Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen

4.8.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Hyvässä kaupungissa on tarjolla myös hyvää pientaloasumista, vaikka juuri ylikysyntä kohdistuu ratikka ja hissi -asumismuotoon. Vaikka kantakaupunkimaista asutusta tarvitaan lisää, kaikki eivät sitä halua. Huonoiten Helsingin seudun asuntotarjonta palvelee niitä, jotka haluavat asua pientalossa, mutta haluavat silti myös urbaaneja palveluja.

Helsinki on asukasluvultaan (1,2 miljoonaa) liian suuri ollakseen yksikeskuksinen kaupunki. Tarvittaisiin toisaalta Hyvinkään kaltaisia kunnollisia pikkukaupunkeja ja toisaalta edellisessä postauksessa mainittuja puutarhakaupunkeja. Lisäksi tietysti jotkut haluavat asua varsinaisella haja-asutusalueella, mutta silloin ei voi ymmärtää, että kaikkea ei voi saada. Palvelut ovat kaukana eikä joukkoliikenne ei toimi. Ei myöskään voi vaatia, että pääsee autoineen vapaasti terrorisoimaan niiden elämää, jotka haluavat asua kantakaupungissa.

Espoon strategiana on ollut kehittää aluettaan viiden keskuksen mallilla, mutta tämä ei vastaa sitä, mitä tarkoitan. Minulle tuntemattomasta syystä Espoo ei kehitä Hyvinkään kaltaisia pikkukaupunkeja keskustoineen, vaan kaavoittaa eräänlaisia lähiötihentymiä, joiden keskellä on kaupallisesti tehokas shopping mall takaamassa sen, ettei minkäänlaista kaupallista keskustaa edes pysty syntymään, vaikka sellainen kaavoitettaisiin. Kauppakeskuksesta ei ole Espan kaltaiseksi yhteiseksi olohuoneeksi. Jos kauppakeskukseen pysähtyy hetkeksi ostamatta mitään, vartija komentaa ulos.

On aivan olennaista, miten nuo keskustan ulkopuoliset alakeskukset sijoitetaan. Jos niistä on helppo liikkua joukkoliikenteellä toisesta toiseen, ne tukevat toistensa palveluja muodostaessaan yhteisen työssäkäynti, ravintoloissakäynti ja elokuvissakäyntialueen, jolloin pienen ja suuren kaupungin edut yhtyvät. Pidin tästä vuosia sitten esitelmän Suomen Pankin tiloissa. Sanoin, että Matti Vanhasella on ideaa siinä, että hän haluaa keskittää pientaloasumista puutarhakaupunkeihin. Ajatus kaatuu kuitenkin siihen, ettei näitä sijoiteta millään järjellisellä tavalla, vaan laitetaan sikin sokin sinne tänne, jolloin ne ovat täysin autoliikenteestä riippuvaisia, niistä ei saa liikenteen takia viihtyisiä eivätkä ne toimi kuten toimivat Keski-Euroopassa. Esitin periaatetta oheisella kuvalla (Vanhasen himmeli). On täysin mahdotonta tehdä hyvätasoista joukkoliikennettä (vuoroväli max 10 minuuttia) niin, että kaikista kylistä pääsee kaikkiin. Pari päivää sen jälkeen HS julkaisi Vanhasen oman kuvan esityksestään. Aika samanlainen se oli.

vanhasen-himmeli

vanhasen-oma-himmeli001

Nauhakaupunki raideliikenteen yhdistämänä toimii erinomaisesti. Nauhakaupungista on tökerö väärennys (puumalli) , jossa lähiönauha sijoittuu moottoritien kahdelle puolelle. Joukkoliikenteellä pääsee vain kaupungin keskustaan, mutta ei lähiöstä toiseen. Espoossa Länsiväylän varresta joukkoliikenteen osuus on tyydyttävä matkustettaessa Helsinkiin, mutta lähes olematon Espooon sisällä. Raideliikenne pystyy menemään asuinalueiden läpi ja toimii siksi olennaisesti paremmin. Kuvassa kaupunkinauhan itäpuolella kulkee moottoritie, joka pysyttelee asuinalueiden ulkopuolella, kuten pitääkin.

nauha-ja-puu

Helsinkiä kehitettiin pitkään sormimallin mukaan viitenä keskustasta ulos kurottuvana nauhakaupunkina. Siitä mallista on aika ajanut ohi. Ihmiset eivät liiku nauhaa pitkin edestakaisin vaan myös nauhalta toiselle, jolloin poikittaisliikenne kasvaa. Kun kaupunkia ei ole suunniteltu ajatellen poikittaista joukkoliikennettä, poikittaisliikenne perustuu melkein pelkästään yksityisautoihin – erityisesti Helsingin kaupungin ulkopuolella. Terveisiä vaan sinne Kehä I:n jonoihin. Ne tulevat pahenemaan entisestään

Trivial pursuit city

Hyvä kaupunkirakenne saadaan aikaan sijoittamalla asuinalueet niin, että niiden kautta kulkee paitsi säteittäinen raideliikenne (vihreät katkoviivat) , myös kehämäinen joukkoliikenne. Oheisessa kuvassa yhdellä vaihdolla pääsee melkein joka paikasta jokaiseen paikkaan. Jos vuoroväli on tiheä (3-5 minuuttia) vaihdollinenkin yhteys tarjoaa hyvän palvelutason. Kehäteitäkin tarvitaan, mutta kun ne ovat melkoinen ympäristöhaitta, niitä ei voi vetää asuinalueiden halki. Siksi ne eivät myöskään sovellu joukkoliikenteelle.

Nyt seudulle suunnitellaan useita sisäkkäisiä jokerilinjoja. Hyvä niin, mutta ne tulevat liian myöhään, koska paljon on rakennettu asutusta tämän mallin kannalta vääriin paikkoihin. Kirjassa Vihreä metropoli kutsuin tällaista rakennetta Trivial Pursuit -cityksi. Peliä pelanneet tietävät, miksi.

Kärsimme kaikki siitä, ettei kaupunkiamme suunnitella kokonaisuutena, vaan jokainen kunta optimoi vain omaa rakennettaan. Erityisesti siitä kärsivät ne, jotka haluaisivat yhdistää pientaloasumisen kaupunkimaisiin palveluihin. Se on mahdollista Saksassa ja Hollannissa, mutta se ei ole mahdollista Helsingissä.

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen”

  1. max kirjoitti 4.8.2014 kello 14:02

    “Ajatus kaatuu kuitenkin siihen, ettei näitä sijoiteta millään järjellisellä tavalla, vaan laitetaan sikin sokin sinne tänne, jolloin ne ovat täysin autoliikenteestä riippuvaisia, niistä ei saa liikenteen takia viihtyisiä eivätkä ne toimi kuten toimivat Keski-Euroopassa.”

    Miksi arjen pyörittäminen (vaikkapa 200 krt x 20 km) yksityisautolla vapaalla (suhteellisesti ottaen) reitin ja aikataulun valinnalla on niin huono asia? Voi olla, että seuraan kyllä ajatuksiasi, mutta hyvä paimen kertaa asioita. Ja etenkin rinnastaa niitä vertauskuvallisesti toisiin asioihin. Vaikkapa viihdematkailuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2014 kello 18:03

    Jos yksi ihminen kulkeew autolla, siinä ei ole mitään vikaa, mutta kun mi9ljoona ihmistä swiirtyy ajamaan autolla kaikki matkansa, siinä on pieni ongelma. Ymmärräthän, että tuossa himmelissä ei voi käyttää joukkoliikennettä juuri kukaan, koska kelvollista joukkoliikennettä ei voi olla. SDe myös tarkoittaa, että aloaikäiset ja vanhukset ovat kodeissaan vankeina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 4.8.2014 kello 14:08

    Hyvä kaupunkirakenne saadaan aikaan sijoittamalla asuinalueet niin, että niiden kautta kulkee paitsi säteittäinen raideliikenne (vihreät katkoviivat) , myös kehämäinen joukkoliikenne. Oheisessa kuvassa yhdellä vaihdolla pääsee melkein joka paikasta jokaiseen paikkaan. Jos vuoroväli on tiheä (3-5 minuuttia) vaihdollinenkin yhteys tarjoaa hyvän palvelutason.

    Mä en tiedä olenko kirjoituksen kanssa edes suoranaisesti eri mieltä, mutta varsinkin ylläolevassa on se kertakaikkinen ongelma mikä tätä lajityyppiä vaivaa. Eli minkälaisista etäisyyksistä, matka-ajoista nyt puhutaan? Kun tämä on ihan eri asia riippuen sitä mitä ne ovat.

    Jos pallukoiden etäisyys toisistaan on 5 kilometriä, niin niiden väliseen matkaan kuluu raidehärpääkkellä jota meillä kutsutaan junaksi noin 4 minuuttia (yski asema matkan varrella), metrolla (kolme asemaa) 8 minuuttia ja ratikkalla (kuusi pysäkkiä) 14 minuuttia. Jos väli on 10 kilometriä, niin ajat voi kertoa kahdella. Jos väli on 2 kilometriä, niin puolet eli ihan sama ja kaikki toimii hienosti, mutta silloin tuo on käytännössä yksi yhtenäinen kaupunki.

    Tuolla perusteella voi sitten laskea mitä ne matka-ajat on ja verrata siihen mikä on sujuvaa. Mutta jos halutaan nopeaa liikkuvuutta koko himmelin sisällä niin pitää olla juna, mutta sitten pitää taas ottaa huomioon kauan sinne asemalle pääsy kestää kun pysähdyksiä on harvassa.

    Käytännössä, kun etäisyydet kasvavat toisella kymmenelle kilometrille, niin tarvitaan kaksitasoinen raideverkko, jos on tarkoitus tehdä houkuttelevaa joukkoliikennettä. Toinen nopeita yhteyksiä ja toinen tiheää palvelutasoa varten. Sinänsä kalusta voi olla niillä samaa, ja sama juna voi ajaa osan matkaa nopeampaa rataa. Minä en äkkiseltään muista ensimmäistäkään esitystä keneltäkään kaupunkirakenteesta, jossa tätä perustavanlaatuista maaantieteellisfysikaalista tosiasiaa ei olisi abstraktoitu pois. Itsekö se pitää kirjoittaa? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  4. Hannu kirjoitti 4.8.2014 kello 15:33

    1) Alakeskusten intressi liittyä toisiinsa on vastoin keskustan intressiä saada sinne suuntautuvaa liikennettä ja vähintään läpikulkuliikennettä.

    2) Alakeskukset eivät ole osanneet liittyä yhteen poliittisesti, jolloin keskustanäkökulma on saanut määrittää liikenteen kehittämistä.

    3) Moni nykytrendi siirtää painopistettä pois keskustasta, mikä lisää poliittisia paineita manipuloida liikennettä keskustaan, a’la Pisararata.

    Mitä mieltä olet näistä väitteistä ja miten intressiriita tulisi ottaa huomioon niin, että se tulisi julkiseen keskusteluun ja vaaleissa asialistalle? Silloinhan asetelma Hki-Espookin olisi jotain monisyisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Petteri Kosonen kirjoitti 4.8.2014 kello 18:20

    Osmo osoittaa hyvin monia niistä asioista, joita Helsingin seudulla pitäisi miettiä. Muutamista asioista olen kuitenkin eri mieltä.

    Ensinnäkin alakeskusten sijoittaminen antaa jo otsikkona ylioptimisten mielikuvan suunnittelun mahdollisuuksista. Vaikka pääkaupunkiseutu kasvanee tulevaisuudessa voimakkaasti, niin pääosin rakenne on jo olemassa, eikä tänne ihan hirveästi ”sijoiteta uusia alakeskuksia”. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten nykyistä rakennetta pystyttäisiin hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ja ”keskusverkkoa” kehitettäisiin jonkinlaisessa yhteistyössä. Tässä kirjoitussarjassa ollaan ihannetta etsimässä, mutta tietty ”sense of reality” olisi paikallaan.

    Espoossa on tosiaan viime vuosikymmeninä sijoitettu suuret kauppakeskukset alakeskuskusten keskelle (Sello, Iso Omena ja Entresse), eikä tämä ole minusta mitenkään huono asia verrattuna siihen, että niitä rakennettaisiin irralleen kaikesta muusta (esim. Jumbo, Kaari ja Viikin Prisma). Lisäksi Hyvinkään keskustaanhan rakennettiin pari vuotta sitten yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. Toki olisi hyvä jos alakeskuksiin pystyttäisiin luomaan sekoittuneempaa rakennetta ja kaupunkimaisemapa ympäristöä, mutta en ole aivan varma, miten laajaa palvelutarjontaa niissä pystyttäisiin tarjoamaan ilman kauppakeskuksia. En myöskään näe että muut olisivat onnistuneet tässä merkittävästi Espoota paremmin. Espoossa kaupunkisuunnittelun suuret virheet on tehty jo vuosikymmeniä sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  6. Jarmo Heimo kirjoitti 4.8.2014 kello 19:04

    Osmo, ajattelusi perustuu kovin konservatiiviseen käsitykseen liikennemuodoista ja niiden edullisuudesta. Odotan mielenkiinnolla, kun itseohjautuvat ajoneuvot alkavat vallata alaa. Ero joukkoliikennevälineiden ja parjatun yksityisautoilun välillä saattaa muuttua hämmästyttävällä tavalla. Jos siihen liittää esimerkiksi Uber-tyyppiset uudet yritysmuodot, alkavat liikenteen paradigmamuutokset olla tosiasia. Heijastukset kaupunkirakenteeseen tullevat olemaan merkittäviä. Minusta kollegani kaupunkisuunnittelijat ovat hämmentävän ulkona uusista tuulista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2014 kello 20:16

    Meneekö se itseohjautuva auto pienempään tilaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Viherinssi kirjoitti 4.8.2014 kello 20:36

    tpyyluoma: Käytännössä, kun etäisyydet kasvavat toisella kymmenelle kilometrille, niin tarvitaan kaksitasoinen raideverkko, jos on tarkoitus tehdä houkuttelevaa joukkoliikennettä. Toinen nopeita yhteyksiä ja toinen tiheää palvelutasoa varten.

    Olisiko tuo pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne. Osa junista pysähtyy jokaisella maitolaiturilla, osa joka toisella ja osa vain Tikkurilassa ja Pasilassa.

    Periaatteessa ajatus on oikein, mutta kovin kattavan kaksitasoisuuden tekeminen tulee ainakin tuplahintaiseksi.

    Kuinka paljon maksaisivat radanvierusta menevät katetut pyörätiet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Viherinssi kirjoitti 4.8.2014 kello 20:44

    Jarmo Heimo: Ero joukkoliikennevälineiden ja parjatun yksityisautoilun välillä saattaa muuttua hämmästyttävällä tavalla. Jos siihen liittää esimerkiksi Uber-tyyppiset uudet yritysmuodot, alkavat liikenteen paradigmamuutokset olla tosiasia.

    Yksityisautoilun saa jotenkin järkevästi ruuhka-aikana fiksuksi vain silloin, kun autossa on merkittävästi enemmän kuin yksi ihminen. Yksityisautoilun suurin ei-henkinen ongelma on tilankäyttö, ja siinä suurin tekijä on käyttöaste.

    On hyvin mahdollista, että automaattiset autot yhdistettynä johonkin kimppakyytifiksukkeeseen on tulevaisuudessa hyvin toimiva ratkaisu. Käytännössä meillä voisi jo nyt olla paljon älykkääseen telematiikkaan perustuvia kimppakyytitoimintoja, joilla voitaisiin ratkoa ruuhkaongelmia paljonkin.

    Niiden tiellä on kuitenkin ainakin kaksi isoa estettä. Ihmiset haluavat ajaa yksin omalla autolla (sekä “yksin” että “omalla” on tärkeä). Vielä suurempi este on taksiyrittäjien vastustus.

    Mitään fyysistä estettä sille ei ole, etteikö jokainen auto olisi potentiaali taksi ihan vain rekisteröitymisellä ja sopivalla tietojärjestelmällä. Esteet ovat henkisiä ja lainsäädännöllisiä.

    (Uber ei tätä ole, koska se on lähinnä vain pimeiden taksien välityspalvelu. Järkevä palvelu saisi kaikki jo muutenkin liikkeellä olevat ottamaan sopivasti maksavia liftareita kyytiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  10. KKK kirjoitti 4.8.2014 kello 21:07

    “Kärsimme kaikki siitä, ettei kaupunkiamme suunnitella kokonaisuutena vaan jokainen kunta optimoi vain omaa rakennettaan. Erityisesti siitä kärsivät ne, jotka haluaisivat yhdistää pientaloasumisen kaupunkimaisiin palveluihin.”
    Pikkuisen alkaa vaikuttamaan, että tämä osaoptimointi on vaan veruke kun päättäjiltä puuttuu kykyä ja rohkeutta tehdä pitkäjännitteisiä päätöksiä. Miten muka naapurikuntien harjoittamaan osaoptimointi estää Helsinkiä kehittämästä alueensa sisälle kunnollista säteittästä raideliikennettä ja kaavoittamasta sen varteen kaupunkikeskuksia? Raide-infra saadaan helposti kustannettua rakennusoikeuden myynnillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2014 kello 21:29

    Helsinki tekee sekä jokeria, jokeri 2:ta ja nollajokeria ja kaavoittaa niiden varrelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Marko Hamilo kirjoitti 4.8.2014 kello 21:40

    Osmo Soininvaara:
    Meneekö se itseohjautuva auto pienempään tilaan?

    Sekin on teoriassa mahdollista, koska robotin reaktioaika < 1 ms. Autot voivat kulkea lähempänä toisiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Kalle kirjoitti 4.8.2014 kello 21:54

    Artikkelisi tämä osa alkaa terminologisesti väärin! 😉 Omakotilaueet eivät kuulu kaupunkiin. Ne kuuluvat kauppalaan, joka on kaupungin vieressä.

    Raideliikenteen rakentaminen ei kuulu Helsingille pl. ehkä keskutan kevytraideliikenne. Jokerit kuuluvat aluehallinnolle jota jotkut haluavat kutsua metropolihallinnoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Mikko kirjoitti 5.8.2014 kello 9:21

    Marko Hamilo: Sekin on teoriassa mahdollista, koska robotin reaktioaika < 1 ms. Autot voivat kulkea lähempänä toisiaan.

    Marko: sen verran kuin olen aihetta käsittelevää tiedettä lukenut, niin moottoriteillä ja muilla vastaavilla jossa ei ole tasoristeyksiä, kapasiteetti voi jopa kaksinkertaistua juuri tuosta syystä.

    Sen sijaan katuympäristössä, jossa rajoittavana tekijänä on risteysten kapasiteetti, hyöty jää merkittävästi pienemmäksi – ehkä muutamaan kymmeneen prosenttiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. sunimh kirjoitti 5.8.2014 kello 10:16

    “Kauppakeskuksesta ei ole Espan kaltaiseksi yhteiseksi olohuoneeksi.”

    Suomessa nyt kuitenkin lämpötila on alle kymmenen asteen vähintään puolet vuodesta, joten eiköhän sille katetulle lämpimälle tilalle kuitenkin ole kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  16. anonyymi kirjoitti 5.8.2014 kello 14:13

    Viherinssi: Kuinka paljon maksaisivat radanvierusta menevät katetut pyörätiet?

    Kuinkakohan paljon niille löytyisi kaljanjuojia ja tupakanpolttajia hengaamaan ja poliiseja heitä hätistelemään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Sepi kirjoitti 5.8.2014 kello 14:28

    Uutiseen liittymätön huomio etusivusta:

    Tuo LinkedIn, Facebook / email, jne. jakamisen mahdollistava ShareThis plugin kyllä tasaisen tiheään tärvelee sivuston käytettävyyttä. Nyt jos hiiren vahingossa jätää sekunniksi share- tai email-kuvakkeiden päälle, niin ruudulle hyppää pyytämättä joku ikkuna estämään lukemista.

    Näin ainakin työpaikan Chrome selaimella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. max kirjoitti 5.8.2014 kello 15:20

    anonyymi: Kuinkakohan paljon niille löytyisi kaljanjuojia ja tupakanpolttajia hengaamaan ja poliiseja heitä hätistelemään?

    Jep, ehkä väärä maa, väärä kansa. Mutta katetuista pyöräteistä saisi kyllä aivan hävyttömän idyllisiä. Niita voisi käyttää sadeveden keräämiseen ja itse väyliä koristavien kasvillisuuksien huoltoon. Kate olisi aurinkopaneloitu jonka energia käytettäisiin sen saman väylän joko viihteeksi tai hyödyksi. Voisi olla erilailla valaistuja vyöhykkeitä vaikkapa puolen kilometrin välein rytmittämään ahkeraa poljentoa. Ja saisihan niihin mainoksiakin yli kapitalismin tarpeiden. Joku operaattori voisi siis sponsoroida koko roskan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Mikko H kirjoitti 5.8.2014 kello 16:29

    Jos kauppakeskukseen pysähtyy hetkeksi ostamatta mitään, vartija komentaa ulos.

    Aika kauan saa kyllä hengailla, jos on selvin päin ja rauhassa, ennen kuin suomalaisesta ostarista potkaistaan ulos. Se, että tila ei ole oikeasti julkista, on kyllä todellinen ongelma. Ostoskeskuksilla on aukioloajat, ja niiden ulkopuolella ne ovat useimmiten jalankulkijaa voimakkaasti hylkiviä jättikokoisia lootia. Todellinen ongelma on myös se, että jalankulkijan kannalta miellyttävän ja vähittäiskaupoille sopivan kadun tai varsinkaan aukion suunnittelua ei tunnu enää osaavan kukaan koko valtakunnassa. Ks. vaikka Jätkäsaari, johon kivijalkakauppoja on tulossa kohtuullinen määrä. Katutason julkisivut ja tilantuntu vaan eivät ole järin miellyttäviä. Kalasatamassa on saatu tähän mennessä vielä kolkompaa, suoranaista muuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  20. Määkin pyöräilen kirjoitti 5.8.2014 kello 16:51

    Siis yksityisautoilun kamala ongelma on, että niissä on aina vain yksi kyydissä.
    Kun tässä mietitään tulevaisuudennäkymiä, niin yksi erittäin helppo tapa olisi tällainen.
    Älykännykkään sovellus, mihin voi ilmoittaa minne on menossa. Autoilijalla vastaava sovellus, jossa on reitti mitä ajaa ja millä korvauksella voisi ottaa kyytiin. Kun kyyditsijä ja kyydin tarpeessa olevat kohtaavat, niin kumpikin känny hälyttää ja kuski osaa pysähtyä. Tällainen homma on luonnollisesti Suomen lainsäädännössä kielletty.
    Mikä täällä nyt ei olisi kielletty?

    Kun nämä itseohjautuvat autot tulevat, niin moni niistä voisi olla automaattisessa taksiajossa ja myös sillä periaatteella, että pomii useamman matkustajan kyytiin, kun ovat menossa samaan suuntaan. Asiakas voisi sitten lisärahalla saada muista matkustajista vapaan kyydin. Pitäisi olla huomattavasti halvemmat kyydit kuin nykyisellä taksilla, koska käyttöaste nousee eikä kuskille tarvitse maksaa palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. max kirjoitti 5.8.2014 kello 18:54

    Määkin pyöräilen:
    kuski osaa pysähtyä. Tällainen homma on luonnollisesti Suomen lainsäädännössä kielletty.
    Mikä täällä nyt ei olisi kielletty?

    Niin, erilaisissa uberilaisissa huumissa jää huomioimatta, että kyse ei ole kansalaisten älykkyydestä, luovuudesta tai viitseliäisyydestä vaan säännöistä. Mutta otetaan se mikä on otettavissa. Jos suomalainen säännöstely taipuu ulkomaisten ideoiden edessä niin olkoon sitten niin. Maali kuin maali. Tyyli vapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. samae kirjoitti 5.8.2014 kello 20:48

    Mikko: Marko: sen verran kuin olen aihetta käsittelevää tiedettä lukenut, niin moottoriteillä ja muilla vastaavilla jossa ei ole tasoristeyksiä, kapasiteetti voi jopa kaksinkertaistua juuri tuosta syystä.

    Sen sijaan katuympäristössä, jossa rajoittavana tekijänä on risteysten kapasiteetti, hyöty jää merkittävästi pienemmäksi – ehkä muutamaan kymmeneen prosenttiin.

    Voisi kuvitella että itsestään ohjautuvat autot johtavat vielä autoliikenteen merkittävään kasvuun, jos esimerkiksi lapset alkavat kulkemaan niillä itsenäisesti harrastuksiinsa; kotona asuvia vanhuksia kuljetellaan päiväkeskuksiin hoidettaviksi jne jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  23. Viherinssi kirjoitti 6.8.2014 kello 1:00

    max: Niin, erilaisissa uberilaisissa huumissa jää huomioimatta, että kyse ei ole kansalaisten älykkyydestä, luovuudesta tai viitseliäisyydestä vaan säännöistä. Mutta otetaan se mikä on otettavissa. Jos suomalainen säännöstely taipuu ulkomaisten ideoiden edessä niin olkoon sitten niin. Maali kuin maali. Tyyli vapaa.

    On vaikea keksiä sellaista säännöstelyä, josta olisi pelkkää hyötyä. Niinpä säännöstelyn kohdalla pitäisi aina pitää kirkkaana mielessä se, mitä hyvää sillä säännöstelyllä pyritään saamaan aikaan, ja voisiko sen saman hyvän saada aikaan jollain vähemmän haitallisella tavalla.

    Kuten aiemmin tässä ketjussa totesin, pidän Uberia lähinnä pimeiden taksien välityspalveluna, koska se mahdollistaa ammattimaisen toiminnan. Meillä voisi kuitenkin olla jokin huomattavasti matalampiin tariffeihin perustuva järjestelmä, jossa samaan suuntaan menevä kyytiläinen toki ottaa mukaan jakamaan autoilun kuluja, mutta jossa ammattimainen toiminta ei lyö leiville.

    Noin karkeasti ajatus on sellainen, että kyytiläisiä ottava autoilija laittaa älypuhelimen navigaattorin päälle ja siihen määräpaikkansa. Sen jälkeen järjestelmä tarjoaa, että seuraavalla bussipysäkillä olisi kyytiläinen matkalla johonkin reitin varrella olevaan pisteeseen. Kyyditsijä saa tietää, että kyyditettävä on saanut arvioiksi 95/100, ja kyytiläinen tietää, että kuski on saanut arvioksi 92/100 muilta kyyditettäviltä. Homma on kummallekin ok, auto poimii kyyditettävän pysäkiltä ja jatkaa matkaansa.

    Metfora tässä on liftaaminen, ei taksitoiminta. Liftaamiseen erona on kuitenkin turvallisuus (järjestelmä tietää koko ajan, kuka on kenen kyydissä), palautemekanismi ja maksullisuus. Toiminnan ammattimaisuuttakin on helppo valvoa. Vakuutuspuoli voisi kuulua samaan systeemiin.

    Tällainen järjestelmä ei pääosin söisi taksitoimintaa (ei vie matkalaukkujen kera lentokentälle, ei vie mummoa terveyskeskukseen, ei tuo kapakasta aamuyöllä kotiin), mutta sillä voisi olla ihan mitattavia vaikutuksia liikennejärjestelmän tehokkuuteen, kun autojen käyttöastetta saisi ylös. Lisäksi se täydentäisi joukkoliikenteen tarjontaa hyvin huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  24. Viherinssi kirjoitti 6.8.2014 kello 1:03

    anonyymi: Kuinkakohan paljon niille löytyisi kaljanjuojia ja tupakanpolttajia hengaamaan ja poliiseja heitä hätistelemään?

    Olen niin idealisti. Riipuu varmasti paikasta ja toteutustavasta, ei tuo mikään ongelmaton ratkaisu ole. Konsptina kuitenkin ajattelen asiaa niin, että jos asemien välille saadaan hyvin helppokäyttöinen pyöräyhteys, asemia ei tarvita niin tiheästi. Kattaminen ja rataprofiilin noudettaminen kuitenkin hoitaisi suurimman osan pyöräilyn huonoista puolista pois saman tien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Sakke kirjoitti 6.8.2014 kello 7:26

    Miksi ihmeessä niitä harrastuksia ei voida valita sen mukaan mitä kävelyetäisyydeltä (tai isompien lasten tapauksessa) turvallisen kävely-, pyörä-, bussi-, raitiovaunu- tai metromatkan päästä löytyy? Onko mitään järkeä siinä, että vanhempienkin aikaa (ja energiaa) tuhraantuu tavattomasti nykyiseen menoon, joka on kuin “hölmöläisten touhua”, vieden jopa suurimman osan myös vanhempien arki-iltojen ajasta ja edellyttäen monilta toisen (tai jopa useamman) auton hankintaa ja käyttöä?

    Moni harrastus vaatii lisäksi lapsilta ja nuorilta ihan liikaa aikaa. jotain tolkkua kai pitäisi tuohon viikottaiseen ajankäyttöönkin saada. Ei kaikista ole tarvetta tehdä esim. huippu-urheilijoita, eikä kaikista voi tulla “Korpia, Litmasia tai Selänteitä”.

    Miksei yksi kerta viikossa riitä, jos jonnekin vähääkään pidemmälle kävelyetäisyydeltä kotoa pitää harrastuksen takia mennä? Millä ajalla ne koululäksyt on tarkoitus tehdä, vai onko tarkoitus (ja mukamas OK) jättää ne tekemättä vain jonkin harrastuksen takia? Puutteet koulutyössä ja siihen kuuluvassa “läksyjen teossa” (ml. kotona tapahtuva perehtyminen asiaan) heijastuvat oppimiseen ja tuleevaan osaamiseen, sekä ehkä pitkällekin lapsen (ja heidän myötä koko yhteiskunnan) tulevaisuuteen …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. teekkari kirjoitti 6.8.2014 kello 9:06

    Mikko: Sen sijaan katuympäristössä, jossa rajoittavana tekijänä on risteysten kapasiteetti, hyöty jää merkittävästi pienemmäksi – ehkä muutamaan kymmeneen prosenttiin.

    Ruuhkaisessa katuympäristössä taas tutkitusti merkittävä osa liikenteestä on sitä, kun jengi etsii pysäköintipaikkaa kotterolleen. Automaattiauto ei tarvitse parkkipaikkaa – tai osaa löytää sellaisen netistä ilman ylenmääräistä haahuilua – eli liikenne vähenee.

    Samoin kun puhutaan ruuhkasta versus sujuva liikenne, niin automäärissä ei välttämättä ole juurikaan eroa. Jo tuo parikymmentä prosenttia lisää liikennettä sujuvaan verrattuna riittää tukkimaan risteykset kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Määkin pyöräilen kirjoitti 6.8.2014 kello 10:11

    Sakke:
    Miksi ihmeessä niitä harrastuksia ei voida valita sen mukaan mitä kävelyetäisyydeltä (tai isompien lasten tapauksessa) turvallisen kävely-, pyörä-, bussi-, raitiovaunu- tai metromatkan päästä löytyy? Onko mitään järkeä siinä, että vanhempienkin aikaa (ja energiaa) tuhraantuu tavattomasti nykyiseen menoon, joka on kuin “hölmöläisten touhua”, vieden jopa suurimman osan myös vanhempien arki-iltojen ajasta ja edellyttäen monilta toisen (tai jopa useamman) auton hankintaa ja käyttöä?

    Tokihan joku vihreä virkamies osaa päättää ihmisten puolesta, että mitä saa harrastaa ja milloin.

    En yhtään epäile, että ne eivät edes ymmärrä mitä se oikein on, kun jokin harrastus vie mukanaan ja haluaa olla siinä mahdollisimman hyvä, jopa ammattilaisuuteen asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  28. Määkin pyöräilen kirjoitti 6.8.2014 kello 10:16

    Viherinssi: Kuten aiemmin tässä ketjussa totesin, pidän Uberia lähinnä pimeiden taksien välityspalveluna, koska se mahdollistaa ammattimaisen toiminnan. Meillä voisi kuitenkin olla jokin huomattavasti matalampiin tariffeihin perustuva järjestelmä, jossa samaan suuntaan menevä kyytiläinen toki ottaa mukaan jakamaan autoilun kuluja, mutta jossa ammattimainen toiminta ei lyö leiville.

    Minkä takia Suomi yrittää tehdä ammattimaisen toiminnan mahdollisimman vaikeaksi? Jos kaikki tekisivät jotain ammattimaista toimintaa, niin eipä tarvitsisi mitään tukiakaan nykyisessä mittakaavassa. Mikäli tällainen vapaa kyyditseminen tappaa säännellyn ammattitaksitoiminnan, niin eipä sille kalliille palvelulle oikeasti ole kysyntää. Sama pätee kaikkeen muuhunkin asiaan, mikä on pirun kallista älyttömän sääntelyn vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  29. Syltty kirjoitti 6.8.2014 kello 10:35

    Mikko:Sen sijaan katuympäristössä, jossa rajoittavana tekijänä on risteysten kapasiteetti, hyöty jää merkittävästi pienemmäksi – ehkä muutamaan kymmeneen prosenttiin.

    Jos kaikki autot ovat robottiohjattuja, hyöty risteysajossa on kyllä paljon suurempi. Autothan voidaan tahdistaa ajamaan vaikkapa risteävän liikenteen läpi täysin pysähtymättä.

    http://vimeo.com/37751380

    Okei, kaupungissa pitäisi sitten keksiä jotain jalankulkijoillekin jotta päästäisiin täysin pysähtymättömään liikenteeseen. Alikulkutunnelit ovat aina vaihtoehto ainakin kaupunkien laidoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Syltty kirjoitti 6.8.2014 kello 10:37

    Niin ja moottoriteiden rampit voisi varmaankin jättää rakentamatta, jos risteykset toimivat niin sujuvasti kuin tuossa videossa. Tällöin saadaan moottoriteiden hintaa alas ja paljon

    http://vimeo.com/37751380

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. max kirjoitti 6.8.2014 kello 12:27

    Viherinssi: Meillä voisi kuitenkin olla jokin huomattavasti matalampiin tariffeihin perustuva järjestelmä, jossa samaan suuntaan menevä kyytiläinen toki ottaa mukaan jakamaan autoilun kuluja, mutta jossa ammattimainen toiminta ei lyö leiville.

    Vaikka jotkut koettavatkin luoda mielikuvaa yksityisautosta statussymbolina niin (ainakin riittävän suurelle) osalle kyse on vain käyttöhyödykeinvestoinnista. Kuvaamasi järjestelmä parantaisi investoinnin tuottavuutta. Kannatan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. max kirjoitti 6.8.2014 kello 12:31

    Syltty: Jos kaikki autot ovat robottiohjattuja, hyöty risteysajossa on kyllä paljon suurempi. Autothan voidaan tahdistaa ajamaan vaikkapa risteävän liikenteen läpi täysin pysähtymättä.

    http://vimeo.com/37751380

    HUH!

    Luulenpa, että kyytiläisille on alun totutteluvaiheessa oltava tarjolla vähän konjakkia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  33. newyorkista kirjoitti 6.8.2014 kello 13:18

    max: HUH!

    Luulenpa, että kyytiläisille on alun totutteluvaiheessa oltava tarjolla vähän konjakkia!

    http://www.youtube.com/watch?v=UEIn8GJIg0E

    Aika harva autolija haluaa kolaroida, koska kysymys on kuitenkin omaisuudesta, mahdollisesti työkalusta ja toimeentulon edellytyksestä. Joillekin raivovihreille on mahdotonta takoa kaalilaatikkoon kyseistä asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Karijärvi kirjoitti 6.8.2014 kello 14:58

    Viherinssi: Kuten aiemmin tässä ketjussa totesin, pidän Uberia lähinnä pimeiden taksien välityspalveluna, koska se mahdollistaa ammattimaisen toiminnan. Meillä voisi kuitenkin olla jokin huomattavasti matalampiin tariffeihin perustuva järjestelmä, jossa samaan suuntaan menevä kyytiläinen toki ottaa mukaan jakamaan autoilun kuluja, mutta jossa ammattimainen toiminta ei lyö leiville.

    Carpool-palveluita löytyy jo Yhdysvaltain länsirannikolta. Esimerkiksi Hitch ja Uberin betassa oleva UberPool

    Molemmat toki mahdollistavat ammattimaisen kuljetuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Sakke kirjoitti 6.8.2014 kello 17:26

    Määkin pyöräilen: Tokihan joku vihreä virkamies osaa päättää ihmisten puolesta, että mitä saa harrastaa ja milloin.

    En yhtään epäile, että ne eivät edes ymmärrä mitä se oikein on, kun jokin harrastus vie mukanaan ja haluaa olla siinä mahdollisimman hyvä, jopa ammattilaisuuteen asti.

    Hyvä, että toit esiin tuonkin puolen asiasta! Jutun juju siinä, mistä iästä alkaen sitä jokapäiväistä treeniä aletaan tarvita ja kuinka monelle se on tarpeen?

    Viranomaissäädöksiä en asiaan liittyen kaipaa, vapautta tarvitaan. Toivoisin kuitenkin, että sekä vanhemmat että lapset ja nuoretkin miettisivät, mihin aikaa voi tai kannattaa käyttää, tai itse asiassa, miten se ajankäyttö kannattaa jakaa.

    Onko puulaakitason urheilu se, mitä työnteon sijaan robotisoituneessa yhteiskunnassa aletaan harrastaa? Kuka sen kaiken sponsoroi, jos meiltä puuttuvat tulevaisuuden osaajat? Muutama urheilunkaan huippuammattilainen ei koko maata elätä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. max kirjoitti 6.8.2014 kello 18:44

    Sakke: vapautta tarvitaan. Toivoisin kuitenkin, että sekä vanhemmat että lapset ja nuoretkin miettisivät, mihin aikaa voi tai kannattaa käyttää, tai itse asiassa, miten se ajankäyttö kannattaa jakaa.

    En tiedä onko asia niin, mutta voi olla, että tuo on etenkin suurimpien kaupunkien “ongelma”. Kun se harrastusmahdollisuus on omassa kaupungissa niin se on houkutteleva vaikka absoluuttinen matka ja etenkin matka-aika ovat pikkukaupunkiin ja jopa maaseudulle outoja. Olen avoimin mielin valmis perumaan sanani, koska tämä on sarjaani pikkukaupunki-hehkutusta osa 2020.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Kutoja kirjoitti 6.8.2014 kello 21:26

    http://www.hs.fi/kaupunki/Viikinm%C3%A4en+rappioon+on+nelj%C3%A4+syyt%C3%A4/a1407213039044

    Toivoisin että Viikinmäestä tulisi perinteisen lähiökaupunkisuunnittelun joutsenlaulu. Ainakin tästä toteutuksesta on tulossa maksavien asiakkaiden mielestä huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Viherinssi kirjoitti 6.8.2014 kello 21:48

    Määkin pyöräilen: Minkä takia Suomi yrittää tehdä ammattimaisen toiminnan mahdollisimman vaikeaksi? Jos kaikki tekisivät jotain ammattimaista toimintaa, niin eipä tarvitsisi mitään tukiakaan nykyisessä mittakaavassa. Mikäli tällainen vapaa kyyditseminen tappaa säännellyn ammattitaksitoiminnan, niin eipä sille kalliille palvelulle oikeasti ole kysyntää. Sama pätee kaikkeen muuhunkin asiaan, mikä on pirun kallista älyttömän sääntelyn vuoksi.

    En sinänsä ole taksilupajärjestelmää puolustamassa. Samat asiat voidaan hoitaa ostopalveluna (esim. päivystysvelvollisuus) ja pätevyys- ym. vaatimuksilla.

    Minusta on siis aivan ok, jos kuka hyvänsä kyydittää rahasta ketä hyvänsä ansaintatarkoituksessa, jos kyydittäjällä on asianmukainen ajolupa, jos käytettävä auto on asianmukaisesti katsastettu, jos vakuutukset ovat kunnossa, ja jos verot tulevat maksettua.

    Tämä on sitten kuitenkin aivan eri juttu kuin esittämäni tavallisten ihmisten välinen työmatkaliftaaminen. Jälkimmäiseen ei tarvitsisi esittää voimassaolevaa ajokorttia ja tavallista katsastettua autoa kovempia vaatimuksia. Toki järjestelmän pitää hoitaa vakuutukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Viherinssi kirjoitti 6.8.2014 kello 21:53

    Karijärvi: Carpool-palveluita löytyy jo Yhdysvaltain länsirannikolta. Esimerkiksi Hitch ja Uberin betassa oleva UberPool

    Hitch alkaa olla jo lähellä. Siinäkin on kuitenkin se eroavaisuus, että se pyrkii muuttamaan auton reittiä matkustajien mukaan. Oma ajatukseni on se, että autoilija ei joudu kuluttamaan merkittävästi ylimääräistä aikaa matkustajien takia, vaan että matkustajat sitten tarvittaessa vaihtavat autoa useammankin kerran. Tällöin kustannus jää pienemmäksi.

    Tämä edellyttää kuitenkin järjestelmältä varsin suurta penetraatiota. Järjestely olisi kuitenkin huomattavan tehokas liikenteellisesti, kun autot eivät koukkisi taksien tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Maurizio kirjoitti 6.8.2014 kello 22:30

    “Onko puulaakitason urheilu se, mitä työnteon sijaan robotisoituneessa yhteiskunnassa aletaan harrastaa?”

    Osittain ehkä. Mutta tn. enemmänkin se, että b1tches face down, 4ss up ym. ns. ghetto”kulttuuria”. Re: USA ja sen jo pitkään vailla työpaikkoja olleet nk. sosioekonomisesti haastavat alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Määkin pyöräilen kirjoitti 7.8.2014 kello 10:37

    Viherinssi: Minusta on siis aivan ok, jos kuka hyvänsä kyydittää rahasta ketä hyvänsä ansaintatarkoituksessa, jos kyydittäjällä on asianmukainen ajolupa, jos käytettävä auto on asianmukaisesti katsastettu, jos vakuutukset ovat kunnossa, ja jos verot tulevat maksettua.

    Minä laittaisin ehdoksi vielä, että asianmukainen ajolupa on saatavilla helposti ja halvalla, sekä verot ja muut maksut menisivät vaikka suoraan maksutapahtuman yhteydessä. Eli jos maksaa pankkikortilla, niin samalla maksulla menisi verottajam prosentit mukana.

    Saisi kyllä päteä kaikkeen yrittämiseen eli kaikki paperinpyöritys pois ja maksut eri instansseille menisi automaattisesti sekä läpinäkyvästi niin asiakkaan kuin yrittäjänkin näkökulmasta.

    Taksin taksamittarikaan ei pitäisi olla mikään pakollinen varuste, vaan riittää kun kännykkäsovellus näyttää minkä matkan on ajattu ja mikä on taksa. Asiakas näkee ja pystyy tarkistamaan asian omasta jännykästään. Paljon halvempaa ja kätevämpää.

    Siis tekniikka antaisi nykyään vaikka mitä mahdollisuuksia, jos sitä annettaisiin vain vapaasti käyttää ja otettaisiin käyttöön. Ohjelmistojen tekijöiden pitää kyllä olla ihan jotain muita kuin julkispalveluiden kilpailutettavat toimijat. Sillä ei saa kuin kallista ja surkeaa softaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Viherinssi kirjoitti 7.8.2014 kello 13:08

    Määkin pyöräilen: Minä laittaisin ehdoksi vielä, että asianmukainen ajolupa on saatavilla helposti ja halvalla, sekä verot ja muut maksut menisivät vaikka suoraan maksutapahtuman yhteydessä. Eli jos maksaa pankkikortilla, niin samalla maksulla menisi verottajam prosentit mukana.

    Olen paljolti samoilla linjoilla kanssasi.

    Tästä kuitenkin tuli mieleeni yksi ajatus: Meillä voisi olla sellainen instanssi kuin Suomen Palkanmaksu. Kun työnantaja maksaa luonnolliselle henkilölle palkkaa, palkasta sovittaisiin aina vain kokonaissumma, joka sisältää sotut, verot, kaikki työnantajamaksut.

    Tämän jälkeen työnantaja maksaa ko. summan Suomen Palkanmaksulle, joka sitten hoitaa siitä yhteiskunnan siivut pois päältä ja tilittää loppurovot henkilölle.

    Tämä järjestely tekisi työnantajan elämän helpoksi ja mahdollistaisi myös satunnaisen yksityisen työllistämisen helposti. Nyt homma tehdään kahteen kertaan, kun ensin työnantaja yrittää laskea verokorttien ym. perusteella maksut ja tilitykset, ja sen jälkeen verottaja ym. instanssit tekevät sen uudelleen.

    Tuloverotuksessa voitaisiin myös siirtyä reaaliaikaiseen liukuvaan vuoteen perustuvaan verotukseen, ja veronpalautukset ynnä muut paikkaukset jäisivät historiaan.

    No, aina voi uneksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. tpyyluoma kirjoitti 7.8.2014 kello 13:25

    Viherinssi: Olisiko tuo pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne. Osa junista pysähtyy jokaisella maitolaiturilla, osa joka toisella ja osa vain Tikkurilassa ja Pasilassa.

    Periaatteessa ajatus on oikein, mutta kovin kattavan kaksitasoisuuden tekeminen tulee ainakin tuplahintaiseksi.

    Ei se tule. Rataa on käytännössä kahta eri tyyppiä, katurata ja täyseristetty rata. Jälkimmäinen kulkee käytännössä yleensä tunnelissa. Katurata maksaa jotain 3-10M€/km, ts. se maksaa suurinpiirtein sen mitä katukin makaa, eristetty rata taas ib 30-100M€/km. Eli tämä olisi sinänsä ihan yksinkertaista ratkaista niin että on katurataverkkoa, ja sitten junaratataverkko harvoilla asemilla. Malliin R-juna.

    Mutta kun tässä meitin kylässä oli unohduksissa ratikat, niin on tehty sellaista kompromissirataa jossa yhdistyy lähes ratikkamainen asemaväli junatason rataan, eli saadaan kummankin huonot puolet.

    Kuinka paljon maksaisivat radanvierusta menevät katetut pyörätiet?

    Tuskin verrattaen juuri mitään, fillariväylät ei ole kustannuskysymys. Katetuissa väylissä vaan tulee hakematta mieleen jokunen pulma, mutta ymmärtänen mitä tarkoitat ja ajatus ei ole huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. anomuumi kirjoitti 7.8.2014 kello 18:17

    Kutoja:
    http://www.hs.fi/kaupunki/Viikinm%C3%A4en+rappioon+on+nelj%C3%A4+syyt%C3%A4/a1407213039044

    Toivoisin että Viikinmäestä tulisi perinteisen lähiökaupunkisuunnittelun joutsenlaulu. Ainakin tästä toteutuksesta on tulossa maksavien asiakkaiden mielestä huono.

    Rakenteilla on vielä Kuninkaantammi ja aika lähiö taitaa Kruunuvuorenrannastakin tulla (550 000 kerrosneliötä 950 000 neliön korttelialueilla -> keskim. korttelitehokkuus alle 0,6). Vielä on epävarmaa, pääseekö sieltä edes nopeasti kantakaupunkiin ratikkasiltaa pitkin.

    Meri-Rastilaan on näillä näkymin lisäksi vielä yksi lähiö tulossa. Valitettavasti.

    Nähtäväksi jää myös se, miten Vartiosaaren kanssa edetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. anonyymi kirjoitti 9.8.2014 kello 11:36

    teekkari: Ruuhkaisessa katuympäristössä taas tutkitusti merkittävä osa liikenteestä on sitä, kun jengi etsii pysäköintipaikkaa kotterolleen.

    Eli autoliikenteen vähentämisellä on huomattavasti suurempi hyötykerroin?
    Tuon valossa ihmetyttää yhä enemmän, miten henkilöautoja edes päästetään kaupunkien keskustaan. Tilalle löytyisi niin paljon parempaakin käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Maurizio kirjoitti 10.8.2014 kello 11:46

    “…miten henkilöautoja edes päästetään kaupunkien keskustaan.”

    Eli mäkään en saisi ajaa omaa autoani tohon läheiseen parkkihalliin sieltä vuokraamalleni paikalle?

    Oletpas sää puritaani. Taikka änkyrä.

    (tarpeeton yliviivataan)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 10.8.2014 kello 14:06

    Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien yleiskaavoitus on lähtenyt 60-luvulta alkaen aluekeskusverkon kehittämismallista. Espoo ja Vantaa halusivat tiheämmän aluekeskusverkon kuin Helsinki, joka tutki paljon Pasilaa ydinkeskustan keventäjänä ja kakkoskeskuksena.

    Yli viidenkymmenen vuoden kaupunkirakennekehitys on synnyttänyt aika rampoja aluekeskuksia, mutta peli ei ole vielä menetetty. Puoli vuosisataa on kaupungin elämässä lyhyt jakso.

    Nyt on tehtävä pari kolme juttua tomerasti. Poikittaiseen runkolinjastoon on satsattava, Rammat keskukset on saneerattava ja niiden tiivistäminen on välttämätöntä. On korostettava keskusten pyöräliikenteen tärkeyttä, kulttuuripalvelujen villiyttä ja kävelykeskuksien syntymistä vapaaseen kaupunkitilaan. Kaupasta jää keskuksiin vain kierrätyspuoli ja ylellisyystavarat. Kahvilat, ravintolat ja pienet kulttuuri- ja yhteiskäyttötilat täyttävät elävän aluekeskustan kriteerit. Yksi Sokrates tietty tarvitaan joka keskukseen keskustelumyllyn pyörittämiseksi. Ode voisi päivystää jollakin niistä.

    Raideyhteydet ovat välttämättömät niin säteittäis- kuin poikittaissuunnissa. Olisi osattava nyhtää kustakin raidemuodosta niiden vahvuudet esille. Juna antaa nopeat pitemmät yhteydet, metro on omiaan tiivistyvän kantakaupunkimaisemman kaupungin luomisessa ja ratikka hoitelee hyvin lähiyhteyksiä. Kaikille löytyy tilaa ja tehtävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. R.Silfverberg kirjoitti 12.8.2014 kello 21:48

    Osmo Soininvaara:
    Meneekö se itseohjautuva auto pienempään tilaan?

    Itseohjautuva auto joka toimii taksina ei vie pysäköintitilaa koska se on aina ajosssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. anonyymi kirjoitti 19.8.2014 kello 14:38

    Maurizio:
    “…miten henkilöautoja edes päästetään kaupunkien keskustaan.”

    Eli mäkään en saisi ajaa omaa autoani tohon läheiseen parkkihalliin sieltä vuokraamalleni paikalle?

    Oletpas sää puritaani. Taikka änkyrä.
    (tarpeeton yliviivataan)

    Varmaan molempia.
    No, jos kaupungissa ei saisi ajella autolla, säilyttäisit sitä paikassa, johon ja josta sitä saisi ajaa. Luulisi, että jos auto pitää saada kodin viereen parkkiin, ei asuisi paikassa, jossa sen käyttö on kaikkein hankalinta tai haitallisinta.
    Tai no oma napahan on tietysti aina lähinnä.

    Viimeisestä esimerkistä muuten puuttuvat kaupungista ulospäin aukeavat paraabelimaiset julkisen liikenteen reitit reunalta reunalle. Julkinen poikittaisliikenne on nimittäin muuten aika huonoa, jos (tyypillisesti) on aina kaksi vaihtoa ja kolme linjaa: ensin alusta säteittäisesti “kehälle”, sitten kehää pitkin ja sitten säteittäisesti kehältä taas kohteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. toke kirjoitti 23.8.2014 kello 12:46

    teekkari: Ruuhkaisessa katuympäristössä taas tutkitusti merkittävä osa liikenteestä on sitä, kun jengi etsii pysäköintipaikkaa kotterolleen.

    Saisko vielä linkin tähän tutkimukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Maurizio kirjoitti 23.8.2014 kello 20:31

    “ei asuisi paikassa, jossa sen käyttö on kaikkein hankalinta tai haitallisinta.”

    Luulisi, että parikymmentä vuotta sitten tähän muuttaessaan olisi voinut kuvitella, että voi pitää silloin vuokraamansa autopaikan myös tulevaisuudessa. Mutta mitäpä siitä, kun eiväthän tällaiset pikkuseikat tietenkään sinunkaltaisiasi ideologian elähdyttämiä Uuden ja Uljaan Yhteiskunnan esitaistelijoita kiinnosta…

    No, lohdutukseksi itselleni totean kuitenkin, että voin luultavasti pitää autopaikkani tuossa vieressä vastedeskin. Tässä kaupungissa kun onneksi on vielä muitakin poliittisia ryhmiä kuin Vihreät 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus