Miksi en pidä Soklin radasta

Van­hasen hal­li­tus myi vuon­na 2007 Sok­lin fos­faat­tiesi­in­tymät nor­jalaiselle Yara Inter­na­tion­al Oy:lle. Kaup­paa on pidet­ty jopa lahjoituk­se­na, kos­ka aika hal­val­la meni. Toisaal­ta näil­lä fos­faatin hin­noil­la kaivos­toim­inta ei ole kan­nat­tavaa. Ainakin nor­jalaiset vaa­ti­vat, että val­tio avus­taa heitä kai­vok­sen avaamises­sa neljän­nesmil­jardil­la eurol­la rak­en­ta­mal­la radan, jota vain kaivosy­htiö käyt­tää. Hal­li­tuk­sen pöy­däl­lä on nyt rautatie- tai tiey­htey­den avaami­nen Sok­li­in. Han­kkeen järkevyyt­tä perustel­laan tietysti työ­paikoil­la. Laskel­mat, joil­la radan rak­en­tamista pide­tään julkisen talouden kannal­ta järkevänä, eivät kestä mitään kri­it­tistä tarkastelua. Plus­sa­puolel­la on las­ket­tu jopa työn­tek­i­jöi­den palkois­taan mak­samat tuloverot. Näin voisi minkä tuotan­non sub­ven­toimista hyvänsä.

Ei nimit­täin voi mitenkään väit­tää, että työ­paikko­jen net­tolisäys olisi sama kuin työ­paikko­jen määrä – siis että kaik­ki Sok­lin mukana työl­listyvät oli­si­vat muu­toin työt­töminä seu­raa­vat 20 vuot­ta. Jos näin olisi, Sok­lin työ­paikko­jen pitäisi täysimääräis­es­ti pienen­tää niin san­ot­tua NAIRU-työt­tömyyt­tä, eikä täl­laista ole­tus­ta puolta­maan kyl­lä löy­dy yhtään talousti­eteil­i­jää. Jos pitäisi vetää jokin arvaus hihas­ta, Sok­lin työ­paikoista 10 – 20 pros­ent­tia olisi työl­lisyy­den net­tolisäys­tä, sekin alu­ueel­lis­ten kitkatek­i­jöi­den ansios­ta, ja muu vähen­täisi muu­ta työl­lisyyt­tä. Sel­l­aisia ovat työ­markki­noiden takaisinkytken­nät. Jos vas­taa­va työl­listämis­hanke tehtäisi­in Uudelle­maalle, net­tolisäys oli lähel­lä nol­laa. Sok­lin rataan ei val­tion kan­na­ta haaska­ta rahaa. Rak­en­takoon kaivosy­htiö radan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Tämä rata mak­saa enem­män kuin val­tio sai esi­in­tymän myymis­es­tä norjalaisille

Sok­lin avaamisel­la ei nimit­täin ole mitään kiiret­tä. Maat­alous käyt­tää fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta täl­lä het­kel­lä aivan liikkaa. Joka ei tätä usko, käyköön kat­so­mas­sa tulosta Saaris­tomerel­lä kesäaikana. Aika paljon pel­loille levitet­tyä fos­fo­ria riit­tää sinilevän kasvatukseenkin.

Tule­vaisu­udessa on toisin. Maail­maa uhkaa vaka­va pula lan­noit­teena käytet­tävästä fos­forista, niin vaka­va, että se vaaran­taa maail­man ruokahuol­lon. Sik­si Sok­lin fos­fori kan­nat­taa jät­tää tois­taisek­si maahan.

Sik­si koko esi­in­tymää ei olisi myöskään pitänyt myy­dä pilkkahin­nal­la norjalaisille.

= = =

PS.

Kat­sokaa nyt edes, ettei rautatiematkus­ta­jia pan­na tätä hukkain­vestoin­tia maksamaan!

98 vastausta artikkeliin “Miksi en pidä Soklin radasta”

  1. Ottaen huomioon kuin­ka paljon sitä fos­fo­ria on Itämereen jo las­ket­tu, niin luulisi sitä sieltä Suomen ran­nikoil­ta sit­ten vas­taavasti löy­tyvän hyö­dyn­net­täviä pitoisuuk­sia, kun­han fos­forin hin­ta nousee riittävästi. 

    Vai?

  2. Eivät maanvil­jeli­jät huvikseen tuh­laa raho­jaan liikalan­noit­tamiseen ! Lan­noit­teet ovat kalli­ita. Vähän logi­ikkaa ja kri­ti­ikkiä, ei mutu tietoa. Liikalan­noi­tus johtuu pääosin siitä, että kar­jat­alous ja pel­tovil­je­ly ovat EU-poli­ti­ikan joh­dos­ta men­neet eri alueille . Kar­jan­lan­taa tulee jos­sakin liikaa ja jos­sakin sitä on liian vähän. Pitk­iä matko­ja sitä ei kan­na­ta kul­jet­taa. Vaik­ka kyl­lä tehomaat­alouden Hol­lan­ti vie kan­taa ulko­maillekin, kai lähin­nä Saksaan.

  3. Jos Sok­li olisi vaik­ka Namib­i­as­sa, kaivosy­htiö rak­en­taisi ihan itse oma­l­la rahoituk­sel­laan radan. Mik­sei Suomessa?
    Suomes­sakin VR voisi ostaa ratay­hteyt­tä omille junilleen, jos tarvitsee.

  4. Suomen val­tio myi käsit­tääk­seni 30% osu­u­den Sok­lista, kos­ka Kemi­ra GrowHow ei saanut mitään aikaan kym­me­nien vuoien aikana.

    Nor­ja val­tion osin (36%) omis­ta­ma Yara on tietävästi suun­nitel­lut myös malmin viemistä noin 50 km päässä sijait­se­vaan Venäjän Kov­dorin, jos­sa on jo apati­it­tikaivos ja rikas­ta­mo valmi­ina. Olisiko tämä sit­ten parem­pi­ratkaisu ? Ehkä yksi rikas­ta­mo on parem­pi kuin kak­si. Mut­ta Eurochem ei kyl­lä ole ympäristön kannal­ta parem­pi vaihtoehto.

  5. Radan rahoituk­ses­ta voisi olla samaa mieltäkin, mut­ta perusteluis­sa menevät mutkat suorik­si. Ei tämän het­ken saaris­tomeri tietenkään kuvaa tämän het­ken lan­noi­tus­ta, vaan viive on jopa vuosikym­meniä. Fos­faatit ovat melko vaikeal­iukoisia ja pysäyk­siä matkalla on monia. Mitä tulee sen hyö­dyn­tämiseen, ensim­mäi­nen asia olisi täysimääräis­es­ti hyö­dyn­tää jätevesili­et­tei­den fos­fori ja typ­pi eikä ainakaan viedä niitä kaatopaikoille.

  6. Samaa mieltä tässä tapauk­ses­sa. Toiv­ot­tavasti val­tio ei nyt haksahda.

  7. Eikös Sok­lin kaivosoikeudet ole menos­sa van­hoik­si hyvää vauh­tia. Ts jos kaivos­ta ei muu­ta­man vuo­den sisäl­lä ava­ta, oikeudet raukeavat?

  8. OS:”…Tulevaisuudessa on toisin. Maail­maa uhkaa vaka­va pula lan­noit­teena käytet­tävästä fos­forista, niin vaka­va, että se vaaran­taa maail­man ruokahuol­lon. Sik­si Sok­lin fos­fori kan­nat­taa jät­tää tois­taisek­si maahan.

    Sik­si koko esi­in­tymää ei olisi myöskään pitänyt myy­dä pilkkahin­nal­la norjalaisille.”

    Täysin samaa mieltä. Sok­lin foforiesi­in­tymän Cd-pitoisu­us on muis­taak­seni hyvin mata­la ja täl­lais­es­ta fos­forista on jo nyt pulaa

  9. Ei kai se ratay­htey­den rak­en­t­a­mi­nen pohjoisen kaivos­alueille tarkoi­ta sitä, että se pelkästään Sok­lin takia tul­taisi­in rakentamaan.

    Ei niin pidäkään tehdä. Lin­jaus pitää laa­tia siten, että se hyö­dyn­tää mah­dol­lisim­man monia alueen kaivoshankkei­ta ja on osa suun­nitel­tua Jäämeren rautatiey­hteyt­tä Nor­jan Kirkkoniemeen. Olen samaa mieltä, että rak­en­takoon Yara itse yhtey­den, mut­ta siltä osin, kun se käsit­tää sivu­radan osu­ut­ta kaivos­alueen pääradal­ta Sokliin.

    Tuos­ta on turha pur­na­ta, että Sok­lin malmio myyti­in pilkkahin­taan. Malmiesi­in­tymän kau­pas­sa myy­dään mah­dol­lisuuk­sia, ei todel­lista tavaraa. Ja muis­takaa se, kuin­ka Kemi­ra 1980-luvun puo­livälis­sä teki koerikas­tuk­sia Sok­lin malmion käyt­tööno­to­s­ta. Näis­sä koerikas­tuk­sis­sa ja fir­man laskelmis­sa han­ke osoit­tau­tui kan­nat­ta­mat­tomak­si ja Kemi­ra alkoi laa­jen­taa Siil­in­jär­ven heikko­pi­toisem­paa fosfaattikaivosta. 

    Jos Yara nyt hark­it­see tämän aiem­min kan­nat­ta­mat­tomak­si tode­tun han­kkeen avaamista, siitä on syytä olla tyy­tyväi­nen ja yri­tys­tä tukea niiden vähäis­tenkin työ­paikko­jen ja vien­ti­t­u­lo­jen toivos­sa, joi­ta han­kkeesta on työt­tömyysalueelle ja Suomen val­ti­olle siunaantumassa.

  10. Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että val­tion tehtävänä on rak­en­taa perus­in­fra­struk­tu­uri, kuten tiet ja rautati­et. Kaivos­ra­ta on siis tehtävä ja sen pitäisi mak­saa itsen­sä kai­vok­sen käyt­töaikana takaisin ratamaksuin.

    Sen sijaan tämä rak­en­tamis­vas­tuu on luon­teeltaan poli­it­ti­nen. Poli­it­tisel­la tarve­harkin­nal­la päätetään, minne raken­netaan rato­ja ja teitä. Tässä tapauk­ses­sa on niin, että Sok­lin kaivoslu­pa raukeaa, jos rata jätetään rak­en­ta­mat­ta. Kos­ka kaivoslu­pa on ulko­maisel­la yhtiöl­lä, olisi syytä jät­tää rata rak­en­ta­mat­ta, antaa han­kkeen kaat­ua ja pala­ta asi­aan vuosikymme­nen, parin perästä koti­maisin voimin tai parem­man kaivoslain­säädän­nön turvin. Sil­loin fos­faatin hin­takin on var­maan korkeammalla.

  11. Petri Hon­gan­mä­ki:
    Saako fos­fo­ria hyö­dyn­net­tyä merivedestä?

    Saa. Kaikkia merivedessä ole­via min­er­aale­ja ja alkuainei­ta voidaan kerätä. Kysymys on vain hin­nas­ta ja kan­nat­tavu­ud­es­ta. Har­va esimerkik­si tulee ajatelleek­si, että mag­ne­siu­mia on promille kuu­tiometris­sä meriv­et­tä eli n. 1 kilogramma.

  12. Ei saa hyö­dyn­net­tyä merivedestä, mut­ta tiet­tävästi Out­otec on kehit­tänyt menetelmän fos­forin tal­teenot­toon jätevedestä. Ensim­mäi­nen sel­l­ainen laitos on rak­en­teil­la Sveit­si­in. Kallis kyl­läkin, ei yleistyne vielä pitki­in aikoi­hin muualla.

    Yleinen harha on se, että iso­jen kaupunkien jäteve­den puhdis­t­a­mi­nen olisi läh­es täy­del­listä. Näin ei suinkaan ole. puhdis­ta­mo­jen keskimääräi­nen puhdis­tuste­ho typen suh­teen on noin 50%, tosin uusim­mis­sa päästään 70% tasoon. Fos­forin suh­teen ollaan tosin parem­mis­sa luke­mis­sa yleen­sä yli 90%. Puhdis­ta­moista menevät myös läpi hor­moonit, hor­mon­aaliset kemikaalit ja lääkeaineet.

    Myös aineen häviämät­tömyy­den laki yleen­sä uno­htuu. Johonkin se typ­pi ja fos­fori kuitenkin kulkeu­tuu puhdis­ta­mol­ta. Typen kohdal­la se jää sekä liet­teeseen että hai­h­tuu kasvi­huonekaa­su typ­piok­sidu­uli­na ilmaan. Fos­fori jäänee pääosin puhdis­ta­moli­et­teeseen. Mihinkä liete sit­ten joutuu. Pääosin kai puis­toi­hin ja tien­penkkoi­hin, jos­sa sen val­u­mia ei säädel­lä mil­lään tavoin.

  13. Enti­nen liiken­ne­m­i­nis­teri, Kain­u­us­ta, väit­ti, että Sok­lin rata voisi olla osa Vien­an­merelle menevää rataa. Kart­taa kat­so­ma­l­la logi­ik­ka ei kyl­lä aukea, sil­lä eihän Sok­li ole Kan­ta­lahtea lähempänä kuin Sal­la, johon rata jo yltää. 

    Eikä ailahtel­e­vaisen Venäjän varaan nyt kan­na­ta ulko­maankaup­paa suun­nitel­la vai … onhan AKT vielä epälu­otet­tavampi ja välil­lä suo­ras­taa vihamieli­nen Suomen ulko­maankaup­paa kohtaan.

  14. fos­forin liikakäyt­töä ei voi lait­taa pelkästään kar­jat­alouden eriy­tymiseen vil­jelystä. eräänkin pian his­to­ri­ankir­joi­hin koh­ta jäävän val­tion tutkim­u­laitok­sen siu­nauk­sel­la fos­fo­ria on vuosikym­meniä suositel­tu laitet­tavak­si pel­toon reilusti enem­män kuin kasvit hyö­dyn­tävät. no tälle on perus­teen­sa kun haetaan mak­si­maal­ista sadon­tuot­topo­ten­ti­aalia, joka tosin ei ole se taloudel­lis­es­ti järkevä taso, jos fos­forista jotain joutuu mak­saa­maankin. tilan­net­ta ei yhtään aut­tanut se että aiem­mista suositel­luista tasoista muo­dos­tui sal­lit­ta­vat mak­simikäyt­tömäärät ympäristö­tuk­i­jär­jestelmän ehtoi­hin, mut­ta elämään vaikut­taisi jääneen asenne että laite­taan pel­toon niin paljon kun jär­jestelmä sallii/(suosittaa) sen maagisen satovuo­den toivossa.

  15. Coun­try­boy: Mihinkä liete sit­ten joutuu. Pääosin kai puis­toi­hin ja tien­penkkoi­hin, jos­sa sen val­u­mia ei säädel­lä mil­lään tavoin.

    Lietet­tä ei saa käyt­tää maan­paran­nu­saineena sta­biloimat­ta sitä val­u­mien välttämiseksi.

    Liet­teelle on mon­ta mah­dol­lista hyö­dyn­tämisti­etä. Täl­lä het­kel­lä järkeväm­mästä päästä lie­nee mädät­tämi­nen ja sen jäl­keen jäl­jelle jäävän ainek­sen jalost­a­mi­nen lan­noit­teek­si. Voi kuitenkin olla, että taloudel­lis­es­ti maas­ta tule­va fos­fori on vielä niin hal­paa, ettei kovin paljon kan­na­ta kierrätellä.

    En itse jak­sa usko fos­forin lop­pumisen tuomi­in ongelmi­in, kos­ka sen käyt­töä voidaan vähen­tää, ja sitä voidaan kier­rät­tää nyky­istä parem­min. Elin­tarvikkei­den hin­taan se voi toki vaikuttaa.

  16. Hei vähän voisi maa­jus­seille antaa arvos­tus­ta, kos­ka asen­teis­sa on tapah­tunut paljon muu­tos­ta viimeisen kol­men vuosikymme­nen kuluessa.

    Kosteikko­rak­en­tamis­es­ta ollaan kiin­nos­tunei­ta, maankäyt­töä tehoste­taan, ener­gianku­lu­tus­ta seu­rataan ja ollaan kiin­nos­tunei­ta myymään tuotan­to suo­raan tilalta.

    Maa­jus­sit tekevät sitä todel­lista viher­pi­iper­rystä Suomes­sa. Ei muu­tos­ta yhdessä yössä saa­da aikaan.

    Älkää nyt sit­ten leimatko kepu­laisek­si, mut­ta alue­poli­ti­ikalla voitaisi­in saa­da Itä-Lap­pi­in enem­män ja pysyvämpiä työ­paikko­ja, kuin Sok­lin kaivoksella.

    Jos Itä-Lap­pi­in saataisi­in muu­ta­ma tuhat uut­ta asukas­ta, niin se jo itsessään piristäisi alueen taloutta.

    Ehkä ei pitäisi puhua vain Itä-Lapista. Pitäisi puhua koko Lapin kehit­tämis­es­tä. Voitaisi­in vali­ta muu­ta­ma kun­ta, joiden kehi­tyk­seen sat­sat­taisi­in erityisesti.

    Lapis­sa on val­ta­va voimavara ja se on puh­das ilma ja luon­to. Taval­laan halu­aisin nähdä kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tein kas­va­van kaupun­gin Lapis­sa. Kit­tilässä ja Ival­os­sa on lento­ken­tät. Kulkuy­htey­de­tä näistä kahdes­ta kun­nas­ta maail­malle ovat siis tarvit­taes­sa nopeat. 

    Enää puut­tuu vain lisää asukkai­ta. Jos asukkaiden määrä kas­vaa, nousee täl­läi­nen taloudelli­nen toimeli­aisu­us automaat­tis­es­ti jonkin ver­ran. Jokaisel­la on omat tarpeensa.

    Lapin asukkaat ovat hajal­laan ja kol­ma­sosa asuu Rovaniemel­lä. Ehkä lopuista kahdes­ta kol­ma­sosas­ta suurin osa kan­nat­taisi houkutel­la Ival­oon ja Kittilään? 

    Jos Lapin asukkaat yhdis­täi­sivät voimavaransa, eli muut­taisi­vat muu­ta­maan kun­taan Lapis­sa, niin palve­lutkin parani­si­vat. Jos Kit­tilässä ja Ival­os­sa asu­isi molem­mis­sa vaikka­pa 100 000 asukas­ta, niin olisi­han se päivän­selvää, että kumpikin kun­ta voisi tar­jo­ta parem­mat palvelut.

    Väitän, että maail­mas­sa on paljon ihmisiä, jot­ka voisi­vat rakas­tua pohjoises­sa ole­vaan kaupunki­in kaamok­ses­ta huoli­mat­ta. Pohjoisen pakkastal­vet ovat mm. talvipyöräil­i­jälle mah­tavia, kos­ka ei ole loskakelejä. 

    Mut­ta ensin pitäisi olla muu­takin kuin lupauk­sia, että ihmisiä muut­taisi Helsin­gin ja Tam­pereen ohel­la vaik­ka sinne Kit­tilään tai Ivaloon. 

    Jos me jatkos­sa elämme entistä suurem­man osan elämästämme kaupungis­sa, niin onko sil­lä merk­i­tys­tä, mis­sä tuo kaupun­ki sijait­see? Onko sil­lä merk­i­tys­tä, onko Suomes­sa yksi vai kymme­nen kaupunkia? Minus­ta on.

    En siis hala­ja sel­l­aista ripot­telua, että Suomes­sa olisi 300 kui­h­tu­vaa kylää, vaan vaik­ka kymme­nen, kak­sikym­men­tä elin­voimaista kaupunkia. Kaupunkien ulkop­uolel­la bio­talous, maat­alous, met­sä­talous ja poro­talous elävine kyläyhteisöineen?

    Pitäisi siis saa­da suo­ma­laiset liikku­maan kasvukeskuk­si­in ympäri maa­ta. Onko se niin paha, jos Sodankylästä muut­taisi Ival­oon? Tai Savos­sa Kuo­pi­oon? Kuo­pi­o­han on kau­ni­il­la paikalla ja vielä Kallavesikin siinä ympärillä. 

    Ival­os­sa olisi kaik­ki ainek­set upea­ta kaupunkia varten. On joki, joka vir­taa kaupun­gin hal­ki. On suuri järvi. Lento­kent­tä ja Saariselkä UKK puistoineen. 

    Mut­ta turhaan­pa sitä haaveilee, kun ei ole Suomes­sa töitä. Ihmiset val­u­vat sinne, mis­sä niitä vielä on ja uusimpi­en työt­tömyys­ti­las­to­jen myötä ei siel­läkään tai­da enää olla. Vuodes­ta 2015 tulee suur­työt­tömyy­den vuosi Suomessa. 

    Ei Sok­lin radal­la Lap­pia pelaste­ta, ei alku­unkaan. Lapin asukkaat halu­a­vat muu­takin kuin olla tur­is­te­ja paasaa­mas­sa, olla kai­vok­ses­sa tai pai­men­taa poro­ja. Eteläkään ei enää tar­joa pohjoisen kur­ju­udelle vai­h­toe­htoa, kun pitkäaikaistyöt­tömyys syve­nee entis­es­tään myös Helsingissä.

  17. Sta­biloin­ti ei tarkoi­ta sitä, etteikö val­u­mia olisi ollenkaan. Saas­tuneen maan sta­biloin­ti n eri asia. Kyse on enem­mänkin veden pois­tos­ta ja hygien­isoin­nista. Liet­teen käyt­töä maat­aloudessa vaikeut­taa tietääk­seni mm. väärä liet­teen saos­tu­saine rauta­sul­faat­ti. Myös hor­mon­aaliset aineet ja raskas­met­al­lit arveluttavat.
    Erään aiem­man SYKEn tutkimuk­sen mukaan Helsin­gin kupun­gin puhdis­tet­tu jätevesi (laimen­net­tuna 1:10)riitti aiheut­ta­maan vielä kalo­jen sukupuoli­jakau­man muutoksen.

  18. Jos pel­lol­ta kor­jat­ta­van sadon mukana pois­tuu enem­män fos­fo­ria kuin sitä on lan­noitet­taes­sa laitet­tu, ei lan­noi­tus­ta­so ole liian suuri.

    Maat­alous­tuot­tei­den mukana fos­fori siir­tyy esim Helsingin­niemelle. Jätevedestä fos­fo­ria ei saa­da tal­teen sata pros­ent­tis­es­ti, eikä jäteliete pidätä fos­fo­ri­aan sat­apros­ent­tis­es­ti viher­rak­en­tamises­sa. Volyymit ovat suuria pienel­lä alueella.

    Yhdyskun­ta­jät­teen rav­in­teet pitäisi hyö­dyn­tää esim ener­gia­pa­ju­pel­to­jen rav­in­teena van­hoil­la turvesoil­la. Vas­ta kun kaik­ki raskas­met­al­lit, hor­monit ym hait­ta-aineet osa­taan erotel­la, voidaan liete käyt­tää ruokaa tuot­tavil­la pelloilla.

    Fos­forin luon­taisen ver­sus ihmisen aiheut­ta­man liuken­e­misen suu­ru­ud­es­ta ole­vat arviot vai­htel­e­vat kuten arviot petoeläin­ten määrästä.

    Ollaan oltu tohkeis­saan, kun on päästy edes sään­nöl­lis­es­ti mit­taile­maan muu­ta­maa pis­tekuor­mit­ta­jaa itämeren altaan ran­nal­la, jot­ka vas­taa­vat koko Suomen päästöjä. Yhä edelleen esim miljoo­nan Kalin­ingradin alueen asukkaat jätevedet menevät mereen puhdis­ta­mat­tom­i­na. Suomikin voi paran­taa, mut­ta panos-tuo­tos suhde on paljon parem­pi isois­sa ongelmakohteissa.

    1. Maat­alous­tuot­tei­den mukana fos­fori siir­tyy esim Helsingin­niemelle. Jätevedestä fos­fo­ria ei saa­da tal­teen sata prosenttisesti,

      HSY saa jäteve­den fos­forista tal­teen 95 %. Mikähän tuo vas­taa­va pros­ent­ti on Ylivieskas­sa tai kalankas­vat­to­moil­la? Sinän­sä mie­lenki­in­toinen teknologi­nen haaste olisi saa­da se typ­pi takaisin lan­noitekäyt­töön. Lietet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­teena, kos­ka raskasmetallit.

  19. Rautatiematkus­ta­jathan radan mak­sa­vat muiden veron­mak­sajien joukos­sa, joten mitähän Soin­in­vaara oikein ajaa takaa?

    Jos­sain määrin Sok­linkin rataa voisi käyt­tää myös johonkin muuhun; esimerkik­si ainakin Sal­las­ta pois kui­h­dutet­tu puu­tavar­ali­ikenne voitaisi­in aloit­taa uudelleen, uusi­akin kuor­mau­s­paikko­ja pohjoisem­pana voitaisi­in harki­ta ja mik­sei myös henkilöli­iken­net­täkin (vaikka­pa yöju­nay­hteys Sal­laan ja mik­sei myös kai­vok­sille asti). Yksi­ty­is­ra­hoituk­sel­la taas täl­laiset mah­dol­lisu­udet “onnis­tut­ta­neen” sulke­maan pois. 

    Sok­li­inkin rahaa muuten riit­täisi usei­ta ker­to­ja jos turhake Pis­ara jätet­täisi­in tekemättä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174599-hallitus-valehtelee-kuten-ministerinsa-risikko

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

    1. Rautatiematkus­ta­jathan radan mak­sa­vat muiden veron­mak­sajien joukos­sa, joten mitähän Soin­in­vaara oikein ajaa takaa?

      Ajan takaa sitä, ettei tätä siir­retä VR:n yleiskus­tan­nuk­sisksi, jot­ka pitää kat­taa lipun­hin­noil­la. Nim. “olenko vain­o­harhainen vai realisti”

  20. Sok­li ei Lap­pia pelas­ta. Mut­ta jotain uud­is­rata­hankkei­ta olisi syytä saa­da Pohjois- ja koil­lis-Suomeenkin, eikä vain etelään. Uud­is­ra­dat lisäi­sivät ole­mas­sa ole­vien rato­jen käyt­töastet­ta, sil­lä uudet määrän­päät tuo­vat liiken­net­tä myös muille radoille. Liiken­teessä tar­jon­ta ruokkii ja jopa luo kysyn­tää. Tämä pätee niin raideli­iken­teessä kuin lentoli­iken­teessäkin, kun­han hin­noit­telu on vain kohdallaan.

  21. Ne on aina arvos­tuskysymyk­siä, mihin niitä val­tion varo­ja laite­taan. Tasaval­lan pres­i­dentin (mielestäni tarpee­ton vir­ka) virkat­alon perusko­r­jaus taisi mak­saa hie­man yli 100 milj. euroa, eduskun­nan perusko­r­jauk­seen uppoaa sato­ja miljoo­nia euro­ja, lop­pusum­ma on vielä hämärän peitossa. EU:n kehit­tyessä yhä enem­män liit­to­val­tion suun­taan voi kyl­lä kysyä, tarvi­taanko 200 kansane­dus­ta­jaa ja ne lop­utkin voisi­vat hoitaa tehtävän­sä etätöinä. Mut­ta tuo­vathan yllä maini­tut val­tion investoin­nit pääkaupunkiseudulle palkkat­u­lo­ja, onko tämä sel­l­aista “kään­teistä aluepolitiikkaa”?

  22. Läh­es ark­tises­sa ja maaperältään ravin­neköy­hässä Suomes­sa tarvi­taan run­saasti väk­i­lan­noit­tei­ta, jot­ta yleen­sä saataisi­in kelvol­lista satoa.

    Siltikään maanvil­je­ly ei ole kan­nat­tavaa, vaan puo­let tulosta tulee tukiaisina.

    Lan­noite­tuotan­to kun myyti­in Nor­jaan, hin­nat kolminker­tais­tu­i­v­at. Van­hasen hal­li­tus onnis­tui siis ei vain Kreikan tukemises­sa, vaan myös Nor­jalais­ten tukemises­sa val­tion maataloustukirahoilla.

    Mik­si muuten fos­faat­ti­mal­mi pitää kul­jet­taa jon­nekin. Eikö sitä voisi rikastaa/jalostaa tehtaas­sa paikan päällä?

  23. Tiedemies:
    Ottaen huomioon kuin­ka paljon sitä fos­fo­ria on Itämereen jo las­ket­tu, niin luulisi sitä sieltä Suomen ran­nikoil­ta sit­ten vas­taavasti löy­tyvän hyö­dyn­net­täviä pitoisuuk­sia, kun­han fos­forin hin­ta nousee riittävästi. 

    Vai?

    Tietenkin. Mut­ta onko se sit­ten hyvää elämää?

    Meri ei anna mitään. Jos jotain on mer­estä saatu, ovat raavaat miehet öljykan­gas­takkei­neen sen onk­i­neet otsa hiessä ja suolapärskeessä.

    Meri on kuole­ma. Jos kohtalomme raiteet on asetet­tu kulke­maan väistämät­tömästi kohti aal­to­jen ikuista syleilyä, lisätkäämme edes niin paljon tyhjän­päiväisiä kier­roksia ja lenkke­jä kuin pystymme.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Lietet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­teena, kos­ka raskasmetallit.

    Lietet­tä on käytet­ty pel­loil­la ja käytetään edelleen. Ja käytet­täisi­in enem­mänkin, jos viher­rak­en­ta­jat eivät mak­saisi siitä niin paljon.

  25. Osmo Soin­in­vaara: HSY saa jäteve­den fos­forista tal­teen 95 %. Mikähän tuo vas­taa­va pros­ent­ti on Ylivieskas­sa tai kalankas­vat­to­moil­la? Sinän­sä mie­lenki­in­toinen teknologi­nen haaste olisi saa­da se typ­pi takaisin lan­noitekäyt­töön. Lietet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­teena, kos­ka raskasmetallit.

    HSY saa tal­teen MAKSIMISSAAN 95%. Keskimäärin kuitenkin (kos­ka välil­lä joudu­taan yli­juok­sut­ta­maan raakaa kamaa) alle 90%. Ylivieskas­sa asuu 10 000 ihmistä, YSE:n päästö­jen määrä vas­taa 100 000 asukkaan kaupun­gin puhdis­ta­mat­to­mia jätevesiä (=10% miljoonasta). 

    Älä taaskin sor­ru tuo­hon älyl­liseen epäre­hellisyy­teesi. Kokon­ais­päästöt ratkaisee siel­lä merellä.

    1. Jos Helsin­ki jaet­taisi­in sataa pie­neen yksikköön, ne kaik­ki oli­si­vat åpi­eniä päästäjiä. Itämeri kiit­täisi? Päästöt asukas­ta kohden ovat olen­naisia, kos­ka asukkai­ta on Suomes­sa 5,4 miljoon­aa, eivätkä päästöt vähene siitä, että ne jae­taan pieniksi yksiköiksi.

  26. Coun­tr­boy: Erään aiem­man SYKEn tutkimuk­sen mukaan Helsin­gin kupun­gin puhdis­tet­tu jätevesi (laimen­net­tuna 1:10)riitti aiheut­ta­maan vielä kalo­jen sukupuoli­jakau­man muutoksen.

    Mitä en epäile. Mut­ta kak­si kysymys­tä: Mitä tekemistä täl­lä on fos­forin kanssa? Kuin­ka laa­jal­la alueel­la viemärin päässä (Kata­jalu­odon nurkil­la) kon­sen­traa­tio on 1:10 tai enemmän?

    Jätevesi pitää oppia puhdis­ta­maan nyky­istä parem­min, siitä ei ole kysymys. Nykyisel­lään kuitenkin hyväl­lä teknolo­gial­la puhdis­tet­tu­jen yhdyskun­ta­jätevesien vaiku­tus meriekolo­giaan on suh­teel­lisen vähäi­nen ver­rat­tuna muun ravin­nekuor­man vaiku­tuk­seen, joka on se suurin ympäristöon­gel­ma Itämerellä.

    (Paikallis­es­ti tilanne voi olla kovinkin eri­lainen, pie­neen vesistöön las­ket­tuna pienikin kuor­mi­tus näkyy hyvin selvästi.)

  27. Osmo Soin­in­vaara: Lietet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­teena, kos­ka raskasmetallit.

    Lietet­tä voi varsin kevyesti käsitel­tynä käyt­tää lan­noit­teena mon­es­sa tapauk­ses­sa, ja raskas­met­al­lien määrä on esimerkik­si Helsin­gin liet­teessä pudon­nut vuosikym­menten aikana varsin alas. Tutkimusti­eto ei viit­taa siihen, että liet­teestä yksinker­tais­es­ti valmis­tet­tu­jen lan­not­tei­den käyt­tämi­nen lisäisi maaperän haitallis­ten met­al­lien pitoisuuksia.

    Asi­aan pääsee varsin hyvin käsik­si luke­mal­la vaikka­pa tämän raportin.

    Toinen jut­tu on se, että jos fos­forista alkaa tul­la pulaa, lietet­tä kan­nat­taa pitää malmikiveen rin­nasteise­na raa­ka-aineena, jol­loin fos­fo­ria ale­taan irrot­taa siitä rikas­tus­menetelmil­lä. Hom­ma vain on sen ver­ran ener­giain­ten­si­ivistä ja kallista, ettei sitä nyt kan­na­ta tehdä.

    (Tosin tässä pitää ehdot­tomasti muis­taa se, että vain pieni osa fos­forivir­ras­ta päät­tyy ihmisjätök­si­in. Vaik­ka jätevedestä saisi 100 % fos­forista pel­lolle, se ei elin­tarvike­tuotan­non fos­fori­on­gel­maa kovin paljon muuta.)

  28. Val­tio aikoo tukea Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen paikallis­ra­to­jen rak­en­tamista sum­mal­la, jon­ka on san­ot­tu ole­van mil­jardin luokkaa. Kir­joituk­sen val­os­sa tuokin taitaa olla val­tion kannal­ta (ei tietenkään noiden saama­puolel­la ole­vien kun­tien kannal­ta) hukkaan heit­et­tyä rahaa, vai?

    1. Juho
      Väitätkö, että noil­la kaupunki­radoil­la olisi yhtä vähän liiken­net­tä kuin Sok­lin radal­la? Mihin tuo väite perustuu?

  29. Osmo Soin­in­vaara: HSY saa jäteve­den fos­forista tal­teen 95 %. Mikähän tuo vas­taa­va pros­ent­ti on Ylivieskas­sa tai kalankasvattomoilla?
    P>

    Nopeasti googletet­tuna Ylivieskan jäteve­den­puhdis­ta­mon vuon­na 2005 saa­man ympäristölu­van tal­teenot­to­vaa­timus fos­fo­rille on 90%. Vuon­na 2002 teho oli ollut 93%.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Ajan takaa sitä, ettei tätä siir­retä VR:n yleiskus­tan­nuk­sisksi, jot­ka pitää kat­taa lipun­hin­noil­la. Nim. “olenko vain­o­harhainen vai realisti”

    Minkään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mis­es­ta mak­set­tavaa pien­tä nimel­listä kor­vaus­ta luku­unot­ta­mat­ta VR:n kus­tan­nuk­sia. Rato­jen omis­tus ja oper­oin­ti on Suomes­sa eriytet­ty, ja radat mak­se­taan Suomes­sa suo­raan val­tion bud­jetista, ja tätä kaut­ta sub­ven­toidaan raideli­iken­net­tä. Eli tuo ei ole edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että radan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set tuli­si­vat VR:n yleiskus­tan­nuk­sik­si niin kauan kuin raideli­iken­teen kus­tan­nus­rakenne muo­dos­tuu liiken­nöin­nin kuluista, ei raiteiden.

    Nykysys­tee­mis­sä type­r­ää on se, että moni rata on epäop­ti­maalisel­la käyt­töas­teel­la, kun VR osaop­ti­moi vain oman pääo­mansa tuot­toa. Tilanne olisi aika eri näköi­nen, jos pitäisi tuot­toa hakea myös radoille. Nykysys­tee­mis­sä VR:n kan­nat­taa niin san­otusti kuo­ria ker­maa, ja pyrk­iä pitämään monien rato­jen käyt­töas­teet niin alhaisi­na, etteivät radat vahin­gos­sakaan ruuhkaudu, kos­ka junien sei­somisen ruuhkas­sa — ja matkus­ta­jali­iken­teen osalta myös myöhästymisko­r­vausten — kus­tan­nuk­set mak­saisi VR. Mut­ta tämä on sys­teemion­gel­maan ja talouteen liit­tyvä asia, ja eri jut­tu kuin Lapin rata.

    1. Minkään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mis­es­ta mak­set­tavaa pien­tä nimel­listä kor­vaus­ta luku­unot­ta­mat­ta VR:n kustannuksia.

      Lah­den oikorata?
      (Tavara­ju­nien kan­nat­taa sik­si kiertää Riihimäen kautta.)

  31. Osmo Soin­in­vaara: HSY saa jäteve­den fos­forista tal­teen 95 %. Mikähän tuo vas­taa­va pros­ent­ti on Ylivieskas­sa tai kalankasvattomoilla?

    Riip­puu vähän mis­sä vai­heessa olev­as­ta tal­teenot­to­pros­en­tista puhutaan. Ylivieskan jäteve­den­puhdis­ta­mon uusim­man ympäristölu­pa­hake­muk­sen mukaan fos­forin osalta puhdis­tuste­hon täy­tyy olla vähin­tään 92,5 % puhdis­ta­mol­la ja veden poistues­sa puhdis­ta­mol­ta vähin­tään 90 %. Lähtevän veden sal­lit­tu fos­forip­i­toisu­us ei saa ylit­tää 1,0 mg/l.
    Puhdis­ta­mot alka­vat siis olla jo varsin hyviä myös Ylivieskassa.
    Lähde:
    http://www.avi.fi/documents/10191/998680/psavi_kuulutus_166_04_08_2013-2014–05-28.pdf/810d3575-7d17-4408–8ed9-7a9eb4bc699e

    Kalankas­vat­ta­mo­jen kohdal­la enim­mäis­ta­sona fos­fo­rille nor­maal­i­ti­lanteis­sa on esim. 2 mg/l ja poikkeusti­lanteis­sa 5 mg/l. Läh­teenä erään kalankas­vat­ta­mon ympäristölupa:
    http://www.avi.fi/documents/10191/1001691/esavi_paatos_101_2014_1-2014–05-27.pdf/875c3864-5545–4270-a343-4795d360492a

    Lyhyesti san­ot­tuna voi tode­ta, että sitä helpom­pi on saa­da hyvät puhdis­tus­pros­en­tit, mitä korkeam­man kon­sen­traa­tion nes­teestä alun­perin puhutaan. Eli esim. lähin­nä pis­sas­ta koos­t­u­vas­ta nes­teestä on help­po saa­da korkeat puhdis­tus­pros­en­tit. Mut­ta jos seassa on paljon sade­vesiä tai teol­lisu­u­den pros­ent­tivesiä, joiden myötä fos­forin suh­teelli­nen osu­us puhdis­ta­molle tulevas­sa vedessä on paljon alem­pi, puhdis­tus on kalli­im­paa, jos halu­taan saa­da sama poistoprosentti.

  32. Ihmette­len mik­si rata halu­taan viimeis­ten suu­nitelmien mukaan vetää Sal­lan kaut­ta? Mik­sei suoremmpi reit­ti Kemi­järveltä käy? Sen lin­jauk­sen var­rel­la olisi mm Pyhä­tun­turin matkailukeskit­tymä, jol­loin matkus­ta­ja­ju­nali­iken­nekin kävisi päin­sä jär­jestää radalle. 

    Joka tapauk­ses­sa yli 200 km pitkä rata yhtä kaivos­ta varten olisi aikamoinen hukkain­vestoin­ti. Ilman kytken­tää mah­dol­liseen Jäämeren rataan se ei tule ikinä kannattamaan. 

    Jos Sok­lin fos­faat­tia ale­taan louhia niin se kan­nat­taisi ensi tilas­sa kuska­ta jät­tirekoil­la lähim­mälle ase­malle. Maanti­et Lapis­sa eivät ole niin ruuhkaisia että kär­si­sivät niistä.

  33. Coun­try­boy:
    Nor­ja val­tion osin (36%) omis­ta­ma Yara on tietävästi suun­nitel­lut myös malmin viemistä noin 50 km päässä sijait­se­vaan Venäjän Kov­dorin, jos­sa on jo apati­it­tikaivos ja rikas­ta­mo valmi­ina. Olisiko tämä sit­ten parempiratkaisu ? 

    Tässäkin on kyse poli­it­tis­es­ta tarve­harkin­nas­ta. On selvää, ettei Suo­mi tule sal­li­maan rauta­tien rak­en­tamista Venäjän puolelta Sok­li­in, joten Yaran kaavailut malmin jalostamis­es­ta Venäjäl­lä eivät voi perus­tua kuin kumipyöräli­iken­teen varaan. Tämä puolestaan on melko var­masti kannattamatonta.

    Ja jos liikenne ei muuten muu­tu kan­nat­ta­mat­tomak­si, voidaan aina varmis­taa, ettei kai­vok­sen lähistöl­lä ole raja-asemia, joiden kaut­ta malmia voitaisi­in kul­jet­taa. Nykyisel­lään Sok­lin lähistöl­lä ei ole täl­laisia raja-asemia, eikä niitä sinne syn­ny, jollei niitä akti­ivis­es­ti halu­ta perus­taa. Mah­dolli­nen liikenne joutuu kiertämään Raja-Joosepin tai Sal­lan kaut­ta, mikä on var­masti kannattamatonta.

  34. Lupus Bore­alis: Pitäisi siis saa­da suo­ma­laiset liikku­maan kasvukeskuk­si­in ympäri maa­ta. Onko se niin paha, jos Sodankylästä muut­taisi Ival­oon? Tai Savos­sa Kuo­pi­oon? Kuo­pi­o­han on kau­ni­il­la paikalla ja vielä Kallavesikin siinä ympärillä. 

    Komp­paan kaikkea tässä kir­joit­ta­maasi, mut­ta miten tuo toteutetaan?
    Mitä se vaatii myös siltä kaupungilta ja seudulta?
    Blo­gin isän­tä yrit­ti kehit­tää Lah­den seudulle kun­nol­lista kehi­tys­su­un­nitel­maa, ei kelvannut.
    Jos rajal­liset eväät hajoite­taan ja käytetään keskinäisen kil­pailu­un eikä kil­pailu­un nyt vaik­ka Helsin­gin kanssa, niin se ei vars. edis­tä asiaa.

  35. KariS: HSY saa tal­teen MAKSIMISSAAN 95%. Keskimäärin kuitenkin (kos­ka välil­lä joudu­taan yli­juok­sut­ta­maan raakaa kamaa) alle 90%. Ylivieskas­sa asuu 10 000 ihmistä, YSE:n päästö­jen määrä vas­taa 100 000 asukkaan kaupun­gin puhdis­ta­mat­to­mia jätevesiä (=10% miljoonasta). 

    Älä taaskin sor­ru tuo­hon älyl­liseen epäre­hellisyy­teesi. Kokon­ais­päästöt ratkaisee siel­lä merellä. 

    Niin ratkaisee. HSY:n ympäristöra­portin mukaan Itämereen meni viime vuon­na noin 31 ton­nia fos­fo­ria. Tämä on noin 1 % Suomen Itämerelle aiheut­ta­mas­ta kokon­aiskuor­mi­tuk­ses­ta, ja noin 20 % yhdyskun­tien Itämerelle aiheut­ta­mas­ta kuor­mi­tuk­ses­ta, joka taas kokon­aisu­udessaan on noin 10 % maat­alouden aiheut­ta­mas­ta kuormituksesta.

    Kuor­mi­tus menee siis aika kau­ni­isti väk­ilu­vun mukaan, HSY-alueel­la on noin 20 % ihmi­sistä ja 20 % fos­forikuor­mi­tuk­ses­ta. Tässä on kuitenkin sel­l­ainen maanti­eteelli­nen asia, että sisävesien äärel­lä ole­vien yhdyskun­tien fos­fori jää isol­ta osin sisävesi­in, jol­loin yhdyskun­tien aiheut­ta­ma kokon­aiskuor­mi­tus on huo­mat­tavasti isom­pi kuin mitä Itämereen päätyy.

    Typ­pikuor­mi­tus voi olla merkit­tävämpi tek­i­jä, mut­ta senkin osalta maat­alous ja liikenne ovat huimasti suurem­pia tekijöitä.

  36. Takaisin alku­peräiseen aiheeseen. Lukekaa­pa kaivos­te­ol­lisu­u­den kan­sain­välisiä lehtiä. Siel­lä on kas­apäin jut­tu­ja Suomen höveliäästä suh­tau­tu­mis­es­ta kaivosteollisuuteen.

    Läh­es jokaises­sa artikke­lis­sa ihme­tel­lään, miten on mah­dol­lista, että Suo­mi mm.kouluttaa kaivosten työn­tek­i­jät, rak­en­taa tiet ja rautati­et, ei vaa­di rojalt­te­ja, eikä haittamaksuja.

    Kun suo­ma­lainen fir­ma rak­en­si kai­vok­sen Aus­trali­aan, rak­en­si se kaiken infran oma­l­la rahal­laan — tien, lentokentän,asunnot(fly inn, fly out viikok­si ker­ral­laan), mak­soi rojaltit ja pöly­hait­tako­r­vauk­set maatiekul­je­tuk­sista, vaik­ka lastit oli täy­del­lis­es­ti suojattu.

  37. Juho Laatu:
    Val­tio aikoo tukea Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen paikallis­ra­to­jen rak­en­tamista sum­mal­la, jon­ka on san­ot­tu ole­van mil­jardin luokkaa. Kir­joituk­sen val­os­sa tuokin taitaa olla val­tion kannal­ta (ei tietenkään noiden saama­puolel­la ole­vien kun­tien kannal­ta) hukkaan heit­et­tyä rahaa, vai?

    Tilanne on niin, että henkilöli­iken­ner­a­to­jen rak­en­tamista ei voi mitenkään ver­ra­ta kaivos­rataan! Liiken­neväylien, kuten rato­jen ja tei­den rak­en­t­a­mi­nen tukee koko yhteiskun­tarak­en­teen sekä alueel­lisen ja jopa koko val­tion elinkei­noelämän kehi­tys­tä. Itse urakat ovat näen­näistä raho­jen siirte­lyä taskus­ta toiseen. Valmi­it väylät kuitenkin mah­dol­lis­ta­vat voimakkaan alueel­lisen kasvun ja kaavoituk­sen kehit­tämisen kohti nykyaikaa.
    Sok­lin radas­sa on kuitenkin kyseessä vain ja ain­oas­taan yhtä liikeyri­tys­tä hyödyt­tävä han­ke. Aina voidaan pop­ulis­tis­es­ti ajatel­la sen luo­van työ­paikko­ja, mut­ta mil­lä kus­tan­nuk­sel­la? Esimerkkinä Sodankylä, jos­sa kevit­san kaivos työl­listää sato­ja henkilöitä. Silti kun­ta on siinä kiusal­lises­sa tilanteessa, että saadut vero­hyödyt eivät kata väestön lisään­tymis­es­tä ja kai­vok­sen vaa­timien infra­muu­tosten kus­tan­nuk­sia. Näin ei ole tapah­tu­mas­sa vielä vuosi­in. Luuleeko joku tosi­aan, että Sok­li koskaan tuot­taisi vero­tu­lo­ja riit­tävästi kat­ta­maan val­tion siihen investoimat rahat?

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Väitätkö, että noil­la kaupunki­radoil­la olisi yhtä vähän liiken­net­tä kuin Sok­lin radal­la? Mihin tuo väite perustuu?

    Kaupunki­radoil­la olisi var­maankin paljon liiken­net­tä. Sok­lin liiken­nemääriä en osaa arva­ta, mut­ta var­maankin paljon siel­läkin ton­neis­sa mitat­tuna, jos kaivosy­htiö ottaisi radan käyttöön.

    Saman­laisu­ut­ta han­kkei­den välil­lä löy­tyy siitä, että var­maankin kaivosy­htiö ottaisi radan innol­la vas­taan, jos val­tio sen sille kus­tan­ta­isi. Samoin var­maankin teol­lisu­ushenkiset asukkaat kai­vok­sen vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vis­sa kun­nis­sa. Yhtä innokkai­ta ovat var­masti nuo (toimeli­aisu­ut­ta ja rahaa kaipaaat) kaupun­git otta­maan vas­taan val­tion tukiaisia.

    Kaikissa nois­sa tapauk­sis­sa voisi myös tode­ta, että jos radoista on paljon hyö­tyä ja niille on paljon käyt­töä, ne voi ehkä rak­en­taa ihan itsekin, ilman val­tion tukea. Sok­lis­sa kyse ei ole paikallis­radas­ta, vaan pidem­mästä val­takun­nan osia yhdis­tävästä radas­ta, joten se kuu­luu siinä mielessä luon­te­vam­min val­tion piikki­in. Tosin Sok­lin rata ei näytä ulot­tuvan kovin mon­en kun­nan alueelle, eikä tar­jonne etu­ja (keskip­itkäl­lä tähtäimel­lä) juurikaan muille kuin yhdelle fir­malle ja siitä hyö­tyville asukkaille. Sama paikallisu­u­den ja yksipuolisu­u­den ongel­ma vaivaa kaupunkien paikallis­ra­to­ja ehkä veiä enem­män. Hillit­tömän suuret tuet ja elvy­tyk­set aio­taan lahjoit­taa muu­ta­malle kun­nalle niiden vielä paikallisem­pi­in tarpeisi­in, muiden jäädessä ilman, ja joutues­sa kus­tan­ta­maan paikalliset liiken­ner­atkaisun­sa itse. 

    Artikke­lis­sa kir­joitit “Jos vas­taa­va työl­listämis­hanke tehtäisi­in Uudelle­maalle, net­tolisäys oli lähel­lä nol­laa”. Täl­lä perus­teel­la ainakin Uusi­maa näyt­täisi ole­van huono kohde täl­laisille tuki­aisille. Sopi­iko tuo kom­ment­ti Helsingille ja Espoolle tar­jot­tui­hin tuki­aisi­in? Ehkä viisaam­paa olisi jakaa rahaa liiken­teen kehit­tämiseen kaikkial­la Suomes­sa. Tai kukaties vielä viisaam­paa olisi olla törsäämät­tä tuol­la taval­la keskel­lä lamaa. Tai sit­ten osoit­taa rahat parem­min elvyt­tävi­in kohteisi­in tasasis­es­ti ympäri Suomea, jos nyt elvy­tys­tä halu­aa koko pitkä laman keston ajan harrastaa.

    Eli epäilin vain että Helsin­ki blo­gistin koti­paikkana saat­taa aiheut­taa pietä värisävyä lins­sei­hin, kun puhutaan paikallisen tai alueel­lisen raideli­iken­teen tukemis­es­ta val­tion kassasta.

  39. Out­okumpu suun­nit­teli 70-luvul­la kul­jet­ta­vansa malmin liet­teenä putkea pitkin Kemi­in .Olin mukan pro­jek­tis­sa suun­nite­lamssa tietoli­iken­net­tä, kos­ka putkessa oli pump­puasemia ja valvon­taa varten tarvit­ti­in omat tietoli­iken­ney­htey­det Investoin­ti arvioiti­in sil­loin n 300 miljoon­aksi markaksi.En nyt yhtäkkiä osaa muun­taa tuo­ta nykyeu­roik­si, mut­ta arvaisin, että paljon halvem­pi kuin rautatie

    Jos halu­taan lan­noite avoimeen sata­mana niin halvin jatko­r­e­it­ti on Narviki­in Ruot­sian kautta.Tarvitaan lyhyt pätkä Ruotsin rautatei­den levy­istä rataa Kemi­in tai Tornioon.

    Mitä tulee työvoimaan niin meil­lä on 485000 työtöntä.On tot­ta, että jokainen työl­listyy seu­raa­van 20 vuo­den aikana, mut­ta jos työ­paikko­ja ei syn­ny lisää niin työt­tömyys pysyy korkeana ja elinikäi­nen työu­ra on lyhyt.Jos työ­paikko­jen määrä kas­vaa niin työt­tömien määrä las­kee kuitenkin ja työl­lisyysaste nousee .

    Suomen ongel­ma on, että työmäärä jae­taan työt­tömyy­den kaut­ta, se syr­jäyt­tää työvoiman, jota pide­tään alisuo­ri­u­tu­ji­na, kos­ka aina on ns pri­ima tar­jol­la. Kyseessä on samas­ta ilmiöstä kuin jakkaraleikissä:Jotkut ovat vikkelämpiä ja pää­sevät loppupeleihin

    Se kas­vat­taa asen­teetkin niin, että ihmisiä ale­taan luokitel­la A ja B‑luokkaan.

    Itse asi­as­sa työkkärit tekevät jo täl­laista työtä. Eli on ns nor­maale­ja työn­tek­i­jöitä ja luusere­i­ta, joi­ta voi kohdel­la miten vain ja he ovat vail­la nor­maale­ja ihmisoikeuksia.

    Ja ei kukaan hul­lu Lapis­sa muu­ta Sokliin,joku itseesnä kyl­lästynyt voi viihtyä,se on keikkatyö­paik­ka ja työvä­ki tulee Lapista ja Oulun läänistä.Soklissa käy­dään keikalla, mut­ta viikon­lop­ut asu­taan kotona , mis­sä se sit­ten onkin.

    Näin­hän on muis­sakin kaivosko­hteis­sa lapissa

  40. Savon­lin­na — Huu­tokos­ki radan perusko­r­jaus oli jonkin seudun poli­itikon vaali­op­er­aa­tio. Teol­li­u­ut­takin piti tukea. Lop­putu­los, ei matkus­ta­ja ja teol­lisu­us sanoi kiitos ei tarvetta.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Minkään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mis­es­ta mak­set­tavaa pien­tä nimel­listä kor­vaus­ta luku­unot­ta­mat­ta VR:n kustannuksia.

    Lah­den oikorata?
    (Tavara­ju­nien kan­nat­taa sik­si kiertää Riihimäen kautta.)

    Joo, siel­lä on radan kulu­mista kor­vaa­van rataveron lisäk­si 15 vuo­den ajan “investoin­tivero”, mut­ta senkin suu­ru­us on radan kokon­aiskus­tan­nuk­si­in näh­den ihan mitätön, vain 0,5 sent­tiä brut­to­ton­nikilo­metriltä. Sen tuo­tol­la ei siis kate­ta edes rak­en­tamisen takia ote­tun val­tion­ve­lan korko­ja. Koko 15 vuo­den verokaudel­la veron odotet­tu tuot­to on suun­nilleen samaa luokkaa kuin mitä oli­vat han­kkeen rak­en­tamisen aikaiset korot. Vai­h­toe­htois­es­ti voitaisi­in sanoa, että rahan aika-arvo huomioiden tuol­la “investoin­tiverol­la” kate­taan muu­tamia pros­ent­te­ja han­kkeen investoin­tikus­tan­nuk­sista. Se, että raskaat tavara­ju­nat kiertävät tuon veron takia toista kaut­ta, on jälleen yksi esimerk­ki osaop­ti­moin­nista Suomen val­tion mak­samal­la rataverkol­la, jois­sa VR:llä on yksi­noikeus henkilöli­iken­nöin­nin osalta sil­lä perus­teel­la, että se hoitaa yleis­palvelu­velvoitet­ta (ja samaan aikaan VR on tänäkin vuon­na lakkautel­lut sel­l­aisia juna-asemia, jois­sa liiken­nöin­tiä on ollut sille liian vähän, mut­ta joista matkus­ta­jia ei VR:n hin­noit­telun myötä ole tul­lut riit­tävästi. Veturi-tar­jouk­set eivät ole näitä asemia koskaan koske­neet, eikä VR ole edes yrit­tänyt saa­da matkus­ta­jamääriä ylös.).

  42. R.Silfverberg:
    Jos Sok­lin fos­faat­tia ale­taan­louhia niin se kan­nat­taisi ensi tilas­sa kuska­ta jät­tirekoil­la lähim­mälle ase­malle. Maanti­et Lapis­sa eivät ole niin ruuhkaisia että kär­si­sivät niistä.

    Eihän se ruuhkaisu­us maan­teil­lä ongel­ma olekaan, vaan tei­den kan­tavu­us ja kestävyys sekä kul­je­tusten hin­ta. Ellei teitä ole suun­nitel­tu malmirekko­ja varten, ei niille voi viedä huo­mat­tavaa määrää super­painavia jät­tirekko­ja ilman teitä rikkovia seu­rauk­sia. Liiken­teessä ei voi huomioi­da vain sitä, paljonko on tilaa, vaan pitää huomioi­da myös se, mitä liiken­nein­fra­struk­tu­uri rak­en­teel­lis­es­ti kestää.

    Sama jut­tu on raidepuolel­lakin. Pikku hil­jaa on Suomen rato­jen kan­tavuuk­sia saatu paran­nel­tua. Mut­ta yhä osal­la radoista radan kan­tavu­us muo­dostaa rajoit­tei­ta sille, paljonko vaunui­hin saa mas­saa las­ta­ta. Alla on linkitet­tynä Suomen rataverkon osalta muu­ta­man vuo­den van­ha selvi­tys, jon­ka lop­pu­osas­sa lis­tataan, mikä on minkäkin rataverkon rat­apätkän kohdal­la sal­lit­tu nopeus eri akselipainoilla:
    http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-21_rataverkon_luokittelun_web.pdf

  43. lurk­ki: Komp­paan kaikkea tässä kir­joit­ta­maasi, mut­ta miten tuo toteutetaan?
    Mitä se vaatii myös siltä kaupungilta ja seudulta?

    En todel­lakaan tiedä. Etätöi­den tek­i­jöitähän voisi yrit­tää houkutel­la hyvil­lä ja vakail­la yhteyk­sil­lä internettiin. 

    Sit­ten jos heitä saisi sinne vaik­ka pari tuhat­ta, niin hehän oli­si­vat heti vail­la erinäisiä palvelui­ta ja sit­ten sitä varten voisi jonkun ver­ran toisen­laisia työn­tek­i­jöitä tarvita.

    Mut­ta tuskin esimerkik­si Ival­ol­la on rahkei­ta alkaa rak­en­ta­maan mod­erne­ja ker­rostalo­ja etä­työläisille. Pitäisi sit­ten ne kun­nan muutkin palve­lut saa­da kun­toon kouluista ter­veyskeskuk­seen. Mar­ketista pitäisi saa­da luo­mua ja kaikkea mah­dol­lista, etelän mar­ket­tien malliin.

    Siis ehkä, jotenkin, voisi täl­läiseen lento­kent­täkaupunki­in saa­da tuol­laisia etätöitä teke­viä valkokaulustyöläisiä, jot­ka tarvit­taes­sa pääsee lentäen Helsinkiin.

    Siis on selvää, että tarvit­taisi­in niin kaikkia mah­dol­lisia toim­i­joi­ta ja sidos­ryh­miä yhteistyöhön, jot­ta täl­läi­nen voisi onnis­tua edes muu­ta­man tuhan­nen uuden asukkaan mittakaavassa.

    Toisaal­ta taas val­tio voisi edesaut­taa täl­läisiä pro­jek­te­ja esimerkik­si takaa­mal­la raken­nus­pro­jek­tien rahoi­tus­ta. Suo­ra sijoit­ta­mi­nenkin voisi jos­sain määrin tul­la kysymykseen.

    Mut­ta siis en mis­sään nimessä tarkoi­ta, että val­tio lait­taisi bud­jetista verora­ho­ja täl­läiseen kehi­tys­toim­intaan! Sel­l­aiset eivät onnis­tu mis­sään päin maail­maa, eikä tule onnis­tu­maan. Ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy.

    Siinä on sit­ten vielä sekin, että etätöitä tekevän puolisollekin pitäisi löytää töitä tai yrit­tämis­mah­dol­lisu­us. Lap­sille pitäisi löytää koulu ja har­ras­tuk­sia. Paikkakun­nil­ta pitäisi ehdot­tomasti löy­tyä lukio ja ammat­tik­oulu, jot­ta lapset voisi­vat opiskel­la toise­nas­teen kotipaikkakunnalla. 

    Joka tapauk­ses­sa lapset ovat tärkein­tä, kos­ka siten saadaan jatku­vu­ut­ta. Jos houkutel­laan eläkeläisiä, niin he lop­ul­ta kuol­e­vat ja talot taas tyh­jenevät. Se ei toi­mi. Näin käy mökkikunnille.

    Tarvi­taan siis taval­laan se jokin “tiivistymisy­din”, jon­ka ympärille kaik­ki “tiivistyy”, kuten vesisateen syn­tyyn tarvi­taan tiivistymisy­timek­si jokin pienhiukkanen.

    Ongel­mana on sit­ten myös se, että pitäisi myös selvitä laskusuh­dan­teista. Oulu kasvoi itbu­umin aikaan ja nyt rom­ah­taa. Kaupun­ki ei siis voi perus­tua yhden alan varaan.

    Tämä nivoutuu yhteen myös yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen kanssa. Tule­vaisu­udessa työtä jos­ta mak­se­taan palkkaa on tar­jol­la entistä vähemmän. 

    Jos työ ei niin paljoa määrit­tele elämää tule­vaisu­udessa, niin sil­loin se ei myöskään määrit­tele asuin­paikkaa samoin kuin nykyisin?

    Jos Helsingistä ei olisi tehty pääkaupunkia, olisiko nyt Turun­seudul­la yli miljoona ihmistä?

  44. Jani Sipo­la: Tilanne on niin, että henkilöli­iken­ner­a­to­jen rak­en­tamista ei voi mitenkään ver­ra­ta kaivos­rataan! Liiken­neväylien, kuten rato­jen ja tei­den rak­en­t­a­mi­nen tukee koko yhteiskun­tarak­en­teen sekä alueel­lisen ja jopa koko val­tion elinkei­noelämän kehitystä.

    Asi­aa. Tosin val­tio voi hyvin tukea sekä tavara- että ihmis­li­iken­net­tä. Mut­ta voisi tietenkin jakaa kaikille tas­a­puolis­es­ti, eikä vain joillekin har­voille ja val­i­tu­ille (kun­nille tai yhtiöille).

    Itse urakat ovat näen­näistä raho­jen siirte­lyä taskus­ta toiseen. Valmi­it väylät kuitenkin mah­dol­lis­ta­vat voimakkaan alueel­lisen kasvun ja kaavoituk­sen kehit­tämisen kohti nykyaikaa.

    Sekä Lapis­sa, Helsingis­sä, että muual­la Suomessa.

    Sok­lin radas­sa on kuitenkin kyseessä vain ja ain­oas­taan yhtä liikeyri­tys­tä hyödyt­tävä hanke.

    Tämä on yksi Sok­lin tapauk­sen ongel­ma. Toisaal­ta val­ti­ol­la voi olla poli­ti­ik­ka, jon­ka mukaan riit­tävät kulkuy­htey­det taataan mille tahansa kohtu­ullisen matkan päässä ole­mas­saole­vista yhteyk­sistä ole­valle fir­malle. Siis suosi­mat­ta yhtä sen enem­pää kuin toista. Rautateitä voidaan rak­en­taa esimerkik­si satami­in, vaik­ka radan päässä on vain yksi sata­ma. Saman ajat­telun voi ulot­taa kaikki­in kai­vok­si­in ja mui­hin raskaan teol­lisu­u­den keskittymiin.

    Aina voidaan pop­ulis­tis­es­ti ajatel­la sen luo­van työ­paikko­ja, mut­ta mil­lä kustannuksella?

    Saatamme olla samaa mieltä siitä, että ylen­määräi­nen kaivami­nen erä­mais­sa muu­ta­man työ­paikan vuok­si ei ole aina kovin fiksua.

    Sama kus­tan­nu­songel­ma on noil­la kaupunki­rat­a­paikkakun­nil­la. Mik­si työ­paikko­ja ja muu­ta elämistä pitäisi tukea val­tion rahoil­la juuri noil­la paikkakunnilla?

    Esimerkkinä Sodankylä, jos­sa kevit­san kaivos työl­listää sato­ja henkilöitä. Silti kun­ta on siinä kiusal­lises­sa tilanteessa, että saadut vero­hyödyt eivät kata väestön lisään­tymis­es­tä ja kai­vok­sen vaa­timien infra­muu­tosten kus­tan­nuk­sia. Näin ei ole tapah­tu­mas­sa vielä vuosi­in. Luuleeko joku tosi­aan, että Sok­li koskaan tuot­taisi vero­tu­lo­ja riit­tävästi kat­ta­maan val­tion siihen investoimat rahat?

    Hyö­ty­jen lisäk­si Sok­li tuot­taa hait­to­ja. On makua­sia kat­soaanko Helsin­gin liiken­nemäärien kas­vat­ta­mi­nen järkeväk­si vai ei. Voi olla että samat tulok­set (val­tion kannal­ta) saataisi­in aikaan muual­la halvemmalla.

  45. Liian van­halle: Kyse oli kai Rautaruuk­ista, joka omisti Sok­lin ennen Kemi­raa? Tarkoi­tus var­maan oli rikasteen(ei malmin) kul­je­tus liet­teenä putkea pitkin sata­maan. Sen jäl­keen suo­da­tus ja kuiv­aus laivakuljetuskosteuteen.

    Tämä on hyvin yleinen rikas­teen siir­to­ta­pa. Pohjoi­sis­sa oloi­sis­sa on vain pidet­tävä huoli jatku­vas­ta syötöstä. Sähkökaapelit tietenkin estäi­sivät jäätymistä.

  46. kom­ment­ti: Eihän se ruuhkaisu­us maan­teil­lä ongel­ma olekaan, vaan tei­den kan­tavu­us ja kestävyys sekä kul­je­tusten hin­ta. Ellei teitä ole suun­nitel­tu malmirekko­ja varten, ei niille voi viedä huo­mat­tavaa määrää super­painavia jät­tirekko­ja ilman teitä rikkovia seu­rauk­sia. Liiken­teessä ei voi huomioi­da vain sitä, paljonko on tilaa, vaan pitää huomioi­da myös se, mitä liiken­nein­fra­struk­tu­uri rak­en­teel­lis­es­ti kestää. 

    Ainakin kylmän sodan aikana väit­ti Ruotsin ja muiden län­si­maid­en media että Suomen Lapin tiet oli­vat ylim­i­toitet­tu­ja ja että se oli YYA-sopimuk­sen ja suomet­tumisen syys­tä ts Neu­vos­toli­iton raskaille soti­lasajoneu­voille piti tur­va­ta mah­dol­lisim­man hyvät kulkuyhteydet. 

    Vaik­ka siitä on n 30 vuot­ta sit­ten viimek­si ajoin autol­la Lapis­sa niin panin merk­l­lie että tiet oli­vat paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin etelässä mut­ta hyvin vähäisessä käytössä olivat. 

    Jos fos­faat­tikul­je­tuk­set käyn­nisty­i­sivät niin Trafi var­masti antaisi erikois­lu­van ns road-traineille eli yhdis­telmille jois­sa on use­ampi kuin yksi perä­vaunu. Täl­löin ei akseli­paino yksikköä kohti noususi yli tien kan­tavu­us­ra­jan. Jos liike­nen olisi rajoitet­tu vain kai­vok­sen ja yhden ter­mi­naalin välil­lä niin en näk­isi ongelmana.

  47. Jos val­taosa kai­vok­sen ja sen oheis­toim­into­jen työn­tek­i­jöistä vai­h­taa niihin töi­hin jostain tois­es­ta työ­paikas­ta, niin loogis­es­ti­han tämä tarkoit­taa sitä, että joku muu saa hei­dän van­hat työ­paikkansa. Ts. uusi elinkeino­toim­inta tuot­taa kuin tuot­taakin lisää työpaikkoja.

    Mitä Sok­lin rataan tulee, niin sen lin­jaus on toki siltä osin väärä, ettei sitä sen var­sien asumat­to­muu­den ja pohjoises­sa vas­tas­sa ole­vien Kemi-Som­pi­on erä­maan ja UKK-puis­ton vuok­si voi hyö­dyn­tää oikein muuhun kuin kai­vok­sen kul­je­tuk­si­in. Rata olisi pitänyt suun­nitel­la huo­mat­tavasti län­nem­mäk­si, jot­ta siitä olisi ollut hyö­tyä esimerkik­si puu­tavara- ja matkailuli­iken­teessä ja ehkä tule­vaisu­udessa osana Jäämeren rataa. Toisaal­ta jos ja kun kaivos on tarkoi­tus ava­ta lähivu­osi­na, lie­nee uuden ratal­in­jauk­sen suun­nit­telu nyt käytän­nössä myöhäistä.

  48. Mielestäni val­tion tasol­la fos­fori­varat ovat strate­gi­nen resurssi, joiden käyt­töä kan­nat­taa suun­nitel­la pitkäl­lä aikatähtäimel­lä. maalailemat­ta ihmeem­piä malthu­si­aanisia mörköjä seinälle tun­net­tu­jen (louhit­tavien) fos­fori­varan­to­jen on ennustet­tu riit­tävän noin 2120 asti. Poten­ti­aaliset reservit huomioonot­taen päästään jo huo­mat­ta­van paljon pidem­mälle. Jonkin­lainen ongel­ma saat­taa seu­ra­ta aiem­min johtuen tun­net­tu­jen fos­foriesi­in­tymien ja osit­tain poten­ti­aal­is­tenkin keskit­tymis­es­tä muu­ta­maan paikkaan. Merkit­tävin on Marokko, joka tuot­taa maail­mal­la louhit­tavas­ta fos­forista noin puo­let. Toinen merkit­tävä tuot­ta­ja on Venäjä ja kol­mas Kiina. Järjestyk­set ja maat tosin läh­teestä riip­puen saat­ta­vat vai­hdel­la. Poli­it­tis­ten tai teknis­ten tuotan­to-ongelmien ansios­ta fos­forin hin­ta saat­taa pom­pa­ta siis tule­vaisu­udessa todel­la reilusti. Viime aikaises­takin datas­ta saa “tiet­tyä” aikape­ri­o­dia tarkastele­mal­la jopa 800% hin­nan kasvun muu­ta­mas­sa vuodessa. Ei siis pitäisi olla mitään syytä tukea Nor­jalaisy­htiön talout­ta kun kyseessä on maail­man mui­hin hajanaisem­pi­in reservei­hin näh­den hel­posti hyö­dyn­net­tävä kaivos. Voi tietysti olla että julki­nen tuki fos­forin kier­rät­tämiselle ympäristösy­istä heiken­tää kai­vok­sen tuot­to-odotuk­sia ikävästi Nor­jalais­ten kannalta.

  49. Lupus Bore­alis: En todel­lakaan tiedä. Etätöi­den tek­i­jöitähän voisi yrit­tää houkutel­la hyvil­lä ja vakail­la yhteyk­sil­lä internettiin. 

    Jos joku nyt läh­tee etätöi­hin, niin mik­si ihmeessä Inari­in? Ihan samal­la vaival­la muut­taa vaik­ka Berli­ini­in, jos­ka muuten pääsee halvem­mal­la käymään Helsingis­sä yms.

  50. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­tokos­ki radan perusko­r­jaus oli jonkin seudun poli­itikon vaali­op­er­aa­tio. Teol­li­u­ut­takin piti tukea. Lop­putu­los, ei matkus­ta­ja ja teol­lisu­us sanoi kiitos ei tarvetta.

    Vuosaaren sata­man radal­la kul­kee lehti­ti­eto­jen mukaan vain yksi juna päivässä. 

    Junan pitu­ud­es­ta tosin ei ole tietoa, mut­ta liiken­netavoit­teen piti olla aivan toista luokkaa.

    Pis­arara­ta voitaisi­in kor­va­ta 3 km pitkäl­lä junal­la. Toinen pää junas­ta olisi Pasi­lan ase­mal­la ja toinen pää rautatieasemalla.

    Matkus­ta­jia otet­taisi­in sisään junan kum­mas­takin päästä. Sit­ten vain kuu­lutet­taisi­in, että olkaa hyvä ja pois­tukaa junan tois­es­ta päästä.

    Näin säästy­isi 900 miljoon­aa euroa radan rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia (ja velkaa).

  51. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Kos­ka kaivoslu­pa on ulko­maisel­la yhtiöl­lä, olisi syytä jät­tää rata rak­en­ta­mat­ta, antaa han­kkeen kaat­ua ja pala­ta asi­aan vuosikymme­nen, parin perästä koti­maisin voimin tai parem­man kaivoslain­säädän­nön turvin. Sil­loin fos­faatin hin­takin on var­maan korkeammalla.

    Tätä voisi kut­sua jo puh­da­sop­pisek­si syr­jin­näk­si. Pelisään­tö­jen on olta­va samat kaikille. Täl­laisil­la ref­er­ens­seil­lä kel­paa var­maan imvestoin­te­ja Suomeen hala­javien myyn­timi­esten sit­ten kerskua.

  52. Pakko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tulk­itsinko sen oikein.

    Tarkoititko siis, että työn­tek­i­jöi­den rekry­toimi­nen rataa rak­en­ta­maan aiheut­taa alako­htais­es­ti työn hin­nan nousua niin paljon, että muual­la tämän alan työ­suh­teet vähenevät 80–90% kyseiselle työ­maalle rekry­toidun työvoiman määrästä?

    1. Pakko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tulk­itsinko sen oikein.

      Työvoiman tar­jon­ta muual­la vähe­nee, kun työvoimaa siir­tyy tähän kohteeseen.

  53. Kysymys:

    Myyti­inkö Sok­li nor­jalaisille Van­hasen 1. vai 2. hal­li­tuk­sen aikana? Hälkim­mäisessä vihreät oli­vat mukana, mutat eivät edellisessä.

    Joidenkin arvioiden mukaan Sok­lin fos­faat­ti­varo­jen arvo olisi 20 mrd euroa (Wikipedia). Tuskin asi­as­ta päätet­ti­in ilman keskustelua.

    Kysymys: 20 mrd euroa. Tarkoit­taako se fos­faatin arvoa maan alla vai pääl­lä? Ja jos pääl­lä niin mis­sä ja mil­laises­sa muodossa?

    Kysyy. T. Tyhmä

  54. “Myyti­inkö Sok­li nor­jalaisille Van­hasen 1. vai 2. hal­li­tuk­sen aikana? Hälkim­mäisessä vihreät oli­vat mukana, mutat eivät edellisessä.”

    Täl­lä Sok­lin kaivosoikeuk­sien kau­pal­la on turha speku­loi­da saati etsiä syyl­lisiä tai vatvoa sen hintaa.

    Kuten tuos­sa ylem­pänä jo mainitsin, kaivosoikeuk­sien kau­pas­sa ei todel­li­nen tavara vai­h­da omis­ta­jaa, vaan hyödyntämismahdollisuudet.

    Val­tion yri­tys Kemi­ra luopui 1980-luvun jälkipuolel­la Sok­lin hyö­dyn­tämis­mah­dol­lisu­ud­es­ta tehtyään koerikas­tuk­sia ja laskelmia. Mil­lä perus­teel­la sen jäl­keen voidaan väit­tää, että joku Suomen hal­li­tus teki Sok­lin kaivosoikeudet Kemi­ran lan­noite­tuotan­non ohes­sa myy­dessään huonot kaupat?

    Sok­lista saat­taa tul­la joskus kan­nat­tavakin ja Suomelle vien­ti­t­u­lo­ja tuot­ta­va kaivoshanke, mut­ta sel­l­ainen siitä tulee val­lit­se­van markki­nati­lanteen sekä toim­intaa har­ras­ta­van yri­tyk­sen osaamisen ja investoin­tien ansiosta.

    Sik­si täl­laisia kiikun kaakun kan­nat­tavia han­kkei­ta pitää val­tion infra­struk­tu­urin rak­en­tamisen muo­dos­sa tukea. Vas­taa­va kaivos on ollut Siil­in­järvel­lä toimin­nas­sa vuodes­ta 1980 ja jatkoa sille on ennustet­tu 30 vuotta.

  55. Leena:
    Liian van­halle: Kyse oli kai Rautaruuk­ista, joka omisti Sok­lin ennen Kemi­raa? Tarkoi­tus var­maan oli rikasteen(ei malmin) kul­je­tus liet­teenä putkea pitkin sata­maan. Sen jäl­keen suo­da­tus ja kuiv­aus laivakuljetuskosteuteen.

    Tämä on hyvin yleinen rikas­teen siir­to­ta­pa. Pohjoi­sis­sa oloi­sis­sa on vain pidet­tävä huoli jatku­vas­ta syötöstä. Sähkökaapelit tietenkin estäi­sivät jäätymistä.

    Aivan oikein, Sok­li siir­tyi Rautaruuk­il­ta Kemi­ralle 1986 ja putk­isu­un­nitel­ma oli Rautaruukin tekeleitä.Varmaan siir­ret­tävä mas­sa oli­is ollut rikastet­ta, sitä varten suun­nitelmis­sa oli rikas­tus­laitos Sokliin.

    Aikaa on jo sen ver­ran, että jos ei mieti tarkoin niin tekee virheitä

  56. Yaral­la on voimas­sa ole­va kaivospi­iri, mut­ta se on hak­enut muu­tos­ta piiri­in ja siitä on valit­tanut Suomen luon­non­suo­jeluli­iton Lapin piiri 16.9.2013. Hallinto-oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa.
    http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta/soklivalitus-tukesin-kaivospiirimuutospaatoksesta

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että val­tion tehtävänä on rak­en­taa perus­in­fra­struk­tu­uri, kuten tiet ja rautati­et. Kaivos­ra­ta on siis tehtävä ja sen pitäisi mak­saa itsen­sä kai­vok­sen käyt­töaikana takaisin ratamaksuin.

    Sen sijaan tämä rak­en­tamis­vas­tuu on luon­teeltaan poli­it­ti­nen. Poli­it­tisel­la tarve­harkin­nal­la päätetään, minne raken­netaan rato­ja ja teitä. Tässä tapauk­ses­sa on niin, että Sok­lin kaivoslu­pa raukeaa, jos rata jätetään rak­en­ta­mat­ta. Kos­ka kaivoslu­pa on ulko­maisel­la yhtiöl­lä, olisi syytä jät­tää rata rak­en­ta­mat­ta, antaa han­kkeen kaat­ua ja pala­ta asi­aan vuosikymme­nen, parin perästä koti­maisin voimin tai parem­man kaivoslain­säädän­nön turvin. Sil­loin fos­faatin hin­takin on var­maan korkeammalla.

  57. Kart­taa silmäilemäl­lä huo­maamme, että Sok­lin rata ei autatisi Jäämeren ratay­hteyt­tä Kemi­järveltä Kirkkoniemeen. Liäk­si Sok­lin kai­vok­sen rikas­tus­ta on harkit­tu Kov­doris­sa Venäjän puolelle

    Off top­ic oma kuningasajatukseni:

    Viimeiaikaiset tapah­tu­mateivät oleell­sisti muu­ta kysymys­tä, sil­lä Jäämeren rata on hyödyl­li­enn vain, jos Venäjää sivuavaa Koil­lisväylää voidaan käyttää.

    Kahdessa puheen­vuorossa on ehdotet­tu Jäämeren ratay­htey­den rak­en­tamista. (Aimo Piirainen, a HS 27.9.12 ja Heik­ki Riit’aho HS 28.9.12) Kir­joit­ta­jat tarkoit­tanevat ehdotet­tua Kemi­järveltä Nor­jan Kirkkoniemeen (Kirke­n­e­si­in) suun­tau­tu­vaa ratay­hteyt­tä. Radan pitu­us olisi likimäärin 500 km, se kulk­isi suurim­man osan matkas­ta Tun­turi-Lap­pia myöten ja mak­saisi 1,1 – 1,6 mil­jar­dia euroa, uudem­man arvion mukaan 1,6 – 3 mil­jar­dia euroa. Ver­tailun vuok­si: päivän uutise­na (30.9.12) ker­rot­ti­in, että pääradalle Kokkolan ja Ylivieskan n. 100 km välille raken­netaan toinen raide vuo­teen 2017 men­nessä. Ja pääradal­lakin on talvisin kelirikon aiheut­tamia paino- ja nopeusrajoituksia

    Minus­ta halvem­mal­la ja nopeam­min pää­sisi yhteistyöl­lä Venäjän kanssa. Eli jatkaa Kemi­jär­ven — Sal­lan rataa Venäjän­puolel­la Alakurtista Kan­ta­lah­teen, siinä 100 km. Sen jäl­keen meil­lä on Kemistä raidey­hteys sekä Mur­man­ski­in että Kan­ta­lahdes­ta etelään koko Venäjälle. Vien­an­meren rannal­ta Belo­morskista on myös laivay­hteys Vien­an­meren kanavaa myöten Pietari­in, jon­ka alueel­la on väestöä osa­puilleen saman ver­ran kuin koko Suomes­sa. Belo­morski­in Vien­ann meren ran­nalle ollaan juuri rak­en­ta­mas­sa uut­ta yhdek­sän miljoo­nan ton­nin vuosika­p­a­siteetin omaavaa sata­maa mikä on läh­es Helsin­gin sata­man vuo­tu­inen tavaraliikenne.

    Kirkkoniemen asukasluku on 3000. Mur­man­skin 310 000, ja kaupun­ki selvästi tarvit­see uut­ta ver­ta ja toim­intaa. Venäjän näköko­h­dat kan­nat­taa ottaa huomioon jo senkin takia, että Koil­lisväylä kul­kee jok­seenkin kokon­aan Venäjän ran­nikkoa myöten. Tämä jär­jeste­ly toimii rauhan aikana. Ja sodan aikana yhteys Kirkkoniemeen katkaistaisi­in het­kessä, kuten brit­tiläiset tor­pe­dopom­mit­ta­jat tekivät pian jatkoso­dan alet­tua 30.7.1941.

    Aja­tus Kirkkoniemestä ”Koil­lisväylän Rot­ter­dami­na” on vähän liian pak­sua markki­noin­tia. Rot­ter­dam on Reinin vier­essä ja sitä kaut­ta sata­mas­ta on vesiy­hteys – maay­hteyk­sistä puhu­mat­takaan – kaikkialle Kes­ki-Euroop­paan. Kirkkonie­mi on Inar­in­jär­vestä lähtevän padot­tu­jen koskien täyt­tämän Paat­sjoen suulla.

    Ratkaistu­aan kiis­tansa Bar­entsin meren talousalueesta Venäjä ja Nor­ja hyvin selvästi etsivät yhteis­toim­inta­muo­to­ja Jäämeren alueel­la. Se on alka­nut mm. Štock­man­nin kaa­suken­tän hyö­dyn­tämisessä ja laivali­iken­teen tur­val­lisu­u­den paran­tamises­sa. Bar­entsin meren alueen yhteinen mer­it­ur­val­lisu­uskeskus on Kirkkoniemessä

    Koil­lisväylän reit­ti on lyhyem­pi Euroopas­ta Japani­in. Mut­ta tekniset ongel­mat ovat suuret ja tois­taisek­si reit­il­lä voivat kulkea vain kalli­it vaikeis­sa olois­sa kulku­un suun­nitel­lut aluk­set, joi­ta nyt tosin on jo tilauk­ses­sa 1500. Myös meren­po­h­jan luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisessä on edessä val­ta­vat, mut­ta ei vält­tämät­tä ylit­sepääsemät­tömät vaikeudet.

    Riit’aho kir­joit­ti ilmas­ton läm­pen­e­misen tuomista edulli­sista vaiku­tuk­sista Lapille. Valitet­tavasti läm­pen­e­misen seu­rauk­set ovat voit­top­uolis­es­ti kiel­teisiä myös kalot­tialueil­la. Tämä selviää mm. brit­tiläisen tiedetoimit­ta­jan Alun Ander­son­in kir­jas­ta Kun Ark­tis sulaa (Art House 2010). 

    Tar­ton rauhas­sa Suomelle luovute­tun Pet­sa­mon ja sen nikke­li­v­aro­jen mene­tys jatkoso­dan jäl­keen tietenkin suret­taa. On kuitenkin ter­veel­listä pitää mielessä, että jo ennen jatkoso­dan alka­mista Suomen hal­li­tus oli luovut­tanut Pet­sa­mon sak­salaisjoukko­jen käyt­töön tietäen, että aluet­ta käytet­täisi­in hyväk­si hyökkäys­so­das­sa naa­puri­amme vas­taan. (Prof. Mauno Jokipii: Jatkoso­dan syn­ty, 1987)

    Kemi­jär­ven- Sal­lan radan rak­en­t­a­mi­nen oli talvi­so­dan rauhane­hdois­sa. Teknisi­in vaikeuk­si­in vedoten Suomen hal­li­tus viivyt­ti han­ket­ta, ja ulko­min­is­teri Molo­tov vuorostaan joudut­ti asi­aa tun­netul­la rakastet­taval­la taval­laan. Oman osuuten­sa rajalle saak­ka Neu­vos­toli­it­to rak­en­si joidenkin tieto­jen mukaan 100.000 miehen vankityövoimalla.

    Huo­mat­tavin osa maamme tavar­ali­iken­teestä kul­kee kuor­ma-autoil­la. Ja Kirkkoniemeen on jo valmi­ina tie, E6.

  58. Valt­teri Aal­to­nen: Tarkoititko siis, että työn­tek­i­jöi­den rekry­toimi­nen rataa rak­en­ta­maan aiheut­taa alako­htais­es­ti työn hin­nan nousua niin paljon, että muual­la tämän alan työ­suh­teet vähenevät 80–90% kyseiselle työ­maalle rekry­toidun työvoiman määrästä?

    Radan rak­en­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti työl­listää ihan aidostikin, mut­ta siitä ei ole ihmeesti apua:

    1. Kyse on ker­talu­on­teis­es­ta työl­listämis­es­tä, radan ylläpi­to ei työl­listä kovin paljon.

    2. Työl­listämi­nen ei nyky­is­inä erikois­tuneen työn­teon aikana kohden­nu paikalliseen väestöön (top­paroikat oli­vat vähän eri asia).

    3. Työl­listämi­nen ei osu vält­tämät­tä edes suo­ma­laiseen työvoimaan.

    Jos han­ket­ta kat­so­taan työl­listämisen näkökul­mas­ta, sil­loin työl­listäjänä on kaivos. Radan­raken­nus ei enää oikein toi­mi työllistämistöinä.

    Kai­vok­sen työl­listävä vaiku­tus pitää kuitenkin kat­soa sitä kaut­ta, miten se voi työl­listää suo­ma­laisia työt­tömiä. Jos kaivos tar­joaa pysyväis­lu­on­teis­es­ti suo­raan tai välil­lis­es­ti run­saasti töitä yli 45-vuo­ti­aille vähän koulute­tu­ille työt­tömille, niin sel­l­aisen työl­listäjän eteen kan­nat­taa jo yhteiskun­nan ponnistella.

    Jos taas kaivos tar­joaa töitä lähin­nä nuo­rille koulu­tuskelpoisille ihmisille parin vuo­den koulu­tuk­sen jäl­keen, niin sen net­to­työl­listävyys on lähel­lä nol­laa. (Siitäkin on yhteiskun­nalle hyö­tyä, mut­ta hyö­ty on jo paljon vähäisempi.)

    Alue­poli­it­tis­es­ti asia näyt­täy­tyy toises­sa val­os­sa. Ymmär­rän lap­pi­lais­ten tuskan tässä kohdas­sa. En minäkään kek­si, mitä muu­ta Lapis­sa voisi kaupunkien ulkop­uolel­la kan­nat­tavasti tehdä kuin luon­toon läheis­es­ti liit­tyviä asioi­ta (matkailu, maa- ja met­sä­talous liitän­näisi­neen, kaivan­naiset). Mut­ta sil­loinkin pitää miet­tiä sitä, halu­taanko asi­aan investoi­da tuol­lainen net­toin­vestoin­ti, ja jos halu­taan, onko kaivos­ra­ta se paras investointi.

    Myön­nän ihan suo­raan, että min­ul­la ei ole tarpeek­si dataa asian tas­a­puoliseen tarkastelu­un. Numeroi­ta pääl­lisin puolin kat­so­ma­l­la kuitenkin näyt­tää siltä, että koko maan etu olisi jät­tää rata rak­en­ta­mat­ta ja fos­fori maahan.

    (Poikkeuk­se­na tästä se tilanne, jos Suomen val­tio on jos­sain vai­heessa sitoutunut nor­jalais­ten suun­taan radan rak­en­tamiseen. Val­tion on syytä pitää sitoumuk­sis­taan kiin­ni, vaik­ka se tulisi vähän kalli­ik­sikin. Se fos­fori on tois­taisek­si pois annet­tu, lail­lis­es­ti vaikkei vält­tämät­tä fik­susti. Ei se ole nor­jalais­ten vika, jos me teemme itsellemme huono­ja diilejä.)

  59. Ei se Yara saaris­tomerelle aio niitä fos­for­e­itaan levit­tää vaan kauem­mak­si. Eli vien­ti­tuot­teesta olisi kyse, se kor­vaisi fos­forin han­k­in­taa muual­ta maail­mas­ta. Nykyiseen käyt­töön Suomes­sa ja vien­ti­mais­sa riit­tää Siil­in­jär­ven kai­vok­sen tuotan­to vielä use­ak­si vuosikymmeneksi.
    Itse kyl­lä antaisin Sok­lin fos­forin olla siel­lä kalliop­erässä odot­tele­mas­sa hin­to­jen nousua. Kyl­lä se hyö­dyn­netään aikanaan ihan markki­nae­htois­es­ti ilman val­tion tukeakin.

  60. Mane: Jos joku nyt läh­tee etätöi­hin, niin mik­si ihmeessä Inari­in? Ihan samal­la vaival­la muut­taa vaik­ka Berli­ini­in, jos­ka muuten pääsee halvem­mal­la käymään Helsingis­sä yms.

    Inaris­sa on puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Rauhaa ja hil­jaisu­ut­ta. Revon­tu­lia ja mah­ta­vat tal­vet. Mitä muu­ta suo­ma­lainen tarvitsee?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Helsin­ki jaet­taisi­in sataa pie­neen yksikköön, ne kaik­ki oli­si­vat åpi­eniä päästäjiä. Itämeri kiit­täisi? Päästöt asukas­ta kohden ovat olen­naisia, kos­ka asukkai­ta on Suomes­sa 5,4 miljoon­aa, eivätkä päästöt vähene siitä, että ne jae­taan pieniksi yksiköiksi.

    Olen­naisia ovat kokon­ais­päästöt eivät niinkään päästöt asukas­ta kohti.

  62. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­tokos­ki radan perusko­r­jaus oli jonkin seudun poli­itikon vaali­op­er­aa­tio. Teol­li­u­ut­takin piti tukea. Lop­putu­los, ei matkus­ta­ja ja teol­lisu­us sanoi kiitos ei tarvetta. 

    Oli pal­stan isän­nän puolue­tove­r­ien vaali­op­er­aa­tio: Järvi­nen ja Cronberg

  63. Osmo Soin­in­vaara:

    Pakko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tulk­itsinko sen oikein.

    Työvoiman tar­jon­ta muual­la vähe­nee, kun työvoimaa siir­tyy tähän kohteeseen.

    Olet siis sitä mieltä, että jos työl­lisyyt­tä yrit­täisi­in fiskaal­isin tai mon­e­taarisin keinoin painaa alem­mas, inflaa­tio alka­isi nous­ta? Se että työ­paikko­ja ei ole nyky­istä enem­pää, johtuu työvoiman tar­jon­nan, ei kysyn­nän puutteesta?

    Täs­men­nätkö vielä, onko tämä mielestäsi nimeno­maan Suomen vai laa­jem­minkin euroalueen tilanne?

  64. Lupus Bore­alis: Inaris­sa on puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Rauhaa ja hil­jaisu­ut­ta. Revon­tu­lia ja mah­ta­vat tal­vet. Mitä muu­ta suo­ma­lainen tarvitsee? 

    Lisään­tyäk­seen suo­ma­lainen tarvit­see nais­sukupuolen edus­ta­jia. Onko niitä Inaris­sa riittävästi?

  65. Osmo on oikeassa.Soklin kaivos tuhoaisi Nuort­ti­joen vesistön, sil­lä fos­faat­tiesi­in­tymä sijait­see Yli-Nuort­ti­joen ja sen sivuhaaro­jen alla.Tämä tietäisi suuria vesistöjärjestelyjä,joista on vai­et­tu. Rataa raken­net­taisi jopa joen pääuo­man viereen.Kun Yara vielä tuplaisi tuotannon,niin rata olisi 10 vuo­den jäl­keen tyhjän pant­ti­na ja työ lop­puisi ulko­maisil­ta työn­tek­i­jöiltä; heitähän kaivos vain työllistäisi.Jätteet jäi­sivät Suomen suurim­man uraa­niesi­in­tymän kera nyt aivan puh­taaseen luontoon;myös Kemi­jo­ki olisi jäteve­den lasku­jo­ke­na pilal­la Nuort­ti­jo­keen las­ket­tavien “selkey­tysvesien” tavoin.Miksi Yara tulee veron­mak­sa­jan kukkarolle?Jääköön Nuort­ti­joen vesistö ennalleen ja fos­faatit maahan.Jos rata on tehtävä, niin suun­ta on Kolar­ista Skibotniin.

  66. Han­nu Kos­ti­lainen:
    Osmo on oikeassa.Soklin kaivos tuhoaisi Nuort­ti­joen vesistön, sil­lä fos­faat­tiesi­in­tymä sijait­see Yli-Nuort­ti­joen ja sen sivuhaaro­jen alla.Tämä tietäisi suuria vesistöjärjestelyjä,joista on vai­et­tu. Rataa raken­net­taisi jopa joen pääuo­man viereen.Kun Yara vielä tuplaisi tuotannon,niin rata olisi 10 vuo­den jäl­keen tyhjän pant­ti­na ja työ lop­puisi ulko­maisil­ta työn­tek­i­jöiltä; heitähän kaivos vain työllistäisi.Jätteet jäi­sivät Suomen suurim­man uraa­niesi­in­tymän kera nyt aivan puh­taaseen luontoon;myös Kemi­jo­ki olisi jäteve­den lasku­jo­ke­na pilal­la Nuort­ti­jo­keen las­ket­tavien “selkey­tysvesien” tavoin.Miksi Yara tulee veron­mak­sa­jan kukkarolle?Jääköön Nuort­ti­joen vesistö ennalleen ja fos­faatit maahan.Jos rata on tehtävä, niin suun­ta on Kolar­ista Skibotniin.

  67. “Mitä muu­ta suo­ma­lainen tarvitsee?” 

    No esimerkik­si kaikkea muu­ta. Riip­puu ihan hemmo(ttare)sta. Vai oliko tämä nyt joku retorisen kysymyk­sen kaa­pu­un puet­tu Lupuk­sen kansal­lis­tun­teen ylevin ilmaus?

  68. Mane: Jos joku nyt läh­tee etätöi­hin, niin mik­si ihmeessä Inari­in? Ihan samal­la vaival­la muut­taa vaik­ka Berli­ini­in, jos­ka muuten pääsee halvem­mal­la käymään Helsingis­sä yms. 

    Ei sen tarvitse muut­taa, jos asuu siel­lä alun perin ja jää sinne eikä tunge tänne Stadiin.
    Ihan koko Suomen ei tarvit­sisi muut­taa min­un naa­puri­i­ni, eikä ne ilmeis­es­ti kaik­ki halu­aisikaan, jos olisi vai­h­toe­hto­ja. Jos ei ole töitä, ei ole vai­h­toe­hto­ja, joten etäilkää ihmeessä, joil­la on sel­l­ainen duu­ni, että voi.

  69. Otta­mat­ta sinän­sä kan­taa Savon­lin­na-Huu­tokos­ki-radan kor­jaamisen mielekkyy­teen paras­ta pitää mielessä seuraava:

    Ratao­su­us on osa Pieksamäen,Savonlinan ja Parikkalan yhdis­tävää rataa. Tämä rata oli raken­net­tu alun­perin 1914, joten kor­jaus­tavet­ta lie­nee jo ollut.

    Huu­tokoskelta erka­nee rata Varkau­teen ja sieltä Heinäve­den ja Viini­jär­ven kaut­ta Joensuuhun.

    Kul­je­tus­määrä on pieni, eli täl­lä haavaa lehti­ti­eto­jen mukan n. 100.0000 ton­nia vuodessa tämä on osa­puilleen 8–01 rekkakuor­maa päivässä. 

    Pääo­ma­nenot (5%) ovat 2 e/kuljettu ton­ni. Vähän vai paljon? Teräs­ton­ni mak­saa siinä 1000 e. Raakapuutonni?

    Logis­ti­ik­ka on muut­tnut ja sekä henkilö- että tavarakul­je­tuk­set ovat siir­tyneet rautateiltä maan­teille ja ilmaan.

  70. Evert The NeveR­est: Vuosaaren sata­man radal­la kul­kee lehti­ti­eto­jen mukaan vain yksi juna päivässä. 

    Junan pitu­ud­es­ta tosin ei ole tietoa, mut­ta liiken­netavoit­teen piti olla aivan toista luokkaa. 

    Liiken­nevi­ras­ton uusim­man “sään­nöl­lisen liiken­teen kulkupäivät” ‑julka­isun mukaan Vuosaa­reen menee viitenä päivänä viikos­sa kak­si vak­i­naista tavara­ju­naa (eli viikos­sa yhden­su­un­taisia junia on 20). Kaik­ki junat kulke­vat Vuosaares­ta Tam­pereelle tai takaisin. Sun­nun­taisin Vuosaaren radal­la ei ole ollenkaan vak­i­naista junaliikennettä.

  71. Coun­try­boy: Olen­naisia ovat kokon­ais­päästöt eivät niinkään päästöt asukas­ta kohti. 

    Saati­inko me nyt ihan aito hiilipäästökeskustelun Kiina-argu­ment­ti? (Ei mei­dän tarvitse tehdä mitään, kos­ka XXX päästää enemmän.)

  72. Sha­keem: Tätä voisi kut­sua jo puh­da­sop­pisek­si syr­jin­näk­si. Pelisään­tö­jen on olta­va samat kaikille. Täl­laisil­la ref­er­ens­seil­lä kel­paa var­maan imvestoin­te­ja Suomeen hala­javien myyn­timi­esten sit­ten kerskua.

    Olen tästä täysin eri mieltä. Pelisään­töjä tulee venyt­tää niin paljon koti­mais­ten yri­tys­ten ja val­tion eduk­si kuin vain voi tehdä rikko­mat­ta EU-oikeut­ta. Ja sitäkin voi rik­loa, jos kiin­ni jään­nin ris­ki on matala.

    Aikaisem­min, kun Suo­mi ei ollut EU- tai ETA-maa, olisin ollut kanssasi samaa mieltä. Nyt meil­lä on kuitenkin ylilyön­te­jä rajoit­ta­mas­sa kan­sain­vä­li­nen sään­nöstö, joka estää kovin suuren koti­in­päin vedon. Sen vuok­si kaik­ki mah­dol­lisu­udet pela­ta vilunkipeliä on käytet­tävä täysimääräis­es­ti hyväksi.

  73. Taitaapi olla parem­pi pitää Sok­lin fos­faat­ti pankki­na tuleville vuosille ja suun­nitel­la rataa Jäämerelle Pyhä­tun­turin, Sodankylän ja Nor­jan kaut­ta. Näin saataisi­in Kevit­sa ja Sakat­tikin radan var­teen ja pis­tora­ta sieltä Sokliin.

    Venäjä-vai­h­toe­hto ei enää ole niin hyvä. Sal­la-Alakurt­ti rata toteut­taisi Stal­in­in tah­don Putinin käyttöön.

    Vuon­na 2007 Van­hasen hal­li­tus myi 30 pros­entin val­tion osu­u­den omis­tuk­sen­sa Kemi­ras­ta irrote­tus­ta lan­noiteyk­sikkö Kemi­ra Growhow­sta 206 miljoon­al­la eurol­la nor­jalaiselle lan­noite­jät­ti Yaralle. Yara lunas­ti Kemi­ra Growhown kokon­aan itselleen 484 miljon­al­la ja yhtiö muut­tui Yara Suomeksi.

    Yara mak­soi yhteen­sä 690 miljoon­aa euroa Growhow­sta, kun sen var­al­lisu­udek­si arvioiti­in jo tuol­loin 870 miljoon­aa euroa. Taas meni Suomen kru­u­nun­jalokiviä Skan­di­navi­aan pilkkahinnalla.

    Yara sai kau­pas­sa Suomes­ta lan­noitemarkki­noiden lisäk­si neljä lan­noitete­hdas­ta, joista kak­si Kes­ki-Euroopas­sa sekä fos­faat­tikai­vok­sen Siil­in­järvel­lä ja Sok­lin fos­faat­tiesi­in­tymän kaivosoikeudet eli käytän­nössä Suomen lannoitemonopolin.

    Monop­o­lia Yara käyt­ti härskisti hyväk­seen nos­ta­mal­la lan­noit­tei­den hin­to­ja heti rajusti. Bern­er käyn­nisti lan­noit­tei­den tuon­nin Virosta/Venäjältä, mis­tä pal­jas­tui laa­ja fos­faat­tipäästö Suomen­lah­teen pari vuot­ta sit­ten. Kuon­aka­soista oli val­unut fos­fo­ria jokeen ja sitä kaut­ta Suomenlahteen.

    Lan­noite­te­ol­lisu­u­den raa­ka-ainet­ta sisältävät kak­si Suomen fos­faat­tiesi­in­tymää ovat Län­si-Euroopan ain­oat ja siten mit­taa­mat­toman arvokkai­ta omis­ta­jalleen. Siil­in­järvi ehtyy jo lähivuosikymmeninä.

    Etenkin Sok­lin malmio on puh­das, iso ja rikas. Yara on suun­nitel­lut kuori­vansa vain ker­man Sok­lista 20 vuodessa, mut­ta maan uumenssa odot­taa otta­jaansa fos­faat­tia vuo­sisadak­si ja uraa­ni­akin 2500 tonnia.

    Sok­lin todel­lista arvoa ei tiedä vielä kukaan, mut­ta eri arviois­sa on esitet­ty 15–30 mil­jar­dia euroa, jopa enemmänkin.

    Sok­lin fos­faat­tiesi­in­tymää ei kuitenkaan myy­ty erik­seen vaan se sisäl­tyi mukaan kaup­paan. Van­hasen hal­li­tus perusteli Sok­lin tar­joamista kau­pan­pääl­lisenä sil­lä, että myyn­nil­lä saataisi­in kaivos­toim­inta viimein käyntiin.

    Oli­han kaivos­ta ollut jo käyn­nistämässä Rautaruuk­ki ja Kemi­ra. Rautaruuk­ki suun­nit­teli rikas­teen kul­jet­tamista putkessa liet­teenä Kemin sata­maan. Han­ke kaa­tui Marokos­ta saatavaan 25 dol­lar­in ton­ni­hin­taiseen guanoon eli linnunpaskaan.
    Kemi­ra lähti suun­nit­tele­maan kai­vok­sen avaamista, malmin rikas­tamis­ta­ja kul­jet­tamista junal­la Sok­lista itära­jan pin­taa pitkin Sai­jan ja Sal­lan kaut­ta maail­malle. Raakafos­faatin hin­ta oli maail­mal­la kivun­nut jo 125–130 dol­lari­in tonnilta.
    Sok­lin myyneelle val­ti­ollekaan rajal­lisen, ruuan­tuotan­toa säätelevän raa­ka-aineen hin­nan nousun ei pitänyt kaup­pa­hetkel­lä olla mitenkään epäselvää.

  74. lp: Liiken­nevi­ras­ton uusim­man “sään­nöl­lisen liiken­teen kulkupäivät” ‑julka­isun mukaan Vuosaa­reen menee viitenä päivänä viikos­sa kak­si vak­i­naista tavarajunaa. 

    Tarkkaan ottaen kyseinen kulku­taulukko ei ker­ro kul­keeko tavara­ju­na. Turkin kul­kee, jos kul­jetet­tavaa ei ole.

    Tässä on kuvaa Vuosaa­reen menevästä junas­ta, joka ei kyl­lä vas­taa per­in­teistä käsi­tys­tä pitkästä tavara­ju­nas­ta. Vide­ol­ta näkyy siitäkin vain vaunut, ei sitä, onko niis­sä sisäl­lä paljonko tavaraa:
    https://www.youtube.com/watch?v=l6dKE-SosaA

  75. Viherinssi: Saati­inko me nyt ihan aito hiilipäästökeskustelun Kiina-argu­ment­ti? (Ei mei­dän tarvitse tehdä mitään, kos­ka XXX päästää enemmän.)

    Ei todel­lakaan vaan tarkoitin suo­ma­laisia kokon­ais­päästöjä typen ja fos­forin osalta. Tietysti alueen vesistön herkkyys tulee myös huomioi­da. Suurin piirtein sama luon­non kannal­ta kuin­ka moni päästön sen tuottaa.

    Helsingin/pääkaupungin seudun kohdal­la mereen pää­tyy melkoinen pis­temäi­nen hor­mon­aal­is­ten ainei­den (ihmiset luon­tais­es­ti, hor­moni­hoidot, hor­mon­aaliset kemikaali) ja lääkeainei­den paukku. Nehän eivät juurikaan pois­tu nykyisel­lä veden­puhdis­tuk­sel­la. Tekni­ikkaa peri­aat­teessa olisi näi­den ainei­den hajot­tamiseen, mut­ta se on aivan liian kallista vielä. Jäteve­den bisfenoli‑A on mys­teeri, itse epäilen putkien epoksipinnoitteita.

  76. “Kai­vok­sen työl­listävä vaiku­tus pitää kuitenkin kat­soa sitä kaut­ta, miten se voi työl­listää suo­ma­laisia työttömiä.”

    Kun Siil­in­järveltä aikoinaan löy­det­ti­in fos­faat­tiesi­in­tymä ja sitä alet­ti­in hyö­dyn­tää, on kun­nan väk­iluku tänä aikana kohon­nut yli kaksinker­taisek­si eli yli 20 000:teen ihmiseen. Tämä ei tietenkään ole yksin kai­vok­sen ansio­ta, vaan sen oheen raken­net­tu­jen muiden lan­noite­tuotan­nos­sa tarvit­tavien tehdaslaitosten tulosta.

    Mut­ta, koko tänä yli 30 vuo­den aikana, jol­loin kaivos on toimin­ut, menek­ki on ollut tasaista, ja tuotan­tokatko­ja ei ole tarvin­nut toteut­taa. Apati­it­tirikaste ja siitä edelleen jalostet­ta­va fos­fori­hap­po ovat tuot­tei­ta, joiden kysyn­tä on tasaista ja hyvin ennustet­tavaa. Ovathan ne yhtey­dessä ihmis­ten päivit­täiseen ruuantarpeeseen.

    Jos Sok­li­in saadaan kaivos avat­tua, se toden­näköis­es­ti tuot­taisi Suomeen työ­paikko­ja ja vien­ti­t­u­lo­ja ainakin 50 vuot­ta. Ohes­sa malmista erot­tuu, kuten Siil­in­järvel­läkin, jalostei­ta ja tuot­tei­ta jot­ka työl­listävät lisää alueen väestöä. Siil­in­järvel­lä on fos­faat­tikai­vok­sen sivu­tuot­teina valmis­tet­tu maalin lisäainei­ta, maan­paran­nuskalkkia yms. ja eril­lisessä tehtaas­sa kip­sip­ig­ment­tiä. Että täl­laiset työl­listämis­näkymät tätä Savukosken kaivostakin odottaisivat.

    1. Sok­lin kai­vok­sen on ennustet­tu ole­van käytössä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenenkään kan­na­ta omakoti­taloa kai­vok­sen varaan rak­en­taa, tai ei siihen ainakaan pankista saa lainaa. Kovin kum­moista yhteisöä ei keikkamiehistä synny.

  77. “Etenkin Sok­lin malmio on puh­das, iso ja rikas. Yara on suun­nitel­lut kuori­vansa vain ker­man Sok­lista 20 vuodessa, mut­ta maan uumenssa odot­taa otta­jaansa fos­faat­tia vuo­sisadak­si ja uraa­ni­akin 2500 tonnia.”

    “Sok­lin kai­vok­sen on ennustet­tu ole­van käytössä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenenkään kan­na­ta omakoti­taloa kai­vok­sen varaan rak­en­taa, tai ei siihen ainakaan pankista saa lainaa. Kovin kum­moista yhteisöä ei keikkamiehistä synny.”

    Tässäpä siteer­at­tuna kak­si toisilleen vas­takkaista mielipi­det­tä. Kun kyseessä on pääkaupunkiseudul­ta kotoisin ole­va poli­itikko, jon­ka kan­nat­ta­jien pääjoukko muo­dos­tuu Etelä-Suomen suurten kaupunki­taa­jamien asukkaista, ei työ­paikko­jen luomisel­la tai infra­struk­tu­urin rak­en­tamisel­la pohjoisen syr­jäseuduille nähdä mitään mieltä.

    Aina kek­sitään jotain han­ket­ta vähät­televää tai sit­ten kai­vok­sen avaamista mol­lataan aiem­pi­en hal­li­tusten tekemil­lä huonoil­la kaupoil­la, tai sil­lä, että sadan vuo­den kulut­tua fos­faatista ehkä saisi parem­man hinnan.

    Uskokaa nyt hyvä ihme, että siinä on kyse huo­mat­tavas­ta onnen­potkus­ta Suomen velkaiselle kansan­taloudelle, jos nor­jalainen Yara suos­tuu kai­vok­sen Lapin syr­jäisille perukoille avaamaan.

  78. Coun­try­boy: Helsingin/pääkaupungin seudun kohdal­la mereen pää­tyy melkoinen pis­temäi­nen hor­mon­aal­is­ten ainei­den (ihmiset luon­tais­es­ti, hor­moni­hoidot, hor­mon­aaliset kemikaali) ja lääkeainei­den paukku. 

    Et siis sit­ten puhunutkaan fos­forista ja typestä.

    Mitä tulee noi­hin lääkeaineisi­in, niin ne ovat todel­la pis­tekuor­mi­tus. Kuten aiem­min mainit­sit, että Helsin­gin jätevedel­lä laimen­net­tuna 1:10 on hait­tavaiku­tuk­sia kaloi­hin. Jos kalan revi­iri ei satu ole­maan täs­mälleen viemäriputken purkuaukol­la, se ei ikinä tule näkemäänkään tuon kokolu­okan pitoisuutta.

    Kan­nat­taa pitää mielessä, että pääkaupunkiseudun jätevesien tuo­ma pis­tekuor­mi­tus on nimeno­maan viety paikkaan, jos­ta se mah­dol­lisim­man nopeasti hajoaa laa­jem­malle alueelle. Tämän jäl­keen ongel­ma on koko vesistön kuor­mi­tus. Luon­non joet ovat tässä suh­teessa han­kalampia, ja toki esimerkik­si Helsin­gin van­ha Viikin­lah­teen laske­va puhdis­tus tai Töölön­lahti ovat olleet ekokatas­tro­fe­ja. Van­taan­jo­ki nykyisel­läänkin on raju alueelli­nen kuor­mit­ta­ja, jol­la on hyvin selviä vaiku­tuk­sia vesiympäristöön.

    Pis­tekuor­mi­tuk­sen tuhoisu­us riip­puu kuor­mi­tustek­i­jästä ja laimen­e­misnopeud­es­ta. Suomen­lahti on onneton lutakko, mut­ta silti aika suuri Helsin­gin puhdis­te­tu­ille jätevesille. Paljon pahempi tilanne on niis­sä paikois­sa, jois­sa vas­taavasti puhdis­te­tut vedet joutu­vat sisävesi­in, kos­ka siel­lä laimen­e­m­i­nen on heikompaa.

    Jos purkuaukon pis­tekuor­mi­tus on ongel­ma, Osmon aja­tus­ta sataan kylään jakamis­es­ta voi käyt­tää purkuputkien kanssa. Tehdään sata purkuaukkoa riit­tävän laa­jalle alueelle ja hom­ma on han­skas­sa… Sil­lä ei kuitenkaan ratkaista oikeasti niitä kokon­ais­päästöi­hin liit­tyviä ongelmia.

    Tämä ei tietenkään ole mikään syy olla puhdis­ta­mat­ta parem­min, kyl­lä pitäisi. Mut­ta tuu­ritek­i­jöi­den vuok­si Helsin­gin jätevesien pis­tekuor­mi­tus ekosys­teemille on varsin vähäi­nen. Mikään ylläol­ev­as­ta ei myöskään pois­sul­je sitä, etteikö mukana menisi ppm-tasol­la ainei­ta, joil­la on vaiku­tuk­sia ppt-tasol­la, mut­ta ainakaan tois­taisek­si täl­lais­es­ta ei ole näyttöä.

  79. Arvom­ies: Kun Siil­in­järveltä aikoinaan löy­det­ti­in fos­faat­tiesi­in­tymä ja sitä alet­ti­in hyö­dyn­tää, on kun­nan väk­iluku tänä aikana kohon­nut yli kaksinker­taisek­si eli yli 20 000:teen ihmiseen

    … paikkakun­nal­la, joka on näköetäisyy­den päässä yliopis­tokaupungista. Esimerkik­si per­heen perus­t­a­mi­nen ja puolisolle töi­den löytämi­nen on Siil­in­järvel­lä aav­is­tuk­sen helpom­paa kuin Soklissa.

  80. Hyödylli­nen keskustelu tänään Kirkkon­um­mipäivil­lä demarien teltan luona. Siil­inär­ven tehtaas­sa työsken­televä mies selit­ti, miten sähkövoimaveron nos­to sekä mah­dolli­nen kaivosvero tek­i­sivät kai­vok­sen kan­nat­ta­mat­tomak­si, ja tuoan­to siir­ty­isi mm. Brasiliaan…

    Huono sanoa, ainakin hänelle, että odote­taan 100 vuot­ta fos­faatin kallis­tu­mista. On hyvä kuul­la monia näkökohtia.

  81. Onkos EU:lla muuten tuon­ti­t­ul­lit kaivan­nais­peräisille lan­noit­teille? Ja jos ei niin mik­si ei? Kyl­lähän EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka on joka tapauk­ses­sa protektionistista.

    Tämä voisi vähän hillitä tuotan­non siirtämistä Brasiliaan.

  82. Tapio Pel­to­nen:
    Onkos EU:lla muuten tuon­ti­t­ul­lit kaivan­nais­peräisille lan­noit­teille? Ja jos ei niin mik­si ei? Kyl­lähän EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka on joka tapauk­ses­sa protektionistista.

    Tämä voisi vähän hillitä tuotan­non siirtämistä Brasiliaan.

    Ihan perustel­tu aja­tus, mut­ta WTO voisi älähtää. Her­ra se on Her­ra EU:llakin…

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Sok­lin kai­vok­sen on ennustet­tu ole­van käytössä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenenkään kan­na­ta omakoti­taloa kai­vok­sen varaan rak­en­taa, tai ei siihen ainakaan pankista saa lainaa. Kovin kum­moista yhteisöä ei keikkamiehistä synny.

    Hyvä point­ti, kos­ka omakoti­talon takaisin­mak­suaikakin on tänä päivänä 30 vuot­ta. Lap­pi tarvit­see uut­ta ver­ta, jot­ka jäävät sinne asumaan ja asut­ta­maan kun­takeskuk­sia. Kai­vok­sel­la työsken­televät keikkatyöläiset oli­si­vat ver­rat­tavis­sa öljyn­po­raus­lau­toil­la töitä teke­vi­in suomalaisiin.

  84. Arvom­ies:
    Kun Siil­in­järveltä aikoinaan löy­det­ti­in fos­faat­tiesi­in­tymä ja sitä alet­ti­in hyö­dyn­tää, on kun­nan väk­iluku tänä aikana kohon­nut yli kaksinker­taisek­si eli yli 20 000:teen ihmiseen. 

    Siil­in­jär­ven ympäristössä P‑Savossa on 40 vuo­den aikana kuol­lut var­masti se 2000–3000 pien­ti­laa, että sil­lä sen Siil­in­jär­ven kasvun voi selit­tää. Siil­in­jär­ven fos­forikai­vok­sel­la ei ole merk­i­tys­tä Siil­in­jär­ven kasvuun.

  85. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­tokos­ki radan perusko­r­jaus oli jonkin seudun poli­itikon vaali­op­er­aa­tio. Teol­li­u­ut­takin piti tukea. Lop­putu­los, ei matkus­ta­ja ja teol­lisu­us sanoi kiitos ei tarvetta.

    Itseasi­as­sa teol­lisu­udel­la olisi tarvet­ta radalle, mut­ta VR hin­noit­telee rautatiekul­je­tuk­set niin, että kumipyöräkul­je­tuk­set ovat huo­mat­tavasti halvempia.

    Savon­lin­nas­ta se Trans­pointin his­to­ri­akin alkoi.

  86. Suo­mi on maa, jos­sa välitetään vain ja ain­oas­taan kustannuskilpailukyvystä. 

    Mitä jos uno­hdet­taisi­in se ja ajateltaisi­in taas heikoimpia?

    Huume­on­gel­ma on räjähtämässä käsi­in koko maas­sa ja pahempana kuin 90-luvun laman jäl­keen. Läh­es miljoona syö masennuspillereitä.

  87. Tolp­pa-apina: Itseasi­as­sa teol­lisu­udel­la olisi tarvet­ta radalle, mut­ta VR hin­noit­telee rautatiekul­je­tuk­set niin, että kumipyöräkul­je­tuk­set ovat huo­mat­tavasti halvempia. 

    Tämä on nii­itä idioot­ti­maisuuk­sia, joiden vuok­si VR:n monop­o­li olisi pitänyt purkaa jo aiko­ja sit­ten. Mut­ta ei, ker­ta toisen­sa jäl­keen sitä jatketaan.

  88. puna­mul­ta: Suo­mi on maa, jos­sa välitetään vain ja ain­oas­taan kustannuskilpailukyvystä.
    Mitä jos uno­hdet­taisi­in se ja ajateltaisi­in taas heikoimpia?

    Anteek­si ikävä kysymys, mut­ta mil­lä rahalla?

    Itse näen kil­pailukyky­on­gel­man suurim­pana seu­rauk­se­na se, että sitä kaut­ta työl­lisyys on heikkoa, ja hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­to on han­kalaa. Narkkari ei ole yhtään sen parem­mas­sa tilanteessa köy­hem­mässä maas­sa. Köy­hem­mässä maas­sa niitä narkkare­i­ta voi jopa olla enem­män, kun työt­tömyys luo syrjäytymistä.

    Suomen vauras­tu­mi­nen on kaikkien yhteinen etu. Ongel­ma vain on se, että meil­lä ei ole sitä kristal­li­pal­loa, jos­ta voisi kat­soa reseptin. Mon­ta huonoa resep­tiä tun­netaan, ja hyvil­läkin lääkkeil­lä on kovia sivuvaikutuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.