Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily

Pori ja fillarit

Porissa pyörät on liikennemerkillä määrätty ajamaan jalkakäytävillä kirjaimellisesti jalankulkijoiden seassa, koska jalkakäytävillä ei ole omaa kaistaa pyörille. Tämä on jalankulkijoiden kannalta epämiellyttävää ja sitä se on myös pyöräilijän, ainakin nopeasti etenevän pyöräilijän kannalta. Järjestely on täysin turha, koska autoliikenne Porissa on niin rauhallista, että pyöräily autojen seassa on turvallisempaa kuin jalkakäytävillä. Toisaalta kadut ovat niin leveitä, ettei pyöräkaistojen tekemisen pitäisi…

Jatka lukemista

_

Sampsa Katajan olisi pitänyt jatkaa eduskunnassa

Sampsa Kataja (kok) ilmoitti luopuvansa kansanedustajan tehtävistä ensi vaaleissa. Tieto ei yllättänyt, mutta harmittaa. Sampsa on hyvä kansanedustaja. hänen laisiaan ei ole eduskunnassa mitenkään liikaa. Tunnen Sampsan parhaiten verojaoston puheenjohtajana, jonka tehtävän hän on hoitanut aivan erinomaisesti. Hänessä yhdistyy taitava pragmaattisuus tiukkaan periaatteellisuuteen. Periaatteellisuus ilman pragmaattisuutta ja pragmaattisuus ilman periaatteita ovat molemmat tuhoon vieviä. (Vähän kuin tunteeton järki ja järjetön…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Yritysvero loppuu kokonaan?

Ruotsissa on valmistunut ehdotus yhteisöverokannan laskemisesta 16,5 prosenttiin. Suomi aloitti verokilpailun laskemalla oman veroprosenttinsa kerralla 20 prosenttiin ja nyt Ruotsi nokittaa. Tällä menolla yritysvero laskee nollaan. EU:n piti olla suoja eurooppalaiselle hyvinvointikäsitykselle ja torjua maiden välistä haitallista kilpailua, mutta minimiverokannoista ja verotuksen rakenteesta se ei kuitenkaan voi sopia.

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus

Kävin ykkösaamussa puhumassa verotuksesta yhdessä verojaoston puheenjohtaja Sampsa Katajan (kok.) ja jaoston demarijäsenen Sirpa Paateron kanssa. Keskustelusta todettakoon, että verojaoston jäsenet ovat verotuksesta keskenään huomattavan samaa mieltä – siis verrattuna siihen, kuinka paljon verotukseen liittyvät kysymykset kansalaisia yleensä jakavat. Jos tämä kolmikko saisi päättää verotuksesta, tulos olisi varmaankin parempi kuin mitä demokraattisemmassa prosessissa tulisi. 🙂 Joitakin irrallisia ajatuksia keskustelun pohjalta.…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Terveyskeskuslääkäreistä ammatinharjoittajia?

Jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa terveydenhuollon etulinjan hoitavat yleislääkärit, (general praktitioner. GP) jotka yleensä toimivat myös portinvartijoina erikoissairaanhoitoon. Monissa maissa nämä ovat yksityisiä ammatinharjoittajia ja heidän asiakkaikseen rekisteröidään yleensä koko perhe. Siitä on paljon etua, että koko perhe on saman lääkärin potilaina. Enää perhelääkärin vastaanotto ei ole lääkärin kodin yhteydessä eikä lääkärille enää riitä työvälineiksi stetoskooppi ja verenpainemittari. Yksityislääkärit ovat alkaneet hakeutua…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Elektiivistä hoitoa voi ulkoistaa

Helpointa julkisesta terveydenhoidosta on ulkoistaa jotkin elektiivisen hoidon massatuotteet, esimerkiksi vaikka lonkkaleikkaukset tai sydänverosuonten pallolaajennukset. Selkeä toimenpide, joka toistuu suunnilleen samanlaisena. Ruotsissa tässä on onnistuttu hyvin. Olennaista on, että maksetaan oikeista asioista. Lonkkaleikkaukselle on annettava takuu. Jos leikkaus joudutaan uusimaan, tumpeloinut sairaala maksaa eräänlaista sakkoa. Niin käy myös, kun potilas joudutaan kiikuttamaan keskussairaalaan komplikaatioiden vuoksi. Ruotsissa kilpailu on tuottanut laadukkaita…

Jatka lukemista

_

Terveisiä Berliinistä

Berliiniä ei voi sanoa kovin kauniiksi kaupungiksi. Maailmansodan aloittamisella on vaikutuksensa moneen asiaan, kuten siihen, että kauniita vanhoja taloja on harvassa. Sen sijaan pidän kaupunkirakenteesta. Suuri osa Berliiniä on 5-6 kerroksista umpikorttelikaavaa. Yhden korttelin asukasluku on suomalaisittain suuri, tavoitteena 1500 asukasta, jotta kortteli olisi lähipalvelujen suhteen ”omavarainen”.  

Eduskuntatyö

Terveyspalvelujen kilpailuttaminen ja yleinen etu

Kilpailu markkinataloudessa ei ole olympiaurheilua, jossa reiluilla säännöillä yritetään löytää paras urheilija olympiakullalla palkittavaksi. Kilpailun tarkoitus on resurssien optimaalinen allokointi. Tavoitteena on käyttää olemassa olevat resurssit ja ideat parhaalla tavalla. Erikoissairaanhoidossa keskussairaaloilla on joitain tehtäviä, joita ei voi järkevästi kilpailuttaa tai jos voisikin, tarjoajia olisi vain yksi. Eräs tällainen tehtävä on valmistautuminen suuronnettomuuksiin pandemioihin tai poikkeusoloihin. Sydämen- ja maksansiirtojakaan ei…

Jatka lukemista