Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta

On säädet­tävä laki kiin­teistöveron asteit­tais­es­ta nos­tos­ta kymme­nen vuo­den aikana nyky­istä huo­mat­tavasti korkeam­malle tasolle. Kiin­teistöveron tulee kohdis­tua tont­ti­maan ja sil­lä ole­van raken­nu­soikeu­den arvoon, ei siihen, kuin­ka hyvä ja hyväkun­toinen raken­nus ton­til­la sijait­see. Kiin­teistövero tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulkop­uolel­la. Veron poh­jana ole­va kiin­teistö­jen arvos­tus on vas­tat­ta­va maapo­h­jan ja raken­nu­soikeu­den todel­lista arvoa ja tämän arvon on reagoita­va nopeasti esimerkik­si liiken­n­ev­erkon muutoksiin.

Taa­ja­ma­maan ja raken­nu­soikeu­den arvoon kohdis­tu­va kiin­teistövero on ihanteelli­nen vero, jol­la ei ole käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia. Se kap­i­tal­isoituu maan arvoon sitä alen­taen. Hyvin yleis­es­ti teol­lisu­us­mais­sa ajatel­laan, että kaupunki­maan arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle, joka on sen kaupun­gin ton­tin ympärille rak­en­tanut. Tapo­ja kon­fiskoi­da arvon­nousu yhteiskun­nalle on monia. Kaupunki­maista asu­tus­ta voi kaavoit­taa vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle (mon­et Sak­san osaval­tiot), kaavoitushyö­dyn leikkaus kaavoitus­mak­sul­la, asun­to­tu­lon vero­tus asun­non arvon mukaan (Sveit­si) ja korkea kiin­teistövero (Yhdys­val­lat).

Asun­tomarkki­noille tule­van nuoren kannal­ta kiin­teistövero ei vaiku­ta asumiskus­tan­nuk­si­in kokon­aisuute­na. Kiin­teistöveroa joutuu asun­nos­ta kyl­lä joka vuosi mak­samaan, mut­ta vas­taavasti asun­non saa halvem­mal­la niin, että asum­is­menot pysyvät suun­nilleen yhtä korkeina. Teo­ri­as­sa kiin­teistövero alen­taa omaisu­u­den arvoa määräl­lä T/r, mis­sä T = kiin­teistövero euroina ja r val­lit­se­va (reaali)korko. Jos asun­toon kohdis­tu­va kiin­teistövero on 1 000 euroa vuodessa ja korko 2 %, kiin­teistövero alen­taa asun­non osto­hin­taa 50 000 eurol­la. Sille, joka joutuu mak­samaan lainas­taan mui­ta suurem­paa korkoa, kiin­teistövero alen­taa asum­is­meno­ja ja päin­vas­toin. Tämän voi tulki­ta myös niin, että kiin­teistöveron tosi­asialli­nen mak­sa­ja on kiin­teistön omis­ta­ja sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teistövero ote­taan käyttöön.

Kiin­teistövero tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulkop­uolel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asukkaiden tulota­son perus­teel­la, mut­ta korkeat kiin­teistöverot kieliv­ät korkeista asum­is­menoista, eikä ole mitään jär­jel­listä perustet­ta sille, mik­si niiden, joiden asum­i­nen on kallista, pitäisi mak­saa niille, joiden asum­i­nen on halpaa.

Kiin­teistöveron ongel­ma liit­tyykin siir­tymä­vai­heeseen. Jos on ensin ostanut asun­non kalli­il­la ja sen jäl­keen kiin­teistöveroa nos­te­taan, joutuu mak­samaan sekä korkei­ta pääo­maku­lu­ja että kiin­teistöveroa, minkä lisäk­si kär­sii omaisu­u­den arvon alen­tu­mis­es­ta. Tämän vuok­si kiin­teistöveroa on nos­tet­ta­va hitaasti pitkän ajan kulues­sa niin, että veron nousu­tahti on kaikkien tiedos­sa. Täl­löin se vaikut­taa heti asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta mak­sut nou­se­vat vai­heit­tain. Kos­ka pitkän ajan kulues­sa hal­li­tuk­sen vai­h­tu­vat, laista kiin­teistöveron asteit­tais­es­ta nos­tamis­es­ta pitäisi sopia eduskun­nas­sa kaikkien puoluei­den kesken.

Jos kiin­teistöveron poh­jana ole­va vero­tusar­vo reagoi ympäristön muu­tok­si­in välit­tömästi, se aut­taa rahoit­ta­maan esimerkik­si raideli­iken­teen investointeja.

Kiin­teistöveron tulee perus­tua maapo­h­jan sijain­ti­in ja raken­nu­soikeu­teen eikä siihen kuin­ka hyvän ja hyväkun­toisen raken­nuk­sen on siihen rak­en­tanut, kos­ka raken­nusten arvoon perus­tu­val­la kiin­teistöverol­la olisi negati­ivisia käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia. Näin määritel­ty kiin­teistövero ei myöskään nos­ta markki­navuokria, mikäli kaik­ki osa­puo­let toimi­vat ratio­naalis­es­ti. Helsinkiläisenä erikoistapauk­se­na kuitenkin, jos ton­til­la sijait­se­va raken­nus on suurem­pi kuin ton­tin raken­nu­soikeus, kiin­teistöveron tulee perus­tua toteu­tuneeseen kerrosneliömäärään.

Kohtu­ut­tomana on pidet­ty tilan­net­ta, jos­sa iäkäs les­ki asuu yksin suurel­la vajaasti raken­netul­la rin­ta­mamieston­til­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa käytän­nök­si tulisi ottaa, että kiin­teistöveron mak­su­un saa rajat­tomasti lykkäys­tä niin, että vero jää perikun­nan maksettavaksi.

Helsin­gin seudul­la on käytössä korotet­tu kiin­teistövero rak­en­ta­mat­tomille ton­teille, joi­ta esimerkik­si raken­nus­li­ik­keet pant­taa­vat arvon­nousua odotellen. Täl­laisen maan vero­tusar­vo voisi hyvin perus­tua omis­ta­jan omaan ilmoituk­seen, joka voidaan samal­la tulki­ta myyn­ti­tar­jouk­sek­si ja kun­ta (tai mah­dol­lis­es­ti myös toinen rak­en­ta­ja) halu­aa lunas­taa maan asun­to­tuotan­non tarpeisi­in. Tämä koskisi tietysti vain kokon­aan rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja, ei vajaasti raken­net­tu­ja, jot­ta keneltäkään ei voisi lunas­taa tämän kotia.

75 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta”

  1. Entäpä jos vain säädet­täisi­in laki, jol­la kun­ta veloite­taan lunas­ta­maan kaik­ki kaavoitet­tu tont­ti­maa / raken­nu­soikeus ja lunas­tuk­selle tulee mak­sua­jak­si vaikka­pa 30 vuot­ta. Lop­putu­los lie­nee sama.

  2. Kiin­teistöveron koro­tuk­sia on yleen­sä perustel­tu sil­lä, että ne kor­vaa­vat var­al­lisu­usveros­ta luop­umista, kos­ka val­taosa suo­ma­lais­ten omis­tuk­ses­ta on asun­to-omaisu­ut­ta. Kun oma puolueesi nyt poli­it­tises­sa tavoiteo­hjel­mas­saan halu­aa palaut­taa var­al­lisu­usveron kaudel­la 2015–2019, miten tämä suh­teu­tuu kiin­teistöveron nostoon?

  3. No mitenkäs jos halu­an asua väljästi isol­la ton­til­la lop­un ikääni, enkä ole taloani myymässä? Voinko luop­ua raken­nu­soikeud­es­ta ja näin min­i­moi­da veroni?

    1. Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den alen­tu­mista myös saa sen. Tähän pitäisi lisätä käytän­tö, että jos anoo van­han raken­nu­soikeu­den takaisin, joutuu mak­samaan arvon­nousus­ta. Muuten­han kaik­ki pyytäi­sivät raken­nu­soikeu­den alen­tamista kul­loinkin val­lit­se­vaa tilan­net­ta vastaavaksi.

  4. Vas­tus­tan.

    Voisit­teko te poli­ti­ikot kek­siä miten saisi yhteiskun­nan meno­ja pienem­mäk­si, että tämä velak­si elämi­nen loppuisi?

    Vero­jen lisäämi­nen ja uusien kek­simi­nen on liian help­poa, sen osaa kaikki.

  5. “Kiin­teistövero tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulkop­uolel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asukkaiden tulota­son perus­teel­la, mut­ta korkeat kiin­teistöverot kieliv­ät korkeista asum­is­menoista, eikä ole mitään jär­jel­listä perustet­ta sille, mik­si niiden, joiden asum­i­nen on kallista, pitäisi mak­saa niille, joiden asum­i­nen on hal­paa.” Min­ulle ei suo­raan hah­mo­tu, onko tämä tot­ta. Jos jol­lakin paikkakun­nal­la asum­i­nen on kallista, se tarkoit­taa sitä, että sen paikkakun­nan yksi asukas, omis­ta­ja, rokot­taa joko osta­jaa eli uut­ta omis­ta­jaa tai vuokralaista, eli joko kalli­in paikkakun­nan ihmiset rosvoa­vat toisi­aan tai sinne muuttavia.

  6. Ajat­tele nyt suurten ikälu­okkien per­in­töä kyt­tääviä itke­viä lapsia.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den alen­tu­mista myös saa sen. Tähän pitäisi lisätä käytän­tö, että jos anoo van­han raken­nu­soikeu­den takaisin, joutuu mak­samaan arvon­nousus­ta. Muuten­han kaik­ki pyytäi­sivät raken­nu­soikeu­den alen­tamista kul­loinkin val­lit­se­vaa tilan­net­ta vastaavaksi.

    Yhteiskun­tarak­en­teen kannal­ta on usein toiv­ot­tavaa saa­da keskeis­es­ti sijait­seville vajaasti/matalalla tont­tite­hol­la raken­ne­tu­ille ton­teille lisää ker­rosneliöitä. Nähdäk­seni raken­nu­soikeu­den mukaan määräy­tyvää kiin­teistöveroa voisi olla fik­sua käyt­tää yhdyskun­tarak­en­teen ohjauskeinona. Eli jos halu­aa asua väljästi hyväl­lä paikalla, johon olisi mielekästä rak­en­taa tiivi­im­min (ja jon­ka “hyvyys” on yhteiskun­nan aikaansaa­maa), niin myös mak­saa siitä yhteiskunnalle.

    Tehot­toman rak­en­tamisen voidaan täl­laisel­la paikalla (ajatelkaa esim. raiti­otiepysäkin tai juna-ase­man vier­essä sijait­se­vaa tont­tia) kat­soa ole­van yhteiskun­nan luomien resurssien (esim. hyvä joukkoli­iken­nein­fra) tuh­laamista. Ei ketään kuu­lu häätää väljästä talostaan hyväl­lä paikalla, mut­ta jos halu­aa maa­ta näin tuh­la­ta, voi kai siitä ylel­lisyy­destä mak­saakin. Korkeam­man raken­nu­soikeu­den mukaan määräy­tyvä kiin­teistövero kuitenkin kan­nus­taa käyt­tämään raken­nu­soikeu­den täysimääräisesti.

    Raken­nu­soikeu­den kaut­ta määräy­tyvään kiin­teistöveroon liit­tyy toki väärinkäytön ja epä­tas­a­puolisu­u­den ris­ki, mut­ta niin kaavoituk­seen sisäl­tyy nytkin.

    Ylipäätään maapo­h­jan kiin­teistövero­tuk­seen ja raken­nu­soikeuk­si­in liit­tyvä ongel­ma on se, miten saadaan 1) maapo­h­jan vero­tusar­vo pidet­tyä käypää arvoa vas­taa­vana ja 2) raken­nu­soikeus pidet­tyä ajan­mukaise­na ottaen huomioon tiivistämisen mielekkyy­den esim. kaupun­gin kasvun vuok­si tai vaikka­pa uusi joukkoli­iken­ney­hteys raken­net­taes­sa — pitäisikö raken­nu­soikeus tark­istaa kaikkial­la esim. vuosit­tain tai vaik­ka kah­den vuo­den välein ja erik­seen esim. uusia raiti­otielin­jo­ja vedettäessä?

  8. uusi kas­vo tääl­lä:
    Vastustan.

    Voisit­teko te poli­ti­ikot kek­siä miten saisi yhteiskun­nan meno­ja pienem­mäk­si, että tämä velak­si elämi­nen loppuisi?

    Vero­jen lisäämi­nen ja uusien kek­simi­nen on liian help­poa, sen osaa kaikki.

    Keskustelu siitä, pitäisikö verot­taa ylipäätään enem­män vai vähem­män on eri kuin keskustelu siitä, mikä vero­tus­muo­to on parem­pi ja mikä huonompi.

  9. anomuu­mi:Eli jos halu­aa asua väljästi hyväl­lä paikalla, johon olisi mielekästä rak­en­taa tiivi­im­min (ja jon­ka “hyvyys” on yhteiskun­nan aikaansaa­maa), niin myös mak­saa siitä yhteiskunnalle. 

    Halu­aisin kuul­la muu­ta­man lauseen myös huonoil­la paikoil­la sijait­se­vien kiin­teistö­jen kaavail­lus­ta vero­tuk­ses­ta. Keve­nee nykyisestä?

  10. Kateus syö olemat­tomat verot ennen tulon muo­dos­tus­ta. Vaalien läh­estyessä ain­oa keino on esit­tää vaki­in­tuneen tont­ti­panoveron kyl­keen kek­si­tyn varain­si­ir­toveron hylkäys­tä ja ryhtyä uusverot­ta­maan samaa asi­aa nimi­keen muun­nok­sel­la. Lapset on ter­veitä, kun ne leikkii, itse kysymys on, onko kaupun­gin suun­nit­telun suo­ji­in paen­nut poli­itikko­jen ryh­mä ter­veitä kansalaisia?

  11. Kär­sisin itse tästä muu­tok­ses­ta (asun kalli­is­sa suurel­la asun­to­lainal­la oste­tus­sa asun­nos­sa, jos­ta jouduin mak­samaan korote­tun varain­si­ir­toveron). Silti kan­natan ehdo­tus­ta lämpimästi. Ehdo­tushan on kuin suo­raan kaupunki­talousti­eteen oppikirjasta!

  12. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Kiin­teistövero tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulkop­uolel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asukkaiden tulota­son perus­teel­la, mut­ta korkeat kiin­teistöverot kieliv­ät korkeista asum­is­menoista, eikä ole mitään jär­jel­listä perustet­ta sille, mik­si niiden, joiden asum­i­nen on kallista, pitäisi mak­saa niille, joiden asum­i­nen on halpaa.”

    Voisin kan­nat­taa tuo­ta sil­lä ehdol­la, jos ensin­näkin kaik­ki asumisen tuet siir­retään sit­ten vas­taavasti sen kun­nan mak­set­tavak­si, jon­ka alueel­la asum­ista tue­taan (mukaan lukien opin­totuen asum­is­lisä ja puo­lus­tusvoimien mak­samat varus­mi­esten vuokrat yms.). Nuo ovat nimit­täin nyky­isin huo­mat­tavia tulon­si­ir­to­ja, jot­ka nos­ta­vat etenkin yliopis­tokaupunkien, asun­to­jen hin­to­ja. Asun­to­jen hin­nan­nousus­ta huo­mat­ta­va osa on aiheutet­tu yhteiskun­nan mak­samin varoin, joten se olisi parem­pi jakaa yhteiskun­nalle kuin vain niille alueille yksi­no­maan, jot­ka ovat yhteiskun­nan kaut­taal­taan mak­samista mak­su­ista hyötyneet.

    Toisek­seen, yhteiskun­nan rahoit­tamien laitosten, kuten yliopis­to­jen kiin­teistöverot tulisi täl­löin säätää jaet­taviksi kuitenkin koko val­takun­nan kesken, kos­ka niiden kulutkin mak­se­taan kaikkien kun­tien veron­mak­sajien pussista.

  13. Empi­iriset tutkimuk­set eivät lop­putu­lok­sil­taan vas­taa kiin­teistöveron osalta niitä kohtaan­top­uhei­ta, joi­ta aikaisem­mas­sa ketjus­sa on esitet­ty. Toisek­si on huo­mat­ta­va, että kiin­teistövero tuot­toverona verot­taa lasken­nal­lista tuloa, joka on eri asia kuin real­isoitunut tulo. Ihmis­ten eläessä rahat­aloudessa, mainit­tu on tärkeä seik­ka. Tuot­toverois­sa on aina myös arvostamisongel­ma, joka käytän­nössä saat­taa tarkoit­taa, että halvem­mat kohteet arvoste­taan lähem­mäk­si käypää arvoa kuin kalli­im­mat kohteet. Jo valmi­ik­si ken­ties regres­si­ivi­nen vero muut­tuu entistä regres­si­ivisem­mäk­si. Tapan vain aikaa, ei muuta.

  14. > kiin­teistövero on ihanteelli­nen vero, jol­la ei ole käyttäytymisvaikutuksia.

    Onpas, se vähen­tää kaavoit­ta­jien kor­rup­toimista, jota raken­nus­li­ik­keet ja muutkin ton­tin­o­mis­ta­jat nyt har­joit­ta­vat pie­nil­lä ja suuril­la paikkakun­nil­la. Tämä on Suomen suurimpia korruptioilmiöitä.

    BTW, jos min­ul­la on satasen talo millin ton­til­la, olen miljonääri ja on ihan oikein kiin­teistöverot­taa min­ua siitä (pait­si niistä, joista kaik­ki vero­tus on aina väärin tms.).

    Muuten­han vas­ta se, että joku käyt­tää tuo­ta millin raken­nu­soikeut­ta, olisi peruste kiristää vero­tus­ta, ja se olisi ihan per­verssiä, kos­ka sen käyt­tämi­nen on hyvä eikä huono asia. (Vähän niin kuin verotet­taisi­in työn­tekoa…, eiku)

  15. Mitä lop­ullista verokan­taa ajattelet?

    Miten möäärit­telisi kiin­teisöveron sanokaamme Rikhardi­nakadul­la sijait­se­vaan asun­toon / toimis­toon? (Vero­han jae­taan lopuk­si neliöi­den suh­teessa oskkaiden kesken. Sik­sitämä sana­muo­to) Miten otat huomioon, että toimis­toki­in­teistöistä on yli­tar­jon­taa ja siten kiin­teisön tont­tiar­vo jopa negatiivine?

  16. Osmo ajat­telee yhteiskun­nan infran rak­en­tamis­es­ta, esim. raiti­otiekisko­jen ja pysäkin muo­dos­sa ole­van ton­tin omis­ta­jalle pelkästään hyö­tyä. Voi siitä hait­taakin olla, varsinkin, jos on liikku­mises­sa tot­tunut pär­jäämään aiem­min käyt­tämil­lään kon­steil­la. Pysäk­ki ja lisään­tyvä ohikulk­i­joiden joukko voi melu­ta ja roska­ta, sekä aiheut­taa muu­takin harmia, mm. Lisään­tyvän ilki­val­lan muodossa. 

    Ei tuo ratikkapysäk­ki mikään oikotie onneen ja autu­u­teen vält­tämät­tä ole. Sen hyödyl­lisyys riip­puu siitä, kuka arvioi ja miltä kan­til­ta asi­aa katsoo.

  17. max: Halu­aisin kuul­la muu­ta­man lauseen myös huonoil­la paikoil­la sijait­se­vien kiin­teistö­jen kaavail­lus­ta vero­tuk­ses­ta. Keve­nee nykyisestä?

    Suh­teessa hyvil­lä paikol­la ole­vi­in kyl­lä, jos arvos­tus­pe­rus­teek­si ote­taan käypä arvo.

  18. Ei kiin­teistöveroa tarvitse nos­taa, kos­ka hom­ma hoituu sil­lä, että nos­te­taan vero­tusar­vot käypään markkinahintaan.
    Tähän ollaan menos­sa kos­ka nyky­isin kiin­teistöveroil­moituk­seen pitää ilmoit­taa isot kor­jauk­set, mah­dol­liset uudet talous­raken­nuk­set jne. Tämä siis okt:jen osalta.

    Nyt kai vero­tusar­vot ovat noin neljäsosa(25%) käyvästä arvos­ta- riip­puu vähän kiinteistön/asunnon/tontin koos­ta ja sijainnista.

    Onnek­si on myös omis­tusasun­nos­sa asu­vien puol­ta pitäviä(puolueita)- vielä ainakin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den alen­tu­mista myös saa sen… 

    Koko raken­nu­soikeu­den käsite on ongel­malli­nen. Tont­ti­han kuu­luu sen omis­ta­jille, ja käsit­teel­lä raken­nu­soikeus, joku muu halu­aa osin­golle. Tiede­tään sään­te­lyn nos­ta­van hin­to­ja, joten raken­nu­soikeu­den käsite on yksi niistä, jot­ka pitää hävit­tää, kun halu­taan edullisem­pia asun­to­ja. Ai niin, mil­lä se poli­itikkko sen jäl­keen rahas­taisi gryn­dereiltä, joten uhrataan nyt kuitenkin asun­to­jen hinnat. 😉

  20. Aja­tus siitä, että veroa perit­täisi­in yhä enem­män jostain sel­l­ais­es­ta oikeud­es­ta, jota joku ei käytä, tai ei edes halua jon­ain tiet­tynä tai etukä­teen määrit­telemät­tömänä aikana käyt­tää, on ehdo­tuk­se­na aika “erikoinen”.

    Miten varmis­tet­taisi­in, että oikeus, kohtu­us ja vero­tuk­selli­nen tasa-arvo toteu­tu­isi­vat, jos vero­tus jatkos­sa perus­tu­isi kiin­teistöi­hin (ja käyt­tämät­tömään raken­nu­soikeu­teen) yhä enenevässä määrin? Tuo­ta jälkim­mäistähän voidaan (tarvit­taes­sa) myön­tää läh­es kenelle hyvän­sä jopa melkoisen mieli­v­al­taisin perustein, kun metroasemi­akin voidaan perus­taa paikkoi­hin, joi­hin asukkaat eivät niitä halua tai jois­sa jopa meri rajoit­taa rakentamista!

    Väitän, että tulovero, jopa lievästi pro­gres­si­ivise­nakin, on verona helpom­pi hyväksyä. Tuloista on mah­dol­lista mak­saa osa veroina. Kiin­teistöstä ei voi mak­saa veroa, ellei se tuo­ta net­to­tu­loa (tuloveron mak­samisen jäl­keen) tai ellei käytössä ole jotakin muu­ta rahanlähdettä.

    Korkeampi kiin­teistövero on liiak­si pakkokeinon, pakko-oton kaltainen. Se edus­taa yhteiskun­nan pakko­val­taa, jon­ka raja hir­mu­val­lan välil­lä on “veteen piir­ret­ty viiva”. 

    Kiin­teistöveros­ta puut­tuu tiet­ty “inhimil­lisyys”, jota vero­tuk­seenkin mielestäni kai­vataan, olkoonkin, että se, että sitä ei voi pae­ta, voidaan toki “kam­reerin ikku­nas­ta kat­soen”, mik­sei muual­takin, etu­na nähdä. Minus­ta tuo edus­taa totalitarismia. 

    Eihän meil­lä verote­ta taiteil­i­joitakaan käyt­tämät­tömien kyky­jen­sä ja puut­tuvien, todel­lis­ten taide­teosten perus­teel­la, tai eduskun­nas­sa istu­via poli­itikko­ja säätämät­tömien, hyvien lakien kiin­tiön jäädessä vajaaksi …

  21. Mitä täl­lä Oden vaalio­hjel­mal­la itse asi­as­sa tavoitellaan?

    Kun­nat voivat määrätä rak­en­ta­mat­tomile kaavoite­tu­ille ton­teille raken­nus­pakon lunas­tuk­sen uhal­la, joten rak­en­t­a­mi­nen kyl­lä saadaan liik­keelle. Näitä rak­en­tamis­pakko­ja on kun­nis­sa myös käytet­ty ainakin ‑80 luvun lop­ul­la ja ne toimi­vat ilmeisen tehokkaasti.

    1. Kiin­teistöverol­la tavoitel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­lisek­si alen­taa haitallisia vero­ja, kuten tuloveroa ja eri­tyis­es­ti aiem­min mainit­tua varainsiirtoveroa.

  22. Sakke:
    Aja­tus siitä, että veroa perit­täisi­in yhä enem­män jostain sel­l­ais­es­ta oikeud­es­ta, jota joku ei käytä, tai ei edes halua jon­ain tiet­tynä tai etukä­teen määrit­telemät­tömänä aikana käyt­tää, on ehdo­tuk­se­na aika “erikoinen”.

    Korkeampi kiin­teistövero on liiak­si pakkokeinon, pakko-oton kaltainen. Se edus­taa yhteiskun­nan pakko­val­taa, jon­ka raja hir­mu­val­lan välil­lä on “veteen piir­ret­ty viiva”. 

    Juu total­i­taris­mia ja hir­mu­val­taa. Muut verot eivät ole pakko-ottoa eivätkä pakko­val­taa? Koko maan­omis­tus olisi käsit­teenä jotakuinkin mitätön, jos julki­nen “total­i­taris­mi” ja “hir­mu­val­ta” ei takaisi tätä oikeutta.

    Jos ei halua mak­saa kiin­teistöveroa, voi myy­dä maansa. Onko sinus­ta erikoista tai pahek­sut­tavaa, että esim. rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kiin­teistöveroa on korotet­tu huo­mat­tavasti? Täl­löin­hän veroa per­itään nimeno­maan “oikeud­es­ta, jota ei käytetä”. Onko tämä sinus­ta ajatuk­se­na “aika erikoista”?

  23. Min­un nähdäk­seni oikeus päätök­seen siitä, halu­aako ton­tilleen rak­en­taa tai ei, kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle. Kaavoit­ta­ja taas ker­too rajat (ylära­jan?) sille, mitä kaikkea ton­tille sen omis­ta­ja voi rak­en­taa. Ei kai se raken­nu­soikeus tarkoi­ta sitä, että kaik­ki sen sal­li­ma pitäisi rak­en­taa sinne ton­tille? Mitä päätän­tä­val­taa omis­ta­jalle tuol­loin enää jäisi?

    Aja­tus, että julki­nen val­ta pakot­taisi, edes epä­suo­rasti, korkeaa kiin­teistöveroa aseenaan (todel­lakin!) käyt­täen, ton­tin omis­ta­jan rak­en­ta­maan ton­tilleen jotain sel­l­aista, mitä ton­tin omis­ta­ja ei sinne halua, on ikävä, suo­ras­taan vas­ten­mieli­nen. Vai­h­toe­hto, ‘voi myy­dä maansa’, ei sekään tun­nu kaikissa tapauk­sis­sa hyvältä. Tämähän vaikut­taa läh­es suo­ranaiselta kiristykseltä! 

    Joku toinen määrit­telee ja sanelee omis­ta­jalle ehdot, mitä omis­ta­jan tulee ton­til­laan tehdä. Vai­h­toe­hto­ja ei ole kuin kak­si: “Joko myyt tai mak­sat!” Pakko­val­lal­ta tai kiristyk­seltä tuo min­un mielestäni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omis­t­a­mi­nen” oikeas­t­aan on, jos omis­ta­ja ei itse saisi omas­taan päät­tää, mitä sen kanssa tekee tai tekemät­tä (sil­lä erää) jättää? 

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen johtaisi nähdäk­seni omis­tu­soikeu­den sisäl­löl­lisen merk­i­tyk­sen rippei­denkin muren­e­miseen, sil­loin, kun kyseessä on kiin­teistö. Tähänkö nyt siis pyritään?

  24. Sakke:
    Min­un nähdäk­seni oikeus päätök­seen siitä, halu­aako ton­tilleen rak­en­taa tai ei, kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle. Kaavoit­ta­ja taas ker­too rajat (ylära­jan?) sille, mitä kaikkea ton­tille sen omis­ta­ja voi rak­en­taa. Ei kai se raken­nu­soikeus tarkoi­ta sitä, että kaik­ki sen sal­li­ma pitäisi rak­en­taa sinne ton­tille? Mitä päätän­tä­val­taa omis­ta­jalle tuol­loin enää jäisi?

    Aja­tus, että julki­nen val­ta pakot­taisi, edes epä­suo­rasti, korkeaa kiin­teistöveroa aseenaan (todel­lakin!) käyt­täen, ton­tin omis­ta­jan rak­en­ta­maan ton­tilleen jotain sel­l­aista, mitä ton­tin omis­ta­ja ei sinne halua, on ikävä, suo­ras­taan vas­ten­mieli­nen. Vai­h­toe­hto, ‘voi myy­dä maansa’, ei sekään tun­nu kaikissa tapauk­sis­sa hyvältä. Tämähän vaikut­taa läh­es suo­ranaiselta kiristykseltä! 

    Joku toinen määrit­telee ja sanelee omis­ta­jalle ehdot, mitä omis­ta­jan tulee ton­til­laan tehdä. Vai­h­toe­hto­ja ei ole kuin kak­si: “Joko myyt tai maksat!”Pakkovallalta tai kiristyk­seltä tuo min­un mielestäni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omis­t­a­mi­nen” oikeas­t­aan on, jos omis­ta­ja ei itse saisi omas­taan päät­tää, mitä sen kanssa tekee tai tekemät­tä (sil­lä erää) jättää? 

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen johtaisi nähdäk­seni omis­tu­soikeu­den sisäl­löl­lisen merk­i­tyk­sen rippei­denkin muren­e­miseen, sil­loin, kun kyseessä on kiin­teistö. Tähänkö nyt siis pyritään?

    Min­unkaan mielestäni “pakot­tamista” ei voi ohit­taa. Ehkä tämä on helpom­pi viedä läpi kos­ka pakko­työtä, ainakaan kir­jaimel­lis­es­ti, ei hyväksytä senkään ver­taa. Pakko mikä pakko. Mikä on kat­ta­van kiin­teistövero­tuk­sen opt-out, telt­ta tai asun­to­vaunu. Mut­ta eihän mis­sään asu­ta vak­i­nais­es­ti sel­l­ai­sis­sa? Miten muual­la luo­daan vai­h­toe­hto­ja esim. Yhdysvalloissa?

    1. Raken­nus­lais­sa on pitkään ollut mah­dol­lisu­us raken­nuske­ho­tuk­sen antamiseen, jos pitää kaavoitet­tua tont­tia rak­en­ta­mat­tomana. Jos sitä ei nou­da­ta, kun­ta lunas­taa ton­tin. Kaupun­ki on kaupun­ki, maal­la voi elä kuin pellossa.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistöverol­la tavoitel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­lisek­si alen­taa haitallisia vero­ja, kuten tuloveroa ja eri­tyis­es­ti aiem­min mainit­tua varainsiirtoveroa.

    Mil­lä perus­teel­la kiin­teistövero on hai­ta­ton? Se vaikut­taa siihen, minkä kokoi­sis­sa asun­nois­sa ihmiset asu­vat, mil­lä on puolestaan yhteys syn­tyvyy­teen, se vaikut­taa myös uud­is­rak­en­tamisen määrään ja kohdis­tu­miseen ja mon­een muuhun asi­aan. Yksi maail­man johtavista kiin­teistövero­tutk­i­joista on Richard F. Dye. Hänen tulosten­sa mukaan kiin­teistöveron taso vaikut­taa mm. alueen kau­pal­liseen ja teol­liseen akti­ivi­su­u­teen sekä näi­hin yhtey­dessä ole­vaan työt­tömyy­den määrään. Hil­jat­tain julka­isti­in John­sonin ja Wal­shin tutkimus ” The effect of prop­er­ty tax­es on vaca­tion home growth rates: Evi­dence from Michi­gan” Region­al Sci­ence and Urban Eco­nom­ics ‑lehdessä, jos­sa selvitet­ti­in kiin­teistöveron yhteyt­tä vapaa-ajan asun­to­jen rak­en­tamiseen (joka ei ollut ihan olema­ton). Yksi kohta­lais­es­ti keskustelua herät­tänyt Hui Shanin jo joitakin vuosia van­ha paperi käsit­teli puolestaan kiin­teistöveron yhteyt­tä siihen, miten akti­ivis­es­ti ja mis­tä van­huk­set muut­ta­vat. Tulos oli se, että kiin­teistövero oli merk­i­tyk­selli­nen sen kannal­ta. Aiheesta kir­joitet­tua artikke­lia pidem­pi keskustelu­pa­peri on vapaasti jaos­sa osoitteesta:
    http://www.federalreserve.gov/pubs/feds/2008/200850/200850pap.pdf

    Siteer­aan siitä yhden kohdan johtopäätösluvusta:

    “Using instru­men­tal vari­able approach­es, this paper finds that prop­er­ty tax­es are impor­tant in elder­ly home­own­ers’ mov­ing deci­sions. The cen­tral point esti­mates sug­gest that a $100 increase in annu­al prop­er­ty tax­es leads to a 0.76 per­cent­age point increase on aver­age in two-year mobil­i­ty rates. The medi­an annu­al prop­er­ty tax pay­ment in my sam­ple is $1200, and the aver­age two-year mobil­i­ty rate of elder­ly home­own­ers is 9 per­cent. My point esti­mates sug­gest that the impact of prop­er­ty tax­es on elder­ly mobil­i­ty is conom­i­cal­ly sig­nifi­cant. In addi­tion, the effect of prop­er­ty tax­es is most pro­nounced for home­own­ers liv­ing in areas that rely heav­i­ly on prop­er­ty tax­es and that expe­ri­ence remark­able hous­ing value
    appreciation.”

    Ei kiin­teistövero ihan hai­tat­toma­l­ta verol­ta kuulosta.

  26. kom­ment­ti: Ei kiin­teistövero ihan hai­tat­toma­l­ta verol­ta kuulosta.

    Minus­ta on tarpee­ton­ta käyt­tää arvolatau­tu­inei­ta sano­ja kuten “hai­ta­ton”. Kuten kir­joi­tat “hait­to­ja” on. Ei ole vain yhteistä käsi­tys­tä siitä mitä “hait­ta” tarkoit­taa. Jonkun mielestä myös pysäköi­ty ajoneu­vo on “hait­ta”.

    Voitaisi­in vain sanoa, että korkean kiin­teistöveron yhteiskun­nas­sa asun­non tai ton­tin markki­nahin­ta kor­reloi voimaakkaam­min omis­ta­jan tulota­son kanssa. Eli aluei­den seg­re­gaa­tio kas­vaa. Voidaan ennus­taa epä­tyyp­il­lis­ten vak­i­tu­is­ten asuinaluei­den syn­tymistä (telt­ta, asun­toau­to tms). Voidaan ehkä tutkimuk­sista johtaa, että yleinen talouskasvu kas­vaa hive­nen enemmän.

    Ja sit­ten äänestäjät päät­tävät omae­htois­es­ti halu­a­vatko he sel­l­aista tulevaisuutta.

  27. Osmo:

    Miten tässä mallis­sa ote­taan huomioon oma­l­la ton­til­la ja mit­taval­la raken­nu­soikeudel­la sijait­se­va kaavas­sa suo­jel­tu raken­nus (jota ei siis saa purkaa tai muut­taa)? Alueen raken­nu­soikeus on kallista mut­ta k.o. kiin­teistön käyt­tö- ja tuot­toar­vo on vajaa suo­jelun tuomien rajoi­tusten ja kus­tan­nusten takia.

    Tämän kanssa se paljon puhut­tu amerikkalainen kiin­teistön­o­mis­ta­ja ei käsit­tääk­seni joudu juurikaan painimaan.

    Myön­nän avoimesti että min­ul­la on oma lehmä ojas­sa mut­ta mielestäni on kohtu­ullista että kun yhteiskun­ta yksipuolisel­la päätök­sel­lä aset­taa kiin­teistölle rasit­teen niin se myös kom­pen­soidaan kiin­teistöverossa. Eli toisin sanoen raken­nus suo­jel­laan (kiin­teistön arvoa rasit­taen) kos­ka sen kat­so­taan ikäänkuin säteilevän jotain lisäar­voa yhteiskun­nalle. Var­masti on perustel­tua ottaa tämä huomioon ja sovitel­la kiin­teistövero sen mukaan?

    En sinän­sä vas­tus­ta kiin­teistöveron uud­is­tus­ta enkä raken­nusten suo­jelua mut­ta on syytä huo­ma­ta että dog­maat­tiset laskukaa­vat johta­vat hel­posti kohtu­ut­to­muuk­si­in poikkeuk­sel­lis­ten (usein iäkkäi­den) raken­nusten ja kiin­teistö­jen kohdalla.

  28. Kalle: Koko raken­nu­soikeu­den käsite on ongel­malli­nen. Tont­ti­han kuu­luu sen omistajille,

    Ei, vaan koko yksi­tyisen omis­tu­soikeu­den käsite on tässä se ongel­malli­nen asia. Mis­sään maail­mas­sa ei omis­tu­soikeus tarkoi­ta yksi­tyisen maan­omis­ta­jan täyt­tä suv­eren­i­teet­tiä, vaan aina se tarkoit­taa muun yhteiskun­nan hyvää hyvyyt­tään antamia tiet­tyjä oikeuk­sia puuhastel­la kyseisel­lä maal­la. Maan (ja mik­sei mon­en muunkin asian) yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus määrit­tyy ympäröivän yhteiskun­nan toimesta. 

    Se, että yksi­tyisen maan­omis­ta­jan oikeuk­si­in ei kuu­lu raja­ton oikeus rak­en­taa, mitä mieleen huvit­taa, ei tässä ole mikään ongel­ma. Ongel­ma on siinä, että joku luulee maa­han kohdis­tu­van yksi­tyisen omis­tu­soikeu­den tarkoit­ta­van sitä, että tuo oikeus on ole­mas­sa tai, että ton­tin suvereenisu­us “kuu­luu” sen yksi­tyiselle omistajalle.

  29. Sakke: Miten varmis­tet­taisi­in, että oikeus, kohtu­us ja vero­tuk­selli­nen tasa-arvo toteu­tu­isi­vat, jos vero­tus jatkos­sa perus­tu­isi kiin­teistöi­hin (ja käyt­tämät­tömään raken­nu­soikeu­teen) yhä enenevässä määrin? Tuo­ta jälkim­mäistähän voidaan (tarvit­taes­sa) myön­tää läh­es kenelle hyvän­sä jopa melkoisen mieli­v­al­taisin perustein, kun metroasemi­akin voidaan perus­taa paikkoi­hin, joi­hin asukkaat eivät niitä halua tai jois­sa jopa meri rajoit­taa rakentamista!

    Odota­han… Jos vero perus­tuu käypään arvoon, niin sit­ten tämä on aika pieni ongel­ma. Olete­taan­pa, että asun köy­hänä 1000 m²:n helsinkiläis­ton­til­la, jos­sa on lahoa­va van­ha talo. Sen jäl­keen kaupun­ki muut­taa raken­nu­soikeu­den 0,25 -> 1,0, jon­ka jäl­keen kiin­teistöni arvo on esimerkik­si 1 500 000 euroa. Tämän jäl­keen joudun pros­entin verokan­nal­la mak­samaan 15 000 e/vuosi, lisä­mak­set­tavaa tulee noin ton­ni kuussa.

    Ihan kauheaa. Menivät sit­ten siat nos­ta­maan var­al­lisuuteni arvoa esimerkik­si miljoon­al­la. Miten ne saattavat!

  30. max: Min­unkaan mielestäni “pakot­tamista” ei voi ohit­taa. Ehkä tämä on helpom­pi viedä läpi kos­ka pakko­työtä, ainakaan kir­jaimel­lis­es­ti, ei hyväksytä senkään ver­taa. Pakko mikä pakko. Mikä on kat­ta­van kiin­teistövero­tuk­sen opt-out, telt­ta tai asuntovaunu. 

    Mikä on kat­ta­van tulovero­tuk­sen tai arvon­lisäveron opt-out? Pakko­työ on siinä mielessä ole­mas­sa, että yhteiskun­ta olet­taa jokaisen kyn­nelle kykenevän käyvän töis­sä ja mak­sa­van siitä veroja.

    Tulovero­tus­ta voi toki vähen­tää saa­mal­la vähem­män tulo­ja. Kulu­tusvero­tus­ta voi vähen­tää kulut­ta­mal­la vähem­män. Jotain kuitenkin pitää syödä, ja jol­lain se pitää rahoit­taa. Sama jut­tu kiin­teistöverossa. Sitäkin voi vähen­tää asumal­la vaa­ti­mat­tomam­min, mut­ta jotain mak­set­tavaa siitäkin jää.

    Verot eivät ole vapaaehtoisia.

  31. max: Voitaisi­in vain sanoa, että korkean kiin­teistöveron yhteiskun­nas­sa asun­non tai ton­tin markki­nahin­ta kor­reloi voimaakkaam­min omis­ta­jan tulota­son kanssa. Eli aluei­den seg­re­gaa­tio kas­vaa. Voidaan ennus­taa epä­tyyp­il­lis­ten vak­i­tu­is­ten asuinaluei­den syn­tymistä (telt­ta, asun­toau­to tms). Voidaan ehkä tutkimuk­sista johtaa, että yleinen talouskasvu kas­vaa hive­nen enemmän.

    Nykyi­nen jär­jestelmä perus­tuu tulo­jen, var­al­lisu­u­den ja tuurin yhdis­telmään. Ei kiin­teistövero tuo­hon tuo muu­ta kuin sen tuurikom­po­nentin vähen­tämistä. Nyt parhail­la paikoil­la asuu niitä, jot­ka ovat tuuril­la tulleet paikalle his­to­ri­al­lis­es­ti hyväl­lä het­kel­lä, sekä niitä, joil­la on varaa maksaa.

    Käytän­nössä kyse on aikaskaalaeroista siinä mielessä, että tuuril­la hyville paikoille pää­tyneet vähä­tu­loiset aikaa myöten joka tapauk­ses­sa häviävät joko luon­nol­lisen pois­tu­man tai rahan­tarpeen kautta.

    Oikeu­den­mukaisu­uskysymyk­senä voidaan kysyä, onko ikälu­okkien (ei vält­tämät­tä sukupolvien) välisel­lä tasa-arvol­la merk­i­tys­tä. Tun­tu­va kiin­teistövero tasoit­taa huo­mat­tavasti sitä eroa, joka syn­tyy riip­puen siitä, mis­sä kohdas­sa suh­dan­nesyk­liä ensi­a­sun­ton­sa ostaa.

    Toinen merkit­tävä tek­i­jä on se, että kiin­teistövero tekee asun­to­jen kier­rosta dynaamisem­paa, jol­loin asun­not ovat parem­min oike­as­sa käytössä. On jotenkin fik­sumpaa, että isos­sa omakoti­talos­sa asuu per­he eikä eläkeläispariskunta.

    Kol­mas etu tulee siitä, että asumisen kus­tan­nuk­set muut­tuvat jous­tavam­mak­si. Nyt kus­tan­nuk­set ovat lainan pääo­mas­sa, eikä niille voi yhtään mitään aiko­jen huonontues­sa. Jos kus­tan­nusten pain­opiste on verossa, vero las­kee aiko­jen huonontues­sa, eikä selässä ole­va velkataak­ka ole yhtä suuri. (Tästä voi kysyä lisää aika mon­elta 60-luvul­la syn­tyneeltä, joka osti ensi­a­sun­non 90-luvun alussa.)

    Seg­re­gaa­tio on huonos­ti han­skas­sa nykyisel­lä taval­la tehtynä, eikä kiin­teistövero sitä muu­ta. Oikeat ratkaisut löy­tyvät siitä, ettei sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tehdä niin jäykästi kuin nykyään. Vai tuleeko mieleen yhtään huono­maineista aluet­ta, jos­sa omis­tusasumisen ja sosi­aalisen asun­to­tuotan­non suhde olisi laa­jem­man alueen keskitasoa? 

    Kiin­teistövero­han vaikut­taa vain omil­la rahoil­laan asumisen­sa mak­savi­in, joiden välil­lä ei ihmeem­piä seg­re­gaa­tion aiheut­tamia ongelmia ole näkynyt.

  32. kom­ment­ti:My point esti­mates sug­gest that the impact of prop­er­ty tax­es on elder­ly mobil­i­ty is conom­i­cal­ly significant.

    Ei kiin­teistövero ihan hai­tat­toma­l­ta verol­ta kuulosta.

    Hai­tat­toma­l­ta? Mikä ihmeen hait­ta se on, että eläkeläiset muut­ta­vat van­hoista suurek­si käyneistä per­hea­sun­nois­taan pienem­pi­in asun­toi­hin? Kuu­lostaa enem­mänkin edul­ta kun suuria asun­to­ja vapau­tuu niiden käyt­töön, jot­ka tarvit­se­vat niitä enemmän.

  33. Samuli Saarel­ma: Se, että yksi­tyisen maan­omis­ta­jan oikeuk­si­in ei kuu­lu raja­ton oikeus rak­en­taa, mitä mieleen huvit­taa, ei tässä ole mikään ongel­ma. Ongel­ma on siinä, että joku luulee maa­han kohdis­tu­van yksi­tyisen omis­tu­soikeu­den tarkoit­ta­van sitä, että tuo oikeus on ole­mas­sa tai, että ton­tin suvereenisu­us “kuu­luu” sen yksi­tyiselle omistajalle. 

    Tämän päät­te­lyn has­su­u­den pitäisi oikeas­t­aan näkyä jo pelkästään siitä, että myös julk­isy­hteisö voi omis­taa maa-aluei­ta yksi­ty­isoikeudel­lise­na oikeushenkilönä. Kun vaikka­pa Helsin­gin kaupun­ki omis­taa maa­ta Espoos­ta, niin täl­lä logi­ikalla tuo maa kuu­luisi osana Helsin­gin eikä Espoon kaupunki­in — kos­ka maan­omis­ta­jan val­ta on muka­mas rajaton.

    Vai onko tuol­la alueel­la peräti käyn­nis­sä jonkin­lainen sota, jos­sa kaupun­git tais­tel­e­vat sen her­ru­ud­es­ta? Kun Espoo esim. kaavoit­taa sen, niin kär­si­ikö Helsin­ki sil­loin jonkin­lais­es­ta Espoon tyran­ni­mais­es­ta hirmuvallasta?

  34. Viherinssi: Odota­han… Jos vero perus­tuu käypään arvoon, niin sit­ten tämä on aika pieni ongel­ma. Olete­taan­pa, että asun köy­hänä 1000 m²:n helsinkiläis­ton­til­la, jos­sa on lahoa­va van­ha talo. Sen jäl­keen kaupun­ki muut­taa raken­nu­soikeu­den 0,25 -> 1,0, jon­ka jäl­keen kiin­teistöni arvo on esimerkik­si 1 500 000 euroa. Tämän jäl­keen joudun pros­entin verokan­nal­la mak­samaan 15 000 e/vuosi, lisä­mak­set­tavaa tulee noin ton­ni kuussa.

    Ihan kauheaa. Menivät sit­ten siat nos­ta­maan var­al­lisuuteni arvoa esimerkik­si miljoon­al­la. Miten ne saattavat! 

    Nyt uno­h­dat kokon­aan, että kyse ei ole mis­tä hyvän­sä omaisu­userästä, kasvot­toman sijoit­ta­jan omaisu­us­mu­rus­ta. Et tain­nut tul­la ajatelleek­si, että kyseinen “lahoa­va talo” saat­taa olla esim. köy­hän asukkaansa (omis­ta­ma) rakas koti.

    Ne lahot lau­dat kotin­sa ulkover­houk­ses­sa tuo köy­hä mut­ta siisti asukas vai­h­taa uudem­pi­in aina tarvit­taes­sa, kun­han pihan peruna- ja porkkana­mait­ten hoidol­ta ja onkireis­suil­taan kerk­iää. Hän viihtyy kodis­saan, jos­sa voi asua aika pienin kus­tan­nuksin, käy töis­sä kaupungilla, kul­kee työ­matkansa jalan, fil­lar­il­la tai bussilla. 

    Hän (ja per­heen­sä) tulee toimeen omil­laan, (ei pelaa edes lot­toa, kos­ka “isot raha­sum­mat vain sekoit­taisi­vat pään”), viihtyy asuin­si­jal­laan, eikä lainkaan kaipaa gryn­derin tar­joamia ‘likaisia’ euro­ja. Hänelle asum­i­nen ei ole bisnes ja hän­tä suret­ta­vat muu­tok­set, joiden takia kaupun­gin viihty­isyys on käymässä vähiin. 

    Kiin­teistöveron merkit­tävä nos­to ajaisi hänet ahdinkoon tai pois kodis­taan. Tele­vi­siostaan hän jokin aika sit­ten näki ja ihmetteli, kuin­ka kaukana Kiinas­sa kylien asukkai­ta ajet­ti­in kodeis­taan raa’asti pusku­trak­tor­e­it­ten voimin, paikallis­ten pomo­jen kavere­it­ten raken­nushankkeit­ten tieltä. Tun­tem­at­ta suo­ma­laisen kiin­teistöveron koro­tus­ta suun­nit­tel­e­van joukon viimeisimpiä suun­nitelmia hän ajat­teli: “Onnek­si sen­tään itse asumme Suomes­sa, mis­sä moista ei voine tapahtua.”

    1. Jos jollekin 90 vuo­ti­aalle lahjoite­taan raken­nu­soikeut­ta miljoo­nan euron edestä ja kiin­ter­istövero tämän takia vähän nousee, hän voi var­maankin tehdä pankin kanssa jär­jeste­lyn, joka takaa hänelle asumisen talos­saan lop­un elämään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon miljoo­nan hal­tu­un­sa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti.

  35. Sylt­ty: Hai­tat­toma­l­ta? Mikä ihmeen hait­ta se on, että eläkeläiset muut­ta­vat van­hoista suurek­si käyneistä per­hea­sun­nois­taan pienem­pi­in asun­toi­hin? Kuu­lostaa enem­mänkin edul­ta kun suuria asun­to­ja vapau­tuu niiden käyt­töön, jot­ka tarvit­se­vat niitä enemmän.

    Mik­si ihmeessä ihmis­ten pitäisi muut­taa kodeis­taan? Aivan kum­malli­nen suh­tau­tu­mi­nen eläkeläisi­in. Jos eläkeläis­pariskun­ta tai ‑les­ki omis­taa asun­to-osak­keen, niin se on sil­loin hei­dän omaisu­ut­taan ja he voivat tehdä sille mitä halu­a­vat. Muut­taa tai olla muut­ta­mat­ta. Sama kos­kee vuokral­la asu­via. Niin kauan kun velvoit­teet on hoidet­tu, niin ei pitäisi olla kenel­läkään naputtamista.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistöverol­la tavoitel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­lisek­si alen­taa haitallisia vero­ja, kuten tuloveroa ja eri­tyis­es­ti aiem­min mainit­tua varainsiirtoveroa. 

    Uskotko oikeasti, että noi­ta mui­ta vero­ja alen­net­taisi­in? Kiin­teistövero tulee kaikissa tilanteis­sa nouse­maan huimasti lähivu­osi­na. Kiin­teistöjä kun on vaikea siirtää muualle.

    Mitä ilmeisem­min ehdo­tuk­sesi vaatii vielä hienosäätöä. Jotenkin tun­tuu, että ehdo­tus on Helsin­ki-keskeis­es­tä lähtöko­hdas­ta tehty. 

    Yksi esimerk­ki nykytilanteesta. 

    Tutul­la on vapaa-ajan mök­ki kaa­va-alueen vier­essä (150 m kaa­va-alueen rajaan). Vapaa-ajan mökin nykyi­nen kiin­teistövero on kolminker­tainen kaa­va-alueel­la ole­vaan omakoti­talo­tont­ti­in näh­den. Jos vapaa-ajan asun­non muut­taisi vak­i­tuisek­si asun­nok­si, vero putoaisi kol­man­nek­seen. Mökki­tont­ti rajau­tuu met­säti­laan. Siitä ei kiin­teistöveroa mak­se­ta. Melkoiset erot 200 metrin sisällä.

    Ehdote­tul­la mallil­la kiin­teistöveros­ta tulee hel­posti omaisu­usvero. Tulisiko pala­ta omaisuusverotukseen?

    1. Laki sal­lii korkeam­man kiin­teistöveron kesämökeistä juuri sik­si, että mökkiläiset, jot­ka mak­sa­vat tuloveron­sa muualle, mak­si­si­vat mökkikun­taan edes jotain. Minus­ta se on ihan oikein.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jollekin 90 vuo­ti­aalle lahjoite­taan raken­nu­soikeut­ta miljoo­nan euron edestä ja kiin­ter­istövero tämän takia vähän nousee, hän voi var­maankin tehdä pankin kanssa jär­jeste­lyn, joka takaa hänelle asumisen talos­saan lop­un elämään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon miljoo­nan hal­tu­un­sa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti. 

    90 vuo­ti­aalle tuol­lais­ten jär­jeste­ly­jen tekem­i­nen on melkoista tuskaa. Se saat­taa olla sitä myös jo 70 vuo­ti­aalle. Pitäisikö huomioi­da myös ihmi­nen vai ain­oas­taan raha? 

    Jos kaupun­ki tulee 90 vuo­ti­aan maaseu­tu­talon kul­mille, niin onko se 90 vuo­ti­aan vika?

    Ei nämä helpo­ja ole, mut­ta tiedän kuka hävisi ja kärsii.

  38. Omis­tusasumisen kallis­tu­misen lisäk­si tämä nos­taisi myös vuokria, kun vuokranan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan suurem­pia kiin­teistövero­ja. Ja asukkaiden tas­a­puolista kohtelua ajatellen sen olisi vaikutet­ta­va myös kaupun­gin tont­tivuokri­in – kiin­teis­toveron vaiku­tus pääo­ma­lle tarvit­ta­van tuo­ton lisäksi.

    Eli tämä olisi yleinen asum­isvero, joka kallis­taisi asum­ista ja vas­taavasti mui­ta vero­ja sit­ten pudotet­taisi­in (ainakin teo­ri­as­sa). Sikäli vero olisi pro­gres­si­ivi­nen, että kalli­im­mal­la alueel­la asu­vat mak­saisi enem­män. Asumisen kallis­tu­mista hie­man vähen­täisi asun­to­jen hin­to­jen putoami­nen kas­vanei­den asumiskus­tan­nusten takia.
    Uskon muuten tuo­hon alueel­lisen seg­rekaa­tion lisään­tymiseen (USA:n malliin).

    Tilanteessa, jos­sa nyky­isin nor­maalil­la pienehköl­lä ton­til­la on hyväkun­toinen talo, raken­nu­soikeu­den kas­vat­tamisen aiheut­ta­ma lisävero­tus kyl­lä tun­tu­isi epäoikeu­den­mukaiselta – kun lisäraken­nu­soikeudelle ei ole tarvet­ta, ton­tista ei ole lohkot­tavak­si eikä hyvää taloa nyt purkaakaan kannata.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä laskelmia muu­ta­mas­ta esimerkkikodista eri alueil­la (ker­rosta­lo, omakoti­ta­lo, vuokra-asum­i­nen) – minkälaisia maksut/vuokravaikutukset voisi olla. Sekä siitä, mikä olisi veron tuo­tot kaupungille nykyti­laan ver­rat­tuna, eli paljonko esim. kun­nal­lisvero­pros­ent­ti putoaisi?(esim. USA:ssa ptt:n raportin mukaan kiin­teistöverol­la kate­taan paikall­ishallinnon kulut kokonaan).

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jollekin 90 vuo­ti­aalle lahjoite­taan raken­nu­soikeut­ta miljoo­nan euron edestä ja kiin­ter­istövero tämän takia vähän nousee, hän voi var­maankin tehdä pankin kanssa jär­jeste­lyn, joka takaa hänelle asumisen talos­saan lop­un elämään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon miljoo­nan hal­tu­un­sa. Kuka tässä hävisi? Tiedän kuka voitti.

    Verot­ta­ja ja pank­ki voit­taa ainakin. Voi siinä jois­sain yksit­täistapauk­sis­sa voit­taa mum­mon per­il­lisetkin, jos mum­mon mök­ki pure­taan ja tont­ti myy­dään öky­talon rak­en­ta­jalle. Tai jos hyvin käy niin siihen saadaan kak­sikin perhettä.

    Mut­ta erit­täin usein kävisi niinkin, että ton­tin omis­ta­ja on nuorem­pi ja ton­til­la on jo siihen sopi­va talo, jota ei kan­na­ta purkaa. Täl­löin raken­nu­soikeu­den lisäämis­es­tä pitää voi­da kieltäytyä.

  40. Minus­ta tässä on men­nyt kak­si asi­aa sekaisin: yleinen kiin­teistöveron nos­to ja kiin­nit­tämi­nen pelkän ton­tin arvoon raken­nusten arvon sijas­ta, ja rak­en­ta­mat­toman ton­tin korotet­tu vero. Kan­natan edel­listä, jälkim­mäi­nen on minus­ta sen myötä turha, kos­ka edel­lisen myötä sen rak­en­ta­mat­tomankin ton­tin vero nousee ja sitä on kan­nat­ta­mat­tomam­paa olla rakentamatta.

    Minä olen aina käsit­tänyt kiin­teistöveron mak­suk­si kun­nan siihen ympärille rak­en­tamista palveluista (tiet, viemärit, bus­sipysäk­it, metrot ja vaikka­pa jäähal­lit). Mitä arvokkaam­mat palve­lut, sitä korkeam­mat verot. Ei siinä mitään pakkoa ole. Jos halu­aa asua jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa, siitä on mak­set­ta­va veroa. Jollei, voi vaik­ka ostaa hehtaarin Posion met­sästä. Siel­lä se vero tuskin on kovin korkea.

    Hyvä kysymys sit­ten on, miten tuo ton­tin arvo määritetään. Mik­si juuri raken­nu­soikeus olisi määräävä tekijä?

  41. Sakke:

    Kiin­teistöveron merkit­tävä nos­to ajaisi hänet ahdinkoon tai pois kodistaan.

    Voi kyynel. Jos hilloaa isoa tont­tia keskeisel­lä paikalla, on ihan oikein mak­saa siitä mojo­vat kiin­teistöverot. Esit­telit yhden erit­täin hyvän syyn nos­taa kiin­teistöveroa, saadaan keskeisil­lä paikoil­la ole­vat ton­tit parem­paan käyttöön.

  42. Mik­si raken­nusten kiin­teistöveroa ei korotet­taisi? Se, että maail­mas­sa on yksi tehokkaampi vero (ton­tin kiin­teistövero), ei vielä tee raken­nusten kiin­teistöveros­ta ihan huonoa.

    Raken­nusten ja tont­tien kiin­teistöverot kohdis­tu­vat osit­tain eri ihmisi­in. Joku voi omis­taa arvokkaan raken­nuk­sen jok­seenkin arvot­toma­l­la ton­til­la tai vuokra­ton­til­la. Kumpikaan ei liene ihan harvinaista.

    Vak­i­tuisen asuin­raken­nuk­sen vero­pros­ent­ti on 0,32 — 0,75, paljonko on liikaa?

    1. Minä esitin veron kiin­nit­tämistä raken­nu­soikeu­teen sil­lä, että ei syynät­täisi asun­non kun­toa. Jos en tehnyt par­ket­ti­lat­t­ian, pitää mak­saa korkeam­paa veroa, jota ei kuitenkaan tarvitse mak­sx­aa, jos on han­kkin­ut prameam­man kalus­ton. Minus­ta ei ole mitään järkeä verot­taaa sitä, että pitää raken­nuk­sen kunnossa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jollekin 90 vuo­ti­aalle lahjoite­taan raken­nu­soikeut­ta miljoo­nan euron edestä ja kiin­ter­istövero tämän takia vähän nousee, hän voi var­maankin tehdä pankin kanssa jär­jeste­lyn, joka takaa hänelle asumisen talos­saan lop­un elämään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon miljoo­nan hal­tu­un­sa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti. 

    Pank­ki?

  44. Sakke: Hän viihtyy kodis­saan, jos­sa voi asua aika pienin kus­tan­nuksin, käy töis­sä kaupungilla, kul­kee työ­matkansa jalan, fil­lar­il­la tai bussilla.

    Niin, se raken­nu­soikeu­den lisäys mah­dol­lis­taa hänelle vielä pienem­min kus­tan­nuksin asumisen sitä lahoa omakoti­taloa parem­mas­sa asun­nos­sa. Hän voi vaik­ka muut­taa siihen samalle ton­tille raken­net­tuun isom­paan taloon, jos juuri siinä pis­teessä on hänen onnen­sa tyyssija. 

    Sakke: Tele­vi­siostaan hän jokin aika sit­ten näki ja ihmetteli, kuin­ka kaukana Kiinas­sa kylien asukkai­ta ajet­ti­in kodeis­taan raa’asti pusku­trak­tor­e­it­ten voimin, paikallis­ten pomo­jen kavere­it­ten raken­nushankkeit­ten tieltä.

    Ymmär­rät var­maan eron siinä, että ihmiset aje­taan kodeis­taan ilman kor­vaus­ta niiden puoluepamp­pu­jen pan­nes­sa kor­vaus­ra­hat omi­in taskui­hin­sa, ja siinä, että ihmi­sistä tulee muu­ton seu­rauk­se­na upporikas. Län­si­maiset toimit­ta­jat eivät luon­nol­lis­es­ti tee Kiinas­sa jut­tu­ja niistä muut­ta­maan joutuneista, jot­ka ovat saa­neet maas­taan reilun kor­vauk­sen ja päässeet sen ansios­ta muut­ta­maan asun­toon, jos­sa on juok­se­va vesi, sähköt, viemäröin­ti, jne., jot­ka heiltä puut­tui­v­at siinä pusku­trak­to­rien jyräämässä majassa.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Laki sal­lii korkeam­man kiin­teistöveron kesämökeistä juuri sik­si, että mökkiläiset, jot­ka mak­sa­vat tuloveron­sa muualle, mak­si­si­vat mökkikun­taan edes jotain. Minus­ta se on ihan oikein.

    Maini­tus­sa tapauk­ses­sa mökkikun­ta on sama kuin kotikun­ta. Mikäli kun­nat yhdis­tyvät, tämä tilanne lisääntyy. 

    Vaikea ymmärtää, mik­si hänen lähel­lä kaupun­gin keskus­taa ole­van omakoti­ton­tin kiin­teistövero on pienem­pi kuin syr­jem­mäl­lä ole­van mökki­ton­tin kiinteistövero.

  46. Kiin­teistövero on anglo-sak­si­sis­sa mais­sa paikall­ishallinnon tärkeimpiä rahoi­tus­lähteitä eri­lais­ten tulondi­ir­to­jen ohella. 

    Jostain syys­tä Suomes­sa tämä ei ole ollut tapana.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke.
    Onko omis­tu­soikeud­fen rippeetkin muren­tuneet anglosak­sises­sa maail­masxsa, eri­tyis­es­ti Yhdysvalloissa? 

    En tunne sikäläistä kiin­teistöverokäytän­töä. Paljonko siel­lä anglosak­sises­sa maail­mas­sa (vs. Suo­mi) mak­se­taan kiin­teistövero­ja tai vero­ja yhteen­sä (ja kuka ne verot oikein mah­taa mak­saa)? Olen ollut siinä käsi­tyk­sessä että se kokon­aisveroaste on siel­lä täkäläistä pienem­pi, vaik­ka huu­to sen koro­tuk­sista lie­nee aina suurempi.

    Mis­säspäin maail­maa ne tulo- ja var­al­lisu­userot ovat kär­jistyneet Suomea enem­män? Ehkä omis­tu­soikeu­den rippeet eivät ole vielä siel­lä anglosak­sises­sa maail­mas­sa vielä kokon­aan muren­tuneet, mut­ta mikäli keskilu­ok­ka aina vain köy­htyy, voi sekin vai­h­toe­hto olla lop­ul­ta edessä. Ne ‘omis­tu­soikeu­den rippeet’ ovat kuulem­ma siel­lä yhä harvem­pi­en käsis­sä. Mielestäni se ei ole hyvää yhteiskun­nal­lista kehitystä.

    Mis­sä on ‘trail­er park’ yksi asumisen muo­to, mis­sä ei? Olisiko tuol­la kiin­teistöverol­la vaiku­tus­ta asiaan?

    Kai­vataanko Suomeen entistäkin polar­isoituneem­paa tilan­net­ta eri asuinaluei­den asukkaiden (tulota­so­jen) välille? Mitä vikaa tai haitallisu­ut­ta lievästi pro­gres­si­ivises­sa tulovero­ma­llis­sa on? 

    Tyhjästä (ton­tista tai ton­tin osas­ta) on paha tai ikävämpi kiin­teistöveron mak­su­un tarvit­tavaa sum­maa nyhjäistä, kuin tuloveroa palkkatililtä, jonne joku jotakin palkkana mak­saa ja itse asi­as­sa sen tuloveroen­nakonkin perii.

    PS. Ole­tatko siis, että tässä maail­mas­sa kaik­ki käyt­täy­tyvät ratio­naalis­es­ti? En olisi tuos­ta ihan varma …

    Onko täl­lä ide­al­la ken­ties tarkoi­tus varautua automa­ti­soin­nin ja robo­t­i­soin­nin (tai huono­jen suh­dan­tei­den ja kyvyt­tömimien pomo­jen) aiheut­ta­maan massatyöttömyyteen?

  48. Kahlat­tuani tämän osion läpi, mieleeni tuli kyl­lä Neu­vos­toli­it­to ja kom­mu­nis­mi. Näyt­tää, että suuren osan mielestä valtio/kunta voi tehdä toisen omaisu­udel­la mitä vain. Joko suo­raan pakol­la tahi eri­lais­ten vero­jen avul­la. Osta Posi­ol­ta länt­ti maa­ta ja koh­ta kun­ta kaavoit­taa sen ja alkaa per­iä eri­laisia vero­ja tahi lunas­taa, kun et raken­na. Jos tämän suun­tainen kehi­tys on vihrei­den ja ? muiden pyrkimys, niin siitä vaan, mut­ta ker­tokaa se oikein kovasti ja julkises­ti. Sip­ilä kiittää.
    Eivätkö kun­nat voisi pikku hil­jaa ostel­la maa­ta varoik­si ennen kaavoitus­ta jo vuosia etukä­teen (siis kas­va­vat), vai eikö tää toi­mi? Hesas­sa ei enää toi­mi, se on var­ma ja kai nää muutkin lähikun­nat jo myöhässä. Olisiko enää mui­ta kasvavia?

    Miten olisi, jos kaupun­ki kaavoit­taisi uudelleen Puis­tolan, Tapani­lan ym ja mät­täisi uudessa kaavas­sa ne ker­rostaloalueik­si ja sen mukaan verot­taisi tms nyky­isiä omako­ti­a­su­jia? Tämä näkymä on min­ulle karmea, joten en siihen usko.
    Olisiko kuitenkin OS:n mah­dol­lista alkaa blogillaan pohtia, mitä voidaan valtion/kunnan menoille tehdä, eikä vain sitä, mikä vero on parem­pi kuin joku toinen??????
    Koh­ta on tilanne, mis­sä ulkoiset hoita­vat sen puolestamme. Ehkä sitte niin.

  49. Samuli Saarel­ma: Niin, se raken­nu­soikeu­den lisäys mah­dol­lis­taa hänelle vielä pienem­min kus­tan­nuksin asumisen sitä lahoa omakoti­taloa parem­mas­sa asun­nos­sa. Hän voi vaik­ka muut­taa siihen samalle ton­tille raken­net­tuun isom­paan taloon, jos juuri siinä pis­teessä on hänen onnen­sa tyyssija. 

    Ymmär­rät var­maan eron siinä, että ihmiset aje­taan kodeis­taan ilman kor­vaus­ta niiden puoluepamp­pu­jen pan­nes­sa kor­vaus­ra­hat omi­in taskui­hin­sa, ja siinä, että ihmi­sistä tulee muu­ton seu­rauk­se­na upporikas. Län­si­maiset toimit­ta­jat eivät luon­nol­lis­es­ti tee Kiinas­sa jut­tu­ja niistä muut­ta­maan joutuneista, jot­ka ovat saa­neet maas­taan reilun kor­vauk­sen ja päässeet sen ansios­ta muut­ta­maan asun­toon, jos­sa on juok­se­va vesi, sähköt, viemäröin­ti, jne., jot­ka heiltä puut­tui­v­at siinä pusku­trak­to­rien jyräämässä majassa. 

    Ihmi­nen, joka elää ton­til­laan, ja sen ympäristössä, paikas­sa, jos­sa viihtyy, sopu­soin­tu­isas­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa pihan, mah­dol­lisen “ryy­ti­maan” tai istu­tusten­sa ja tutun lähilu­on­non kanssa, ajat­telee ehkä asi­as­ta toisin kuin toinen, jon­ka luon­to­suhdekin on katken­nut ja jolle vain raha jotain merk­it­see. Edelli­nen voi joskus olla mielestään onnelli­nen, ehkä tietyl­lä tapaa “upporikaskin”, jopa pen­nit­tömänä, mut­ta tähän tilaan päästäk­seen hän tuskin kaipaa korotet­tua kiinteistöveroa. 

    Mikä taas mah­taa olla tuon toisen, jälkim­mäisen henkilön kannal­ta tuon määritelmän “upporikas” raja-arvo (alara­ja)? Epäilen­pä, että se ja siihen liit­tyvä “onni” voi mon­en kohdal­la olla kuin kan­gas­tus, joka alati pak­e­nee tavoittelijaansa. 

    Jos ton­tit raken­netaan liian täy­teen, miljöö tärvellen, ei siel­lä ehkä enää ole aiem­malle onnelle sijaa, vaik­ka pienen pieni osajoukko “savolaista” tai “viro­laista” heimoa sen tilalle tulisikin. Siitä raken­nu­soikeu­den lisäyk­ses­tä tai “lahjoit­tamis­es­ta” ei ole ton­tin omis­ta­jalle (tai hänen naa­pureillekaan) vält­tämät­tä, omas­sa arvo­maail­mas­saan ja elämän­ti­lanteessaan, mitään onnel­lisu­ut­ta eri­tyisem­min kohot­tavaa iloa. Voi olla, mut­ta ei vält­tämät­tä ole.

    Kiin­teistöveron nos­tos­ta on sen sijaan hänelle ja hänen naa­pureilleen aina ihan käytän­nössä rahal­lista hait­taa, ja liias­ta tiivistämis­es­tä mah­dol­lis­es­ti monia muitakin hait­to­ja, vuosien ajan, ja vielä sen jäl­keenkin. Myön­net­ty (ei “lahjoitet­tu”) lisäraken­nu­soikeus voi sen myötä olla varsi­nainen “valkoinen norsu”.

    Mik­si muuten viitataan raken­nu­soikeu­den “lahjoit­tamiseen”? Eikö kyseessä olekaan ain­oas­taan raken­nu­soikeusmerkin­nän lukuar­von muu­tok­ses­ta (jos­sain kun­nan tont­tirek­isteris­sä tai vastaavassa)?

  50. Sakke: Ihmi­nen, joka elää ton­til­laan, ja sen ympäristössä, paikas­sa, jos­sa viihtyy, sopu­soin­tu­isas­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa pihan, mah­dol­lisen “ryy­ti­maan” tai istu­tusten­sa ja tutun lähilu­on­non kanssa, ajat­telee ehkä asi­as­ta toisin kuin toinen, jon­ka luon­to­suhdekin on katken­nut ja jolle vain raha jotain merk­it­see. Edelli­nen voi joskus olla mielestään onnelli­nen, ehkä tietyl­lä tapaa “upporikaskin”, jopa pen­nit­tömänä, mut­ta tähän tilaan päästäk­seen hän tuskin kaipaa korotet­tua kiinteistöveroa.

    Ok, jos ihmi­nen halu­aa elää siinä lahoma­jas­saan kalli­il­la ton­til­la, niin sil­loinkin hänen on mah­dol­lista hyö­tyä siitä, että kaupun­ki kaavoit­taa ton­tin ker­rostalolle ja alkaa per­iä siitä korotet­tua kiin­teistöveroa. Mik­sikö? Sik­si, että kyseinen henkilö voi sopia pankin kanssa hom­man niin, että henkilö saa asua siinä ton­til­la lop­un elämään­sä, mut­ta kuole­man jäl­keen pank­ki saa ton­tin kaavoituk­sen tuot­ta­man arvon­nousun itselleen. Vasta­lah­jak­si pank­ki mak­saa kiin­teistöveron koro­tu­so­su­u­den. Jos hin­nan­nousu on tosi­aan jotain miljoon­alu­okkaa, pankille tuo on eri­no­mainen bisnes. 

    Sakke: Jos ton­tit raken­netaan liian täy­teen, miljöö tärvellen, ei siel­lä ehkä enää ole aiem­malle onnelle sijaa, vaik­ka pienen pieni osajoukko “savolaista” tai “viro­laista” heimoa sen tilalle tulisikin.

    Minus­ta ajat­telu, että ker­ran omakoti­talon rak­en­ta­maan onnis­tuneel­la olisi joku moraa­li­nen oikeus estää kaikkia mui­ta koskaan rak­en­ta­mas­ta mitään siihen läheisyy­teen, ettei vain “miljöötä tärvel­lä”. Sinä olet pakkaa­mas­sa ne savolais- ja viro­laisjoukot jon­nekin ahtaaseen ja kalli­iseen ker­rostaloon vain sik­si, ettei tämä yksi omakoti­taloa­su­ja vaan jou­tu­isi pahoit­ta­maan mieltä. Olet NIM­BYn pahin mah­dolli­nen inkarnaatio.

    Jos miljööt tärvel­tyvät tiivi­isti rak­en­ta­mal­la, mik­si Suomen kalleim­mat asun­not ovat niil­lä paikoil­la, jot­ka on tiivi­isti raken­net­tu, kun taas harvim­min raken­ne­tu­il­la seuduil­la asun­not ovat halpo­ja? Mik­si ihmiset mak­sa­vat omaisuuk­sia tiivi­isti raken­ne­tu­il­la seuduil­la ole­vista asun­noista, mut­ta eivät har­vaan, jos ne har­vaan rak­ene­tut ovat niitä, joi­ta he haluavat?

  51. Työni puoles­ta nykyi­nen kiin­teistövero­jär­jestelmä on hyvinkin tut­tu veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta. Juuri tuo raken­nuk­sen kun­non määrit­telem­i­nen oikeu­den­mukaises­ti ja yksiselit­teis­es­ti on hyvin vaikeaa. Nykyjär­jestelmässä perusko­r­jaami­nen nos­taa raken­nuk­sen vero­tusar­voa ja peri­aat­teessa teknisen kun­non ylläpitämi­nen ei kiin­teistöveromielessä kannata.

    Yksinker­tainen tapa olisi verot­taa todel­lakin vain maapo­hjia niiden raken­nu­soikeu­den perus­teel­la. Han­kalak­si tulee maapo­h­jan vero­tusar­von määrit­tämi­nen, kos­ka ton­tin osu­ut­ta ei erotel­la kiin­teistökau­pas­sa. Kuitenkin raken­nu­soikeus pk-seudul­la on arvokkaam­paa kuin Inarissa.

    Pitäisikö myön­tää, ettei todel­lista raken­nu­soikeu­den hin­taa oikeastikaan pystytä määrit­tämään ja tehtäisi­in kylmästi lasken­nalli­nen määrit­te­ly, kos­ka kuitenkin tavoit­teena on saa­da kerät­tyä vero­ja. (Eikä laa­tia läpinäkyvää kaiken ratkai­se­vaa arvioin­ti­mallia raken­nu­soikeudelle Suomes­sa.) Tärkeää olisi, että malli olisi tasaver­tainen saman­tyyp­pisille kiinteistöille.

    1. Kiin­teistöveron poh­jak­si voisi hyvin ottaa rak­enusten (tai asun­to­jen) keskimääräisen myyn­ti­hin­nan lähistöl­lä. Perusko­r­jauk­sen verot­tamises­sa ei ole mitään mieltä. Oikeas­t­aan kiin­teistövero sopii vain kaupunki­maan verottamiseen.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistöveron poh­jak­si voisi hyvin ottaa rak­enusten (tai asun­to­jen) keskimääräisen myyn­ti­hin­nan lähistöl­lä. Perusko­r­jauk­sen verot­tamises­sa ei ole mitään mieltä. Oikeas­t­aan kiin­teistövero sopii vain kaupunki­maan verottamiseen. 

    Olisiko tuokaan nyt sit­ten maan kaikkien kansalais­ten kannal­ta tasa-arvoista kohtelua? Eikö olisi tasa-arvoisem­paa, jos poh­jana olisi keskiar­vo koko maan osalta? Sil­loin se kus­tan­nus olisi kaikille sama (per neliö). Samaa mieltä olen siitä, että perusko­r­jauk­sista tms. ei pitäisi vero­tuk­sel­la rankaista ja on väärin, että kor­jauk­sia ei rahoite­ta tasaisemmin.

    Jos vaik­ka Jussin Taavet­ti-eno (huom! Taita­vat olla sar­jaku­va­henkilöitä molem­mat!) asustelee omakoti­talos­saan (tai asun­nos­saan riv­i­talos­sa, pienker­rostalos­sa tai ker­rostalos­sa) mukavasti vuodes­ta toiseen, mik­si ihmeessä hänen pitäisi joutua mak­samaan aiem­paa enem­män kiin­teistöveroa sil­lä perus­teel­la, että jotkut kahjot mak­sa­vat siinä lähistöl­lä tai peräti naa­puris­sa asun­nois­taan hul­lu­ja summia?

    Pitäisikö siis “köy­hän, mut­ta siistin” Taavet­ti-enon ryhtyä elämään vähem­män siis­tisti, jot­ta asun­to­jen hin­tata­so ympäristössä lask­isi, jol­loin Taavetinkin kiin­teistövero ei olisi jatkos­sa niin korkea?

    1. Sakke,
      Kiin­teistöveron tarkoi­tus on nimeno­maan verot­taa yhteiskun­nalle osa yhdyskun­tarak­en­teesta aiheutu­vas­ta arvon­nousus­ta ja näin myös hillitä asun­to­jen hin­nan­nousua muut­tovoit­toalueil­la. Kun tuot­to menee kun­nalle, saa­vat kalli­il­la alueil­la asu­vat tämän takaisin kun­nal­lisverossa tai kun­nal­li­sis­sa palveluissa.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke,
    Kiin­teistöveron tarkoi­tus on nimeno­maan verot­taa yhteiskun­nalle osa yhdyskun­tarak­en­teesta aiheutu­vas­ta arvon­nousus­ta ja näin myös hillitä asun­to­jen hin­nan­nousua muut­tovoit­toalueil­la. Kun tuot­to menee kun­nalle, saa­vat kalli­il­la alueil­la asu­vat tämän takaisin kun­nal­lisverossa tai kun­nal­li­sis­sa palveluissa. 

    Eikö asun­to­jen hin­nan­nousu toisaal­ta juuri hillitse sitä muut­topainet­ta? Se on toki haitalli­nen asukkaalle, joka muut­taa alueen sisäl­lä isom­paan asun­toon, kun väli­ra­haa tarvi­taan enemmän. 

    Toisaal­ta, jos vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­retään pro­gres­si­ivis­es­ta tuloveros­ta kiin­teistöveron puolelle, ei tuo ole omi­aan ylläpitämään alueel­la asukkaiden monipuolista kir­joa, vaan voi johtaa siihen, että uusis­sa öky­talois­sa asu­vat öky­il­i­jät muut­ta­vat koko alueen lop­ul­ta ökyalueeksi. 

    Kun­nal­lis­ten palvelu­iden heikken­e­m­i­nen on jo nähty, kun mm. paikallisen ter­veyskeskuk­sen lääkäri­a­jat ovat nyky­isin kuin kiv­en alla, toisin kuin ennen, ja labrakokeisi­in pitää lähteä etsimään labraa kaukaa, kun ne aiem­min sai saman katon alta. Kaik­ki kaupunki­laiset eivät ole eläkeläisiä, joil­la tuo­hon voi (ehkä?) olla aikaa. Heistä huonokun­toisimpi­en juok­su­tus ympäri kaupunkia on mielestäni jotenkin kohtu­u­ton­ta, vaikken itse ryh­mään (toiv­ot­tavasti pitkään aikaan) kuu­lukaan. Päiväkoti­paikko­jen puute kuvaa asi­aa toiselta kan­til­taan. Mis­sä se oikein näkyy, tämä asukas­määrän lisäyk­sen “luvat­tu” hyöty?

    1. Kiin­teistövero on kun­nalli­nen vero, joten se ei kor­vaa pro­gres­si­ivista tuleveroa vaan kun­nal­lisveroa, joka on liki tasavero

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero on kun­nalli­nen vero, joten se ei kor­vaa pro­gres­si­ivista tuleveroa vaan kun­nal­lisveroa, joka on liki tasavero 

    Sil­loin­han kiin­teistöveron koro­tus kas­vat­taisi veroast­et­ta niiden veron­mak­sajien osalta, jot­ka “epäon­nek­seen” (!!!) sat­tuvat asumaan halu­tu­il­la alueil­la, jonne muutkin ovat tunke­mas­sa, ja mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat tästä syys­tä nousseet. Mik­si alku­peräiset (suh­teelli­nen, aikaan liit­tyvä käsite), alueel­la nyt asu­vat asukkaat pitäisi savus­taa alueelta pois (korote­tul­la kiin­teistöverol­la) uusien tulokkaiden tieltä?

    Mik­si pitäisi puut­tua asun­to­jen asukkaiden luon­nol­liseen kier­toon tai sen taajuuteen?

  55. Osmo Soin­in­vaara: Kiin­teistöveron poh­jak­si voisi hyvin ottaa rak­enusten (tai asun­to­jen) keskimääräisen myyn­ti­hin­nan lähistöl­lä. Perusko­r­jauk­sen verot­tamises­sa ei ole mitään mieltä. Oikeas­t­aan kiin­teistövero sopii vain kaupunki­maan verottamiseen.

    Asun­to­jen osalta tämä toimisikin var­masti ihan tarpeek­si luotet­taval­la tahol­la (muis­taak­seni n. puo­let kiin­teistövero­ker­tymästä). Suurim­mat euromääräiset kiin­teistöverot (pl. ydin­voimalat) mak­se­taan Helsin­gin keskus­ta-alueen uusista toimis­to- ja hotel­liki­in­teistöistä. Suuri vero­tuk­selli­nen mas­sa on myös teol­lisu­us­raken­nuk­sia ympäri Suomea, joil­la ei käy­dä juurikaan kaup­paa. Ammat­ti­mais­es­ti omis­te­tuis­sa kiin­teistöis­sä arvo määriy­tyy mak­se­tun vuokrata­son (kas­savir­ran) perus­teel­la. Jotain yleistä tilas­toa näistäkin löy­tynee, mut­ta asun­toki­in­teistöt ja liikeki­in­teistöt tullee erot­taa uudessa kiin­teistövero­tuk­ses­sa omik­si kokon­aisuuk­sik­seen veron perustei­ta määritettäessä.

  56. Kohtu­ut­tomana on pidet­ty tilan­net­ta, jos­sa iäkäs les­ki asuu yksin suurel­la vajaasti raken­netul­la rin­ta­mamieston­til­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa käytän­nök­si tulisi ottaa, että kiin­teistöveron mak­su­un saa rajat­tomasti lykkäys­tä niin, että vero jää perikun­nan maksettavaksi. 

    Eikö yleen­säkin tilanne ole kohtu­u­ton, jos asu­ja ei saa kiin­teistöstä minkään­laista tuloa, jol­la noi­ta korotet­tu­ja kiin­teistövero­ja maksaisi?
    Yksinker­taisin ratkaisuhan täl­laiseen tilanteeseen olisi nimeno­maan verot­taa vas­ta siinä vai­heessa, kun tuloa syn­tyy eli kun omaisu­us vai­h­taa omis­ta­jaa. Tämä kuu­lostaa kovasti varainsiirtoverolta.

    Kaikissa muis­sa tilanteis­sa, jois­sa kyse ei ole asumis­es­ta vaan ton­tin tyhjil­lään pitämis­es­tä tai oikean tulon saamis­es­ta, voitaisi­in vero­ja hyvinkin kerätä täl­lä taval­la. Luulisi, että näi­den väli­in voisi jonkin­laisen juridis­en viivan vetää sen sijaan että kerätään lykät­tyjä vero­ja, mikä kuu­lostaa yksinker­taisen asian tarpeet­toma­l­ta sotkemiselta.

  57. Täl­laisen esi­tyk­sen tarkoi­tus on lie­nee häätää kaupunkien nielaisemil­ta suo­jel­luil­ta omako­tialueil­ta (esim. Käpylä) pienituloiset/köyhät kokon­aan pois häir­it­semästä. Eihän siel­lä isopa­pan rak­en­ta­mas­sa talos­sa enää asua pysty, jollei satu ole­maan lääkäri tai lakimies. Asioil­la, kuten asuin­raken­nuk­sil­la, on muitakin arvo­ja kuin rahalli­nen arvo ja tun­n­ear­voa kokee muutkin kuin lesket.

  58. “Taa­ja­ma­maan ja raken­nu­soikeu­den arvoon kohdis­tu­va kiin­teistövero on ihanteelli­nen vero, jol­la ei ole käyttäytymisvaikutuksia”

    Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista kuin ‘neu­traali vero’, jokainen vero on val­tion keino lisätä sen omia tulo­ja jot­ka se han­kkii veron­mak­sajil­ta väki­val­lan uhal­la, tai joskus väki­val­taa harjoittaen. 

    Eri ihmisil­lä on eri­lainen kyvykkyys mak­saa vero­ja, tästä syys­tä könt­tävero­ja kai­hde­taan kos­ka ne oli­si­vat köy­hille raskai­ta ja varakkaam­mille löy­sem­piä. Jos maalle pis­tetään jokin täl­lainen vero joka on vaik­ka 10% jostain mys­tis­es­tä sen ‘arvos­ta’, se muut­taa taku­ul­la ihmis­ten käyttäytymistä.

    Jotkut päät­tävät luop­ua omis­ta­mas­taan maas­ta, jotkut joutu­vat mak­sukyvyt­tömik­si, jotkut joutu­vat otta­maan lainaa mak­saak­seen uudet verot. Eri ihmiset joutu­vat muut­ta­maan käytöstään eri lail­la kuin toiset; vero ei ole siis mis­sään nimessä neutraali. 

    Se saat­taa laskea jonkin ton­tin hin­taa, kun taas nos­taa toisen ton­tin hintaan. 

    Pitääkin kysyä, miten val­tio­val­ta aikoo päät­tää paljonko jokin tont­ti joutuu mak­samaan tätä maaveroa? Perus­tuuko vero vapaal­la markki­noil­la (joi­ta Suomes­sa ei ole) muo­dos­tuneeseen hin­nan­muo­dos­tuk­seen, vai pitääkö perus­taa uusi keskuskomitea pohti­maan paljonko kukin tont­ti on arvoltaan val­tio­val­lan mielestä?
    Muo­dos­tuuko ton­tin arvo sen omis­ta­jan arvion mukaan, mah­dol­lisen osta­jan mukaan, vai virkamiehen arvion perusteella?
    Kaikil­la näil­lä on omat sub­jek­ti­iviset syyn­sä arvioi­da ton­tin arvoa oman makun­sa mukaan.

    Ton­tin omis­ta­jan mielestä tont­ti on läh­es arvo­ton, jot­ta hän saisi mah­dol­lisim­man pienen veromätkyn. 

    Mah­dolli­nen osta­ja voi käyt­tää tilanne hyväk­si ja tehdä suuren tar­jouk­sen (jota hänen ei tarvitse toteut­taa oikeasti) jon­ka jäl­keen ton­tin arvo ilmeis­es­ti hyp­pää taivaisi­in, onhan se jonkun mielestä nyt vaik­ka mil­jardin arvoinen. Tästä seu­raisi kamala mätky verokarhul­ta jon­ka tietoon on tul­lut että eräs tont­ti on nyt näin paljon arvostet­tu viimeisim­män markki­natar­jouk­sen perus­teel­la. Selvitäk­seen kas­va­neesta mätkys­tä ton­tin omis­ta­ja voi joutua jopa myymään tont­tin­sa, ellei hän halua joutua vanki­laan mak­samat­tomien vero­jen takia…

    Virkamies on myös ihmi­nen ja toimii taval­la joka mak­si­moi hänen omaa hyv­in­voin­ti­aan. Ehkä ton­tin halti­ja on hyvä kaveri ja lahjoit­taa paljon oikean poli­itikon vaa­likam­pan­jaa, ehkä hän taas on poli­it­tiselta mielip­i­teeltään epä­toiv­ot­tu henkilö jon­ka ton­tin arvo mys­tis­es­ti kas­vaa pil­vi­in virkakoneis­ton ansiosta.

    Val­tio ja kun­nat ovat ennestään pyrki­neet manip­u­loimaan ihmis­ten toim­intaa, mikä näkyy muun muas­sa han­kalas­sa kaavoituk­ses­sa ja vapaan rak­en­tamisen esteis­sä. Esim pääkaupunkiseudul­la kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan reilusti, mikä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja aina vain korkeam­malle, kunnes kupla ennem­min tai myöhem­min puhkeaa. 

    JOKAINEN vero vääristää markki­noi­ta, vaik­ka val­taosa ‘ekon­o­mis­teista’ väit­tää mitä tahansa (palka­n­mak­sa­ja sanoo mitä tulee tukea ja mikä on uusi totu­us), verot muut­ta­vat aina ihmis­ten toim­intaa. Ennal­ta on vaikea sanoa miten miljoonat ihmiset tule­vat muut­ta­maan käytöstään jonkin uuden veron myötä.

    Selvää kuitenkin on että se raha minkä val­tio vie yksi­tyiseltä ihmiseltä pois, on myös pois yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta, säästämis­es­tä ja investoin­neista pois. Kansan­talous ei voi sitä parem­min mitä enem­män val­tio sitä säätelee eri vero­jen avulla. 

    Ps, ihmisen toim­inta on aina rationaalista.

  59. Mieitn yhtä kysymystä.

    Amerikkalaises­sa kaupunkike­hi­tyk­sessä on havait­tu ainakain aiem­min seru­a­va syk­li: hyvin asr­vo­teu­lal alueela ksu­atnnuk­set karkaa­vat (kin­teistöveron takia?), omis­ta­jat menet­tävät kiinos­tuk­sen­sa ylläpitää ja alue rapis­tuu. Kunens se ehkä vuosikym­meine kult­tua alkaa uudellen nousta.

    Nuew York oli 70-luvul­la konkurssin par­taal­la ja osa Man­aht­ta­nia (Harlem) aiak sur­relis­tis­esa kunnossa…

  60. Täl­lä ker­taa täy­tyy sanoa, että en voi olla samaa mieltä. Kiin­teistö- ja maaverot toki ovat lyhyel­lä aikavälil­lä opti­maaliv­ero­ja, kos­ka liitän­näis­ten markki­noiden tar­jon­tae­lastisu­us on äärim­mäisen alhainen; ker­rostaloa on vaikea siirtää kovas­sakaan kilpailussa.

    Noin on kuitenkin vain lyhyel­lä aikavälil­lä. Pitkäl­lä pitää lisäk­si kysyä, mitkä ovat vaiku­tuk­set kor­jaus- ja uud­is­rak­en­tamiseen. Tuos­sa tilanteessa, kun pääo­makan­nan annetaan vai­hdel­la vih­doin myös, tar­jon­ta yhtäkkiä onkin jälleen elastista, ja käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia syn­tyy. Eli mitä käyttäytymisvaikutuksia?

    Korkea maan ja raken­nuskan­nan arvo syn­tyy pohjim­mil­taan siitä että jen­gi kysyn­täpuolel­la yrit­tää tunkea yhteen ja samaan paikkaan, tiheän kaupunki­a­sumisen syn­er­gioiden täh­den. Tuo johtaa arvon­nousu­un joka on jyrkästi super­lin­eaari­nen suh­teessa asum­isti­hey­teen. Kun tuon päälle laite­taan vero, se johtaa pitkän aikavälin kan­nus­timeen alen­taa asum­isti­heyt­tä, niin että kaupunkikeskus­to­jen arvo­huip­pu­ja ei pääse syn­tymään. Niin­pä käyt­täy­tymis­vaiku­tus on pois päin tiheästä kaupunki­mais­es­ta kaupungista, ja kohti väl­jem­pää esikaupunki­a­sum­ista, jos­sa asun­to­jen tuotan­tokus­tan­nuk­set ja liikenne domi­noi­vat päätök­sen­tekoa rajal­la, tihey­den skaalae­tu­jen ja niistä seu­raa­van kysyn­tä­paineen asemesta.

    Toisin sanoen, pitkäl­lä aikavälil­lä täl­lainen veropoli­ti­ik­ka uskoak­seni on suo­raan vas­takkaista sel­l­aiselle ter­veelle, urbaanille kaupunkisu­un­nit­telulle jota eri­toten Vihreis­sä nykyään ymmär­retään ja ajetaan.

    Sikäli kuin halut­taisi­in mah­dol­lisim­man vähä­vaiku­tuksi­nen maavero, sen pitäisi olla kiin­teä vuosit­tainen sent­ti­hin­ta omis­te­tulle neliölle, ja riip­puma­ton kyseisen neliön sijain­nista, arvos­ta tai mis­tään muus­takaan. Tuol­lainen vero kuitenkin olisi siinä määrin mas­si­ivi­nen muu­tos nykyti­laan, että kukaan täysjärki­nen ei kuvitelle sen ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen. Moi­sen puut­teessa, ja ole­tuk­sel­la että fiskaal­i­sista syistä vero­tu­lo­ja kuitenkin kai­vataan, itse menisin mielu­um­min siihen vihreis­säkin piireis­sä jo vähän tyl­sänku­luneeseen suun­taan, että verote­taan tasais­es­ti kulu­tus­ta ja täy­den­netään vero­ker­tymää ohjausvero­jen tuotolla.

  61. Ketkä voit­taisi­vat, ja ketkä häviäi­sivät, jos kiin­teistö- ja maaverot Suomes­sa tasat­taisi­in kaikkial­la samoik­si (per neliö)? Miten suurek­si tuo vero sil­loin muodostuisi?

  62. Markku af Heurlin: Nuew York oli 70-luvul­la konkurssin par­taal­la ja osa Man­aht­ta­nia (Harlem) aiak sur­relis­tis­esa kunnossa… 

    Mut­ta onko ker­tomasi syk­lisyys tähän syynä?
    70-luvul­ta on myös saatu vähen­net­tyä rikol­lisu­ut­ta. Kun Man­hat­tan ja Times Square saati­in puhdis­tet­tua, kaupun­gin halut­tavu­us kasvoi ja vas­taa­va kehi­tys lev­isi muillekin alueille.

  63. Kun tässä nyt lamaa pukkaa jo neljät­tä vuot­ta, niin se alkaa näkymään myös kiinteistöjen/ asun­to­jen hinnoissa:
    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/05/omakotitalojen-hinnat-laskivat-jyrkin-pudotus-pk-seudulla/201412359/310

    Kos­keeko pudo­tus myös mak­set­tavaa kiin­teistöveroa, vai kor­jaat­teko asian nos­ta­mal­la vero­pros­ent­tia tai nos­ta­mal­la verotusarvoja…

    Veikkaan, että vaik­ka asun­to­jen hin­nat rom­ah­taisi­vat puoleen mallia Espan­ja, niin silti kansalaiset mak­sa­vat vuosi vuodelta enem­män ko. veroa.

    Jonkin sortin ikili­ikku­ja tämäkin vero.

  64. Mikä vim­ma Osmol­la on verot­taa asun­non omis­tamista keinol­la mil­lä hyvän­sä lisää. Omis­tuk­sen verot­tamien on aina jonkin asteen sosialisointia. 

    Ain­oa oikea vero­tuk­sen muo­to on verot­taa todel­li­sista tuloista, mak­sukyvyn mukaan. Tässä ei pitäisi erotel­la ansio- ja pääo­mat­u­lo­ja, tai muitakaan tuloja. 

    “Asun­to­tu­lo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muukaan säästö, jon­ka ihmi­nen saavut­taa han­kki­mal­la asioi­ta omis­tuk­seen­sa sen sijaan, että vuokraisi niitä. 

    Eivät kaik­ki vuokral­la asu­vatkaan mak­sa (välil­lis­es­ti) veroa asumis­es­taan ja nekään, jot­ka mak­sa­vat, eivät mak­sa saman ver­ran. Jos asun­non vuokraa­ja ei saa voit­toa vuokras­ta, ei siitä syn­ny verotet­tavaa tuloakaan. Täl­lainen tilanne voi olla esim. sil­loin, kun omis­ta­ja vuokaa jollekin tutulle tai läheisel­lä, sekä sil­loin kun asun­toon on kohdis­tunut niin paljon kun­nos­tet­tavaa, ettei voit­toa syn­ny vähen­nys­ten vuok­si. Joku saa 500 euron vuokras­ta voit­toa 100 euroa ennen vero­ja, joku 30 euroa. 

    Joka tapauk­ses­sa sil­loin, kun vuokranan­ta­jalle syn­tyy verotet­tavaa tuloa, se on seu­raus­ta siitä, että vuokraa­ja saa asun­non vuokraamis­es­ta voit­toa. On älytön aja­tusaraken­nel­ma vaa­tia omis­tusasu­jaa mak­samaan veroa sen vuok­si, että jotkut halu­a­vat mak­saa asumis­es­taan voit­toa jollekin toiselle. 

    Omaisu­ut­ta ei pidä verot­taa. Kiin­teistövero voi olla jos­sain määrin perusteltavis­sa, mut­tei sitä saa käyt­tää ylimääräisenä vero­tuskeinona, kos­ka sil­loin se on piilotet­tua omaisu­u­den verot­tamista. Omaisu­u­den verot­ta­mi­nen on sosial­isoin­tia ja omaisu­u­den pakkol­u­nas­tus­ta. Jokaisel­la kansalaisel­la tulee olla oikeus pitää vaik­ka mil­jar­diomaisu­ut­ta tuot­ta­mat­tomana, jol­loin siitä ei pidä myöskään per­iä veroa. 

    Jokainen kuitenkin käsit­tää, että ihmiset pyrkivät luon­nos­taan saa­maan omis­tuk­selleen tuot­toa. Se “tuot­to”, joka syn­tyy siitä, että han­kkii asun­non, kesämökin, veneen, irtaimis­ton ja muu­ta omaisu­ut­ta vält­tyäk­seen mak­samas­ta voit­toa jollekin niiden vuokraamis­es­ta, ei ole tuot­toa vaan järkevän talouden­pidon seu­rauk­se­na syn­tyvää säästöä, johon kansalaisel­la täy­tyy olla oikeus ilman veroseu­raa­muk­sia, kaik­ki muu ajat­telu on sosial­is­mia, yksi­ty­i­somis­tuk­sen estämistä. Kukaan ei voi käyt­tää kovin suur­ta omaisu­ut­ta säästämiseen omis­tuk­sen kaut­ta, tähän yksi­ty­i­so­maisu­u­den suo­jaan ei pidä kajo­ta, eikä sitä sosial­isoi­da vähitellen vero­tuk­sen kautta. 

    Vero­tuk­sen täy­tyy perus­tua aina konkreet­tisi­in tuloi­hin, eikä ansain­takeino­ja tulisi erotel­la. Ihmisen tulisi mak­saa saman ver­ran veroa, han­kkipa hän sit­ten tulo­ja työl­lään tai pääomallaan.

  65. Math­ias V:
    Mikä vim­ma Osmol­la on verot­taa asun­non omis­tamista keinol­la mil­lä hyvän­sä lisää. Omis­tuk­sen verot­tamien on aina jonkin asteen sosialisointia. 

    Ain­oa oikea vero­tuk­sen muo­to on verot­taa todel­li­sista tuloista, mak­sukyvyn mukaan. Tässä ei pitäisi erotel­la ansio- ja pääo­mat­u­lo­ja, tai muitakaan tuloja. 

    “Asun­to­tu­lo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muukaan säästö, jon­ka ihmi­nen saavut­taa han­kki­mal­la asioi­ta omis­tuk­seen­sa sen sijaan, että vuokraisi niitä. 

    Eivät kaik­ki vuokral­la asu­vatkaan mak­sa (välil­lis­es­ti) veroa asumis­es­taan ja nekään, jot­ka mak­sa­vat, eivät mak­sa saman ver­ran. Jos asun­non vuokraa­ja ei saa voit­toa vuokras­ta, ei siitä syn­ny verotet­tavaa tuloakaan. Täl­lainen tilanne voi olla esim. sil­loin, kun omis­ta­ja vuokaa jollekin tutulle tai läheisel­lä, sekä sil­loin kun asun­toon on kohdis­tunut niin paljon kun­nos­tet­tavaa, ettei voit­toa syn­ny vähen­nys­ten vuok­si. Joku saa 500 euron vuokras­ta voit­toa 100 euroa ennen vero­ja, joku 30 euroa. 

    Joka tapauk­ses­sa sil­loin, kun vuokranan­ta­jalle syn­tyy verotet­tavaa tuloa, se on seu­raus­ta siitä, että vuokraa­ja saa asun­non vuokraamis­es­ta voit­toa. On älytön aja­tusaraken­nel­ma vaa­tia omis­tusasu­jaa mak­samaan veroa sen vuok­si, että jotkut halu­a­vat mak­saa asumis­es­taan voit­toa jollekin toiselle. 

    Omaisu­ut­ta ei pidä verot­taa. Kiin­teistövero voi olla jos­sain määrin perusteltavis­sa, mut­tei sitä saa käyt­tää ylimääräisenä vero­tuskeinona, kos­ka sil­loin se on piilotet­tua omaisu­u­den verot­tamista. Omaisu­u­den verot­ta­mi­nen on sosial­isoin­tia ja omaisu­u­den pakkol­u­nas­tus­ta. Jokaisel­la kansalaisel­la tulee olla oikeus pitää vaik­ka mil­jar­diomaisu­ut­ta tuot­ta­mat­tomana, jol­loin siitä ei pidä myöskään per­iä veroa. 

    Jokainen kuitenkin käsit­tää, että ihmiset pyrkivät luon­nos­taan saa­maan omis­tuk­selleen tuot­toa. Se “tuot­to”, joka syn­tyy siitä, että han­kkii asun­non, kesämökin, veneen, irtaimis­ton ja muu­ta omaisu­ut­ta vält­tyäk­seen mak­samas­ta voit­toa jollekin niiden vuokraamis­es­ta, ei ole tuot­toa vaan järkevän talouden­pidon seu­rauk­se­na syn­tyvää säästöä, johon kansalaisel­la täy­tyy olla oikeus ilman veroseu­raa­muk­sia, kaik­ki muu ajat­telu on sosial­is­mia, yksi­ty­i­somis­tuk­sen estämistä. Kukaan ei voi käyt­tää kovin suur­ta omaisu­ut­ta säästämiseen omis­tuk­sen kaut­ta, tähän yksi­ty­i­so­maisu­u­den suo­jaan ei pidä kajo­ta, eikä sitä sosial­isoi­da vähitellen vero­tuk­sen kautta. 

    Vero­tuk­sen täy­tyy perus­tua aina konkreet­tisi­in tuloi­hin, eikä ansain­takeino­ja tulisi erotel­la. Ihmisen tulisi mak­saa saman ver­ran veroa, han­kkipa hän sit­ten tulo­ja työl­lään tai pääomallaan. 

    Olen samaa mieltä. Yhteiskun­ta perus­tuu mielestäni siihen, että jokainen kan­taa ‘oman kor­ten­sa yhteiseen kekoon’. 

    Kiin­teistövero on nähdäk­seni luon­teeltaan hie­man samakaltainen ilmiö, kuin jos punapäi­nen palokär­ki hakkaisi oksaa, jol­la lin­tu­pari pesässään jo munia hau­too. Pienet, har­maat met­sähi­iret toiminevat toisin. Ne ymmärtänevät parem­min kerätä rav­in­ton­sa sieltä, pesän alta, minne välil­lä pieni osa ruoan muru­sia lin­tu­parin pesästä tippuu.

    Se ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että valko­poski­han­het saisi ryöstää käyt­töön­sä jout­se­nen revi­irin. Jälkim­mäisen olen näh­nyt sen­tään pitävän omas­taan huol­ta. Jout­sen ajoi viime kesänä Koivusaaren ran­nan tun­tu­mas­sa liian lähelle tunke­neen valko­poskiparin revi­ir­iltään tiehen­sä, vieläpä aika pitkälle!

    Osit­tain ehkä off-top­ic, mut­ta ehkä ei ihan:
    En kat­so sitäkään hyväl­lä, jos luo­to­ja asuinalueik­seen muil­ta vesilin­nuil­ta val­loit­ta­maan pyrkivät ja niiltä kasvil­lisu­u­den tap­pa­vat, Helsin­gin vesialueil­lakin viime vuosi­na yleistyneet merimet­sot yrit­täi­sivät samaa. 

    Jos viimemainit­tu­jen kan­ta kas­vaa liiak­si, on näkyvä jäl­ki ainakin merimet­so­jen asut­tamien luo­to­jen ja niiden kauem­mas näkyvän kasvil­lisu­u­den osalta aika lohdu­ton­ta. Mm. matkalla vesitse, esim. Helsingistä Por­vooseen, saat­toi liian suurek­si (!?) kas­va­neen tai väärään paikkaan levit­täy­tyneen merimet­sokan­nan vaiku­tuk­sen asi­aan paikoin myös viime kesänä omin silmin havaita.

    Täy­tyypä lähteä, jos tänään parem­min ehtisi, seu­raa­maan alka­neen kevään kehi­tyk­sen osalta tilan­net­ta lähilu­on­nos­sa, jos vaik­ka sat­tuisi onnis­tu­maan edes kauem­paa näkemään, miten eri lajien revi­iriki­is­tois­sa siel­lä mah­dol­lis­es­ti ylimääräis­ten tulokkaiden tapauk­ses­sa nyky­isin menetellään.

Vastaa käyttäjälle Sampo Syreeni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.