Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014”

1. Jos kehi­tys kehit­tyy suun­nilleen nyky­malli­in, niin siitä mis­sä on vapaa-ajal­la kivaa, tulee taloudelli­nen kil­pailutek­i­jä mitä suurem­mis­sa määrin. Hieno kana­va tai puis­to voi tuo­da paljon enem­män rahaa sisään, jos ne kas­vat­ta­vat esimerkik­si yöpymisiä kaupun­gin hotelleis­sa. Eivät yksin, mut­ta jos kaik­ki tehdään hyvin sijain­nista riip­pumat­ta, niin kaupunki­in syn­tyy enem­män koet­tavaa ja yksi yö ei enää riitä. Töölön­lah­den kar­valakkipuis­to ja tämän kana­van hylkäämi­nen ei tue kovin paljoa kaupun­gin mah­dol­lisuuk­sia matkailussa.

   Onko­han Oslon Fjord­c­i­ty, eli vas­taavien ranta-aluei­den uud­is­rak­en­tamis­hankkeet kuin tääl­lä, tut­tu Helsin­gin her­roille ja rou­ville? Arkkite­htu­uri on mon­ta pykälää kun­ni­an­hi­moi­sem­paa ja ran­noil­la ei todel­lakaan har­raste­ta mitään sosi­aalidemokra­ti­aa, jos­sa kukaan ei saa nähdä kau­ni­ita maisemia, vaan taloista nimeno­maan halu­taan poikkeuk­sel­lisen laadukkai­ta tuos­sakin suh­teessa. Tuuleen vetoami­nen on taas aika laiska vas­taus. Maail­mas­ta löy­tyy aika mon­ta kaupunkia, jos­sa ollaan vähän suurem­pi­enkin lätäköi­den ran­nal­la ja talot hip­pusen nekin suurem­pia, mut­ta silti kel­paa asustel­la. Onhan Kalasa­ta­maan suun­nitel­tu korkei­ta teras­si­talo­jakin hiilikasan paikalle ja sil­loin otet­ti­in tuulet huomioon, mik­si nyt mikään ei taas onnis­tu? Onko vain niin, että samat jot­ka tap­poi­vat Her­ne­saaren tor­nit ja Jätkän torni­hotellin pää­sivät jo ennal­ta vaikut­ta­maan Jätkäsaarenkin kaavaan. Ottaen huomioon, että heil­lä on min­is­ter­i­ta­son kavere­i­ta, niin en ihmettele.

   Vastaa

2. Voisko noi Län­simäen­tien var­ren talot rak­en­taa katu­un kiin­ni? Tek­isi kaupunkiku­vas­ta aika reip­paasti parem­paa ver­rat­tuna parkkipaikkoihin.

   Vastaa

3. Mis­tä tämä kanal­jain­nos­tus? Mihin kanavaa tarvi­taan? Kanava­han estää kulkua ja edel­lyt­tää siltoja.

   Pieni aivo­jump­pa. Tehkää mielessänne läpileikkausku­va ehdote­tus­ta Hes­pe­ri­ankadun kanavasta. 

   Kata­janokan kana­va oli aikoin­nan aivan tui­ki tarpeelli­nen, sil­lä se mm. mah­dol­listi halkokul­je­tuk­set veneil­lä T‑laiturista Kaup­pa­to­rille ja eteläisi­in kaupunginosiin.

   Vastaa

4. Kovan rahan asun­nois­sa arvoste­taan sitä, että tarvit­taes­sa saa tallin use­am­malle kuin yhdelle autolle! 😉 Kort­te­liko­htaiset paikat eivät ole järke­viä varsinkaan, jos talot ovat kolmik­er­roksisia. Paikat pitää olla oman raken­nuk­sen oman pihan alla niin, että niihin pääsee hissillä.

   Kana­va on toden­näköis­es­ti pitkän päälle kanat­tavaa kaupunki­rak­en­tamista. Sil­lä luo­daan jotain, joka oikeasti pitää arvon­sa. Nyt pitää ajatel­la sadan vuo­den päähän.

   Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että kaavoit­ta­ja keskit­ty­isi siihen mitä kuu­luu kaavoit­ta­jalle? 😀 Mitä ton­tille raken­netaan, kuu­luu ton­tin omistajalle.

   Vastaa

5. Jos olete­taan, että kana­va nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa, mut­ta nyt on kuitenkin kan­nat­tavu­u­den kanssa vähän niin ja näin, niin helpoin ratkaisuhan on lisätä rakennusoikeutta.

   Vastaa

6. Tämä tuulipe­rustelu pitäisi purkaa auki, menee niin kum­mallisek­si. Luulen että takana on jokin lasken­nalli­nen nor­mi, hihas­ta vede­tyt raja-arvot ja niiden alit­ta­mi­nen, jol­la on hyvin vähän tekemistä todel­lisen asuinympäristön viihtyvyy­den kanssa.

   Ran­nal­la ei tuulisel­la sääl­lä ole mukavaa, eli siel­lä ei sil­loin olla. Kaa­van pitää siis olla sel­l­ainen että olemiselta voi halutes­saan vält­tyä. Laitim­maiseen talorivi­in siis sisäänkäyn­ti myös suo­jan puolelle, ja tuulisen sään leikkipaik­ka erik­seen. Umpiko­rt­teli aut­taa tässäkin. Käytän­nössä se että korkea talo vahvis­taa tuul­ta pitkän ja korkean seinän vier­essä ei ole merk­i­tyk­sel­listä jos ja kun sinne ei huonol­la sääl­lä ole pakko mennä.

   Her­ne­saa­res­sa tehti­in ratkaisu jos­sa raitio­vaunupysäk­it sijoitet­ti­in talo­jen tuulen puolelle, joka rän­tää-vaaka­suo­raan ‑vuo­de­naikaan on hyvin tehokas tapa siirtää joukkoli­iken­teen käyt­täjät yksi­ty­isautoil­i­joik­si. Ilmeis­es­ti numeerises­sa tarkastelus­sa kaik­ki on tässäkin ratkais­us­sa aivan kun­nos­sa, mut­ta mukavu­usaspek­ti ei.

   Vastaa

7. Kaavoille las­ke­taan tuot­to­ja, itse kysymys, mis­tä tuo­to tule­vat? Tuleeko kanavas­ta veneille sopi­va väylä käyt­töön? Venei­den lisäämi­nen vaatii niille lisää tilaa ja näin alueesta tulee kylminä talv­ina ahdas..

   Vastaa

   1. Tuo­tot tule­vat siitä, että alueesta tulee halu­tumpi ja kaupun­ki saa maas­ta parem­man hin­nan. Tämä on aito hyö­ty, kos­ka asukkaat mieltävät asian niin hyväk­si, että ovat valmi­it mak­samaan asun­noista enem­män — tai raken­nus­li­ik­keet olet­ta­vat niin. Tuo­tok­si voi laskea toki senkin, että alueelle tulee varakkaampia veron­mak­sajia, mut­ta tämä menee vähän sopivu­u­den toiselle puolelle.

      Vastaa

8. “Tuo­tot tule­vat siitä, että alueesta tulee halu­tumpi ja kaupun­ki saa maas­ta parem­man hinnan.”

   Toisaal­ta myös menetetään maa­ta, kun kaive­taan kana­va sen tilalle sekä palvelui­ta, jot­ka syn­ty­i­sivät tiheään asu­tulle alueelle. Luulin että Helsingis­sä on tonttipula…

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Tuo­tok­si voi laskea toki senkin, että alueelle tulee varakkaampia veronmaksajia, 

   Suvaitkaamme toivoa että näin todel­la tapah­tuu vero­jen mak­sun kohdalla 🙂

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­tot tule­vat siitä, että alueesta tulee halu­tumpi ja kaupun­ki saa maas­ta parem­man hin­nan. Tämä on aito hyö­ty, kos­ka asukkaat mieltävät asian niin hyväk­si, että ovat valmi­it mak­samaan asun­noista enem­män – tai raken­nus­li­ik­keet olet­ta­vat niin. Tuo­tok­si voi laskea toki senkin, että alueelle tulee varakkaampia veron­mak­sajia, mut­ta tämä menee vähän sopivu­u­den toiselle puolelle. 

    Mah­taako tästä olla konkreet­tista evi­denssiä, ja jos on, niin minkälaista, esim. Ruo­ho­lah­den kana­van osalta? Miten iso tuo ero (kana­va vs. vähäli­iken­teinen katu) mah­taa olla pros­ent­teina mitaten?

    Olet­taisin, että ylem­pi­en ker­rosten asun­nois­sa kana­van vaiku­tus hin­taan ei vält­tämät­tä ole kovin suuri. Vai onko? Etäisyys vastapäiseen taloon (jos siel­lä sel­l­ainen on) voi sen sijaan merk­itä ehkä enemmänkin.

    Ovatko nuo “varakkaam­mat veron­mak­sa­jat” muuten jokin ehtymätön luon­non­va­ra, jota var­masti riit­tää kyl­lik­si Helsin­gin “kaikille” ran­noille asumaan, uusia kanavia myöten? 

    Vielä yksi lisäkysymys: ketkä ovat kokon­aisu­u­den kannal­ta kaikkein parhai­ta veron­mak­sajia kun­nan kannalta?

    Vastaa

    1. Kun­nan kannal­ta parhai­ta veron­mak­sajia ovat ne, joil­la on paljon palkkat­u­lo­ja. Omaisu­us­tu­loista ei niin väliä.

       Vastaa

11. Ovatko nuo “varakkaam­mat veron­mak­sa­jat” muuten jokin ehtymätön luon­non­va­ra, jota var­masti riit­tää kyl­lik­si Helsin­gin “kaikille” ran­noille asumaan, uusia kanavia myöten? 

    Toiv­ot­tavasti eivät ole. Olisi sit­ten keski­t­u­loisel­lakin omis­taa asun­to rannalta 🙂

    Ruo­ho­lah­den kana­va on ainakin kesäisin tosi kiva, että siinä mielessä miljoon­aa voisi huonom­minkin sijoit­taa. Ja kestäähän se tosi­aan sit­ten kym­meniä ellei sato­ja vuosia siinä.

    Vastaa

12. Jul­lik­ka: Toiv­ot­tavasti eivät ole. Olisi sit­ten keski­t­u­loisel­lakin omis­taa asun­to rannalta 

    Ruo­ho­lah­den kana­va on ainakin kesäisin tosi kiva, että siinä mielessämiljoon­aa voisi huonom­minkin sijoit­taa. Ja kestäähän se tosi­aan sit­ten kym­meniä ellei sato­ja vuosia siinä.

    Ihan hyvä näköko­h­ta. Saaris­tossa muuten ei raken­netu aus­in­raken­nuk­sia ran­nalle, vaan yleen­sä sisäsaa­reen. Ran­nal­la on tuu­ulista ja kylmää ja vedestä nousee hyy.

    Vastaa

13. Sakke: Olet­taisin, että ylem­pi­en ker­rosten asun­nois­sa kana­van vaiku­tus hin­taan ei vält­tämät­tä ole kovin suuri. Vai onko? Etäisyys vastapäiseen taloon (jos siel­lä sel­l­ainen on) voi sen sijaan merk­itä ehkä enemmänkin.

    Ylem­pää on parem­mat näkymät kanavalle. Voisin kuvitel­la, että sem­moisi­akin joku arvostaa. Toisaal­ta vastapäiseen seinään mitatun etäisyy­den arvo taitaa riip­pua voimakkaasti sijain­nista. Siis kor­pilähiössä kilo­metri rak­en­tam­a­ton­ta män­tymet­sää saat­taa hyvin olla vähem­män halut­tu kuin näkymä tun­nel­malliselle sisäpi­halle esim. Punavuoressa.

    Jätkäsaaren kanavakeskustelu vaikut­taa ns. first world prob­lemil­ta. Jos tont­ti­maan kanssa olisi joku todel­li­nen hätä, niin kanavaa ei tietenkään tehtäisi ja tehokku­us olisi muutenkin eri luokkaa. Helsingillä var­maan on kanavaan varaa ainakin siinä mielessä, että kaupun­ki on enim­mäk­seen erit­täin har­vaan raken­net­tu ja tiivistämis­po­ten­ti­aalia piisaa joka tapauk­ses­sa riittämiin.

    Tulee mieleen sekin, että maail­mas­sa nähtävyyksinä pide­ty­istä kaupungeista mon­et ovat saa­neet alkun­sa jonkun val­lan­pitäjän enem­män tai vähem­män kahjona pro­jek­ti­na, jos­sa ei ole kan­nat­tavu­ut­ta las­ket­tu. Läheinen esimerk­ki suo­hon raken­net­tu Pietari, jos­sa aikanaan suun­nitelti­in vaik­ka mitä kanavavir­i­tyk­siä tun­net­tu­jen toteu­tunei­den lisäksi.

    Vastaa

14. Sakke: Mah­taako tästä olla konkreet­tista evi­denssiä, ja jos on, niin minkälaista, esim. Ruo­ho­lah­den kana­van osalta? Miten iso tuo ero (kana­va vs. vähäli­iken­teinen katu) mah­taa olla pros­ent­teina mitaten?

    Konkreet­tista evi­denssiä saa korkein­taan aikakoneel­la. Ruo­ho­lahdessa­han se kana­va on, joten emme voi tietää kuin­ka paljon vähem­män arvostet­tu Ruo­ho­lahti olisi ilman kanavaa.

    Sakke: Olet­taisin, että ylem­pi­en ker­rosten asun­nois­sa kana­van vaiku­tus hin­taan ei vält­tämät­tä ole kovin suuri. Vai onko? Etäisyys vastapäiseen taloon (jos siel­lä sel­l­ainen on) voi sen sijaan merk­itä ehkä enemmänkin.

    En usko, että kana­van vaiku­tus rajoit­tuu ikku­na­maisemi­in. Oletet­tavasti kana­van vaiku­tus näkyy tai on näkymät­tä koko alueen arvos­tuk­ses­sa. Itse pidän melko selvänä, että Saukon­lai­turi olisi parem­pi kana­van kanssa kuin ilman kanavaa, mut­ta tuskin se alueen arvos­tus­ta kuitenkaan 250 euroa neliöltä nos­taa. Saisi­vat nyt lisätä raken­nu­soikeut­ta, kun sille on miljoona muu­takin järkiperustetta.

    Etäisyys vastapäiseen taloon tun­tuu muuten kor­reloivan kään­teis­es­ti asun­to­jen neliöhin­to­jen kanssa. Hyvä pointti.

    Vastaa

15. Jul­lik­ka: …Olisi sit­ten keski­t­u­loisel­lakin omis­taa asun­to rannalta … 

    Osmol­la oli juuri pari hyvää kir­joi­tus­ta aiheesta, mik­si kan­nat­taa rak­en­taa vain parhaille paikoille ja hyviä asun­to­ja! Sil­loin meil­lä keski­t­u­loisil­lakin on varaa hyvään asun­toon hyväl­lä paikalla. Kun eniten tien­aa­vat muut­ta­vat entistä parem­pi­in kämp­pi­in, vapau­tuu keskilu­okalle entistä parem­pia asuntoja.

    Nopein keino paran­taa asum­isolo­suhtei­ta on lopet­taa idioot­ti­maiset tuet, jot­ka val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Tämä kos­kee sekä omis­tusasumisen tukemista että yhtä hölmöjä vuokra-asumisen tukia. Asi­as­ta on aivan riit­tävästi tutkit­tua tietoa päätök­sen teon pohjaksi.

    Helsin­gin itseai­heutet­tu ongel­ma on, ettei ruu­tukaavaa ole kaavoitet­tu vuosikym­meni­in. Patoutunut kysyn­tä on nos­tanut kan­takaupun­gin hin­nat pil­vi­in. vielä 60-luvul­la keski­t­u­loinen virkamies kykeni osta­maan asun­non Taka-Töölöstä spårapysäkin läheltä. Nyt tehdyt muu­ta­mat alueet ran­nal­la on kaavoitet­tu liian har­vaan puhu­mat­takaan Ara­bi­an ran­nan tapai­sista täy­deli­sistä katastrofeista.

    Vastaa

16. Kalle: puhu­mat­takaan Ara­bi­an ran­nan tapai­sista täy­deli­sistä katastrofeista.

    Tämä taitaa olla enem­män klisee kuin totta.

    Nykyään kun alue on valmis, se on mon­es­sa suh­teessa aika onnis­tunut alue. Asun­toarkkite­htu­uri on kun­ni­an­hi­moista ja mon­imuo­toista, viher­aluei­ta on paljon ja eri tyyp­pisiä, julkiset ja kevyen­li­iken­teen yhtey­det toimi­vat. Ihmiset viihtyvän hyvin.

    Jonkun mielestä tehokku­us voisi tietysti olla suurem­pi mut­ta ainakin nykyi­nen riit­tää aika run­saaseen palve­lu­tar­jon­taan Hämeen­tien varressa. 

    Parkkipaikat ovat tietysti osit­tain maan pääl­lä mut­ta se toisaal­ta on alen­tanut rak­en­tamisen hin­taa, parkki­nor­mi kun on mitä on.

    Vastaa

17. Kööpen­ham­i­nas­sa ja Ams­ter­damis­sa kanavia ihailleena toivon, että tämä kana­va toteu­tuu meil­lä! Toiv­ot­tavasti kanavaran­taan tulee mukavia istuskelu­penkke­jä ja muu­ta oleskelutilaa.

    Vastaa

18. Nap­su: Tämä taitaa olla enem­män klisee kuin totta. 

    Juu tätä olen itsekin ihme­tel­lyt. Se mitä on 2000-luvul­la raken­net­tu, on nähdäk­seni melko tiivistä. Toki sekaan on sit­ten jätet­ty paljon puis­toa, jon­ka tarpeel­lisu­us lie­nee makuaasia.

    Jos ote­taan laskui­hin Hämeen­tien län­sipuoli, niin sit­ten alue toki on väljä. Mut­ta sieltä löy­tyykin sit­ten sitä ker­roksel­lisu­ut­ta. Ehkä sekaan olisi muu­ta­ma uusikin talo mahtunut?

    Vastaa

19. ze: Konkreet­tista evi­denssiä saa korkein­taan aikakoneel­la. Ruo­ho­lahdessa­han se kana­va on, joten emme voi tietää kuin­ka paljon vähem­män arvostet­tu Ruo­ho­lahti olisi ilman kanavaa.

    En usko, että kana­van vaiku­tus rajoit­tuu ikku­na­maisemi­in. Oletet­tavasti kana­van vaiku­tus näkyy tai on näkymät­tä koko alueen arvos­tuk­ses­sa. Itse pidän melko selvänä, että Saukon­lai­turi olisi parem­pi kana­van kanssa kuin ilman kanavaa, mut­ta tuskin se alueen arvos­tus­ta kuitenkaan 250 euroa neliöltä nos­taa. Saisi­vat nyt lisätä raken­nu­soikeut­ta, kun sille on miljoona muu­takin järkiperustetta.

    Etäisyys vastapäiseen taloon tun­tuu muuten kor­reloivan kään­teis­es­ti asun­to­jen neliöhin­to­jen kanssa. Hyvä pointti. 

    Asun­to mer­inäköalal­la etelään, mis­sä vastapäi­nen talo on “ääret­tömän kaukana”, tai ainakin näköpi­irin ulot­tumat­tomis­sa, on siis tun­tu­masi perus­teel­la ilmainen??? Pitäisikö siis mah­dol­lisim­man edullista asun­toa itselleen etsivän siis aloit­taa etsin­tän­sä esim. Merikadul­ta (Laivan­varus­ta­jankadun sijaan)?

    Eikös tässä juuri jokin aika sit­ten julka­istu kat­saus (raport­ti tai selon­teko), jos­sa todet­ti­in mm. puis­ton (julk­i­sivun puolel­la, siis etu­alal­la) kas­vat­ta­van talon asun­to­jen arvos­tus­ta (tai hin­taa) eteläisessä Helsingis­sä merkittävästi!

    Aikakonet­ta ei var­maankaan tarvi­ta, sil­lä luulisi Ruo­ho­lah­den alueen osalta löy­tyvän ver­tailukelpoisia tieto­ja asun­to­jen hin­noista kana­van var­relta kana­vanäkymin ja toisaal­ta katu­jen var­sil­ta katunäkymin (ml. talot vastapäätä). Voisi­han sen ver­tailun tehdä näi­den kah­den eri tapauk­sen välillä.

    Alueen arvos­tuk­seen voi kanaval­la toki olla joitakin yleisiä vaiku­tuk­sia ikku­nanäkymistä riippumattakin.

    Vastaa

20. Jul­lik­ka:
    Jos ote­taan laskui­hin Hämeen­tien län­sipuoli, niin sit­ten alue toki on väljä. 

    Tämä kysymys ei otsikon aiheeseen liity, mut­ta osaisiko joku ker­toa mis­tä löy­ty­isi tietoa Hämeen­tien län­sipuolen eli Toukolan alueen vuokra­ton­teista? Lähin­nä kiin­nos­taisi asuin­tont­tien vuokra­sopimusten päät­tymisa­janko­h­dat sekä mah­dol­liset uusi­in vuokra­sopimuk­si­in tule­vat vuokranko­ro­tuk­set. Olen seu­rail­lut alueen asun­to­jen myyn­ti-ilmoituk­sia ja vuokra­sopimuk­set näyt­täi­sivät päät­tyvän v.2020, kos­keeko­han tämä kaikkia Toukolan tontteja?

    Vastaa

21. Sakke: Asun­to mer­inäköalal­la etelään, mis­sä vastapäi­nen talo on “ääret­tömän kaukana”, tai ainakin näköpi­irin ulot­tumat­tomis­sa, on siis tun­tu­masi perus­teel­la ilmainen??? Pitäisikö siis mah­dol­lisim­man edullista asun­toa itselleen etsivän siis aloit­taa etsin­tän­sä esim. Merikadul­ta (Laivan­varus­ta­jankadun sijaan)?

    Eikös tässä juuri jokin aika sit­ten julka­istu kat­saus (raport­ti tai selon­teko), jos­sa todet­ti­in mm. puis­ton (julk­i­sivun puolel­la, siis etu­alal­la) kas­vat­ta­van talon asun­to­jen arvos­tus­ta (tai hin­taa) eteläisessä Helsingis­sä merkittävästi! 

    Puhuin lähin­nä aluei­den yleis­es­tä arvos­tuk­ses­ta (ja provosoin myös vähän).

    Vastaa

22. Suomes­sa tuuli­olo­suh­teet on pakko speksa­ta tarkasti ja varmis­taa että heikoinkin rakenne kestää, kos­ka siihen on gryn­der­it tot­tuneet eikä kestäväm­män suun­nit­telus­ta ole koke­mus­ta (ei pelkkä mekaa­ni­nen vaan myös paine-ero­jen aiheut­ta­mat ilmiöt esim). Muual­la olisi nor­maalia tehdä olo­suhtei­den mukainen rakenne omatoimisesti.

    Vastaa