Monikanavarahoitus

Suomes­sa poti­laan ohel­la ter­vey­den­huol­lon rahoituk­seen osal­lis­tu­vat kun­nat, val­tio, Kela, vaku­u­tusy­htiöt, työ­nan­ta­jat ja työeläkey­htiöt. Rahoi­tus tuot­taa sekä tehot­to­muut­ta että luo epä­tasa-arvoa. On toki sel­l­ais­takin san­ot­tu, että onhan se hyvä, että rahaa tulee mon­es­ta tuutista, kun ter­vey­den­huolto on niin kallista. Kaik­ki tämä raha on peräisin veron­mak­sajil­ta, eikä ver­an­mak­sa­jan taak­ka siitä vähene, että rahavir­to­ja on monia.

Monikanavara­hoi­tus syn­nyt­tää tehot­to­muut­ta, kos­ka menon siirtämi­nen oma­l­ta organ­isaa­ti­ol­ta toisen mak­set­tavak­si kan­nat­taa tehdä, vaik­ka rahaa menisi enemmän.

Kipeään selkään voi määrätä fysikaal­ista hoitoa tai pil­lerin. Kun­ta jou­tu­isi mak­samaan hoidon kun taas lääke­hoidon mak­saa Kela. Niin­pä kun­ta, joka asi­as­ta päät­tää, pää­tyy herkästi pil­lerin kan­nalle. On paljon tilantei­ta, jois­sa kun­nan anta­ma hoito ja kelan mak­sama lääk­keet ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja, eikä tämä val­in­ta mene läh­eskään aina oikein.

Kela mak­saa vain apteek­ista ostet­ta­vat lääk­keet. Sairaalas­sa annos­telta­vat lääk­keet mak­saa kun­ta. Kym­menisen vuot­ta sit­ten tämä aiheut­ti ns. Rem­i­cade ongel­man. Rem­i­cade on kallis reumalääke, joka helpot­taa huo­mat­tavasti joidenkin reumapoti­laiden tilan­net­ta. Se mak­soi aikanaan noin 10 000 euroa vuodessa poti­las­ta kohden. Sil­lä oli suun­nilleen yhtä hyvä kil­pail­i­ja, joka mak­soi noin 20 000 euroa vuodessa.   Luulisi, että pääsään­töis­es­ti valit­taisi­in halvem­pi. Valit­ti­in kalli­impi. Rem­i­cade annos­telti­in suo­raan suoneen, ja sik­si poti­las sai lääk­keen­sä sairaalas­sa tai ter­veyskeskuk­ses­sa, jol­loin kun­ta mak­soi. Kil­pail­i­ja pis­tet­ti­in insuli­inin tavoin lihak­seen, joten sen saat­toi ostaa apteek­ista ja laskun mak­soi Kela. Päätös lääk­keestä tehti­in sairaalas­sa ja sairaalan kan­nat­ti vali­ta kalli­impi hoito, jot­ta ei jou­tu­isi itse mak­samaan. Arvi­ol­ta tuhat poti­las­ta käyt­ti tämän takia kalli­im­paa lääket­tä, mikä lisäsi kulu­ja kymmenel­lä miljoon­al­la eurolla.

Jos päivystys­tä keskitetään ja ter­veysasemia lakkaute­taan, poti­laiden matkat pitenevät. Säästö keskit­tämis­es­tä tulee kun­nille ja kor­vauk­set piden­tyneistä matkoista mak­saa Kela. Kun­nan kan­nat­taa keskit­tää sil­loinkin kun kokon­ais­menot kasvavat.

Tärkein ongel­ma liit­tyy kuitenkin pitki­in hoito­jonoi­hin, jota tuot­ta­vat turhia sairaus­päiviä. Kelan kan­nat­taisi usein ostaa asi­akkaalleen leikkaus yksi­tyis­sek­to­ril­ta vain vält­tyäk­seen mak­samas­ta päivära­ho­ja jonot­tamisen ajalta.

Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä käyn­nistin valmis­telun hoito­taku­us­ta, jot­ta hoito­jonot saataisi­in lyhyem­mik­si. Kävin tästä aika tiukan keskustelun päämin­is­teri Lip­posen kanssa, joka vas­tusti hoito­taku­u­ta sinän­sä hyvin perustein. Ruot­sis­sa hoito­taku­us­ta oli juuri luovut­tu sen hait­tavaiku­tusten takia. Olisin ollut valmis luop­umaan hoito­taku­us­ta, jos olisimme tehneet sairaus­päivära­ho­jen kanssa, kuten on tehty Ruot­sis­sa. Sama land­stinget, joka on vas­tu­us­sa hoito­jonoista on vas­tu­us­sa myös sairaus­päivära­hoista.   Tämä pitää jonot lyhyinä.

= = = = =

Työ­markki­na­jär­jestöt pitävät tiukasti kiin­ni siitä, että eräät Kelan mak­samat kor­vauk­set ovat niiden rahaa, kos­ka ne rahoite­taan työ­nan­ta­ja­mak­suin ja palka­nsaa­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­suina. Kaik­ki verot ovat lähtöisin taval­la tai toisel­la työ­nan­ta­jil­ta tai työn­tek­i­jöiltä. Tuol­la ”par­tien raha” ‑retori­ikalla halu­taan oikeut­taa se, että työikäisiä hoide­taan parem­min kuin muita.

Niin­pä työikäis­ten kuntou­tus, jon­ka tarkoi­tus on saat­taa kuntoutet­ta­va takaisin työkykyisek­si, mak­se­taan Kelan ja työeläkey­htiöi­den rahoista, mut­ta eläkeikäis­ten kuntou­tus kuu­luu kun­nalle. Kun­ta taas yleen­sä ei mak­sa. Tästä tulee eduskun­taan paljon vihaista palautetta.

= = =

Onko tois­t­en ter­veys tärkeämpi kuin toisten?

Kukaan ei vaa­di Tero Pitkämäkeä samaan hoito­jonoon muiden kanssa, jos hänel­lä on kyl­ki kipeä juuri ennen Olympialaisia. Entä taval­liset veroa mak­sa­vat työn­tek­i­jät? Onko hei­dän ter­veyten­sä tärkeämpi kuin eläkeläis­ten tai työt­tömien terveys?

Aika har­va on valmis avoimesti sanomaan, että ter­vey­den arvo riip­puu veron­mak­sukyvys­tä. Sen sijaan voidaan hyvin perustel­la, että tois­t­en aika on arvokkaam­paa kuin toisten.

Suomen peruster­vey­den­hoito jakau­tui vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa harmil­lis­es­ti hyväo­sais­ten työter­veyshuoltoon ja taval­lisen kansan ter­veyskeskuk­si­in. Jako on eri­ar­vois­ta­va ja haaskaa voimavaro­ja. Olisi hyvä saa­da työter­veyspoti­laat takaisin ter­veyskeskuk­si­in niin, että työter­veyshuoltoon nyt käytet­tävät rahat siir­ty­i­sivät mukana. Tarkoi­tan täl­lä niin san­ot­tua vapaae­htoista työter­veyshuoltoa eli kansanomais­es­ti työter­veyslääkärien vas­taan­ot­toa, en työolo­ja tarkas­tavaa pakol­lista työterveyshuoltoa.

Täl­laista siir­toa ei saa mitenkään aikaan, ellei tun­nuste­ta, että työssäkäyvän aika on kalli­im­paa kuin muiden. Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa mak­saa yksi­ty­is­lääkärin vas­taan­oto­s­ta mielu­um­min kuin päästää työn­tek­i­jä kesken työpäivän jonot­ta­maan ter­veyskeskuk­seen. Joku voi pitää eri tahti­in eteneviä jono­ja eri­ar­voisi­na, mut­ta onko jotenkin vähem­män eri­ar­voista, että työssä käyvien nopeampi jono siir­retään toiseen taloon, kuten nyt tapahtuu?

On hyvin yksinker­tainen tapa päästä eroon monikanavara­hoituk­sen haitoista. Tehdään kuten Ruot­sis­sa. Ohjataan Kelan nyt mak­sa­vat lääke- sairaan­hoito- mat­ka- ja sairaus­päivära­hako­r­vauk­set tule­vien sote-piirien mak­set­tavak­si. Sil­loin kaikil­la menoil­la on sama mak­sa­ja eikä kus­tan­nuk­sia pysty siirtämään paikas­ta toiseen. Kelan toimis­tot voisi­vat edelleen huole­htia mak­satuk­ses­ta, mut­ta niiden jaka­ma raha olisi sote-piirin rahaa. Näin tehdään jo nyt koti­hoidon tuen kanssa. kela huole­htii mak­satuk­ses­ta, mut­ta raha tulee kunnalta.

Tek­sti on julka­istu Savon Sanomis­sa 31.8.2014

 

 

 

 

 

69 vastausta artikkeliin “Monikanavarahoitus”

  1. Tuo­hon SOTE:n kanavaan pitäisi raha ohja­ta val­tion vero­tuk­sen kaut­ta. Tuol­loin kus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in oikeu­den­mukaisem­min kuin kun­nal­lisveron muo­dos­sa tapahtuu.
    Kun­nal­listalouden ongel­mat oli­si­vat ohi, jos SOTE kus­tan­nuk­set katet­taisi­in val­tion keskushallinnon kautta.

  2. Ja vielä niin, että rahaa saa vain poti­laan hoita­mis­es­ta. Alkaa löy­tyä kiin­nos­tus­ta siihenkin, minkä ver­ran henkilökun­nan aikaa menee tietokoneen näpyt­te­lyyn. Ei niinkuin nyt: tässä teille rahapot­ti, kat­sokaa mitä saat­te sil­lä aikaan.

  3. Osmo: “Kipeään selkään voi määrätä fysikaal­ista hoitoa tai pil­lerin. Kun­ta jou­tu­isi mak­samaan hoidon kun taas lääke­hoidon mak­saa Kela. Niin­pä kun­ta, joka asi­as­ta päät­tää, pää­tyy herkästi pil­lerin kan­nalle. On paljon tilantei­ta, jois­sa kun­nan anta­ma hoito ja Kelan mak­samat lääk­keet ovat tois­t­en­sa vai­h­toe­hto­ja, eikä tämä val­in­ta mene läh­eskään aina oikein.”

    Eihän sitä kun­ta päätä, vaan lääkäri. Vai oletko Helsin­gin luot­ta­mushenkilönä use­astikin päät­tänyt, että fysikaal­ista hoitoa ei anneta?

    Ja mis­sähän muual­la kuin Pohjois-Kore­as­sa todel­li­nen ‘yksikanavainen rahoi­tus’ on käytössä?

    1. Lääkäriä voi ohjeis­taa. Lääkäril­lä voi olla jopa henkilöko­htaisem­pi suhde ter­veyskeskuk­sen bud­jet­ti­in kuin valtuutetuilla.

    2. Ja mis­sähän muual­la kuin Pohjois-Kore­as­sa todel­li­nen ‘yksikanavainen rahoi­tus’ on käytössä?

      Lähin löy­tyy Ruotsista.

  4. Kuten joku viisas aiem­min ja tois­es­ta asi­as­ta sanoi: “Amen”.

    Sairaan­hoidon jär­jestäjäl­lä ja sairaus­päivära­ho­jen mak­sa­jal­la pitää olla sama rahan­lähde. Muuten­han asi­aan erikois­tuneet vaku­u­tusy­htiöt perus­ta­vat entistäkin enem­män omia sairaaloitaan, jois­sa, kum­ma kyl­lä, poti­laat kuntoute­taan työelämään kuukau­sia nopeam­min kuin julkises­sa hoi­dos­sa. Tuskin vaku­u­tusy­htiöt sitä tap­piok­seen tekevät.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkäriä voi ohjeis­taa. Lääkäril­lä voi olla jopa henkilöko­htaisem­pi suhde ter­veyskeskuk­sen bud­jet­ti­in kuin valtuutetuilla. 

    Ja mil­loin olet luot­ta­mushenkilönä ohjeis­tanut lääkäriä?

  6. “Olisi hyvä saa­da työter­veyspoti­laat takaisin ter­veyskeskuk­si­in niin, että työter­veyshuoltoon nyt käytet­tävät rahat siir­ty­i­sivät mukana. Tarkoi­tan täl­lä niin san­ot­tua vapaae­htoista työter­veyshuoltoa eli kansanomais­es­ti työter­veyslääkärien vas­taan­ot­toa, en työolo­ja tarkas­tavaa pakol­lista työterveyshuoltoa.”

    Ongel­mana on, ettei työtön ole minkään ter­veysor­gan­isaa­tion vas­tu­ul­la eivätkä kaik­ki työl­lisetkään. Työl­li­sistäkin 800000 puut­tuu työter­vy­den­huolto .Terkkarei­den resurssoin­tikin läh­tee siitä, että 18–62-vuotiaat ovat jonkun muun organ­isaa­tion vastuulla

    Terkkari ei tiedä keitä sen vas­tu­ulle kuu­luu ja niin­pä sään­nöl­lis­ten ter­veystarkas­tusten piiris­sä ovat vain nuo nuoret ja eläkeläiset.
    Minäkin sain kut­sun ter­vys­tarkas­tuk­seen kun täytin 63-vuot­ta, olin kuitenkin työt­tömänä 2010 läh­tien, mut­ta mitään ei kuulunut.

    Terkkarin ongel­mana on , ettei siel­lä ole työter­veysosaamista, niin­pä moni työkyvytön roikkuu kortis­tossa sen vuok­si, että terkkarin lääkäri ei osaa kir­joit­taa eläkepapereita.Nimimerkillä koke­mus­ta on asiasta.

    Ei Helsin­gin kaupunkikaan luo­ta terkkarin ammat­ti­taitoon vaan työter­veyshuolto on eril­lisessä yksikössä

  7. OS: Kävin tästä aika tiukan keskustelun päämin­is­teri Lip­posen kanssa, joka vas­tusti hoito­taku­u­ta sinän­sä hyvin perustein. Ruot­sis­sa hoito­taku­us­ta oli juuri luovut­tu sen hait­tavaiku­tusten takia.

    Hoito­takuu on nykyisel­lään takuu siitä, että hoitoon pääsy kestää kuusi kuukaut­ta, ja että hoitoketju yrit­tää kek­siä kon­ste­ja pon­naut­taa poti­laan aina vain siihen kuu­den kuukau­den jonoon.

    Hoito­takuu on vienyt sairaaloil­ta mah­dol­lisu­u­den pri­or­isoi­da poti­lai­ta oikein mil­lään perusteil­la. Jos kaik­ki on pakko hoitaa kuudessa kuukaudessa, opti­m­i­jär­jestelmä tar­joaa kaikille ajan tasan kuu­den kuukau­den päähän, jos vai­va ei ole selvästi paheneva.

    Tämä on tietysti taval­laan tapa ker­toa poti­laille, että hakekaa apua muual­ta, jos voitte. Se osuu kuitenkin kahdel­la taval­la huti, kos­ka osa asioista on hoidet­tavis­sa vain julkisel­la, ja julki­nen puoli ei toisaal­ta itse halua aut­taa ihmisiä men­emään yksityiselle. 

    Luulisi, että kan­nat­taisi tehdä yhteistyötä: “me hoidamme tämän kuudessa kuukaudessa, mut­ta jos halu­at nopeam­min, tässä on lista alan yksi­ty­i­sistä toim­i­joista”. Nyt poti­las joutuu ronkki­maan vai­h­toe­hdot itse selville, eikä se ole ihan help­poa varsinkaan laat­u­arvioin­nin kohdalta.

    Skit­sofre­nia tietenkin pahe­nee vielä, kun mukana on Coxa Oy, HYKSin Oy tai TAYS Sydän­sairaala Oy. (Henkilöko­htais­es­ti pidän Cox­aa hilpeim­pänä, kos­ka se on perus­tanut oman toimis­ton Helsinki­in houkut­tele­maan helsinkiläisiä julkisen puolen poti­lai­ta Tam­pereelle Pirkan­maan sairaan­hoitopi­irin hoidettavaksi…)

    Yksi­tyiseen hoitoon liit­tyen työ­nan­ta­jalle pitäisi myös antaa mah­dol­lisu­us mak­saa työkykyä paran­ta­va kallis erikois­sairaan­hoito ilman veroseu­raa­muk­sia. Se ei olisi yhteiskun­nalle kovin epäedullista, jos työ­nan­ta­ja mak­saisi vaikka­pa ohi­tusleikkauk­sen tai syöpäleikkauk­sen yksi­tyisel­lä puolella.

    Ongel­mat taita­vat kuitenkin olla aat­teel­lisia. Jos tun­nustet­taisi­in, että julki­nen puoli tar­joaa lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­lun min­im­i­hoito­ta­son, ja mak­samal­la saa sit­ten lisää mukavu­ut­ta, nopeut­ta, jne., niin sit­ten asi­at olisi helpom­pi jär­jestää. Sil­loin julki­nenkin voisi ker­toa, että “leikkausjono on 6 kk, mut­ta on meil­lä erikoismaksuluokkakin”.

    Ymmär­rän tähän liit­tyvän aat­teel­lisen tuskan, mut­ta nykyi­nen tilanne on de fac­to se, että rahal­la saa ja hevosel­la pääsee. Nyt vain se raha häviää julkisen ter­vey­den­huol­lon ulottumattomiin.

  8. OS: Olisi hyvä saa­da työter­veyspoti­laat takaisin ter­veyskeskuk­si­in niin, että työter­veyshuoltoon nyt käytet­tävät rahat siir­ty­i­sivät mukana. Tarkoi­tan täl­lä niin san­ot­tua vapaae­htoista työter­veyshuoltoa eli kansanomais­es­ti työter­veyslääkärien vas­taan­ot­toa, en työolo­ja tarkas­tavaa pakol­lista työterveyshuoltoa.

    Juu, olisi hyvä. Ainakaan pk-seudul­la ter­veyskeskuk­set eivät kuitenkaan anna ihan kaikkeaan tämän onnis­tu­misek­si. Yritin tuos­sa aut­taa yhtä tuoret­ta yri­tys­tä lait­ta­maan TTH:n kun­toon palkol­lis­ten ilmaan­nut­tua yri­tyk­sen kasvaessa.

    Ohjasin puti­ikin vetäjän tekemään sopimus­ta Van­taan Työter­vey­den kanssa (siis Helsin­gin julkisen puolen tth-palvelun­tar­joa­ja, älkää kysykö mik­si nimessä on Van­taa). Täy­tyy kyl­lä sanoa yksi­tyisen puolen tth:n kanssa enem­mänkin asioi­neena, että yksi­tyiset toim­i­jat osaa­vat tuon puolen markki­noin­nin ja sopimuk­sen­teon helpommin.

    (Koko tth vaatisi kun­non pöl­lyt­tämisen. Se sopii sosi­aalidemokraat­tiseen duu­nar­i­työhön, jota ei enää ole. Mod­ernissa näyt­töpääte­työssä varsi­nainen tth on pelkkä riesa ja eri­lais­ten rahankärkkyjien saalistuspaikka.)

  9. Raimo K: Ja mis­sähän muual­la kuin Pohjois-Kore­as­sa todel­li­nen ‘yksikanavainen rahoi­tus’ on käytössä? 

    No, esimerkik­si Etelä-Kore­as­sa. Yleen­säkin läh­es kaik­ki, minkä suo­ma­laiset antikom­mu­nis­min sotu­rit yhdis­tävät Pohjois-Kore­aan, löy­tyy Etelä-Koreasta.

  10. Raimo K: Ja mil­loin olet luot­ta­mushenkilönä ohjeis­tanut lääkäriä?

    Kun­nan­val­tu­ute­tu­ista merkit­tävä osa on kun­nan työn­tek­i­jöitä, kun­nan palveluk­ses­sa ole­va val­tu­utet­tulääkäri voi neu­voa itse itseään ja kollegoitaan.

    Ja yleen­säkin työn­tek­i­jä ajaa työ­nan­ta­jansa etua

  11. Tom­mi Uschanov: No, esimerkik­si Etelä-Kore­as­sa. Yleen­säkin läh­es kaik­ki, minkä suo­ma­laiset antikom­mu­nis­min sotu­rit yhdis­tävät Pohjois-Kore­aan, löy­tyy Etelä-Koreasta. 

    Myön­net­tävä on, että en tunne Etelä-Kore­aa juuri lainkaan. Minkähän puolueen dik­tatu­uri siel­lä vallitsee?

  12. Liian van­ha: Kun­nan­val­tu­ute­tu­ista merkit­tävä osa on kun­nan työn­tek­i­jöitä, kun­nan palveluk­ses­sa ole­va val­tu­utet­tulääkäri voi neu­voa itse itseään ja kollegoitaan.

    Ja yleen­säkin työn­tek­i­jä ajaa työ­nan­ta­jansa etua 

    Merkit­tävä osa? Kuin­ka paljon?
    Ei ainakaan mei­dän val­tu­us­tossa ole yhtään lääkäriä (yksi oli joskus, mut­ta siitäkin on parikym­men­tä vuotta).

    Ja jos kaupun­gin työn­tek­i­jä ‘ajaa’ kaupun­gin etua, onko siinä jotain pahaa?

  13. A pro­pos Ruot­si: “Pri­va­ta sjukhus kan ta emot patien­ter vars vård beta­las av något land­st­ing, av patien­ten själv eller genom en pri­vat sjukvårds­försäkring som patien­ten teck­nat” (Wikipedia).

    Tästä tulee ainakin kolme kanavaa.

    1. Asia on täs­mälleen sama kuin mitä esitin Suomeen rahan osalta. Jos menee yksi­tyis­sairaalaan, on oikeus mak­saa iktse ja on oikeus ottaa vaku­u­tus, joka mak­saa sen. Lisäk­si siihen voi saa­da mak­susi­toumuk­sen kunnalt.a Olen­naista on, miten JULKINEN raha kul­kee. Siinä yksi kana­va on tarpeen.

  14. Liian van­ha: niin­pä sään­nöl­lis­ten ter­veystarkas­tusten piiris­sä ovat vain nuo nuoret ja eläkeläiset.

    Liian van­hal­la on nyt liian ruusuinen kuva työter­vey­den­huol­lon tasos­ta. Voi tietysti olla että esim Liian van­han van­ha työ­paik­ka on ollut joku val­tiony­htiö tms mis­sä tth on ollut viimeisen päälle hoidet­tu. Esim oman työ­paikkani “kut­su määräaikaiseen työter­veyshuoltoon” on net­tilo­make mikä pyy­de­tään täyt­tämään niinä vuosi­na kun täyt­tää x5 ja x0. Luulisi että työt­tömäl­lä olisi aikaa etsiä vas­taavia lomakkei­ta netistä, täytel­lä niitä aikansa kuluk­si ja ottaa sit­ten yhteyt­tä terkkari­in jos aihet­ta olisi? Ja jotkut suh­teel­lisen suuret työ­nan­ta­jat, kuu­lop­uhei­den mukaan, toimi­vat käytän­nössä lin­jal­la “menkää terkkariin”.

  15. Viherinssi:
    ‘snip’
    Luulisi, että kan­nat­taisi tehdä yhteistyötä: “me hoidamme tämän kuudessa kuukaudessa, mut­ta jos halu­at nopeam­min, tässä on lista alan yksi­ty­i­sistä toimijoista”.
    ‘snip’

    Niin­pä voisi luul­la, mut­ta ainakin meil­läpäin pide­tään erit­täin epäeet­tisenä sitä, että julkisen puolen lääkäri ohjaa poti­laan yksi­tyiselle puolelle — eikä siis tee työtään.

  16. (Koko tth vaatisi kun­non pöl­lyt­tämisen. Se sopii sosi­aalidemokraat­tiseen duu­nar­i­työhön, jota ei enää ole. Mod­ernissa näyt­töpääte­työssä varsi­nainen tth on pelkkä riesa ja eri­lais­ten rahankärkkyjien saalistuspaikka.)

    Osaami­nen ja koke­mus it-alan ongelmista vai­htelee, se on nähty. Jois­sakin ymmär­retään ja osa­taan yhdessä työ­nan­ta­jien kanssa ennal­tahäistä selkä­vaivo­ja ja erit­täin kalli­ita mielenterveysongelmia.

    Fir­man näkökul­mas­ta sairaspäivä kus­tan­taa hel­posti 300 euroa/pv. Tämän kulun pienen­tämi­nen motivoi ja antaa mah­dol­lisu­u­den käyt­tää rahaa ja rahoitusvälineitä.

    Nor­maal­isti ihmi­nen sairas­taa pari flun­ssaa ja jotain sat­un­naista vuo­den aikana, toimis­to­työssä se on noin kuusi sairaspäivää vuodessa.

    Jos vähänkään isom­mas­sa porukas­sa keskimääräi­nen sairas­t­a­mi­nen alkaa olla yli 12 pv/vuosi/nuppi on todel­la kiire ja tuot­tavaa alkaa pohtia johtamista ja työnor­gan­isoin­tia uudelleen.

    Julkisel­la puolel­la näitä kat­sel­laan hel­posti vain ikävänä asiana, mitään ei muute­ta eikä mihinkään puu­tu­ta. Tämä olisi yksi nopeim­min toteutet­tavista tehokkaista julkisen sek­torin säästöistä: saa­da pidet­tyä ihmiset töissä.

    Työter­vey­deshoita­jal­ta ja ‑lääkäril­ta voi saa­da apu­ja ja neu­vo­ja. Ter­veyskeskuk­ses­ta ei oikein millään.

    Suo­ma­laisen työter­veyshoidon paras puoli on mah­dol­lisu­us ennal­taehkäi­sevään toim­intaan. Sitä Ruot­sis­sa ei ole.

    SoTe-uusi­tus ei ainakaan yksikanavaisu­u­den luomista helpota. Kunt­malli ehkä.

  17. Pitäisi olla jokin Val­tion Lääkäri Oy, jon­ka kon­tol­la olisi kaik­ki mah­dolli­nen lääkkeistä lääkärin hoitoi­hin. Taitaa olla mah­do­ton aja­tus XD

    PS. En kai minä vain ole jonkin sortin sosialisti???

    *HAIHATTELUA*

  18. Raimo K: Ja mil­loin olet luot­ta­mushenkilönä ohjeis­tanut lääkäriä?

    Tuskin­pa luot­ta­mushenkilöt ohjeis­ta­vat lääkäriä. Sen sijaan he ohjeis­ta­vat vas­taavaa ylilääkäriä niin, että sanovat, että tässä on rahapot­ti ja sin­un pitää saa­da sil­lä aikaisek­si XYZ. Sit­ten, jos osoit­tau­tuu, että X:n hoita­misek­si on mah­dol­lista venkoil­la niin kuin Osmo selit­ti, hän ohjeis­taa varsi­nais­es­ta hoi­dos­ta vas­taa­vat lääkärit tekemään niin. Näin jää enem­män rahaa Y:n ja Z:n hoita­miseen, joten ne tule­vat parem­min hoidet­tua ja luot­ta­mushenkilö on tyy­tyväi­nen vas­taa­van ylilääkärin toimintaan.

  19. Raimo K: Ja mil­loin olet luot­ta­mushenkilönä ohjeis­tanut lääkäriä? 

    Hei, vaik­ka itseä har­mit­taisi ja ahdis­taisi, niin yritetään kaik­ki vähän hillitä itseämme oksen­ta­mas­ta mitä sat­tuu muiden luk­i­joiden eteen.

  20. antti: Liian van­hal­la on nyt liian ruusuinen kuva työter­vey­den­huol­lon tasosta. 

    Olen samaa mieltä. Olen ollut jatku­vasti (yhteen­sä noin kah­den vuo­den per­he­vap­ai­ta luku­unot­ta­mat­ta) kokopäivä­työssä vuodes­ta 1989 läh­tien. Tähän men­nessä tth on kut­sunut min­ut ter­veystarkas­tuk­seen yhteen­sä 3 kertaa.

  21. Osmo:
    “Tarkoi­tan täl­lä niin san­ot­tua vapaae­htoista työter­veyshuoltoa eli kansanomais­es­ti työter­veyslääkärien vas­taan­ot­toa, en työolo­ja tarkas­tavaa pakol­lista työterveyshuoltoa.”

    Tarkoitit var­maan lak­isääteisen tyoter­veyshuol­lon (ammat­ti­tau­tien ehkäisy ja työter­veysriskien kar­toi­tus & ennal­taehkäisy) lisäk­si usei­den työ­nan­ta­jien han­kkimia lisä­palvelui­ta eli käytön­nössä sairaanhoitoa?

    Työter­veyslääkärin vas­taan­otol­la voidaan tehdä molem­pia — kyse on siitä onko työ­nan­ta­ja ostanut lisä­palvelui­ta vai ei.

    Hyvä kir­joi­tus — kiteyt­tää monikanavara­hoituk­sen keskeiset ongelmat.

  22. Jos päivystys­tä keskitetään ja ter­veysasemia lakkaute­taan, poti­laiden matkat pitenevät. Säästö keskit­tämis­es­tä tulee kun­nille ja kor­vauk­set piden­tyneistä matkoista mak­saa Kela. Kun­nan kan­nat­taa keskit­tää sil­loinkin kun kokon­ais­menot kasvavat.

    Tämä ei muuten pidä paikkansa kuin osit­tain. Kela mak­saa keskit­tämisen vain huonokun­tois­t­en sairaiden, jot­ka matkus­ta­vat tak­sil­la, osalta. Muil­ta osin keskit­tämisen mak­sa­vat ainakin Etelä-Suomes­sa kansalaiset omas­ta pussistaan.

    Kela mak­saa yhden­su­un­tais­es­ta matkas­ta vain 14,25 euroa ylit­tävän osu­u­den. Kos­ka kilo­metri kor­vataan 20 sentin mukaan, mikäli oman auton käyt­tö hyväksytään, vas­ta 71 kilo­metrin ylit­tävästä osu­ud­es­ta saa kor­vauk­sen. Bus­sil­la, mikäli sen käyt­tö on edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, omavas­tu­u­o­su­us rahoit­taa suun­nilleen saman matkan. 

    Etelä-Suomes­sa keskit­tämi­nen tarkoit­taa läh­es kaikkien kansalais­ten kannal­ta sitä, että esimerkik­si maakun­nan ain­oa päivystys on maakun­nan pääkaupungis­sa. Väit­täisin, että yli 90% kansalai­sista asuu alle 70 kilo­metrin päässä sairaalas­ta tai ter­veyskeskuk­ses­ta, johon he ovat matkalla. Näin ollen lisään­tyneet matkaku­lut tule­vat maalais­ten ja pikkukaupunki­lais­ten itse mak­set­taviksi eivätkä näy oikein mitenkään Kelan kukkarossa.

  23. Raimo K: Merkit­tävä osa? Kuin­ka paljon?
    Ei ainakaan mei­dän val­tu­us­tossa ole yhtään lääkäriä (yksi oli joskus, mut­ta siitäkin on parikym­men­tä vuotta).

    Ja jos kaupun­gin työn­tek­i­jä ‘ajaa’ kaupun­gin etua, onko siinä jotain pahaa?

    Tässä tapauk­ses­sa nimeno­maan on: kun­nan ja yhteiskun­nan kokon­aise­tu ovat räikeässä ris­tiri­idas­sa — kuten Osmo monel­la esimerkil­lä kertoi.

    Jos epäilet ohjaako joku lääkäriä tekemään moisia päätök­siä, eiköhän hallintoylilääkäri (jol­la lie­nee bud­jet­ti­vas­tuu eli intres­si min­i­moi­da kun­nan kulut muus­ta välit­tämät­tä) ohjaa lääkäre­itä juuri tuo­hon suuntaan.

  24. Raimo K: Myön­net­tävä on, että en tunne Etelä-Kore­aa juuri lainkaan. Minkähän puolueen dik­tatu­uri siel­lä vallitsee?

    Mik­si yksikanavara­hoi­tus ter­vey­den­huol­los­sa vaatisi yhden puolueen diktatuurin?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Asia on täs­mälleen sama kuin mitä esitin Suomeen rahan osalta. Jos menee yksi­tyis­sairaalaan, on oikeus mak­saa iktse ja on oikeus ottaa vaku­u­tus, joka mak­saa sen. Lisäk­si siihen voi saa­da mak­susi­toumuk­sen kunnalt.a Olen­naista on, miten JULKINEN raha kul­kee. Siinä yksi kana­va on tarpeen.

    Mik­si yksi­tyiseen hoitoon pitäisi saa­da esit­tämässäsi mallis­sa mak­susi­toumus­ta kunnal­ta? Eikö riitä että on sairas? Yksikanavainenkin malli on mah­dol­lista sös­siä ideologialla.

  26. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tämä ei muuten pidä paikkansa kuin osit­tain. Kela mak­saa keskit­tämisen vain huonokun­tois­t­en sairaiden, jot­ka matkus­ta­vat tak­sil­la, osalta. Muil­ta osin keskit­tämisen mak­sa­vat ainakin Etelä-Suomes­sa kansalaiset omas­ta pussistaan.
    Kela mak­saa yhden­su­un­tais­es­ta matkas­ta vain 14,25 euroa ylit­tävän osu­u­den. Kos­ka kilo­metri kor­vataan 20 sentin mukaan, mikäli oman auton käyt­tö hyväksytään, vas­ta 71 kilo­metrin ylit­tävästä osu­ud­es­ta saa kor­vauk­sen. Bus­sil­la, mikäli sen käyt­tö on edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, omavas­tu­u­o­su­us rahoit­taa suun­nilleen saman matkan.
    Etelä-Suomes­sa keskit­tämi­nen tarkoit­taa läh­es kaikkien kansalais­ten kannal­ta sitä, että esimerkik­si maakun­nan ain­oa päivystys on maakun­nan pääkaupungis­sa. Väit­täisin, että yli 90% kansalai­sista asuu alle 70 kilo­metrin päässä sairaalas­ta tai ter­veyskeskuk­ses­ta, johon he ovat matkalla. Näin ollen lisään­tyneet matkaku­lut tule­vat maalais­ten ja pikkukaupunki­lais­ten itse mak­set­taviksi eivätkä näy oikein mitenkään Kelan kukkarossa.

    Uno­h­dat, että laskel­mas­sasi myös nuo alle 70 kilo­metrin matkat oma­l­la autol­la kar­tut­ta­vat omavas­tu­u­o­su­u­den ylära­jaa (242,25 euroa vuodessa). Kun tuo raja on täyn­nä kela mak­saa matkaku­lun kokonaisuudessaan.
    Jos käyt­tää julk­ista liiken­net­tä Kelan kor­vaa­mat kulut ovat usein korkeam­mat (esim paikallis­li­ikenne koti- ja sairaalakaupungeissa+pikavuoro tai juna sairaalakaupunki­in on yleen­sä kalli­impi kuin oman auton kilometrikorvaus).

    Kela siis osal­lis­tuu myös muiden kuin tak­sikäyt­täjien matkakustannuksiin.

  27. Raimo K: Myön­net­tävä on, että en tunne Etelä-Kore­aa juuri lainkaan. Minkähän puolueen dik­tatu­uri siel­lä vallitsee? 

    Siinä vai­heessa kun mainit­tu, yhä toimin­nas­sa ole­va ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä luoti­in, val­lit­si Kore­an demokraat­tis-repub­likaanisen puolueen (Min­ju Gongh­wadong) dik­tatu­uri. (Jos joku läh­tee nyt väit­tämään, että dik­tatu­uri­in vaa­di­taan yksipuolue­jär­jestelmä, niin muis­tutet­takoon, että mm. Itä-Sak­sas­sa oli muodol­lis­es­ti monipuoluejärjestelmä.)

  28. Viherinssi:
    (Koko tth vaatisi kun­non pöl­lyt­tämisen. Se sopii sosi­aalidemokraat­tiseen duu­nar­i­työhön, jota ei enää ole. Mod­ernissa näyt­töpääte­työssä varsi­nainen tth on pelkkä riesa ja eri­lais­ten rahankärkkyjien saalistuspaikka.) 

    Aamen. On jotenkin mah­dol­lista ymmärtää, että ennen tehtaas­sa työläisen ter­vey­den­huol­lon mak­soi työ­nan­ta­ja, kun siel­lä oli konkreet­tisia ter­veysriske­jä. Edelleen on työ­paikko­ja, jois­sa näitä riske­jä on. 

    Sen sijaan jos­sain toimis­to-näyt­töpääte­työssä työ­nan­ta­jal­la ei pitäisi olla tekemistä ter­vey­den­hoidon kanssa, kun työn­tek­i­jöi­den kaik­ki riskit liit­tyvät vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in ja huonoi­hin elämän­tapoi­hin. Helpol­la pää­syl­lä lääkäri­in lähin­nä takaa sen, että joutuu mak­samaan työn­tek­i­jöille enem­män sairaslo­mia, ja lisäk­si vielä nämä viidenkympin perus­mak­sut ja satasen käyn­nit labroineen.

  29. Vesa Iko­nen: Tässä tapauk­ses­sa nimeno­maan on: kun­nan ja yhteiskun­nan kokon­aise­tu ovat räikeässä ris­tiri­idas­sa – kuten Osmo monel­la esimerkil­lä kertoi.

    Jos epäilet ohjaako joku lääkäriä tekemään moisia päätök­siä, eiköhän hallintoylilääkäri (jol­la lie­nee bud­jet­ti­vas­tuu eli intres­si min­i­moi­da kun­nan kulut muus­ta välit­tämät­tä) ohjaa lääkäre­itä juuri tuo­hon suuntaan. 

    Osmon esimerk­it ovat melko kaukana käytän­nön elämästä, ikävä kyllä.

    Kun­nan ja yhteiskun­nan etu eivät juurikaan ole ris­tiri­idas­sa, bud­jetista huoli­mat­ta — eikä se, että on bud­jet­ti ole mitenkään poikkeuk­sel­lista. Tuskin se yksikanavara­hoi­tuskaan toimii ilman budjettia?

  30. Tom­mi Uschanov: Siinä vai­heessa kun mainit­tu, yhä toimin­nas­sa ole­va ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä luoti­in, val­lit­si Kore­an demokraat­tis-repub­likaanisen puolueen (Min­ju Gongh­wadong) dik­tatu­uri. (Jos joku läh­tee nyt väit­tämään, että dik­tatu­uri­in vaa­di­taan yksipuolue­jär­jestelmä, niin muis­tutet­takoon, että mm. Itä-Sak­sas­sa oli muodol­lis­es­ti monipuoluejärjestelmä.) 

    Onko­han sen rahoi­tus yksi- vai monikanavainen?

  31. M: Hei, vaik­ka itseä har­mit­taisi ja ahdis­taisi, niin yritetään kaik­ki vähän hillitä itseämme oksen­ta­mas­ta mitä sat­tuu muiden luk­i­joiden eteen. 

    No, kuin­ka muo­toil­isit tuon asian korrektisti?
    Todel­lisu­udessa luot­ta­mushenkilöt eivät ohjeista lääkäreitä.
    Tuskin­pa sote-uud­is­tuskaan pois­taa bud­jet­te­ja, mut­ta ei niis­sä kovinkaan kon­reet­tisia toim­intao­hjei­ta lääkäreille ole.

    1. Olen ollut HYKSin hal­li­tuk­ses­sa ohjeis­ta­mas­sa lääkäre­itä käyt­tämään lääket­tä, jon­ka mak­saa Kela sen sijaan, että käytet­täisi­in lääket­tä, jon­ka mak­saa sairaala. Tosin asia esitelti­in niin epä­selvästi, että vas­ta pari vuot­ta myöhem­min ymmärsin, mis­tä on kyse.

  32. Krtek: Sen sijaan jos­sain toimis­to-näyt­töpääte­työssä työ­nan­ta­jal­la ei pitäisi olla tekemistä ter­vey­den­hoidon kanssa, kun työn­tek­i­jöi­den kaik­ki riskit liit­tyvät vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in ja huonoi­hin elämän­tapoi­hin. Helpol­la pää­syl­lä lääkäri­in lähin­nä takaa sen, että joutuu mak­samaan työn­tek­i­jöille enem­män sairaslo­mia, ja lisäk­si vielä nämä viidenkympin perus­mak­sut ja satasen käyn­nit labroineen.

    On meinaan niin harv­inaisen pak­sua tuubaa kuin olla ja voi.

    Kun siisti sisä­työ esim. asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tios­sa jär­jestetään yhdis­telemäl­lä 1900-luvun alkupuoliskon liukuhi­h­natyön, armei­jasim­putuk­sen ja totaal­lisen johtamis­taidot­to­muu­den peri­aat­tei­ta — ja päälle isketään jatku­va säästö- ja kyt­täyskierre, niin miestä ja naista alkaa kaa­tu­maan vähän eri tahti­in kuin nyky­i­sis­sä siis­teis­sä tehdastöis­sä. Seu­rauk­se­na ei täl­laises­sa menos­sa ole mikään “ai, kun tuli tikku sormeen” ‑työ­ta­p­atur­ma vaan valitet­ta­van usein mm. burnoutista johtu­va vaka­va masen­nus ja siitä johtu­va työkyvyttömyys.

    Ai, niin joo — oma huono­jen elin­tapo­jen aiheut­ta­ma vika­han joku lop­pu­un­palami­nenkin on — olisi kan­nat­tanut har­ras­taa triathlo­nia kil­pata­sol­la ja med­i­toi­da päivit­täin, jota jak­saisi painaa 80 tun­nin työvi­ikko­ja pystyäk­seen täyt­tämään kaik­ki ylim­i­toite­tut tavoit­teet täysin riit­tämät­tömil­lä resursseilla.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen ollut HYKSin hal­li­tuk­ses­sa ohjeis­ta­mas­sa lääkäre­itä käyt­tämään lääket­tä, jon­ka mak­saa Kela sen sijaan, että käytet­täisi­in lääket­tä, jon­ka mak­saa sairaala. Tosin asia esitelti­in niin epä­selvästi, että vas­ta pari vuot­ta myöhem­min ymmärsin, mis­tä on kyse. 

    Ehkä?
    Sairaala­hoi­dos­sa ole­van poti­laan lääk­keet mak­saa sairaala.
    Muista lääkkeistä kor­vauk­sen mak­saa Kela.
    Ja toki sairaalat (yleen­sä) yrit­tävät saa­da poti­laat ulos niin pian kuin mah­dol­lista — mut­ta syy ei ole Kela-kor­vaus, vaan poti­laan tah­to — ja kun­nan tah­to ja ‘yhteiskun­nankin’.

    1. Kun poti­las on avo­hoi­dos­sa, lääkkdeet mak­saa kela pait­si ne lääk­keet, jot­ka annetaan suo­nen sisäis­es­ti, jol­loin ne on annet­ta­va vas­taan­otol­la ja lääk­keen mak­saa sairaala. Tämä Kelan mak­sama lääke tuli 10 000 euroa vuodessa kalli­im­mak­si, mut­ta sairaala säästi omaa rahaansa. (Rem­i­cade)

  34. Poth1ue1: On meinaan niin harv­inaisen pak­sua tuubaa kuin olla ja voi.

    Kun siisti sisä­työ esim. asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tios­sa jär­jestetään yhdis­telemäl­lä 1900-luvun alkupuoliskon liukuhi­h­natyön, armei­jasim­putuk­sen ja totaal­lisen johtamis­taidot­to­muu­den peri­aat­tei­ta – ja päälle isketään jatku­va säästö- ja kyt­täyskierre, niin miestä ja naista alkaa kaa­tu­maan vähän eri tahti­in kuin nyky­i­sis­sä siis­teis­sä tehdastöis­sä. Seu­rauk­se­na ei täl­laises­sa menos­sa ole mikään “ai, kun tuli tikku sormeen” ‑työ­ta­p­atur­ma vaan valitet­ta­van usein mm. burnoutista johtu­va vaka­va masen­nus ja siitä johtu­va työkyvyttömyys.

    Ai, niin joo – oma huono­jen elin­tapo­jen aiheut­ta­ma vika­han joku lop­pu­un­palami­nenkin on – olisi kan­nat­tanut har­ras­taa triathlo­nia kil­pata­sol­la ja med­i­toi­da päivit­täin, jota jak­saisi painaa 80 tun­nin työvi­ikko­ja pystyäk­seen täyt­tämään kaik­ki ylim­i­toite­tut tavoit­teet täysin riit­tämät­tömil­lä resursseilla. 

    Nyt menee sekaisin puurot ja vel­lit. “1900-luvun alkupuoliskon liukuhi­h­natyön, armei­jasim­putuk­sen ja totaal­lisen johtamis­taidot­to­muu­den peri­aat­tei­ta” sekoitet­taes­sa ei olla yri­tyk­sessä, jos­sa työter­veyshuol­lol­la voidaan enää ratkaista ongelmia. Kir­joitin nor­maal­ista työpaikasta.

  35. pekka: Uno­h­dat, että laskel­mas­sasi myös nuo alle 70 kilo­metrin matkat oma­l­la autol­la kar­tut­ta­vat omavas­tu­u­o­su­u­den ylära­jaa (242,25 euroa vuodessa). Kun tuo raja on täyn­nä kela mak­saa matkaku­lun kokonaisuudessaan.
    ‘snip’
    Kela siis osal­lis­tuu myös muiden kuin tak­sikäyt­täjien matkakustannuksiin. 

    Kak­si ker­taa olen tul­lut sairaalas­ta koti­in, ensim­mäisel­lä ker­ral­la vaimo haki autol­la, toisel­la ker­ral­la tulin tak­sil­la. Kum­mal­lakin ker­ral­la Kela kor­vasi bus­silipun hin­nan vähen­net­tynä omavas­tu­u­o­su­udel­la eli muu­ta­man euron. Tak­si mak­soi noin 100€ — eli Kela kyl­lä osallistuu!

  36. Krtek: Nyt menee sekaisin puurot ja vel­lit. “1900-luvun alkupuoliskon liukuhi­h­natyön, armei­jasim­putuk­sen ja totaal­lisen johtamis­taidot­to­muu­den peri­aat­tei­ta” sekoitet­taes­sa ei olla yri­tyk­sessä, jos­sa työter­veyshuol­lol­la voidaan enää ratkaista ongelmia. Kir­joitin nor­maal­ista työpaikasta.

    No, mut­ta tuo­han on tänäpäivänä vielä ihan normi­menoa suo­ma­lai­sis­sa vähänkin isom­mis­sa asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tiois­sa. Ja kyl­lä työter­veyshuol­lol­lakin on ainakin mar­gin­aal­ista vaiku­tus­ta — tiedän­pä esim. tapauk­sen, jos­sa johdon villein meno edes vähän rauhoit­tui, kun työter­veyslääkärit johta­van lääkärin johdol­la kir­jelmöivät siitä, että koh­ta alkaa väkeä jäämään työkyvyt­tömyy­seläkkelle, jos meno ei muutu.

    No, tuskin­pa tuokaan sai aikaan mitään varsi­naista järkevöi­tymistä, mut­ta pelko eläke­mak­su­jen käsi­in­räjähtämis­es­tä var­maankin aiheut­ti kouris­tuk­sen lom­pakon tietämillä…

  37. Krtek: Nyt menee sekaisin puurot ja vellit. 

    Niin — ja oli­han siinä viestis­sä toki ripaus liioit­telua, mut­ta väite, että joku “toimis­to-näyt­töpääte­työsken­te­ly” olisi jotain täysin vaara­ton­ta (kun­han vain paper­i­haa­vat vält­tää) ja ettei työ­suo­jelu­un tarvi­tisi kiin­ni­it­tää mitään huomio­ta on täysin paikkansapitämätön.

  38. Krtek:Sen sijaan jos­sain toimis­to-näyt­töpääte­työssä työ­nan­ta­jal­la ei pitäisi olla tekemistä ter­vey­den­hoidon kanssa, kun työn­tek­i­jöi­den kaik­ki riskit liit­tyvät vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in ja huonoi­hin elämäntapoihin. 

    Pari point­tia
    1. On paljon sairauk­sia, jot­ka saadaan muual­ta kuin työ­paikalta, mut­ta joiden nopea hoit­a­mi­nen voi olla työ­nan­ta­jalle edullista.

    2. Kos­ka työn riskit ovat vähäisiä, niin tuskim­pa toimis­to­työn työter­veyshuoltoku­lut ovat kovinkaan suuria

    3. val­i­tuk­sesi (ainakin se näyt­ti siltä) on sinän­sä aihee­ton, kosa työter­veyshuolto, tai siis se sairaan­hoito-osu­us, on täl­läkin het­kel­lä työ­nan­ta­jal­la täysin vapaae­htoinen. Yri­tys voi tai voi olla otta­mat­ta sitä. Esimerkik­si oma­l­la työ­paikallani, joka muuten on juurikin tuol­lainen tur­valli­nen toimis­to, ei sitä ole. Työn­tek­i­jät menevät minne menevät, ei kuu­lu min­ulle. Jotkut työ­nan­ta­jat tar­joa­vat etu­na työter­veyspalve­lut, toiset taas ilmaiset kahvit, kun jos­sakin pitää han­kkia kahvit kahvilasta. 

    Esimerkik­si työsken­nel­lessäni suo­ma­laiselle suurelle konepa­jayri­tyk­selle, kahvisiepolle vuo­den kahvit mak­soi­vat enem­män mitä olen henkilöko­htais­es­ti koskaan upot­tanut vuo­den aikana omi­in lääkäriku­lui­hin (kahvit jou­tui osta­maan kahvi­las­ta ja min­ul­la on urheilu­vaku­u­tus, joka kor­vaa urheilu­ta­p­atur­mat, niitä on sat­tunut). JOs kahvia juo 2x päivässä 250 päivänä vuodessa, niin kyl­lä kai tuol­la hin­nal­la saa jo jonkin­laisen vakuutuksenkin.

  39. Osmo, olit perus­palve­lu­min­is­ter­inä vv. 2000–2002. Tuol­loin oli vastikään, v. 1998, julka­istu raport­ti Kansaneläke­laitok­sen oma­lääkärikokeilus­ta: Aro­maa Arpo, Lin­nala Aarno, Mal­ja­nen Timo, Mat­ti­la Kari. Yksi­ty­is­lääkärit oma­lääkäreinä. Raport­ti Kansaneläke­laitok­sen oma­lääkärikokeilus­ta. Kansaneläke­laitos. Sosi­aali- ja ter­veystur­van tutkimuk­sia.

    Kokeilu osoit­tau­tui men­estyk­sek­si, mut­ta hau­dat­ti­in suurelta yleisöltä hil­jaisu­u­teen. Käsitelti­inkö sitä sosi­aali- ja terveysministeriössä?

    MTV3 julka­isi 17.8.2014 asi­as­ta lyhyen jutun:

    Suomes­sa toteutet­ti­in 1985–93 kokeilu, jos­sa itsenäis­inä ammat­in­har­joit­ta­ji­na toimi­vat yleis­lääkärit huole­hti­vat 40 000 suo­ma­laisen peruster­vey­den­huol­lon lääkäri­palveluista Helsingis­sä, Turus­sa, Tam­pereel­la ja Lahdessa. 

    – Kokeilu oli val­ta­va men­estys. Olimme kaik­ki siitä todel­la yllät­tyneitä, kokeilua arvioi­neen seu­ran­tatutkimuk­sen tekoon osal­lis­tunut emer­i­tus­pro­fes­sori Arpo Aro­maa muistelee.

    Tutkimuk­sen mukaan kokeilu helpot­ti poti­laiden lääkäri­in pääsyä, paran­si hoidon jatku­vu­ut­ta ja lisäsi poti­lait­ten tyy­tyväisyyt­tä palveluihin.

    – Mei­dät yllät­ti se, että 40 000 hen­gen kokeilu­väestössä kato­si­vat kaik­ki sel­l­aiset asi­at kuin väestöryh­mien väliset erot. Palaute oli samaa ammat­tiryh­mästä tai tuloista riip­pumat­ta. Myös palvelu­iden käyt­tö jakau­tui tasan, Aro­maa kertoo.

    Seu­ran­tatutkimuk­sen mukaan myös kokeilun kus­tan­nuk­set oli­vat kohtuulliset. 

    – Tässä koko han­kkeessa oli hallinnoin­tiku­lu­ja vain yhden henkilö­työvuo­den ver­ran 40 000 asukas­ta kohden, Aro­maa toteaa.

    Mitä ihmettä onnis­tuneelle han­kkeelle sit­ten tapah­tui? Mik­si kokeilu haudattiin?

    – Sitä me olemme aina ihme­telleet. Vaik­ka kuin­ka tehdään laa­jaa kokeel­lista tutkimus­ta, päätök­set tehdään niin san­otusti poli­it­ti­sista syistä, Aro­maa arvioi.

    1. Mil­lä kun­nat vas­taa­vat ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä. Mikään ei estä niitä osta­mas­ta palvelu­ja yksityislääkäreiltä.

  40. Tom­mi Uschanov: (Jos joku läh­tee nyt väit­tämään, että dik­tatu­uri­in vaa­di­taan yksipuolue­jär­jestelmä, niin muis­tutet­takoon, että mm. Itä-Sak­sas­sa oli muodol­lis­es­ti monipuoluejärjestelmä.) 

    Jopa Kiinas­sa ja Pohjois-Kore­as­sa on muodolli­nen monipuolue­jär­jestelmä. Näi­den maid­en val­tio­rakenne on luo­tu stal­in­is­tisen kansandemokra­t­ian malli­in, ja siihen kuu­luu olen­nais­es­ti aja­tus työväen­lu­okan kom­mu­nis­tipuolueesta, joka muo­dostaa hal­li­tuskoali­tion por­var­il­lisen yhteiskun­nan edis­tyk­sel­lisiä voimia edus­tavien puoluei­den kanssa. Käytän­nössähän kyse on yksipuolue­jär­jestelmästä, mut­ta nämä pienet apupuolueet ovat ainakin Kiinas­sa aivan todel­lisia organ­isaa­tioi­ta, joil­la on jäs­en­inään todel­lisia ihmisiä. Kiinas­sa asia otet­ti­in jopa niin vakavasti, että kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen aikaan apupuoluei­den johtoa ja jäseniä teloitet­ti­in ide­ol­o­gisi­na vihollisina.

    Näin ollen Kiinan toisek­si suurin “puolue” on Kuom­intan­gin “val­lanku­mouk­selli­nen siipi”, joka saa kansane­dus­tus­laitok­sen vaaleis­sa aina 30 % paikoista.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­lä kun­nat vas­taa­vat ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä. Mikään ei estä niitä osta­mas­ta palvelu­ja yksityislääkäreiltä.

    Ei mitään järkevää liike­toim­intaa uskalla rak­en­taa kun­tien ostopalvelu­jen varaan. Tänä vuon­na oste­taan, ensi vuon­na bud­jet­ti on käytet­ty jo eloku­us­sa. Investoi siinä sit­ten pitkäjän­teis­es­ti tiloi­hin ja laitteisiin.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­lä kun­nat vas­taa­vat ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä. Mikään ei estä niitä osta­mas­ta palvelu­ja yksityislääkäreiltä. 

    Sote-uud­is­tuk­sen myötä kun­nat eivät vas­taa ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä mil­lään — sote-alue vas­taa — ja kun­nat tuot­ta­vat, mitä sote-alue ostaa.

  43. Talouselämä-lehden uusim­mas­sa numerossa 31 on sivul­la 11 mie­lenki­in­toinen jut­tu vaku­u­tusy­htiöi­den sairaalahankkeista. 

    Jos jonkun Pohjolan kan­nat­taa pelkästään yksilö­vaku­u­tusten takia pistää pystyyn yksi­tyis­sairaala, jos­sa tap­atur­maan joutunut tavalli­nen tal­laa­ja palaute­taan työelämään kuukau­sia aiem­min kuin julkisel­la puolel­la, työ­markki­na­jär­jestö­jen kan­nat­taisi perus­taa Tap­atur­ma-Ilmari­nen tms., ja kaapia tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sut itselleen.

    Jos yksikanavaista rahoi­tus­ta ei julkisel­la puolel­la saa­da nopeasti aikaan, yksi­tyiset osakey­htiöt yms. otta­vat vähitellen vallan. 

    No, ehkä se Oba­macarekin toimii.

  44. Poth1ue1: Niin – ja oli­han siinä viestis­sä toki ripaus liioit­telua, mut­ta väite, että joku “toimis­to-näyt­töpääte­työsken­te­ly” olisi jotain täysin vaara­ton­ta (kun­han vain paper­i­haa­vat vält­tää) ja ettei työ­suo­jelu­un tarvi­tisi kiin­ni­it­tää mitään huomio­ta on täysin paikkansapitämätön.

    Mitenkään vähät­telemät­tä tai aliarvioimat­ta työtäsi.

    Olin mil­tei 20v keski­raskaas­sa teol­lisu­ustyössä, jos­sa sai ihan jokaiki­nen päivä nos­tel­la käsin 2500–6000kg/ 8h.
    Säkkien koot oli­vat 20–50kg, plus siihen tietokone joka herkeämät­tä valvoi, että tein työni, siis meni työnjohtoon.

    Ilman apu­lait­teit­ta, pelkästään oma lihasvoima tuke­na. ja kyseessä 3‑vuorotyö, keskeytyvä.

    Te val­i­tat­te (riv­ien välistä) ten­niskyyn­r­päästä tai niska/hartia säry­istä jot­ka tule­vat siitä, että istuu toimis­tossa 7,5h/ pvä.

    tietysti se on ihan oma val­in­ta mitä uraa/työtä haluaa/pystyy tekemään. oma sil­loinen uraval­in­ta ei ollut ehkä selän kannal­ta paras vaihtoehto.

  45. Sylt­ty: 2. Kos­ka työn riskit ovat vähäisiä, niin tuskim­pa toimis­to­työn työter­veyshuoltoku­lut ovat kovinkaan suuria

    Käytän­nössä lak­isääteisen min­imin kus­tan­nuk­set ovat samat työstä riip­pumat­ta, mikäli työ ei ole erik­seen lis­tat­tu­jen vaar­al­lis­ten töi­den listal­la. Hom­makin on sama, tehdään muu­ta­ma paperi (lähin­nä työ­paikka­selvi­tys). Työn­tek­i­jöitä ei tarvitse vai­va­ta tapaa­maan ketään.

    Mitään hyö­tyä tuos­ta ei käytän­nössä ole. Hyö­tyä tth:sta saa toimis­to­työssä siinä tapauk­ses­sa, että myös aku­ut­ti­hoito on tth:ssa, ja että työn­tek­i­jät käyt­tävät sitä. Vielä enem­män hyö­tyä saa fik­sus­ta työter­veyshoita­jas­ta, joka osaa huo­ma­ta asioi­ta ajoissa.

    Lak­isääteinen peri­aat­teessa kat­taa työstä aiheutu­vat vai­vat. Ongel­ma on kuitenkin se, että työn rasituk­sen aiheut­ta­mat lisään­tyneet sairaus­pois­saolot eivät näy siel­lä oikeal­la taval­la. Lak­isääteisen puolelle hom­ma menee vas­ta, kun yksilön työkyky on merkit­tävästi heiken­nyt — sekä yksilön että organ­isaa­tion kannal­ta aivan liian myöhään.

    Hyvä tth on yri­tyk­senkin edun mukainen. Lisäk­si sitä rahoit­ta­vat niin Kela kuin veron­mak­sa­jatkin. Oma kri­ti­ikki­ni kohdis­tuu siihen, että lak­isääteinen tth on määräyksi­neen kovin van­hal­ta ajal­ta, eikä siitä sinän­sä ole iloa kuin per­in­teisiä vaaro­ja sisältävässä työssä.

  46. Kuka tästä monikanavaisu­ud­es­ta niin paljon hyö­tyy että sel­l­ainen jär­jet­tömyys pysyy olemassa?

  47. Vielä kum­mallisem­pia ratkaisu­ja saadaan aikaan, kun vas­takkain on oma euro vs yhteiskun­nan tuki. Esim. Shp lait­toi mit­tarin parkkialueelle ja asi­akkaat vai­h­toi­vat omakus­tan­teisen auton Kelan mak­samaan kyytiin.

  48. “Kil­pail­i­ja pis­tet­ti­in insuli­inin tavoin lihakseen”

    Osmo, insuli­inia ei pis­tetä lihak­seen vaan ihon alle rasvakudokseen.

    No, se pilkunviilauksesta.

  49. “Suomen peruster­vey­den­hoito jakau­tui vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa harmil­lis­es­ti hyväo­sais­ten työter­veyshuoltoon ja taval­lisen kansan terveyskeskuksiin.”

    Melkoinen kär­jistys tuo soini­lainen “taval­lisen kansan” vertaus.
    Kelan mukaan 1,84 milj suo­ma­laista on työter­veyshuol­lon piiris­sä, johon ajat­telisi jokunen tavalli­nen kansalainenkin mahtuvan.

  50. Olen seu­ranant keskustelua. Miel­lä Suoemsshan on ver­rentan toimi­va ja kohta­lalaisen huokea ter­vey­den- ja sairaan­hoito ver­rat­tuan moni­in mui­hin maihin.

    Ehkä tämä on selitet­tävis­sä juuri täl­lä monikanavaisu­udel­la, jola yksi­tyi­nen ja julki­nen­tevey­den­hoito tuek­vat toisi­aan. OS viit­taa joi­hinkin yksit­täisi­in epäko­hti­in, joi­hin se johtaa. Niistä saa näyt­täviä lööppe­jä. Ja on myös mietit­tävä, miten niitä saa karsittua.

  51. uusi kas­vo tääl­lä: Säkkien koot oli­vat 20–50kg, plus siihen tietokone joka herkeämät­tä valvoi, että tein työni, siis meni työnjohtoon.

    Aivan kuin asiantun­ti­joiden työtä ei jatku­vasti koitet­taisi mita­ta? Valitet­tavasti vain “siistin sisä­työn” tulok­set näkyvät selkeästi erot­tuvina säkkeinä — saati, että tulok­set näky­i­sivät jotenkin reaaliaikaisesti.

    Johto on kuitenkin lukenut MBA-kurssien kir­jat huolel­la kannes­ta kan­teen ja “tietää”, että johto tarvit­see reaali­aikaiset “mit­tar­it” pystyäk­seen man­ageer­aa­maan organ­isaa­tio­taan kohti “men­estys­tä”. Sik­sipä, kun oikei­den asioiden mit­taami­nen on mah­do­ton­ta, mitataan kaiken­maail­man proksimuut­tu­jia, joiden kuvitel­laan jotenkin liit­tyvän työn tuloksellisuuteen.

    Käytän­nössä kuitenkin ain­oa mitä näil­lä proksimuut­tu­jien kyt­täyk­sel­lä saadaan aikaisek­si on työilmapi­irin pilaami­nen, vääristynyt sisäi­nen kil­pailu (ts. muiden kampit­ta­mi­nen), epäoikeu­den mukainen palk­it­sem­i­nen jne. Lop­ul­ta organ­isaa­tion tehokku­us rom­ah­taa olemat­tomak­si ja kil­pail­i­jat aja­vat vasem­mal­ta ja oikeal­ta ohi — pait­si tietysti julkisel­la sek­to­ril­la, jos­sa meno voi rauhas­sa jatkua vaik­ka kuin­ka absur­di­na hamaan maail­man­lop­pu­un asti.

    Siinäpä on sit­ten yksit­täisel­lä yksilöl­lä pähkäilemistä opti­maalisen strate­gian valin­nas­sa — hom­mat pitäisi hoitaa tehokkaasti ja järkevästi, jot­ta rahaa tulisi jatkos­sakin, mut­ta tästä ei saa taa­tusti mitään kiitos­ta ja sisäisessä val­tapelis­sä on vaaras­sa ajau­tua täysin sivu­raiteille. Virit­tämäl­lä toim­intansa mittarei­den mukaan opti­maalisek­si saisi kyl­lä kaik­ki mah­dol­liset isku­ri­työläisen palkkiot ja kun­ni­anosoituk­set, mut­ta työ olisi pahim­mil­laan muiden työn hait­taamista ja tulok­set oli­si­vat etupäässä negati­ivisia — eli riemu ei kyl­lä jatkuisi kovin pitkään.

    Te val­i­tat­te (riv­ien välistä) ten­niskyyn­r­päästä tai niska/hartia säry­istä jot­ka tule­vat siitä, että istuu toimis­tossa 7,5h/ pvä.

    Ilmeis­es­ti asiantun­ti­jatyön luonne ja vaa­timuk­set ovat jotain sel­l­aista, jota ei vain pysty ymmärtämään, jos moista työtä ei ole ikinä tehnyt. Jos nimit­täin riskeinä olisi paperivi­il­to­jen lisäk­si vain jotkut yläselän jumit­tamiset, niin mikäpäs tässä olisi ollessa.

  52. Nyt käsitän, mik­si haen toisen pis­tet­tävän lääk­keen apteek­ista ja käyn joko ter­veyskeskuk­ses­sa tahi sairaalas­sa, mis­sä joku pistää ja toisen lääk­keen (piikin) saan sairaalas­sa, sil­lä sitä ei ilmeis­es­ti saa vielä apteekista.

  53. Sylt­ty: Pari pointtia
    1. On paljon sairauk­sia, jot­ka saadaan muual­ta kuin työ­paikalta, mut­ta joiden nopea hoit­a­mi­nen voi olla työ­nan­ta­jalle edullista.

    2. Kos­ka työn riskit ovat vähäisiä, niin tuskim­pa toimis­to­työn työter­veyshuoltoku­lut ovat kovinkaan suuria

    3. val­i­tuk­sesi (ainakin se näyt­ti siltä) on sinän­sä aihee­ton, kosa työter­veyshuolto, tai siis se sairaan­hoito-osu­us, on täl­läkin het­kel­lä työ­nan­ta­jal­la täysin vapaae­htoinen. Yri­tys voi tai voi olla otta­mat­ta sitä. Esimerkik­si oma­l­la työ­paikallani, joka muuten on juurikin tuol­lainen tur­valli­nen toimis­to, ei sitä ole. Työn­tek­i­jät menevät minne menevät, ei kuu­lu min­ulle. Jotkut työ­nan­ta­jat tar­joa­vat etu­na työter­veyspalve­lut, toiset taas ilmaiset kahvit, kun jos­sakin pitää han­kkia kahvit kahvilasta. 

    Toimis­to­työ on nykyisen käsi­tyk­sen mukaan vaar­al­lis­in­ta, mitä ihmi­nen voi tehdä.Kun istuu 8 tun­tia niin se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

    Vapaa-ajan liikun­ta ei auta, sil­lä tuo­ta 8 tun­nin istu­mista ei voi kompensoida.

  54. Poth1ue1: Ilmeis­es­ti asiantun­ti­jatyön luonne ja vaa­timuk­set ovat jotain sel­l­aista, jota ei vain pysty ymmärtämään, jos moista työtä ei ole ikinä tehnyt. Jos nimit­täin riskeinä olisi paperivi­il­to­jen lisäk­si vain jotkut yläselän jumit­tamiset, niin mikäpäs tässä olisi ollessa.

    Kyl­lä min­un on hyvin help­po ymmärtää mik­si fyysi­nen työ on kulut­tavam­paa kuin asiantun­ti­jatyö, myös henk­i­nen kuor­mit­tavu­us huomioitu­na. Olen itse tehnyt kumpaakin. Arvioisin oma­l­la koke­muk­sel­lani että esimerkik­si tehdastyössä riskit ovat olen­nais­es­ti suurem­m­mat kuin toimis­to­työt­tä, vaik­ka min­ulle on kyl­lä iskenyt noidan­n­uoli pelkästä istumisesta.

    Lisäk­si kun viimek­si selvit­telin ammat­te­ja joista joudu­taan eniten työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, niin kyl­lä siel­lä oli betoni­rau­doit­ta­ja ja vas­taa­vat ykkösenä, ei toimis­to­työt. Toimis­tossa kun ei voi esimerkik­si tipah­taa korkeal­ta, ellei ravaa esimerkik­si pitkin tehtai­ta mit­takeikoil­la. Niis­sä on taas omat vaaransa, paljon korkeam­m­mat kuin istu­matyössä. Luon­nol­lis­es­ti tuo­hon var­maankin vaikut­taa myös se, että toimis­to­työtä voi tehdä vaik­ka ilman jalko­ja tai toista kät­tä, fyy­sistä työtä yleen­sä ei.

    Ja vaik­ka sinä olet surke­as­sa työ­paikas­sa, niin suurin osa toimis­totöistä tehdään mukavis­sa työy­hteisöis­sä. Itse olen työsken­nel­lyt seit­semässä eri toimis­toy­hteisössä ja vain yhdessä niistä oli sisäisiä ongelmia.

  55. Tapio: No, ehkä se Oba­macarekin toimii. 

    Toimi­ihan se, mut­ta ihan turhille välikäsille siinä maksetaan.

    Heik­ki S.: Melkoinen kär­jistys tuo soini­lainen “taval­lisen kansan” vertaus.
    Kelan mukaan 1,84 milj suo­ma­laista on työter­veyshuol­lon piiris­sä, johon ajat­telisi jokunen tavalli­nen kansalainenkin mahtuvan. 

    Kukaan ei oikein uskalla sanoa, että kyseessä on köy­hät ja muut huono-osaiset. Ei ainakaan oikeal­la ja muitahan ei saa kuun­nel­la nyt, kun pitää lamas­sa säästää eikä ainakaan pro­gres­si­ivis­es­ti verottaa.

  56. Tuoreena pikku-uutise­na oli min­is­teri Rädyn halu lait­taa “raha seu­raa poti­las­ta” ‑malli par­la­men­taarisen sote-rahoi­tustyöryh­män pohdintaan.

    “Näin se pitäisi tehdä Suomes­sakin” ‑kir­joitit kesällä.

    Raha seu­raa poti­las­ta ‑mallil­la kier­ret­täisi­in han­k­in­ta­la­ki, sen sijaan että muo­doste­taan kun­tay­htymä tuottajahimmeleitä.

    Näi­den kun­tay­htymien ryh­mään­tymi­nen asete­tus­sa aikataulus­sa on päätön­tä. Tehdään juosten kusten peri­aatepäätök­siä, kun kun­tapäät­täjät eivät ehdi yhdessä kokoon­tua. Lue­taan lehdis­tä mitä naa­puri on lin­jan­nut ilman alueel­lista koordi­noin­tia. Samo­jen ihmis­ten pitäisi samaan aikaan käy­dä kun­tali­itosneu­vot­telu­ja (mah­dol­lis­es­ti mon­een suun­taan), antaa sote­lausun­toa hah­mot­tomas­ta hah­motel­mas­ta, ja juos­ta kokoon kun­tay­htymiä (monikin yli sairaan­hoitopi­iri ja erva rajo­jen. Jos tavoit­teena on 4 kun­tay­htymää per sotealue niin mieliku­vi­tus­ta ei paljoa tarvita.

    Sote lak­ilu­on­nos johtaa julkisen ter­vey­den­huol­lon monop­o­li­in. Ei kai se ollut tietoinen tarkoi­tus? Raha seu­raa poti­las­ta ‑malli toisi kir­i­tys­tä palve­lu­tuotan­non hin­toi­hin ja jonoihin.

    Myös Sote rahoituk­sen kun­ta­mak­sun muo­dos­tu­mis­mekani­ik­ka häm­men­tää. Ennal­taehkäi­sevässä työssä onnis­tuneen kun­nan mak­su nousee ja ennal­taehkäi­sevän työn laimin­lyövän kun­nan mak­su piene­nee. Kannustavuus???

  57. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    ‘snip’
    Näi­den kun­tay­htymien ryh­mään­tymi­nen asete­tus­sa aikataulus­sa on päätön­tä. Tehdään juosten kusten peri­aatepäätök­siä, kun kun­tapäät­täjät eivät ehdi yhdessä kokoontua.
    ‘snip’

    Onko 2 (kak­si) vuot­ta eli 2015 ja 2016 muka liian lyhyt aika asi­as­sa, jota jo on pähkäilty 10 vuotta?

  58. Kun­nat anta­vat nyt lausun­to­ja sote Lak­ilu­on­nok­ses­ta ja otta­vat kan­taa mihin sote-alueeseen halu­a­vat. Tämäkään ei ole itses­tään selvää kun ollaan sairaan­hoitopi­irien tai Ervo­jen rajal­la. Naa­puri sotealueen keskus saat­taa olla lähempänä kuin nykyisen SHPn keskus, jos­ta ei edes tule sotealueen keskusta.

    Esim Keu­ru­ul­la ja Mänt­tä-vilp­pu­lal­la on kun­tali­itosneu­vot­te­lut käyn­nis­sä. Kun­nat kuu­lu­vat eri sairaan­hoitopi­irei­hin­ja Ervoihin. Lausua pitäisi.

    Jos tämä THLn 4*4 malli on totu­us, niin olisi saman asian voin­ut suo­raan kir­joit­taa lakiesi­tyk­sen. 4 ervaa ja nyky­is­ten sairaan­hoitopi­irien keskuskaupun­git jär­jestävät. Turha luo­da illu­u­sio­ta alhaal­tapäin tapah­tu­vas­ta jär­jestäy­tymis­es­tä. Samat­en alue­sairaaloiden lakkaut­tamisen olisi voin­ut min­is­teri ilmoit­taa samal­la, kos­ka niin tapah­tuu väistämättä.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.