Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa

Kiel­letään kytkykaup­pa, jos­sa uus­tuotan­toalueil­la autopaikko­jen kus­tan­nuk­set on sälytet­ty osak­si asun­non hin­taa. Kytken­tä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, lisää autopaikko­jen kysyn­tää ja siirtää autoilun kus­tan­nuk­sia autot­tomien mak­set­tavak­si. Lakia asun­to-osakey­htiöistä täs­men­netään siten, että van­hois­sa asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa autopaikat, paikko­jen vuokraoikeus on huu­tokau­pat­ta­va ker­ran vuodessa, jot­ta asukkai­ta ei saatet­taisi eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.

On tul­lut vaki­in­tuneek­si käytän­nök­si toteut­taa asun­toalueil­la autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen niin, että autopaikan hin­ta mak­se­taan osana asun­non hin­taa. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, jos­sa autopaikat on laitet­ta­va maan alle, autopaikan hin­naksi tulee 20 000 – 50 000 euroa tai peräti 80 0000 euroa, jos joudu­taan men­emään poh­jave­den pin­nan alapuolelle.

Jos autopaikko­ja on kak­si paikkaa kolmea asun­toa kohden, kaik­ki mak­sa­vat autopaikas­ta yhtä paljon, mut­ta vain osa asukkaista saa paikan itselleen.

Lail­la tulee yksikäsit­teis­es­ti kieltää asun­non ja autopaikan kytkykaup­pa. Jot­ta tässä ei sotkeudut­taisi lil­lukan­var­si­in, rajana voisi olla vaikka­pa tapauk­set, jois­sa autopaikan kus­tan­nuk­set nos­taisi­vat asun­non hin­taa yli 100 €/m2.

Yleen­sä kalli­it autopaikat vuokrataan nimel­listä vuokraa vas­taan. Tämä saat­taa osakkaat eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. Käytän­tö voidaan jo nyt tulki­ta asun­to-osakey­htiölain vas­taisek­si, mut­ta asi­aa sel­ven­täisi, jos se kiel­let­täisi­in lais­sa yksiselit­teis­es­ti. Niin­pä asun­to-osakey­htiölaki­in tulee kir­ja­ta, että autopaikat on ker­ran vuodessa huu­tokau­pat­ta­va asukkaiden kesken, jos niitä ei riitä kaikille halukkaille.

Kun autopaikat jae­taan käytän­nössä ilmaisek­si, ne lop­pu­vat yleen­sä kesken. Ne riit­täi­sivät hyvin, jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan kus­tan­nuk­sia vas­taavasti ylläpi­toku­lut lisät­tynä real­is­tisil­la pääo­maku­luil­la, sil­lä onhan uusil­la alueil­la autopaik­ka yleen­sä kalli­impi kuin auto. Täl­löin vähän autoa tarvit­se­vat luopuisi­vat auton omis­tamis­es­ta ja pää­ty­i­sivät vuokraa­maan auton sil­loin, kun sitä tarvit­se­vat. Kun autopaikko­ja tarvi­taan vähem­män, rak­en­tamisen kokon­aiskus­tan­nuk­set alentuisivat.

269 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: kielletään asunnon ja autopaikan kytkykauppa”

  1. Pois­te­taan samal­la lain­säädän­nöstä vaa­timus autopaikan ja asuin­ton­tin yhteenkytken­nästä eli maankäyt­tö- ja raken­nus­lain 156§ (alla).

    156§ Autopaikko­jen järjestäminen

    Kiin­teistöä varten ase­makaavas­sa ja raken­nus­lu­vas­sa määrä­tyt autopaikat tulee jär­jestää rak­en­tamisen yhteydessä.

    Jos ase­makaavas­sa niin määrätään, kun­ta voi osoit­taa ja luovut­taa kiin­teistön käyt­töön tarvit­ta­vat autopaikat kohtu­ulliselta etäisyy­deltä. Tässä tapauk­ses­sa kiin­teistön­o­mis­ta­jal­ta per­itään autopaikko­jen jär­jestämis­es­tä vapau­tu­mista vas­taa­va kor­vaus kun­nan hyväksymien mak­su­pe­rustei­den mukaan.

    Autopaikko­jen jär­jestämisvelvol­lisu­us ei koske vähäistä lisärak­en­tamista eikä raken­nuk­sen kor­jaus- ja muu­tostyötä. Raken­nuk­sen tai sen osan käyt­tö­tarkoi­tus­ta muutet­taes­sa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtu­va autopaikko­jen tarve.

    1. Kun sanon, että pitää mut­taa lakia, tarkoi­tan, että lakia pitää sil­loin muuttaa.
      Laki tosin puhuu tarpeel­lis­es­ta määrästä autopaikko­ja. Aika hyvä määritelmä tarpeel­liselle määrälle on määrä, joka halu­taan ostaa.

  2. Kan­nate­taan, kun­han sit­ten elätte poli­ti­ikkanne seu­rauk­sien kanssa ja itku lap­siper­heistä ja veron­mak­sajien katoamis­es­ta lopetetaan. 

    Eikä mitään vero­tu­lo­jen tasauksia.

  3. Ilmeis­es­ti esi­tys tarkoit­taa sitä, että asun­toy­htiöi­den autopaikat tulee rak­en­taa siten, että ne muo­doste­taan aina omik­si eril­lisik­si osakkeik­seen ja myy­dään eril­lisenä. Raken­nut­ta­ja ottaa riskin, että normin mukaiset autopaikat jäävät käsi­in. Miten luulet asian vaikut­ta­van edullis­ten asun­to­jen rakennusintoon?

    Jär­jet­tömimpiä ovat autopaikat, jot­ka on kytket­ty tiet­tyyn asun­to-osak­keeseen. Siinä pois­tuu liikku­mavara. Jos ostat asun­non, saat autopaikan, vaik­ka et sitä van­hetes­sasi tarvit­sisi. Tuol­lainen kytkös pitäisi lail­la kieltää.

    1. Tämä tietysti tarkoit­taa, että velvoitepaikko­ja ei tarvitse rak­en­taa, jos kukaan ei halua niitä ostaa. Kaavas­sa on kuitenkin varaudut­ta­va paikko­jen rakentamiseen.

  4. Ohi­men­nen asian vier­estä, Suomeenkin soisi tule­van net­ti­palvelun, jon­ka kaut­ta voisi löytää vuokraa­jan autopaikalleen. Maail­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suomes­sa en moi­ses­ta ole kuul­lut. Jos siis käy autol­la töis­sä, seisoo paik­ka tyhjänä esim. yhdek­sän tun­tia joka arkipäivä. Joku lähiseudul­la työsken­televä vuokraisi paikan tuok­si ajak­si mielel­lään. Toki oma autopaik­ka voi olla käyt­tämät­tömänä muis­takin syistä, esim. loman takia.

  5. “Jot­ta tässä ei sotkeudut­taisi lil­lukan­var­si­in, rajana voisi olla vaikka­pa tapauk­set, jois­sa autopaikan kus­tan­nuk­set nos­taisi­vat asun­non hin­taa yli 100 €/m2.”

    Tämä on tärkeä lisäys. Eihän aina tiedä ollaanko menos­sa kun­tavaalei­hin vai eduskun­tavaalei­hin. Tosin olen sitä mieltä, että Helsin­ki on se poikkeus ja anom­alia. Täl­lais­ten asioiden käsit­te­ly val­tio­ta­sol­la olisi haaskausta.

  6. Pir­jo:

    Jär­jet­tömimpiä ovat autopaikat, jot­ka on kytket­ty tiet­tyyn asun­to-osak­keeseen. Siinä pois­tuu liikku­mavara. Jos ostat asun­non, saat autopaikan, vaik­ka et sitä van­hetes­sasi tarvit­sisi. Tuol­lainen kytkös pitäisi lail­la kieltää. 

    En ole samaa mieltä. Aina­han on käsit­tääk­seni mah­dol­lista vuokra­ta autopaik­ka eteen­päin, jos sitä ei itse tarvitse. Tuo mah­dol­lisu­us antaa (antaisi?) sitä liikkumavaraa.

    Vähääkään isom­pia (perhe?)asuntoja voi olla aika vaikea saa­da kau­pak­si, jos var­muut­ta autopaikas­ta (riit­tävän lähel­lä) ei ole, mikäli sitä tarvit­see. Pienem­pi­en asun­to­jen kohdal­la tilanne on yleen­sä toinen. 

    Kun itse viimek­si asun­toa vai­h­doimme, oli tämä autopaik­ka-asia eräs olen­nainen val­in­takri­teeri, sil­lä auto oli (ja on vieläkin) per­heellemme tarpeelli­nen. Talos­sa, jos­sa asumme, ovat tiuhim­paan tahti­in vai­h­tu­vat asukkaat pien­impi­en asun­to­jen asukkai­ta ja heil­lä ei aina autoa edes ole. Joskus on sit­ten asukkai­ta, joil­la voi olla jopa use­ampi auto, mut­ta se onkin jo ihan kokon­aan toinen jut­tu. (Tiedok­si: Emme ole espoolaisia, joten ihan nuorimpia (vau­vaiässä ole­via) ja van­himpia asukkai­ta luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki asukkaat myös pyöräilevät!) Voihan jol­lakin asukkaal­la olla myös yhtä use­ampia polkupyöriä, kuten omas­sa talossamme.

    Autopaikkari­idat voivat olla taloy­htiöis­sä eräitä niistä
    pahim­mista riidoista, jos paikoista on pulaa. Ei täl­laisia ongelmien tai riidanai­hei­ta pitäisi tieten tah­toen alkaa uusi­in (tai van­hoi­hin) taloi­hin tehdä. Mihin se asukkaan (tai per­heen) ain­oa auto sit­ten sijoite­taan, jos huu­tokau­pas­sa ei sitä autopaikkaa saisikaan, sen jäl­keen kun taloon on muut­tanut varakas ja hyvä­tu­loinen auto­job­bari, jol­la voi olla vaik­ka kuin­ka mon­ta autoa? 

    Ennen asun­non­va­i­h­toa kan­nat­taa selvit­tää asun­toon (ja taloon) liit­tyvät, itselle (nyt ja jatkos­sa) tärkeät tiedot. En kan­na­ta vuosit­taisia huu­tokaup­po­ja, sil­lä ne lisäävät ennakoimat­to­muut­ta ja epä­var­muut­ta. Talon asukkaiden vai­htues­sa myös autopaikko­ja vapau­tuu, jos niitä vain on alun­perin riittävästi.

    Aina pitäisi olla tiet­tyä väljyyt­tä, myös talo­jen autopaikko­jen (ja viera­s­paikko­jen) riit­tävyy­den suh­teen, sil­lä talon asukkaat ja hei­dän elämän­ti­lanteen­sa (työ­paikko­ja myöten) vai­htel­e­vat. Vaik­ka nyt ei autoa tarvit­sisi, voi tilanne huomen­na, ja siitä eteen­päin, olla toinen (tai päinvastoin). 

    Liialli­nen tiivistämi­nen voi johtaa moni­in ongelmi­in. Puut­tuvat autopaikat tai ennakoimat­to­muus sen suh­teen, löy­tyykö sel­l­ainen lähistöltä, voivat olla yksi (tai kak­si) niistä.

  7. Peri­aat­teessa olet oike­as­sa, mut­ta tuo vaatisi toimi­vat asun­tomarkki­nat. Nyt autopaikko­ja raken­netaan koko ajan liian vähän, jot­ta gryn­deri voi rahas­taa pil­vi­in vähät paikat. Mik­si rak­en­taa tarvit­tavaa määrää, kun vähem­mäl­lä saa parem­man tuo­ton. Ja kär­si­jänä on asuja.

    Jot­ta markki­nat toimi­si­vat, tulisi asun­to­tuotan­non rahoi­tus olla jol­lain muul­la tahol­la kuin raken­nus­li­ik­keel­lä. Epäter­ve pääomi­tus ei mah­dol­lista vapaa­ta kilpailua.

    Kun halu­taan toimi­vaa kaupunkia, pitää käsit­teestä raken­nu­siokeus luop­ua. Ton­tin omis­ta­jal­la on oikeus rak­en­taa tai olla rak­en­ta­mat­ta. Ruu­tukaa­va-alueel­la nyky­istä pienem­pi tont­tikoko toisi myös etua järkeväm­män kokois­t­en raken­nushankkei­den muo­dos­sa. Siis toimia, joil­la rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu toim­i­ti­lan tai asun­non tarvit­si­jan, ei gryn­derin voiton mak­si­moin­nin lähtökohdista. 

    Siis peri­aat­teessa Osmo olet oike­as­sa, mut­ta tuo ei valitet­tavasti käytän­nössä toi­mi Suomes­sa. Tarvi­taan sekä järkevää kaavoitus­ta että tarvi­taisi­in kaavoitus­poli­ti­ikkaa suo­jaa­maan asukas­ta gryn­dere­itä vas­taan, niin ettei syn­ny Ruo­ho­lah­den tapaisia katastrofeja. 🙁

  8. TomiA:
    Suomeenkin soisi tule­van net­ti­palvelun, jon­ka kaut­ta voisi löytää vuokraa­jan autopaikalleen. 

    Siitä vain perus­ta­maan. Tai sit­ten käytät jotain ulko­maista, eiköhän osa ainakin toi­mi yli rajo­jen jo nyt.

  9. TomiA:
    Ohi­men­nen asian vier­estä, Suomeenkin soisi tule­van net­ti­palvelun, jon­ka kaut­ta voisi löytää vuokraa­jan autopaikalleen. Maail­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suomes­sa en moi­ses­ta ole kuullut. 

    Oikotie.com, etuovi.com, tori.fi? Nois­sa kaikissa vuokrataan mm. auto­talle­ja. Mihin ihmeeseen tarvi­taan vielä jotain eril­listä autopaikka-saittia?

    https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=autopaikka+vuokraus

  10. Sakke: En ole samaa mieltä. 

    Autopaikkari­idat voivat olla taloy­htiöis­sä eräitä niistä
    pahim­mista riidoista, jos paikoista on pulaa. Ei täl­laisia ongelmien tai riidanai­hei­ta pitäisi tieten tah­toen alkaa uusi­in (tai van­hoi­hin) taloi­hin tehdä. Mihin se asukkaan (tai per­heen) ain­oa auto sit­ten sijoite­taan, jos huu­tokau­pas­sa ei sitä autopaikkaa saisikaan, sen jäl­keen kun taloon on muut­tanut varakas ja hyvä­tu­loinen auto­job­bari, jol­la voi olla vaik­ka kuin­ka mon­ta autoa? 

    Ennen asun­non­va­i­h­toa kan­nat­taa selvit­tää asun­toon (ja taloon) liit­tyvät, itselle (nyt ja jatkos­sa) tärkeät tiedot. En kan­na­ta vuosit­taisia huu­tokaup­po­ja, sil­lä ne lisäävät ennakoimat­to­muut­ta ja epä­var­muut­ta. Talon asukkaiden vai­htues­sa myös autopaikko­ja vapau­tuu, jos niitä vain on alun­perin riittävästi.

    Nykyi­nen käytän­tö “kaik­ki mak­saa, har­vat hyö­tyy” on juurikin se syy riitoi­hin ja peruste, mik­si autopaikat pitää myy­dä erik­seen, tai huu­tokau­pa­ta vuosit­tain. Ei ole oikein, että kaikkien osak­keen hin­nas­sa on autopaikkar­a­site, ja sit­ten osa asukkaista hyö­tyy ali­hin­noitel­luista autopaikoista.

    Toinen keino olisi tietenkin nos­taa autopaikko­jen vastik­keet vas­taa­maan niiden arvoa, ja tuo­hon arvon­määri­tyk­seen käypä väline ovat vuo­tuiset huu­tokau­pat, joil­la autopaikat jaetaan.

  11. TomiA:
    Ohi­men­nen asian vier­estä, Suomeenkin soisi tule­van net­ti­palvelun, jon­ka kaut­ta voisi löytää vuokraa­jan autopaikalleen. Maail­mal­la­han noi­ta riit­tää, mut­ta Suomes­sa en moi­ses­ta ole kuul­lut. Jos siis käy autol­la töis­sä, seisoo paik­ka tyhjänä esim. yhdek­sän tun­tia joka arkipäivä. Joku lähiseudul­la työsken­televä vuokraisi paikan tuok­si ajak­si mielel­lään. Toki oma autopaik­ka voi olla käyt­tämät­tömänä muis­takin syistä, esim. loman takia.

    Kyl­lä asi­as­ta voi pan­na ilmoituk­sen lehteen, Keltaiseen Pörssi­in tai kau­pan ilmoitustaululle.

  12. Vaidaan­han vuosit­taisen huu­tokau­pan sijaan taloy­htiön autopaikat myös muut­taa osakkeik­si. Osakkei­den myyn­nistä saadut rahat sit­ten jae­taan kaikkien osakkaiden kesken ihan vas­taavasti kuin jos ullakolle raken­net­taisi­in muu­ta­ma asunto.

    Jos asukas halu­aa lunas­taa paikkansa niin hän joutuu mak­samaan vähän enem­män kuin saisi jaos­sa, jos jku ei paikkaa åhalua, saisi sen osu­u­den rahana. Tietenkin psikan voi lunas­taa sijoi­tus­mielessä vuokratravaksi.

  13. Sakke: En ole samaa mieltä. Aina­han on käsit­tääk­seni mah­dol­lista vuokra­ta autopaik­ka eteen­päin, jos sitä ei itse tarvitse. Tuo mah­dol­lisu­us antaa (antaisi?) sitä liikkumavaraa.

    Jos autopaik­ka on sidot­tuna asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­noista on autopaik­ka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin olisi parem­pi, että sen voisi myy­dä tarvit­se­valle, ilman kytkyä asuntoon.

  14. Pieni käytän­nön ongelma:

    Use­ampi _autoton_ ikäih­misi­in kuu­lu­va sku­laiseni on varan­nut itselleen autopaikan. Se on heille välttämätön.

    Ensik­si laiskat suku­laiset vierail­e­vat hie­man use­am­min, kun auton saa pysäköi­tyä lähistölle.

    Tärkein syy on silt koti­palvelu­iden saaminen.
    Ei sairaan­hoita­ja tai kotisi­ivous saavu ennen kuin autole on saatu paikakka.

    Teo­reet­tis­es­ti kek­sit­ty idea van­hus­ten laistopaikko­jen rajus­ta vähen­tämis­es­tä aiheut­taa hin­tansa. Koulutet­tu­jen sairaan­hoita­jien työa­jas­ta puo­let saadaan kulumaan auton ratis­sa, samoin muidenkin palvelui­ta tuot­tavien ihmit­sen. Logis­ti­ik­ka ja tehokku­us ovat parem­mat van­hus­ten­talois­sa. Jos van­huk­sen luona käy­dään viisi ker­taa vuorokaudessa, autopaik­ka on oltava.

    Näin asioil­la on vuorovaiku­tuk­sia keskenään, mitkä sek­torivi­ra­nomail­ta joko uno­htu­vat tai ne työn­netään jonkun muun ongelmaksi.

  15. Pir­jo: Jos autopaik­ka on sidot­tuna asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­noista on autopaik­ka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin olisi parem­pi, että sen voisi myy­dä tarvit­se­valle, ilman kytkyä asuntoon. 

    Eikös tuos­sa ole se ongel­man mah­dol­lisu­us, että autopaikat pää­tyvät muiden kuin talon asukkaiden omis­tuk­seen. Kyl­lä se sit­ten har­mit­taisi, jos asun­toa myy­dessä halukas osta­ja muuten lop­ul­ta löy­ty­isi, mut­ta puut­tu­va autopaik­ka olisikin kau­pan­teon este ja/tai merkit­tävä hidaste.

  16. Ode:

    Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, jos­sa autopaikat on laitet­ta­va maan alle, autopaikan hin­naksi tulee 20 000 – 50 000 euroa tai peräti 80 0000 euroa, jos joudu­taan men­emään poh­jave­den pin­nan alapuolelle.
    Jos autopaikko­ja on kak­si paikkaa kolmea asun­toa kohden, kaik­ki mak­sa­vat autopaikas­ta yhtä paljon, mut­ta vain osa asukkaista saa paikan itselleen. 

    Esität jatku­vasti väit­teitä autopaikko­jen kytkykau­pas­ta, mut­ta olisi kiva nähdä (edes yksi) konkreet­ti­nen esimerk­ki moisesta.
    Itse en muista näh­neeni pitkään aikaan uud­isko­hdet­ta Hel­si­gin kan­takaupungis­sa, jos­sa autopaikko­ja ei myytäisi eril­lis­inä osakkeina. 

    Tein­pä nyt taas äsken etuovi.com-haun uud­isko­hteista, ja tarkastin ensim­mäisen joka tuli vas­taan. (YIT:n kohde Vallilas­sa http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Helsingin-Aleksander).
    Autopaikat ovat eril­lisessä (alueen yhtiöi­den yhteisessä) hal­lis­sa ja myy­dään hin­taan 28000 euroa.

    Esitäpä nyt siis edes yksi esimerk­ki kytkykau­pas­ta Hel­si­gin kan­takaupungis­sa. Minä en ole näh­nyt muu­ta kuin erik­seen myytäviä autopaikko­ja, hin­ta­haitari lie­nee n. 30000–80000 euroa (ainakin muis­te­len, että Töölön­lah­den uud­isko­htei­den autopaikat oli­vat jotain 70000–80000 euroa).

    1. pekka
      Jok­seenkin kaik­ki Jätkäsaaren asun­not ovat näitä kytkykaup­pa-asun­to­ja. Mut­ta sil­loinkin, kun autopaik­ka myy­dään erik­seen, se myy­dään ali­hin­taan niin, että osa sen kus­tan­nuk­sista on sälytet­ty asun­to­jen hin­taan, kos­ka autopaikkaa ei saa myy­d­ksi 50 000 eurolla.

  17. Pir­jo: Jos autopaik­ka on sidot­tuna asun­toon ja vain kol­man­nek­sel­la asun­noista on autopaik­ka, niin melkoisen moni jää ilman. Autopaik­ka kun mak­saa 40.000 EUR, niin olisi parem­pi, että sen voisi myy­dä tarvit­se­valle, ilman kytkyä asuntoon. 

    Autopaik­ka kol­man­nek­selle asun­noista kuu­lostaa aika niukalta mitoituk­selta. Se saat­taa riit­tää jois­sakin talois­sa jois­sakin tilanteis­sa, mut­ta voi toisaal­ta aiheut­taa myös tarpee­ton­ta kitkaa mm. asun­non myyn­ti­in (siis kau­pak­si saamiseen). 

    Tuo­hon autopaikan hin­taan pitäisi puut­tua, aset­taa sal­li­tuk­si hin­naksi vaik­ka mak­simis­saan X tai X0 tuhat­ta euroa, ja suun­nitel­la autopaikat sen mukaan. Eikö Sak­sas­sa aikoinaan suun­nitel­tu kansa­nau­to (Volk­swa­gen) sil­lä peri­aat­teel­la, että kansalaisille kus­tan­nus olisi sopi­va, ei mahdoton.

  18. “onhan uusil­la alueil­la autopaik­ka yleen­sä kalli­impi kuin auto”

    Jokainen voi miet­tiä Suomen väestön­ti­hey­teen ver­rat­tuna onko tämä oikeasti ihan markki­nae­htoinen seu­raus vai hal­van lainara­han, gryn­dauk­sen ja näkymät­tömän kor­rup­tion lop­putu­los kun ei kaavoite­ta tarpeek­si ja kaik­ki mitä Helsin­gin niemelle raken­netaan menee kau­pak­si joka kuukausi nou­sevin hinnoin. 

    Kaikkia maail­man tren­de­jä ja älyt­tömyyk­siä ei kan­na­ta kopi­oi­da Suomeen. Helsin­ki ei ole Tokio tai Mumbai.

  19. Arvon JTS,

    Argu­ment­tisi ontuu ihan kaikil­la tavoil­la mitä siitä ehdin lukea. 

    Ensin­näkään mikään Oden ehdo­tuk­sista ei poista keneltäkään sub­jek­ti­ivista oikeut­ta parkkipaikkaan mis­tä tahansa syys­tä. Suku­lais­esi voi edelleen ostaa parkkipaikan jos kat­soo sen vält­tämät­tömäk­si tai edes jol­lain tapaa rahan arvoisek­si. Tai jos eläk­er­a­haa lojuisi muuten käyttämättömänä.

    Toisek­seen kaikkial­la on tar­jol­la myös yleistä pysäköin­tiä. Jopa ilmaista pysäköintiä.

    Kol­man­nek­si: Ilmaisen ja kätevän pysäköin­nin jär­jestämi­nen esim. koti­hoitoon on joka tapauk­ses­sa pysäköin­tiä tarvit­se­van ratkaistavis­sa ole­va ongel­ma, johon ei tarvitse erik­seen varautua pakot­ta­mal­la kaikkia muitakin mak­samaan ylimääräis­es­tä pysäköin­nistä. Pysäköin­nin kallistues­sa voi yllät­täen käy­dä niinkin, että koti­hoito päät­tääkin pyrk­iä keskit­tämään asi­akkaat yhteisi­in palve­lu­taloi­hin säästääk­seen kus­tan­nuk­sis­sa. Kun toinen sek­torivi­ra­nomainen ei väk­isin pako­ta autoil­u­ratkaisu­ja, voidaan ratkaisut tehdä parhaim­min päin.

  20. Jatke­taan­pa tuo­ta Oden alku­peräistä ideaa — se ei nimit­täin mene riit­tävän pitkälle.

    Se, mitä pitäisi tehdä on kieltää kaavoituk­ses­sa autopaikan ja asun­non bund­laami­nen taval­la, joka pakot­taa omis­ta­jan rak­en­ta­maan autopaikkoja. 

    Kaavoit­ta­ja siis saisi yhä kaavoit­taa autopaikoille tilaa — ja näin kan­nat­taisikin tehdä. Ja raken­nut­ta­ja saisi rak­en­taa autopaikko­ja. Mut­ta kaa­va ei voisi pakot­taa ketään rak­en­ta­maan autopaikkaa.

  21. Osmolle: Olen Pekan kanssa samaa mieltä. Kaikissa tietämis­säni uusis­sa taloy­htiöis­sä myy­dään autopaikat eril­lis­inä osakkeina. Kat­so vaik­ka YIT:n asun­not Vallilassa.

    Ker­toisitko, mitkä Jätkäsaaren asun­not ovat kytkykaup­pako­htei­ta? Onko siel­lä edes mui­ta vapaara­hoit­teisia asun­to­ja kuin nuo Lem­minkäisen talot? Ja niis­sä kyl­lä autopaikat myy­dään erikseen.

    1. Kun ei myy­dä. Ja jos myy­dään eril­lis­inä osakkeina, ne ovat ali­hin­noitel­tu­ja, jol­loin osa kus­tan­nuk­sis­taon edelleen asun­non hin­nas­sa. Tämä sik­si, että velvoitemäär­fä autopaikko­ja ei mene mitenkään kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nush­in­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa.

  22. Leo: Pysäköin­nin kallistues­sa voi yllät­täen käy­dä niinkin, että koti­hoito päät­tääkin pyrk­iä keskit­tämään asi­akkaat yhteisi­in palve­lu­taloi­hin säästääk­seen kus­tan­nuk­sis­sa. Kun toinen sek­torivi­ra­nomainen ei väk­isin pako­ta autoil­u­ratkaisu­ja, voidaan ratkaisut tehdä parhaim­min päin. 

    Tuo voi olla osaratkaisu. Paljon tullee myös sitä, että alku­peräi­nen palvelun­tar­joa­ja (kun­ta tai intern. care­ser­vices corp) ketjut­taa ja ulkois­taa sopimus­ketju­un tuol­laiset urban­is­min hai­tat. Toisin sanoen, se henkilö (yksin- tai ketjuyrit­täjä?) lop­ul­ta joka sinne hoitoa tarvit­se­van ovelle ilmestyy on tehnyt sen siihen asti täysin oma­l­la ajal­laan ja tun­nit alka­vat juos­ta kun hoitok­er­ta alkaa.

  23. Mikko: Pois­te­taan samal­la lain­säädän­nöstä vaa­timus autopaikan ja asuin­ton­tin yhteenkytken­nästä eli maankäyt­tö- ja raken­nus­lain 156§ (alla).

    No ei kuitenkaan tätä, sil­lä autopaikat, jäi­sivät “jonkun muun” huolek­si, minkä seu­rauk­set tiedämme. 

    Sen sijaan kytkös as. osak­keen ja autopaikan välil­lä pitäisi väit­tömästi pois­taa uusien asun­to­jen kohdalla.

    Toisaal­ta en ole kovin innos­tunut OS:n ehdotuksesta:

    “Lakia asun­to-osakey­htiöistä täs­men­netään siten, että van­hois­sa asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa autopaikat, paikko­jen vuokraoikeus on huu­tokau­pat­ta­va ker­ran vuodessa, jot­ta asukkai­ta ei saatet­taisi eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.”

    … sil­lä as. osak­keen osta­ja­han on tästä edus­ta aiem­mas­sa kau­pas­saan jo maksanut.

    Parem­pi ajan­het­ki huu­tokau­palle olisi as. osak­keen seu­raa­van kau­pan yhtey­dessä, t.s. kau­pas­sa erotet­taisi­in osak­keen ja autopaikan yhteys muo­dosta­mal­la autopaikas­ta uusi osake.

  24. Sakke: Autopaik­ka kol­man­nek­selle asun­noista kuu­lostaa aika niukalta mitoituk­selta. Se saat­taa riit­tää jois­sakin talois­sa jois­sakin tilanteis­sa, mut­ta voi toisaal­ta aiheut­taa myös tarpee­ton­ta kitkaa mm. asun­non myyn­ti­in (siis kau­pak­si saamiseen). 

    Tuo­hon autopaikan hin­taan pitäisi puut­tua, aset­taa sal­li­tuk­si hin­naksi vaik­ka mak­simis­saan X tai X0 tuhat­ta euroa, ja suun­nitel­la autopaikat sen mukaan. Eikö Sak­sas­sa aikoinaan suun­nitel­tu kansa­nau­to (Volk­swa­gen) sil­lä peri­aat­teel­la, että kansalaisille kus­tan­nus olisi sopi­va, ei mahdoton.

    Haloo, jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 40 000, se mak­saa 40 000. Jos halu­aa nimikoidun parkkipaikan autolleen, niin kyl­lä sen kus­tan­nuk­set pitää maksaa.

  25. Mitäpä jos vähen­net­täisi­in sään­te­lyä lisäämisen sijas­ta? Pois vaa­timus, että autopaikko­ja on raken­net­ta­va uusi­in asun­toi­hin. Jos täl­laiset asun­not menevät kau­pak­si, niitä var­maankin raken­net­taisi­in. Mitään asukaspysäköin­tilu­pia kadun­var­si­in ei täl­laisi­in taloy­htiöi­hin tietenkään saisi myön­tää. Asun­not oli­si­vat halvem­pia ostaa ja pysy­i­sivät myös halvemp­ina, kun niitä ostaisi vain ihmiset jot­ka ei auto ja/ista pidä.

    Siitä olen samaa mieltä, että jos autopaikko­ja raken­netaan vain osaan asun­noista, olisi olta­va jokin jär­jeste­ly, jos­sa taataan että kaikille halukkaille on yksi autopaik­ka (huu­tokaup­pa, paikko­jen kier­rät­tämi­nen, taloy­htiö vuokraa lähistöltä tms). Tai sit­ten ne oli­si­vat omia kalli­ita osakkeitaan.

    Autopaikkamah­dol­lisu­us muuten var­masti nos­taa asun­non hin­taa taloy­htiössä, joten ei se ihan väärin ole, että osa sen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista on katet­tu asun­non hinnassa..

    Onhan nyky­talois­sa muuten läh­es jär­jestään myös sauna, vaik­ka kaik­ki ei sauno. Minä ainakin tun­nen ihmisiä, joi­ta har­mit­taa että huoneis­ton neliöitä on tuh­lat­tu saunaan. Kuitenkin niitä raken­netaan, kos­ka iso osa niitä halu­aa ja saunal­lis­es­ta asunos­ta saa parem­man hinnan.

  26. Markku af Heurlin: Kyl­lä asi­as­ta voi pan­na ilmoituk­sen lehteen, Keltaiseen Pörssi­in tai kau­pan ilmoitustaululle.

    Tuo ei ole tältä vuosituhannelta!

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    …tuotan­tokus­tan­nush­in­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa. 

    Osmo, autopaikan teko mak­saa kymp­pi­ton­nin. Kohtu­ulli­nen kate on pros­ent­ti, eli se myy­dään kahdel­la. En vieläkään ymmär­rä tuo­ta kul­tais­ten kaitei­den ja mar­moris­ten pylväi­den tarvet­ta. 😉 Ongel­maa ei olisi, jos pääomi­tus olisi ter­veel­lä poh­jal­la, jol­loin raken­nut­ta­ja tek­isi tarvit­ta­van määrän autopaikkoja.

    1. Voisit ehkä men­nä kon­sul­toimaan raken­nus­li­ikkeitä, kun ne eivät osaa rak­en­taa pysäköin­tilu­o­lia noin hal­val­la. Autopåaikan saa hal­val­la, jos sen saa lait­taa maan päälle, mut­ta sil­loin­pitää tietysti mak­saa siitä maap­in­ta-alas­ta. Hin­ta kaupungis­sa on yli 1000 €/neliö.

  28. Kalle: Peri­aat­teessa olet oike­as­sa, mut­ta tuo vaatisi toimi­vat asun­tomarkki­nat. Nyt autopaikko­ja raken­netaan koko ajan liian vähän, jot­ta gryn­deri voi rahas­taa pil­vi­in vähät paikat. Mik­si rak­en­taa tarvit­tavaa määrää, kun vähem­mäl­lä saa parem­man tuo­ton. Ja kär­si­jänä on asuja. 

    Ei niitä autopaikko­ja kovin mon­taa saisi, vaik­ka imisi gryn­derin kat­teet kokon­aan pois. Autopaikat mak­saa joko suo­raan esim. hal­li­paikkoina tai välil­lis­es­ti syömäl­lä neliöitä ton­til­ta ja tää lisäku­lu jyvitetään asukkaiden kesken jos­sain määrin tasan. Autopaikko­ja siis saa lisää latoma­l­la tiski­in vas­taavasti lisää val­u­ut­taa: kaik­ki asukkaat mak­sa­vat uudet paikat asun­to­jen­sa hinnoissa.

    Kun mak­se­taan lisää, autopaikat lisään­tyvät ja paikat­tomien asukkaiden sub­ven­tio piene­nee, kunnes jos­sain vai­heessa kaik­ki osta­vat 100%:sti vain ja ain­oas­taan sen oman paikkansa oman asun­ton­sa hin­nas­sa. Se hin­ta vaan nousee sen ver­ran hur­jak­si, ettei niitä lato­jia taitaisi jonok­si asti muo­dos­tua. Voihan sitä tiet­ty arvail­la, moniko lähtisi osta­maan 50–80t€ parkkiruutua.

    Sen sijaan, jos niitä parkkipaikko­ja myytäisi­in eril­lis­inä ja markki­nahin­taan, ne jaet­taisi­in (maksu)halukkuusjärjestyksessä, jol­loin vähiten halu­a­vat jäi­sivät ilman, mikä on suun­nilleen reiluin­ta. Tai sit­ten niitä parkkipaikko­ja ei ensinkään edes raken­net­taisi, jos kysyn­tää ei olisi riit­tävästi kat­ta­maan edes tuotantokustannuksia.

    Jos kysyn­tää riit­täisi markki­nahin­nal­la, joka ylit­tää paikko­jen tuotan­tokus­tan­nuk­set, niin gryn­dere­itä olisi jonos­sa tekemässä urakkatar­jouk­sia autopaikoista. Nyt gryn­der­it rak­en­taa sen min­imin, kos­ka hei­dän täy­tyy saa­da paikko­jen kus­tan­nuk­set asun­to­jen hin­noista takaisin ja pyyn­ti­hin­to­jen täy­tyy vaan nous­ta, mitä enem­män paikko­ja rakennetaan.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun ei myy­dä. Ja jos myy­dään eril­lis­inä osakkeina, ne ovat ali­hin­noitel­tu­ja, jol­loin osa kus­tan­nuk­sis­taon edelleen asun­non hin­nas­sa. Tämä sik­si, että velvoitemäär­fä autopaikko­ja ei mene mitenkään kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nush­in­taan, jos hin­ta on yli 50 000 euroa.

    Ode ajaa kau­pan­tek­i­jäisik­si mallia, jos­sa hal­li­paikan kus­tan­nuk­set oavt maksimoituja.

    Maanalaiset jal­lit ovat huu­lu­ja raken­nelmia, joil­la on vaikea löytää jatkokäyttöä.

    Eril­liset maan­pääl­liset pysäköin­ti­laitok­set ovat kohtu­uhin­taisia ja help­po pistää maa uusiokäyt­töön. Tehokkaal­la konesys­teemil­lä pakkausti­heys saadaan oleel­lis­es­ti korkeam­mak­si kuin aja­mal­la toimiva.

    Toimii se man­u­aalis­es­tikin: Indone­si­as­sa auto jäteti­in vapaalle ja käsi­jar­ru auki.Pysäköinnin työn­tek­i­jät pukke­li­v­at autot puskuri-puskuria vas­ten ja välit min­i­moiden , kun ovia ei tarvin­nut aukoa.

    Melkoinen palapeli, kun auto sat­tui ole­maan nurkas­sa, mut­ta ajoti­etarve oli minimoitu

    1. Maan­pääl­liset pysäköin­ti­talot ovat yksi ratkaisu, erti­tyis­es­ti, jos ajatel­laan, että pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan vain kysyn­tää vas­taavasti. Mut­ta ne eivät ole halpo­ja. Joas ole­tamme, että asun­toneliön raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokku­us 2, maaneliö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, joka sen pysäköin­ti­talon pitää sil­loin kattaa.

  30. Rolle:
    ‘snip’
    Toinen keino olisi tietenkin nos­taa autopaikko­jen vastik­keet vas­taa­maan niiden arvoa, ja tuo­hon arvon­määri­tyk­seen käypä väline ovat vuo­tuiset huu­tokau­pat, joil­la autopaikat jaetaan. 

    Ei siinä mitään kepu­likon­ste­ja tarvi­ta, autopaikat omak­si yhtiök­seen (meil­lä kol­men talon yhteinen), ne osta­vat osak­keen (ja paikan), jot­ka tarvit­se­vat ja vastike määräy­tyy kulu­jen mukaan niinkuin pitääkin.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Maan­pääl­liset pysäköin­ti­talot ovat yksi ratkaisu, erti­tyis­es­ti, jos ajatel­laan, että pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan vain kysyn­tää vas­taavasti. Mut­ta ne eivät ole halpo­ja. Jos ole­tamme, että asun­toneliön raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokku­us 2, maaneliö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, joka sen pysäköin­ti­talon pitää sil­loin kattaa. 

    Autopaikan raken­nu­soikeu­den hin­nan ei tarvitse olla sama kuin asunnon.

    1. Raimo K
      Jos meil­lä on tont­ti, johon voi rak­en­taa joko asuin­talon tai pysäköin­ti­talon, mik­si tämän ton­tin pitäisi olla halvem­pi, jos siihen raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo. Pysäköin­nin tkee kaupungis­sa kalli­ik­si juuri se, että autot syr­jäyt­tävät asun­to­ja ja asun­noille on suur­ta tarvetta.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Maan­pääl­liset pysäköin­ti­talot ovat yksi ratkaisu, erti­tyis­es­ti, jos ajatel­laan, että pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan vain kysyn­tää vas­taavasti. Mut­ta ne eivät ole halpo­ja. Joas ole­tamme, että asun­toneliön raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokku­us 2, maaneliö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, joka sen pysäköin­ti­talon pitää sil­loin kattaa. 

    Han­kala prob­lee­mi. Oletko Osmo muuten sitä mieltä, että se on ain­oas­taan ja vain auton omis­ta­ja joka ulkois­taa kus­tan­nuk­sia? Mil­laise­na näet työ­nan­ta­jien selonot­tovelvol­lisu­u­den tai onko sel­l­aista ole­mas­sakaan? Voisiko olla “työ­paikan henkilöresurssien työ­paikalle saa­pumisen päästö­markki­na”? Moder­nit etä­työtä hyö­dyn­tävät työ­nan­ta­jat voit­taisi­vat kuten kuu­luisikin. Kaikil­la olisi kivaa kos­ka me ulkop­uolisetkin hyö­ty­isimme siitä per heti.

  33. “Markku af Heurlin: Kyl­lä asi­as­ta voi pan­na ilmoituk­sen lehteen, Keltaiseen Pörssi­in tai kau­pan ilmoitustaululle.”

    Kalle:
    Tuo ei ole tältä vuosituhannelta!

    Kia­pa parem­piakin ratkaisu­ja löy­tyy, esimer­rkekjä mianit­tu tääl­lä. Näil­lä ole itse perin kon­ser­vati­ivise­na selvinnyt.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Työ­paikoille näkyy ole­van helpom­pi saa­da uusia autopaikko­ja kuin polkupyörä­paikko­ja. Myös työ­paikko­jen autopaikat tulisi laskut­taa käytön todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan. Mik­si muuten työn­tek­i­jöille ei tarvitse jär­jestää pikku­las­ten hoitopaikko­ja (yhteis­es­ti, ei tietenkään erik­seen jokaiseen pie­neen työ­paikkaan eikä vält­tämät­tä työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la)? Päivähoito lähel­lä työ­paikkaa vähen­täisi merkit­tävästi turhaa liiken­net­tä ja antaisi mah­dol­lisu­u­den nähdä lap­sia ruokatun­nil­la. Työ­paikas­ta riip­puen se voisi myös tuo­da työn las­ten lähi­maail­maan; ennen niin suu­tarin kuin kar­jan­hoita­jankin lap­sil­la oli käsi­tys siitä, mitä van­hem­mat tekevät. Läheisyys voisi olla isom­pi asia kuin auton läheisyys.

  35. Maanalaiset [h]allit ovat hu[l]luja raken­nelmia, joil­la on vaikea löytää jatkokäyttöä. 

    Maanalaiset hal­lit ovat melko monikäyt­töisiä. Ensin­näkin ne ovat läh­es ikuisia. Toisek­si ei pidä ajatel­la, että hal­li itsessään olisi raken­nus. Ei se sitä ole, jos käyt­tö­tarkoi­tus on mitä tahansa muu­ta kuin parkki­hal­li, varas­to tai väestön­suo­ja. Jos käyt­tö on mie­lenki­in­toisem­paa, on varsi­naista toim­intaa varten hallin sisälle raken­net­ta­va varsi­nainen raken­nus, jos­sa on ilman­vai­h­to, läm­mi­tys ja kevyehkö läm­pöeristys. Vain näin väl­tetään kos­teusvau­ri­ot ja saadaan tiloista oleskelukelpoiset.

    Kallioon louhit­tua pysäköin­ti­hal­lia on siis ajatelta­va vas­ta tyhjänä tont­ti­na, joka tois­taisek­si on pysäköin­tikäytössä. Jos jatkokäyt­töä tulee, raken­netaan varsi­naiset raken­nuk­set vas­ta sil­loin. Täl­laiseen käyt­töön parkki­hallin muo­to sopii aika hyvin. Raken­nuk­sista tulee 1970-luku­laisen näköisiä yksik­er­roksisia parakke­ja, joi­hin esim. toimis­tot tule­vat pitkän käytävän molem­min puolin.

  36. Ehdot­ta­masi huu­tokaup­pa toki tehostaa markki­noi­ta, mut­ta edelleen jo raken­net­tu­jen autopaikko­jen sub­ven­tiot jäävät asun­to­jen hin­toi­hin. Tosin ole­mas­saole­vien autopaikko­jen osalta tälle ei tai­da mitään voida.

    Uusis­sa kohteis­sa tämän koplauk­sen voi jät­tää tekemät­tä, mut­ta mikä sit­ten on se tapa, jol­la autopaikko­jen saatavu­us alueel­la olisi kuitenkin riit­tävä, jot­ta tätä pysäköin­ti­ti­lan tarvet­ta ei siir­ret­täisi ongel­makäyt­täy­tymisel­lä kaupungin/naapureiden piikki­in? Pitäisikö kaavas­sa vara­ta erik­seen tont­te­ja asun­noille ja tont­te­ja autopaikoille? Vai saadaanko sel­l­ainen toim­i­maan, että autopaikkavelvoitet­ta löysätään niin paljon, että käytän­nössä rak­en­ta­jat joutu­vat rak­en­ta­maan enem­män (omi­na osakkeinaan myytäviä) autopaikko­ja kuin kaa­va velvoittaa?

  37. Myös pyörä­paikat tulisi tehdä sen mukaan mon­tako niitä olete­taan tarvit­ta­van ja ne voitaisi­in myy­dä tarvit­si­joille erik­seen. Nythän ker­rostaloi­hin usein raken­netaan pyörä­varas­to­ja, joi­ta läh­eskään kaik­ki asukkaat eivät käytä

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    …raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jätkäsaari)…

    Ter­mi raken­nu­soikeus siis pitää pois­taa lain­säädän­nöstä? Itse todi­s­tat juuri, että Helsin­gin kaupun­ki on syylli­nen ja vetää täysin kohtu­ut­to­mia sum­mia välistä. 😀

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Maan­pääl­liset pysäköin­ti­talot ovat yksi ratkaisu, erti­tyis­es­ti, jos ajatel­laan, että pysäköin­tipaikko­ja raken­netaan vain kysyn­tää vas­taavasti. Mut­ta ne eivät ole halpo­ja. Joas ole­tamme, että asun­toneliön raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000€/neliö (Jätkäsaari) ja tehokku­us 2, maaneliö mak­saa 4000 €. Tuo on se ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, joka sen pysäköin­ti­talon pitää sil­loin kattaa.

    Yksi­tyiset parkkiy­htiöt eivät käsit­tääk­seni saa yhteiskun­nan tukea? Niin­pä luo­las­sa hin­ta näyt­tää ole­van 400- 500 euroa kuus­sa ja parkki­talos­sa 50 euroa kuus­sa. Ero johtunee sijain­nin lisäk­si paljolti kus­tan­nuk­sista. Aivan 1:1 ver­tailuko­htei­ta ei ainakaan heti löytynyt

  40. Olen ihme­tel­lyt “aina” mik­sei kaupungeis­sa raken­neta peruskallioon asti. Sil­loin ei tarvit­sisi lyödä sato­ja paalu­ja talon alle, vaan sijaan tuke­vat muu­rit reunoil­la ja sisälle parkkipaikko­ja ja vaikka­pa auto­talle­ja, varas­to­ja, askarte­lu­tilo­ja jne. Veikkaan että moni ker­rostalos­sa asu­ja voisi olla kiin­nos­tunut omas­ta har­ras­tusti­las­ta maan alla. Liekö pohjim­mil­taan kysymys raken­nu­soikeud­es­ta ja kaavoituk­ses­ta, joil­la moi­set on käytän­nössä torpattu?

  41. Edel­listä täy­den­täen: ja raken­nus­määräyk­sistä? Eli että tiet­tyyn käyt­töön tarkoite­tuis­sa tilois­sa pitää olla ikkuna?

  42. Onko­hän näille autopaikko­jen hin­noille jotain konkreet­tista laskel­maa, muu­takin kuin MuTu-hin­taa ja raken­nusy­htiöi­den puoleel­lista esi­tys­tä? Hin­nat tun­tu­vat nou­se­van kuukausi kuukaudelta, varsinkin vihrei­den suunnalla.

    Samaan aikaan esimerkik­si Helsin­gin Vesi kaivaa kallioon vaik­ka mitä ja heil­lä louhimisku­lut hukku­vat bud­jet­ti­in, kaupungis­sa raken­netaan omakoti­talo­ja räjäyt­tämäl­lä koko talon kokoinen kallio ensin pois, jne. 

    Töölön­lah­den pysäköin­ti­hal­li eli mm. Fin­lan­dia-talon pysäköin­ti­in tarkoitet­tu hal­li mak­soi 35 miljoon­aa 650 autopaikalla, eli 53800 euroa/paikka. Täl­lä rahal­la saati­in toden­näköis­es­ti kaupun­gin laadukkain ja maan kallein pysäköin­ti­laitos, yhtey­det Musi­ikki­taloon ja Fin­lan­dia-taloon, työ oli vaa­ti­va arvokkaiden raken­nusten vierel­lä. Nor­maali ns. lähiö­ta­son pysäköin­ti­hal­li tule­van ker­rostalon alle, joka vaatisi jokat­a­pauk­ses­sa maankaivu­utöitä, ei mil­lään logi­ikalla voi olla näin kallista.

  43. Moi

    Sinään­sä ihan aiheelli­nen blogi­postaus, eihän niitä kytkyjä kan­nat­taisi tehdä, ei mitään järkeä. Mut­ta vähän särähti kor­vaan tuo yksi argumentti:

    “siirtää autoilun kus­tan­nuk­sia autot­tomien maksettavaksi.”

    Näin autoil­i­jan näkökul­mas­ta tämä lähin­nä nau­rat­taa. Argu­ment­ti­han olisi ihan mainio jos tilanne olisi yleisel­lä tasol­la +-0. Kun kat­soo kokon­aisku­lu­ja ja vero­tus­ta, niin autoil­i­jat, ja varsinkin pk-seudun ulkop­uolel­la asu­vat autoil­i­jat, mak­sa­vat todel­la paljon autot­tomien kulu­ja vero­tuk­sen ja muiden mak­su­jen kautta. 

    Jos vain aidot autoil­i­joiden kulut olisi autoli­joiden mak­set­ta­vana, hyväksy­isin argumentin.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi rak­en­taa joko asuin­talon tai pysäköin­ti­talon, mik­si tämän ton­tin pitäisi olla halvem­pi, jos siihen raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo. Pysäköin­nin tekee kaupungis­sa kalli­ik­si juuri se, että autot syr­jäyt­tävät asun­to­ja ja asun­noille on suur­ta tarvetta. 

    No, jos kaaval­la määrätään, että ton­tille pitää rak­en­taa X neliötä asun­to­ja ja lisäk­si Y kpl autopaikko­ja, kun ne erote­taan toi­sis­taan, hin­nan ei tarvitse olla sama — en sanonut, että autopaikan maa-alan tulee olla halvem­pi. Voihan se olla kalli­impikin, jos asun­to­ja priorisoidaan.

    1. Raimo K
      Jos on kak­si vai­h­toe­htoa toteut­taa tuo pysäköin­ti, oma­l­la ton­til­la tak­lon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la parkkikent­tänä, jol­loin menetetään sen toisen asuin­talon raken­nu­soikeus. Kun näitä kah­ta vai­h­toe­htoa ver­rataan, pitää sen parkkiken­tän hin­nas­sa ottaa huomioon tuo menetet­ty asuin­raken­nu­soikeus ja sen arvo. Jos olet6 lasku­tavas­ta eri mieltä, olisi mukavaa kuul­la perustelut.

  45. Osmo: “Lakia asun­to-osakey­htiöistä täs­men­netään siten, että van­hois­sa asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa yhtiö omis­taa autopaikat, paikko­jen vuokraoikeus on huu­tokau­pat­ta­va ker­ran vuodessa, jot­ta asukkai­ta ei saatet­taisi eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.”

    Tämä edel­lyt­tänee perus­tus­lain säätämisjärjestystä?

    Ja kun asukas häviää autopaikkansa ko. vuo­den huu­tokau­pas­sa, auto vaan myyn­ti­in, niinkö? Ja jos joskus onnistaa huu­tokau­pas­sa, sit­ten voi taas ostaa auton. Tämäkö ei saa­ta eri­ar­voiseen ase­maan, kun suurin raha voittaa?

    Hyv­inä puoli­na voinee pitää sitä, että markki­noille tulee run­saasti vuo­den van­ho­ja käytet­tyjä auto­ja — siis lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä auto­jen määrä vähe­nee niin että keskus­tan liiken­neon­gel­mat ratkea­vat ja kaupunkien ulkop­uolelle tulee auto­tal­lien vyöhyke — kuten entisessä Neuvostoliitossa.

    Pro­pel­li pyörii 🙂

    1. Tämä edel­lyt­tänee perus­tus­lain säätämisjärjestystä?

      Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyises­sa asun­to-osakey­htiölais­sa. Osakkai­ta ei saa aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.

  46. Mika Sal­mi:
    Myös pyörä­paikat tulisi tehdä sen mukaan mon­tako niitä olete­taan tarvit­ta­van ja ne voitaisi­in myy­dä tarvit­si­joille erik­seen. Nythän ker­rostaloi­hin usein raken­netaan pyörä­varas­to­ja, joi­ta läh­eskään kaik­ki asukkaat eivät käytä

    Pyörä­paikat ovat kaikkien käytössä, autopaik­ka tyyp­il­lis­es­ti kor­vamerkit­ty yhdel­la autolle. Pyöriä mah­tuu lisäk­si aika mon­ta yhden auton viemään tilaan, eivätkä pyörät tarvitse yhtä paljon kulku­ti­laa parkkipaikalle. Uskallan­pa melkein väit­tää, että ker­rostalon luokkaa sadan pyörän varas­ton rak­en­t­a­mi­nen mak­saa vähem­män kuin yhden autopaikan.

    Sori, ver­tauk­sesi siis ontuu pahasti.

  47. Kan­ta-kaupungis­sa auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tys on kadun var­rel­la, jol­loin asioin­ti niin kivi­jalka­kau­pas­sa kuin kyläil­lessä on vähän hankalaa. 

    Arvon Leo, ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan todel­lisu­u­teen ikäih­mis­ten kanssa. Tulet var­masti hämmästymään.
    Sukan var­res­ta on paras löy­tyä rahaa, jos niitä yhteiskun­nan palvelui­ta aikoo saada. 

    Jos taloy­htiöl­lä ei ole autopaikko­ja, jon­nekin ne autot päätyvät.

  48. Hei,
    Tam­pereel­la­han tuo on nor­mi. Asun­to-osak­keet myy­dään erik­seen ja auto­tal­lit erik­seen. Mikä on ongelma?

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    .… kos­ka autopaikkaa ei saa myy­d­ksi 50 000 eurolla. 

    Mites tämä nyt menee? Ymmärtääk­seni olit sitä mieltä, että velvoitepaikko­ja ei tarvit­sisi rak­en­taa, jos ne eivät mene kaupaksi. 

    Eikö tässä käy nyt niin, että autopaikat jäävät kokon­aan tekemät­tä? Jätkäsaa­res­sa tämä olisi tarkoit­tanut sitä, että kaik­ki käyt­täi­sivät kaupun­gin rak­en­ta­maa pysäköin­tilu­o­laa, jon­ka mak­sa­vat merkit­täviltä osin veronmaksajat.

    1. Jätkäsaa­res­sa veron­m­naksa­jat eivät rahoi­ta pysäköin­tilu­o­laa, vaan jokainen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Paikan hin­ta on 54 000 euroa.

  50. Miten pysäköin­ti tulisi ratkaista esim. kaupun­gin vuokrakohteissa?

    1. Miten pysäköin­ti tulisi ratkaista esim. kaupun­gin vuokrakohteissa?

      Samal­la taval­la kuin maid­on ost­a­mi­nen koti­talouk­si­in. Joka tarvit­see pysäköin­tipaikkaa, mak­saa siitä niin kuin jokainen ostaa maiton­sakin itse, myös vuokrakohteissa.

  51. Niin ja yleen­sä ne on ne pienet asun­not, joiden halti­joil­la ei ole autoa ja niis­sä asuu keskimäärin yksi aikuinen. Eli yksinäiset mak­sa­vat tässäkin pariskun­tien ja per­hei­den kulu­ja. Kan­natan lämpimästi sitä, että jokaisen autopaikan halu­a­van on se itselleen lunastet­ta­va käypään hin­taan. Ja yleen­sä on vielä niin, että autoille on todel­la run­saasti tilaa, mut­ta esim. pyörille on yksi kap­inen varas­to. Tämä on ekol­o­gis­es­ti ja yhteiskun­nal­lisen sol­i­daarisu­u­den kannal­ta tärkeä asia.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi rak­en­taa joko asuin­talon tai pysäköin­ti­talon, mik­si tämän ton­tin pitäisi olla halvem­pi, jos siihen raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo. Pysäköin­nin tkee kaupungis­sa kalli­ik­si juuri se, että autot syr­jäyt­tävät asun­to­ja ja asun­noille on suur­ta tarvetta. 

    Kaavoit­ta­ja määrää, mitä ton­tille saa rak­en­taa. Esim. Ruo­ho­lah­teen tehti­in maan­päälli­nen pysäköin­ti­ta­lo, kos­ka huonon talousti­lanteen vuok­si alku­peräi­nen aja­tus toimis­to­taloista, joiden kel­lareis­sa olisi paikoi­tus­ta, ei toteu­tunut riit­tävän vikkelästi. Luulisin, että pysäköin­ti­talon rak­en­ta­ja ei mak­sanut ton­tista samaa hin­taa kuin jos paikalle olisi tehty asuintalo.

    1. Kaavoit­ta­ja saa tietysti sub­ven­toi­da mitä halu­aa kohtu­u­den puit­teis­sa, mut­ta jos halu­aa olla rehelli­nen itselleen, vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta on otet­ta­va huomioon. Jos tont­ti olisi jos­sain muus­sa käytössä arvokkaampi, ero­tus on sub­ven­tio­ta. Iso parkkikent­tä Jätkäsaa­res­sa olisi aivan jär­jetön, kos­ka alue on asuinalueena todel­la arvokas.
      Tuo­ta Villen lopgi­ikkaa Helsin­gin Sata­ma käyt­ti, kun se halusi perustel­la, mik­si Itämeren alueen kont­ti­varas­to kan­nat­taa sijoit­taa Helsin­gin ran­noille, jot­ka oli­si­vat asuinkäy­htössä erit­täin arvokkai­ta. Kun ne kaavoite­taan kont­ti­varas­toik­si, ne eivät ole asun­to­ton­tien arvoisia, joten alueen vuokraami­nen kont­ti­varas­tok­si on ihan järkevää.

  53. Vähän off tpic. Viesti tutultani:

    Demar­it pär­jäi­sivät eduskun­tavaaleis­sa parem­min, jos lopet­taisi­vat sen höpinän täystyöl­lisyy­destä ja yri­tys­ten tukemis­es­ta, ja lupaisi­vat kansalle ilmaisia parkkipaikko­ja. Ben­saseteleitä köy­him­mille, että pääsee joskus kiertämään kort­telin ja käymään kaupassa.

  54. Töölöläi­a­sun­toy­htiön hal­li­tuk­sen jäse­nenä jou­tui joskus miet­timään pyöränsäilytystäkin.

    Mit­taam­mal­la toteamme, että hel­posti liikuteltavak­si pyörä vaatii säiltys­ti­laa 0,6 x 1,8 m + run­saan metrin liikun­tati­laa. Siis peri­aat­teessa pyörä vaatii 1,8 m² säiltys­ti­laa. Samoil­la hin­noil­la kuin auton kel­lar­i­paikan raken­nuskus­tan­nus — Oden mukaan 2000e /m2, päästään hin­taan 3200e /pyöräpaikka kellarissa. 

    Ei se aivan näin kallista ole, mut­ta silti hyvä pitää tämäkin mielessä.

    1. Markku. Se 2000 €/neliö oli maap­in­ta-alan hinta
      Meil­lä fil­larikel­laris­sa on koukut katossa ja pyörät nos­te­taan sinne. En ole käynyt mit­taa­mas­sa, mon­tako neliötä fil­lar­it vievät, mut­ta var­maankin alle neliön. Auto vie 30 neliötä ramppeineen.

  55. Janne:
    Miten pysäköin­ti tulisi ratkaista esim. kaupun­gin vuokrakohteissa? 

    Ei kaupun­gin vuokrako­hteis­sa tarvitse olla autopaikko­ja, kos­ka kaupun­gin vuokra-asun­not ovat tarpeet­to­mia ja vahin­gol­lisi­akin siinä mielessä, että ne kas­vat­ta­vat mei­dän muiden asumiskustannuksia.

    Jos kaupun­ki tarvit­see työ­suhdea­sun­to­ja kil­pailus­sa työn­tek­i­jöistä, kaupun­ki var­maan pystyy määrit­telemään, halu­aako 1) työn­tek­i­jän jol­la on oma auto tai 2) onko kil­pailu­ti­lanne niin kova, että on tar­jot­ta­va autopaikka.

    Koh­ta yksi on siinä mielessä rel­e­vant­ti, että pääsään­töis­es­ti kaikkien ajo­jen ajat­ta­mi­nen työn­tek­i­jän oma­l­la autol­la on työ­nanata­jalle halvin vai­h­toe­hto. Työn­tek­i­jä taas yleen­sä voit­taa siinä aikaa, joten hän on kiinos­tunut vai­h­toe­hdos­ta, vaik­ka nykyiset kilo­metriko­r­vauk­set eivät ihan kata todel­lisia kustannuksia.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyises­sa asun­to-osakey­htiölais­sa. Osakkai­ta ei saa aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. 

    Eikö tuo autopaikko­jen huu­topaik­ka sitä eri­ar­voisu­ut­ta juuri lisää, jos vain raha jatkos­sa paikan saan­nin ratkaisee? Nähdäk­seni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huole­htia siitä, että kaikille se autopaik­ka löy­tyy. Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa paljon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Aika moni juristi on sitä mieltä, että näin lukee jo nykyises­sa asun­to-osakey­htiölais­sa. Osakkai­ta ei saa aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. 

    Eipä lue lais­sa mitään vuo­tuis­es­ta huutokaupasta.

    Mielestäni van­ho­jen talo­jen yhtiöjärjestyk­si­in ei voi puut­tua kovinkaan hel­posti. Ja, kuten san­ot­tua, en pidä huu­tokaup­paa mitenkään eri­tyisen oikeudenmukaisena.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos on kak­si vai­h­toe­htoa toteut­taa tuo pysäköin­ti, oma­l­la ton­til­la talon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la parkkikent­tänä, jol­loin menetetään sen toisen asuin­talon raken­nu­soikeus. Kun näitä kah­ta vai­h­toe­htoa ver­rataan, pitää sen parkkiken­tän hin­nas­sa ottaa huomioon tuo menetet­ty asuin­raken­nu­soikeus ja sen arvo. Jos olet lasku­tavas­ta eri mieltä, olisi mukavaa kuul­la perustelut. 

    Tämähän on aivan selvää: kaavas­sa määritetään, mitä mihinkin saa rak­en­taa ja jos alueen yhdelle ton­tille määrätään raken­net­tavak­si parkki­hal­li, siinä ei ole mitään asuin­raken­nu­soikeut­ta, joka menetetään.

    Ja itse­hän ehdotit, että velvoite liit­tää asuin­raken­nuk­si­in pysäköin­tipaikko­ja poistetaan.
    Ja selv­in­tä tämä on, kun pysäköin­ti toteutetaan omana yhtiönään — kuten mon­es­sa kohteessa jo nyt on.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaa­res­sa veron­mak­sa­jat eivät rahoi­ta pysäköin­tilu­o­laa, vaan jokainen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Paikan hin­ta on 54 000 euroa. 

    Hyvä jut­tu! Eikä kenenkään ole pakko muut­taa Jätkäsaa­reen, jos ei halua!
    Mut­ta selvem­pää olisi, jos pysäköin­ti olisi omana yhtiönään — kuten mei­dän 3 talon alueel­la on ollut yli 20 vuotta.

  60. Osmo: Jos on kak­si vai­h­toe­htoa toteut­taa tuo pysäköin­ti, oma­l­la ton­til­la tak­lon alla tai naa­pu­ri­ton­til­la parkkikenttänä

    Kol­mas tapa olisi ehkä paras. Muu­ta­man kort­telin etäisyy­del­lä olisi parkki­ta­lo. Tehdään aluk­si vaik­ka kak­si ker­rosta ja myy­dään tai vuokrataan halu­aville. Kun ker­rokset täyn­nä, ote­taan kat­topaikat käyt­töön. Seu­raa­van heinäku­un aikana raken­netaan lisäk­er­ros. Hin­ta pysyy kohtu­ullise­na, kaik­ki halukkaat saa­vat parkkipaikan, ja paikko­ja on aika tarkkaan tarvit­ta­va määrä.

    1. Kol­mas tapa olisi ehkä paras. Muu­ta­man kort­telin etäisyy­del­lä olisi parkki­ta­lo. Tehdään aluk­si vaik­ka kak­si ker­rosta ja myy­dään tai vuokrataan haluaville. 

      Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen jous­tavu­u­den vuok­si, mut­ta eivät nuokaan ole halpo­jha. Sieltä muu7taman kort­telin päästä menetetään arvokas asuin­tont­ti autoille. Maa on saman­laista, joten maa pitää myös hin­noi­ter­l­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kaupun­ki maa­ta vuokrates­saan suosii auto­ja ihmis­ten kustannuksella.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos meil­lä on tont­ti, johon voi rak­en­taa joko asuin­talon tai pysäköin­ti­talon, mik­si tämän ton­tin pitäisi olla halvem­pi, jos siihen raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo. Pysäköin­nin tkee kaupungis­sa kalli­ik­si juuri se, että autot syr­jäyt­tävät asun­to­ja ja asun­noille on suur­ta tarvetta.

    Liik­er­aken­nuk­setkin syr­jäyt­tävät asun­to­ja , kau­pat ja toimis­tot pitäsi var­maan sijoit­taa kepulandiaan ?

  62. Olen kyl­lä Markun kanssa samaa mieltä, että pyörienkin säi­ly­tys vie tilaa. Itse pyörän akti­ivise­na käyt­täjänä toivoisin että pyörä­paikalla olisi mak­su. Teline ulkona halvem­pi ja läm­min varas­to kalli­impi. Jos tilaa vie noin 1/30 osan, niin hin­ta sit­ten 1/30 osa myös. Eli tääl­lä Oulun lähiössä hin­ta olis 40 snt kuus­sa, Helsingis­sä var­maan enemmän.

    Mielel­läni sen mak­sun mak­saisin, kun se kuitenkin sit­ten takaisi sen pyörä­paikan. Nykyään kun varas­tot ovat vähän joka paikas­sa täyn­nä asukkaiden hylkäämiä pyöriä, joi­ta käytetään sen ver­ran että ennen varas­ton siivoista ker­ran kahdessa vuodessa tark­iste­taan että se asun­non numero on siinä pyörässä edelleen tallessa. 

    Tulisi taloy­htiöllekin inten­si­iviä lykätä ne kat­tok­oukut noille pitkaaikaissäi­lytet­täville, jos ne mak­saisi itsen­sä vuodessa takaisin. Tosin luul­tavasti puo­let pyörän­raadoista häviäisi, kun pitäisi itse mak­saa niiden säilytys.

    1. Nyky­isin pyörillekin on kaavoituk­ses­sa velvoitepaikko­ja, yleen­sä yksi fillari/30 m². Olisi aivan järkevää, että pyöristä perit­täisi­in pieni vuokra, kos­ka nyt pyöräkel­lar­it täyt­tyvät hylä­ty­istä pyöristä.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Samal­la taval­la kuin maid­on ost­a­mi­nen koti­talouk­si­in. Joka tarvit­see pysäköin­tipaikkaa, mak­saa siitä niin kuin jokainen ostaa maiton­sakin itse, myös vuokrakohteissa. 

    Joo, tietysti. Ymmär­rän tämän, mut­ta jos ker­ran markki­namekanis­mi on rik­ki, niin eikö se tarkoi­ta sitä, että niitä ei vain raken­neta? Tai sit­ten sor­ru­taan siihen huonoim­paan vai­h­toe­htoon ja jätetään paikat maan päälle.

    Paikat­to­muus on tietysti hyvä vai­h­toe­to, jos on ole­mas­sa pysäköin­ti­ta­lo, mis­tä voi paikan halutes­saan ostaa tai vuokra­ta, mut­ta jos ne paikat halu­taan ton­tin alle, niin sil­loin niitä ei (ainakaan kaupun­gin) vuokrako­hteisi­in tule.

    1. Nyt noi­ta velvoitepaikko­ja tulee kaupun­gin vuokrat­aloi­hin 80 % kovan­ra­han asun­to­jen paikkamäärästä, mikä taitaa olla kysyn­tään näh­den liikaa, sil­lä kan­takaupun­gin alueel­la vuokrat­alo­jen asukkaista aika moni on auto­ton. Nämä tek­i­sivät vuokrista tolkut­toman korkein­ta Jätkäsaa­res­sa, mut­ta ei hätää, vuokrien tasauk­sen ansios­ta kaik­ki kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­vat pää­sevät mak­samaan noi­ta Jätkäsaaren kym­me­nien tuhan­sien euro­jen autopaikkoja.

  64. Kun­ta vaatii rak­en­ta­jia tekemään maanalaisia paikoituk­sia, mut­ta halu­aa vielä sen lisäk­si sanel­la kuin­ka niitä pitäisi myy­dä. En edes tiedä miten asi­aa voisi ylipäätän­sä valvoa. Pitäisikö kun­nil­la olla oma valvon­tayk­sikkö joka pääseen raken­nusyri­tyk­sen kir­jan­pitoon käsiksi?

    “autopaikat lop­pu­vat yleen­sä kesken, kun ne jae­taan käytän­nössä ilmak­sek­si” — Jaa a mik­siköhän näin on? Ehkä sik­si, ettei yksikään raken­nusyri­tys halua jäädä kalli­iden parkkipaikko­jen omistajiksi.

    “Kytken­tä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, lisää autopaikko­jen kysyn­tää ja siirtää autoilun kus­tan­nuk­sia autot­tomien mak­set­tavak­si” vai olisko asia kuitenkin niin, että Helsin­gin ase­makaavoitus nos­taa asun­to­jen hintaa?

    Samal­la logi­ikalla voi kysyä mik­si ensim­mäisessä ker­rokses­sa asu­vien pitäisi mak­saa hissistä tai ylem­pi­en ker­rosten lat­tia­ma­te­ri­aaleista, kun eivät niitä käytä/kuluta.

    Vas­tauk­sek­si ei kel­paa, että em. ovat raken­nuk­selle vält­tämät­tömiä, kos­ka myös Helsin­gin ase­makaavoitus on tehnyt hal­li­paikoista “vält­tämät­tömiä”.

    1. Eivät ensim­mäisen ker­roksen asukkaat joudu mak­samaan his­seistä, kos­ka ylimpi­en ker­rosten asun­not myy­dään paljon kalliimmalla.

  65. Janne: Joo, tietysti. Ymmär­rän tämän, mut­ta jos ker­ran markki­namekanis­mi on rik­ki, niin eikö se tarkoi­ta sitä, että niitä ei vain raken­neta? Tai sit­ten sor­ru­taan siihen huonoim­paan vai­h­toe­htoon ja jätetään paikat maan päälle.

    Paikat­to­muus on tietysti hyvä vai­h­toe­to, jos on ole­mas­sa pysäköin­ti­ta­lo, mis­tä voi paikan halutes­saan ostaa tai vuokra­ta, mut­ta jos ne paikat halu­taan ton­tin alle, niin sil­loin niitä ei (ainakaan kaupun­gin) vuokrako­hteisi­in tule.

    Tai sit­ten voidaan rak­en­taa taloon kak­si alin­ta ker­rosta pysäköin­ti­ti­laa ja korote­taan talon korkeus 8 ker­rokseen. 9 ker­rosta jos halu­taan kivijalkakauppoja.

    1. Tai nos­te­taan talon korkeus 9 ker­rokseen ja laite­taan nekin ker­rokset täy­teen auto­ja. Et pääse siitä mihinkään, että auton vaa­ti­ma tila kil­pailee ihmis­ten tilas­ta, ellei auto­ja pan­na jon­nekin, jonne ihmisiä ei voi panna.

  66. Osmo Soin­in­vaara: Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen jous­tavu­u­den vuok­si, mut­ta eivät nuokaan ole halpo­jha. Sieltä muu7taman kort­telin päästä menetetään arvokas asuin­tont­ti autoille. Maa on saman­laista, joten maa pitää myös hin­noi­ter­l­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kaupun­ki maa­ta vuokrates­saan suosii auto­ja ihmis­ten kustannuksella. 

    Teen kak­si lähtöo­le­tus­ta. Kaupunki­laiset eivät omista yksi­ty­isauto­ja huvin vuok­si. Ja jos omis­ta­vat he suo­si­vat sil­lä liikku­mista yli joukkoli­iken­teen. Jos ei muuten niin mökki­matkoil­la ainakin. Mikä tai mitkä ovat ne raikkaista raikkaim­mat porkkanat tilanteen ratkaisemiseksi?

    1. max
      Voit tehdä mil­laisia ole­tuk­sia hyvän­sä siitä, kuin­ka arvokas­ta autoilu on autoil­i­jal­la itselleen, mut­ta sil­loin kai hän mak­saa siitä itse. Josd ajat­telet, että naapure3iden pitäisi siitä mak­saa, sil­loin sin­un pitäisi olet­taa, että hänen autoilun­sa on arvokas­ta naa­pureille, tuot­ta ns. ulkoista hyötyä.
      MKu­utebn voisi ajatel­la, että naa­puri taas arvos­d­taa etelän matko­ja ja hänen autoil­e­van naa­purin­sa olisi syytä osal­lis­tua noi­hin kustannuksiin.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Sieltä muu­ta­man kort­telin päästä menetetään arvokas asuin­tont­ti autoille. Maa on saman­laista, joten maa pitää myös hin­noitel­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kaupun­ki maa­ta vuokrates­saan suosii auto­ja ihmis­ten kustannuksella. 

    Arvokas? Asuin­tont­ti? Raaka­maa­ta se on ennen kuin se asuin­ton­tik­si kaavoite­taan ja jos ei kaavoite­ta asuin­ton­tik­si se ei asuin­tont­ti ole.

    Ja kaupun­ki itse päät­tää, mitä se suosii.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Maa on saman­laista, joten maa pitää myös hin­noi­ter­l­la samal­la tavalla. 

    Ja jot­ta ei sor­ru­ta tyyp­il­liseen soin­in­vaar­alaiseen älyl­liseen epäre­hellisyy­teen, niin myös Kivi­nokan mökkien maan­vuokra pitää hin­noitel­la samal­la taval­la, kuten myös Tal­in golf ken­tän ja siir­to­la­pu­u­tarhan maat, Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan vuokrat jne.

    1. Ja jot­ta ei sor­ru­ta tyyp­il­liseen soin­in­vaar­alaiseen älyl­liseen epäre­hellisyy­teen, niin myös Kivi­nokan mökkien maan­vuokra pitää hin­noitel­la samal­la taval­la, kuten myös Tal­in golf ken­tän ja siir­to­la­pu­u­tarhan maat, Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan vuokrat jne.

      Tätä on kaupunki­talousti­eteessä tutkit­tu. Jos halu­taan mak­si­moi­da maan yhteen­las­ket­tu arvo, kan­nat­taa kaupunki­in jät­tää aika paljon puis­to­ja ja viher­aluei­ta, kos­ka ne nos­ta­vat ympäröivien maid­en arvoa. Autot­toman Jätkäsaare­laisen asun­non arvoa ei nos­ta vaan las­kee se, jos alue tunge­taan täy­teen auto­ja nin että kaik­ki liikenne ruuhkau­tuu. Autoista ei koidu muiden kannal­ta ulkoista hyö­tyä vaan ulkoista haittaa.
      Siinä KariS on oike­as­sa, että jos viher­alue ote­taan yksi­tyiseen käyt­töön ja tosi­asi­as­sa sul­je­taan muil­ta, sil­loin tuolle yksi­tyiselle käytölle pitäisi laskea vai­h­toe­htoiskäytön arvo. Golfkent­tä on hyvin kallis, sama Malmin lento­kent­tä. Minus­ta Kivi­nok­ka foidaan jät­tää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätet­ty, mut­ta kovin kri­it­ti­nen olen siihen, että se on niin totaalis­es­ti varat­tu mökkikäyttöön.

  69. Sakke: Eikö tuo autopaikko­jen huu­topaik­ka sitä eri­ar­voisu­ut­ta juuri lisää, jos vain raha jatkos­sa paikan saan­nin ratkaisee? Nähdäk­seni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huole­htia siitä, että kaikille se autopaik­ka löy­tyy. Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa paljon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa.

    Jep, vika on siinä, että ihmiset halu­a­vat asua lähel­lä keskus­taa. Halut­tu­jen paikko­jen arvo nousee. Jos autolle halu­aa edukkaan paikan, kan­nat­ta kat­sel­la kämp­pää vähän kauempaa. 

    btw. off-top­ic, olen sitä mieltä, että eri­laiset “alen­nus-yritelmät” pump­paa­vat Helsin­gin asun­to­hin­to­ja vain ylöspäin. Hitas-jär­jestelmä esim. aiheut­taa, etteivät mak­sukyky­isim­mät vält­tämät­tä pääse osta­maan uusia asun­to­ja, ja menevät van­ho­jen asun­to­jen markki­noille, tämä pump­paa van­han asun­tokan­nan hin­to­ja ylöspäin. Sopii hyvin Stadin demareille ja kokoomuk­selle. Demar­it luule­vat mah­dol­lis­ta­vansa keskilu­okkaiselle kan­nat­ta­jakun­nalleen edullisia asun­to­ja, ja kokoomus­laiset asun­non­o­mis­ta­jat hierovat käsiään tyy­tyväis­inä, kun uusia asun­to­ja myy­dään alihintaan.

  70. Osmo Soin­in­vaara: Tätä on kaupunki­talousti­eteessä tutkit­tu. Jos halu­taan mak­si­moi­da maan yhteen­las­ket­tu arvo, kan­nat­taa kaupunki­in jät­tää aika paljon puis­to­ja ja viher­aluei­ta, kos­ka ne nos­ta­vat ympäröivien maid­en arvoa. Autot­toman Jätkäsaare­laisen asun­non arvoa ei nos­ta vaan las­kee se, jos alue tunge­taan täy­teen auto­ja nin että kaik­ki liikenne ruuhkau­tuu. Autoista ei koidu muiden kannal­ta ulkoista hyö­tyä vaan ulkoista haittaa.Siinä KariS on oike­as­sa, että jos viher­alue ote­taan yksi­tyiseen käyt­töön ja tosi­asi­as­sa sul­je­taan muil­ta, sil­loin tuolle yksi­tyiselle käytölle pitäisi laskea vai­h­toe­htoiskäytön arvo. Golfkent­tä on hyvin kallis, sama Malmin lento­kent­tä. Minus­ta Kivi­nok­ka foidaan jät­tää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätet­ty, mut­ta kovin kri­it­ti­nen olen siihen, että se on niin totaalis­es­ti varat­tu mökkikäyttöön.

    Selise­lik­si­hän tuo vähän meni. Puis­tot ja kaikille avoimet viher­alueet kuu­lu­vat kaupunki­in, mut­ta ei Kivi­nokan kaltaiset loma­ma­jat eivätkä golf ken­tät saati puutarhamökit. 

    Niille siis Osmo selkeästi vaa­timus samas­ta vuokrahin­nas­ta kuin asun­to­ton­teille tai autopaikoille, muuten menee tyyp­il­lisek­si älyl­lisek­si epäre­hellisyy­dek­si. Jota muuten edus­taa oikein hienos­ti tuo Kivunokas­ta Seurasaari hölmöi­ly. Ymmärtänet älykkäänä ihmisenä, ettei se koskaan toe­tudu, ja ymmärtänet senkin, että perustelu­na se ei ole fiksu.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivät ensim­mäisen ker­roksen asukkaat joudu mak­samaan his­seistä, kos­ka ylimpi­en ker­rosten asun­not myy­dään paljon kalliimmalla.

    Olisin toki halun­nut vas­tauk­sesi myös mui­hin kohti­in, mut­ta nyt kun tähän tar­tu­it, niin voin ker­toa salaisu­u­den mik­si ylem­pi­en ker­rosten asun­not mak­sa­vat enem­män: Niille on enem­män kysyn­tää. Yhdessäkään asuin­talo­pro­jek­tis­sa hissin kus­tan­nuk­sia ei jyvitetä suh­teel­lis­es­ti enem­män ylem­mille kerroksille. 

    Toivon todel­la, että aamukahvisi oli­vat vielä juo­mat­ta, jot­ta tämä argu­ment­tivirheesi voidaan painaa villaisella.

    1. Juha
      Ei siinä ollut mitään logi­ikkavirhet­tä. Kun ylem­pi­en ker­rostan asun­not mak­sa­vat enem­män, alem­pi­en ker­rosten asun­not saa sen ansios­ta halvem­mal­la. Sik­si se, että ylem­mät ker­rokset vaa­ti­vat hissiä, ei lisää almem­pi­en ker­rosten asun­to­jen hin­taa. Jos noi­ta ker­roksia ei olisi, alem­pi­en ker­rosten asun­not mak­saisi­vat enemmän.

  72. Kiitos Osmo selvästä lin­jas­ta. Valitet­tavasti täl­laiset pri­or­i­teetit eivät uusi tukeani viime vaaleista.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaa­res­sa veron­m­naksa­jat eivät rahoi­ta pysäköin­tilu­o­laa, vaan jokainen rahoit­taa sitä asun­ton­sa hin­nas­sa. Paikan hin­ta on 54 000 euroa. 

    Ymmärtääk­seni ne talot, jois­sa on omat paikat eivät rahoi­ta Jätkäsaaren luo­laa. Ymmärtääk­seni asun­to­jen neliöhin­nat ovat kuitenkin suun­nilleen samat. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

    Tuol­la peri­aat­teel­la ain­oas­taan sel­l­aiset talo­jen asun­not, jois­sa autopaik­ka on sidot­tu asun­toon ja joil­la ei ole autopaikkaa, vält­tyvät rahoit­tamiselta. Näinkö?

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    max
    Voit tehdä mil­laisia ole­tuk­sia hyvän­sä siitä, kuin­ka arvokas­ta autoilu on autoil­i­jal­la itselleen, mut­ta sil­loin kai hän mak­saa siitä itse. Josd ajat­telet, että naapure3iden pitäisi siitä mak­saa, sil­loin sin­un pitäisi olet­taa, että hänen autoilun­sa on arvokas­ta naa­pureille, tuot­ta ns. ulkoista hyötyä.
    Muuten voisi ajatel­la, että naa­puri taas arvostaa etelän matko­ja ja hänen autoil­e­van naa­purin­sa olisi syytä osal­lis­tua noi­hin kustannuksiin.

    Peri­aat­teessa olen samaa mieltä, mut­ta Soin­in­vaaran tulisi ymmärtää, ettei kun­ta voi määritel­lä kuin­ka hin­nan­muo­dos­tus tiety­il­lä raken­nuskom­po­nen­teil­la tapah­tuu, niin kauan kuin kun­ta itse säätelee mitä tulee rakentaa.

    Tot­ta kai autopaikko­jen hin­to­jen tulisi toteu­tua vapaan markki­na­t­alouden peri­aat­tei­den mukaises­ti. Ongel­mana vain on, ettei suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä olisi varaa paikkoi­hin, jos niitä myytäisi­in ilman kytken­töjä. Sinän­sä tämäkään ei ole ongel­ma mielestäni, kos­ka raken­nus­li­ik­keet yksinker­tais­es­ti sopeu­tu­isi­vat tilanteeseen rak­en­ta­mal­la kysyn­tää vas­taa­van määrän paikkoja. 

    Mut­ta kuten Soin­in­vaara itsekin tietää, niin em. ei ole mah­dol­lista kaavoitus­määräyk­sien vuoksi.

    1. Ongel­mana vain on, ettei suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä olisi varaa paikkoi­hin, jos niitä myytäisi­in ilman kytkentöjä.

      Tätä logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos olet osta­mas­sa asun­toa, joka mak­saa 300 000 € sisältäen autopaikan, ja sit­ten tar­jous­ta muute­taankin niin, että asun­to mak­saa 270 000 € ja autopaik­ka 30 000 €, miten yhtäkkiä rahat lop­pu­vat, mut­ta aiem­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa ne riittivät?
      Jos autopaikan hin­ta halu­taan irrot­taa asun­non hin­nas­ta, on meneteltävä niin, että kaa­va mah­dol­lis­taa normin mukaisen autopaikamäärä’n, mut­ta niistä on pakol­lisia vain osa ja lop­ut toteutetaan, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää riit­tää. Näin toim­i­taan nyt Som­pasaa­res­sa ja tämä peri­aate on otet­tu osak­si kaupun­gin pysäköin6tistrategiaa.

  75. Paras olisi, jos kaupunkia kaavoitet­taisi­in suo­si­ol­la niin tiivisti, että kukaan ei enää unis­saankaan voisi kuvitel­la, että sinne saisi mah­tu­maan vielä jotain autopaikkoja. 🙂

    Tää vään­tö autopaikkanormeis­ta­han on mah­dol­lista, kos­ka kaa­va on niin väljä. Tuo pyöräkom­ment­ti on ihan hyvä: pyörä­parkin ja autoparkin hin­ta on jotain väliltä 10x-100x. Jos kan­takaupunki­in kaavoitet­taisi­in 10x asun­to­ja, vas­taavaa määrää auto­ja ei voi edes teo­ri­as­sa saa­da sinne mah­tu­maan, joten koko autopaik­ka-ajatuk­ses­ta olisi pakko luopua.

    Autot olisi pakko park­keer­a­ta kaupun­gin laidoille tai ulkop­uolelle, jos ei halua mak­saa itseään kipeäk­si. Paikko­ja olisi kyl­lä. Esimerkik­si Vihdin liiken­neympyrän keskelle mah­tu­isi korkea parkki­torni eikä se olisi pois keneltäkään.

  76. Keitä varten se Jätkäsaaren pysäköin­tilu­o­la on tehty, vuokra-asunnoilleko?

    Hitas-asun­noista ensim­mäi­sis­sä myyti­in autopaik­ka eril­lis­inä osakkeina, viimeisim­mässä oli myyn­nis­sä autopaikallisia ja ‑paikat­to­mia asun­to­ja, hin­taero noin 25.000 euroa.

    Lem­minkäisen talois­sa, jot­ka kai(?) ovat ain­oi­ta nk. kovan rahan talo­ja tois­taisek­si, autopaikat ovat pihakan­nen alla, jos­ta pääsy suo­raan rappukäytävään.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Itse olen ajanut tätä ratkaisua juuri sen jous­tavu­u­den vuok­si, mut­ta eivät nuokaan ole halpo­jha. Sieltä muu7taman kort­telin päästä menetetään arvokas asuin­tont­ti autoille. Maa on saman­laista, joten maa pitää myös hin­noi­ter­l­la samal­la taval­la. Ei voi olla niin, että kaupun­ki maa­ta vuokrates­saan suosii auto­ja ihmis­ten kustannuksella.

    Ei tämä ratkaisu vält­tämät­tä kovin kallis per autopaik­ka ole, jos parkki­taloista tehdään 4–12 ker­roksisia ja tehokkaita. 

    Kes­ki-Euroopas­sa on useis­sa kaupungeis­sa parkki­talo­ja, jos­sa auto nos­te­taan tyhjänä automaat­ti­hissil­lä varas­toon aivan kuin isos­sa tukku­varas­tossa tehdään tavar­alavoille. Pakkaustieys on todel­la suuri, sil­lä ei tarvi­ta ramppe­ja eikä (lev­eitä) ihmis­ten kulkuteitä.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku. Se 2000 €/neliö oli maap­in­ta-alan hinta
    Meil­lä fil­larikel­laris­sa on koukut katossa ja pyörät nos­te­taan sinne. En ole käynyt mit­taa­mas­sa, mon­tako neliötä fil­lar­it vievät, mut­ta var­maankin alle neliön. Auto vie 30 neliötä ramppeineen.

    Voisi olla ihan hyödyl­listä mita­ta ja selvit­tää itse ko. asia. Nor­maali teräs­runk­oinen käyt­töpyörä painaa n 15- 20 kg, sähköpyörä enem­män. Sen nos­t­a­mi­nen, varsinkin täl­laisil­la amerikkalais­lla kel­losepän piiloli­hak­si­lal ylös on varsin han­kalaa ja aikavaa. Vaat­tetkin voivat likaan­tua, mil­lä seikalal on merk­i­tys­tä, jos on lähdössä filal­ri­lal töi­hin tai visiitille.

    Asi­aan pere­htyneenä OS tienne, että yleen­sä pyöräkel­lareis­sa on sekä vapaasti seiso­via pyöriä että ripus­tusk­oukku­ja katossa seinän vier­essä esim. tal­vi­varas­toin­tia varten.

    OS:n mukaan kellari/kalliopiakan raken­nuskus­tan­nus on noin 40- 50.00 euroa. Jos ole­tamme autopaikan kaikkien liike­ne­nalueioneen vaa­ti­van 30 m² tilaa, niin neliöhin­naksi tulee 1700 e. Kun hausin vain hehtaar­ilu­okan hin­nan , käytin normi­an 25 m²/ autopaik­ka.- Tämä on turha kiis­te­ly­nai­jhe, kos­ka tarve riip­puu tilanteesta.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyky­isin pyörillekin on kaavoituk­ses­sa velvoitepaikko­ja, yleen­sä yksi fillari/30 m². Olisi aivan järkevää, että pyöristä perit­täisi­in pieni vuokra, kos­ka nyt pyöräkel­lar­it täyt­tyvät hylä­ty­istä pyöristä.

    Tästä olen samaa mieltä. myös siitä, että vuokran tulee olla pieni 5 — 10e/kk, joka ei vas­taa kustannuksia.

  80. Sakke: Eikö tuo autopaikko­jen huu­topaik­ka sitä eri­ar­voisu­ut­ta juuri lisää, jos vain raha jatkos­sa paikan saan­nin ratkaisee? Nähdäk­seni oikeampi tapa ratkaista asia olisi huole­htia siitä, että kaikille se autopaik­ka löy­tyy. Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa paljon enem­män kuin itse auto, on kyl­lä jos­sain jotain vikaa. 

    Minus­ta siitä huole­htimi­nen, että kaikille löy­tyy autopaik­ka alle sen markki­nahin­nan on juuri eri­ar­voista, kos­ka tämä tarkoit­taa sitä, että autot­tomat sub­ven­toi­vat autol­lisia markki­nahin­nan ja perit­tävän hin­nan ero­tuk­sen verran. 

    Huu­tokaup­pa johtaa juuri siihen, että paikoista per­itään niiden markki­nahin­ta, mikä on vähiten eri­ar­voisin tapa jakaa asi­aa, jota kaik­ki eivät tarvitse. Jonkun kaapelitv-mak­sun kohdal­la vielä menee jotenkin se, että kaik­ki mak­sa­vat ja ne tv:tä katso­vat hyö­tyvät, kos­ka siinä on kyse suht min­i­maalis­es­ta asi­as­ta ja sen som­pailu, että vain hyö­tyvät mak­sa­vat, menee vain mon­imutkaisek­si, mut­ta autopaikan kohdal­la kyse on eri asi­as­ta, kos­ka se paik­ka on sit­ten varat­tu sille, jolle paik­ka kuuluu. 

    Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa enem­män kuin auto, niin tämä ker­too vain siitä, miten vääristyneek­si ajat­telumme kaupunki­maan arvos­ta on tul­lut, kun pidämme itses­tään­selvyytenä, että jokaiselle se autopaik­ka pitää taa­ta, vaik­ka sen rak­en­t­a­mi­nen on noin kallista. Autopaik­ka on hal­pa rak­en­taa sil­loin, kun se voidaan järkätä niin, että tarvi­taan vain se auton tarvit­se­ma tila maa­ta. Kaupungis­sa ei autopaikko­ja täl­lä menetelmäl­lä valitet­tavasti voi tuottaa.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha
    Ei siinä ollut mitään logi­ik­ka virhet­tä. Kun ylem­pi­en ker­rostan asun­not mak­sa­vat enem­män, alem­pi­en ker­rosten asun­not saa sen ansios­ta halvem­mal­la. Sik­si se, että ylem­mät ker­rokset vaa­ti­vat hissiä ei lisää almem­pi­en ker­rosten asun­to­jen hin­taa. Jos noi­ta ker­roksia ei olisi, alem­pi­en ker­rosten asun­not mak­saisi­vat enemmän.

    Rak­en­tamisen-101:

    ylem­mät ker­rokset mak­sa­vat käytän­nössä saman ver­ran kuin alem­mat, kun raken­netaan 2–15 ker­rosta. Rak­en­teel­lis­es­ti täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka seinät, perus­tuk­set, tekni­ik­ka mak­sa­vat jokaiseen asun­toon saman ver­ran, oli sit­ten kyse 1. tahi 15. ker­roksen asunnosta. 

    Merk­i­tys­tä on vain kuin­ka mon­ta ASm2 saadaan tietyn kokoiselle ton­tille raken­net­tua, kos­ka kuten san­ot­tu suurin osa kus­tan­nuk­sista on vakio­ta ja täten asun­to­jen keski­hin­nat putoa­vat, kun raken­netaan use­ampi kerros. 

    kos­ka et mielestäsi tee argu­ment­tivirhet­tä, niin voisitko ker­toa kuin­ka mon­en gryn­diko­hteen hin­to­ja olet ollut laske­mas­sa tai määrit­telemässä, kos­ka ilman tätä väit­teel­läsi ei ole minkään­laista totu­us­po­h­jaa. Voin samaan hen­gen­ve­toon sanoa omaa­vani ihan objek­ti­ivisen näkökul­man asi­aan ja ker­toa ettei sitä hissiä todel­lakaan las­ke­ta ylem­pi­en ker­rosten hintaan. 

    Tot­ta kai joku raken­nus­li­ike voi näinkin tehdä, mut­ta kyl­lä hin­nat muo­dos­tu­vat suuril­ta osin rak­en­tamisen kesk­ineliöhin­nas­ta jos­ta johde­taan yri­tyk­sen kate­tavoit­teen mukainen myyntihinta.

  82. Myön­nän etten jak­sanut lukea kaikkia kom­ment­te­ja kun niitä oli niin paljon, mut­ta halu­aisin kysyä tätä: Mik­si kytkykaup­pa pitää kieltää? Mik­sei riitä, ettei se ole enää de fac­to pakol­lista? Nimit­täin, jos autopaikko­ja ei ole pakko rak­en­taa, niin raken­nut­ta­ja voi tehdä halvem­pia asun­to­ja niille, jot­ka eivät autopaikko­ja tarvitse. Yleinen hin­tata­so voi siis diver­goitua niin, että autopaikallis­ten asun­to­jen hin­ta nousee ja autopaikat­tomien laskee. 

    Ongel­mak­si tule­vat yhtiöt joiden sään­nöis­sä autopaikat jae­taan taval­la X. Mut­ta yhtiön omis­ta­jat saa­vat olla tyh­miä ja has­sa­ta tois­t­en­sa raho­ja jos halu­a­vat, ei kai sitä voi kukaan kieltää. Yhtiön autopaikkasään­töä voi muut­taa viemäl­lä asian yhtiökok­ouk­seen äänestettäväksi. 

    Meil­lä oli aikanaan kun asuin Tam­pereen keskus­tas­sa autopaikko­ja vuokral­la ulkop­uolisille hin­taan X ja asukkaille halvem­mal­la. Asukkaat eivät autopaikko­ja juuri tarvin­neet, joten ulkop­uolisia oli vuokral­la paljon. Kaiken lisäk­si oli vielä niin, että hal­li­tuk­sen jäse­nille paik­ka järjestyi automaat­tis­es­ti jos niin halusi. Min­ul­la oli autopaik­ka joka oli huono (se oli seinän vierässä) ja asukkaat ja hal­li­tuk­sen jäsenet ihmette­liv­ät että mik­si en vaat­in­ut jotain hyvää paikkaa irti­san­ot­tavak­si ulkop­uoliselta että saisin parem­man, kun se ei mak­saisi min­ulle yhtään enem­pää. Totesin, että se olisi minus­ta hal­li­tuk­sen jäse­nenä ase­mani väärinkäyt­töä, ja itseasi­as­sa jos uskoisin ole­van mah­dol­lista sen men­nä yhtiökok­ouk­ses­sa läpi, vaatisin että kaik­ki paikat vuokrat­taisi­in eniten tar­joavalle, myös omani. Ihmis­ten tun­tui ole­van mah­do­ton­ta ymmärtää mik­si olen tätä mieltä kun ker­ran hyö­dyn jär­jestelystä itse. 

    Jos taloy­htiössä ihmiset halu­a­vat käyt­täy­tyä niin että asukkaiden “etu” tarkoit­taa että yksi­ty­istä hyö­tyä ulos­mi­tataan taloy­htiön muil­ta asukkail­ta ja siir­retään autoil­i­joille, niin se on sit­ten hei­dän asiansa. Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa autol­lisia oli­vat lähin­nä nuoret lap­siper­heet ja muu­ta­ma kes­ki-ikäi­nen tai van­hus, suurin osa muista oli autot­to­mia. Autot­tomatkaan eivät tun­tuneet panevan pahak­seen tätä järjestelyä.

    Tavoit­te­len täl­lä sitä, että minus­ta ehkä kuitenkin valin­nan­va­pau­den pitäisi toteu­tua. Kiel­to­ja ja rajoituk­sia on jo tarpeek­si, minus­ta riit­täisi että pois­tet­taisi­in nyt vaan niitä pakko­ja jot­ka aja­vat tähän autopaikko­jen kytkykaup­paan ja vas­ta sit­ten mietit­täisi­in pitäisikö siihen kytkykaup­paan itseen­sä puut­tua. Muuten tämä vaikut­taa vähän futur­ol­o­giselta kongressilta.

  83. Osmo Soin­in­vaara: Tätä logi­ikkaa en ymmär­rä. Jos olet osta­mas­sa asun­toa, joka mak­saa 300 000 € sisältäen autopaikan, ja sit­ten tar­jous­ta muute­taankin niin, että asun­to mak­saa 270 000 € ja autopaik­ka 30 000 €, miten yhtäkkiä rahat lop­pu­vat, mut­ta aiem­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa ne riittivät?Jos autopaikan hin­ta halu­taan irrot­taa asun­non hin­nas­ta, on meneteltävä niin, että kaa­va mah­dol­lis­taa normin mukaisen autopaikamäärä’n, mut­ta niistä on pakol­lisia vain osa ja lop­ut toteutetaan, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää riit­tää. Näin toim­i­taan nyt Som­pasaa­res­sa ja tämä peri­aate on otet­tu osak­si kaupun­gin pysäköin6tistrategiaa.

    Eri­no­mainen aja­tus, mut­ta käytän­nössä paikko­jen kysyn­tä pitäisi pystyä määrit­telemään vähin­tään vuosi ennen kohteen rak­en­tamisen aloit­tamista. Tämä johtaisi harvem­pi­en paikko­jen rak­en­tamiseen, jol­loin yksit­täisen paikan hin­ta ei ole enää 50–80k€ vaan hin­ta voidaan kaksinkertaistaa. 

    Asi­aa ei voi muutenkaan tarkastel­la noin yksinker­tais­es­ti. Jos parkkipaikko­jen hin­nat kohoa­vat, niin myös niiden vai­hdet­tavu­us vähe­nee, joka aiheut­taa likvi­doin­ti ongel­man ja tätä myöten autopaikko­jen kysyn­tä pienenee. 

    Sin­un mielestäsi parkkipaikko­jen kytken­tä asun­to­jen­hin­toi­hin on ongel­mallista, kos­ka autot­tomat asun­non­o­mis­ta­jat joutu­vat niistä osal­lisek­si. Argu­ment­tisi peru­s­tat sille, että jokainen voi sit­ten tehdä valin­nan pitääkö auton vai muut­taako ollenkaan kaupunkialueelle, kos­ka auton pitämi­nen alueel­la tulee kalliiksi. 

    Eikö asi­aa voisi myös tarkastel­la niin päin, että autot­tomat ihmiset voivat itse päät­tää halu­a­vatko mak­saa asun­nos­ta jon­ka hin­taan on kytket­ty autopaik­ka? Jos asun­non­hin­ta tun­tuu liian korkeal­ta, kos­ka siihen on kytket­ty osa autopaikan hin­nas­ta, niin eikö nämä ihmiset voi muut­taa vaik­ka Espoon puolelle jos­sa vas­taa­van­laista kaavoitusa­ja­tus­ta ei nou­date­ta kaikil­la alueilla?

  84. “asun­to-osakey­htiölaki­in tulee kir­ja­ta, että autopaikat on ker­ran vuodessa huu­tokau­pat­ta­va asukkaiden kesken, jos niitä ei riitä kaikille halukkaille.”

    Oletko tosis­sasi tätä mieltä? Eli ensin mak­sat autopaikas­ta ~80k€ ja vuo­den päästä kun paikoille on kysyn­tää, mut­ta kukaan ei ole valmis mak­samaan kuin 40k€, niin paik­ka on pakko myy­dä? Vai onko kyseessä joku leikki­hu­u­tokaup­pa, jol­loin osta­jan ei ole pakko myy­dä, mut­ta huu­tokaup­pa silti pidetään.

    Ihanan has­su­ja ajatuk­sia. Toiv­ot­tavasti jäävät myös aja­tusten tasolle …

    1. Aja­tus oli, että autopaikat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja niiden vuokra huu­tokau­pataan. Yleen­sä autopaikat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu läh­es ilmaisek­si joillekin ja muut jäävät ilman. Aiti­ni asuin­talos­sa auto­tal­lit jaet­ti­in vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tusten jäsen­ten kesken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäsenyy­destä piti jotenkin palk­in­ta. Ne on edelleen liitet­ty­inä noi­hin sil­loisi­in onnekkaisi­in asuntoihin.
      Jos autopaikat myy­dään, sil­loin tietysti sen, joka halu­aa myöhem­min sel­l­aisen ostaa, pitää neu­votel­la jonkun kanssa siitä paikasta.

  85. Mitenkähän muual­la suures­sa maail­mas­sa pysäköin­ti on ratkaistu? Vaikka­pa Pari­isin keskus­tas­sa oli kaik­ki kadun­var­ret täyn­nä pysäköi­tyjä auto­ja. Myös moot­toripyöriä oli ja ne vievät saman ver­ran tilaa.

    Henkilö,joka tarvit­see autoa joka päivä, tarvit­see oikeas­t­aan 2 paikkaa. Siis lähtiessään ja per­ille tul­lessaan. Voisi­han tähän joku ATK-tai­turi viritel­lä net­ti­palvelun, jos­sa gps välit­täisi älykän­nykkään tiedon halu­tul­la alueel­la olev­as­ta vapaas­ta paikas­ta. Päivän tyhjänä seiso­valle paikalle saisi täl­lä tavoin pien­tä kor­vaus­ta parkkimaksuna.Verottaja tietenkin tek­isi kaiken hankalaksi.

    Maalaisen ajel­lessa Helsinki­in saa pitkään kier­rel­lä etsiskelemässä parkkipaikkaa,jos yrit­tää sel­l­aista mak­su­ton­ta pitem­piaikaista löytää.

    Voisi­han sel­l­ainenkin palvelu olla mah­dolli­nen, jos­sa vaikka­pa Kata­janokalle ajaes­sa siel­lä olisi R‑kioskia vas­taa­va P‑kioski. Siel­lä voisi auton jät­tää henkilölle, joka hoitaisi auton pysäköin­nin jon­nekin. Tietysti mak­sua vas­taan. Siihen voisi yhdis­tää myös jonkin­laisen valvon­nan. Nykyään­hän mikä tahansa avoin parkkipaik­ka on jär­jet­tömän varkaus­toimin­nan kohteena. Useim­miten yri­tyk­senkin kohteena ollut auto menee lunas­tuk­seen jos sat­tuu ole­maan varkaus­vaku­u­tus. Muut kär­sivät itse kaik­ki vahin­got. Use­an auton autoka­tok­set ja pysäköin­ti­hal­lit ovat myös aina riskipaikko­ja. Poli­isin ohje on vain, että ei saa mitään arvokas­ta jät­tää autoon. Ei sekään paljon mitään auta.

    Tuo­hon autopaikko­jen rak­en­tamiseen ja kalleu­teen voi vain tode­ta, että joku ne kaik­ki mak­saa eli veronmaksaja.

  86. Raimo K: Ja kun asukas häviää autopaikkansa ko. vuo­den huu­tokau­pas­sa, auto vaan myyn­ti­in, niinkö? 

    Sit­ten asukas ei häviä huu­tokau­pas­sa. Suurin ongel­ma huu­tokau­pan jär­jestämisessä on se, miten huu­tokaup­pa jär­jestetään siten, ettei se mene net­ti­hu­u­tokaup­patyyp­pisek­si taktiikkapeliksi.

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi se, että huu­tokaup­pa ei olisikaan vuosit­tainen määräaikaan sidot­tu huu­tokaup­pa, vaan jatku­va huu­tokaup­pa. Asian voisi tehdä esimerkik­si näin:

    1. autopaikan vuokra­sopimus on määräaikainen

    2. autopaikan halti­ja saa irti­sanoa vuokra­sopimuk­sen mil­loin hyvänsä

    3. vuokra­sopimusten määräa­jat alka­vat eri paikko­jen kohdal­la eri het­kil­lä (ts. paikat kulke­vat eri rytmissä)

    4. vuokra­sopimuk­sen lop­pues­sa paik­ka huu­tokau­pataan halukkaiden autopaikkaan oikeutet­tu­jen kesken (mukaan­lukien paikan nykyi­nen haltija)

    5. lähtöhin­ta on taloy­htiön määrit­tämä minimivuokra

    6. tar­jouk­sis­sa on min­imiko­ro­tus (sent­tik­isan välttämiseksi)

    7. autopaikan edel­lisel­la halti­jal­la on oikeus tehdä viimeinen tar­jous huu­tokau­pan pää­tyt­tyä (korkein tar­jous plus minimikorotus)

    8. autopaikan halti­jal­la on oikeus siirtää autopaikan vuokra­sopimus entisil­lä ehdoil­la eteen­päin toiselle autopaikkaan oikeutetulle

    Näi­den sään­tö­jen lisäk­si kaikkien tar­jouk­sien ja vuokrien pitää ehdot­tomasti olla julk­isia, kos­ka se on hin­tata­son muo­dos­tu­misen edellytys.

    Yleisen vuo­tuisen huu­tokau­pan ongel­mana on se, että tar­jol­la on paljon tavaraa, jol­loin huu­tokaup­pa menee tak­tikoin­niksi. Toinen ongel­ma on syk­lin hitaus, uusi autolli­nen asukas voi joutua odot­ta­maan vuo­den saadak­seen paikan, vaik­ka olisi valmis mak­samaan siitä reilusti.

    Ylläolevil­la sään­nöil­lä nämä väl­tetään, kun kaup­paa käy­dään peri­aat­teessa paik­ka ker­ral­laan, ja myytävää tulee suh­teel­lisen tiheästi. Lisäk­si jär­jeste­ly mah­dol­lis­taa hyvinkin eri­ar­vois­t­en paikko­jen vuokraamisen (auto­tal­li, auto­hal­li, ahdas autopaik­ka kah­den port­tikon­gin päässä roskik­sen takana).

    Jos autopaik­ka on jollekulle aivan vält­tämätön, hän saa aina var­muudel­la pidet­tyä paikkansa viimeisen tar­jouk­sen oikeudel­la. Tästä joutuu kuitenkin vähän maksamaan.

    Jär­jeste­lyyn­hän voi liit­tää jonkin vakio­tar­jousa­jatuk­sen. Autopaikan halu­a­ja voi ilmoit­taa tar­joa­vansa kaik­ista autopaikoista esimerkik­si 30 €/kk, kunnes saa paikan.

    Jos oman autopaikan hin­ta on jostain syys­tä karan­nut käsistä, sen voi kor­ja­ta otta­mal­la halvem­man autopaikan ja irti­sanom­al­la omansa. Toisaal­ta jos oman autopaikan hin­ta on kovin alhainen, se kor­jau­tuu seu­raavas­sa huutokaupassa.

  87. Juha Leinonen: Oletko tosis­sasi tätä mieltä? Eli ensin mak­sat autopaikas­ta ~80k€ ja vuo­den päästä kun paikoille on kysyn­tää, mut­ta kukaan ei ole valmis mak­samaan kuin 40k€, niin paik­ka on pakko myy­dä? Vai onko kyseessä joku leikki­hu­u­tokaup­pa, jol­loin osta­jan ei ole pakko myy­dä, mut­ta huu­tokaup­pa silti pidetään.

    Kyse oli yhtiön omis­tamista paikoista, joi­ta vuokrataan. Voihan siinä niin käy­dä, että jos­sain vai­heessa vuokra on 50 €/kk, toisel­la ker­ral­la 100 €/kk. Se on kuitenkin koko sys­teemin idea, kos­ka hin­nan vai­htelu ohjaa kulutusta.

  88. http://www.hartela.fi/hartela_projects/asunnot_huoneistokoot.jsp?housingcompanyid=H153

    Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliöhin­ta 3450 €/m2

    Asun­non C52 (neljäs ker­ros) neliöhin­ta 3650 €/m2

    Tuon kokoisen talon hissin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäisessä ker­rokses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­roksis­sa 38 asun­toa, joten hissin tuo­ma lisä per 2–6 ker­rosten asun­to­hin­toi­hin olisi ~800 €/asunto.

    Se että sin­ul­la on mus­ta tun­tuu aja­tus asun­non hin­nan muo­dostamis­es­ta ei vält­tämät­tä ole mis­sään kos­ke­tuk­sis­sa todel­lisu­u­den kanssa. 

    Pahoit­te­lut laa­jamit­tais­es­ta späm­määmis­es­ta, mut­ta tun­tuu todel­lakin siltä, ettei sin­ul­la ole mitään käsi­tys­tä a) rak­en­tamis­es­ta b) vapaas­ta markkinataloudesta.

    1. Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliöhin­ta 3450 €/m2

      Asun­non C52 (neljäs ker­ros) neliöhin­ta 3650 €/m2

      Tuon kokoisen talon hissin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäisessä ker­rokses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­roksis­sa 38 asun­toa, joten hissin tuo­ma lisä per 2–6 ker­rosten asun­to­hin­toi­hin olisi ~800 €/asunto.
      Tuos­sa tuo ylem­pi ker­ros näy­ht­ti mak­sa­van asun­nos­ta 200 € enemmän/neliö kuin alem­pi. Et ker­tonut, kuin­ka suuri tuo asun­to on, mut­ta yleiseen elämänkoke­muk­seen vedoten kuitenkin enem­män kuin neljä neliötä.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus oli, että autop­paikat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja niiden vuokra huu­tokau­pataan. Yleen­sä autopaikat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu läh­es ilmaisek­si joillekin ja muut jäävät ilman. Öiti­ni asuin­talos­sa auto­tal­lit jaet­ti­in vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tusten jäsen­ten kesken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäsenyy­destä poiti jotenkin palk­in­ta. Ne on edelleen liitet­ty­inä noi­hin sil­loisi­in onnekkaisi­in asuntoihin.
    Jos autopaikat myy­dään, sil­loin tietysti sen, joka halu­aa myöhem­min sel­l­aisen ostaa, pitää neu­votel­la jonkun kanssa siitä paikasta.

    Lahjoit­taako raken­nus­li­ike paikat hal­li­tuk­selle ilmaisek­si? Mis­tä hal­li­tus saa perus­tamis­vai­heessa rahaa paikko­ja varten? Voisin väit­tää, että se vas­ta kieroa toim­intaa olisi, että raken­nus­li­ike saisi itse määritel­lä hal­li­paikko­jen hin­nan, jon­ka jäl­keen se myisi ne RS-sopimuk­sel­la asun­to osakey­htiölle, joka tietenkin joutuu otta­maan lainaa rahoit­taak­seen paikat.

    Kenen luulet mak­sa­van rahoit­tamis­es­ta aiheutuneet kus­tan­nuk­set? Aivan oikein, myös ne jot­ka eivät autoa omista. Tosin tässä ratkaisumallis­sa raken­nus­li­ike voi myy­dä 100 % paikoista huikeaan kat­teeseen, joten asun­toi­hin kytkey­tyvä hin­ta on nyky­istä suurempi.

    1. Lähtöko­htana on tilanne van­hois­sa talois­sa, jois­sa autopaikat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja raken­nus­li­ike on myynyt koko talon asun­to-osakey­htiölle. Jos autopaikat ovat jonkun muun kuin asun­to-osakey­htiön omis­tuk­ses­sa, ei ehdo­tus niitä koske, minkä näkee perusteluista.

  90. Markku af Heurlin: Sen nos­t­a­mi­nen, varsinkin täl­laisil­la amerikkalais­lla kel­losepän piiloli­hak­si­lal ylös on varsin han­kalaa ja aikavaa. Vaat­tetkin voivat likaan­tua, mil­lä seikalal on merk­i­tys­tä, jos on lähdössä filal­ri­lal töi­hin tai visiitille.

    Näin insinöörin näkökul­mas­ta tässä on kyl­lä vähän jo tek­nol­o­gista saa­mat­to­muut­ta. Sähkö on kek­sit­ty jo parisa­taa vuot­ta sit­ten, ei luulisi ole­van ihan mah­do­ton hom­ma lait­taa niit­tä fil­lar­i­paikko­ja sähkövinssil­lisik­si. Yhden neliömetrin hin­nal­la ostaa kymme­nen vinssiä asennuksineen.

    Edullisem­piakin ratkaisu­ja voisi löy­tyä, Eikä sen vinssinkään tarvitse sähköl­lä toimia, tal­ja on kek­sit­ty jo aika kauan sitten.

    Tosin se ongel­ma tuos­sa kyl­lä on, että painavampi­en fil­lar­ien kohdal­la koukun ripus­tusko­htaa pitää vähän miet­tiä. Runko kestänee veny­tys­tä, mut­ta van­teista en menisi mon­es­takaan syys­tä ripus­ta­maan painavam­paa pyörää.

    Polkupyörille olisi löy­det­tävis­sä hyvä säi­ly­tys­ratkaisu­ja, mut­ta ilmeis­es­ti ongel­ma ei ole vielä niin suuri että se kiin­nos­taisi tarpeek­si. (Vaik­ka jokainen ahtais­sa fil­lar­i­varas­tois­sa pyöriään säi­lyt­tänyt hyp­pisi riemus­ta saadessaan fil­lar­illeen oman siistin loosin, jos­sa se säi­lyy ehjänä ja tur­vas­sa, ja jos­ta sen saa ilman siirtelyjumppaa.)

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Fil­lari 20 kg? Et kai ole tosissasi? 

    Min­ul­la on yksi yksilö, joka painaa 28 kg (sähköavusteinen). Toinen yksilö painaa sekin lähem­mäs 15 kg (kun­ni­a­nar­voisaan ikään ehtinyt teräs­runk­oinen kaupunki­fil­lari). Jälkim­mäistä olen paljonkin nos­tel­lut koukkui­hin, mut­ta ei se nyt niin hauskaa ole varsinkaan rapakeleillä.

    (Ja jos omis­taisin sen 7 kg:n maantiepyörän, tuskin nos­taisin sitä yleisen fil­larikel­lar­in koukkui­hin, kun se voisi lentää jo tuulen mukana pois…)

  92. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta Kivi­nok­ka foidaan jät­tää rakent5amatta samoin perustein kuin Seurasaarikin on jätetty

    Esitän väit­teen: Jos Seurasaari raken­net­taisi­in luk­susasuinalueek­si, siitä saataisi­in enem­män rahaa kaupungille kuin mitä oravakeitaan pois­tu­mis­es­ta menisi.

    Esitän toisen väit­teen: Sama kos­kee Kivinokkaa.

    Viher­alueil­la on merk­i­tys­tä asun­to­jen hin­taan, mut­ta sekä Seurasaari että Kivi­nok­ka ovat kohtu­ullisen vähäl­lä päivit­täisel­lä virk­istyskäytöl­lä ja kauem­pana tiheim­mästä asutuksesta.

    En epäile, etteikö Helsingistä löy­ty­isi viher­aluei­ta, joiden rak­en­tamisel­la olisi negati­ivi­nen vaiku­tus kokon­aistalouteen (viher­alueen häviämi­nen vähen­tää arvoa ole­mas­sa olev­as­ta asu­tuk­ses­ta enem­män kuin mitä uusi asu­tus tuo). En kuitenkaan oikein jak­sa uskoa, että Tal­in golf-kent­tä, Malmin lento­kent­tä, Kivi­nok­ka, Seurasaari tai siir­to­la­pu­u­tarhat oli­si­vat täl­laisia alueita.

    Ainakin kaipaisin ihan konkreet­tisia numeroi­ta siitä, miten näin kävisi. Kaikille yllä­maini­tu­ille saa niin paljon asun­to­ja, että ulkois­vaiku­tusten pitäisi olla todel­la suuria, jot­ta ne kom­pen­soisi­vat taloudel­lisen hyö­dyn. Sil­loin­han ilmiön kään­töpuoli näkyy selvim­min, kun raken­netaan vähän ja huonoa asun­tokan­taa tärkeälle ja paljon käytetylle pienelle virkistysalueelle.

    (Ja tämä oli sit­ten san­ot­tu puh­taasti rahan suun­nas­ta. Voi olla ja on mui­ta arvo­ja, joiden takia yllä­mainit­tu­ja ei vält­tämät­tä kan­na­ta rak­en­taa. Lisäk­si on mui­ta syitä, vaikka­pa maan­omis­tuk­seen liit­tyvät seikat.)

  93. Leenalle: ATT ja Lem­minkäisen Hitas talois­sa autopaikat arvot­ti­in kun asukkaat muut­ti­vat. Ainakin paasir­an­nas­sa kaik­ki osal­lis­tu­i­v­at arvon­taan, oli autoa eli ei. Sen­ver­ran matalia oli­vat mak­sut. Var­maan auto­ton voit­ta­ja vuokraa edelleen, voitol­la. Ja tosi­aan, ATT kohteessa (As oy Tyyn­imeri?) autopaik­ka kuu­lui osaan asun­noista jo ostaessa.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non C32 (ensim­mäi­nen ker­ros) neliöhin­ta 3450 €/m2

    Asun­non C52 (neljäs ker­ros) neliöhin­ta 3650 €/m2

    Tuon kokoisen talon hissin kus­tan­nus on ~30.000 €. Ensim­mäisessä ker­rokses­sa on 4 asun­toa ja lopuis­sa ker­roksis­sa 38 asun­toa, joten hissin tuo­ma lisä per 2–6 ker­rosten asun­to­hin­toi­hin olisi ~800 €/asunto.

    Tuos­sa tuo ylem­pi ker­ros näy­ht­ti mak­sa­van asun­nos­ta 200 € enemmän/neliö kuin alempi. 

    Et ker­tonut, kuin­ka suuri tuo asun­to on, mut­ta yleiseen elämänkoke­muk­seen vedoten kuitenkin enem­män kuin neljä neliötä.

    En uskonut joutu­vani vään­tämään rauta­lan­gas­ta. Edel­lisen kom­mentin aja­tushan oli osoit­taa, että kun hissin kus­tan­nus 2–6 ker­rosten asun­nois­sa on ~800 €/asunto, niin se ei selitä että ylem­män asun­non hin­ta on 200 €/m2 kalli­impi vai onko jotain mui­ta ylem­pi­en ker­rosten raken­nu­sosia joi­ta hin­taan olisi lisätty? 

    Ylem­pi­en asun­to­jen hin­toi­hin ei lisätä mitään “hissi-lisää” ne ovat vain kysy­tympiä, kuin alem­man ker­roksen asun­not ja sik­si ovat kalliimpia. 

    Ver­tailuko­hteen asun­to­jen koot selviävät linkistä, mut­ta ne oli­vat ~60 m² kokoisia keskimäärin.

    1. En uskonut joutu­vani vään­tämään rauta­lan­gas­ta. Edel­lisen kom­mentin aja­tushan oli osoit­taa, että kun hissin kus­tan­nus 2–6 ker­rosten asun­nois­sa on ~800 €/asunto, niin se ei selitä että ylem­män asun­non hin­ta on 200 €/m2 kalli­impi vai onko jotain mui­ta ylem­pi­en ker­rosten raken­nu­sosia joi­ta hin­taan olisi lisätty? 

      Tuo ei kyl­lä pidä paikkaansa. Asun itse Kata­janokalla hissit­tömän talon viiden­nessä ker­rokses­sa. Ylimpi­en ker­rosten asun­not ovat mui­ta asun­to­ja halvem­pia, kos­ka ei ole hissiä. Tuo neljän­nen ker­roksen asun­to olk­isi to0dennäköisesti huo­mat­tavasti halvem­pi, ellei talos­sa olisi hissiä Niin­pä hissin rak­en­tamiskus­tan­nuk­set saadaan ulos sil­lä, ette se nos­taa ylem­pian asun­to­jen arvoa, eikä ensim­mäisen ker­roksen asukas joudu mak­samaan hissisätä mitään.

  95. Viherinssi: Kyse oli yhtiön omis­tamista paikoista, joi­ta vuokrataan. Voihan siinä niin käy­dä, että jos­sain vai­heessa vuokra on 50 €/kk, toisel­la ker­ral­la 100 €/kk. Se on kuitenkin koko sys­teemin idea, kos­ka hin­nan vai­htelu ohjaa kulutusta.

    Voitko linka­ta yhden myytävän uud­isko­hteen helsingistä, jos­ta löy­tyy as oy:n omis­ta­ma paikoitushalli?

    1. Läh­esw kaik­ki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat paikat, tai osu­u­den yhteiseen pysäköin­tilu­o­laan. Koko Ara­bi­an­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysäköin­tipåaikat ovat pääsään­töis­es­ti talon alla, kuka muu ne voi omiostaa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotet­tu omik­si osakkeikseen.

  96. Ruat­tis­sa autoa­paik­ka ei aina ole taat­tu sisään­muut­taville. Ker­rostaloa­sun­non oston yhtey­dessä kan­nat­taa samal­la tiedustel­la kuin­ka mon­ta on jonos­sa täl­lä het­kel­lä odot­ta­mas­sa yhtiön autopaikkaa. Joskus mon­ta, joskus ei yhtään. Paikalla on (hal­pa) kk-vuokra ja paikat jae­taan vapau­tu­misen ja jono­tus­nu­meron perus­teel­la yleen­sä 1 kpl per asun­to. Täl­laisia ovat usein yhtiöt jois­sa park­ki on hal­lis­sa talon alla. On ihan selvää, että täl­lä on suuri vaiku­tus ostopäätök­seen jos omis­taa auton.

    Toisaal­ta on myös yhtiöitä jot­ka varaa­vat yhden paikan per asun­to. Täl­laisia ovat varsinkin yhtiöt jois­sa park­ki on ulkona taivasalla.

  97. Mitäs muuten niil­lä huu­tokau­pas­ta saaduil­la varoil­la tehdään? 

    Ei kai vain ajatuk­se­na ole saa­da epäreilua hyö­tyä autottomille?

    1. Tulo jae­taan yhtiö­vastik­keen alen­nuk­se­na autot­tomien ja autol­lis­ten kesken. Sama menet­te­ly kos­kee taloy­htiön omis­tamia liiketiloja.

  98. Osmo Soin­in­vaara: Tuo ei kyl­lä pidä paikkaansa. Asun itse Kata­janokalla hissit­tömän talon viiden­nessä ker­rokses­sa. Ylimpi­en ker­rosten asun­not ovat mui­ta asun­to­ja halvem­pia, kos­ka ei ole hissiä. Tuo neljän­nen ker­roksen asun­to olk­isi to0dennäköisesti huo­mat­tavasti halvem­pi, ellei talos­sa olisi hissiä Niin­pä hissin rak­en­tamiskus­tan­nuk­set saadaan ulos sil­lä, ette se nos­taa ylem­pian asun­to­jen arvoa, eikä ensim­mäisen ker­roksen asukas joudu mak­samaan hissisätä mitään.

    Teet mieleästi räikeän argu­ment­tivirheen. San­ot että hissi kor­reloi ylem­pi­en ker­rosten hin­nan kanssa ja ilman hissiä alem­mat ker­roksen oli­si­vat halvempia. 

    Osoitin juuri oikeas­ta kohteesta, että hissin vaiku­tus 2–6 ker­roksis­sa on 800 €/asunto, mut­ta ylem­pi­en ker­rosten asun­to­jen hin­nat ovat kuitenkin 200 €/m2 kalli­impia. Voidaan tietenkin sanoa, että hissi luo lisäar­voa ylem­pi­in kerroksiin. 

    Jos hissiy­htälöön ote­taan mukaan ensim­mäisen ker­rosten asun­not, niin vaiku­tus niiden hin­taan tosi­aan VAIN se 800 €/asunto eli asun­to joka mak­saisi ilman hissiä 200.000 € niin hissin kanssa se mak­saisi 200.800 €. Ei mikään järin huikea säästö.

    Sin­un asuin­talosi ylem­mät ker­rokset ovat ehkäpä sik­si halvem­pia, että ne ovat vähem­män halut­tavia, kos­ka yhtiössäsi ole hissiä. Eivät ne ole sen vuok­si halvem­pia, että asuin­talosi urakoit­si­ja ei aikanaan rak­en­tanut hissiä, jon­ka kus­tan­nus­vaiku­tuk­sia se olisi lisän­nyt ylimpi­in kerroksiin. 

    Mut­ta jätetään aihe tähän kos­ka aihe alkaa kara­ta sivuraiteille.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Läh­esw kaik­ki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat paikat, tai osu­u­den yhteiseen pysäköin­tilu­o­laan. Koko Ara­bi­an­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysäköin­tipåaikat ovat pääsään­töis­es­ti talon alla, kuka muu ne voi omiostaa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotet­tu omik­si osakkeikseen.

    Kuka pysäköin­tilu­olan on rahoittanut?

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus oli, että autopaikat ovat koko ajan yhtiön omis­tuk­ses­sa ja niiden vuokra huu­tokau­pataan. Yleen­sä autopaikat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja ne on annet­tu läh­es ilmaisek­si joillekin ja muut jäävät ilman. Aiti­ni asuin­talos­sa auto­tal­lit jaet­ti­in vuon­na 1965 yhtiön hal­li­tusten jäsen­ten kesken, kos­ka hal­li­tuk­sen jäsenyy­destä piti jotenkin palk­in­ta. Ne on edelleen liitet­ty­inä noi­hin sil­loisi­in onnekkaisi­in asuntoihin.
    Jos autopaikat myy­dään, sil­loin tietysti sen, joka halu­aa myöhem­min sel­l­aisen ostaa, pitää neu­votel­la jonkun kanssa siitä paikasta. 

    Näinkin näköjään voi käy­dä, mut­ta yleistä se ei ole. Nor­maali käytän­tö on se, että autopaikat on aikoinaan kyl­lä jaet­tu, mut­ta auton omis­taville ja kun luon­nol­lista ja muu­ta pois­tu­maa on, paik­ka tulee seu­raavalle jonos­sa ole­valle — ja niin edelleen.

    Se, että jos­sakin taloy­htiössä on joskus tehty tyh­myyk­siä, ei voi olla lakimuu­tok­sen perusteena.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Läh­es kaik­ki Jätkäsaaren kohteet. As Oy omis­taa joko ton­til­la ole­vat paikat, tai osu­u­den yhteiseen pysäköin­tilu­o­laan. Koko Ara­bi­an­ran­ta on raken­net­tu täl­lä peri­aat­teel­la. Kun pysäköin­tipåaikat ovat pääsään­töis­es­ti talon alla, kuka muu ne voi omis­taa kuin tuo yhtiö, ellei niitä ole irrotet­tu omik­si osakkeikseen. 

    Niin, mut­ta mik­si niin on? Näi­den kohtei­den osalta Osmo (ja Helsin­gin kaupun­ki) on pahasti myöhässä.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Lähtöko­htana on tilanne van­hois­sa talois­sa, jois­sa autopaikat ovat yhtiön omis­tuk­ses­sa ja raken­nus­li­ike on myynyt koko talon asun­to-osakey­htiölle. Jos autopaikat ovat jonkun muun kuin asun­to-osakey­htiön omis­tuk­ses­sa, ei ehdo­tus niitä koske, minkä näkee perusteluista. 

    Ja juuri van­ho­ja talo­ja ehdo­tus ei voi koskea, omis­tu­soikeu­teen ei voi puut­tua muu­ta kuin perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    Ehdo­tus­ta voidaan soveltaa kaavoitet­tavis­sa uusis­sa kohteis­sa — ja niin pitäisikin tehdä.

    1. Kyl­lä se voi koskea van­ho­ja talo­ja, kos­ka omis­tu­soikeus on asun­to-osakey­htiöl­lä ja sil­lä se pysyy. On siis kyse vuokra-oikeu­den huu­tokaup­paamis­es­ta. Itseasi­as­sa se, että taloy­htiön hal­li­tus jakaa arvop­kkaat paikat ali­hin­taan itselleen ja kavereilleen voidaan tulki­ta nykyisenkin lain vas­taisek­si. Jokainen ymmärtäisi, että jos asun­to-osakey­htiuön hal­li­tus jakaisi ensim­mäisen ker­roksen liiketi­lan hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jalle läm­mi­tysku­lu­ja vas­taan, tätä ei pidet­täisi hyväksyt­tävänä. Miten se voi olla auto­tallin osalta toisin.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Fil­lari 20 kg? Et kai ole tosissasi?

    Ainakin se siltä tuntui.

    Kävin tark­istamssa asian vaa’al­la: Min­ul­la on 10-vai­hteinen Cres­cent City­bike vuodelta 1992 ja v. 2002 7‑vaihteinen (napavai­hteis­to) nais­ten­pyörä, samoin Cres­cent. Kumpikin pain­oi aika tarkalleen 19 kg.

    Marin-maantiepyöräni painaa 7 kg, mut­ta sil­lä on turha yrit­tää ajaaa kaupungilla.

    Parhaien keven­nän pyöräni pain­oa keven­tämäl­lä itseäni. Kun­han vain onnistuisi…

  104. Golfkent­tiä ei kyl­lä todel­lakaan tarvi­ta kaupunki­in, eikä oikeas­t­aan yhtään mihinkään. Turhakkeista turhimpia. Pönö­tys­tä ja juoru­amista voi har­ras­taa vaik­ka per­in­teiseen suo­ma­laiseen tapaan lähikuppilassa.

  105. Juha Leinonen: Voitko linka­ta yhden myytävän uud­isko­hteen helsingistä, jos­ta löy­tyy as oy:n omis­ta­ma paikoitushalli? 

    Oman ymmär­ryk­seni mukaan jär­jeste­ly tulisi nimeno­maan kyseeseen kohteen iästä riip­pumat­ta. Niitä kohtei­ta on val­ta­va määrä, jois­sa on asoyn hallinnas­sa ole­via autopaikko­ja. Ei siis vält­tämät­tä hal­li­paikko­ja, paikat voivat olla hal­lista, pihal­ta tai vaikka­pa talle­ja. Jos paikkoi­hin on jono­tus­lista, ne ovat alihintaisia.

    (Jos oikein niuhote­taan, niin asoy omis­taa sen paikoi­tushallin, jos kyse ei ole eril­lis­es­tä hal­liy­htiöstä. Kiin­teistöhän on yhtiön omis­tuk­ses­sa, osakkail­la on vain eri­asteisia käyt­tö- ja hallintaoikeuk­sia sen osi­in. Tiedän kuitenkin, ettet tarkoit­tanut tätä.)

    Uud­isko­htei­den prob­lemati­ik­ka on yksinker­taisem­pi ja liit­tyy vain määräyk­si­in. Jos huole­hdi­taan siitä, että alueelle on tehtävis­sä tiet­ty määrä autopaikko­ja, niin ei niiden paikko­jen tekemistä pidä vaa­tia. Rak­en­ta­jan pitäisi ihan itse saa­da päät­tää, mitä tekee ja mil­lä hin­nal­la yrit­tää saa­da kaupaksi.

    Tosin tietyl­lä taval­la on kyl­lä niin, että yleisen hyvän kannal­ta vuokra­paikat oli­si­vat parem­pia kuin osakkeina ostet­ta­vat, kos­ka vuokra­paikois­sa on parem­pi vai­h­tu­vu­us (ts. ne löytävät parem­min oikeaan käyt­töön), eikä niihin sisäl­ly tuu­len­tuo­mia tai tuu­lenkaa­to­ja suh­dan­tei­den mukaan.

    Vuokra­paikko­jen kohdal­la on sekin hyvä, että ne voidaan tule­vaisu­udessa helpom­min ottaa muuhun käyt­töön, jos niik­seen tulee. Auto­hallin tiet­tyyn ruu­tu­un tai tiet­tyyn auto­tal­li­in käyt­töoikeu­den anta­vat osak­keet ovat paljon jäykempiä.

    Itse asi­as­sa muuten uud­isko­htei­den auto­halleis­takin myy­dään nykyään oikeuk­sia, joil­la ei ole oikeut­ta tiet­tyyn paikkaan. Tämä alkaa olla aika lähel­lä vuokraamista. Sitä en tiedä, mon­es­sako Helsin­gin uud­isko­hteessa näin juuri nyt tehdään.

  106. MikkoM: Var­maan auto­ton voit­ta­ja vuokraa edelleen, voitolla.

    Tot­takai vuokraa. Sen voi vuokra­ta vaik­ka paikalliselle tak­si­fir­malle, joka mielel­lään ottaa paikan hallista.

    Markki­na­t­alouden vään­tämi­nen raiteil­taan ali­hin­taan myymäl­lä ei noin yleis­es­ti ole toimi­va strategia.

  107. Juha Leinonen: Ylem­pi­en asun­to­jen hin­toi­hin ei lisätä mitään “hissi-lisää” ne ovat vain kysy­tympiä, kuin alem­man ker­roksen asun­not ja sik­si ovat kalliimpia. 

    Saisiko­han niistä ylem­mistä ker­roksista ihan yhtä paljon hin­taa, jos asun­nos­sa *ei* olisi hissiä? Voisko se hissi nyt kum­minkin vaikut­taa siihen, paljonko ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan ylem­mis­sä ker­roksis­sa ole­vista asunnoista?

  108. Osmo Soin­in­vaara: Itseasi­as­sa se, että taloy­htiön hal­li­tus jakaa arvop­kkaat paikat ali­hin­taan itselleen ja kavereilleen voidaan tulki­ta nykyisenkin lain vastaiseksi. 

    Usein­han tilanne on se, että autopaikka­jonot eri­tyis­es­ti auto­tallei­hin ovat äärim­mäisen pitk­iä. Tämä käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että uuden asukkaan mah­dol­lisu­us saa­da autopaik­ka ovat erit­täin heikot, ja kyl­lä se jo nyky­istäkin lakia rikkoo. Lisäk­si ali­hin­taiset paikat saat­ta­vat olla vero­tuk­sel­lis­es­ti har­maal­la alueel­la (peit­el­ty osingonjako).

    Tämähän ei ole autol­lis­ten ja autot­tomien väli­nen tap­pelu tässä kohdas­sa, vaan kyse on autol­lis­ten jäsen­ten­välis­es­tä. Sil­lä saa kyl­lä aika raako­ja tais­to­ja aikaan, olen tuo­ta use­am­mas­sa taloy­htiössä ihastel­lut. Yleen­sä autot­tomat eivät huo­maa sitä, että kalli­it autopaikat ovat hei­dän etunsa.

    Asia ei ihan hel­posti ratkea asukas­demokra­tial­la, jos suurin osa osakkeista on autopaikallis­ten hal­lus­sa. Heil­lä ei ole pien­in­täkään halua muut­taa jär­jestelmää, jos­ta he hyötyvät.

    Har­va kuitenkaan viit­sii pistää riskialt­ti­ita kymp­pi­ton­ne­ja ja viit­tä vuot­ta peli­in saadak­seen KKO:n paperin asi­as­ta. Tiet­tävästi tästä ei ole korkeam­mista oikeusasteista päätök­siä olemassa.

    Niin­pä asi­aan olisi todel­la syytä puut­tua lain­säädän­nöl­lis­es­ti vaa­ti­mal­la paikko­jen jakamista taval­la, joka on kaikille asukkaille kohtu­ulli­nen. (Suh­taudun kuitenkin skep­tis­es­ti kat­e­goriseen huu­tokaup­pavaa­timuk­seen, kos­ka se ei ihan sel­l­aise­naan tuo­ta kuin hirvit­täviä taisteluita.)

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­toi-osakey­htiöt (ja kiin­teistöy­htiöt) on pakotet­tyu osta­maan sieltä autopaikkoja.

    Edelleen kuka hallin rahoit­taa? Jos yhtiöt ovat otta­neet lainaa rahoit­taak­seen hallin, niin eivät nuo rahoi­tusku­lut mil­lään pyhäl­lä hen­gel­lä hoidu. 

    Jos on otet­tu yksi­ty­istä rahoi­tus­ta, niin kulut mak­saa as oy eli tässä tapauk­ses­sa KAIKKI talonasukkaat. 

    Jos takaus­ta on saatu kaupungilta, niin kaupun­ki polt­taa omat rahansa. 

    Nyt joudun kysymään, kos­ka itsel­läni ei ole tietoa; kuin­ka Jätkän­saaren paikoi­tushallin hin­ta on muo­dostet­tu eli ts. kuka on määritel­lyt mil­lä hin­nal­la as oy:t pakote­taan osta­maan paikoitustilaa?

    1. Jokainen asun­non osta­ja mak­saa pysäköin­ti­hal­lista asun­non hin­nas­sa noin 500 euroa/neliö. Pikkeuk­sen tästä tekevät kaupun­gin vuokrat­alot, joiss alasku jae­taan kaikkien helsinkiläisen vuokrat­aloy­htiöi­den kesken.
      Tosin ei tämä ole näin yksinker­taista. Kos­ka kaupuni omis­taa maan, vapaara­hoit­teis­ten kohtei­den maan hin­ta määräy­tyy tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Jos kaa­va on kallis, se alen­taa maan arvoa. Jos siis pysäköin­tipåaikat mak­sa­vat enem­män kuin asukkaat niitä arvosta­vat, tap­pio tulee kaupungille maan omis­ta­jana. Siis­pä nuo påaikat ovat pois “van­hus­ten vaipoista”.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Tulo jae­taan yhtiö­vastik­keen alen­nuk­se­na autot­tomien ja autol­lis­ten kesken. Sama menet­te­ly kos­kee taloy­htiön omis­tamia liiketiloja.

    Mik­si ihmeessä autot­tomien pitäisi tästä päästä hyötymään ? 

    Onko kyl­lä älyt­tömän epäre­hellistä ehdotel­la täl­laisia spot­ti­lake­ja ja samal­la vaa­tia vero­tu­lo­jen tasaamista kun­tien kesken, lisää asum­is­tukea helsinki­in jne jne…

    1. Jos auto­ton on pan­nut omaa rahaa autopaikkoi­hin 30 000 euroa, on aivan kohtu­ullista, että hän saa tästä itselleen vasti­neek­si rahaa, jos ker­ran ei saa autopaikkaa. Hän­hän joutuu mak­samaan siitä autopaikas­ta konkreet­tis­es­ti joka kuukausi asun­to­lainansa hoit­o­menois­sa. Nythän se auto­ton rahoit­taa sen autol­lisen paikkaa. Miten ihmeessä tätä voi mil­lään oikeu­den­mukaiusu­udel­la perustella.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen asun­non osta­ja mak­saa pysäköin­ti­hal­lista asun­non hin­nas­sa noin 500 euroa/neliö. Pikkeuk­sen tästä tekevät kaupun­gin vuokrat­alot, joiss alasku jae­taan kaikkien helsinkiläisen vuokrat­aloy­htiöi­den kesken.
    Tosin ei tämä ole näin yksinker­taista. Kos­ka kaupuni omis­taa maan, vapaara­hoit­teis­ten kohtei­den maan hin­ta määräy­tyy tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Jos kaa­va on kallis, se alen­taa maan arvoa. Jos siis pysäköin­tipåaikat mak­sa­vat enem­män kuin asukkaat niitä arvosta­vat, tap­pio tulee kaupungille maan omis­ta­jana. Siis­pä nuo påaikat ovat pois “van­hus­ten vaipoista”.

    Nyt en ymmär­rä. Eikö Jätkän­saaren pitänyt olla mallies­imerk­ki kuin­ka uud­isko­hteen paikoi­tusalueen hin­ta ei siir­ry autot­tomille vai enkö ymmärtänyt mitä hait takaa?

    1. Ei, Jätkäsaari on mallies­imerk­ki siitä, kuin­ka autot­tomat joutu­vat mak­samaan aivan tolkut­tomasti naa­purien­sa autopaikoista.

  112. Kyl­lä uude­tkin suht “sport­tiset” pyörät paina­vat läh­es 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7‑v

    Joten ihan mielel­läni en tuo­ta nos­telisi joka päivä, ainakaan toimis­to­vaat­teis­sa. Sik­si mielel­läni mak­saisin ihan käyvän hin­nan kor­vamerk­i­tys­tä help­pokulkuis­es­ta polkupyörä­paikas­ta, jos­sa fil­lari olisi säältä ja voroil­ta suojassa.

    1. Sik­si mielel­läni mak­saisin ihan käyvän hin­nan kor­vamerk­i­tys­tä help­pokulkuis­es­ta polkupyörä­paikas­ta, jos­sa fil­lari olisi säältä ja voroil­ta suojassa. 

      Oletko var­ma tuos­ta käyvästä hin­nas­ta? Se ei ole ihan pieni. Joka tapauk­ses­sa sähkövinssi mak­saa itsen­sä takaisin nopeasti, kun pyäröt saadaan pakatuk­si puol­ta pienem­pään tilaan.

  113. Viherinssi: Sit­ten asukas ei häviä huu­tokau­pas­sa. Suurin ongel­ma huu­tokau­pan jär­jestämisessä on se, miten huu­tokaup­pa jär­jestetään siten, ettei se mene net­ti­hu­u­tokaup­patyyp­pisek­si taktiikkapeliksi.

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi se, että huu­tokaup­pa ei olisikaan vuosit­tainen määräaikaan sidot­tu huu­tokaup­pa, vaan jatku­va huu­tokaup­pa. Asian voisi tehdä esimerkik­si näin:

    1. autopaikan vuokra­sopimus on määräaikainen

    2. autopaikan halti­ja saa irti­sanoa vuokra­sopimuk­sen mil­loin hyvänsä

    3. vuokra­sopimusten määräa­jat alka­vat eri paikko­jen kohdal­la eri het­kil­lä (ts. paikat kulke­vat eri rytmissä)

    4. vuokra­sopimuk­sen lop­pues­sa paik­ka huu­tokau­pataan halukkaiden autopaikkaan oikeutet­tu­jen kesken (mukaan­lukien paikan nykyi­nen haltija)

    5. lähtöhin­ta on taloy­htiön määrit­tämä minimivuokra

    6. tar­jouk­sis­sa on min­imiko­ro­tus (sent­tik­isan välttämiseksi)

    7. autopaikan edel­lisel­la halti­jal­la on oikeus tehdä viimeinen tar­jous huu­tokau­pan pää­tyt­tyä (korkein tar­jous plus minimikorotus)

    8. autopaikan halti­jal­la on oikeus siirtää autopaikan vuokra­sopimus entisil­lä ehdoil­la eteen­päin toiselle autopaikkaan oikeutetulle

    Näi­den sään­tö­jen lisäk­si kaikkien tar­jouk­sien ja vuokrien pitää ehdot­tomasti olla julk­isia, kos­ka se on hin­tata­son muo­dos­tu­misen edellytys.

    Yleisen vuo­tuisen huu­tokau­pan ongel­mana on se, että tar­jol­la on paljon tavaraa, jol­loin huu­tokaup­pa menee tak­tikoin­niksi. Toinen ongel­ma on syk­lin hitaus, uusi autolli­nen asukas voi joutua odot­ta­maan vuo­den saadak­seen paikan, vaik­ka olisi valmis mak­samaan siitä reilusti.

    Ylläolevil­la sään­nöil­lä nämä väl­tetään, kun kaup­paa käy­dään peri­aat­teessa paik­ka ker­ral­laan, ja myytävää tulee suh­teel­lisen tiheästi. Lisäk­si jär­jeste­ly mah­dol­lis­taa hyvinkin eri­ar­vois­t­en paikko­jen vuokraamisen (auto­tal­li, auto­hal­li, ahdas autopaik­ka kah­den port­tikon­gin päässä roskik­sen takana).

    Jos autopaik­ka on jollekulle aivan vält­tämätön, hän saa aina var­muudel­la pidet­tyä paikkansa viimeisen tar­jouk­sen oikeudel­la. Tästä joutuu kuitenkin vähän maksamaan.

    Jär­jeste­lyyn­hän voi liit­tää jonkin vakio­tar­jousa­jatuk­sen. Autopaikan halu­a­ja voi ilmoit­taa tar­joa­vansa kaik­ista autopaikoista esimerkik­si 30 €/kk, kunnes saa paikan.

    Jos oman autopaikan hin­ta on jostain syys­tä karan­nut käsistä, sen voi kor­ja­ta otta­mal­la halvem­man autopaikan ja irti­sanom­al­la omansa. Toisaal­ta jos oman autopaikan hin­ta on kovin alhainen, se kor­jau­tuu seu­raavas­sa huutokaupassa.

    Mielestäni parem­pi tapa kuin vuorotellen tar­joilu min­imiko­ro­tuksi­neen on että kaik­ki anta­vat yhtäaikaa yhden sul­je­tun tar­jouk­sen ja voit­ta­jat mak­sa­vat sit­ten sen ver­ran kuin korkein hävin­nyt tar­jous oli (tähänkin voi yhdis­tää jonkun min­im­i­hin­nan niin että jos kukaan ei tar­joa yli sitä niin paik­ka menee vieraspaikaksi).

    Täl­lä tavoin kaikkien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeasti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat valmi­ita mak­samaan kos­ka liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta ei sakote­ta, jol­loin autopaikat voidaan myös jakaa ker­ran vuodessa säästäen ihmis­ten aikaa.

  114. Raimo K: Näinkin näköjään voi käy­dä, mut­ta yleistä se ei ole. Nor­maali käytän­tö on se, että autopaikat on aikoinaan kyl­lä jaet­tu, mut­ta auton omis­taville ja kun luon­nol­lista ja muu­ta pois­tu­maa on, paik­ka tulee seu­raavalle jonos­sa ole­valle – ja niin edelleen.

    Olet­taen, että autopaikoista ei mak­se­ta markki­nahin­taista vuokraa, niin tuol­laiseen taloy­htiöön muut­ta­mi­nen on aikamoinen paina­jainen auton omis­ta­jalle. Tuol­laises­sa sys­tee­mis­sähän jokainen menee jonoon, tarvit­si sit­ten autoa tai ei ja sit­ten sel­l­aisen saat­u­aan joko pitää siinä omaa autoa tai vuokraa sen ulkop­uoliselle (tai jopa jollekin, joka on perässä jonossa). 

    Vaikut­taa ihan neukkusys­teemiltä jakaa rajal­lista resurssia. Kos­ka hin­ta on alle markki­nahin­nan kaikkien kan­nat­taa jonot­taa, vaikkei niin kovasti sitä jonotet­tavaa tuotet­ta tarvitsisikaan. 

    Mil­lä perus­teel­la täl­lainen sys­tee­mi on sinus­ta oikeu­den­mukaisem­pi kuin se, että käytetään vaikka­pa Viherinssin hah­mot­tele­maan huutokauppasysteemiä?

  115. Pet­ja Y: Mielestäni parem­pi tapa kuin vuorotellen tar­joilu min­imiko­ro­tuksi­neen on että kaik­ki anta­vat yhtäaikaa yhden sul­je­tun tar­jouk­sen ja voit­ta­jat mak­sa­vat sit­ten sen ver­ran kuin korkein hävin­nyt tar­jous oli (tähänkin voi yhdis­tää jonkun min­im­i­hin­nan niin että jos kukaan ei tar­joa yli sitä niin paik­ka menee vieraspaikaksi).

    Täl­lä tavoin kaikkien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeasti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat valmi­ita mak­samaan kos­ka liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta ei sakote­ta, jol­loin autopaikat voidaan myös jakaa ker­ran vuodessa säästäen ihmis­ten aikaa.

    Jos huo­m­a­sit, niin ehdo­tuk­ses­sani myös paikat ovat määräaikaisia. Paikan halti­jal­la ei ole yhtään sen enem­pää töitä kuin ker­ran vuodessa pidet­tävässä isos­sa huu­tokau­pas­sa, kun­han vain klikkaa kyllä/ei, kun paik­ka on katkol­la. Toisaal­ta autopaikan halu­a­jalle tilanne on help­po, kos­ka aina voi tar­jo­ta seu­raavas­ta vapaasta.

    Jos talol­la on paljon paikko­ja, määräai­ka voi olla vaik­ka kak­si vuot­ta. Sen pitää kuitenkin olla sen ver­ran lyhyt, että paikko­ja on suun­nilleen jatku­vasti katkol­la, esimerkik­si kuukausittain.

    Ehdot­ta­mas­sasi mallis­sa on se tak­ti­ikkavaikeus, että siinä paikko­jen hin­ta menee pelaamisek­si. Joukkoon voi löy­tyä se miljoo­nan tar­ja­va, joka luot­taa siihen, että joku muu tar­joaa vähem­män. Pitää löy­tyä aika kovaa lain­säädän­töä, että tuol­laisen tar­jouk­sen tek­i­jää voidaan oikeasti sanktioida.

    Tai jos tar­jouk­sia tulee vain yksi, paik­ka menee ilmaisek­si. Aidos­sa läpinäkyvässä huu­tokau­pas­sa mak­suhalukkain saa paikan. Ihmis­ten on huo­mat­tavasti konkreet­tisem­paa miet­tiä, onko 80 €/kk hyvä hin­ta paikas­ta kuin miet­tiä absolu­ut­tista kattohintaa.

    Kiin­teis­sä tar­jouk­sis­sa ja vuosit­taises­sa huu­tokau­pas­sa on se ongel­ma, että asukkaan pitää sil­loin tehdä tar­jous jokaises­ta mah­dol­lis­es­ta autopaikas­ta (nehän ovat usein eri­ar­voisia). Mitä sit­ten tehdään, jos sama henkilö voit­taa mon­ta paikkaa?

    Esit­tämäni malli toimii ihan hyvin myös niille, jot­ka halu­a­vat aset­taa kat­to­hin­nan. Tämä on nähty jo net­ti­hu­u­tokaupois­sa, niistä löy­tyy kat­to­hin­nalli­nen korotusautomaatti.

  116. åke: Ruat­tis­sa autoa­paik­ka ei aina ole taat­tu sisään­muut­taville. Ker­rostaloa­sun­non oston yhtey­dessä kan­nat­taa samal­la tiedustel­la kuin­ka mon­ta on jonos­sa täl­lä het­kel­lä odot­ta­mas­sa yhtiön autopaikkaa. Joskus mon­ta, joskus ei yhtään. Paikalla on (hal­pa) kk-vuokra ja paikat jae­taan vapau­tu­misen ja jono­tus­nu­meron perus­teel­la yleen­sä 1 kpl per asunto. 

    Tämä on Suomes­sakin yleinen tapaus. Eikä kovin reilu eikä järkevä.

    Ote­taan vaik­ka töölöläi­nen taloy­htiö, jon­ka pihas­sa on 4 autopaikkaa ja talos­sa 20 asun­toa. Nuo 4 autopaikkaa ovat niil­lä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jot­ka ovat asuneet talos­sa 40 vuot­ta. Heil­lä on hyvin varaa mak­saa 8 €/kk autopaikas­ta, vaik­ka sitä ei kovin paljon tarvit­sekaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sit­ten joku eläkeläi­sistä kokee luon­nol­lisen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuoron. Jos talos­sa sat­tuu asumaan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei ikinä pääse sille sijalu­vulle, että saisi autopaikan auto­tallista puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu extremeltä, niin tiedän lähipi­iristäni tapauk­sen, jos­sa juurikin töölöläistalos­sa asunut ikäih­mi­nen luopui auto­tallis­taan pidet­tyään sitä vähän vaille 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kolme tai neljä auto­tal­lia, kiertonopeus ei huiman­nut päätä.

    Ruot­salaisil­la on pitkät per­in­teet asumisen markki­noiden sotkemis­es­ta (vuokrasään­nöste­ly), mut­ta ehkä mei­dän ei kan­na­ta sieltä ottaa esimerkkiä.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei, Jätkäsaari on mallies­imerk­ki siitä, kuin­ka autot­tomat joutu­vat mak­samaan aivan tolkut­tomasti naa­purien­sa autopaikoista. 

    Jätkäsaari taitaa myös olla mallies­imerk­ki alueesta lähel­lä meren­pin­taa, jol­laiset tule­vat tolkut­toman kalli­ik­si muu­toinkin. Lop­ulli­nen hin­ta pal­jas­tuu viimeistään meren­pin­nan noustes­sa reilum­min. Auto­tal­lien sijaan kan­nat­taisi ehkä keskustel­la (Jätkäsaaren) alueen vene­paikoista ja evakuointisuunnitelmista.

    Olisiko­han fik­sumpaa tai tulisiko edullisem­mak­si rak­en­taa matkus­ta­ja-auto­lau­tan kaltaisia proomu­ja, jot­ka kel­luisi­vat kepeästi ja sisältäi­sivät omat auto- ja fil­lar­i­paikat auto-/fil­larikan­sil­laan? Ehkä se kuitenkin edel­lyt­täisi alen­nuk­sia sel­l­ais­ten asun­to-auto­laut­to­jen sata­ma­mak­sui­hin (alus­mak­sut ja lai­turi­mak­sut), jot­ka saat­taisi­vat muu­toin olla kiin­teistöveroakin korkeam­mal­la tasolla. 

    Asun­tokäytössä ole­vien alus­ten mak­sut sovi­taan nähtävästi erik­seen. Mitäköhän luokkaa nuo erik­seen sovi­tut mak­sut mah­ta­vat olla Helsingis­sä Kata­jan­nokalla yhteen­sä per laiturimetri?

  118. Pääkaupunkiseudul­la läh­es kaikissa ker­rostaloko­hteis­sa autopaikat myy­dään eril­lis­inä osakkeina hin­ta­haitarin ollessa 10.000–50.000:een. Hin­ta riip­puu sijain­nista ja rak­en­tamis­tavas­ta. Pihakan­nen alle sijoit­tuvat ovat edullisimpia.

    Vallilas­sa YIT:n kohteessa autopaikat ovat 22.000€ ja NCC:n Bisketis­sä Laut­tasaa­res­sa 20.000€. Ara­bi­an­ran­nas­sa Muo­toil­i­jankadul­la hin­ta oli myös 22.000€.

    Halu­aisin tietää, mitkä taloy­htiöt Jätkäsaa­res­sa on pakotet­tu osakkaik­si luo­laan? Omis­tusasun­toy­htiöt vai kaupun­gin vuokrat­alot? Ainakin Hitas-talois­sa pysäköin­ti on ollut pihakan­nen alla ja niin on nyt myyn­nis­sä olevas­sa Lem­minkäisen talossakin.

  119. Ode:

    Ei, Jätkäsaari on mallies­imerk­ki siitä, kuin­ka autot­tomat joutu­vat mak­samaan aivan tolkut­tomasti naa­purien­sa autopaikoista.

    Eikös kuitenkin Jätkäsaari ole esimerk­ki Hel­si­gin poli­itikko­jen itse aiheutet­ta­mas­ta ongelmasta. 

    Ongel­ma kos­kee siis vain osaa kaupun­gin säätelemistä Hitas-asun­noista. Ilmeis­es­ti et ole selvit­tänyt kuin­ka suur­ta osaa.

    Jätkäsaaren vaa­para­hoit­tei­sis­sa talois­sa autopaikat myy­dään eril­lis­inä osakkeina.

    Kat­soin nyt pahu­ut­tani ensim­mäisen googlen löytämän Hitasin (ATT:n Mar­co Polo) ja siinä autopaikat (ja niiden raken­nuskus­tan­nuk­set n. 45000 euroa) on jyvitet­ty osalle asun­noista. Autot­tomat eivät maksa.

    Vapaara­haoit­teisel­la puolel­la (Lem­minkäi­nen) Jätkäsaa­reen autopaikat myy­dään erik­seen hin­taan 35000 euroa (eivät ole luolassa).

    Mitä tulee ehdot­ta­maasi van­ho­jen asun­to-osakey­htiöi­den pakot­tamiseen vuosit­taisi­in arpa­jaisi­in, moinen käytän­tö pakot­taisi autoa todel­la tarvit­se­vat muut­ta­maan pois asun­nos­taan jos onni ei ole myötä arpajaisissa.

    Aivan kohtu­u­ton muu­tos jälkikä­teen tehtäväksi.

  120. Viherinssi: Tämä on Suomes­sakin yleinen tapaus. Eikä kovin reilu eikä järkevä.

    Ote­taan vaik­ka töölöläi­nen taloy­htiö, jon­ka pihas­sa on 4 autopaikkaa ja talos­sa 20 asun­toa. Nuo 4 autopaikkaa ovat niil­lä eläkeläisillä/eläkeläispareilla, jot­ka ovat asuneet talos­sa 40 vuot­ta. Heil­lä on hyvin varaa mak­saa 8 €/kk autopaikas­ta, vaik­ka sitä ei kovin paljon tarvit­sekaan, ei ehkä yhtään.

    Kun sit­ten joku eläkeläi­sistä kokee luon­nol­lisen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuoron. Jos talos­sa sat­tuu asumaan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei ikinä pääse sille sijalu­vulle, että saisi autopaikan auto­tallista puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu extremeltä, niin tiedän lähipi­iristäni tapauk­sen, jos­sa juurikin töölöläistalos­sa asunut ikäih­mi­nen luopui auto­tallis­taan pidet­tyään sitä vähän vaille 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kolme tai neljä auto­tal­lia, kiertonopeus ei huiman­nut päätä.

    Ruot­salaisil­la on pitkät per­in­teet asumisen markki­noiden sotkemis­es­ta (vuokrasään­nöste­ly), mut­ta ehkä mei­dän ei kan­na­ta sieltä ottaa esimerkkiä. 

    Ei ikinä??? Pitää vain olla tarpeek­si kär­sivälli­nen tai jos on kär­simätön, pitää muut­taa sinne mis­sä tar­jon­taa on riittävästi. 

    Kaikki­han on suh­teel­lista. Kun ihmis­ten elin­iät kas­va­vat, tuo 60 vuot­ta saat­taa olla pian vain puo­let täl­lä het­kel­lä kes­ki-ikäisen elinajasta.

    Mitä opimme tästä? Vas­taus: autopaikko­ja (kuten myös fil­lar­i­paikko­ja) pitää olla tarpeeseen näh­den RIITTÄVÄSTI! 

    On Töölössä sel­l­aisi­akin taloy­htiöitä, joi­hin jo 1920-luvul­la ymmär­ret­ti­in rak­en­taa (pihakan­nen alle?) auto­hal­li, vaik­ka pihal­lakin oli/on myös autoille tilaa (usei­ta paikko­ja). Oli­vat­pa­han raken­nut­ta­jat ehkä kyen­neet visiois­saan esimerkkiäsi parem­min ennakoimaan autois­tu­misen vaiku­tuk­set. Oliko­han se viisaut­ta vai sat­tumaa, tahi tarpeen sanele­maa rationaalisuutta?

    Ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va, autoa ja autopaikkaa tarvit­se­va ihmi­nen ei ehkä muut­taisi lainkaan taloon, jos­sa autopaik­ka on vain 20%:lle asun­noista, ellei sit­ten har­ras­ta pyöräi­lyä, joka ter­veysvaiku­tuk­sil­taan saat­taa piden­tää elinikääsi niin paljon, että nyt pitkältä tun­tu­va odot­telu ei lop­pu­jen lopuk­si niin pitkä olekaan, kun lop­ul­ta sen autopaikan/-tallin saa.

  121. pekka:
    Ode:
    Kat­soin nyt pahu­ut­tani ensim­mäisen googlen löytämän Hitasin (ATT:n Mar­co Polo) ja siinä autopaikat (ja niiden raken­nuskus­tan­nuk­set n. 45000 euroa) on jyvitet­ty osalle asun­noista. Autot­tomat eivät maksa.

    Vapaara­haoit­teisel­la puolel­la (Lem­minkäi­nen) Jätkäsaa­reen autopaikat myy­dään erik­seen hin­taan 35000 euroa (eivät ole luolassa). 

    Lem­minäisen kohteessa Osmon laskelmil­la autopaikat myy­dään alle omakus­tan­nushin­nan. Näinköhän?

    Mar­co Polon tyyp­pinen tilanne, jos­sa autopaik­ka on kytket­ty asun­toon, on ongel­malli­nen asun­toa vai­hdet­taes­sa tai tilanteen muuttues­sa. Tuo ei jous­ta auto­tarpeen mukaan. Lisäk­si asun­not, joi­hin ei liity autopaikkaa, eivät edes joudu osal­lis­tu­maan pysäköin­tilu­olan kus­tan­nuk­si­in, vaik­ka käyt­täi­sivät sitä. Ei tuokaan fik­sul­ta tunnu.

    Paras­ta on, kun autopaikat ovat erillsinä osakkeina.

  122. Viherinssi:
    ‘snip’
    Kun sit­ten joku eläkeläi­sistä kokee luon­nol­lisen pois­tu­man, taloon 70-luvul­la muut­ta­neet saa­vat vih­doin vuoron. Jos talos­sa sat­tuu asumaan vain 10 tai 15 vuot­ta, jonos­sa ei ikinä pääse sille sijalu­vulle, että saisi autopaikan auto­tallista puhumattakaan.

    Jos tämä tun­tuu extremeltä, niin tiedän lähipi­iristäni tapauk­sen, jos­sa juurikin töölöläistalos­sa asunut ikäih­mi­nen luopui auto­tallis­taan pidet­tyään sitä vähän vaille 60 vuot­ta. Kun talos­sa oli vain kolme tai neljä auto­tal­lia, kiertonopeus ei huiman­nut päätä.
    ‘snip’

    Jos tarvit­see autoa ja autopaikkaa, ei kan­na­ta men­nä asumaan moi­seen taloon. Vai­h­toe­hto­ja on.

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se voi koskea van­ho­ja talo­ja, kos­ka omis­tu­soikeus on asun­to-osakey­htiöl­lä ja sil­lä se pysyy. On siis kyse vuokra-oikeu­den huu­tokaup­paamis­es­ta. Itseasi­as­sa se, että taloy­htiön hal­li­tus jakaa arvop­kkaat paikat ali­hin­taan itselleen ja kavereilleen voidaan tulki­ta nykyisenkin lain vas­taisek­si. Jokainen ymmärtäisi, että jos asun­to-osakey­htiuön hal­li­tus jakaisi ensim­mäisen ker­roksen liiketi­lan hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jalle läm­mi­tysku­lu­ja vas­taan, tätä ei pidet­täisi hyväksyt­tävänä. Miten se voi olla auto­tallin osalta toisin. 

    Omis­tu­soikeus pysyy yhtiöl­lä, mut­ta Osmo halu­aa määrätä, mitä yhtiö omaisu­udel­laan tekee.

    Hal­li­tus ei ole asun­toy­htiön korkein päät­tävä elin, vaan yhtiökok­ous ja mikäli hal­li­tus toimii yhtiön etua vas­taan, se ei saa vas­tu­u­va­paut­ta ja joutuu kor­vaa­maan aiheut­ta­mansa vahingon.

    Selvät sään­nöt siitä, miten paikat jae­taan, ovat järkevämpiä kuin mitkään vuo­tuiset huu­tokau­pat — eikä huu­tokaup­pa lisää paikko­jen määrää, mikä on perusongelma.

    Joku muukin voisi ajatel­la sitä auton­o­mis­ta­japarkaa, joka saa paikan vuodek­si ja sit­ten seu­raa­vana vuon­na ei saa sitä. Auto myyntiin?

  124. Pet­ja Y: Täl­lä tavoin kaikkien osal­lis­tu­jien kan­nat­taa oikeasti tar­jo­ta sen ver­ran kun ovat valmi­ita mak­samaan kos­ka liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta ei sakote­ta, jol­loin autopaikat voidaan myös jakaa ker­ran vuodessa säästäen ihmis­ten aikaa. 

    Mitä ihmettä tarkoit­taa se, että huu­tokau­pas­sa liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­tokaup­pa tarkoit­taa sitä, että jokainen tar­joaa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on valmis huu­tokau­pan kohteesta mak­samaan. Joka sit­ten eniten tar­joavaa — ja siis mak­saaa — saa sit­ten sen huu­tokau­pan kohteena olleen hyödyk­keen. Mitään sakko­ja­han täl­laiseen toim­intaan ei liity.

  125. Sakke: Ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va, autoa ja autopaikkaa tarvit­se­va ihmi­nen ei ehkä muut­taisi lainkaan taloon, jos­sa autopaik­ka on vain 20%:lle

    Onko­han mis­sään kaupungis­sa merkit­tävis­sä määrin rakennetta:

    ylhäältä kat­sot­tuna

    joukkoli­iken­nekatu, mahd. yksisuuntainen
    pyöräi­ly ja jalankulkuraide
    tiuha asum­isop­ti­moitu talorivi
    sisäpiha
    talorivi autopaikoin
    kävelyraide
    autokatu, mahd. yksisuuntainen,
    parkki­hal­li kadun yllä tai pääl­lä tai jos­sakin lähitienoilla
    talo autopaikoilla
    sisäpiha
    tiuha asum­isop­ti­moitu talo
    pyöräi­ly jalankulkuraide
    joukkoliikennekatu
    jne..

    kaik­ki väylät yhtyvät tavanomaisik­si tämän kort­telirak­en­teen ulkop­uolel­la vaikka­pa puolen kilo­metrin päässä. Kävellen ja pyöräillen mah­dol­lista ylit­tää rakenne. Esim. autokadul­la asu­ja voi oikaista pyöräkadulle väl­i­tilo­jen kautta.

    Tokio esimerkik­si on jo niin iso kaupun­ki, että sieltä voi löy­tyä vaik­ka mitä jos google earth­illa penkoisi?

    Osa-ajatuk­se­na katu­jen väli­nen markki­nakil­pailu halut­tavu­udessa. Joukkoli­iken­nekadul­la olisi asuin­raken­nus­mas­saa paljon ennen ensim­mäistäkään pysäköi­tyä tai liiken­nöivää yksityisautoa.

  126. halu­aisin kuul­la mil­lä perustein autot­tomat eivät joudu osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in tapauk­sis­sa jois­sa as oy omis­taa maanalaisen paikoitushallin? 

    Vuokrat­aloko­hteis­sa tämä saat­taa olla mah­dol­lista, mut­ta miten tätä sovel­letaan kovan rahan kohteis­sa, jäi itsel­läni todel­la epäselväksi.

  127. Juha Leinonen:
    halu­aisin kuul­la mil­lä perustein autot­tomat eivät joudu osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in tapauk­sis­sa jois­sa as oy omis­taa maanalaisen paikoitushallin?
    ‘snip’

    Toki se on mah­dol­lista, jos autopaikoista per­itään todel­lis­ten kus­tan­nusten mukainen vuokra. Selvem­pi kuitenkin olisi, jos autopaikat omis­taisi erilli­nen yhtiö, jon­ka osakkai­ta käyt­täjät olisivat.

  128. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma tuos­ta käyvästä hin­nas­ta? Se ei ole ihan pieni. Joka tapauk­ses­sa sähkövinssi mak­saa itsen­sä takaisin nopeasti, kun pyäröt saadaan pakatuk­si puol­ta pienem­pään tilaan.

    Kyl­lä min­ulle sähkövinssikin kel­paa, varsinkin kun sen avul­la säästetään tilaa ja kus­tan­nuk­sia. En ole tarkem­min miet­tinyt kuin­ka paljon pyörä­paikas­ta voisin mak­saa. Tarkoituk­seni oli lähin­nä ilmaista, että mak­sukyky­istä kysyn­tää kohdis­tuu myös pyörä­paikkoi­hin. Toisin kuin jotkut kom­men­toi­jat vihjaavat.

  129. Raimo K: Toki se on mah­dol­lista, jos autopaikoista per­itään todel­lis­ten kus­tan­nusten mukainen vuokra. Selvem­pi kuitenkin olisi, jos autopaikat omis­taisi erilli­nen yhtiö, jon­ka osakkai­ta käyt­täjät olisivat.

    Tot­ta kai voidaan per­iä kus­tan­nusten mukainen hin­ta, mut­ta kuka tämän lystin rahoit­taa ennen kuin hallil­la on vuokralaisia? Hallin rahoit­tamiseen tarvit­ta­vat rahat tuskin putoa­vat taivaalta?

    1. Tot­ta kai voidaan per­iä kus­tan­nusten mukainen hin­ta, mut­ta kuka tämän lystin rahoit­taa ennen kuin hallil­la on vuokralaisia? Hallin rahoit­tamiseen tarvit­ta­vat rahat tuskin putoa­vat taivaalta?

      Miten investoin­nit noin yleen­sä rahoi­et­taan? Har­va investoin­ti alkaa tuot­taa ennen kuin on valmis. Jos luot­taa han­kkeen järkevyy­teen ottaa lainaa pankista.

  130. pekka: Mitä tulee ehdot­ta­maasi van­ho­jen asun­to-osakey­htiöi­den pakot­tamiseen vuosit­taisi­in arpa­jaisi­in, moinen käytän­tö pakot­taisi autoa todel­la tarvit­se­vat muut­ta­maan pois asun­nos­taan jos onni ei ole myötä arpajaisissa

    Minus­ta tääl­lä ei kukaan ole ehdot­tanut arpa­jaisia. Viherinssin ehdo­tus huu­tokau­pas­ta, jos­sa autopaikan sil­lä het­kel­lä vuokraa­jal­la on oikeus huu­tokau­pan lop­ut­tua ostaa paik­ka itselleen lop­puhin­taa korot­ta­mal­la tarkoit­taa sitä, ettei kenenkään ole ainakaan mikään pakko muut­taa pois, jos tarvit­see autopaikkaa. Min­un on mah­do­ton­ta nähdä tilan­net­ta, jos­sa autopaikan vuokrahin­ta mis­sään tapauk­ses­sa voisi nous­ta muut­tokus­tan­nusten yläpuolelle.

  131. Sakke: Mitä opimme tästä? Vas­taus: autopaikko­ja (kuten myös fil­lar­i­paikko­ja) pitää olla tarpeeseen näh­den RIITTÄVÄSTI!

    Autopaikko­ja, joiden kuukau­sivuokra on 8€ (luku otet­tu Viherinssin esimerk­istä), ei koskaan ole riit­tävästi Helsinigis­sä. Juuri sehän tässä mät­tää, että autopaikan omis­ta­jat eivät mak­sa niistä niiden todel­lista arvoa. Autopaikko­ja on tietenkin mah­dol­lista rak­en­taa kalli­il­la paljon lisää, mut­ta ei niitä sel­l­aisia kalli­ita paikko­ja enää sit­ten niin moni haluakaan. 

    Niin tai näin, oleel­lista on joka tapauk­ses­sa juuri erot­taa asun­non sel­l­ainen kytkykaup­pa autopaikas­ta, että asun­non hin­nas­sa joutuu mak­samaan siitä kalli­ista paikas­ta, mut­tei sel­l­aista saa, kun ne on jaet­tu ali­hin­taan jol­lain ei-markki­nae­htoisel­la menetelmällä.

  132. Raimo K: Selvät sään­nöt siitä, miten paikat jae­taan, ovat järkevämpiä kuin mitkään vuo­tuiset huu­tokau­pat – eikä huu­tokaup­pa lisää paikko­jen määrää, mikä on perusongelma.

    Mikä niis­sä huu­tokaup­pasään­nöis­sä epä­selvää on? 

    Ja huu­tokaup­pa juuri lisää paikko­jen määrää sitä kaut­ta, että se vapaut­taa sel­l­aiset paikat, joi­ta niiden omis­ta­jat eivät oikeas­t­aan tarvitse, mut­ta pitävät nyt muuten vaan, kun ker­ran sel­l­aisen ovat ker­ran saa­neet, eivätkä joudu siitä markki­nahin­taa maksamaan. 

    Raimo K: Joku muukin voisi ajatel­la sitä auton­o­mis­ta­japarkaa, joka saa paikan vuodek­si ja sit­ten seu­raa­vana vuon­na ei saa sitä. Auto myyntiin?

    No, entä sitä auton­o­mis­ta­japarkaa, jon­ka edessä on jonos­sa niin paljon porukkaa, että seu­raa­va paik­ka vapau­tuu joskus 40:n vuo­den päästä, kos­ka kel­lään ei ole mitään eri­ty­istä insen­ti­iviä vapaut­taa paikkaa ennenaikaises­ti sitä kipeästi tarvit­se­valle henkilölle.

  133. Juha Leinonen: Tot­ta kai voidaan per­iä kus­tan­nusten mukainen hin­ta, mut­ta kuka tämän lystin rahoit­taa ennen kuin hallil­la on vuokralaisia? Hallin rahoit­tamiseen tarvit­ta­vat rahat tuskin putoa­vat taivaalta? 

    Ja kuka sen talonkin rahoit­taa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

  134. Samuli Saarel­ma: Mikä niis­sä huu­tokaup­pasään­nöis­sä epä­selvää on? 

    Ja huu­tokaup­pa juuri lisää paikko­jen määrää sitä kaut­ta, että se vapaut­taa sel­l­aiset paikat, joi­ta niiden omis­ta­jat eivät oikeas­t­aan tarvitse, mut­ta pitävät nyt muuten vaan, kun ker­ran sel­l­aisen ovat ker­ran saa­neet, eivätkä joudu siitä markki­nahin­taa maksamaan. 

    No, entä sitä auton­o­mis­ta­japarkaa, jon­ka edessä on jonos­sa niin paljon porukkaa, että seu­raa­va paik­ka vapau­tuu joskus 40:n vuo­den päästä, kos­ka kel­lään ei ole mitään eri­ty­istä insen­ti­iviä vapaut­taa paikkaa ennenaikaises­ti sitä kipeästi tarvit­se­valle henkilölle. 

    Huu­tokau­pas­sa ei ole mitään epä­selvää, suurin tar­jous voit­taa. Eikä se lisää paikko­jen määrää, esim. 5 paikkaa on aina 5 paikkaa, vaik­ka huu­tokau­pat­taisi­in kuin­ka mon­ta kertaa.

    Vuokra taas on vuokra, kuka mak­saisi autopaikas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­ti­ivi siis on ja eri­tyis­es­ti van­hat ihmiset ovat tarkko­ja rahasta.

    Ja entä se auton­o­mis­ta­japarka, joka jää aina huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Auto myyn­ti­in vaan!

  135. Raimo K:Vuokra taas on vuokra, kuka mak­saisi autopaikas­ta mitään, jos ei ole autoa? 

    Kyl­lä minä ainakin olisin valmis mak­samaan 5–10 euroa / kuus­sa siitä, että on yksi vapaa viera­s­paik­ka aina käytössä.

  136. Esite: Mitä ihmettä tarkoit­taa se, että huu­tokau­pas­sa liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­tokaup­pa tarkoit­taa sitä, että jokainen tar­joaa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on valmis huu­tokau­pan kohteesta mak­samaan. Joka sit­ten eniten tar­joavaa – ja siis mak­saaa – saa sit­ten sen huu­tokau­pan kohteena olleen hyödyk­keen. Mitään sakko­ja­han täl­laiseen toim­intaan ei liity.

    Ja kun kohtei­ta on mon­ta tar­jol­la, tapana on, että kaik­ki “voit­ta­jat” saa­vat kohteen alim­man hyväksy­tyn tar­jouk­sen hin­nal­la. Näin kaik­ki mak­sa­vat enin­tään sen mitä oli­vat valmi­it mak­samaan ja kaik­ki jot­ka kohdet­ta sen lop­puhin­nal­la halu­si­vat, sen myös saavat.

  137. Viherinssi:

    Viherinssi: Jos huo­m­a­sit, niin ehdo­tuk­ses­sani myös paikat ovat määräaikaisia. Paikan halti­jal­la ei ole yhtään sen enem­pää töitä kuin ker­ran vuodessa pidet­tävässä isos­sa huu­tokau­pas­sa, kun­han vain klikkaa kyllä/ei, kun paik­ka on katkol­la. Toisaal­ta autopaikan halu­a­jalle tilanne on help­po, kos­ka aina voi tar­jo­ta seu­raavas­ta vapaasta.

    Jos talol­la on paljon paikko­ja, määräai­ka voi olla vaik­ka kak­si vuot­ta. Sen pitää kuitenkin olla sen ver­ran lyhyt, että paikko­ja on suun­nilleen jatku­vasti katkol­la, esimerkik­si kuukausittain.

    Ehdot­ta­mas­sasi mallis­sa on se tak­ti­ikkavaikeus, että siinä paikko­jen hin­ta menee pelaamisek­si. Joukkoon voi löy­tyä se miljoo­nan tar­ja­va, joka luot­taa siihen, että joku muu tar­joaa vähem­män. Pitää löy­tyä aika kovaa lain­säädän­töä, että tuol­laisen tar­jouk­sen tek­i­jää voidaan oikeasti sanktioida.

    Tai jos tar­jouk­sia tulee vain yksi, paik­ka menee ilmaisek­si. Aidos­sa läpinäkyvässä huu­tokau­pas­sa mak­suhalukkain saa paikan. Ihmis­ten on huo­mat­tavasti konkreet­tisem­paa miet­tiä, onko 80 €/kk hyvä hin­ta paikas­ta kuin miet­tiä absolu­ut­tista kattohintaa.

    Kiin­teis­sä tar­jouk­sis­sa ja vuosit­taises­sa huu­tokau­pas­sa on se ongel­ma, että asukkaan pitää sil­loin tehdä tar­jous jokaises­ta mah­dol­lis­es­ta autopaikas­ta (nehän ovat usein eri­ar­voisia). Mitä sit­ten tehdään, jos sama henkilö voit­taa mon­ta paikkaa?

    Esit­tämäni malli toimii ihan hyvin myös niille, jot­ka halu­a­vat aset­taa kat­to­hin­nan. Tämä on nähty jo net­ti­hu­u­tokaupois­sa, niistä löy­tyy kat­to­hin­nalli­nen korotusautomaatti.

    Paikan halti­jalle ei ole enem­män vaivaa, mut­ta huu­tokau­pan jär­jestäjälle on.
    Ketä hait­taa jos joku tar­joaa paikas­ta miljoonan?

    Jos tar­jouk­sia on yksi niin parem­pi­han se on antaa paik­ka sille ain­oalle jolle se kel­paa kuin jät­tää käyttämättä.

    Tuos­sa että ihmis­ten on helpom­pi päät­tää ovatko valmi­ita mak­samaan sum­man x kuin päät­tää paljonko halu­a­vat mak­saa niin tai­dat olla oikeassa.

    Suurin virheeni mielestäni oli ajatel­la että paikat ovat kaik­ki sama­nar­voisia. Kos­ka ne eivät ole niin tuo yksi ker­ral­laan huu­tokaup­paami­nen taitaa olla parem­pi. Tosin vielä parem­pi var­maan olisi myy­dä ne paikat.

  138. Raimo K: Ja kuka sen talonkin rahoit­taa ennen kuin on asukkaita/osakkaita?

    Osmo Soin­in­vaara: Miten investoin­nit noin yleen­sä rahoi­et­taan? Har­va investoin­ti alkaa tuot­taa ennen kuin on valmis. Jos luot­taa han­kkeen järkevyy­teen ottaa lainaa pankista.

    En tiedä miten en ole tehnyt asi­aa selväk­si; yksikään raken­nus­li­ike ei tule rak­en­ta­maan maanalaista paikoi­tushal­lia, jos paikan hin­naksi muo­dos­tuu >80 k€, ellei sitä ole kaavoituk­ses­sa määritelty. 

    Kukaan ei tule erik­seen rahoit­ta­maan maanalaista pyäsköin­tiä, ellei se tule keskus­ta-alueelle (vrt. Q‑park jne.)

    En tiedä mis­sä fan­tasia­maail­mas­sa elätte, kun luulette jonkin tahon rahoit­ta­van asuin­talon ala­puolelle tule­van parkki­hallin. On päivän selvää mik­si raken­nus­li­ik­keet myyvät hal­li­paikat hal­val­la, kus­tan­nuk­set kytket­ty­inä asun­non hin­toi­hin; asun­non voit myy­dä Rovaniemeläiselle pariskun­nalle, mut­ta >80 k€ parkkipaikkaa ei osta edes henkilö joka sijait­see >2 km päässä hallista. 

    Ymmär­rän kyl­lä Soin­in­vaaran agen­dan eli tehdä Helsingistä auto­ton, mut­ta mik­si lähteä purka­maan asi­aa ilman minkään­laista totuuspohjaa? 

    Yhtä hyvin Soin­in­vaara olisi voin­ut ottaa kan­nan, että Helsin­gin kaavoitu­so­hjeis­tuk­ses­ta pois­tet­taisi­in maanalaisen pysäköin­ti­hallin rak­en­tamis­vaa­timus. Se on ain­oa reali­teet­ti joka tässä keskustelus­sa täl­lä het­kel­lä on vielä elossa. 

    Em. vai­h­toe­htoa kan­natan myös itse, kos­ka se paran­taa Helsin­gin alueen raken­nus­li­ikkei­den kil­pailua, joka viime kädessä putoaa myös kulut­ta­jien taskuun. 

    Mii­nus puoli­na tule­vaisu­udessa Helsin­gin kadut täyt­tyvät autoista ja ottaen huomioon ver­rat­tain ahtaat katu­ti­lat, niin ei tämä pyöräil­i­jöi­den tilaa ainakaan helpota. 

    Toinen vai­h­toe­hto on maan­päälis­ten paikoi­tushal­lien kaavoituk­sen sal­lim­i­nen, jol­loin menetetään tont­ti­maa­ta eli Helsin­gin kaupun­ki (mukaan lukien autot­tomat ihmiset) menet­tävät rahaa ja lisähuomiona kaupunkiku­vaa ei varsi­nais­es­ti kau­nista laa­jat maan­pääliset paikoitushallit.

  139. Esite: Mitä ihmettä tarkoit­taa se, että huu­tokau­pas­sa liian korkeas­ta tar­jouk­ses­ta sakotetaan?

    Huu­tokaup­pa tarkoit­taa sitä, että jokainen tar­joaa sen ver­ran kuin varaa on tai muu­toin on valmis huu­tokau­pan kohteesta mak­samaan. Joka sit­ten eniten tar­joavaa – ja siis mak­saaa – saa sit­ten sen huu­tokau­pan kohteena olleen hyödyk­keen. Mitään sakko­ja­han täl­laiseen toim­intaan ei liity.

    Tarkoitin tuol­la sitä että jos A tar­joaa 10€ ja B 100€, niin B menet­tää 89€ siihen ver­rat­tuna että olisi tar­jon­nut 11€. Tämä johtaa siihen että B joutuu arvaa­maan paljonko A on valmis tar­joa­maan ja tar­joa­maan vähän päälle. Tämä taas voi johtaa siihen että B tar­joaakin vahin­gos­sa vähem­män A jol­loin A voit­taa vaik­ka B olisi halun­nut asi­aa paljon enemmän.

    Tuon takia kan­nat­taa huu­tokau­pat jär­jestää niin että voit­ta­ja mak­saa ain­oas­taan hiukan enem­män kuin korkein hävin­nyt tar­jous jol­loin kaik­ki voivat tar­jo­ta niin paljon kuin ovat valmi­ita mak­samaan menet­tämät­tä mitään, ja huu­tokau­pan kohde menee sille joka siitä on valmis mak­samaan eniten.

  140. vielä lisäyk­senä tästä huutokaupasta: 

    Ain­oa vai­h­toe­hto as oy:n omis­ta­malle paikoi­tushallille on myy­dä se RS-sopimuk­sel­la suo­raan as oy:lle. Tässä vai­h­toe­hdos­sa raken­nus­li­ike itse määrit­telee hin­nan jol­la se myy sen as oy:lle, jol­loin jotkut raken­nus­li­ik­keet voivat myy­dä paikoi­tushallin “järk­i­hin­taan”, mut­ta myös osa voi suo­ranais­es­ti kuset­taa kulut­ta­jaa yli­hin­noit­tele­mal­la hallin ja liit­tämäl­lä sen RS-sopimuk­sel­la as oy:n hallintaan. 

    Jos kuvit­telette yksi­tyisen rahoit­ta­jan “huu­tokaup­paa­van” parkkipaikko­ja, niin on herä­tyk­sen aika.

  141. AnnaJ: Kyl­lä uude­tkin suht “sport­tiset” pyörät paina­vat läh­es 20kg. http://www.crescent.fi/pyoramallisto/rissa-7‑v

    “Läh­es”? Lisäsit melkein 20% pain­oa ylöspäin.
    Tuol­la logi­ikalla 1500kg auto painaa “läh­es” 1800kg.
    Pitää huomioi­da, ettei alle 12 kilon tai­da aikuis­ten polkupyöris­sä lainkaan päästä kuin ehkä kil­pa­pyöris­sä. Jopokin painaa 14 kg. Tuos­sa mielessä siis kas­vatit pain­on “vai­htel­e­vaa osu­ut­ta” melkein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herät­tää hämmästystä.

    Suurin osa vähänkään uudem­mista painanevat 15–16kg tai alle, varsinkin jos pain­ol­la on ollut mitään merk­i­tys­tä osto­vai­heessa. Useim­mille lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

  142. Talot raken­netaan vuosikym­meniksi. Automaat­ti­au­tot yleistyvät suurel­la toden­näköisyy­del­lä lähivu­osikym­meninä. Voikin olla, ettei autopaikko­ja tarvi­ta ollenkaan tule­vaisu­udessa. Jos tarvit­see autoa, tilaa sel­l­aisen vain äly­puhe­limel­la käyt­töön­sä. Mitä näille autopaikoille sit­ten tehdään?

  143. Ongel­ma lie­nee myös se, että kadun­var­sipysäköin­ti Helsin­gin kan­takaupungis­sa on asukkaille turhan edullista. On edullisem­paa pitää autoa kadul­la, kuin han­kkia pysäköin­ti­ti­la. Ilmeis­es­ti tämä ongel­ma tulisi kor­ja­ta samalla.

  144. Raimo K:
    Ja entä se auton­o­mis­ta­japarka, joka jää aina huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Auto myyn­ti­in vaan!

    Ehdotan, että noille onnet­tomille jae­taan rahaa fat­tas­ta, jos hei­dän on mah­do­ton­ta kus­tan­taa omaa elämän­ta­paa omista rahoistaan.

  145. Raimo K:
    Vuokra taas on vuokra, kuka mak­saisi autopaikas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­ti­ivi siis on ja eri­tyis­es­ti van­hat ihmiset ovat tarkko­ja rahasta. 

    Jos vuokra ei ole markki­nahin­tainen, niin sel­l­ainen voi olla järkevääkin mak­saa. San­o­taan, että meil­lä on se Viherinssin esimerkin van­hus ja jonot­ta­mal­la saata­van paikan vuokra on 8€/kk. Hänen voi olla fik­sua mak­saa tuo paikas­ta, vaik­ka sitä käyt­täisi ker­ran kuus­sa moikkaa­mas­sa käyvä lap­si perheineen. 

    Ja entä se auton­o­mis­ta­japarka, joka jää aina huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Auto myyn­ti­in vaan! 

    Mik­si hän aina jäisi huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Kun hin­ta nousee tarpeek­si korkeak­si, niin tuo van­hus var­masti lopet­taa huu­tamisen aiemmin. 

    En nyt ymmär­rä, mikä tässä on ongel­mana. Jos taloy­htiöl­lä on enem­män auton­o­mis­ta­jia kuin paikko­ja, niin joku jää var­masti ilman. Nyt meil­lä on eri tapo­ja vali­ta se, joka jää ilman. Jono­tussys­tee­mis­sä yhdis­tet­tynä alle markki­nahin­taiseen vuokraan, ilman jäävät ne, jot­ka ovat asuneet talos­sa vähem­män aikaa. Ilman­jään­nistään he eivät edes saa mitään kor­vaus­ta. Huu­tokaup­pasys­tee­mis­sä autopaikko­jen hin­ta nousee sinne markki­na-arvoon­sa. Tämä raha menee taloy­htiölle ja las­kee siten vastiket­ta kaik­il­ta niiltä, jot­ka eivät autopaikkaa saa­neet. Ne ilman autopaikkaa jääneet voivat käyt­tää tätä rahaa pysäköidessään auton­sa jon­nekin muualle tai käyt­täessään jotain mui­ta keino­ja liikku­misen­sa organisointiin. 

    Nyt meil­lä on siis kak­si ver­tailuko­htaa. Sel­l­ainen, jos­sa autopaikkaa ilman jääneet eivät saa yhtään mitään, ja sel­l­ainen, jos­sa he sen­tään saa­vat rahal­lisen kor­vauk­sen niiltä, jot­ka autopaikan sai­vat. Minä kuulisin mielel­läni perustelun sille, mik­si jälkim­mäi­nen olisi mis­sään tilanteessa oikeu­den­mukaisem­pi kuin edelli­nen. Oikeas­t­aan ain­oa mieleeni juo­lah­ta­va syy olisi se, että paikat jae­taan jol­lain sosi­aalisel­la perus­teel­la (köy­hä siivoo­ja saa paikan, mut­ta rikas toim­i­tusjo­hta­ja ei). Täl­laista ei var­maan kukaan mis­sään käytä.

  146. Raimo K: Huu­tokau­pas­sa ei ole mitään epä­selvää, suurin tar­jous voit­taa. Eikä se lisää paikko­jen määrää, esim. 5 paikkaa on aina 5 paikkaa, vaik­ka huu­tokau­pat­taisi­in kuin­ka mon­ta kertaa.

    Vuokra taas on vuokra, kuka mak­saisi autopaikas­ta mitään, jos ei ole autoa? Insen­ti­ivi siis on ja eri­tyis­es­ti van­hat ihmiset ovat tarkko­ja rahasta.

    Ja entä se auton­o­mis­ta­japarka, joka jää aina huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Auto myyn­ti­in vaan! 

    Taloy­htiöön siis pitääkin saa­da asumaan myös se käytet­tyjä auto­ja myyvä auto­job­bari (ellei omis­ta­ja myy itse). Paha vain, että niil­lä job­bareil­la tup­paa usein ole­maan use­ampia auto­ja myyn­nis­sä, jol­loin ne job­barin autot täyt­tävät hel­posti koko pihan ja kadun­var­ret. Kaup­pa käy, ja huu­tokaup­po­ja­han voisi käy­dä ympäri vuodon, mut­ta onko tuo­hon malli­in enää Osmokaan tyytyväinen?

    Huu­tokau­pat pitäisi jär­jestää muuten niin, että kaik­ki osal­lis­tu­jat näkevät toisen­sa. Jos näin ei ole, puut­tuu oleelli­nen osa tarvit­tavaa infor­maa­tio­ta. Pitäähän se nähdä, jos joku bluffaa, ennenkuin omaa tar­jous­taan korot­ta­maan aikoo lähteä. Net­ti­hu­u­tokau­pat ovat toki ihan oma lajinsa.

  147. Uusis­sa asun­toy­htiöis­sä ei mitään huu­tokaup­po­ja tarvita!

    Autopaikat myy­dään läh­es aina omi­na osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinker­tais­in­ta. Usein autopaikkoi­hin liit­tyy lunas­tus­pykälä eli oman taloy­htiön osakkaat saa­vat etu­os­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myytäisi­in ulkop­uoliselle jälkimarkkinoilla.

  148. Leena:
    Uusis­sa asun­toy­htiöis­sä ei mitään huu­tokaup­po­ja tarvita!

    Autopaikat myy­dään läh­es aina omi­na osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinker­tais­in­ta. Usein autopaikkoi­hin liit­tyy lunas­tus­pykälä eli oman taloy­htiön osakkaat saa­vat etu­os­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myytäisi­in ulkop­uoliselle jälkimarkkinoilla. 

    Ei niitä huu­tokaup­po­ja van­hois­sakaan asun­toy­htiöis­sä tarvita! 

    Jos vapau­tu­va autopaik­ka ei osakkaille tai asukkaille (ole­mas­saol­e­va, tarpeen mukaan päivitet­tävä, ilmoit­tau­tu­mishet­keen perus­tu­va jono­tus­lista läpikäy­den) kel­paa, voi yhtiö niin päät­täessään vuokra­ta ulkop­uoliselle, sik­si aikaa kunnes listalle taas joku ilmoittautuu.

    Tuo oma auto­tal­liosake on myös varsin selkeä peri­aatemalli. Paikko­ja, tai ilma­nau­toa pär­jääviä asukkai­ta, pitää vain olla riit­tävästi, oli malli mikä hyvänsä.

    1. Sakke
      Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jakanut kaiki­ien osakkei­den yhdessä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­sivuokral­la joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palaut­tasa osakkei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaikkien osakkei­den tavoitel­la auto­tal­li­paikko­ja yhtäläisin kri­teere­in, siis huu­tokau­pal­la, vaik­ka riskinä on, että ajoko­rtin vuon­na 1984 menet­tänyt van­hus menet­täisi varas­ton­sa, johon on varas­toin­ut van­ho­ja huonekaluja?

  149. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    Mik­si hän aina jäisi huu­tokau­pas­sa ilman paikkaa? Kun hin­ta nousee tarpeek­si korkeak­si, niin tuo van­hus var­masti lopet­taa huu­tamisen aiemmin. 

    En nyt ymmär­rä, mikä tässä on ongel­mana. Jos taloy­htiöl­lä on enem­män auton­o­mis­ta­jia kuin paikko­ja, niin joku jää var­masti ilman. Nyt meil­lä on eri tapo­ja vali­ta se, joka jää ilman. Jono­tussys­tee­mis­sä yhdis­tet­tynä alle markki­nahin­taiseen vuokraan, ilman jäävät ne, jot­ka ovat asuneet talos­sa vähem­män aikaa. Ilman­jään­nistään he eivät edes saa mitään korvausta.
    ‘snip’

    Siis mis­tä pitäisi saa­da kor­vaus­ta? Autopaikas­ta, jota hänel­lä ei ole koskaan ollutkaan ja jon­ka kus­tan­nuk­si­in hän ei ole koskaan osal­lis­tunut (kos­ka ei ollut lähel­läkään sil­loin kun talosta ja paikoista mak­set­ti­in)? Siis joku ostaa osak­keen van­has­ta talosta, jos­sa ei ole autopaikko­ja ja hänelle pitäsi mak­saa kor­vaus­ta? Kenen pitäisi? Olisi­pa hupaisaa olla sel­l­aises­sa yhtiökok­ouk­ses­sa, jos­sa uusi asukas ilmoit­taisi, että hänelle pitää mak­saa korvausta.

    Ongelma­han on se, että paikko­ja on huo­mat­tavasti vähem­män (esim. vain 5) kuin tarvit­si­joi­ta, joten rahakkai­ta huu­ta­jia löy­tyy (tuskin van­huk­sia) ja raha­ton jää aina ilman.

    Jos paikko­ja olisi vain hie­man vähem­män kuin tarvit­si­joi­ta, kier­to nopeu­tu­isi ja olisi selvästi alle 40 vuotta.

    Huu­tokau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta korkeak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa — ja sil­loin kaik­ki pää­sevät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa. 🙂

  150. Juha Leinonen:
    En tiedä miten en ole tehnyt asi­aa selväk­si; yksikään raken­nus­li­ike ei tule rak­en­ta­maan maanalaista paikoi­tushal­lia, jos paikan hin­naksi muo­dos­tuu >80 k€, ellei sitä ole kaavoituk­ses­sa määritelty. 

    Kukaan ei tule erik­seen rahoit­ta­maan maanalaista pyäsköin­tiä, ellei se tule keskus­ta-alueelle (vrt. Q‑park jne.)

    En tiedä mis­sä fan­tasia­maail­mas­sa elätte, kun luulette jonkin tahon rahoit­ta­van asuin­talon ala­puolelle tule­van parkki­hallin. On päivän selvää mik­si raken­nus­li­ik­keet myyvät hal­li­paikat hal­val­la, kus­tan­nuk­set kytket­ty­inä asun­non hin­toi­hin; asun­non voit myy­dä Rovaniemeläiselle pariskun­nalle, mut­ta >80 k€ parkkipaikkaa ei osta edes henkilö joka sijait­see >2 km päässä hallista.
    ‘snip’

    Ei tämä mitään fan­tasi­aa ole, parkki­hal­li näkyy tuos­ta ikku­nas­ta ja meil­lä on siel­lä paik­ka — tosin se ei ole maan alla, mik­si pitäisi?

    Paikan hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, niin että siitä on turha vaah­do­ta (tämä on 22 vuot­ta van­ha talo eikä lähel­läkään pääkaupunkiseu­tua, ei kuitenkaan fan­tasia­maail­mas­sa, nyky­hin­noista en sano mitään).

  151. Leena:
    Uusis­sa asun­toy­htiöis­sä ei mitään huu­tokaup­po­ja tarvita!

    Autopaikat myy­dään läh­es aina omi­na osakkeinaan, mikä onkin kaikkein yksinker­tais­in­ta. Usein autopaikkoi­hin liit­tyy lunas­tus­pykälä eli oman taloy­htiön osakkaat saa­vat etu­os­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myytäisi­in ulkop­uoliselle jälkimarkkinoilla. 

    Juuri näin. Ei mitään ongel­maa. Ja näin asia pitäisi järjestää.

    Ongel­mak­si jäävät van­hat talot, jois­sa yksinker­tais­es­ti ei ole riit­tävästi parkkipaikko­ja — eikä niitä saa lisää, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­tokaup­paa pitäisi.

  152. Leena: Usein autopaikkoi­hin liit­tyy lunas­tus­pykälä eli oman taloy­htiön osakkaat saa­vat etu­os­to-oikeu­den hin­nal­la, jol­la paik­ka myytäisi­in ulkop­uoliselle jälkimarkkinoilla.

    Vuokraami­nen olisi uusis­sakin taloy­htiöis­sä parem­pi kuin myymi­nen. Myymisessä on se ongel­ma, että autopaikko­jen hin­ta ei seu­raa markki­na­tren­de­jä, ja autopaikan han­kkimi­nen sekä siitä eroon­pääsem­i­nen on hankalaa.

    Vuokraamises­sa on sekin hyvä puoli, että yhtiöl­lä säi­lyy kon­trol­li paikoista. Jos omis­ta­ja halu­aa pitää paikkaansa romu­varas­tona tai vuokra­ta sen paikalliselle tak­si­fir­malle, niin siihen on vaikeaa puut­tua. Vuokralaisen kohdal­la asia on paljon helpompi.

    Jos kuitenkin vai­hte­htona on ali­hin­tainen vuokra­paik­ka tai osakkeina myyn­ti, niin on tuo myyn­ti parem­pi vaihtoehto.

    Arvon­määräy­tymiseen liit­tyvänä detalji­na pitää tode­ta, että lunas­tus­pykälä alen­taa paikan arvoa aivan samoin kuin lunas­tus­pykälät noin yleen­sä alen­ta­vat asun­to­jen arvoa, kos­ka ne kaven­ta­vat osta­jakun­taa. (Autopaikko­jen osalta lunas­tus­pykälä on kyl­lä hyvin perusteltu.)

  153. Sakke: Taloy­htiöön siis pitääkin saa­da asumaan myös se käytet­tyjä auto­ja myyvä auto­job­bari (ellei omis­ta­ja myy itse). Paha vain, että niil­lä job­bareil­la tup­paa usein ole­maan use­ampia auto­ja myyn­nis­sä, jol­loin ne job­barin autot täyt­tävät hel­posti koko pihan ja kadun­var­ret. Kaup­pa käy, ja huu­tokaup­po­ja­han voisi käy­dä ympäri vuodon, mut­ta onko tuo­hon malli­in enää Osmokaan tyytyväinen?

    Mikä se ongel­ma tässä on? Kyl­lähän yhtiöjärjestyk­sessä tai muus­sa vas­taavas­sa ohe­jis­tuk­ses­sa voi hyvin lukea, että paikko­ja saa yhden per asun­to, enem­män vain jos paikko­ja on tyhjänä. Näin toden­näköis­es­ti joka paikas­sa jo nyt menetellään.

    Lisäk­si vuokra­sopimuk­ses­sa voi olla ehto­ja, joiden mukaan paikkaa saa käyt­tää vain yksi­tyiskäyt­töön, jol­loin tak­sar­it, paku­vuokraamot ja job­bar­it ovat ulkona.

  154. anonyy­mi: Suurin osa vähänkään uudem­mista painanevat 15–16kg tai alle, varsinkin jos pain­ol­la on ollut mitään merk­i­tys­tä osto­vai­heessa. Useim­mille lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

    Jos kuitenkin palataan keskustelun alku­un, niin medi­aanikansalaiselle alkaa olla vähän haas­tavaa nos­taa 15–16 kg painavaa kuraista fil­lar­ia kattokoukkuihin.

    Jos fik­sumpia varas­toin­ti­tapo­ja halu­taan käyt­töön, niiden pitää olla myös help­pokäyt­töisiä ja vaivattomia.

  155. Pet­ja Y: Suurin virheeni mielestäni oli ajatel­la että paikat ovat kaik­ki sama­nar­voisia. Kos­ka ne eivät ole niin tuo yksi ker­ral­laan huu­tokaup­paami­nen taitaa olla parem­pi. Tosin vielä parem­pi var­maan olisi myy­dä ne paikat.

    Yksi ker­ral­laan huu­tokaup­paami­nen on selkeää ja tuo tavaraa use­am­min myyn­ti­in. Vaivaa ei pitäisi olla paljon, kos­ka hom­ma joka tapauk­ses­sa pitää hoitaa koneel­lis­es­ti. Siitä se vas­ta sirkus tulee, jos huu­tokaup­pa jär­jestetään isän­nöit­si­jän­toimis­ton taaem­mas­sa neu­vot­teluhuoneessa huhtiku­un 31. päivä.

    Myymi­nen on minus­ta huonom­pi sen vuok­si, että myyn­ti­tavaras­sa lik­vidi­teet­ti on huono ja kit­ka suuri. Yhteinen etu on se, että autopaikat ovat mah­dol­lisim­man tarkasti niiden käytössä, jot­ka niitä eniten tarvitsevat.

  156. anonyy­mi: “Läh­es”? Lisäsit melkein 20% pain­oa ylöspäin.
    Tuol­la logi­ikalla 1500kg auto painaa “läh­es” 1800kg.
    Pitää huomioi­da, ettei alle 12 kilon tai­da aikuis­ten polkupyöris­sä lainkaan päästä kuin ehkä kil­pa­pyöris­sä. Jopokin painaa 14 kg. Tuos­sa mielessä siis kas­vatit pain­on “vai­htel­e­vaa osu­ut­ta” melkein 70%.. Ei siis ihme, että 20kg herät­tää hämmästystä.

    Suurin osa vähänkään uudem­mista painanevat 15–16kg tai alle, varsinkin jos pain­ol­la on ollut mitään merk­i­tys­tä osto­vai­heessa. Useim­mille lie­nee, jos vain huo­maa­vat kysyä.

    Tämä on hie­man turhaa kiis­te­lyä yhdestä huoli­mat­tao­mas­ta, mut­ta oike­lale hehtaar­ille osuneesta huomautuksetani

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke
    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jakanut kaiki­ien osakkei­den yhdessä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­sivuokral­la joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palaut­taa osakkei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaikkien osakkei­den tavoitel­la auto­tal­li­paikko­ja yhtäläisin kriteerein,siis huu­tokau­pal­la, vaik­ka riskinä on, että ajoko­rtin vuon­na 1984 menet­tänyt van­hus menet­täisi varas­ton­sa, johon on varas­toin­ut van­ho­ja huonekaluja? 

    Vuokras­ta päät­tää yhtiökok­ous vuosit­tain talousarvion yhtey­dessä, ei se 1965 päätös ole ikuis­es­ti voimas­sa. Nos­te­taan vuokra niin korkeak­si, että vain tarvit­se­vat halu­a­vat vuokra­ta. Tämä on demokra­ti­aa, ei huu­tokaup­pa (eikä tai­da vuo­den 1965 hal­li­tuk­ses­takaan kovin mon­ta olla enää päättämässä).

    Ja varas­ton­a­han auto­tal­lia ei saa käyt­tää jo paloriskinkin takia.

    1. Yleen­sä taloy­htiöis­sä autopaikan vuokran­neil­la on enem­mistö yhtiökok­ouk­ses­sa. Sik­si autopaikat ja tal­lit vuokrataan käytän­nössä ilmaisek­si. Tämäkin olisi help­po tulki­ta lain­vas­taisek­si, kos­ka osakkaat oan­naan siinä eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.

  158. Raimo K: Ei tämä mitään fan­tasi­aa ole, parkki­hal­li näkyy tuos­ta ikku­nas­ta ja meil­lä on siel­lä paik­ka – tosin se ei ole maan alla, mik­si pitäisi?

    Paikan hin­ta määräy­tyy markki­noil­la, niin että siitä on turha vaah­do­ta (tämä on 22 vuot­ta van­ha talo eikä lähel­läkään pääkaupunkiseu­tua, ei kuitenkaan fan­tasia­maail­mas­sa, nyky­hin­noista en sano mitään).

    Kaik­ki kom­ment­ti­ni ovat liit­tyneet maanalaiseen paikoituk­seen. Maan­pää­li­nen paikoi­tus on aivan eri asia.

  159. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jakanut kaiki­ien osakkei­den yhdessä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­sivuokral­la joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palaut­tasa osakkei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaikkien osakkei­den tavoitel­la auto­tal­li­paikko­ja yhtäläisin kriteerein,siis huu­tokau­pal­la, vaik­ka riskinä on, että ajoko­rtin vuon­na 1984 menet­tänyt van­hus menet­täisi varas­ton­sa, johon on varas­toin­ut van­ho­ja huonekaluja? 

    Tämä tuskin on ongel­ma. Yhtiön hal­li­tus on var­maankin jo vuosia sit­ten edel­lyt­tänyt, että autopaikalla ei saa säi­lyt­tää tavaroi­ta. Myöskään pelas­tusvi­ra­nomaiset eivät sal­li sitä.

    Han­kalaa sen sijaan voi olla, jos vain kansaneläket­tä saa­va nuori eläkeläi­nen, pyörä­tuolinkäyt­täjä, ei pysty kil­paile­maan korkeak­si nou­sevil­la huu­tokaup­pahin­noil­la. Vai onko hänellekin ohje muut­taa halvem­mille asuinsijoille?

  160. Osmo Soin­in­vaara: riskinä on, että ajoko­rtin vuon­na 1984 menet­tänyt van­hus menet­täisi varas­ton­sa, johon on varas­toin­ut van­ho­ja huonekaluja?

    Jos isännöitsijä/huoltomies tai pelas­tusvi­ra­nomaiset ehti­sivät hoitaa työn­sä, auto­talle­ja ei käytet­täisi lait­tomasti varas­toina — eikä myöskään työtiloina tms. (vaik­ka parem­mas­sa käytössä tilat sil­loin ovatkin).

  161. Raimo K: Huu­tokau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta korkeak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa – ja sil­loin kaik­ki pää­sevät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa. 

    Jot­ta huyu­tokaup­pahin­nat muo­dos­tu­isi­vat koviksi, pitää paikoista olla pula, ts. niitä pitää olla selvästi alle puolelle asun­noista. Jos paik­ka on oikein ruuhkaises­sa paikas­sa ole­va hal­li­paik­ka, sen hin­ta voisi nous­ta luokkaan 200 €/kk, tuskin paljon yli.

    Jos paikko­ja on tasan puoli per asun­to, sil­loin autopaikko­jen tulot ovat 100 €/asunto/kk. Vastike­tu­lot ovat läh­es poikkeuk­set­ta selvästi korkeam­mat, joten eipä sitä noil­la autopaikoil­la yhtiötä ihan hel­posti voit­toisak­si saa­da. Ja jotain se paikko­jenkin ylläpitämi­nen maksaa.

  162. Pir­jo: Lem­minäisen kohteessa Osmon laskelmil­la autopaikat myy­dään alle omakus­tan­nushin­nan. Näinköhän? 

    Tietysti. Kaavoit­ta­ja eli Helsin­gin kaupun­ki on määrän­nyt min­im­imäärän paikko­ja, jot­ka Pil­lopo­jan pitää toteut­taa. Lem­min­ki tekee juuri niin paljon ja sit­ten se myy ne mak­sim­i­hin­nal­la jol­la ne men­vät kau­pak­si. Autopaikat eivät kulu­ta raken­nu­soikeut­ta, joten jos hin­ta olisi päälle omakus­tan­nushin­nan, Lem­minkäi­nen tek­isi niitä pää märkänä.

    Paras­ta on, kun autopaikat ovat erillsinä osakkeina. 

    Paras­ta olisi, että autopaikko­ja tehtäisi­in juuri niin paljon kuin ihmiset ovat niistä valmi­it mak­samaan. Ei mul­la olisi omaa kop­pi­mopoa, jos paik­ka mak­saisi 250 €/kk, vaan vuokraisin sel­l­aisen aina tarvittaessa.

  163. Raimo K: Siis mis­tä pitäisi saa­da kor­vaus­ta? Autopaikas­ta, jota hänel­lä ei ole koskaan ollutkaan ja jon­ka kus­tan­nuk­si­in hän ei ole koskaan osal­lis­tunut (kos­ka ei ollut lähel­läkään sil­loin kun talosta ja paikoista maksettiin)?

    Siitä, että hän on ostanut osak­keen asun­to-osakey­htiöstä, joka omis­taa autopaikko­ja, joi­hin hänel­lä ei kuitenkaan ole pääsyä, vaan niitä käyt­tävät muut osakkaat ail­i­hin­taan niiden markki­na-arvoon nähden. 

    Huo­maa, tässä ei siis ole kyse siitä, että ne autopaikat oli­si­vat sidot­tu johonkin osak­keeseen, mikä olisi tietenkin toinen tapa hoitaa autopaikko­jen jako oikeu­den­mukaises­ti, vaik­ka se toki johtaisi sit­ten jous­ta­mat­to­muu­teen, vaan siitä, että autopaikat ovat yhtei­somis­tuk­ses­sa, mut­ta ne vain jae­taan osakkaille epäoikeu­den­mukaisel­la tavalla. 

    Kom­ment­tisi yhtiökok­ouk­ses­ta osoit­taa juuri sen, mik­si näitä asioi­ta on vaikea käsitel­lä puh­taal­ta pöy­dältä. Ne, jot­ka hyö­tyvät nykyis­es­tä sys­teemistä, eivät sitä halua muut­taa, joten jotain oikeu­den­mukaisem­paa ehdot­ta­va tosi­aan var­maan nau­ret­taisi­in ulos.

    Raimo K: Huu­tokau­pas­sa on sekin ongel­ma, että hin­ta tosi­aan voi nous­ta korkeak­si, joten yhtiö tuot­taa voit­toa – ja sil­loin kaik­ki pää­sevät osal­lis­tu­maan veron­mak­sun muodossa.

    No, taku­ul­la ei muu­ta­man autopaikan vuokra kas­va niin korkeak­si, että se kat­taisi kaik­ki taloy­htiön menot. Tai jos nousee, niin sit­ten niil­lä rahat­tomil­la (joista olit huolis­sasi) asum­i­nen tulee todel­la halvaksi.

  164. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä taloy­htiöis­sä autopaikan vuokran­neil­la on enem­mistö yhtiökok­ouk­ses­sa. Sik­si autopaikat ja tal­lit vuokrataan käytän­nössä ilmaisek­si. Tämäkin olisi help­po tulki­ta lain­vas­taisek­si, kos­ka osakkaat pan­naan siinä eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. 

    Eipä ole autopaikan vuokran­neil­la enem­mistöä, kun niitä paikko­ja on vähän.

  165. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    Kom­ment­tisi yhtiökok­ouk­ses­ta osoit­taa juuri sen, mik­si näitä asioi­ta on vaikea käsitel­lä puh­taal­ta pöy­dältä. Ne, jot­ka hyö­tyvät nykyis­es­tä sys­teemistä, eivät sitä halua muut­taa, joten jotain oikeu­den­mukaisem­paa ehdot­ta­va tosi­aan var­maan nau­ret­taisi­in ulos.

    No, taku­ul­la ei muu­ta­man autopaikan vuokra kas­va niin korkeak­si, että se kat­taisi kaik­ki taloy­htiön menot. Tai jos nousee, niin sit­ten niil­lä rahat­tomil­la (joista olit huolis­sasi) asum­i­nen tulee todel­la halvaksi. 

    1) No, sil­lä taval­la yhtiöis­sä toim­i­taan eikä asun­to-osakey­htiö ole poikkeus. Jos joku ostaa asun­to-osak­keen eikä kysy autopaikoista, ääliö on laimin­lyönyt selonot­tovelvol­lisuuten­sa ja saa syyt­tää vain itseään.

    2) Puh­das pöytä on vain uusis­sa taloyhtiöissä.

    3) Asun­to-osakey­htiö saa tuloa toki muus­takin kuin autopaikoista, esim. asun­to-osakkei­den vastikkeista (tämä jäänyt huo­maa­mat­ta?), mut­ta pikavoitot huu­tokau­pas­ta voivat saat­taa yhtiön voitol­lisek­si ja voitos­ta mak­se­taan vero.

  166. Viherinssi: Jot­ta huu­tokaup­pahin­nat muo­dos­tu­isi­vat koviksi, pitää paikoista olla pula, ts. niitä pitää olla selvästi alle puolelle asun­noista. Jos paik­ka on oikein ruuhkaises­sa paikas­sa ole­va hal­li­paik­ka, sen hin­ta voisi nous­ta luokkaan 200 €/kk, tuskin paljon yli.
    ‘snip’

    Siitä kai tässä juuri on kysymys, että paikko­ja on vähän, van­hois­sa talois­sa vain muu­ta­ma. Jos paikko­ja on paljon, ei ole ongelmaa.

  167. Raimo K: Vuokras­ta päät­tää yhtiökok­ous vuosit­tain talousarvion yhtey­dessä, ei se 1965 päätös ole ikuis­es­ti voimas­sa. Nos­te­taan vuokra niin korkeak­si, että vain tarvit­se­vat halu­a­vat vuokra­ta. Tämä on demokra­ti­aa, ei huutokauppa

    Miten se, että yhtiökok­ous nos­taa vuokran niin korkeak­si, että halukkai­ta vuokraa­jia on enää yhtä paljon kuin autopaikko­ja, eroaa huu­tokau­pas­ta mitenkään? Huu­tokaup­pa­han on vain yksinker­taisin tapa löytää tuo taso. 

    Miten tuos­sa tilanteessa sen rahat­toman auton­o­mis­ta­jan (jos­ta kan­noit huol­ta) luulet käyvän?

  168. Mik­si eduskun­ta tietois­es­ti ja harkiten joka vuo­den jouluku­us­sa lisää asukkaiden eri­ar­voisu­ut­ta autopaikkakysymyk­sessä hyväksymäl­lä autopaikko­jen vero­tusar­vot käypää arvoa alemmiksi?

    Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la läm­mite­tyn auto­hal­li­paikan vero­tusar­vo 73 euroa kylmän 48 euroa. Keskus­tas­sa edulli­nen autopaik­ka mak­saa 100 euroa ja kallis 200 euroa kuussa. 

    Kun taloy­htiö vuokraa hal­li­tuk­sen­sa jäse­nille paikan 65 eurol­la syn­tyy tilanteessa peit­el­tyä osin­gon­jakoa, johon verot­ta­jan pitäisi puuttua.

    Mielestäni koko autopaikkaon­gel­ma johtuu huonos­ta hallinnos­ta ja välin­pitämät­tömistä kansane­dus­ta­jista. Kiitos kuitenkin Odelle, että pitää asi­aa esillä. 

    Ps. Mie­lenki­in­toista on se, että verot­ta­ja ja eduskun­ta nimeno­mais­es­ti määräävät vaikka­pa työ­suhde­polkupyörän vero­tusar­vos­ta: “Vero­tusar­vo sel­l­aiselle edulle, jolle ei ole vahvis­tet­tu vero­tusar­voa, on edun käypä hinta.”

  169. Raimo K: 1) No, sil­lä taval­la yhtiöis­sä toim­i­taan eikä asun­to-osakey­htiö ole poikkeus. Jos joku ostaa asun­to-osak­keen eikä kysy autopaikoista, ääliö on laimin­lyönyt selonot­tovelvol­lisuuten­sa ja saa syyt­tää vain itseään. 

    Nyt perustelet sil­lä, miten asi­at hoide­taan, sitä, miten ne pitäisi hoitaa. Minä olen tässä keskustelus­sa läht­enyt siitä, että keskustelemme siitä, mikä olisi paras tapa jakaa yhtiön omis­tuk­ses­sa ole­vat autopaikat. Siihen huu­tokaup­pa on minus­ta yliv­er­tainen tapa. Siihen, että niin ei tehdä kaikkial­la, on tietenkin syynä ylläkir­joit­ta­mani, mut­ta et voi käyt­tää sitä perustelu­na sille, mik­si niin pitäisi jatkaa.

    2) Puh­das pöytä on vain uusis­sa taloyhtiöissä. 

    Mikään muu kuin ali­hin­tais­ten autopaikko­jen käyt­täjien itsekkyys ei estä järkkäämästä asi­aa oikeudenmukaisesti.

    3) Asun­to-osakey­htiö saa tuloa toki muus­takin kuin autopaikoista, esim. asun­to-osakkei­den vastikkeista (tämä jäänyt huo­maa­mat­ta?), mut­ta pikavoitot huu­tokau­pas­ta voivat saat­taa yhtiön voitol­lisek­si ja voitos­ta mak­se­taan vero. 

    Duh. Tietenkin ideana on se, että vastik­keet laske­vat, jos autopaikko­jen vuokrista ker­tyy enem­män rahaa. Laske­mal­la vastikkei­ta asun­to-osakey­htiöi­den on triv­i­aalia pysyä voitot­tomana. Lop­pusäätö tehdään yleen­sä pois­toil­la. Näin toimi­vat kaik­ki asun­to-osakey­htiöt. Kuten sanoin, jos vastikkeista lop­puu säätö­vara muiden tulo­jen kas­vaes­sa liian suurik­si, niin sit­ten asum­i­nen on tul­lut todel­la halvaksi.

  170. Raimo K: Nos­te­taan vuokra niin korkeak­si, että vain tarvit­se­vat halu­a­vat vuokra­ta. Tämä on demokra­ti­aa, ei huu­tokaup­pa (eikä tai­da vuo­den 1965 hal­li­tuk­ses­takaan kovin mon­ta olla enää päättämässä).

    Huu­tokau­pas­sa tuo idea siitä, että hin­ta on juuri sel­l­ainen, että vain tarvit­se­vat halu­a­vat vuokra­ta, toteu­tuu automaat­tis­es­ti. Eri­tyis­es­ti se toteu­tuu sil­loin, jos huu­tokaup­pakier­ros käy­dään vaikka­pa ker­ran vuodessa JA aina kun jokin paik­ka vapautuu.

    Aika jär­jetön­tä on tuo­ta hin­taa yhtiökok­ouk­sen alkaa iteroimaan ker­ran vuodessa. Saat­taa kestää muu­ta­man vuo­den ennen kuin joku opti­mi on löy­det­ty. Opti­mi sit­ten taas seu­raa­vana het­kenä voisi olla aivan toinen ja yhtiökok­ouk­sen päät­tämä hin­ta olisi joko liian korkea tai mata­la. Sit­ten taas odoteltaisi­in vuo­den ver­ran, että päästään kokeile­maan jotain toista hin­taa, että josko se nyt sat­tuisi kohdalleen.

  171. Antsa: Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la läm­mite­tyn auto­hal­li­paikan vero­tusar­vo 73 euroa kylmän 48 euroa. Keskus­tas­sa edulli­nen autopaik­ka mak­saa 100 euroa ja kallis 200 euroa kuussa.

    Puurot ja vel­lit sekaisin. Tääl­lä pk-seudun lähiössä kylmien hal­li­paikko­jen kk-vuokrat eril­li­sis­sä pysäköin­ti­laitok­sis­sa ovat aika lähel­lä tuo­ta vero­tusar­voa. Ai mut­ta nyt saankin piilotet­tua osin­gon­mak­sua parkkiyhtiöltä…?

  172. Samuli Saarel­ma: Miten se, että yhtiökok­ous nos­taa vuokran niin korkeak­si, että halukkai­ta vuokraa­jia on enää yhtä paljon kuin autopaikko­ja, eroaa huu­tokau­pas­ta mitenkään? Huu­tokaup­pa­han on vain yksinker­taisin tapa löytää tuo taso. 

    Miten tuos­sa tilanteessa sen rahat­toman auton­o­mis­ta­jan (jos­ta kan­noit huol­ta) luulet käyvän? 

    Edel­lisessä tapauk­ses­sa hin­ta on kaikille sama, huu­tokau­pas­sa raha ratkaisee. No, joidenkin mielestä juuri se on hyvä asia.

    Rahat­toman auton­o­mis­ta­jan tilanne ei ole hyvä koskaan, mut­ta jonos­sa parem­pi kuin se, että ikinä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta autopaikkaan.

    Elävässä elämässä rahat­tomat eivät tietysti hakeudu keskus­to­jen van­hoi­hin taloi­hin, joten tämä kysymys — vaikkakin elämää suurem­pi — on teoreettinen.

  173. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Tämäkin olisi help­po tulki­ta lain­vas­taisek­si, kos­ka osakkaat pan­naan siinä eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. 

    Niin­pä. Jos paikko­ja on 5 (esimerkik­si) ja asun­to­ja 20, ain­oa oikeu­den­mukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu on se, että paikat jae­taan osi­in ja jokainen saa 1/4 paikasta 😉
    Ei olisi lainvastainen.

  174. Esite:

    ‘snip’
    Aika jär­jetön­tä on tuo­ta hin­taa yhtiökok­ouk­sen alkaa iteroimaan ker­ran vuodessa. Saat­taa kestää muu­ta­man vuo­den ennen kuin joku opti­mi on löy­det­ty. Opti­mi sit­ten taas seu­raa­vana het­kenä voisi olla aivan toinen ja yhtiökok­ouk­sen päät­tämä hin­ta olisi joko liian korkea tai mata­la. Sit­ten taas odoteltaisi­in vuo­den ver­ran, että päästään kokeile­maan jotain toista hin­taa, että josko se nyt sat­tuisi kohdalleen. 

    Jär­jetön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiökok­ous bud­jetista päät­tää joka vuosi ja siinä samal­la vastikkeista ja vuokrista, kos­ka ne talousarvioon sisältyvät.

    Ker­ropa, mikä se opti­mi olisi!

  175. Raimo K: Jär­jetön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiökok­ous bud­jetista päät­tää joka vuosi ja siinä samal­la vastikkeista ja vuokrista, kos­ka ne talousarvioon sisältyvät.

    Ker­ropa, mikä se opti­mi olisi!

    Autopaikko­jen osalta aika lähel­lä opti­mia var­maan olisi se minkä edel­lisen vies­ti­ni lain­auk­ses­ta jätit pois, eli “Huu­tokau­pas­sa tuo idea siitä, että hin­ta on juuri sel­l­ainen, että vain tarvit­se­vat halu­a­vat vuokra­ta, toteu­tuu automaat­tis­es­ti. Eri­tyis­es­ti se toteu­tuu sil­loin, jos huu­tokaup­pakier­ros käy­dään vaikka­pa ker­ran vuodessa JA aina kun jokin paik­ka vapautuu.”.

    Huu­tokaup­pa sit­ten voisi olla vaik­ka sel­l­ainen avoin huu­tokaup­pa, jos­sa muut tar­joa­jat näkevät, mitä toiset ovat tar­jon­neet paikas­ta ja voivat halutes­saan korot­taa tar­jous­taan. Nykytekni­ikalla tuol­lainen olisi toteutet­tavis­sa hel­posti inter­ne­t­ym­päristöön. Ja jos sit­ten pelkona on, että kaikil­la ei sitä inter­ne­ty­hteyt­tä ole, niin sama saavute­taan sil­lä, että tar­jouk­sia kir­jataan taloy­htiön ilmo­tus­taul­ulle allekkain.

  176. Raimo K: Jär­jetön­tä tai ei, kyl­lä se yhtiökok­ous bud­jetista päät­tää joka vuosi ja siinä samal­la vastikkeista ja vuokrista, kos­ka ne talousarvioon sisältyvät.

    Ker­ropa, mikä se opti­mi olisi!

    Huu­tokau­pan tulok­se­na saata­va hinta?!? 🙂

  177. Raimo K: Edel­lisessä tapauk­ses­sa hin­ta on kaikille sama, huu­tokau­pas­sa raha ratkaisee. No, joidenkin mielestä juuri se on hyvä asia.

    Jos hin­ta asete­taan niin, että kaik­ki halukkaat saa­vat paikan (kuten ehdotit), niin sil­loin määritelmäl­lis­es­ti raha ratkaisee. Hin­taa on nos­tet­tu niin kauan, että pelistä ovat pudon­neet kaik­ki ne, joille paik­ka ei ole sen arvoinen kuin, mikä sen hin­ta on. Tämä on täs­mälleen sama asia kuin huu­tokau­pan tulos. 

    Mitä samaan hin­taan tulee, niin Viherinssi antoi jo hyvän perustelun sillekin, mik­si paikko­jen ei vält­tämät­tä ole järkevää olla samanhintaisia.

  178. Onko kenellekkään herän­nyt aja­tus­ta, että as oy omis­ta­ma parkki­hal­li, joka huu­tokaup­paa paikkansa, mak­saa ei autoil­i­joille enem­män kuin nykyi­nen kytky.

  179. Raimo K: Niin­pä. Jos paikko­ja on 5 (esimerkik­si) ja asun­to­ja 20, ain­oa oikeu­den­mukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu on se, että paikat jae­taan osi­in ja jokainen saa 1/4 paikasta
    Ei olisi lainvastainen. 

    Eikö nuo autopaikan neljän­nek­set pitäisi jakaa osakemäärän suhteessa?

  180. Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Otin kan­taa ain­oas­taan siihen miten autopaikan opti­m­i­hin­ta (eli suurin mah­dolli­nen hin­ta, jol­la saadaan kaik­ki autopaikat käyt­töön ja taloy­htiö saa parhaan tuo­ton autopaikois­taan) olisi löy­det­tävis­sä. En itsekään kylve rahas­sa, mut­ta huu­tokau­pal­la löy­tyy kiis­tat­ta opti­maa­li­nen hin­ta. Tietenkin voidaan ryhtyä kiis­telemään siitä mikä on optimaalista. 

    Jos autopaikko­ja on X määrä ja yhtiökok­ouk­ses­sa päätet­ty hin­ta on sel­l­ainen, että halukkai­ta tarvit­si­joi­ta on X+1, niin miten sit­ten toim­i­taan? Ryhdytään arpo­maan paikkoja. 

    Huu­tokau­pas­sa löy­ty­isi nimeno­maan se opti­mi, jos­sa X määrään paikko­ja löy­tyy X määrä halukkaita.

  181. Viherinssi:
    Myymi­nen on minus­ta huonom­pi sen vuok­si, että myyn­ti­tavaras­sa lik­vidi­teet­ti on huono ja kit­ka suuri. Yhteinen etu on se, että autopaikat ovat mah­dol­lisim­man tarkasti niiden käytössä, jot­ka niitä eniten tarvitsevat. 

    Tot­ta, mut­ta myymi­nen on hyvin eksinker­taista ja luul­tavasti mum­mot luop­u­vat auto­hal­li­paikois­taan, jos sen myymäl­lä saa vaikka­pa 20 000 euroa tai vuokraa­mal­la sen satasen kuussa.

  182. Pienen lapsen isä Kallios­ta:
    ‘snip’
    Jos autopaikko­ja on X määrä ja yhtiökok­ouk­ses­sa päätet­ty hin­ta on sel­l­ainen, että halukkai­ta tarvit­si­joi­ta on X+1, niin miten sit­ten toim­i­taan? Ryhdytään arpo­maan paikkoja. 

    Huu­tokau­pas­sa löy­ty­isi nimeno­maan se opti­mi, jos­sa X määrään paikko­ja löy­tyy X määrä halukkaita. 

    Yleen­sä on käytössä jono­tus­lista, jon­ka mukaan vapau­tu­vat paikat jaetaan.

    Huu­tokau­pas­sa tietenkin löy­tyy X määrään paikko­ja X kpl niitä, joil­la on varaa mak­saa. Halukkai­ta voi olla paljonkin enemmän.

    Pikkude­talji­na voisi myös tode­ta, että toisin kuin osakey­htiöis­sä yleen­sä, asun­to-osakey­htiöis­sä tavoit­teena ei ole voiton maksimointi.

  183. Juha Leinonen:
    Onko kenellekkään herän­nyt aja­tus­ta, että as oy omis­ta­ma parkki­hal­li, joka huu­tokaup­paa paikkansa, mak­saa ei autoil­i­joille enem­män kuin nykyi­nen kytky.

    Ei ole herän­nyt. Ehkä herää, jos selitätä vähän konkreet­tisem­min, miten tuo tapahtuu.

    Jos pide­tään huu­tokaup­pa, jos­sa on min­im­i­hin­ta, tulok­se­na ole­vat vuokrat ovat vähin­tään samat kuin nykyään, joten tuloa asoy:lle on vähin­tään saman ver­ran kuin nykyään. Miten tämä heiken­täisi autot­tomien asemaa?

  184. Sylt­ty: Tot­ta, mut­ta myymi­nen on hyvin eksinker­taista ja luul­tavasti mum­mot luop­u­vat auto­hal­li­paikois­taan, jos sen myymäl­lä saa vaikka­pa 20 000 euroa tai vuokraa­mal­la sen satasen kuussa. 

    Jos ver­tailuko­hti­na ovat asun­toi­hin sido­tut paikat ja eriyte­tyt omis­tu­s­paikat, olen samaa mieltä kanssasi. Muuten olen sitä mieltä, että huu­tokau­pat­ta­vat vuokra­paikat ovat paikko­jen vai­h­tu­vu­u­teen eniten kan­nus­ta­va mekanismi.

  185. Samuli Saarel­ma: Mitä samaan hin­taan tulee, niin Viherinssi antoi jo hyvän perustelun sillekin, mik­si paikko­jen ei vält­tämät­tä ole järkevää olla samanhintaisia.

    Annan vielä toisenkin perustelun paikko­jen yksit­täiseen huutokauppaamiseen.

    A‑rapun asukkaalle A‑rapun hissin vier­essä ole­va hal­li­paik­ka on arvokkaampi kuin C‑rapun hissin vier­essä ole­va paik­ka. C‑rapun asi­akkaalle taas päin­vas­toin. Suju­valle pienel­lä autol­la ajavalle autoil­i­jalle kah­den port­tikon­gin takana pihan nurkas­sa oven vier­essä ole­va paik­ka voi olla kätevä, kun taas isol­la autol­la aja­va arem­pi kul­jet­ta­ja arvostaa help­poa ajet­tavu­ut­ta ja mielu­um­min kävelee vähän pidemmältä.

    Paikko­jen arvot siis riip­pu­vat paikkaan liit­tyvien seikko­jen lisäk­si myös käyt­täjästä. Jos paikat huu­tokau­pataan yksitellen, paikat jakau­tu­vat tarkem­min käyt­täjien toivei­den mukaan. Täl­löin paikko­jen kokon­ais­ar­vo käyt­täjilleen on suurem­pi, ja sitä myötä niistä myös mak­se­taan korkeampi hinta.

  186. Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä. 

    Pitäisikö siis asun­notkin jakaa tarpeen, ei mak­sukyvyn mukaan?

    Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

  187. Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä. 

    Mil­lä taval­la mit­taisit numeeris­es­ti tuo­ta hyö­tyä, tarvet­ta tai yleistä etua, kun on kyse vuokrat­tavas­ta pysäköintipaikasta?

  188. Raimo K: Eli raha ratkaisee olisi opti­mi, ei mikään hyö­ty tai tarve tai yleinen etu. Lyhyesti: en ole samaa mieltä.

    Hyö­ty ja tarve ovat tekemi­sis­sä sen kanssa, paljonko paikas­ta on halukas mak­samaan huu­tokau­pas­sa. Juuri tähän koko markki­na­t­alouden toim­imi­nen perustuukin. 

    Miten “yleinen etu” ote­taan mis­sään autopaikko­jen jakosys­tee­mis­sä huomioon? Se voi näkyä ehkä siinä, että autopaikan käytölle asete­taan rajoituk­sia (vain yksi paik­ka per asun­to, ei kau­pal­lista käyt­töä, ei ulkop­uolisia), mut­ta jos asukkaiden autopaikkatarvet­ta ale­taan pan­na “yleisen edun” nimis­sä jonk­in­näköiseen järjestyk­seen, niin on satavar­maa, että siitä ei tule muu­ta kuin muhkea riita, kun jokaisen mielestä juuri se oma tarve on yleis­es­ti mitä tarpeel­lis­in­ta ja muiden jutut ovat vain yksit­täis­ten ihmis­ten huvittelua.

  189. No siis käytän­nössä näin: 

    1) Taloy­htiö omis­taa alun­perin autopaikat, joil­la on omat osak­keen­sa. Taloy­htiön autopaikkaosakkei­den osto-oikeus on yhtiön asun­to-osakkail­la. Paikko­jen lop­pukäyt­täjil­lä ei ole oikeut­ta niiden jälleenvuokraamiseen. 

    2) Taloy­htiö myy/vuokraa paikko­ja osakkaille/vuokralaisille kysyn­nän mukaan. 

    3) Vuokra­paikoil­la on lyhyt irtisanomisaika. 

    4) Jos paikko­ja jää yli, vuokraa taloy­htiö niitä ulkopuolisille. 

    5) Jos talon osakas/vuokralainen halu­aa paikan eikä niitä ole vapaana, irti­sanoo taloy­htiö viimek­si* tulleen ulkop­uolisen vuokralaisen sopimuk­sen ja myy/vuokraa ko. paikan asukkaalle. 

    6) Jos kaik­ki paikat ovat asukkaiden käytössä ja uusi osakas halu­aa ostaa paikan, irti­san­o­taan viimek­si* talon asukkaalle vuokratun paikan sopimus ja paik­ka myy­dään uudelle osakkaalle. 

    7) Jos kaik­ki paikat on jo myy­ty van­hoille osakkaille ja uusi osakas halu­aa ostaa paikan, voi hän yrit­tää ostaa paikan joltakul­ta vanhoista. 

    Epä­tasa-arvoista? No tot­ta hem­metis­sä. Omis­ta­jil­la on tässä mallis­sa suurim­mat oikeudet, ja niin kuu­luu ollakin. 

    * Vai pitäisikö olla ensim­mäi­nen? Ajat­telin tässä jonkin­laista ns. van­han asi­akkaan etua, mut­ta eipä min­ul­la tuo­hon kyl­lä sen kum­mem­pia perustelui­ta ole.

  190. PS. Niin tai sit­ten taloy­htiö perus­taa parkki­fir­man ja oper­oi paikko­jaan ihan raa’asti siltä poh­jal­ta. Mitäköhän Suomen lain­säädän­tö sanoisi mokomasta?

  191. Raimo K:

    Pikkude­talji­na voisi myös tode­ta, että toisin kuin osakey­htiöis­sä yleen­sä, asun­to-osakey­htiöis­sä tavoit­teena ei ole voiton maksimointi.

    Ei varsi­nais­es­ti, mut­ta asun­to-osakey­htiön osakkaana kat­soisin mielel­läni että taloy­htiön omaisu­ut­ta käytet­täisi­in mah­dol­lisim­man tehokkaasti ja esim. autopaikoista, kivi­jalan liike­huoneis­toista jne. pyy­det­täisi­in markki­navuokra etenkin kun/jos täl­lä on vaiku­tus­ta osakkail­ta perit­tävään yhtiövastikkeeseen.

  192. Samuli Saarel­ma: Hyö­ty ja tarve ovat tekemi­sis­sä sen kanssa, paljonko paikas­ta on halukas mak­samaan huu­tokau­pas­sa. Juuri tähän koko markki­na­t­alouden toim­imi­nen perustuukin.
    ‘snip’

    Uno­hdit maini­ta rahan, joka on käytet­tävis­sä huu­tokau­pas­sa — ja raha ratkaisee.

  193. Mau­r­izio:
    PS. Niin tai sit­ten taloy­htiö perus­taa parkki­fir­man ja oper­oi paikko­jaan ihan raa’asti siltä poh­jal­ta. Mitäköhän Suomen lain­säädän­tö sanoisi mokomasta? 

    Eipä sano mitään eri­ty­istä — fir­mo­ja­han peruste­taan koko ajan.

  194. Viherinssi: Pitäisikö siis asun­notkin jakaa tarpeen, ei mak­sukyvyn mukaan?

    Lyhyesti: en ole samaa mieltä. 

    Asun­to­jen jakami­nen on kokon­aan eri jut­tu — ja onnek­si sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toakin sen­tään jonkin ver­ran on.

    Sosi­aa­li­nen parkkipaikko­jen tuotan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niukku­u­den tapauk­sis­sa melko mah­do­ton­ta, sil­lä niihin van­hoi­hin taloi­hin ei saa parkkipaikko­ja mil­lään ilveel­lä — 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­tokaup­paa jär­jestet­täisi­in — ja joku aina kär­sii — ja usea tääl­lä on sitä mieltä, että kär­siköön se, joka muutenkin on huono-osainen.

  195. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke
    Jos vuo­den 1965 hal­li­tus on jakanut kaiki­ien osakkei­den yhdessä omis­ta­mat auto­tal­lit euron vuo­sivuokral­la joillekin osakkaille, onko jotenkin vääri palaut­tasa osakkei­den väli­nen tasa-arvo anta­mal­la kaikkien osakkei­den tavoitel­la auto­tal­li­paikko­ja yhtäläisin kriteerein,siis huu­tokau­pal­la, vaik­ka riskinä on, että ajoko­rtin vuon­na 1984 menet­tänyt van­hus menet­täisi varas­ton­sa, johon on varas­toin­ut van­ho­ja huonekaluja? 

    Meil­läpäin asia var­maankin hoidet­taisi­in siten, että hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja tai van­huk­selle tut­tu jäsen, tahi isän­nöit­si­jä, keskustelisi asianomaisen kanssa ihan ystäväl­lisessä hengessä, jot­ta tal­li saataisi­in “parem­paan”(?) käyttöön. 

    Tuos­sa­han voi olla taustal­la van­huk­sen pienoinen ongel­ma, kun asianomainen ei ehkä (tarvit­tavien voimavaro­jen puut­teessa) tiedä, mitä niiden huonekalu­jen kanssa pitäisi tehdä, ts. miten hän niistä pää­sisi eroon? On voin­ut jopa uno­htaa, että hänel­lä siel­lä tallis­sa huonekalu­ja onkaan. Kan­nat­taisi var­maan aluk­si van­hus­ta jutut­taa ja samal­la selvit­tää, mik­si ne huoneka­lut siel­lä tallis­sa ovat?

    Ei tuo­ta varten mitään lakimuu­tok­sia tarvita!

    1. Sen van­huk­sen ei kan­na­ta luop­ua siitä nautin­taoikeud­est­saan auto­tal­li­in, kos­ka aikanaan tämä huoneis­to on helpom­pi myy­dä, kun siihen kuu­luu tuo ikimuis­toinen nautin­taoikeus. Sitäö odotel­lessa auto­tal­lia kan­nat­taa pitää tyhjänä vuosikym­meniä. Täl­laista ei tapah­tu­isi, jos auto­tal­lien vuokra olisi markki­navuokran tasoa.

  196. Tässähän uusien asun­to­jen osalta on kyse Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan ja kaupung­in­val­tu­us­ton päätök­ses­tä kaavoit­taa liikaa autopaikko­ja. Tun­tuu vähän erikoiselta, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan ja kaupung­in­val­tu­us­ton jäsen vaatii eduskun­taa ratkaise­maan ongelman.

  197. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen van­huk­sen ei kan­na­ta luop­ua siitä nautin­taoikeud­est­saan auto­tal­li­in, kos­ka aikanaan tämä huoneis­to on helpom­pi myy­dä, kun siihen kuu­luu tuo ikimuis­toinen nautin­taoikeus. Sitäö odotel­lessa auto­tal­lia kan­nat­taa pitää tyhjänä vuosikym­meniä. Täl­laista ei tapah­tu­isi, jos auto­tal­lien vuokra olisi markki­navuokran tasoa. 

    Kan­takaupun­gin läheisyy­dessä varas­toti­lan hin­ta viereen ajet­tavalle kuiv­alle ja lämpimälle auto­tallin kokoiselle varas­tolle on 200+ €/kk. (Hin­ta muuten riip­puu yllät­tävän vähän koos­ta; muu­ta­man neliön vuokravaras­to on hel­posti satasen kuus­sa.) Auto­tallin vuokra on suun­nilleen sama.

    Jos tuol­laisen saa näppei­hin­sä mur­to-osahin­nal­la, jokainen järkevä pitää siitä kiin­ni kynsin ham­pain. Jos ei van­huk­sel­la ole autoa, van­huk­sen las­ten­las­ten van­hat urheilu­varus­teet asu­vat tuolla.

  198. Raimo K: Asun­to­jen jakami­nen on kokon­aan eri jut­tu – ja onnek­si sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toakin sen­tään jonkin ver­ran on.

    Sosi­aa­li­nen parkkipaikko­jen tuotan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niukku­u­den tapauk­sis­sa melko mah­do­ton­ta, sil­lä niihin van­hoi­hin taloi­hin ei saa parkkipaikko­ja mil­lään ilveel­lä – 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­tokaup­paa jär­jestet­täisi­in – ja joku aina kär­sii – ja usea tääl­lä on sitä mieltä, että kär­siköön se, joka muutenkin on huono-osainen. 

    Olen sitä mieltä, että tässä pelis­sä voidaan se parkkiniukku­usvyöhyk­keel­lä asu­va autoa vält­tämät­tä tarvit­se­va mut­ta nyt hyväon­ni­nen (on saanut autopaikan) huono-osainen uhrata. 

    Perusteluina:

    - absolu­ut­ti­nen autopaikka­pu­la keskit­tyy alueille, joil­la asun­not ovat kalli­ita, jol­loin kaikki­aan huono-osaisia on joka tapauk­ses­sa vähän

    - vielä vähem­män on tuol­la asu­via huono-osaisia, jot­ka ehdot­tomasti tarvit­se­vat autoa

    - vielä vähem­män on yo. ryh­mi­in kuu­lu­via, joil­la nyt olisi autopaikka

    - kuitenkin enem­män on pien­i­t­u­loisia, joil­la ei ole autoa, ja he voit­taisi­vat tässä vastikkei­den alentues­sa (so. mummoko­rt­tia ei voi nyt pelata)

    - en näe sitä vielä katas­tro­fi­na, jos nyt autopaikan omaa­va autoa vält­tämät­tä tarvit­se­va huono-osainen autoil­i­ja joutuu siirtämään auton­sa kadulle parin kort­telin päähän kadunvarteen

    Näil­lä argu­menteil­la en ole ihan valmis vielä pitämään itseäni kovasy­dämisenä riis­tokap­i­tal­isti­na, joka käyt­tää köy­hiä kynnysmattonaan.

    (Siihen poikkeuk­seen olen toki valmis, että sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kiin­teistöis­sä autopaikatkin voidaan jakaa sosi­aal­isin perustein.)

  199. Raimo K: Uno­hdit maini­ta rahan, joka on käytet­tävis­sä huu­tokau­pas­sa – ja raha ratkaisee. 

    Kuten jo todet­tua, raha ratkai­sisi siinä sin­un ehdot­ta­mas­sasi tavas­sa sopia yhtiökok­ouk­ses­sa autopaikan hin­ta sille tasolle, että otta­jia on yhtä paljon kuin paikkoja.

    Toisek­si markki­na­t­aloudessa jostain asi­as­ta mak­set­ta­va raha on juuri indikaat­tori sille tarpeelle ja hyödylle (olet­taen kiin­teä tar­jon­ta). Sinä kun olet sitä jono­tus­ta puffan­nut, niin mil­lä logi­ikalla se kuvaa jotenkin sitä tarvet­ta tai hyö­tyä, kuin­ka kauan on ollut jonos­sa (=kuin­ka kauan on asunut kyseisessä taloyhtiössä)?

  200. Antsa:
    Miksi

    Vero­tusar­vo­ja käytetään työ­suh­teessa, hal­li­tuk­sen jäsenet eivät ole työ­suh­teessa yhtiöön vaik­ka palkkio las­ke­taan ansio­tu­lok­si. Ja lukee­han verot­ta­jan sivuil­la sek­ib, että jos käypä arvo ön pienem­pi kuin vero­tusar­vo, sitä voidaan käyt­tää v.arvon sijasta.

  201. Raimo K: Sosi­aa­li­nen parkkipaikko­jen tuotan­to on näis­sä esil­lä ole­vis­sa niukku­u­den tapauk­sis­sa melko mah­do­ton­ta, sil­lä niihin van­hoi­hin taloi­hin ei saa parkkipaikko­ja mil­lään ilveel­lä – 5 paikkaa on 5 paikkaa, vaik­ka kuin­ka mon­ta huu­tokaup­paa jär­jestet­täisi­in – ja joku aina kär­sii – ja usea tääl­lä on sitä mieltä, että kär­siköön se, joka muutenkin on huono-osainen.

    Niin, oleelli­nen ero sin­un ehdot­ta­maasi ali­hin­nal­la paikko­jen jakamiseen jono­tuk­sen mukaan on se, että huu­tokau­pan tulok­se­na myös ne “kär­si­jät” eli ilman paikkaa jääneet hyö­tyvät edes jotain yhtiön omis­tamista autopaikoista. Markki­nahin­taisen vuokran ansios­ta hei­dän hoito­vastike­mak­sun­sa jäävät pienem­mäk­si. Täl­lä on oikeasti enem­män merk­i­tys­tä sille oikeasti huono-osaiselle polkupyöräl­lä liikku­jalle (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sil­lä, että joku niistä autoile­vista öky­por­vareista sai paikkansa alihintaan. 

    Ja muutenkaan et ole mitenkään osoit­tanut, että juuri huono-osainen olisi tässä huu­tokaup­pasys­tee­mis­sä häviäjänä ver­rat­tuna jono­tussys­teemi­in. Huono-osainen, joka tarvit­see kipeästi autoa ja paikkaa sille voidak­seen ottaa työ­paikan vas­taan voi hyvinkin olla valmis mak­samaan siitä paikas­ta enem­män kuin se 40 vuot­ta yhtiössä asunut van­hus, joka pitää paikkaansa suku­lais­ten­sa ker­ran kuus­sa käyn­tiä varten.

  202. Sakke: Meil­läpäin asia var­maankin hoidet­taisi­in siten, että hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja tai van­huk­selle tut­tu jäsen, tahi isän­nöit­si­jä, keskustelisi asianomaisen kanssa ihan ystäväl­lisessä hengessä, jot­ta tal­li saataisi­in “parem­paan”(?) käyttöön. 

    Ovat kyl­lä supli­ikkimiehiä, kun pelkästään puhu­mal­la saa­vat van­huk­sen luop­umaan parinkym­men­nen tuhan­nen euron arvois­es­ta edusta. 😉

  203. Samuli Saarel­ma: Niin, oleelli­nen ero sin­un ehdot­ta­maasi ali­hin­nal­la paikko­jen jakamiseen jono­tuk­sen mukaanon se, että huu­tokau­pan tulok­se­na myös ne “kär­si­jät” eli ilman paikkaa jääneet hyö­tyvät edes jotain yhtiön omis­tamista autopaikoista. Markki­nahin­taisen vuokran ansios­ta hei­dän hoito­vastike­mak­sun­sa jäävät pienem­mäk­si. Täl­lä on oikeasti enem­män merk­i­tys­tä sille oikeasti huono-osaiselle polkupyöräl­lä liikku­jalle (kun ei ollut rahaa edes autoon) kuin sil­lä, että joku niistä autoile­vista öky­por­vareista sai paikkansa alihintaan. 

    Ja muutenkaan et ole mitenkään osoit­tanut, että juuri huono-osainen olisi tässä huu­tokaup­pasys­tee­mis­sä häviäjänä ver­rat­tuna jono­tussys­teemi­in. Huono-osainen, joka tarvit­see kipeästi autoa ja paikkaa sille voidak­seen ottaa työ­paikan vas­taan voi hyvinkin olla valmis mak­samaan siitä paikas­ta enem­män kuin se 40 vuot­ta yhtiössä asunut van­hus, joka pitää paikkaansa suku­lais­ten­sa ker­ran kuus­sa käyn­tiä varten. 

    Sit­ten, kun tuo ‘huono-osainen’ pyöräil­i­jä saa sen jonot­ta­mansa autopaikan, muut­tuuko myös hän kuvaile­mak­sesi ‘autoil­e­vak­si ökyporvariksi’?

    Mis­tä tiedät, miten tarpeel­lisik­si koet­tu­ja ne suku­laiskäyn­nit tuolle van­huk­selle ovat? Kum­mal­lakin on oma sub­jek­ti­ivi­nen asteikko tarpeen­sa määrit­telemiseen, eivätkä nuo kak­si asteikkoa ole vält­tämät­tä yhteis­mi­tallisia. Minus­ta raha ei sovi mit­tarik­si tai ain­oak­si kri­teerik­si kaikkeen.

    Vieraskäyn­te­jä varten pitäisi olla myös viera­s­paikko­ja! Eräil­lä pääkaupunkiseudun alueil­la niiden puute on aivan ilmeinen. Pysäköin­nin sal­lim­i­nen katu­jen ja tei­den var­sil­la olisi siihen yksi, mielestäni hyvä ratkaisu. Viimeisek­si paikalle tul­lut kävelköön pisimpään.

    En oikein ymmär­rä, mik­si mm. Espoos­sa asu­vien tut­tu­jeni asuinalueil­la ei kadun­var­sipysäköin­tiä sal­li­ta. Onko niin, että Espoos­sa ei siede­tä muual­ta, mm. Helsingistä saa­pu­via vierai­ta? Aika kohtu­u­ton­ta (jos näin on), kun ottaa huomioon paljonko Helsingis­sä on päivisin ja iltaisin käytössä Espoon asukkaiden käyt­tämiä autopaikkoja.

    Jos suku­laisen van­huk­sen-luona-käyn­tien ajanko­h­dat ovat etukä­teen tiedos­sa ja kyse on esimerkik­si auton piha­paikas­ta, voisi sen jaet­tu käyt­tö, ja jae­tut kus­tan­nuk­set, olla ehkä tietyin edel­ly­tyksin mahdollisia.

    Peru­songel­ma lie­nee kuitenkin se, että vapai­ta autopaikko­ja asukkaille ja hei­dän vierailleen on aika ajoin tiety­il­lä alueil­la ihan liian vähän. Asuinaluei­den tiivistämi­nen johtaa (sil­loin) hel­posti pahenevi­in ongelmi­in, joiden ratkaisu ei ole yleen­sä mah­dol­lista ilman uusia ongelmia tai kalli­ita investointeja. 

    Tämä keskustelu­ai­he on jo lukuisil­la kom­menteil­laan tuonut esille jo usei­ta näköko­htia, mut­ta tuo­ta lukumääräistä pulaa autopaikoista olisi syytä helpottaa. 

    Tärkeää on myös muis­taa, että kaik­ki eivät asu samas­sa asun­nos­sa koko ikään­sä. Asun­to­jen asukkaat ja hei­dän tarpeen­sa vai­htel­e­vat. Yhdelle asukkaalle voi riit­tää raitio­vaunu ja polkupyörä, mut­ta seu­raavalle asun­nonos­ta­jakan­di­daatille autopaikan puute voi olla ylit­sepääsemätön este.

    Ikäsyr­jin­tää tai tulope­rus­taista syr­jin­tää ei myöskään pitäisi sal­lia (tuloi­hin näh­den liian korkein vuokrin). Pitäisikö uusien talo­jen autopaikan (tallin?) vuokra­sopimuk­sen ehdok­si aset­taa myös auton omistajan/haltijan ikä tai voimas­saol­e­va ajokortti?

    Jokainen taloy­htiö voi mielestäni räätälöidä itselleen parhaan ratkaisun. Uusi laki on mielestäni tuo­hon tarkoituk­seen aivan liian raskas ja jäykkä ratkaisu.

  204. Samuli Saarel­ma: Kuten jo todet­tua, raha ratkai­sisi siinä sin­un ehdot­ta­mas­sasi tavas­sa sopia yhtiökok­ouk­ses­sa autopaikan hin­ta sille tasolle, että otta­jia on yhtä paljon kuin paikkoja.
    ‘snip’

    Tätä en ole ehdottanut.

    Kun huu­tokau­pal­la on niin kovasti kan­na­tus­ta, joku voisi ker­toa esimerkin elävästä elämästä, kuin­ka sitä on jos­sakin toteutettu.

    1. Kun huu­tokau­pal­la on niin kovasti kan­na­tus­ta, joku voisi ker­toa esimerkin elävästä elämästä, kuin­ka sitä on jos­sakin toteutettu.

      Eräässä kata­janokkalaises­sa taloy­htiössä on huu­tokau­pat­tu neljä autopaikkaa pihal­la. Autopaikan vuokra on muodolli­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­seni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuokraoikeu­den saamis­es­ta käy­dään sään­nööl­lisin väli­a­join huu­tokaup­pa (tai tar­jouskil­pailu?). Huu­tokau­pan kohteena on koro­ton tal­letus, joka on tal­letet­ta­va taloy­htiön tilille (sor­ry, verot­ta­ja). Viime ker­ral­la huu­tokaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen.

  205. Osmo Soin­in­vaara: Eräässä kata­janokkalaises­sa taloy­htiössä on huu­tokau­pat­tu neljä autopaikkaa pihal­la. Autopaikan vuokra on muodolli­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­seni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuokraoikeu­den saamis­es­ta käy­dään sään­nööl­lisin väli­a­join huu­tokaup­pa (tai tar­jouskil­pailu?). Huu­tokau­pan kohteena on koro­ton tal­letus, joka on tal­letet­ta­va taloy­htiön tilille (sor­ry, verot­ta­ja). Viime ker­ral­la huu­tokaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen. 

    Kenel­lä on oikeus käyt­tää tal­letet­tu­ja varo­ja? Saako tal­let­ta­ja ne joskus takaisin? Kuka saa mah­dol­lisen koron? Kuka pääoman?

    1. Talkoy­htiö käyt­tää tal­letet­tu­ja varo­ja siten, että sen täy­tyy ottaa vähem­män lainaa pankista. Tosi­asialli­nen mak­su autopaikas­ta on siis tuon tal­letuk­sen korko. Verot­ta­ja voisi olla kiin­nos­tunut tästä jär­jestelystä, mut­ta tuskin siihen pykälää löy­tyy. Lainan saa tietysti takaisin, kun luop­uu paikas­ta tai häviää huu­tokau­pan. Kol­men pros­entin korol­la paikan hin­ta on siis jotain tuhat euroa vuodessa + tuo varsi­nainen vuokra 59 €/kk. Kylmä paik­ka pihalla.

  206. Osmo Soin­in­vaara: Eräässä kata­janokkalaises­sa taloy­htiössä on huu­tokau­pat­tu neljä autopaikkaa pihal­la. Autopaikan vuokra on muodolli­nen kiin­teä hin­ta, muis­taak­seni 59 euroa kuus­sa, mut­ta vuokraoikeu­den saamis­es­ta käy­dään sään­nöl­lisin väli­a­join huu­tokaup­pa (tai tar­jouskil­pailu?). Huu­tokau­pan kohteena on koro­ton tal­letus, joka on tal­letet­ta­va taloy­htiön tilille (sor­ry, verot­ta­ja). Viime ker­ral­la huu­tokaup­pa pää­tyi 32 000 euron talletukseen. 

    Olisi voin­ut jotenkin olet­taa, että huu­tokau­pan kohteena oli­si­vat olleet ne 4 autopaikkaa?

    Ja miten siis taloy­htiön tilil­lä ole­va 32.000 € ei näky­isi taseessa — jos ei har­raste­ta ns. luo­vaa kirjanpitoa?
    Mut­ta selvää on, että tuol­lais­ten rahamäärien kyseessä ollen halukkaiden määrä jää väihäiseksi.

  207. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiön taseessa 32 000 € näkyy lainana kuten näkyy pankista otett­tu lainakin. 

    Siis selkok­ielel­lä ‘huu­tokau­pas­sa’ kysymys on siitä, että se, joka suos­tuu lainaa­maan taloy­htiölle eniten saa paikan vuodek­si. Ja melkoi­sista sum­mista on kysymys.

    Ja tämä on tasa-arvoa? Onko­han tämä vihrei­den yleinen lin­ja laa­jem­mis­sakin kysymyksissä?

    1. Vihreät eivät todel­lakaan päätä kyseisen asun­t56o-osakey­htiön asioista. Minus­ta rehelli­nen huu­topak­ka rahal­la olisi parem­pi. Tässä kier­retään pääo­mat­u­lo­jen verotusta.

  208. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiön taseessa 32 000 € näkyy lainana kuten näkyy pankista otett­tu lainakin. 

    On kova pant­ti autopaikas­ta. Kehi­tys­tä onkin tulkit­ta­va ehkä niin, että jatkos­sa helsinkiläistä muu­raria on turha koet­taa palkata mökkipaikkakun­nille takan tekoon. Tai pitäsi jär­jestää kyyti? Mil­lähän voisi irti­sanoutua sit­ten osta­mas­ta virkamiehistyvän Helsin­gin muitakaan palveluk­sia? Mikä on Helsin­gin funk­tio muulle maalle? Tämä siis siinä kon­tek­stis­sa, että yksi­ty­isautoilu on ollut ver­ra­ton ja ehkä merkit­tävin palvelu­jen ja vai­h­dan­nan freimworkki. 

    dis­claimer: Turha autoilu on tietysti tolkutonta.

  209. Olen käynyt use­asti vierailul­la kerrso­talos­sa ja seu­ran­nut parkkipaikan käyttöä.

    Piha­paikt on vuokrat­tu asukkaille ja käytän­nössä jokaista asun­toa kohti on paikka+pari vieraspaikkaa.

    Mut­ta paikat eivät ole koskaan täyn­nä , eivät päiväl­lä, eivät illal­la , yöl­lä tai aamulla .
    Mut­ta kovaa kinaa käy­dään paikoista ja eri­tyis­es­ti väärin pysäköinnistä.

    Ehdotin, että he luopuisi­vat omista parkkipaikoista ja jokainen voi pysäköidä ensim­mäiseen vapaaseen paikkaan. 

    Mut­ta parkkipaik­ka on sta­tussym­boli ja arvon­mit­ta, joten ehdo­tuk­selle kävi huonosti

    Pysäköin­ti­ta­lo on keino vält­tää tyhjiä pysäköin­tipaikko­ja ja maa-alan tuhlausta

  210. Raimo K:
    Mut­ta selvää on, että tuol­lais­ten rahamäärien kyseessä ollen halukkaiden määrä jää väihäiseksi.

    Tot­ta kai ilmaiselle tai ali­hin­noite­tulle hyödyk­keelle löy­tyy halukkai­ta otta­jia. Mik­si tämä pitäisi kus­tan­taa muiden varoista jää epäselväksi.

  211. max: On kova pant­ti autopaikas­ta. Kehi­tys­tä onkin tulkit­ta­va ehkä niin, että jatkos­sa helsinkiläistä muu­raria on turha koet­taa palkata mökkipaikkakun­nille takan tekoon. Tai pitäsi jär­jestää kyyti? Mil­lähän voisi irti­sanoutua sit­ten osta­mas­ta virkamiehistyvän Helsin­gin muitakaan palveluk­sia? Mikä on Helsin­gin funk­tio muulle maalle? Tämä siis siinä kon­tek­stis­sa, että yksi­ty­isautoilu on ollut ver­ra­ton ja ehkä merkit­tävin palvelu­jen ja vai­h­dan­nan freimworkki. 

    dis­claimer: Turha autoilu on tietysti tolkutonta.

    Eiköhän helsinkiläisel­lä muurar­il­la ole fai­jan tai isopa­pan rak­en­ta­ma rin­ta­mameista­lo Tapani­las­sa ja kesämök­ki Mäntyharjulla.

    Piip­pumuu­rar­it oli­vat oma luokkaansa. Tut­ta­vani, raken­nusmes­tari, ker­toi miten kak­si piip­pumuu­raria ajoi raken­nu­s­paikalle 50-luvul­la hienos­sa Mersussa.

    1. Mik­si muu­rarin pitäisi lähteä kovan työvoima­pu­lan Helsingistä keikkatöi­hin kepu­lan­di­aan, jos­sa on työt­tömiä muu­rare­i­ta yllin kyllin?

  212. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät eivät todel­lakaan päätä kyseisen asun­to-osakey­htiön asioista. Minus­ta rehelli­nen huu­topak­ka rahal­la olisi parem­pi. Tässä kier­retään pääo­mat­u­lo­jen verotusta. 

    No Osmo, olet merkit­tävä ide­olo­gi Vihreis­sä ja ilmoi­tat kan­nat­tavasi ‘raha ratkaisee’ peri­aatet­ta — vain autopaikko­jen jaossako?

    Jos palataan alku­peräiseen asi­aan, niin

    1) ajatuk­ses­sa, että ‘kiel­letään asun­non ja autopaikan kytkykaup­pa’ on sekä hyvää että huonoa,

    2) mielestäni asun­non ja autopaikan kytkykaup­paa ei pidä kieltää, mut­ta sen pakol­lisu­us voidaan pois­taa uusien asun­to-osakey­htiöi­den osalta ja

    3) mitään pakol­lista huu­tokaup­paa ei pidä määrätä, vaan asun­to-osakey­htiöt saa­vat päät­tää paikko­jen jakamis­es­ta halu­a­mal­laan taval­la, vaik­ka huutokaupallakin.

    Sit­ten olisi kiin­toisaa nähdä, mihin suun­taan kehi­tys lähtisi.

    4) selv­in­tä mielestäni olisi se, että autopaikat oli­si­vat omas­sa yhtiössään, joka myisi tai vuokraisi niitä.

  213. lurk­ki: Tot­ta kai ilmaiselle tai ali­hin­noite­tulle hyödyk­keelle löy­tyy halukkai­ta otta­jia. Mik­si tämä pitäisi kus­tan­taa muiden varoista jää epäselväksi. 

    Siis kenen varoista? Autopaikan kus­tan­nuk­set ovat jok­seenkin olemat­tomat eikä asun­to-osakey­htiön tarkoituk­se­na ole voiton maksimointi.

    1. Autopaikan kus­tan­nuk­set ovat jok­seenkin olemat­tomat eikä asun­to-osakey­htiön tarkoituk­se­na ole voiton maksimointi.

      Koko keskustelu lähti liik­keelle siitä, että autopaikan kus­tan­nuk­set kaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­il­la alueil­la ovat liikku­vat kym­menis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei koske omakoti­taloa keskel­lä peltoa.

  214. “lähteä kovan työvoima­pu­lan Helsingistä keikkatöihin” 

    No esimerkik­si sik­si, ettei Helsingis­sä nyky­isin oikeas­t­aan ole työvoimapulaa.

  215. Viherinssi: Jos kuitenkin palataan keskustelun alku­un, niin medi­aanikansalaiselle alkaa olla vähän haas­tavaa nos­taa 15–16 kg painavaa kuraista fil­lar­ia kattokoukkuihin. 

    Mah­taisiko­han onnis­tua se, että ne työn­net­täisi­in vinolle seinälle? Liikku­vat koukut vastapain­ol­la ja mekaanisel­la luk­i­tuk­sel­la? Ei tosin taitaisi säästää lainkaan tilaa ver­rat­tuna per­in­teiseen lattiasäilytykseen.

    Sakke: Tämä keskustelu­ai­he on jo lukuisil­la kom­menteil­laan tuonut esille jo usei­ta näköko­htia, mut­ta tuo­ta lukumääräistä pulaa autopaikoista olisi syytä helpottaa. 

    Yksi tapa helpot­taa tilan­net­ta olisi vähen­tää yksi­ty­isautoilun halut­tavu­ut­ta liike­su­un­nit­telullisin keinoin. Kyse­hän ei suinkaan ole siitä, että autopaikko­ja pitäisi olla enem­män vaan siitä ettei autopaikko­ja ilmeis­es­ti ole riit­tävästi autokan­taan nähden.

  216. Osmo Soin­in­vaara: Koko keskustelu lähti liik­keelle siitä, että autopaikan kus­tan­nuk­set kaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­il­la alueil­la ovat liikku­vat kym­menis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei koske omakoti­taloa keskel­lä peltoa. 

    Jos noin vuon­na 1900 Helsinki­in raken­netun talon pihalle on maalat­tu 4 parkkiru­u­tua, niiden kus­tan­nuk­set liikku­vat muu­ta­mas­sa eurossa — ja suurim­mat erim­ielisyy­det tääl­lä koske­vat juuri näitä tapauk­sia — vrt. Osmon äiti.

  217. Osmo Soin­in­vaara: Koko keskustelu lähti liik­keelle siitä, että autopaikan kus­tan­nuk­set kaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­il­la alueil­la ovat liikku­vat kym­menis­sä tuhan­sis­sa. Tämä ongel­ma ei koske omakoti­taloa keskel­lä peltoa. 

    Eikö nois­sa talo­jen autopaikois­sa ole jos­sain määrin samaa aja­tus­ta kuin nykyisessä peri­aat­teessa tehdä kaik­ista asun­noista esteet­tömiä? Helpot­taa­han se kaiketi asun­non myyn­tiä, jos autopaikko­jakin talosta löytyy.

    Miten vai­htelee Helsingis­sä auto­jen määrä per asun­to ja per asukas? Entä tarve esteet­tömille asunnoille?

  218. Raimo K: Jos noin vuon­na 1900 Helsinki­in raken­netun talon pihalle on maalat­tu 4 parkkiru­u­tua, niiden kus­tan­nuk­set liikku­vat muu­ta­mas­sa eurossa – ja suurim­mat erim­ielisyy­det tääl­lä koske­vat juuri näitä tapauk­sia – vrt. Osmon äiti.

    Myytkö per­in­tönä saa­masi asun­non pilkkahin­taan, kos­ka kus­tannnus on nol­la euroa?

    (no okei, per­in­töveron verran)

  219. “Pula on krooninen.” 

    No ja ei muuten ole, ja kausilu­on­toiset työvoimatarpeet ovatkin sit­ten ihan toinen jut­tu. Korkein­taan pulaa on viro­lais­es­ta hal­patyövoimas­ta, mut­ta esim. eräskin nimeltä­mainit­se­ma­ton iso toimis­to lait­taa nyt vak­i­tu­isia ukko­jaan pro­jek­tei­hin ympäri maa­ta (ja myös jakaa loma­lap­pu­ja) vaik­ka nämä kuin­ka asu­isi­vat PK-seudulla. 

    Ja tämän tiedän var­masti, kos­ka tun­nen alan väkeä paljon.

  220. Sylt­ty: Myytkö per­in­tönä saa­masi asun­non pilkkahin­taan, kos­ka kus­tannnus on nol­la euroa?
    (no okei, per­in­töveron verran) 

    Kuten jo totesin:
    “3) mitään pakol­lista huu­tokaup­paa ei pidä määrätä, vaan asun­to-osakey­htiöt saa­vat päät­tää paikko­jen jakamis­es­ta halu­a­mal­laan taval­la, vaik­ka huutokaupallakin.”

    Ja selvästi nois­sa Kata­janokan 32.000 € autopaikois­sa ei ole kysymys vähä­varais­ten paikoista, kos­ka vähä­varaisia ei niis­sä talois­sa asu — eikä tule koskaan asumaankaan.

  221. Saataisi­inko liikku­vu­ut­ta tai koul­u­lais­ten oppimis­tu­lok­sia paran­net­tua tärkeis­sä kohderyh­mis­sä, jos liian har­vat autopaikat määrät­täisi­in lain voimal­la jaet­tavak­si, ei rahan, vaan työ­matkan pitu­u­den, tai vaikka­pa koulumen­estyk­sen perusteella?

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.