Oden vaaliohjelma: varainsiirtoverosta luovuttava

Kos­ka tämän vaa­likau­den tärkeim­mät lin­jauk­set on jo tehty, kan­nat­taa nos­taa katse seu­raavaan. Kokoan tämän otsikon alle iso­ja ja pieniä asioi­ta, joi­ta seu­raa­van kau­den hal­li­tu­so­hjel­maan pitäisi ottaa. Nämä tule­vat aivan sekalaises­sa järjestyk­sessä tipoit­tain. Jos­sain vai­heessa, toiv­ot­tavasti jo ennen eduskun­tavaale­ja, kokoan ne jonkin­laisen jäsen­nyk­sen alle. Jos palaute antaa siihen aihet­ta, voin myös muut­taa tek­stiä ennen sen kokoamista yhteen.

***

Varain­si­ir­toveros­ta on asun­to- ja kiin­teistökaupois­sa luovut­ta­va kokonaan.

Kyseistä veroa ei voi perustel­la mil­lään muul­la taval­la kuin, että se tuot­taa tuloa val­ti­olle ja on aina tuot­tanut. Asun­tomarkki­noil­la vero aiheut­taa tarpee­ton­ta luk­i­tus­vaiku­tus­ta ja saa ihmiset asumaan epä­tarkoituk­sen­mukai­sis­sa asun­nois­sa. Se syr­jii niitä, jot­ka aloit­ta­vat asum­isuransa vähä­varaisi­na ja joutu­vat osta­maan ensin yksin ja sen jäl­keen vai­heit­tain vähän isom­man ver­rat­tuna niihin, joil­la on mah­dol­lisu­us ostaa heti lop­ulli­nen perheasunto.

Varain­si­ir­tovero tekee myös mah­dot­tomak­si sel­l­aisen sijoi­tusasun­to­muodon, jos­sa sijoi­tusasun­non osta­ja tar­joaa asun­toa vuokralaisen ostet­tavak­si, kun tämä saa raha-asiansa kun­toon, ja ostaa uuden tilalle sijoi­tusasun­non ja niin edelleen. Varain­si­ir­toveroon menee puolen vuo­den vuokra.

Varain­si­ir­tovero tuot­taa val­ti­olle tulo­ja run­saat puoli mil­jar­dia euroa vuodessa. Tämä on peräisin läh­es kokon­aan asun­tokaupoista, kos­ka pörssis­sä tapah­tu­va arvopa­perikaup­pa on varain­si­ir­toveros­ta vapautet­tu. Varain­si­ir­toveron tuot­to on kor­vat­tavis­sa kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusasumiseen kohdis­tu­via tukia. Nämä molem­mat toimet alen­ta­vat asun­to­jen hintoja.

 

105 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: varainsiirtoverosta luovuttava”

  1. Asi­aa, mut­ta tarkoit­taako tämän tek­stin otsikko sitä, että olet Ode lähdössä vaaleis­sa ehdolle? Mikä on tilanne? 🙂

    1. Tämä kir­joi­tus ei ole kan­nan­ot­to ehdokku­u­den puoles­ta eikä sitä vas­taan. Muis­taak­seni myös Aka­va julka­isi oman vaalio­hjel­mansa viime vaaleis­sa, mut­ta ei ollut ehdolla.

  2. Hienoa, että jak­sat yhä lähteä ehdolle. Olti­in asioista mitä mieltä tahansa, niin eduskun­nas­sa ei todel­lakaan ole yli­tar­jon­taa ajat­telijoista. Kyse­ly­tun­tien farsse­ja kat­sel­lessa on tun­tunut yllät­tävältä, että olemme kyen­neet rak­en­ta­maan näinkin sivistyneen ja toimi­van yhteiskunnan. 

    Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten kanssa voisi olla mon­es­ta näke­mys­lähtöko­hdas­ta saman­su­un­taista mieltä, niin eihän siitä tule mitään, jos jär­ki ei ole pelis­sä mukana ja “kri­ti­ik­ki” on hai­hat­tel­e­vaa populismia.

    Äänen saat, jos otat avoimesti myön­teisen kan­nan ydinvoimaan.

  3. Eri­no­maista. Tosin varain­si­ir­toveron lakkaut­tamista vaaties­sani en tien­nyt, että kyseisen veron tuot­to on noin muhkea. 

    Perusteluista lakkaut­tamiselle on täs­mälleen samaa mieltä. Olisi hienoa, jos joku kyseistä veroa kan­nat­ta­va uskaltau­tu­isi kyhäämään jonkin­laiset peruste­lut sille, joi­ta voisi sit­ten käy­dä läpi. Eri­tyis­es­ti perustelu­jen pitäisi sisältää se, mik­si varain­si­ir­to pörssis­sä tulee olla vero­ton­ta, mut­ta varain­si­ir­to muual­la tulee olla verollista.

  4. Halu­aisin asumisen verot­tamisen osalta nähdä jonkin­laisen kokon­ais­paket­ti-ratkaisun, jos­sa kaik­ki asumiseen liit­tyvät verot ja tuet ja muut mietitään niin, että ne eivät a) hait­taa asun­tomarkki­noiden toim­intaa vääristämäl­lä hin­to­ja b) kan­nus­ta hau­tomaan asun­to­ja tyhjil­lään oikein mis­sään tilanteessa c) kohtu­ut­toman nopeasti muu­ta markkinatasapainoa.

    Peri­aat­teessa hom­ma hoi­tu­isi niin, että kaik­ki tuet pois, kaik­ki verot kiin­teistöveroon. Myyn­tivoitot voisi pitää verot­tom­i­na omas­ta asun­nos­ta edelleen. Lisäk­si muun myyn­tivoiton veros­ta pitäisi saa­da vähen­tää kaik­ki vuokrat­u­loista mak­se­tut verot ja kiin­teistöverot esim viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. 

    Omakoti­talos­sa tms kiin­teistössä varain­si­ir­tovero on 4%. Se on roimasti enem­män kuin koko vuo­den vuokratuotto.

  5. Olen samaa mieltä Osmo Soin­in­vaaran kanssa. Asun­to­jen varain­si­ir­tovero, muinaisjäänne, tulisi kor­va­ta kiinteistöverolla

    Asuin­huoneis­tokaup­po­jen varain­si­ir­tovero nousee ensi vuon­na 2 %:in velat­tomas­ta kaup­pahin­nas­ta. Omakoti­taloil­la se on jo nyt 4 %, kuten kiin­teistökaupoil­la yleen­säkin. Varain­si­ir­tovero, aikaisem­mal­ta nimel­lä asun­tokau­pan leimavero, on his­to­ri­alli­nen mui-naisjäänne, ja sen korot­ta­mi­nen entis­es­tään on onneton­ta. Vero olisi syytä kor­va­ta vuo­tuisel­la, kaikki­in kiin­teistöi­hin kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla.

    Varain­si­ir­tovero on merkit­tävä asunkau­pan jar­ru. Se ei kan­nus­ta han­kki­maan asun­toa muut­tuvia tarpei­ta vas­taavasti. Päin­vas­toin, se kan­nus­taa jatka­maan ahdas­ta tai yliväljää asum­ista. Joskus se houkut­telee han­kki­maan ennenaikaises­ti ylisu­uren asun­non. Se vähen­tää asun­to­jen kysyn­tää ehkä enem­män kuin suun­nitel­tu lainakat­to, joka on herät­tänyt into­hi­mo­ja pankkisek­to­ril­la ja jon­ka pelätään ja pelotel­laan vähen­tävän asuntokauppaa.

    Asun­tokau­pat rahoite­taan yleen­sä osit­tain pankki­lainal­la. Täl­löin varain­si­ir­tovero tulee mak­set­tavak­si kokon­aan lainara­hal­la. Omakoti­talokaup­paan liit­tyy tyyp­il­lis­es­ti kuus­inu-meroinen asun­to­laina ja viis­inu­meroinen varain­si­ir­tovero. Suo­ma­lais­ten asun­to­lainakan­ta on 120 mil­jar­dia euroa, ja siitä huo­mat­ta­va osa on keskit­tynyt sadalle tuhan­nelle koti­ta-loudelle. Varain­si­ir­tovero lisää koko määräl­lään näi­den poten­ti­aal­is­ten riski­asi­akkaiden lainara­han tarvetta.

    Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta varain­si­ir­toveron suurin epäko­h­ta on siinä, että ve-ron tuot­to käytetään kaikkien kiin­teistön­o­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tuman­varais­es­ti ne kiin­teistöt, jot­ka sat­tuvat ole­maan kau­pan kohteena. Sik­si vero olisi luon­te­vaa kor­va­ta kiin­teistöverol­la, jol­loin veror­a­situs kohdis­tu­isi kaikki­in kiin­teistöi­hin näi­den käyvän arvon suh­teessa. Nykyisen kiin­teistövero tuot­to, 1200 miljoon­aa euroa vuodessa, menee kun­nille. Korote­tun kiin­teistöveron tuo­to­s­ta voitaisi­in mak­saa val­ti­olle osa menete­tyn varain­si­ir­toveron vastineeksi.

    Kiin­teistöverokin on ongel­malli­nen. Vero on tun­netusti epä­su­osit­tu. Verol­la on myös vä-hem­män tun­net­tu­ja ongelmia, joi­ta olen selvit­tänyt val­tio­varain­min­is­ter­iön toimek­sian­nos-ta. Omis­ta­jien yhden­ver­taisen kohtelun näkökul­mas­ta merkit­tävä ongel­ma on, että kiin­teistö­jen vero­tusar­vot seu­raa­vat käyp­iä arvo­ja varsin sat­tuman­varais­es­ti. Tästä muu­ta­ma esimerkki.

    Van­ho­jen raken­nusten vero­tusar­vot määrätään hyvin alhaisik­si. Yli 80 vuo­ti­aan talon vero­tusar­vo on vain 20 % uuden talon vero­tusar­vos­ta. Helsin­gin asun­to­hin­to­jen perus­teel­la tiede­tään kuitenkin, että asun­to van­has­sa talos­sa on noin 60 % uuden asun­non hinnasta.

    Maapo­h­jan vero­tusar­vot on otet­tu huomioon hyvin karkeasti. Vero­tuk­sen saman hin­tavyöhyk­keen sisäl­lä tont­tien hin­taerot voivat olla moninkertaisia. 

    Ase­makaa­van van­hen­tuneisu­ut­ta ei ote­ta huomioon vero­tusar­vos­tuk­ses­sa. Niin­pä Helsin­gin kan­takaupungis­sa on miljoo­nia ker­rosneliöme­tre­jä veros­ta vapaa­ta rakennusoikeutta.

    Kaiken kaikki­aan efek­ti­ivi­nen kiin­teistövero (vuo­tu­inen vero jaet­tuna kiin­teistön käyväl­lä arvol­la) vai­htelee tun­tu­vasti kun­nan sisäl­lä. Erot kun­nanosien välil­lä ovat suuria, samoin erot eri kiin­teistö­jen välil­lä jopa vierekkäisil­lä ton­teil­la, varsinkin jos raken­nuk­set ovat van­ho­ja. Lisäk­si asuinki­in­teistöjä verote­taan lievem­min kuin mui­ta kiinteistöjä. 

    Kiin­teistövero­tuk­sen kireys vai­htelee myös kun­tien välil­lä. Tämä on kuitenkin ongelmista pienin, jos mak­se­tut verot pysyvät oman kun­nan käytössä.

    Toimi­val­la kiin­teistövero­tuk­sel­la on mah­dol­lista kor­va­ta vero­ja, jot­ka kan­nus­ta­vat tehot-tomuu­teen tai eivät kohtele kansalais­ten yhden­ver­tais­es­ti. Varain­si­ir­tovero on räikein esimerk­ki, mut­ta myös asun­to­jen vuokrat­u­lon verossa on hait­to­ja. Nythän omas­sa käytössä ole­vaa asuinki­in­teistöä verote­taan lievem­min kuin toiselle vuokrat­tua. Ankarampi vero­tus ei kohdis­tu pelkästään rikkaaseen vuokranan­ta­jaan, vaan kohon­nei­den vuokrien myötä myös pieni- tai keski­t­u­loiseen vuokralaiseen.

    Outoa on sekin, että asun­to-osakey­htiön saa­mat vuokrat­u­lot ovat käytän­nössä vero­va-pai­ta. Kaik­ki asuinki­in­teistöt voitaisi­in saat­taa keskenään yhden­ver­taiseen ase­maan luop­umal­la kokon­aan vuokrat­u­lon vero­tuk­ses­ta, vaik­ka se kieltämät­tä pääo­mat­u­loa onkin. Menetet­ty vero­tu­lo voidaan kor­va­ta kaikki­in kiin­teistöi­hin käyp­i­en arvo­jen suh­teessa kohdis­tu­vana kiinteistöverona.

    Asun­to­jen vuokrat­u­lo­jen verova­paus lisää luon­nol­lis­es­ti yksi­ty­is­ten omis­tamien vuokra-asun­to­jen tar­jon­taa. Ensim­mäisenä vuote­na vaiku­tus olisi muu­tamia pros­ent­te­ja, mut­ta viiden vuo­den aikana paljon enem­män. Tar­jon­nan piiri­in tulisi myös iso­ja per­hea­sun­to­ja, ja jopa omakotiunel­man toimivu­ut­ta voisi kokeil­la vuokraa­mal­la. Kas­vanut tar­jon­ta lask­isi vuokria. Ajan myötä vuokra-asumisen tukea voidaan vähentää. 

    Val­tioneu­vos­ton verotyöryh­mä esit­ti tavoit­teek­si kiin­teistöveron tuo­ton lisäämistä 50 %. Tämä tavoite ja ehdot­ta­mani kiin­teistöveron roolin kas­vat­ta­mi­nen (mui­ta vero­ja pois­ta­mal­la) aset­ta­vat iso­ja haastei­ta kiin­teistö­jen arvos­tusjär­jestelmän laadulle ja luotet­tavuu-delle. Tulisi luo­da jär­jestelmä, joka hyö­dyn­tää kaiken saatavis­sa ole­van hin­tain­for­maa­tion ja eri­tyis­es­ti asun­tokaup­pa­datan, joka käsit­tää pari miljoon­aa hin­tan­oteer­aus­ta. Raken­nusten uud­ishin­nat tulisi päivit­tää ja nyky­hin­nat tulisi saat­taa raken­nusten nor­maalia kun­nos­s­api­toa vas­taaviksi. Tuo kehi­tystyö on aloitettu.

  6. “Varain­si­ir­toveron tuot­to on kor­vat­tavis­sa kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusasumiseen kohdis­tu­via tukia. Nämä molem­mat toimet alen­ta­vat asun­to­jen hintoja.”

    Tästä ei ole mitään evi­denssiä, Lon­toos­sakin asun­to­jen hin­nat ovat jatka­neet nousua vaik­ka tukia on vähen­nety ja kiin­teistötöveroa korotettu.

    Tulo­ero­jen kasvu johtaa vain siihen, että köy­hien työ­matkat pitenevät ja he köy­htyvät lisää

  7. Jos ote­taan huoioon reaalipolti­ik­ka, niin kan­nat­taa ehkä lähteä toisek­si parhaim­mas­ta ratkais­us­ta liikkeelle.

    Kiin­teistövero on erit­täin epä­su­osit­tu vero, joten jos varain­si­ir­toveros­ta halu­taan eroon niin ei kan­na­ta ehkä kopla­ta niitä yhteen. Muuten käy niin, että ihmiset pil­las­tu­vat kiin­teistöveron takia ja koko han­ke ammu­taan alas.

    Eli kylämästi vain tekee sen mitä muutkin poli­itikot ja uno­htaa maini­ta, mil­lä kyseinen vero kor­vat­taisi­in, tai ehdot­taa jotain jär­jetön­tä, mut­ta yleis­es­ti hyväksyt­tävää malli­in koiravero, tupakkaveron kiris­tus tai jopa vale­htelee suo­raan päin naa­maa että “tämä paran­taa talout­ta niin paljon, että vero­tu­lot tule­vat täys­määräis­es­ti takaisin”.

    Eivät äänestäjät tajua kumminkaan.

  8. Vero­ja kerätään sieltä mis­tä pystytään.

    Polt­toain­everokin on ihan epäreilu. Ei kaik­ki pysty ensi­au­tok­seen osta­maan hybri­di Priusta.

  9. JES! Näin saamme asun­to­jen hin­nat pil­vi­in ja kas­vatet­tua val­tion ali­jäämää 500 miljoon­al­la! Fantastista!

  10. Sylt­ty: Kiin­teistövero on erit­täin epä­su­osit­tu vero, joten jos varain­si­ir­toveros­ta halu­taan eroon niin ei kan­na­ta ehkä kopla­ta niitä yhteen. Muuten käy niin, että ihmiset pil­las­tu­vat kiin­teistöveron takia ja koko han­ke ammu­taan alas.

    Mikä kiin­teistöverossa on vikana (siis mui­hin veroi­hin ver­rat­tuna, ei siis mik­si vero­ja ylipään­sä vihataan)?

    Minus­ta sil­lä on usei­ta hyviä puolia:
    1. Sen kiertämi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka kiin­teistöä ei voi mihinkään piilottaa.
    2. Sen vaiku­tus men­nee melko lail­la suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin, eli lop­putu­lok­se­na asum­i­nen ei kallis­tu juuri lainkaan.
    3. Se pain­os­taa asun­to­jen alikäyt­täjät pane­maan ne käyt­töön ja sitä kaut­ta tehostaa asun­tokan­nan käyttöä. 

    Ain­oak­si negati­ivisek­si puolek­si jää minus­ta se, että juuri ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta asun­non han­kki­neeseen iskee toisaal­ta veros­ta johtu­va hin­nan lasku ja toisaal­ta sit­ten vero. Jos koro­tus tehdään asteit­tain pitkäl­lä aikavälil­lä, täl­laiset väli­in­putoa­jat jäävät vähiin.

  11. Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta varain­si­ir­toveron suurin epäko­h­ta on siinä, että veron tuot­to käytetään kaikkien kiin­teistön­o­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tuman­varais­es­ti ne kiin­teistöt, jot­ka sat­tuvat ole­maan kau­pan kohteena.

    Päin­vas­toin: vero ei osu kehenkään sat­tuman­varais­es­ti. Se osuu niihin kiin­teistöi­hin, joil­la käy­dään kaup­paa. Ei niihin, joi­ta omis­te­taan tai joi­ta peritään.

    Näin ollen varain­si­ir­tovero edis­tää tavoitet­ta siitä, etteivät yhteiskun­nan omis­tus­suh­teet muut­tuisi vaan kaik­ki pysy­i­sivät aloil­laan siinä säädyssä, johon ovat syn­tyneet. Varain­si­ir­tovero lankeaa niiden mak­set­tavak­si, jot­ka lisäävät omis­ta­mansa kiin­teän omaisu­u­den määrää.

    Ihan eri asia on, onko tuo tavoite edis­tämisen arvoinen. Itse olen sitä mieltä, että varain­si­ir­toveroa voitaisi­in per­iä kaik­il­ta, jot­ka eivät
    a) muu­ta osta­maansa kiin­teistöön tai asun­toon asumaan ja
    b) myy aiem­min omis­ta­maansa asun­toa esimerkik­si puolen vuo­den sisällä.

    Mikäli fiskaaliset syyt vaati­si­vat, voitaisi­in lisäk­si edel­lyt­tää varain­si­ir­tovero mak­set­tavak­si kaup­pahin­to­jen erotuksesta.

    Näin varain­si­ir­toveron liikku­vu­ut­ta hidas­ta­va vaiku­tus pois­tu­isi, mut­ta omaisu­u­den keskit­tymistä hidas­ta­va vaiku­tus säilyisi.

  12. Ris­to Pel­to­la: Asun­to­jen vuokrat­u­lo­jen verova­paus lisää luon­nol­lis­es­ti yksi­ty­is­ten omis­tamien vuokra-asun­to­jen tarjontaa.

    Kansalaiset eivät tarvitse yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja, vaan halpo­ja omistusasuntoja.

  13. Ris­to Pel­to­la: Tulisi luo­da jär­jestelmä, joka hyö­dyn­tää kaiken saatavis­sa ole­van hin­tain­for­maa­tion ja eri­tyis­es­ti asun­tokaup­pa­datan, joka käsit­tää pari miljoon­aa hin­tan­oteer­aus­ta. Raken­nusten uud­ishin­nat tulisi päivit­tää ja nyky­hin­nat tulisi saat­taa raken­nusten nor­maalia kun­nos­s­api­toa vas­taaviksi. Tuo kehi­tystyö on aloitettu.

    Jos talon arvo ja sen myötä vero arvioidaan mah­dol­lisim­man tarkasti todel­lisen jälleen­myyn­tiar­von mukaan, vain mieliku­vi­tus on rajana, miten talon myyn­tiar­voa voi alen­taa ilman että sen käyt­töar­vo las­kee (esim. sis­us­tus­valin­noil­la voi vaikut­taa asi­aan). Lisäk­si perusko­r­jauk­sien tekem­i­nen tulee entistäkin kalli­im­mak­si, mikä on varsin päin­vas­tainen lin­ja sen kanssa, että nyky­isin perusko­r­jaus- ja paran­nustöitä (esim. hissit) tue­taan julk­isin varoin.

  14. Osmo: “Varain­si­ir­toveron tuot­to on kor­vat­tavis­sa kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusasumiseen kohdis­tu­via tukia.”

    Kiin­teistövero menee kun­nan kas­saan, ei kor­vaa val­ti­olle mitään. Tuil­la tarkoit­tanet vero­helpo­tuk­sia, jot­ka voisi aivan hyvin poistaa.

  15. Ris­to Pel­to­la:
    ‘snip’
    Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta varain­si­ir­toveron suurin epäko­h­ta on siinä, että veron tuot­to käytetään kaikkien kiin­teistön­o­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tuman­varais­es­ti ne kiin­teistöt, jot­ka sat­tuvat ole­maan kau­pan kohteena.
    ‘snip’

    Veron tuot­to menee val­tion kas­san täyt­teek­si. Siitä voidaan keskustel­la, kenen hyväk­si se menee, mut­ta ei se ainakaan eri­tyis­es­ti ‘kaikkien kiin­teistön­o­mis­ta­jien hyväk­si’ mene.

  16. Ris­to Pel­to­la:
    ‘snip’
    Kiin­teistöverokin on ongel­malli­nen. Vero on tun­netusti epäsuosittu.
    ‘snip’

    Tot­ta, epä­su­osit­tu on — mut­ta kun suosit­tua veroa ei ole vielä keksitty.

  17. Tein vuokaavion julk­ishallinnon vero­tustilin / läpi­a­jotilin toim­inta­pe­ri­aat­teesta. Se mitä Kelas­ta tulisi olisi jo melkein perustuloa.

    http://kuvaton.com/k/yTfe.jpg

    Olisiko mah­dol­lista toteut­taa jud­is­es­ti tai poli­it­tis­es­ti? Kom­ment­tia pöytään Osmo.

    1. Kysyin vero­jaos­ton kok­ouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voitaisi tehdä niin, että työ­nan­ta­ja mak­saa bur­ropalkan vero­hallinnon tilille ja vero­hallinto mak­saa eläke­mak­sut, tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sut, tilit­tää tuloverot ja niin edelleen, ja jos jotain jää jäl­jelle, mak­saa net­topalkan palka­nsaa­jalle. Verot­ta­ja vas­tasi, että tuo­ta hekin ovat esit­täneet, mutta…

  18. Varain­si­ir­toveron mak­sa­vat kiin­teistö­jen omis­tus­ta muut­ta­vat tahot, eli kansalaiset ja huo­mat­taval­ta osin sitä mak­sa­vat myös yhteisöt, kuten yri­tyk­set ja insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat. Kiin­teistöveron mak­saa viime kädessä puolestaan kiin­teistön käyt­täjä. Kiin­teistövero vaikut­taa suo­raan sekä liiketilo­jen käyt­tökus­tan­nuk­si­in että asumiskus­tan­nuk­si­in, ja menee siis myös vuokri­in. Kiin­teistövero johtaa siihen, että ihmiset asu­vat pienem­mis­sä tai vähem­män halu­amis­saan paikois­sa, ja että yri­tyk­set vas­taavasti jät­tävät toisi­naan tekemät­tä asioi­ta, joi­ta ilman kyseistä veroa tek­i­sivät. Lop­pu­vaiku­tus on aika saman­lainen kuin varain­si­ir­toverol­la. Erona on toki se, että korkeampi kiin­teistövero tosi­aan las­kee kiin­teistö­jen hin­to­ja, mekanis­min ollessa se, että se lisää niiden käyt­töku­lu­ja, ja korkeam­man käyt­töku­lu­jen investoin­tiko­hteesta ollaan valmi­ita mak­samaan vähemmän.

    Erona on myös se, että varain­si­ir­tovero on muille kuin omis­tusasu­jille usein verovähen­nyskelpoinen erä muus­sa vero­tuk­ses­sa. Omis­tusasum­i­nen on vapautet­tu luovu­tusvoit­tovero­tuk­ses­ta. Mut­ta luovu­tusvoit­tovero­tuk­sen piiri­in kuu­lu­van kiin­teistöomis­tuk­sen myyn­nin kohdal­la saa luovu­tusvoiton vero­tuk­ses­sa vähen­tää varain­si­ir­toveron kulut. Euroina mitat­tuna aika huo­mat­ta­va osa kiin­teistökaupoista kuu­luu tämän vähen­nysoikeu­den piiri­in. En itsekään pidä varain­si­ir­toveros­ta, mut­ta sen todel­li­nen luk­i­tus­vaiku­tus on edel­lä maini­tus­ta syys­tä johtuen ehkä pienem­pi kuin usein väitetään. Helsingis­säkin euromääräis­es­ti alle puo­let (mutu­arvio) kiin­teistökaupoista saat­taa olla sel­l­aisia, jois­sa varain­si­ir­toveroa ei mis­sään tapauk­ses­sa voisi vähen­tää myöhem­min verotuksessa.

    1. Kiin­teistövero vaikut­taa suo­raan sekä liiketilo­jen käyt­tökus­tan­nuk­si­in että asumiskus­tan­nuk­si­in, ja menee siis myös vuokriin. 

      On viehät­tävää, että talouden lainalaisuuk­sista voi esit­tää omintakeisia ja tieteen antamista tulok­sista täysin poikkeav­ia mielip­iteitä. Jos sel­l­aisia esit­täisi vaikka­pa pain­ovoimas­ta tai muista luon­non­ti­eteen alaan kuu­lu­vista lainalaisuuk­sista, saisi pahan pro­pel­lipään maineen.

  19. Samuli Saarel­ma: Mikä kiin­teistöverossa on vikana (siis mui­hin veroi­hin ver­rat­tuna, ei siis mik­si vero­ja ylipään­sä vihataan)?

    Ei mitään, mut­ta on aika opti­mistista kuvitel­la, että tämän saisi jotenkin järkevästi selitet­tyä äänestäjille ennenkuin koko ehdo­tus kiin­teistöveros­ta on ammut­tu sieltä ja täältä, vasem­mal­ta ja oikeal­ta, alas. Siinä samal­la sit­ten uppoaa varain­si­ir­toveros­ta luopouminenkin.

    Ei kaikkea hyvää kerralla.

  20. Raimo K:Kiin­teistövero menee kun­nan kas­saan, ei kor­vaa val­ti­olle mitään. Tuil­la tarkoit­tanet vero­helpo­tuk­sia, jot­ka voisi aivan hyvin poistaa. 

    Meinaatko että eduskun­ta, jok­sa Suomes­sa säätää mm. lait, ei voisi halutes­saan tehdä asi­aan minkään­laisia muutoksia? 😉

    On jotenkin ihmeel­listä että asioi­ta argu­men­toidaan sil­lä, että laki juuri nyt sanoo jotain ja sik­si ei voi­da muut­taa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään suomi24-pal­s­ta, vaan kansane­dus­ta­jan blo­gi ja kansane­dus­ta­jan työhön kuu­luu lakien muuttaminen.

  21. kom­ment­ti:Kiin­teistövero johtaa siihen, että ihmiset asu­vat pienem­mis­sä tai vähem­män halu­amis­saan paikois­sa, ja että yri­tyk­set vas­taavasti jät­tävät toisi­naan tekemät­tä asioi­ta, joi­ta ilman kyseistä veroa tekisivät.

    Eikö ole selvää että jos varain­si­ir­toveroa vas­taa­va määrä kerätään kaik­il­ta kiin­teistöiltä, niin se vaikut­taa vähem­män, kos­ka veropo­h­ja on laa­jem­pi ja verokan­ta vas­taavasti paljon matalampi. 

    Jos kiin­teistövero jakau­tu­isi täysin tasais­es­ti suo­ma­lais­ten kesken, niin se tek­isi 83 euroa per nok­ka per vuosi. Ei tuo nyt ihan järkyt­tävän paljoa ole. 

    Sen­si­jaan varain­si­ir­tovero on esimerkik­si 250 000e omakoti­talos­sa 10 000 euroa. Vaik­ka 10 000e ei ole 250 000 eurosta nopeasti kat­sot­tuna paljoa, niin kyl­lä se vaikut­taa päätök­sen­tekoon, kun pelkästään veron takia pitää olla omaa rahaa noin 25% enem­män (15% omarhaoi­tu­so­su­udel­la) vaik­ka mak­sukyky olisi kun­nos­sa. Tuol­lainen 10 000 euroa tarkoit­taa hel­posti noin vuo­den pitem­pään säästämistä.

  22. Osmo Soin­in­vaara: On viehät­tävää, että talouden lainalaisuuk­sista voi esit­tää omintakeisia ja tieteen antamista tulok­sista täysin poikkeav­ia mielip­iteitä. Jos sel­l­aisia esit­täisi vaikka­pa pain­ovoimas­ta tai muista luon­non­ti­eteen alaan kuu­lu­vista lainalaisuuk­sista, saisi pahan pro­pel­lipään maineen. 

    Jos tarkoi­tat itseäsi, niin olet toki jo selvästi pro­pel­lipään maineessa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysyin vero­jaos­ton kok­ouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voitaisi tehdä niin, että työ­nan­ta­ja mak­saa bur­ropalkan vero­hallinnon tilille ja vero­hallinto mak­saa eläke­mak­sut, tap­atur­mavaku­u­tus­mak­sut, tilit­tää tuloverot ja niin edelleen, ja jos jotain jää jäl­jelle, mak­saa net­topalkan palka­nsaa­jalle. Verot­ta­ja vas­tasi, että tuo­ta hekin ovat esit­täneet, mutta… 

    “Bur­ro is the Span­ish and Por­tuguese word for don­key” (Wikipedia).

    Kiin­toisa esi­tys, mut­ta mitä hyö­tyä siitä olisi kenellekään? Ei sille aasillekaan?

  24. Ter­ve Osmo Soin­in­vaara, oletko ikinä ajatel­lut tai ottanut kan­taa tyhjil­lään ole­vien asun­to­jen ylimääräiseen vero­tuk­seen tai mil­lä nimel­lä tuol­laista ran­gais­tus­lu­on­teista mak­sua nyt pitäisikään kut­sua? Asi­aa olisi todel­la help­po valvoa ja joko tuo­tot tai yhteiskun­nalli­nen hyö­ty asun­toti­lanteen paran­tamis­es­ta olisi ihan merkit­tävä? Vai onko tässä joku ongel­ma, jota ei heti tule ajatelleeksi.

    1. Mikä on tyhjil­lään ole­va asun­to? Helsingis­sä on melkein 30 000 asun­toa, jos­sa kujkaan ei asu VAKITUISESTI, mut­ta ne eivät ole tyhjil­lään, vaan ovat yleen­sä jonkin muual­la kir­joil­la ole­van kakkosasun­to­ja. Näitä on esimerkik­si opiske­li­joil­la ja kansane­dus­ta­jil­la ja venäläisil­lä oligarkeilla.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Verot­ta­ja vas­tasi, että tuo­ta hekin ovat esit­täneet, mutta…

    Kan­nat­taa soit­taa suo­raan verot­ta­jan IT-osas­tolle ja pyytää ensin tupak­ka-askin takakan­si ‑tyyp­pinen speksi siitä miten jär­jestelmä tietovir­tamielessä tehdään ja miten inte­groidaan palkka.fi:hin jota kaut­ta hoi­tu­isi a) doku­men­tit mak­sa­jalle b) koti­talousvähen­nyk­sek­si ilmoittaminen.

    Yhden askeleen ver­ran konkreti­soitua suun­nitel­maa on helpom­pi viestiä, aja­tus on kuitenkin sen ver­ran laatikon ulkop­uolelta että kestää het­ken kään­tää aiv­ot oikeaan asentoon.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysyin vero­jaos­ton kok­ouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voitaisi tehdä niin, että työ­nan­ta­ja maksaa…

    Tuo olisi teo­ri­as­sa hyvä jär­jeste­ly, mut­ta käytän­nössä toteut­tamiskelvo­ton. Se vaatisi esimerkik­si sen, että eduskun­ta tek­isi yksiselit­teistä ja toimi­vaa vero­tus­lain­säädän­töä, verot­ta­jan tieto­jär­jestelmäratkaisu­jen olisi olta­va var­mo­ja ja että verot­ta­ja palkkaisi vain luotet­tavia ja rehellisiä virkamiehiä. Aivan liikaa konditionaaleja.

  27. Itse omakoti­talon viime vuosikymmenel­lä osta­neena toki ammun itseäni jalka­an totea­mal­la että kiin­teistöveroon vaan kaik­ki, mut­ta ihan vaan sel­l­ainen jut­tu, että jos sama ker­tymä kerätään kiin­teistöverol­la con­tra varain­si­ir­toverol­la, niin asun­to­jen hin­nat tule­vat rytis­ten alas, eivätkä vuokratkaan ainakaan nouse. 

    Kysymys val­tio con­tra kun­nat on myös täysin epäon­gel­ma. Tulothan käytän­nössä tasa­taan jo nyt muutenkin. Val­tio voi pudot­taa kun­nille meneviä avus­tuk­sia vastaavasti.

  28. Mil­lä perus­teel­la kiin­teistövero ei vaikut­taisi vuokriin?

    1. Vuokrat eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia vaan vuokranan­ta­ja ottaa vuokraa niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko vuokralaiset ovat valmi­it mak­samaan vaiku­ta se, mitä kulu­ja vuokranan­ta­jal­la on. Jos omis­taa jo sijoi­tusasun­non, sllä, että siitä joutuu mak­samaan aiem­paa enem­män kiin­teistöveroa ei pitäisi olla mitään vaiku­tus­ta siihen, paljonko siitä onnis­tuu nyhtämään vuokraa. 

      Jos on osta­mas­sa sijoi­tusasun­toa antaak­sen vuokralle, pohtii han­kkeen kan­nat­tavu­ut­ta. Tässä vai­heessa kus­tan­nuk­set tule­vat peli­in. Investoin­ti ei kan­na­ta, jos oletet­tu vuokratuot­to ei vas­taa kus­tan­nuk­sia. Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­non hin­taan sitä alen­taen. Niin­pä sijoi­tusasun­non saa halvem­mal­la, mikä alen­taa alin­ta kan­nat­taa vuokraa, mut­ta siitä joutuu mak­samaan kiin­teistöveron, mikä korot­taa alin­ta kan­nat­tavaa vuokraa. Näi­den pitäisi kumo­ta toisen­sa tai joku on toimin­ut markki­noil­la epärationaalisesti.

      Ara-asun­to­jen vuokrat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia, mut­ta ne ovat vuokra­ton­til­la, joten niistä ei mak­se­ta kiinteistöveroa.

  29. En ymmär­rä asi­as­ta mitää, mut­ta vuokranan­ta­ja pyrkii siirtämään kus­tan­nuk­sen vuokri­in. Kiin­teistöveron tilanteessa kus­tan­nus tulee kaikille yhtä aikaa — kaik­ki siis pyrkivät siirtämään kus­tan­nuk­sen yhtä aikaa. Vuokralaiset alka­vat etsimään vai­h­toe­htoa itselleen eli halvem­paa vuokrakämp­pää, mikä lie­nee pienem­pi ja kauem­pana keskus­tas­ta ole­va. Po. asun­to­jen kysyn­tä siis kas­vaa, mikä tarkoit­taa, että niiden vuokra nousee, mikä taas vaikut­taa kaikkien asun­to­jen kysyn­tään. Pitkäl­lä aikavälil­lä taas on mah­dol­lista vähen­tää vuokra-asun­to­jen tar­jon­taa niin, että kiin­teistövero siir­tyy vuokri­in. Lyhyel­lä aikavälil­lä kohtaan­nos­sa on vai­htele­vu­ut­ta riip­puen alueen markki­nati­lanteesta. Pitkäl­lä aikavälil­lä tar­jon­ta sopeutuu.

    1. nos
      Kiin­teistövero tulee kaikille yhtä aikaa mut­ta vas­taavasti kaikkien var­jokus­tan­nus [KORJAUS: ei tietenkään var­jokus­tan­nus vaan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus] siitä, että omis­taa sen asun­non vas­taavasti ale­nee. Vuokra-asun­toa ei kan­na­ta myy­dä kiin­teistöveron vuok­si, kos­ka myyn­ti­hin­ta on vas­taavasti alen­tunut. Sil­loin ei auta muu kuin antaa se vuokralle markki­nahin­taan, eikä markki­nav­fuokra ole muut­tunut miksikään. 

  30. Sylt­ty: Ei mitään, mut­ta on aika opti­mistista kuvitel­la, että tämän saisi jotenkin järkevästi selitet­tyä äänestäjille ennenkuin koko ehdo­tus kiin­teistöveros­ta on ammut­tu sieltä ja täältä, vasem­mal­ta ja oikeal­ta, alas. Siinä samal­la sit­ten uppoaa varain­si­ir­toveros­ta luopouminenkin.

    Ei kaikkea hyvää kerralla.

    Mikä on se peruste verot­taa kiin­teistöä. Mis­tä yhteis­es­tä hyvästä kiin­teistö naut­tii jot­ta sitä voidaan verot­taa perustel­lusti? Jos teen sin­ulle työtä niin on ymmär­ret­tävää, että paljon pitää olla tapah­tunut aiem­min, että se on mah­dol­lista taloudel­lista lisäar­voa tuot­taen. Siitä on ilo mak­saa siivu yhteiseen hyvään edelleenkier­rätet­täväk­si. Mut­ta kun kiin­teistö on lop­ul­ta saatu valmi­ik­si niin mitä se naut­tii mis­tä ei jo mak­se­ta jotenkin muu­toin esimerkik­si vaku­u­tuksi­na? Liitän kiin­teistöveron jonkin­laisek­si kiin­teistörek­ister­i­mak­suk­si. Joka iki­nen vuosi. Kallis rekisteri.

    1. Kiin­teistö kaupun­gin keskus­tas­sa naut­tii siitä, että sen ympärille on rak­len­net­tu kaupun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaikka­pa Kru­unuhaan ton­tit, jos lähel­lä ei olisi lainkaan asutusta.

  31. nos:
    Mil­lä perus­teel­la kiin­teistövero ei vaikut­taisi vuokriin?

    Kiin­teistövero toki vaikut­taa vuokri­in. Varain­si­ir­toveron kor­vaami­nen kiin­teistöverol­la ei juuri vaiku­ta, sil­lä kyl­lä se varain­si­ir­toverokin sisäl­lytetään asun­tosi­joituk­sen tuot­to­tavoit­teisi­in. Sen lisäk­si pitäisi kyl­läkin kor­va­ta asun­non­vuokrauk­sen vuokrat­u­lon pääo­mat­ulovero­tus kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la. Täl­löin vuokrat lask­i­si­vat, sil­lä koro­tus jakau­tu­isi kaikille asun­noille, ei pelkästään vuokra-asunnoille.

    Tämä vuokrien verol­lisu­us (eli niin kut­sut­tu asun­to­tu­lon verova­paus) on ikävin omis­tusasumisen tuista, kos­ka se hait­taa vuokral­la asu­vien mah­dol­lisuuk­sia säästää omis­tusasun­toa varten.

  32. net­topalkan palka­nsaa­jalle. Verot­ta­ja vas­tasi, että tuo­ta hekin ovat esit­täneet, mutta…

    …mut­ta mitä? Ker­ro tari­na loppuun.

    1. …mut­ta mitä? Ker­ro tari­na loppuun.

      En muista vas­taus­ta tarkkaan ja vaik­ka mus­taisin, en saisi ker­toa. Noin omin sanoin san­ot­tuna syynä on se, että Suo­mi on Suo­mi eikä Viro. Meil­lä ei voi tehdä mitään, mitä meil­lä ei ole tehty ennen.

  33. En ymmär­rä var­jokus­tan­nu­so­sio­ta vas­tauk­ses­sa. Mikä on var­jokus­tan­nus ja mik­si var­jokus­tan­nus ale­nee ja mik­si sil­lä on merk­i­tys­tä siihen, voivatko vuokralaiset vai­h­taa asun­to­ja halvem­pi­in ilman, että täl­lä on vaiku­tus­ta vuokrien määriin.

    1. Sijoi­tusasun­non osalta var­jokus­tan­nus [kor­jaus: vai­h­toe­htoiskus­tan­nus] on sitä, että vuokraamisen sijas­ta voit myy­dä asun­non ja sijoit­taa rahat tuot­ta­maan muta kaut­ta. Tuo menetet­ty muu tuot­to on vuokraamisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus . Jos asun­non hin­ta ale­nee, ale­nee myös tuo vaihtoehtoiskustannus. 

  34. max: Mikä on se peruste verot­taa kiin­teistöä. Mis­tä yhteis­es­tä hyvästä kiin­teistö naut­tii jot­ta sitä voidaan verot­taa perustellusti?

    No mitäs kiinalainen hilav­itkutin on naut­tin­ut, jos se mydään suo­raan rajal­la suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle? Tai polt­toaine? Eli ulko­maalaisil­ta tuot­teil­ta pitäisi tuol­la perus­teel­la ottaa alv pois.

    Ode jo mainit­sikin kaupun­gin siinä ympäril­lä ja toinen asia on tietenkin infra­struk­tu­uri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teistöt, jonne ei mene minkään­laista tietä.

  35. Tyhjil­lään ole­va asun­to olisi verot­ta­jan näkökul­mas­ta sel­l­ainen ettei siel­lä ole ketään kir­joil­la. Opiske­li­joiden kir­joil­laoloa helsingis­sä kan­nus­taa jo nyt mm. HKL ja kela.. Kansane­dus­ta­jat, oli­gark­it, mona­co­laiset yms. tyhjil­lään ole­van kakkosasun­non halti­jat jou­tu­isi­vat veron mak­samaan, jos ei kir­jo­jen siir­to kiinnosta.

  36. Se, että kiin­teistövero vaikut­taa suo­raan sekä liiketilo­jen käyt­tökus­tan­nuk­si­in että asumiskus­tan­nuk­si­in, ja menee myös vuokri­in, ei ole mikään tieteen vas­tainen tulos. Osmo Soin­in­vaaran väite, että edel­lä mainit­tu totea­mus rin­nas­tu­isi pain­ovoiman kieltämiseen on mielestäni täysin asi­a­ton. Kyl­lä minä sen tiedän, että vuokranan­ta­jat pyrkivät pääsään­töis­es­ti sopimuk­sia tehdessään otta­maan vuokraa niin paljon kuin vain saa, ja että vuokrat määräy­tyvät suo­raan kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti vain jois­sain tapauk­sis­sa (esim. lähipi­ir­ille vuokrat­taes­sa). Sen asian tietämi­nen ei tarkoi­ta kuitenkaan sitä, etteikö kiin­teistöveroil­la olisi vaiku­tus­ta vuokriin.

    Ole­mas­saol­e­vat vuokra­sopimuk­set on sidot­tu Suomes­sa yleen­sä elinkustannusindeksiin/kuluttajahintaindeksiin. Kiin­teistövero vaikut­taa hoito­vastikkeisi­in ja hoito­vastike vaikut­taa kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, minkä muu­tok­set puolestaan näkyvät suurim­mal­la osal­la vuokralai­sista suo­raan vuokran korotuksina.

    Uudet vuokra­sopimuk­set voi tosi­aan hin­noitel­la miten lystää, ja niiden osalta voi pohdiskel­la mon­en­laisia dynaamisia vaiku­tuk­sia. Mut­ta se ei tee epä­todek­si sitä erit­täin hyvin doku­men­toitua tosi­asi­aa, että kiin­teistöveroil­la on suurim­mas­sa osas­sa vuokra­sopimuk­sista indek­siko­ro­tus­mekanis­min kaut­ta suo­ra kytkös vuokran suuruuteen.

  37. Eikö voitaisi välil­lä verot­taa jotain vapaae­htoista, eikä koko ajan aivan pakol­lista ja vielä lisätä sitä kuten kiin­teistöveroa, vaik­ka Osmo sitä ehdot­taakin. Kiin­teistövero on asumiskus­tan­nus kos­ka ymmärtääk­seni tuotan­non väli­neenä ole­vat met­sät ja maat ovat vapautet­tu­ja verosta.
    Kansan­ra­dios­sa joku ehdot­ti moot­toripyörille käyt­tö­mak­sua. Eikös se olisi hyvä idea? Suomes­sa ei ole yhtään tarpeel­lista moot­toripyörää vaan kaik­ki ovat huvikäytössä. Joten 50 pie­nille pyörille, 100 keskikokoisille ja 200 isoille pyörille vuodessa. Pyörät vaan aiheut­ta­vat ympäristöskuor­mi­tus­ta, niin ilmaan kuin ääneenkin joten ehkä han­k­in­taan tulisi enem­män hark­in­taa jos pitämi­nen mak­saisi. Samaan syssyyn mopoille kak­sikymp­piä ja ..puhu­mat­takaan huviveneit­ten tar­joamista mah­dol­lisuuk­sista uusi­in verotuskohteisiin.

  38. Vai­h­tu­vista koroista ei ole luvat­tu etteivätkö ne voisi joskus nous­takin. Monille asun­to­valal­lisille voi olla aika rank­ka yhdis­telmä, jos korko­jen ja kiin­teistövero­jen nousu, asun­to­lainan verovähen­nys­ten lasku sekä näistä että talouden mata­la­suh­dan­teesta johtu­va asun­to­jen vaku­usar­vo­jen lasku osu­vat ajal­lis­es­ti samanaikaises­ti. Voisi olla kohtu­ullista, että mitään kauhean äkkinäisiä liikkeitä ei tehtäisi?

  39. Osmo Soin­in­vaar­alle myös tiedok­si se, että jos puhutaan investoin­tien hin­noit­telus­ta, kiin­teistöveron ja asun­non arvon suhde ei ole ihan noin yksinker­tainen. Todel­lises­sa elämässä on myös ajalli­nen ulot­tuvu­us. Vaik­ka toteatkin, että “Näi­den pitäisi kumo­ta toisen­sa tai joku on toimin­ut markki­noil­la epära­tionaalis­es­ti”, niin ajal­lisen ulot­tuvu­u­den takia voi käy­dä niin, että kiin­teistöveron kiin­teistöi­den hin­nat jatka­vat nor­maalia muu­tostaan jopa usei­ta vuosia kuin kiin­teistövero olisi alem­mal­la tasol­la. Mut­ta vuokrat reagoi­vat ylöspäin jo seu­raa­vana vuon­na. Täl­löin sijoi­tus näyt­tää “ratio­naalis­es­ta” sijoit­ta­jas­ta entistä kan­nat­tavam­mal­ta het­kel­lis­es­ta, sil­lä vuokratuot­to näyt­tää kas­va­van. Täl­lä taval­la kiin­teistö­markki­noil­la on ympäri maail­man toisi­naan käynytkin. Se, mitä tuon jäl­keen markki­noil­la tapah­tuu, riip­puu mon­es­ta muus­ta samanaikaises­ta tapahtumasta.

    Kiin­teistövero on mekanis­mil­taan välit­tömän sijaan jälki­vaikut­teinen vero, kuten pääsään­töis­es­ti muutkin taloy­htiöi­den kaut­ta kulke­vat verolu­on­teiset mak­sut. Se vaikut­taa asun­to­jen hin­noit­telu­un pääasial­lis­es­ti vas­ta joitain vuosia myöhem­min kuin kiin­teistövero muut­tuu. Eli kun esimerkik­si tälle vuodelle korotet­ti­in val­tion päätök­sel­lä kiin­teistöveroa, taloy­htiöt huomioi­vat asian hoito­vastikkeis­saan pääsään­töis­es­ti vas­ta seu­raa­van vuo­den yhtiökok­ouk­ses­sa (kun taloy­htiö on saanut korote­tun kiin­teistövero­laskun), joka taas vaikut­taa vas­ta sen jälkeiseen hoito­vastik­keeseen. Asun­nonos­ta­jat eivät juuri koskaan laske omis­tuk­seen­sa liit­tyviä hoitoku­lu­ja taloy­htiön todel­lisi­na kuluina, vaan hoito­vastik­keen kaut­ta. Vas­ta hoito­vastik­keen koro­tusten jäl­keen mah­dolli­nen asun­nonos­ta­ja huo­maa asuinku­lu­jen muut­tuneen, ja osaa huomioi­da asian investoin­ti­laskelmis­saan omis­tamisen kus­tan­nuk­sia arvioidessaan.

  40. Sylt­ty: Meinaatko että eduskun­ta, jok­sa Suomes­sa säätää mm. lait, ei voisi halutes­saan tehdä asi­aan minkään­laisia muutoksia? 

    On jotenkin ihmeel­listä että asioi­ta argu­men­toidaan sil­lä, että laki juuri nyt sanoo jotain ja sik­si ei voi­da muut­taa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään suomi24-pal­s­ta, vaan kansane­dus­ta­jan blo­gi ja kansane­dus­ta­jan työhön kuu­luu lakien muuttaminen. 

    Toki lake­ja muute­taan päivit­täin, mut­ta perus­teel­lisia muu­tok­sia ei tehdä stet­son-menetelmäl­lä. Ja jos kiin­teistövero muute­taan val­tion­veroksi, miten kom­pen­soidaan kun­nille? Jos van­ha käytän­tö jatkuu, ei mitenkään.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö kaupun­gin keskus­tas­sa naut­tii siitä, että sen ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaikka­pa Kru­unuhaan ton­tit, jos lähel­lä ei olisi lainkaan asutusta. 

    Olisiko Kru­unuhaas­sa sil­loin tont­te­ja… olisiko Kru­unuhakaakaan? Nyt taitaa pro­pel­li pyöriä 😉

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    nos
    Kiin­teistövero tulee kaikille yhtä aikaa mut­ta vas­taavasti kaikkien var­jokus­tan­nus siitä, että omis­taa sen asun­non vas­taavasti ale­nee. Vuokra-asun­toa ei kan­na­ta myy­dä kiin­teistöveron vuok­si, kos­ka myyn­ti­hin­ta on vas­taavasti alen­tunut. Sil­loin ei auta muu kuin antaa se vuokralle markki­nahin­taan, eikä markki­navuokra ole muut­tunut miksikään. 

    Var­jokus­tan­nus? Enpä kyl­lä sijoi­tusasun­nos­ta (per­in­tö) mitään var­jokus­tan­nuk­sia mak­sanut ja hyvin kan­nat­ti se myy­dä — markki­nahin­taan. Kiin­teistövero on erit­täin mar­gin­aa­li­nen tek­i­jä mui­hin (todel­lisi­in) kus­tan­nuk­si­in verrrattuna.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip
    Ara-asun­to­jen vuokrat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia, mut­ta ne ovat vuokra­ton­til­la, joten niistä ei mak­se­ta kiinteistöveroa. 

    “Kiin­teistövero­la­ki 2 §
    Kiinteistö

    Kiin­teistöl­lä tarkoite­taan tässä lais­sa tont­tia, tilaa ja muu­ta Suomes­sa ole­vaa itsenäistä maan­omis­tuk­sen yksikköä, joka on merkit­ty tai olisi merkit­tävä kiin­teistönä kiin­teistörek­ister­i­lais­sa (392/1985) tarkoitet­tuun kiin­teistörek­isteri­in. (22.12.2005/1152)

    Tämän lain sään­nök­siä kiin­teistöstä sovel­letaan myös:

    1) muulle kuin maan­omis­ta­jalle kuu­lu­vaan sel­l­aiseen raken­nuk­seen ja raken­nel­maan, joka arvoste­taan 15 §:ssä mainit­tu­jen perustei­den mukaan”

  44. Osmo Soin­in­vaara:

    Ara-asun­to­jen vuokrat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia, mut­ta ne ovat vuokra­ton­til­la, joten niistä ei mak­se­ta kiinteistöveroa. 

    Ton­tista kiin­teistöveron mak­saa kaupun­ki omis­ta­jana, mut­ta vuokra­ton­til­la olev­as­ta raken­nuk­ses­ta vero määrätään raken­nuk­sen omistajalle.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö kaupun­gin keskus­tas­sa naut­tii siitä, että sen ympärille on rak­len­net­tu kaupun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaikka­pa Kru­unuhaan ton­tit, jos lähel­lä ei olisi lainkaan asutusta. 

    Siis erään­lainen mak­su kiin­teistön sosi­aalis­es­ta pääo­mas­ta. Kuvas­taako­han veron nykyi­nen taso eri alueil­la tuo­ta kuin­ka hyvin? Tarken­nan vielä, että tässähän puhutaan nyt osin illu­u­sioista ja mieliku­vista, jot­ka tokikin vaikut­ta­vat alueen arvoon, siitä ympäristön hyvästä jota on vaikea tarkalleen edes kuva­ta. Infra-liit­tymistähän mak­se­taan erik­seen. Eli puhumme jostakin ei-kouri­in­tun­tu­vas­ta arvos­ta joka on mielekäs verope­ruste? Tai ajat­telet­teko, että (jol­lakin viiveel­lä ken­ties) kiin­teistövero ulos­mit­taa hil­jalleen osan lähelle sijoit­tuvan koulun tai kau­pan hyödys­tä kiin­teistön arvolle. Pitäisikö kiin­teistövero nimetä uudelleen. Kaavoitusvero.

  46. Eikös asia ollut niin, että alle 40-vuo­ti­aat ensi­a­sun­non osta­jat on vapautet­tu varain­si­ir­toveros­ta? Kikkail­la voi vielä niin, että ensin toinen puoliso ostaa ensi­a­sun­non ja sit­ten kun on vai­h­don aika isom­paan, niin toinen puoliso tekee asun­tokau­pan. Näin saatu vero­hyö­ty alkaa olla jo mon­ta kiinteistöveroa.

    Kuu­luuko Oden vaalio­hjel­maan asun­to­tu­lon vero­tuk­sen ajaminen?

  47. Tiedemies: Peri­aat­teessa hom­ma hoi­tu­isi niin, että kaik­ki tuet pois, kaik­ki verot kiin­teistöveroon. Myyn­tivoitot voisi pitää verot­tom­i­na omas­ta asun­nos­ta edelleen. Lisäk­si muun myyn­tivoiton veros­ta pitäisi saa­da vähen­tää kaik­ki vuokrat­u­loista mak­se­tut verot ja kiin­teistöverot esim viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.

    Jos kiin­teistövero on riit­täväl­lä tasol­la, asuinki­in­teistö­jen tai niiden osuuk­sien luovu­tusvoit­to­jen vero­tuk­ses­ta voidaan luop­ua kokon­aan, kos­ka ei tule reaaliar­von ylit­täviä luovu­tusvoit­to­ja. Raken­nusten arvo­han las­kee koko ajan, eikä ton­tin reaaliar­von pitäisi nousta.

  48. Liian van­ha: Tästä ei ole mitään evi­denssiä, Lon­toos­sakin asun­to­jen hin­nat ovat jatka­neet nousua vaik­ka tukia on vähen­nety ja kiin­teistötöveroa korotettu.

    Eli aivan täy­delli­nen vero­muo­to. Yleen­sä asian X verot­ta­mi­nen vähen­tää toimeli­aisu­ut­ta asian X ympäril­lä. Esimerkik­si arvon­lisäveron nos­tamisen san­o­taan vähen­tävän koti­maista kulutusta.

    Ylläol­e­van esimerkin mukaan kuitenkin kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen onkin entis­es­tään korot­tanut asun­to­jen hin­taa, ts. lev­en­tänyt veropohjaa.

    Aivan lois­tavaa, nyt meil­lä onkin posi­ti­ivi­nen takaisinkytken­tä. Mitä kovem­pi kiin­teistövero, sitä enem­män ihmiset halu­a­vat kiin­teistöistä mak­saa. Bud­jet­tion­gel­ma on ratkaistu!

    (Vai­h­toe­htoinen tulk­in­ta on se, että Lon­toos­sa kiin­teistövero on kuitenkin alen­tanut hin­to­ja suh­teessa tilanteeseen, jos­sa kiin­teistöveroa ei olisi. Sel­l­aista tilan­net­ta on hyvin vaikea rak­en­taa, jos­sa pien­i­t­u­loiset asu­isi­vat halu­tu­im­mil­la alueilla.)

  49. “että sen ympärille on raken­net­tu kaupunki.” 

    Pätee kan­takaupunki­lais­ten suh­teen. Joten eiralaisille, krunalaisille, skat­ta­laisille (ja jopa meille ponoaluei­den 005*0 pum­meille) ylellisyys‑, palvelutaso‑, hip­steri- ja elit­is­tivero, mut­ta jak­islaiset mak­sakoot pyöreät ei mitään. 

    Niin ja hok­snokkaa omaa­va vuokraisän­tähän siirtää kyl­lä tuonkin vuokralaisen mak­set­tavak­si taval­la tai toisel­la, joten on se markki­navuokrakin sit­ten taas jos­sain vai­heessa muut­tunut… ja ylöspäin kuten aina.

  50. Meni tämäkin keskustelu väit­te­lyk­si kiinteistöverosta.

    Kuka kuvit­telee ettei koko aja­tus­ta ammut­taisi heti julk­isu­udessa alas? Eli mitäpä Ode jos suo­si­ol­la uno­htaisit tuon kiin­teistöverol­la kor­vaamisen ja kylmästi väit­täisit, että dynaamiset vaiku­tuk­set tuo­vat koko alenuk­sen takaisin?

    1. Sylt­ty
      En näe mitään syytäå ryhtyä epäre­hellisek­si. Taiden kir­joit­taa seu­raa­van ohjel­mako­hdan kiin­teiustöveron nos­tamis­es­ta vai­heit­tain ja hitaasti.

  51. “Vuokrat eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia vaan vuokranan­ta­ja ottaa vuokraa niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko vuokralaiset ovat valmi­it mak­samaan vaiku­ta se, mitä kulu­ja vuokranan­ta­jal­la on.”

    Noin teo­ri­as­sa markki­na­t­aloudessa vaikut­taa ilmiö nimeltä kil­pailu, ja sitä kaut­ta vuokranan­ta­jien kil­pailun vuokralai­sista pitäisi johtaa vuokrien alen­e­miseen kus­tan­nusten mukaises­ti. Käytän­nössä tämän efek­tin tietysti aika tehokkaasti tuhoaa vuokra-asun­to­jen ali­tar­jon­ta, mut­ta juuri siihen kai täl­läkin muu­tok­sel­la olisi tarkoi­tus muun muas­sa vaikuttaa.

  52. Sylt­ty:

    Ode jo mainit­sikin kaupun­gin siinä ympäril­lä ja toinen asia on tietenkin infra­struk­tu­uri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teistöt, jonne ei mene minkään­laista tietä.

    Kaik­ki ei asu taa­jamis­sa ja yleen­sä tiet ovat ns. “yksi­ty­is­teitä” Suomes­sa, taitaa olla val­taosa tiev­erkos­ta. Tien­hoitokun­nat saa­vat yleen­sä kunnal­ta pienen avus­tuk­sen (n 10%), ei muuta.
    Lop­un mak­sa­vat tienkäyttäjät(osakkaat) omas­ta lompakosta.

  53. Sylt­ty: No mitäs kiinalainen hilav­itkutin on naut­tin­ut, jos se mydään suo­raan rajal­la suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle? Tai polt­toaine? Eli ulko­maalaisil­ta tuot­teil­ta pitäisi tuol­la perus­teel­la ottaa alv pois.

    Ode jo mainit­sikin kaupun­gin siinä ympäril­lä ja toinen asia on tietenkin infra­struk­tu­uri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teistöt, jonne ei mene minkään­laista tietä.

    Kyse on tietenkin ajat­te­lu­tavas­ta ja mielip­i­teestä. Talon rak­en­t­a­mi­nen ja hilav­itkut­ti­men tuon­ti -> verotet­tavaa nautin­toa järjestyneestä yhteiskun­nas­ta. Talo valmis, hilav­itkutin vit­ri­inis­sä -> ei enää verotet­tavaa nautin­toa järjestyneestä yhteiskun­nas­ta. Vaku­u­tuk­sil­la hoide­taan järjestymätön yhteiskun­ta. Infrakus­tan­nuk­sia ainakin osin peit­etään toteu­tuneina ja jois­sakin tapauk­sis­sa tod.näk reilusti ylikin (esim. ekologi­nen yksi­ty­isautoil­i­ja) muil­la maksuilla. 

    Kiin­teistön naut­ti­ma ympäristö olisi luon­te­vam­paa verot­taa kaavaveron tms. nimel­lä. Tai en tiedä. Ehkä se voisi olla nyt vain kunnallisverona.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Vuokrat eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia vaan vuokranan­ta­ja ottaa vuokraa niin paljon kuin saa

    Aivan. Kuitenkin ymmärtääk­seni kan­natat asum­is­tukia vaik­ka ne aivan saman mekanis­min kaut­ta val­u­vat vuokri­in ja sitä kaut­ta myös asun­to­jen hin­toi­hin. Eikö asum­is­tuki­ra­hat kan­nat­taisi ennem­min käyt­tää esim. uusien vuokra-asun­to­jen rakentamiseen?

  55. Var­jokus­tan­nus kuu­lostaa vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­selta, mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos vuokranan­ta­jat nos­ta­vat kaik­ki vuokria ja vuokralaiset alka­vat kysymään halvem­pia asun­to­ja, ei väliä liene sil­lä, onko kyse vuokra-asun­nos­ta tai omis­tusasun­nos­ta — lisään­tynyt kysyn­tä nos­taa halvem­pi­en asun­to­jen hintoja/vuokria. Kuu­lostaa vieläkin siltä, että lyhyel­lä tähtäimel­lä kohtaan­to riip­puu kunkin alueen tilanteesta.

  56. Ihmette­len tässä kovasti sitä, minkä ihmeen vuok­si veron pitäisi olla vas­tine jostain veron­saa­jan saa­mas­ta edus­ta. Eihän se näin mene. Me mak­samme veroa sik­si, että yhteiskun­ta tarvit­see rahaa. Mis­tä veroa mak­se­taan (veropo­h­ja) ja mihin se käytetään (julk­isten meno­jen kohdis­tus), ovat kak­si lähtöko­htais­es­ti eri asiaa.

    Yhteiskun­ta päät­tää ensin demokraat­tises­sa järjestyk­sessä, mitkä asi­at ovat rahoit­tamisen arvoisia. Sit­ten päätetään, mis­tä rahat saadaan. Se, että mak­saa enem­män veroa, ei anna pien­in­täkään moraal­ista oikeut­ta päät­tää veron käytöstä tai saa­da tästä jotain eri­ty­istä hyö­tyä. Veron säätämisessä ain­oat kysymyk­set ovat:
    * Miten paljon veron per­im­i­nen vahin­goit­taa kansan­talout­ta kokonaisuutena?
    * Voiko vero vähen­tää negati­ivisia yhteiskun­nal­lisia ilmiöitä?
    * Onko veron mak­sa­jal­la varaa mak­saa vero?
    * Tul­laanko vero kiertämään?
    * Kohdis­tuuko vero oikeudenmukaisesti?

    Eli kiin­teistö- ja varain­si­ir­toveron tapauk­ses­sa on ihan merk­i­tyk­setön­tä, mitä täl­lä verol­la “saa”. Ei tarvit­sekaan saa­da mitään muu­ta kuin iloinen mieli yhteiskun­nal­lis­es­ta osallistumisesta.

  57. Mitä enem­män kaup­paa käy­dään, sitä korkeam­mak­si tuot­teen hin­ta nousee, kun tuotan­to pysyy vakiona.

    Ja vakion­a­han se tuotan­to tässä kor­rup­toituneessa val­tios­sa pysyy, kun kaavoit­ta­jat, gryn­der­it ja poli­itikot pyörit­tävät har­maa­ta talouttaan.

    Sama asun­to myy­dään sijoit­ta­jal­ta toiselle use­aan ker­taan, eikä asun­nos­sa vält­tämät­tä edes asu kukaan. Riit­tää vain, että löytää jonkun uuden sijoit­ta­jan pyra­midipeli­in, joka mak­saa korkeam­man hin­nan asun­nos­ta, jon­ka itse ostit.

    Yksi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto on myös asun­to­lain­o­jen kieltämi­nen. Jos asun­to olisi pakko mak­saa käteisel­lä, se johtaisi asun­tomarkki­noiden rom­ah­duk­seen ja hin­tata­son ter­ve­htymiseen. Sijoit­ta­jat voivat muut­taa vaik­ka Ruot­si­in, ei tule ikävä.

  58. Samuli Saarel­ma: Ain­oak­si negati­ivisek­si puolek­si jää minus­ta se, että juuri ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta asun­non han­kki­neeseen iskee toisaal­ta veros­ta johtu­va hin­nan lasku ja toisaal­ta sit­ten vero. Jos koro­tus tehdään asteit­tain pitkäl­lä aikavälil­lä, täl­laiset väli­in­putoa­jat jäävät vähiin.

    Kiin­teistöveron tuomises­sa pitää olla varovainen, ettei se suista tuor­e­i­ta asun­non­o­mis­ta­jia velkakurimukseen.

    Yksi mah­dol­lisu­us olis tehdä niin, että kiin­teistövero alkaa aluk­si juos­ta vain sum­mas­ta, joka on kiin­teistön edel­lisen kau­pan tai muun saan­non arvon ja sen käyvän reaaliar­von ero­tus. Tästä voidaan sit­ten esimerkik­si 10 tai 15 vuo­den siir­tymäa­jal­la siir­tyä täy­den reaaliar­von käyttämiseen.

    Toki tässä pitää vähän jumpa­ta raken­nusten osuuk­sia sil­loin, kun ton­tille on raken­net­tu jotain kau­pan ja nyky­hetken välillä.

  59. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Eli kiin­teistö- ja varain­si­ir­toveron tapauk­ses­sa on ihan merk­i­tyk­setön­tä, mitä täl­lä verol­la “saa”. Ei tarvit­sekaan saa­da mitään muu­ta kuin iloinen mieli yhteiskun­nal­lis­es­ta osallistumisesta.

    Tässä suh­teessa on kuitenkin iloista huo­ma­ta se, että kiin­teistöveroa pide­tää yleis­es­ti hyvin vähän haitallise­na verona. Se on selvästi vähem­män haitalli­nen kuin vaikka­pa varain­si­ir­tovero tai tulovero.

  60. Anssi V: Eikö asum­is­tuki­ra­hat kan­nat­taisi ennem­min käyt­tää esim. uusien vuokra-asun­to­jen rakentamiseen?

    Ei. Ei ja vielä ker­ran, ei!

    Emme tarvitse lisää home­htu­via vuokraluukku­ja, vaan halpo­ja omistusasuntoja!

    Parem­paa asum­is­tukea olisi vaik­ka se, että val­tio raken­nut­taisi ja möisi asun­to­ja tap­pi­ol­la pienituloisille.

    Asun­to­jen ei tarvit­sisi olla mitään hulppei­ta huviloi­ta, vaan aivan perusasun­to­ja nor­maaleil­la perus­palveluil­la. Sauno­ja ei esimerkik­si tarvit­sisi rak­en­taa kaikki­in asuntoihin.

    Täl­läistä asun­to­tuotan­toa pitäisi kohden­taa pien­i­t­u­loisille lap­siper­heille ja osto­hetkel­lä pitäisi olla todis­te­tusti surkeat tulot ja lap­sia hoidettavana.

    Raken­nuk­set voi raken­nut­taa vaik­ka työvoimapoli­it­tisi­na töinä työt­tömien rak­sadu­unarei­den voimin.

    Köy­hät eivät kuitenkaan kuu­na päivänä tule ole­maan osa gryn­derei­den asun­tomarkki­noi­ta. Köy­hilläkin on oikeus omaan omis­tusasun­toon! Köy­hiä ei tule pakot­taa köy­htymään lisää, mak­samal­la ylimääräistä vuokran muodossa.

    Tukien mak­sami­nen val­uu suo­raan vuokri­in ja vuokrat tup­paa­vat nous­ta. Vastik­keet ovat paljon vakaampia ja omis­tusasun­to­ja pide­tään parem­mas­sa kun­nos­sa, kuin vuokra-asuntoja.

  61. Kari N: Ton­tista kiin­teistöveron mak­saa kaupun­ki omis­ta­jana, mut­ta vuokra­ton­til­la olev­as­ta raken­nuk­ses­ta vero määrätään raken­nuk­sen omistajalle. 

    Kiin­teistövero­la­ki
    “3 §
    Veros­ta kokon­aan tai osit­tain vapaat kiinteistöt

    ‘snip’

    Kun­nan ei ole suoritet­ta­va veroa oma­l­la alueel­laan omis­ta­mas­taan kiinteistöstä.”

    Kuten aikaisem­min mainitsin, kun­ta on kiin­teistöveron veron­saa­ja, ei maksaja.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty
    En näe mitään syytäå ryhtyä epäre­hellisek­si. Taiden kir­joit­taa seu­raa­van ohjel­mako­hdan kiin­teiustöveron nos­tamis­es­ta vai­heit­tain ja hitaasti.

    Miten yhden veron pois­tamisen voi kor­va­ta toisel­la verol­la vai­heit­tain ja hitaasti ja samal­la odot­taa saman­laista vero­tuot­toa? Vai onko tarkoi­tus pois­taa myös varain­si­ir­tovero vai­heit­tain ja hitaasti? Minäkin vas­tustin kiivaasti varain­si­ir­toveroa vielä heinäku­uhun asti, jol­loin ostin kiin­teistön. Nyt en ole ihan var­ma halu­anko mak­saa sen jo mak­samani varain­si­ir­toveron päälle vielä korotet­tua kiinteistöveroa. 

    Tot­ta kai olen edelleen samaa mieltä varain­si­ir­toveron pois­tamisen tarpeesta. Vähän vain har­mit­taisi olla se väli­in­putoa­ja, joka mak­saa tuon veron käytän­nössä kahdesti.

  63. Sylt­ty:
    Kuka kuvit­telee ettei koko aja­tus­ta ammut­taisi heti julk­isu­udessa alas? Eli mitäpä Ode jos suo­si­ol­la uno­htaisit tuon kiin­teistöverol­la kor­vaamisen ja kylmästi väit­täisit, että dynaamiset vaiku­tuk­set tuo­vat koko alenuk­sen takaisin? 

    Min­un on mah­do­ton­ta nähdä, että dynaamiset vaiku­tuk­set mitenkään voisi­vat täyt­tää puolen mil­jardin aukkoa, joka tulisi varain­si­ir­toveron pois­tamis­es­ta. Mitä ne dynaamiset vaiku­tuk­set sinus­ta tässä oikein edes ovat? Ihmiset vai­h­taisi­vat asun­toa tiheäm­pään, mut­ta ei tämä mitään lisävero­tu­loa tuota. 

    Jos ehdo­tus “ammut­taisi­in heti alas”, niin näk­isim­mepä sit­ten vih­doin ne argu­men­tit, joi­ta sitä vas­taan käytetään. Tässä keskustelus­sa ei ainakaan mitään eri­tyisen hyviä argu­ment­te­ja tois­taisek­si ole tul­lut vas­taan. Toimivim­mat liit­tyvät juuri niihin “dynaamisi­in vaiku­tuk­si­in”, eli jos nos­to tehtäisi­in ker­tarysäyk­sel­lä, siinä olisi tosi­aan jotkut pahasti väli­in­putoa­jia ja heil­lä olisi sil­loin ihan oikeutetusti syytä olla muu­tos­ta vastaan. 

    Minus­ta aliarvioit äänestäjien älykkyyt­tä. Tai san­o­taan niin, että jos tämä (minus­ta suht yksinker­tainen) asia on mah­do­ton­ta heille selit­tää, niin miten ihmeessä vaikka­pa Kreikalle annetut tukim­il­jardit oikein selitetään? Tässä on nyt kuitenkin kyse vain yhden asumiseen kohdis­tu­van veron kor­vaamis­es­ta toisella.

  64. Tot­takai ton­tin reaaliar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu siitä, mitä siinä on naa­puris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaaliar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

  65. Tiedemies: Tot­takai ton­tin reaaliar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu siitä, mitä siinä on naa­puris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaaliar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

    Se ongel­ma olete­tus­sa markki­na-arvos­sa on, että jos halu­aa myy­dä, kau­pat eivät vält­tämät­tä syn­ny kuin selvästi alem­mal­la hin­nal­la. Ja jos moni halu­aa myy­dä samaan aikaan, osta­jaa ei vält­tämät­tä löy­dy ollenkaan. Ker­rostalois­sa on ongel­mana, että osakkai­ta pitäisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti, mut­ta esim. ylem­pi­en ker­rosten asun­not ovat jo uusis­sa talois­sa kalli­impia, joten niille pitäisi oikeas­t­aan jyvit­tää isom­pi osu­us kiin­teistöveros­ta sen sijaan että vastik­keet mak­se­taan asun­non neliömäärän mukaan.

  66. Olisiko tuo varain­si­ir­tovero laa­jen­net­tavis­sa myös tuonne pörssi­in? (vas­taus= EI KÄY KUN PÄÄOMAT KATOAA…)
    Ei tietysti noin suuril­la pros­en­teil­la kuin asuntokaupassa.

    Tosin usko menee tei­dän poli­itikoiden aikaansaan­nok­si­in ja val­tion­talouden saat­tamis­es­ta kun­toon kun luki P.Vahteran viimeisim­män blo­gin IL:stä

    Verot val­tion maksettavaksi.

  67. Eikä kiin­teistövero todel­lisu­udessa pienen­nä asumiskus­tan­nuk­sia , ei edes Lontoossa.

    Asun­non hin­ta las­kee teo­ri­as­saa, mut­ta hyö­dyn syö nousseet käyt­töku­lut ja se ei ole teo­ri­aa eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pien­i­t­u­loisen ase­ma vain heikke­nee, kos­ka kiin­teistövero ei ole sidot­tu tuloihin.Niinpä asun­not­tomien määär kas­vaa kuten on käynyt Lontoossa

    Nol­la­summapeliä

  68. Raimo K: Kiin­teistövero­la­ki
    “3 §
    Veros­ta kokon­aan tai osit­tain vapaat kiinteistöt

    ‘snip’

    Kun­nan ei ole suoritet­ta­va veroa oma­l­la alueel­laan omis­ta­mas­taan kiinteistöstä.”

    Kuten aikaisem­min mainitsin, kun­ta on kiin­teistöveron veron­saa­ja, ei maksaja. 

    Tässä oli kyse siitä, pitääkö vuokramiehen mak­saa kiin­teistöveroa. Ja vas­taus on, että pitää omis­ta­mansa raken­nuk­sen osalta.

    1. Tässä on kyse siitä, pitääkö kun­nan omis­ta­man kiin­teistöy­htiön mak­saa veroa kun­nalle. On erik­seen päätet­ty, ettei pidä.

  69. Tiedemies:
    Tot­takai ton­tin reaaliar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu siitä, mitä siinä on naa­puris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaaliar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

    Point­ti on se, että kiin­teistöverol­la on erit­täin paljon tekemistä ton­tin reaaliar­vo (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kanssa. Jos kiin­teistövero on riit­tävän suu­ru­inen, pitkäl­lä aikavälil­lä ton­tin reaal­i­hin­ta ei nouse.

    Jos kiin­teistövero on tuol­la tasol­la, ei tule mitään arvon­nousua, jota verot­taa. Ton­tin arvo pysyy vakaana, ja sen päälle raken­net­tu­jen raken­nelmien arvo yleen­sä vain putoaa raken­nelmien ikääntyessä.

  70. puna­mul­ta: Parem­paa asum­is­tukea olisi vaik­ka se, että val­tio raken­nut­taisi ja möisi asun­to­ja tap­pi­ol­la pienituloisille.

    … jon­ka jäl­keen pien­i­t­u­loinen myy sen isol­la voitol­la eteenpäin?

    Vai tehdäänkö tässä Hitas kakkos­ta huo­maa­mat­ta sitä, että oikeasti asun­tomarkki­noiden hin­tata­soa ihmis­ten mak­sukykyyn näh­den voi alen­taa vain run­saal­la lisärak­en­tamisel­la. Ja sil­loinkin kan­nat­taa rak­en­taa mielu­um­min kallista kuin hal­paa, jot­ta kaik­ki hyötyvät.

  71. Viherinssi: Point­ti on se, että kiin­teistöverol­la on erit­täin paljon tekemistä ton­tin reaaliar­vo (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kanssa. Jos kiin­teistövero on riit­tävän suu­ru­inen, pitkäl­lä aikavälil­lä ton­tin reaal­i­hin­ta ei nouse.

    Jos kiin­teistövero on tuol­la tasol­la, ei tule mitään arvon­nousua, jota verot­taa. Ton­tin arvo pysyy vakaana, ja sen päälle raken­net­tu­jen raken­nelmien arvo yleen­sä vain putoaa raken­nelmien ikääntyessä.

    Kiin­teistöveron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loitu­na se tulee paljon kalli­imak­si kuin ker­talu­on­teinen varainsiirtovero.

    Ja varain­si­ir­toverokin alen­taa asun­to­jen hin­to­ja, ei ihmis­ten ostoivoima muu­tu . Jos per­heel­l­lä on varaa käyt­tää 250000 euroa asun­toon niin varain­si­ir­toveron val­lites­sa asun­toon käytetään 250000-vero ja ilman veroa 250000. 

    Kiin­teistöveron pitää olla korkea, jot­ta se näky­isi asun­to­jen hin­nois­sa, har­ba nykyään euro­ja tai sato­ja euro­ja las­kee, peli­v­araa on enem­män kuin 50 vuot­ta sitten

  72. Kari N: Tässä oli kyse siitä, pitääkö vuokramiehen mak­saa kiin­teistöveroa. Ja vas­taus on, että pitää omis­ta­mansa raken­nuk­sen osalta. 

    Kyl­lä, mut­ta tätä on käsitel­ty aiem­mas­sa postauksessa.
    Toises­sa postauk­ses­sa oletet­ti­in, että kun­ta mak­saisi kiin­teistöveroa ton­tista — ei maksa.

  73. Viherinssi: Point­ti on se, että kiin­teistöverol­la on erit­täin paljon tekemistä ton­tin reaaliar­von (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kanssa. Jos kiin­teistövero on riit­tävän suu­ru­inen, pitkäl­lä aikavälil­lä ton­tin reaal­i­hin­ta ei nouse.
    ‘snip’

    Nykyisen tasoisel­la (siis alhaisel­la) kiin­teistöverol­la on vähän tekemistä ton­tin reaaliar­von kanssa — ja sehän riip­puu aika mon­es­ta tek­i­jästä, joista verot­ta­jal­la ei ole edes tietoa.

    Tont­tien reaal­i­hin­nat nou­se­vat, siis kiin­teistövero ei ole ‘riit­tävän’ suuruinen.

  74. Liian van­ha: Asun­non hin­ta las­kee teo­ri­as­saa, mut­ta hyö­dyn syö nousseet käyt­töku­lut ja se ei ole teo­ri­aa eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pien­i­t­u­loisen ase­ma vain heikke­nee, kos­ka kiin­teistövero ei ole sidot­tu tuloihin.Niinpä asun­not­tomien määär kas­vaa kuten on käynyt Lontoossa

    Nol­la­summapeliä

    Nol­la­summapeliä se tietysti on, jos varain­si­ir­tovero kor­vataan saman­su­u­ruisel­la kiin­teistöverol­la. Näil­lä on kuitenkin varsin eri mak­sa­jakun­ta, joten veron vaiku­tus eri ryh­mi­in on kovin erilainen.

    Varain­si­ir­tovero estää asun­to­jen vai­h­tamista ja sitä kaut­ta luo kitkaa asun­to­jen pää­tymiseen oikeaan käyt­töön. Kiin­teistöverol­la ei ole tätä vaiku­tus­ta, ja lisäk­si kiin­teistövero rankaisee kiin­teistö­jen tyhjil­lään pitämis­es­tä (rak­en­tam­a­ton tont­ti, tyhjä asunto).

    Pelkkä varain­si­ir­toveron pois­to ei sekään olisi ihan ongel­ma­ton, kos­ka sil­lä saavutet­taisi­in vain tule­vaisu­u­den hyö­tyjä. Se olisi kuitenkin varsin merkit­tävä ker­talu­on­teinen lah­ja kiinteistönomistajille.

    Jos kiin­teistöveroa korotet­taisi­in vain sen ver­ran, että ker­tymä riit­täisi varain­si­ir­toveron jät­tämän reiän paikkaamiseen, siir­tymäa­jan voisi tehdä vaik­ka niinkin, että viimeisen kymme­nen vuo­den aikana mak­se­tun varain­si­ir­toveron saisi vähen­tää tule­vista kiin­teistöverois­taan enin­tään kymme­nen vuo­den aikana. Esimerkik­si niin, että vuon­na 2014 mak­set­tu varain­si­ir­tovero hyväk­siluet­taisi­in kokon­aisu­udessaan, vuon­na 2013 mak­set­tu 90 %:n mukaan, jne.

  75. uusi kas­vo tääl­lä: Olisiko tuo varain­si­ir­tovero laa­jen­net­tavis­sa myös tuonne pörssi­in? (vas­taus= EI KÄY KUN PÄÄOMAT KATOAA…)
    Ei tietysti noin suuril­la pros­en­teil­la kuin asuntokaupassa.

    Voihan sen sinne laa­jen­taa, perus­tus­la­ki tai kan­sain­väliset sopimuk­set eivät sitä estä. Ei ehkä kuitenkaan kannata.

    Nyky­maail­man pörssikaup­pa on kuitenkin sel­l­aista, että Helsin­gin pörssi katoaa maail­mankar­tal­ta sil­lä het­kel­lä, kuin minkään­laista oikeaa tuot­toa tuot­ta­va vero laite­taan pörssikaupalle.

    Ainakin tem­pul­la saisi ison kasan finanssialan liike­vai­h­toa katoa­maan Suomes­ta. Voisi tietysti ajatel­la, että se olisi hyväkin, kun rahan­pyörit­täjät eivät tee kovin reaal­i­tuot­tavaa hom­maa. Pitäisi kuitenkin löytää sille jengille jotain tuot­tavam­paa tehtävää. Nyt hom­maa mak­sa­vat paljolti ulko­maisetkin tahot.

    Se on sit­ten toinen kysymys, minkälaisia vaiku­tuk­sia olisi globaalil­la pienel­lä pörssiverol­la. Se muut­taisi kau­pankäyn­nin luon­net­ta ja volyymiä, mut­ta muu­tos ei vält­tämät­tä olisi pelkästään huonoon suun­taan. Esimerkik­si 0,1 %:n transak­tiokus­tan­nus ei estäisi taloudelle vält­tämätön­tä vai­h­dan­taa, mut­ta se hidas­taisi kau­pankäyn­tiä huo­mat­tavasti, mis­tä voisi olla stabi­il­isu­u­den kannal­ta hyötyäkin.

    (En kovin suurel­la äänel­lä väitä, että näin vält­tämät­tä on. Voi olla, että kitkat­toman kau­pankäyn­nin edut ovat suurem­pia kuin hai­tat. Äkkiä en kuitenkaan kek­si, mitä olen­naista menetet­täisi­in, jos olisi ole­mas­sa pieni mut­ta nyky­istä suurem­pi transaktiokustannus.)

  76. Ton­ni käteen:
    Vai­h­tu­vista koroista ei ole luvat­tu etteivätkö ne voisi joskus nous­takin. Monille asun­to­valal­lisille voi olla aika rank­ka yhdis­telmä, jos korko­jen ja kiin­teistövero­jen nousu, asun­to­lainan verovähen­nys­ten lasku sekä näistä että talouden mata­la­suh­dan­teesta johtu­va asun­to­jen vaku­usar­vo­jen lasku osu­vat ajal­lis­es­ti samanaikaises­ti. Voisi olla kohtu­ullista, että mitään kauhean äkkinäisiä liikkeitä ei tehtäisi?

    Jos liikkeitä tehdään esimerkik­si kymme­nen vuo­den siir­tymäa­jal­la, ne ovat paljon hitaampia kuin markki­noiden liik­keet. Itse asi­as­sa näil­lä val­tion liikkeil­lä voitaisi­in jois­sakin tilanteis­sa jopa kom­pen­soi­da markki­noil­ta tule­via liikkeitä. (Jos joku joskus viit­sisi hoitaa val­tion talout­ta niin, että siel­lä olisi jotain puskuria, jol­la kompensoida.)

    Tässä jotenkin häviää hel­posti tuo mit­takaa­va. Jos puhutaan pros­entin kiin­teistöveros­ta käyvälle arvolle, se on ihan katas­trofi asun­tove­lal­liselle. Kuitenkin samal­la asun­tove­lal­lisel­la voi olla melkein tuon ver­ran eroa korko­mar­gin­aalis­sa naa­puri­in­sa näh­den riip­puen lainan­oton ajanko­hdas­ta. Puhu­mat­takaan korko­jen his­to­ri­al­li­sista heilahteluista.

  77. kom­ment­ti: Kiin­teistövero johtaa siihen, että ihmiset asu­vat pienem­mis­sä tai vähem­män halu­amis­saan paikoissa, 

    Tarkoi­tatko tosis­sasi, että kiin­teistövero jotenkin maagis­es­ti vähen­täisi asun­to­jen määrää? Tai että se kan­nus­taisi pitämään asun­to­ja tyhjänä?

    Kiin­teistövero­han toimii jälkim­mäisessä nimeno­maan päin­vas­taiseen suun­taan. Asun­to­ja pitäisi ole­man enem­män kier­rossa (kos­ka ton­tin tai asun­nin pitämi­nen tyhjänä olisi nyky­istä kalli­im­paa), jol­loin ihmiset lop­ul­ta asu­isi­vat isom­mis­sa tai enem­män halu­amis­saan asunnoissa.

  78. Ville: Se ongel­ma olete­tus­sa markki­na-arvos­sa on, että jos halu­aa myy­dä, kau­pat eivät vält­tämät­tä syn­ny kuin selvästi alem­mal­la hin­nal­la. Ja jos moni halu­aa myy­dä samaan aikaan, osta­jaa ei vält­tämät­tä löy­dy ollenkaan. Ker­rostalois­sa on ongel­mana, että osakkai­ta pitäisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti, mut­ta esim. ylem­pi­en ker­rosten asun­not ovat jo uusis­sa talois­sa kalli­impia, joten niille pitäisi oikeas­t­aan jyvit­tää isom­pi osu­us kiin­teistöveros­ta sen sijaan että vastik­keet mak­se­taan asun­non neliömäärän mukaan. 

    Eikö sille, joka käyt­tää asun­non ostoon vähem­män rahaa, jää enem­män rahaa kiin­teistöveron mak­su­un, kuin sille, joka ostaa sen kalli­im­man asun­non esim. kaik­ki liikenevät rahansa siihen (tai sen rahoituk­seen) käyt­täen (jos ajatel­laan, että molem­mil­la oli lähtöko­htais­es­ti saman ver­ran rahaa)?

  79. nos:
    Var­jokus­tan­nus kuu­lostaa vaihtoehtoiskustannukselta, 

    Kiitos. Aivan käsit­tämätön lap­sus min­ul­ta. Tietysti vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. En ymmär­rä, mis­tä tuo var­jokus­tan­nus tuli. Kor­jasin sen kommenttiini.

  80. Viimeisen ker­ran: Ton­til­la tai muul­lakaan kiin­teistöl­lä ei ole mitään “reaaliar­voa”. Sil­lä on vain se arvo jol­la se menee kau­pak­si ja jol­la se suos­tu­taan myymään. Ei mitään muu­ta. Jos tont­ti ei ole kau­pan, niin sen “arvon” mit­taami­nen on vaikeaa.

    Yksi keino määrätä kiin­teistövero on sel­l­ainen, että asete­taan kiin­teistövero­pros­ent­ti nyky­istä selvästi alem­mak­si, ja kiin­teistön arvo määräy­tyy omis­ta­jan itse ilmoit­ta­mas­ta “arvos­ta”, ja kun­nal­la on oikeus lunas­taa tont­ti täl­lä hinnalla.

  81. Viherinssi: Kiin­teistövero­han toimii jälkim­mäisessä nimeno­maan päin­vas­taiseen suun­taan. Asun­to­ja pitäisi ole­man enem­män kier­rossa (kos­ka ton­tin tai asun­nin pitämi­nen tyhjänä olisi nyky­istä kalli­im­paa), jol­loin ihmiset lop­ul­ta asu­isi­vat isom­mis­sa tai enem­män halu­amis­saan asunnoissa. 

    Ennus­taisin pikem­min, että asun­non laatu (nautin­taym­päristöi­neen) kor­reloisi täs­mäl­lisem­min asu­jan tulotasoon.

    Olisiko sinus­ta mah­dol­lista, olet­taen, että kiin­teistöverot oli­si­vat tule­vaisu­udessa “iso­ja”, että pien­i­t­u­loisel­la olisi mah­dol­lisu­us velka­pääomit­taa kiin­teistövero­ja valtiolle/kunnalle odot­ta­maan kuole­maa tai kiin­teistön myyn­tiä. vrt. Yhdys­val­lat. Onhan meil­lä yleinen asum­is­tukikin joka ylläpitää “oikeut­ta” asua han­skat­en osin tulo­jen variaation.

  82. Liian van­ha: Kiin­teistöveron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loitu­na se tulee paljon kalli­imak­si kuin ker­talu­on­teinen varainsiirtovero.
    ‘snip’

    Tuo ‘ongel­ma’ on juuri kiin­teistöveron hyvä puoli: siltä ei pääse karku­un — ja tietenkin sen tuot­to alen­taa muu­ta vero­tus­ta eli kunnallisveroa. 🙂

  83. Liian van­ha: Kiin­teistöveron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loitu­na se tulee paljon kalli­imak­si kuin ker­talu­on­teinen varainsiirtovero.

    Noin, jos asuu siinä samas­sa asun­nos­sa koko lop­un elämään­sä. Suuri osa ihmi­sistä ei asu, vaan aina sil­loin täl­löin vai­h­taa asun­toa omaan elämän­ti­lanteeseen sopi­vam­mak­si. Täl­löin varain­si­ir­tovero ei enää olekaan ker­talu­on­toinen, vaan se mak­se­taan joka vai­h­dos­sa uud­estaan ja koko arvosta. 

    Ainakin minus­ta kiin­teistövero on reilumpi siinä mielessä, että se kos­ket­taa kaikkia asu­jia (ja myös asun­to­jen tyhjänä pitäjiä) tasaver­tais­es­ti, kun taas varain­si­ir­toveron mak­sa­vat ennen kaikkea ne, jot­ka joutu­vat vai­h­ta­maan asun­toa tiheään. Minus­ta asun­non vai­h­tamises­sa ei ole mitään sel­l­aista, että siitä pitäisi ran­gaista. Ennem­minkin päin­vas­toin. Mitä jous­tavam­paa asun­to­jen vai­h­t­a­mi­nen on, sitä helpom­min ihmiset siir­tyvät esim. työ­paikko­jen perässä.

  84. Tiedemies: Yksi keino määrätä kiin­teistövero on sel­l­ainen, että asete­taan kiin­teistövero­pros­ent­ti nyky­istä selvästi alem­mak­si, ja kiin­teistön arvo määräy­tyy omis­ta­jan itse ilmoit­ta­mas­ta “arvos­ta”, ja kun­nal­la on oikeus lunas­taa tont­ti täl­lä hinnalla.

    Tuo toimii rak­en­ta­mat­tomille ton­teille, mut­ta miten sitä käytet­täisi­in raken­ne­tu­ille? Ainakaan minus­ta ei ihmisiä voi velvoit­taa peri­aat­teessa pitämään koti­aan koko ajan myynnissä.

  85. Samuli Saarel­ma: …Eri­tyis­es­ti perustelu­jen pitäisi sisältää se, mik­si varain­si­ir­to pörssis­sä tulee olla vero­ton­ta, mut­ta varain­si­ir­to muual­la tulee olla verollista.

    No eiköhän se syy ole se, että pörssikau­pan voi siirtää muualle, ja sit­ten jäävät muutkin siihen liit­tyvät verot hel­posti maksamatta.

  86. Viherinssi: Varain­si­ir­tovero estää asun­to­jen vai­h­tamista ja sitä kaut­ta luo kitkaa asun­to­jen pää­tymiseen oikeaan käyt­töön. Kiin­teistöverol­la ei ole tätä vaiku­tus­ta, ja lisäk­si kiin­teistövero rankaisee kiin­teistö­jen tyhjil­lään pitämisestä

    Enpä usko, sil­lä var­al­lisu­usvero pitää huomioi­da vai­h­toa suun­nitel­lessa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroonkin pitää vara­ta rahat. Tämän jokainen osaa laskea, kos­ka se on tarpeek­si konkreettinen.

    Sen sijaan har­va osaa laskea kiin­teistöveron vaiku­tus­ta asun­non hin­taan , pank­ki voi ehkä arvioi­da sen vaiku­tus­ta mak­sukykyyn vastikkei­den kohdalla.
    Kiin­teistövero vai­htelee ajan mukana, joten ei sen vaiku­tuk­sia kyetä arvioimaan asun­non vai­h­don eikä muunkaan kau­pan yhtey­dessä, joten ei näin epämääräi­nen yhteys vaiku­ta hintaan.

    Taloustiede olet­taa, että on ole­mas­sa joku homo eco­nom­i­cus, joka ajat­telee vain lom­pakol­laan ja selit­tää kaikkia asioi­ta vain yhden tek­i­jän probleemana.

    Muut­to on kuit­nekin kokon­aisu­us, johon vaikut­ta­vat mon­et tek­i­jät esim puoli­son ase­ma ja mah­dol­lisu­udet saa­da työtä ja vähin­tään yhtä hyvä ja pysyvä kuin nykyinen
    Suurin syy muu­ton estymiseen on kuitenkin työ­paikan säi­lyvyy­den epävarmuus.Ei kan­na­ta kerätä mitään muut­toku­lu­ja muu­ta­man het­ken tulo­jen vuoksi.Mitä dynaamisem­pi työ­markki­na on , sitää vähem­män kan­nat­taa muut­ta työn perässä.

    ksen val­in­ta on tässäkin asi­as­sa poli­it­ti­nen val­in­ta , ei tieteellinen.Kuten Kork­man oival­lis­es­ti totesi.

  87. kun taas varain­si­ir­toveron mak­sa­vat ennen kaikkea ne, jot­ka joutu­vat vai­h­ta­maan asun­toa tiheään. 

    Tämä ongel­ma olisi help­poa — ja fiskaalis­es­ti kat­soen melko hal­paa — kor­ja­ta vero­huo­jen­nuk­sel­la niille, jot­ka ovat vai­h­ta­neet asun­toa hil­jat­tain. Jos huo­jen­nus olisi luon­teeltaan jatku­va, keinot­telukin muut­tuisi vaikem­mak­si. Esim:
    ‑ensi­a­sun­not varain­si­ir­toveros­ta vapai­ta, kuten nytkin
    ‑jos asun­toa vai­hdet­tu 6 kk sisäl­lä, vai­h­to verova­paa. Tästä vero nousee kohti nor­maalia lin­eaaris­es­ti niin, että se on kah­den vuo­den asum­isa­jan jäl­keen täysimääräinen.
    ‑lisäk­si voitaisi­in lait­taa työl­lisyy­den edis­tämisek­si henkilölle, joka (tai jon­ka puoliso) on muut­tanut kol­men kuukau­den sisäl­lä vähin­tään 50 km päästä ja ollut asun­non han­k­in­taa edeltävänä 6 kuukaut­e­na vähin­tään kolme kuukaut­ta työtön tai opiske­li­ja tutk­in­toon johtavas­sa oppi­laitok­ses­sa, täysi verovapaus.

  88. Raimo K: Tuo ‘ongel­ma’ on juuri kiin­teistöveron hyvä puoli: siltä ei pääse karku­un – ja tietenkin sen tuot­to alen­taa muu­ta vero­tus­ta eli kunnallisveroa. 

    Aina voi vai­h­taa val­tio­ta, asua voi maas­sa, jos­sa kiin­teistövero on alhainen. Jos ker­ran muukin vero­tus aiheut­taa veropako­laisu­ut­ta niin var­mana korkea kiinteistöverokin.
    Ruot­si jou­tui alen­ta­maan kiin­teistöveroaan osit­tain maastapaon vuok­si, moni etelä-Ruotsin asukas muut­ti Tan­skaan , län­neesä Nor­jaan ja pohjoises­sa Suomeen.

    Suurin syy oli kuitenkin vaal­i­tak­ti­nen, alen­nuk­sel­la syr­jäytet­ti­in demar­it vallasta

  89. “Kyseistä veroa ei voi perustel­la mil­lään muul­la taval­la kuin, että se tuot­taa tuloa val­ti­olle ja on aina tuottanut.”

    Tuo väite ei kyl­lä pidä aivan paikkaansa. Varain­si­ir­toverol­la on rooli omis­tusten jou­tu­isan rek­isteröin­nin varmis­tamises­sa, joka on yhteiskun­nas­sa nähty tarpeel­lise­na. Toisek­seen se on osa tulovero­tuk­sen valvon­ta­jär­jestelmää. Kun osta­jal­lakin on velvol­lisu­us tehdä veroil­moi­tus kaupoista kohtu­ullisen nopeasti, myös tulovero­tuk­sen toimit­ta­mi­nen on helpom­paa. Lisäk­si jonkin­laisen transak­tioveron ole­mas­sa olo tor­juu eri­laista aggres­si­ivista vero­su­un­nit­telua saman intres­sipi­irin välil­lä tehtävis­sä kir­javis­sa jär­jeste­lyis­sä. Osit­tain lisäk­si vero­muo­to hyödyt­tää myös uloso­ton vält­te­lyn ja muun vas­taa­van väärin­pelaamisen tor­ju­mises­sa. Varain­si­ir­toveron täysi lopet­ta­mi­nen johtaisi tarpeisi­in jär­jestel­lä monia mui­ta palikoi­ta eri järjestyk­seen ja saat­taisi aiheut­taa vira­nomaistyö­tarpei­ta, joista ei tulisi mitään vero­tu­lo­ja kompensaationa. 

    Nämä varain­si­ir­toveron hyödyt oli­si­vat luul­tavasti saavutet­tavis­sa myös esimerkik­si 1 % varain­si­ir­toverol­la, joka pudot­taisi luk­i­tus­vaiku­tuk­sen haittoja.

  90. Liian van­ha: Enpä usko, sil­lä var­al­lisu­usvero pitää huomioi­da vai­h­toa suun­nitel­lessa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroonkin pitää vara­ta rahat. Tämän jokainen osaa laskea, kos­ka se on tarpeek­si konkreettinen.

    Ei se auta, että “veroon pitää vara­ta rahat”. Ajat­tele esimerkkiä, jos­sa kak­si ihmistä vai­h­taa päit­täin saman­hin­taiset asun­ton­sa, hinnal­taan vaikka­pa 100 000 euroa. Molem­mat joutu­vat mak­samaan siinä varain­si­ir­toveroa. Tämä tuot­taa kitkaa asun­to­jen vai­h­toon, kos­ka varain­si­ir­tovero­huomioiden molem­mille jää käteen vai­h­don jäl­keen vähem­män rahaa. Tämä aivan riip­pumat­ta siitä, mikä asun­to­jen hin­ta on. 

    Kiin­teistöverol­la ei ole samaa kitkavaiku­tus­ta. Se toki las­kee asun­to­jen myyn­tiar­vo­ja, mut­ta täl­lä ei ole väliä, kos­ka sen, minkä myyn­nis­sä häviää, voit­taa ostamises­sa. Asun­tokau­pan jäl­keen molem­mat ovat ihan yhtä rikkai­ta ja mak­sa­vat ihan samaa kiin­teistöveroa kuin ennen muut­toakin. Kit­ka asun­tokau­palle on siis vähentynyt. 

    Liian van­ha: Kiin­teistövero vai­htelee ajan mukana, joten ei sen vaiku­tuk­sia kyetä arvioimaan asun­non vai­h­don eikä muunkaan kau­pan yhtey­dessä, joten ei näin epämääräi­nen yhteys vaiku­ta hintaan.

    No, kyl­lä minus­ta on päivän­selvää, että kiin­tei­den asumisku­lu­jen noustes­sa kiin­teistövero­tuk­sen koro­tuk­sen seu­rauk­se­na, ei asun­noista olla valmi­ita mak­samaan enää yhtä paljoa kuin ennen. 

    Kiin­teistövero heilahtelee joka tapauk­ses­sa vähem­män kuin vaikka­pa lain­o­jen korot ja korko­jenkin suh­teen tiede­tään varsin hyvin, miten ne vaikut­ta­vat asun­to­jen hintoihin. 

    Liian van­ha: Muut­to on kuit­nekin kokon­aisu­us, johon vaikut­ta­vat mon­et tek­i­jät esim puoli­son ase­ma ja mah­dol­lisu­udet saa­da työtä ja vähin­tään yhtä hyvä ja pysyvä kuin nykyinen

    Tietenkin muut­toon vaikut­taa mon­et asi­at. Ole­tus on kuitenkin se, että nämä asi­at pysyvät muut­tumat­tom­i­na, jos kiin­teistöveroa korote­taan. Juuri kiin­teistöveron koro­tus ja varain­si­ir­toveron pois­to paran­ta­vat tuo­ta mah­dol­lisu­ut­ta saa­da töitä, kos­ka se vähen­tää muut­tamiseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia ja siten muut­ta­mi­nen työn perässä tulee kan­nat­tavam­mak­si kuin nykyisin.

  91. Liian van­ha: Enpä usko, sil­lä var­al­lisu­usvero pitää huomioi­da vai­h­toa suun­nitel­lessa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroonkin pitää vara­ta rahat.Tämän jokainenosaa laskea, kos­ka se on tarpeek­si konkreettinen.

    Sen sijaan har­va osaa laskea kiin­teistöveron vaiku­tus­ta asun­non hin­taan , pank­ki voi ehkä arvioi­da sen vaiku­tus­ta mak­sukykyyn vastikkei­den kohdalla.

    Ei vaan ongel­ma on siinä, että varain­si­ir­tovero ker­tau­tuu. Olete­taan, että min­ul­la on kiin­teistö, jon­ka halu­aisin myy­dä 200000 eurol­la ja ostaa lähempää työ­paikkaani uuden kiin­teistön samal­la hin­nal­la. Osta­jal­la on tuo 200000 euroa, mut­ta varain­si­ir­toveron vuok­si hän voi mak­saa vain 192 000 euroa. Tarvit­sen uuden asun­non, joten myyn van­han 192 tuhan­nel­la. Paljonko voin tar­jo­ta uud­es­ta asun­nos­ta? 192000/1,04 eli vajaan 185000. Täl­laises­sa kiin­teistö­jen vai­h­tokau­pas­sa val­tio pois­taa liik­keel­lä olev­as­ta rahas­ta läh­es 8 pros­ent­tia. Tuo vero nimeno­maan vähen­tää asun­tokaup­paa, eikä vain laske hintoja. 

    Voitos­ta tai arvon­lisästä mak­set­ta­vat verothan ovat eri­laisia kuin varain­si­ir­tovero, joka mak­se­taan nimeno­maan koko hinnasta.

  92. Viherinssi:Kuitenkin samal­la asun­tove­lal­lisel­la voi olla melkein tuon ver­ran eroa korko­mar­gin­aalis­sa naa­puri­in­sa näh­den riip­puen lainan­oton ajankohdasta. 

    Ei pelkästään melkein. Ostin kesämökkiki­in­teistön vuon­na 2008, lainan korko­mar­gin­aali 0,8%. Tuol­loin pankissa san­ot­ti­in, että jos laina olisi tul­lut vak­i­tuisen asun­non rahoit­tamiseen, olisi mar­gin­aa­lik­si saanut peräti 0,6%. Ostin omakoti­talon 2014, lainan mar­gin­aali 1,7%.

    Toki edel­listä lainaa on määräl­lis­es­ti ja suh­teessa osto­hin­taan jäl­jel­lä huo­mat­ta­van paljon vähem­män. Pank­ki yllät­tävää kyl­lä ymmär­si, että en halua mak­saa uudel­la lainal­la van­han lainan rippeitä pois.

  93. Vuon­na 2012 mar­gin­aali oli vielä alle yhden noin 130 000 euron lainalle.

    Vuon­na 2007–2008 lainaa otta­neet mak­sa­vat ehkä 0,5 % marginaalia.

    Muu­ta­mat ex kol­le­gat ker­toi­vat tasos­ta 0, 4%.

  94. Tuos­sa vuokra­tont­te­jakin jo sivut­ti­in keskustelussa…
    Mikäköhän mah­taa olla se stan­dar­di ja oikeu­den­mukainen mekanis­mi, jota käytetään jos/kun sopimus alkaa umpeu­tua ker­rostalon (tai mik­sei omakoti­talonkin) alla ole­val­ta ton­til­ta eikä kaupun­ki uusi sitä? Onko tuol­laista tilan­net­ta tul­lut vielä eteen?

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.