Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua

31.7.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Vaikka olisi hyvä, että Helsinki saisi Suomen sisällä hyviä kilpailijoita ja voisi kasvaa vähän hitaammin, toistaiseksi Helsingin seudun kuntien on otettava vastaan kasvava väestö. Erityisvastuu tästä on Helsingin kaupungilla – yhdyskuntarakenteen vuoksi. Jos seudun kuntien kesken olisi mahdollista sopia järkevästä yhdyskuntarakenteesta, olisi mahdollista purkaa väestönkasvua vastuullisesti muihinkin kuntiin, mutta toistaiseksi tämä merkitsisi vain yhdyskuntarakenteen hajoamista, lisääntyvää liikennetarvetta ja huonoa palvelutasoa.

Helsinkiä on moitittu liian hitaasta kaavoittamisesta. Viimeksi moitittiin eilen A-studiossa. Koko Suomi kuulemma kärsii siitä, ettei Helsinki päästä ihmisiä työpaikkojen äärelle työttömyysalueilta.

Helsingin väestönkasvu on ollut viime vuosina noin 8500 asukasta vuodessa. Tämä tarkoittaa noin Porin kokoisen kaupungin rakentamista kymmenessä vuodessa. Tämä ei ole aivan halpaa. Helsinki on asettanut investointikaton, 435 M€ vuodessa, mikä estää tehokkaasti nopeuttamasta asuintotuotantoa. Luulen, että Porin infrastruktuurin ja kunnallisten palvelurakennusten arvo on yli 4,35 miljardia.

Koko seutu kasvaa noin 17 000 asukkaalla vuodessa eli 200 000 asukkaalla 12 vuodessa.

Kuitenkin, niin kauan kun asuntojen hinta Helsingissä on näin tolkuttoman korkea, Helsingin pitäisi pystyä rahoittamaan huomattava osa väestön kasvusta maapolitiikalla, siis maanluovutustuloilla ja yksityistä maata kaavoitettaessa arvonnousun leikkaamisilla.

Moni on vaatinut maan hinnan alentamiseksi varastoon tehtäviä kaavoja. Valtioneuvosto näytti vaativan kahden miljoonan neliön reserviä. Kaavoittajan tussi ei paljon maksa, mutta tontin saattaminen rakennuskelpoiseksi maksaa noin 500 €/kerrosneliö. Kaksi miljoonaa varastossa olevaa kemmiä maksaisi siis miljardin.

Minne rakennetaan ja mitä?

Ihmiset ovat erilaisia, ja hyvä niin. Hyvässä kaupungissa on kysyntää vastaavasti tilaa erilaisille asumismuodoille. Kysyntää on tarjontaan nähden paljon kantakaupunkimaisista kerrostaloasunnoista (ratikka ja hissi -konsepti) ja hyvin sijaitsevista omakotialueista. Syrjäisiä kerrostaloalueita ei tarvita eikä pidä myöskään rakentaa, koska niihin sisältyy vahva slummiutumisen riski.

Huonosti sijaitsevan omakotitontin saa vielä myydyksi, mutta miksi rakentaa huonosti sijaitsevia, kun voi rakentaa hyvin sijaitsevia? Sijainti on tärkeä myös omakotiasukkaalle. Sen näkee, kun vertaa omakotitonttien hintoja vaikkapa Oulunkylässä. Talon rakentaminen hyvälle ja huonolle paikalla maksaa yhtä paljon. Siksi on haaskausta rakentaa niitä huonoille paikoille.

Maan valmistus on tiettävästi lopetettu (paitsi esimerkiksi Jätkäsaaressa), mutta hyvien sijaintien rakentamista ei tarvitse lopettaa. Helsingin seudulta puuttuu idea kaupunkirakenteesta, ja siitä kärsimme kaikki.

Itse esimerkiksi olen hyvin tykästynyt kunnolliseen puutarhakaupunkikonseptiin. En voi ymmärtää, miksi kehyskunnat eivät toteuta sitä.

Lisää seuraavissa postauksissa.

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua”

  1. MIVa kirjoitti 31.7.2014 kello 17:12

    Olen ymmällä. Olen käsittänyt, että OS haluaa koko pääkaupunkiseudun keskustan mallisesti täyteen isoja taloja yms. Nyt hän ilmoittaa olevansa tykästynyt puutarhakaupunkikonseptiin. Mitähän OS:n ko juttu tarkoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2014 kello 17:37

    MIVa,
    Uskot omiin väärinkäsityksiisi. Olen sanonut, että kantakaupunkia tarvitaan LISÄÄ, koska sen kysyntä ylittää tarjonnan. Ei sa tarkoita, että KAIKKIEN pitäisi asua kerrostalossa ratikkareitin varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 31.7.2014 kello 17:16

    Helsinki sotkeutuu kaavoittamisen lisäksi moneen sellaiseen, mihin sillä ei pitäisi olla mitään osaa eikä arpaa. Nykyisellä työnjaolla ei ole mitään edellytyksiä saada aikaiseksi sujuvaa kaavoitusta ja kehitystä.

    Aluehallinnon (lääni/metropoli), kunnan ja tontin omistajan pitää pysyä lestissään. Pääkaupunkiseudulla auttaa paljon, kun kolme tehotonta mammuttia pilkotaan järkevän kokoisiksi kaupungeiksi ja kunniksi. Samalla kannattaa keventää valitusprosessia. Nyt on liikaa ammattivalittajia, joiden tavoitteena on vain kiusanteko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  4. hukkaan meni kirjoitti 31.7.2014 kello 18:20

    Kantakaupunkia ei liene sellainen mistä kanta uupuu, eikä synny. Mitä kohtaa kantakaupungin reunasta pitäisi ensimmäisenä tiivistää? Tiivistämällä lähiötä saa vain tiiviin lähiön, niissä ei riitä siltikään väestöä oman kannan synnyttämiseen, vaikka joku lähiöpalvelu lisää pärjäisikin.

    Lauttasaari? Kuusisaari? Munkkiniemi? -vuori? Ruskeasuo? Kumpula? Hermanni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. Maaseutulainen kirjoitti 31.7.2014 kello 19:01

    “Syrjäisiä kerrostaloalueita ei tarvita eikä pidä myöskään rakentaa, koska niihin sisältyy vahva slummiutumisen riski.”

    Oma kokemukseni syrjäisestä kerrostaloalueesta on Tampereen Hervannasta. Se toimi hiton hyvin. Luonto oli lähellä, järviä oli uimiseen ja kalastamiseen (yksi oikein mainio kirkasvetinen ja puhdas) ja latuja hiihtämiseen. Laajalle ulottuvat retkeilyreitit lähtivät melkein (kerrostalon) kotiovelta ja silti kaikki palvelut olivat vieressä. Lisäksi bussivuorojen määrä keskustaan oli niin tiheä, että aina oli jokin linja, jota ei tarvinnut odottaa.

    Nykyään Hervanta on kai keskiluokkaistunut (ainakin siistin näköisten kerrostalojen, omakotitalojen ja pientalojen perusteella) ja myös levinnyt yhä laajemmalle. Wikipedia kertoo Hervannan vuoden 2009 asukasluvuksi 23 000 ja päivittäisen väkimäärän nousevan yli 30 tuhanteen (opiskelijat ja töissä käyvät).

    Rumahan Hervanta vanhoilta osiltaan on. Myös juoppoja ja mamuja riitti, mutta sen kummempia järjestyshäiriöitä ei ilmennyt.

    Jos vaurastuisin ja Tampereelta asunnon ostaisin, olisi Hervanta ykköskohteeni, koska en usko, että missään muualla Tampereella laajalle leviävä luonto, tiiviisti rakennetut palvelut ja tehokas joukkoliikenne yhdistyvät yhtä hyvin. Lähempänä keskustaa voi vain haaveilla laajoista metsäalueista, järvistä ja maisemista, jotka kauneudessaan vertautuvat ihan sujuvasti Etelä-Suomen kansallispuistojen maisemiin ja monien mielestä voittavatkin ne.

    En tiedä, miksi Hervanta ei ole slummiutunut vaan kehitys kulkee ymmärtääkseni päinvastaiseen suuntaan. Toimiipahan kuitenkin todisteena siitä, että syrjäiset kerrostaloalueet voivat tarjota ihmiselle elämisen laatua, kunhan ne vain rajoittuvat luontoon eivätkä toiseen kivikylään. Matka Hervannasta keskustaan on Tampereen mitassa pitkä. Siitä kai tuo luonnon läheisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2014 kello 19:59

    En tiedä, miksi Hervanta ei ole slummiutunut vaan kehitys kulkee ymmärtääkseni päinvastaiseen suuntaan.

    Yliopisto, tutkimuslaitokset ja riittävä koko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Aki Suokko kirjoitti 31.7.2014 kello 20:41

    “Koko seutu kasvaa noin 17 000 asukkaalla vuodessa eli 200 000 asukkaalla 12 vuodessa.”

    Eikö luulisi, että väestönkasvu kiihtyy, sillä 17 000 asukkaalle kaavoittamisen suhteellinen kustannus alenee kun väestöpohja, jolle investointien rasitus kohdistuu, kasvaa? Tällaiseen Eikö kaavoitus kuitenkin ole pullonkaula eikä esimerkiksi muuttohalukkuus tai maa itsessään? Maaseudulla riittänee asukaspohjaa, josta muuttaa vielä pitkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. KKK kirjoitti 31.7.2014 kello 21:23

    hukkaan meni:
    Kantakaupunkia ei liene sellainen mistä kanta uupuu, eikä synny. Mitä kohtaa kantakaupungin reunasta pitäisi ensimmäisenä tiivistää? Tiivistämällä lähiötä saa vain tiiviin lähiön, niissä ei riitä siltikään väestöä oman kannan synnyttämiseen, vaikka joku lähiöpalvelu lisää pärjäisikin.

    Lauttasaari? Kuusisaari? Munkkiniemi? -vuori? Ruskeasuo? Kumpula? Hermanni?

    Kantakaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rakentamalla Mannerheimintien varsi Taka-Töölöstä eteenpäin, Mäkelänkadun varsi ja Hämeentien varsi Vallilasta eteenpäin. Sen jälkeen kun nämä on rakennettu tiivisti olkoon vuorossa kaupunkimotareiden bulevardisointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  9. Johan Kilpi kirjoitti 31.7.2014 kello 22:34

    Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen yhdistäminen olisi toivottavaa. Itse olen käynyt koulut Helsingissä, mutta asunut viimeiset vuosikymmenet Espoossa. Minusta olisi ihan kiva tulla uudestaan Helsinkiläiseksi. Yhdistyminen ei vain onnistu kuntien päätöksellä. Minusta ainoa oikea tapa edetä tässä olisi säätää laki, jolla kyseiset kaupungit lopetaan ja pilkotaan kymmeneksi noin sadantuhannen asukkaan alueiksi. Koko alueella valittaisiin oma valtuusto. Lisäksi jokaiselle alueella valittaisiin pormestari. Nämä pormestarit muodostaisivat koko kunnan hallituksen. Tämä takaisi alueiden hyvän edustuksen koko alueen hallinnossa. Ylähuone/alahuone hallinto ei muodostuisi liian voimakkaasi uhkaamaan valtiota, sillä miljoonan asukkaan yhteisö jo heiluttaa koko maata.

    Ideat ovat halpoja, toteutus on hankalampaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Risto Pohjanpalo kirjoitti 31.7.2014 kello 23:26

    Jossakin yleisönosastossa näin kannatettavan ehdotuksen: Kun Helsingissä kerran on huikea määrä tyhjiä toimisto- ja teollisuusneliöitä, niin tehdään niistä poikkeusluvalla asuntoloita. Voisi niihin aimakin opiskeilijoita asuttaa, jolloin sikahintaiset opiskelijoiden vuokra-asunnot halpenisivat. Tänä taas vapauttaisi pieniä asuntoja muualta Helsingistä vakinaisenpaan käyttöön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.8.2014 kello 9:16

    Tuosta kannattaisi jonkin kiinteistönomistajan panna hakemus vetämään. Käyttötarkoituksen tiklapäinen muutos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. villemm kirjoitti 1.8.2014 kello 8:35

    kymmeneksi noin sadantuhannen asukkaan alueiksi. Koko alueella valittaisiin oma pormestari

    Yksiköt väkiluvun mukaan, ei muita poliittisia kriteerejä.
    Tämä on hyvä uusi idea, uusien hallinnollisten yksiköiden pitäisi nimenomaan perustua puhtaasti helposti laskettavaan asukkaiden lukumäärään, tämä olisi oikeudenmukaista ja selvää:

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Sakke kirjoitti 1.8.2014 kello 9:41

    strong>KKK: Kantakaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rakentamalla Mannerheimintien varsi Taka-Töölöstä eteenpäin, Mäkelänkadun varsi ja Hämeentien varsi Vallilasta eteenpäin. Sen jälkeen kun nämä on rakennettu tiivisti olkoon vuorossa kaupunkimotareiden bulevardisointi.

    Nuo olisivat ilmeisesti se oikea suunta. Helsingin saaria rakentamalla syntyy helposti vain kaupunkirakenteesta irrallisia saarekkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.8.2014 kello 10:16

    Helsingin saaria rakentamalla syntyy helposti vain kaupunkirakenteesta irrallisia saarekkeita.

    Siltasaari, Hernesaari, Jätkäsaari, Katajanokka, Sompasaari, Verkkosaari ja mitä noita irrallisia saarekkeita nyt onkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Outi Ugas kirjoitti 1.8.2014 kello 10:25

    Kyllähän noita toimistotalojen muutoksia aina suunnitellaan. Harva vain lopulta soveltuu kunnollisiksi asunnoksi. Muistan tuontyyppisen paikan jostain vuoden takaa asuntoilmoituksista, huoneistohotelli-tyyppinen (huoneisiin kun on kallista toimistotalon rakenteella vetää putkia ja viemäreitä esim. kylppäriä ja keittiötä varten). Aika kovat oli hinnat niillä nukkumiskopeilla, olisiko vielä olleet ikkunattomia…. Kappas, löytyihän tuo paikka vielä Oikotieltä: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/7687643

    Risto Pohjanpalo:
    Jossakin yleisönosastossa näin kannatettavan ehdotuksen: Kun Helsingissä kerran on huikea määrä tyhjiä toimisto- ja teollisuusneliöitä, niin tehdään niistä poikkeusluvalla asuntoloita. Voisi niihin aimakin opiskeilijoita asuttaa, jolloin sikahintaiset opiskelijoiden vuokra-asunnot halpenisivat. Tänä taas vapauttaisi pieniä asuntoja muualta Helsingistä vakinaisenpaan käyttöön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. newyorkista kirjoitti 1.8.2014 kello 10:30

    Osmo Soininvaara: Siltasaari, Hernesaari, Jätkäsaari, Katajanokka, Sompasaari, Verkkosaari ja mitä noita irrallisia saarekkeita nyt onkaan.

    Eikös noissa kuitenkin ole suurimmassa osassa saaresta tehty osa mannerta täyttömaalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.8.2014 kello 11:56

    Nuo ovat kaikki entisiä saaria. Lisäksi on tietysti Laajasalo ja Lauttasaari, jotka ovat edelleen saaria. Yleensä, jos jokin saari otetaan asumiskäyttöön, se kytketään mantereeseen tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sakke kirjoitti 1.8.2014 kello 12:07

    Se ‘irrallisuus kaupunkirakenteesta’ riippuu tietysti myös sillan tai penkereen pituudesta. Sillat tai penkereet, varsinkin vähääkään pitemmät sellaiset, katkaisevat armotta yhtenäisen kaupunkirakenteen jatkuvuuden. “Pitkäsilta”, joka sai aikoinaan nimensä erottuakseen “Pikkusillasta”, tai jonkin kanavan (tai joen) ylittävä silta ei sitä ehkä vielä pahasti tee, mutta pidemmät kylläkin.

    Merentäytöt, jos mikä, pilaa ja vähentää Helsingin merellisyyttä. Olisipa mukavaa, jos voisi tehdä aikamatkan ajassa taaksepäin, nähdäkseen, minkälainen esimerkiksi Katajannokka ja sen ympäristö aikoinaan olivat. Samaten kiinnostaisi käväistä silmäilemässä viime vuosisadan alun näkymiä mm. Lapinniemen, Morsiamen ja Sulhasen suunnalla. Kun keväällä ehdotit Koivusaarta Helsingin (länsirajan tuntumassa sen) pahiten raiskattujen saarten ykköseksi, sijoittuu mielestäni mm. tuo Morsian listalla sitä korkeammalle.
    Kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valtuutettujen joukossa voinet toimia toki eri tavoin kuin eräät poliisin edustajat Intiassa, joille jo jonkin aikaa sitten julkaistujen ulkomaanuutisten mukaan etiikka ja moraali (ainakin nuorten naisten/tyttöjen suhteen) vaikuttivat olevan kovin kaukana ainakin länsimaisesta oikeuskäsityksestä. Toivottavasti voisimme olla samaa mieltä siitä, että rantojen tai kokonaisten ranta-alueiden raiskausta ei pitäisi enää Helsingissä sallia!

    Satama oli tietenkin aikoinaan kasvavalle kaupungille välttämätön, mutta yleisemmin luonnonrannat ja avoimet, julkiset maisemat merelle, myös sen ulapalle, alkavat olla nykyisessä Helsingissä kovin harvinaisia. Rakentamisen paine tulee kohdistaa sen vuoksi mieluiten muualle, sisämaan suuntaan, missä maata riittää (pohjoisessa) aina Utsjoelle asti (Helsingissä Suurmetsään, Suutarilaan ja Tuomarinkylään, ellei kuntaliitoksia esim. Espoon ja Vantaan kanssa joskus tehdä).

    Meren rannalla sijaitsevien kaupunkien luonnollinen kasvusuunta on sisämaahan päin, ellei siellä ole ylitsepääsemättömiä esteitä (kuten jyrkkäseinämäisiä vuoria). Haluavatko kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ja valtuusto kenties toimia sellaisina?

    Ihanteellisessa yhdyskuntarakenteessa (laajemmassa mitassa, kuten Helsingissä) on tarjolla työpaikkoja, monipuolinen elinkeinorakenne, erihintaisia asuntoja ja lähiluontoa. Lisärakentamisen keskittäminen rannoille hajauttaa kaupunkia entisestään (saariin) sekä nostaa asuntojen keskimääräistä hintatasoa Helsingissä vieläkin korkeammaksi, paitsi ehkä siellä, missä tiivistämisellä ja rakentamisen uusin aluevaltauksin (merentäytöin, jos sellaiset sallitaan) saadaan pahimmillaan pilattua olemassaoleva asumisympäristö, sen ulkoilu- ja virkistysalueet, mm. julkiset maisemat sekä lähiluonto.

    Kaavoitus on tässä tärkeässä asemassa, eikä sitä pitäisi koskaan tehdä ymmärtämättä, minkälaista vahinkoa rakentaminen (ja erityisesti merentäytöt) voivat saada aikaan. Helppoahan tuo ei aina ole, mutta kaupunkihan (KSV) on näissä asioissa usein pyytänyt ja saanut apua myös asukkailtaan. Vuorovaikutusraportteihin on tätä asukkaiden aluetuntemuksen satoa myös kannanottoina kirjattu. KSL:n jäsenten kannattaa tutustua siihen (alkuperäis-) aineistoon, sillä KSV:n yhteenvedot kannanotoista ja vastineet niihin saattavat joskus olla ‘suorastaan hämmästyttäviä’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. anonyymi kirjoitti 1.8.2014 kello 13:58

    Osmo Soininvaara: Siltasaari, Hernesaari, Jätkäsaari, Katajanokka, Sompasaari, Verkkosaari ja mitä noita irrallisia saarekkeita nyt onkaan.

    Mihin asti ajattelit merialuetta täyttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Tuomas kirjoitti 1.8.2014 kello 14:36

    Helsingistä ei haluta mitään sinkkuhotellia.

    Risto Pohjanpalo:
    Jossakin yleisönosastossa näin kannatettavan ehdotuksen: Kun Helsingissä kerran on huikea määrä tyhjiä toimisto- ja teollisuusneliöitä, niin tehdään niistä poikkeusluvalla asuntoloita. Voisi niihin aimakin opiskeilijoita asuttaa, jolloin sikahintaiset opiskelijoiden vuokra-asunnot halpenisivat. Tänä taas vapauttaisi pieniä asuntoja muualta Helsingistä vakinaisenpaan käyttöön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Newyorkista kirjoitti 1.8.2014 kello 20:17

    Risto Pohjanpalo:
    Jossakin yleisönosastossa näin kannatettavan ehdotuksen: Kun Helsingissä kerran on huikea määrä tyhjiä toimisto- ja teollisuusneliöitä, niin tehdään niistä poikkeusluvalla asuntoloita. Voisi niihin aimakin opiskeilijoita asuttaa, jolloin sikahintaiset opiskelijoiden vuokra-asunnot halpenisivat. Tänä taas vapauttaisi pieniä asuntoja muualta Helsingistä vakinaisenpaan käyttöön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

    Musta tuntuu, enkä käsittelee asiaa faktana, että vuokratason laskeminen Helsingissä ei tule koskaan onnistumaan, koska kysymyksessä ovat niin suuret taloudelliset edut vuokranantajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. MIVa kirjoitti 1.8.2014 kello 23:10

    Täällä jo aiemmin puhuttu, että kaavoitusjutut vaativat rakennuksiin jotain keskimääräistä neliöitä/asunto. Siksi ei voi rakentaa taloa vain yksiöistä ja kaksioista. Niistä kuitenkin suurin pula. OS, mikä tässä on kaupungin logiikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. kommentti kirjoitti 1.8.2014 kello 23:47

    Hervanta-ilmiöstä:

    Osmo Soininvaara: Yliopisto, tutkimuslaitokset ja riittävä koko

    Tuo on varmasti totta. Poliisiammattikorkeakoulu tekee kaupunginosasta myös omaleimaisensa. Hervannan katukuvassa tosin on viime vuosina näkynyt myös se, kun Tampereella alkoholistien asuntolat siirrätettiin keskustasta Hervantaan rakennettuun keskukseen, mikä luo nykyään myös oman leimansa katukuvaan. Mutta palaan varsinaiseen aiheeseen.

    Yksi keskeinen syy Hervannan säilymiseen paljon elinvoimaisempana kuin monen muun lähiön, lienee Hervannan keskustassa. Hervannassa on Pietilöiden suunnittelema keskusta. He tajusivat jo vuosikymmeniä sitten sen, että lähiö tarvitsee keskelleen aidon keskuksen, ei mitään nakkikioskia. Hervannasta on sen myötä tullut aika omavarainen paikka palvelujen suhteen. Kaupunginosasta löytyy niin kohtalaisen kokoinen kauppakeskus, julkinen kuin yksityinen terveydenhuolto, kirjasto, kohtalaisen kokoinen seurakuntakeskus, liikuntakeskuksia, iso joukko ravintoloita ja paljon sellaisia palveluita, jotka ovat tyypillisesti kaupunkien keskustojen palveluita.

    Hervannan kohdalla on siis kaupunkisuunnittelullisesti toimittu olennaisesti toisin kuin mikä on nykyään trendikästä. Eli on lähdetty siitä, että lähiöstä tehdään paikka, jossa palvelut ovat lähellä. Siksi Hervannasta on tullut paikka, jossa monen muun Tampereen kaupunginosan ja lähikuntienkin kuntien asukkaat käyttävät palveluita. Itse olen asunut joitain vuosia Hervannassa. Tampereen keskustassa en ole aikoihin käynyt. Matkaan sinne nykyään lähinnä silloin, jos tarvitsen junaa johonkin suuntaan. Jos tarvitsen palveluita, suuntaan joko Hervannan keskustaan, johonkin läheiseen kauppakeskukseen tai Lempäälään Ideaparkiin, jotka kaikki ovat Hervannasta matka-ajallisesti lähempänä kuin Tampereen keskusta.

    Kuten edellä todettiin, Hervannalla on kyllä kaupunkikuvalliset ongelma-alueensa, eli 1970-luvun pesubetonitalot, jotka eivät ole juuri kaunistuneet edes julkisivuremointein. Ne ovat tavallaan lähiöitä lähiössä. Lähiön keskusta kun näyttää aika lailla erilaiselta. Toisaalta kaupunginosaan rakentuu parhaillaankin asuntoja parille tuhannelle uudelle asukkaalle pohjois-Hervantaan (liiketilojen kera alakerroksessa), jeli kaupunginosa ilmeineen pikku hiljaa kaupunginosan keskustaa lähellä olevien alueiden osalta uudistuu uudisrakentamisen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. hukkaan meni kirjoitti 30.8.2014 kello 23:31

    KKK: Kantakaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rakentamalla Mannerheimintien varsi Taka-Töölöstä eteenpäin, Mäkelänkadun varsi ja Hämeentien varsi Vallilasta eteenpäin. Sen jälkeen kun nämä on rakennettu tiivisti olkoon vuorossa kaupunkimotareiden bulevardisointi.

    Asukasmäärälisäyksellä saa noillakin alueilla uusiksi palveluiksi tasan parturin joka 3. kortteliin, ja yksi lähikauppa pysyy kannattavana vähän pidempään. Palvelutiivis kantakaupunki ei kasva, ja bulevardisoiduilla kaduilla on vain vastaavat uudet parturit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus