Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2014

(Lis­taan tästä)

Liikenne pois Kalasatamankadulta

Kalasa­ta­man liiken­nejär­jeste­lyjä muute­taan niin, että alueen keskeltä bus­sit siir­tyvät Kalasa­ta­mankadul­ta Her­man­nin rantatielle. Kalasa­ta­mankatu kape­nee 25 metristä 14 metri­in ja varataan jalankulk­i­joille sekä pyöräil­i­jöille. Näin saadaan alueelle kau­pal­lista tilaa pari hehtaaria lisää. Vaikut­taa kan­nat­taval­ta, mut­ta jotenkin tässä suun­nit­telus­sa luot­ta­mus­miehelle on vähän ulkop­uo­li­nen olo. Suun­nit­telu on kovin toteut­ta­jalähtöistä, mil­lä on hyvät ja huonot puolensa.

Eniten kuitenkin huolestut­taa, toteu­tuuko koko han­ke lainkaan. Pitäisikö tehdä plan B?

Gunil­lantien alueen tiivistyskaava

Lau­takun­ta käsit­teli asi­aa viime lokaku­us­sa 1. ja 8 päivä. Van­haa väljästi raken­net­tua aluet­ta tiivis­tetään niin, että asukkai­ta mah­tuu 650 aiem­paa enem­män. Jos lähiöt per­at­taisi kaik­ki täl­lä tyylil­lä, saisimme kaavail­lut neljän­nesmiljoona uut­ta asukas­ta viher­alueisi­in kajoamatta.

Kaava­muu­tok­ses­ta on tul­lut yksi tiivistämistä vas­tus­ta­va kir­je. Kaavaan on asiantun­ti­javi­ras­to­jen lausun­to­jen poh­jal­ta tehty vähäisiä tarkistuksia.

Lausun­to Län­si-Metron liityntäliikennesuunnitelmasta

Lausun­nos­sa kri­ti­soidaan suun­nitel­maa ajaa Vat­tuniemeen aja­van lin­ja 21:n joka toinen vuoro Erot­ta­jalle ja joka toinen vain Ruo­ho­lah­teen. Ei pelitä. Vuoroväleistä tulee kovin vai­htele­via eikä Ruo­ho­lahdessa ole bus­sille järkevää kääntöpaikkaa.

Helsinkiläistä vähän kauhis­tut­taa, että Helsin­gin sisäis­tenkin lin­jo­jen suun­nit­telu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muuten suun­nitel­laan paljon huonom­paa palve­lu­ta­soa kuin mitä Helsin­gin olo­suh­teet ja asukkaiden tot­tumuk­set vaativat.

Tuo­mas Rantasen aloite makasi­ini­raken­nuk­sen tilalle raken­net­tavas­ta rakennuksesta

Tuo­mas Ranta­nen (vihr) ehdot­taa, että pala­neen Makasi­inin rau­nion tilalle tehtäisi­in uusi toimin­nalli­nen keskus ja kir­jas­toon suun­nitel­tu saunakin laitet­taisi­in sinne. Vas­taus on epämääräi­nen. Keskus­takir­jas­ton tila­su­un­nit­telua se helpottaisi.

Val­tu­us­toaloite Tat­tarisuon vuokra-alueen vuokra-ajoista

Kauko Kosk­i­nen (kok) esit­tää, että Tat­tarisuol­la annet­taisi­in yri­tyk­sille pidem­piä vuokra-aiko­ja kuin nykyiset vuon­na 2034 päät­tyvät. Viras­to vas­taa, että olo­suh­teet voivat muut­tua kovasti. Saman­lainen virhe, johon Kosk­i­nen tähtää, toteutet­ti­in jo Ara­bi­an­ran­nas­sa, jos­sa tuhan­nen ihmisen asuinalue menetet­ti­in muu­ta­man tehot­tomas­sa käytössä ole­van varas­ton vuoksi.

Pari neliök­ilo­metriä maa­ta Helsingis­sä ampumarataa varten?

Hele­na Kan­to­la (perus.) esit­tää val­tu­us­toaloit­teessaan, että Helsinki­in kaavoitet­taisi­in aluei­ta ampumarataa varten. Viras­to toteaa aivan oikein, että ei löy­dy aluet­ta ampumaradalle, kos­ka sel­l­aisen lähellekään ei voi rak­en­taa asun­to­ja. Minkähän kaupungi­nosan Kan­to­la halu­aisi purkaa ampumaradan tieltä?

Var­tiokylässä tiivistyskaava

Yhdek­sän väljän omakoti­ton­tin raken­nu­soikeus nos­te­taan 0,25:een ja näin saadaan lisää raken­nu­soikeut­ta (ja kiin­teistöveropo­h­jaa) 1300 k‑m2 . Mik­si ei nos­te­ta 0,40:een?

Lisäk­si:

  • Pelipolku muute­taan Kantelettarenkujaksi
  • Karhusaar­ta pro­le­tarisoidaan sal­li­mal­la rak­en­taa yhden 500 neliön talon sijas­ta kak­si taloa.
  • Korkeavuorenkadulle tulee ullakkoa­sun­to­ja ja kel­laris­sa muute­taan pieni tila työtilaksi
  • As Oy Kuik­ka korot­taa poikkeamis­lu­val­la taloaan kahdel­la ker­roksel­la, jol­loin uut­ta ker­rosalaa tulee 546k‑m2.
  • Tark­ka-ampu­jankatu 1:ssä taloa kas­vate­taan 219 ker­rosneliöl­lä: Ase­makaa­van mukainen raken­nu­soikeus ylit­tyy ihan mah­dot­tomasti, nämä kun ovat näitä kak­si­vai­heisia kaavo­ja, jois­sa purkami­nen on estet­ty kaavoit­ta­mal­la ton­tille vain vähän raken­nu­soikeut­ta. Har­mi vain, että ne mak­sa­vat kiin­teistöveron­sa tästä alem­mas­ta rakennusoikeudesta.
  • Ville Jalo­vaaran aloit­teeseen liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäämis­es­tä Rasti­lan metroase­man luona vas­tat­ti­in nihkeästi. Liityn­täpysäköin­tipaikko­ja oli käytet­tävis­sä enem­män, elleivät paikat olisi ihan muus­sa käytössä.
  • Autoli­it­to on huolestunut jalankulk­i­joiden ase­mas­ta. Luulin ensin, että ovat varautu­mas­sa ben­san hin­nan nousu­un, mut­ta kyse olikin aloit­teesta, jol­la halu­taan han­kaloit­taa pyöräi­lyä ja jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­u­den nimis­sä vähen­tää suo­jatei­den määrää.

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2014”

  1. Helsingis­sä ei ole riit­tävästi ampumara­to­ja. Kun toimi­va ampumara­ta Viikissä raken­net­ti­in, luvat­ti­in että uusi rata syn­tyy alta aikayk­sikön. Viik­ki oli hyvä paik­ka ampumaradalle. Nyt täy­tyy vain niistä muista miet­tiä vähiten huono, johon mah­tuu kan­saiväliset mita täyt­tävä rata. 

    Helsingistä puut­tuu Mäkelän­rin­teen hallin jäl­keen liikun­ta­paikoista ampumaradan lisäk­si vain mod­erni velo­dro­mi. Kan­nat­taisi kat­sel­la motarei­den melu­aluei­ta. Sveit­sis­sä on ihan nor­mi jut­tu, että pitkil­lä radoil­la ammu­taan motarin yli.

    1. Uno­hdit maini­ta, ettei Helsingis­sä ole kelvol­lista laidun­maa­ta poroille.
      Ampumara­ta ulkona tarkoit­taa, että puoli kilo­me­tria suun­taansa maa­ta on käyt­tökelvo­ton­ta mer­luhai­tan takia. Yhden laukauk­sen hin­naksi tulee sato­ja euro­ja. Eikö Kalle ole aiem­min vaat­in­ut jotain rotia julkiseen haaskaukseen.
      On paljon halvem­paa kul­jet­taa ampumau­rheiluista kiin­nos­tuneet sata henkeä kepu­lan­di­aan vaik­ka helikopter­il­la ker­ran päivässä kuin viedä kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asuin­ti­la Helsingistä ja kul­jet­taa heitä päivit­täin töi­hin jostain jumalan selän takaa.

  2. Autoli­it­to, jota pidän kyn­net­tömänä ja ham­paat­tomana nysverönä, on täl­lä ker­taa oike­as­sa suo­jatei­den osalta. Eihän siitä ole kauan, kun uuti­soiti­in tutkimus, jos­sa todis­tet­ti­in liian suuren määrän suo­jateitä aihet­ta­van vain vaaratilanteita. 

    Itse pysty­isin ker­tomaan tästä lähialueelta usei­ta suo­jateitä, jot­ka kan­nat­taa pois­taa. Sekä liiken­teen suju­vu­us että tur­val­lisu­us paranevat. Oikein tehtynä saadaan muu­ta­ma pysäköin­tipaikkakin lisää.

    1. Suo­jateis­sä ei olisi mitään vaar­al­lista, ellei meil­lä olisi ajoko­r­tia ihmisil­lä, jot­ka eivät osaa ajaa autoa.
      Tur­val­lisu­us lisään­ty­isi huo­mat­tavasti, jos suo­jatiesään­nön rikkomis­es­ta meni kort­ti hyl­lylle ensim­mäisen ker­ran kuukaudek­si, toisen ker­ran kahdek­si ja sit­ten neljäk­si kahdek­sak­si jne. Saataisi­in kyvyt­tömät autoil­i­jat pois liiken­ty­eestä. Kam­er­avalvon­ta on hal­paa, joten tuo autoil­i­joiden jalostus voisi tapah­tua aika nopeasti. Sen sijaan, että pois­te­taan kol­mannes suo­jateistä, pois­te­taan kol­mannes ajakorteista.
      Aja­tus, että kun jalankulk­i­jalle vaar­al­lisin paik­ka on suo­jatie, tur­val­lisu­us lisään­ty­isi, kun suo­jati­et pois­tet­taisi­in, on jotenkin autoli­itolle tyyp­illi­nen. Saman­lainen oli Autoli­iton Helsin­gin osas­ton aloite, jos­sa he esit­tivät Esplanadin puiden kaatamista, kos­ka niistä val­uu jotain töh­nää, joka likaa autoja.

  3. En ole lukenut, mitä Autoli­it­to tah­too, mut­ta onhan suo­jatei­den pois­t­a­mi­nen loogista; suurin osa jalankulkuon­net­to­muuk­sista sat­tuu niil­lä. Pois­te­taan suo­jati­et = pois­te­taan onnet­to­muudet. Eiku…

  4. “Helsinkiläistä vähän kauhis­tut­taa, että Helsin­gin sisäis­tenkin lin­jo­jen suun­nit­telu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muuten suun­nitel­laan paljon huonom­paa palve­lu­ta­soa kuin mitä Helsin­gin olo­suh­teet ja asukkaiden tot­tumuk­set vaativat.”

    Onpa mukavaa, että joku sanoo tämän vih­doinkin ääneen. HSL on esim. kur­jis­tanut ratikkali­iken­net­tä koko ole­mas­saolon­sa ajan. Sieltä ja täältä nirhais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäisi tietää, mitä tälle aio­taan tehdä. Ode?

  5. Makasi­inien käyt­tö saunana on hyvin kan­natet­ta­va han­ke, vaik­ka ilmeis­es­ti virkamieskun­ta vähän yskii. En oikein jak­sa uskoa, etteikö palanut­ta kiv­i­taloa saisi kun­nos­tet­tua. Onhan noi­ta sotien (palo­jen) jäl­keen kor­jat­tu monia Helsingis­säkin. Olisi sääli menet­tää alueelta kokon­aan rautatiea­jan muistot.

  6. Län­simetron liityn­täbus­seista: Jostain syys­tä teille kir­joite­tus­sa lausun­nos­sa ei kiin­nitetä lainkaan huomio­ta Pasi­lan tason bus­sili­iken­teen ratkaisui­hin. HSL on muu­ta­mas­sa eri suun­nitel­mas­sa kus­sakin suun­nitel­lut sinne omat ratkaisun­sa, jot­ka ovat ilois­es­ti ris­tiri­idas­sa keskenään. Lausukaa­han nyt jotain siitä, että ei ole järkevää liiken­nöidä Munkas­ta Pasi­laan nol­la­jok­e­ria 5 min vuorovälil­lä, 551-bus­sia 5 min vuorovälil­lä, tiedelin­jaa Pasi­lan ja Meikun välil­lä ja seiskaratikkaa samal­la osuudella. 

    Lisäk­si lausun­nos­sa tode­taan, että bus­sil­in­ja 21 Erot­ta­jal­ta Vat­tuniemeen riit­tää ja ettei 21B:tä Ruo­ho­lahdes­ta Vat­tuniemeen tarvi­ta, vaan tynkäbus­si Laut­tasaaren Gylden­in­tielle riit­tää. Onnek­si en asu Vat­tuniemessä. Tulee nimit­täin ahtaat olta­vat, jos nykyi­nen bus­sili­ikenne (bus­si 65/66 5 min vuorovälil­lä ja 21 7 min vuorovälil­lä) muut­tuu yhdek­si vartin välein kulke­vak­si linjaksi.

  7. Esimerkik­si Sak­sas­sa paikalli­nen jät­ti­au­toli­it­to AdAC on onnis­tunut lob­bauk­ses­saan. Berli­inin keskus­tas­ta on viety melkein kaik­ki suo­jati­et: Todel­la muka­va ajel­la kaisto­ja kun ei tarvitse varoa kadulle hyp­pele­viä ihmisiä.. Samal­la aika järkyt­tävää kehi­tys­ta, jota EI SAA Suomes­sa matkia.

  8. Ammu­taan motarin yli? Miten väl­tetään se, että ei ala sata­maan lyi­jyä auto­jen päälle? Vaatisi pait­si kiellon/katoksen, joka estää yläkul­mil­la ampumisen, niin myös sen, että lähtönopeudelle, luo­tien pain­olle ja aero­dy­nami­ikallle olisi asetet­ta­va vaatimuksia.

  9. San­ta­ham­i­nas­sa on ampumara­ta. ELY-keskus on tiet­tävästi rajoit­tanut sen käyt­töä joku vuosi sit­ten, mut­ta paik­ka on, kaavoit­taa ei tarvitse.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Uno­hdit maini­ta, ettei … 

    Osmo. Ampumi­nen on sekä hyödylli­nen että muka­va har­ras­tus. Ampumara­ta mah­tuu Helsinki­in. Kyse on vain asen­nevam­mas­ta suun­nit­telijoil­la. Jos ei osaami­nen riitä, vai­hde­taan kyvytön teknisen toimen kaupung­in­jo­hta­ja ja huonoim­mat suunnittelijat. 

    Velo­dromille oli tänään ihan kiva tul­la, mut­ta se ei vas­taa nyky­isiä vaa­timuk­sia. Helsinki­in tarvi­taan sekä ampumara­ta että velodromi.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­jateis­sä ei olisi mitään vaarallista… 

    Liika on liikaa. Liikaa suo­jateitä, liikaa nopeusra­joituk­sia jne. Sään­te­ly kään­tyy itseään vas­taan. Suo­jatei­den osalta asia oli juuri otsikois­sa. Eivät Autoli­iton rep­panat sitä olisi itse keksineet. 

    Mikä tämä pyöräjut­tu oli? Siitä et ker­tonut sen enempää.

    1. Autoli­it­to halusi pyöräteille hidastei­ta, jot­ta pyörä­tien kulkies­d­sa jalka­käytävän yli risteyk­sessä pyörä jou­tu­isi hid­fas­ta­maan nopeuten­sa mateluk­si. Tarvit­taes­sa vaik­ka aita.

  12. Suuri osa­han nyky­is­ten bus­sil­in­jo­jen 21v, 65A ja 66A matkus­ta­jista tulee asumaan käve­lyetäisyy­del­lä Laut­tasaaren metroase­mal­ta, joten voisi kuvitel­la, että käve­ly Vat­tuniemen eri osista lisään­tyy ja bus­si­matkus­t­a­mi­nen vähenee. 

    Minus­takin lin­ja 21B olisi toimivu­udeltaan huono.

  13. Daniel Fed­er­ley:
    “Helsinkiläistä vähän kauhis­tut­taa, että Helsin­gin sisäis­tenkin lin­jo­jen suun­nit­telu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muuten suun­nitel­laan paljon huonom­paa palve­lu­ta­soa kuin mitä Helsin­gin olo­suh­teet ja asukkaiden tot­tumuk­set vaativat.”

    Onpa mukavaa, että joku sanoo tämän vih­doinkin ääneen. HSL on esim. kur­jis­tanut ratikkali­iken­net­tä koko ole­mas­saolon­sa ajan. Sieltä ja täältä nirhais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäisi tietää, mitä tälle aio­taan tehdä. Ode?

    Eikös näitä nyt pidäkään suun­nitel­la metropoli­hallintomais­es­ti käsitellen koko pääkaupunkiseu­tua kokonaisuutena?

    Ehkä ei ole ymmär­ret­ty, että se kokon­aisu­us voi olla kom­pro­mis­si, eikä täs­mälleen se mitä helsin­gin vihreet haluavat.

  14. Tässä nyt pal­stan pitäjä tun­tuu ole­van sitä mieltä, että koko kadun mitalle pitäisi maala­ta valkoiset rai­dat. Itämerenkadul­la on 500 metrin matkalla 14 suo­jati­etä. Eikö vähem­mäl­lä pär­jätä? Han­kalasti vielä joka toinen suun­nilleen val­oil­la, joka toinen ei. En jak­sa uskoa, että tur­val­lisu­ut­ta ei voi­da taa­ta ilman suo­jati­etä muu­ta­man kymme­nen metrin välein.

    On tot­ta, että autoil­i­joil­ta voisi ottaa kortin pois helpom­min. Samal­la tört­töilevät jalankulk­i­jat tulisi tuomi­ta valvot­tuunn koe­vap­au­teen (jalka­pan­nal­la valvot­tuun pois­tu­miskiel­toon) ihan samoil­la perusteilla.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Uno­hdit maini­ta, ettei Helsingis­sä ole kelvol­lista laidun­maa­ta poroille.
    Ampumara­ta ulkona tarkoit­taa, että puoli kilo­me­tria suun­taansa maa­ta on käyt­tökelvo­ton­ta mer­luhai­tan takia. Yhden laukauk­sen hin­naksi tulee sato­ja euro­ja. Eikö Kalle ole aiem­min vaat­in­ut jotain rotia julkiseen haaskaukseen.
    On paljon halvem­paa kul­jet­taa ampumau­rheiluista kiin­nos­tuneet sata henkeä kepu­lan­di­aan vaik­ka helikopter­il­la ker­ran päivässä kuin viedä kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asuin­ti­la Helsingistä ja kul­jet­taa heitä päivit­täin töi­hin jostain jumalan selän takaa.

    Paljon paljon kalli­im­mak­si tulee mökkeilyn har­ras­t­a­mi­nen Kivi­nokalla tai puu­tarha­har­ras­tus siir­to­la­pu­u­tarhas­sa Vallilas­sa. Osmo, kaikkea maankäyt­töä pitää tarkastel­la samal­la taval­la, muu­toin orrut siihen perisyn­ti­isi, epärehellisyyteen

    1. Olen sanonut arvioni Kivi­nokan varaamis­es­ta mökkikäyt­töön aiem­minkin. Mäk­it Kivi­nokas­sa eivät kuitenkaan tee Hert­toniemeä asuinkelvot­tomak­si toisin kuin ampumara­ta Kivi­nokas­sa tekisi.

  16. Hmph. Autoli­itol­la ei tai­da olla mitään muu­ta arvoa tai yhteiskun­nal­lista merk­i­tys­tä, kuin loba­ta autoil­i­joiden etua. Kuitenkin, kri­ti­soidessasi Osmo autoil­i­joi­ta, voita­neen tode­ta, että kyl­lä liikent­teessä jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät aiheut­ta­vat ongelmia ja vaarati­lantei­ta, siinä mis­sä lah­jat­tomat autoilijatkin.
    Itse olen liiken­teen sekakäyt­täjä, eli tsygäi­ly, autoilu, julkiset ja käve­ly ovat reper­tu­aaris­sa. Ja olen kyl­lä ehdot­tomasti sitä mieltä, että suo­jateitä on liikaa. Vähen­netään suo­jatei­den määrää, mut­ta lisää korotet­tu­ja suojateitä?

  17. smokin’ joe:
    Tässä nyt pal­stan pitäjä tun­tuu ole­van sitä mieltä, että koko kadun mitalle pitäisi maala­ta valkoiset raidat. 

    Se olisi itse asi­as­sa tur­val­lisin tapa jär­jestää suo­jati­et kaupungissa.

    Koko ide­as­sa vähen­tää suo­jateitä ei ole kyl­lä mitään järkeä ja vaikea kuvitel­la sen lisäävän kokon­ais­tur­val­lisu­ut­ta tai vähen­tävän onnet­to­muuk­sien määrää. Omana­pa-autoil­i­joiden mielestä tietysti olisi parem­pi jos jalankulk­i­joi­ta ei olisi ollenkaan.

    Hidas­teen pyöräteille olisi sen sijaan hyvä idea, vähen­täi­sivät kaupunki­in eksynei­den omana­pa-maantiepyöräil­i­jöi­den vauhtia.

    Samal­la tört­töilevät jalankulk­i­jat tulisi tuomi­ta valvot­tuunn koe­vap­au­teen (jalka­pan­nal­la valvot­tuun pois­tu­miskiel­toon) ihan samoil­la perusteilla. 

    Tuskin. Tört­töilevä autoil­i­ja tai pyöräil­i­jä on huo­mat­tavasti vaar­al­lisem­pi ympäristölleen kuin jalankulk­i­ja. Äly hoi.

  18. Joko nyt joku halu­aa purkaa makasi­in­imuis­tomerkin. Eikö Töölön­lahdelle voisi jät­tää jotain ei-valkoista ja kylmää muis­tok­si meille, jot­ka olisimme mielel­lämme jät­täneet keskus­taan jonkun paikan muis­tut­ta­maan siitä Helsingistä mitä oli: avoimes­ta näköalas­ta, näköy­htey­destä Eduskun­nan ja Kallion kirkon välil­lä, suo­ma­lais­es­ta rantakaislikos­ta vs. englan­ti­laistyylis­es­tä puistosta?

  19. Ris­to Vor­mala:
    Suuri osa­han nyky­is­ten bus­sil­in­jo­jen 21v, 65A ja 66A matkus­ta­jista tulee asumaan käve­lyetäisyy­del­lä Laut­tasaaren metroasemalta, 

    Tutkimusten mukaan yli 400m käve­ly­mat­ka julkisen liiken­teen pysäkille vähen­tää käveli­jöi­den määrää jo erit­täin paljon ja Vat­tuniemeen, jos­sa nyky­isin var­maan suurin osa laut­tasaare­lai­sista asuu on yli 400m metroasemalta.

    Metron ja huono­jen liityn­tälin­jo­jen suurin vaiku­tus Laut­tasaaren liiken­teeseen tulee ole­maan yksi­ty­isautoilun suuri lisääntyminen.

  20. Ampumaradan voisi lait­taa Öster­sun­domi­in, kos­ka se on kum­minkin niin kaukana kaikesta, ettei sinne kan­na­ta asun­to­ja rakentaa.

  21. Urbaani Mikko:
    Vähen­netään suo­jatei­den määrää, mut­ta lisää korotet­tu­ja suojateitä?

    Autoil­i­jat valit­ta­vat muu­ta­mas­ta suo­jati­estä samal­la kun joka ain­ut kevyen liiken­teen väylä katkeaa vähän väliä jyrkkäre­unaisi­in reunakiviin.

    Pois­te­taan nyt ensin reunakivet kevyeltä liiken­teeltä ja laite­taan ne autoil­i­joiden riesak­si. Sen jäl­keen muute­taan tiheään asu­tu­il­la kaupunkialueil­la kaiken liiken­teen mak­siminopeudek­si 20 km/h ja avataan ylileveät autokai­stat kaikille liikku­jille. Sit­ten voidaan alkaa miet­timään, mihin kohti­in vielä tarvi­taan suojateitä.

  22. Itsekin autoil­e­vana en voi kuin häm­mästel­lä jatku­vaa urpu­tus­ta jalankulk­i­joi­ta kohtaan. Tieli­iken­nela­ki sanoo asi­as­ta näin:
    “Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.”
    Onko tuos­sa muka jotain epäselvää?

  23. smokin’ joe:
    Tässä nyt pal­stan pitäjä tun­tuu ole­van sitä mieltä, että koko kadun mitalle pitäisi maala­ta valkoiset rai­dat. Itämerenkadul­la on 500 metrin matkalla 14 suo­jati­etä. Eikö vähem­mäl­lä pärjätä? 

    Ei kaupungis­sa, mut­ta jos­sain Vihd­in­tiel­lä tai Itäväyläl­lä kyllä.

    Kaupungis­sa autoilun, pyöräi­lyn ja jalanku­lun pitää olla tas­apain­os­sa. Autoille se tarkoit­taa hitaampia nopeuk­sia, kapeampia katu­ja ja enem­män pysähdyk­siä, kos­ka auto­jen viemä tila on kym­menker­tainen kevy­eeseen liiken­teeseen ver­rat­tuna ja kos­ka muuten katu­jen liiken­nevir­taa domi­noi­vat auto­jen nopeudet, jot­ka nekin ovat 10x jalankulk­i­joi­hin verrattuna.

    Autoih­misille ymmär­ret­täväl­lä analo­gial­la suo­jatei­den puut­tumi­nen on vähän kuin Kehä III:lta otet­taisi­in 2/3 liit­tymistä pois, ja pitäisi kur­va­ta aina ylimääräiset kymme­nen min­u­ut­tia jon­nekin hor­nan tuut­ti­in, että pääsee sinne, minne on menossa.

  24. Osmo Soin­in­vaara: jos suo­jatiesään­nön rikkomis­es­ta meni kort­ti hyl­lylle ensim­mäisen ker­ran kuukaudek­si, toisen ker­ran kahdek­si ja sit­ten neljäk­si kahdek­sak­si jne.

    Ote­taan­pa tähän vähän lakia pohtimisen pohjaksi:

    Kul­jet­ta­jan suojatiesäännöt

    Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.

    Jos ohitet­ta­va ajoneu­vo tai raitio­vaunu on pysähtynyt suo­ja­tien eteen tai peit­tää näkyvyy­den suo­jatielle, sitä ei saa ohit­taa pysähtymät­tä, ellei ohit­ta­jan ja ohitet­ta­van väli­in jää suo­jako­roket­ta tai vapaa­ta ajokaistaa.

    Tämä on siinä mielessä mie­lenki­in­toista lain­säädän­töä, että tulkin­nan­varaa on run­saasti. Lisäk­si tuos­sa on kuvat­tu kak­si eri sään­töä: tien anta­mi­nen jalankulk­i­jalle ja suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von ohittamiskielto.

    1. Tien anta­mi­nen jalankulkijalle

    Ensim­mäi­nen (tien anta­mi­nen) ei siis sisäl­lä pysäyt­tämis­määräys­tä, ja siinä tulkin­nan­varaista on se, mil­loin jalankulk­i­ja on astu­mas­sa suo­jatielle. Onko suo­ja­tien reunas­sa seiso­va jalankulk­i­ja astu­mas­sa suo­jatielle? Suo­jatiel­lä ole­va jalankulk­i­ja on sen­tään selvä tapaus.

    Toinen tulkin­nan­vara liit­tyy nopeu­teen. Sen voisi ajatel­la niin, että autoil­i­ja on varautunut siihen, että jalankulk­i­ja ilmestyy jostain nurkan takaa suo­jatielle, ja auton pitää ajoneu­vo, kul­jet­ta­ja, renkaat, tien pito ym. huomioiden pystyä päästämään jalankulk­i­ja. Toisin sanoen suo­jati­etä jääke­lil­lä läh­estyvän ilma­jar­rullisen bussin on varaudut­ta­va siihen, että jostain puun takaa eteen juok­see jalankulk­i­ja. Sil­loin käve­ly­vauhtikin on liikaa. (Tulk­in­ta on selvästi huono, mut­ta mikä on oikea tulk­in­ta? Ilmeis­es­ti koko tek­sti on valvon­nan kannal­ta kuol­lut kirjain.)

    Jos tuos­ta ensim­mäis­es­tä momen­tista lähde­tään sank­tioi­ta anta­maan (kuten hyvä olisi, nyt sitä ei kai valvota mitenkään), niin sil­loin kyse on “vain” väistämisvelvol­lisu­u­den laimin­lyön­nistä, joka ei yleen­sä joh­da vaarati­lanteeseen. Tapauk­ses­sa olisi lainku­u­li­aisu­u­den kannal­ta paras­ta, että ran­gais­tuk­set oli­si­vat maltil­lisia, mut­ta ran­gais­tuk­sen saamisen toden­näköisyys olisi korkea.

    Erit­täin kovien mut­ta vain huonol­la tuuril­la saatavien ran­gais­tusten ongel­ma on se, ettei niitä koeta oikeu­den­mukaisik­si. Ran­gais­tus­pro­gres­siokin toimii oikeu­den­mukaises­ti vain sil­loin, kun kiin­ni­jääm­is­frekvenssi (teot x kiin­ni­jäämis­to­den­näköisyys) on riit­tävän korkea.

    Tämän sään­nök­sen valvom­i­nen voi olla sikäli han­kalaa, että se ei onnis­tune oikein mitenkään ilman ihmisen tekemää tulk­in­taa. Video toki aut­taa näyt­tökyn­nyk­sen kanssa, mut­ta silti tuo­hon tarvi­taan inhimil­lisiä resursse­ja, joi­ta ei liiken­nevalvon­taan tun­nu oikein löytyvän.

    2. Suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von ohittaminen

    Jälkim­mäi­nen säädös on vähän vähem­män tulkin­nan­varainen, ja tur­val­lisu­u­den kannal­ta se on hyvinkin tarpeelli­nen. Sen rikkomiset ovat ilmi­selvästi vaar­al­lisia tekoja.

    Sään­nön rikkomis­es­ta saata­vat ran­gais­tuk­set ilmeis­es­ti vai­htel­e­vat paikkakun­nit­tain, mut­ta omas­sa tut­tava­pi­iris­säni on Espoos­ta tuore tapaus, joka opet­teli bussinkäyt­töä 6 viikkoa ohitet­tuaan poli­isin näh­den suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton. Poli­isi lupasi 6–12 viikkoa, joten tuo oli skaalan alapää.

    Tässäkin ran­gais­tuk­sen saamisen toden­näköisyys lie­nee kovin pieni ver­rat­tuna teon yleisyy­teen. Ja ainakin kyseinen autoil­i­ja oli aidosti häm­mästynyt huoli­mat­to­muud­estaan saa­mas­ta ran­gais­tuk­ses­ta. Täl­löin ennal­taehkäi­sevä vaiku­tus on vähän huono, jos ran­gais­tuskäytän­tö ei ole tiedossa.

    Tämän tört­töi­lyn kanssa kam­er­avalvon­ta voisi aut­taa, kos­ka konenäön saisi opetet­tua tun­nista­maan pysähtyneet ajoneu­vot, ja videon­pätkä näyt­täisi tapahtumat.

    Sään­nök­sessä on muuten jalankulk­i­jan kannal­ta yksi aika selkeä puute, kos­ka sana­muo­to “ohit­taa” kos­kee nimeno­maan samaan suun­taan menevää liiken­net­tä. Kaupungis­sa tulee paljon tilantei­ta, jois­sa auto on ruuhkas­sa pysähtynyt suo­ja­tien jäl­keen, jol­loin vas­takkaises­ta suun­nas­ta tuli­ja saa porhal­taa halu­a­mal­laan taval­la suo­ja­tien yli, vaik­ka näkemäeste on analogi­nen sään­nök­sen tarkoit­ta­maan tapauk­seen. Tuo­ta har­va jalankulk­i­ja osaa varoa.

    (Sit­ten kokon­aan toinen jut­tu on se, että tuo ykkös­mo­ment­ti olisi hyvä saat­taa myös tiet­ty­jen pyöräil­i­jöi­den tietoon. Yht­enä päivänä kävelin kan­takaupun­gin alueel­la vähän enem­män. Laskin viisi tilan­net­ta, jois­sa pyöräil­i­jän olisi pitänyt väistää min­ua suo­jatiel­lä, nol­la väisti: yksi huuteli perään. Autoista sen­tään suurin osa väistää, jos osoit­taa määräti­etois­es­ti ole­vansa matkalla suo­jatielle, eikä huutelijoi­ta ole tul­lut vastaan.)

  25. Kalle: Osmo. Ampumi­nen on sekä hyödylli­nen että muka­va har­ras­tus. Ampumara­ta mah­tuu Helsinkiin.

    Voisiko tehdä ampumatun­nelin? Se ainakin mah­tu­isi, eikä olisi kimmoke­vaaraa tai meluhait­taa ulkopuolisille.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen sanonut arvioni Kivi­nokan varaamis­es­ta mökkikäyt­töön aiem­minkin. Mäk­it Kivi­nokas­sa eivät kuitenkaan tee Hert­toniemeä asuinkelvot­tomak­si toisin kuin ampumara­ta Kivi­nokas­sa tekisi.

    Kyse onkin hin­nas­ta. En minäkään ole vaa­ti­mas­sa ampumarataa Helsinki­in juuri sen vuok­si, että se vie paljon alaa asumiselta. Mut­ta muitakin har­ras­tuk­sia on arvotet­ta­va samal­la mitar­il­la, myös Kivi­nokan mökki­har­ras­tus­ta tai Vallilan siirtolapuutarhaharrastusta. 

    Kivi­nokas­ta ei koskaan tule itäistä Seu­raar­ta kuten koetat tyyp­il­liseen epäre­he­helliseen tapaasi väit­tää. Seurasaa­res­sa käy noin 800 000 vierail­i­jaa vuodessa. Vaik­ka Kivi­nokalle saataisi­in vain puo­let tuos­ta, voit vain kuvitel­la mikä mekkala mökkeil­i­jöi­den kesku­udessa asi­as­ta nousisi. Eikä Kivi­nokkaa tarvi­ta viher­alaueenakaan, kos­ka aivan vier­essä on paljon parem­mat ulkoilumaas­tot (Fasthol­ma- Van­hankaupungin­lah­den alue- Viik­ki- Hal­lain­vuori jne). On äänestäjien ymmär­ryk­sen ali­a­trvioin­tia käyt­tää noi­ta verukkei­ta Kivi­nokan säi­lyt­tämisek­si mökkialueena, äänestäjät tiedämme toki todel­lisen syyn (ne saavute­tut edut pienelle äänekkäälle joukolle).

  27. Kalle: Osmo. Ampumi­nen on sekä hyödylli­nen että muka­va har­ras­tus. Ampumara­ta mah­tuu Helsinki­in. Kyse on vain asen­nevam­mas­ta suun­nit­telijoil­la. Jos ei osaami­nen riitä, vai­hde­taan kyvytön teknisen toimen kaupung­in­jo­hta­ja ja huonoim­mat suunnittelijat.

    Maantiede ei ole asen­nekysymys. Ei mah­du, kuin korkein­taan jon­nekin saaris­toon, joka ei taas ole kulkuy­hteyk­sien kannal­ta yhtään sen parem­pi kuin joku pel­lon­pätkä lento­ken­tän takana.

  28. Karl Marx:
    Kalasa­ta­man suun­nitelmista noin yleensä
    tuskin voi teräväm­min sanoa..

    https://www.youtube.com/watch?v=9zv-cBeiBNs

    Muuten ehkä joo, mut­ta videossa väitetään, että tan­skalaiset nau­raisi­vat suun­nitel­malle. Joku Jan Gehl var­maan lähin­nä itk­isi, mut­ta osa­taan nää möhkäleet tarvit­taes­sa siel­läkin. Kööpen­ham­i­nan Örestadi­in on tehty ja laa­jen­net­tu viime vuosi­na vielä ump­inaisem­pi ostar­ilin­noi­tus jät­timäi­sine parkki­laitoksi­neen uuden metroase­man viereen, ja alueen arkkite­htu­uri on muutenkin vähän kalasa­ta­malaista: sinän­sä huolel­la tehtyä ja laadukkaasti raken­net­tua (var­maan laadukkaam­min kuin Suomes­sa), mut­ta katu­ta­sos­sa ump­inaista ja kuol­lut­ta. Örestadin alueen suun­nit­teluk­il­pailun voit­ti vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa suo­ma­lainen APRT-toimis­to, ja alue on tehty voit­ta­ja­su­un­nitel­man poh­jal­ta, mut­ta luulen, että tässä tau­pauk­ses­sa tilaa­ja tilasi autokaupun­gin ja myös sai sem­moi­sen. APRT on kyl­lä tehnyt aivan toisen­lais­takin kaupunkisuunnittelua.

  29. Ex-laru­laise­na ja paljon alueel­la bus­sia pyörit­täneenä näke­myk­seni alueen joukkoli­iken­teen hoi­dos­ta metroaikana on se, ettei varsinkaan eteläistä Vat­tuniemen alueen joukkoli­iken­net­tä sovi alim­i­toit­taa. Bus­sil­in­jan 21 tar­jon­ta on olta­va riit­tävää ja isol­la kalus­tol­la. Tämä tarkoit­taisi mielestäni ain­oas­taan nivel­busse­ja. Telibus­sikin kävisi liian pienek­si. Kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä pitäisi mielestäni miet­tiä mui­ta vai­h­toe­hto­ja, kuten vaikka­pa raiti­oli­iken­teen ulot­tamista Laut­tasaaren metroase­man kaut­ta Vattuniemeen.

  30. Simo Mele­nius: Autoih­misille ymmär­ret­täväl­lä analo­gial­la suo­jatei­den puut­tumi­nen on vähän kuin Kehä III:lta otet­taisi­in 2/3 liit­tymistä pois, ja pitäisi kur­va­ta aina ylimääräiset kymme­nen min­u­ut­tia jon­nekin hor­nan tuut­ti­in, että pääsee sinne, minne on menossa.

    Suo­jatei­den lukumäärä ei ole mitenkään yksiselit­teinen asia edes jalankulk­i­jan eten­e­misnopeu­den kannal­ta. Vielä han­kalampia ovat liikennevalot.

    Tien ylit­tämis­es­tä on säädet­ty: “Jalankulk­i­jan on ylitet­tävä ajo­ra­ta suo­jati­etä kulkien, jos se on lähel­lä. Muuten ajo­ra­ta on ylitet­tävä kohtisuo­raan ja yleen­sä risteyk­sen vier­estä.” Joten jos risteys on vähän kauem­pana, eikä suo­jati­etä ole vier­essä, jalankulk­i­jan ei tarvitse kiertää yhtään mihinkään. (Suo­ja­tien käyt­tämät­tömyys ei myöskään tee jalankulk­i­jas­ta automaat­tis­es­ti syyl­listä, jos tapah­tuu törmäys.)

    Minä en jalankulk­i­jana lähtöko­htais­es­ti pidä jalankulku­val­oista. Niis­sä on kak­si huonoa vai­h­toe­htoa: odot­taa epämääräi­nen aika ja tukkia liikenne paina­mal­la nap­pia tai rikkoa lakia men­emäl­lä päin punaista. Mokomista hökö­tyk­sistä on min­ulle hyö­tyä vain hyvin tiheässä liiken­teessä. (Pienel­lä koul­u­laiselle tai van­huk­selle niistä voi olla muutenkin hyö­tyä, joten tämä on erit­täin sub­jek­ti­ivista. Hyvä ratkaisu olisi pitää val­ot keltavilkul­la, jos kukaan ei paina nappia.)

    Sama kos­kee hil­jaises­sa liiken­teessä suo­jateitä; jos niitä ei ole, jalankulk­i­ja on vapaa otta­maan lyhim­män (kohtisuo­ran) reitin tien yli. Jos niitä on, niitä on myös käytettävä.

    Luulen, että osa tästä suo­jatei­den määrä­tap­pelus­ta tulee siitä, että eri ihmiset hah­mot­ta­vat eri­laisia paikko­ja ja ajanko­htia. Kaikkein tiheim­min liiken­nöidyis­sä paikois­sa tarvi­taan liiken­neval­ot, ja kaikkein hil­jaisim­mis­sa paikois­sa ei vält­tämät­tä tarvi­ta mitään. On ihan mah­dol­lista, että Helsingistä löy­tyy sekä paikko­ja, jois­sa on liikaa suo­jatei­ta, että paikko­ja, jois­sa on liian vähän suojateitä.

    1. Risteyk­sessä on yleen­sä neljä suo­jati­etä. Jos niistä jätetään yksi pois, jalankulk­i­ja joutuu päästäk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien kohdal­ta toiselle puolelle ylit­tämään ajo­radan kolme ker­taa ja yleen­sä val­ois­sa. Jos tuol­lainen ei hidas­ta jalankulkua niin mikä hidfastaa.
      Liiken­neval­ot hidas­ta­vat myös, kos­ka jos val­o­ja ei ole, jalankulk­i­jalle palaa aina vihreä. Vaik­ka Suomen tieli­iken­nela­ki on epoämääräisem­pi kuin muualle Euroopas­sa (ylittämässä/ aikeis­sa ylit­tää) on hyvin yksiselit­teistä astua ajo­radalle. Siinä on yleen­sä tarpeek­si tilaa. Oman koke­muk­seni mukaan autot kyl­lä pysähtyvät.
      Ensim­mäi­nen, oikean­puoleista kaistaa kulke­va auto ei ole vaar­alli­nen vaan se vasem­man­puoleista kaistaa kulke­va, joka ajaa täysil­lä suo­ja­tien eteen pysähtyneen ohi. Muual­la täl­lais­es­ta menet­tää kortin välit­tömästi, osoit­taa­han swe täyd­fel­listä piit­taa­mat­to­muut­ta kans­saih­mis­ten hengestä. Suo­ma­lainen jalankulk­i­ja osaa tätä varoa. Vaar­al­lisek­si sen tekee se, että Helsingis­sä on paljon tur­is­te­ja, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että euroop­palaiset liiken­nesään­nöt ovat voimas­sa täälläkin.

  31. Viherinssi: Ote­taan­pa tähän vähän lakia pohtimisen pohjaksi:

    Näitä asial­lisen, älykkään, viisaan, ana­lyyt­tisen, selkeäsanaisen ja hyvin asioista per­il­lä ole­van Viherinssin tek­ste­jä on kiva lukea.

  32. Ris­to Vor­mala:
    Ex-laru­laise­na ja paljon alueel­la bus­sia pyörit­täneenä näke­myk­seni alueen joukkoli­iken­teen hoi­dos­ta metroaikana on se, ettei varsinkaan eteläistä Vat­tuniemen alueen joukkoli­iken­net­tä sovi alim­i­toit­taa. Bus­sil­in­jan 21 tar­jon­ta on olta­va riit­tävää ja isol­la kalus­tol­la. Tämä tarkoit­taisi mielestäni ain­oas­taan nivel­busse­ja. Telibus­sikin kävisi liian pienek­si. Kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä pitäisi mielestäni miet­tiä mui­ta vai­h­toe­hto­ja, kuten vaikka­pa raiti­oli­iken­teen ulot­tamista Laut­tasaaren metroase­man kaut­ta Vattuniemeen.

    Ehkä tuos­sa on taustal­la sel­l­ainen olet­ta­ma, että metro siirtää niin paljon väkeä auton rat­ti­in, ettei Vat­tuniemeen tarvi­ta juurikaan bus­sili­iken­net­tä enää. Onhan se pakko­vai­h­to noin lyhyelle metro­matkalle kuitenkin sen ver­ran suuri han­kaloit­ta­va tekijä.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoli­it­to halusi pyöräteille hidastei­ta, jot­ta pyörä­tien kulkies­d­sa jalka­käytävän yli risteyk­sessä pyörä jou­tu­isi hid­fas­ta­maan nopeuten­sa mateluk­si. Tarvit­taes­sa vaik­ka aita.

    Tuo­han on jo nor­mi helsinkiläsiessä liiken­nesu­un­nit­telus­sa. Tosin kyse on ajoväylien hen­gen­vaar­al­li­sista kanttareista, eli suo­jataan kaiketi auto­ja? 😀 Pyöräil­i­jän onkin monin paikoin tur­val­lisem­paa ajaa ajoväylää. Tulos tuos­ta on joka tapauk­ses­sa, että entistä use­ampi pyöräil­i­jä siir­tyy ajoväylälle. Ei vält­tämät­tä huono asia. 😉

  34. Ehkäpä ampumara­ta sopisi johonkin tyhjään teol­lisu­ushal­li­in? Tai toimis­toraken­nuk­sen sisään?

  35. Viherinssi: Voisiko tehdä ampumatun­nelin? Se ainakin mah­tu­isi, eikä olisi kimmoke­vaaraa tai meluhait­taa ulkopuolisille.

    Var­masti voisi. Ja on tehtykin.

    Tässä nyt on kuitenkin vaan se, että nämä kaiken­maail­man “ampumi­nen on hyödylli­nen har­ras­tus”- ihmiset eivät var­maan sitä viit­si kus­tan­taa. Näin­pä siinä taitaisi käy­dä niin, että min­un (ja muu­ta­man muun, jot­ka näkevät asei­den kanssa kohkaamisen mielet­tömänä toim­intana) pitäsi se asekahjoile kus­tan­taa. Se ei olisi kivaa.

  36. tpyy­lu­o­ma: Maantiede ei ole asennekysymys… 

    Kysymys on ihan puh­taasti asen­nevam­mas­ta. Halut­to­muud­es­ta hoitaa ihan yksinker­taista asiaa.

    Sinän­sä idea, että jyrätään kokon­ainen kaupungi­nosa, voi valitet­tavasti olla se ratkaisu. Helsingis­sä on usei­ta huonokun­toisia, elinkaaren­sa päässä ole­vaa lähiöitä, joi­ta ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa uud­estaa. Joku niistä voi hyvinkin pää­tyä ampumaradak­si. Mitä tehdään muilla?

  37. Viherinssi: Voisiko tehdä ampumatun­nelin? Se ainakin mah­tu­isi, eikä olisi kimmoke­vaaraa tai meluhait­taa ulkopuolisille.

    Lois­ta­va idea. Helsin­ki on jo maail­manku­u­lu maanalais­es­ta rak­en­tamis­es­taan, ja koti­maas­sa kuu­lu louhintafir­mo­jen kanssa diilaamis­es­ta. Ampumaradan voisi tehdä esimerkik­si Espan alle sen suun­tais­es­ti. Siel­lä joutuu ehkä men­emään sadan metrin syvyy­teen muiden raken­nelmien alle, mut­ta sehän on vaan plus­saa. Han­kkeen mak­saa artisti.

  38. Laut­tasaaren lin­jas­ton osalta julka­isin alla ole­van kom­mentin viime tam­miku­us­sa HSL:n lin­jas­to­su­un­nit­telublo­gis­sa. HSL:n edus­ta­jat eivät sitä sil­loin kom­men­toi­neet, joten julka­istakoon nyt tässä uud­estaan, sil­lä minus­ta se on aika hyvin lin­jas­sa KSV:n kan­nan kanssa.

    “Ehdo­tuk­seni Laut­tasaaren lin­jas­tok­si, joka tar­joaisi yhtey­det metroon sekä säi­lyt­täisi van­han lin­jas­ton hyvät puolet:
    21: Laut­tasaari (M) — Vat­tunie­mi — Kamppi(M).
    Vuoroväli ruuhkas­sa esim. 10 min tahdis­tet­tuna Vat­tuniemen päässä niin, että sieltä yhteys 5 min välein aina jom­paankumpaan suuntaan
    20: kuten HSL:n suun­nitel­mas­sa, mut­ta joka toinen vuoro aje­taan Erot­ta­jalle asti A‑tunnuksella.

    Lin­jan 21 reit­ti eroaisi nykyis­es­tä 21V:stä kahdel­la tapaa. Keskus­tan päässä jäisi pois hidas osu­us Kampin ter­mi­naal­ista Ase­ma-Auki­olle. Laut­tasaaren päässä lin­jaa jatket­taisi­in nykyiseltä Vat­tuniemen päätepysäk­iltä vielä eteen­päin Laut­tasaaren metroasemalle.

    Täl­lais­es­ta lin­jas­tos­ta ei vält­tämät­tä edes tulisi lisäku­lu­ja HSL:n ehdo­tuk­seen ver­rat­tuna. Ruuhkatun­nin kilo­metrit per suun­ta oli­si­vat tässä ehdotuksessa:
    21: 6 x 6,2 km = 37,2 km
    20/A: 3 x 2,7 km + 3 x 6,7 km = 28,2 km
    Yht. 65,4 km

    ja HSL:n ehdotuksessa:
    21/A: 4 x 4,4 km + 4 x 6,4 km = 43,2 km
    20: 6 x 2,7 km = 16,2 km
    Yht. 59,4 km

    Kilo­me­tre­jä tulee siis (ehdote­tu­il­la vuoroväleil­lä) 10 % enem­män, mut­ta reit­il­lä on enem­män nopei­ta osuuk­sia kuten Porkkalankatu. Ajoa­jas­sa eroa ei vält­tämät­tä tulisi lainkaan.

    Edut:
    — yhteys metrolle Vat­tuniemestä kah­teen suun­taan: Vat­tuniemestä keskus­taan matkalla ole­va voi käytän­nössä vali­ta ensin tule­van bussin suun­nas­ta riip­pumat­ta. Lin­ja kuor­mit­tuu tasais­es­ti koko reitillä.
    — liikenne Vat­tuniemenkadul­la säilyy
    — ahtaal­ta Melkonkadul­ta liikenne voidaan siirtää Itälah­denkadulle, joka on sopi­vampi bussiliikenteelle
    — Laut­tasaaren sil­lan tun­tu­mas­sa vuoro­jen määrä jopa lisään­tyy 8:sta 9:ään per ruuhkatunti.”

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Risteyk­sessä on yleen­sä neljä suo­jati­etä. Jos niistä jätetään yksi pois… 

    Pääsään­töis­es­ti nuo neljä suo­jati­etä ovat ok, mut­ta kyse on kymenistä, jollei sadoista muista tarpeet­tomista suo­jateistä. Ihan pikku kaduil­la ei muual­la maail­mas­sa ole suo­jateitä ollenkaan, mitä tääl­läkin tulee harkita.

  40. Viherinssi: Ote­taan­pa tähän vähän lakia pohtimisen pohjaksi:

    Onko suo­ja­tien reunas­sa seiso­va jalankulk­i­ja astu­mas­sa suo­jatielle? Suo­jatiel­lä ole­va jalankulk­i­ja on sen­tään selvä tapaus.

    Toinen tulkin­nan­vara liit­tyy nopeu­teen. Sen voisi ajatel­la niin, että autoil­i­ja on varautunut siihen, että jalankulk­i­ja ilmestyy jostain nurkan takaa suo­jatielle, ja auton pitää ajoneu­vo, kul­jet­ta­ja, renkaat, tien pito ym. huomioiden pystyä päästämään jalankulk­i­ja. Toisin sanoen suo­jati­etä jääke­lil­lä läh­estyvän ilma­jar­rullisen bussin on varaudut­ta­va siihen, että jostain puun takaa eteen juok­see jalankulk­i­ja. Sil­loin käve­ly­vauhtikin on liikaa. (Tulk­in­ta on selvästi huono, mut­ta mikä on oikea tulk­in­ta? Ilmeis­es­ti koko tek­sti on valvon­nan kannal­ta kuol­lut kirjain.) 

    Suo­ja­tien reunas­sa jalankulk­i­ja seisoo ilmeis­es­ti sik­si, että on aikeis­sa ylit­tää tien. Täl­löin autoil­i­jan pitää ajaa hitaasti. Jos jalankulk­i­ja aivan ennal­ta-arvaa­mat­ta loikkaisi autotielle, tai talvil­iukkail­la juok­see puun takaa, sil­loin jalankulk­i­ja itse rikkoo lain 3. pykälää (“Tienkäyt­täjän on nou­datet­ta­va liiken­nesään­töjä sekä muutenkin olo­suhtei­den edel­lyt­tämää huolel­lisu­ut­ta ja varovaisu­ut­ta vaaran ja vahin­gon välttämiseksi.”)

    Vaar­al­lisim­mat tilanteet ovat niitä, jos­sa autoil­i­ja kiihdyt­tää ehtiäk­seen suo­jatiel­lä kulk­i­jan editse. Lakitek­sti ei niis­sä jätä mitään saivartelun mahdollisuutta.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    …Vaar­al­lisek­si sen tekee se, että Helsingis­sä on paljon tur­is­te­ja, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että euroop­palaiset liiken­nesään­nöt ovat voimas­sa täälläkin.

    Tuo­ta san­o­taan liiken­nekult­tuurik­si, joka toiv­ot­tavasti tulee Suomeen seu­raa­van sadan (100) vuo­den sisäl­lä ja Tamereelle ehkä kah­den sadan (200) vuo­den päästä. Tun­tuu tur­val­lisem­mal­ta kulkea jalan esimerkik­si Roomas­sa, New Yorkissa tai Tallinnas­sa kuin Helsingissä.

    Tilas­tol­lis­es­ti asia ei ole yksiselit­teinen. Vuosi pari sit­ten joku kävi läpi Helsin­gin keskus­tan kuole­maan johta­neet jalankulk­i­joiden liiken­neon­net­to­muudet edel­liseltä vuodelta. Kaikkissa kolmes­sa kuole­man­ta­pauk­ses­sa oli alko­ho­lil­la osu­ut­ta asi­aan. Minus­ta hölmö­jen anniskelu­aluekaitei­den sijas­ta juot­toloiden kohdalle voisi rak­en­taa kaiteet jalka­käytävän reunaan. Autoil­i­jan on voita­va olet­taa, ettei jalankulk­i­ja syöksy suo­raan hänen alleen.

  42. Mikko H: …Han­kkeen mak­saa artisti.

    Jep. Veron­mak­sa­ja, kuten kaikkien muidenkin kansal­lis­es­ti tärkei­den liikun­ta­paikko­jen osalta. Sitähän tarkoitit?

  43. Nyt kun reunakivistä on taas puhet­ta, niin Helsin­ki kaikille ‑lop­pu­ra­por­tis­sa asi­as­ta ker­ro­taan näin:

    Korkeat reunakivet hait­taa­vat lähes kaikkia kadun käyttäjiä, vaik­ka ne toisaal­ta estävät … polkupyöriä pääsemästä jalankulk­i­joiden reviirille. 

    Har­mi vaan että tuo jalankulk­i­joiden revi­iri, jonne pyöräil­i­jöiltä estetään pääsy, on usein yhdis­tet­ty jalka­käytävä ja pyörätie.

  44. lp:
    Ampumaradan voisi lait­taa Öster­sun­domi­in, kos­ka se on kum­minkin niin kaukana kaikesta, ettei sinne kan­na­ta asun­to­ja rakentaa.

    Se on yksi real­is­ti­sista vai­h­toe­hdoista ja ehkä helpoin poli­it­tis­es­ti. Teknis­es­ti sen saa lähem­mäskin Helsinkiä, kun vain tah­toa on.

    1. Mik­si ampumaradan pitäisi olla juuri Helsin­gin kaupun­gin alueel­la. Eikö riitä, että se on jos­sain uudel­la­maal­la. Onko ampu­jien pää­tarkoi­tus häir­itä paukut­telul­laan mah­dol­lisim­man monia?
      Jos ampumara­ta tekee neliök­ilo­metristä maa­ta asuinkelvot­toman, se kai pitää rak­en­taa sinne, minne ei pääse joukkoli­iken­teel­lä, kos­ka joukkoli­iken­teen var­rel­la on aina asutusta.
      Helsingis­sä neliök­ilo­metri tont­ti­maa­ta mak­saa sato­ja miljoo­nia euro­ja euroa, joten on siinä ampumau­rheilulle hintaa.

  45. Kalle: Helsingis­sä on usei­ta huonokun­toisia, elinkaaren­sa päässä ole­vaa lähiöitä, joi­ta ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa uud­estaa. Joku niistä voi hyvinkin pää­tyä ampumaradaksi. 

    Sen kun käyt osta­mas­sa jonkun purkukun­toisen lähiön ja raken­nat ampumaratasi sinne. Mitä tätä enem­pää tääl­lä jauhamaan.

  46. Kalle: Ihan pikku kaduil­la ei muual­la maail­mas­sa ole suo­jateitä ollenkaan, mitä tääl­läkin tulee harkita.

    Tehdään pikkukaduista pihakatu­ja. Väistämisvelvol­lisu­us on sil­loin aina autoil­i­jal­la ja nopeusra­joi­tus 20 km/h.

  47. Nämä kaava­ju­tut jak­saa vaan puhut­taa. Kalasa­ta­mas­sa on yksi­ty­is­ten omis­ta­maa maa­ta, johon taas halu­taan härskisti soveltaa pakko-otto­lakia, tätä vihreän puolu­en ikiomaa hhakkua, jol­la pyritään men­estyk­seen tois­t­en omaisu­ut­ta tuhoa­mal­la. Ei tun­nu perus­tus­la­ki ole­van kun­ni­as­sa City-viher­pi­iperöi­den piiperöidessä Helsin­gin asioissa.

  48. Daniel Fed­er­ley:
    “Helsinkiläistä vähän kauhis­tut­taa, että Helsin­gin sisäis­tenkin lin­jo­jen suun­nit­telu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muuten suun­nitel­laan paljon huonom­paa palve­lu­ta­soa kuin mitä Helsin­gin olo­suh­teet ja asukkaiden tot­tumuk­set vaativat.”

    Onpa mukavaa, että joku sanoo tämän vih­doinkin ääneen. HSL on esim. kur­jis­tanut ratikkali­iken­net­tä koko ole­mas­saolon­sa ajan. Sieltä ja täältä nirhais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäisi tietää, mitä tälle aio­taan tehdä. Ode? 

    Mikä siis vai­h­toe­htona nykytilalle?
    Älä myöskään uno­h­da, että HKL-SUY:n aikana sitä vas­ta kur­jis­tet­ti­in raiti­oli­iken­net­tä: lin­jan 1 lauan­taili­iken­teen lope­tus, lin­jan 2 lope­tus kokon­aan, lin­jan 3T yöli­iken­teen lakkau­tus, vain muu­tamia säästöko­htei­ta maini­tak­seni. Ja kun pääkaupunkiseu­tu on yht­enäi­nen työssäkäyn­ti- ja asioin­tialue, on mielestäni selvää, että sen joukkoli­iken­nepalve­lutkin pitää suun­nitel­la yhdessä paikas­sa ja sen tuot­ta­jat kil­pailut­taa (kuten nykyään tehdäänkin).

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka Suomen tieli­iken­nela­ki on epoämääräisem­pi kuin muualle Euroopas­sa (ylittämässä/ aikeis­sa ylit­tää) on hyvin yksiselit­teistä astua ajo­radalle. Siinä on yleen­sä tarpeek­si tilaa. Oman koke­muk­seni mukaan autot kyl­lä pysähtyvät.
    Ensim­mäi­nen, oikean­puoleista kaistaa kulke­va auto ei ole vaar­alli­nen vaan se vasem­man­puoleista kaistaa kulke­va, joka ajaa täysil­lä suo­ja­tien eteen pysähtyneen ohi.Muualla täl­lais­es­ta menet­tää kortin välit­tömästi, osoit­taa­han swe täyd­fel­listä piit­taa­mat­to­muut­ta kans­saih­mis­ten hengestä. Suo­ma­lainen jalankulk­i­ja osaa tätä varoa. Vaar­al­lisek­si sen tekee se, että Helsingis­sä on paljon tur­is­te­ja, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että euroop­palaiset liiken­nesään­nöt ovat voimas­sa täälläkin.

    Jos tuol­lais­es­ta rik­keestä jäisi kiin­ni Suomes­sa, var­masti kort­ti lähtisi heti. Suurim­mal­la osal­la nykyau­toista kort­ti lähtisi, vaik­ka suo­jati­etä ei olisi kilo­me­trien säteel­lä. Sakotkin oli­si­vat paljon kovem­mat kuin (läh­es?) mis­sään muual­la maailmassa. 

    Siitä olen samaa mieltä kuin Ode, että Suomes­sa autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen kaipaisi jonkin asteisen kur­in­palau­tuk­sen. Mut­ta ei koko muu Euroop­pa ole sel­l­ainen jalankulk­i­jan parati­isi kuin annat ymmärtää. Pari­i­sis­sa autoil­i­jat ovat aika röyhkeitä, kun taas esimerkik­si wie­niläiset autoil­i­jat ovat huip­puko­hteliai­ta. Maako­htaiset erot ovat suuria ja ilmeis­es­ti maan sisäl­lä kaupunkikohtaisiakin. 

    Minus­ta Suomes­sa käveli­jät ovat liian kohteliai­ta autoil­i­joille. Ainakin itse joudun autoil­i­jana jatku­vasti tilanteisi­in, jois­sa käveli­jä jää huit­o­maan suo­ja­tien päähän, että mene nyt siitä, kun olen ensin pysähtynyt anta­maan hänelle tietä. Lie­neekö syynä myöhäi­nen kaupungis­tu­mi­nen ja autois­tu­mi­nen vai yli 40 vuot­ta sit­ten TV:ssä pyörinyt tietoisku, jos­sa käveli­jää val­is­tet­ti­in ennen tien yli­tys­tä kat­so­maan ensin vasem­malle, sit­ten oikealle ja vielä ker­ran vasem­malle. Olisi ilmeis­es­ti pitänyt val­is­taa autoil­i­jaa anta­maan tietä jalankulkijalle.

    Kun olen itse jalan liik­keel­lä, autoil­i­jat anta­vat min­un poikkeuk­set­ta kulkea ensin suo­ja­tien yli, mut­ta se vaatii jalankulk­i­jal­ta määräti­etoista käyttäytymistä.

  50. Ris­to Vor­mala: Mikä siis vai­h­toe­htona nykytilalle?
    Älä myöskään uno­h­da, että HKL-SUY:n aikana sitä vas­ta kur­jis­tet­ti­in raiti­oli­iken­net­tä: lin­jan 1 lauan­taili­iken­teen lope­tus, lin­jan 2 lope­tus kokon­aan, lin­jan 3T yöli­iken­teen lakkau­tus, vain muu­tamia säästöko­htei­ta maini­tak­seni. Ja kun pääkaupunkiseu­tu on yht­enäi­nen työssäkäyn­ti- ja asioin­tialue, on mielestäni selvää, että sen joukkoli­iken­nepalve­lutkin pitää suun­nitel­la yhdessä paikas­sa ja sen tuot­ta­jat kil­pailut­taa (kuten nykyään tehdäänkin).

    Olet oike­as­sa siinä, että myös HKL säästi ratikkali­iken­teestä. Mut­ta päätök­set kier­rätet­ti­in aina lau­takun­nan kaut­ta, yksi ker­ral­laan, ja lau­takun­nas­sa istui mei­dän omia luot­ta­mus­miehiä, joil­la oli kiin­nos­tus­ta tutus­tua muu­tok­si­in ja välil­lä myös kor­ja­ta virkami­esten esi­tyk­siä. Seiskas­ta ei tul­lut Kampin lin­jaa, kymp­piä ei lyhen­net­ty Kolmikul­maan, kakkosenkin lakkau­tus vaati use­am­man näivetyskier­roksen, kun luot­ta­mus­miehet eivät sitä heti kät­telyssä hyväksyneet.

    HSL-aikana koko vuo­den muu­tok­set kootaan yhteen nip­pu­un koko seudun osalta ja viedään ker­ral­la hal­li­tuk­seen – jos­sa puo­let on ulkopaikkakun­ta­laisia. Kur­jis­tuk­set piilote­taan tehokkaasti mon­isa­ta­sivuiseen doku­ment­ti­in, jota tuskin kukaan jak­saa lukea. Ja vaik­ka jak­saisi – miten olet yhtey­dessä sen kasvot­toman kumileimasi­men jäseni­in, kun sähkö­pos­tiosoit­teitakaan ei ole HSL:n sivuilla?

    HSL jatkaa hyvin voimakkaasti YTV:n per­in­teitä ja peri­aat­tei­ta, mikä ei vält­tämät­tä ole Helsin­gin kannal­ta hyvä asia. Lop­putu­los olisi var­masti parem­pi, jos Helsin­ki hoitaisi oman liiken­teen­sä suun­nit­telun itse. Mut­ta onko se real­isti­nen vai­h­toe­hto nykytilalle?

    Yksi ratkaisumalli olisi sel­l­ainen, jos­sa Helsin­ki (KSV) määrit­täisi yksi­tyisko­htais­es­ti palve­lu­ta­son ja mak­saisi laskun. HSL:n liikku­mavara jäisi min­imi­in. Metron kanssa näin on jo nyt, seu­raa­va askel voisi olla raitioliikenne.

  51. Karl Marx:
    Kalasa­ta­man suun­nitelmista noin yleensä
    tuskin voi teräväm­min sanoa.. 

    Kyl­läpä on taas ele­ment­tiä ja lasip­in­taa. Tyl­sää ja rumaa pskaa.
    Tuon Helin­in kynästä on siis lähtöisin Kampin kulkuestekin?
    Jo pelkästään sil­lä perus­teel­la pitäisi olla pysyvä port­tikiel­to näi­hin hankkeisiin.

  52. Ei ampumara­ta vaa­di neliök­ilo­metriä, eikä edes hehtaaria. Toki kivääristä tulee kovem­pi ääni kuin patarum­mus­ta, mut­ta ei kai sitä laukaus­ta tarvitse about nol­laan desi­beli­in vai­men­taa kuten musi­ikki­talos­sa? Riit­tää main­iosti, jos ampumaradan raken­nus vai­men­taa laukauk­sen pienek­si pok­sah­duk­sek­si. Onhan Albertinkadul­lakin ampumara­ta, keskel­lä kaupunkia.

    1. Viikin ampumara­ta pilasi aikanaan tyy­nen sun­nun­ta­iaa­mun tuhan­sil­ta ulkoil­i­joil­ta. Ei siitä varsi­naisia kuu8lovaurioita tul­lut, mut­ta aivan kohtu­ut­toman hai­tan kouralli­nen ampu­jia kyl­lä aiheut­ti. Jos asi­as­ta äänestet­täisi­in, ampu­jat jäi­sivät tap­pi­olle, kos­ka kär­si­jöitä on sato­ja ker­to­ja enem­män kuin lajin harrastajia.

  53. lurk­ki: Tehdään pikkukaduista pihakatu­ja. Väistämisvelvol­lisu­us on sil­loin aina autoil­i­jal­la ja nopeusra­joi­tus 20 km/h.

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta eikö asian voisi hoitaa vähem­mäl­läkin sään­te­lyl­lä? Jätetään vain ne suo­jati­et maalaa­mat­ta. Mik­si hom­ma toimii suuris­sa kaupungeis­sa ilman ylimääräisiä kylt­te­jä, mut­ta tääl­lä ollaan heti pystyt­tämässä aiheesta jotain kylt­tiä ja/tai laa­ti­mas­sa lakia?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­tien oikeus lunas­taa maa­ta asuin­tarkoituk­seen on kyl­lä ihan Suomen lakien ja siis myös perus­tus­lain mukaista. 

    Valitet­tavasti. 🙁 Tästä ja muista hölmöi­ly­istä mak­samme korkean hin­nan tähti­ti­eteeel­lis­inä asumiskustannuksina.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si ampumaradan pitäisi olla juuri Helsin­gin kaupun­gin alueella… 

    Pääosa Helsin­gin kaupun­gin alueesta on maaseu­tua. Eihän tääl­lä kaupunki­mais­es­ti raken­net­tua aluet­ta ole kuin ihan vähän Helsin­gin niemel­lä. Joten tilaa on yllin kyllin.

    Sitä pait­si ampumaradan meluhai­tat eivät ole oikeasti kum­moisia. Olen viet­tänyt kesiä sel­l­aisen kupeessa. Valit­ta­jil­la on yleen­sä asen­teelli­nen ongel­ma ampumista kohtaan, ei todel­lista haittaa.

  56. TTK:
    Ammu­taan motarin yli? Miten väl­tetään se, että ei ala sata­maan lyi­jyä auto­jen päälle? 

    Sveit­sis­sä on paljon tunneleita.…

  57. Kalle: Sitä pait­si ampumaradan meluhai­tat eivät ole oikeasti kum­moisia. Olen viet­tänyt kesiä sel­l­aisen kupeessa. Valit­ta­jil­la on yleen­sä asen­teelli­nen ongel­ma ampumista kohtaan, ei todel­lista haittaa.

    No, tuli­han se sieltä, siis se “ei tämä melu­ami­nen ketään oikeasti voi häir­itä, vika on kuuli­jan korvien välis­sä”- argu­ment­ti. Aivan samaa saa kuul­la kenen tahansa meluhäirikön käyt­tävän; moot­toripyörästä äänen­vaimen­nin pois ja “Tämä kuu­luu har­ras­tuk­seen. Kestää vain muu­ta­man sekun­nin kun hurautan ohi, ei voi ketään häir­itä.”, ral­li­au­tol­la tai jol­lain vas­taaval­la romul­la läpi kaupun­gin keskel­lä yötä “Kyl­lä ään­tä maail­maan mah­tuu, muu­ta maalle.” ja niin edelleen.

    Ja sit­ten ihan vain tiedok­si; melu, myös ampumis­es­ta syn­tyvä melu, on ympäris­to­hait­ta. Sil­lä on negati­ivisia vaiku­tuk­sia ihmisen ter­vey­teen sil­loinkin kun se ei aku­ut­tia kuulo­vau­ri­oriskiä aiheutakaan.

  58. Daniel Fed­er­ley:HSL jatkaa hyvin voimakkaasti YTV:n per­in­teitä ja peri­aat­tei­ta, mikä ei vält­tämät­tä ole Helsin­gin kannal­ta hyvä asia. Lop­putu­los olisi var­masti parem­pi, jos Helsin­ki hoitaisi oman liiken­teen­sä suun­nit­telun itse. Mut­ta onko se real­isti­nen vai­h­toe­hto nykytilalle?

    Mä en kyl­lä näe enää palu­u­ta entiseen HKL‑,Espoo‑, Vantaa‑, YTV-aikakau­teen, jol­loin bus­sipysäk­it, aikataulut sekä liiken­netiedot­teetkin oli­vat kaksi­na kap­paleina. Koh­ta kun­tara­jat ovat HSL-joukkoli­iken­teen kohdal­la his­to­ri­aa, kun matkako­rt­tiu­ud­is­tus toteu­tuu. Lisäk­si koko HSL-alueel­la on nyt aika selkeä tavaramerk­ki: sen siniset bus­sit. Ei ole sekalainen seu­rakun­ta erivärisiä busse­ja, joiden omis­ta­jas­ta ei enää värinkään perus­teel­la voin­ut päätel­lä niiden omis­ta­jaa, kun oli­vat vai­h­ta­neet sitä jo mon­ta ker­taa. Itse näen, että HSL:n perus­t­a­mi­nen ja kehit­tämi­nen oli viime vuosikym­me­nien paras teko pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teelle ja siitä on hyvää vauh­tia tulos­sa tun­net­tu joukkoli­iken­nebrän­di muiden maail­mankaupunkien tyyliin.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Risteyk­sessä on yleen­sä neljä suo­jati­etä. Jos niistä jätetään yksi pois, jalankulk­i­ja joutuu päästäk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien kohdal­ta toiselle puolelle ylit­tämään ajo­radan kolme ker­taa ja yleen­sä val­ois­sa. Jos tuol­lainen ei hidas­ta jalankulkua niin mikä hidfastaa.

    Jos joku menee tuo­ta esit­tämään, niin kyseessä on ns. sere­braal­iflat­u­lenssi. (Tuskin Autoli­it­tokaan ihan tuo­ta on sanonut, vaik­ka ko. puti­ikin kan­nan­otot ovatkin joskus aika lyhytnäköisiä.)

    Jos kah­den tien risteyk­sessä on neljä suo­jati­etä, sat­un­nais­es­ta nurkas­ta sat­un­naiseen nurkkaan matkalla ole­va jalankulk­i­ja joutuu ylit­tämään keskimäärin 4/3 suo­jati­etä. Jos risteyk­sessä on kolme suo­jati­etä, jalankulk­i­ja joutuu ylit­tämään keskimäärin 5/3 suo­jati­etä, kos­ka sen puut­tuvan suo­ja­tien vuok­si joutuu tekemään kolme yli­tys­tä. Yli­tys­ten määrä kas­vaa siis 25 %.

    Tämä on jalankulk­i­jalle tietenkin ikävää, mut­ta kiin­toisaa on se, että se on ihan yhtä ikävää sille autoil­i­jalle. Eihän jalka­käytäväl­lä olev­as­ta jalankulk­i­jas­ta ole autoil­i­jalle riesaa, eikä myöskään tyhjästä suo­jati­estä. Mah­dolli­nen vai­va tulee siitä jalankulk­i­jas­ta, joka ylit­tää tien. Ja niitä saa täl­lä taval­la enemmän…

    Suo­jatei­den vähen­tämi­nen autoil­i­jan kannal­ta mielekkäästi voi siis koskea joko suo­jatei­den pois­tamista kokon­aan tiety­iltä alueil­ta (jol­loin jalankulk­i­jat ylit­tävät tien itselleen sopivim­mas­ta paikas­ta) tai sit­ten risteyk­sien ulkop­uolel­la ole­vien suo­jatei­den poistamista.

    Jos jalankulkuli­iken­net­tä on merkit­tävä määrä, autoil­i­jat tuskin halu­a­vat sen jakau­tu­van tasais­es­ti suo­jatei­den ulkop­uolelle, kos­ka sit­ten sitä väistämistä riit­tää. Suo­jatiehän on vähän sel­l­ainen kak­sisu­un­tainen sopimus, jos­sa jalankulk­i­ja luop­uu suorim­mas­ta tiestä ja saa tur­val­lisu­ut­ta vastineeksi.

    Han­kalia suo­jateitä löy­tyy kyl­lä. Lem­p­ies­imerkki­ni on van­han sokerite­htaan kohdal­la (Oop­per­an eteläpuolel­la) ole­va Man­ner­heim­intien yli­tys, jos­sa jalankulk­i­ja pääsee ylit­tämään neljä autokaistaa ja kak­si raitio­vaunukaistaa ilman korokkei­ta. Ote­taan tuo­hon mukaan sopi­van tiheä liikenne yhdis­tet­tynä mar­raskuiseen pimey­teen ja rän­täsateeseen. Sen jäl­keen täy­tyy kyl­lä olla aika mac­gyvere­i­ta liiken­teessä kaikissa osa­puolis­sa, että hom­ma sujuu tur­val­lis­es­ti ja sään­töjä kunnioittaen.

    Mut­ta eipä tuos­sakaan ole kyse siitä, että suo­jateitä olisi liian tiheässä, kos­ka kumpaankin suun­taan seu­raa­va suo­jatie on varsin kaukana. Kyse on vain puh­dasverisen huonos­ta liikennejärjestelystä.

    Edelleen siis autoil­jan kannal­ta ei ole kovin olen­naista mon­es­tako kohdas­ta väis­tet­tävät jalankulk­i­jat menevät yli. Olen­naista on se, mon­tako niitä kaikki­aan on.

  60. Kale­vi: Suo­ja­tien reunas­sa jalankulk­i­ja seisoo ilmeis­es­ti sik­si, että on aikeis­sa ylit­tää tien.

    Tai sik­si, että keskustelee sat­tumal­ta tapaa­mansa tut­ta­van kanssa. Tai sik­si, että halu­aa päästää auto­jonon ohi ja men­nä vas­ta sit­ten rauhas­sa, kun ei ole kiire.

    Ihmi­nen pystyy tun­nista­maan nämä tapauk­set yleen­sä varsin hyvin, mut­ta sen tun­nistamisen opet­ta­mi­nen konenäölle onkin sit­ten jo ihan toinen juttu.

    (Monis­sa mais­sa käy kyl­lä niin, että jos seisoo suo­ja­tien reunas­sa, liikenne pysähtyy. Se tun­tuu hyvältä käytän­nöltä, kun kaik­ki osa­puo­let tun­te­vat toimintatavan.)

    Kale­vi: Jos jalankulk­i­ja aivan ennal­ta-arvaa­mat­ta loikkaisi autotielle, tai talvil­iukkail­la juok­see puun takaa, sil­loin jalankulk­i­ja itse rikkoo lain 3. pykälää

    Aivan ilmi­selvästi. Sik­si sanoinkin, että esit­tämäni tulk­in­ta oli pähkähul­lu. Point­ti on kuitenkin se, että nyt päästi­in siiheen kohtaan, jos­sa laki nos­taa kädet pystyyn ja jät­tää kaiken tulkinnanvaraiseksi.

    Käve­ly­vauh­tia etenevä ihmi­nen menee noin 1,5 m/s. Jos ilma­jar­rullisen ajoneu­von kul­jet­ta­ja on hyvin skarp­pi, hänel­lä on poljin poh­jas­sa noin 0,5 s ensim­mäis­es­tä jalankulk­i­ja­havain­nos­ta, ja jar­ru­tus alkaa noin 1,5 s ensim­mäis­es­tä havain­nos­ta. Tässä ajas­sa jalankulk­i­ja ete­nee jalka­käytävän lev­ey­den verran.

    Toisin sanoen näin las­ket­tuna ko. ajoneu­vol­la ei ole mil­lään nopeudel­la mah­dol­lista ylit­tää suo­jati­etä, kos­ka jalankulk­i­ja voi kävel­lenkin ilmestyä keu­lan eteen. Tuo­hon voi sit­ten halutes­saan lisätä vähän jäätä ja liukkaat mut­ta lail­liset renkaat.

    Jos tämä tun­tuu saivartelul­ta, niin yritän vain osoit­taa, että tätä kohtaa lain­säädän­nöstä ei saa­da mil­lään järkeväl­lä kon­stil­la vesi­ti­ivi­ik­si. Kop­sausti­lanteessa joudu­taan aina arvioimaan kunkin osa­puolen osoit­ta­maa varovaisu­ut­ta ja ennal­ta-arvat­tavu­ut­ta. Ei ole ole­mas­sa mitään yksiselit­teistä ensim­mäisen momentin vaa­ti­maa nopeut­ta, arvioin­ti tehdään raas­tu­vas­sa tapauskohtaisesti.

    Tämä tulkin­nan­varaisu­us on kuitenkin valvon­nan kannal­ta hyvin olen­nainen asia. Esimerkik­si nopeusra­joituk­set, liiken­neval­ot, stop-merk­it, ohi­tuskiel­lot ja joukkoli­iken­nekai­stat ovat pääasi­as­sa yksiselit­teis­es­ti ja vähäl­lä tulkin­nal­la määritel­tyjä asioi­ta. Niitä voidaan suh­teel­lisen hel­posti valvoa automaat­tis­es­ti ja täl­lä taval­la saa­da valvon­nas­ta riit­tävän kattavaa.

    Väistämis­sään­nöt taas ovat paljon tulkin­nan­varaisem­pia. Tässä tuo aiko­mus tekee siitä vielä tulkin­nan­varaisem­man. Se ei poista sitä, että on ihan ilmi­selviä tapauk­sia, mut­ta se rajaa valvon­nan näi­hin tör­pöimpi­in tapauk­si­in, kos­ka muuten resurssit menevät hiusten­halkomiseen. Pitkälti samas­ta syys­tä mainit­se­mani automaat­ti­nen valvon­ta tulee mahdottomaksi.

    Tässä olen­naista on muut­taa kult­tuuria. Se vaatii toden­näköis­es­ti aika mon­ta asi­aa. Olen tosin opti­misti­na ollut havait­sev­inani, että Helsingis­sä suo­jatei­den kun­nioi­tus on jo kohtu­ullista. Se ei sitä pari vuosikym­men­tä takaperin ollut, ja paikkakun­tako­htaiset erot tun­tu­vat suurilta.

    Kale­vi: Vaar­al­lisim­mat tilanteet ovat niitä, jos­sa autoil­i­ja kiihdyt­tää ehtiäk­seen suo­jatiel­lä kulk­i­jan editse. Lakitek­sti ei niis­sä jätä mitään saivartelun mahdollisuutta.

    Lakitek­sti ei ymmärtääk­seni kiel­lä autoil­i­jaa kiihdyt­tämästä jalankulk­i­jan tieltä pois. Siihen toki tulee rajoit­tei­ta pykälän ensim­mäis­es­tä momen­tista ja vaikka­pa nopeusra­joituk­sista. Pykälä silti vain velvoit­taa ole­maan olemat­ta tiel­lä (anta­maan esteet­tömän kulun).

    (Ymmär­rän point­tisi, kun kat­son liiken­teen käytän­töjä. Tuol­laisia toope­ja tosin onnek­si on aika har­vas­sa — tai sit­ten olen ollut onnekas — mut­ta tässäkin kyl­lä tulkin­nan­varaisu­us löytyy.)

    1. Suo­jatiesäänöstä saisi täysin yksiselit­teisen, jos suo­ja­tien kohdalle tiehen tehtäisi­in 50 cm:n kaven­nus. Jalankulk­i­ja, joka seisoo täl­lä alueel­la vas­taisi punaista liiken­neval­oa. Sille alueelle ei tulisi men­nä keskustele­maan tut­ta­van kanssa ja joka aikoo päästää auto­jonon men­emään ensin, ei astu­isi sille. Tätä sään­töä olisi myös help­po valvoa kam­er­avalvon­nal­la. Valvon­nas­ta tulisi kan­nat­tavaa, jos kortin menet­tämisen ohel­la määrät­täisin parin­sadan euron sakko.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Risteyk­sessä on yleen­sä neljä suo­jati­etä. Jos niistä jätetään yksi pois, jalankulk­i­ja joutuu päästäk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien kohdal­ta toiselle puolelle ylit­tämään ajo­radan kolme ker­taa ja yleen­sä valoissa.

    Minus­ta nuo valo-ohjatut risteyk­set eivät todel­lakaan ole se suurin ongel­ma suo­jatei­den suh­teen. Pahempia ongelmia minus­ta ovat esim. Helsin­gin kan­takaupungis­sa lyhyi­den ratikkapysäkkien ole­vat suo­jati­et, joista on alle 70 m lähim­pään suo­jatiehen: http://goo.gl/maps/dRsHH

    Toinen ongel­ma ovat minus­ta nämä tont­tikatu­jen risteyk­set, jois­sa on jalankulk­i­joi­ta sään­nöl­lis­es­ti, mut­ta auto­ja lähin­nä klo 8 ja klo 17–19: http://goo.gl/maps/s4Bt5

    1. En ymmär­rä, mik­si ratikkapysäkkien päis­sä ei saisi olla suo­jateitä? Nuo val­ot on tahdis­tet­tu toi­sisi­in­sa niin, ettei siitä aiheudu hait­taa autoille. Aja­tus, että jalankulk­i­jan pitäisi kulkea 2X70 metriä eli käyt­tää läh­es kak­si min­u­ut­tia kiertämiseen vas­taa sitä, että autolle tehtäisi­in kak­si kilo­metriä pitkä kiertotie.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä, mik­si ratikkapysäkkien päis­sä ei saisi olla suo­jateitä? Nuo val­ot on tahdis­tet­tu toi­sisi­in­sa niin, ettei siitä aiheudu hait­taa autoille. Aja­tus, että jalankulk­i­jan pitäisi kulkea 2X70 metriä eli käyt­tää läh­es kak­si min­u­ut­tia kiertämiseen vas­taa sitä, että autolle tehtäisi­in kak­si kilo­metriä pitkä kiertotie.

    Toki ratikkapysäkin molem­mis­sa päis­sä pitää olla suo­jatie, mut­ta ei toteutet­tuna niin kuin Helsinginkadun ja Män­tymäen­tien paikkeil­la ole­va ratkaisu. Siel­lä on peräkkäin hyvin lähekkäin valo-ohjat­tu ja val­o­ton suo­jatie. Mikähän siinä on logiikkana?

  63. Viherinssi: Tai sik­si, että keskustelee sat­tumal­ta tapaa­mansa tut­ta­van kanssa. Tai sik­si, että halu­aa päästää auto­jonon ohi ja men­nä vas­ta sit­ten rauhas­sa, kun ei ole kiire.

    Ihmi­nen pystyy tun­nista­maan nämä tapauk­set yleen­sä varsin hyvin, mut­ta sen tun­nistamisen opet­ta­mi­nen konenäölle onkin sit­ten jo ihan toinen juttu.

    Ilmankos Google aloit­ti robot­ti­au­toilun Kali­for­ni­as­sa, mis­sä ei kukaan kul­je jalan 🙂

    Mut­ta ilmeis­es­ti, jos robot­ti­au­to havait­see suo­ja­tien reunas­sa seiso­van ihmisen, sen pitää pysähtyä, ja jos ihmi­nen edelleenkään ei liiku, ylit­tää matelu­vauhdil­la suo­jatie. Aivan niinkuin autoil­i­jankin pitäisi tehdä.

    Pitäisikö suo­ja­tien pelisään­töjä sit­ten robot­ti­au­to­jen takia muut­taa? Var­maankaan ei, lisäk­si robot­ti­au­tois­sa (ilmeis­es­ti) on tal­len­ta­vat kam­er­at jol­loin tilantei­den selvit­tämi­nen jäl­keen­päin on helpompaa.

  64. Jouko Ollila: Minus­ta Suomes­sa käveli­jät ovat liian kohteliai­ta autoil­i­joille. Ainakin itse joudun autoil­i­jana jatku­vasti tilanteisi­in, jois­sa käveli­jä jää huit­o­maan suo­ja­tien päähän, että mene nyt siitä, kun olen ensin pysähtynyt anta­maan hänelle tietä. 

    Minä olen monas­ti jalankulk­i­jana ja etenkin pyöräil­i­jänä jo pysähtynyt anta­maan tietä, kun autoil­i­ja sen sijaan, että vain ajaisi pois tieltä, saa päähän­sä ruve­ta hidas­ta­maan ja jar­rut­tele­maan hidas­taen samal­la molem­pi­en matkan­tekoa. Kun sit­ten luovu­tan ja alan tehdä yli­tys­tä, autoil­i­ja joko hymy­ilee itse­tyy­tyväisenä tehtyään hyvän työn tai suut­tuu min­ulle, kos­ka kup­pasin “tahal­lani”. Monas­ti tämä autoil­i­ja on vieläpä se letkan viimeinen, jon­ka jäl­keen olisi ennen hidas­tamista ollut joko isom­pi aukko tai ei lainkaan mui­ta kulk­i­joi­ta. Tilan­neti­etoisu­us on todel­la heikkoa.

    Nois­sa tilanteis­sa kyl­lä tekeekin mieli heilutel­la “mene nyt”, olen­han jo ehtinyt antaa tietä. En tosin koskaan viit­si, kos­ka en usko sen mitään aut­ta­van. Oppi ei menisi perille.

    En tiedä, mis­sä ongel­ma noin yleisem­min on, mut­ta ainakin myös joidenkin autoil­i­joiden mielestä hidas­t­a­mi­nen tulee tehdä kokon­aisu­udessaan viimeisen viiden metrin matkalla. Sen jäl­keen tien anta­mi­nen menee kyl­lä ihan vit­tuilun puolelle. Liiken­nekäyt­täy­tymisen pitää olla ennakoitavaa. Ei siihen eteen mil­lään viit­si kävel­lä, kun ajokäyt­täy­tymis­es­tä ei voi lainkaan päätel­lä, huo­maako aja­ja edes ole­mas­saoloasi. Lakitek­sti on hieno jut­tu, mut­ta oike­as­sa olem­i­nen on lai­ha lohtu, jos päälle vyöryy yli ton­nin pain­oinen met­al­limöhkäle. Ennen kuin nämä saadaan kaik­ki kar­sit­tua, on ihan turha tul­la puhu­maan, että siihen eteen pitäisi vain men­nä rohkeasti.

    Enkä nyt sit­ten puhu keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä autoil­i­jat joutu­vat väk­isin pysähtelemään ja tarkkaile­maan muu­ta liiken­net­tä, ellei aja­jal­la satu keit­tämään yli. Ongel­ma on siel­lä, mis­sä autot saa­vat melko vapaasti ajella.

    Ja ne tuulilasin takaa huit­o­miset on sit­ten yhtä tyhjän kanssa, kuten jokaisen, joka autoa on koskaan ulkop­uolelta kat­sonut, tulisi tietää. Sisäti­la on tum­ma ja tuulilasi peilaa vaikkakin har­maan, silti huo­mat­tavasti kirkkaam­man taivaan siihen lasin kohdalle. Ei sieltä mitään heilu­tuk­sia näe. Turha edes yrittää.
    Viesti­tys tehdään ajokäyt­täy­tymisel­lä, johon muut sit­ten reagoivat.

  65. anonyy­mi: autoil­i­ja sen sijaan, että vain ajaisi pois tieltä, saa päähän­sä ruve­ta hidas­ta­maan ja jar­rut­tele­maan hidas­taen samal­la molem­pi­en matkantekoa. 

    Etenkin pyörän selässä on kivaa taiteil­la melkein pysähdyk­sis­sä, ettei tarvit­sisi lait­taa jalkaa maa­han, kun yhtäkkiä joku jonon viimeinen urpo alkaa hidastel­la, vaik­ka edessä on vapaa tie. Vielä hienom­paa on se, että pyöräil­i­jälle annetaan tietä ja odote­taan nopea­ta tienyl­i­tys­tä, vaik­ka tämä on jo ehtinyt pysäyt­tää ja lait­taa jalan maa­han juuri samas­sa tarkoituk­ses­sa.

    Nilkkaa suoris­tavalle autoil­i­jalle ei ehkä tule mieleen, että polkupyörä ei ole kuin kun­topy­örä vaan liike-ener­giaa ei mielel­lään tuh­laisi. Jos se on jo tuh­lat­tu, niin se ei ole pyöräil­i­jälle ollut ihan mitätön uhraus, mitä pitää kunnioittaa.
    Vaik­ka sama pätee jos­sain määrin autoille (sik­si esimerkik­si jalankulk­i­joiden “turhat” tien­an­tamiset), tilanne ei kuitenkaan ole sama, ellei kyse ei ole polkuautosta.

  66. Jouko Ollila:
    …Minus­ta Suomes­sa käveli­jät ovat liian kohteliai­ta autoilijoille… 

    Lueske­lin jos­sain selvi­tyk­sen, jos­sa syyl­lisenä pidet­ti­in Liiken­neturhan muinaista kam­pan­jaa. 😀 Voi pitää hyvinkin paikkansa. Puti­ikil­la on usein “hyvin luo­vaa” tulk­in­taa sekä todel­lisu­ud­es­ta että lain­säädän­nöstä. Osa kevyen­li­ikene­teen neu­voista on jopa hengenvaarallisia!

  67. Jouko Ollila: anta­vat min­un poikkeuk­set­ta kulkea ensin suo­ja­tien yli, mut­ta se vaatii jalankulk­i­jal­ta määräti­etoista käyttäytymistä.

    Tule­vaisu­udessa laps­esi voi sit­ten muis­tel­la että iskä kuoli auton alle ja pääl­lea­ja­ja sai pari päiväsakkoa, kun kohdalle sat­tuu joku tieraivoon taipu­vainen tai muuten väki­val­tainen kul­jet­ta­ja — ei mis­sään kan­na­ta väk­isin saat­taa itseään vaaraan — tuol­la liikkuu sel­l­aista jär­jetön­tä väkeä eikä oike­as­sa olem­i­nen tuo henkeä tai liikun­takykyäsi takaisin. Et var­maan leikkisi kotipoli­isia graf­fi­titöhri­jänkään nähdessäsi, sil­läkin voi olla puukko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.