alen­taa hehtaar­itukia vil­jan hin­nan nousun tahdis­sa koko Euroopassa.”

    Toiv­ot­tavasti olet oike­as­sa, vil­jan hin­ta kun on viimeisen vuo­den aikana laskenut noin 33%, odot­te­len innol­la tämän arvauk­sesi toteutumista.

    P.S. otap­pa vielä selvää paljonko vil­jelysmaan hin­ta on keskieu­roopas­sa, tuo 10 000€/ha alkaa tun­tua paljon pienem­mältä. Joskin kun korko­ta­so tästä nousee, tuo hin­tata­so luul­tavasti las­kee jos ei muuten niin pakko­hu­u­tokaup­po­jen myötä.

  22. joo kyl­lä sä tossa suomen osalta oot oikeessa mut me ei ollakkaan suo­mi vaan eu. jos tavoite on sosial­isoi­da ran­skalaisen tilan voitot kuin­ka se ricar­don mukaan tehdään?

    kuvit­teelli­nen esimerkki:
    a pel­to tuot­taa 5000 kg ha
    b pel­to tuot­taa 1000 kg ha
    kum­mankin vaa­ti­ma työmäärä on sama. a pel­lon maanko­rko on 4000 kg, b pel­lon nolla

    kos­ka 90% pel­losta on a, 10% b, yhteiskun­ta mak­saa maanko­rkoa reilusti. tue­taan b pel­toa 4000 kg ha ja a pel­lon maanko­rko on nol­la hin­nan laskiessa.

    elikkä ilman tukea maanko­rko a pel­lolle 36 000 kg
    tuet­tuna yhteiskun­nan tuki b pel­lolle 4000

    yhteiskun­ta voit­taa 32 000 kg, ran­skalainen vil­jeli­jä häviää saman sum­man. kap­i­tal­is­min tehot­to­muus voidaan siis elim­i­noi­da yhteiskun­nan tuel­la. tuo­ta voitaisi­in soveltaa teol­lisu­u­teenkin niin että tehokkain yri­tys toimisi ilman voit­toa, tehot­tomat tuel­la. kulut­ta­ja hin­nat lask­isi. nerokas keino sisäiseen deval­vaa­tioon, kokeile­han hesaris esittää.

  23. Kalle: Per­in­tövero on kateel­lis­ten type­r­ys­ten keksin­tö, jol­la on vain negati­ivisia vaiku­tuk­sia talouteen. Elät epäre­al­i­sises­sa haave­maail­mas­sa, kun väität ettei per­in­tövero vaiku­ta yritystoimintaan.

    En väitä, kyl­lä per­in­tövero voidaan lakkaut­taa heti sen jäl­keen kun varain­si­ir­tovero, yhteisövero ja tuloverot ovat puolitettu.

  24. Kalle: Tuki on Suomes­sa melko uusi asia ja räjähti käsi­in vas­ta EU:iin liit­tymisen jälkeen. 

    Ennen EU:ta tuki­asi­at taidet­ti­in hoitaa pääasi­as­sa tulleil­la. Se vas­ta kallis tukimuo­to olikin. Tietenkin se oli niille, joiden taskus­ta tuet otet­ti­in, helpom­min perusteltavis­sa kuin nykyiset suo­rat tuet.

  25. Vihreät ovat itse syyl­lisiä maan hin­nan älyt­tömään nousu­un, syy on tässä:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-uusi-nitraattiasetus-lamauttaa-maataloutta‑1.42603

    Kun Suomen maat­alous on tuhon­nut Itämeren, niin maat­alout­ta pitää verot­taa ja kurit­taa kaikin keinoin , myös infor­maa­tioso­dan avul­la. (vrt. Venäjän har­joit­ta­ma informaatiosota)

    Lan­nalevi­tysalaa ei tarvit­taisi yhtään lisää kar­jatiloille kun­han vaain sal­lit­taisi­in vil­jatilo­jen käyt­tää kar­jan­lan­taa lannoittamiseen.

    Tarkoi­tan ole­mas­sa ole­vien lakien maalaisjärkevöit­tämistä ja lantaby­rokra­t­ian pois­tamista, juuri niin, poistamista.

    Samal­la säästy­isimme kalli­il­ta Yaran tuon­ti­lan­noit­tei­den ostamiselta.

  26. Pel­lon vuokra­sopimuk­set pitää ilmoit­taa maat­alousvi­ra­nomaisille. En tiedä tilas­toidaanko pel­lon­vuokrata­so­ja alueit­tain, mut­ta keskiar­volu­vut ovat var­masti kaukana esit­tämästäsi tasos­ta. Ehkä puo­let pois, niin ollaan lähempänä todellisuutta.

    Vaatii pere­htyneisyyt­tä tun­nistaa pihvi far­marei­den net­tikeskustelu­iden poh­jalaisen lesoilun joukosta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Maanvil­jeli­jöi­den nettikeskusteluista.

    Tun­netusti net­ti­pal­stoil­ta löy­tyvät kaikkein tarkim­mat ja huolel­lisim­min laa­di­tut tiedot ja perustel­luim­mat mielipiteet.

  28. Suurin osa maat­alouden sukupol­ven­vai­h­dok­sista tehdään kau­pan muo­dos­sa. Yksi syy tähän var­maankin on se, että sil­loin jatka­ja jää kätevästi velkaa van­hem­milleen. Niitä velko­ja on sit­ten help­po kuit­tail­la pois van­hempi­en eläkepäivinä. 

    Lop­ul­ta van­hem­mat kuol­e­vat varat­tomana ja mitään per­in­tövero­ja ei tule val­ti­olle. Eri jut­tu on sit­ten se, miten ne velat van­hem­mille vuosien kulues­sa mak­set­ti­in vai mak­set­ti­inko ollenkaan? Yleen­sä diili­in kuitenkin kuu­luu. että van­hem­mista huolehditaan.

  29. Etelä-Savon tilanne on täysin eri­lainen kuin Varsi­nais-Suomes­sa. Nyt ei löy­dy pel­lon osta­jia, kos­ka pankit eivät anna lainaa. Vuokraa­jia vielä löy­tyy, mut­ta vuokran taso jäänee jon­nekin 200 euron tietämille. Pienet ja huonot pel­toku­viot kan­nat­taa metsittää.

    Vuokraa­jalle jää tuki­ra­hoista pieni osa, mut­ta yleen­sä vil­jeli­jäl­lä täy­tyy kuitenkin olla mui­ta tulonlähteitä.

    Lainaa ei myöskään saa maaseudul­la sijait­se­van asun­non ostoon. On kaupunki­laisia, jot­ka halu­aisi­vat hevoshar­ras­tuk­sen vuok­si käy­dä töis­sä kaupungis­sa maal­ta käsin. Mut­ta maaseudun raken­nusten vaku­usar­vo on heikko, ellei raken­nus sijaitse rannalla.

    Tilanteen seu­rauk­se­na melkoinen osa maaseudun asun­noista on lahoa­mas­sa käyt­tämät­töminä. Ilmiö on sama vaik­ka asun­to olisi vain 30 kilo­metrin päässä kaupungista. 

    Näitä tyhjiä mum­mon­mökke­jä olisi maa­han­muut­ta­jille vaik­ka kuin­ka paljon, jos esimerkik­si kun­nat ostaisi­vat niitä vuokra-asunnoiksi.

  30. Tämä ongel­ma kor­jaa itse itsen­sä siinä vai­heessa kun velak­si elävälle Suomelle ei enää myön­netä lainaa. Sil­loin ei ole varaa maat­alous­tuki­in, mikä merkin­nee käytän­nössä maat­alouden lop­pumista Suomes­sa ja 77’000 uut­ta työtöntä.

    Työtön on Suomelle halvem­pi kuin maanvil­jeli­jä. http://www.talouselama.fi/uutiset/maanviljelija+on+puolet+kalliimpi+kuin+tyoton/a2015133

    Silti ei ole hyvä olla kokon­aan tuon­tiruoan varassa.

  31. Luin Soin­in­vaaran tek­stin uudelleen. Soin­in­vaara ei näköjään ole pere­htynyt maati­lat­alouden tulovero­laki­in. Maat­alouden pääo­mat­u­lok­si näet las­ke­taan maat­alouden net­to­var­al­lisu­ud­es­ta 20 %. Var­al­lisu­u­teen lue­taan koneet, raken­nuk­set ja pel­to VEROTUSARVON mukaan. Pel­lon vero­tusar­vona käytetään sen tuot­toar­voa, joka perus­tuu maat­alouden keskimääräiseen tuot­toon. Esim. min­ul­la Kes­ki-Suomes­sa pel­to­he­htaarin arvo on tässä laskel­mas­sa n. 450 euroa/ha eli hyvin kaukana noista Soin­in­vaaran mainit­semista luvuista. Jos siis joku ostaa velak­si hehtaarin maa­ta 10 000 eurol­la, niin hänen net­to­var­al­lisuuten­sa LASKEE 9550 eurol­la ja pääo­mat­u­lon­sa las­kee siitä 20 % eli 1910 eurol­la vuodessa.

    Kun­tien vero­tu­lo­jen vähyyt­tä pitää siis selit­tää jol­lakin muul­la kuin korkeal­la maan arvolla.
    Net­to­var­al­lisu­us maatiloil­la on yleen­sä posi­ti­ivi­nen vas­ta sil­loin, kun vil­jeli­jä on saanut velka­nsa mak­set­tua eli eläkeiän kyn­nyk­sel­lä. Min­ul­la olisi nyt vähän net­to­var­al­lisu­ut­ta, mut­ta min­un ei kan­na­ta vaa­tia pääo­mat­u­lo­su­ut­ta lainkaan, kos­ka kokon­ais­tu­lo on niin vähäi­nen, että pääo­mat­u­lon vero­pros­ent­ti on suurem­pi kuin ansi­t­u­lo­jen vero­pros­ent­ti. Ja mielu­um­min minä roponi annan kotikun­nal­leni kuin val­tion poh­jat­tomaan kassaan.

    1. Tarkoitin huo­mau­tuk­sel­lani maat­alous­val­tais­ten kun­tien vero­tu­loil­la sitä, että maanvil­jeli­jä ottaa huo­mat­ta­van osan tulois­taan pääomatuloina.

  32. Maat­aloudessakin on käyn­nis­sä raken­nemuu­tos. Tilakoon kas­vaes­sa per­in­teiset per­heti­lat muut­tuvat osakey­htiöik­si ja yhtiön työt ulkois­te­taan työn­tek­i­jöille ja urakoitisjoille.

    Poh­jan­maal­la tätä kehi­tys­tä on jo näkyvis­sä, moni tila on jo osakey­htiö ja nyt pel­totöitä ulkois­te­taan urakoit­si­joille ja eläin­ten hoitoon palkataan työntekijöitä.

    Kepu vas­tus­taa tätä kehi­tys­tä sil­lä per­hevil­jeljä on uskolli­nen äänestäjä, mut­ta yrit­täjävil­jeli­jä äänestää kokoomusta.

    Met­säänkin saa ostaa jo mon­en­laista palvelua, mut­ta met­siköi­den pieni koko estää vielä yrit­täjämäisen toimin­nan .Mikäli met­säomis­ta­jat ymmärtäi­sivät perus­taa yhtiöitä ja kerätä met­sä suurek­si liike­toim­intayk­sikök­si niin met­sän hoito olisi enem­män amm­mat­ti­maista ja kapankäyn­tikin ammattimaista.

    Suomel­la on valat­vat met­sä­varat, mut­ta ne ovat heikol­la hoidol­la ja suh­dan­neai­hte­lut vaikut­tavt liikaa puun saatavuuteen.uuren yhtiön on myytävä aina puu­ta, jot­ta se saa kassavirtaa

  33. Sep­po S:

    Näitä tyhjiä mum­mon­mökke­jä olisi maa­han­muut­ta­jille vaik­ka kuin­ka paljon, jos esimerkik­si kun­nat ostaisi­vat niitä vuokra-asunnoiksi.

    Ei kan­na­ta hävit­tää näitä, kos­ka ensi vuon­na työt­tömyys räjähtää käsi­in Suomes­sa ja BKT romahtaa.

    Muut­toli­ike kään­tyy takaisin syr­jäseuduille, kos­ka työt­tömät eivät kykene elämään etelässä.

    Sinivihreä dystopia toteutuu!

  34. Daniel Fed­er­ley:
    Tämä ongel­ma kor­jaa itse itsen­sä siinä vai­heessa kun velak­si elävälle Suomelle ei enää myön­netä lainaa. Sil­loin ei ole varaa maat­alous­tuki­in, mikä merkin­nee käytän­nössä maat­alouden lop­pumista Suomes­sa ja 77’000 uut­ta työtöntä.

    Työtön on Suomelle halvem­pi kuin maanvil­jeli­jä. http://www.talouselama.fi/uutiset/maanviljelija+on+puolet+kalliimpi+kuin+tyoton/a2015133

    Silti ei ole hyvä olla kokon­aan tuon­tiruoan varassa.

    Ja jos maanvil­jeli­jät ja työt­tömät tek­i­sivät eutanasian, niin se vas­ta olisikin halpaa!

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoitin huo­mau­tuk­sel­lani maat­alous­val­tais­ten kun­tien vero­tu­loil­la sitä, että maanvil­jeli­jä ottaa huo­mat­ta­van osan tulois­taan pääomatuloina.

    Yritin selit­tää, että se ei ole mah­dol­lista tai edes kan­nat­tavaa use­am­mas­sa tapauk­ses­sa. Tarkat tiedot maanvil­jeli­jöi­den pääo­mat­u­lo­jen määristä saa maa- ja met­sä­talousyri­tys­ten talousti­las­tos­ta. Sieltä näkee, että esim. v. 2012 maanvil­jeli­jäpuolisoiden yhteen­las­ket­tu maat­alouden pääo­mat­u­lo oli vuodessa keskimäärin 3 241 euroa. Sil­lä ei paljon kohen­net­taisi edes maaseu­tukun­tien talout­ta, sil­lä ei niitä vil­jeli­jöitä suurim­mis­sakaan kun­nis­sa ole kuin korkein­taan muu­ta­ma sata.

  36. Pel­to­he­htaarin vuokrahin­nat voi tark­istaa Käytän­nön maamies lehdestä. Taitaapi luke­mat pudo­ta ja havaitaan, että tuki­a­sia ei ole ollenkaan suoraviivainen.

    Etelä-Suomes­sa vil­jeli­jä, joka vuokraa useil­ta tiloil­ta yhteen­sä sato­ja hehtaare­ja mak­saa vuokraa 200 — 250 EUR/hehtaari. Tuos­ta jos läh­tee, niin osuu tontille.

  37. Viherinssi: Kasvukeskuk­sis­sa uusien asun­to­jen kovat hin­nat eivät johdu kovista tuotan­to­hin­noista, vaan kovas­ta maan hin­nas­ta. Jos uud­is­rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 4000 €/km2, se on jo kovin kallista (vaikeat raken­nu­solot tai melkoista luksusta).

    Asum­is­tu­il­la on oma merk­i­tyk­sen­sä tähän, joskin kalli­im­mas­sa seg­men­tis­sä merk­i­tys on vähäinen. 

    En kyl­lä ole samaa mieltä. Kämp­pi­en kovat hin­nat johtu­vat vähäis­es­tä tar­jon­nas­ta suh­teessa osta­jien maksukykyyn.

    Asun­toon sijoite­taan aina kaik­ki mikä on varaa ja enem­mänkin jos pank­ki vaan antaa. Ja nykyko­roil­la (omien lain­o­jen viiteko­rot ovat tänään 0.006% ja 0.082%) aika paljoon on varaa jos on kohtu­ulli­nen työpaikka.

    Ihan sama mitä se tont­ti­maa mak­saa, ihan sama mitä raken­nuskus­tan­nuk­set ovat. Jos tont­ti + raken­nuskus­tan­nus + tuot­tomar­gin­aali­vaa­timus on korkeampi kuin ihmis­ten mak­suhalu, rak­en­t­a­mi­nen hiipuu ja päin­vas­toin. Hin­ta on aina “tapis­sa”.

    Raken­nuskus­tan­nuk­si­in vaikut­taa isosti myös se, että miten paljon rajoituk­sia sille rak­en­tamiselle laite­taan. Suomes­sa laite­taan aika paljon kun ne ton­tit ja asuinalueet kaavoite­taan ja raken­nute­taan niin isoin könt­teinä, jol­loin kil­pailu pysyy epätäy­del­lisenä, raken­nus­määräyk­set aiheut­ta­vat huimaa tehot­to­muut­ta autopaikko­jen ja invami­toi­tusten kaut­ta yms.

    Asumisen tuet nos­ta­vat mak­sukykyä -> se kap­i­tal­isoituu hintaan.

  38. Nice to know.

    Jos pel­to­he­htaar­itu­ki olisi 600 EUR/ha, niin Helsin­gin Kaupun­gin pitäisi saa­da tukia n. 233.000 EUR/v. Maati­lal­la kokoa 389 ha.

    Helsin­gin Kaupun­ki on vuo­den 2013 tilas­tossa pel­toalal­la mitat­tuna Suomen suurimpi­en tilal­lis­ten joukos­sa, sijalu­vul­la 67. Sijal­la 68 on Björn Wahlroos. Her­lin Antti on vas­ta sijal­la 214.

    Mitä ilmeisim­min tukivi­idakos­sa on monia muuttujia.

  39. Jos suomes­sa lop­puu vil­je­ly, lop­puu val­taosin myös ruuan­jalostus ja pääosa maatalouskonevalmistuksesta
    Työ­paikko­jen vähen­emä on ainakin tuplat­en vil­jeli­jöi­den määrä.

  40. Tim­oT: Osmo Soininvaara:
    Tarkoitin huo­mau­tuk­sel­lani maat­alous­val­tais­ten kun­tien vero­tu­loil­la sitä, että maanvil­jeli­jä ottaa huo­mat­ta­van osan tulois­taan pääomatuloina.

    Yritin selit­tää, että se ei ole mah­dol­lista tai edes kan­nat­tavaa use­am­mas­sa tapauk­ses­sa. Tarkat tiedot maanvil­jeli­jöi­den pääo­mat­u­lo­jen määristä saa maa- ja met­sä­talousyri­tys­ten talousti­las­tos­ta. Sieltä näkee, että esim. v. 2012 maanvil­jeli­jäpuolisoiden yhteen­las­ket­tu maat­alouden pääo­mat­u­lo oli vuodessa keskimäärin 3 241 euroa. Sil­lä ei paljon kohen­net­taisi edes maaseu­tukun­tien talout­ta, sil­lä ei niitä vil­jeli­jöitä suurim­mis­sakaan kun­nis­sa ole kuin korkein­taan muu­ta­ma sata.

    Tuo pitänee paikkansa. Maanvil­jeli­jät ovat pääasi­as­sa sen ver­ran pien­i­t­u­loisia, ettei hei­dän kan­na­ta tulo­jaan pääo­mat­u­loina ulos nos­taa. Ennem­min kan­nat­taa hyö­dyn­tää yri­tyk­sen verovähen­nysoikeuk­sia, ostellen esim. tietotekni­ik­ka-asi­at yri­tyk­sen nimi­in (kuten muil­lakin aloil­la yrit­täjät tup­paa­vat tekemään), ja vaik­ka ajel­la vaikka­pa fir­man piikki­in trak­to­ril­la vähän mui­ta matko­jakin. Luku­unot­ta­mat­ta jät­ti­ti­lal­lisia maanvil­jeli­jät pääsään­töis­es­ti mak­sa­vat tulot pääsään­töis­es­ti ulos palkkana, pois lukien toki esim. met­sän­myyn­ti­t­u­lot, jot­ka verote­taan toisel­la taval­la. Ne taas eivät suo­ranais­es­ti vaiku­ta kun­tien verokertymiin.

    Mit­tavam­man luokan maa/metsävero voisi nos­taa maat­alouskun­tien vero­ker­tymää. Nyky­is­in­hän met­sien myyn­nistä ker­tyvä myyn­tivoit­tovero ei jää mitenkään eri­tyis­es­ti siihen kun­taan, jos­sa met­sä on, vaan katoaa val­tion kirstu­un, jos­ta se sit­ten aikanaan jae­taan jol­lain jakope­rus­teel­la edelleen. Val­tionkin voisi niin halut­taes­sa suure­na maan- ja met­sän­o­mis­ta­jana lait­taa kun­nille met­säverov­elvol­lisek­si samaan tapaan kuin val­tio mak­saa kiin­teistöveroa Senaat­ti-kiin­teistö­jen omis­tamista kiin­teistöistäkin kun­nille. Esimerkik­si kansal­lispuis­toista ker­ty­isi näin mukavia pot­te­ja lähialueille samaan tapaan kuin vaikka­pa yliopis­toki­in­teistöistä ker­tyy nyky­isin miljoon­avero­tu­lot eräille yliopistopaikkakunnille.

  41. puna­mul­ta: Ei kan­na­ta hävit­tää näitä, kos­ka ensi vuon­na työt­tömyys räjähtää käsi­in Suomes­sa ja BKT romahtaa.

    Muut­toli­ike kään­tyy takaisin syr­jäseuduille, kos­ka työt­tömät eivät kykene elämään etelässä.

    Sinivihreä dystopia toteutuu!

    Kyl­lä Suomes­sa käy kuten 50- 60–70-luvuilla, kansa äänestää jaloillaan .

    Suomes­ta on II Maail­man­so­dan jäl­keen läht­enyt jo liki miljoona elintasopakolaisiksi.

    Sak­san suuret ikälu­okat valmis­tau­tu­vat nyt eläk­keelle lähtöön ja suo­ma­lainen on oival­lista työvoimaa sak­salaiseen kulttuuriin.Koulutteua, ahk­er­aa ja sopii muutenkin hyvin sak­saliseen kulttuuriympäristöön

    Naiset lähtevät ensin ja miehet seu­raa­vat perässä.

    Suomes­ta tulee tyhjä aivan kuten Bal­ti­as­ta 50-vuodessa

  42. Suomes­sa on n 50000 tilaa jäl­jel­lä ja tavoite on n 30000. Se merk­it­see tilakoon merkit­tävää kasvua ja toimin­nan muu­tos­ta yrittäjämäiseksi .

    Ruot­sis­sa vas­taa­va tehti­in jo 1800-luvulla.Torpparilaitos puret­ti­in Ruot­sis­sa 1850 läh­tien ja 1900-luvulle tul­taes­sa se oli kadonnut.

    Ruot­si ei läht­enyt tekemään pien­tilo­ja vaan suur­tilo­ja ja torp­par­it siir­tyivät kaupunkei­hin teol­lisu­uen työvoimak­si tai maat­alouteen työntekijöiksi.Työvoiman jär­jestäy­tymi­nen kohen­si nopeasti työn­tek­i­jöi­den elin­ta­son torp­par­i­ut­ta korkeam­mak­si, joten kapinoi­ta ei syntynyt.

    Suo­mi on tehnyt raken­nemuu­tos­ta aina pakon edessä ja väkivalloin

  43. Sepi: Ihan sama mitä se tont­ti­maa mak­saa, ihan sama mitä raken­nuskus­tan­nuk­set ovat. Jos tont­ti + raken­nuskus­tan­nus + tuot­tomar­gin­aali­vaa­timus on korkeampi kuin ihmis­ten mak­suhalu, rak­en­t­a­mi­nen hiipuu ja päin­vas­toin. Hin­ta on aina “tapis­sa”.

    No mut­ta sit­ten­hän olemme samaa mieltä!

    Min­un point­ti­ni oli se, että raken­nuskus­tan­nuk­sil­la on kovin vähän tekemistä asun­to­jen hin­nan kanssa halu­tum­mil­la alueil­la. Ne vaikut­ta­vat vain tont­tien hin­taan (kalli­it raken­nuskus­tan­nuk­set laske­vat tont­tien hintaa).

    Samoin asum­istuel­la (yleisel­lä tai opiske­li­ja-), sitä ei kuitenkaan saa halut­tui­hin kämp­pi­in olen­naisia määriä. (Teo­ri­as­sa se voisi toimia vuokran kaut­ta, mut­ta tuskin toimii sitäkään kaut­ta, jos käm­pän hin­ta on esimerkik­si 6000 €/m2.)

    Omis­tusasumisen korkotuel­la on sit­ten jo enem­män tekemistä asian kanssa. Siitä pitäisi päästä eroon, mut­ta samal­la pitäisi kam­ma­ta koko asumisen vero­tus uusik­si, kos­ka siihen liit­tyy olen­naise­na kysymyk­senä vai­h­toe­htosi­joituk­sen pääo­mat­u­lo­jen vero­tus. Samas­sa syssyssä pitäisi nos­taa kiin­teistöveroa roimasti, kos­ka sil­lä saisi asun­to­jen hin­to­ja ja niihen liit­tyviä riske­jä alas (plus leikat­tua maan arvon­nousu yhteiskunnalle).

  44. Kiel­letään ulko­maalaisen työvoiman käyt­tö ja Suomes­sa on läh­es täystyöllisyys.

    Kiel­letään ulko­maalaisen hal­paru­uan tuon­ti Suomeen ja maat­alouskin kan­nat­taa jälleen Suomessa.

    Elämä on val­in­to­ja ja silleen. Voimme vali­ta, että olem­meko pikku­ruisen globaalia talout­ta pyörit­tävän eli­itin orjia vaiko itsenäi­nen ja omavarainen valtio.

  45. Tuol­ta maa- ja met­sä­talousyri­tys­ten talousti­las­tos­ta selviää myös mak­se­tut vuokrat ja vuokrapel­lon alatkin. Näin saadaan esim. keskimääräisek­si hehtaarivuokrak­si v. 2012 227,59 euroa. Ei maat­alousasioista tarvitse mutu‑, eikä myöskään keskustelu­pal­statun­tu­mal­la kir­joit­taa. Tilas­to­ja löy­tyy hyvin mon­en­lai­sista asioista.

  46. Ruot­si ei läht­enyt tekemään pien­tilo­ja vaan suur­tilo­ja ja torp­par­it siir­tyivät kaupunkei­hin teol­lisu­uen työvoimak­si tai maat­alouteen työntekijöiksi.
    Suo­mi on tehnyt raken­nemuu­tos­ta aina pakon edessä ja väkivalloin

    Suo­mi teki pien­tilo­ja aikalail­la pakon edessä kun maati­lat pilkot­ti­in evakko­jen asuttamiseksi. 

    Tilat jou­tu­i­v­at luovut­ta­maan maansa käytän­nössä ilmaisek­si (sai oblig­aa­tioi­ta jot­ka muu­ta­man vuo­den kulut­tua lunas­tusa­jan koit­taes­sa oli­vat arvot­to­mia), mut­ta jos halusi ostaa lunastet­tu­ja mai­ta takaisin, se pitää tehdä oikeal­la rahalla.

  47. puna­mul­ta:
    Kiel­letään ulko­maalaisen työvoiman käyt­tö ja Suomes­sa on läh­es täystyöllisyys.

    Kiel­letään ulko­maalaisen hal­paru­uan tuon­ti Suomeen ja maat­alouskin kan­nat­taa jälleen Suomessa.

    Elämä on val­in­to­ja ja silleen. Voimme vali­ta, että olem­meko pikku­ruisen globaalia talout­ta pyörit­tävän eli­itin orjia vaiko itsenäi­nen ja omavarainen valtio.

    En tiedä, oletko tämän tai sen eutanasi­aväit­teesi kanssa tosis­sasi vai yritätkö olla sarkastinen.

    Niin kuitenkin oli, että suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti, se joka raken­net­ti­in 1950–80-luvuilla ja jota nyt yritetään velka­ra­hal­la pitää pystyssä, perus­tui suun­nilleen tuo­hon. Työvoima ei liikkunut, ulko­maiselle tuon­ti­tavar­alle määrät­ti­in korkeat tul­lit, vien­ti veti Neu­vos­toli­it­toon eikä kehi­tys­maista ollut meille kil­pail­i­jak­si. Ja jos siihen eutanasi­aan palataan, niin eli­na­jan­odote oli noina vuosikym­meninä nyky­istä pienem­pi – eläk­keestä ei ehdit­ty niin kovin kauan naut­tia, kun Luo­ja jo kor­jasi. Tääl­lä meni hyvin. Liian hyvin. Niin hyvin, että suo­ma­lainen työ saatet­ti­in hin­noitel­la taval­la, joka on tehnyt siitä nyt liian kallista.

    Nyt, kun ei ole enää noi­ta perus­pi­lare­i­ta jäl­jel­lä, vaan teol­lisu­us on siir­tynyt kehi­tys­mai­hin, Neu­vos­toli­it­toa ei ole, ulko­mail­ta vir­taa hal­paa tavaraa ja työvoimaa, ei Suomes­sa ole töitä tar­jol­la riit­tävän mon­elle. Ne, jot­ka vielä käyvät töis­sä, joutu­vat kus­tan­ta­maan muidenkin elämän. Samal­la elin­iän odot­teen piden­tyessä ne työssäkäyvätkään eivät elämän­sä aikana ehdi tuot­ta­maan riit­tävästi vero­tu­lo­ja edes omien kus­tan­nusten­sa kat­tamiseen. Yhtälö on mahdoton.

    Niin san­ot­tu hyv­in­voin­ti­val­tio pitäisi purkaa, kos­ka sen ylläpi­toon ei ole varaa. Mut­ta kuka sen purkamisen aloit­taisi ja miten? Poli­it­ti­nen itse­murha­han sel­l­ainen olisi.

  48. Daniel Fed­er­ley:
    Nyt, kun ei ole enää noi­ta perus­pi­lare­i­ta jäl­jel­lä, vaan teol­lisu­us on siir­tynyt kehi­tys­mai­hin, Neu­vos­toli­it­toa ei ole, ulko­mail­ta vir­taa hal­paa tavaraa ja työvoimaa, ei Suomes­sa ole töitä tar­jol­la riit­tävän mon­elle. Ne, jot­ka vielä käyvät töis­sä, joutu­vat kus­tan­ta­maan muidenkin elämän. Samal­la elin­iän odot­teen piden­tyessä ne työssäkäyvätkään eivät elämän­sä aikana ehdi tuot­ta­maan riit­tävästi vero­tu­lo­ja edes omien kus­tan­nusten­sa kat­tamiseen. Yhtälö on mahdoton.

    Niin san­ot­tu hyv­in­voin­ti­val­tio pitäisi purkaa, kos­ka sen ylläpi­toon ei ole varaa. Mut­ta kuka sen purkamisen aloit­taisi ja miten? Poli­it­ti­nen itse­murha­han sel­l­ainen olisi.

    Haha­hah. Hyvin on upon­nut EK:n politiikka.

    Viimeiset viisi vuot­ta on leikat­tu kaikial­ta yhteiskun­nas­samme ja seu­raavak­si tapetaan julki­nen terveydenhuolto.

    Katainen lässyt­ti palvelu­iden säi­lyt­tämis­es­tä ja samal­la toisel­la kädel­lä tap­poi palvelut.

    Suo­ma­lainen työ ei ole liian kallista, vaan suo­ma­laiset omis­ta­jat liian ahneita.

    Muis­tu­tan kaltaisi­asi, että Suomes­sa on vain 7000 poli­isia. Puo­lus­tu­voimat eivät lähde Suomes­sa mas­so­ja hal­lit­se­maan. Käytän­nössä Suomes­sa ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta hal­li­ta massoja.

    Hyv­in­voin­ti­val­tion purkami­nen johtaa veren­vuo­datuk­seen ja muis­tu­tan lisäk­si, että Suo­mi on täyn­nä metsästysaseita.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Maat­alous­tu­ki on suurelta osin EU:n maksamaa.

    Vuon­na 2013 EU:n osu­us tuista oli 766 miljoon­aa euroa kansalli­nen osu­us 564 miljoon­aa euroa. Onhan EU:n osu­us tietysti suuri, mut­tei ken­ties niin suuri kuin mon­et kuvittelevat.

  50. eemil: Lan­nalevi­tysalaa ei tarvit­taisi yhtään lisää kar­jatiloille kun­han vaain sal­lit­taisi­in vil­jatilo­jen käyt­tää kar­jan­lan­taa lannoittamiseen.

    Tarkoi­tan ole­mas­sa ole­vien lakien maalaisjärkevöit­tämistä ja lantaby­rokra­t­ian pois­tamista, juuri niin, poistamista.

    Samal­la säästy­isimme kalli­il­ta Yaran tuon­ti­lan­noit­tei­den ostamiselta.

    sil­lä että vil­jati­lat eivät käytä lan­taa on hyvin vähän sen kanssa tekemistä että direk­ti­ivi aset­taa mak­simi­ra­jan hehtaariko­htaiselle lev­i­tyk­selle. itse asi­as­sa tiukem­pi raja lisäisi vil­jatilo­jen lan­nan käyt­töä, jos kotieläin­ti­lat näitä rajoituk­sia vain nou­dat­taisi­vat. jos kotieläin­ti­lal­lisel­la olisi täysin vapaat kädet sen kan­nat­taisi levit­tää lan­tansa omille ja vieläpä enem­män lähel­lä sijait­seville lohkoille kuin kauem­mille. lan­nan kaup­paami­nen vil­jati­lal­liselle kan­nat­taisi vain jos rav­in­teista ei olisi enää lisäar­voa oman tilan tuotan­nos­sa tai jos vil­janvil­jeli­jät mak­saisi­vat enem­män lan­nas­ta kuin mitä ostolan­noite kar­jati­lal­liselle kustantaisi.

  51. puna­mul­ta: Muis­tu­tan kaltaisi­asi, että Suomes­sa on vain 7000 poli­isia. Puo­lus­tu­voimat eivät lähde Suomes­sa mas­so­ja hal­lit­se­maan. Käytän­nössä Suomes­sa ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta hal­li­ta massoja.

    Hyv­in­voin­ti­val­tion purkami­nen johtaa veren­vuo­datuk­seen ja muis­tu­tan lisäk­si, että Suo­mi on täyn­nä metsästysaseita. 

    Se tässä vähän pelot­taakin, että jos mitään ei tehdä nyt, kun vielä voisi, niin mitä tapah­tuu sit­ten, kun asi­at alka­vat tapah­tua itsek­seen eikä niille enää voi mitään.

    Suo­mi saa vielä hel­posti lainaa, ja paljon. Ei saa enää 20 vuo­den päästä. Siihen pitäisi varautua jo nyt.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.