Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta

On säädettävä laki kiinteistöveron asteittaisesta nostosta kymmenen vuoden aikana nykyistä huomattavasti korkeammalle tasolle. Kiinteistöveron tulee kohdistua tonttimaan ja sillä olevan rakennusoikeuden arvoon, ei siihen, kuinka hyvä ja hyväkuntoinen rakennus tontilla sijaitsee. Kiinteistövero tulee säilyttää verotulojen tasauksen ulkopuolella. Veron pohjana oleva kiinteistöjen arvostus on vastattava maapohjan ja rakennusoikeuden todellista arvoa ja tämän arvon on reagoitava nopeasti esimerkiksi liikenneverkon muutoksiin.

Taajamamaan ja rakennusoikeuden arvoon kohdistuva kiinteistövero on ihanteellinen vero, jolla ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Se kapitalisoituu maan arvoon sitä alentaen. Hyvin yleisesti teollisuusmaissa ajatellaan, että kaupunkimaan arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle, joka on sen kaupungin tontin ympärille rakentanut. Tapoja konfiskoida arvonnousu yhteiskunnalle on monia. Kaupunkimaista asutusta voi kaavoittaa vain yhteiskunnan omistamalle maalle (monet Saksan osavaltiot), kaavoitushyödyn leikkaus kaavoitusmaksulla, asuntotulon verotus asunnon arvon mukaan (Sveitsi) ja korkea kiinteistövero (Yhdysvallat).

Asuntomarkkinoille tulevan nuoren kannalta kiinteistövero ei vaikuta asumiskustannuksiin kokonaisuutena. Kiinteistöveroa joutuu asunnosta kyllä joka vuosi maksamaan, mutta vastaavasti asunnon saa halvemmalla niin, että asumismenot pysyvät suunnilleen yhtä korkeina. Teoriassa kiinteistövero alentaa omaisuuden arvoa määrällä T/r, missä T = kiinteistövero euroina ja r vallitseva (reaali)korko. Jos asuntoon kohdistuva kiinteistövero on 1 000 euroa vuodessa ja korko 2 %, kiinteistövero alentaa asunnon ostohintaa 50 000 eurolla. Sille, joka joutuu maksamaan lainastaan muita suurempaa korkoa, kiinteistövero alentaa asumismenoja ja päinvastoin. Tämän voi tulkita myös niin, että kiinteistöveron tosiasiallinen maksaja on kiinteistön omistaja sillä hetkellä, kun kiinteistövero otetaan käyttöön.

Kiinteistövero tulee säilyttää verotulojen tasauksen ulkopuolella. On oikein, että kuntien välillä tasataan tuloja asukkaiden tulotason perusteella, mutta korkeat kiinteistöverot kielivät korkeista asumismenoista, eikä ole mitään järjellistä perustetta sille, miksi niiden, joiden asuminen on kallista, pitäisi maksaa niille, joiden asuminen on halpaa.

Kiinteistöveron ongelma liittyykin siirtymävaiheeseen. Jos on ensin ostanut asunnon kalliilla ja sen jälkeen kiinteistöveroa nostetaan, joutuu maksamaan sekä korkeita pääomakuluja että kiinteistöveroa, minkä lisäksi kärsii omaisuuden arvon alentumisesta. Tämän vuoksi kiinteistöveroa on nostettava hitaasti pitkän ajan kuluessa niin, että veron nousutahti on kaikkien tiedossa. Tällöin se vaikuttaa heti asuntojen hintoihin, mutta maksut nousevat vaiheittain. Koska pitkän ajan kuluessa hallituksen vaihtuvat, laista kiinteistöveron asteittaisesta nostamisesta pitäisi sopia eduskunnassa kaikkien puolueiden kesken.

Jos kiinteistöveron pohjana oleva verotusarvo reagoi ympäristön muutoksiin välittömästi, se auttaa rahoittamaan esimerkiksi raideliikenteen investointeja.

Kiinteistöveron tulee perustua maapohjan sijaintiin ja rakennusoikeuteen eikä siihen kuinka hyvän ja hyväkuntoisen rakennuksen on siihen rakentanut, koska rakennusten arvoon perustuvalla kiinteistöverolla olisi negatiivisia käyttäytymisvaikutuksia. Näin määritelty kiinteistövero ei myöskään nosta markkinavuokria, mikäli kaikki osapuolet toimivat rationaalisesti. Helsinkiläisenä erikoistapauksena kuitenkin, jos tontilla sijaitseva rakennus on suurempi kuin tontin rakennusoikeus, kiinteistöveron tulee perustua toteutuneeseen kerrosneliömäärään.

Kohtuuttomana on pidetty tilannetta, jossa iäkäs leski asuu yksin suurella vajaasti rakennetulla rintamamiestontilla. Tällaisissa tapauksissa käytännöksi tulisi ottaa, että kiinteistöveron maksuun saa rajattomasti lykkäystä niin, että vero jää perikunnan maksettavaksi.

Helsingin seudulla on käytössä korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille, joita esimerkiksi rakennusliikkeet panttaavat arvonnousua odotellen. Tällaisen maan verotusarvo voisi hyvin perustua omistajan omaan ilmoitukseen, joka voidaan samalla tulkita myyntitarjoukseksi ja kunta (tai mahdollisesti myös toinen rakentaja) haluaa lunastaa maan asuntotuotannon tarpeisiin. Tämä koskisi tietysti vain kokonaan rakentamattomia tontteja, ei vajaasti rakennettuja, jotta keneltäkään ei voisi lunastaa tämän kotia.

Kommentit

75 Vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta”

  1. Simo kirjoitti 14.8.2014 kello 10:20

    Entäpä jos vain säädettäisiin laki, jolla kunta veloitetaan lunastamaan kaikki kaavoitettu tonttimaa / rakennusoikeus ja lunastukselle tulee maksuajaksi vaikkapa 30 vuotta. Lopputulos lienee sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Maria kirjoitti 14.8.2014 kello 10:21

    Kiinteistöveron korotuksia on yleensä perusteltu sillä, että ne korvaavat varallisuusverosta luopumista, koska valtaosa suomalaisten omistuksesta on asunto-omaisuutta. Kun oma puolueesi nyt poliittisessa tavoiteohjelmassaan haluaa palauttaa varallisuusveron kaudella 2015-2019, miten tämä suhteutuu kiinteistöveron nostoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Maurizio kirjoitti 14.8.2014 kello 11:05

    No mitenkäs jos haluan asua väljästi isolla tontilla lopun ikääni, enkä ole taloani myymässä? Voinko luopua rakennusoikeudesta ja näin minimoida veroni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2014 kello 11:38

    Yleensä, jos anoo tonttinsa rakennusoikeuden alentumista myös saa sen. Tähän pitäisi lisätä käytäntö, että jos anoo vanhan rakennusoikeuden takaisin, joutuu maksamaan arvonnoususta. Muutenhan kaikki pyytäisivät rakennusoikeuden alentamista kulloinkin vallitsevaa tilannetta vastaavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. uusi kasvo täällä kirjoitti 14.8.2014 kello 12:43

    Vastustan.

    Voisitteko te politiikot keksiä miten saisi yhteiskunnan menoja pienemmäksi, että tämä velaksi eläminen loppuisi?

    Verojen lisääminen ja uusien keksiminen on liian helppoa, sen osaa kaikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  6. Jouko Tuomisto kirjoitti 14.8.2014 kello 12:55

    “Kiinteistövero tulee säilyttää verotulojen tasauksen ulkopuolella. On oikein, että kuntien välillä tasataan tuloja asukkaiden tulotason perusteella, mutta korkeat kiinteistöverot kielivät korkeista asumismenoista, eikä ole mitään järjellistä perustetta sille, miksi niiden, joiden asuminen on kallista, pitäisi maksaa niille, joiden asuminen on halpaa.” Minulle ei suoraan hahmotu, onko tämä totta. Jos jollakin paikkakunnalla asuminen on kallista, se tarkoittaa sitä, että sen paikkakunnan yksi asukas, omistaja, rokottaa joko ostajaa eli uutta omistajaa tai vuokralaista, eli joko kalliin paikkakunnan ihmiset rosvoavat toisiaan tai sinne muuttavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. KKK kirjoitti 14.8.2014 kello 13:15

    Ajattele nyt suurten ikäluokkien perintöä kyttääviä itkeviä lapsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  8. anomuumi kirjoitti 14.8.2014 kello 14:55

    Osmo Soininvaara:
    Yleensä, jos anoo tonttinsa rakennusoikeuden alentumista myös saa sen. Tähän pitäisi lisätä käytäntö, että jos anoo vanhan rakennusoikeuden takaisin, joutuu maksamaan arvonnoususta. Muutenhan kaikki pyytäisivät rakennusoikeuden alentamista kulloinkin vallitsevaa tilannetta vastaavaksi.

    Yhteiskuntarakenteen kannalta on usein toivottavaa saada keskeisesti sijaitseville vajaasti/matalalla tonttiteholla rakennetuille tonteille lisää kerrosneliöitä. Nähdäkseni rakennusoikeuden mukaan määräytyvää kiinteistöveroa voisi olla fiksua käyttää yhdyskuntarakenteen ohjauskeinona. Eli jos haluaa asua väljästi hyvällä paikalla, johon olisi mielekästä rakentaa tiiviimmin (ja jonka “hyvyys” on yhteiskunnan aikaansaamaa), niin myös maksaa siitä yhteiskunnalle.

    Tehottoman rakentamisen voidaan tällaisella paikalla (ajatelkaa esim. raitiotiepysäkin tai juna-aseman vieressä sijaitsevaa tonttia) katsoa olevan yhteiskunnan luomien resurssien (esim. hyvä joukkoliikenneinfra) tuhlaamista. Ei ketään kuulu häätää väljästä talostaan hyvällä paikalla, mutta jos haluaa maata näin tuhlata, voi kai siitä ylellisyydestä maksaakin. Korkeamman rakennusoikeuden mukaan määräytyvä kiinteistövero kuitenkin kannustaa käyttämään rakennusoikeuden täysimääräisesti.

    Rakennusoikeuden kautta määräytyvään kiinteistöveroon liittyy toki väärinkäytön ja epätasapuolisuuden riski, mutta niin kaavoitukseen sisältyy nytkin.

    Ylipäätään maapohjan kiinteistöverotukseen ja rakennusoikeuksiin liittyvä ongelma on se, miten saadaan 1) maapohjan verotusarvo pidettyä käypää arvoa vastaavana ja 2) rakennusoikeus pidettyä ajanmukaisena ottaen huomioon tiivistämisen mielekkyyden esim. kaupungin kasvun vuoksi tai vaikkapa uusi joukkoliikenneyhteys rakennettaessa – pitäisikö rakennusoikeus tarkistaa kaikkialla esim. vuosittain tai vaikka kahden vuoden välein ja erikseen esim. uusia raitiotielinjoja vedettäessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  9. anomuumi kirjoitti 14.8.2014 kello 14:58

    uusi kasvo täällä:
    Vastustan.

    Voisitteko te politiikot keksiä miten saisi yhteiskunnan menoja pienemmäksi, että tämä velaksi eläminen loppuisi?

    Verojen lisääminen ja uusien keksiminen on liian helppoa, sen osaa kaikki.

    Keskustelu siitä, pitäisikö verottaa ylipäätään enemmän vai vähemmän on eri kuin keskustelu siitä, mikä verotusmuoto on parempi ja mikä huonompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 56

  10. max kirjoitti 14.8.2014 kello 15:46

    anomuumi:Eli jos haluaa asua väljästi hyvällä paikalla, johon olisi mielekästä rakentaa tiiviimmin (ja jonka “hyvyys” on yhteiskunnan aikaansaamaa), niin myös maksaa siitä yhteiskunnalle.

    Haluaisin kuulla muutaman lauseen myös huonoilla paikoilla sijaitsevien kiinteistöjen kaavaillusta verotuksesta. Kevenee nykyisestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. Pekka Pietilä kirjoitti 14.8.2014 kello 16:30

    Kateus syö olemattomat verot ennen tulon muodostusta. Vaalien lähestyessä ainoa keino on esittää vakiintuneen tonttipanoveron kylkeen keksityn varainsiirtoveron hylkäystä ja ryhtyä uusverottamaan samaa asiaa nimikeen muunnoksella. Lapset on terveitä, kun ne leikkii, itse kysymys on, onko kaupungin suunnittelun suojiin paennut poliitikkojen ryhmä terveitä kansalaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Antti kirjoitti 14.8.2014 kello 16:35

    Kärsisin itse tästä muutoksesta (asun kalliissa suurella asuntolainalla ostetussa asunnossa, josta jouduin maksamaan korotetun varainsiirtoveron). Silti kannatan ehdotusta lämpimästi. Ehdotushan on kuin suoraan kaupunkitaloustieteen oppikirjasta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  13. kommentti kirjoitti 14.8.2014 kello 16:36

    Soininvaara kirjoitti:

    “Kiinteistövero tulee säilyttää verotulojen tasauksen ulkopuolella. On oikein, että kuntien välillä tasataan tuloja asukkaiden tulotason perusteella, mutta korkeat kiinteistöverot kielivät korkeista asumismenoista, eikä ole mitään järjellistä perustetta sille, miksi niiden, joiden asuminen on kallista, pitäisi maksaa niille, joiden asuminen on halpaa.”

    Voisin kannattaa tuota sillä ehdolla, jos ensinnäkin kaikki asumisen tuet siirretään sitten vastaavasti sen kunnan maksettavaksi, jonka alueella asumista tuetaan (mukaan lukien opintotuen asumislisä ja puolustusvoimien maksamat varusmiesten vuokrat yms.). Nuo ovat nimittäin nykyisin huomattavia tulonsiirtoja, jotka nostavat etenkin yliopistokaupunkien, asuntojen hintoja. Asuntojen hinnannoususta huomattava osa on aiheutettu yhteiskunnan maksamin varoin, joten se olisi parempi jakaa yhteiskunnalle kuin vain niille alueille yksinomaan, jotka ovat yhteiskunnan kauttaaltaan maksamista maksuista hyötyneet.

    Toisekseen, yhteiskunnan rahoittamien laitosten, kuten yliopistojen kiinteistöverot tulisi tällöin säätää jaettaviksi kuitenkin koko valtakunnan kesken, koska niiden kulutkin maksetaan kaikkien kuntien veronmaksajien pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. nos kirjoitti 14.8.2014 kello 16:45

    Empiiriset tutkimukset eivät lopputuloksiltaan vastaa kiinteistöveron osalta niitä kohtaantopuheita, joita aikaisemmassa ketjussa on esitetty. Toiseksi on huomattava, että kiinteistövero tuottoverona verottaa laskennallista tuloa, joka on eri asia kuin realisoitunut tulo. Ihmisten eläessä rahataloudessa, mainittu on tärkeä seikka. Tuottoveroissa on aina myös arvostamisongelma, joka käytännössä saattaa tarkoittaa, että halvemmat kohteet arvostetaan lähemmäksi käypää arvoa kuin kalliimmat kohteet. Jo valmiiksi kenties regressiivinen vero muuttuu entistä regressiivisemmäksi. Tapan vain aikaa, ei muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Kalle 2 kirjoitti 14.8.2014 kello 17:25

    > kiinteistövero on ihanteellinen vero, jolla ei ole käyttäytymisvaikutuksia.

    Onpas, se vähentää kaavoittajien korruptoimista, jota rakennusliikkeet ja muutkin tontinomistajat nyt harjoittavat pienillä ja suurilla paikkakunnilla. Tämä on Suomen suurimpia korruptioilmiöitä.

    BTW, jos minulla on satasen talo millin tontilla, olen miljonääri ja on ihan oikein kiinteistöverottaa minua siitä (paitsi niistä, joista kaikki verotus on aina väärin tms.).

    Muutenhan vasta se, että joku käyttää tuota millin rakennusoikeutta, olisi peruste kiristää verotusta, ja se olisi ihan perverssiä, koska sen käyttäminen on hyvä eikä huono asia. (Vähän niin kuin verotettaisiin työntekoa…, eiku)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 14.8.2014 kello 18:40

    Mitä lopullista verokantaa ajattelet?

    Miten möäärittelisi kiinteisöveron sanokaamme Rikhardinakadulla sijaitsevaan asuntoon / toimistoon? (Verohan jaetaan lopuksi neliöiden suhteessa oskkaiden kesken. Siksitämä sanamuoto) Miten otat huomioon, että toimistokiinteistöistä on ylitarjontaa ja siten kiinteisön tonttiarvo jopa negatiivine?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Sakke kirjoitti 14.8.2014 kello 19:05

    Osmo ajattelee yhteiskunnan infran rakentamisesta, esim. raitiotiekiskojen ja pysäkin muodossa olevan tontin omistajalle pelkästään hyötyä. Voi siitä haittaakin olla, varsinkin, jos on liikkumisessa tottunut pärjäämään aiemmin käyttämillään konsteilla. Pysäkki ja lisääntyvä ohikulkijoiden joukko voi meluta ja roskata, sekä aiheuttaa muutakin harmia, mm. Lisääntyvän ilkivallan muodossa.

    Ei tuo ratikkapysäkki mikään oikotie onneen ja autuuteen välttämättä ole. Sen hyödyllisyys riippuu siitä, kuka arvioi ja miltä kantilta asiaa katsoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  18. Viherinssi kirjoitti 14.8.2014 kello 19:50

    max: Haluaisin kuulla muutaman lauseen myös huonoilla paikoilla sijaitsevien kiinteistöjen kaavaillusta verotuksesta. Kevenee nykyisestä?

    Suhteessa hyvillä paikolla oleviin kyllä, jos arvostusperusteeksi otetaan käypä arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. uusi kasvo täällä kirjoitti 14.8.2014 kello 20:14

    Ei kiinteistöveroa tarvitse nostaa, koska homma hoituu sillä, että nostetaan verotusarvot käypään markkinahintaan.
    Tähän ollaan menossa koska nykyisin kiinteistöveroilmoitukseen pitää ilmoittaa isot korjaukset, mahdolliset uudet talousrakennukset jne. Tämä siis okt:jen osalta.

    Nyt kai verotusarvot ovat noin neljäsosa(25%) käyvästä arvosta- riippuu vähän kiinteistön/asunnon/tontin koosta ja sijainnista.

    Onneksi on myös omistusasunnossa asuvien puolta pitäviä(puolueita)- vielä ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Kalle kirjoitti 14.8.2014 kello 21:21

    Osmo Soininvaara:
    Yleensä, jos anoo tonttinsa rakennusoikeuden alentumista myös saa sen…

    Koko rakennusoikeuden käsite on ongelmallinen. Tonttihan kuuluu sen omistajille, ja käsitteellä rakennusoikeus, joku muu haluaa osingolle. Tiedetään sääntelyn nostavan hintoja, joten rakennusoikeuden käsite on yksi niistä, jotka pitää hävittää, kun halutaan edullisempia asuntoja. Ai niin, millä se poliitikkko sen jälkeen rahastaisi gryndereiltä, joten uhrataan nyt kuitenkin asuntojen hinnat. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Sakke kirjoitti 14.8.2014 kello 22:05

    Ajatus siitä, että veroa perittäisiin yhä enemmän jostain sellaisesta oikeudesta, jota joku ei käytä, tai ei edes halua jonain tiettynä tai etukäteen määrittelemättömänä aikana käyttää, on ehdotuksena aika “erikoinen”.

    Miten varmistettaisiin, että oikeus, kohtuus ja verotuksellinen tasa-arvo toteutuisivat, jos verotus jatkossa perustuisi kiinteistöihin (ja käyttämättömään rakennusoikeuteen) yhä enenevässä määrin? Tuota jälkimmäistähän voidaan (tarvittaessa) myöntää lähes kenelle hyvänsä jopa melkoisen mielivaltaisin perustein, kun metroasemiakin voidaan perustaa paikkoihin, joihin asukkaat eivät niitä halua tai joissa jopa meri rajoittaa rakentamista!

    Väitän, että tulovero, jopa lievästi progressiivisenakin, on verona helpompi hyväksyä. Tuloista on mahdollista maksaa osa veroina. Kiinteistöstä ei voi maksaa veroa, ellei se tuota nettotuloa (tuloveron maksamisen jälkeen) tai ellei käytössä ole jotakin muuta rahanlähdettä.

    Korkeampi kiinteistövero on liiaksi pakkokeinon, pakko-oton kaltainen. Se edustaa yhteiskunnan pakkovaltaa, jonka raja hirmuvallan välillä on “veteen piirretty viiva”.

    Kiinteistöverosta puuttuu tietty “inhimillisyys”, jota verotukseenkin mielestäni kaivataan, olkoonkin, että se, että sitä ei voi paeta, voidaan toki “kamreerin ikkunasta katsoen”, miksei muualtakin, etuna nähdä. Minusta tuo edustaa totalitarismia.

    Eihän meillä veroteta taiteilijoitakaan käyttämättömien kykyjensä ja puuttuvien, todellisten taideteosten perusteella, tai eduskunnassa istuvia poliitikkoja säätämättömien, hyvien lakien kiintiön jäädessä vajaaksi …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Pirjo Viitasaari kirjoitti 14.8.2014 kello 22:57

    Mitä tällä Oden vaaliohjelmalla itse asiassa tavoitellaan?

    Kunnat voivat määrätä rakentamattomile kaavoitetuille tonteille rakennuspakon lunastuksen uhalla, joten rakentaminen kyllä saadaan liikkeelle. Näitä rakentamispakkoja on kunnissa myös käytetty ainakin -80 luvun lopulla ja ne toimivat ilmeisen tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 0:04

    Kiinteistöverolla tavoitellaan haitatonta veromuotoa, joka tekee mahdolliseksi alentaa haitallisia veroja, kuten tuloveroa ja erityisesti aiemmin mainittua varainsiirtoveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. anomuumi kirjoitti 14.8.2014 kello 23:15

    Sakke:
    Ajatus siitä, että veroa perittäisiin yhä enemmän jostain sellaisesta oikeudesta, jota joku ei käytä, tai ei edes halua jonain tiettynä tai etukäteen määrittelemättömänä aikana käyttää, on ehdotuksena aika “erikoinen”.

    Korkeampi kiinteistövero on liiaksi pakkokeinon, pakko-oton kaltainen. Se edustaa yhteiskunnan pakkovaltaa, jonka raja hirmuvallan välillä on “veteen piirretty viiva”.

    Juu totalitarismia ja hirmuvaltaa. Muut verot eivät ole pakko-ottoa eivätkä pakkovaltaa? Koko maanomistus olisi käsitteenä jotakuinkin mitätön, jos julkinen “totalitarismi” ja “hirmuvalta” ei takaisi tätä oikeutta.

    Jos ei halua maksaa kiinteistöveroa, voi myydä maansa. Onko sinusta erikoista tai paheksuttavaa, että esim. rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa on korotettu huomattavasti? Tällöinhän veroa peritään nimenomaan “oikeudesta, jota ei käytetä”. Onko tämä sinusta ajatuksena “aika erikoista”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  25. Sakke kirjoitti 15.8.2014 kello 7:34

    Minun nähdäkseni oikeus päätökseen siitä, haluaako tontilleen rakentaa tai ei, kuuluu tontin omistajalle. Kaavoittaja taas kertoo rajat (ylärajan?) sille, mitä kaikkea tontille sen omistaja voi rakentaa. Ei kai se rakennusoikeus tarkoita sitä, että kaikki sen sallima pitäisi rakentaa sinne tontille? Mitä päätäntävaltaa omistajalle tuolloin enää jäisi?

    Ajatus, että julkinen valta pakottaisi, edes epäsuorasti, korkeaa kiinteistöveroa aseenaan (todellakin!) käyttäen, tontin omistajan rakentamaan tontilleen jotain sellaista, mitä tontin omistaja ei sinne halua, on ikävä, suorastaan vastenmielinen. Vaihtoehto, ‘voi myydä maansa’, ei sekään tunnu kaikissa tapauksissa hyvältä. Tämähän vaikuttaa lähes suoranaiselta kiristykseltä!

    Joku toinen määrittelee ja sanelee omistajalle ehdot, mitä omistajan tulee tontillaan tehdä. Vaihtoehtoja ei ole kuin kaksi: “Joko myyt tai maksat!” Pakkovallalta tai kiristykseltä tuo minun mielestäni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omistaminen” oikeastaan on, jos omistaja ei itse saisi omastaan päättää, mitä sen kanssa tekee tai tekemättä (sillä erää) jättää?

    Kiinteistöveron korottaminen johtaisi nähdäkseni omistusoikeuden sisällöllisen merkityksen rippeidenkin murenemiseen, silloin, kun kyseessä on kiinteistö. Tähänkö nyt siis pyritään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 8:18

    Sakke.
    Onko omistusoikeudfen rippeetkin murentuneet anglosaksisessa maailmasxsa, erityisesti Yhdysvalloissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. max kirjoitti 15.8.2014 kello 8:30

    Sakke:
    Minun nähdäkseni oikeus päätökseen siitä, haluaako tontilleen rakentaa tai ei, kuuluu tontin omistajalle. Kaavoittaja taas kertoo rajat (ylärajan?) sille, mitä kaikkea tontille sen omistaja voi rakentaa. Ei kai se rakennusoikeus tarkoita sitä, että kaikki sen sallima pitäisi rakentaa sinne tontille? Mitä päätäntävaltaa omistajalle tuolloin enää jäisi?

    Ajatus, että julkinen valta pakottaisi, edes epäsuorasti, korkeaa kiinteistöveroa aseenaan (todellakin!) käyttäen, tontin omistajan rakentamaan tontilleen jotain sellaista, mitä tontin omistaja ei sinne halua, on ikävä, suorastaan vastenmielinen. Vaihtoehto, ‘voi myydä maansa’, ei sekään tunnu kaikissa tapauksissa hyvältä. Tämähän vaikuttaa lähes suoranaiselta kiristykseltä!

    Joku toinen määrittelee ja sanelee omistajalle ehdot, mitä omistajan tulee tontillaan tehdä. Vaihtoehtoja ei ole kuin kaksi: “Joko myyt tai maksat!”Pakkovallalta tai kiristykseltä tuo minun mielestäni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omistaminen” oikeastaan on, jos omistaja ei itse saisi omastaan päättää, mitä sen kanssa tekee tai tekemättä (sillä erää) jättää?

    Kiinteistöveron korottaminen johtaisi nähdäkseni omistusoikeuden sisällöllisen merkityksen rippeidenkin murenemiseen, silloin, kun kyseessä on kiinteistö. Tähänkö nyt siis pyritään?

    Minunkaan mielestäni “pakottamista” ei voi ohittaa. Ehkä tämä on helpompi viedä läpi koska pakkotyötä, ainakaan kirjaimellisesti, ei hyväksytä senkään vertaa. Pakko mikä pakko. Mikä on kattavan kiinteistöverotuksen opt-out, teltta tai asuntovaunu. Mutta eihän missään asuta vakinaisesti sellaisissa? Miten muualla luodaan vaihtoehtoja esim. Yhdysvalloissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 8:57

    Rakennuslaissa on pitkään ollut mahdollisuus rakennuskehotuksen antamiseen, jos pitää kaavoitettua tonttia rakentamattomana. Jos sitä ei noudata, kunta lunastaa tontin. Kaupunki on kaupunki, maalla voi elä kuin pellossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. kommentti kirjoitti 15.8.2014 kello 9:07

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistöverolla tavoitellaan haitatonta veromuotoa, joka tekee mahdolliseksi alentaa haitallisia veroja, kuten tuloveroa ja erityisesti aiemmin mainittua varainsiirtoveroa.

    Millä perusteella kiinteistövero on haitaton? Se vaikuttaa siihen, minkä kokoisissa asunnoissa ihmiset asuvat, millä on puolestaan yhteys syntyvyyteen, se vaikuttaa myös uudisrakentamisen määrään ja kohdistumiseen ja moneen muuhun asiaan. Yksi maailman johtavista kiinteistöverotutkijoista on Richard F. Dye. Hänen tulostensa mukaan kiinteistöveron taso vaikuttaa mm. alueen kaupalliseen ja teolliseen aktiivisuuteen sekä näihin yhteydessä olevaan työttömyyden määrään. Hiljattain julkaistiin Johnsonin ja Walshin tutkimus ” The effect of property taxes on vacation home growth rates: Evidence from Michigan” Regional Science and Urban Economics -lehdessä, jossa selvitettiin kiinteistöveron yhteyttä vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen (joka ei ollut ihan olematon). Yksi kohtalaisesti keskustelua herättänyt Hui Shanin jo joitakin vuosia vanha paperi käsitteli puolestaan kiinteistöveron yhteyttä siihen, miten aktiivisesti ja mistä vanhukset muuttavat. Tulos oli se, että kiinteistövero oli merkityksellinen sen kannalta. Aiheesta kirjoitettua artikkelia pidempi keskustelupaperi on vapaasti jaossa osoitteesta:
    http://www.federalreserve.gov/pubs/feds/2008/200850/200850pap.pdf

    Siteeraan siitä yhden kohdan johtopäätösluvusta:

    “Using instrumental variable approaches, this paper finds that property taxes are important in elderly homeowners’ moving decisions. The central point estimates suggest that a $100 increase in annual property taxes leads to a 0.76 percentage point increase on average in two-year mobility rates. The median annual property tax payment in my sample is $1200, and the average two-year mobility rate of elderly homeowners is 9 percent. My point estimates suggest that the impact of property taxes on elderly mobility is conomically significant. In addition, the effect of property taxes is most pronounced for homeowners living in areas that rely heavily on property taxes and that experience remarkable housing value
    appreciation.”

    Ei kiinteistövero ihan haitattomalta verolta kuulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. max kirjoitti 15.8.2014 kello 10:16

    kommentti: Ei kiinteistövero ihan haitattomalta verolta kuulosta.

    Minusta on tarpeetonta käyttää arvolatautuineita sanoja kuten “haitaton”. Kuten kirjoitat “haittoja” on. Ei ole vain yhteistä käsitystä siitä mitä “haitta” tarkoittaa. Jonkun mielestä myös pysäköity ajoneuvo on “haitta”.

    Voitaisiin vain sanoa, että korkean kiinteistöveron yhteiskunnassa asunnon tai tontin markkinahinta korreloi voimaakkaammin omistajan tulotason kanssa. Eli alueiden segregaatio kasvaa. Voidaan ennustaa epätyypillisten vakituisten asuinalueiden syntymistä (teltta, asuntoauto tms). Voidaan ehkä tutkimuksista johtaa, että yleinen talouskasvu kasvaa hivenen enemmän.

    Ja sitten äänestäjät päättävät omaehtoisesti haluavatko he sellaista tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. suojellut rakennukset kirjoitti 15.8.2014 kello 11:00

    Osmo:

    Miten tässä mallissa otetaan huomioon omalla tontilla ja mittavalla rakennusoikeudella sijaitseva kaavassa suojeltu rakennus (jota ei siis saa purkaa tai muuttaa)? Alueen rakennusoikeus on kallista mutta k.o. kiinteistön käyttö- ja tuottoarvo on vajaa suojelun tuomien rajoitusten ja kustannusten takia.

    Tämän kanssa se paljon puhuttu amerikkalainen kiinteistönomistaja ei käsittääkseni joudu juurikaan painimaan.

    Myönnän avoimesti että minulla on oma lehmä ojassa mutta mielestäni on kohtuullista että kun yhteiskunta yksipuolisella päätöksellä asettaa kiinteistölle rasitteen niin se myös kompensoidaan kiinteistöverossa. Eli toisin sanoen rakennus suojellaan (kiinteistön arvoa rasittaen) koska sen katsotaan ikäänkuin säteilevän jotain lisäarvoa yhteiskunnalle. Varmasti on perusteltua ottaa tämä huomioon ja sovitella kiinteistövero sen mukaan?

    En sinänsä vastusta kiinteistöveron uudistusta enkä rakennusten suojelua mutta on syytä huomata että dogmaattiset laskukaavat johtavat helposti kohtuuttomuuksiin poikkeuksellisten (usein iäkkäiden) rakennusten ja kiinteistöjen kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. Samuli Saarelma kirjoitti 15.8.2014 kello 12:35

    Kalle: Koko rakennusoikeuden käsite on ongelmallinen. Tonttihan kuuluu sen omistajille,

    Ei, vaan koko yksityisen omistusoikeuden käsite on tässä se ongelmallinen asia. Missään maailmassa ei omistusoikeus tarkoita yksityisen maanomistajan täyttä suvereniteettiä, vaan aina se tarkoittaa muun yhteiskunnan hyvää hyvyyttään antamia tiettyjä oikeuksia puuhastella kyseisellä maalla. Maan (ja miksei monen muunkin asian) yksityinen omistusoikeus määrittyy ympäröivän yhteiskunnan toimesta.

    Se, että yksityisen maanomistajan oikeuksiin ei kuulu rajaton oikeus rakentaa, mitä mieleen huvittaa, ei tässä ole mikään ongelma. Ongelma on siinä, että joku luulee maahan kohdistuvan yksityisen omistusoikeuden tarkoittavan sitä, että tuo oikeus on olemassa tai, että tontin suvereenisuus “kuuluu” sen yksityiselle omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  33. Viherinssi kirjoitti 15.8.2014 kello 14:04

    Sakke: Miten varmistettaisiin, että oikeus, kohtuus ja verotuksellinen tasa-arvo toteutuisivat, jos verotus jatkossa perustuisi kiinteistöihin (ja käyttämättömään rakennusoikeuteen) yhä enenevässä määrin? Tuota jälkimmäistähän voidaan (tarvittaessa) myöntää lähes kenelle hyvänsä jopa melkoisen mielivaltaisin perustein, kun metroasemiakin voidaan perustaa paikkoihin, joihin asukkaat eivät niitä halua tai joissa jopa meri rajoittaa rakentamista!

    Odotahan… Jos vero perustuu käypään arvoon, niin sitten tämä on aika pieni ongelma. Oletetaanpa, että asun köyhänä 1000 m2:n helsinkiläistontilla, jossa on lahoava vanha talo. Sen jälkeen kaupunki muuttaa rakennusoikeuden 0,25 -> 1,0, jonka jälkeen kiinteistöni arvo on esimerkiksi 1 500 000 euroa. Tämän jälkeen joudun prosentin verokannalla maksamaan 15 000 e/vuosi, lisämaksettavaa tulee noin tonni kuussa.

    Ihan kauheaa. Menivät sitten siat nostamaan varallisuuteni arvoa esimerkiksi miljoonalla. Miten ne saattavat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  34. Viherinssi kirjoitti 15.8.2014 kello 14:09

    max: Minunkaan mielestäni “pakottamista” ei voi ohittaa. Ehkä tämä on helpompi viedä läpi koska pakkotyötä, ainakaan kirjaimellisesti, ei hyväksytä senkään vertaa. Pakko mikä pakko. Mikä on kattavan kiinteistöverotuksen opt-out, teltta tai asuntovaunu.

    Mikä on kattavan tuloverotuksen tai arvonlisäveron opt-out? Pakkotyö on siinä mielessä olemassa, että yhteiskunta olettaa jokaisen kynnelle kykenevän käyvän töissä ja maksavan siitä veroja.

    Tuloverotusta voi toki vähentää saamalla vähemmän tuloja. Kulutusverotusta voi vähentää kuluttamalla vähemmän. Jotain kuitenkin pitää syödä, ja jollain se pitää rahoittaa. Sama juttu kiinteistöverossa. Sitäkin voi vähentää asumalla vaatimattomammin, mutta jotain maksettavaa siitäkin jää.

    Verot eivät ole vapaaehtoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  35. Viherinssi kirjoitti 15.8.2014 kello 14:24

    max: Voitaisiin vain sanoa, että korkean kiinteistöveron yhteiskunnassa asunnon tai tontin markkinahinta korreloi voimaakkaammin omistajan tulotason kanssa. Eli alueiden segregaatio kasvaa. Voidaan ennustaa epätyypillisten vakituisten asuinalueiden syntymistä (teltta, asuntoauto tms). Voidaan ehkä tutkimuksista johtaa, että yleinen talouskasvu kasvaa hivenen enemmän.

    Nykyinen järjestelmä perustuu tulojen, varallisuuden ja tuurin yhdistelmään. Ei kiinteistövero tuohon tuo muuta kuin sen tuurikomponentin vähentämistä. Nyt parhailla paikoilla asuu niitä, jotka ovat tuurilla tulleet paikalle historiallisesti hyvällä hetkellä, sekä niitä, joilla on varaa maksaa.

    Käytännössä kyse on aikaskaalaeroista siinä mielessä, että tuurilla hyville paikoille päätyneet vähätuloiset aikaa myöten joka tapauksessa häviävät joko luonnollisen poistuman tai rahantarpeen kautta.

    Oikeudenmukaisuuskysymyksenä voidaan kysyä, onko ikäluokkien (ei välttämättä sukupolvien) välisellä tasa-arvolla merkitystä. Tuntuva kiinteistövero tasoittaa huomattavasti sitä eroa, joka syntyy riippuen siitä, missä kohdassa suhdannesykliä ensiasuntonsa ostaa.

    Toinen merkittävä tekijä on se, että kiinteistövero tekee asuntojen kierrosta dynaamisempaa, jolloin asunnot ovat paremmin oikeassa käytössä. On jotenkin fiksumpaa, että isossa omakotitalossa asuu perhe eikä eläkeläispariskunta.

    Kolmas etu tulee siitä, että asumisen kustannukset muuttuvat joustavammaksi. Nyt kustannukset ovat lainan pääomassa, eikä niille voi yhtään mitään aikojen huonontuessa. Jos kustannusten painopiste on verossa, vero laskee aikojen huonontuessa, eikä selässä oleva velkataakka ole yhtä suuri. (Tästä voi kysyä lisää aika monelta 60-luvulla syntyneeltä, joka osti ensiasunnon 90-luvun alussa.)

    Segregaatio on huonosti hanskassa nykyisellä tavalla tehtynä, eikä kiinteistövero sitä muuta. Oikeat ratkaisut löytyvät siitä, ettei sosiaalista asuntotuotantoa tehdä niin jäykästi kuin nykyään. Vai tuleeko mieleen yhtään huonomaineista aluetta, jossa omistusasumisen ja sosiaalisen asuntotuotannon suhde olisi laajemman alueen keskitasoa?

    Kiinteistöverohan vaikuttaa vain omilla rahoillaan asumisensa maksaviin, joiden välillä ei ihmeempiä segregaation aiheuttamia ongelmia ole näkynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  36. Syltty kirjoitti 15.8.2014 kello 15:32

    kommentti:My point estimates suggest that the impact of property taxes on elderly mobility is conomically significant.

    Ei kiinteistövero ihan haitattomalta verolta kuulosta.

    Haitattomalta? Mikä ihmeen haitta se on, että eläkeläiset muuttavat vanhoista suureksi käyneistä perheasunnoistaan pienempiin asuntoihin? Kuulostaa enemmänkin edulta kun suuria asuntoja vapautuu niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  37. Tommi Uschanov kirjoitti 15.8.2014 kello 17:00

    Samuli Saarelma: Se, että yksityisen maanomistajan oikeuksiin ei kuulu rajaton oikeus rakentaa, mitä mieleen huvittaa, ei tässä ole mikään ongelma. Ongelma on siinä, että joku luulee maahan kohdistuvan yksityisen omistusoikeuden tarkoittavan sitä, että tuo oikeus on olemassa tai, että tontin suvereenisuus “kuuluu” sen yksityiselle omistajalle.

    Tämän päättelyn hassuuden pitäisi oikeastaan näkyä jo pelkästään siitä, että myös julkisyhteisö voi omistaa maa-alueita yksityisoikeudellisena oikeushenkilönä. Kun vaikkapa Helsingin kaupunki omistaa maata Espoosta, niin tällä logiikalla tuo maa kuuluisi osana Helsingin eikä Espoon kaupunkiin – koska maanomistajan valta on mukamas rajaton.

    Vai onko tuolla alueella peräti käynnissä jonkinlainen sota, jossa kaupungit taistelevat sen herruudesta? Kun Espoo esim. kaavoittaa sen, niin kärsiikö Helsinki silloin jonkinlaisesta Espoon tyrannimaisesta hirmuvallasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Sakke kirjoitti 15.8.2014 kello 17:30

    Viherinssi: Odotahan… Jos vero perustuu käypään arvoon, niin sitten tämä on aika pieni ongelma. Oletetaanpa, että asun köyhänä 1000 m2:n helsinkiläistontilla, jossa on lahoava vanha talo. Sen jälkeen kaupunki muuttaa rakennusoikeuden 0,25 -> 1,0, jonka jälkeen kiinteistöni arvo on esimerkiksi 1 500 000 euroa. Tämän jälkeen joudun prosentin verokannalla maksamaan 15 000 e/vuosi, lisämaksettavaa tulee noin tonni kuussa.

    Ihan kauheaa. Menivät sitten siat nostamaan varallisuuteni arvoa esimerkiksi miljoonalla. Miten ne saattavat!

    Nyt unohdat kokonaan, että kyse ei ole mistä hyvänsä omaisuuserästä, kasvottoman sijoittajan omaisuusmurusta. Et tainnut tulla ajatelleeksi, että kyseinen “lahoava talo” saattaa olla esim. köyhän asukkaansa (omistama) rakas koti.

    Ne lahot laudat kotinsa ulkoverhouksessa tuo köyhä mutta siisti asukas vaihtaa uudempiin aina tarvittaessa, kunhan pihan peruna- ja porkkanamaitten hoidolta ja onkireissuiltaan kerkiää. Hän viihtyy kodissaan, jossa voi asua aika pienin kustannuksin, käy töissä kaupungilla, kulkee työmatkansa jalan, fillarilla tai bussilla.

    Hän (ja perheensä) tulee toimeen omillaan, (ei pelaa edes lottoa, koska “isot rahasummat vain sekoittaisivat pään”), viihtyy asuinsijallaan, eikä lainkaan kaipaa grynderin tarjoamia ‘likaisia’ euroja. Hänelle asuminen ei ole bisnes ja häntä surettavat muutokset, joiden takia kaupungin viihtyisyys on käymässä vähiin.

    Kiinteistöveron merkittävä nosto ajaisi hänet ahdinkoon tai pois kodistaan. Televisiostaan hän jokin aika sitten näki ja ihmetteli, kuinka kaukana Kiinassa kylien asukkaita ajettiin kodeistaan raa’asti puskutraktoreitten voimin, paikallisten pomojen kavereitten rakennushankkeitten tieltä. Tuntematta suomalaisen kiinteistöveron korotusta suunnittelevan joukon viimeisimpiä suunnitelmia hän ajatteli: “Onneksi sentään itse asumme Suomessa, missä moista ei voine tapahtua.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2014 kello 22:23

    Jos jollekin 90 vuotiaalle lahjoitetaan rakennusoikeutta miljoonan euron edestä ja kiinteristövero tämän takia vähän nousee, hän voi varmaankin tehdä pankin kanssa järjestelyn, joka takaa hänelle asumisen talossaan lopun elämäänsä ja pankki saa sen jälkeen tuon miljoonan haltuunsa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Newyorkista kirjoitti 15.8.2014 kello 22:23

    Syltty: Haitattomalta? Mikä ihmeen haitta se on, että eläkeläiset muuttavat vanhoista suureksi käyneistä perheasunnoistaan pienempiin asuntoihin? Kuulostaa enemmänkin edulta kun suuria asuntoja vapautuu niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä enemmän.

    Miksi ihmeessä ihmisten pitäisi muuttaa kodeistaan? Aivan kummallinen suhtautuminen eläkeläisiin. Jos eläkeläispariskunta tai -leski omistaa asunto-osakkeen, niin se on silloin heidän omaisuuttaan ja he voivat tehdä sille mitä haluavat. Muuttaa tai olla muuttamatta. Sama koskee vuokralla asuvia. Niin kauan kun velvoitteet on hoidettu, niin ei pitäisi olla kenelläkään naputtamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. Pirjo kirjoitti 15.8.2014 kello 23:07

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistöverolla tavoitellaan haitatonta veromuotoa, joka tekee mahdolliseksi alentaa haitallisia veroja, kuten tuloveroa ja erityisesti aiemmin mainittua varainsiirtoveroa.

    Uskotko oikeasti, että noita muita veroja alennettaisiin? Kiinteistövero tulee kaikissa tilanteissa nousemaan huimasti lähivuosina. Kiinteistöjä kun on vaikea siirtää muualle.

    Mitä ilmeisemmin ehdotuksesi vaatii vielä hienosäätöä. Jotenkin tuntuu, että ehdotus on Helsinki-keskeisestä lähtökohdasta tehty.

    Yksi esimerkki nykytilanteesta.

    Tutulla on vapaa-ajan mökki kaava-alueen vieressä (150 m kaava-alueen rajaan). Vapaa-ajan mökin nykyinen kiinteistövero on kolminkertainen kaava-alueella olevaan omakotitalotonttiin nähden. Jos vapaa-ajan asunnon muuttaisi vakituiseksi asunnoksi, vero putoaisi kolmannekseen. Mökkitontti rajautuu metsätilaan. Siitä ei kiinteistöveroa makseta. Melkoiset erot 200 metrin sisällä.

    Ehdotetulla mallilla kiinteistöverosta tulee helposti omaisuusvero. Tulisiko palata omaisuusverotukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:18

    Laki sallii korkeamman kiinteistöveron kesämökeistä juuri siksi, että mökkiläiset, jotka maksavat tuloveronsa muualle, maksisivat mökkikuntaan edes jotain. Minusta se on ihan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pirjo kirjoitti 15.8.2014 kello 23:12

    Osmo Soininvaara:
    Jos jollekin 90 vuotiaalle lahjoitetaan rakennusoikeutta miljoonan euron edestä ja kiinteristövero tämän takia vähän nousee, hän voi varmaankin tehdä pankin kanssa järjestelyn, joka takaa hänelle asumisen talossaan lopun elämäänsä ja pankki saa sen jälkeen tuon miljoonan haltuunsa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti.

    90 vuotiaalle tuollaisten järjestelyjen tekeminen on melkoista tuskaa. Se saattaa olla sitä myös jo 70 vuotiaalle. Pitäisikö huomioida myös ihminen vai ainoastaan raha?

    Jos kaupunki tulee 90 vuotiaan maaseututalon kulmille, niin onko se 90 vuotiaan vika?

    Ei nämä helpoja ole, mutta tiedän kuka hävisi ja kärsii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Jype kirjoitti 15.8.2014 kello 23:22

    Omistusasumisen kallistumisen lisäksi tämä nostaisi myös vuokria, kun vuokranantaja joutuisi maksamaan suurempia kiinteistöveroja. Ja asukkaiden tasapuolista kohtelua ajatellen sen olisi vaikutettava myös kaupungin tonttivuokriin – kiinteistoveron vaikutus pääomalle tarvittavan tuoton lisäksi.

    Eli tämä olisi yleinen asumisvero, joka kallistaisi asumista ja vastaavasti muita veroja sitten pudotettaisiin (ainakin teoriassa). Sikäli vero olisi progressiivinen, että kalliimmalla alueella asuvat maksaisi enemmän. Asumisen kallistumista hieman vähentäisi asuntojen hintojen putoaminen kasvaneiden asumiskustannusten takia.
    Uskon muuten tuohon alueellisen segrekaation lisääntymiseen (USA:n malliin).

    Tilanteessa, jossa nykyisin normaalilla pienehköllä tontilla on hyväkuntoinen talo, rakennusoikeuden kasvattamisen aiheuttama lisäverotus kyllä tuntuisi epäoikeudenmukaiselta – kun lisärakennusoikeudelle ei ole tarvetta, tontista ei ole lohkottavaksi eikä hyvää taloa nyt purkaakaan kannata.

    Olisi mielenkiintoista nähdä laskelmia muutamasta esimerkkikodista eri alueilla (kerrostalo, omakotitalo, vuokra-asuminen) – minkälaisia maksut/vuokravaikutukset voisi olla. Sekä siitä, mikä olisi veron tuotot kaupungille nykytilaan verrattuna, eli paljonko esim. kunnallisveroprosentti putoaisi?(esim. USA:ssa ptt:n raportin mukaan kiinteistöverolla katetaan paikallishallinnon kulut kokonaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Jype kirjoitti 15.8.2014 kello 23:38

    Osmo Soininvaara:
    Jos jollekin 90 vuotiaalle lahjoitetaan rakennusoikeutta miljoonan euron edestä ja kiinteristövero tämän takia vähän nousee, hän voi varmaankin tehdä pankin kanssa järjestelyn, joka takaa hänelle asumisen talossaan lopun elämäänsä ja pankki saa sen jälkeen tuon miljoonan haltuunsa. Kuka tässä hävisi? Tiedän kuka voitti.

    Verottaja ja pankki voittaa ainakin. Voi siinä joissain yksittäistapauksissa voittaa mummon perillisetkin, jos mummon mökki puretaan ja tontti myydään ökytalon rakentajalle. Tai jos hyvin käy niin siihen saadaan kaksikin perhettä.

    Mutta erittäin usein kävisi niinkin, että tontin omistaja on nuorempi ja tontilla on jo siihen sopiva talo, jota ei kannata purkaa. Tällöin rakennusoikeuden lisäämisestä pitää voida kieltäytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Tero kirjoitti 15.8.2014 kello 23:44

    Minusta tässä on mennyt kaksi asiaa sekaisin: yleinen kiinteistöveron nosto ja kiinnittäminen pelkän tontin arvoon rakennusten arvon sijasta, ja rakentamattoman tontin korotettu vero. Kannatan edellistä, jälkimmäinen on minusta sen myötä turha, koska edellisen myötä sen rakentamattomankin tontin vero nousee ja sitä on kannattamattomampaa olla rakentamatta.

    Minä olen aina käsittänyt kiinteistöveron maksuksi kunnan siihen ympärille rakentamista palveluista (tiet, viemärit, bussipysäkit, metrot ja vaikkapa jäähallit). Mitä arvokkaammat palvelut, sitä korkeammat verot. Ei siinä mitään pakkoa ole. Jos haluaa asua järjestäytyneessä yhteiskunnassa, siitä on maksettava veroa. Jollei, voi vaikka ostaa hehtaarin Posion metsästä. Siellä se vero tuskin on kovin korkea.

    Hyvä kysymys sitten on, miten tuo tontin arvo määritetään. Miksi juuri rakennusoikeus olisi määräävä tekijä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Rolle kirjoitti 15.8.2014 kello 23:57

    Sakke:

    Kiinteistöveron merkittävä nosto ajaisi hänet ahdinkoon tai pois kodistaan.

    Voi kyynel. Jos hilloaa isoa tonttia keskeisellä paikalla, on ihan oikein maksaa siitä mojovat kiinteistöverot. Esittelit yhden erittäin hyvän syyn nostaa kiinteistöveroa, saadaan keskeisillä paikoilla olevat tontit parempaan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Turkka Louekari kirjoitti 16.8.2014 kello 2:03

    Miksi rakennusten kiinteistöveroa ei korotettaisi? Se, että maailmassa on yksi tehokkaampi vero (tontin kiinteistövero), ei vielä tee rakennusten kiinteistöverosta ihan huonoa.

    Rakennusten ja tonttien kiinteistöverot kohdistuvat osittain eri ihmisiin. Joku voi omistaa arvokkaan rakennuksen jokseenkin arvottomalla tontilla tai vuokratontilla. Kumpikaan ei liene ihan harvinaista.

    Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,32 – 0,75, paljonko on liikaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2014 kello 10:22

    Minä esitin veron kiinnittämistä rakennusoikeuteen sillä, että ei syynättäisi asunnon kuntoa. Jos en tehnyt parkettilattian, pitää maksaa korkeampaa veroa, jota ei kuitenkaan tarvitse maksxaa, jos on hankkinut prameamman kaluston. Minusta ei ole mitään järkeä verottaaa sitä, että pitää rakennuksen kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Sakke kirjoitti 16.8.2014 kello 10:10

    Osmo Soininvaara:
    Jos jollekin 90 vuotiaalle lahjoitetaan rakennusoikeutta miljoonan euron edestä ja kiinteristövero tämän takia vähän nousee, hän voi varmaankin tehdä pankin kanssa järjestelyn, joka takaa hänelle asumisen talossaan lopun elämäänsä ja pankki saa sen jälkeen tuon miljoonan haltuunsa. Kuka tässä hävisi? Tieädn kuka voitti.

    Pankki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Samuli Saarelma kirjoitti 16.8.2014 kello 10:14

    Sakke: Hän viihtyy kodissaan, jossa voi asua aika pienin kustannuksin, käy töissä kaupungilla, kulkee työmatkansa jalan, fillarilla tai bussilla.

    Niin, se rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa hänelle vielä pienemmin kustannuksin asumisen sitä lahoa omakotitaloa paremmassa asunnossa. Hän voi vaikka muuttaa siihen samalle tontille rakennettuun isompaan taloon, jos juuri siinä pisteessä on hänen onnensa tyyssija.

    Sakke: Televisiostaan hän jokin aika sitten näki ja ihmetteli, kuinka kaukana Kiinassa kylien asukkaita ajettiin kodeistaan raa’asti puskutraktoreitten voimin, paikallisten pomojen kavereitten rakennushankkeitten tieltä.

    Ymmärrät varmaan eron siinä, että ihmiset ajetaan kodeistaan ilman korvausta niiden puoluepamppujen pannessa korvausrahat omiin taskuihinsa, ja siinä, että ihmisistä tulee muuton seurauksena upporikas. Länsimaiset toimittajat eivät luonnollisesti tee Kiinassa juttuja niistä muuttamaan joutuneista, jotka ovat saaneet maastaan reilun korvauksen ja päässeet sen ansiosta muuttamaan asuntoon, jossa on juokseva vesi, sähköt, viemäröinti, jne., jotka heiltä puuttuivat siinä puskutraktorien jyräämässä majassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  52. Pirjo kirjoitti 16.8.2014 kello 11:23

    Osmo Soininvaara:
    Laki sallii korkeamman kiinteistöveron kesämökeistä juuri siksi, että mökkiläiset, jotka maksavat tuloveronsa muualle, maksisivat mökkikuntaan edes jotain. Minusta se on ihan oikein.

    Mainitussa tapauksessa mökkikunta on sama kuin kotikunta. Mikäli kunnat yhdistyvät, tämä tilanne lisääntyy.

    Vaikea ymmärtää, miksi hänen lähellä kaupungin keskustaa olevan omakotitontin kiinteistövero on pienempi kuin syrjemmällä olevan mökkitontin kiinteistövero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Austrian kirjoitti 16.8.2014 kello 12:33

    Kiinteistövero on anglo-saksisissa maissa paikallishallinnon tärkeimpiä rahoituslähteitä erilaisten tulondiirtojen ohella.

    Jostain syystä Suomessa tämä ei ole ollut tapana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Sakke kirjoitti 17.8.2014 kello 0:26

    Osmo Soininvaara:
    Sakke.
    Onko omistusoikeudfen rippeetkin murentuneet anglosaksisessa maailmasxsa, erityisesti Yhdysvalloissa?

    En tunne sikäläistä kiinteistöverokäytäntöä. Paljonko siellä anglosaksisessa maailmassa (vs. Suomi) maksetaan kiinteistöveroja tai veroja yhteensä (ja kuka ne verot oikein mahtaa maksaa)? Olen ollut siinä käsityksessä että se kokonaisveroaste on siellä täkäläistä pienempi, vaikka huuto sen korotuksista lienee aina suurempi.

    Missäspäin maailmaa ne tulo- ja varallisuuserot ovat kärjistyneet Suomea enemmän? Ehkä omistusoikeuden rippeet eivät ole vielä siellä anglosaksisessa maailmassa vielä kokonaan murentuneet, mutta mikäli keskiluokka aina vain köyhtyy, voi sekin vaihtoehto olla lopulta edessä. Ne ‘omistusoikeuden rippeet’ ovat kuulemma siellä yhä harvempien käsissä. Mielestäni se ei ole hyvää yhteiskunnallista kehitystä.

    Missä on ‘trailer park’ yksi asumisen muoto, missä ei? Olisiko tuolla kiinteistöverolla vaikutusta asiaan?

    Kaivataanko Suomeen entistäkin polarisoituneempaa tilannetta eri asuinalueiden asukkaiden (tulotasojen) välille? Mitä vikaa tai haitallisuutta lievästi progressiivisessa tuloveromallissa on?

    Tyhjästä (tontista tai tontin osasta) on paha tai ikävämpi kiinteistöveron maksuun tarvittavaa summaa nyhjäistä, kuin tuloveroa palkkatililtä, jonne joku jotakin palkkana maksaa ja itse asiassa sen tuloveroennakonkin perii.

    PS. Oletatko siis, että tässä maailmassa kaikki käyttäytyvät rationaalisesti? En olisi tuosta ihan varma …

    Onko tällä idealla kenties tarkoitus varautua automatisoinnin ja robotisoinnin (tai huonojen suhdanteiden ja kyvyttömimien pomojen) aiheuttamaan massatyöttömyyteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. MIVa kirjoitti 17.8.2014 kello 0:47

    Kahlattuani tämän osion läpi, mieleeni tuli kyllä Neuvostoliitto ja kommunismi. Näyttää, että suuren osan mielestä valtio/kunta voi tehdä toisen omaisuudella mitä vain. Joko suoraan pakolla tahi erilaisten verojen avulla. Osta Posiolta läntti maata ja kohta kunta kaavoittaa sen ja alkaa periä erilaisia veroja tahi lunastaa, kun et rakenna. Jos tämän suuntainen kehitys on vihreiden ja ? muiden pyrkimys, niin siitä vaan, mutta kertokaa se oikein kovasti ja julkisesti. Sipilä kiittää.
    Eivätkö kunnat voisi pikku hiljaa ostella maata varoiksi ennen kaavoitusta jo vuosia etukäteen (siis kasvavat), vai eikö tää toimi? Hesassa ei enää toimi, se on varma ja kai nää muutkin lähikunnat jo myöhässä. Olisiko enää muita kasvavia?

    Miten olisi, jos kaupunki kaavoittaisi uudelleen Puistolan, Tapanilan ym ja mättäisi uudessa kaavassa ne kerrostaloalueiksi ja sen mukaan verottaisi tms nykyisiä omakotiasujia? Tämä näkymä on minulle karmea, joten en siihen usko.
    Olisiko kuitenkin OS:n mahdollista alkaa blogillaan pohtia, mitä voidaan valtion/kunnan menoille tehdä, eikä vain sitä, mikä vero on parempi kuin joku toinen??????
    Kohta on tilanne, missä ulkoiset hoitavat sen puolestamme. Ehkä sitte niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 0:20

    Samuli Saarelma: Niin, se rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa hänelle vielä pienemmin kustannuksin asumisen sitä lahoa omakotitaloa paremmassa asunnossa. Hän voi vaikka muuttaa siihen samalle tontille rakennettuun isompaan taloon, jos juuri siinä pisteessä on hänen onnensa tyyssija.

    Ymmärrät varmaan eron siinä, että ihmiset ajetaan kodeistaan ilman korvausta niiden puoluepamppujen pannessa korvausrahat omiin taskuihinsa, ja siinä, että ihmisistä tulee muuton seurauksena upporikas. Länsimaiset toimittajat eivät luonnollisesti tee Kiinassa juttuja niistä muuttamaan joutuneista, jotka ovat saaneet maastaan reilun korvauksen ja päässeet sen ansiosta muuttamaan asuntoon, jossa on juokseva vesi, sähköt, viemäröinti, jne., jotka heiltä puuttuivat siinä puskutraktorien jyräämässä majassa.

    Ihminen, joka elää tontillaan, ja sen ympäristössä, paikassa, jossa viihtyy, sopusointuisassa vuorovaikutuksessa pihan, mahdollisen “ryytimaan” tai istutustensa ja tutun lähiluonnon kanssa, ajattelee ehkä asiasta toisin kuin toinen, jonka luontosuhdekin on katkennut ja jolle vain raha jotain merkitsee. Edellinen voi joskus olla mielestään onnellinen, ehkä tietyllä tapaa “upporikaskin”, jopa pennittömänä, mutta tähän tilaan päästäkseen hän tuskin kaipaa korotettua kiinteistöveroa.

    Mikä taas mahtaa olla tuon toisen, jälkimmäisen henkilön kannalta tuon määritelmän “upporikas” raja-arvo (alaraja)? Epäilenpä, että se ja siihen liittyvä “onni” voi monen kohdalla olla kuin kangastus, joka alati pakenee tavoittelijaansa.

    Jos tontit rakennetaan liian täyteen, miljöö tärvellen, ei siellä ehkä enää ole aiemmalle onnelle sijaa, vaikka pienen pieni osajoukko “savolaista” tai “virolaista” heimoa sen tilalle tulisikin. Siitä rakennusoikeuden lisäyksestä tai “lahjoittamisesta” ei ole tontin omistajalle (tai hänen naapureillekaan) välttämättä, omassa arvomaailmassaan ja elämäntilanteessaan, mitään onnellisuutta erityisemmin kohottavaa iloa. Voi olla, mutta ei välttämättä ole.

    Kiinteistöveron nostosta on sen sijaan hänelle ja hänen naapureilleen aina ihan käytännössä rahallista haittaa, ja liiasta tiivistämisestä mahdollisesti monia muitakin haittoja, vuosien ajan, ja vielä sen jälkeenkin. Myönnetty (ei “lahjoitettu”) lisärakennusoikeus voi sen myötä olla varsinainen “valkoinen norsu”.

    Miksi muuten viitataan rakennusoikeuden “lahjoittamiseen”? Eikö kyseessä olekaan ainoastaan rakennusoikeusmerkinnän lukuarvon muutoksesta (jossain kunnan tonttirekisterissä tai vastaavassa)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Samuli Saarelma kirjoitti 18.8.2014 kello 12:09

    Sakke: Ihminen, joka elää tontillaan, ja sen ympäristössä, paikassa, jossa viihtyy, sopusointuisassa vuorovaikutuksessa pihan, mahdollisen “ryytimaan” tai istutustensa ja tutun lähiluonnon kanssa, ajattelee ehkä asiasta toisin kuin toinen, jonka luontosuhdekin on katkennut ja jolle vain raha jotain merkitsee. Edellinen voi joskus olla mielestään onnellinen, ehkä tietyllä tapaa “upporikaskin”, jopa pennittömänä, mutta tähän tilaan päästäkseen hän tuskin kaipaa korotettua kiinteistöveroa.

    Ok, jos ihminen haluaa elää siinä lahomajassaan kalliilla tontilla, niin silloinkin hänen on mahdollista hyötyä siitä, että kaupunki kaavoittaa tontin kerrostalolle ja alkaa periä siitä korotettua kiinteistöveroa. Miksikö? Siksi, että kyseinen henkilö voi sopia pankin kanssa homman niin, että henkilö saa asua siinä tontilla lopun elämäänsä, mutta kuoleman jälkeen pankki saa tontin kaavoituksen tuottaman arvonnousun itselleen. Vastalahjaksi pankki maksaa kiinteistöveron korotusosuuden. Jos hinnannousu on tosiaan jotain miljoonaluokkaa, pankille tuo on erinomainen bisnes.

    Sakke: Jos tontit rakennetaan liian täyteen, miljöö tärvellen, ei siellä ehkä enää ole aiemmalle onnelle sijaa, vaikka pienen pieni osajoukko “savolaista” tai “virolaista” heimoa sen tilalle tulisikin.

    Minusta ajattelu, että kerran omakotitalon rakentamaan onnistuneella olisi joku moraalinen oikeus estää kaikkia muita koskaan rakentamasta mitään siihen läheisyyteen, ettei vain “miljöötä tärvellä”. Sinä olet pakkaamassa ne savolais- ja virolaisjoukot jonnekin ahtaaseen ja kalliiseen kerrostaloon vain siksi, ettei tämä yksi omakotitaloasuja vaan joutuisi pahoittamaan mieltä. Olet NIMBYn pahin mahdollinen inkarnaatio.

    Jos miljööt tärveltyvät tiiviisti rakentamalla, miksi Suomen kalleimmat asunnot ovat niillä paikoilla, jotka on tiiviisti rakennettu, kun taas harvimmin rakennetuilla seuduilla asunnot ovat halpoja? Miksi ihmiset maksavat omaisuuksia tiiviisti rakennetuilla seuduilla olevista asunnoista, mutta eivät harvaan, jos ne harvaan rakenetut ovat niitä, joita he haluavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. Kiinteistöverokonsultti kirjoitti 18.8.2014 kello 15:32

    Työni puolesta nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on hyvinkin tuttu veronmaksajan näkökulmasta. Juuri tuo rakennuksen kunnon määritteleminen oikeudenmukaisesti ja yksiselitteisesti on hyvin vaikeaa. Nykyjärjestelmässä peruskorjaaminen nostaa rakennuksen verotusarvoa ja periaatteessa teknisen kunnon ylläpitäminen ei kiinteistöveromielessä kannata.

    Yksinkertainen tapa olisi verottaa todellakin vain maapohjia niiden rakennusoikeuden perusteella. Hankalaksi tulee maapohjan verotusarvon määrittäminen, koska tontin osuutta ei erotella kiinteistökaupassa. Kuitenkin rakennusoikeus pk-seudulla on arvokkaampaa kuin Inarissa.

    Pitäisikö myöntää, ettei todellista rakennusoikeuden hintaa oikeastikaan pystytä määrittämään ja tehtäisiin kylmästi laskennallinen määrittely, koska kuitenkin tavoitteena on saada kerättyä veroja. (Eikä laatia läpinäkyvää kaiken ratkaisevaa arviointimallia rakennusoikeudelle Suomessa.) Tärkeää olisi, että malli olisi tasavertainen samantyyppisille kiinteistöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 15:47

    Kiinteistöveron pohjaksi voisi hyvin ottaa rakenusten (tai asuntojen) keskimääräisen myyntihinnan lähistöllä. Peruskorjauksen verottamisessa ei ole mitään mieltä. Oikeastaan kiinteistövero sopii vain kaupunkimaan verottamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 17:30

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistöveron pohjaksi voisi hyvin ottaa rakenusten (tai asuntojen) keskimääräisen myyntihinnan lähistöllä. Peruskorjauksen verottamisessa ei ole mitään mieltä. Oikeastaan kiinteistövero sopii vain kaupunkimaan verottamiseen.

    Olisiko tuokaan nyt sitten maan kaikkien kansalaisten kannalta tasa-arvoista kohtelua? Eikö olisi tasa-arvoisempaa, jos pohjana olisi keskiarvo koko maan osalta? Silloin se kustannus olisi kaikille sama (per neliö). Samaa mieltä olen siitä, että peruskorjauksista tms. ei pitäisi verotuksella rankaista ja on väärin, että korjauksia ei rahoiteta tasaisemmin.

    Jos vaikka Jussin Taavetti-eno (huom! Taitavat olla sarjakuvahenkilöitä molemmat!) asustelee omakotitalossaan (tai asunnossaan rivitalossa, pienkerrostalossa tai kerrostalossa) mukavasti vuodesta toiseen, miksi ihmeessä hänen pitäisi joutua maksamaan aiempaa enemmän kiinteistöveroa sillä perusteella, että jotkut kahjot maksavat siinä lähistöllä tai peräti naapurissa asunnoistaan hulluja summia?

    Pitäisikö siis “köyhän, mutta siistin” Taavetti-enon ryhtyä elämään vähemmän siististi, jotta asuntojen hintataso ympäristössä laskisi, jolloin Taavetinkin kiinteistövero ei olisi jatkossa niin korkea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 17:55

    Sakke,
    Kiinteistöveron tarkoitus on nimenomaan verottaa yhteiskunnalle osa yhdyskuntarakenteesta aiheutuvasta arvonnoususta ja näin myös hillitä asuntojen hinnannousua muuttovoittoalueilla. Kun tuotto menee kunnalle, saavat kalliilla alueilla asuvat tämän takaisin kunnallisverossa tai kunnallisissa palveluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Sakke kirjoitti 18.8.2014 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Sakke,
    Kiinteistöveron tarkoitus on nimenomaan verottaa yhteiskunnalle osa yhdyskuntarakenteesta aiheutuvasta arvonnoususta ja näin myös hillitä asuntojen hinnannousua muuttovoittoalueilla. Kun tuotto menee kunnalle, saavat kalliilla alueilla asuvat tämän takaisin kunnallisverossa tai kunnallisissa palveluissa.

    Eikö asuntojen hinnannousu toisaalta juuri hillitse sitä muuttopainetta? Se on toki haitallinen asukkaalle, joka muuttaa alueen sisällä isompaan asuntoon, kun välirahaa tarvitaan enemmän.

    Toisaalta, jos verotuksen painopistettä siirretään progressiivisesta tuloverosta kiinteistöveron puolelle, ei tuo ole omiaan ylläpitämään alueella asukkaiden monipuolista kirjoa, vaan voi johtaa siihen, että uusissa ökytaloissa asuvat ökyilijät muuttavat koko alueen lopulta ökyalueeksi.

    Kunnallisten palveluiden heikkeneminen on jo nähty, kun mm. paikallisen terveyskeskuksen lääkäriajat ovat nykyisin kuin kiven alla, toisin kuin ennen, ja labrakokeisiin pitää lähteä etsimään labraa kaukaa, kun ne aiemmin sai saman katon alta. Kaikki kaupunkilaiset eivät ole eläkeläisiä, joilla tuohon voi (ehkä?) olla aikaa. Heistä huonokuntoisimpien juoksutus ympäri kaupunkia on mielestäni jotenkin kohtuutonta, vaikken itse ryhmään (toivottavasti pitkään aikaan) kuulukaan. Päiväkotipaikkojen puute kuvaa asiaa toiselta kantiltaan. Missä se oikein näkyy, tämä asukasmäärän lisäyksen “luvattu” hyöty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2014 kello 20:26

    Kiinteistövero on kunnallinen vero, joten se ei korvaa progressiivista tuleveroa vaan kunnallisveroa, joka on liki tasavero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Sakke kirjoitti 19.8.2014 kello 8:10

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistövero on kunnallinen vero, joten se ei korvaa progressiivista tuleveroa vaan kunnallisveroa, joka on liki tasavero

    Silloinhan kiinteistöveron korotus kasvattaisi veroastetta niiden veronmaksajien osalta, jotka “epäonnekseen” (!!!) sattuvat asumaan halutuilla alueilla, jonne muutkin ovat tunkemassa, ja missä asuntojen hinnat ovat tästä syystä nousseet. Miksi alkuperäiset (suhteellinen, aikaan liittyvä käsite), alueella nyt asuvat asukkaat pitäisi savustaa alueelta pois (korotetulla kiinteistöverolla) uusien tulokkaiden tieltä?

    Miksi pitäisi puuttua asuntojen asukkaiden luonnolliseen kiertoon tai sen taajuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Kiinteistöverokonsultti kirjoitti 19.8.2014 kello 8:17

    Osmo Soininvaara: Kiinteistöveron pohjaksi voisi hyvin ottaa rakenusten (tai asuntojen) keskimääräisen myyntihinnan lähistöllä. Peruskorjauksen verottamisessa ei ole mitään mieltä. Oikeastaan kiinteistövero sopii vain kaupunkimaan verottamiseen.

    Asuntojen osalta tämä toimisikin varmasti ihan tarpeeksi luotettavalla taholla (muistaakseni n. puolet kiinteistöverokertymästä). Suurimmat euromääräiset kiinteistöverot (pl. ydinvoimalat) maksetaan Helsingin keskusta-alueen uusista toimisto- ja hotellikiinteistöistä. Suuri verotuksellinen massa on myös teollisuusrakennuksia ympäri Suomea, joilla ei käydä juurikaan kauppaa. Ammattimaisesti omistetuissa kiinteistöissä arvo määriytyy maksetun vuokratason (kassavirran) perusteella. Jotain yleistä tilastoa näistäkin löytynee, mutta asuntokiinteistöt ja liikekiinteistöt tullee erottaa uudessa kiinteistöverotuksessa omiksi kokonaisuuksikseen veron perusteita määritettäessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. anonyymi kirjoitti 19.8.2014 kello 15:08

    Kohtuuttomana on pidetty tilannetta, jossa iäkäs leski asuu yksin suurella vajaasti rakennetulla rintamamiestontilla. Tällaisissa tapauksissa käytännöksi tulisi ottaa, että kiinteistöveron maksuun saa rajattomasti lykkäystä niin, että vero jää perikunnan maksettavaksi.

    Eikö yleensäkin tilanne ole kohtuuton, jos asuja ei saa kiinteistöstä minkäänlaista tuloa, jolla noita korotettuja kiinteistöveroja maksaisi?
    Yksinkertaisin ratkaisuhan tällaiseen tilanteeseen olisi nimenomaan verottaa vasta siinä vaiheessa, kun tuloa syntyy eli kun omaisuus vaihtaa omistajaa. Tämä kuulostaa kovasti varainsiirtoverolta.

    Kaikissa muissa tilanteissa, joissa kyse ei ole asumisesta vaan tontin tyhjillään pitämisestä tai oikean tulon saamisesta, voitaisiin veroja hyvinkin kerätä tällä tavalla. Luulisi, että näiden väliin voisi jonkinlaisen juridisen viivan vetää sen sijaan että kerätään lykättyjä veroja, mikä kuulostaa yksinkertaisen asian tarpeettomalta sotkemiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Satu kirjoitti 19.8.2014 kello 20:18

    Tällaisen esityksen tarkoitus on lienee häätää kaupunkien nielaisemilta suojelluilta omakotialueilta (esim. Käpylä) pienituloiset/köyhät kokonaan pois häiritsemästä. Eihän siellä isopapan rakentamassa talossa enää asua pysty, jollei satu olemaan lääkäri tai lakimies. Asioilla, kuten asuinrakennuksilla, on muitakin arvoja kuin rahallinen arvo ja tunnearvoa kokee muutkin kuin lesket.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Wahnsinn kirjoitti 19.8.2014 kello 23:17

    “Taajamamaan ja rakennusoikeuden arvoon kohdistuva kiinteistövero on ihanteellinen vero, jolla ei ole käyttäytymisvaikutuksia”

    Ei ole olemassa sellaista kuin ‘neutraali vero’, jokainen vero on valtion keino lisätä sen omia tuloja jotka se hankkii veronmaksajilta väkivallan uhalla, tai joskus väkivaltaa harjoittaen.

    Eri ihmisillä on erilainen kyvykkyys maksaa veroja, tästä syystä könttäveroja kaihdetaan koska ne olisivat köyhille raskaita ja varakkaammille löysempiä. Jos maalle pistetään jokin tällainen vero joka on vaikka 10% jostain mystisestä sen ‘arvosta’, se muuttaa takuulla ihmisten käyttäytymistä.

    Jotkut päättävät luopua omistamastaan maasta, jotkut joutuvat maksukyvyttömiksi, jotkut joutuvat ottamaan lainaa maksaakseen uudet verot. Eri ihmiset joutuvat muuttamaan käytöstään eri lailla kuin toiset; vero ei ole siis missään nimessä neutraali.

    Se saattaa laskea jonkin tontin hintaa, kun taas nostaa toisen tontin hintaan.

    Pitääkin kysyä, miten valtiovalta aikoo päättää paljonko jokin tontti joutuu maksamaan tätä maaveroa? Perustuuko vero vapaalla markkinoilla (joita Suomessa ei ole) muodostuneeseen hinnanmuodostukseen, vai pitääkö perustaa uusi keskuskomitea pohtimaan paljonko kukin tontti on arvoltaan valtiovallan mielestä?
    Muodostuuko tontin arvo sen omistajan arvion mukaan, mahdollisen ostajan mukaan, vai virkamiehen arvion perusteella?
    Kaikilla näillä on omat subjektiiviset syynsä arvioida tontin arvoa oman makunsa mukaan.

    Tontin omistajan mielestä tontti on lähes arvoton, jotta hän saisi mahdollisimman pienen veromätkyn.

    Mahdollinen ostaja voi käyttää tilanne hyväksi ja tehdä suuren tarjouksen (jota hänen ei tarvitse toteuttaa oikeasti) jonka jälkeen tontin arvo ilmeisesti hyppää taivaisiin, onhan se jonkun mielestä nyt vaikka miljardin arvoinen. Tästä seuraisi kamala mätky verokarhulta jonka tietoon on tullut että eräs tontti on nyt näin paljon arvostettu viimeisimmän markkinatarjouksen perusteella. Selvitäkseen kasvaneesta mätkystä tontin omistaja voi joutua jopa myymään tonttinsa, ellei hän halua joutua vankilaan maksamattomien verojen takia…

    Virkamies on myös ihminen ja toimii tavalla joka maksimoi hänen omaa hyvinvointiaan. Ehkä tontin haltija on hyvä kaveri ja lahjoittaa paljon oikean poliitikon vaalikampanjaa, ehkä hän taas on poliittiselta mielipiteeltään epätoivottu henkilö jonka tontin arvo mystisesti kasvaa pilviin virkakoneiston ansiosta.

    Valtio ja kunnat ovat ennestään pyrkineet manipuloimaan ihmisten toimintaa, mikä näkyy muun muassa hankalassa kaavoituksessa ja vapaan rakentamisen esteissä. Esim pääkaupunkiseudulla kysyntä ylittää tarjonnan reilusti, mikä nostaa asuntojen hintoja aina vain korkeammalle, kunnes kupla ennemmin tai myöhemmin puhkeaa.

    JOKAINEN vero vääristää markkinoita, vaikka valtaosa ‘ekonomisteista’ väittää mitä tahansa (palkanmaksaja sanoo mitä tulee tukea ja mikä on uusi totuus), verot muuttavat aina ihmisten toimintaa. Ennalta on vaikea sanoa miten miljoonat ihmiset tulevat muuttamaan käytöstään jonkin uuden veron myötä.

    Selvää kuitenkin on että se raha minkä valtio vie yksityiseltä ihmiseltä pois, on myös pois yksityisestä kulutuksesta, säästämisestä ja investoinneista pois. Kansantalous ei voi sitä paremmin mitä enemmän valtio sitä säätelee eri verojen avulla.

    Ps, ihmisen toiminta on aina rationaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Markku af Heurlin kirjoitti 20.8.2014 kello 21:47

    Mieitn yhtä kysymystä.

    Amerikkalaisessa kaupunkikehityksessä on havaittu ainakain aiemmin seruava sykli: hyvin asrvoteulal alueela ksuatnnukset karkaavat (kinteistöveron takia?), omistajat menettävät kiinostuksensa ylläpitää ja alue rapistuu. Kunens se ehkä vuosikymmeine kulttua alkaa uudellen nousta.

    Nuew York oli 70-luvulla konkurssin partaalla ja osa Manahttania (Harlem) aiak surrelistisesa kunnossa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Sampo Syreeni kirjoitti 20.8.2014 kello 23:09

    Tällä kertaa täytyy sanoa, että en voi olla samaa mieltä. Kiinteistö- ja maaverot toki ovat lyhyellä aikavälillä optimaaliveroja, koska liitännäisten markkinoiden tarjontaelastisuus on äärimmäisen alhainen; kerrostaloa on vaikea siirtää kovassakaan kilpailussa.

    Noin on kuitenkin vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä pitää lisäksi kysyä, mitkä ovat vaikutukset korjaus- ja uudisrakentamiseen. Tuossa tilanteessa, kun pääomakannan annetaan vaihdella vihdoin myös, tarjonta yhtäkkiä onkin jälleen elastista, ja käyttäytymisvaikutuksia syntyy. Eli mitä käyttäytymisvaikutuksia?

    Korkea maan ja rakennuskannan arvo syntyy pohjimmiltaan siitä että jengi kysyntäpuolella yrittää tunkea yhteen ja samaan paikkaan, tiheän kaupunkiasumisen synergioiden tähden. Tuo johtaa arvonnousuun joka on jyrkästi superlineaarinen suhteessa asumistiheyteen. Kun tuon päälle laitetaan vero, se johtaa pitkän aikavälin kannustimeen alentaa asumistiheyttä, niin että kaupunkikeskustojen arvohuippuja ei pääse syntymään. Niinpä käyttäytymisvaikutus on pois päin tiheästä kaupunkimaisesta kaupungista, ja kohti väljempää esikaupunkiasumista, jossa asuntojen tuotantokustannukset ja liikenne dominoivat päätöksentekoa rajalla, tiheyden skaalaetujen ja niistä seuraavan kysyntäpaineen asemesta.

    Toisin sanoen, pitkällä aikavälillä tällainen veropolitiikka uskoakseni on suoraan vastakkaista sellaiselle terveelle, urbaanille kaupunkisuunnittelulle jota eritoten Vihreissä nykyään ymmärretään ja ajetaan.

    Sikäli kuin haluttaisiin mahdollisimman vähävaikutuksinen maavero, sen pitäisi olla kiinteä vuosittainen senttihinta omistetulle neliölle, ja riippumaton kyseisen neliön sijainnista, arvosta tai mistään muustakaan. Tuollainen vero kuitenkin olisi siinä määrin massiivinen muutos nykytilaan, että kukaan täysjärkinen ei kuvitelle sen olevan poliittisesti mahdollinen. Moisen puutteessa, ja oletuksella että fiskaalisista syistä verotuloja kuitenkin kaivataan, itse menisin mieluummin siihen vihreissäkin piireissä jo vähän tylsänkuluneeseen suuntaan, että verotetaan tasaisesti kulutusta ja täydennetään verokertymää ohjausverojen tuotolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Sakke kirjoitti 21.8.2014 kello 7:06

    Ketkä voittaisivat, ja ketkä häviäisivät, jos kiinteistö- ja maaverot Suomessa tasattaisiin kaikkialla samoiksi (per neliö)? Miten suureksi tuo vero silloin muodostuisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. anonyymi kirjoitti 25.8.2014 kello 15:56

    Markku af Heurlin: Nuew York oli 70-luvulla konkurssin partaalla ja osa Manahttania (Harlem) aiak surrelistisesa kunnossa…

    Mutta onko kertomasi syklisyys tähän syynä?
    70-luvulta on myös saatu vähennettyä rikollisuutta. Kun Manhattan ja Times Square saatiin puhdistettua, kaupungin haluttavuus kasvoi ja vastaava kehitys levisi muillekin alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. uusi kasvo täällä kirjoitti 5.9.2014 kello 11:50

    Kun tässä nyt lamaa pukkaa jo neljättä vuotta, niin se alkaa näkymään myös kiinteistöjen/ asuntojen hinnoissa:
    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/05/omakotitalojen-hinnat-laskivat-jyrkin-pudotus-pk-seudulla/201412359/310

    Koskeeko pudotus myös maksettavaa kiinteistöveroa, vai korjaatteko asian nostamalla veroprosenttia tai nostamalla verotusarvoja…

    Veikkaan, että vaikka asuntojen hinnat romahtaisivat puoleen mallia Espanja, niin silti kansalaiset maksavat vuosi vuodelta enemmän ko. veroa.

    Jonkin sortin ikiliikkuja tämäkin vero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Mathias V kirjoitti 4.3.2015 kello 18:37

    Mikä vimma Osmolla on verottaa asunnon omistamista keinolla millä hyvänsä lisää. Omistuksen verottamien on aina jonkin asteen sosialisointia.

    Ainoa oikea verotuksen muoto on verottaa todellisista tuloista, maksukyvyn mukaan. Tässä ei pitäisi erotella ansio- ja pääomatuloja, tai muitakaan tuloja.

    “Asuntotulo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muukaan säästö, jonka ihminen saavuttaa hankkimalla asioita omistukseensa sen sijaan, että vuokraisi niitä.

    Eivät kaikki vuokralla asuvatkaan maksa (välillisesti) veroa asumisestaan ja nekään, jotka maksavat, eivät maksa saman verran. Jos asunnon vuokraaja ei saa voittoa vuokrasta, ei siitä synny verotettavaa tuloakaan. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun omistaja vuokaa jollekin tutulle tai läheisellä, sekä silloin kun asuntoon on kohdistunut niin paljon kunnostettavaa, ettei voittoa synny vähennysten vuoksi. Joku saa 500 euron vuokrasta voittoa 100 euroa ennen veroja, joku 30 euroa.

    Joka tapauksessa silloin, kun vuokranantajalle syntyy verotettavaa tuloa, se on seurausta siitä, että vuokraaja saa asunnon vuokraamisesta voittoa. On älytön ajatusarakennelma vaatia omistusasujaa maksamaan veroa sen vuoksi, että jotkut haluavat maksaa asumisestaan voittoa jollekin toiselle.

    Omaisuutta ei pidä verottaa. Kiinteistövero voi olla jossain määrin perusteltavissa, muttei sitä saa käyttää ylimääräisenä verotuskeinona, koska silloin se on piilotettua omaisuuden verottamista. Omaisuuden verottaminen on sosialisointia ja omaisuuden pakkolunastusta. Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus pitää vaikka miljardiomaisuutta tuottamattomana, jolloin siitä ei pidä myöskään periä veroa.

    Jokainen kuitenkin käsittää, että ihmiset pyrkivät luonnostaan saamaan omistukselleen tuottoa. Se “tuotto”, joka syntyy siitä, että hankkii asunnon, kesämökin, veneen, irtaimiston ja muuta omaisuutta välttyäkseen maksamasta voittoa jollekin niiden vuokraamisesta, ei ole tuottoa vaan järkevän taloudenpidon seurauksena syntyvää säästöä, johon kansalaisella täytyy olla oikeus ilman veroseuraamuksia, kaikki muu ajattelu on sosialismia, yksityisomistuksen estämistä. Kukaan ei voi käyttää kovin suurta omaisuutta säästämiseen omistuksen kautta, tähän yksityisomaisuuden suojaan ei pidä kajota, eikä sitä sosialisoida vähitellen verotuksen kautta.

    Verotuksen täytyy perustua aina konkreettisiin tuloihin, eikä ansaintakeinoja tulisi erotella. Ihmisen tulisi maksaa saman verran veroa, hankkipa hän sitten tuloja työllään tai pääomallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Sakke kirjoitti 12.4.2015 kello 6:54

    Mathias V:
    Mikä vimma Osmolla on verottaa asunnon omistamista keinolla millä hyvänsä lisää. Omistuksen verottamien on aina jonkin asteen sosialisointia.

    Ainoa oikea verotuksen muoto on verottaa todellisista tuloista, maksukyvyn mukaan. Tässä ei pitäisi erotella ansio- ja pääomatuloja, tai muitakaan tuloja.

    “Asuntotulo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muukaan säästö, jonka ihminen saavuttaa hankkimalla asioita omistukseensa sen sijaan, että vuokraisi niitä.

    Eivät kaikki vuokralla asuvatkaan maksa (välillisesti) veroa asumisestaan ja nekään, jotka maksavat, eivät maksa saman verran. Jos asunnon vuokraaja ei saa voittoa vuokrasta, ei siitä synny verotettavaa tuloakaan. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun omistaja vuokaa jollekin tutulle tai läheisellä, sekä silloin kun asuntoon on kohdistunut niin paljon kunnostettavaa, ettei voittoa synny vähennysten vuoksi. Joku saa 500 euron vuokrasta voittoa 100 euroa ennen veroja, joku 30 euroa.

    Joka tapauksessa silloin, kun vuokranantajalle syntyy verotettavaa tuloa, se on seurausta siitä, että vuokraaja saa asunnon vuokraamisesta voittoa. On älytön ajatusarakennelma vaatia omistusasujaa maksamaan veroa sen vuoksi, että jotkut haluavat maksaa asumisestaan voittoa jollekin toiselle.

    Omaisuutta ei pidä verottaa. Kiinteistövero voi olla jossain määrin perusteltavissa, muttei sitä saa käyttää ylimääräisenä verotuskeinona, koska silloin se on piilotettua omaisuuden verottamista. Omaisuuden verottaminen on sosialisointia ja omaisuuden pakkolunastusta. Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus pitää vaikka miljardiomaisuutta tuottamattomana, jolloin siitä ei pidä myöskään periä veroa.

    Jokainen kuitenkin käsittää, että ihmiset pyrkivät luonnostaan saamaan omistukselleen tuottoa. Se “tuotto”, joka syntyy siitä, että hankkii asunnon, kesämökin, veneen, irtaimiston ja muuta omaisuutta välttyäkseen maksamasta voittoa jollekin niiden vuokraamisesta, ei ole tuottoa vaan järkevän taloudenpidon seurauksena syntyvää säästöä, johon kansalaisella täytyy olla oikeus ilman veroseuraamuksia, kaikki muu ajattelu on sosialismia, yksityisomistuksen estämistä. Kukaan ei voi käyttää kovin suurta omaisuutta säästämiseen omistuksen kautta, tähän yksityisomaisuuden suojaan ei pidä kajota, eikä sitä sosialisoida vähitellen verotuksen kautta.

    Verotuksen täytyy perustua aina konkreettisiin tuloihin, eikä ansaintakeinoja tulisi erotella. Ihmisen tulisi maksaa saman verran veroa, hankkipa hän sitten tuloja työllään tai pääomallaan.

    Olen samaa mieltä. Yhteiskunta perustuu mielestäni siihen, että jokainen kantaa ‘oman kortensa yhteiseen kekoon’.

    Kiinteistövero on nähdäkseni luonteeltaan hieman samakaltainen ilmiö, kuin jos punapäinen palokärki hakkaisi oksaa, jolla lintupari pesässään jo munia hautoo. Pienet, harmaat metsähiiret toiminevat toisin. Ne ymmärtänevät paremmin kerätä ravintonsa sieltä, pesän alta, minne välillä pieni osa ruoan murusia lintuparin pesästä tippuu.

    Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valkoposkihanhet saisi ryöstää käyttöönsä joutsenen reviirin. Jälkimmäisen olen nähnyt sentään pitävän omastaan huolta. Joutsen ajoi viime kesänä Koivusaaren rannan tuntumassa liian lähelle tunkeneen valkoposkiparin reviiriltään tiehensä, vieläpä aika pitkälle!

    Osittain ehkä off-topic, mutta ehkä ei ihan:
    En katso sitäkään hyvällä, jos luotoja asuinalueikseen muilta vesilinnuilta valloittamaan pyrkivät ja niiltä kasvillisuuden tappavat, Helsingin vesialueillakin viime vuosina yleistyneet merimetsot yrittäisivät samaa.

    Jos viimemainittujen kanta kasvaa liiaksi, on näkyvä jälki ainakin merimetsojen asuttamien luotojen ja niiden kauemmas näkyvän kasvillisuuden osalta aika lohdutonta. Mm. matkalla vesitse, esim. Helsingistä Porvooseen, saattoi liian suureksi (!?) kasvaneen tai väärään paikkaan levittäytyneen merimetsokannan vaikutuksen asiaan paikoin myös viime kesänä omin silmin havaita.

    Täytyypä lähteä, jos tänään paremmin ehtisi, seuraamaan alkaneen kevään kehityksen osalta tilannetta lähiluonnossa, jos vaikka sattuisi onnistumaan edes kauempaa näkemään, miten eri lajien reviirikiistoissa siellä mahdollisesti ylimääräisten tulokkaiden tapauksessa nykyisin menetellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus