Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?

Julk­isu­udessa on arvostel­tu paljon Helsin­gin vaa­timus­ta, että uus­tuotan­nos­sa on olta­va tiet­ty osu­us per­hea­sun­to­ja. Täl­lä halu­taan suosia lap­siper­heitä. Lap­siper­hei­den suosimi­nen on yleen­sä ollut hyväksyt­tävä, ellei jopa vaa­dit­tu osa kaikkea asuntopolitiikkaa.

Raken­nusy­htiöt valit­ta­vat, ettei per­hea­sun­noille ole kysyn­tää. Näyt­tää jopa Helsin­gin Sanomien asun­to­toim­i­tus men­neen tähän hal­paan. Helsin­gin kan­takaupungis­sa on kysyn­tää kaiken tyyp­pisille asun­noille. Kysymys on siitä, että per­hea­sun­noista mak­se­taan alem­paa neliöhin­taa kuin pien­asun­noista ja raken­nusy­htiöt pitävät enem­män isos­ta neliöhin­nas­ta kuin pien­estä. Per­hea­sun­noista mak­se­taan kuitenkin paljon enem­män kan­takaupungis­sa kuin vaikka­pa Jär­ven­päässä, ja Jär­ven­päässäkin rak­en­t­a­mi­nen kannattaa.

Lap­siper­heil­lä on vähem­män mak­sukykyä henkeä kohden kuin sinkuil­la tai dinkuil­la. Jos emme suo­sisi lap­siper­heitä, mak­sukyky­isim­mät veisivät asun­not näi­den nenän edestä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi, että lap­siper­heet häädet­täisi­in kan­takaupungista jon­nekin kaupun­gin laidoille ja vain hyvin varakkail­la lap­siper­heil­lä olisi asi­aa kan­takaupunki­in – tai niil­lä, jot­ka saa­vat asun­non kaupun­gin vuokra-asunnosta.

Kos­ka Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa maan, lap­siper­hei­den suosimi­nen asun­topoli­ti­ikas­sa koituu kaupun­gin tap­piok­si. Se ei koidu raken­nus­li­ikkei­den tap­piok­si (jos alal­la val­lit­see toimi­va kil­pailu, mis­tä tosin en ole var­ma), kos­ka toki ne tar­jouskil­pailus­sa otta­vat huomioon sen, mitä kaavas­sa lukee. On toki tosi houkut­tel­e­va aja­tus saa­da tont­ti ensin hal­val­la, kos­ka siihen on raken­net­ta­va per­hea­sun­to­ja ja sit­ten mankua muu­tos kaavaan, joka nos­taa ton­tin arvoa huomattavasti.

Se on myön­net­tävä, että kaupun­ki on kaavamääräyksi­neen liian kat­e­gori­nen edel­lyt­täessään samaa per­hea­sun­to­jen osu­ut­ta kaikissa kaupungi­nosis­sa ja melkein kaikissa kohteis­sa. On luon­nol­lista, että suurem­pi osa sinkuista asuu kan­takaupungis­sa kuin lap­siper­heistä. Opiske­li­joiden asun­non tarve on myös otet­ta­va huomioon.

Mut­ta noin yleen­sä lap­siper­hei­den suosimi­nen kaavoituk­ses­sa on hyväksyt­tävää ja kannatettavaa.

Espoos­sa uusien asun­to­jen keskip­in­ta-ala on yli 90 neliötä eikä sitä arvostele kukaan.

= = =

P.S.

Jos on sitä mieltä, että pin­ta-alamääräys­ten sisäl­lyt­tämi­nen kaavaan on väärän­laista markki­na­t­alouden toim­intaan puut­tumista, sil­loin on var­maan myös sitä mieltä, että alueen kaavoit­ta­mi­nen pien­taloille on väärin, jos ker­rostalokaaval­la ton­tin arvo olisi suurempi.

104 vastausta artikkeliin “Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?”

  1. Jos lap­siper­heitä halu­taan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suo­raan rahaa. Täl­löin lap­siper­heet voivat käyt­tää tuen taval­la, jon­ka he katso­vat parhait­en edis­tävän hei­dän omaa hyv­in­voin­tia. Osa lap­siper­heistä käyt­täisi tuen asun­toon hyväl­lä sijain­nil­la. Lap­siper­hei­den suosimi­nen suorien tulon­si­ir­to­jen sijas­ta kaavoituk­sel­la perus­tuu käsi­tyk­seen, jon­ka mukaan val­tio tietää parem­min kuin lap­siper­heet itse.
    Lap­siper­heil­lä on henkeä kohdin käytet­tävis­sä vähem­män tulo­ja kuin sinkuil­la tai dinkuil­la mut­ta samal­la he tarvit­se­vat henkeä kohti vähem­män neliöitä kun jokaisel­la per­heen­jäsenel­lä ei tarvitse olla omaa keit­tiötä tai kylpyhuonetta.

    1. KKK:
      Jos lap­siper­heitä halu­taan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suo­raan rahaa. Täl­löin lap­siper­heet voivat käyt­tää tuen taval­la, jon­ka he katso­vat parhait­en edis­tävän hei­dän omaa hyv­in­voin­tia. Osa lap­siper­heistä käyt­täisi tuen asun­toon hyväl­lä sijain­nil­la. Lap­siper­hei­den suosimi­nen suorien tulon­si­ir­to­jen sijas­ta kaavoituk­sel­la perus­tuu käsi­tyk­seen, jon­ka mukaan val­tio tietää parem­min kuin lap­siper­heet itse.
      Lap­siper­heil­lä on henkeä kohdin käytet­tävis­sä vähem­män tulo­ja kuin sinkuil­la tai dinkuil­la mut­tasamal­la he tarvit­se­vat henkeä kohti vähem­män neliöitä kun jokaisel­la per­heen­jäsenel­lä ei tarvitse olla omaa keit­tiötä tai kylpyhuonetta.

      Mik­si lap­siper­heitä pitäisi tukea? Mis­sä on näi­den per­hei­den vas­tuu omas­ta elämästä? Lapsen saan­ti ei ole ihmisoikeus

  2. Ei ole väärin suosia, mut­ta pin­ta-alanormia olisi syytä tarkentaa.

  3. KKK: Osa lap­siper­heistä käyt­täisi tuen asun­toon hyväl­lä sijainnilla. 

    Edel­lyt­täen, että sopivia asun­to­ja on markkinoilla.

  4. Suuril­la rahoil­lamme me sinkut ja lapset­tomat pariskun­nat han­kimme neliöitä joko sinkkua­sun­noista, yli­tilav­ista per­hea­sun­noista, tai kom­muu­nimuo­tois­es­ti per­hea­sun­noista. Emme lakkaa ole­mas­ta. Emme muu­ta Kajaani­in. Vai­h­toe­hdot ovat tässä.

    Yleisin val­in­ta on per­hea­sun­to­jen vajaakäyt­tö. Las­ten muutet­tua omilleen pariskun­ta jää asumaan yli­tilavasti. He eivät muu­ta pienem­pään, kos­ka siinä ei ole juuri mitään voitet­tavaa, kun keinotekoinen sinkkua­sun­top­u­la kos­kee sitäkin kuviota.

    Helsingis­sä 4–5 huoneen asun­noista yli 45 % on 1–2 hen­gen käytössä (Tilas­tokeskus). Markki­noil­la voisi siis olla mielin määrin per­hea­sun­to­ja, ja van­ha on halvem­paa kuin uusi.

    Kaupung­in­val­tu­us­to on määritel­lyt sito­van kap­palemääräisen asun­to­tuotan­to­tavoit­teen, jos­ta laa­hataan jatku­vasti jäl­jessä. Pienem­piä asun­to­ja saisi luon­nol­lis­es­ti samaan tilaan enemmän.

    Pien­i­t­u­lois­t­en sinkku­jen asun­top­u­la on polt­ta­va ongel­ma ja se kos­kee kaupunkia kokon­aisuute­na. Asia on sel­l­aisen keskustelun arvoinen, jos­sa ei jatku­vasti loiki­ta keskustele­maan tietyn­tyyp­pis­ten kaupungi­nosien kamalan ikävästä perheasuntotilanteesta.

  5. Nyt menee syyt ja seu­rauk­set sulois­es­ti sekaisin. 😀 Ongelma­han on pohjim­mil­taan se, että pieniä asun­to­ja on aivan liian vähän, joten gryn­deriv­e­toises­sa rak­en­tamises­sa on kan­nat­tavam­paa tehdä niitä. Per­hea­sun­to­jakin on liian vähän keskus­tas­sa, mut­ta puute ei hin­noista päätellen ole yhtä suuri. Eli per­hea­sun­to­jen saatavu­us ratkaistaan tekemäl­lä lisää pieniä asuntoja. 

    Toinen ongel­ma on väärä rak­en­tamisen pääomi­tus. Gryn­deriv­e­toinen rak­en­t­a­mi­nen ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Sitä saa mitä tilaa. Type­rä sodan­jälkeinen kateuspo­h­jainen pääoomavero­tus tuot­taa mm. väärän­laisia asun­to­ja. Per­in­töveron pois­to muuten aut­taa tässäkin! 😉

    Kol­man­nek­si voidaan tode­ta, ettei kaavoit­ta­jal­la pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, mitä ton­tille raken­netaan. Poli­itit­nen ja virkamieso­h­jaus ei tuo­ta hyvää jälkeä, kuten näemme.

  6. Turk­ka Louekari:
    Yleisin val­in­ta on per­hea­sun­to­jen vajaakäyt­tö. Las­ten muutet­tua omilleen pariskun­ta jää asumaan yli­tilavasti. He eivät muu­ta pienem­pään, kos­ka siinä ei ole juuri mitään voitet­tavaa, kun keinotekoinen sinkkua­sun­top­u­la kos­kee sitäkin kuviota.

    Helsingis­sä 4–5 huoneen asun­noista yli 45 % on 1–2 hen­gen käytössä (Tilas­tokeskus). Markki­noil­la voisi siis olla mielin määrin per­hea­sun­to­ja, ja van­ha on halvem­paa kuin uusi.

    Juuri näin. Omis­tus­per­hea­sun­nos­ta ei kan­na­ta muut­taa pienem­pään asun­toon, kos­ka pienen asun­non neliöhin­ta on yleen­säkin suurem­pi ja muut­tamis­es­ta on kulu­ja: varain­si­ir­tovero, väl­i­tys­palkkio, pien­tä remont­tia jne. Täl­löin yhdestä huoneesta luop­umise­ta ei saa mitään iloa — elin­ta­so vain laskee.

  7. Toisaal­ta suosii kaupun­ki muitakin ryhmiä:
    — keskus­tan opiske­li­ja-asun­not ja
    — senior­i­talot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­masti asun­not vat yleistä normia pienempiä.

    Vähän otsikon ohitse, mut­ta mui­ta kaupun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
    — liikku­mis­ra­joit­teiset, joiden vuok­si _kaikkiin_ uusi­in asun­toi­hin kohdis­tuu hissi‑, ovi­aukko, ja märkäti­la-vaa­timuk­sia. Jokin kohtu­ullisu­us olisi tässä paikallaan ja kohdis­taa vaa­timuk­sia esim. ensim­mäisen ker­roksen asun­toi­hin ja senioritaloihin
    — auton­o­mis­ta­jat, joiden vuok­si taloy­htiöitä edel­lytetään rak­en­ta­maan autopaikko­ja sekä
    — sauno­jat. Mon­elle täysin turha huone kalli­isti raken­net­tuna. Edukkaampi ja viihtyisem­pi vai­h­toe­hto olisi taloy­htiö yhteinen saunaosasto

    1. Rolle:
      Toisaal­ta suosii kaupun­ki muitakin ryhmiä:
      – keskus­tan opiske­li­ja-asun­not ja
      – senior­i­talot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­masti asun­not vat yleistä normia pienempiä.

      Vähän otsikon ohitse, mut­ta mui­ta kaupun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
      – liikku­mis­ra­joit­teiset, joiden vuok­si _kaikkiin_ uusi­in asun­toi­hin kohdis­tuu hissi‑, ovi­aukko, ja märkäti­la-vaa­timuk­sia. Jokin kohtu­ullisu­us olisi tässä paikallaan ja kohdis­taa vaa­timuk­sia esim. ensim­mäisen ker­roksen asun­toi­hin ja senioritaloihin
      – auton­o­mis­ta­jat, joiden vuok­si taloy­htiöitä edel­lytetään rak­en­ta­maan autopaikko­ja sekä
      – sauno­jat. Mon­elle täysin turha huone kalli­isti raken­net­tuna. Edukkaampi ja viihtyisem­pi vai­h­toe­hto olisi taloy­htiö yhteinen saunaosasto

      Erit­täin mon­et ihmiset ei sauno ollenkaan. Joten mik­si hei­dän pitäisi mak­saa siitä? Saunat, pesu­tu­vat, pyörä­varas­tot jne, pitäisi olla omakus­tan­teisia paikko­ja. Eli niiden ylläpi­to ja remon­tit pitää tul­la käyt­täjien rahoista EI kaikkien asukkaiden.

      1. Luulen, että taloy­htiössä pyöräil­i­jät kan­nata­vat sitä, että pyörätiloista ja autotiloista laskute­taan yhtä paljon neliömetriä kohden, ja tulot käytetään yhtiö­vastik­keen alen­tamiseen. Siis autos­ta kymme­nen ker­taa enem­män kun fillarista.

  8. Rak­en­ta­jat valit­ta­vat, että suurem­mat asun­not eivät mene kau­pak­si. Kuitenkin ystäväni(lapset lentäneet pesästä), jot­ka suun­nit­tel­e­vat muut­toa pien­talosta upou­u­teen ker­rostaloon, eivät löy­dä halu­a­maansa, kos­ka asun­to­jen poh­jaratkaisut ovat heille sopimattomia.

    Asun­nos­sa pitäisi olla tila­va olo­huone ja ruokailutila,erillinen keit­tiö, pari maku­uhuonet­ta, sauna ja kun­non kokoinen lasitet­tu parveke, joka ei kat­se­le naa­purin seinään ja tietenkin auto­hal­li­paik­ka. Asun­non koko tulisi olla n. 85–95 neliötä. Täl­laisia tehdään mm. Oulu­un, Hämeen­lin­naan ja Joen­su­uhun, mut­ta ei Helsinki­in. Siel­lä myös mate­ri­aalit ovat korkeata­soisem­pia keit­tiökaapis­to­ja myöten.

    Tääl­lä uusis­sa asun­nois­sa on usein nk. tupakeit­tiö, joka ainakin kaikkien tut­tavieni mielestä on täysin pois laskuista. Parveke on pieni ja suun­ta on suo­raan naa­purin vastaavaan.

  9. Mikko H: Edel­lyt­täen, että sopivia asun­to­ja on markkinoilla.

    Niitä olisi jos niitä ostet­taisi­in markkinahinnalla.

  10. Noiden van­ho­jen per­hea­sun­to­jen myyn­tiä parem­paan käyt­töön jar­rut­taa myös varain­si­ir­tovero. Aika moni 50+ ihmi­nen osaa laskea että käm­pän vai­h­dos­sa var­al­lisu­us vain las­kee joten parem­pi asua van­has­sa luukus­sa — säästö on tuntuva.

    Kor­jaus­li­ike olisi antaa raken­nus­li­ikkei­den rak­en­taa pieniä asun­to­ja ja purkaa kau­pan esteitä eli verotusta.

  11. Kun kaikille asun­noille ker­ran on kan­takaupungis­sa on kysyn­tää, joten mik­si pelätä sitä, ettei iso­ja asun­to­ja raken­net­taisi ilman pakkoa?

    Raken­nusy­htiöt tavoit­tel­e­vat tuot­toa, eivät korkei­ta neliöhin­to­ja. Pienis­sä asun­nois­sa on pait­si korkeam­mat neliöhin­nat, myös korkeam­mat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set neliötä kohden, jol­loin neliö­tuot­to voi olla aivan hyvin korkeam­mas­ta hin­nas­ta huoli­mat­ta mata­lampi kuin suurem­mas­sa asunnossa.

    Nykyi­nen poli­ti­ik­ka suosii niitä har­vo­ja, joil­la on varaa isoi­hin asun­toi­hin Helsingis­sä pien­asun­to­ja tarvit­se­vien kus­tan­nuk­sel­la. Samal­la han­kaloite­taan esim. leskien, eron­nei­den ym. pienem­pään asun­toon halu­avien asun­non­va­i­h­toa, mikä estää van­ho­jen iso­jen asun­to­jen vapau­tu­mista markkinoille.

    Helsin­ki on määräti­etois­es­ti savus­tanut vähä­varaisem­pia pois omis­tusasumisen mah­dol­lisu­ud­es­ta jo aivan liian pitkään. Onnek­si viime vuon­na saati­in jo jonkin­lainen paran­nus tilanteeseen.

    Jos lap­siper­heitä halu­taan suosia, niin kan­taisin enem­män huol­ta esim. päivähoidon laa­joista ja tun­nuste­tu­ista ongelmista.

    Asun­topoli­ti­ikan puolel­la kaik­ista keskeis­in­tä on se, että taataan mah­dol­lisu­udet riit­tävälle asun­to­tuotan­nolle kaavoituk­sen puoles­ta, jot­ta hin­nat eivät karkaa taval­lisen palka­nsaa­jan ulot­tumat­tomi­in. Tässä Helsin­ki ei ole vielä ikinä onnis­tunut — kyse on vain poli­it­tisen tah­don puutteesta.

  12. Se että asun­tomme ovat niin paljolti omis­tusasun­to­ja jäyk­istää tilan­net­ta kyl­lä aikalail­la. On kallista vai­h­taa asun­toa kaikkine varain­si­ir­toveroi­neen, pankki­lain­o­jen uudelleen jär­jeste­lyi­neen jne. Elämän­vai­heen mukaiseen tarpeeseen on hidas­ta reagoi­da. Oli­pa syynä nuoren per­heen koon kasvu, työn karkaami­nen toiselle kaupunkiseudulle, tyhjän pesän vai­he, erot ja uudet liitot. Oman asun­non myyn­tivoit­to on onnek­si vero­ton­ta mut­ta vielä voitaisi­in vai­h­tokus­tan­nus­ta keven­tää. Uskoisin sen tuo­van talouteen juuri nyt tarvit­tavaa jous­toa, resurssite­hokku­ut­ta. Toivoisin myös uuden­lais­ten yhtiö­muo­to­jen yleistyvän. Jos­sa voisi omis­taa osakkei­ta suurem­mas­ta kokon­aisu­ud­es­ta ja asua juuri sen het­ken tarpeen­sa mukaises­sa asun­nos­sa. Eli osak­keet eivät kohdis­tu­isi juuri tiet­tyyn asun­toon. Kyl­lä mon­enkokoisia asun­to­ja tarvi­taan silti ja nyky­isin vaa­dit­tu asun­to­jakau­ma on perustel­tu niin kauan kun jous­tavam­paa asun­non­va­i­h­tosys­teemiä ei ole.

  13. Alueelli­nen ylel­lisyysvero lapset­tomille neliöille yli 50:n?

  14. Lap­siper­heet nimeno­maan ovat se kansan­ryh­mä, jot­ka tarvit­se­vat kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Heil­lä on suurin taak­ka kannettavanaan.

  15. (Tein pienen kesäisen aja­tusvirheen, per­hea­sun­to ei toki ole sinkku­jen ja lapset­tomien pariskun­tien yleisin val­in­ta, mut­ta per­hea­sun­noista kyl­läkin yli puo­let on 1–2 ihmisen käytössä, kun las­ke­taan kolmiotkin mukaan.)

  16. KKK:
    Jos lap­siper­heitä halu­taan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suo­raan rahaa. 

    Hmm.

    Jos jos­sakin sijait­see asun­toneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa aja­tus­ta han­kkia lap­sia. Mut­ta jos lapsen­saan­nista ale­taan rahaa jaka­maan, eikö siitä suo­raan syn­ny epäter­ve kan­nustin niille, joiden nimeno­mais­es­ti pitäisi pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

  17. Tääl­lä Olaris­sa 10-vuo­ti­aas­sa 88,5‑neliöisessä Skan­skan yhden asum­is­ta­son isol­la lasite­tul­la parvek­keel­la vsruste­tus­sa riv­i­taloa­sun­nos­sa (auto­tal­li 17,5 m², varas­to­huone ja pom­misuo­jahäk­ki kel­laris­sa) Oden ikäi­nen DI asuu todel­la mukavasti hel­teitä luku­un otta­mat­ta toivon mukaan seu­raa­vat 25–30 vuot­ta siinä kuin Odekin Kata­janokalla. Tarvit­taes­sa saatan toki muut­taa naa­pu­ri­ton­tin ryh­märaken­net­tuun eko­riv­i­taloon (2014), jah­ka kalli­oläm­pöpump­pu saadaan jäähdyt­tämään asun­toa. Tiet­tyä jous­tavu­ut­ta kan­nat­taa suosia.

  18. Lap­siper­hei­den suosimi­nen ei EHKÄ olisi väärin, jos per­hea­sun­noista olisi pulaa siinä kuin pienem­mistäkin, ja jos kaavoitet­ta­va maa olisi todel­la kor­tilla. Kumpikaan ehdoista ei tai­da toteutua. 

    Nykyisel­lään per­hea­sun­to­ja raken­netaan kysyn­tää vas­taa­va määrä, ei enem­pää. Pieniä asun­to­ja ei normin takia saa rak­en­taa enem­pää kuin per­hea­sun­to­ja, joten niistä on jatku­vasti pahene­va pula. Helsinkiläi­sistä talouk­sista kun vain sat­tuu ole­maan 60% yhden hen­gen talouk­sia. Kaavoituk­sen keinoin voidaan häätää joitain opiske­li­joi­ta naa­purikaupunkei­hin, mut­ta ei kai sen­tään muuten vaikut­taa merkit­tävässä määrin kaupun­gin väestörakenteeseen.

  19. KKK:
    Jos lap­siper­heitä halu­taan tukea, paras tapa tehdä se on antaa suo­raan rahaa…

    Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyis­es­ti pääo­mavero­tus­ta. Type­r­än per­in­töveron pois­tol­la saadaan nopeasti, paris­sakymme­nessä vuodessa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

    Rahan jakami­nen tuk­i­na ei ole kovin tehokas­ta. Eri­tyisen vahin­gol­lista on asumisen tukem­i­nen, kos­ka asum­istuet val­u­vat tutk­i­tusti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­lisu­udessa hyödy tues­ta euroakaan!

    1. Kalle: Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyis­es­ti pääo­mavero­tus­ta. Type­r­än per­in­töveron pois­tol­la saadaan nopeasti, paris­sakymme­nessä vuodessa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

      Rahan jakami­nen tuk­i­na ei ole kovin tehokas­ta. Eri­tyisen vahin­gol­lista on asumisen tukem­i­nen, kos­ka asum­istuet val­u­vat tutk­i­tusti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­lisu­udessa hyödy tues­ta euroakaan!

      Per­in­töveron pois­to tarkoit­taisi jär­jetön­tä var­al­lisu­u­den keskit­tymistä. Per­in­tövero on kaik­ista oikeu­den­mukaisin vero mitä on. Sil­lä sen perin­nön saa­ja EI ole tehnyt mitään sen rahan eteen.

  20. Lupus Bore­alis:
    Lap­siper­heet nimeno­maan ovat se kansan­ryh­mä, jot­ka tarvit­se­vat kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Heil­lä on suurin taak­ka kannettavanaan. 

    Kaik­ki tuet nos­ta­vat hin­to­ja. Jos oikeasti halut­taisi­in halvem­pia asuntoja:
    — pois­tet­taisi­in asumisen tuet
    — pois­tet­taisi­in rak­en­tamisen sään­te­lyä ja
    — estet­täisi­in kun­tien keinot­telu kaavoitusmonopolilla. 

    En usko edullisem­pi­in asun­toi­hin, kos­ka se veisi val­taa poli­itikoil­ta ja val­lal­la voi tien­ata yhteiskun­nas­sa, jos­sa ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on grynderivetoista. 

    Nopein tapa muuten lisätä vuokra-asun­to­tar­jon­taa on per­in­töveron poisto!

  21. Anomuu­mi:
    Alueelli­nen ylel­lisyysvero lapset­tomille neliöille yli 50:n?

    Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihal­la talouden toiminnasta! 😀

  22. tik­tak: Hmm.

    Jos jos­sakin sijait­see asun­toneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa aja­tus­ta han­kkia lap­sia. Mut­ta jos lapsen­saan­nista ale­taan rahaa jaka­maan, eikö siitä suo­raan syn­ny epäter­ve kan­nustin niille, joiden nimeno­mais­es­ti pitäisi pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

    Teo­reet­tista pohd­in­taa. Lapset aiheut­ta­vat sen ver­ran vaivaa, että tukien pitäisi olla huo­mat­tavasti nyky­istä korkeampia jot­ta lap­sia alet­taisi­in tekemään puh­taasti rahasta.

  23. Kalle: Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyis­es­ti pääo­mavero­tus­ta. Type­r­än per­in­töveron pois­tol­la saadaan nopeasti, paris­sakymme­nessä vuodessa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

    Rahan jakami­nen tuk­i­na ei ole kovin tehokas­ta. Eri­tyisen vahin­gol­lista on asumisen tukem­i­nen, kos­ka asum­istuet val­u­vat tutk­i­tusti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­lisu­udessa hyödy tues­ta euroakaan!

    Pääo­mavero proges­si­ivisek­si ja siitä saata­va vero­tu­lo val­tion asun­to­tuotan­toon. Per­in­tövero­tus­ta voisi korot­taa roimasti, kos­ka turha omaisu­u­den kasautu­mi­nen hait­taa taloutta. 

    Per­in­tövero­tuk­sen pitäisi olla uhka, joka saisi romun ja asun­not kier­toon ajoissa.

    Var­al­lisu­usvero olisi myös erit­täin hyödylli­nen tässä tilanteessa.

    Val­tion asun­to­ja köy­hille lap­siper­heille, ilman vuokraa. Asum­istuen ja sos­sutuen sijas­ta, raken­netaan val­tion asun­to­ja. Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.

    Asun­tosi­joit­tamista pitäisi ehdot­tomasti kahli­ta esimerkik­si siten, että oman asun­non lisäk­si voisi mak­simis­saan omis­taa yhden toisen asun­non, joka olisi joko kesäa­sun­to tai sijoitusasunto.

    Suo­ma­laista lap­siper­het­tä aut­taisi parhait­en asun­tomarkki­noiden totaa­li­nen rom­ah­dus, jol­loin hin­tata­so ter­ve­hty­isi. Aivan liian suuri osa lap­siper­hei­den käytet­tävis­sä ole­vista varoista menee asun­to­lainan lyhen­nyk­seen ja juok­se­vi­in kuluihin.

    Suomes­sa kumar­rel­laan pääo­maa aivan liikaa, eikä tästä maas­ta tun­nu löy­tyvän isän­tää, joka palaut­taa pääo­man takaisin ren­gin asemaan!

  24. Tuo­mas Kaavoituk­sen keinoin voidaan häätää joitain opiske­li­joi­ta naa­purikaupunkei­hin, mut­ta ei kai sen­tään muuten vaikut­taa merkit­tävässä määrin kaupun­gin väestörakenteeseen. 

    Tai sit­ten kimp­pakäm­pät yleistyvät entis­es­tään. Jotenkin tun­tuu, että kaavoituk­sel­la ei saa­da lap­siper­heitä Helsinki­in ennen kuin sinkuille ja opiske­li­joille on tarpeek­si asun­to­ja. Sinkuille ja dinkuille kaupunki­a­sumisen arvo on huo­mat­tavasti korkeampi kuin lapsiperheille.

  25. Lupus Bore­alis:
    Suomes­sa kumar­rel­laan pääo­maa aivan liikaa, eikä tästä maas­ta tun­nu löy­tyvän isän­tää, joka palaut­taa pääo­man takaisin ren­gin asemaan!

    Het­ki­nen. Eikö meil­lä nyt juuri ole vuosikym­men koke­mus­ta siitä, että ne söpöt lap­siper­heet, sinkut ja dinkutkin eivät juuri perus­ta pääomista, sijoit­tamis­es­ta puhu­mat­takaan, vaan sijoit­ta­vat, kulut­ta­vat, kaiken liikenevän toisil­taan ostami­in­sa seini­in ja kat­toi­hin. Eikö juuri tämä hul­lu­us pitäisi lopet­taa? Pääo­ma pitäisi ihan kansan­naisenkin ajatuk­sis­sa asett­taa sille kuu­lu­vaan ase­maansa. Niin ne tekevät muual­lakin. Kiinalaiset ovat kovia säästämään. Ruot­salaisil­lakin on hom­ma hallussa.

  26. “Val­tion asun­to­ja köy­hille lap­siper­heille, ilman vuokraa… Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.” 

    No koi­ta nyt päättää.

  27. Kalle: Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihal­la talouden toiminnasta! 

    Täl­lä verol­la olisi siis tarkoi­tus vähen­tää eläkeläis­ten jäämistä kup­paa­maan tilavi­in asun­toi­hin alueil­la, joil­la se on ongel­ma. Per­heille sopivien asun­to­jen määrä olisi jo kiin­nitet­ty kaavas­sa jos ajat­telit niiden rak­en­tamisen kär­sivän veron johdosta.

    Var­maan verol­la on muitakin kauhei­ta sivu­vaiku­tuk­sia, ker­ro sinä niistä.

  28. Varain­si­ir­tovero kyl­lä jämähdyt­tää erit­täin tehokkaasti paikoilleen. Tähän on itse tör­män­nyt, kun on ajatel­lut siir­tyä nykyis­es­tä asun­nos­ta itselle vähän parem­min sopi­vaan. Kyl­lä tulee muikeat muut­toku­lut kun pitää mak­saa välit­täjän palkkio + varainsiirtovero!

    (tämä asun­to on sel­l­ainen, ettei se myy itse itseään joten omamyyn­ti on täysin pois­sa laskuista)

  29. Kalle: Kaik­ki tuet nos­ta­vat hin­to­ja. Jos oikeasti halut­taisi­in halvem­pia asuntoja:
    — pois­tet­taisi­in asumisen tuet
    — pois­tet­taisi­in rak­en­tamisen sään­te­lyä ja
    — estet­täisi­in kun­tien keinot­telu kaavoitusmonopolilla. 

    En usko edullisem­pi­in asun­toi­hin, kos­ka se veisi val­taa poli­itikoil­ta ja val­lal­la voi tien­ata yhteiskun­nas­sa, jos­sa ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on grynderivetoista. 

    Nopein tapa muuten lisätä vuokra-asun­to­tar­jon­taa on per­in­töveron poisto!

    Muuten pitkälti samaa mieltä, mut­ta kom­ment­ti per­in­töveros­ta on ihan höpöä. Per­in­tövero toimii parhaim­mil­laan kan­nus­teena myy­dä perit­ty asun­to tai lait­taa se vuokralle. Valitet­ta­van paljon taitaa keskus­tois­sa maa­ta asun­to­ja, joi­ta perikun­nat hau­to­vat riito­jen­sa tai mukavu­u­den­halun­sa vuok­si, tai joista muori on jo muut­tanut van­hainkoti­in, mut­ta kaupun­gin pöljien sään­tö­jen vuok­si asun­toa ei mis­sään nimessä kan­na­ta lait­taa vuokralle (vuokrat­u­lot kon­fiskoi kaupun­ki kat­ta­maan hoitokuluja).

  30. Kalle: Ihan oikeasti? Ei kukaan ihan oikeasti voi olla noin pihal­la talouden toiminnasta! 

    Tuo­han on var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, jos se kos­kee yksi­na­su­vaa taa­ja­ma-alueen sisäl­lä. Ei kukaan yksi­na­su­va tarvitse edes 50 neliötä asumiseen.

    Oikeis­to­laiset eivät tun­nu ymmärtävän, että val­ti­ol­la on ihan #aikuis­tenoikeesti val­ta aset­taa vaikka­pa hait­tavero pikkutakeille. 

    Kil­pailun pysymi­nen ter­veenä on markki­noille ja kulut­ta­jalle paras­ta. Siihen tilanteeseen päästään vain hyvin mitoite­tu­il­la rajoituk­sil­la, joi­ta kohden­netaan tarvittaessa.

    Esimerkik­si päivit­täis­tavarakau­pas­sa meil­lä ei ole todel­lista kil­pailua, kos­ka meil­lä on duop­o­li. K‑ryhmä yskii pahasti ja S‑ryhmä kas­vaa entis­es­tään. Kaavoituk­sen vuok­si Lidl ei voi nous­ta het­kessä, joten kil­pailu entis­es­tään heikke­nee. Vaik­ka suh­dan­teet ovat ala­mais­sa, niin S‑ryhmällä ei ole mitään hätää hin­noit­telun suhteen.

    Ote­taan toisek­si esimerkik­si joku tup­pukylä, jos­sa on pieni ruokakaup­pa, joka ei kuu­lu ketju­un ja sit­ten pieni huolta­mo, joka ei kuu­lu ketju­un. Paikkakun­nalle tulee suuren ketjun liiken­nease­ma, joka tar­joaa nuo palve­lut. Hin­to­ja polke­mal­la se tap­paa nopeasti nuo paikalliset toim­i­jat. Ne lopet­ta­vat, jol­loin suuren ketjun liike nos­taa hin­nat ylös. Kulut­ta­ja häviää.

    Jos markki­na­t­alous ei hyödytä kulut­ta­jia, niin sil­loin siitä voitaisi­in aivan hyvin luop­ua turhana. Sik­si markki­na­t­alout­ta täy­tyy suit­sia, jot­ta se pysyy ter­veenä ja hyödyt­tää kuluttajaa.

    Opti­maa­li­nen tilanne on, että hin­nat pysyvät matali­na, tuot­teet ovat kestävät pitkään ja tuot­teet käytetään lop­pu­un ennen uuden hankintaa.

    Velka­viputaloud­es­ta pitäisi päästä irti ja äkkiä. Se heiken­tää kulut­ta­jia merkit­tävästi, kos­ka heille kasautuu turhia korkomeno­ja. Korkomeno­jen kasautu­mi­nen leikkaa ostovoimaa merkittävästi.

    Pitäisi päästä tilanteeseen, jos­sa asun­tokin oste­taan käteisel­lä, mut­ta kuitenkaan ei olisi kan­nat­tavaa kerätä omaisu­ut­ta pankki­tilille korko­ja keräämään. Var­al­lisu­usvero estää tehokkaasti turhan omaisu­u­den kertymisen.

    Markki­na­t­aloud­es­ta saadaan tehokkaal­la ja älykkääl­lä rajoituk­sil­la hyvin toimi­va jär­jestelmä, joka hyödyt­tää niin kulut­ta­jaa, kuin luontoakin.

    Tois­taisek­si markki­na­t­alous pysyy hengis­sä vain ja ain­oas­taan velka­vivul­la, joka on katkeamaisillaan.

  31. Lisään edel­lisim­pään viesti­i­ni, että ottakaa huomioon, että tämän päivän kulu­tus suun­tau­tuu verkkokaup­poi­hin. Verkkokaupoista oste­taan hyvin mon­esti osamak­suil­la ja korko on sel­l­aista 20–30 pros­ent­tia vuositasolla. 

    Tehdään myös paljon sitä, että oste­taan kallein mah­dolli­nen tuote osamak­sul­la verkkokau­pas­ta ja myy­dään tuote heti uute­na pois. Näin kulut­ta­ja siis “lainaa” rahaa, hyvin korkeal­la korolla.

    Asun­to­lain­o­jen ja vaku­utet­tu­jen pankki­lain­o­jen korko on mata­lal­la, mut­ta niiden kysyn­tä on heikkoa, kos­ka niihin ei ole varaa.

    Markki­na­t­alous ei pysy itses­tään ter­veenä. Kulut­ta­jat eivät toi­mi ratio­naalis­es­ti, vaan useim­miten tun­teel­la ja epä­toivon partaalla.

  32. Rolle:
    Toisaal­ta suosii kaupun­ki muitakin ryhmiä:
    — keskus­tan opiske­li­ja-asun­not ja
    — senior­i­talot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­masti asun­not vat yleistä normia pienempiä.

    Vähän otsikon ohitse, mut­ta mui­ta kaupun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
    — liikku­mis­ra­joit­teiset, joiden vuok­si _kaikkiin_ uusi­in asun­toi­hin kohdis­tuu hissi‑, ovi­aukko, ja märkäti­la-vaa­timuk­sia. Jokin kohtu­ullisu­us olisi tässä paikallaan ja kohdis­taa vaa­timuk­sia esim. ensim­mäisen ker­roksen asun­toi­hin ja senioritaloihin
    — auton­o­mis­ta­jat, joiden vuok­si taloy­htiöitä edel­lytetään rak­en­ta­maan autopaikko­ja sekä
    — sauno­jat. Mon­elle täysin turha huone kalli­isti raken­net­tuna. Edukkaampi ja viihtyisem­pi vai­h­toe­hto olisi taloy­htiö yhteinen saunaosasto

    Kaupungilla ei ole tietääk­seni yhtä ain­ut­ta opiske­li­ja-asun­toa, vaan ne ovat opiske­li­ja­jär­jestö­jen omaisu­ut­ta ja peru­ja näille anne­tu­ista lahjoituk­sista. Jär­jestöt ovat toki yleishyödyl­lisiä ja täten veroko­htelul­taan edullisia, mut­ta ero on aika vähäi­nen jos “voit­toa” ei juuri tule.

    Saunal­lis­ten pienehkö­jen kämp­pi­en hin­nat ovat myös superko­rkeat, joten äkkiseltään luulisin huoneis­tosauno­jen rak­en­tamisen ole­van kan­nat­tavaa. Uud­isko­hteis­sa niitä on vain osas­sa asun­noista ja tietääk­seni hom­ma toimii markkinaehtoisesti.

    Pien­ten kämp­pi­en puute sen sijaan on huu­ta­va. Per­hei­den haal­im­i­nen keskus­taan myös lisää päivähoito­tarvet­ta joka lie­nee vaikeampi ja kalli­impi jär­jestää keskustaan.

  33. Mau­r­izio:
    “Val­tion asun­to­ja köy­hille lap­siper­heille, ilman vuokraa… Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.” 

    No koi­ta nyt päättää.

    Jos et vielä tien­nyt, niin yleis­es­ti yksi­ty­isil­lä markki­noil­la vuokraan ei sisäl­ly juok­se­via kulu­ja, vaan pelkästään oikeus asua asun­nos­sa. Sen päälle tulee kaik­ki muut asumisen kulut.

  34. Sepi: Kaupungilla ei ole tietääk­seni yhtä ain­ut­ta opiske­li­ja-asun­toa, vaan ne ovat opiske­li­ja­jär­jestö­jen omaisu­ut­ta ja peru­ja näille anne­tu­ista lahjoituk­sista. Jär­jestöt ovat toki yleishyödyl­lisiä ja täten veroko­htelul­taan edullisia, mut­ta ero on aika vähäi­nen jos “voit­toa” ei juuri tule.

    Saunal­lis­ten pienehkö­jen kämp­pi­en hin­nat ovat myös superko­rkeat, joten äkkiseltään luulisin huoneis­tosauno­jen rak­en­tamisen ole­van kan­nat­tavaa. Uud­isko­hteis­sa niitä on vain osas­sa asun­noista ja tietääk­seni hom­ma toimii markkinaehtoisesti.

    Pien­ten kämp­pi­en puute sen sijaan on huu­ta­va. Per­hei­den haal­im­i­nen keskus­taan myös lisää päivähoito­tarvet­ta joka lie­nee vaikeampi ja kalli­impi jär­jestää keskustaan.

    Kum­masti niitä opiske­li­ja-asun­to­ja kuitenkin kaavoite­taan ja raken­netaan prime-paikolle. Tutus­tu­pa vaik­ka Hoasin sivuilla.

    Saunal­lis­ten asun­to­jen hin­nat ovat korkei­ta osin juuri sen saunan vuok­si. Kaupunkia taitaa niistä olla turha syyt­tää, mut­ta saunal­lis­ten asun­to­jen määrää voisi leika­ta vaik­ka kieltämäl­lä huoneis­toko­htaiset saunat kaavassa.

    Saunas­ta on tul­lut jonkin­lainen type­rä nor­mi rak­en­tamises­sa, eikä siitä osak­keen­o­mis­ta­ja pääse eroon, kun se on ker­ran poh­japi­ir­rokseen kir­jat­tu. Vähän enem­män vielä off-top­ic, mut­ta saunan läm­mit­tämi­nen yhtä kylpemistä varten lähen­telee ympäristörikos­ta. Uusis­sa talois­sa saunan kanssa on vielä lisäk­si ongel­mana, että läm­pö tup­paa jäämään talon rak­en­teisi­in, talot kun on varsin tuhdisti eristetyt.

    1. Kaavas­sa ei koskaan pakote­ta rak­en­ta­maan huoneius­toko­htaista saunaa. Joskus pakote­taan rak­en­ta­maan taloy­htiön yhteinen sauna.

  35. Yksi tapa lisätä yksilöl­lisyyt­tä on myy­dä ker­rostaloa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asukas päät­tää huone­jaos­ta, märkätilo­jen koos­ta ja määrästä, keit­tiökalus­teista etc

    Peri­aat­teessa tämän pitäisi hal­ven­taa hin­taakin, kun gryn­deri jää pois välistä.

    Kanikop­pi­en kysyn­tä johtuu enem­män siitä, ettei ihmisil­lä ole rahaa rajat­tomasti ja hin­takat­to rajoit­taa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tarve ole sidot­tu enää per­heeseen kokkon.Etätyön yleistymi­nen johtaa siihen, että asun­nos­sa on olta­va työhuone ja jopa oma työhuone jokaiselle kotona työtä tekevälle

  36. Anomuu­mi: Täl­lä verol­la olisi siis tarkoi­tus vähen­tää eläkeläis­ten jäämistä kup­paa­maan tilavi­in asun­toi­hin alueil­la, joil­la se on ongelma. 

    Ahhh… Mut­ta tuol­lainen vero olisi paljon helpom­min ole­mas­sa, sitä kut­su­taan kiinteistöveroksi.

    Nimit­täin isois­sa asun­nois­sa asuu paljon sel­l­aista kansaa, joka on saanut han­kit­tua ison asun­non ole­mal­la oikeaan aikaan han­kki­mas­sa asun­toa. Sen jäl­keen inflaa­tio hoiti asun­to­lainat, joten koroista tai lyhen­nyk­sistä ei ole huol­ta. Tai sit­ten asun­non reaal­i­hin­ta on nous­sut vain sen sijain­nin vuoksi.

    Sukupolvien väli­nen hin­taero asumises­sa on varsin suuri. Se ei ole mikään mus­tavalkoinen yhden sukupol­ven ja toisen sukupol­ven väli­nen ero, kos­ka esimerkik­si vuon­na 1990 tai vuon­na 1993 ensi­a­sun­ton­sa han­kkin­ut on hyvin eri­laises­sa tilanteessa.

    Ratkaisu on kuitenkin riit­tävän korkeal­la pros­en­til­la ole­va kiin­teistön käypään arvoon sidot­tu kiin­teistövero. Se tasoit­taa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huole­htii siitä, että ihmisil­lä on nyky­istä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa ylisu­ures­ta asun­nos­ta pienem­pään. (Siir­tymäa­jan toki pitää olla sopi­vasti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmisä laa­jem­min mierolle.)

    Tästä olisi eri­tyis­es­ti hyö­tyä lapsiperheille.

  37. Liian van­ha:
    Yksi tapa lisätä yksilöl­lisyyt­tä on myy­dä ker­rostaloa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asukas päät­tää huone­jaos­ta, märkätilo­jen koos­ta ja määrästä, keit­tiökalus­teista etc

    Peri­aat­teessa tämän pitäisi hal­ven­taa hin­taakin, kun gryn­deri jää pois välistä.

    Kanikop­pi­en kysyn­tä johtuu enem­män siitä, ettei ihmisil­lä ole rahaa rajat­tomasti ja hin­takat­to rajoit­taa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tarve ole sidot­tu enää per­heeseen kokkon.Etätyön yleistymi­nen johtaa siihen, että asun­nos­sa on olta­va työhuone ja jopa oma työhuone jokaiselle kotona työtä tekevälle

    Jos omakoti­ta­lo mak­saisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomes­sa olisi sato­jatuhan­sia omakoti­talouk­sia enem­män, kuin nyt on. 

    Omakoti­ta­lo on Kallios­sa viinaan masen­nus­taan tur­rut­ta­van hip­sterinkin märkä uni.

    1. Kak­si Kallios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kak­sion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakoti­talon joltain omako­tialueelta. Kuitenkin pää­tyvät Kallioon.

  38. Viherinssi:Ratkaisu on kuitenkin riit­tävän korkeal­la pros­en­til­la ole­va kiin­teistön käypään arvoon sidot­tu kiinteistövero. 

    Tääl­lä mielum­m­min nos­te­taan varain­si­ir­tovero tap­pi­in, kuin men­nään tekemään jotain noin järkevää.

  39. “Kuitenkin pää­tyvät Kallioon.” 

    Jep, nuorem­mas­ta päästä. Mut­ta van­hem­mas­ta, kuten me, ovat puolestaan jo myymässä näitä Kallion / Sörnäis­ten kak­sioitaan pikkuhil­jaa pois. Ja ylläri ylläri, menos­sa joko omakoti­taloon tai rivariin…

  40. “vuokraan ei sisäl­ly juok­se­via kuluja” 

    Jos et vielä tien­nyt, kuu­luu vuokra koti­talouden / per­heen juok­se­vi­in kuluihin. 

    Ja niin muuten, mil­läköhän poli­it­tisil­la lihak­sil­la ajat­telit tuon por­var­il­lisen asumisen hait­taveron säädät­tää? Vasem­mis­toli­iton 10% kannatuksellako?

  41. puna­mul­ta: Jos omakoti­ta­lo mak­saisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomes­sa olisi sato­jatuhan­sia omakoti­talouk­sia enem­män, kuin nyt on.

    Pääkaupunkiseudul­la kyse on kuitenkin ton­tin hin­nas­ta. Vaik­ka sen omakoti­talon saisi raken­net­tua 50 000 eurol­la, se mak­saisi kohtu­ullisel­la paikalla pienel­läkin ton­til­la 300 000 euroa.

    Omakoti­talon ja ker­rostalon neliöhin­taero ei raken­nus­vai­heessa ole kovin suuri, kum­mas­sakin esimerkik­si tarvit­tavil­la maan­raken­nustöil­lä on iso merk­i­tys. Ton­tin hin­ta on kuitenkin ratkaiseva.

  42. tik­tak: Hmm.

    Jos jos­sakin sijait­see asun­toneliöitä, tästä tuskin kukaan johtaa aja­tus­ta han­kkia lap­sia. Mut­ta jos lapsen­saan­nista ale­taan rahaa jaka­maan, eikö siitä suo­raan syn­ny epäter­ve kan­nustin niille, joiden nimeno­mais­es­ti pitäisi pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

    Näin tehdään jo nyt. Sitä kut­su­taan lapsilisäksi.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kak­si Kallios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kak­sion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakoti­talon joltain omako­tialueelta. Kuitenkin pää­tyvät Kallioon. 

    Hie­man taitaa olla alakant­ti­in arvioitu omakoti­talon hin­ta. Noin vain heit­et­tynä “joltain omako­tialueelta”. Helsingis­sä paris­tasadas­ta myyn­nis­sä olev­as­ta omakoti­talosta vain 4 alle 250t, näistä jokainen remont­tia vail­la. Keskimääräi­nen hin­ta lie­nee 500.000e suurem­mal­la puolella.

    1. Pelkästään Nur­mi­järveltä löy­tyy Oikotieltä 11 kohdet­ta, jois­sa isohkon omakoti­talon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tietenkään Helsingistä, mut­ta jos halu­aa omakoti­taloon, ei vboi vaa­tia, että se on keskel­lä kaupunkia. Mik­si omakoti­ta­lo pitäisi olla ker­rostaloalueen vier­essä? Luon­nol­lis­in­ta on tesiä sitä jostain omakoti­talo­jen vierestä.

  44. Lupus Bore­alis: Sik­si markki­na­t­alout­ta täy­tyy suit­sia, jot­ta se pysyy ter­veenä ja hyödyt­tää kuluttajaa. 

    En voisi olla enem­pää samaa mieltä kanssasi.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Kak­si Kallios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kak­sion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakoti­talon joltain omako­tialueelta. Kuitenkin pää­tyvät Kallioon.

    Asia on juuri näin.

  46. Viherinssi: Ratkaisu on kuitenkin riit­tävän korkeal­la pros­en­til­la ole­va kiin­teistön käypään arvoon sidot­tu kiin­teistövero. Se tasoit­taa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huole­htii siitä, että ihmisil­lä on nyky­istä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa ylisu­ures­ta asun­nos­ta pienem­pään. (Siir­tymäa­jan toki pitää olla sopi­vasti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmisä laa­jem­min mierolle.)

    Olen täs­mälleen samaa mieltä, että kiin­teistövero olisi paljon fik­sumpi tapa verot­taa asum­ista kuin varain­si­ir­tovero, joka on vain omi­aan jar­rut­ta­maan sitä, että ihmiset siir­ty­i­sivät asun­nos­ta toiseen. 

    Tuos­sa käypään arvoon verot­tamises­sa on vain se ongel­ma, että siitä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin tekemistä paran­nuk­sista tai ylipäätään ylläpi­dos­ta rankaisu. Jos päästät asun­non rapis­tu­maan pahasti, saat alen­nuk­sen veroon. Muutenkin se vaatisi val­ta­van byrokra­ti­akoneis­ton jatku­vasti arvioimaan asun­to­jen yksilöl­lisiä käytän­nön arvo­ja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuo­to­s­ta. Parem­pi olisi minus­ta vero­tus alueen keskimääräisen hin­tata­son mukaan. Täl­löin vero­tuk­sen määräämi­nen menisi helpom­min, kun verot perit­täisi­in vain sen mukaan, miten alueel­la on tehty kaup­po­ja ja toisaal­ta oman käm­pän kun­nos­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa, kos­ka siitä tule­va arvon­nousu menisi kokon­aisuute­na omaan tasku­un. Muuten vaan jonkun asuinalueen arvon­nousu taas menisi kunnan/valtion tasku­un, kuten olisikin oikeudenmukaista. 

    Mitä lap­siper­heisi­in tulee, niin olen ihan samaa mieltä kuin joku tuol­la aiem­min, eli jos lap­siper­heitä jostain syys­tä halu­taan aut­taa, niin nos­te­taan vaik­ka lap­sil­isiä tai muil­la keinoin kaade­taan rahaa lap­siper­heille. Jos he arvosta­vat iso­ja asun­to­ja keskus­tas­sa, he kaata­vat tämän lisära­han isoi­hin asun­toi­hin ja niin niiden kysyn­tä nousee ja sitä myöten hin­nat, mikä taas saa rak­en­ta­jat rak­en­ta­maan niitä lisää. Ja täl­löin siis ne isot asun­not menevät oikeasti lap­siper­heille. Jos rak­en­ta­jat vaan pakote­taan rak­en­ta­maan iso­ja asun­to­ja enem­män kuin muuten kan­nat­taisi, ne isot asun­not voivat ihan hyvin men­nä varakkaiden sinkku­jen ja dinkku­jen käyttöön.

  47. Lap­siper­heitä kuten muitakin ryh­miä tulee ottaa huomioon nimeno­man kaavoituk­ses­sa. Opiske­li­jat ja sinkut voivat nimit­täin asua lähiöis­sä, huonom­pi­enkin yhteyk­sien päässä, kos­ka heil­lä on aikaa kulkea työ ja opiskelumatkansa muina aikoina kuin sil­loin kun lap­siper­hei­den van­hem­mil­la on kiire tuo­da ja viedä jälkikasvuaan päiväkotei­hin, koului­hin ja harrastuksiin. 

    Jos tukea lap­siper­heille jae­taan vain rahana niin se katoaa autoi­hin ja bensaan.

  48. Yleinen kom­ment­ti edel­lis­ten viikko­jen pitkään kir­joi­tus­sar­jaan kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Lai­tan tähän ketju­un, kos­ka hyvin usein nimeno­maan lap­siper­hei­den (keskimääräiset) valin­nat tun­tu­vat ole­van ris­tiri­idas­sa vihrei­den visioiden kanssa.

    Mil­lainen on vihrei­den mielestä hyvä kaupun­ki olla ja elää? Sel­l­ainen, jos­sa ihmiset viihtyvät ja tun­te­vat olon­sa mukavak­si ja tur­vatuk­si. En nyt kysy kaupunkia, joka tuot­taisi mah­dol­lisim­man alhaisen CO2-jalan­jäl­jen (ilman tarvet­ta CO2-vapaan sähkön­tuotan­non lisäämiseen), vaan täysin tästä riip­pumat­ta. Enkä kysy sitä, mil­lainen olisi hyvä kaupun­ki vihrei­den pääosin edus­ta­malle ‘kult­tuurilu­okalle’. Museot, taidenäyt­te­lyt, teat­teri, hienot rav­in­to­lat ja vas­taa­vat — joiden vas­tako­h­ta Osmolle on aiem­mis­sa kir­joituk­sis­saan kar­rikoiden ollut “ei mitään tekemistä” — nämä eivät kiin­nos­ta juuri lainkaan, tai eivät ainakaan ole tärkeitä suurelle osalle suo­ma­lai­sista. Kuten eivät ole ne romant­tisen tun­nel­malliset, mut­ta paljon kalli­im­mat ja autol­la vaikeam­min saavutet­ta­vat kivijalkakaupat.

    Eli kun pyritään arvioimaan ihmis­ten, siis kaikkien mei­dän suo­ma­lais­ten kaupunkieläjien tai kaupunkieläjik­si ainakin jos­sakin elämän­vai­heessa halavien, käsi­tys­tä hyvästä kaupungista, niin mitä se vihrei­den mielestä eri kokoisille kaupungeille on, ja pitääkö niitä toivei­ta, niiden muo­to­ja ja keskiar­vo­ja, ottaa kaupunkisu­un­nit­telus­sa mil­lä tavoin ja mis­sä määrin huomioon? Vai teknokraat­ti tietää asian parem­min ja hänen perus­teen­sa (kuten alhaiset CO2-päästöt, oman kult­tuurilu­okan toiveet) ovat tärkeämpiä kuin suurten väk­i­joukko­jen halut ja toiveet? (Eri­lais­ten kyse­lyi­den vas­tausten real­is­mi on toki hyvin tärkeä arvioita­va, sekä se, että ihmiset eivät suinkaan aina tiedä sitä, mikä parhait­en vas­taisi hei­dän toiveitaan, mut­ta ei kyse­lyi­den tulok­sia voi­da myöskään mitätöidä ivaa­mal­la ne haluk­si asua ranta­ton­til­la Helsin­gin keskustassa.)

    Mis­sä määrin asia on näin, kaupunkisu­un­nit­telua koske­va ajat­telu vihreil­lä läh­tee enem­män omas­ta käsi­tyk­ses­tä hyvästä kaupungista kuin noiden käsi­tys­ten laa­jan vari­aa­tion huomioon ottamis­es­ta? Sitäkin voi vain speku­loi­da, kos­ka kaupunki/yhteiskuntasuunnittelun pre­mis­sit ovat yksi niistä kysymyk­sistä, joi­ta ei juuri koskaan, ja tämä lie­nee ilmeisen tietoista ja tarkoituk­sel­lista, aukikirjoiteta.
    Niistä myös tarkoituk­sel­lis­es­ti pyritään anta­maan totu­udeltaan muun­nel­tua kuvaa. Tuo yksit­täis­ten asun­to­jen hin­nan nousem­i­nen kysyn­nän myötä on yksi ylei­sistä metodeista. Vaik­ka tilas­toti­eteeseen edes vail­li­nais­es­ti pere­htynyt, saati sen ammat­ti­lainen, kyl­lä ymmärtää, että niukkaan tar­jon­taan kohdis­tu­va rajat­tukin kysyn­tä nos­taa hin­nan hel­posti korkeuk­si­in. Se ei siis vält­tämät­tä ker­ro paljoakaan kokon­aiskysyn­nästä, sen määrästä, eikä siitä sik­si voi johtaa suo­ra­sukaisia väit­teitä hyvin paljon laa­jem­pi­en ihmisjoukko­jen, saati suo­ma­lais­ten yleis­es­ti, asum­is­pref­er­ens­seistä. Kysyn­nän kohdis­tu­mi­nen myös kohdis­tuu vain tar­jol­la ole­vaan, se ei ker­ro poten­ti­aalis­es­ta kiin­nos­tuk­ses­ta siihen, mitä voitaisi­in tar­jo­ta. Kaupunki­a­sun­to­jen korkei­den hin­to­jen poh­jal­ta ei siis voi­da suo­raan siir­tyä, mit­talu­ok­ka val­tavasti muuttuen, visioimaan kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen suu­ruisia kehi­tys­su­un­tia väit­täen niitä ihmis­ten tah­don mukaisiksi.

    Samaan aikaan esimerkik­si Turus­ta lähikun­ti­in tai Helsingistä Espooseen muut­ta­vat varakkaat (kaupun­gin näkökul­mas­ta veron­mak­sukykyiset) lap­siper­heet itse hyvin yleis­es­ti kuvaa­vat muut­tope­rusteitaan, ja kyse­ly­jen tulok­sia tukien, aivan muin syin, kuin mitkä vihrei­den mielestä pitäi­sivät olla tärkeitä. Hei­dän omat perus­teen­sa mitätöi­den, mikä on toinen vääristyneen kuvan välit­tämisen meto­di, näitä muut­ta­jia on jopa kut­sut­tu, eikä vain yhtä tai kah­ta ker­taa, loisik­si. Ylipään­sä hei­dän perus­teen­sa eivät ole sel­l­ainen aihe, jos­ta juuri käytäisi­in keskustelua. Jos esimerkik­si suurem­man rak­en­tamiselta vapaan kaupunki­ti­lan näkee vain talo­jen välis­inä pusikoina tai kort­telien kokoisi­na koira­puis­toina (viit­taus aiem­paan ketju­un), niin ei vält­tämät­tä ole koskaan vakavasti poht­in­ut sitä, mitä muun­laiset ihmiset kuin itse voisi­vat siihen kaupunki­in­sa kaivata.

    Kaikki­neen muo­dos­tuu kuva, että yhtäältä näistä laa­jem­pi­en ihmisjoukko­jen pref­er­ens­seistä, niiden arvioimis­es­ta ja huomioon ottamis­es­ta ei olla kovin kiin­nos­tunei­ta, ja toisaal­ta tuo­hdu­taan siitä, ja jopa syyl­lis­tetään nämä ihmiset itse, jos heille ei kel­paa heille tar­jol­la ole­va Turku tai Helsin­ki, jon­ka muut­ta­mi­nen hei­dän toivei­den­sa näköisek­si ei kuitenkaan tun­nu ole­van kiin­nos­ta­va kysymys. Eikä moral­isoimi­nen jonkin epämääräisen kollek­ti­ivisen moraa­likäsi­tyk­sen poh­jal­ta toi­mi. Suurim­malle osalle ihmi­sistä käsi­tys hei­dän omas­ta ja lähiomais­ten­sa hyvästä elämästä on paljon tärkeämpi, ajatelti­in heitä loisik­si tai ei. Yhteiskun­nan pitää mukau­tua tähän, eikä hei­dän Yhteiskun­taan, ellei olla valmi­ita yksilön­va­paut­ta voimakkaasti rajoit­tavi­in ohjaus­toimi­in. Sel­l­ais­ten laati­jat toden­näköis­es­ti löytäi­sivät itsen­sä aika nopeasti oppo­si­tios­ta seu­raaval­la vaalikaudella.

    Tässä ketjus­sa nähdyt väit­teet kuten “sauna on ympäristörikos” tai sen ehdot­ta­mi­nen, että van­huk­sil­ta käytän­nössä pakkol­u­nastet­taisi­in ylisu­uret asun­not pois taloudel­lisin kiristyskeinoin, ovat oireellisia.
    Enem­mistö suo­ma­lai­sista tykkää saunoa, moni use­am­man ker­ran viikos­sa. Jos vihreä tun­tee siitä maail­man­tuskaa, niin hän on tun­tei­neen aika yksin.
    Kuten ei taa­tusti ole suurem­pi­en ihmisjoukko­jen toiveis­sa van­hus­ten taloudelli­nen kiristämi­nen muut­ta­maan pois “ylisu­urista” asun­nois­taan. Ei ole näi­den van­hus­ten, eikä hei­dän jälkikasvun­sa, jos van­huk­ses­ta välittävät.
    Oma isoäi­ti­ni eli viimeisen vuosikymme­nen­sä yksin 110 neliön asun­toa arvoste­tul­la asuinalueel­la. Yhteen­sä hän eli asun­nos­sa 62 vuo­den ajan. Hän pystyi hitaasti eden­neestä alzheimerista huoli­mat­ta elämään koton­aan lop­pu­un asti läh­es 93-vuo­ti­aak­si, kos­ka kaik­ki kotona oli tut­tua ja tur­val­lista. Uudessa asun­nos­sa pär­jäämi­nen olisi ollut täysin mah­do­ton­ta. Van­huk­sen ylisu­uri asun­to ei ole vain niitä teknokraatin laskelmia neliö- ja huonemääristä vaan myös muis­to­ja, kiin­tymys­tä, ori­en­toi­tu­misen suo­maa apua muistin heiketessä, tun­neta­son tur­vaa ja mui­ta täl­laisia arvo­ja, joi­ta vihreät eivät juuri tun­nu esille nos­ta­van tämän aiheen tiimoilta.

    Vielä vihrei­den visioiden ja ihmis­ten toivei­den selkeistä ris­tiri­idoista. Helsin­gin vuo­den 2050 visios­sa, siinä jota täl­lä blogilla kovin kehut­ti­in, kaavail­laan että suurten mar­ket­tien rak­en­t­a­mi­nen lopetet­taisi­in jo ennen vuot­ta 2020 ja tule­vaisu­u­den Helsin­ki olisi pien­ten kaup­po­jen Helsin­ki. Samaan aikaan ihmiset omil­la valin­noil­laan edesaut­ta­vat päin­vas­tais­ten ratkaisu­jen syn­tyä. Siitä huoli­mat­ta tuo visio kuvataan kuin se olisi jokin yleinen toive ja tah­toti­la. Ei ole. Toi­vo Sukar­il­la oli tästä mie­lenki­in­toinen näke­mys. Turun keskus­tan näivet­tymisen estämisek­si olisi Tori­park­ki pitänyt rak­en­taa jo vuosikym­meniä sit­ten. Täl­löin suuria kaup­pakeskuk­sia olisi raken­net­tu keskus­taan Turun ympärysaluei­den pel­to­jen sijaan ja näi­den kaup­pakeskusten lomas­sa oli­si­vat myös pienet puti­ik­it keskus­tas­sa men­estyneet nykyisen näivet­tymisen sijaan. Nyt ihmiset sen sijaan aja­vat suurelta joukoltaan ostok­sille Turun ulkop­uolelle ja tämä on osaltaan aut­tanut muut­tovir­ran suun­tau­tu­mista ympäryskuntiin.
    Jos Sukarin väit­teessä on enem­män tot­ta kuin tarua (en väitä, että on, mut­ta jos), niin kumpi lop­ul­ta oli se pienem­pi paha?

    Jos päät­tävä teknokraat­ti tai ide­al­isti uskoo pystyvän­sä rak­en­ta­maan visioiden­sa tai oman kulttuurisen/aatteellisen viiteryh­män­sä toivei­den mukaisen kaupun­gin niin hän tulee epäon­nis­tu­maan ja pet­tymään hyvin pahoin. Hänen kanssaan eri­laiset, eri­lai­sis­sa elämän­ti­lateis­sa ole­vat ihmiset tule­vat henkilöko­htaisil­la valin­noil­laan päät­tämään toisin (ja ehkä hän joskus itsekin, vaik­ka ei sitä koskaan myön­täisi). Kyseessä voi lop­ul­ta olla vain kom­pro­mis­si laa­jo­jen kansan­joukko­jen toivei­den kanssa ja niitä vas­ten elävä ja muut­tu­va kehi­tys, jos­sa ei voi­da lyödä lukkoon vuosikym­menten mit­taisia visioita.

    1. az,
      Minus­ta ei ole olleenkaan mie­lenki­in­toista tietää, mil­laises­sa asum­is­muo­dos­sa ihmiset halu­aisi­vat keskimäärin asua, kos­ka onnek­si he halu­a­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki halu­aisi­vat täs­mälleen samaa, jokainen halu­aisi asua siinä yhdessä ja ain­oas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tietyssä pis­teessä, jol­loin noin 5,4 miljoon­aa jou­tu­isi pet­tymään. Et kai tarkoi­ta, että jos vain vähem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa asua Pohjois-Kar­jalas­sa, Pohjois-Kar­jala pitää tyhjentää.
      Olen­naista on, mil­laiseen asum­is­muo­toon kohdis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män ihmisiä halu­aisi asua oikessa kaupungis­sa (=ratikkaverkon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

  49. Viherinssi: Ahhh… Mut­ta tuol­lainen vero olisi paljon helpom­min ole­mas­sa, sitä kut­su­taan kiinteistöveroksi.

    Nimit­täin isois­sa asun­nois­sa asuu paljon sel­l­aista kansaa, joka on saanut han­kit­tua ison asun­non ole­mal­la oikeaan aikaan han­kki­mas­sa asun­toa. Sen jäl­keen inflaa­tio hoiti asun­to­lainat, joten koroista tai lyhen­nyk­sistä ei ole huol­ta. Tai sit­ten asun­non reaal­i­hin­ta on nous­sut vain sen sijain­nin vuoksi.

    Sukupolvien väli­nen hin­taero asumises­sa on varsin suuri. Se ei ole mikään mus­tavalkoinen yhden sukupol­ven ja toisen sukupol­ven väli­nen ero, kos­ka esimerkik­si vuon­na 1990 tai vuon­na 1993 ensi­a­sun­ton­sa han­kkin­ut on 

    Urbaani­le­gen­da, lainako­rot ovat olleet aina reaa­liko­rko­ja. Vain 70-luvun puo­livälis­sä pari­na vuote­na inflaa­tio ylit­ti lainakorot.

    Ja kun lainaa saadak­seen piti säästää 30% niin siinä juosti­in kil­paa inflaa­tion kanssa. Säästöko­rot eivät olleet yli inflaa­tion vaan paljon alle.

    Ja kun laina-aika oli max 8 vuot­ta niin ei siinä inflaa­tio mitään ehtinyt syödä.

    Eikä tilanne 1990 ‑luvul­la ollut yhtään parem­pi, minäkin mak­soin korkoa 16% ‚korot tipui­v­at­vas­ta 2000- luvulla.

    Mut­ta sil­loin 90- luvul­la hin­taero muun maan ja pääkaupunkiseudun välil­lä oli pienimmillään.

    Eniten asun­non hin­taa on nos­tanutko­rko­jen alen­tu­mi­nen, toinen asun­to­jen hin­taa nos­ta­va seik­ka on ollut mak­suaiko­jen piden­tymiseen. Kol­mas syy on tulo­jen kasvu ja niin­pä tuloista voidaan käyt­tää suurem­pi osa asumiseen,kun ruo­ka ja muu ei ole kallis­tunut yhtä paljon

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kak­si Kallios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokainen, joka ostaa tai vuokraa kak­sion sieltä, voisi yhtä hyvin ostaa omakoti­talon joltain omako­tialueelta. Kuitenkin pää­tyvät Kallioon.

    Aika kaus saa muut­taa, jot­ta saa nykyaikaisen omakoti­talon. Tuol­la hin­nal­la saa lähin­nä ton­tin Helsingissä,jos pääl­lä on omakoti­ta­lo niin se vain hait­taa ja aiheut­taa kuluja,kun se puretaan

  51. Kuka tahansa pum­mi voi asua vuokral­la kallios­sa, jos vain kyke­nee toimit­ta­maan toimeen­tu­lo­tuk­i­hake­muk­sen sosiaalitoimistoon.

  52. Rolle: Muuten pitkälti samaa mieltä, mut­ta kom­ment­ti per­in­töveros­ta on… 

    Mon­es­sa kun­nas­sa ollaan jo tilanteessa, jos­sa yhdel­lä “sosi­aalisel­la vuokranan­ta­jal­la” on monop­o­li. Eli heil­lä on täysin vapaa hin­noit­telu ilman kil­pailua. Monop­o­li nos­taa kaikkien tutkimusten mukaan aina hintoja.

    Sama tilanne on käytän­nössä opiske­li­ja-asun­tomarkki­noil­la, joil­la esimerkik­si Helsingis­sä HOAS on melkein monop­o­liase­mas­sa. Vain kouralli­nen yksi­ty­isiä asun­non­o­mis­ta­jia Kallios­sa pitää edes jonkin­laista kil­pailua yllä.

    Vuokra-asun­to­jen hin­nat saadaan kuri­in vain yksi­tyisel­lä pääo­ma­l­la ja kil­pailul­la. Per­in­töveron pois­to on yksi nopeim­mista tavoista lisätä yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja, mikä pakot­taa suuret omis­ta­jat tarkas­ta­maan hin­to­jaan. Toki sil­lä on muitakin posi­ti­ivisia vaikutuksia.

    Ps. HOAS:n ongel­man ratkaisuksi:
    — korkeak­ouluille omat asun­to­lat 1 — 2 vuosikurs­seille län­si­maiseen tapaan
    — HOAS:n asun­tokan­ta tulee jakaa sopivien toim­i­joiden kanssa, esimerkik­si osakun­nille ja
    — hajanais­ten korkeak­oulu­jen kam­puk­sista tulee kehit­tää tiivi­itä yhteisöjä.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaavas­sa ei koskaan pakoteta… 

    Kaavas­sa on oleel­lista katu­jen lin­jauk­set ja raken­nuk­sien korkeus. Jos­sain mielessä tulee hie­man ehkä ohjail­la raskaan teol­lisu­u­den sijoit­tumista, kos­ka se vaikut­taa ympäristöön. Muuten ei peri­aat­teessa kuu­lu pätkääkään kaavoit­ta­jalle, mitä omis­ta­ja ton­tille rakentaa.

    Kaavas­sa pakote­taan yhtä sun toista täysin äly­va­paa­ta. Help­po ratkaisu olisi tehdä järkevä kaavoitus­lain­säädän­tö, mut­ta se ei ole ihan suo­ravi­ivaista. Ongel­ma on epäter­ve ker­rostalo­rak­en­tamisen pääomi­tus. Gryn­derin tavoite on voiton mak­si­moin­ti, mikä on ymmär­ret­tävää, ei asu­jan etu. Kymme­nen pis­tet­tä ja papukai­jamerk­ki sille, joka kyke­nee purka­maan sään­te­lyn ja pääomit­ta­maan rak­en­tamisen ter­veesti. 🙂 Voit­ta­ja on asuja.

  54. Liian van­ha:
    Yksi tapa lisätä yksilöl­lisyyt­tä on myy­dä ker­rostaloa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asukas päät­tää huone­jaos­ta, märkätilo­jen koos­ta ja määrästä, keit­tiökalus­teista etc… 

    Keit­tiö ja märkäkalus­teet kuu­lu­vat Euroopas­sa monis­sa mais­sa asun­non osta­jan ja jopa vuokralaisen vas­tu­ulle! Suo­ma­lainen tapa, jos­sa asun­to myy­dään peri­aat­teessa valmi­ina, jot­ta uuden asun­non osta­ja voi purkaa huono­laa­tuiset kaake­lit ja kodinkoneet, ei vält­tämät­tä ole kokonaistaloudellista. 😀

  55. puna­mul­ta: Jos omakoti­ta­lo mak­saisi 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suomes­sa olisi sato­jatuhan­sia omakoti­talouk­sia enem­män, kuin nyt on.

    Omakoti­talon näyt­tää saa­van jo nyt 50 000 eurol­la: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jostain syys­tä eivät vaan näytä ole­van kovin suosit­tu­ja. Jos oli­si­vat, hin­ta ei olisi enää tuo­ta 50 000 euroa.

    puna­mul­ta: Omakoti­ta­lo on Kallios­sa viinaan masen­nus­taan tur­rut­ta­van hip­sterinkin märkä uni.

    Saisiko tälle väit­teelle kir­jal­lisen lähteen?

  56. Viherinssi: Ratkaisu on kuitenkin riit­tävän korkeal­la pros­en­til­la ole­va kiin­teistön käypään arvoon sidot­tu kiin­teistövero. Se tasoit­taa tätä sukupolvien välistä tuurieroa ja huole­htii siitä, että ihmisil­lä on nyky­istä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa ylisu­ures­ta asun­nos­ta pienem­pään. (Siir­tymäa­jan toki pitää olla sopi­vasti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmisä laa­jem­min mierolle.)

    Tästä olisi eri­tyis­es­ti hyö­tyä lapsiperheille. 

    Oliko tämä ken­ties vit­si? Yleen­sä juuri tilaa kaipaa­vat lap­siper­heet asu­vat (isois­sa) omakoti­talois­sa, joi­hin kiin­teistövero­jen koro­tuk­set tietenkin iskevät ihan samal­la taval­la tai pahem­min. Mallies­imerk­ki siitä, miten vihreät tar­joa­vat “paran­nuk­sia” lap­siper­hei­den ase­maan — vähän samaan tapaan kuin viimek­si “paran­net­ti­in” lap­siper­hei­den ase­maa ja tasa-arvoa pakot­ta­mal­la puo­let koti­hoidontues­ta isän käytet­täväk­si (=käytän­nössä jää käyttämättä).

  57. Kalle: Keit­tiö ja märkäkalus­teet kuu­lu­vat Euroopas­sa monis­sa mais­sa asun­non osta­jan ja jopa vuokralaisen vas­tu­ulle! Suo­ma­lainen tapa, jos­sa asun­to myy­dään peri­aat­teessa valmi­ina, jot­ta uuden asun­non osta­ja voi purkaa huono­laa­tuiset kaake­lit ja kodinkoneet, ei vält­tämät­tä ole kokonaistaloudellista. 

    No se sekään ole kyl­lä vält­tämät­tä fik­sua, että vas­tavalmis­tuneessa talos­sa kuul­luu kol­men vuo­den ajan kokoa­jan pauket­ta ja remon­toin­nin ääniä, kun jokainen asun­to raken­netaan vuorotellen ja omaan tahti­in valmi­ik­si. Kyl­lä se aika kallista pitää niitä asun­to­ja tyhjil­län ja remontissa.

    Sem­moinen etu siinä tietenkin on, että ainakin betonit kuiv­u­vat var­masti, kun asun­not ovat pitkään pelkil­lä betonipinnoilla.

  58. Ylel­lisyysverot “yli huonekun­nan tarpeen” olev­as­ta asum­isti­las­ta ja laadus­ta eivät ole niin eksoot­tisia ajatuk­sia kuin jotkut anta­vat ymmärtää. Viisi­henk­i­nen per­he saat­taa tarvi­ta sitä saunal­lista neliötä enem­män kuin sinkku.

    Ei nimit­täin ole ole­mas­sa mitään help­poa tapaa pienen­tää pien­i­t­u­lois­t­en asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka asumiskus­tan­nuk­set tun­tu­vat ole­van ver­ran­nol­lisia seudul­la val­lit­se­vaan tulo­jen medi­aani­in. Käytän­nössä tuet­tu asum­i­nen mak­saa kun­nille ja jos liian velka­ve­toisia ei olla, on rahat tähän pakko verot­taa keski­t­u­loisil­ta ja varakkailta.

  59. Samuli Saarel­ma:
    Mitä lap­siper­heisi­in tulee, niin olen ihan samaa mieltä kuin joku tuol­la aiem­min, eli jos lap­siper­heitä jostain syys­tä halu­taan aut­taa, niin nos­te­taan vaik­ka lap­sil­isiä tai muil­la keinoin kaade­taan rahaa lap­siper­heille. Jos he arvosta­vat iso­ja asun­to­ja keskus­tas­sa, he kaata­vat tämän lisära­han isoi­hin asun­toi­hin ja niin niiden kysyn­tä nousee ja sitä myöten hin­nat, mikä taas saa rak­en­ta­jat rak­en­ta­maan niitä lisää. Ja täl­löin siis ne isot asun­not menevät oikeasti lap­siper­heille. Jos rak­en­ta­jat vaan pakote­taan rak­en­ta­maan iso­ja asun­to­ja enem­män kuin muuten kan­nat­taisi, ne isot asun­not voivat ihan hyvin men­nä varakkaiden sinkku­jen ja dinkku­jen käyttöön.

    Tuol­lainen iter­ati­ivi­nen markki­namekanis­mi tietenkin teo­ri­as­sa on paras mah­dolli­nen tapa allokoi­da resursse­ja, mut­ta kuin rak­en­tamises­sa iter­aa­tiok­ier­ros kestää muu­ta­mas­ta vuosikymmen­estä muu­ta­maan vuo­sisa­taan (ja reak­tioaikakin mitataan useis­sa vuo­sis­sa), saadaan tämän het­ken markki­nati­lan­net­ta parhait­en vas­taa­va kaupunki­rakenne aikaan ehkä joskus parin tuhan­nen vuo­den kulut­tua. Ja veikkaisin että markki­nati­lanne on sil­loin jos­sain määrin eri­lainen kuin nyt.

    Rak­en­t­a­mi­nen nyt vain on yksi sel­l­ainen yhteiskun­nan osa-alue jos­sa teknokraat­ti­nen virkamieso­h­jaus on käytän­nössä ain­oa tapa saa­da aikaan enem­män tai vähem­män hyvin toimivia ratkaisuja. 

    Tai sit­ten pitäisi säätää laki jol­la velvoitet­taisi­in han­kki­maan asun­not vuosia etukä­teen jonkin­laisil­ta futu­uri­markki­noil­ta, joil­la todel­li­nen markki­nakysyn­tä saataisi­in näkyvi­in. Mis­tä saataisi­in riit­tävästi pääo­maa kiin­nitet­täväk­si asun­toi­hin jo ennen suun­nit­telun alkua on sit­ten kokon­aan toinen asia.

  60. sunimh: Yleen­sä juuri tilaa kaipaa­vat lap­siper­heet asu­vat (isois­sa) omakoti­talois­sa, joi­hin kiin­teistövero­jen koro­tuk­set tietenkin iskevät ihan samal­la taval­la tai pahemmin.

    Ei, vaan vähem­män. Lap­siper­heet kär­sivät siitä, että asun­not ovat kalli­ita ja niiden ostamiseen kohdis­tuu vielä varain­si­ir­tovero. Kuten tässä ketjus­sa on mainit­tu, mon­en lapset­toman pariskun­nan ei kan­na­ta luop­ua siitä isos­ta asun­nos­taan ja muut­taa pienem­pään, kos­ka vero­tus kohdis­tuu juuri siihen muut­tamiseen, ei asumiseen. Mata­lan kiin­teistöveron ja varain­si­ir­toveron ansios­ta heille asum­i­nen isos­sa asun­nos­sa on läh­es yhtä hal­paa kuin muut­ta­mi­nen pienem­pään. Jos vero­tus kohdis­tu­isi asumiseen, tästä seu­raisi entistä enem­män sitä, että isot asun­not vapau­tu­isi­vat lap­siper­heille ja niiden myyn­ti­hin­nat siten laskisivat. 

    Lap­siper­heille suurin kus­tan­nus on juuri se asun­non osto ja siitä seu­raa­va iso asun­to­laina. Sen sijaan velat­tomas­sa asun­nos­sa asu­val­la lapset­toma­l­la pariskun­nal­la ei enää tätä ole rasit­teenaan. Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen varain­si­ir­toveron kus­tan­nuk­sel­la olisi juuri tulon­si­ir­to nuo­rille lap­siper­heille van­hoil­ta velat­tomis­sa asun­nois­sa asuvilta. 

    Tietenkään täl­laista muu­tos­ta ei voisi tehdä yhdel­lä rysäyk­sel­lä, kos­ka sil­loin tosi­aan juuri ison omakoti­talon kalli­il­la hin­nal­la osta­neet lap­siper­heet oli­si­vat kaikkein kovim­mil­la. Asteit­taisel­la muu­tok­sel­la nuoret lap­siper­heet oli­si­vat pitkäl­lä aikavälil­lä kuitenkin voittajia. 

    Osaako joku sanoa, mikä on yleen­säkään koko varain­si­ir­toveron idea? Pörssis­sä saa ostaa ja myy­dä suuri­akin var­al­lisuuk­sia ilman, että joutuu tätä veroa mak­samaan. Mik­si sel­l­ainen on kohdis­tet­tu asuntokauppaan?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    az,
    Minus­ta ei ole olleenkaan mie­lenki­in­toista tietää, mil­laises­sa asum­is­muo­dos­sa ihmiset halu­aisi­vat keskimäärin asua, kos­ka onnek­si he halu­a­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki halu­aisi­vat täs­mälleen samaa, jokainen halu­aisi asua siinä yhdessä ja ain­oas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tietyssä pis­teessä, jol­loin noin 5,4 miljoon­aa jou­tu­isi pet­tymään. Et kai tarkoi­ta, että jos vain vähem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa asua Pohjois-Kar­jalas­sa, Pohjois-Kar­jala pitää tyhjentää.

    Taisin maini­ta keskiar­von yhden ker­ran. Ihmis­ten poikkea­vat toiveet paljon use­am­min. Kyse ei todel­lakaan ollut minkään “keskimääräisen” ottamis­es­ta lähtöko­hdak­si kaavoit­tamises­sa, vaan päin­vas­toin ihmis­ten eri­lais­ten toivei­den vari­aa­tion mah­dol­lisu­u­den rajoissa.

    Olen­naista on, mil­laiseen asum­is­muo­toon kohdis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män ihmisiä halu­aisi asua oikessa kaupungis­sa (=ratikkaverkon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

    Tämä oli toinen kri­ti­ikin kohteeni. Sen kysyn­nän määrästä ei voi johtaa suo­raan johtopäätöstä, että juuri tätä ihmiset toivoisi­vat tar­jot­ta­van. Se menee kau­pak­si kyl­lä ja paljon lisääkin menisi, mut­ta niin meni­sivät kau­pak­si monien eri­lais­ten kaavoitus- ja kaupunkisu­un­nit­telu­ratkaisu­jen syn­nyt­tämät asun­not. Nyt kysyn vas­taavasti sin­ul­ta, että voisiko niistä jokaises­ta a) hypo­teet­tis­es­ti tode­ta, että se on juuri sel­l­aista kaupunkia/yhdyskuntasuunnittelua, mitä ihmiset halu­si­vat, kos­ka asun­not menevät kau­pak­si ja b) juuri sel­l­aises­sa kaupungis­sa ihmiset viihtyvät mah­dol­lisim­man hyvin, kos­ka oli­vat siitä asumis­es­ta valmi­ita maksamaan?

    Ymmär­rätkö, mitä haen takaa? Et voi johtaa jälkim­mäistä suo­raan edel­lis­es­tä. Se, että tois­tu­vasti teet niin, ja käytät sitä yht­enä kaupunkisu­un­nit­telun pääpe­rustelu­nasi, on nimeno­maan meto­di­virhe ajat­telus­sa. Ihmiset var­masti tyy­ty­i­sivät asumaan ja ostaisi­vat asum­ista mitä mon­i­naisim­mis­sa muodois­sa ja ympäristöis­sä, esimerkik­si työ­paikkansa sanele­m­ana, mut­ta eivät olisi niis­sä kaikissa asumiseen yhtä tyy­tyväisiä. Sik­si sin­un pitäisi kaupunkisu­un­nit­teli­jana olla kiin­nos­tunut myös niistä ihmis­ten kyse­lyis­sä kuvaamien kiin­nos­tusten vari­aa­tioista ja kun se on järkevää, niin myös keskiar­voista. Eikä se todel­lakaan tarkoit­taisi 5,4 miljoo­nan ihmisen asum­ista samas­sa pis­teessä. Hietaniemen uimaran­ta ei nykypäivänä mitenkään syn­ty­isi vapau­tu­valle ton­tille markki­nape­rusteis­es­ti, vaan pitäisi ymmärtää ihmis­ten sel­l­aista halu­a­van. Täl­laisia tek­i­jöitä pitää ottaa huomioon, eikä vain tui­jot­taa mon­een eri­laiseen kaupun­ki- ja asum­is­vai­h­toe­htoon tyy­tyvää (ja usein ostopäätök­sen jäl­keen myöhem­min pet­tyvää) kysyntää.

    Kär­jistän ja provosoin hie­man, että sin­ul­la tun­tu­vat, tai ainakin saan tämän kuvan, menevän välil­lä sekaisin halu asua kaupungis­sa ja se, mil­laises­sa kaupungis­sa ihmiset viihty­i­sivät. Ne eivät ole samo­ja asioi­ta. Keskiar­voista voisi vielä tode­ta, että tutkimus ja kyse­ly toisen­sa jäl­keen maaseudul­la asu­vat suo­ma­laiset ovat olleet vähin­tään yhtä onnel­lisia tai onnel­lisem­pia elämään­sä kuin kaupunki­laiset, vaik­ka maaseu­tu­lais­ten sosioekonomi­nen ase­ma on keskimääräis­es­ti selvästi heikom­pi. He siteer­aa­vat posi­ti­ivisi­na tek­i­jöinä asioi­ta, mitkä kaupunkisu­un­nit­telus­sakin voitaisi­in ottaa nyky­istä parem­min huomioon. Onko sekin turha kyselytieto?

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    az,
    Minus­ta ei ole olleenkaan mie­lenki­in­toista tietää, mil­laises­sa asum­is­muo­dos­sa ihmiset halu­aisi­vat keskimäärin asua, kos­ka onnek­si he halu­a­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki halu­aisi­vat täs­mälleen samaa, jokainen halu­aisi asua siinä yhdessä ja ain­oas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tietyssä pis­teessä, jol­loin noin 5,4 miljoon­aa jou­tu­isi pet­tymään. Et kai tarkoi­ta, että jos vain vähem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa asua Pohjois-Kar­jalas­sa, Pohjois-Kar­jala pitää tyhjentää.
    Olen­naista on, mil­laiseen asum­is­muo­toon kohdis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män ihmisiä halu­aisi asua oikessa kaupungis­sa (=ratikkaverkon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan. 

    Olisiko har­mon­isin ja uni­ver­saalein ratkaisu sil­loin, että vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja ei kan­neta lainkaan jos “mitään ei tapah­du”? Ottaisiko se parhait­en huomioon ihmis­ten eri moti­iv­it, puoluekan­nat ja arvot. Täl­löin esimerkik­si kiin­teistö- ja ajoneu­vovero pois­tu­isi­vat kokon­aan. Kor­vaavia oli­si­vat ajoneu­von käyt­tämisen vero­tus sekä kiin­teistön tosi­asial­lisen huol­lon verot­ta­mi­nen. Kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen sataisi täl­löin sat­apros­ent­tis­es­ti omaan laari­in ilman him­meitä ja arve­lut­tavasti perustel­tu­ja kiin­teitä kustannuksia.

  63. Kalle: Mon­es­sa kun­nas­sa ollaan jo tilanteessa, jos­sa yhdel­lä “sosi­aalisel­la vuokranan­ta­jal­la” on monop­o­li. Eli heil­lä on täysin vapaa hin­noit­telu ilman kil­pailua. Monop­o­li nos­taa kaikkien tutkimusten mukaan aina hintoja.

    Sama tilanne on käytän­nössä opiske­li­ja-asun­tomarkki­noil­la, joil­la esimerkik­si Helsingis­sä HOAS on melkein monop­o­liase­mas­sa. Vain kouralli­nen yksi­ty­isiä asun­non­o­mis­ta­jia Kallios­sa pitää edes jonkin­laista kil­pailua yllä. 

    HOAS toimii alle markki­nahin­to­jen, joten mitään hyö­tyä sen pilkkomis­es­ta ja “kil­pailun tehostamis­es­ta” ei olisi.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    az,
    Minus­ta ei ole olleenkaan mie­lenki­in­toista tietää, mil­laises­sa asum­is­muo­dos­sa ihmiset halu­aisi­vat keskimäärin asua, kos­ka onnek­si he halu­a­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki halu­aisi­vat täs­mälleen samaa, jokainen halu­aisi asua siinä yhdessä ja ain­oas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tietyssä pis­teessä, jol­loin noin 5,4 miljoon­aa jou­tu­isi pet­tymään. Et kai tarkoi­ta, että jos vain vähem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa asua Pohjois-Kar­jalas­sa, Pohjois-Kar­jala pitää tyhjentää.
    Olen­naista on, mil­laiseen asum­is­muo­toon kohdis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män ihmisiä halu­aisi asua oikessa kaupungis­sa (=ratikkaverkon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

    Jos muual­la maas­samme olisi töitä, niin Helsin­gin asukasluku lask­isi, kuten se Kekkosen aikakaudel­la oli laskussa.

    1960-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saak­ka Helsin­gin väk­iluku las­ki. Tämä ajan­jak­so oli sitä Suomen “kul­takaut­ta”, jol­loin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voimis­tui ja elin­ta­so kasvoi merkittävästi.

    Yleisin tari­na helsinkiläisil­lä työ­paikoil­la on haaveilu etätöistä ja muu­tos­ta pois Helsingistä tekemään niitä etätöitä.

    1. 1960-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saak­ka Helsin­gin väk­iluku las­ki. Tämä ajan­jak­so oli sitä Suomen “kul­takaut­ta”, jol­loin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voimis­tui ja elin­ta­so kasvoi merkittävästi.

      Koko tuon ajan Helsin­gin seudun väk­iluku kasvoi nopeasti. Sil­loin kaupunki­rakenne hajaan­tui väen tunkies­sa Espooseen, Van­taalle ja kehyskun­ti­in. Se oli paljon nopeam­man muut­toli­iket­ta ja maaltapakoa.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkästään Nur­mi­järveltä löy­tyy Oikotieltä 11 kohdet­ta, jois­sa isohkon omakoti­talon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tietenkään Helsingistä, mut­ta jos halu­aa omakoti­taloon, ei vboi vaa­tia, että se on keskel­lä kaupunkia. Mik­si omakoti­ta­lo pitäisi olla ker­rostaloalueen vier­essä? Luon­nol­lis­in­ta on tesiä sitä jostain omakoti­talo­jen vierestä.

    Kun muutin Helsinki­in niin kyl­lä yksi keskeinen vaa­timus oli, että asun omakotitalossa.Toinen vaa­timus oli, että asun nimen omaan Helsingis­sä kun muu­tan etelään, en halua asua mis­sään met­sässä tiet­tömän taipaleen takana, sitä tein lap­su­udessani aivan tarpeeksi.Kolmas oli lyhyt työ­mat­ka ja hyvät yhtey­den joka suuntaan.

    Kyl­lä täl­lä taval­la ajat­tele­via on suurin osa suo­ma­lai­sista, ainakin tutkimusten mukaan.

    Helsinkiläi­sistäkin 29 % ja Pääkaupunkiseudun asukkaistakin 39 % halu­aa asua omakoti­talos­sa, mut­ta unel­ma ei toteudu kaavoitus­poli­ti­ikan, val­ta­van byrokra­t­ian ja hin­to­jen korkeu­den vuoksi.

    Ennen maail­maa yritet­ti­in jär­jestel­lä niin kuin ihmiset halu­a­vat , nyt sitä jär­jestel­lään niin, että se palvelee 1% halu­ja ja etuja

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkästään Nur­mi­järveltä löy­tyy Oikotieltä 11 kohdet­ta, jois­sa isohkon omakoti­talon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tietenkään Helsingistä, mut­ta jos halu­aa omakoti­taloon, ei vboi vaa­tia, että se on keskel­lä kaupunkia. Mik­si omakoti­ta­lo pitäisi olla ker­rostaloalueen vier­essä? Luon­nol­lis­in­ta on tesiä sitä jostain omakoti­talo­jen vierestä.

    Tuo 11 kohdet­ta on todel­la vähän jos Pääkaupunkiseudulle muut­ta kym­meniä tuhan­sia ihmisiä eikä tuol­la hin­nal­la saa Nur­mi­järveltäkään kuin suur­ta remont­tia vaa­ti­van kohteen eli 100000 pitää pistää lisää, jot­ta siinä voi asua.

    Omakoti­talos­sa asum­i­nen vaatii vähän käden taito­ja ja viit­seliäisyyt­tä, jokaisen pikku­ju­tun kor­jaut­ta­mainen on kallista,eikä palvelua saa kuin joskus aiko­jen kulut­tua, sil­lä tun­nin työtä varten on matkustet­ta­va pari tun­tia ja syn­tyy kulu­ja ajoneu­vos­ta ja pikku­lasku­jen kir­joit­telukin on kallista. Eikä kukaan oikeasti elä pikkujutuilla.

    Niin­pä vas­taus pikku­jut­tui­hin on useim­miten ei-jouda.Viimeksi soit­telin rikkoutuneen vesi­postin kor­jauk­ses­ta fir­moi­hin, mut­ta yksikään ei ollut kiin­nos­tunut ja kun lop­ul­ta yksi lupau­tunut ei tul­lut niin kävin osta­mas­sa kor­jaus­sar­jan ja vai­h­doin itse

    Byrokra­tia taas sam­mut­taa oma-aloit­teisu­u­den ja asu­taan homet­alois­sa, kun ei kor­ja­ta ajoissa

  67. Varain­si­ir­tovero kos­kee pörssin ulkop­uolisia arvopa­peri- ja kiin­teistökaup­po­ja. Verol­la kor­vat­ti­in aiem­min käyte­tyt leimaveromerkit.

  68. Mau­r­izio:
    “Kuitenkin pää­tyvät Kallioon.” 

    Jep, nuorem­mas­ta päästä. Mut­ta van­hem­mas­ta, kuten me, ovat puolestaan jo myymässä näitä Kallion / Sörnäis­ten kak­sioitaan pikkuhil­jaa pois. Ja ylläri ylläri, menos­sa joko omakoti­taloon tai rivariin…

    Minä uskon, että asum­is­pref­er­enssit ovat enem­män sukupolvi- kuin ikälu­okkakysymys. Nytkin saa lehdestä lukea kuin­ka eläk­keelle siir­tyvät varakkaat ihmiset muut­ta­vat pois omakoti­talosta hyvien palvelu­iden lähelle kaupunki­in. Omakoti­talon hoit­a­mi­nen on mon­elle ikään­tyneelle liian raskasta.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkästään Nur­mi­järveltä löy­tyy Oikotieltä 11 kohdet­ta, jois­sa isohkon omakoti­talon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tietenkään Helsingistä, mut­ta jos halu­aa omakoti­taloon, ei vboi vaa­tia, että se on keskel­lä kaupunkia. Mik­si omakoti­ta­lo pitäisi olla ker­rostaloalueen vier­essä? Luon­nol­lis­in­ta on tesiä sitä jostain omakoti­talo­jen vierestä. 

    Jos pyrk­isin muut­ta­maan Helsin­gin seudulle ja toise­na vai­h­toe­htona olisi ker­rosta­lo Kru­u­nun­haas­ta niin ei toise­na vai­h­toe­htona tietenkään olisi omakoti­ta­lo jostain huitsin nevadas­ta. Jos Nur­mi­järvelle omakoti­taloon päät­täisin muut­taa kyse ei olisi halus­tani vaan taloudel­lis­es­ta pakos­ta. Per­saukise­na rahat vain eivät riit­täisi omakoti­taloon Munkkiniemeen tai Marjaniemeen.

    Jos halu­aa ker­rostaloon, ei voi vaa­tia, että talon on sijait­ta­va Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa. Luon­nol­lis­in­ta on etsiä ker­rostaloa sieltä, mis­sä sel­l­aisia asun­to­ja on vapaana. Esimerkik­si Hyvinkäältä tai Mäntsälästä.

  70. Janne Pel­to­la: Omakoti­talon näyt­tää saa­van jo nyt 50 000 eurol­la: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jostain syys­tä eivät vaan näytä ole­van kovin suosit­tu­ja. Jos oli­si­vat, hin­ta ei olisi enää tuo­ta 50 000 euroa. 

    Asun­tokau­pan absolu­ut­tiset kaup­pahin­nat kuitenkin laske­vat (voimakkaasti?). Ihmiset siis juurikin halu­a­vat asua tuos­sa asun­nos­sa pienel­lä viiveel­lä vain? No ei 🙂

    Olisiko kuitenkin parem­pi, että ihmiset saa­vat tehdä mil­tei mitä huvit­taa. Kos­ka emme pääse yksimieli­tyy­teen siitä mitä ihmiset halu­a­vat ja mitä hei­dän edes “kuu­luisi, etenkin kun ote­taan kaik­ki huomioon” halu­a­van. Mut­ta ennenkuin he niin tekevät hei­dän ei tarvitse mak­saa siitä. Jos esimerkik­si lahjoi­tan sin­ulle ajoneu­von tai asun­non niin onhan merkil­listä, että joku kol­mas osa­puoli alkaa veloit­taa sin­ua siitä vuosittain.

  71. Samuli Saarel­ma: Tuos­sa käypään arvoon verot­tamises­sa on vain se ongel­ma, että siitä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin tekemistä paran­nuk­sista tai ylipäätään ylläpi­dos­ta rankaisu. Jos päästät asun­non rapis­tu­maan pahasti, saat alen­nuk­sen veroon. Muutenkin se vaatisi val­ta­van byrokra­ti­akoneis­ton jatku­vasti arvioimaan asun­to­jen yksilöl­lisiä käytän­nön arvo­ja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuo­to­s­ta. Parem­pi olisi minus­ta vero­tus alueen keskimääräisen hin­tata­son mukaan. 

    Näin nimeno­maan. Yksit­täisen asun­non arvon arvioimi­nen on kovin työlästä, eikä siihen kan­na­ta men­nä kuin eri­ty­istapauk­sis­sa. Riit­tävän hyvään arvioon päästään huomioimal­la kiin­teistöön liit­tyvät seikat (ton­tin koko ja raken­nu­soikeus) ja asun­non koko, ikä, läm­mi­tysjär­jestelmä ja tyyppi.

    Jos sit­ten joku kokee saa­vansa liian korkean vero­tusar­von, niin siitä voi sit­ten perustel­lusti valit­taa, jon­ka jäl­keen saa yksilöl­lisem­pää kohtelua.

    1. Rak­en­ta­mat­toman tont­ti­maan kiin­teistöveron arvo on help­påo määritel­lä: verov­elvolli­nen ilmoit­takoon sen itse. Jos kaupun­ki kek­sii lunas­taa maan asun­to­tuotan­toa varten, on käytet­tävis­sä omis­ta­jan oma arvio maan käyvästä arvosta.

  72. Viherinssi: Näin nimeno­maan. Yksit­täisen asun­non arvon arvioimi­nen on kovin työlästä, eikä siihen kan­na­ta men­nä kuin eri­ty­istapauk­sis­sa. Riit­tävän hyvään arvioon päästään huomioimal­la kiin­teistöön liit­tyvät seikat (ton­tin koko ja raken­nu­soikeus) ja asun­non koko, ikä, läm­mi­tysjär­jestelmä ja tyyppi.

    Jos sit­ten joku kokee saa­vansa liian korkean vero­tusar­von, niin siitä voi sit­ten perustel­lusti valit­taa, jon­ka jäl­keen saa yksilöl­lisem­pää kohtelua. 

    Mon­imutkaisu­us on tietysti suh­teel­lista, mut­ta kir­joitko­han juuri juurisyyn suo­ma­lais­ten tieto­jär­jestelmähankkei­den ongelmi­in. Koko kiin­teistövero­tus voitaisi­in lopet­taa. Asum­istuet voitaisi­in lopet­taa. Yksinker­tais­taisi tarvit­tavia tieto­jär­jestelmiä aika lail­la. Tai oikeas­t­aan ne tieto­jär­jestelmät vai­h­tu­isi­vat yksi­tyisen sek­torin jär­jestelmik­si. Kos­ka vero­ker­tymän vajaus katet­taisi­in kulut­tamisen vero­tuk­sel­la johon tarvit­ta­va infor­maa­tio syn­tyy S‑ryhmässä, Keskos­sa, Lidlis­sä, Ike­as­sa, Star­buck­sis­sa, McDon­ald­sis­sa, Nes­teel­lä, Elisa-shopis­sa jne. koko ajan. Kiin­teistön arvo kiin­nos­taisi vain mah­dol­lis­es­ti lain­oi­tus- ja vaku­u­tusyri­tyk­siä. Mitä helkkaria se kuu­luisi muille. Eikä noille maini­tu­illekaan kuin osas­sa tapauksia.

    Val­tio voi olla vah­va vaik­ka se ei olisikaan kovin mon­imutkaises­ti lonkeroitunut.

  73. max: Mon­imutkaisu­us on tietysti suh­teel­lista, mut­ta kir­joitko­han juuri juurisyyn suo­ma­lais­ten tieto­jär­jestelmähankkei­den ongelmi­in. Koko kiin­teistövero­tus voitaisi­in lopet­taa. Asum­istuet voitaisi­in lopet­taa. Yksinker­tais­taisi tarvit­tavia tieto­jär­jestelmiä aika lail­la. Tai oikeas­t­aan ne tieto­jär­jestelmät vai­h­tu­isi­vat yksi­tyisen sek­torin jär­jestelmik­si. Kos­ka vero­ker­tymän vajaus katet­taisi­in kulut­tamisen vero­tuk­sel­la johon tarvit­ta­va infor­maa­tio syn­tyy S‑ryhmässä, Keskos­sa, Lidlis­sä, Ike­as­sa, Star­buck­sis­sa, McDon­ald­sis­sa, Nes­teel­lä, Elisa-shopis­sa jne. koko ajan. Kiin­teistön arvo kiin­nos­taisi vain mah­dol­lis­es­ti lain­oi­tus- ja vaku­u­tusyri­tyk­siä. Mitä helkkaria se kuu­luisi muille. Eikä noille maini­tu­illekaan kuin osas­sa tapauksia.

    Val­tio voi olla vah­va vaik­ka se ei olisikaan kovin mon­imutkaises­ti lonkeroitunut.

    Vilka­isin hie­man luku­ja ja kiin­teistöveron siirtämi­nen kulu­tusvero­tuk­seen tarkoit­taisi käytän­nössä yleisen arvon­lisäverokan­nan korot­tamista 24%:sta peräti 27%:iin. Voin suo­raan sanoa, että arvon­lisäveron koro­tuk­set eivät ole olleet järin paljoa äänestäjien suosiossa.

  74. Samuli Saarel­ma:
    Lap­siper­heille suurin kus­tan­nus on juuri se asun­non osto ja siitä seu­raa­va iso asun­to­laina. Sen sijaan velat­tomas­sa asun­nos­sa asu­val­la lapset­toma­l­la pariskun­nal­la ei enää tätä ole rasit­teenaan. Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen varain­si­ir­toveron kus­tan­nuk­sel­la olisi juuri tulon­si­ir­to nuo­rille lap­siper­heille van­hoil­ta velat­tomis­sa asun­nois­sa asuvilta. 

    No, ensin­näkin edel­lisessä viestis­säsi ei mainit­tu sanal­lakaan muu­tok­sia varain­si­ir­toveroon. Toisek­seen, se lap­siper­he mak­saisi jatkos­sa “halvem­mal­la” osta­mas­taan talosta edelleenkin ihan sitä samaa korotet­tua kiin­teistöveroa kuin edelli­nenkin omis­ta­ja, joten minä en ainakaan näe tässä mitään säästöä vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Kol­man­nek­si, jos varain­si­ir­tovero pois­te­taan / las­ke­taan, sil­loin nimeno­maan asun­to­jen hin­tapyyn­töjä kel­paa ainakin lyhyel­lä / keskip­itkäl­lä aikavälil­lä nos­taa entis­es­tään. Ilmiö on sama kuin matal­ien lainako­rko­jen aiheut­ta­ma hin­to­jen nousu. Varain­si­ir­toveros­ta, kuten lukui­sista muis­takin veroista (esim. autovero, yle-vero) toki sinän­sä tulisi päästä eroon pikim­miten kokonaan.

    Samuli Saarel­ma:
    Osaako joku sanoa, mikä on yleen­säkään koko varain­si­ir­toveron idea? Pörssis­sä saa ostaa ja myy­dä suuri­akin var­al­lisuuk­sia ilman, että joutuu tätä veroa mak­samaan. Mik­si sel­l­ainen on kohdis­tet­tu asuntokauppaan? 

    Tietenkin saa­da niis­tet­tyä kansalaisil­ta ala­maisil­ta niin paljon rah­hoo kuin vain kehdataan, jot­ta kansane­dus­ta­jien palkanko­ro­tuk­si­in löy­tyy bud­jet­tia. Jos­sain kun on useimpi­en pakko asua kuitenkin.

  75. sunimh: Oliko tämä ken­ties vit­si? Yleen­sä juuri tilaa kaipaa­vat lap­siper­heet asu­vat (isois­sa) omakoti­talois­sa, joi­hin kiin­teistövero­jen koro­tuk­set tietenkin iskevät ihan samal­la taval­la tai pahemmin. 

    Ei ollut vitsi.

    Siir­tymäai­ka on asia erik­seen, mut­ta ruuh­ka-alueil­la asun­to­jen hin­ta aset­tuu joka tapauk­ses­sa tasolle, jon­ka lap­siper­heet juuri ja juuri pystyvät mak­samaan. Jos asumiskus­tan­nuk­set kas­va­vat (korot nou­se­vat, kiin­teistövero nousee, ener­gian hin­ta nousee), asun­to­jen han­k­in­tahin­nan on pakko laskea.

    Tun­tu­vampi kiin­teistövero sta­biloisi asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka asun­to­jen han­k­in­tahin­nat lask­i­si­vat, ja esimerkik­si korko­ta­son vaiku­tus vähenisi.

    Lisäk­si tun­tu­vampi kiin­teistövero (ja tietenkin varain­si­ir­toveron pois­to) aut­taisi siihen, että isoon taloon kaksin jääneet pariskun­nat nyky­istä hanakam­min etsi­sivät elämän­vai­heeseen­sa sopi­vam­paa asun­toa. Tästä seu­raa se, että niitä iso­ja talo­ja olisi enem­män tar­jol­la, mikä luon­nol­lis­es­tu tuo sel­l­aisen use­am­man lap­siper­heen ulottuville.

    Muis­taak­seni kir­joitin jo sanan siir­tymäai­ka tuonne aiem­min. Siir­tymäa­jan pitää olla kohtu­ullisen pitkä, ja siinä voitaisi­in huomioi­da kiin­teistön viimeisim­män kau­pan ajanko­h­ta. Muuten tilanne tulee kohtu­ut­tomak­si niitä kohtaan, jot­ka ovat juuri han­kki­neet kalli­in asun­non isol­la lainal­la, kos­ka yön yli tule­va vero sekä nos­taisi mak­su­taakkaa että pudot­taisi asun­non arvoa.

    Mie­lenki­in­toinen lisäjut­tu on tietenkin se, että kiin­teistöverol­la näin tehtynä olisi varsin iso tuot­to. Sil­loin kun­nal­lisveroa voidaan laskea, jol­loin nimeno­maan ne työssäkäyvät lap­siper­heet hyö­ty­i­sivät. Aika vaikea tässä yhtälössä on saa­da lap­siper­heitä ryh­mänä kär­si­jän rooli­in. Mak­saji­na oli­si­vat kalli­is­sa asun­nois­sa pitkään asuneet sekä eri­tyis­es­ti maan­omis­ta­jat (kos­ka tämä pudot­taisi maan arvoa selvästi).

  76. max: Kiin­teistön arvo kiin­nos­taisi vain mah­dol­lis­es­ti lain­oi­tus- ja vaku­u­tusyri­tyk­siä. Mitä helkkaria se kuu­luisi muille. Eikä noille maini­tu­illekaan kuin osas­sa tapauksia.

    Kiin­teistöverolle on vero­jär­jestelmässä ihan oma lokeron­sa, ja sitä pide­tään yleis­es­ti hyvänä vero­muo­tona. Se on ain­oa toimi­va var­al­lisu­usvero­tuk­sen muo­to, sil­lä on posi­ti­ivisia seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia (hin­to­jen sta­biloi­tu­mi­nen, asun­to­jen kier­ron parane­m­i­nen, ikälu­okkien välis­ten ero­jen kapen­e­m­i­nen), eikä sitä pysty kiertämään.

    Kulu­tusvero­tuk­selle on sillekin paikkansa, ja se on mon­es­sa kohdas­sa tulovero­tus­ta parem­pi. Kulu­tusvero­tuk­sel­la on kuitenkin paljon negati­ivisia seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia, ja sen kiertämi­nen on huo­mat­tavasti helpompaa.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­ta­mat­toman tont­ti­maan kiin­teistöveron arvo on help­påo määritel­lä: verov­elvolli­nen ilmoit­takoon sen itse. Jos kaupun­ki kek­sii lunas­taa maan asun­to­tuotan­toa varten, on käytet­tävis­sä omis­ta­jan oma arvio maan käyvästä arvosta.

    Toimisi­han tämä kiin­teistövero­tuk­ses­sa muutenkin, mut­ta ehkä se olisi jo vähän turhan julmaa…

  78. Helpom­pi ja halvem­pi tapa suosia per­hea­sun­to­ja olisi asun­to-osakey­htiölaki­in tehtävä muu­tos, joka mah­dol­lis­taisi parem­min sen, että osakemäärät taloy­htiöis­sä eivät menisi samal­la tavoin neliömäärien mukaan, kuten nyt. Nythän tosi­aan asun­to­jen hin­nat ovat pienis­sä asun­nois­sa pienem­mät, mut­ta osakemäärät ja yhtiö­vastik­keet menevät yleen­sä suo­raan neliöi­den suh­teessa — vaik­ka moni taloy­htiön meno menee asun­toko­htais­es­ti. Eli siis ison asun­non omis­t­a­mi­nen on tehty keinotekois­es­ti kalli­ik­si. Malli johtaa juuri siihen, että isoista asun­noista ei kan­na­ta mak­saa niin paljoa kuin pienem­mistä. Esimerkik­si kylpy­huoner­e­mon­tin kohdal­la neliön omis­ta­va asukas mak­saa herkästi kolminker­tais­es­ti yksiön omis­ta­jaan ver­rat­tuna, vaik­ka remon­tin kus­tan­nus on tosi­asi­as­sa asun­tori­ip­pu­vainen, ei kokon­ais­neliömäärästä johtu­va. Jos taloy­htiöi­den yhtiö­vastikkei­den raken­net­ta tehtäisi­in parem­min kus­tan­nus­vas­taavak­si, kysyn­tä olisi automaat­tis­es­ti suurem­mis­sa asun­nois­sa nyky­istä suurempaa.

  79. Samuli Saarel­ma: Tuos­sa käypään arvoon verot­tamises­sa on vain se ongel­ma, että siitä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin tekemistä paran­nuk­sista tai ylipäätään ylläpi­dos­ta rankaisu. Jos päästät asun­non rapis­tu­maan pahasti, saat alen­nuk­sen veroon. Muutenkin se vaatisi val­ta­van byrokra­ti­akoneis­ton jatku­vasti arvioimaan asun­to­jen yksilöl­lisiä käytän­nön arvo­ja, mikä leikkaisi aika ison palan siitä tuo­to­s­ta. Parem­pi olisi minus­ta vero­tus alueen keskimääräisen hin­tata­son mukaan. 

    Kiin­teistöveron pitäisi perus­tua maapo­h­jaan eikä sen pääl­lä mah­dol­lis­es­ti ole­vaan raken­nel­maan. Lisäk­si veron suu­ru­u­den pitäisi olla (siir­tymäa­jan jäl­keen) sel­l­ainen, että ton­tin markki­na-arvo on lähel­lä nollaa.

  80. tcrown: Kiin­teistöveron pitäisi perus­tua maapo­h­jaan eikä sen pääl­lä mah­dol­lis­es­ti ole­vaan raken­nel­maan. Lisäk­si veron suu­ru­u­den pitäisi olla (siir­tymäa­jan jäl­keen) sel­l­ainen, että ton­tin markki­na-arvo on lähel­lä nollaa.

    Toisaal­ta sen raken­nel­man verot­ta­mi­nen on paras, jollei ain­oa toimi­va tapa verot­taa var­al­lisu­ut­ta (raken­nus ei hevin siir­ry Viroon tms.). Toki jos maapo­h­jan kiin­teistövero, erinäiset hait­taverot ja per­in­tövero saadaan tuot­ta­maan riit­tävästi, voidaan puolestani raken­nusten verot­tamis­es­ta luopua.

    Raken­nelmien verot­tamis­es­ta luop­umista ennen pois­taisin kyl­lä varain­si­ir­toveron ja kar­sisin tuloveroa, pääo­mat­uloveroa (vuokrat­u­loille 0%) ja mah­dol­lis­es­ti myös arvonlisäveroa.

  81. Viherinssi: Ei ollut vitsi.

    Siir­tymäai­ka on asia erik­seen, mut­ta ruuh­ka-alueil­la asun­to­jen hin­ta aset­tuu joka tapauk­ses­sa tasolle, jon­ka lap­siper­heet juuri ja juuri pystyvät mak­samaan. Jos asumiskus­tan­nuk­set kas­va­vat (korot nou­se­vat, kiin­teistövero nousee, ener­gian hin­ta nousee), asun­to­jen han­k­in­tahin­nan on pakko laskea. 

    Mitään hyö­tyä tästä ei edelleenkään kukaan saa, jos on juuri ja juuri varaa ostaa asunto/talo, jos­sa ei sit­ten ole enää varaa asua. Lisäk­si, jos “ruuh­ka-alueil­la” tässä tarkoite­taan kasvukeskuk­sia, on vaikea uskoa han­k­in­tahin­to­jen kuvitel­lun laskun merkit­tävästi kuit­taa­van asum­is­meno­jen kasvua.

    Mut­ta saa­han näitä täl­laisia lap­siper­heitä “tuke­via” häkkyröitä raken­nel­la ja sit­ten ihme­tel­lään kymme­nen vuo­den päästä kun isät eivät edelleenkään käytä puolta­toista vuot­ta koti­hoidon tuel­la vaik­ka olisi niin tasa-arvoista että. Ja vihrei­den kan­na­tus edelleen sen alle 10%.

  82. sunimh: Mitään hyö­tyä tästä ei edelleenkään kukaan saa, jos on juuri ja juuri varaa ostaa asunto/talo, jos­sa ei sit­ten ole enää varaa asua.

    Tarkoi­ta­to että koti­taloudet osaa­vat kyl­lä ottaa huomioon lainan­hoitoku­lut, mut­ta eivät enää osaakaan ottaa huomioon kiin­teistöveroa (taik­ka tont­tivuokraa)? No ei mitään hätää, laina­neu­vot­telu­iden aikana pank­ki kyl­lä käy lainan­ot­ta­jan kanssa läpi laskel­man siitä, paljonko se asum­i­nen kyseises­sa kiin­teistössä tulee maksamaan.

  83. Täl­laista päätöstä, että las­ten koti­hoidon tuk­i­jak­so tulee jakaa isän ja äidin kanssa puo­lik­si ei vielä ole. Kir­joituk­sista saa nyt sen kuvan. 

    Esi­tys kyl­lä on tehty.

  84. Mikko Num­melin: Vilka­isin hie­man luku­ja ja kiin­teistöveron siirtämi­nen kulu­tusvero­tuk­seen tarkoit­taisi käytän­nössä yleisen arvon­lisäverokan­nan korot­tamista 24%:sta peräti 27%:iin. Voin suo­raan sanoa, että arvon­lisäveron koro­tuk­set eivät ole olleet järin paljoa äänestäjien suosiossa.

    Puhu­mat­takaan siitä, että ainakin itse puhun kiin­teistöveron korot­tamis­es­ta suu­rus­lu­okas­sa 5‑kertaiseksi nykyis­es­tä (esimerkik­si 1 % käyvästä arvos­ta). Sil­loin kiin­teistöveros­ta tulee tuo­toltaan merkit­tävä vero, jon­ka jäl­keen on varaa ainakin tulovero­ja alen­taa, eikä välil­lisiä tarvitse nostaa.

    Arvon­lisäveron kohdal­la tuol­lainen 25 % tun­tuu ole­van aika lail­la tapis­sa, kan­sain­välis­es­tikään sitä ei sen korkeam­malle (olisiko 25,5 % korkein) ole län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa viety. ALV:ssa on myös sen ver­ran kil­pailua, että kovin suuri ero ei voi EU:n sisäl­lä eri maid­en välil­lä olla.

  85. anomuu­mi: Toisaal­ta sen raken­nel­man verot­ta­mi­nen on paras, jollei ain­oa toimi­va tapa verot­taa var­al­lisu­ut­ta (raken­nus ei hevin siir­ry Viroon tms.). Toki jos maapo­h­jan kiin­teistövero, erinäiset hait­taverot ja per­in­tövero saadaan tuot­ta­maan riit­tävästi, voidaan puolestani raken­nusten verot­tamis­es­ta luopua.

    tcrown on kyl­lä siinä oike­as­sa, että pelkän maapo­h­jan verot­ta­mi­nen on sekin hyvin perustel­tua. Perustelu on se, että maapo­h­jan alku­tuotan­toar­von (vil­je­ly, jne.) ylit­tävä arvo kuu­luu yhteiskun­nalle, joka sen arvon on tuot­tanut. Yksi tapa siirtää tämä arvo yhteiskun­nalle on verot­taa maapo­h­jaa tästä lisäar­vos­ta (ts. ton­tin hin­ta mii­nus maanti­eteel­lis­es­ti vas­taaval­la sijain­nil­la ole­van maat­alous­maan hinta).

    Rak­en­t­a­mi­nen­han on kil­pailun alaista toim­intaa, eikä raken­nusten määrää sinän­sä ole rajoitet­tu mil­lään käytän­nössä vas­taan tule­val­la rajoituk­sel­la, jol­loin raken­nusten vas­taavaan verot­tamiseen ei ole perustetta.

    Jos myös ton­til­la ole­via raken­nuk­sia verote­taan, vero muut­tuu enem­män var­al­lisu­usveron luonteiseksi.

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tilanne on se, että veroa ei voi käytän­nössä kiertää, ja vero ohjaa maapo­h­jan mah­dol­lisim­man arvokkaaseen käyt­töön. Näi­den kah­den mallin väliltä voidaan löytää eri­laisia välimalleja. 

    Olisin itse prag­maatikkona hake­mas­sa mallia, jos­sa paino on vahvem­min maapo­h­jal­la, mut­ta jos­sa myös raken­nuk­sia verote­taan jonkin ver­ran. Toisaal­ta en usko, että lop­putu­los on kovin eri­lainen, tehti­in asia kum­mal­la taval­la tahansa. Olen­naisem­paa on se, että kiin­teistöveron pitää olla suu­ru­us­lu­okaltaan vas­taa­van kiin­teistön osto­hin­nan pääo­maku­lui­hin verrannollinen.

  86. Sylt­ty: Tarkoi­ta­to että koti­taloudet osaa­vat kyl­lä ottaa huomioon lainan­hoitoku­lut, mut­ta eivät enää osaakaan ottaa huomioon kiin­teistöveroa (taik­ka tonttivuokraa)? 

    Tarkoi­tan, ja olen kaiken aikaa tarkoit­tanut, että tääl­lä haikail­tu­ja “etu­ja” lap­siper­heille eivät nämä lap­siper­heet tule koskaan näkemään. Jos asun­non saa (ehkä) halvem­mal­la, merkit­tävästi korote­tun kiin­teistöveron aiheut­ta­mat kalli­im­mat asumiskus­tan­nuk­set kuit­taa­vat kaiken saadun “hyö­dyn”.

    Sitä pait­si jo nykyisel­lään mon­en koti­talouden lainan­hoitoku­lut on mitoitet­tu lähin­nä ns. hyvän päivän (=mata­la korko­ta­so) var­alle pankkien lähin­nä hymis­tel­lessä vier­essä, joten siinäkin mielessä mukanäp­pärä iro­nisoin­tisi menee metsään.

    Pelkkää varain­si­ir­toveron pois­toa sen sijaan kan­natan varauksetta.

  87. Viherinssi: Puhu­mat­takaan siitä, että ainakin itse puhun kiin­teistöveron korot­tamis­es­ta suu­rus­lu­okas­sa 5‑kertaiseksi nykyis­es­tä (esimerkik­si 1 % käyvästä arvosta).

    Koti­talouden tilin­pidos­sa tuo näyt­täisi aika rumalta:

    vuosi 2014
    Kiin­teistövero X euroa
    Pien­pan­i­moiden laatuoluet 5X euroa

    vuosi 2024
    Kiin­teistövero 5X euroa
    Pien­pan­i­moiden laatuoluet X euroa

  88. sunimh: No, ensin­näkin edel­lisessä viestis­säsi ei mainit­tu sanal­lakaan muu­tok­sia varain­si­ir­toveroon. Toisek­seen, se lap­siper­he mak­saisi jatkos­sa “halvem­mal­la” osta­mas­taan talosta edelleenkin ihan sitä samaa korotet­tua kiin­teistöveroa kuin edelli­nenkin omis­ta­ja, joten minä en ainakaan näe tässä mitään säästöä vähänkään pidem­mäl­lä aikavälillä

    1. No, nyt on mainit­tu, joten jatke­taan sil­lä pohjalla.
    2. Olet oike­as­sa juuri tuon “pitkäl­lä aikavälil­lä” suh­teen. Siinä vai­heessa, kun lapset ovat kas­va­neet aikuisik­si ja asun­to­laina on mak­set­tu, niin tosi­aan asumisku­lut korkeam­man kiin­teistöveron vuok­si oli­si­vat korkeam­mat kuin ovat nykyisin. 

    Mut­ta tämä tässä juuri olikin tarkoi­tus! Hin­nat lask­i­si­vat niin, että se koko asun­non elinkaaren yli mak­set­ta­va kiin­teistövero diskont­tau­tu­isi hin­taan. Tämä tarkoit­taisi sitä, että asumisen alku­vai­he (sil­loin, kun mak­se­taan asun­to­lainaa) olisi nyky­istä halvem­paa, mut­ta lop­pu­vai­he (kun lainat on mak­set­tu) olisi kalli­im­paa. Jos halu­taan aut­taa lap­siper­heitä, niin juuri tämä muu­tos asumiskus­tan­nusten aikaprofi­ilis­sa olisi se, mikä tämän tuottaisi. 

    Ja kuten joku jo mainit­sikin, jos kiin­teistöveroa nos­tet­taisi­in jopa niin paljon, että sen tuo­ton ansios­ta kun­nat voisi­vat laskea kun­nal­lisveroa, voit­ta­jana oli­si­vat entistä enem­män nuoret työssä käyvät lapsiperheet. 

    sunimh: Kol­man­nek­si, jos varain­si­ir­tovero pois­te­taan / las­ke­taan, sil­loin nimeno­maan asun­to­jen hin­tapyyn­töjä kel­paa ainakin lyhyel­lä / keskip­itkäl­lä aikavälil­lä nos­taa entisestään.

    Jos kiin­teistöveroa on nos­tet­tu, niin ei niitä voi niin vaan nos­taa, kos­ka ei ole ostajia.

  89. sunimh: Tarkoi­tan, ja olen kaiken aikaa tarkoit­tanut, että tääl­lä haikail­tu­ja “etu­ja” lap­siper­heille eivät nämä lap­siper­heet tule koskaan näkemään. Jos asun­non saa (ehkä) halvem­mal­la, merkit­tävästi korote­tun kiin­teistöveron aiheut­ta­mat kalli­im­mat asumiskus­tan­nuk­set kuit­taa­vat kaiken saadun “hyö­dyn”.

    Eivät kuit­taa. Hin­to­jen halpen­e­m­i­nen aut­taa ennen kaikkea niitä, joil­la ei ole vielä asun­toa tai jot­ka halu­a­vat muut­taa isom­paan. Kiin­teistöveron koro­tus taas rokot­taa kaikkia asu­jia, myös niitä, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Noiden inte­graalit menevät ehkä jok­seenkin päit­täin (olet­taen, että asumiseen käytetään kokon­aisuute­na edelleen saman ver­ran rahaa), mut­ta ne eivät suinkaan jakaudu tasan, vaan velat­tomasti asu­vat ovat mak­sajia ja uuteen tai isom­paan muut­ta­vat (=lap­siper­heet) ovat voittajia.

  90. sunimh: koti­talouden lainan­hoitoku­lut on mitoitet­tu lähin­nä ns. hyvän päivän (=mata­la korko­ta­so) var­alle pankkien lähin­nä hymis­tel­lessä vier­essä, joten siinäkin mielessä mukanäp­pärä iro­nisoin­tisi menee metsään.

    Kiin­teistöveron koro­tus johtaa asumiskus­tan­nusten heilahtelun vähen­e­miseen. Se vähen­tää myös ns. onnenkaup­paa sen suh­teen, mis­sä vai­heessa omis­tusasumiseen hyp­pää mukaan.

  91. max: Koti­talouden tilin­pidos­sa tuo näyt­täisi aika rumalta:

    vuosi 2014
    Kiin­teistövero X euroa
    Pien­pan­i­moiden laatuoluet 5X euroa

    vuosi 2024
    Kiin­teistövero 5X euroa
    Pien­pan­i­moiden laatuoluet X euroa

    Jostain ne verot kuitenkin kerätään, eikä julk­isten meno­jen ollessa vakio vero­taak­ka kas­va vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä muut­taes­sa. Kiin­teistöveroon ei sisäl­ly kokon­aisu­u­den kannal­ta yhtä type­r­iä kan­nus­timia kuin esim. tuloveroon, joka tekee työnteosta/työntekijän palkkaamis­es­ta (riip­puen näkökul­mas­ta) vähem­män kannattavaa.

  92. Alka­vatko tääl­läkin kaik­ki olla sitä mieltä, että vero­ja tarvi­taan vakio määrä/vuosi ja aina rapi­at päälle? Eikä julkisen puolen menois­sa ole mitään säästet­tävää? Tun­tuu, että poli­isi ja armei­ja ain­oat mihin kos­ke­taan. Nehän eivät jotenkin ole ainakaan suo­raan joltakin isol­ta porukalta (äänestäjiltä) pois. Tässä kai sitä nim­by-jut­tua. Supis­takaa, mut­tei multa.
    Jotenkin tun­tuu oudol­ta OS:n jutut siitä, että spo­rakisko­jen äärelle halu­avia paljon. On. mut­ta mik­si? Ei ne kiskot juurikaan mitään meinaa, vaan duu­ni- tai opiskelu­paik­ka. Kek­sikää viisaat tapa, mil­lä töitä löy­ty­isi muual­ta, niin paine hel­lit­tää. Mik­siköhän toi etä­työ ei vaan oikein toi­mi? Ihmi­nen kai halu­aa olla porukois­sa? Nyt vielä, kun selvisi, että jenkit seu­raa kaikkea, ei nyky­isiä mah­dol­lisuuk­sia haluta/voida edes käyttää.
    En itse pidä vihrei­den Hesan keskus­tan laa­jen­tamisa­jatuk­ses­ta (tiiveys), mut­ta siihen vaikut­taa ikä ja se , että syn­nyin Myl­lykoskel­la omakoti­talos­sa. (tosin elin vain 4 ens vuot­ta siel­lä, mut­ta kait se maalaisu­us jäi pysyväk­si. Jospa eduskun­ta panisi toimeen ison kyse­lyn kansalta, mis­sä halu­a­vat ja asua ja mil­lai­sis­sa talois­sa ja mis­sä tehdä työtä jne jne.
    Jos saa duunin Hesas­ta, niin kai nyt on selvä, että halu­aa asua lähel­lä, mut­ta kuin­ka lähel­lä? Niitä hom­mia, joiden lik­soil­la on varaa ostaa kämp­pä OS:n naa­purista lie­nee vähän, mut­ta toisen­laisia hom­mia lie­nee enem­män, mut­ta niiden lik­soil­la ei Kata­janokalta kämp­pää oste­ta eikä juuri edes kyetä vuokraamaan.
    Laivan­rak­en­ta­jana (evp) ehdotankin, että raken­netaan kel­lu­via asuin­jut­tu­ja johonkin Hesan ran­noille ja vuokrataan niitä kohtuuhintaan.

  93. Rolle:
    Toisaal­ta suosii kaupun­ki muitakin ryhmiä:
    — keskus­tan opiske­li­ja-asun­not ja… 

    Tuo on näistä vähän ongel­mallisem­pi jut­tu. Laadukkaiden korkeak­oulu­jen yhteinen piirre on, että ne yhdis­tävät opetuk­sen, sosi­aalisen elämän ja asumisen. Jos halu­amme pitää HY:n ja Sibik­sen keskus­tas­sa, on niille olta­va riit­tävästi asun­to­ja. Itse käyt­täisin Kaisaniemen sinän­sä tarpeet­toman puis­ton tähän tarkoitukseen.

    Esteet­tömyyssään­nök­sistä olen samaa mieltä. Ne ovat täysin tarpeet­to­mia ja käytän­nössä vahin­gol­lisia. Asi­as­ta­han on jo tutkit­tuakin tietoa! “Esteetön” kylp­päri on vaar­alli­nen van­huk­sille, kos­ka seinästä ei saa kiin­ni kun meinaa kaatua.

    Leena:
    … kun­non kokoinen lasitet­tu parveke, joka ei kat­se­le naa­purin seinään … 

    Kaupunki­maises­sa asumises­sa pitää olla se naa­puri. Se kuu­luu niinkuin tähän jut­tuun. 😀 😀 😀 Parvek­keesta sinän­sä olen samaa mieltä. Se on varsinkin kesäisin kiva.

    Muual­la maail­mas­sa ei tehdä enää DDR-tyyp­pisiä type­r­iä pis­te­talo­ja “kaupunki­in”. Kaupun­ki on ruu­tukaa­va ja kuusi ker­rosta. Jos­sain tapauk­ses­sa ker­roksia on vähän enem­män, kuten Man­hat­tanin eteläosas­sa, mut­ta siel­lä on pulaa maas­ta ja maaperä mah­dol­lis­taa korkean rak­en­tamisen edullisesti.

    Ne jot­ka eivät tykkää kat­sel­la kadun toisel­la puolel­la ole­vaa naa­puria eivät kuu­lu Helsinki­in. Heille nur­mi­järvi on oikea paik­ka, mut­ta me teimme nur­mi­jär­venkin väärin. Kaikkial­la muual­la Euroopas­sa nur­mi­järvet raken­netaan tiivi­isti ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Ajakaa­pa junal­la Helsingistä Kar­jaalle. Koko matkalla on vain yksi ter­veesti kaavoitet­tu taa­ja­ma, Kauniainen!

    Sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen Suomes­sa on epäon­nis­tu­mis­ten sum­ma. Minus­ta her­ra Jean­neret-Gris pitää pistää syyt­teeseen pos­tu­umisti. Hän on aiheut­tanut suun­na­ton­ta vahinkoa Suomessa.

  94. Kalle: Tuo on näistä vähän ongel­mallisem­pi jut­tu. Laadukkaiden korkeak­oulu­jen yhteinen piirre on, että ne yhdis­tävät opetuk­sen, sosi­aalisen elämän ja asumisen. Jos halu­amme pitää HY:n ja Sibik­sen keskus­tas­sa, on niille olta­va riit­tävästi asun­to­ja. Itse käyt­täisin Kaisaniemen sinän­sä tarpeet­toman puis­ton tähän tarkoitukseen.

    Esteet­tömyyssään­nök­sistä olen samaa mieltä. Ne ovat täysin tarpeet­to­mia ja käytän­nössä vahin­gol­lisia. Asi­as­ta­han on jo tutkit­tuakin tietoa! “Esteetön” kylp­päri on vaar­alli­nen van­huk­sille, kos­ka seinästä ei saa kiin­ni kun meinaa kaatua.

    Kaupunki­maises­sa asumises­sa pitää olla se naa­puri. Se kuu­luu niinkuin tähän jut­tuun. Ajakaa­pa junal­la Helsingistä Kar­jaalle. Koko matkalla on vain yksi ter­veesti kaavoitet­tu taa­ja­ma, Kauniainen!

    Kau­ni­ainen syn­tyi Bem­bölen ja Sepänkylän taka­maille rautatieli­iken­nepaikan ympärille, Nyky­isin se ei ole taa­ja­ma vaan osa Helsin­gin keskus­taa­ja­maa, joka ulot­tuu rantarasan var­rel­la ohi Kirkkon­um­men aseman.

Vastaa käyttäjälle max Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.