Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (5) Puutarhakaupunki

Ideaal­i­malli puu­tarhakaupungista on kohta­laisen tiivis omako­tialue, jon­ka keskel­lä on juna‑, metro‑, tai ratikkapysäk­ki. Kilo­metrin säteel­lä pysäk­istä on maa­ta noin kolme neliök­ilo­metriä. Jos se kaavoite­taan vaik­ka vain 0,2:n aluete­hokku­udel­la, ker­rosalaa mah­tuu noin 600 000 k‑m2, jos­ta asuinker­rosalaa olisi var­maankin noin 500 000 k‑m2 ja asukkai­ta run­saat kymme­nen tuhat­ta. Tämä riit­tää ylläpitämään tärkeimpiä päivit­täisiä palvelu­ja, koulua, kun­nol­lista kaup­paa, rav­in­toloi­ta, ja muu­ta sel­l­aista. Palve­lut keskit­tyvät luon­nol­lis­es­ti alueen keskelle, sen pysäkin lähelle.

Täl­lainen puu­tarhakaupun­ki tar­joaa mah­dol­lisu­udet paljon parem­paan asumiseen kuin pien­ten omakotiläm­pärei­den sirot­telu suun­nit­telemat­tomasti sinne tänne. Useimpi­en mielestä tämä on myös parem­paa asum­ista kuin selvästi harvem­pi asum­i­nen isom­mil­la ton­teil­la, jol­loin alueel­la eivät palve­lut men­esty. Puk­in­mäessä, Oulunkylässä ja Pak­i­las­sa mak­se­taan pienistä omakoti­ton­teista enem­män kuin isom­mista ton­teista harvem­min kaavoite­tu­il­la alueil­la kehyskunnissa.

Kau­ni­ainen on kohta­laisen lähel­lä puu­tarhakaupunki­mallia, samoin Puk­in­mä­ki ja Tapani­la Helsingissä.

Puu­tarhakaupunkikon­sep­ti on teknis­es­ti yksinker­tainen, mut­ta kaavoit­ta­jan silmis­sä äärim­mäisen vaikea, ellei kun­ta satu omis­ta­maan koko maa­ta. Asu­tus pitää kaavoit­taa tiukasti tuon ase­man ympärille maan­omis­tu­soloista riip­pumat­ta. Juuri tämän takia kehyskun­nat ovat jät­täneet tämän mah­dol­lisu­u­den käyt­tämät­tä. Ne ovat liian heikko­ja organ­isaa­tioi­ta toteut­ta­maan tämän edel­lyt­tämää vah­vaa maapoli­ti­ikkaa, eikä niil­lä ole siihen edes halua. Maan­omis­ta­jien vaiku­tus­val­ta kun­tien päätök­sen­tekoon on aivan liian suuri, ja niin­pä kun­nat kaavoit­ta­vat maan­omis­ta­jia tas­a­puolis­es­ti kohdellen – eli sirot­tel­e­vat asu­tuk­sen ilman mainit­tavaa suun­nitel­maa. Eivätkä ne ole halukkai­ta tai kykeneviä myöskään rahoit­ta­maan sitä kon­sep­ti­in vält­tämät­tä kuu­lu­vaa raidey­hteyt­tä, vaik­ka se olisikin rahoitet­tavis­sa maan arvonnousulla.

Niin­pä olemme tilanteessa, jos­sa hyvää palve­lu­ta­soa toivo­van on valit­ta­va asun­nok­seen ker­rosta­lo. Näin ei ole muual­la maail­mas­sa. Bri­tan­ni­as­sa ja Hol­lan­nis­sa esimerkik­si osa­taan yhdis­tää pien­taloa­sum­i­nen urbaani­in rakenteeseen.

Hienoin ja kun­ni­an­hi­moisin suun­nitel­ma mod­erniksi puu­tarhakaup­ngik­si oli Mat­ti Visan­nin suun­nitel­ma Öster­sun­domi­in. Siitä olisi toteutues­saan tul­lut kään­teen­tekevä vai­h­toe­hto pien­taloa­sum­ista tavoit­televille. Valitet­tavasti arviot Natu­ra-alueesta tuho­si­vat koko suun­nitel­man. Olen pahoil­lani Mat­ti Visan­nin puoles­ta ja suuresti harmis­sani tapah­tuneesta. Öster­sun­domin alueen liit­tämi­nen Helsinki­in tapah­tui alun­perin val­tio­val­lan ehdo­tuk­ses­ta, mut­ta sen jäl­keen val­tio rajasi liitet­tävän alueen niin, ettei siihen saa aikaan järkevää kaupunkirakennetta.

Sipoo on suun­nitel­lut myös erit­täin hyvää aluet­ta Erik­snäsin alueelle (kir­joit­te­len tätä jut­tua kesämökil­lä tuol­la kaa­va-alueel­la), mut­ta yksi siitä puut­tuu ja sen mukana kaik­ki. Raidey­hteys. Kumipyöräli­iken­teen varas­sa alueesta tulee toimin­nal­lis­es­ti hajanainen. Lisäk­si se on vähän kaukana.

60 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (5) Puutarhakaupunki”

  1. Samaa ole itse miet­tinyt. Tapi­olan puu­tarhakaupun­ki onnis­tui kun Asun­tosäätiö rak­en­si koko alueen. Ei tul­lut maan­omis­tuk­sen vuok­si etur­i­s­tiri­ito­ja kenen tont­ti kaavoite­taan viher­alueek­si ja kenen ton­tille ker­rostalo­ja ja kenen omakotitaloja.

    Vapaae­htoisil­la kaupuol­la suuren alueen omis­tuk­seen han­kkimi­nen on hyvin han­kalaa. Pakkol­u­nas­tus on muutenkin poli­it­tis­es­ti jo hyvin vaikeaa.

    Pitäisiköhän olla ole­mas­sa jokin välimuo­to jos­sa maan­omis­tuyk­set tietyl­lä alueel­la voitaisi­in muut­taa tietyn alueel­lisen yhtiön osakkeik­si ja tämän yhtiön kanssa kun­ta sit­ten tek­isi aluerakentamissopimusken ?

    Täl­löin jokainen maan­omis­ta­ja saisi kor­vauk­sen maas­taan ja aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sen kaut­ta ei veron­mak­sa­jat joudu ansioton­ta arvon­nousuakaan maksamaan.

    1. Kate. Jos kaupun­ki päät­tää rak­en­taa johonkin suuren asuinalueen ja tuo­da sinne myös ratikan, mik­si kaavoitushyö­dyn ylipään­sä pitäisi kuu­lua maan­omis­ta­jille? Eikö mei­dän pitäisi olla markki­na­t­aloudessa eikä ryöstökapitalismissa?

  2. Mm. Kulosaari, Laut­tasaari, Meilahti ja Munkkinie­mi ovat kaik­ki monil­ta osil­taan mielestäni kivo­ja aluei­ta, vaik­ka niis­sä onkin omakoti­lalo­jen ohel­la myös riv­i­talo­ja, pienker­rostalo­ja ja jopa ker­rostalo­ja. Vaik­ka omakoti­talot esitet­ti­in myös v. Hertzenin pam­fletis­sa (Kote­ja vaiko kasarme­ja lap­sillemme, WSOY 1946) kaikkein ideaal­isim­pana mal­li­na, oli siinä esitel­ty myös näitä muitakin.

    Mik­siköhän muuten Tapi­o­la on muut­tunut (ulkop­uolisen silmin) nyky­isin niin ikävään suun­taan? Alku­peräi­nen idea ei sen osalta ollut lainkaan hassumpi.

    Tiivistämisen tau­ti on levin­nyt nyky­isin myös Laut­tasaaren Vat­tuniemeen, joka tosin oli aiem­min teol­lisu­usaluet­ta. Muil­ta osin se on vehreyten­sä ansios­ta hyvinkin viihty­isää aluet­ta asua. Ikävä vain, jos koko Laut­tasaari muut­tuu pelkäk­si asuinalueek­si. Pros­es­si on ollut käyn­nis­sä jo jonkin aikaa (eikä vain Laut­tasaa­res­sa) ja tun­tuu vain kiihtyvän. 

    Yksi Laut­tasaaren parhai­ta puo­lia on ulkoilu-ja virk­istysalueet. Riit­tävän suuri kaistale (puus­toi­neen, pen­saineen, kallioi­neen) rantavi­ivan ja raken­nusten välis­sä on luon­non­ran­to­jen ohel­la sen (hyvin tun­net­tu) salaisu­us. Rantavi­ivalle rak­en­t­a­mi­nen on ahneut­ta, joka pilaa hel­posti laa­jatkin alueet. Jos sitä entisil­lä sata­ma- (tai jonkin­laisil­la luon­teeltaan kehnoil­la jät­tö­maa-) alueil­la (Ruo­ho­lahti, Jätkäsaari, Hert­toniemen­ran­ta) onkin voitu Helsingis­sä soveltaa, ei tuo tarkoi­ta sitä, että malli olisi sopi­va yleisem­pään, laa­jem­paan käyttöön.

    Meri ja luon­non­ran­nat, luo­toi­neen, kivi­neen ja kallioi­neen sekä tot­takai, kasvil­lisuuten­sa kera, ovat Helsin­gin rikkaus ja sel­l­aisi­na pysykööt. Oli ker­ras­saa ilah­dut­tavaa havai­ta kuluneel­la viikol­la, miten moni oli hok­san­nut vali­ta itselleen “paikan auringos­sa” jopa Lap­in­niemen kallioil­ta, meren ääreltä. Ilmeis­es­ti tiivi­isti raken­net­tu Ruo­ho­lahti ei raken­net­tuine rantoi­neenkaan voi tar­jo­ta yhtä kivo­ja paikko­ja kesäpäivän viet­toon. Hiek­ka liimaan­tuu hel­posti jalkoi­hin, eikä ole kiva saa­da sitä jalkineisi­in­sa. Kallioinen ranta, mis­tä löytää osin myös var­joa (jos sitä joku tarvit­see) on mielestäni (aikuiselle) ihan ylive­to. Mah­ta­vatko­han Helsin­gin tur­is­tiop­paat esitel­lä peruskallio­tamme siel­lä mis­sä sitä löytyy?

    Kysymys: Eivätkö myös Eira, Kaivopuis­to ja ns. Puu-Käpylä ole (ja omil­la malleil­laan edus­ta) ideaal­ista puu­tarhakaupunkia? Omat käyn­ti­ni niis­sä tuke­vat sel­l­aista mieliku­vaa. Paikathan ovat kaik­ki suo­ras­taan upei­ta ja mitä ilmeisim­min hyvinkin viihtyisiä.

    Tietäisikö muuten joku, min­ua kaavoitusasiois­sa asiantun­te­vampi, miten monipuo­li­nen ja men­estyvä elinkeino­rakenne saadaan sovitet­tua viihty­isän asumisen puu­tarhakaupunki­malli­in, ilman joidenkin karsas­ta­maa pen­delöin­tiä? Vas­taus ao. kysymyk­seen taitaisi olla varsin hyödyllinen.

  3. Minus­ta tuon mak­simis­saan kilo­metrin etäisyys rautatiease­malle on isohko, varsinkin huomioiden sen, ettei ase­malle pääse katu­ja pitkin aivan viiva­suo­raan. Näin pitkältä etäisyy­deltä enää har­vaa kiin­nos­taa kävel­lä junalle, jol­loin autoilus­ta tulee herkästi houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto. Lisäk­si radan­var­siy­hdyskun­nis­sa on se ongel­ma, että kun matkatarve suun­tau­tuu johonkin muualle kuin rauta­tien suun­taan niin autoilu niin ikään houkuttaa.

    Yksi käytet­tävis­sä ole­vista tavoista yhdis­tää omako­ti­a­sum­i­nen ja palve­lut on se, että ale­taan rak­en­taa van­han tyyp­pisiä puu­talokaupunke­ja (kapeine katu­ineen ja kaduis­sa kiin­ni olevine raken­nuksi­neen) keskeisille paikoille kaupunkialueel­la. Malli­in ran­nikon pikkukaupunkien van­hat kaupun­git. Tämä on kaupunki­tyyp­pi, jota nyky­isin ei tehdä käytän­nössä lainkaan. Siinä keskeisel­lä sijain­nil­la on omakoti­talo­ja omil­la pihoil­la (pie­nil­lä mut­ta laadukkail­la) alueti­hey­den ollessa silti huo­mat­ta­van korkea ja ympäristön idylli­nen. Eri­tyisen idyl­lisek­si ja miel­lyt­täväk­si ympäristö muut­tuu sil­loin, jos tiivis puu­talokaupun­ki raken­netaan rin­teille tai kukku­loille, jot­ka nykyään suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa ovat yleen­sä rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta myös lähel­lä keskustaa.

  4. 1000 m² ton­tit pitäisi olla per omakoti­ta­lo. Muuten lapset ja koirat alkaa punkea­maan naa­purin alueelle.

  5. Sehän oli Visan­tin ja muiden asi­aa hoitavien kaupun­gin palkol­lis­ten ja päät­täjien moka, ettei tajut­tu tai välitet­ty ottaa Nat­u­raa huomioon. Sel­l­ais­es­ta ei kuu­lu olla pahoil­laan, vaan hävetä kun­nol­la tämän tason munaus­ta. Paljonko sil­lä harharetkel­lä paloi kaupun­gin rahaa? Vai oliko­han sit­tenkin kyseessä röyhkeä yri­tys kokeil­la menisikö Nat­u­raa huomioima­ton kaa­va sit­tenkin läpi?
    Mitä Erik­snäsi­in tulee, niin kaava­hanke on kaikkea muu­ta kuin hieno. Luon­toar­voista ei nyt enem­pää, sil­lä nehän ovat betonivihreälle merk­i­tyk­set­tömät heti, kun taikasanat kaa­va ja tiivis lausu­taan. Ei sel­l­aiseen puss­in­perän niemen­nokkaan tule raitei­ta ikinä. Kaava­hanke kyl­lä kaatuu, kuten kaa­tui Espoon His­tankin autokaupunkiviritelmä, jos­sa oli näön vuok­si mukana fan­tasiaraiteet ilman mitään junali­iken­teen real­is­tista toteutumisnäkymää.
    Söderkul­las­sa on tilaa rak­en­taa vaik­ka kuin­ka tiivistä, ei ole mitään oikeaa syytä men­nä 5–7km päähän tekemään metsälähiötä.

    1. Kos­ka meil­lä nyt sat­tuu ole­maan kesämök­ki tuol­la kaa­va-alueel­la, arvod­tasn tuon alueen luon­toar­vo­ja todel­la paljon. Silti on mön­net­tävä, että kyseinen kaa­va olisi hyvä, jos se vain olisi toteutet­tavis­sa. Väärä paik­ka ja raideli­ikenne puuttuu.

  6. Elämme tietysti eri maail­moissa, mut­ta toive edes 1000 neliön ton­teista on aika huvit­ta­va. Sel­l­aisel­la pata­la­pul­la ei saa mitään omakoti­taloa­sumisen hyö­tyjä, mut­ta kaik­ki riesat tulevat.

    Her­mo­ja lep­u­ut­taak­seen pitää lisäk­si olla lom­ahuvi­la erik­seen ja pari etelän lomaa vuodessa.

    Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mi­nen pysyviksi asun­noik­si pitäisi tehdä mah­dol­lisek­si ihan ekol­o­gi­sista syistä. Jätevesipuo­likin on nykyisel­lään hallinnassa.

  7. Googlen mukaan Ode on kymme­nen vuot­ta sit­ten kan­nat­tanut Mat­ti Van­hasen puu­tarhakaupun­ki aja­tus­ta. Onko näis­sä sit­ten lop­ul­ta muu­ta yhteistä kuin nimi. Ainakin Osmo rajaa joukon “joukkoli­ikenne” tarkoit­ta­maan vain sen osajoukkoa “raide­joukkoli­ikenne”.

    Puh­da­sop­piseen puu­tarhakaupunki­in keinotekois­es­ti raken­netaan luon­to. Se on yhtä mah­dol­lista kuin keinotekois­t­en saarien muo­dost­a­mi­nen. Menee 20 vuot­ta, ennenkuin puu­tarha alkaa näyt­tää luon­nol­ta. Tietysti voidaan siirtää 10 metristä puitakin, jos rahaa on.

    1. Mat­ti Van­hasen autoilu­un perus­tu­vaa puu­tarhakaupunki­a­ja­tus­ta en kyl­lä tiedä kan­nat­ta­neeni. Itse asi­as­sa julka­isin blogillani kuvan siitä, mitä Van­hanen tarkoit­taa. Kat­so tästä

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Kate. Jos kaupun­ki päät­tää rak­en­taa johonkin suuren asuinalueen ja tuo­da sinne myös ratikan, mik­si kaavoitushyö­dyn ylipään­sä pitäisi kuu­lua maan­omis­ta­jille? Eikö mei­dän pitäisi olla markki­na­t­aloudessa eikä ryöstökapitalismissa? 

    Juuri ihan samaa minä tässä tarkoitinkin, ei ole mitään järkeä että maan­omis­ta­jat keräävät ansiot­toman arvon­nousun ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat investoin­nit infraan. Aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sen muo­dos­sa maan­omis­ta­jat rak­en­ta­vat myös alueen infran, siis tiet, ratikkakiskot, viemärit, vesi­jo­hdot, las­ten­tarhat yms eikä näitä joudu­ta rak­en­ta­maan veron­mak­sajien rahoilla. 

    On sit­ten vaikeampi kysymys mis­sä muo­dos­sa maan­omis­ta­jat saadaan osal­lis­tu­maan alueen ulkop­uolisen inran päivittämiseen.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Kate. Jos kaupun­ki päät­tää rak­en­taa johonkin suuren asuinalueen ja tuo­da sinne myös ratikan, mik­si kaavoitushyö­dyn ylipään­sä pitäisi kuu­lua maanomistajille… 

    Tuo­ta san­o­taan sosial­is­mik­si. Sosial­is­mi on jo todet­tu ihan kelvot­tomak­si yhteiskuntajärjestykseksi. 

    Laa­jem­minkin kun­tien maan­omis­tus, pakkol­u­nas­tus mah­dol­lisu­us ja kaavoitus­mo­nop­o­li on täysin kestämätön yhdis­telmä. Kun­nil­ta pitää kieltää maan­omis­tus kokon­aan keinot­te­lu­tarkoituk­sis­sa. Kaupun­gin tehtävä on luo­da edel­ly­tyk­siä, ei varas­taa kaupunkilaisilta.

    Parhaat alueet on tehty Suomes­sa yhtiö­muo­dos­sa, kuten Tapi­o­la oli joskus ja Grani on yhä. Poli­itikot eivät ole päässeet sotke­maan asioi­ta, vaan nen on tehty puh­taasti liike­taloudel­lisin peri­aat­tein. Tapi­o­la pilat­ti­in aikoinaan, kos­ka se oli osa Espoo­ta, eikä tapi­o­lalaiseten ääni kuu­lunut päätöksenteossa.

    Tapi­o­la olisi pitänyt erot­taa omak­si kaupungik­seen, jol­loin tapi­o­lalaiset oli­si­vat saa­neet kehit­tää aluet­taan omi­in tarpeisi­in­sa. Väitän, ettei mm. type­r­ää metropäätöstä olisi ikinä tehty.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Mat­ti Van­hasen autoilu­un perus­tu­vaa puu­tarhakaupunki­a­ja­tus­ta en kyl­lä tiedä kannattaneeni. 

    http://www.soininvaara.fi/Puutarhakaupungeista_131104.html

    Kun­tali­itoskun­ta­lainen viitan­nee tähän vuon­na 2004 vihrei­den puheen­jo­hta­jana julkaise­maasi tiedot­teeseen, jon­ka aloitit otsikolla:

    Soin­in­vaara kan­nat­taa Van­hasen esit­tämiä puutarhakaupunkeja

    Tuos­ta saa kuvan, että Van­hasen malli käy (so. kävi tuol­loin), kun­han asu­tusalueille vede­tään raiteet.

    1. Huo­maat kai, että kir­joituk­ses­sa oli puu­tarhakaupungille ehto­ja, joi­ta Van­hasen malli ei täyt­tänyt. Mut­ta olen jatka­mas­sa tätä kir­joi­tus­sar­jaa, ja palaamme tähänkin asiaan.

  11. Asuin lap­suuteni ja nuoruuteni Itä-Helsin­gin Var­tiokylässä, sel­l­aisel­la omakoti­taloalueel­la, jota on han­kala ajatel­la puu­tarhakaupunk­i­na. Aluete­hokku­us taisi olla sil­loin tuo 0,2 ja sitä on nyt­tem­min nos­tet­tu muis­taak­seni tuplak­si eli 0,4. Vaiku­tuk­set maise­maan ovat olleet dra­maat­tisia; tont­te­ja on pilkot­tu ja eri­ta­soisia uud­is­raken­nuk­sia on nous­sut vaa­ti­mat­tomista talopaketeista aina lois­teliaisi­in kahi­ti­ililin­noi­hin ja rivarei­hin saak­ka. Lisään­tynyt raken­nu­soikeus on hyö­dyn­net­ty kahdel­la taval­la, joko jaka­mal­la tont­ti ja rak­en­ta­mal­la toinen talo tai purka­mal­la van­ha raken­nus ja rak­en­ta­mal­la raken­nu­soikeu­den mukainen uusi. Nyt raken­nuk­set ovat sikin­sokin ja koros­tuneen eri­tyylisiä sekä saman­lainen ahtau­den ja sekavu­u­den tun­tu on alka­nut vaivaa­maan Var­tiokylää kuin jo aiem­min vaik­ka Pak­i­laa. Mut­ta tun­tuu kel­paa­van mak­sukykyiselle väelle.

    Viime vuosi­na olen asunut muu­ta­man viikon kesässä Var­tiokylässä ja samal­la on tul­lut pohdit­tua puu­tarhakaupunki­a­jat­telua ja ylipään­sä miel­lyt­tävän omakoti­taloalueen kon­sep­tia. Avak­ses­sa on esitet­ty omienkin pohd­in­to­jen mukainen malli täl­läiselle alueelle, tosin tuo kah­den kilo­metrin halka­isi­ja saisi olla pienem­pi. Eräs ratkaisu olisi rak­en­taa ase­manseudulle muu­ta­ma umpiko­rt­teli matalia ker­rostalo­ja, jol­loin asukasluku voisi olla sama ja ase­ma ja sen yhtey­dessä ole­vat palve­lut oli­si­vat helpom­min saavutettavissa. 

    Mielestäni sopi­va ton­tin koko olisi 400–600 m², jol­loin tehokku­udel­la 0,2 tuol­laiselle voisi rak­en­taa noin 100 m² talon ja pihaakin jäisi riit­tävästi. Omakoti­taloalueil­la pysäköin­ti on taval­lis­es­ti jär­jestet­ty pihalle, katok­seen tai tal­li­in, ja n 500 m² ton­til­la ajoneu­vo­jen säi­ly­tys lohkaisee pihas­ta huo­mat­ta­van osan. Jos joukkoli­iken­ney­hteys on riit­tävän hyvä, ei autopaikkaa tarvi­ta ja pienen­pikin tont­ti on ok.

    Raken­nus­määräyk­siä pitäisi puu­tarhakaupungis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen min­imi­etäisyy­det ton­tin rajoista, tärkeim­pänä tiestä. Nykymääräyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin keskelle, jol­loin arvokas­ta pihamaa­ta suo­ras­taan haaskataan etenkin pie­nil­lä ton­teil­la. Pihal­la omako­ti­a­sukas näyt­tää nykyään lähin­nä säi­lyt­tävän ajoneu­vo­jaan, gril­laa­van ja leikit­tävän lap­si­aan tai kotieläim­iään. Ome­na­puiden ja mar­japen­saiden sijas­ta istu­tuksi­na suosi­taan koris­te­pen­sai­ta terassien ympäril­lä. Piha toimii siten asun­toa laa­jem­pana revi­ir­inä ja lisäk­si kesäisin olo­huoneen jatkeena.

    Var­tiokylässä on ns Sunex­in pel­lolle n 30 vuot­ta sit­ten raken­net­tu alue, ihan muu­ta­ma kort­teli, joka on mielestäni onnis­tunut esimerk­ki pienehköille ton­teille sijoite­tu­ista omakoti­taloista. Itse en ole siel­lä asunut, mut­ta muu­ta­ma kaveri asui. Toki talot ovat irti teistä, autopaikat vievät osan ton­tista ja arkkite­htu­uris­takin voi olla mon­taa mieltä, Var­tiokylän­tie Risku­ti­estä pohjoiseen Googlen kar­tas­sa: https://goo.gl/maps/O3QIf

  12. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mi­nen pysyviksi asun­noik­si pitäisi tehdä mah­dol­lisek­si ihan ekol­o­gi­sista syistä. Jätevesipuo­likin on nykyisel­lään hallinnassa.

    Muut­toka­tokun­nan kun­naninsinöörin paina­jaisuni on, että kauka­jär­ven ran­nal­la yksinään töröt­tävän kylmän tilan ostaa ja kun­nos­taa kodik­seen moni­lapsi­nen per­he. Jär­jestä siinä sit­ten lak­isääteiset koulukyy­dit läpi tal­ven. Saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per per­he ja vuosi.

    Mökkikun­tien kun­naninsinööreil­lä on kuulem­ma vas­taavia painajaisia.

    1. Pitäisi voi­da kaavoit­taa kesämökke­jä kesämökeik­si niin, että niis­sä saa kyl­lä asua ympäri vuo­den jos halu­aa, mut­ta kun­nal­lisia pal­cvelu­ja niihn ei oi vaa­tia sen enem­pää kuin kesämökeille nyt voidaan vaatia.

  13. Kun kuulin suun­nitelmista Karhusaaren rak­en­tamis­es­ta, totesin sil­toi­hin tutustues­sani, että eivät mene yhteen Visan­nin suun­nitel­mat tai eivät ainakaan luo­dut mieliku­vat raken­net­ta­van alueen suh­teen. Leikekir­jas­sa oli upea kuva Korsnäsin vene­sa­ta­mas­ta otet­tuna kohti Björkud­de­nia ja kuvas­sa on pur­jeve­neemme idyl­lisessä maise­mas­sa. Suun­nitel­man mukaan kevyen liiken­teen sil­ta, jota karhusaare­laisetkaan eivät pidä tarpeel­lise­na, on 10 metriä korkea, eikä veneel­lämme olisi mitään mah­dol­lisuuk­sia tul­la koti­sa­ta­maan, mas­ton korkeu­den ollessa 16 m. Ei tietysti mitään väliä, olem­me­han jo suun­nitelmien toteutues­sa lopet­ta­neeet pur­je­hduk­semme tai ainakin vie­neet veneemme toiseen satamaan.
    On väärin luo­da mieliku­via sel­l­ais­es­ta, mitä ei ole tarkoi­tuskaa toteuttaa!

  14. Kun kuulin suun­nitelmista Karhusaaren rak­en­tamis­es­ta, totesin sil­toi­hin tutustues­sani, että eivät mene yhteen Visan­nin suun­nitel­mat tai eivät ainakaan luo­dut mieliku­vat raken­net­ta­van alueen suh­teen. Leikekir­jas­sa oli upea kuva Korsnäsin vene­sa­ta­mas­ta otet­tuna kohti Björkud­de­nia ja kuvas­sa on pur­jeve­neemme idyl­lisessä maise­mas­sa. Suun­nitel­man mukaan kevyen liiken­teen sil­ta, jota karhusaare­laisetkaan eivät pidä tarpeel­lise­na, on 10 metriä korkea, eikä veneel­lämme olisi mitään mah­dol­lisuuk­sia tul­la koti­sa­ta­maan mas­ton korkeu­den ollessa 16 m. Ei sil­lä tietysti ole mitään väliä, olem­me­han jo suun­nitelmien toteutues­sa lopet­ta­neeet pur­je­hduk­semme tai ainakin vie­neet veneemme toiseen satamaan.
    On väärin luo­da mieliku­via sel­l­ais­es­ta, mitä ei ole tarkoi­tuskaan toteuttaa!

  15. Vapaa-ajan asun­to­jen muut­tamista pysyviksi asun­noik­si ei kan­na­ta estää ainakaan pelot­tele­mal­la koul­u­laisil­la. Tapauk­set on eri­laisia, mut­ta jos muut­taa paikkaan, jos­sa jo ennestään on koul­u­laisia, on lisäku­lut vähäisiä. Koulu­au­tor­e­itit hin­noitel­laan per kilo­metri, joten on saman­tekevää onko bus­sis­sa 5 vai 20 sierain­paria. Vas­ta kun se viimeinenkin lap­siper­he läh­tee, jää koulukyyte­jä ajamatta.

    Maalle muut­taa myös jalat tukev­asti ilmas­sa ole­via, mut­ta nor­maal­isti ymmär­retään fyy­sis­ten palvelu­iden ole­van tar­jol­la kun­takeskuk­ses­sa tai yhä enem­mälti maakun­nan keskuksessa.

  16. Öster­sun­dom oli ehdot­tomasti oikein main­io­ta kaupunki­raken­net­ta, mut­ta kun ne Natu­ra- ja muut luon­toar­vot oli tiedos­sa, oli vain type­r­yyt­tä olla sijoit­telemat­ta sitä hyvää kaupunki­raken­net­ta toisin. Natu­ra-arvio teki vain työtä käs­ket­tyä, ja hyvä niin, turha sitä on Visan­nin virheistä syyttää.

  17. Aika yleinen käsi­tys tun­tuu ole­van, että raskaan raideli­iken­ney­htey­den var­res­sa ole­van puu­tarhakaupun­gin keskus­taan kuu­luu tai sopii myös ker­rostalo­ja. Ja että siel­lä ei pitäisi olla tai liikkua juurikaan henkilöau­to­ja. Mut­ta kaup­po­ja ainakin päivit­täis­tarpei­den han­kkimiseen pitäisi kyl­lä olla. Lisäk­si käve­ly­mat­ka omakoti­taloi­hinkaan ei saisi olla pitkä = muu­ta­maa sataa metriä enem­pää. Har­va nyky­suo­ma­lainen viit­sii kan­taa kaup­pakasse­ja kilo­metriä ja van­hoil­ta ihmisiltä se ei edes onnis­tu. Pitäisi kek­siä malli, jos­sa autol­liset ja autot­tomat puu­tarhakaupun­gin asukkaat voisi­vat käyt­tää samo­ja junia Helsin­gin matkoi­hin­sa. Onnis­tu­isiko sel­l­ainen, että joka toinen seisake suun­nitel­laan jalankulkukeskuk­seen ja joka toinen pel­toaukion viereen. Ja sen saman pel­lon vier­essä olisi myös PIENI ostoskeskus PAIKALLISIA autol­lali­ikku­jia varten. Ja pää­sisi­hän sinne ostoskeskuk­seen auto­tonkin ihmi­nen, jos ajaisi junal­la yhden pysäkinvälin.

    1. Hah. Kivi­nokkaan halut­ti­in kaavoit­taa 6000 asukas­ta, kos­ka alue on ihan metro­radan var­res­sa, vain vähän yli kilo­metri asemalta.

  18. Tapio: Muut­toka­tokun­nan kun­naninsinöörin paina­jaisuni on, että kauka­jär­ven ran­nal­la yksinään töröt­tävän kylmän tilan ostaa ja kun­nos­taa kodik­seen moni­lapsi­nen per­he. Jär­jestä siinä sit­ten lak­isääteiset koulukyy­dit läpi tal­ven. Saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per per­he ja vuosi.

    Mökkikun­tien kun­naninsinööreil­lä on kuulem­ma vas­taavia painajaisia.

    En ymmär­rä miten hom­ma voi toimia niin, että (toimi­iko se edes oikeasti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa keskelle kor­pea ja kun­nan on pakko jär­jestää sinne tietyt vähimmäispalvelut. 

    Järkeväm­pää olisi jos kun­nan olisi itse asumiseen suun­nit­telemilleen alueille tuotet­ta­va nuo palve­lut ja jos ihmiset halu­a­vat asua muual­la kuin siel­lä, sit­ten saa­vat hoitaa itse itsen­sä palvelu­iden äärelle miten parhait­en taitavat.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Puk­in­mäessä, Oulunkylässä ja Pak­i­las­sa mak­se­taan pienistä omakoti­ton­teista enem­män kuin isom­mista ton­teista harvem­min kaavoite­tu­il­la alueil­la kehyskunnissa.

    Kau­ni­ainen on kohta­laisen lähel­lä Puu­tarhakaupunki­mallia, samoin Puk­in­mä­ki ja Tapani­la Helsingissä.

    Puk­in­mä­ki? Ase­ma, joka on kehä ykkösen pääl­lä, ei sijaitse mitenkään eri­tyisen keskeis­es­ti Puk­in­mäkeä. Ase­man ympäristössä on 70- ja 80- luku­jen ker­rostalo­ja. Jos­sain syr­jem­mäl­lä on jokunen has­su omakoti­ta­lo. Mikä tästä tekee puutarhakaupungin?

    B:

    Raken­nus­määräyk­siä pitäisi puu­tarhakaupungis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen min­imi­etäisyy­det ton­tin rajoista, tärkeim­pänä tiestä. Nykymääräyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin keskelle, jol­loin arvokas­ta pihamaa­ta suo­ras­taan haaskataan etenkin pie­nil­lä tonteilla. 

    Tuo on ihme­tyt­tänyt min­u­akin. Jos talon voisi rak­en­taa lähem­mäk­si kat­ua voisi piha-alue olla suo­jaisampi, rauhaisampi ja yht­enäisem­pi. Tiivi­il­lä omako­tialueel­la talon joutuu usein sijoit­ta­maan ei niin ideaali­in paikkaan. Olisiko määräyk­siä tehdessä ajatel­tu huo­mat­tavasti suurem­paa tont­tikokoa? Voisiko määräyk­siä muuttaa?

  20. Anonyy­mi: En ymmär­rä miten hom­ma voi toimia niin, että (toimi­iko se edes oikeasti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa keskelle kor­pea ja kun­nan on pakko jär­jestää sinne tietyt vähimmäispalvelut. 

    Ei yksit­täiselle ihmiselle, mut­ta lapsille.

    “Peru­sope­tus­lain (628/1998) 32 §:n mukaan oppi­laal­la on
    oikeus mak­sut­tomaan kul­je­tuk­seen, jos peru­sope­tus­ta tai
    lisäope­tus­ta saa­van oppi­laan koulumat­ka on viit­tä kilo-
    metriä pitempi.”

    Jos yksit­täi­nen ihmi­nen saa muutet­tua kesämökin varsi­naisek­si asun­nok­si, kun­nal­la ei tai­da olla keino­ja palaut­taa asun­toa takaisin mökik­si, jos siihen muut­taa lapsiperhe.

  21. Jos Helsingis­sä tun­nustet­taisi­in, että se oikea kohtu­ulli­nen käve­lyetäisyys metroase­malle on noin 500 metriä, niin se toisi turhan selvästi esille sen, miten väärä liiken­ner­atkaisu metro on Helsin­gin kaupunki­rak­en­teelle. Niin­pä pitää jatkos­sakin vale­hdel­la, että vielä 1,5 kilo­metrin päässä metroase­mas­ta on korkean palve­lu­ta­son joukkoliikennevyöhykettä.

  22. B:
    Raken­nus­määräyk­siä pitäisi puu­tarhakaupungis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen min­imi­etäisyy­det ton­tin rajoista, tärkeim­pänä tiestä. Nykymääräyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin keskelle, jol­loin arvokas­ta pihamaa­ta suo­ras­taan haaskataan etenkin pie­nil­lä tonteilla. 

    Van­hois­sa pien­talois­sa koos­t­u­vis­sa kaupungeis­sa talo on kiin­ni kadus­sa ja takapi­hoille jää kun­nol­la tilaa. Omas­sa naa­puris­sani on mod­erni talo, jos­sa pääosa tont­tia on etupi­haa, jota ei käytetä kuin parkki­ti­lana (vaik­ka vähempikin riit­täisi autoille), ja takapi­ha, jos­sa oleskel­laan, on säälit­tävän pieni. Takana on var­maan jokin hyvää tarkoit­ta­va aja­tus jostain 30-luvulta.

  23. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Vapaa-ajan asun­to­jen muut­tamista pysyviksi asun­noik­si ei kan­na­ta estää ainakaan pelot­tele­mal­la koul­u­laisil­la. Tapauk­set on eri­laisia, mut­ta jos muut­taa paikkaan, jos­sa jo ennestään on koul­u­laisia, on lisäku­lut vähäisiä. 

    Tot­ta, mut­ta tarkoitinkin yksit­täistä kauka­jär­ven lap­siper­het­tä. Kun­naninsinöörin pelkäämät kus­tan­nuk­set tuli­vat ennen kaikkea pitkän tien­pätkän talvi­a­jan kunnossapidosta.

    En nyt tiedä, onko tämä kun­naninsinöörin paina­jainen käy­ty KHO:ta myöten läpi, mut­ta tapaus on todellinen.

  24. Anonyy­mi: En ymmär­rä miten hom­ma voi toimia niin, että (toimi­iko se edes oikeasti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa keskelle kor­pea ja kun­nan on pakko jär­jestää sinne tietyt vähimmäispalvelut. 

    Kos­keeko­han tämä palvelu­velvoite vain oppivelvollisuusikäisiä?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Se koske esimerkik­si oikeut­ta koti­sairaan­hoitoon ja muio­hin vanhuspalveluihin.

    Joo nuo tuli­vatkin oman kom­ment­ti­ni jäl­keen mieleen kyl­lä. Mut­ta niis­sä on mah­dol­lis­es­ti tarve­hark­in­taa ja asi­akas voidaan pas­sit­taa johonkin keskuk­seenkin? Vai ovatko ne oikeasti niin sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia kuin alak­oul­u­laisen koulukyydit?

  26. Puu­tarhakaupun­ki voisi toimia jos raken­net­taisi­in brick lane ‑tyyp­pisiä tiivi­itä rivar­i­aluei­ta ja town­house­ja tyyli­in van­hat puu­taloalueet. Ongel­mana voi olla, että ne eivät vas­taa per­in­teistä mieliku­vaa okt-asumisesta.

  27. Voi olla vaikea ymmärtää Kehä ykkösen sisältä, että ne syr­jäti­et ei ole Kun­nan aurausvastuulla.

    Hyväl­lä tuuril­la Val­tion tie ei ole kaukana, mut­ta alkupään auru­ut­taa asukas tai tiehoitokunta.

    Pelkästään ei voi syyt­tää Arka­di­an­mäkeä sivum­mal­la asumisen han­kaloit­tamis­es­ta. Oman kun­nan virkamiehistö tekee vähin­täänkin pas­si­ivista vas­tar­in­taa, jot­tei uusia asukkai­ta tulisi kun­nan reuna-alueille.

  28. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Voi olla vaikea ymmärtää Kehä ykkösen sisältä, että ne syr­jäti­et ei ole Kun­nan aurausvastuulla.

    En asu kehä ykkösen sisäpuolel­la, ja kuten sanoin, kuvaa­mani tapaus on todel­li­nen. Joku syy kai siihen pas­si­iviseen vas­tar­in­taan on, kos­ka sitä on joka kunnassa.

  29. eetu:
    Puu­tarhakaupun­ki voisi toimia jos raken­net­taisi­in brick lane ‑tyyp­pisiä tiivi­itä rivar­i­aluei­ta ja town­house­ja tyyli­in van­hat puu­taloalueet. Ongel­mana voi olla, että ne eivät vas­taa per­in­teistä mieliku­vaa okt-asumisesta.

    Per­in­teistä suo­ma­laista mielikuvaa…

  30. Berli­inis­sä näky hyvin että tehokkaal­la kaupunkili­iken­teel­lä on myös kääntöpuolensa.

    - Raideli­ikenne katkoo hyvin tehokkasti muun liikku­misen. Berli­inis­sä kaupunki­ju­nat oli­vat neli­raiteisia, halkoi­vat ja eris­tivät alueet tehokkaasti toi­sis­taan. Käytän­nössä kätevän käve­ly­matkan päässä oli ain­oas­taan lähin juna-asema.

    - Osa junista oli nos­tet­tu katu­ta­sol­ta ylöspäin, mietin minkälaista mah­taa olla asua kaupungis­sa 3. ker­rokses­sa kun alhaal­ta kaikuu kat­uli­ikenne ja ikku­nan tasal­la kolkut­tel­e­vat paikallisjunat.

    - Met­ros­ta on vähiten häir­iötä maan­pin­nalle, mut­ta matkus­ta­jalle metroon pääsem­i­nen vaatii ylimääräiset 5 min käve­lyä molem­mis­sa päissä.

    Siel­lä näki että tehokas kaupunkili­ikenne vaatii myös ikäviä päätök­siä. Suomes­sa ei ikinä menisi läpi että vaik­ka Töölön läpi raken­net­taisi­in 3‑kerroksen ikkunoiden tasal­la kulke­va pikaraitiotie.

    Tuos­sa mit­takaavas­sa yksi­ty­isautoilu olisi jo ihan matemaat­ti­nen mah­dot­to­muus, raitei­den tilal­la pitäisi olla 10-kaistaiset moot­tori­ti­et ja parkki­ti­lan määrää en edes yritä kuvitella.

  31. åke:
    1000 m² ton­tit pitäisi olla per omakoti­ta­lo. Muuten lapset ja koirat alkaa punkea­maan naa­purin alueelle. 

    Ihan kiva toive, ja sen voi toteut­taa rahal­la. Tuol­lainen tont­ti Helsingis­sä kohtu­ullisen hyväl­lä pien­taloalueel­la mak­saa puolisen miljoon­aa, ja siihen saa sit­ten rak­en­taa alueesta riip­puen 300 m² taloa. Yhteen­sä on vaikea päästä alle miljoonan.

    Toivoa siis aina voi, mut­ta saat­taa olla parem­pi tar­jo­ta tuplamäärä tont­te­ja niille, joille kel­paa se pienem­pi tont­ti ja talo puolel­la miljoon­al­la. Ja aina­han sitä voi halutes­saan ostaa kak­si vierekkäistä tonttia.

    Maa­ta on vähän vaikea rak­en­taa lisää, joten tont­tien koko ei ole ihan vapaasti valit­tavis­sa. Jos ne ovat iso­ja, ne ovat kalliita.

    1. Kun­ta ei kiel­lä keneltäkään omako­tialueel­la iso­ja piho­ja. Halutes­saan voi ostaa use­ampia vierekkäisiä tont­te­ja. Aika vähän täl­laista kuitenkin tapah­tuu. Väljyyt­tä ei arvoste­ta niin paljon, että siitä oltaisi­in valmi­it maksamaan.

  32. eetu:

    Puu­tarhakaupun­ki voisi toimia jos raken­net­taisi­in brick lane ‑tyyp­pisiä tiivi­itä rivar­i­aluei­ta ja town­house­ja tyyli­in van­hat puu­taloalueet. Ongel­mana voi olla, että ne eivät vas­taa per­in­teistä mieliku­vaa okt-asumisesta. 

    Saavute­taanko tuol­la muu­ta kuin — brick lane ‑tyyp­pistä pientaloaluetta?

    Nimit­täin jos se per­in­teinen (suo­ma­lainen) pien­taloalue vetoaa per­heisi­in 4–6 henkeä ja brick lane ‑pien­taloalue per­heisi­in 1–4 henkeä.

    Aina­han voi rak­en­taa vaik­ka kuin­ka tiivi­isti, mut­ta kel­lään ei ole minkään­laista velvol­lisu­ut­ta asua niis­sä. Tiivis (luon­nol­lis­es­ti?) vetää puoleen­sa ensisi­jais­es­ti sinkkuja.

    Pitäisikö oikein tiivi­il­lä alueil­la esim. Helsin­gin kan­takaupungis­sa luop­ua omista keit­tiöistä ja san­i­teet­ti­tiloista jot­ta myös asukasti­iviy­dessä saavutet­taisi­in se mitä olti­in tavoittelemassa.

    OK, asukasti­heys on ker­rostaloalueil­la korkeampi kuin pien­taloalueil­la, mut­ta mah­dol­lis­es­ti ei niin paljon korkeampi, että sil­lä olisi mitään vaiku­tus­ta alueen palve­lu­ta­soon? Onko mieliku­va kaupun­gin keskus­tas­ta van­hen­tunut. Voiko kaupun­gin keskus­ta olla vauras pientaloalue?

    1. Kaupun­gin keskus­ta ei voi olla vauras pien­taloalue, kos­ka se ei ole keskus­ta. Jos purkaisimme Helsin­gin keskus­tan ja rak­en­taisimme sinne Pak­i­lan, kaupungille syn­ty­isi keskus­ta jon­nekin muualle, kso­ka kapun­ki tarvit­see keskus­tan. Pak­i­laa pidet­ty liian tih­estä raken­net­tuna, mut­ta sen asukasti­heys on kymmenes osa vaikka­pa Kallion asukasti­hey­destä. Ei sel­l­ainen haja-asu­tus pidä yllä mitään palveöluja.

  33. Mik­si kaupungi­nosan pitäisi olla joko pien­taloalue tai ker­rostaloalue? Eikö järkevin ratkaisu olisi rak­en­taa kunkin ase­man ympärille ensin korkeaa ja tiivistä ja kort­teli kort­telil­ta sit­ten väljemmin?

  34. max:
    eetu:

    Saavute­taanko tuol­la muu­ta kuin – brick lane ‑tyyp­pistä pientaloaluetta?

    Nimit­täin jos se per­in­teinen (suo­ma­lainen) pien­taloalue vetoaa per­heisi­in 4–6 henkeä ja brick lane ‑pien­taloalue per­heisi­in 1–4 henkeä.

    Aina­han voi rak­en­taa vaik­ka kuin­ka tiivi­isti, mut­ta kel­lään ei ole minkään­laista velvol­lisu­ut­ta asua niis­sä. Tiivis (luon­nol­lis­es­ti?) vetää puoleen­sa ensisi­jais­es­ti sinkkuja.

    Pitäisikö oikein tiivi­il­lä alueil­la esim. Helsin­gin kan­takaupungis­sa luop­ua omista keit­tiöistä ja san­i­teet­ti­tiloista jot­ta myös asukasti­iviy­dessä saavutet­taisi­in se mitä olti­in tavoittelemassa.

    OK, asukasti­heys on ker­rostaloalueil­la korkeampi kuin pien­taloalueil­la, mut­ta mah­dol­lis­es­ti ei niin paljon korkeampi, että sil­lä olisi mitään vaiku­tus­ta alueen palve­lu­ta­soon? Onko mieliku­va kaupun­gin keskus­tas­ta van­hen­tunut. Voiko kaupun­gin keskus­ta olla vauras pientaloalue?

    Tehokku­us on parem­pi, asukasti­heys on eri asia. Jos ne asun­not kuitenkin oli­si­vat asum­ispin­ta-alal­taan suurem­pia, voisi­vat ne hin­tansa puoles­ta ainakin olla sinkku­jen ulottumattomissa.

    Korkean asukasti­hey­den omakoti- ja rivar­i­alueet on käsit­tääk­seni juurikin noi­ta brick lane- ja town­house-aluei­ta. Ker­rostaloalueen alhainen asum­isti­heys on kas­va­va ongel­ma lähiöis­sä. Miten L‑tonttien lohkomi­nen on nos­tanut asukastiheyttä? 

    Omakoti­talo­jen kohdal­la suurin kus­tan­nus taitaa pääkaupunkiseudul­la tul­la sijain­nista, eli saa sen isom­man talon sit­ten syr­jem­mältä ja ne pari autoa ja silti tulee lop­pu­jen lopuk­si halvem­mak­si. Tarvet­ta lähteä puo­livil­laisi­in puu­tarhakaupunkei­hin pienem­mälle ton­tille ja kuitenkin kovem­mal­la hin­nal­la ei siten olisi. 

    Meni­sivätkö pääradan var­res­sa ole­vat Kor­so, Savio, Hiekka­har­ju jne. puu­tarhakaupungeista vai onko kyseessä jo satelliittikaupunki?

  35. eetu: Omakoti­talo­jen kohdal­la suurin kus­tan­nus taitaa pääkaupunkiseudul­la tul­la sijain­nista, eli saa sen isom­man talon sit­ten syr­jem­mältä ja ne pari autoa ja silti tulee lop­pu­jen lopuk­si halvem­mak­si. Tarvet­ta lähteä puo­livil­laisi­in puu­tarhakaupunkei­hin pienem­mälle ton­tille ja kuitenkin kovem­mal­la hin­nal­la ei siten olisi.

    Jos per­he ehdot­tomasti halu­aa omakoti­talon ja suuren pihan, niin sit­ten suun­ta on kohti kehyskun­tia, ellei pätäkkää löy­dy oikeasti paljon. Tont­ti­maa hyvältä (mut­tei eri­tyiseltä) paikalta nor­maalil­la raken­nu­soikeudel­la (e=0,3) mak­saa suu­ru­us­lu­okas­sa 500 €/m2 (siis > 1500 €/k‑m2).

    Aika moni kuitenkin halu­aa omakoti­talon muus­ta syys­tä kuin ruo­hon­leikku­un ja lumen­lu­on­nin ilosta. Lapset voi takapi­halle heit­tämisen sijas­ta käy­dä lait­ta­mas­sa kah­den­sadan metrin päässä ole­van leikkipuis­ton telineisi­in leikkimään apinaa. Koiran voi kuset­taa takapi­han sijas­ta muu­ta­man kilo­metrin lenkil­lä läheisi­in virkistyspuistoihin.

    Täl­lä elämän­taval­la omakoti­talon ilot liit­tyvät omaan vapau­teen, omaan mak­su­vas­tu­useen ja aika olen­nais­es­ti myös omaan ään­i­maise­maan. Tähän riit­tää se 300 m²:n tont­ti, jolle on raken­net­tu per­hekokoinen pien­ta­lo. Tont­tite­hokku­us saadaan ylös.

    Itse asi­as­sa tiheim­mät Helsin­gin ja Espoon pien­taloalueet eivät vält­tämät­tä ole enää kovin kaukana tästä, jos tiivistymiske­hi­tys jatkuu. Olisi mie­lenki­in­toista tietää esimerkik­si Osmon mainit­se­man Pak­i­lan tai jonkin muun rin­ta­mamiesalueen talomäärän kehit­tymi­nen. Tarvi­taan vain se, että kaa­va sal­lii nyky­istä korkeam­mat tonttitehokkuudet.

  36. ML: Jos talon voisi rak­en­taa lähem­mäk­si kat­ua voisi piha-alue olla suo­jaisampi, rauhaisampi ja yht­enäisem­pi. Tiivi­il­lä omako­tialueel­la talon joutuu usein sijoit­ta­maan ei niin ideaali­in paikkaan

    Ole­mas­saolevil­la pien­taloalueil­la ongel­mana on kort­telin koko. Kun kort­teli on tehty 1500 m²:n rin­ta­mamieston­teille, sil­lä on syvyyt­tä 100 m (kak­si tont­tia). Tämä johtaa tont­tien pilkkomiseen ja kirveen­ver­sit­tamiseen. Ratkaisu ei vält­tämät­tä ole yhtä tehokas kuin tiheäm­mäl­lä katu­verkos­tol­la, mut­ta ero ei lop­ul­ta ole suuri.

  37. Sakke: Mm. Kulosaari, Laut­tasaari, Meilahti ja Munkkinie­mi ovat kaik­ki monil­ta osil­taan mielestäni kivo­ja alueita

    Liit­tyykö tämä arkkitehtuuriin/kaavaan vai asujaimistoon?

  38. B: Mielestäni sopi­va ton­tin koko olisi 400–600 m², jol­loin tehokku­udel­la 0,2 tuol­laiselle voisi rak­en­taa noin 100 m² talon ja pihaakin jäisi riit­tävästi. Omakoti­taloalueil­la pysäköin­ti on taval­lis­es­ti jär­jestet­ty pihalle, katok­seen tai tal­li­in, ja n 500 m² ton­til­la ajoneu­vo­jen säi­ly­tys lohkaisee pihas­ta huo­mat­ta­van osan. Jos joukkoli­iken­ney­hteys on riit­tävän hyvä, ei autopaikkaa tarvi­ta ja pienen­pikin tont­ti on ok.

    Sadan neliön omakoti­ta­lo ei ole kovin järkevä tuote. Tai neliöitähän las­ke­taan monel­la taval­la, mut­ta kun pienelle ton­tille on raken­net­ta­va 2- tai 3‑kerrosratkaisu, tason­va­i­h­toti­lat (suom. por­taat) vievät kohtu­ut­toman osan talosta. (Tosin jos tarkoitit, että talon jalan­jäl­ki ton­til­la on 100 m², sit­ten asia on ihan eri.)

    En oikein kek­si, mihin niitä iso­ja autotilo­ja tarvi­taan. Autopaik­ka vie 15 m². Jos tont­ti on kadun­var­res­sa, mallia voi kat­soa rin­tami­estaloista, jois­sa on usein kel­laris­sa auto­tal­li. Ei mene mon­ta kym­men­tä neliötä tont­ti­ti­laa ajoluiskalle.

    Kirveen­var­si­ton­teil­la tilanne on vähän han­kalampi, mut­ta niis­säkin joka tapauk­ses­sa tarvi­taan ajoy­hteys oven eteen (muut­toau­to, ambu­lanssi, jne.), jol­loin yhden talon tapauk­ses­sa autopaikan voi lait­taa samaan paikkaan. Kah­den talon tapauk­ses­sa (kirveen­var­res­sa kak­si taloa) autopaikat laite­taan pihan perälle vierekkäin, jol­loin ne vievät muu­ta­man kymme­nen neliömetriä.

    Tietysti jos ton­tille pitää lait­taa kak­si katet­tua autopaikkaa yhteen tasoon, niin sitä tilaa alkaa men­nä. Usein sitä tilaa menee sikä­likin enem­män, että se auto­tal­li on täyn­nä roinaa ja autot pihalla…

  39. Marko Hami­lo:
    Mik­si kaupungi­nosan pitäisi olla joko pien­taloalue tai ker­rostaloalue? Eikö järkevin ratkaisu olisi rak­en­taa kunkin ase­man ympärille ensin korkeaa ja tiivistä ja kort­teli kort­telil­ta sit­ten väljemmin?

    Var­maankin kan­nat­taisi, mut­ta kovin hel­posti siinä käy niin, että kaskus­taan raken­netaan run­saasti sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, ja sen jäl­keen hom­ma ei ehkä ihan samal­la taval­la toimikaan. Pääradan var­res­sa tästä on esimerkke­jä. Siel­lä voi vaik­ka ver­tail­la Puis­tolan ase­maa ja radan itäpuolen pien­taloaluet­ta ja län­sipuolen Tapulikaupunkia.

    Tuol­lai­sista lähtöko­hdista on vaikea kehit­tää. Jos lännestä halu­taan esimerkke­jä, niin ei se Espoon ase­mankaan seu­tu niin hehkeää kaikin osin ole.

  40. eetu
    Meni­sivätkö pääradan var­res­sa ole­vat Kor­so, Savio, Hiekka­har­ju jne. puu­tarhakaupungeista vai onko kyseessä jo satelliittikaupunki? 

    Olen kotoisin Kor­sos­ta ja nyt taas muut­tanut sinne takaisin, eli muu­ta­ma omako­htainen kom­ment­ti sen puutarhamaisuudesta.

    Kor­so on van­has­taan val­ta­va omakoti­taloalue, joka on hil­jak­seen tiivistynyt kun tont­te­ja on lohkot­tu ja sinne tänne tehty kerrostaloja.

    Kor­son keskus­tan kaa­va on sel­l­ainen seka­sotku että syyl­liset sietäisi lait­taa viralta.

    - Ns “Van­ha keskus­ta” jos­sa kau­pat ennen oli­vat on pelkkiä kirp­putore­ja ja baare­ja. Kau­pat ovat levin­neet ympäri­in­sä radan ja tei­den reunoille, oudon rak­en­teen vuok­si siel­lä on todel­la han­kala asioida.

    - Hieno ja iso parkki­hal­li seisoo liki­main tyhjil­lään, se raken­net­ti­in juuri siihen kul­maan jos­sa on vähiten käyttöä.

    - Viime vuosi­na tilan­net­ta on kor­jail­tu, mm pari uut­ta alikulkua ja kulku­väyliä. Mut­ta halalleen sirotel­tu keskus­ta ei palvele kun­nol­la ketään.

    Liikenne:

    - 1km junalle on ihan nor­maalia sel­l­aiselle joka on siihen tot­tunut, mut­ta tot­tumat­toma­lle se on ihan liikaa.

    - Kor­sos­sa hyvin huo­maa että syöt­töli­ikenne VR:n kaut­ta ei ole matkus­ta­jan kannal­ta mukavaa. Kor­so sijait­see kah­den moot­tori­tien välis­sä, ja sivum­mal­ta Kor­soa menevät suo­ran bus­siy­htey­det ovat suosit­tu­ja vaik­ka ruuhkat hidas­ta­vat. Sil­loin täl­löin ehdotet­tu siir­tymi­nen syöt­töli­iken­teeseen junan kaut­ta johtaa aina tiukkaan vastarintaan.

    - VR:ää paljon moiti­taan, mut­ta itsel­lä ovat K/N ‑junat kulke­neet häm­men­tävän hyvin aikataulus­saan. Vuoroväli 10min, itselle on sat­tunut työ­matkali­iken­teessä myöhäste­lyjä n joka toinen kk.

    - Kor­so on liiken­teel­lis­es­ti ihan ok paikas­sa. Kak­si moot­to­ri­eti­etä on lähel­lä ja junara­ta kul­kee keskel­lä. Eli keskimäärin lap­siper­he pär­jää hel­posti yhdel­lä autol­la, mut­ta esim las­ten har­ras­tuk­set menevät han­kalak­si jos autoa ei ole lainkaan.

    Ker­rostalot:

    - Kor­so jakau­tuu selkeästi pienem­pi­in lähiöi­hin, ennen ker­rostalot oli­vat selkeästi omi­na alueinaan mm Mikkolan­puis­to ja Kulomä­ki. Nämä van­hat tiivi­it alueet ovat vähän syr­jässä mut­ta säi­lyt­täneet ehkä sik­si jonkin­laisen elin­voimaisu­u­den, mm niis­sä on ihan toimi­vat kau­pat ja muitakin palveluita.

    - Uuden­mpi ker­rot­talo­rak­en­t­a­mi­nen on keskit­tynyt lähem­män junaa Kor­son keskus­tan tun­tu­maan, mut­ta keskus­ta-alueen rakenne hukkaa kaupunki­maisu­u­den hyödyt. Kor­sos­sa voi asua keskus­tas­sa ilman että lähi­mail­lakaan (500m) on yhtään ruokakauppaa.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­ta ei kiel­lä keneltäkään omako­tialueel­la iso­ja piho­ja. Halutes­saan voi ostaa use­ampia vierekkäisiä tont­te­ja. Aika vähän täl­laista kuitenkin tapah­tuu. Väljyyt­tä ei arvoste­ta niin paljon, että siitä oltaisi­in valmi­it maksamaan. 

    Tuos­ta viimeisen lauseen väit­teestä ainakin minä olen eri mieltä, sil­lä mm. edel­liset kak­si omaa muut­toani todis­ta­vat ihan päin­vas­taista, vaik­ka kohta­laisen mata­las­ta ker­rostalosta (ydinkeskus­tas­sa) ja pienker­rostaloista (vähän kauem­pana keskus­tas­ta) kyse onkin. 

    Ensim­mäi­nen niistä muu­tois­tani lisäsi asun­non pin­ta-alaa, seu­raa­va tehti­in samas­ta syys­tä. Myös taloy­htiön ton­tin koko kasvoi. Rahaa oli käytet­tävä ker­ta ker­ral­la enenevästi, mut­ta nyt on vastapäiseen taloon etäisyyt­tä ja välis­sä on (luo­jan kiitos) pihaa sekä puitakin. Ei siis tarvitse enää kat­sel­la pelkkää vastapäisen talon seinää ja ikkunoi­ta. Val­oa ja var­joakin riit­tää, joten asun­to ei myöskään kuumene kuten pal­jaas­sa kivikaupungis­sa (voi puis­tot­tomil­la tai ilman lähilu­on­toa olevil­la ruu­tukaa­va-alueil­la tapahtua).

    Puus­to ja väljyys (yhtiön oma­l­la ton­til­la ja asun­nos­sa) luo asumisen laat­ua, jota ainakin itse arvostan ja jos­ta olin valmis mak­samaan. Mielestäni hyvässä kaupungis­sa on myös tilaa puille, pen­saille, puis­toille ja lähilu­on­nolle. Ilmaisia nuo asi­at eivät tietenkään ole (, ja valitet­tavasti ahneet silmät niitä monin paikoin jo raken­nus­maak­si himoitsevat!).

    1. Tarkoitin, että aika vähän tapah­tuu sitä, että yhtä asun­toa kohden oste­taan kasi tai use­ampi tont­ti ja jätetään ne ylimääräiset ton­tit pihaksi.

  42. Viherinssi: Liit­tyykö tämä arkkitehtuuriin/kaavaan vai asujaimistoon? 

    Vaikea sanoa. Se on ehkä mon­en tek­i­jän sum­ma. Olisiko­han kyseessä ehkä se mon­en peräänku­u­lut­ta­ma rak­en­tamisen inhimilli­nen mittakaava … 

    Öky­taloista tai sel­l­aiset mah­dol­lis­tavista kaavoista en pidä, sil­lä vaa­ti­mat­to­muus voi usein jopa kau­nistaa. Liika varakku­udel­la prameilu saa aikaan jopa nau­ret­ta­van lop­putu­lok­sen. Siisti, kau­nis ja hyv­in­hoidet­tu, sekä ympäristön­sä mit­ta­suhteisi­in sopi­va arkkite­htu­uri yleen­sä riit­tää ja on usein tyy­likkäämpi kuin liian mah­tail­e­va arkkite­htu­uri, jota valitet­tavasti sitäkin näkee.

    Ehkäpä nuo maini­tut tek­i­jät (kaa­va, arkkite­htu­uri ja asu­jaimis­to) saa­vat aikaan posi­ti­ivisen vuorovaiku­tuk­sen toisi­in­sa näh­den … , jon­ka sat­un­nainen kävi­jäkin voi ais­tia. Em. aluei­den asu­jaimis­ton tun­te­mus jää tietysti osaltani jos­sain määrin vajavaisek­si, kun en työsken­tele paikallisen päivähoidon, koulun tai ter­vey­den­hoidon palveluk­ses­sa mil­lään noista alueista (enkä ole poliitikko!).

    Tarkoi­tan siis lähin­nä sitä, että hyvä, onnis­tunut kaa­va ja laadukas arkkite­htu­uri saat­ta­vat ehkä houkutel­la alueelle juuri sel­l­aisen asu­jaimis­ton, joka osaa arvostaa aluet­taan, siitä ja sen ympäristön kun­nos­ta myös huol­ta kan­taen (ja huolehtien).

  43. Sakke: Em. aluei­den asu­jaimis­ton tun­te­mus jää tietysti osaltani jos­sain määrin vajavaisek­si, kun en työsken­tele paikallisen päivähoidon, koulun tai ter­vey­den­hoidon palveluk­ses­sa mil­lään noista alueista (enkä ole poliitikko!).

    Kysyin sik­si, että onnis­tu­it juurikin val­it­se­maan aluei­ta, joil­la on hyvin vähän sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, ja joil­la asukkaiden tulo- ja koulu­tus­ta­so on korkea.

    Mainit­semis­tasi ainakin Kulosaaren, Laut­tasaaren ja Munkkiniemen ranta-alueet ovat kyl­lä monel­la taval­la oikein kivan näköisiä, mut­ta jol­lakin taval­la jopa pejo­rati­ivi­nen ilmaisu “öky” voisi tul­la ko. alueil­la het­kit­täin mieleen.

    Tässä suh­teessa ahkä sit­ten pikem­min tarkastelisin Meilahtea parem­min monis­tet­tavis­sa ole­vana alueena. En tosin itse osaa pitää Man­ner­heim­intien vart­ta niin kovin kau­ni­ina, mut­ta kysyms on var­masti makuasi­as­ta. Meilahdessakin on lisäk­si mon­en­laista Män­tyniemestä White Ladyn taloon.

  44. Lai­tan­pa Ulko­suo­ma­laisen Suomeen palu­umuut­toa hark­it­se­van näke­myk­sen tuo­hon Soini­vaaran kir­joituk­seen; Tutk­i­jan Markus Joke­lan tutkimus mukaan niiden ÄO kas­vaa, jot­ka muut­ta­vat maaseudul­ta tai kylistä kaupungei­hin eli tama on ollut luon­nolli­nen ja hyvä suun­taus. Lisäk­si ne jot­ka muut­ta­vat kaupungeista ulko­maille myös hei­dän ÄÖ kas­vaa, kos­ka he uudessa ympäristössä imevät vaikut­tei­ta ja per­spek­ti­iviä asioi­hin toisinkuin maaseudulle tai koto­suomen kaupungei­hin jäävät. Tämän jäl­keen ÄO kehi­tys tutkimuk­sen mukaan ei kas­va enää, jollei henkilö muu­ta takaisin, kos­ka täl­löin hän voi tuo­da kaiken sen tietämyk­sen­sä ja per­spek­ti­ivin­sä mukanaan koti­maa­hansa minkä on oppin­ut kehit­täen maa­ta edelleen uusil­la ideoilla.
    Tässä on mielestäni Suomen mah­dol­lisu­us; Suo­mi on vielä onnek­si varsin har­vaan asut­tu maa ilman saastei­ta tai sosi­aal­i­sista ja kult­tuurieroista johtu­via eri routu­jen välisiä ongelmia esim. kouluissa(paitsi jois­sain Helsin­gin ja kaupungien lähiöis­sä). Siel­lä on hyvät koulut, se on maa mis­sä var­masti mon­et jopa ulko­laiset halu­aisi­vat kas­vat­taa per­heen­sä Suomen puu­tarhamaises­sa tai maalais­maise­mis­sa ainakin pikku­laps­es­ta nuorek­si aikuisek­si asti. Tämän jäl­keen­hän nuoret alka­vat jo haaveile­maan kaupunki­in opiskele­maan lähdöstä ja yhä use­am­mat lähtevät myös ulko­maille työn perässä.
    Minus­ta Suomen pitäisi yrit­tää pitää heistä kiinni!
    Tar­joten ainakin siinä vai­heessa kun hei­dän on aika perus­taa per­he tai halua muut­taa rauhal­lisim­mille kotikul­mille esim. kes­ki-euroopan kaltaisia usein pieni ja tiivi­isti raken­net­tu mut­ta hiukan erossa toi­sis­taan ole­va pikkykylä, joka sijait­see luon­non­rauhas­sa lähivil­je­lypel­lot, met­sät ja järvet eri kyläyhteisöiden(kauppaloiden) välis­sä. Ne ovat yhteisöl­lisiä ja sik­si tur­val­lisia (jos poli­ise­jakaan ei enää ole) tai kuten Suomes­sa oli aikoinaan kaup­palat tai kuten esim. catskill alue ja eri­tyis­es­ti Wood­stock New Yorkin osavaltiossa .
    Toivo­muk­se­nani olisi päästävä eroon tyl­sistä ja tyl­sistyt­tävistä ker­rosta­lo lähiöistä jois­sa eletään siilois­sa eristäy­tyneenä ja liian usein virha­hallinnon hyysät­tynä. Sen­si­jaan rak­en­taa itse ecol­o­gis­es­ti kestävä ja varsin tiivi­isti raken­net­tu­ja omavaraisia noin mile:n läpim­i­tal­taan ole­via äly-kyläy­hteisöjä, jois­sa niiden osaa­vat asukkaat kohtaa­vat ja joista voi vuokrata/ostaa/rakentaa edullisem­min talon tai riv­i­talon tai rivatalo-työpajan.
    Siinä yhteisössä on myös mui­ta saman alan osaajia(klusteri-ajattelu) eikä verot mene aina virka­hallinnon hyysäämiseen tai hei­dän pakkosäätämi­in palvelui­hin vaan oma­toimiseen tekemiseen! Siel­lä van­huk­sista huole­hdi­taan itse tai hyväkun­toiset van­huk­set huole­hti­vat lap­sista. Palvelui­ta tuote­taan 3D-print­tereil­lä uusista luon­nos­ta kek­si­ty­il­lä mate­ri­aaleil­la ja tuot­tei­ta innovoidaan yhdessä per­in­teisel­lä suo­ma­laisel­la talkoohen­gel­lä jne(joista mah­dol­lis­es­ti syn­tyy uusia busi­ness­mall­e­ja, huom. kos­ka tekemistä ja käden­taitoa-osaamista ei ole eriytet­ty keksimisestä!!)
    Eri­tyis­es­ti kaik­ki pyrk­isi siis perus­ta­maan pien-yri­tyk­siä palu­umuut­ta­jien ja muiden saman alan osaa­jien, sekä maa­han­muut­ta­jien kanssa, kos­ka Kaikkien pitäisi lähteä tyhjästä ilman työtä!!! Mitään verora­hoil­la hyysät­tyä täysin koulut­ta­mat­tomien tai omaa kult­tuuri­aan ylistävien maa­han­tuli­joiden maa­han­muut­tokeskus­ta tai asut­tamista en tarkoi­ta vaan itse Suomeen tullei­ta inte­graa­tio­haluisia, jot­ka halu­a­vat pär­jätä omil­laan ja osaa­vat myös tehdä jotain. Mitään ei anneta ilmaisek­si pait­si perus­ra­ha pahim­man yli näin inte­groi­tu­mi­nen on haluttavampaa.
    Uskon, että sil­lä taval­la palu­umuut­ta­jat ja muut maa­han­muut­ta­jat inte­groi­tu­isi­vat Suomeen myös suo­ma­lais­ten osaa­jien kanssa parem­min ilman häir­iöitä, kuten aikoinaan kun kar­jalaiset asutet­ti­in kyli­in ja työtä tehti­in alus­ta asti yhdessä luon­tais­es­ti kuten muual­la maail­mas­sa esim. Yhdysvallat.
    Täl­läistä luon­nol­lista yhteistyötä eri maa­han­muut­ta­jien tai suo­ma­lais­ten välil­lä ei tapah­du lähiöi­den siiloi­hin sul­jet­tuina yhteiskun­nan hyysät­tynä ilman työ­paikkaa tai mah­dol­lisu­ut­ta edes yrit­tää yksin ilman verkos­toa oudos­sa ympäristössä kuten nyt joutuu.
    Myös työt­tömil­lä kaupungi­laisil­la pitää olla mah­dol­lisu­us muut­taa takaisin edullisem­pi­in kyläy­hteisöi­hin, joista voi uud­estaa pon­nistaa, ja jois­sa ainakin elinkus­tan­nuk­set ovat edullisem­pia johtuen lähiru­uan­tuotan­nos­ta, sekä yhteisöl­li­sistä itse­tuote­tu­ista palveluista ilman veroriistoa!
    Kuten tiedämme, ettei työtä ole enää tule­vaisu­udessa samal­la taval­la robot­tien viedessä mon­et työ­paikat jne. Maaseudul­la on mar­jat met­sis­sä ruo­ka pien­pal­stoil­la sekä oma­toimisu­us tuot­taa palvelui­ta ja luon­nos­ta uusia “kehdos­ta kehtoon” inno­vaa­tioi­ta kan­sain­välisille markki­noille itsen­sä tai kyläy­hteisön hyväk­si ilman joka­paikkaan ulot­tuvaa säätelevää ja rajoituk­sia lisäävää hal­lit­se­vaa virkahallintoa.
    Tämä on mielestäni tule­vaisu­us, nykyi­nen ylisu­uri virka­hallinto ja hei­dän julkiset kalli­it infra-han­kkeet ja hyysäys­palve­lut aja­vat ihmiset vain riip­pu­vaisek­si heistä sekä tyl­sistyt­tävät heidät…mikä taas ajaa lop­ul­ta Suomen talouden kuralle kuten Neu­vos­toli­iton aikoinaan!

  45. Jouni Sipo­nen:

    Täl­läistä luon­nol­lista yhteistyötä eri maa­han­muut­ta­jien tai suo­ma­lais­ten välil­lä ei tapah­du lähiöi­den siiloi­hin sul­jet­tuinay­hteiskun­nan hyysät­tynä ilman työ­paikkaa tai mah­dol­lisu­ut­ta edes yrit­tää yksin ilman verkos­toa oudos­sa ympäristössä kuten nyt joutuu.Myös työt­tömil­lä kaupungi­laisil­la pitää olla mah­dol­lisu­us muut­taa takaisin edullisem­pi­in kyläy­hteisöi­hin, joista voi uud­estaa pon­nistaa, ja jois­sa ainakin elinkus­tan­nuk­set ovat edullisem­pia johtuen lähiru­uan­tuotan­nos­ta, sekä yhteisöl­li­sistä itse­tuote­tu­ista palveluista ilman veroriistoa!
    Kuten tiedämme, ettei työtä ole enää tule­vaisu­udessa samal­la taval­la robot­tien viedessä mon­et työ­paikat jne. Maaseudul­la on mar­jat met­sis­sä ruo­ka pien­pal­stoil­la sekä oma­toimisu­us tuot­taa palvelui­ta ja luon­nos­ta uusia “kehdos­ta kehtoon” inno­vaa­tioi­ta kan­sain­välisille markki­noille itsen­sä tai kyläy­hteisön hyväk­si ilman joka­paikkaan ulot­tuvaa säätelevää ja rajoituk­sia lisäävää hal­lit­se­vaa virkahallintoa.
    Tämä on mielestäni tule­vaisu­us, nykyi­nen ylisu­uri virka­hallinto ja hei­dän julkiset kalli­it infra-han­kkeet ja hyysäys­palve­lut aja­vat ihmiset vain riip­pu­vaisek­si heistä sekä tyl­sistyt­tävät heidät…mikä taas ajaa lop­ul­ta Suomen talouden kuralle kuten Neu­vos­toli­iton aikoinaan! 

    Ainakin yksit­täistapauk­sis­sa kansalaisen kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta voisi kas­vat­taa kan­nus­ta­mal­la hänet muut­ta­maan mar­ja- ja sienimet­sien läheisyy­teen. Jonkun, aika mon­enkin ja etenkin poli­itikko­jen, mielestä tämä olisi jonkin­laista yhteiskun­nal­lista luovut­tamista ja taan­tu­mus­ta. Häm­men­tävää. Jos kansalainen ei de fac­to pysty myymään tun­ti­akaan työtään markki­noille niin mik­si ihmeessä hänen ei kan­nat­taisi siir­tyä kas­vat­ta­maan edes perunansa itse? Tai siis todel­lakin kan­nat­taa, mut­ta mik­si meil­lä on val­lal­la yhteiskun­ta­sopimus jos­sa hän muut­taa kaupunki­in asum­istuelle? Kuka hyötyy?

  46. Kalle: Tuo­ta san­o­taan sosial­is­mik­si. Sosial­is­mi on jo todet­tu ihan kelvot­tomak­si yhteiskuntajärjestykseksi. 

    Laa­jem­minkin kun­tien maan­omis­tus, pakkol­u­nas­tus mah­dol­lisu­us ja kaavoitus­mo­nop­o­li on täysin kestämätön yhdis­telmä. Kun­nil­ta pitää kieltää maan­omis­tus kokon­aan keinot­te­lu­tarkoituk­sis­sa. Kaupun­gin tehtävä on luo­da edel­ly­tyk­siä, ei varas­taa kaupunkilaisilta.

    Parhaat alueet on tehty Suomes­sa yhtiö­muo­dos­sa, kuten Tapi­o­la oli joskus ja Grani on yhä. Poli­itikot eivät ole päässeet sotke­maan asioi­ta, vaan nen on tehty puh­taasti liike­taloudel­lisin periaattein. 

    Ei kyl­lä ole markki­na­t­alout­takaan että maan­omis­ta­jat keräävät hyö­dyn ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat kulut. Siis voitot ovat yksi­ty­isiä mut­ta kulut sosialisoidaan. 

    Kun kun­ta kaavoit­taa alueen, se nor­maal­isti sitoutuu myös rak­en­ta­maan, veron­mak­sajien rahoil­la infran eli vedet, viemärit, kadut, koulut ja las­ten­tarhat. Samal­la maan­omist­jat keräävät suuren ansiot­toman arvon­nousun investoimat­ta euroakaan.

    Pakkol­u­nas­tus on toki rank­ka keino ja loukkaa yksi­ty­istä omis­tus­ta mut­ta kyl­lä louk­ka min­ua veron­mak­sa­jana jos min­un rahani lahjoite­taan jollekulle maasi­joit­ta­jalle. Tämän takia ehdotinkin että paras ratkaisu olisi juuri Tapi­olan tyy­li­nen aluer­ak­en­tamis­sopimus jos­sa maan­omis­ta­ja vasti­neek­si maan arvon­nousus­ta rak­en­taa sen infran.

    Käytän­nössä tälle on kak­si estet­tä, moni maan­omis­ta­ja edelleen odot­taa että hänen ei tarvitse investoi­da Euroakaan vaan kaik­ki tulee veron­mak­sajien pus­sista jä hän voi kerätä voitot. Espoos­sa oli Kauk­lahdessa täl­lainen tapaus, maan­omis­ta­ja ei ollut valmis tekemään aluer­ak­en­tamis­sopimus­ta jol­loin kaupungille ei jäänyt mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin känyn­nistää pakkol­u­nas­tus­pros­es­si. Kas kum­maa juuri ennen kuin pakkol­u­nas­tus­päätös tuli, maan­omis­ta­jan mieli muut­tui ja sopimus alkoikin kinnostaa.

    Toinen ongel­ma on hajanainen maan­omis­tus. Jot­ta aluer­ak­en­tamis­sopimus voidaan tehdä pitäisi maan olla jonkun tahon hal­lus­sa joka sopimuk­sen voi tehdä. Tämä siis käytän­nössä tarkoit­taa että maan pitäisi olla jonkun yhtymän omis­ta­maa. Hajanaisen maan­omis­tuk­sen tapauk­ses­sa vaan maan­omis­ta­jal­la ei ole mitään pakkoa myysä maataan yhtiölle, ei vaik­ka saisi maansa arvoa vas­taan yhtiön osakkei­ta ja sitäkaut­ta arvonnousuhyötyä.

    Pakkol­u­nas­tus­ta vähem­män maan­omis­tus­ta siis loukkaisi toimen­pide jos­sa maat voitaisi­in pakkoy­htiöit­tää siten että maa-omaisu­us vai­hde­taan yhtiön osakkuuksiin.

  47. Kiitos teille, her­ra Soin­in­vaara, kansane­dus­ta­jani, kirkkaas­ta ajatuk­senku­lus­ta asi­as­sa kuin asi­as­sa, arvostan! Miten arvioisitte Öster­sun­domin tilanteen kehit­tyvän, onko­han mah­dol­lista, että asia vielä ete­nee siihen asti, että alueen rak­en­t­a­mi­nen päästään aloittamaan?

  48. Mitkä ihmiset asu­isi­vat omakoti­talois­sa, jos täl­lainen puu­tarhakaupun­ki toteutuisi?
    Nyt omakoti­ta­lo on vai­h­toe­hto vain varakkaille ja erit­täin hyvä­tu­loisille, sil­lä uusi omakoti­ta­lo mis­tään päin Helsinkiä mak­saa keski­t­u­loiselle noin 20 vuo­den nettotulot.
    Olisiko omakoti­ta­lo tuol­loin vai­h­toe­hto myös muille, kuin hyvä­tu­loisim­malle 5%:lle?
    Nyt Tokiostakin saa omakoti­talon halvem­mal­la kuin Helsingistä.

Vastaa käyttäjälle Saara Paajanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.