Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva

2.8.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Hyvä kaupunkirakenne on tiivis mutta harva. Mikä rakennetaan, rakennettakoon se tiiviisti ja kaupunkimaisesti. Kerrostaloalueiden tonttitehokkuus mieluummin lähellä kahta kuin alle yhden ja pientaloalueet vähintään 0,4:n tonttitehokkuudella. Tämä tietysti noin ohjeellisena arvona, maastolla ja muilla olosuhteilla on vaikutuksensa asiaan.

Tiiviin kaupunkimaisen kaavoituksen vastapainona tarvitaan kunnon viheralueet kaupunkimaisten osien väliin. Näin on kaavoitettu esimerkiksi Saksa (katsokaa lentokoneen ikkunasta, jos sää sallii, tai ekologisemmin Google Earthista!)

Tämän takia esimerkiksi Herttoniemen metroaseman ympärille kannattaa rakentaa asuntoja muuttamalla hyvin tehotonta teollisuusaluetta asunnoksi ja jättää kilometrin päässä metroasemalta oleva Kivinokka viheralueeksi – toki niin, että asukkaiden mahdollisuus käyttää sitä paranee nykyisestä olennaisesti, vaikka se sotisikin mökkiläisten etuja vastaan.

Hyvässä kaupungissa on siis tiheitä saarekkeita, pikkukaupunkeja viheralueiden ympäröimänä. Niitä ei kuitenkaan sirotella miten hyvänsä.

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva”

  1. Mikko Leppänen kirjoitti 2.8.2014 kello 17:43

    Rakennusten korkeus tulee saada lisäksi riittäväksi, jotta rakennusten väliin saadaan ilmaa ja valoa tulemaan huoneistoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. az kirjoitti 2.8.2014 kello 18:38

    Ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi olisi toivottavaa, että vihreä kasvillisuus näkyy myös siinä jokapäiväisessä, arkisessa kaupunkikuvassa. Pihalla, työmatkalla, kahvilan terassilla. Tästä on tutkimusta. Ihmisellä on todistetusti luontainen positiivinen vaste mm. vihreälle kasvillisuudelle ja vedelle, jotka ovat ihmiseen sisäänrakentuneet kaukana lajihistoriassa. Osaksi tästä syystä kesämökillä on niin monen mielestä viihtyisää.

    Ruoholahden betonimöhkälettä ei tee ympäristönä viihtyisäksi se, että alueen kyljestä lähtee viihtyisä rantalenkki Hietaniemen uimarannalle. Ruoholahti pysyy kalseana ja hengettömänä kaupunkikuvaltaan, eikä vihreys näy arjen ympäristössä, millä juuri on tutkitusti merkitystä.

    Toivomasi asumistiheys ja väljä, mukava kaupunkiympäristö lähellä olevine koirapuistoineen, leikkipuistoineen, arkiympäristön puineen ja ruohikoineen saataisiin myös rakentamalla harkitusti ylöspäin. Mutta sitä on vastustettu “Helsingin mereltä näkyvän silhuetin” takia. Mokasitte valtuustossa todella pahasti tornihotelliäänestyksessä, sillä siinä hyvin mahdollisesti myös asetettiin eräänlainen henkinen ennakkopäätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  3. Sakke kirjoitti 2.8.2014 kello 19:28

    Mikko Leppänen:
    Rakennusten korkeus tulee saada lisäksi riittäväksi, jotta rakennusten väliin saadaan ilmaa ja valoa tulemaan huoneistoihin.

    Miten ihmeessä rakennusten korkeus muka tuon takaa? Ainakin minulla on asiasta täysin päinvastainen käsitys! Ajatteletko kenties hajalleen, toisistaan diagonaalisesti erilleen sijoitettuja tornitaloja ruutukaavan sijaan?

    Jos enemmän ruutukaavaa muistuttavalla alueella ikkunasi (/ikkunoittesi) eteen, niiden ja auringon väliin rakennetaan korkea talo, niin sehän juuri estää valon tuloa oman talosi huoneistoihin. Alakerroksissa asuvat tuossa varsinkin joutuvat kärsimään! Valtaosan vuodesta on aurinko näillä leveysasteilla (Suomessa 60-70 astetta) aika matalalla ja korkeiden rakennusten varjot ulottuvat sen vuoksi yleensä pitkälle.

    Ilmamäärä rakennusten välissä taas riippuu niiden keskinäisestä etäisyydestä. Tornitalot puolestaan kehittävät ympärilleen tuulisella säällä ilmavirtaukseen pyörteitä. Ne eivät ole yleensä toivottu ilmiö.

    Kaistale etupihaa ja muutama puu talon edessä (ei kuitenkaan liian liki) toimii jo paremmin ja luo viihtyisyyttä, kuten myös sopiva kerrosluku, joka ei saa olla liian korkea, vaan sellainen joka sopii paremmin ympäristöönsä, sen maaston muotoihin ja kasvullisuuteen (mm. puustoon).

    “Helsingin parhaita katuja on sen sijaan Väinämöisenkatu, jossa rakennukset ovat vain 3-kerroksisia ja toinen puoli on rakentamatta.” (Lähde: H. v. Hertzen: Koti vaiko kasarmi lapsillemme, WSOY,1946. s. 76)

    Onko muuten nykyarkkitehdeilta kadonnut (entisten) taito sopeuttaa rakennukset ympäristöönsä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  4. Catilina kirjoitti 2.8.2014 kello 21:24

    Osmoa selvästikin on inspiroinut No 2, Ville Radieuse, the Machine City.

    Toivottavasti teinimäisten ihanneyhteiskuntien rakentaminen jää vain hiekkalaatikkoleikin asteelle. Vienan meren kanavia ei tarvita lisää, paitsi ehkä ojennusleireinä jäätelömerkkejä vertaileville latteliberaaleille, ja siihen tarkoitukseen sopii tuleva Kymijoen kanava paremmin kuin hyvin.

    http://io9.com/10-failed-utopian-cities-that-influenced-the-future-1511695279

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. viimeinen kuukkeli kirjoitti 2.8.2014 kello 22:46

    Turha kuvitella, että tulisi jokin järjestelmällinen tapa kaavoittaa – kunhan väki lisääntyy, niin taloja survotaan sinne mihin mahtuu, eikä poliitikkojen ideaalipilvilinnoilla ole mitään väliä. Ei tähän mitään muutosta tule. Kaupunki kasvaa syövän tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. MIVa kirjoitti 2.8.2014 kello 23:07

    Minua alkaa tympiä ainainen narina siitä, että korkeat rakennukset estävät valon joiltakin. Näillä helteillä hyvä juttu, muutoin voi homman hoitaa peilijärjestelyillä. Tuosta ilmasta en tiedä, mutta sekin ihan varmasti hoidettavissa. Miksi ihmeessä Suomessa vastustetaan korkeita rakennuksia? Stadin joku juttu ei saa mennä, koska mereltä katsoen ei käy. Voi itkevä kele tätä jengiä. Kuka ihme tänne tulee vain sen takia, että Hesa näyttää mereltä tuppukylältä, jossa vähän jotain pikkupiikkejä. Itkijät ottamaan kuvia yms itselleen/nettiin ja sitten tornit pystyyn minne joku haluaa, ei Suurtorille. Valon puutteesta on syytä lopettaa narina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  7. Kalle kirjoitti 2.8.2014 kello 23:49

    Kun katselee Helsingin uusia alueita, kehittamisohje on pikemmin tiivis mutta tiivis. Kun alueella ei ole riittävästi ihmisiä, ei muodostu palveluita. Taka-Töölö on rajoilla, tiivistys olisi hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Sakke kirjoitti 3.8.2014 kello 9:48

    az:
    Ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi olisi toivottavaa, että vihreä kasvillisuus näkyy myös siinä jokapäiväisessä, arkisessa kaupunkikuvassa. Pihalla, työmatkalla, kahvilan terassilla. Tästä on tutkimusta. Ihmisellä on todistetusti luontainen positiivinen vaste mm. vihreälle kasvillisuudelle ja vedelle, jotka ovat ihmiseen sisäänrakentuneet kaukana lajihistoriassa. Osaksi tästä syystä kesämökillä on niin monen mielestä viihtyisää.

    Ruoholahden betonimöhkälettä ei tee ympäristönä viihtyisäksi se, että alueen kyljestä lähtee viihtyisä rantalenkki Hietaniemen uimarannalle. Ruoholahti pysyy kalseana ja hengettömänä kaupunkikuvaltaan, eikä vihreys näy arjen ympäristössä, millä juuri on tutkitusti merkitystä.

    Toivomasi asumistiheys ja väljä, mukava kaupunkiympäristö lähellä olevine koirapuistoineen, leikkipuistoineen, arkiympäristön puineen ja ruohikoineen saataisiin myös …

    Kun nyt edes saataisiin ensimmäinen puu sinne Ruoholahden (vai Jätkäsaaren?) koiraPUISTOON, tai kysehän on oikeastaan pelkästä aidattusta hiekkakentästä. Eikö puistossa pitäisi olla puita? Ruoholahdessa muistan kyllä nähneeni pieniä ruohoplänttejä (kivireunuksin), joiden keskelle on istutettu puu, mutta niiden käyttö oli koirilta kylttien mukaan kielletty!

    HBL kirjoitti eilen korroosiovahingoista, joita koirien virtsa kaupungin lyhtypylväille pitkän ajan kuluessa aiheuttaa. Niitä on alettu kartoittaa Helsingissä. Olisi kai järkevämpää, että puita tai sopivia kiviä olisi tarkoitusta varten riittävästi, jotta vahingot kaupungin infralle olisivat pienempiä. Puut ja kivet kestänevät aikaa paremmin kuin lyhtypylväät. Liian tiiviissä kaupungissa saattaa tosin koiriakin alkaa olla liikaa.

    Kuseskelun määrä ei saisi ylittää kaupungin sietokykyä, mutta liian tiiviissä (ei-vehreässä) kaupungissa (Suomessa, ei ehkä muualla) näin saattaa helposti tapahtua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Sakke kirjoitti 3.8.2014 kello 10:07

    Kalle:
    Kun katselee Helsingin uusia alueita, kehittamisohje on pikemmin tiivis mutta tiivis. Kun alueella ei ole riittävästi ihmisiä, ei muodostu palveluita. Taka-Töölö on rajoilla, tiivistys olisi hyväksi.

    Ehdotatko siis, että esim. korttelit Urheilukadun ja Mannerheimintien (tai Topeliuskadun) väliltä purettaisiin ja rakennettaisiin uudelleen?

    Kenelle tuosta mahdollisesti saatava hyöty (???) valuisi? (Oma arvaukseni: rakennusliikkeille, rahoittajille ja välittäjille, tuskin muille)

    Helsingin eteläiset kaupunginosat alkavat jo olla täyteen rakennettuja. Jätkäsaari taitaa olla enää ainoa paikka, jonne uusia taloja sovinnolla tällä erää vielä mahtuu. On se vaan kummallista, ettei tätä osa tällekin blogipalstalle kirjoittavista tunnu ymmärtävän. Taitaisivat tuolla tiivistysperiaatteellaan yrittää mahduttaa 12-munan munakennoihinkin vielä ylimääräisen kolmannentoista, ymmärtämättä lainkaan mihin sotkuun sellainen johtaisi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  10. lurkki kirjoitti 3.8.2014 kello 10:19

    MIVa: Valon puutteesta on syytä lopettaa narina.

    Ymmärtäisin, jos se valo oltaisiin ottamassa joltain pois, mutta kun uusiakaan alueita ei saa rakentaa korkeiksi, koska jos joku valoa haluava sitten haluaisikin muuttaa sinne kaikkein varjoisimpaan paikkaan, valon puute tuottaisi suunnatonta kärsimystä eikä tämä henkilö mitenkään voi valita muuta asuinpaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. Kalle kirjoitti 3.8.2014 kello 12:30

    Sakke: Ehdotatko siis, että esim. korttelit Urheilukadun ja Mannerheimintien (tai Topeliuskadun) väliltä purettaisiin ja rakennettaisiin …

    Töölön torin kulmalla on tyhjä tontti kirkon kupeessa. Kaartinpataljoonan kassu on ollut tyhjillään pitkään ja sairaalan alue toisella puolen tietä on tehottomasti käytetty. Osa kortteleista on niin suuria, että sisäpihoille mahtuu hyvin lisärakennuksia. Kisiksen jatkoksi pitää ehdottomasti rakentaa jotain, koska siihen on tulossa Pisararadan aseman sisäänkäynti. Siihen sopii hyvin iso toimistotalo.

    Hyvä työkalu on harppi. Piirretään 300 m säteeltä ympyrä jokaiselta spårapysäkiltä ja tulevalta rautatieasemalta. Katsotaan mitä tilaa on käyttämättä.

    Hyöty kuuluu tontin omistajalle. Kaupungin tehtävä on vain mahdollistaa rakentaminen. Ei kaiken tarvitse tapahtua juuri nyt ja heti, mutta kaavan on mahdollistettava tiivistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.8.2014 kello 13:31

    Hyöty kuuluu tontin omistajalle

    Millä ihmen perusteella. Jos on kaksi samanlaisen tontin omistajaa, toisen maan viereen tehdään asema ja maan arvo kymmenkertaistuu ja toisen kaavoitetaan puistoksi samalla kun yhtediskunnalta menee sata miljoonaa sen raideyhteyden aikaansaamiseen. Miten voit sanoa, että hyöty kuuluu omistajalle. Putinin meininkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sakke kirjoitti 3.8.2014 kello 17:16

    Kalle: 1) Töölön torin kulmalla on tyhjä tontti kirkon kupeessa.
    2) Kaartinpataljoonan kassu on ollut tyhjillään pitkään ja 3) sairaalan alue toisella puolen tietä on tehottomasti käytetty. Osa kortteleista on niin suuria, että sisäpihoille mahtuu hyvin lisärakennuksia.
    4) Kisiksen jatkoksi pitää ehdottomasti rakentaa jotain, koska siihen on tulossa Pisararadan aseman sisäänkäynti. Siihen sopii hyvin iso toimistotalo.
    5) Hyvä työkalu on harppi. Piirretään 300 m säteeltä ympyrä jokaiselta spårapysäkiltä ja tulevalta rautatieasemalta. Katsotaan mitä tilaa on käyttämättä.
    6) Hyöty kuuluu tontin omistajalle. Kaupungin tehtävä on vain mahdollistaa rakentaminen. Ei kaiken tarvitse tapahtua juuri nyt ja heti, mutta kaavan on mahdollistettava tiivistäminen.

    1) Tarkoitatko tonttia, johon jokunen vuosi sitten kohosi kulttuuritalo Sandels?
    2) Eikös tuolle ns. Autokomppanian rakennukselle (ja tontille sen takana) jo ole tehty suunnitelmat?
    3) Sairaalan tontilla on toki piha-aluetta, nurmikkoa ja puitakin. Kävin siellä (Kivelän sairaalan päässä) kesällä jokunen vuosi sitten, kun sain viedä sinne erään omaiseni osastolta raitista ulkoilmaa ja virkistystä saamaan. Oletko sitä mieltä, että sairaalan potilaille (omaisia, jos heillä on) ei tällaista mahdollisuutta tarvitse enää suoda?
    4) Kisahallin edessä on kieltämättä hitunen tilaa. Minkälaista toimistotaloa siihen suosittelisit? Eikö kaikki firmat pyri nykyisin pääsemään eroon turhista toimistotiloistaan. Mainittu paikkahan on kaiken lisäksi aika vaativa, kun kadun toisella puolella on sentään Kansallisooppera. Ilmeisesti siis peräti pääkonttori?
    5) Harppi on tosiaan hyvä työkalu, jos ympyröitä haluaa piirtää. Kaupunkisuunnitteluun se ei vain taida yksin ihan riittää.
    6) Jos kaavan on mahdollistettava tiivistäminen, eikö silloin pitäisi aina tehdä kaava, jossa jätetään tontteja myös rakentamatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. uusi kasvo täällä kirjoitti 3.8.2014 kello 19:08

    En asu Helsingissä, mutta siellä käyneenä, niin ainakaan ydinkeskustan lähelle ei saisi rakentaa yhtään kerrostaloa joka olisi alle 20:ta kerrosta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kasva mutta taloja voidaan aina rakentaa ylöspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Lupus Borealis kirjoitti 3.8.2014 kello 20:23

    Rahalle ei kannata antaa valtaa, kun päätetään kaavojen asumistiheydestä, koska hyvinvointiyhteiskunta jää aina rahan jalkoihin.

    Liian pienet verotulot ovat ongelma, eikä ratkaisu ole palvelujen keskittäminen ja heikentäminen, vaan verotulojen kasvattaminen.

    Terveyskeskuksia ja peruskouluja pitäisi olla pienemmässä mittakaavassa ja tiheämmässä. Laadukkaammat palvelut, vähemmän jonoja ja tyytyväisemmät asiakkaat. Keskussairaalat ja korkeakoulut voivat sitten olla suurempia yksiköitä.

    Länsi-Pakilan voin antaa esimerkkinä aivan liian tiheästä kaavasta. Talot ovat tiheässä, mutta taloissa on vähän asukkaita. Pitäisi olla juuri toisin, talot harvassa ja paljon asukkaita taloissa. Talojen välillä pitäisi olla viheralueita, harrastusmahdollisuuksia ja toimitaloja asukasyhdistyksille.

    Valitettavasti suomalainen rakennusteollisuus ei kykene tuottamaan sitä mitä asiakkaat nykypäivän Suomessa vaativat. Moderneja ja modulaarisia asuinrakennuksia, jotka myös miellyttävät silmää kauneudellaan. Hyvän äänieristystä unohtamatta.

    Verotulojen kasvattaminen, tiheämmät peruspalvelut ja ennen kaikkea järkevästi kaavoitetut päivittäistavarakaupat mahdollistaisivat kaupunkirakenteen, jossa pärjää ilman autoakin.

    Omakotitaloasuinalueet eivät kuulu kaupunkiin. Minun mielestäni omakotitalot kuuluvat maaseutukyliin.

    Ei tarvitse kaavoittaa pilvenpiirtäjiä, pienkerrostalot riittävät, mutta niiden tieltä täytyy saada raivattua omakotitalot pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Pekka Ajanki kirjoitti 3.8.2014 kello 22:48

    Ruoholahden suunnittelun tyhmyyksiä on, että lähes kaikki istutukset ovat lehtipuita ja -kasveja. Eli lehdettömiä puolet vuodesta. Erilaiset havukasvit seassa pitäisivät ilmeen mielekkäänä ympäri vuoden. Sama tosin vaivaa Stadin puistoja kautta linjan. Joku on halunnut leikkiä eurooppalaista.

    Nythän Ruoholahti on parhaimmillaan, sopii tullampäiväkävelylle. Marraskuussa ei kannata vaivautua, puolet taloistakin 90-luvun irvokasta “ulospäin kasvanut kylpyhuone” -tyyliä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  17. meitsi kirjoitti 3.8.2014 kello 23:21

    Osmo Soininvaara: Millä ihmen perusteella. Jos on kaksi samanlaisen tontin omistajaa, toisen maan viereen tehdään asema ja maan arvo kymmenkertaistuu ja toisen kaavoitetaan puistoksi samalla kun yhtediskunnalta menee sata miljoonaa sen raideyhteyden aikaansaamiseen. Miten voit sanoa, että hyöty kuuluu omistajalle. Putinin meininkiä?

    Sekä hyöty että kustannus kuuluvat tontin omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2014 kello 9:36

    Voiko tontinomistajat pakott5aa rakentamaan sen raideyhteyden? Tai voiko kaikki velvoittaa, jos enemmistö haluaa? Jos minulla olisi siellä tontti, minä kieltäytyisin ja toivoisin, että nje muut kuitenkin rakentavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kalle kirjoitti 4.8.2014 kello 1:00

    Käsittääkseni pientaloalueet muualla Länsi-Euroopassa tehdään 0.6 tehokkuudella. Haja-asutusalueella on sitten ihan toinen juttu.

    Osmo, Herttoniemi esimerkiksi ei toimi noin. Herttoniemen teollisuusalue on terveintä kaupunkiympäristöä: ruutukaavassa toimitilaa. Sen sijaan ongelmat ovat nykyisellä ns. Vanhan Herttoniemen asuinalueella. Kaavoitus on täysin /C:stä. Kuka tuon on aikoinaan piirrellyt?

    Herttoniemi pitää piirtää ruutukaavaan myös vanhojen asuin alueiden osalta. Jos täydennysrakentamista on tehty vääriin paikkoihin, niin voi voi. Onneksi viimeaikoina tehty täydennysrakentaminen on lyhytikäistä.

    Ps. Ei ole olemassa mitään syytä, ettei Kivinokkaa kaavoiteta ruutukaavaan ja kuuteen kerrokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Kalle kirjoitti 4.8.2014 kello 1:14

    Osmo Soininvaara: Millä ihmen perusteella. Jos on kaksi samanlaisen tontin omistajaa, toisen maan viereen …

    Sosialismi ei toimi. Osmo, olen ehkä eniten oppinut poliitikkojen ja rakennusliikkeiden kähminnöistä pääkaupunkiseudulla Sinun kirjoituksistasi. Itse tiedän jonkin verran pienempien paikkakuntien suhmuroinneista.

    Suomessa on hyvin vähän rakentamiseen liittyviä epäselvyyksiä viety oikeuteen esimerkiksi verrattuna Ruotsiin. Joku Vantaan tuomio on pisara meressä eikä minusta edes ollut kovin törkeä! Poliitikkojen rooli rakentamisessa on saatava kuriin, jotta rakennuskustannukset saadaan aisoihin.

    En tiedä, mikä on Vihreiden ansaintalogiikka rakennusbisneksessä. Joku idea pitää olla takana, kun Vihreät ajavat grynderien asiaa mm. paikoituksessa. Asukas joka tapauksessa on se häviäjä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2014 kello 9:39

    Onko Saksa siis sosialistinen valtio? Toimiiko Saksa. Monessa osavaltiossa kaupunkimaista rakentramista saa toteuttaa vain yhteiskunnan omistamalle maalle. Kun kaupunki laajenee, yhteiskunta ostaa maan itselleen maatalousmaan hinnalla, koska maatalousmaatahan myyjä myy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Catilina kirjoitti 4.8.2014 kello 8:10

    “Terveyskeskuksia ja peruskouluja pitäisi olla pienemmässä mittakaavassa ja tiheämmässä.”

    Niistä kioskeista ei ole yhtään mitään oikeata hyötyä. Ne palvelevat ainoastaan hyvinvointivaltion potilasasiakaskansalaisen subjektiivisen oikeustarpeen paroksysmia, mutta mitään todellista hyötyä niistä ei ole. Pahimmillaan ne ovat vaarallisia, kun punaisen ristin merkin houkuttelemina niin hakeutuu potilaita, joiden oikeasti pitäisi hakeutua aivan toiseen paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Lupus Borealis kirjoitti 4.8.2014 kello 10:01

    Catilina:
    “Terveyskeskuksia ja peruskouluja pitäisi olla pienemmässä mittakaavassa ja tiheämmässä.”

    Niistä kioskeista ei ole yhtään mitään oikeata hyötyä. Ne palvelevat ainoastaan hyvinvointivaltion potilasasiakaskansalaisen subjektiivisen oikeustarpeen paroksysmia, mutta mitään todellista hyötyä niistä ei ole. Pahimmillaan ne ovat vaarallisia, kun punaisen ristin merkin houkuttelemina niin hakeutuu potilaita, joiden oikeasti pitäisi hakeutua aivan toiseen paikkaan.

    Suurissa yksiköissä lääkäreillä ja hoitajilla on liikaa kiirettä, joka vaikuttaa potilasturvallisuuteen hyvin negatiivisesti.

    Enemmän henkilökuntaa ja pienemmät yksiköt nostaisivat potilasturvallisuutta merkittävästi.

    Sillä ei tosin rikastuteta miljonäärilääkäreitä, joille potilaiden terveys on samantekevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. tpyyluoma kirjoitti 4.8.2014 kello 10:34

    az: Toivomasi asumistiheys ja väljä, mukava kaupunkiympäristö lähellä olevine koirapuistoineen, leikkipuistoineen, arkiympäristön puineen ja ruohikoineen saataisiin myös rakentamalla harkitusti ylöspäin. Mutta sitä on vastustettu “Helsingin mereltä näkyvän silhuetin” takia. Mokasitte valtuustossa todella pahasti tornihotelliäänestyksessä, sillä siinä hyvin mahdollisesti myös asetettiin eräänlainen henkinen ennakkopäätös.

    Niin siis tämähän oli se ajatus millä betonilähiöt on rakennettu. Tehdään korkeaa jolloin väliin jää ihkusti vihertilaa. Tulos on vaan lähes poikkeuksetta ollut ankeita puskittuneita aukioita tornien välissä. Vaikkapa nyt siksi että virkistysalueiden laatu tuppaa olemaan käänteisessä suhteessa niiden pinta-alaan, ja ihan siitä syystä että resurssit niiden hoitaan ja ihmismäärä niitä kansoittamaan ei kasva vastaavasti. Joka tapauksessa, tämä malli on siis kokemusperäisistä syistä huonossa huudossa.

    Mutta kuitenkin. Koirapuisto, nurmikko ja puita mahtuu vallan hyvin erittäinkin tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, eikä siinä ole kysymys kerrosluvuista. Jos oletetaan peräti alueteho kaksi, mikä on noin tuplat siitä mistä Ode puhuu yllä, ja keskimäärin kuusikerroksiset talot, niin kaksi kolmasosaa maapintala-alasta ei ole talojen alla ja asukkaita on jotain 30 000 – 40 000 ihmistä neliökilometrillä. Kysymys on siitä mitä sillä tilalla tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  25. Koditon kirjoitti 4.8.2014 kello 10:42

    Jos oikein olen ymmärtänyt kalle-kapitalismia, niin kaavoitussosialismiakaan ei olisi, vaan jokainen maanomistaja rakentaisi tontilleen mitä lystää. Markkinat sitten ohjaisivat mitä mihin rakennetaan. Vaikea uskoa, että tällä tavalla voisi optimoida kapunkirakennetta, kun ohjaus tapahtuu hyvin lokaalisti. Toki aikaa myöden isojakin maanomistajia tulisi, joilla olisi mahdollisuus laajempaan näkökulmaan. Ehkä se puistokin tällä tavoin joskus rakentuisi.
    Uskosta huolimatta veikkaan kuitenkin, että markkinat päätyvät pitkässä juoksussa lähelle laajaa optimia, mutta se voi kestää hyvin pitkään ja kulkemista monien umpikujien kautta. Mielestäni kaupunkisuunnittelijoilla on ymmärrystä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Olisi hölmöä jättää se käyttämättä suunnittelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  26. Catilina kirjoitti 4.8.2014 kello 10:55

    Koska me lääkärit olemme vain ahneita paskiaisia, on ehdottomasti parempi, että meitä ei ole, ja jos on, emme ainakaan ole töissä.

    Onko mitenkään mahdollista, että minä saattaisin oikeasti tietää näistä asioista jotain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. lurkki kirjoitti 4.8.2014 kello 11:34

    Osmo Soininvaara:
    Onko Saksa siis sosialistinen valtio? Toimiiko Saksa. Monessa osavaltiossa kaupunkimaista rakentramista saa toteuttaa vain yhteiskunnan omistamalle maalle. Kun kaupunki laajenee, yhteiskunta ostaa maan itselleen maatalousmaan hinnalla, koska maatalousmaatahan myyjä myy.

    Kunnon kapitalismia olisi se, että kaupunki pakkolunastaa tontin ja myy sen pilkkahintaan grynderille: http://en.wikipedia.org/wiki/Kelo_v._City_of_New_London

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. az kirjoitti 4.8.2014 kello 12:29

    tpyyluoma: Niin siis tämähän oli se ajatus millä betonilähiöt on rakennettu.

    Oli tai ei, niin se ei ole syy “betonilähiöiden” toimimattomuuteen. Useimmiten se johtuu niiden asujaimistosta, jotka tekisivät epäviihtyisän, mistä tahansa asuinalueesta.

    Tehdään korkeaa jolloin väliin jää ihkusti vihertilaa. Tulos on vaan lähes poikkeuksetta ollut ankeita puskittuneita aukioita tornien välissä.

    Tämä ei ole sen avaran tilan funktio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Vaikkapa nyt siksi että virkistysalueiden laatu tuppaa olemaan käänteisessä suhteessa niiden pinta-alaan, ja ihan siitä syystä että resurssit niiden hoitaan ja ihmismäärä niitä kansoittamaan ei kasva vastaavasti.

    Väitteesi ovat keskenään ristiriitaisia. Haluatko enemmän sitä pinta-alaa vai et?

    Joka tapauksessa, tämä malli on siis kokemusperäisistä syistä huonossa huudossa.

    En ole törmännyt vakavasti perusteltuun väitteeseen, että ylöspäin rakentaminen olisi tästä syystä huonossa huudossa. Kun jokin lähiö ei toimi, niin aina toki keksitään kaikenlaisia muita selityksiä kuin se merkittävin, eli asukkaat itse.

    Mutta kuitenkin. Koirapuisto, nurmikko ja puita mahtuu vallan hyvin erittäinkin tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, eikä siinä ole kysymys kerrosluvuista.

    Tuotta väitteessäsi ei ole mitään matemaattista tolkkua. Siihen rakenteeseen kuuluu talojen lisäksi myös paljon muuta, eikä sitä autojen tilaa esimerkiksi vihreiden toiveista huolimatta jätetä kaavoittamatta ja kun rakennetaan niitä asuntoja vertikaalisesti horisontaalisen tilan sijaan, niin puistoille ym. jää enemmän tilaa. Ei tässä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kysymys on siitä mitä sillä tilalla tehdään.

    Tämä on ydinkysymys, mutta se ei poista sen riittävän tilan synnyttämisen merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  29. Maurizio kirjoitti 4.8.2014 kello 14:07

    “mutta niiden tieltä täytyy saada raivattua omakotitalot pois.”

    Oi Sinä Suuri Johtaja, kansojen insinööri, poliittisesti oikeauskoisten johtotähti ja proletariaatin terävimmän kärjen suunnannäyttäjä! Takavarikoimmeko noiden inhojen taloissaan asuvien valkokaulus-kulakkien vääryydellä ja viekkaudella itselleen haaliman omaisuuden jo huomenna? Ja riittääkö mokomille kansanviholliskoirille muutaman kuukauden uudelleenkoulutusleirituomio, vai onko tarvetta drakonisempiin toimenpiteisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Lupus Borealis kirjoitti 4.8.2014 kello 15:17

    Catilina:
    Koska me lääkärit olemme vain ahneita paskiaisia, on ehdottomasti parempi, että meitä ei ole, ja jos on, emme ainakaan ole töissä.

    Onko mitenkään mahdollista, että minä saattaisin oikeasti tietää näistä asioista jotain?

    Olen kyllä kirjoituksiasi lukenut ja varmasti olet oikein pätevä ja ahne yksityinen lääkäri.

    Yhteiskunta kuitenkin tarvitsee päteviä lääkäreitä terveyskeskuksiin auttamaan yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, eikä vain teekutsuliikkeen jäsenkirjan omaavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  31. tpyyluoma kirjoitti 4.8.2014 kello 15:53

    az: Oli tai ei, niin se ei ole syy “betonilähiöiden” toimimattomuuteen. Useimmiten se johtuu niiden asujaimistosta, jotka tekisivät epäviihtyisän, mistä tahansa asuinalueesta.

    Ja mitäköhän aluerakentamisen epäonnistumista ei voisi selittää pois sillä, että mutku siellä on vaan vääriä ihmisiä? Ei tältä pohjalta ole mitään keskusteltavaa asiasta. Ja muuten, oletko tullut ajatelleeksi että sillä että jonnekin alueelle päätyy asumaan ne joilla ei ole varaa valita, saattaisi olla jotain tekemistä senkin kanssa että se alue nyt vaan ihan asujaimistosta riippumatkin on sieltä vähiten haluttavasta päästä?

    Tämä ei ole sen avaran tilan funktio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Ja se hoitattomattomuus on ilmeisesti sekin jotenkin ihan vaikkapa asukastiheyteen liittymätön asia?

    Väitteesi ovat keskenään ristiriitaisia. Haluatko enemmän sitä pinta-alaa vai et?

    Justhan mä tossa mihin vastasin perustelin että minkä takia haluan sitä vähemmän.

    En ole törmännyt vakavasti perusteltuun väitteeseen, että ylöspäin rakentaminen olisi tästä syystä huonossa huudossa. Kun jokin lähiö ei toimi, niin aina toki keksitään kaikenlaisia muita selityksiä kuin se merkittävin, eli asukkaat itse.

    Niin minä siis uskalsin ihan spekuloida, että kokemuksilla alueista joita pidettiin ihan jo esteettisestikin epäonnistuneina, muusta puhumattakaan, saattaapi olla jotain tekemistä sen kanssa ettei samalla sapluunalle haluta tehdä lisää. Sinänsä olen kyllä osin väärässä, edelleenkin tota yritetään.

    Tuotta väitteessäsi ei ole mitään matemaattista tolkkua. Siihen rakenteeseen kuuluu talojen lisäksi myös paljon muuta, eikä sitä autojen tilaa esimerkiksi vihreiden toiveista huolimatta jätetä kaavoittamatta ja kun rakennetaan niitä asuntoja vertikaalisesti horisontaalisen tilan sijaan, niin puistoille ym. jää enemmän tilaa. Ei tässä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kadut vie noin 10-15% maa-alasta. Esimerkiksi omakotitaloalueella, jota tuskin voi pitää autovihamielisenä ympäristönä. Vaikka tekisi minkä katuverkon, niin ei se nyt yli kolmasosaa vie millään. Mä en ymmärrä mistä olet saanut päähäsi että joku koirapuisto, tai semmoinen ihan normaali korttelipuisto on jotenkin kauhean tilaa vievää. Kato nyt vaikka ilmakuvasta jotain Helsingin kantakaupungin puistoja. Puu vie muutaman neliön tilaa, esimerkiksi kadunvarressa.

    Jos nyt leikitään että olisi 10 kerrosta keskimäärin, Manhattanillakaan tuskin tuota enempää, ja alueteho 2, niin maapinnasta menee 20% rakennuksiin. Kuudella kerroksella 30%. Eli tuossa on peräti 10% ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  32. Sakke kirjoitti 4.8.2014 kello 17:24

    uusi kasvo täällä:
    En asu Helsingissä, mutta siellä käyneenä, niin ainakaan ydinkeskustan lähelle ei saisi rakentaa yhtään kerrostaloa joka olisi alle 20:ta kerrosta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kasva mutta taloja voidaan aina rakentaa ylöspäin.

    Miksei sitten myös alaspäin? Jos joku väittää, ettei kaipaa luonnonvaloa, voisi kaiketi asua myös maan alla.

    Minä en ainakaan kaipaa Helsinkiin, sen ydinkeskustaan tai muualle, esim. metroasemienkaan viereen, tämänkaltaisia näkymiä: ks. “http://gizmodo.com/these-surreal-photos-of-hong-kongs-aging-towers-arent-483852763” tai “http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivenlahti#mediaviewer/Tiedosto:Kivenlahti_winter.JPG”.

    Viime viikonloppuna Eiran ja Ullanlinnan alueilla käyneenä olen entistä vakuuttuneempi siitä, että kolmikerroksiset talot ovat kaupungissa eräs varteenotettavimmista ratkaisuista, muut seuraavat perästä. Tässä teille esimerkki (linkki) valokuvaan puutarhakaupungi(nosa)sta: “http://www.toinenlinja.fi/en/02369”. Eilen tuon puiston kukkaloisto oli suorastaan upea.

    Olisipa Helsingin ydinkeskustan vierellä enemmän edellisen kaltaisia, upean vehreitä näkymiä sekä alueita, joissa asutus (ja miksei myös työpaikat) on kyetty sovittamaan hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan! Liika (tai väärin tehty) tiivistäminen voi vaarantaa olemassa olevat näkymät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Catilina kirjoitti 4.8.2014 kello 19:57

    Lupus Borealis: Olen kyllä kirjoituksiasi lukenut ja varmasti olet oikein pätevä ja ahne yksityinen lääkäri.

    Yhteiskunta kuitenkin tarvitsee päteviä lääkäreitä terveyskeskuksiin auttamaan yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, eikä vain teekutsuliikkeen jäsenkirjan omaavia.

    Väärin. Lähes koko urani olen ollut julkisen palveluksessa, ja enimmäkseen pienissä korpiterveyskeskuksissa, varsin usein niiden ainoana lääkärinä.

    Haistapa siis paska. Canis Fecalis sopisi nimeksesi paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. Catilina kirjoitti 4.8.2014 kello 21:20

    Sitten toisekseen vittuako minun pitäisi välittää siitä, mitä “yhteiskunta” tarvitsee? Yhteiskunta, jonka edustajat keksivät ihmisille yhää lisää ja lisää kaikenmaailmanoikeuksia vaadittaviksi varmoina siitä, että he ainakaan eivät koskaan ole missään vaarassa joutua olemaan se, jonka on henkilökohtaisesti kohdattava nämä “oikeuksien” vaatijat, ynnä surkeat piipittäjät, jotka ylväästi kuvittelevat olevansa potilasasiakaskuninkaita ja voivansa esittää vaatimuksia kelle ja mille tahansa, luonto ja maailmankaikkeus mukaanlukien.

    Soittakaapa sinne yhteiskunnalle, kun lääkäri ei nyt juuri heti tänään päivystysaikana teekään lausuntoa teidän konttauskypäräänne varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. az kirjoitti 4.8.2014 kello 22:33

    tpyyluoma: Mä en ymmärrä mistä olet saanut päähäsi että joku koirapuisto, tai semmoinen ihan normaali korttelipuisto on jotenkin kauhean tilaa vievää.

    En ymmärrä lainkaan järkeilyäsi. Me puhumme joko eri asiasta, tai tässä on jokin muu väärinkäsitys tai ajatteluvirhe puolella tai toisella.

    Yritän pelkistää. Kaavoita kaksi ruutua lattialle. Laita kumpaankin ruuduista laatikko. Nosta laatikoista toinen toisen päälle. Tavaratiheys on sama, mutta lattiatila on kasvanut. Mitä tarkoitan harkitulla ylöspäin rakentamisella, voisi vastata sitä, että kaavoitat lattialta neljä ruutua, laitat niihin neljä laatikkoa ja nostat yhden laatikoista toisen päälle. Näin voidaan tasapainottaa se huolenaiheesi rakentamattoman tilan ja väestön suhteesta arvioidulla toiveiden mukaisella tavalla. Ymmärrätkö tämän tilan syntymisen periaatteen?
    Onko mielestäsi tilaa loputtomiin kaikkeen toivottuun? Jos ei ole, niin tällä tilan luomisella on merkitystä, eikö?

    Eikä kyse ole vain koirapuistosta, vaan paljon laajemmasta. Kävimme tämän saman keskustelun tällä blogilla joskus viime vuoden loppupuolella, etkä silloinkaan tuntunut ymmärtävän tätä. Jos katsomme kaupunginosaa tai kaupunkia kokonaisuutena, niin kyse on hyvin paljosta muusta kuin “puskittuneista aukioista tornien välissä”. Visioi ne neljä laatikkoa, joista yksi on nostettu toisen päälle. Kaupunkisuunnittelussa se syntyneen ruudun tila voidaan käyttää kokonaissuunnitelman, kokonaisratkaisun (miksi kutsuakaan, mutta ymmärrät) hyödyksi. Ei vain koirapuisto, vaan jalkapallon treenikentät, kävelykadut, teiden varsien puut, kävelykatujen varsien puut, skeittipuistot, koulujen viihtyisät ja riittävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpihat, jotka ovat muutakin kuin parkkipaikkoja yhdellä tai kahdella muodon vuoksi istutetulla puulla, koripallokentät, piknik-alueet (tätä listaa voi jatkaa hyvin pitkään). En todellakaan ymmärrä, miten voit takertua vain koirapuistoihin, jos tarkoituksesi on väitellä asiasta asiatasolla ja vakavasti.

    Kiertele Lauttasaaressa ja sitten vaikka Katajanokalla, tai katso Google Earthista, niin ymmärtänet, mitä yritän kuvata.
    Jos Lauttasaareen halutaan suurempi asukastiheys, niin rakennettakoon johonkin sopivaan kohtaan erittäin korkeaa (esimerkiksi luoden varjonsa merelle, kuten tornihotelli olisi tehnyt), eikä lätkäistä matalampaa suuremmalle alueelle, tällöin nykyisiä viheralueita tuhoten. Jotakin tällaista yritin kuvata, sen tulkitseminen puskittuneeksi “betonilähiöiksi” (assosioiva tunnesana vähäisellä merkityksellä) oli oma olkiukkosi vähäisellä yhteydellä siihen, mitä yritin kuvata.
    Tila on rajallista, ja kun rakennetaan vertikaalisesti, niin maantasolle jää tilaa sille, mikä voi sijaita vain maantasolla. Fudiskenttä ei voi olla 30 metrissä maanpinnasta, eikä koirapuisto 25 metrissä, mutta asunnot voivat olla. Tila on rajallista, ja tämä on siksi kaupunkisuunnittelun keskeinen funktio. Myöskin, jos halutaan rakentaa tilavampia asuntoja ihmisten ja yhteiskunnan vaurastuessa, niin tämäkin onnistuu lisäämällä kokonaisneliömäärää ylöspäin. Jos halutaan monipuoliseen kaupunkikuvaan myös puukaupunkia, omakotitaloalueita, ja muita pakosta asukastiheydeltään alhaisempia alueita ja silti säilyttää kokonaisuuden kompaktius ja asukastiheys, niin tätäkin voidaan tasapainottaa rakentamalla ylöspäin. Mikä tässä ylöspäin rakentamisessa on se ongelma, jota vastustat? Viestiesi perusteella se vastustus tuntuu periaatteelliselta, ehkä en vain tajua, mutta en löydä rationaalista perustetta.

    Noin yleistäen Lauttasaaren ristiin rastiin lenkkeilleenä voin omana tuntemuksenani kuvata, että Lauttasaaren “puskittuneet” tyhjät tilat ovat erittäin luonteva osa omanlaistaan kaupunkikuvaa. Vajaan vuosikymmenen olen täällä asunut ja täytyy sanoa, että Lauttasaari on hämmästyttävän rauhallinen paikka. En ole oikeastaan koskaan tavannut mitään sen kummempaa häiriökäyttäytymistä, paikkojen vandalisointia tai muuta vastaavaa, en päiväsaikaan, enkä keskellä yötä. En kapakan edustan huuteluita kummempaa.
    Tuohon toiseen kiistakysymykseen viitaten väitän, että tämä johtuu pääosin Lauttasaaren asujaimistosta, eikä sen kaupunkikuvasta, vaikka kaupunkikuva tavallista viihtyisämpi onkin. Asujaimistosta, joka on (taloudellisesti ja kulttuurisesti) keskiluokkaista ja sivistynyttä pääosiltaan.

    Eli kun katsot sitä yhtä ruutua, johon on vapautunut tyhjää tilaa, kun olet nostanut yhden laatikoista toisen päälle, niin tämän tilan täyttymisen muoto ei ole sen laatikon nostamisen funktio vaan sen tilan täyttäjien toiminnan funktio. Jos jossakin Yhdysvaltojen suurkaupungin ghetossa se tyhjä tila täyttyy viihtyisyyttä tuhoavassa, ja asukkaita pelottavassa määrin huumeiden katukaupasta, katuprostituutiosta, jengitappeluista, ohikulkijoiden ryöstelystä ja tavaroiden vastuuttomasta ympäristöön heittelystä, käyttäen puistoa kaatopaikkana, niin tämä ei ole kaupunkisuunnittelun syytä, vaan pääsyy on osan paikallista (lähinnä nuorta, miespuolista) väestöä maailmankuvassa ja toiminnassa.

    Jossakin toisessa kaupunginosassa sama kaupunkisuunnittelu ja tilan synnyttäminen loisikin viihtyisiä ja vailla häiriöitä tai pahempaa roskaamista olevia viheralueita, harrastealueita, kävelykatuja, joilla ihmiset viihtyisivät lapsesta vaariin. Ero johtuisi mistä? Pääosin alueen toisenlaisesta väestöpohjasta. Täten ei voida johtaa suoraa väittämää kaupunginosan ongelmista sen kaupunkisuunnitteluun, vaan monia muita tekijöitä täytyy myös huomioida.

    Tilan luominen mahdollistaa viihtyisämmän kaupungin luomisen, ei tietenkään ole tae siitä. Asukkaiden ja edustajiensa pitää myös itse olla pieneltä osaltaan positiivisesti sitä viihtyisyyttä luomassa, eikä ainakaan vähentämässä. Yksilö on kaupunkisuunnittelussakin tärkein muuttuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  36. Sakke kirjoitti 5.8.2014 kello 7:42

    az:

    Kiertele Lauttasaaressa ja sitten vaikka Katajanokalla, tai katso Google Earthista, niin ymmärtänet, mitä yritän kuvata.
    Jos Lauttasaareen halutaan suurempi asukastiheys, niin rakennettakoon johonkin sopivaan kohtaan erittäin korkeaa (esimerkiksi luoden varjonsa merelle, kuten tornihotelli olisi tehnyt), eikä lätkäistä matalampaa suuremmalle alueelle, tällöin nykyisiä viheralueita tuhoten.

    Tila on rajallista, ja tämä on siksi kaupunkisuunnittelun keskeinen funktio. Myöskin, jos halutaan rakentaa tilavampia asuntoja ihmisten ja yhteiskunnan vaurastuessa, niin tämäkin onnistuu lisäämällä kokonaisneliömäärää ylöspäin. Jos halutaan monipuoliseen kaupunkikuvaan myös puukaupunkia, omakotitaloalueita, ja muita pakosta asukastiheydeltään alhaisempia alueita ja silti säilyttää kokonaisuuden kompaktius ja asukastiheys, niin tätäkin voidaan tasapainottaa rakentamalla ylöspäin. Mikä tässä ylöspäin rakentamisessa on se ongelma, jota vastustat?

    Tuohon toiseen kiistakysymykseen viitaten väitän, että tämä johtuu pääosin Lauttasaaren asujaimistosta, eikä sen kaupunkikuvasta, vaikka kaupunkikuva tavallista viihtyisämpi onkin. Asujaimistosta, joka on (taloudellisesti ja kulttuurisesti) keskiluokkaista ja sivistynyttä …

    Tilan luominen mahdollistaa viihtyisämmän kaupungin luomisen, ei tietenkään ole tae siitä. Asukkaiden ja edustajiensa pitää myös itse olla pieneltä osaltaan positiivisesti sitä viihtyisyyttä luomassa, eikä ainakaan vähentämässä. Yksilö on kaupunkisuunnittelussakin tärkein muuttuja.

    Onko Kivenlahden Meritorni tai Vuosaaren Cirrus tasapainottanut tilan ja väestön suhdetta tornien ympärillä asuvien kannalta toivotulla tavalla? Tuota pitäisi ehkä kysyä asianomaisilta itseltään, mutta voi olla, että pahiten kärsineet ovat jo muuttaneet alueelta pois. Niissä torneissa asuviahan ei tuo maisemahaitta tietenkään haittaa. (Pääsevätpähän nauttimaan: ” edut mulle, haitat muille”-periaatteesta, jonka kaavoittaja on siellä jostain syystä sallinut.) Minä en ainakaan haluaisi tuollaisia pahuksenmoisia kolosseja lähiympäristössäni katsella.

    “Merelle varjonsa luova tornihotelli” kuulostaa varsin viattomalta. Jos kuitenkin ensin rakennetaan (nykyisten rakennusmääräysten edellyttämä) louhe-soravuori (oletko nähnyt Lauttasaaren sillalta Jätkäsaaren lounaisosan?) sen päälle talorykelmät ja vielä niiden ylle kohoava taivaita hipova monumentti, ja kaikki tämä vielä laskevan ilta-auringon eteen, voi huomata, että kyse ei mistään aivan viattomasta puuhastelusta ollutkaan, vaikka niin annettiin ymmärtää (jos Koivusaaresta on kyse). Korkeat rakennukset näkyvät pitkälle, jos niiden lukuisat kerrokset sijoitetaan pääosin maanpinnan yläpuolelle. On tasa-arvoisempaa pitää rakennuskorkeus ympäristönsä mukaan rajoitettuna.

    Lauttasaaren Myllykallion lintutornista voi myös nähdä, miten suuresti toisistaan eroavat nykyisin luonteeltaan saaren vanhemmat (ja väljemmät) osat sekä tiiviimmin rakennettu Vattuniemen alue. Saman havainnon voi tehdä tietenkin myös alueilla liikkumalla, kuten itsekin olen tehnyt.

    Kyse on paljolti siitä, kuka haluaa tuota aiempaa suurempaa asukastiheyttä, kenen ehdoilla ja miten suureksi ja miten se olisi tarkoitus ehkä tehdä. Kuka tätä rakennuspainetta jo rakennatun alueen jäljellä oleville, rakentamattomille paikoille (ulkoilu- ja virkistysalueille?) oikein on suuntaamassa? Mitä suurempi ihmisjoukko jollekin alueelle on tunkemassa (tai ollaan tunkemassa), sitä suurempi on sen kuluttava vaikutus ja sitä tuhoisampaa jälkeä se yleensä saa aikaan (vrt. esim. kaljakellunta Vantaanjoella). Mitä enemmän asukkaita tai ihmisiä jollain alueella on, sitä useampia ympäristön pilaajia joukkoon näet aina mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. Janne Peltola kirjoitti 5.8.2014 kello 12:02

    az: Yritän pelkistää. Kaavoita kaksi ruutua lattialle. Laita kumpaankin ruuduista laatikko. Nosta laatikoista toinen toisen päälle. Tavaratiheys on sama, mutta lattiatila on kasvanut.

    Tilan voi järjestellä uudestaan myös niin, että siirrät sen toisen laatikon toisen kanssa samaan ruutuun.

    Jos konkreettisemmin puhutaan, niin tuollaisilla 100-150 m kanttiinsa olevilla kortteleilla saa imho hyvinkin luonnonläheistä ympäristöä, kunhan sisäpihoja ei ylirakenneta, tai muuten täytetä perisuomalaiseen tapaan autopaikoilla, roska- ja fillarikatoksilla tai hyperturvallisilla leikkipaikoilla. Tarkoittaa samalla sitä, ettei piha voi sijaita betonikannen päällä.

    Korttelien lomassa olisi sitten isoja ja pieniä puistoja ja kaduilla puurivit. Rakennetun alueen ympärillä liikenneväyliä lukuunottamatta koskematon luonto. Olisiko tämä todella dystopia nykyiseen varpusparvikaavoitukseen nähden, jossa rakennettua ympäristöä on 2-3 kertaa niin paljon kuin olisi tarpeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  38. Lupus Borealis kirjoitti 5.8.2014 kello 12:04

    Catilina: Väärin. Lähes koko urani olen ollut julkisen palveluksessa, ja enimmäkseen pienissä korpiterveyskeskuksissa, varsin usein niiden ainoana lääkärinä.

    Jos näin on, niin pyydän anteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Catilina kirjoitti 5.8.2014 kello 16:24

    Hyväksytään. Minäkin pidän Tulen ja jään laulusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. joo kirjoitti 5.8.2014 kello 23:10

    Sakke: Miten ihmeessä rakennusten korkeus muka tuon takaa? Ainakin minulla on asiasta täysin päinvastainen käsitys! Ajatteletko kenties hajalleen, toisistaan diagonaalisesti erilleen sijoitettuja tornitaloja ruutukaavan sijaan?

    Tämä on juuri se idea. Se korkea rakennus ei varjosta jos se on tarpeeksi kaukana. Ja kun rakennukset ovat tarpeeksi korkeita, niin niihin mahtuu vähintään yhtä paljon ihmisiä vaikka ne eivät olisikaan ihan vieressä.

    Juuri sen takia että Suomi on pohjoisessa täällä kannattaa rakentaa korkeita rakennuksia. Koska aurinko paistaa matalasta kulmasta niin puut ja se vastapäätä oleva matala 4-5 kerroksinen rakennus varjostavat kumminkin, ja oman matalan rakennuksen lähes kaikki kerrokset kärsivät varjosta. Jos pitkät ja matalat rakennukset käännetään “kyljelleen” niin niiden väliin tulee tilaa ja valoa tulee ihan eri tavalla. Samalla suurin osa esimerkiksi 10-15 kerroksisen talon asukkaista ei kärsi ollenkaan puun varjoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Sakke kirjoitti 6.8.2014 kello 18:49

    joo: Tämä on juuri se idea. Se korkea rakennus ei varjosta jos se on tarpeeksi kaukana. Ja kun rakennukset ovat tarpeeksi korkeita, niin niihin mahtuu vähintään yhtä paljon ihmisiä vaikka ne eivät olisikaan ihan vieressä.

    Juuri sen takia että Suomi on pohjoisessa täällä kannattaa rakentaa korkeita rakennuksia. Koska aurinko paistaa matalasta kulmasta niin puut ja se vastapäätä oleva matala 4-5 kerroksinen rakennus varjostavat kumminkin, ja oman matalan rakennuksen lähes kaikki kerrokset kärsivät varjosta. Jos pitkät ja matalat rakennukset käännetään “kyljelleen” niin niiden väliin tuleetilaa ja valoa tulee ihan eri tavalla. Samalla suurin osa esimerkiksi 10-15 kerroksisen talon asukkaista ei kärsi ollenkaan puun varjoista.

    Tokkopa nyt Suomessa sentään kovin moni joutuu “puun varjosta kärsimään”.

    Meritorni Espoon Kivenlahdessa, Koneen torni ja “Raaden hammas” Keilaniemessä sekä Cirrus Vuosaaressa lienevät siis sopivalla etäisyydellä. Seuraavaksi taitaa sitten jo tulla se Gazpromin torni, joka tullaan ilmeisesti rakentamaan Pietariin. Se on kuitenkin Helsingistä katsoen kauempana idässä, joten se ei onneksemme sentään auringonlaskujamme peitä.

    Onkohan Pasilaan jo hyväksytty tornitaloja, entä onko Kalasataman alueella niiden osalta tilanne selvä? Ei kai nyt Suomen pääkaupunkiseudusta sentään mitään uutta “Bolognaa” tai uutta, mutta “harvahampaisempaa”, Manhattanin jäljitelmää ole tarkoitus tehdä? Tuollainen “torni siellä – toinen täällä” -periaate saattaisi kyllä jo rumentaa kaupunkikuvaamme Helsingissä melkoisesti!

    Miten muuten tornitaloissa hoidetaan talvella lumen ja jään pudotus? Pitääkö odottaa täysin tyyntä keliä, kevättä, vai pitääkö sulattaa sähköllä? Entä miten hoituu kesällä varjon puutteen takia nouseva lämpötila asunnoissa? Voiko niihin rakentaa läpitalon asuntoja, joissa sentään tehokas tuuletus asukkaan sitä kaivatessa on mahdollista. Saako tornitalossa ylipäänsä avata edes pikkuista tuuletusräppänää (jos niitäkään on?), isommista ikkunoista nyt puhumattakaan, vai perustuuko ilmanvaihto/ilmastointi ainoastaan koneelliseen, puhaltimin (ja lämmönvaihtimin?) toteutettuun ratkaisuun? Veden pumppauksen yläkerroksiin luulisi ainakin vaativan jotain erityistoimia tavanomaisiin ratkaisuihin verrattuna. Tuohon tarvittava tekniikka lienee kuitenkin olemassa. Sähköä se pumppaus “pilvien tasolle” vaatinee kuitenkin tavallista enemmän. Onko kenelläkään tietoa tornitalojen energiatehokkuudesta matalampiin taloihin verrattuna?

    Satutko tietämään, montako asukasta ja hissiä mahtaa olla Cirruksessa ja Meritornissa? Ilman alunperin luvattua ylimmän kerroksen kahvilaa, niitä hissejä ei ehkä kovin monia tarvita, mutta riittääkö niissäkään vain yksi per rakennus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus