Eläkeratkaisu

Eläk­er­atkaisu oli odotet­tu. Sekään ei ollut yllä­tys, että suuret ikälu­okat päästetään ensin eläk­keelle 63-vuo­ti­aina ja hei­dän eläkkei­den­sä mak­sa­jat vähän myöhem­min. Jos eli­na­jan­odote jatkaa nousuaan, eläk­keelle pääsy myöhen­tyy edelleen niin, että 2/3 piden­tyneestä elämästä menee työhön ja 1/3 eläk­keel­lä oloon .

Kaik­ki työ­nan­ta­jat eivät var­maankaan ole tyy­tyväisiä siihen, että ylin eläk­keelle­si­ir­tymisikkä nousee 70 vuo­teen johon asti on siis oikeus olla töissä.

Sitä en voi hyväksyä, että eläkeiän nousu tule­vaisu­udessa voi jäädä pienem­mäk­si, jos työl­lisyysaste nousee. Kai sil­lä työl­lisyysas­teen nousul­la on muitakin tavoit­tei­ta kuin eläk­keet. Koulu­tus, ter­vey­den­hoito, infrarak­en­t­a­mi­nen ja muu sel­l­ainen kiva, jota parem­pi työl­lisyysaste mah­dol­lis­taa. Jat­ka lukemista “Eläk­er­atkaisu”

Aloitteellisuutta säästöihin

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sosi­aali- ja ter­veyshuol­lol­la on väistämät­tä edessään ankaria säästöjä. Val­tio ja kun­nat eivät voi lop­ut­tomasti jatkaa velak­si elämistä. Nyky­laskelmien mukaan edes hyvä nousukausi ei velka­an­tu­mista lopet­taisi. On siis säästettävä.

Sote-palve­lut eivät voi säästöiltä vält­tyä, kos­ka ne ovat niin suuri osa julk­i­sista menoista, että niiden jät­tämi­nen säästö­jen ulkop­uolelle iskisi kaik­keen muuhun ankarasti. Lisäk­si on luon­nolli­nen poli­it­ti­nen lainalaisu­us, että meno­erää, joko pyrkii kas­va­maan tarpeen kas­vamisen vuok­si, kohdel­laan ankaram­min kuin sel­l­aisia, jot­ka luon­nos­taankin vähenevät. On helpom­pi leika­ta kasvus­ta kuin alen­taa joitain meno­er­iä absolu­ut­tis­es­ti, niin irra­tionaal­ista kuin tämä onkin. Väestön ikään­tymisen takia sote-menois­sa on iso kasvu­paine. Jat­ka lukemista “Aloit­teel­lisu­ut­ta säästöihin”

Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

Talous­sanomat julka­isi uutisen, jon­ka mukaan suo­ma­laiset nuoret haaveil­e­vat pääosin asumis­es­ta maaseudul­la ja korkein­taan kaupun­gin lähel­lä, mut­ta eivät kaupungissa.

 Tutkimuk­sen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maal­la asumisesta.

 Uuti­nen vaikut­ti yllät­tävältä. Sitä on refer­oitu monis­sa lehdis­sä. Tieto on täysin paikkaansapitämätön. Talous­sanomat on julkaissut ilmi­selvän ankan. En tiedä, onko tutk­i­ja refer­oin­ut omaa tutkimus­taan väärin vai onko kir­joit­ta­ja vain ymmärtänyt väärin, mut­ta totu­us on aivan toinen. Tämän blo­gin kom­men­toi­ja nim­imerk­ki Lep­oti­la zZ tutus­tui alku­peräiseen tutkimus­ra­port­ti­in ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muus­ta:  Jat­ka lukemista “Talous­sanomat julka­isi uuti­sankan nuorten asumistoiveista”

Oden vaaliohjelma: verotuet rinnastettava menoihin.

Seu­raavaa hal­li­tus­ta muo­dostet­taes­sa meno­raa­mi määritel­lään uud­estaan niin, että myös verotuet rin­naste­taan menoi­hin, jot­ta suo­ria tukia ja vero­tukia käsiteltäisi­in tasaver­tais­es­ti. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: verotuet rin­nastet­ta­va menoihin.”

Kummallinen esitys kiinteistöverosta

Hal­li­tus esit­tää kiin­teistövero ylä- ja alara­jo­jen nos­tamista. Hyvin kan­natet­ta­va esi­tys, mut­ta lop­pu on jär­jetön.  Tästä aiheutu­va lisä­tu­lo vähen­netään kun­tien val­tiono­suuk­sista. Ylära­jas­ta koitu­va lisä­tu­lo arvioidaan ja vähen­netään tasais­es­ti kaik­il­ta, mut­ta alara­jan nos­tos­ta kat­so­taan, mitkä kun­nat joutu­vat nos­ta­maan kiin­teistöveroa, ja ne joutu­vat tilit­tämään koko vero­pros­entin nousus­ta aiheutu­van tulon valtiolle.

Näin syn­tyy tilanne, että kahdes­ta kun­nas­ta, joil­la on vuon­na 2015 sama kiin­teistövero­pros­ent­ti, toinen saa pitää rahan kokon­aan ja toinen joutuu tilit­tämään siitä osan val­ti­olle, kos­ka täl­lä jälkim­mäisel­lä kun­nal­la oli vuon­na 2014 alem­pi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Luulisi perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden älähtävän vähem­mästäkin. Jat­ka lukemista “Kum­malli­nen esi­tys kiinteistöverosta”

Parempaa kuin seksi

saurin kansi 001Moni­alatai­turi Pekka Sauril­ta on tul­lut kaunokir­jalli­nen teos Parem­paa kuin sek­si. Siinä kovin tun­nis­tet­ta­vat hah­mot Pete (Pekka Sauri) Tero (Tep­po Turk­ki), Jus­si (Pekka Haav­is­to) ja Anja (Hei­di Hau­ta­la) seikkail­e­vat läpi his­to­ri­al­lis­ten tapah­tu­mien. Ensin ollaan vai­h­toe­htole­hti Pla­nee­tan (Suo­mi-lehti) toim­i­tuk­ses­sa Laivan­varus­ta­jankadul­la ja lop­ul­ta ympäri maail­maa tärkeis­sä tehtävissä.

Kir­ja alkaa melkein kam­er­aalisen tarkkana muis­tel­mana Suo­mi-lehden ajoil­ta, mut­ta irtaan­tuu lop­ul­ta todel­lisu­ud­es­ta niin, että tot­ta ovat enää his­to­ri­al­liset tapah­tu­mat. Min­ulle vihrei­den varhaishis­to­ri­as­ta ker­to­va alku­osa oli kiin­nos­tavampi, kos­ka ne oli­vat osa myös min­un his­to­ri­aani. Tutus­tu­in läheltä Suo­mi-lehden arkeen, kos­ka tein Vihreää lankaa Laivan­varus­ta­jankadul­la samal­la val­o­latomakoneel­la ja saman val­opöy­dän ääressä. Ulkop­uolisen silmis­sä tämä saat­toi olla puudut­tavin osa, kos­ka tosi­asi­at ovat aina tylsem­pää kuin mieliku­vi­tus. Jat­ka lukemista “Parem­paa kuin seksi”

Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kau­pan yksikkökoon säätelystä voidaan luopa kaikkial­la siel­lä, mis­sä kilo­metrin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kymme­nen­tuhat­ta ihmistä sekä siel­lä, mis­sä lähim­mälle raideli­iken­teen pysäkille on alle 600 metriä. Kun­ta voi ase­makaavaan liit­tyvistä syistä kuitenkin rajoit­taa myymäläkokoa, mut­ta maakun­takaavaa tai ympäristömin­is­ter­iön hyväksyn­tää nämä keskeis­es­ti sijait­se­vat kau­pat eivät tarvitse. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kau­pan suuryk­siköitä ei tarvitse säädel­lä asu­tuk­sen keskellä”

Se nousee sittenkin

Lämpötilan nousu

Lähde: http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt

Noin vuosi sit­ten A‑Studio julisti ilmas­ton läm­pen­e­misen päät­tyneek­si. Väite perus­tui siihen, että poikkeuk­sel­lisen lämpimän vuo­den 1998 jäl­keen ei ole havait­tu nousua. Kir­joitin tuol­loin, että uuti­sank­ka ei valitet­tavasti ole tot­ta. Siitä on nyt vuosi kulunut ja olemme saa­neet 12 kuukausi­havain­toa lisää. Jat­ka lukemista “Se nousee sittenkin”

Kumouksellista kaupunkisuunnittelua

Val­tio velvoit­ti Helsin­gin seudun kun­nat nopeut­ta­maan kaavoitus­ta hin­tana seudun liiken­nehankkei­den rahoituk­ses­ta. Vuo­tuisen asun­to­tuotan­non pitäisi nous­ta nykyis­es­tä 13 000 asun­nos­ta 17 000 asun­toon, mikä merk­it­sisi, että seudun väk­ilu­vun kasvu nousisi 17 000 asukkaas­ta noin 25 000 asukkaaseen. Val­tio halu­aa nopeut­taa muut­toa tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Helsin­gin valmis­teil­la olevas­sa yleiskaavas­sa varaudu­taan seudun väk­ilu­vun kasvu­un 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä, jos­ta Helsin­ki ottaisi vas­tu­ulleen neljän­nesmiljoo­nan. Luvut perus­tu­vat kasvun jatku­miseen entiseen tahti­in. Jat­ka lukemista “Kumouk­sel­lista kaupunkisuunnittelua”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 23.9.2014

(Lis­taan tästä)

Saaris­ton kaa­va ja täy­den­nys­rak­en­tamista Vuosaareen.

 

Itäisen saaris­ton asemakaava

(Pöy­dältä)

Riitaa on lähin­nä Jol­lak­ses­ta ja siel­lä eri­tyis­es­ti rasitus­pol­un merk­it­semis­es­tä kaavaan kaduk­si. Minä halu­aisin käsitel­lä saaris­ton käyt­tös­trate­giaa ja sen jäl­keen vas­ta asemakaavaa.

Rasti­lan metroase­man luo asuntoja

Toimis­toti­laa muute­taan asun­noik­si, jol­loin saadaan 500 uudelle asukkaalle kat­to pään päälle. Tulee aika näyt­tävä raken­nus sisään­tu­lo­tien var­relle, 12 ker­rosta. Kaavas­sa ei ker­ro­ta, onko torni ruma vai kau­nis. Pysäköinti­normista voidaan tin­kiä peräti 30 %, jos osoite­taan paikko­ja yhteiskäyt­töau­toille. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 23.9.2014”