Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2014

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tämä ase­makaa­va ei koske Val­lisaar­ta ja Kuninkaansaar­ta, jois­sa ase­makaavaa kai­vat­taisi­in nopeasti.

Aikamoinen paket­ti, jos­sa koko saaris­to kaavoite­taan ker­ral­la. Min­ul­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä ottaa asi­aan kan­taan, kos­ka ymmär­ret­tävistä syistä en ole noil­la saar­il­la käynyt kuin muu­ta­mas­sa. (Kajak­ki Sipoon Hangel­byssä, jos­ta pitkä mat­ka näi­hin saariin.)

Koko saaris­ton tule­vaista käytöstä pitäisi keskustel­la per­in­po­h­jais­es­ti ennen kuin men­nään ase­makaa­vata­solle. Saaret pitäisi saa­da parem­min yleiseen käyt­töön (vrt. Tukhol­ma, Göte­borg) ja voisi­pa niille joillekin harki­ta pysyvää asu­tus­takin (vrt. Göteborg).

Osa saarista on myös varat­tu met­sä­talousalueek­si. En ymmär­rä. Maise­ma puun­tuo­ton edelle!

(Val­tu­us­ton syys­ret­ki suun­tau­tui viime viikol­la mm. Isosaa­reen. Met­sähal­li­tus näyt­tää tehneet avo­hakkui­ta Isosaa­res­sa, mikä tun­tui kovin kum­malliselta. Ehkä myrsky oli pan­nut puut alun perin nurin.)

Saukon­lai­turin län­siosan kaava

Saukonlaituri

Nyt päästään yhteen tämän vuo­den suurista kaavoituski­is­toista. Kiista ei jaa (tois­taisek­si) luot­ta­mus­miehiä vaan jakaa virkamiehet. Kaavaan on suun­nitel­tu kanavaa, joka mak­saa sil­toi­neen 35 miljoon­aa euroa. Rahakirstun­var­ti­jat eivät tästä pidä, kos­ka investoin­tikat­to tulee vas­taan, eikä kana­va ilmeis­es­ti tuot­taisi välit­tömästi itseään takaisin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina. Kun alueelle tulee 135 000 k‑m2,pitäisi kana­van nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa noin 250 eurol­la ker­rosneliöltä. Voisi hyvinkin nos­taa, mut­ta osaako kaupun­ki rahas­taa arvon­nousun itselleen vai siir­ty­isikö se vain lihot­ta­maan raken­nus­li­ikkei­den tasei­ta? Jos olisimme Espoos­sa, laskel­maan otet­taisi­in mukaan myös parem­man kaa­van vaiku­tus asukkaiden tulota­soon ja sitä kaut­ta kunnallisverolihin.

Viras­to esit­tää kaavaan kanavaa ja toteaa, että investoin­tika­ton takia toteu­tus voi vähän viivästyä. Se nyt ainakin olisi type­r­ää, sil­lä kanavi­neenkin tämä alue tuot­taa kaupungille kym­meniä miljoo­nia euroa voit­toa. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo (myyn­ti tai vuokra diskon­tat­tuna nyky­het­keen) on arvioitu pitkälti yli sadak­si miljoonaksi.

Uloim­paan rantaan on esitet­ty kolmik­er­roksisia talo­ja, jot­ka voivat olla myös kaupunkip­i­en­talo­ja. Tätä voi perustel­la sil­lä, että mer­inäköala on näin use­am­mal­la, mut­ta aika vaa­ti­mat­tomak­si tulee aluete­hokku­us (0,73).

Pysäköin­tipaikko­ja tulee noin tuhat. Osa näistä on pysäköin­ti­talos­sa, mut­ta osa kort­te­liko­htais­es­ti ton­til­la. Pait­si, että en määräisi tehtäväk­si pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin niitä halu­taan ostaa, sal­lisin markki­namekanis­mia myös paikko­jen sijoit­telus­sa. Olen aika vaku­ut­tunut, että nuo parin miljoo­nan euron pien­talot kyl­lä han­kki­vat pysäköin­tipaikat ilman kaavamääräys­täkin. Nuo tont­tiko­htaiset paikat tule­vat kalli­ik­si ja niis­sä kaupunkip­i­en­talois­sa ne ovat suo­raan pois asun­to­jen ker­rosalas­ta. Jos tulisi edullisem­mak­si keskit­tää ne kaik­ki siihen pysäköin­ti­taloon tai jos jotkut halu­aisi­vat vuokra­ta paikan Jätkäsaaren pysäköin­tilu­o­las­ta, tämäkin pitäisi sal­lia. Pysäköin­ti­talon mah­tuu paikko­ja aika paljon, jos siitä pois­te­taan ajo­rampit ja automaat­ti kul­jet­taa auton pysäköin­tipaikkaan samaan tapaan kuin tavaroi­ta siir­rel­lään kau­pan keskusvarastoissa.

 

21 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2014”

  1. En edelleenkään ymmär­rä mik­si luon­toalueet pitää uhra­ta asumiselle. On päivän­selvä fak­ta että paljon ihmisiä saataisi­in mah­dutet­tua Helsinki­in tiivistämäl­lä ja rak­en­ta­mal­la korkeaa koske­mat­ta luon­tokokon­aisuuk­si­in. Mik­sei tämä kel­paa? Saataisi­in enem­män viihty­isäm­pää oikeaa kaupunkiä ikävien lähiöi­den sijaan.

  2. Osmo kir­joit­ti:

    Uloim­paan rantaan on esitet­ty kolmik­er­roksisia talo­ja, jot­ka voivat olla myös kaupunkip­i­en­talo­ja. Tätä voi perustel­la sil­lä, että mer­inäköala on näin use­am­mal­la, mut­ta aika vaa­ti­mat­tomak­si tulee aluete­hokku­us (0,73).

    Ei noin tekemäl­lä automaat­tis­es­ti use­am­mal­la ole mer­inäköala. Jos vai­h­toe­hdot ovat 3‑kerroksisia kaupunkip­i­en­talo­ja ja 10-ker­roksisia ker­rostalo­ja, niin toden­näköis­es­ti use­am­mal­la on mer­inäköala ker­rostalo­vai­h­toe­hdos­sa, vaik­ka takana ole­vista taloista ei sit­ten merelle enää näekään, kun ran­nas­sa on kuitenkin 9 ker­rosta enem­män asukkaita.

  3. joakim: Saataisi­in enem­män viihty­isäm­pää oikeaa kaupunkiä ikävien lähiöi­den sijaan. 

    Entäs ne ei-ikävät lähiöt?

  4. joakim:
    En edelleenkään ymmär­rä mik­si luon­toalueet pitää uhra­ta asumiselle. On päivän­selvä fak­ta että paljon ihmisiä saataisi­in mah­dutet­tua Helsinki­in tiivistämäl­lä ja rak­en­ta­mal­la korkeaa koske­mat­ta luon­tokokon­aisuuk­si­in. Mik­sei tämä kel­paa? Saataisi­in enem­män viihty­isäm­pää oikeaa kaupunkiä ikävien lähiöi­den sijaan.

    Jos viit­taat saaris­ton kaavaan, niin ei tässä nyt ole kysymys asun­to­tarpeesta, jokunen asun­toa saaris­tossa ei Helsin­gin mit­takaavas­sa merk­itse juuri mitään. Aja­tus mun käsit­tääk­seni on että voisi olla pien­imuo­tois­es­ti enem­män asumista.

    Kyse on siitä että melkin kaik­ki tahot halu­a­vat palvelui­ta, varsinkin vesi­joukkoli­iken­net­tä, saaris­toon. Ja tämä taas edel­lyt­täisi käyt­täjiä, joista asukkaat ovat siitä käte­viä että ne käyt­tävät niitä palvelui­ta joka päivä.

  5. Yleen­sä joutuu anta­maan negati­ivista palautet­ta ratik­ka-asioista. Nyt voi ilol­la antaa posi­ti­ivista. Atlantinkadun rata on suun­nitel­tu hyvin, riit­tävän lev­eä rv-kaista ja keskiko­rokkeet tehty niin, että autot koukkaa­vat, jol­loin niiden nopeudet pysyvät aisoissa.

    Voisitko Osmo kok­ouk­ses­sa huo­maut­taa virkamiehille, että Jätkän Välimerenkatu pitäisi piirtää täl­lä speksil­lä uudelleen nyt, kun sinne ollaan vetämässä rata? Radan pitäisi olla valmis 2017 ja ko. kadun poikkari on tehty samal­la peri­aat­teel­la kuin Tyy­nen­merenkadul­la, siis kelvot­tomasti. Tila riit­tää hyvin.

    Kään­tösil­mukas­ta näkyy vain puo­let, olisi tietysti hyvä nähdä koko kokon­aisu­us ker­ral­la. Näkyvä osu­us on OK noin, ei parkkipaikko­ja radan vier­essä. Omaa kaistaa ei ole, toiv­ot­tavasti nois­sa paikois­sa ei tarvitse taksin seistä kiskoilla.

  6. Saaris­ton ‘käyt­töönot­to’ on hidas­ta, kun mökkien ja/tai virk­istysaluei­den kysyn­tää syn­tyy vain vähitellen ja liikku­mi­nen sekä mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen vaatii eri­ty­istä infra­struk­tu­uria. (Veneil­i­jänä tietysti muu­ta­ma uusi retk­isa­ta­ma olisi ihan kiva.)

    Kaavoitus­ta ei ole fik­sua tehdä isona rysäyk­senä, tipoit­tain voidaan parem­min vas­ta­ta arvo­jen ja kysyn­nän muutoksiin.

  7. Pysäköin­ti­talon mah­tuu paikko­ja aika paljon, jos siitä pois­te­taan ajo­rampit ja automaat­ti kul­jet­taa auton pysäköin­tipaikkaan samaan tapaan kuin tavaroi­ta siir­rel­lään kau­pan keskusvarastoissa.

    Kuin­ka pitkälle täl­laista tekni­ikkaa on maail­mal­la käytössä ja minkä hin­taista ja miten luotet­tavaa se on?

    Yleen­sä ottaen kovan rahan asun­to­ja on Suomes­sa vaikea myy­dä, jos autopaikan saan­ti on kiv­en alla.

  8. Saarien käyt­tööno­to­s­ta. Itse olen kajakkimiehiä myös ja liikun läh­es viikot­tain Hgin saaris­tossa ja usein näi­den ko saarten lähistöl­lä. Saaret tulisi saa­da kaupunki­lais­ten käyt­töön pikaises­ti. Nyt tarkoi­tan Val­lisaar­ta, Kuninkaansaar­ta sekä Villinkiä. Mielel­läni näk­isin myös Loue­saaren avau­tu­misen — nyt saari on täyn­nä rän­sistyneitä entisiä Postin mökke­jä. Miten tämä sit­ten tehdään? Häm­mästyk­sek­seni olen huo­man­nut että esim. Var­tiosaari on jäänyt yksin tais­tel­lessaan ole­mas­saolostaan ylivoimais­es­ti upeim­pana käyt­tämät­tömänä virk­istysalueena Helsinkiläisille. Kaupunkia ei ole kiin­nos­tanut kul­je­tus­mah­dol­lisuuk­sien — siis sel­l­ais­ten jot­ka ovat järke­viä — mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Saari aio­taan raiska­ta asuin­rak­en­tamisel­la — tämä lie­nee syy saaren hylkimiseen kaupun­gin osalta. Val­lisaaren suun­nit­telu sen­tään edis­tyy — kiitos met­sähal­li­tuk­selle — ei kaupungille joka tässäkin asi­as­sa on kovin pas­si­ivi­nen. Mielestäni hgin kaupungilla olisi mah­dol­lisu­us pienel­lä vaival­la saarien avaamiseen nimeno­maan virk­istyskäyt­töön kaupunki­laisille. Tämä edel­lyt­täisi rohkeaa päätöstä että näin tehdään. Kul­je­tus, virk­istyskäyt­töin­fran rak­en­t­a­mi­nen ja asi­as­ta tiedoit­ta­mi­nen eivät mak­sa mah­dot­to­mia. Saaret kaupunki­lais­ten virk­istyskäyt­töön on nyt ker­takaikki­aan saata­va — ja pikaisesti.

    1. Val­lisaaren suun­nit­telu sen­tään edis­tyy – kiitos met­sähal­li­tuk­selle – ei kaupungille joka tässäkin asi­as­sa on kovin passiivinen. 

      Vaikea on olla akti­ivi­nen toisen omis­ta­mal­la maalla.

  9. Mikko Num­melin: Pysäköin­ti­talon mah­tuu paikko­ja aika paljon, jos siitä pois­te­taan ajo­rampit ja automaat­ti kul­jet­taa auton pysäköin­tipaikkaan samaan tapaan kuin tavaroi­ta siir­rel­lään kau­pan keskusvarastoissa.
    Kuin­ka pitkälle täl­laista tekni­ikkaa on maail­mal­la käytössä ja minkä hin­taista ja miten luotet­tavaa se on

    No, ainakin Volk­swa­gen säilöö uusia auto­ja sem­moisi­in. Eli vis­si­in ne aika toimivia ovat. Hin­noista en tiedä. 

    ks. esim https://www.google.fi/search?q=volkswagen+car+towers+at+autostadt+in+wolfsburg+germany&espv=2&biw=1280&bih=622&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=pK0NVIPRFOnMygPkr4KADA&ved=0CB0QsAQ

  10. Mikko Num­melin: Kuin­ka pitkälle täl­laista tekni­ikkaa on maail­mal­la käytössä ja minkä hin­taista ja miten luotet­tavaa se on?

    Sinän­sä automaat­ti­nen parkkisys­tee­mi ei ole ihan uusi jut­tu. Ensim­mäiset tehti­in yli sata vuot­ta sit­ten, ja 1920-luvul­la tehti­in jo tuhan­nen auton suu­ru­us­lu­okkaa. Yksinker­taisin mekanis­mi on pater­nos­ter-hissin tyyp­pinen ratkaisu. Toinen tyyp­illi­nen on karuselliratkaisu.

    Näitä on siis tehty kaut­ta aiko­jen, ja niitä on maail­mal­la käytössäkin. Helsingis­säkin oli parkki­hal­li, jos­sa oli ramp­pi­en sijas­ta hissi autoille, vaik­ka kyse ei ollutkaan sinän­sä automaat­tis­es­ta parkista. 

    Välil­lä jär­jestelmiä ei juurikaan tehty, nyt tehdään taas uudelleen. Suurin este yleistymiselle on ollut odotu­sai­ka. Nykyter­meil­lä san­ot­tuna per­in­teisen parkki­hallin I/O‑kapasiteetti on suuri johtuen pääosin rin­nakkaises­ta väylästä ja nopeas­ta sar­jali­iken­teestä katuliittymässä.

    Toinen tekni­nen haaste on ollut lievä epälu­otet­tavu­us, mut­ta se tietysti riip­puu jär­jestelmän tyyp­istä, ja uudet lienevät paljon luotet­tavampia kuin vanhat.

    Automaat­ti­parkeil­la on run­saasti hyviä puo­lia, tärkeim­mät tilankäytön jous­tavu­us ja tur­val­lisu­us. Raken­nuskus­tan­nuk­sil­taan per autopaik­ka ne ovat samas­sa suu­ru­us­lu­okas­sa kuin per­in­teiset parkki­ratkaisut. Mitä kalli­impi maa ja mitä kalli­impi rak­en­t­a­mi­nen (maan alle), sitä kan­nat­tavam­paa on tehdä automati­ikalla. Ylläpi­to on automaat­ti­parkissa kalli­im­paa, mut­ta ero on pieni ver­rat­tuna rakennuskustannuksiin.

    Asuin­talokäytössä kan­nat­tavu­udelle tekee haastei­ta kak­si asi­aa: han­kala käyt­töprofi­ili ja paikko­jen pieni määrä. Asuin­talos­sa puo­let autoista häviää parkkiru­uduista kel­lo 8:n ja 9:n välil­lä aamul­la. Tämän piikin hoit­a­mi­nen ilman asukkaiden pitkää jono­tus­ta mis­sään välis­sä vaatii aika kovasti ylim­i­toite­tun haku­jär­jestelmän. Paikko­jen pieni määrä taas kas­vat­taa paikkako­htaista kustannusta.

    Äänestän tässä kohdas­sa vah­van “emmätiedä” ‑äänen, jos pitäisi sanoa, onko automaat­tises­sa parkissa järkeä jos­sain Jätkän tyyp­pisessä paikas­sa. Voi olla, voi olla olemat­ta. Tekni­ikkakin (eri­tyis­es­ti se tietop­uoli siitä) kehit­tyy sitä tah­tia, että koh­ta voi ollakin järkeä, vaik­ka nyt ei olisi.

    Vaikka­pa tässä tari­nas­sa on vähän lisäti­etoa innos­tuneille ihmeteltäväksi.

  11. “Jos olisimme Espoos­sa, laskel­maan otet­taisi­in mukaan myös parem­man kaa­van vaiku­tus asukkaiden tulota­soon ja sitä kaut­ta kunnallisverolihin.”

    Tästä olisi kiin­nos­tavaa kuul­la lisää. Mil­lä lail­la kaa­van parem­muus ote­taan Espoos­sa huomioon asukkaiden tule­vaa ansio­ta­soa arvioitaessa?

  12. Aluete­hokku­us 0,73 kah­den kilo­metrin päässä kaupun­gin keskus­tas­ta, spo­rapysäkin vier­essä? Ja tääl­lä on muka tont­tip­u­la? Jätkäsaa­res­sa ei ole edes niitä kuu­luisia luon­toar­vo­ja, joil­la surkeaa tehokku­ut­ta yleen­sä perustellaan.

    Tämä kaupun­gin maavaran­non tuh­laami­nen on aivan rikol­lista toimintaa.

  13. Eihän tuos­sa mer­inäköalaa syn­ny oikein yhdestäkään talosta — toiset liian kaukana ran­nas­ta puis­ton takana ja ran­nas­sakin ole­va mata­la raken­nus­mas­sa jää puis­ton taa. Kanava­han tässä kaavas­sa paras­ta on ja itäi­nen kaupunki­mainen osa kana­van tuol­la puolen. Toki jos talo­jen julk­i­sivut ovat tut­tua monot­o­ni­hut­tua, niin ei tuol­lakaan kanaval­la mitään venet­sialaisia vietetä päivit­täin. Pietar­i­laisetkin voivat käväistä laival­la nau­ra­mas­sa elementtisosialismille.

    Mik­si tym­peää town­house­makkaraa pitkin ja poikin? Tai pienker­rosta­lo- ja rivaripötköä? Mikä voisi olla kamalam­paa kuin kym­meniä saman­näköisiä talo­ja jonos­sa? Ei näistä ole syn­tymässä mitään mon­enkir­javaa taloriv­iä ulko­mais­ten esimerkkien perässä, vaan fir­mat otta­vat yhden mallin ja kopi­oi­vat sitä sit­ten. Tuos­sa niil­lä vain tuh­lataan taas maa­ta ja menevätkö enää kau­pak­si miljoon­ahin­taan kun ovat bulkkia ja kaikille saman­lainen? Ei kan­na­ta ottaa mallik­si mitään Gdan­skia tai Ams­ter­damia — ei sel­l­aista enää raken­neta, eikä ainakaan Suomessa. 

    Ekö olisi parem­pi lisätä asun­to­jen määrää reip­paasti ja syn­nyt­tää oikeasti laadukas­ta asum­ista meren­ran­taan ja korkealle jos­ta ihan oikeasti näk­isi merelle? Olisi sit­ten olo­huoneen ikku­na kuin maise­mataulu, jos­sa meno vai­htelisi tyven­estä tyrskyyn. Ei näin lähel­lä keskus­taa parhail­la paikoil­la pitäisi tuh­la­ta maa­ta täl­lä tavoin, ja varsinkin kun kysyn­tää olisi ker­rostaloa­sumiselle keskus­tas­sa, eikä mer­inäkymät ainakaan haittaisi.

    On kur­jaa että ihmiset mak­sa­vat jopa reilusti miljoo­nan siitä, että näkevät vain naa­purin seinän korkeim­mas­ta ker­rokses­ta, kun tuol­la rahal­la muual­la saa jo ihan kun­non pent­housen mer­inäkymil­lä vas­taav­il­ta alueil­ta. Toiv­ot­tavasti tämä talotkin tas­apäistävä demarisekoilu lop­puu vih­doinkin myös Helsin­gin suun­nit­telus­sa ja kaa­vat alka­vat tar­jo­ta samaa laat­ua ja mah­dol­lisuuk­sia asumiseen kuin muualla.

    Nähtävästi siluet­titer­ror­is­teille tulos­sa taas tapet­tavaa, kun tuon­nekin koite­taan ympätä kuitenkin joku­sia korkei­ta talo­ja. Kuin­ka fik­sua on sit­ten kaavoit­taa taas uut­ta ostoskeskus­ta onkin toinen jut­tu, ja tap­paa kyl­lä tavoit­teet elävästä kaupungista jo ennen kättelyä.

  14. Kat­soin viime viikol­la jän­ni­ty­seloku­vaa Atlantic City. Siinä oli täl­lainen paternoster-autopaikkahissi.

  15. Met­sähal­li­tus oli teetät­tänyt myrsky­tuho­jen kor­jaamisek­si 15 hehtaarin avo­hakku­ut saaren van­haan keskusku­usikkoon. Var­muu­den vuok­si oli pan­tu sileäk­si koko met­sä, kos­ka Mh:n anta­maan tiedot­teen mukaan tehtävänä oli kaataa myös mah­dol­lis­es­ti myöhem­min kaatu­vat puut. Googlemap­sis­sä ole­va ilmaku­va on tältä kesältä ja ker­too tilanteen ennen hakkuita.

    https://www.google.fi/maps/@60.1015872,25.0516049,571m/data=!3m1!1e3

    Hakku­uaukko on saaren keskel­lä kulke­van ren­gastien sisäl­lä ja reunoilla.

  16. Mikko Num­melin: Yleen­sä ottaen kovan rahan asun­to­ja on Suomes­sa vaikea myy­dä, jos autopaikan saan­ti on kiv­en alla.

    Oletko käynyt koskaan uuden taloy­htiön alle louhi­tus­sa auto­hal­lis­sa? Niitä on kah­den­laisia. Niis­sä, mis­sä auto­hal­li­paik­ka on pakkomyy­ty asun­non kanssa on jonkun ver­ran auto­ja. Ja niis­sä, mis­sä sen saa lunas­taa vapaae­htois­es­ti 20–40 000 eurol­la… Ne on tyhjiä.

    Markki­namekanis­min pitäisi päät­tää, että hit­to, ollaan sit­ten ilman autoa jos paik­ka mak­saa auton verran.

  17. “Ne on tyhjiä.” 

    Kunnes ne vuokrataan. Ja sit­ten ne ovatkin taas täyn­nä. Kas kun se markki­namekanis­mi päät­tää tässä vai­heessa, että hit­to, eipä ollakaan ilman autopaikkaa tarvit­se­vaa vuokralaista, kos­ka sel­l­aisia löy­tyy pil­vin pimein. 

    Mut­ta tämä lie­nee väärää markki­namekani­ikkaa, kos­ka se ei nou­da­ta vihreää katekismusta?

    1. Vihreä ratkaisu on vuokra­ta ne eniten tar­joav­ille vaik­ka tap­pi­ol­la. Ei kuitenkaan pitäisi vaa­tia rak­en­ta­maan autopaikko­ja enem­män kuin on mak­suhalukas­ta kysyntää.

  18. Mau­r­izio:
    “Ne on tyhjiä.” 

    Kunnes ne vuokrataan. Ja sit­ten ne ovatkin taas täyn­nä. Kas kun se markki­namekanis­mi päät­tää tässä vai­heessa, että hit­to, eipä ollakaan ilman autopaikkaa tarvit­se­vaa vuokralaista, kos­ka sel­l­aisia löy­tyy pil­vin pimein. 

    Mut­ta tämä lie­nee väärää markki­namekani­ikkaa, kos­ka se ei nou­da­ta vihreää katekismusta?

    Vuokrataan hin­nal­la, joka ei kata rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia, eli mak­sum­iehek­si joutuu joku muu. Että sel­l­aista markkinamekaniikkaa.

    Näi­den törkeän kalli­ik­si tule­vien sub­ven­toitu­jen autopaikko­jen syytä on myös se, että tont­tip­u­laisen kaupun­gin maavaran­toa törsätään kaavoit­ta­mal­la lähiöte­hokku­udel­la paraati­paikoille, täl­lä ker­taa Saukonlaituriin.

  19. Mau­r­izio:
    “Ne on tyhjiä.” 

    Kunnes ne vuokrataan. Ja sit­ten ne ovatkin taas täyn­nä. Kas kun se markki­namekanis­mi päät­tää tässä vai­heessa, että hit­to, eipä ollakaan ilman autopaikkaa tarvit­se­vaa vuokralaista, kos­ka sel­l­aisia löy­tyy pil­vin pimein. 

    Mut­ta tämä lie­nee väärää markki­namekani­ikkaa, kos­ka se ei nou­da­ta vihreää katekismusta?

    Naa­pu­ri­talos­sa Töölössä on puoli hal­lia vapai­ta autopaikko­ja. Ei ole markki­namekanis­mi ilmeis­es­ti päässyt vaikut­ta­maan tai vaikut­tanut ilmeis­es­ti vääräl­lä taval­la. Googlel­lakin löysin heti:

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233928-kallis-hallipysakointi-ei-kiinnosta-keskustassa

    Ilmeis­es­ti tar­jon­ta ei paina silti hin­taa ihan niin alas että kaup­po­ja tulisi. 3600 e/v autopaikas­ta kuu­lostaakin jo vähän hölmön hommalta.

    http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-autotallit-ja-varastot/8637167

    Uusin idea on antaa ne pakol­liset paikat ilmaisek­si, etteivät jää taloy­htiön riesaksi.

    https://www.srv.fi/helsinki/helsingin-emmy

    “Ei kiitos, otan mielu­um­min 40 000 euroa käteistä”

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.