Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (1) Mihin olemme menossa?

Blo­gin kom­menteis­sa on kovasti pyrkinyt pin­nalle pohd­in­ta yhdyskun­taraken­net­ta koske­vista ihanteista. Teen tästä muu­ta­man postauk­sen sar­jan. Aloite­taan ongel­mas­ta ja ede­tään myöhem­min ratkaisuihin.

Olen täysin vaku­ut­tunut, että kaupungis­tu­mi­nen Suomes­sa jatkuu ja voipa se jatkua jopa kiihtyen, sil­lä euroop­palaisek­si maak­si Suo­mi on harv­inaisen epäkaupungis­tunut. Syyt, jot­ka edis­tävät kaupungis­tu­mista kaikkial­la maail­mas­sa, eivät jätä Suomea rauhaan, vaik­ka kuin­ka panisimme pään pensaaseen.

Suomes­sa kaupunki­rakenne on hyvin yksipuo­li­nen, kos­ka meil­lä on vain yksi suurehko kaupun­ki. Turku ja Vaasa, joil­la molem­mil­la olisi ollut hyvät edel­ly­tyk­set men­estyviksi keskuk­sik­si, ovat riidelleet itsen­sä pois kisas­ta. (Ne ovat jakau­tuneet use­ak­si itsenäisek­si kun­naksi, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä sopia mis­tään.) Jäl­jelle jääneistä poten­ti­aal­i­sista Helsin­gin kil­pail­i­joista Jyväskylä ja Oulu ovat saa­neet viime aikoina pahasti siipeen­sä, eivätkä muutkaan ole kovin hyvässä hapes­sa. On kovin toden­näköistä, että kehi­tys kohti yhden keskuk­sen mallia Suomes­sa kiihtyy ja ylit­tää erään­laisen point of no return ‑pis­teen.

Helsin­ki ei ole mitenkään liian suuri keskuk­sek­si, mut­ta pidän kehi­tys­tä kohti yhden men­estyvän kaupun­gin mallia kovin surullise­na. Koko maa kär­sii siitä, jos rakenne muut­tuu kovin Helsin­ki-keskeisek­si. Suomen vahvu­us on kau­nis maa ja avara luon­to. Sitä ei pidä jät­tää käyt­tämät­tä. Sik­si kaupunki­maisen asu­tuk­sen soisi ole­van lähel­lä luon­toa. Muuten meil­lä on aika vähän vahvuuk­sia kil­pailus­sa vaik­ka Frank­furtin kanssa.

Helsin­gin kaupunki­rakenne on myös kaukana opti­maalis­es­ta. Oma ennus­teeni on, että sekin pää­tyy yhden keskus­tan mallik­si, mut­ta voi toki käy­dä toisinkin. Yli miljoo­nan asukkaan Helsin­ki (puhun nyt kaupungista, en kun­nista) on liian iso toimi­ak­seen yhden keskuk­sen ympäril­lä tai ainakin se on sel­l­aisek­si kovin epäoptimaalinen.

Pitäisi olla yksi riit­tävän elin­voimainen ydinkeskus­ta ylläpitämään kehit­tyneitä kaupunki­maisia palvelu­ja ja joukko riit­tävän iso­ja ja tiivi­itä alakeskuk­sia, jot­ka on liitet­ty toisi­in­sa tehokkaal­la raideli­iken­teel­lä. Itse olen kovin tykästynyt ns. puu­tarhakaupunki­malli­in, joka ei kuitenkaan ole seudun päät­täjille kel­van­nut. Se on suuri menetet­ty mah­dol­lisu­us. Tästä tarkem­min myöhem­mis­sä postauksissa.

121 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (1) Mihin olemme menossa?”

  1. Suomen väli­matkois­sa suurin ongel­ma ovat ben­salaskut. Nyt kun sähköau­tot ovat löytäneet tien­sä markki­noille, niin tulev­ina vuosi­na tapah­tu­va sähköau­tois­tu­mi­nen tekee palvelu­iden suh­teen kauem­mis­takin taloista elinkelpoisia. Joka on äärim­mäisen tärkeää, sil­lä pankkien anta­mat asun­to­lainat tule­vat hoidet­tua kun taloil­la on kun­nol­lista arvoa.

    Vaasan riite­lyn näk­isin pait­si kun­tien välisenä, niin myöskin kaupun­gin ja puoluei­den sisäisenä. Kum­man mon­ta vuosikym­men­tä täl­läisel­läkin touhul­la on pär­jät­ty edes näin hyvin, tuskin enää yhtään lisää.

  2. Vero­tus ampuu unel­mat alas Suomes­sa. UUdet kur­jis­tu­mis­mall­it, mitä val­tio EU:n kanssa luo katkai­se­vat kaupunkien kasvun. Edessä on paluu auran var­teen maalle.

  3. Tam­pere? Käsit­tääk­seni pär­jää ihan hyvin, hyvät yhtey­det Helsinki­in ja kuitenkin riit­tävän kaukana Helsingistä ettei kas­va osak­si samaa kaupunkia

    1. Tam­pere kuu­lui niihin tois­taisek­si pär­jäävi­in. En halun­nut luetel­la Helsin­gin haas­ta­jia kuin siltä osin, kun haaste on alka­nut väljähtyä. Vaasa ja Turku ovat alisuo­ri­u­tu­jia ja Oulu ja Jyväskyölä uhanalaisia. Tam­peren ohel­la Kuo­pio on vielä nousuki­idos­sa. Mita en ole analysoinut.

  4. Vaasa? Tarkoit­tiko tuo tam­peretta vai mihin meiät manse­laiset on unohdettu?

  5. On paljon ammat­te­ja, joiden har­joit­ta­mi­nen ei edel­lytä asum­ista Helsingis­sä. Kysymys on asen­teista. Näi­den asen­tei­den takia Helsingis­sä asum­i­nen on kallista.

    Olen omas­sa työssäni nyt jo kah­den vuo­den ajan osal­lis­tunut eri­laisi­in kok­ouk­si­in videoneu­vot­telu­sof­t­an avul­la. Joka aamu osal­lis­tun kah­teen kok­ouk­seen omas­ta työpis­teestäni ja meil­lä on kok­ouk­sis­sa osan­ot­ta­jia keski-Suomesta.

    Asi­akasy­hteyk­sien hoit­a­minekin toimii meil­lä samal­la taval­la. Ihmiset eivät ole vielä tot­tuneet hoita­maan asioi­ta osal­lis­tu­mal­la neu­vot­telui­hin ja kok­ouk­si­in etänä, he eivät tiedä, eikä heil­lä yleis­es­ti ole koke­mus­ta miten paljon se helpot­taa asioi­ta. Siitä hyö­tyy myös työ­nan­ta­ja. Ottaa oman aikansa, kun tämä yleistyy. Tietotekni­ik­ka-ala on tässä “tien­raivaa­jana”, siel­lä alkaa ole­maan “vält­tämätön pakko” hoitaa asioi­ta videoneu­vot­telusovel­lus­ten välityksellä.

    Tähän suun­taan kun men­nään, niin työn tekem­i­nen irtoaa paikkasi­don­naisu­ud­es­ta ja siten ihmiset voivat muut­taa sinne mis­sä on halvem­paa asua.

    Aion tässä sopi­vana ajanko­htana kir­joit­taa jonkin­laisen jutun koke­muk­sis­tani ja “etä­toimis­tos­ta”.

  6. Helsin­gin kaupunki­rakenne on poli­it­tisen ohjauk­sen tulos! Jos kaupunkiseu­tu olisi kas­vanut ter­veeltä kau­pal­liselta poh­jal­ta sodan jäl­keen, olisi se terveempi.

    Olet kuitenkin väärässä kun­ta­jaon osalta. Ter­veet met­ro­pol­it muo­dos­tu­vat useista kaupungeista (Tukhol­ma, Pari­isi ja Lon­too vain joitakin mainitakseni). 

    Val­tion alue­hallinto sotket­ti­in totaalis­es­ti muu­ta­ma vuosi sit­ten. Se joudu­taan joka tapauk­ses­sa kor­jaa­maan, joten siihen liit­tyen kan­nat­taa vih­doin rak­en­taa lääneistä irralli­nen metropoli­hallinto pääkaupunkiseudulle niin, että Kehä I:n sisälle jäävät kaupun­git erote­taan Uudenmaanläänistä.

    Turun ja Vaasan osalta olet täysin oike­as­sa riitaisu­ud­es­ta. Keskuskun­nan pilkkomi­nen ja iso­jen väyläratkaisu­jen vetämi­nen lääni­ta­sol­la aut­taa molem­mis­sa tapaulsissa.

    1. Tukhol­mas­sa, Pari­i­sis­sa ja Lon­tossa nuo kaupunkia pienem­mät kun­nat eivät päätä maankäytöstä. Kasavoitus on esimerkik­si Tukholmssa Tukhol­man läänin vas­tu­ul­la samoin kuin loiikenneverkko.

  7. Tam­pere on hyvin elin­voimainen ja naut­tii suur­ta suo­sio­ta. Se myös kas­vaa. Helsingistäkin men­nään Tam­pereelle opiskele­maan – ei sik­si, että sinne joudu­taan kun ei muualle pääse, vaan sik­si, että sinne halu­taan. Syn­ty­isikö kah­den keskuk­sen malli?

  8. Minkälainen oikeas­t­aan on opti­maa­li­nen kaupun­ki- tai yhdyskun­tarakenne? Kysymys ei ole help­po, ja vas­tauk­sen löytämi­nen saat­taa edel­lyt­tää moni­tavoiteop­ti­moin­tia. Päästäänkö tavoit­teista yksimielisyy­teen? Tuskin. Onko yksimielisyys tarpeen? Ei vält­tämät­tä yleis­es­ti, mut­ta ehkä jois­sakin asiois­sa. On myös huo­mat­ta­va, että ratkaisu­ja voi olla yhtä use­ampia, ja vieläpä keskenään eri­laisia. Kri­tee­rien ase­tan­ta lie­nee jonkin­lainen lähtöko­h­ta, jos ns. hyvää yhdyskun­taraken­net­ta pyrit­tään kehittämään.

    Mis­tä asioista ollaan valmi­ita tin­kimään (mis­tä ei) ja minkälaisia asioi­ta kaupun­ki- tai yhteiskun­tarak­en­teel­la ylipäätään tavoitel­laan? Maaseu­tua tiheämpi asu­tus ei liene (kaupun­gin määritelmänä ja) tavoit­teena riit­tävän tark­ka, mut­ta tarvit­seeko tavoit­tei­den aina niin tarkko­ja ollakaan? En osaa esimerkik­si sanoa, mikä olisi paras mah­dolli­nen asukasti­heys. Ehkä tässä ihanteen (tai ihanteit­ten) haus­sa pitäisi soveltaa klus­te­ri­ana­lyysiä ja sumeaa logiikkaa.

    “Kaik­ki tarvit­ta­va käve­lyetäisyy­del­lä” on varsin kiin­toisa malli, joka kuu­lostaa houkut­tel­e­val­ta, mut­ta se lie­nee vain yksi monista eri­lai­sista malleista. Muitakin hyviä, kestävän kehi­tyk­sen kri­teer­it täyt­täviä malle­ja saat­taa ehkä löy­tyä. Esim. “kaik­ki tarvit­ta­va riit­tävän nopeasti saavutet­tavis­sa” voisi olla yleis­te­t­ympi ver­sio edel­lis­es­tä mallista. Viimek­si­mainit­tu täyt­tänee ainakin jotkin kri­teer­it, jos maa­ta ja ener­giaa ei tarpeet­tomasti tuh­la­ta, eikä kulttuuri‑, luonto‑, maise­ma- ym. arvo­ja, esim. ter­veen ja viihty­isän ympäristön arvo­ja, ei turmella.

  9. 2030-luvul­la näemme ensim­mäiset laa­jat slum­mit Suomessa.

  10. Helsin­ki on syr­jäi­nen paik­ka, onhan se Suomen eteinen, visti. Jos olisi vaik­ka 30 km pohjoisem­pana, olisi porstua. Nykyisel­lä paikallaan, ja vielä saari­in ja niemi­in kas­va­maan pyrkivänä, liikenne on vaikeam­paa kuin yht­enäisel­lä maa-alueella.
    Tam­peretta vaivaa myös huono sijain­ti kapeal­la kan­naksel­la kah­den ison jär­ven välissä.
    Mon­et kaupun­git on perustet­tu paikalleen ajal­laan, jol­loin päteneitä syitä ei enää ole.
    Mon­et kaupun­git ovat kah­den­puolen jokea. Ei ole osat­tu tai pystyt­ty hal­lit­se­maan kehi­tys­tä niin, että kaupun­ki olisi vain toisel­la puolel­la yhtenäisenä.
    Onko suun­nit­telun puutet­ta, että Suomes­ta Viroon matkaa­jan on kär­sit­tävä Helsin­gin ja Tallinnan liiken­net­tä, ajet­ta­va molem­man läpi rekalla tai pienem­mäl­lä ajokilla?

  11. Minus­ta hyvä yhteiskun­tarakenne voisi olla sel­l­ainen että 20–50 kilo­metrin välein olisi kaupunke­ja kooltaan 10 000–100 000 asukasta.
    Kaupungilla tarkoi­tan hie­man tiivis­te­t­ym­min raken­net­tua keskus­ta-aluet­ta. Kaupunkien väliset alueet oli­si­vat luon­toa ja omakotiasumista. 

    Kaupunkikeskuk­sien välil­lä kulk­isi juna-yhteydet. 

    Keskuk­sien ympäril­lä mah­dol­lis­es­ti pikaraitiovaunuverkko.

    Omako­ti­a­sum­ista voisi olla keski­tytem­min raidelin­jo­jen lähellä.

    Taasen koko suomen kannal­ta olisi taloudel­lis­es­ti sekä yhteiskun­tarak­en­teen kannal­ta edullisem­paa että pääkaupun­ki johon keskitet­ty hyvin paljon yhteiskun­nan toim­into­ja olisi lähempänä muu­ta suomea.

    Pääkaupun­ki pitäisi siirtää ainakin 50 kilo­metriä pohjoisem­mak­si, kos­ka suuren kaupunki­rak­en­teen rak­en­t­a­mi­nen pienen niemenkär­jen nokan ympärille mis­sä ei ole tilaa on järjetöntä. 

    Tässä yhden per­su­ja äänestävän näke­myk­siä vihreille.

  12. Daniel Fed­er­ley:
    Tam­pere on hyvin elin­voimainen ja naut­tii suur­ta suo­sio­ta. Se myös kasvaa.

    Suomen yliopis­tokaupungeis­sa on kuitenkin varsin korkea työt­tömyys. Tam­pereel­la se on 17 % ja pitkäaikaistyöt­tömiä on paljon.

    Jos kaupun­git eivät pysty työl­listämään ihmisiä, on vaikea uskoa niiden pysyvään vetovoimaan. Opiske­li­joi­ta ne tietenkin houkuttelevat.

    Myös liian korkeat elinkus­tan­nuk­set karkot­ta­vat väkeä. Pääkaupunkiseudul­la tilanne on ymmärtääk­seni jo nyt sel­l­ainen, että tavalli­nen vuokra-asun­to ja täysipäiväi­nen mata­la­palkkatyö on epä­suh­ta pari. 

    Mah­dol­lista on sekin, että töi­den kadotes­sa (alla link­ki kir­joituk­seen mah­dol­lis­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta) kaupun­git aloit­ta­vat akti­ivisen muut­toli­ik­keen vas­tus­tamisen tai valikoivan ihmis­ten houkut­telun, kos­ka ne tarvit­se­vat veron­mak­sajia eivätkä työttömiä. 

    http://techcrunch.com/2013/08/24/jobs-robots-capitalism-inequality-and-you/

  13. Jor­ma Nordlin:

    Tähän suun­taan kun men­nään, niin työn tekem­i­nen irtoaa paikkasi­don­naisu­ud­es­ta ja siten ihmiset voivat muut­taa sinne mis­sä on halvem­paa asua.

    Osa voi, mut­ta halu­aako heistäkään kokon­aisu­u­den kannal­ta mitenkään merkit­tävä osa? Tyyp­il­lis­es­ti (teo­reet­ti­nen) etä­työmah­dol­lisu­us on tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aisia ammat­te­ja har­joit­tavil­la, joil­la toimeen­tu­lon puoles­ta on mah­dol­lisu­us vali­ta hal­van asuin­paikan sijaan miel­lyt­tävä asuin­paik­ka. Miel­lyt­tävä asuin­paik­ka, joka yhä use­am­malle vaikut­taisi ole­van ystävien, palvelu­iden ja tapah­tu­mien äärel­lä kaupungissa.

    Paikkasi­don­naisu­ud­es­ta irtoami­nen voi tarkoit­taa myös vaikka­pa sitä, että työt tehdään työ­paikan sijaan kahvi­las­sa tai puis­ton­penkil­lä. Se voi myös tarkoit­taa kaupungista käsin tapah­tu­vaa etäope­tus­ta tai sitä, että lääkäri hoitaa maaseudun poti­laiden pienem­piä vaivo­ja etänä kaupungista käsin.

    1. Maail­mal­l­la yleistyy malli, jos­sa asu­taan kaupungis­sa ja käy­dään sen ulkop­uolel­la töis­sä. Ei sinne kaupunki­in sil­loin ainakaan työ­pakko­jen perässä mennä.

  14. Heik­ki:
    Suomen väli­matkois­sa suurin ongel­ma ovat ben­salaskut. Nyt kun sähköau­tot ovat löytäneet tien­sä markki­noille, niin tulev­ina vuosi­na tapah­tu­va sähköau­tois­tu­mi­nen tekee palvelu­iden suh­teen kauem­mis­takin taloista elinkelpoisia. 

    Ben­salaskun suu­ru­us onhan on hyvin pitkälti poli­it­ti­nen päätös (tämän toteami­nen ei edes riipu siitä, pitääkö sitä hyvänä vai huonona, oikein vai väärin mitoitet­tuna päätösksenä). Ollilan GPS-työryh­män moti­vaas­tio­han pitkälti oli luo­da työkalu, jol­la liikku­mista voitaisi­in verotet­taa, vaik­ka voiman­läh­teenä olisi kuskin ikioma tuulimyl­ly. Omas­sa näköpi­iris­säni olevas­sa tule­vaisu­udessa tuskin liikku­mi­nen tässä maas­sa halpenee.

  15. Provosoin taas hie­man, ja väitän, että hei­ja­s­tat enem­män omia toiveitasi kehi­tys­näkymik­si, kuin että juon­taisit niitä tilas­toiduista trendeistä.

    Ole­tan, että kun puhut “Helsingistä”, niin tarkoi­tat oikeasti pääkaupunkiseu­tua, vaik­ka etenkin Espoos­sa yhdis­tymiselle on niukan­lais­es­ti demokraat­tista tai kun­nal­lispoli­it­tista kannatusta.

    Helsin­gin 2000-luvun n. 50 000 asukkaan väestönkasvu on läh­es yksi­no­maan vierask­ielistä, suomen- ja ruotsinkielis­ten määrä on kas­vanut hyvin vähän. Tämän kehi­tyk­sen on use­am­mas­sa tutkimuk­ses­sa arvioitu jatku­van tulev­inakin vuosikym­meninä, ja Helsin­gin väestönkasvun pysyvän n. 70–80%:sti vierask­ielisenä. Rin­nakkainen tren­di on ollut lap­siper­hei­den muut­to Helsingistä ympäryskuntiin.
    Helsin­gin väestörak­en­teessa onkin koros­tunut ja tulee koros­tu­maan opiske­li­joiden, van­hus­ten, maa­han­muut­ta­jien ja syr­jäy­tynei­den osu­us. Kaik­ki nämä ryh­mät yhteiskun­nan net­to­tu­lon­saa­jia. Nurinkuris­es­ti ne tule­vat osaltaan myös pitämään Helsin­gin vuokrata­son korkeana.

    Helsin­gin työl­lisyysaste on selvähkösti Van­taa­ta ja Espoo­ta alhaisem­pi ja keskian­siot Van­taa­ta hie­man ja Espoo­ta radikaal­isti alhaisem­mat. Tältä poh­jal­ta on vaikea ennus­taa Helsin­gin voit­tokulkua, elleivät pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­ty, mitä ei ole näköpiirissä.

    Maail­man urban­isoi­tu­miske­hi­tys on pääsään­töis­es­ti teol­lis­tu­misen raken­nemur­rosta pois maat­alous­val­tais­es­ta tuotan­torak­en­teesta, ja se tapah­tui Suomes­sa jo yli puoli vuo­sisa­taa sit­ten. Näistä ‘lainalaisuuk­sista’ on turha yrit­tää etsiä ver­taus­po­h­jaa Suomen kehi­tyk­selle. Eikä Suomen tilanne ole län­si­maak­si ain­utk­er­tainen. Urban­isoi­tu­misas­te ei ole kovin korkea myöskään Ital­ias­sa, Ran­skas­sa, Sveit­sis­sä tai esimerkik­si use­am­mis­sa Yhdys­val­to­jen osavaltioista.

    Helsin­gin rajua kasvua ja Suomen yleisem­pää mit­tavam­paa urban­isoi­tu­mista on pidet­ty eri asiantun­ti­joiden kir­joituk­sis­sa väistämät­tömänä jo ainakin puolen vuo­sisadan ajan. En tiedä, oletko lukenut Don­ner­in Uut­ta Maam­mekir­jaa vuodelta 1967, mut­ta siinä on (vain muu­t­a­min ajanku­van vaa­tivin muu­toksin) häm­mästyt­tävän samankaltainen ennus­tus omi­isi näh­den. Keskustapuolueen kan­natuk­sen piti tietysti myös kutistua.

    Meil­lä ei ole suo­ma­laisi­na mitään selkeää yhteistä visio­ta ‘Ihanteel­lis­es­ta yhdyskun­tarak­en­teesta’, ihan­ney­hteiskun­nat kuu­lu­vat enem­män total­i­taris­min mieliku­vas­toon. Meil­lä on lukuisia, keskenään ris­tiri­itaisia, visioi­ta, ja demokra­t­ian tuke­ma ja osin ohjaa­ma pros­es­si niiden yhteenso­vit­tamisek­si ja kom­pro­missien neu­vot­telemisek­si, sekä tietenkin, ja etenkin, tila ja vapaus yksilön­valin­noille sum­manaan pros­es­sia suunnata.

    Visio pyöräi­lyn, käve­lyn ja raideli­iken­teen poh­jalle raken­netus­ta urbaanista Suomes­ta on sin­un ihanteesi. Myös mon­en muun, mut­ta ei ole, eikä tule ole­maan, yleistäen suo­ma­lais­ten tai val­tiona Suomen. 

    Tulev­ina vuosikym­meninä on mie­lenki­in­toista nähdä, kuin­ka esimerkik­si robo­t­i­saa­tio, 3D-tulostus, brain-machine interface:t ja mm. ensim­mäisen per­soo­nan vir­tu­aal­i­todel­lisu­udet tule­vat vaikut­ta­maan työn tar­jon­taan, työnku­vien muo­toi­hin ja työn lokalisaa­tioon (ja sen edel­ly­tyk­si­in). Jos robot­ti­au­to tuo netistä tilatut ruoat kotiovelle, ja palaveroin­ti toimii suju­vasti myös vir­tu­aal­i­sis­sa kok­oustilois­sa, niin ehkä ihmiset rupea­vat aiem­paa enem­män arvosta­maan myös sitä, että sen kotioven takaa ei aukea rap­pukäytävää, vaan vihreä piha ome­na­puineen, mar­japen­saineen, las­ten puuma­joi­neen, riip­putuolei­neen, koiran juok­suaitauksi­neen ja niin edelleen, ehkä.

    En usko, että sin­ul­la on perus­taa näin vah­valle itselu­ot­ta­muk­selle, kuin mitä ilmen­nät todetessasi:

    Olen täysin vaku­ut­tunut, että kaupungistuminen…

  16. Blo­gi-isän­tä kir­joit­ti tästä sydän­tään lähel­lä olev­as­ta aiheesta 16.3.2014 merkin­nössään Lisää lähiötä Van­taalle?:

    Kun voi tehdä kokon­aan uuden kaupun­gin jok­seenkin neit­seel­liseen maa­han, mik­si ei tee kaupunkia vaan lähiön? Kaupungis­sa on keskus­ta, mielel­lään keskus­tana toimii tori, jon­ka var­rel­la on paljon kaup­po­ja ja palvelu­ja; sel­l­ainen kun vaik­ka Hämeen­lin­nas­sa. Kaupungis­sa on katu­ja, ei teitä eikä kevyen liiken­teen väyliä. Kaupun­ki on sel­l­ainen, jos­ta ei tarvitse vält­tämät­tä pois­tua viikkoon, vaan siel­lä voi käy­dä koulua, töis­sä, kau­pas­sa, kapakas­sa, kir­jas­tossa ja vaik­ka mis­sä. Lähiö taas on sel­l­ainen, jonne työvoimaa varas­toidaan sik­si aikaa kun työ­paik­ka on kiin­ni ja jon­ka suosi­tu­in paik­ka on ase­ma, jota kaut­ta lähiöstä pääsee pois.

    Tuo­hon merk­in­töön kir­joitin kom­men­tis­sani arvelun siitä, mikä yhä edelleen vaikut­taa suo­ma­laiseen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­un. Asia on tässäkin yhtey­dessä ajankohtainen.

    Jokainen tietää, minkälainen on suo­ma­lainen maalais­maise­ma: maatilo­jen pääraken­nuk­sia kilo­me­trien päässä toi­sis­taan, välis­sä pel­to­ja ja lai­tu­mia. Joskus voi koh­da­ta mäk­i­tu­palais­rykelmän (joka nyky­muo­dos­saan on idylli­nen maalaiskylä, mikäli talot yhä ovat asut­tu­ja ja varsinkin jos niihin on remon­toitu vedet ja vessat).

    Tästä juon­taa suo­ma­lainen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu juurensa.

    Kes­ki-Euroopas­sa asu­tus on tiivi­inä, pienessäkin kylässä kaupunki­maise­na rykelmänä pel­to­jen ja lai­tu­mien keskellä.

    Jos hypo­teesi­ni Suomen van­han asut­tamistyylin vaiku­tuk­ses­ta yhdyskun­ta­su­un­nit­telu­un pitää kutin­sa, saamme lähiöis­sämme odot­taa kauan kaupunkienkin urbanisoitumista.

  17. Tam­pereen maanti­eteeseen sisäl­tyy tiet­tyjä han­kaluuk­sia ja haastei­ta, mut­ta myös mah­dol­lisuuk­sia. Keskus­ta sijait­see kaistaleel­la joka kape­nee län­teen, ja Pis­palan­har­ju on muutenkin liiken­teel­lis­es­ti prob­le­maat­ti­nen. Itäpuolel­la toki on tilaa jonkin ver­ran, ja raken­nut­ta­jien himokkaat kat­seen silmäilevätkin Kaupin aluetta. 

    Kehä­tien sisäpuolel­la (jos pohjoises­sa rajataan vaas­antiehen) on kuitenkin tilaa. Ylöjärvi on valitet­tavasti kas­vanut per­iferiseen suun­taan kun­tali­itosten myötä; muuten voisi ihan hyvin liit­tää sekä Pirkkalan että Ylöjär­ven keskus­tan Tam­pereeseen. Her­van­ta jää tuon kaaren ulkop­uolelle, mut­ta jos se las­ke­taan mukaan, niin kehä­tien sisäpuoli + Her­van­ta- alueel­la asuu luokkaa 90 pros­ent­tia näi­den kun­tien asukkaista, eli yli 200 000. Tuol­la alueel­la on tilaa kas­vaa vaik­ka kuin­ka paljon.

  18. Tämänkin blogimerkin­nön kom­men­tis­sa maini­taan yhdyskun­ta­malli “kaik­ki tarvit­ta­va kävelyetäisyydellä”.

    Isos­sa kaupungis­sa tämä on mah­do­ton­ta. Jo Helsingis­sä ei pitkien etäisyyk­sien takia pär­jää jalankulk­i­jana — hyvä julki­nen liikenne onnek­si pelas­taa paljon, mut­ta vaival­loista senkin avul­la on han­kki­u­tua aina kauas asioi­ta hoitamaan.

    Van­ho­jen pie­nien suo­ma­laiskaupunkien citykeskus­tois­sa arjen asioiden hoit­a­mi­nen kävellen olisi etäisyyk­sien osalta mah­dol­lista — jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa siihen olisi pyritty.

    Ydinkesku­s­tat kuitenkin suun­nitel­laan näivet­tymään (HS 28.4.2014: Pian keskus­tas­sa ei pääse enää ostoksille).

    Kotkas­sa on harv­inainen ylel­lisyys: ydinkeskus­tas­sa on kaikkien mah­dol­lis­ten alo­jen yri­tys­ten lisäk­si myös val­tion ja kaupun­gin viras­tot ja Kela. Autoa ei tarvitse Kotkansaarel­la asues­sa lainkaan, jos pystyy puoli kilo­metriä kävelemään. Vain huoneka­lut, auto ja isom­pi rauta ja puu­tavara pitää lähteä osta­maan kauem­paa, mut­ta ei niitä joka päivä tarvitse, ei edes joka vuosi.

    Miten Kot­ka onkin onnis­tunut? Ovatko kaupunkikaavoit­ta­jat ja ‑suun­nit­telu onnis­tuneet aiko­jen alus­sa löytämään kul­ta­jyvän? Ovatko Kotkan kaupungin­isät tietois­es­ti osan­neet ohja­ta kaupun­gin kehit­tymistä halut­tuun suun­taan vai onko kyseessä onnenkantamoinen?

    On syytä toivoa har­taasti, että Kotkas­sa ei enää kaavoite­ta uusia jät­tikaup­pakeskuk­sia jon­nekin kauas. Merkke­jä tästä on, ikävä kyl­lä. Jo ole­mas­saol­e­vat Jumal­nie­mi, Sutela, auto- ja auto­tarvikekeskit­tymät ynnä muut riittävät.

  19. (Ode — suo­dat­tuvatko linkin sisältävät kom­men­tit automaat­tis­es­ti roskiin?)

    1. (Ode – suo­dat­tuvatko linkin sisältävät kom­men­tit automaat­tis­es­ti roskiin?)

      Näin käy, jos linkke­jä on paljon. Muis­taak­seni raja on kolme, mut­ta en ole var­ma. Spam­mia pukkaa aivan tolkut­tomasti, parisa­taa päivässä. Joskus kävin huolel­lis­es­ti läpi spam­mi­in juut­tuneet tek­stit, mut­ta tämä on liian työlästä.

  20. Osmo: “Helsin­ki ei ole mitenkään liian suuri keskuk­sek­si, mut­ta pidän kehi­tys­tä kohti yhden men­estyvän kaupun­gin mallia kovin surullise­na. Koko maa kär­sii siitä, jos rakenne muut­tuu kovin Helsinki-keskeiseksi.”

    Rakenne on jo nyt erit­täin Helsin­ki-keskeinen (tai pääkaupunkiseu­tukeskeinen) — Suo­mi on maail­man mono­sen­trisim­pä mai­ta, mut­ta eipä sitä tääl­lä mis­sään maini­ta (min­unkin piti men­nä Vil­naan sem­i­naari­in, jos­sa ensim­mäisen ker­ran näin laskelmia tästä).

  21. Lau­ri T. Kumpu­lainen: 2030-luvul­la näemme ensim­mäiset laa­jat slum­mit Suomessa.

    Tam­pereel­la on tiet­tyjä kaupungi­nosia, esim. Tam­mela-Kale­va, jois­sa näkee elävästi tämän Osmon city-punav­ihreän onnelan. Siis­te­jä nuo­ria ja lap­siper­heitä nur­mikoil­la piknikil­lä, mum­mo­ja toril­la kahvil­la eikä kel­lään auto­ja. Yksi­vai­hteisia pyöriä kyl­lä joka nurkalla. 

    Tuos­ta kun jatkaa syr­jem­mälle, voi nähdä betonilähiöis­sä puliukko­jen kal­jarinke­jä, romane­ja, hun­nutet­tu­ja mus­lime­ja ja muu­ta sel­l­aista tyyp­il­listä, mitä näkee Helsin­gin ja Berli­ininkin lähiöis­sä. Tam­pereel­la ei kuitenkaan mis­sään tarvitse pelätä, niinkuin Berli­inis­sä, jos­sa paikoitellen on kaltere­i­ta kaikissa ala-ikkunois­sa ja nahkatakkimiehet katso­vat kalpeanaa­maa tuimem­min kuin kurdistanissa. 

    Viikon­lop­un Aamule­hdessä oli jut­tua autio­taloista Pirkan­maal­la. Tam­pereelta ei tarvitse ajaa keskus­tas­ta kuin 20min ja näkee pystyyn lahoavia omakoti­talo­ja, joista perikun­nat / van­huk­set eivät ole päässeet sopuun.

    Olin itse viikon­lop­puna 40min ajo­matkan päässä Tam­pereesta, keskel­lä kui­h­tu­vaa maaseu­tua. Kuokit­ti­in perunoi­ta, sip­u­lia ja tomaat­te­ja omas­ta maas­ta, haet­ti­in sieniä ja mar­jo­ja met­sästä ja ongit­ti­in kalo­ja. Mikäs siel­lä olisi eläessä, läh­es omavaraisesti.

    Jostain syys­tä min­ul­la on sel­l­ainen mielipi­de, että jos Suomes­sa ei saa­da ihmisiä asumaan upeis­sa maise­mis­sa, valmi­iden pel­to­jen äärel­lä, valmi­is­sa talos­sa, ei tänne tarvi­ta sit­ten yhtään maa­han­muut­ta­ji­akaan niihin kaupunkien betonilähiöihin.

  22. Pitäisi olla yksi riit­tävän elin­voimainen ydinkeskus­ta ylläpitämään kehit­tyneitä kaupunki­maisia palvelu­ja ja joukko riit­tävän iso­ja ja tiivi­itä alakeskuk­sia, jot­ka on liitet­ty toisi­in­sa tehokkaal­la raideli­iken­teel­lä. Itse olen kovin tykästynyt ns. puu­tarhakaupunki­malli­in, joka ei kuitenkaan ole seudun päät­täjille kelvannut.

    Puu­tarhakaupun­ki, oikeesti? Se nyt kuitenkin oli ratkaisu sem­moi­seen yhteiskun­taan jois­sa noin 90% ihimi­sistä ei liikkunut kotoaan kah­ta kort­telia pidem­mälle, ja on koko­laille kyseenalaista toimiko se edes siinä. Suomes­sa­han toi tarkoit­taa käytän­nössä että on talo jos­sa on ker­roksia ja jotain kasvil­lisu­ut­ta, eli ei yhtään mitään.

    Jos puhutaan monikeskuk­sisu­ud­es­ta, niin sit­ten pitäisi pistää numeroi­ta pöytään. Vat­to­vaara heit­ti joskus, käsit­tääk­seni aika lail­la tohtor­in­hatus­ta, että jonkin­laisen itsenäisen keskuk­sen min­imi­a­suka­maäärä on 20 000 — 50 000 ihmistä. Siis vähin­tään, ja käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan. Jos esimerkik­si Helsin­gin kan­takaupungille olisi vastapari län­nessä, siel­lä olisi suur­in­pi­irtein saman ver­ran asukkai­ta ja työ­paikko­ja kuin Espoos­sa, noin Tapi­olan kokoisel­la alueella.

    Täl­lä halu­an sanoa sitä, että kyl­lä, virkeitä keskuk­sia voi tehdä. Mut­ta se on kaikkea muu­ta kuin help­poa, päin­vas­toin se on äärim­mäisen vaikeaa ja sikäli kuin tuol­laista halu­taan yrit­tää niin täs­mälleen väärä tulokul­ma on että se on jotenkin help­po ja yksinker­tainen ratkaisu. Sen takia minä kan­natan kan­takaupun­gin laa­jen­tamista, se on kuitenkin paljon helpom­paa ja onnis­tuu edes teoriassa.

    Noin esimerkkinä, jos leikit­täisi­in että Itäkeskus on jonkun sortin keskus, niin mitä pitäisi tehdä on että se koko alue raken­netaan täy­teen kort­telia. Van­han Puot­in­har­jun ostarin ja Kaup­pakar­tanonkadun väli on noin kuusi kort­telia. Alka­jaisik­si vede­tään pääradal­ta omat kauko­ju­naraiteet ja niille tehdään ase­ma. Se että tökätään pari taloa betonikan­nen päälle ei tee kaupunkikeskustaa.

  23. Heik­ki: Suomen väli­matkois­sa suurin ongel­ma ovat bensalaskut. 

    Matkois­sa ongel­ma on ensisi­jais­es­ti niihin kulu­va aika. Olete­taan, että tun­nis­sa liikkuu autol­la noin 60 kilo­metriä keskimäri­in. Ben­saa palaa uudel­la autol­la kolmisen litraa, eli noin vitosen ver­ran. Juuri kukaan ei tee Suomes­sa töitä alle kympin tunti.

  24. Suomes­sa keskustelu on liiankin keski­tynyt maamme rajo­jen sisäpuolelle, kan­nat­taa kas­toa vähän ympärille.

    Tallinna on kovas­sa nousus­sa, osin Skype/Microsoftin ja sen avul­la syn­tymässä ole­van teol­lisu­u­den ansios­ta. Tois­taisek­si Viron ongel­ma on liian heikos­sa hapes­sa ole­va yliopis­to­laitos, mut­ta sekin kor­jaan­tunee pian.

    Tukhol­ma on vero­tuk­ses­ta huoli­mat­ta kan­sain­välis­es­ti vetovoimainen paik­ka. Sinne on ulko­mail­ta help­po tul­la ja pitkä kan­sain­välisyys tar­joaa juuri sitä toiv­ot­tua osaavaa työvoimaa.

    Kööpen­ham­i­na-Malmö (ja Lund siinä sivus­sa) on ollut 2000-luvun nuosi­ja. Osin samas­ta syys­tä kuin Tukholma.

    Helsingillä on tästä suun­nas­ta kovia kirit­täjiä. Tam­pere niukin naukin yliopis­toi­neen ja tarpeek­si monipuolisel­la teoll­si­udel­laan pystyy ole­maan myös mukana kan­sain­välisessä kisassa.

    Jotenkin tuli Tan­skas­sa mieleen, että josko tääl­lä Suomes­sakin kan­nat­taisi olla ylipäätään suvait­se­vaisem­pi kaikkie asioiden suh­teen — olu­en, seksin, maa­han­muut­ta­jien ja eleämän­menon yleen­sä. Sekin on osa elämän laat­ua, jol­la eri keskuk­set kilpailevat.

    Muu­tok­seen muuten kuu­luisi yht­enäi­neni yliopis­to­jär­jestelmä — nykyi­nen jako amk:hein on sel­l­ainen mitä kukaan ulko­maalainen ei ymmär­rä. Sil­loin olisi hyväksyt­tävä, että on erit­täin hyviä yliopis­to­ja ja kovin kernker­taisia yliopis­to­ja. Huip­puyliopis­to on siinä kasvuk­seskuk­ses­sa tai sen tuntumassa.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mal­l­la yleistyy malli, jos­sa asu­taan kaupungis­sa ja käy­dään sen ulkop­uolel­la töis­sä. Ei sinne kaupunki­in sil­loin ainakaan työ­pakko­jen perässä mennä.

    Nykyään tehdään paljon etä­työtäkin, vai­moni tekee kak­si-kolme päivää etänä.Tämä taas vaati­ia sun­nol­ta paljon, pitää olla rauhalli­nen työpiste.Ja jos on kak­si etä­työn­tek­i­jää niin pis­teitä tarvi­taan kaksi. 

    Se on melkoinen kus­tan­nus­si­ir­to yri­tyk­seltä työntekijälle.

    Työ­paikalla ei ole enää vak­i­tu­ista pis­tet­tä vaan on otet­ta­va vapaa työpiste, kun menee konttorille .

    Säästö työ­nan­ta­jalle on luokkaa 2000–3000 euroa vuodessa

  26. Minus­ta tun­tuu, että puheet yksikeskuk­sisu­ud­es­ta ja monikeskuk­sisu­ud­es­ta menevät hel­posti niin abstrak­tille tasolle, ettei niil­lä vält­tämät­tä ole enää kauheasti yhteyt­tä kaupunkien todel­lisu­u­teen. Tässä nyt kuitenkin joitain ajatuksia:

    - Helsin­gin seu­tu on yksikeskuksi­nen ja myös pysyy sel­l­aise­na jos mietitään, että voiko jokin yksit­täi­nen keskus nous­ta edes lähelle nykyisen keskus­tan asemaa.

    - Helsin­gin seu­tu ei ole yksikeskuksi­nen jos mietitään sitä, miten suuri osa ihmi­sistä kul­kee keskus­taan päivit­täin. Tästä näkökul­mas­ta se on selkeästi ”monikeskuksi­nen”

    - Monikeskuk­sisu­ud­es­ta puhumi­nen hel­posti sot­kee keskustelua jos ja kun keskustelijoil­la ei ole yhteisym­mär­rystä siitä mitä monikeskuk­sisu­udel­la tarkoitetaan

    - Pasi­las­ta voi tul­la vielä selvästi nyky­istä merkit­tävämpi työ­paikkakeskit­tymä ja ylivoimainen seudun kakkoskeskus. Se miten Pasi­lan kanssa onnis­tu­taan, on mielestäni hyvin tärkeää koko seudun kehi­tyk­sen kannal­ta. Se pitäisikö Pasi­la laskea tule­vaisu­udessa osak­si kan­takaupunkia on osit­tain näkökul­makysymys, mut­ta riip­puu myös siitä, mitä Pasi­las­sa ja sen ympäristössä tapahtuu

    - Jokin alue voi olla ”keskus” vaik­ka se ei kaupunkiym­päristön näkökul­mas­ta olisi kovin miel­lyt­tävä. Tämä ei tarkoi­ta että kaupunkiym­päristö ei olisi tärkeä asia, mut­ta jos mietitään mitä on tapah­tunut ja yritetään arvioi­da mitä tule­vaisu­udessa tapah­tuu, niin ”keskuk­sisu­ut­ta” ei kan­na­ta arvioi­da liiak­si vain kaupunkiym­päristön perusteella.

    - Useimpi­in nyky­isi­in ”alakeskuk­si­in” liit­tyy monia ongelmia. Niiden kanssa joudu­taan kuitenkin elämään. Kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen on oikein hyvä tavoite, mut­ta ei se ratkaise läh­eskään kaikkia ongelmia.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Spam­mia pukkaa aivan tolkut­tomasti, parisa­taa päivässä.

    Voisiko näi­hin kom­ment­tei­hin lait­taa päälle jonkun Word­Pressin CAPTCHA pluginin?

  28. On tot­ta, että kaupungis­tu­mi­nen jatkuu voimakkaana globaali­na ilmiönä, mut­ta on myöskin tot­ta, ettei se ole täysin vapaaehtoista.

    Kaupunki­in muute­taan olo­suhtei­den pakos­ta, kun esimerkik­si val­tio varas­taa talon­poikaisper­hei­den maat ja myy ne Kiinalle sopuhintaan.

    Suomes­sa tämä olo­suhde on se, että töitä ei ole kuin etelässä ja niitäkään ei ole läh­eskään kaikille.

    Meil­lä on koh­ta yli puoli miljoon­aa työtön­tä työikäistä. Kuinka­han kauan jär­jestelmä kestää? Nimit­täin sosi­aal­ituet ylläpitävät Suomen sosi­aal­i­jär­jestelmän. Jos sosi­aal­i­tuki­in ei ole varaa, alkaa slum­mi­u­tu­mi­nen ja verenvuodatus.

    Mais­sa, jot­ka voit­ta­vat globaalis­sa kil­pailus­sa, kaupungeista voi hyvinkin kas­vaa hieno­ja ja upei­ta paikko­ja elää.

    Mais­sa, jot­ka hävivät globaalin kil­pailun, kaupungeista toden­näköis­es­ti tulee kär­simyk­sen näyt­tämöitä. Näis­sä mais­sa parem­pi väki asuu yksi­ty­is­armei­jan suo­jaa­mana aida­tu­il­la asuinalueilla.

    Vuon­na 2030 Suo­mi kuu­luu tähän jälkim­mäiseen kasti­in, ellei nyt rem­mi­in astu sar­ja hal­li­tuk­sia, jot­ka otta­vat työl­lisyy­den tärkeim­mäk­si tehtäväk­seen, mak­soi mitä maksoi.

    Talouskasvu ei todel­lakaan nos­ta työl­lisyyt­tä, kos­ka talouskasvua voi tul­la niistä yri­tyk­sistä, jot­ka teet­tävät työn­sä halvim­mil­la mah­dol­lisil­la orjil­la toisel­la puolen planeettaa. 

    Mei­dän yri­tyk­set voivat kukois­taa ja tuot­taa mah­tavia voit­to­ja, palkkaa­mat­ta yhtään suo­ma­laista ja mak­samat­ta sent­tiäkään veroa Suomeen.

    Ennus­tan, että pääkaupunkiseudul­la on aika lev­o­ton­ta vuon­na 2030. Liikaa ihmisiä, liian ahdas­ta, liikaa köy­hyyt­tä ja työttömyyttä. 

    Se on toden­näköistä, kos­ka tutkimuk­sien mukaan automaa­tio ja robo­t­i­saa­tio voi viedä sen 40–50 % kaik­ista ammateista seu­raa­van 10–20 vuo­den kulues­sa. 2030 osuu mukavasti tuo­hon väliin.

    Miten suuria muu­tok­sia Helsingis­sä on tapah­tunut 1998–2014? Talouden heiken­tyessä investoin­ti­tahti tai muu­tostahti noin yleen­sä tuskin tästä ainakaan nopeu­tuu. Päin­vas­toin, se voi jämähtää paikoilleen ja infra­stuk­tu­uri alkaa rapistumaan.

    Käytän­nössä tarvit­taisi­in nousukausi ennen vuot­ta 2030, jot­ta mitään merkit­tävää kehi­tys­tä voisi Suomes­sa tapah­tua. Yli 10 mil­jardin euron bud­jet­ti­va­jeel­la paikataan vain pahimpia reikiä.

  29. Soin­in­vaara tun­tuu ajat­tel­e­van ekol­o­gisu­ut­ta ain­oas­taan henkilöau­toli­iken­teen määrän kautta. 

    Urbaani­in elämän­ta­paan liit­tyy kuitenkin paljon muu­ta ympäristöä rasittavaa.

    Soin­in­vaaran ihan­noima kahvi­la- ja rav­in­to­lakult­tuuri tuot­taa moninker­tais­es­ti jätet­tä kotiruokailu­un ver­rat­tuna. Shop­pailu­vim­ma (kaupunki­lais­ten hel­masyn­ti enem­män kuin pien­taa­jamien ja maaseudun asukei­den) aiheut­taa “turhaa” teol­lisu­ut­ta sitä kaut­ta päästöjä, jätet­tä jne. 

    Kuka on näh­nyt vaik­ka Kan­gas­niemen keskus­tas­sa viimei­sis­sä muotikuteis­sa kulke­van henkilön. Jos joku on, niin var­masti kat­seko­hde on ollut stadi­lainen kesävieras. Rät­ti­varas­ton vai­h­to joka seson­ki ei kuu­lu maaseudun kulttuuriin. 

    Lentorahditse tuo­daan eksoot­tisia herkku­ja vaa­tiville kaupunki­laisille (lue vihreät kasvis­syöjät ym.) . Kauko­matkalle pitää päästä vähin­tään ker­ran vuodessa ja pari ker­taa sen päälle ainakin jon­nekin Euroopan kaupunkilo­ma­lle.. ja niin edelleen ja niin edelleen. 

    Mik­si mita­ta vain autoilul­la maa­pal­lon kehi­tys­tä? Köy­hää analyysia!

    (Olen muuten helsinkiläi­nen eli ei ns. oma lehmä ojassa.)

  30. ” Nimit­täin sosi­aal­ituet ylläpitävät Suomen sosiaalijärjestelmän”

    piti olla

    “Nimit­täin sosi­aal­ituet ylläpitävät Suomen yhteiskuntarauhaa”

  31. TL: Kuokit­ti­in perunoi­ta, sip­u­lia ja tomaat­te­ja omas­ta maas­ta, haet­ti­in sieniä ja mar­jo­ja met­sästä ja ongit­ti­in kalo­ja. Mikäs siel­lä olisi eläessä, läh­es omavaraisesti.

    Mut­ta sit­ten tulee talvi. Har­maa­ta ja vesisadet­ta 9 kuukaut­ta. Mökin ikku­nas­ta näkyy mus­tan puhu­va kuusikko. Pihal­la on liejua ja kaukaa kuu­luu koiran räksy­tys. Kaikkial­la on märkää ja kylmää. Lume­ton pimeys.

    Tämä mök­ki voisi kuitenkin olla puuk­er­rosta­lo, mod­ernissä maaseu­tukylässä. Pihal­la voisi olla moni­toim­i­ta­lo, jos­sa asukkaat voivat jär­jestää vaik­ka tanssit piristämään elämää keskel­lä tuo­ta märkää kurjuutta.

  32. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Vuon­na 2030 Suo­mi kuu­luu tähän jälkim­mäiseen kasti­in, ellei nyt rem­mi­in astu sar­ja hal­li­tuk­sia, jot­ka otta­vat työl­lisyy­den tärkeim­mäk­si tehtäväk­seen, mak­soi mitä maksoi.
    ‘snip’

    Hal­li­tustenko pitäisi ryhtyä työl­listämään? Markkinataloudessa?

  33. Daniel Fed­er­ley:
    Tam­pere on hyvin elin­voimainen ja naut­tii suur­ta suo­sio­ta. Se myös kas­vaa. Helsingistäkin men­nään Tam­pereelle opiskele­maan – ei sik­si, että sinne joudu­taan kun ei muualle pääse, vaan sik­si, että sinne halu­taan. Syn­ty­isikö kah­den keskuk­sen malli?

    Tääl­lä Tam­perel­la ei vain ole töitä. Koh­ta menee 20 000 työt­tömän raja rik­ki pelkästään Tam­pereel­la. Pirkan­maal­la seu­raa­va raja on 40 000, kun 35 000 paukkui jo.

    Tehtai­ta ja kaup­po­ja sul­je­taan, suo­nen­sisäiset huumeet tekevät palu­u­taan nuori­son käsivarsiin.

    Kaupungis­sa on kuitenkin kolme amiskaa, yksi AMK, ja kak­si yliopis­toa, joten ei ainakaan ole kiin­ni siitä, etteikö olisi tarpeek­si osaa­van työvoiman tarjontaa.

    Tam­pere on kiva paik­ka, jos asut kival­la paikalla ja ei tarvitse liikkua siel­lä mis­sä voit nähdä tätä pahaa oloa.

    Avoimia työ­paikko­ja on 1000 +/- 100, siihen piilo­työ­paikat niin ollaan jos­sain 1500 +/- 100 kieppeillä.

    Huip­pu­vu­osi­na kaupunki­in muut­ti 2000+ henkeä, nyt jäädään hiukan alle 2000.

    Slum­mit ovat Tam­pereel­lakin pian tot­ta, ellei työl­lisyyt­tä saa­da nousuun.

  34. JTS: Muu­tok­seen muuten kuu­luisi yht­enäi­neni yliopis­to­jär­jestelmä – nykyi­nen jako amk:hein on sel­l­ainen mitä kukaan ulko­maalainen ei ymmärrä. 

    Eihän siinä juuri järkeä olekaan, kos­ka suo­ma­lainen koulu­tusjär­jestelmä run­not­ti­in väk­isin ulko­maalaiseen malli­in. Olisi pitänyt saa­da EU-jär­jestelmään mukaan suo­ma­lainen jako “ei-teo­reet­tiseen kan­di­tutk­in­toon” eli AMK:hon ja teo­reet­tisi­in yliopis­to-opin­toi­hin, jois­sa kand­in­tutk­in­toa ei edes tarvit­taisi turhaan väli­etapik­si jaka­maan muuten mielekästä opin­top­utkea. Tuol­laisen jaon ymmärtäi­sivät kaik­ki, jos kan­sain­vä­li­nen jär­jestelmä vain sen sallisi.

    Pet­teri Koso­nen: Helsin­gin seu­tu ei ole yksikeskuksi­nen jos mietitään sitä, miten suuri osa ihmi­sistä kul­kee keskus­taan päivittäin. 

    Ja etenkin jos mietitään, kuin­ka suurel­la osal­la ihmisil­lä ei mitään tarvet­ta kulkea keskus­taan edes muu­ta­maa (tai yhtä) ker­taa kuukaudessa.

    Pasi­las­ta voi tul­la vielä selvästi nyky­istä merkit­tävämpi työ­paikkakeskit­tymä ja ylivoimainen seudun kakkoskeskus. 

    Pasi­la on jo merkit­tävä kakkoskeskus (ykkös-?) puh­taana liiken­nekeskuk­se­na. Olisiko­han syytä miet­tiä, kan­nat­taako noin suur­ta määrää ihmisiä ohja­ta päivit­täin samaan paikkaan pelkkänä läpikulkuliikenteenä?

    Lau­ri Kumpu­lainen: Vuon­na 2030 Suo­mi kuu­luu tähän jälkim­mäiseen kasti­in, ellei nyt rem­mi­in astu sar­ja hal­li­tuk­sia, jot­ka otta­vat työl­lisyy­den tärkeim­mäk­si tehtäväk­seen, mak­soi mitä maksoi. 

    Val­tio on työn­tek­i­jän suh­teen plus­san puolel­la, jos tämä tuot­taa sille vähem­män meno­ja kuin työtön. Jotenkin tässä nykyisessä säästämis- ja leikkaamisvim­mas­sa mon­elta uno­htuu täm­möi­nen “pikku­jut­tu”. Työn­tek­i­jän palkkaamisen ei tarvitse olla ns. voitol­lista niin kauan kuin yksi­tyi­nen puoli ei hän­tä olisi palkkaa­mas­sa ja työt­tömyys­luku­jen perus­teel­la ei ainakaan vielä olla tuos­sa tilanteessa. Oletet­tavasti noiden työn­tek­i­jöi­den työ­panos­ta voitaisi­in myös käyt­tää julk­isia palvelui­ta parantamaan.

  35. Lau­ri Kumpu­lainen: Mais­sa, jot­ka hävivät globaalin kil­pailun, kaupungeista toden­näköis­es­ti tulee kär­simyk­sen näyttämöitä. 

    Kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä että kaupunkei­hin muute­taan kos­ka ne tar­joa­vat haja-asu­tusaluei­ta parem­mat elämisen mahdollisuudet.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mal­l­la yleistyy malli, jos­sa asu­taan kaupungis­sa ja käy­dään sen ulkop­uolel­la töis­sä. Ei sinne kaupunki­in sil­loin ainakaan työ­pakko­jen perässä mennä.

    Asun 00100 postinu­meroalueel­la ja käyn töis­sä (autol­la kos­ka joudun liikku­maan paljon) alueel­la 01300. Kätevää, sil­lä liikun aina ruuhkaa vas­taa. Toki paljon töistäni voin tehdä vaik­ka mökin lai­turin nokas­ta, tai Pari­i­sis­sa, tai mis­sä tietoli­ikken­ney­htey­det ylipäätään toimi­vat ja aikaero Suomeen ei ole kovin suuri.

  37. Raimo K: Hal­li­tustenko pitäisi ryhtyä työl­listämään? Markkinataloudessa?

    Ei, vaan tehdä sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka johtaa suo­ma­lais­ten työl­listymiseen Suomessa.

    Se pikku kahak­ka Tam­pere­talon edustal­la oli pien­tä siihen ver­rat­tuna, mihin tämä nykyi­nen kehi­tys tulee väistämät­tä johta­maan ellei suo­ma­laisia saa­da työllistettyä.

    Suo­ma­lainen taloudelli­nen ja poli­it­ti­nen eli­it­ti on täysin irral­laan siitä todel­lisu­ud­es­ta, mis­sä val­taosa suo­ma­lai­sista elää. 

    Varsinkin taloudelli­nen eli­it­ti, joka kuvit­telee, että Suo­mi saadaan nousu­un tusi­na mais­tereil­la ja ins­seil­lä. Ammat­tik­oulu­tus­takin pitäisi vain nopeut­taa, uno­hde­taan se, että pitäisi oppia jotain. Pääa­sia, että tulee tutkintoja.

    Todel­lisu­us on, että ammat­tik­ouluis­sa varsi­naisen käytän­nön­työn opet­tamisen laatu on heiken­tynyt ja vaa­timuk­set löystyneet. 

    Anna satku, tule näyt­töön var­tik­si, tuos­sa on tutkinto!

    EK:lle riit­täisi automaat­ti Kaup­pa­torin nurkalla, jos­ta siniveriset saisi­vat ostaa tutkin­non kuin tutkin­non 100 000 euron kertamaksulla.

    Jos ker­ran se kil­pailu vain kove­nee maail­mal­la ja suo­ma­laiset tuot­teet eivät käy kau­pak­si, niin miten ihmeessä niitä uusia inno­vaa­tioi­ta saadaan kehitet­tyä, jos me heiken­nämme osaamistamme? 

    Kokoa­jan toitote­taan, miten työelämässä pitäisi olla hyper­mo­niosaa­ja! Miten se onnis­tuu, jos koulu­tus­ta nopeutetaan? Miten voidaan opiskel­la entistä enem­män, entistä nopeammin?

    Alam­meko me kaik­ki pesemään vain tois­temme selk­iä, ja sit­ten siinä joku kek­sii vahin­gos­sa taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­van fuu­siore­ak­torin? Että ohhoh vaan ja sit­ten “lei­jo­nan­lu­o­las­ta” hake­maan rahoitusta?! 

    Mut­ta eihän täl­lä ole merkitystä.

    Ei niitä inno­vaa­tioi­ta ole tarkoi­tuskaan kek­siä Suomes­sa. Eikä mah­dol­lisia tuot­tei­ta valmis­taa Suomessa.

    Riit­tää, että Suomes­sa säi­lyy omis­tus ja voitot voidaan kotiut­taa veroparati­isin kaut­ta tänne. Kehä I:n ulkop­uolen voisi lahjoit­taa vaik­ka Venäjälle. Val­tio voisi olla pos­tilok­erikko, siinä tähti­torn­in­mäel­lä. Helsin­ki voisi julis­tau­tua kaupunki­val­tiok­si, jos­sa pääkont­to­ria pitää superki­idos­sa ole­vat vien­tiyri­tyk­set, joil­la ei ole yhtään tuotan­toa Helsingissä.

    Väitän, että mon­en suo­ma­laisen suuryri­tyk­sen pääkont­toris­sa mietitään mah­dol­lisim­man kivu­ton­ta tapaa siirtää pääkont­tori ja toimin­not pois Suomes­ta. Sit­ten olisi helpom­pi antaa kenkää lopuillekin suo­ma­laisille kalli­ille ja ahneille työntekijöille.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Tukhol­mas­sa, Pari­i­sis­sa ja Lon­tossa nuo kaupunkia pienem­mät kun­nat eivät päätä maankäytöstä. Kasavoitus on esimerkik­si Tukholmssa Tukhol­man läänin vas­tu­ul­la samoin kuin loiikenneverkko. 

    Väyläratkaisut kuu­lu­vat alue­hallinnolle, oli sen nimi lääni tai metropoli­hallinto. Metropoli­hallinnol­la on usein jotain julkisen liiken­teen tehtäviä.

    Maankäyt­tö kuu­luu ensisi­jais­es­ti ton­tin omis­ta­jalle ja vero­tu­soikeus kuu­luu kun­nille. Noil­la eväil­lä saadaan syn­tymään ter­vet­tä kaupunkia.

  39. Raimo K: Hal­li­tustenko pitäisi ryhtyä työl­listämään? Markkinataloudessa?

    Tarkoitet­ta­nee sään­te­lyn purkua ja veroas­t­een laskua jot­ta ter­veitä työ­paikko­ja voi syntyä. 🙂 

    Ihan aja­tusleikkinä paljonko­han pelkästään ben­saveron pois­to ja moot­toritei­den nopeusra­joi­tusten nos­to vaik­ka 200 km/h toisi lisää töitä? Molem­pi­en toimen­pitei­den tiede­tään lisäävän työl­lisyyt­tä, mut­ta en ole Suomes­ta näh­nyt laskel­maa kuin­ka paljon lisäys­tä olisi. Iso-Bri­tan­ni­as­sa muis­taak­seni kymme­nen mail­ia lisää moot­toriteil­lä tuo 2% lisää BKT:hen.

  40. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    ” Nimit­täin sosi­aal­ituet ylläpitävät Suomen sosiaalijärjestelmän”

    piti olla

    “Nimit­täin sosi­aal­ituet ylläpitävät Suomen yhteiskuntarauhaa”

    Minus­ta olemme nyt ensim­mäisen sitaatin mukaises­sa tilanteessa. Jär­jestelmä ei enää vas­taa tarkoi­tus­taan, joka oli tuo jäkim­mäi­nen. Jär­jestelmä on kään­tynyt itseään vas­taan ja uhkaa kaataa koko taloutemme. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on hyvä asia ja sen takia pelkään sen romut­tuvan nyky­menol­la omaan mahdottomuuteensa.

  41. Kalle: Tarkoitet­ta­nee sään­te­lyn purkua ja veroas­t­een laskua jot­ta ter­veitä työ­paikko­ja voi syntyä. 

    Ihan aja­tusleikkinä paljonko­han pelkästään ben­saveron pois­to ja moot­toritei­den nopeusra­joi­tusten nos­to vaik­ka 200 km/h toisi lisää töitä? 

    Mil­lä rahoi­tat moot­tori­tien ylläpidon?

    Tietulleil­la?

  42. az: Jos robot­ti­au­to tuo netistä tilatut ruoat kotiovelle, ja palaveroin­ti toimii suju­vasti myös vir­tu­aal­i­sis­sa kok­oustilois­sa, niin ehkä ihmiset rupea­vat aiem­paa enem­män arvosta­maan myös sitä, että sen kotioven takaa ei aukea rap­pukäytävää, vaan vihreä piha ome­na­puineen, mar­japen­saineen, las­ten puuma­joi­neen, riip­putuolei­neen, koiran juok­suaitauksi­neen ja niin edelleen, ehkä.

    Asun Espoos­sa Mankkaal­la ja min­ul­la on aika pitkälti tuol­lainen tilanne. Robot­ti­au­to­ja ei ole näkynyt, mut­ta kaup­po­ja on n. 500 m päässä ja teen varsin paljon etätöitä. Pihal­ta löy­tyy monia mainit­tu­ja asioi­ta, sitä on kiva lait­taa ja siel­lä viet­tää aikaa, ja on myös erit­täin kätevää että 4v ja 2v lapset voi päästää sinne tur­val­lis­es­ti keskenään.

    En kuitenkaan ole eri­tyisen tyy­tyväi­nen tähän tilanteeseen. Lähin­nä har­mit­taa ettei käve­lyetäisyy­del­lä ole yhtään kun­nol­lista kahvi­laa (en kelpu­u­ta R‑kioskia tai K‑kauppaa), ei kelvol­lista ruoka­paikkaa (Piz­zatax­ia ei las­ke­ta), ei kun­tos­alia tai uima­hal­lia, ei kivaa baaria, ei eloku­vateat­te­ria, teat­te­ria, keikka­paikkaa, tms. Täl­laisia palvelui­ta ei oikein netistäkään tila­ta, eikä kiva piha varsinkaan talvel­la niitä oikein korvaa.

    Kun­han lapset tuos­ta vuo­den tai pari kas­va­vat niin toden­näköis­es­ti muu­tamme Helsinki­in parem­pi­en palvelu­iden perässä. Espoos­sa oikeas­t­aan ain­oa kiin­nos­ta­va alue on Tapi­o­la, jos­sa asuim­mekin aiem­min. Sivus­ta seu­ran­neena vain Tapi­olan keskus­tan ison remon­tin lop­putu­los epäi­lyt­tää. Jotenkin tun­tuu että tärkein suun­nit­telu­pe­ruste on ollut tehdä lisää autopaikkoja.

  43. Catili­na: Ei yhdek­sän, vaan kuusi, joista kolme on aika pahaa. 

    Ei Suomen talvi mikään paha ole. Sehän on parhaim­mil­laan upea vuo­de­nai­ka. Pitää osa­ta kiin­nit­tää huomio niihin tal­ven parhaisi­in puoli­in. Viileässä on työte­hokin parem­pi kuin täl­laisel­la hel­teel­lä. Tal­ven tullen pitää vain osa­ta pukea enem­män vaatet­ta. Niin yksinker­taista se on.

    Talvea pitää osa­ta käyt­tää hyödyk­semme. Sama talvi. Opti­mistille ilon­ai­he ja jopa myyn­ti­valt­ti, pes­simistille ongelma.

  44. Kalle: Iso-Bri­tan­ni­as­sa muis­taak­seni kymme­nen mail­ia lisää moot­toriteil­lä tuo 2% lisää BKT:hen.

    Eli jos Iso-Bri­tan­nia rak­en­taisi 500 mail­ia lisää moot­tori­ti­etä, val­takun­nan BKT kaksinkertaistuisi?

    Tähän on var­maankin jokin toinen tulk­in­ta, avaatko vähän!

  45. Liian van­ha: Säästö työ­nan­ta­jalle on luokkaa 2000–3000 euroa vuodessa

    Nykymi­toituk­sel­la mod­erni­in toimis­toon tarvi­taan 11 m²/työntekijä kaikki­neen. Tuliterä toimis­toti­la keskus­tan ulkop­uolel­la mak­saa luokkaa 20 €/m2/kk, joten laskel­masi on varsin lähel­lä tätä, jos työn­tek­i­jän voi ulkois­taa kokonaan.

    Toisel­la puolel­la vaakaa on kuitenkin se, että jos työ­nan­ta­ja pystyy vaikut­ta­maan kymme­nen pros­ent­tia toimis­to­työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­teen tar­joa­mal­la parem­mat työsken­te­ly­olo­suh­teet kuin kotona, säästö on paljon suurem­pi kuin mitä tilakustannukset.

  46. Raimo K: Rakenne on jo nyt erit­täin Helsin­ki-keskeinen (tai pääkaupunkiseu­tukeskeinen) – Suo­mi on maail­man mono­sen­trisim­pä mai­ta, mut­ta eipä sitä tääl­lä mis­sään maini­ta (min­unkin piti men­nä Vil­naan sem­i­naari­in, jos­sa ensim­mäisen ker­ran näin laskelmia tästä).

    Olet aivan oike­as­sa. Toisaal­ta kan­sain­välisessä kil­pailus­sa toimi­van keskuk­sen ympärille tarvi­taan use­am­man miljoo­nan väestöpo­h­ja. Ei niitä kan­sain­välisiä keskuk­sia Ruot­sis­sakaan tai­da olla kuin kolmisen kap­palet­ta, Tan­skas­sa yksi kap­pale, ja Kööpen­ham­i­na ja Malmön alue saa­vat buus­tia toisiltaan.

    Suomes­sa siis on aika epäre­al­is­tista unel­moi­da enem­män kuin kahdes­ta vah­vas­ta kan­sain­välisen tason keskuksesta.

    Tässä on vähän se ongel­ma, että Suomes­sa yritetään teko­hen­git­tää viiden vah­van maakun­takeskuk­sen ase­maa, ja se hyvä aie työn­tää yhteiskun­tarak­en­teen aika vah­vasti mono­sen­trisek­si. Suomen mata­la kaupungis­tu­mi­nen ja hajau­tunut rakenne saat­taa itse asi­as­sa olla pääkaupunkikeskeisyyt­tä aja­va voima.

    Nykyti­lanne ei ole hyvä Helsingille, eikä se ole hyvä Suomelle. Helsingillä ei ole kirit­täjää, ja talous tarvit­sisi toisenkin vah­van keskuk­sen pienen­tämään pääkaupunkiseudun kasvu­painei­ta ja ennen kaikkea tuo­maan rahaa Suomeen.

    En usko että tämä kaik­ki on yllä­tys poli­itikoille. Poli­itikoille tämä on kuitenkin paha pala, kos­ka sil­loin pitäisi ihan selkeästi vali­ta se kakkoskeskus, jota lähde­tään määräti­etois­es­ti kehit­tämään. Se ei mitenkään käy niille kaikille muille, joi­ta ei lähde­tä kehit­tämään, vaik­ka ei esimerkik­si Kuo­pi­on ase­ma siitä heikkenisi, että Tam­pereen seu­tua kehitet­täisi­in voimakkaasti.

    Min­ul­la tosin on sel­l­ainen tunne, että Tam­pere tulee pon­nista­maan ylös joka tapauk­ses­sa, jos mitään yllät­tävää ei satu. Muil­la ei täl­lä het­kel­lä ole eväitä, vaik­ka Turul­la olis ollut mon­ta mah­dol­lisu­ut­ta ja syytä päästä siihen ase­maan. Aikaa tulee kuitenkin men­emään kovin paljon, ja se on pois mei­dän kaikkien kukkarosta.

  47. spot­tu: Kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä että kaupunkei­hin muute­taan kos­ka ne tar­joa­vat haja-asu­tusaluei­ta parem­mat elämisen mahdollisuudet.

    Väärin, kaupunkei­hin ajaa ihmiset työn ja asum­is­mah­dol­lisuuk­sien lop­pumi­nen maaseudulla. 

    Kehit­tymis­es­tä mais­sa maan­omis­tus on heikosti rek­isteröi­tyä ja suo­jat­tua. Niin­pä maa­ta voi anas­ta­jat hel­posti etenkin kun toimii yhteistyössä paikallis­ten Isä Aurinkois­t­en kanssa.

    Suo­ma­laiset paperiy­htiötkin käyt­tävät tuo­ta menet­te­lyä: Paikalli­nen busi­nesmies anas­ta­jat maat paikall­ishallinnon kanssa ja ajaa maanvil­jeli­jät kaupunkien slum­mei­hin. Alueelle jää vain tule­van käyt­tö­tarkoituk­seen sovel­tu­va työvoima. Kun oppo­si­tio on häipynyt ja muil­ta on suut tukit­tu niin karviset voivat ylpeänä esitel­lä aluet­ta, jos­sa hei­dät ote­taan vas­taan ystäv­inä ja alueen pelastajia

    Maaseudul­ta siis aje­taan ihmiset kaupunkei­hin, siir­to on väki­val­tainen prosessi.Sen hoita­vat paikalliset ja län­si­maiset omistajat/johtajatvoivat esit­tää via­ton­ta ja tietämätöntä

  48. TV1 Doku­ment­tipro­jek­ti , 21:50 ‚esit­telee juuri asiaa.Tosin tässä tapauk­ses­sa asukkaat voittivat.

    Mut­ta 90 % hävisi

  49. az:

    Helsin­gin 2000-luvun n. 50 000 asukkaan väestönkasvu on läh­es yksi­no­maan vierask­ielistä, suomen- ja ruotsinkielis­ten määrä on kas­vanut hyvin vähän. Tämän kehi­tyk­sen on use­am­mas­sa tutkimuk­ses­sa arvioitu jatku­van tulev­inakin vuosikym­meninä, ja Helsin­gin väestönkasvun pysyvän n. 70–80%:sti vieraskielisenä.

    Koko 2000-lukua tarkastel­lessa olet kiis­tat­ta oike­as­sa. Esimerkik­si vuon­na 2003 suomen- ja ruotsinkielis­ten määrä peräti väheni yli 2500 hlöl­lä vierask­ielis­ten määrän kas­vaes­sa noin 2400 hlöl­lä. Tren­di on kuitenkin varsin selvästi muuttunut.

    Vuon­na 2013 Helsin­ki kasvoi noin 8700 henkilöl­lä. Suomen- ja ruotsinkielis­ten osu­us kasvus­ta oli noin 3800 hlöä ja muunkielis­ten osu­us noin 4900 hlöä. Viroa äidinkie­lenään puhu­vien määrä kasvoi n. 900 hlöl­lä ja Venäjää äidinkie­lenään puhu­vien määrä noin 700 hlöl­lä. Soma­linkielis­ten lukumäärä kasvoi jälleen noin 350 hlöl­lä. Suomen- ja ruotsinkielis­ten osu­us kasvus­ta oli 44%. Vuon­na 2012 vas­taa­va osu­us oli 38% ja v. 2011 28%.

    (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_06_25_V%C3%A4est%C3%B6%20vuodenvaihteessa%202013_2014_Tilastoja%2020_2014.pdf)

    Myös tämä kuva sel­ven­tänee Helsin­gin väestötren­de­jä: http://i.imgur.com/V2NHkFX.png

    az: Rin­nakkainen tren­di on ollut lap­siper­hei­den muut­to Helsingistä ympäryskuntiin. 

    Niin, on ollut. Laske­va tren­di tämäkin. Vuon­na 2013 Helsin­ki sai kehyskun­nista ensi ker­taa 2000-luvul­la muut­tovoit­toa, kun 2000–2010 vuosikeskiar­vo oli yli ‑1000 muut­to­tap­pi­o­ta. Espooseen ja Van­taallekin muut­to­tap­pi­o­ta tuli enää alle ‑400 yli ‑2000 sijaan. Mitä lap­siper­heisi­in tulee, pieneni alle 7‑vuotiaiden muut­to­tap­pio kan­takaupungis­sa viime vuon­na ollen ‑300, kun enim­mil­lään tap­pio on ollut yli ‑1000 vuosi­na 2000 ja 2001. Esikaupungeis­sa päivähoitoikäis­ten määrä kasvoi 150 henkeä, kun vuosi­na 2003–2006 hei­dän muut­to­tap­pi­onsa oli keskimäärin ‑700 vuodessa.

    Asi­aan vaikut­taa toki se, kuin­ka paljon Helsin­ki kaavoit­taa asun­to­ja hyville paikoille. Jos ja kun kaavoitus rajoit­taa asun­to­tar­jon­taa, voivat myös tule­vaisu­udessa yhä use­am­mat lap­siper­heet joutua muut­ta­maan pois Helsingistä kas­vavien hin­to­jen vuoksi.

  50. az:
    Helsin­gin 2000-luvun n. 50 000 asukkaan väestönkasvu on läh­es yksi­no­maan vierask­ielistä, suomen- ja ruotsinkielis­ten määrä on kas­vanut hyvin vähän. Tämän kehi­tyk­sen on use­am­mas­sa tutkimuk­ses­sa arvioitu jatku­van tulev­inakin vuosikym­meninä, ja Helsin­gin väestönkasvun pysyvän n. 70–80%:sti vierask­ielisenä. Rin­nakkainen tren­di on ollut lap­siper­hei­den muut­to Helsingistä ympäryskuntiin.
    Helsin­gin väestörak­en­teessa onkin koros­tunut ja tulee koros­tu­maan opiske­li­joiden, van­hus­ten, maa­han­muut­ta­jien ja syr­jäy­tynei­den osu­us. Kaik­ki nämä ryh­mät yhteiskun­nan net­to­tu­lon­saa­jia. Nurinkuris­es­ti ne tule­vat osaltaan myös pitämään Helsin­gin vuokrata­son korkeana.

    Osmo­han kir­joit­taa tuos­sa, että Helsin­gin kaupunki­rakenne on kaukana opti­maalis­es­ta. Siel­lä oike­as­sa kaupungis­sa asuu net­tomak­sajia sun mui­ta, mut­ta ker­rostalolähiöt ovat asia erik­seen. Minus­ta mikään ei viit­taa siihen, että kaupunki­a­sum­i­nen ei olisi tämän päivän tren­di, Helsingis­sä vain on liian vähän oikeaa kaupunkia.

    1. Mitä vikaa on vierask­ielisessä väestössä? Se, että kaupun­ki houkut­telee ihmisiä ulko­mai­ta myöten, on osoi­tus sen vahv­fu­ud­es­ta. Kir­joit­ta­jat tun­tu­vat riv­ien välis­sä vih­jaa­van, että kyse on pelkästä human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta joka tuo keskimäärin net­tosaa­jia. Helsin­gin maa­han­muut­to on kuitenkin val­taos­altaan työperäistä, suurim­pana kansalaisu­us­ryh­mänä virolaiset.

  51. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Mil­lä rahoi­tat moot­tori­tien ylläpidon? 

    Siis nyky­isille motareille lisää nopeut­ta! Käytän­nössä kaik­ki pääti­et voitaisi­in rak­en­taa moot­tori­ti­eta­soisik­si, eikä se heilut­taisi val­tion talout­ta. Yli 70 % yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus. Mil­lään muul­la ei ole merk­i­tys­tä kokonaisuudessa.

  52. Viherinssi: Nykymi­toituk­sel­la mod­erni­in toimis­toon tarvi­taan 11 m²/työntekijä kaikki­neen. Tuliterä toimis­toti­la keskus­tan ulkop­uolel­la mak­saa luokkaa 20 €/m2/kk, joten laskel­masi on varsin lähel­lä tätä, jos työn­tek­i­jän voi ulkois­taa kokonaan.

    Toisel­la puolel­la vaakaa on kuitenkin se, että jos työ­nan­ta­ja pystyy vaikut­ta­maan kymme­nen pros­ent­tia toimis­to­työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­teen tar­joa­mal­la parem­mat työsken­te­ly­olo­suh­teet kuin kotona, säästö on paljon suurem­pi kuin mitä tilakustannukset.

    Tuo kaupun­gin keskus­tan ulkop­uolel­la ole­va toimis­to ei ole kovinkan tyyp­illi­nen tapaus ja pitäisi vali­ta keskiar­vo tai oikeam­min keskusta.

    Osmo kun main­os­taa juuri tiheästi raken­netun kaupun­gin tuo­maa tuot­tavu­us­lisää , jol­laisia ympäristöjä on vain kaupunkien keskustoissa.

  53. Sakke: Pitää osa­ta kiin­nit­tää huomio niihin tal­ven parhaisi­in puoli­in. Viileässä on työte­hokin parem­pi kuin täl­laisel­la hel­teel­lä. Tal­ven tullen pitää vain osa­ta pukea enem­män vaatet­ta. Niin yksinker­taista se on.

    Kun minä nyt ihan oikeasti elän sen keskel­lä, ja se alkaa välit­tömästi oven avat­tua, en mielel­läni kuun­tele hehku­tus­ta tal­ven riemuista. Olen niitä sen­tään kym­meniä kokenut. Min­ulle ne eivät ole mitään eksoot­tista elämystä.

    Jos ei noi­ta eläim­iä olisi, viet­täisin joulu-maalisku­un Italiassa.

  54. Helsin­gin kasvua on läh­es mah­do­ton hillitä. Sen ver­ran parem­mal­ta tule­vaisu­us pääkaupungis­sa näyt­tää ver­rat­tuna muuhun Suomeen. 

    Pieniä välineitä on sentään:

    Aal­to ja Helsin­gin yliopis­to sekä Metropo­lia AMK supis­ta­vat itseään. Tyyp­il­lis­es­ti yliopis­tokeskus voi olla muual­lakin kuin isoim­mas­sa kaupungis­sa (Tart­to, Lund, Oxford, Trond­heim), jol­loin liikku­vu­us vie valmis­tunei­ta muuallekin. 

    Hallinnon hajau­tus vain järke­vi­in keskuk­si­in, Tam­pereelle, Lah­teen ja Hämeen­lin­naan, jol­loin ei-poli­it­ti­nen ammat­ti­taitoinen virkamiesjoukko pystyy sijoit­ta­maan puoli­son ja per­heen jonnekin. 

    Teol­lisu­u­den sijoit­tumi­nen muualle kuin pk-alueelle on mah­dol­lista, telak­ka keskus­tas­sa on vähän has­su asia kuten vaik­ka raha­pa­ja. Inkoo ja muu Uusi­maa ovat kaavoituk­ses­sa vähän vaiheessa. 

    Nuo­ria ihmisiä kiin­nos­ta­vat mah­dol­lisu­udet enem­män kuin mikään muu. Maa­sudus­ta ja hajaute­tu­ista bioen­er­gias­ta voi esit­tää toivei­ta, mut­ta se ei vedä puoleen­sa. Kaupungeis­sa voi erikois­tua, maaseudul­la taas on itse osat­ta­va läh­es kaikkea.

  55. **Mitä vikaa on vierask­ielisessä väestössä?**

    Se vie työtä ja etu­ja suo­ma­laisil­ta. Tätä tekevät etenkin virolaiset.

    Joku pro­fes­sorikin valit­teli duu­nar­iväestön suh­tau­tu­mista muual­ta tule­vi­in. Hän arveli, että se johtuu osak­si siitä, että he kil­pail­e­vat samas­ta työstä duunarei­den kanssa.

    Eikö tämä duunarei­den huoli ole täysin aiheelli­nen? Elämi­nen pääkaupunkiseudul­la duu­nar­i­palkoil­la on jo nyt aivan liian kallista. Täy­tyykö duunarei­den vielä suos­tua lop­ut­tomaan palkkak­il­pailu­un ja jatku­vaan mate­ri­aalisen elin­ta­son niukken­e­miseen? Eikö poli­it­tises­sa keskustelus­sa enää huomioi­da mui­ta väestöryh­miä kuin koulute­tut keskituloiset?

    “Kir­joit­ta­jat tun­tu­vat riv­ien välis­sä vih­jaa­van, että kyse on pelkästä human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta joka tuo keskimäärin nettosaajia.”

    Miten lie­nee?

    “Tutkimus: Helsin­ki on muut­toli­ik­keen suurin häviäjä

    Hyvä­tu­loiset lap­siper­heet veivät vero­tu­lot ympäristökuntiin

    Helsin­ki menet­ti viime vuosikymmenel­lä yli 300 miljoo­nan euron kokoisen kun­nal­lisveron alaisen tulok­er­tymän Uuden­maan pienem­pi­in kuntiin.

    Helsin­ki on muut­tovoit­tokun­ta, mut­ta kaupungista muut­ti pois run­saasti hyvä­tu­loisia lapsiperheitä.

    Kaupunki­in saa­pui vas­taavasti run­saasti opiske­li­joi­ta, työt­tömiä ja pien­i­t­u­loisia. Vas­taavas­ta net­to­muut­to-ongel­mas­ta kär­sivät muun muas­sa Turku, Tam­pere ja Vaasa.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Helsinki+on+muuttoliikkeen+suurin+h%C3%A4vi%C3%A4j%C3%A4/a1390272228256?ref=hs-art-top‑7

    1. Tuo tutkimus Helsingistä muut­tovoiton­häviäjänä on aivan roskaa. Ilmiö johtuu siitä, että Helsinki­in muut­taa köy­hiä opiske­li­joik­ta. valmis­tuu ja muut­taa hyvä­palkkaise­na pois. Oikean kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soo tulota­son kehitystä.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa on vierask­ielisessä väestössä? Se, että kaupun­ki houkut­telee ihmisiä ulko­mai­ta myöten, on osoi­tus sen vahv­fu­ud­es­ta. Kir­joit­ta­jat tun­tu­vat riv­ien välis­sä vih­jaa­van, että kyse on pelkästä human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta joka tuo keskimäärin net­tosaa­jia. Helsin­gin maa­han­muut­to on kuitenkin val­taos­altaan työperäistä, suurim­pana kansalaisu­us­ryh­mänä virolaiset.

    Yritä arvioi­da kehi­tys­tä vuosikym­menten mitas­sa. Eestiläi­nen raken­nustyömies tai siivoo­ja palaa erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä takaisin lah­den toiselle puolelle töi­den lop­ut­tua ja muut­to vähe­nee Eestin talouden voimistues­sa. Jos eestiläi­nen jää esimerkik­si puoli­son löy­tymisen myötä Suomeen, niin pariskun­nan lapset tule­vat ole­maan läh­es 100%:n inte­groituneesti suo­ma­laisia kult­tuuris­es­ti, kielel­lis­es­ti, akateemisesti.

    Human­i­taari­nen maa­han­muut­ta­ja tai pako­lainen ei ole palaa­mas­sa Soma­li­aan, Iraki­in, Bangladeshi­in, Syyr­i­aan tai muuhun sel­l­aiseen kolkkaan. Eikä ennuste inte­groi­tu­miselle suo­ma­laiseen kult­tuuri­in tai pär­jäämiselle suo­ma­laises­sa opiskelu/työelämässä ole kovin posi­ti­ivi­nen edes 2. tai 3. sukupolvessa.

    Afrikas­ta ja Aasian mus­lim­i­maista taustal­taan ole­vien Helsin­gin seudun asukkaiden määrä on kas­vanut 2000-luvul­la yli 20 000:lla. Van­ho­jen kri­isien sitkeä jatku­mi­nen ja uusien syn­tymi­nen em. alueil­la takaa sen, ettei halukkaista tuli­joista Euroop­paan ole vas­taisu­udessakaan pulaa, ja EU:n kaavaile­ma taakan­jakomekanis­mi ei ainakaan vähen­nä tuli­joiden vir­taa Suomeen. Suomes­sa heistä useat/useimmat pyrkivät Helsinki­in, kos­ka Helsingis­sä jo on hei­dän lähtökult­tuurien­sa ja kotimaidensa/klaaniensa edus­ta­jia. Tämä on yksi vai­he get­to­jen kehit­tymisessä, kuten Euroopan lukuisat esimerk­it todis­ta­vat. Kehi­tyk­sen päässä siin­tävät val­takult­tuurista irral­laan elävät maa­han­muut­ta­javal­taiset kaupunginosat.

    Korkeana pysyvä syn­tyvyys ja rak­en­teeltaan kan­taväestöä paljon nuorem­pi väestöpyra­mi­di lisäävät kasvua, samoin mah­dol­lis­es­ti Suomen sisäi­nen muut­toli­ike (“val­u­mi­nen Helsinki­in”, kun kun­tien val­tiontuet umpeutuvat).

    Vaik­ka kuin­ka lib­er­aali omatun­to käskisi, että jokainen ihmi­nen pitää koh­da­ta ja arvot­taa yksilönä, eikä ryh­män­sä edus­ta­jana, kuten pitääkin tot­takai, niin siitä huoli­mat­ta voi suurem­mas­sa mitas­sa keskimääräistäen aika pitäväl­lä var­muudel­la arvioi­da, että tämä kehi­tys ei povaa Helsingille hyvää.
    Ei povaa hyvää, kaikesta moral­isoin­nista ja kau­ni­ista toiveista huoli­mat­ta, jos sel­l­aiset asi­at kuten seg­re­gaa­tio, syr­jäy­tymi­nen, rikol­lisu­us, uskon­nolli­nen patri­arkaat­tisu­us ja fanatis­mi (pahim­mil­laan Syyr­i­as­ta ja Irak­ista palaa­vat “helsinkiläiset” Isis-teuras­ta­jat) nähdään ei-toivottuina.

    Tämä kehi­tys voidaan estää, ne paljon puhutut muiden maid­en virheet vält­tää, vain Suomen rajal­la. Jos ja kun sitä ei hyväksy, niin ei kyl­lä voi myöskään vedo­ta tietämät­tömyy­teen siitä, mil­laista kehi­tys tulee läh­es var­masti ole­maan. Se on mitä selkeim­min poli­it­ti­nen val­in­ta Suomen ja etenkin Helsin­gin kehi­tyk­ses­tä ja pidem­män aikavälin tulevaisuudesta.

  57. Viherinssi:
    …Toisel­la puolel­la vaakaa on kuitenkin se, että jos työ­nan­ta­ja pystyy vaikut­ta­maan kymme­nen pros­ent­tia toimis­to­työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­teen tar­joa­mal­la parem­mat työsken­te­ly­olo­suh­teet kuin kotona, säästö on paljon suurem­pi kuin mitä tilakustannukset. 

    Joillekkin työ­nan­ta­jille kyse on lisäk­si rekry­toin­nin onnis­tu­mis­es­ta. Jos et voi kil­pail­la pal­ka­lla, niin pitää olla jotain muuta.

    Tein aikoinaan aika kat­ta­van ana­lyysin yhdelle tietotekni­ik­ka-alan työ­paikalle, kun edel­lisen toimis­ton vuokra­sop­pari oli umpeu­tu­mas­sa. Itse työhuone on vain osa kus­tan­nuk­sista ainakin suurem­mis­sa talois­sa. Ulko­muis­tista täl­laiset asi­at nousi­vat esille liikenteestä:
    — 1/2 työn­tek­i­jöistä parkkipaikka
    — raskaan raideli­iken­teen ase­malle korkein­taan 300 metriä
    — polkupyörien säi­ly­tys tur­val­lises­sa paikassa

    Tilo­jen osalta oli kaiken­laista alka­en neukkareista ja pää­tyen audi­to­ri­oon, mut­ta siel­lä oli myös sosi­aal­i­ti­lat 1/3 työn­tek­i­jöistä työ­paikkali­ikun­taa varten ja kuntosali.

  58. Jos vuo­den lopus­sa “hyvä­palkkaiset” valmis­tuneet jäi­sivät Hki­in ja uudet opiske­li­jat asu­isi­vat siel­lä muual­la, kaupun­gin vero­ker­tymä olisi suurem­pi. Mitä roskaa siinä on? Ilmiön takia joudu­taan seu­raa­maan jotain muu­ta indikaat­to­ria jot­ta ylipäätään saadaan tren­de­jä esi­in, mut­ta menetet­ty vero­tu­lo on todellinen.

  59. On lisään­tyvässä määrin näyt­töä siitä, että “altistu­mi­nen luon­nolle” ja luon­nos­sa liikku­mi­nen edis­tävät ter­veyt­tä, vähen­tävät maen­nus­ta jne. Toiv­ot­tavasti ei tehdä liian laa­jo­ja ja tiivi­itä kaupunkialuei­ta, joista tämä lähilu­on­to puuttuu.

    Amerikois­sa on paljon huomio­ta herät­tänyt Richard Lou­vin kir­ja “Last Child in the Woods:Saving our chil­dren from nature-deficit dis­or­der”. Siinä tode­taan, että viimeisen 30–40 vuo­den aikana las­ten elin­pi­iri on kaven­tunut 1/9 osaan aikaisem­mas­ta. Istu­taan kotona tietokoneen ääressä jne. Las­ten lihavu­us, keskit­tymishäir­iöt ja masen­nus ovat yleistyneet. 

    Ehkä Suomes­sa muu­tos ei ole ollut yhtä suuri, mut­ta samaan suun­taan ollaan menossa.

  60. Suomen kan­nat­taisi perus­taa yliopis­to Utsjoelle ja lento­kent­tä (ei lennon­jo­htoa) logis­ti­ikkaa varten. Aika lyhkäi­nen kiitora­ta riittäisi.

    Yliopis­toa voisi markki­noi­da ark­tise­na yliopis­tona kan­sain­välisille opiskelijoille.

    Olisi piristävä ympäristö ja puh­das­ta ilmaa. Eksoot­ti­nen talvi ja kesä oli­si­vat taat­tu hit­ti vai­h­to-opiske­li­joiden keskuudessa.

    Säästön viereen opiske­li­jaka­pak­ka, niin olisi vauh­tia Utsjoenkin kyläl­lä torstai-iltaisin. Voisi vaik­ka alkaa syn­tymään uusia utsjokelaisia.

    Pramei­den tilo­jen sijaan panos­tet­taisi­in opetuk­sen laatu­un ja sisältöön. Kie­lenä käytet­täisi­in englantia.

  61. Liian van­ha: Maaseudul­ta siis aje­taan ihmiset kaupunkei­hin, siir­to on väki­val­tainen prosessi.Sen hoita­vat paikalliset ja län­si­maiset omistajat/johtajatvoivat esit­tää via­ton­ta ja tietämätöntä

    Ei tämä muu­ta sitä tosi­asi­aa että kaupun­git tar­joa­vat haja-asu­tusaluei­ta parem­mat elämisen mah­dol­lisu­udet, ja sik­si ihmiset sinne muut­ta­vat. Hengis­sä pysymi­nen edus­taa väki­val­taiseen kuole­maan ver­rat­tuna merkit­tävästi parem­paa elämän­laat­ua. Kyse on valinnasta.

    Maail­man sivu syr­jäseuduil­la keskite­tyn hallinnon val­ta ja vaiku­tus on ollut vähäisem­pää, ja ulkopar­la­men­taris­tiset voimat ovat saa­neet val­tion kehi­tysas­teesta riip­puen hillua jok­seenkin vapaasti.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa on vierask­ielisessä väestössä?

    En voin kyllin pain­ot­taa, miten upeaa on nähdä poli­itikon kysyvän palautet­ta kansalta.

    Yleis­es­ti vieraskielisyydestä:

    On muka­va, jos kans­saih­misil­lä on yhteinen kieli ja kon­tek­sti. Helpot­taa yhteistyötä kum­masti. Jos taas kaipaan toista näkökul­maa maail­maan, sel­l­aista jon­ka vain toinen kieli ja kult­tuuri voi tar­jo­ta, voin lukea kir­jaa tai inter­netiä tai käy­dä ulko­mail­la ihastele­mas­sa paikallista elämäntapaa.

    Eri­tyis­es­ti Suomen vieraskielisistä:

    En pidä suures­ta osas­ta heitä, etenkään niistä human­i­taari­sista. Tämä sik­si, kos­ka he tuo­vat mukanaan paljon siitä mitä he pak­enevat. En halua heitä naa­puri­in, enkä edes samaan val­tioon. Aika iso osa suo­ma­lai­sista on samaa mieltä, mut­ta he eivät uskalla tätä sanoa rasis­misyytösten pelossa.

    En näe suurim­mas­ta osas­ta vierask­ielisiä mitään hyö­tyä itsel­leni. Jos heistä todel­la on poli­itikoiden ja elinkei­noelämän mielestä hyö­tyä joku päivä (työvoima­pu­lan koit­taes­sa?), ottaisin oman osuuteni mieluiten rahana ja nyt. Lainaa saat­te pankista, mut­ta ottakaa se jonkun muun kuin val­tion nimi­in. Osakku­us erinäi­sis­sä seu­rois­sa mak­saa, mik­sei näin saisi olla kansalaisu­u­denkin kanssa?

  63. Komp­paan nyt osit­tain Az:aa. Siis, on kak­sil­la kor­te­il­la pelaamista aset­taa Helsin­gin kan­sain­vä­li­nen vetovoima (ilmiö on kyl­lä todel­li­nen, mut­tei niin voimakas kuin annetaan ymmärtää) ja human­itääri­nen maa­han­muut­to rin­nakkain ikäänkuin saman asian ilmentyminä.

    Human­itäärisen maa­han­muu­ton määrä ja sijoit­tumi­nen Suomes­sa ovat paljon enem­män poli­it­ti­nen päätös siten, että on triv­i­aalia saa­da enem­män human­itääristä maa­han­muut­toa. Se ei ole toiv­ot­tavaa, mut­ta help­poa se on, senkun vaan antaa ihmis­ten tul­la ja fat­ta mak­saa. Kalli­ik­si se tulee, tietenkin. 

    Se muu, aito houkut­tele­vu­us taas on paljon vaikeampi ja paljon vähem­mässä määrin poli­it­ti­nen päätös. On triv­i­aalia toki pila­ta Helsin­gin (tai ylipäätään Suomen) houkut­tele­vu­us sel­l­aiselle maa­han­muu­tolle jos­sa muut­ta­ja oikeasti tulee esimerkik­si asiantun­ti­jatyöhön ja vieläpä mak­saa verot. Täl­laisen maa­han­muu­ton estämi­nen on Suomes­sa pait­si help­poa, myös ainakin men­nävu­osi­na suo­ras­taan tapana. Olen seu­ran­nut vier­estä miten vira­nomaiset näis­sä asiois­sa toimi­vat. Ihmi­nen jol­la on vai­h­toe­hto­ja, on help­po saa­da lähtemään pois. Ihmi­nen jol­la vai­h­toe­hto­ja ei oikein ole, ei lähde mil­lään. Niinkuin se karkotet­tavak­si määrät­ty kaveri joka sot­ki lentokoneessa ulosteel­laa. Vieti­in oikeu­teen ja taitaa edelleen olla maas­sa, vapaal­la jalal­la. Sen­si­jaan las­teni kum­misetä ei päässyt Suomeen edes loma­lle kos­ka kon­sulaatin mielestä on mukavaa kyykyttää. 

    Jos nyt tässäkin asi­as­sa voitaisi­in Suomes­sa lopet­taa pelleileminen.

    1. Tiedemies
      Nyt sotket. Vas­tasin huo­mau­tuyk­seen, että Helsin­gin­seudun kasvu on pääosin peräisin ulko­mail­ta. Pääosa tästä on työperäistä maa­han­muut­toa. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on aivan oma jut­tun­sa (suurin osa siitäkin työl­listyy) mut­ta jos käytetään tilas­to­ja koko maa­han­muu­tos­ta, pitää ymmärtää, mitä niiden tilas­to­jen takana on.

  64. Liian van­ha: Tuo kaupun­gin keskus­tan ulkop­uolel­la ole­va toimis­to ei ole kovinkan tyyp­illi­nen tapaus ja pitäisi vali­ta keskiar­vo tai oikeam­min keskusta.

    Mainit­se­mani hin­talu­ok­ka kuvas­taa Helsin­gin seudul­la uude­naikaisen toimis­toti­lan hin­taa toimis­toghetois­sa aivan ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la suurten toimis­tokeskit­tymien alueel­la. Vaik­ka keskus­tas­sa toimis­to­jen osu­us on hyvin suuri, suurin osa työ­paikoista ei ole keskustassa.

    Osmos­ta en tiedä, mut­ta itse en pidä toimis­to­jen keskit­tymistä keskus­taan hyvänä asiana. Keskus­taan pitäisi saa­da enem­män asum­ista ja vas­taavasti hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän hie­man reunem­malle enem­män toimis­to­ja. Täl­löin junat eivät kulk­isi aamul­la tyhjänä pois­päin keskustasta.

  65. Anomuu­mi: Eri­tyis­es­ti Suomen vieraskielisistä:

    En pidä suures­ta osas­ta heitä, etenkään niistä humanitaarisista. 

    Sin­ul­la on oikeus mielip­i­teeseesi, mut­ta muista kuitenkin, että vierask­ielisi­in las­ke­taan vaikka­pa yhdys­val­ta­laisia, sak­salaisia, ran­skalaisia, ital­ialaisia… Jos Helsin­gin vierask­ielis­ten kasvu johtuu edes osak­si tuon­tyyp­pi­sistä ryh­mistä, sitä on hiukan han­kala pitää kovin huonona asiana.

  66. JTS: telak­ka keskus­tas­sa on vähän has­su asia kuten vaik­ka rahapaja

    Ehkä et ihan tätä tarkoit­tanut, mut­ta vaik­ka raha­pa­ja on kieltämät­tä käve­ly­matkan päässä keskus­tas­ta, ei sitä matkaa ehkä ihan päivit­täin viit­sisi kävel­lä. Lyhin reit­ti on pohjois­päästään idyl­listä maalais­maise­maa jok­i­laak­sos­sa, matkaa 17 kilometriä.

    Telakan has­su­ud­es­ta olen ihan samaa mieltä, ja tuskin­pa se siel­lä enää vuosikym­meniä onkaan.

  67. Tuos­ta kylmä vs helle. Olen viet­tänyt vuo­den tropi­ikissa. Kuumuus on toki tukalaa, mut­ta kyl­lä se voiton vie. Tasainen 31 astet­ta var­jos­sa oikeasti on miel­lyt­tävämpi ilmas­to kuin Suomen ilmas­to. Olkoonkin että opti­maa­li­nen läm­pöti­la ja kos­teus ovat selkeästi alhaisem­mat, ei kukaan ter­ve­järki­nen voi pitää “muka­vana” ilmas­toa jos­sa use­am­man kuukau­den vuodes­ta sisä­vaate­tuk­ses­sa ulos nukah­t­a­mi­nen tarkoit­taa var­maa kuole­maa. Haloo.

  68. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Olisi piristävä ympäristö ja puh­das­ta ilmaa. Eksoot­ti­nen talvi ja kesä oli­si­vat taat­tu hit­ti vai­h­to-opiske­li­joiden keskuudessa.

    Taisit juuri kuva­ta UNIS:n. Siel­lä tosin pohjoisen eksoti­ikkaa riit­tää vielä mon­ta pykälää enem­män (neljä kuukaut­ta kaamos­ta, kylästä ei lähde­tä ilman ladat­tua aset­ta, moot­torikelk­ka on ain­oa käytän­nön kulku­vä­line). On se jonkin­lainen hit­ti mut­tei kuitenkaan mikään ihan jär­jetön ryysispaikka.

  69. Sakke: Ei Suomen talvi mikään paha ole. Sehän on parhaim­mil­laan upea vuo­de­nai­ka. Pitää osa­ta kiin­nit­tää huomio niihin tal­ven parhaisi­in puoliin. 

    Yritän tässä miet­tiä eteläran­nikon viime tal­ven hyviä puo­lia. Syn­ny­tys­tuskien jälkeen:

    - ei ollut näitä hem­metin tuskaisia helteitä
    — läm­mi­tysku­lut jäivät alhaisem­mik­si kuin mitä ne oli­si­vat voineet olla (pois­lukien maaliskuu)
    — lumen­lu­on­nista ei syn­tynyt kiin­teistön­o­mis­ta­jille iso­ja kustannuksia
    — lenkkeil­lessä ei tarvin­nut juurikaan nastalenkkareita
    — suk­sien poh­jat pysyivät kun­nos­sa, suk­sien voitelu­un ei kulunut aikaa

    Oikeasti: jos kek­sit jonkin tavan tehdä neljä kuukaut­ta kestävästä mar­rasku­us­ta (pimeää, sateista, tuulista, märkää, ajoit­tain loskaista) myyn­ti­valtin, niin ker­ro se matkailunedistäjille.

    Lapin talvi on usein erit­täin hieno varsinkin kevääl­lä. Etelässä talvi on kuitenkin pääosin pil­vi­nen ja kurja.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on aivan oma jut­tun­sa (suurin osa siitäkin työl­listyy) mut­ta jos käytetään tilastoja 

    Link­ki? Viite? Tilas­to? Vuo­den 2011 tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sessä irak­i­lais­ten työl­lisyysaste oli 13,3%, soma­lien sama 13,3%, afgaanien 19,3%, irani­lais­ten 28,6% (ja venäläis­tenkin, jot­ka ilmeis­es­ti las­ket kokon­aan työperäisek­si maa­han­muu­tok­si 42,9%).

    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yvrm_ulsi_201100_2012_6360_net.pdf ja sivu 76/108

  71. On pidet­tävä mielessä, että voimme miet­tiä ihan­ner­aken­net­ta ja sit­ten on se toisen­lainen rakenne, jota kohti olemme menos­sa. Valitet­tavasti näi­den mallien väli­nen ero tulee ole­maan melkoinen.

    Globaali kil­pailu tulee ole­maan merkit­tävä ajuri sille, mihin suun­taan yhdyskun­tarakenne on menos­sa. Tämä voima ajaa meitä kohti kas­vavia tulo­ero­ja, maa­han­muu­ton kasvua, kaupungis­tu­mista ja slum­mien ilmaan­tu­mista myös Suomeen.

    Näyt­tää siltä, että tule­vaisu­udessa ei ole enää poli­it­tista tah­toa eikä mah­dol­lisuuk­sia kerätä julkiselle val­lalle entiseen malli­in verovaro­ja, jot­ta pääosa kehi­tyk­sen negati­ivi­sista piirteistä voitaisi­in kitkeä pois. Sol­i­daarisu­us eri väestöryh­mien väliltä ja samal­la sosialidemokraat­ti­nen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta katoaa.

    Nyt käy­dään viivy­tys­tais­telua negati­ivista kehi­tys­tä vas­taan kas­vat­ta­mal­la julk­ista velkaa. Mut­ta se tie tulee pian päähänsä.

  72. Viherinssi: Ehkä et ihan tätä tarkoit­tanut, mut­ta vaik­ka raha­pa­ja on kieltämät­tä käve­ly­matkan päässä keskus­tas­ta, ei sitä matkaa ehkä ihan päivit­täin viit­sisi kävel­lä. Lyhin reit­ti on pohjois­päästään idyl­listä maalais­maise­maa jok­i­laak­sos­sa, matkaa 17 kilometriä.

    Telakan has­su­ud­es­ta olen ihan samaa mieltä, ja tuskin­pa se siel­lä enää vuosikym­meniä onkaan. 

    Eivätkö juuri eri­laiset “has­su­udet” ja eri­ty­ispi­ir­teet tee jostain kaupungista mie­lenki­in­toisen? Jos kaik­ki kaupun­git oli­si­vat saman­laisia, pelkkine asuin- ja toimis­to­taloi­neen, eivät ne herät­täisi mitään mie­lenki­in­toa, ainakaan tur­istien silmis­sä. Kemi­in houkut­telee tur­is­te­ja talvisin mm. tur­i­s­tiris­teilyjä tekevä jään­mur­ta­ja sekä lumilin­na-hotel­li, aika has­su­ja, vai mitä? Tur­istien tuo­mat eurot eivät silti liene “has­su­ja”?

    Esimerkik­si Sak­sas­sa jär­jestää Papen­bur­gis­sa sijait­se­va, aika iso­jakin ris­teilyaluk­sia rak­en­ta­va Mey­erin telak­ka tur­is­tikier­roksia telak­ka-alueel­la. Telakkay­htiö on kan­sain­välisessä kil­pailus­sa hyvin men­estyvä per­heyri­tys, perustet­tu v. 1795, ja siel­lä on joh­dos­sa jo kuudes sukupolvi. 

    Tääl­lä Suomes­sa telakoi­hin suh­taudu­taan jostain kum­man syys­tä kuin spi­taal­isi­in, minkä seu­rauk­se­na väärän­laisia tavoit­tei­ta (pikavoitot? ei riit­täviä tuotan­nol­lisia investoin­te­ja tule­vaisu­ut­ta varten) sisältänyt omis­ta­ju­us on saat­tanut aiheut­taa niille turhankin suuria ongelmia. Per­heyri­tyk­sis­sä jatku­vu­ut­ta ja pitkäjän­teisyyt­tä voidaan arvostaa enem­män kuin lyhyt­näköisiä pikavoit­to­ja. Nokian puhe­lim­ien men­estys taisi jäädä tuo­hon Mey­erin telakan pitkään his­to­ri­aan ver­rat­tuna aika lyhytaikaiseksi. 

    Monipuo­li­nen elinkei­noelämä ja sen piiris­sä työsken­televät, eri­laiset, yhteistyöhön kykenevät osaa­jat ovat eduk­si mille hyvän­sä alueelle. Aika näyt­tää, mitä OSK:n 50 %:n omis­tu­so­su­us Helsin­gin telakas­ta tulee jatkos­sa viimek­si­maini­tun kannal­ta merkitsemään …

  73. Anomuu­mi:

    On muka­va, jos kans­saih­misil­lä on yhteinen kieli ja kon­tek­sti. Helpot­taa yhteistyötä kummasti. 

    En pidä suures­ta osas­ta heitä, etenkään niistä human­i­taari­sista. Tämä sik­si, kos­ka he tuo­vat mukanaan paljon siitä mitä he pakenevat.

    En näe suurim­mas­ta osas­ta vierask­ielisiä mitään hyö­tyä itsel­leni. Jos heistä todel­la on poli­itikoiden ja elinkei­noelämän mielestä hyö­tyä joku päivä (työvoima­pu­lan koittaessa?), 

    Kie­len osaami­nen on vält­tämätön­tä ja vieläpä Suomen kie­len. Olen ruot­tis­sa näh­nyt ja kuul­lut niin monista siir­to­lais­ten pet­tymyk­sistä työelämässä. Ensim­mäisen pol­ven siir­to­lais­ten työt­tömyys on jotain 35–40%. Kielestä johtuen vas­ta toinen ruot­sis­sa syn­tynyt polvi yleen­sä pär­jää. Tämä aiheut­taa katkeru­ut­ta siir­to­lai­sis­sa ja mitä lie auto­jen polttamisia.

    Human­i­taari­nen kysymys on vaikea. Osa siir­to­lai­sista on kokenut asioi­ta mitkä ovat johta­neet vaik­ka rikol­lisu­u­teen tai masen­nuk­seen. Tämä ei helpota. Toisaal­ta pitäisi ehkä aut­taa… en tiedä…

    Kuten jo yllä mainitsin, siir­to­laiset ja varsinkin human­itääriset jäävät hel­posti työ­markki­noiden ulkop­uolelle. Englan­nin kieli ei auta eivätkä jotkut afgaan­it sitäkään osaa. Paikallisen kie­len osaami­nen on vält­tämätön­tä. Edes englan­tia äidinkie­lenään puhu­vat eivät saa etusijaa.

    Mut­ta toisaal­ta: vält­tämätön edel­ly­tys kaupun­gin vetovoimalle on riit­tävä koko. Kyl­lä helsin­ki saisi tästä syys­tä pon­nis­tel­la asukas­määrän kaksinker­tais­tamisek­si. Tämä var­masti tek­isi helsingistä var­teenotet­tavam­man etabloi­tu­mi­s­paikan yrityksille.

  74. az: Link­ki? Viite? Tilas­to? Vuo­den 2011 tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sessä irak­i­lais­ten työl­lisyysaste oli 13,3%, soma­lien sama 13,3%, afgaanien 19,3%, irani­lais­ten 28,6% (ja venäläis­tenkin, jot­ka ilmeis­es­ti las­ket kokon­aan työperäisek­si maa­han­muu­tok­si 42,9%).

    Nuo ovat toki varsin karu­ja luku­ja, mut­ta siinä mielessä osin harhaan­jo­htavia, että hum. mamu­jen joukos­ta “siivoutuu” sitä paras­ta porukkaa (työssäkäyviä suo­ma­laiseen yhteiskun­taan kotoutunei­ta) sitä mukaa, kun he saa­vat kansalaisu­u­den. Niin­pä tuol­laises­sa kansalaisu­u­den mukaan tehdyssä tilas­toin­nis­sa pain­ot­tuvat a) juuri äsken tulleet, jot­ka eivät toden­näköis­es­ti ole kieltä oppi­neet ja muutenkin elämä on sekaisin ja b) ne, joille ei ole annet­tu kansalaisu­ut­ta (toden­näköisim­min surkeam­paa porukkaa ver­rat­tuna niihin, joille se on annettu). 

    Jot­ta siis saataisi­in todel­li­nen kuva siitä, miten hum. mamut ajan kulues­sa työl­listyvät, pitäisi minus­ta selvit­tää jokaisen tuli­jako­hortin (riip­pumat­ta hei­dän nykyis­es­tä kansalaisu­ud­estaan) työl­listymisti­lanne. Eli otet­taisi­in vaikka­pa kaik­ki 2004 tulleet irak­i­laiset ja kat­sot­taisi­in, mikä hei­dän työl­lisyys­ti­lanteen­sa on. Täl­laises­sa tilas­toin­nis­sa olisi sekin hyvä, että toisin kuin tuol­laises­sa kaik­ki uudet ja van­hat tuli­jat yhteen lyövässä kansalaisu­usti­las­tossa, täl­lais­es­ta tilas­tos­ta näk­isi, miten eri ryh­mien työl­listymi­nen muut­tuu ajan myötä. 

    Tästä huoli­mat­ta yhdyn az:n siinä, että Osmo voisi mielel­lään esit­tää sen läh­teen, johon oman alku­peräisen väit­teen­sä perusti (jos hänen mukaansa Helsin­gin tilas­tot noista samoista ryh­mistä merkit­tävästi poikkea­vat az:n esit­tämien koko maa­ta koske­vien tilas­to­jen luvuista).

  75. Muuten, mikä selit­tää sen, että Turun kaupun­gin ja Turun seu­tukun­nan työt­tömyysaste on alem­pi kuin Tam­pereel­la ja Oulus­sa ja niiden seutukunnissa?

    Huhtiku­us­sa 2014 nämä luvut oli­vat kaupunkien osalta
    Turku 14,5 — Tam­pere 15,6 — Oulu 15,2. Seu­tukun­nis­sa taas Turun 11,9 — Tam­pereen 13,9 — Oulun 14,5.

    Turun kaupun­gin ja Tam­pereen kaupun­gin kohdal­la tilanne on ollut viime vuosi­na tämä, luku­un otta­mat­ta kaut­ta 6/2011–7/2012, jol­loin Tam­pereen työt­tömyysaste oli hive­nen alhaisem­pi kuin Turun.

    1. Työt­tömyys­lu­vut ker­to­vat, että jotkut toimi­alat supis­tu­vat. Kyse on siis raken­nemuu­tok­ses­ta. Ilman mitään raken­nemuu­tos­ta alue4 ei voisi kehit­tyä, mut­ta työt­tömyys ker­too yleen­sä vain sen, että on kyse van­has­ta teol­lisu­u­s­paikkakun­nas­ta, mut­ta se ei ker­ro mitään nou­se­vien alo­jen menestyksestä.

  76. Viherinssi: Yritän tässä miet­tiä eteläran­nikon viime tal­ven hyviä puo­lia. Syn­ny­tys­tuskien jälkeen:

    - ei ollut näitä hem­metin tuskaisia helteitä
    — läm­mi­tysku­lut jäivät alhaisem­mik­si kuin mitä ne oli­si­vat voineet olla (pois­lukien maaliskuu)
    — lumen­lu­on­nista ei syn­tynyt kiin­teistön­o­mis­ta­jille iso­ja kustannuksia
    — lenkkeil­lessä ei tarvin­nut juurikaan nastalenkkareita
    — suk­sien poh­jat pysyivät kun­nos­sa, suk­sien voitelu­un ei kulunut aikaa

    Oikeasti: jos kek­sit jonkin tavan tehdä neljä kuukaut­ta kestävästä mar­rasku­us­ta (pimeää, sateista, tuulista, märkää, ajoit­tain loskaista) myyn­ti­valtin, niin ker­ro se matkailunedistäjille.

    Lapin talvi on usein erit­täin hieno varsinkin kevääl­lä. Etelässä talvi on kuitenkin pääosin pil­vi­nen ja kurja. 

    Onhan Berli­iniäkin muis­taak­seni markki­noitu “Angstin” avulla. 

    Eivätkö lapsetkin nau­ti, kun pää­sevät taas hyp­pimään syksyl­lä lehtika­soi­hin tai kuralam­mikoi­hin? Ongel­mana ei ole sateet, har­maus ja pimeys, vaan mieliku­vi­tuk­sen ja innos­tuk­sen puute! 

    Itse huo­masin muu­ta­ma vuosi sit­ten eräänä har­maana mar­ras-jouluku­un aamupäivänä lähilu­on­nos­sa, miten upei­ta väre­jä sam­maleen vihreä ja kaislikon kel­lan­ruskea oikeas­t­aan oli­vat, kun ne ker­rankin pää­sivät kun­nol­la esille. Synkkämielisenä raahus­taes­sa ei tuol­laisia pieniä (tai isom­piakaan) asioi­ta ympäril­lämme kaik­ki vält­tämät­tä edes huomaa.

    Tuo “neljä kuukaut­ta kestävä mar­raskuu” on muuten eri­no­maista aikaa osaa­jien työn­te­olle, kun kenenkään ei tee mieli tuh­laa­maan aikaansa teras­seille, joten kaiken työ­tar­mon voi helpom­min keskit­tää työhön. Kun neljä kuukaut­ta on tehnyt töitä put­keen, voi tosin sama vai­hde jäädä päälle jopa vuosik­si, mut­ta sehän taas takaa että tulosta ehtii saa­da aikaan ja sitähän syn­tyy (kun­han vain varoo, ettei burnout yllätä). Työ on silti paras lääke mon­een asi­aan (oikein annosteltuna).

    Tur­is­min kannal­ta osa kuukau­sis­tamme voi toki olla haas­teel­lisem­pia kuin toiset, mut­ta eivätkös alal­la työsken­televät voisi pitää sil­loin lomansa, tai tehdä moni­ammat­ti­laisi­na välil­lä ihan jotakin muu­ta. Vai­htelukin virkistää.

    PS. Viime tal­vet ovat mielestäni olleet ihan Helsingis­säkin upeita.

  77. Sakke: Onhan Berli­iniäkin muis­taak­seni markki­noitu “Angstin” avulla.

    Voihan Helsinkiäkin markki­noi­da val­oal­lergikoille. Onko siitä mitään hyö­tyä on sit­ten toinen juttu.

  78. az: Link­ki? Viite? Tilas­to? Vuo­den 2011 tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sessä irak­i­lais­ten työl­lisyysaste oli 13,3%, soma­lien sama 13,3%, afgaanien 19,3%, irani­lais­ten 28,6% (ja venäläis­tenkin, jot­ka ilmeis­es­ti las­ket kokon­aan työperäisek­si maa­han­muu­tok­si 42,9%).

    Tuo­han on nyt van­hin temp­pu ikinä. Val­he, emä­val­he, tilasto.

    Nuo ovat Irakin, Soma­lian, Afgan­istanin, Iranin ja Venäjän kansalais­ten työl­lisyysastei­ta. Tarkoit­taako az nyt sitä, että kun soma­li saa työ­paikan, oppii kieltä ja hänelle lätkäistään Suomen pas­si kouraan, hän muut­tuu saman tien suo­ma­laisek­si ja lakkaa ole­mas­ta (human­i­taari­nen) maahanmuuttaja?

    1. En nyt jak­sa etsiä oikeampia tilas­to­ja maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teesta, mut­ta oikean kuvan siitä saa tilas­toimal­la ihmiset äidinkie­len, ei kansalaisu­u­den perus­teel­la. Näin las­ke­tut luvut ovat huo­mat­tavasti parem­pia kuin nuo az:n kovin tarkoituks­den­mukaiset luvut vas­ta maa­han saa­puneista. On myuös niin, että mitä pidem­pään on maas­sa oltu, sitä parem­min on työllistetty.
      Syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainen työl­listyy keskimäärin vas­ta 23 vuot­ta maas­sa oltuaan. Tämä voi kuu­lostaa vit­siltä, mut­ta ela­tus­suhdet­ta ajatellen tämä on aivan oikea rin­nas­tus. Valmi­ik­si koulutet­tu viro­lainen, joka tulee lau­tal­la yli ja kävelee seu­raa­vana päivänä raks­dalle töi­hin, on huolto­suh­teen kannal­ta aivan oivallinen.

  79. Viherinssi: Voihan Helsinkiäkin markki­noi­da val­oal­lergikoille. Onko siitä mitään hyö­tyä on sit­ten toinen juttu. 

    Pitää osa­ta vetää oikeas­ta narus­ta! Jos ruot­salaisetkin osaa­vat markki­noin­nin taidon, niin mik­sei sit­ten suo­ma­laiset? Esim. “Koe kaamos!” pitää osa­ta vietit­tää riit­tävän houkut­tel­ev­asti, vaik­ka kiinankielel­lä, jos ei muu auta. Yhteistyötä pitäisi osa­ta tehdä esim. Kiinan kat­so­tu­impi­en viestinkanavien kanssa, ja jär­jestää kil­pailu­ja jois­sa tavoitel­luim­pana pää­palk­in­tona olisi mat­ka Suomeen vaik­ka juuri marraskuussa.

    Ahtaan paikan kam­mos­ta kär­siviä kiinalaisia voisi ehkä olla aika paljon enem­män (kuin val­oal­lergikoi­ta) sikäläi­sis­sä suurkaupungeis­sa, joi­ta on tiivis­tet­ty. Esimerkik­si heille voisi juna­mat­ka Suomeen ja Suomen väljyys olla upea koke­mus, Helsin­gin ohel­la vaikka­pa radan var­rel­la Kou­volas­sa tai Lahdessa!

    Itse häm­mästelin upei­ta, avaria maisemia ker­ran viime syksynä, matkallani Helsingistä Kou­volaan, aamun vas­ta saras­taes­sa. Voi että oli hienot näkymät, laa­joine pel­toaukeam­i­neen, mis­sä yön huurre vielä kimal­teli! (No sil­loin aurinko kyl­lä pilk­isteli mata­lal­ta jonkin aikaa.) Niitäkin näkymiä olisi kel­van­nut esitel­lä vaik­ka use­am­mallekin juna- tai bus­si­lastil­liselle turisteja.

    Jos sää on mar­rasku­us­sa huono, voisi tur­is­teille jär­jestää vaik­ka pahvi­seiniä, kau­ni­ine taus­taku­vi­neen, mis­sä on paikallista maise­maa ja aukko tur­istin päätä varten, val­oku­vas­sa poseer­aamista varten. Näitähän on nähty ulko­mail­lakin. Tähän ei siis tarvit­tu edes paljon mieliku­vi­tus­ta. Mitä saataisi­inkaan aikaan, jos sitä toden­te­ol­la tur­is­min edis­tämisek­si maas­samme käytettäisiin?

    1. Suomea voisi markki­noi­da hol­lan­ti­laisille slo­ganeil­la kuule hil­jaisu­us, ja näe tähti­taivas. Hol­lan­nis­sa ei ole hil­jas­ta paikkaa eikä hol­lan­ti­lainen näe tähti­taivas­ta koskaan.

  80. Helsin­ki on vetovoimainen, enkä väit­tänyt muu­ta. Sen­si­jaan väitin että on väärin sotkea human­itääri­nen ja muu maa­han­muut­to samaan argu­ment­ti­in vetovoimaisu­ud­es­ta, kos­ka käytän­nössä poli­ti­ik­ka jol­la näitä toteutetaan on täysin eri­laista, osin jopa ristiriitaista.

    1. Suurin osa Helsinki­in tulev­as­ta maa­han­muu­tos­ta on työperäistä. Jos kauhis­tel­laan vierask­ielisen väestön osu­ut­ta, sil­loin pitää puhua siitä vierask­ielis­es­tä väestä kokon­aan eikä vain human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta. Jos halu­aa kauhist5ella human­i­taarista maa­han­muut­toa, tulee esit­tää luvut vain sitä koskien.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt jak­sa etsiä oikeampia tilas­to­ja maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teesta, mut­ta oikean kuvan siitä saa tilas­toimal­la ihmiset äidinkie­len, ei kansalaisu­u­den perusteella.

    Et jak­sa vai et kykene? Etkö poli­itikkona saa tuol­laisen tilas­ton yhdel­lä kysymisel­lä linkitet­tynä, jos sel­l­ainen on olemassa?
    Epäilen, ettei sel­l­aista ehkä ole, tai jos on, niin ei vapaasti saatavilla.
    Yritin nimit­täin itse etsiä tuol­laista tilas­toa tun­tikau­pal­la, ja rupesin epäilemään, ettei sel­l­aista ole. Tai sit­ten meni niis­sä sadas­sa eri tavoin tehdyssä google-haus­sa jotain ohi, tai sit­ten oli hyvin epä­selviä yhteen niput­tamisia ja meto­disia tarkoi­tushakuisuuk­sia (kuten For­sander 2010, jon­ka mielestä soma­lit, irak­i­laiset ja irani­laiset kuu­lu­vat samaan “kansal­lisu­us­ryh­mään” kuin viet­nami­laiset ja ent. jugoslavialaiset), mut­ta selkeää, eritel­tyä tilas­toa, sitä en työl­lisyysas­teesta löytänyt. Työt­tömyysas­teesta kyl­lä, mut­ta se ei ker­ro paljoa. Työl­lisyysaste on tiet­ona paljon tärkeämpi. Sitä tuke­mas­sa pitäisi olla myös jakau­ma työnku­vista, joi­hin työl­listytään. Häl­ven­tämään sitä Hal­la-ahon usein tois­ta­maa epäi­lyä, että tietyt human­itääriset maa­han­muut­ta­jaryh­mät työl­listyvät suurelta osaltaan maa­han­muut­tokoneis­toon. Arka aihe tilastoida? 

    (Helsin­gin kaupun­gin sivul­la tiedos­tot käsit­tämät­tömästi eivät ole avat­tavis­sa hel­posti netis­sä, vaan ne täy­tyy lada­ta oma­lle koneelleen ja ainakin oma wor­di­ni, jota muuten en käytä ollenkaan, antoi niistä virheil­moituk­sen. En saanut niitä auki.)

    Sen luvun kyl­lä löysin, että kaikkien vierask­ielis­ten työl­lisyysaste Helsingis­sä on 52%. Tai oli vuon­na 2009, mut­ta siihen luku­un yhä viitataan 06.06.2014 päivätyl­lä sivul­la, joten onko uudem­pia tilas­to­ja? Se myös kuvaavasti ker­ro­taan muo­dos­sa “noin 55%”. Mitä tarkoi­tushakuisu­ut­ta on kir­joit­taa 52% muo­dos­sa noin 55%. Anteek­si, jos tuol­laiset pienet yksi­tyisko­h­dat ker­to­vat paljon ja se, ettei näil­lä sivuil­la yleen­sä ole mitään linkkejä. 

    Kun huomioidaan esimerkik­si eestinkielis­ten korkea työl­lisyysaste ja suuri määrä tuo­ta kaikkien vierask­ielis­ten lukua 52% vas­ten, niin keskiar­voon päästäen täy­tyy olla niin, että soma­linkielis­ten, ara­bi­ankielis­ten, per­siankielis­ten, afgaaninkielis­ten työl­lisyysaste ei voi olla järin korkea. 

    Sen luvun myös löysin, että kaikkien soma­linkielis­ten työl­lis­ten osu­us oli n. 12% kaik­ista soma­linkieli­sistä. Eril­lis­es­tä tilas­tos­ta kat­soin soma­lien ikä­jakau­man ja tämän poh­jal­ta onnis­tu­in lop­ul­ta laske­maan kaikkien Suomen soma­linkielis­ten työl­lisyysas­teek­si n. 19%. Eivät­pä siis järin hyvin ole työl­listyneet Mosko­vas­ta tulleet Siad Bar­ren eli­ititkään 20 vuo­den aikana.

    Näin las­ke­tut luvut ovat huo­mat­tavasti parem­pia kuin nuo az:n kovin tarkoituks­den­mukaiset luvut vas­ta maa­han saa­puneista. On myuös niin, että mitä pidem­pään on maas­sa oltu, sitä parem­min on työllistetty.

    Ne oli­vat ain­oat eritel­lyt luvut, jot­ka löysin. Eivätkä vas­ta saa­puneista, vaan sen­tään keskimäärin use­am­man vuo­den maas­sa olleista, sil­lä ei kansalaisu­ut­ta sen­tään välit­tömästi anneta, vaik­ka vihreät niin toivoisivat.
    Sinä teit alku­peräisen väit­teen human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien yli 50% työl­lisyysas­teesta, etkä ole sitä mitenkään tukenut. Toden­näköis­es­ti teit sen vain ollak­sesi “oikeaa mieltä”? Se oli heit­to vail­la tiedol­lista perus­taa, eikö?

    Tai sit­ten linkkiä niihin huo­mat­tavasti parem­pi­in lukui­hin? En epäile, etteikö sel­l­aisia voisi olla ole­mas­sa, mut­ta niiden löytämistä ei ole todel­lakaan tehty helpok­si. Kyynis­es­ti epäilen löytämisen vaikeu­den ole­van kään­teisessä suh­teessa luku­jen posi­ti­ivi­su­u­teen. Joten tuskin löy­dät väitet­täsi tuke­via luku­ja, etenkään islami­lai­sista maista tai Afrikas­ta tuleville, mitä nykyiset human­itääriset tuli­jat ovat. Ehkä kauan sit­ten tulleille viet­nami­laisille ja chileläisille kyllä.

    ‘Maa­han­muut­tokri­itikoi­ta’ usein syytetään tilas­to­jen vääris­telystä tai tarkoi­tushakuis­es­ta lainaamis­es­ta, kuten Pekka Pes­si yllä, mut­ta todel­lisu­udessa vastapuoli tun­tu­isi kyl­lä halu­a­van vai­eta näistä tilas­toista kaikki­nen­sa tai sit­ten mutu­il­la niitä lonkalta tai vääris­tel­lä eri­laisin kyse­ly­tutkimuksin tai muul­la sel­l­aisel­la vasem­mis­to­laisen sosial­i­ti­eteen stan­dard­ime­todil­la, joil­la saadaan hel­posti jo etukä­teen päätet­ty ja ide­ol­o­gis­es­ti toiv­ot­tu vas­taus, tieteel­lisyy­destä viis, ala For­sander. Kuvan jonkin­lais­es­ta toiv­o­tus­ta lume­todel­lisu­ud­es­ta todel­lisu­u­den kuvan sijaan.

    Syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainen työl­listyy keskimäärin vas­ta 23 vuot­ta maas­sa oltuaan. Tämä voi kuu­lostaa vit­siltä, mut­ta ela­tus­suhdet­ta ajatellen tämä on aivan oikea rinnastus. 

    Ei todel­lakaan ole. Käsit­tämätön väite. Lapsel­la­han on nor­maalit kehi­tys­vai­heen­sa, jot­ka valmis­ta­vat työelämään. Tai koko argu­ment­ti häviää, jos san­o­taan opiskelun ole­van lapsen työtä. Hie­man turhaut­tavaa ja kyynistävää väitel­lä älykkään ihmisen kanssa näin selvistä asioista. Tai sit­ten on oletet­ta­va maa­han­muut­ta­jien todel­lakin ole­van kehi­tyk­seltään vas­ta­syn­tyneen tasol­la, mut­ta tätä tuskin tarkoitit. Matemaat­tis­es­tikaan tuo väit­teesi ei toi­mi, kos­ka on huomioita­va ela­tus­suh­teeseen myös työurien pitu­us. 30-vuo­tias maa­han­muut­ta­ja, jol­ta menee 23 vuot­ta työl­listymiseen, jää 10 vuo­den työu­ran jäl­keen eläk­keelle, ei 40 vuo­den työu­ran, kuten suomalainen.
    Heikko­ja argu­ment­te­ja jo etukä­teen pääte­tyn kor­rek­tin vas­tauk­sen näen­näisek­si tuek­si, sitähän tuo on.

    Valmi­ik­si koulutet­tu viro­lainen, joka tulee lau­tal­la yli ja kävelee seu­raa­vana päivänä raks­dalle töi­hin, on huolto­suh­teen kannal­ta aivan oivallinen.

    Pait­si jos on osa har­maa­ta talout­ta, vääristää kil­pailua, pol­kee palkko­ja ja työe­hto­ja ja ajaa kan­ta­suo­ma­laisia raken­nus­miehiä tai siivoo­jia työt­tömik­si, tai ainakin kovasti heiken­tyneeseen työ­markki­na-ase­maan ja itse työt­tömäk­si jäädessään on oikeutet­tu kor­vauk­si­in. Ei eestiläis­tenkään työl­lisyysaste mah­dot­toman korkea ole. Ei ole selvää, onko näi­denkään tuli­joiden kansan­taloudelli­nen kokon­ais­vaiku­tus posi­ti­ivi­nen pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Sekin on mon­imutkainen ja moni­ta­hoinen kysymys.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt jak­sa etsiä oikeampia tilas­to­ja maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teesta, mut­ta oikean kuvan siitä saa tilas­toimal­la ihmiset äidinkie­len, ei kansalaisu­u­den perus­teel­la. Näin las­ke­tut luvut ovat huo­mat­tavasti parem­pia kuin nuo az:n kovin tarkoituks­den­mukaiset luvut vas­ta maa­han saapuneista. 

    Äidinkie­len mukaan tilas­toin­nis­sa menee sit­ten sekaisin ensim­mäisen ja toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jat. Parem­pi on kat­soa syn­tymä­maa­ta ja sen mukaan siinä Tilas­tokeskuk­sen läpyskässä löy­tyykin tilas­to (s. 38). Niiden az:n mainit­semien ryh­mien kohdal­la työt­tömyysaste syn­tymä­maan mukaan on 2010 (viimeinen vuosi):

    Irak: 58%
    Afgan­istan: 56%
    Soma­lia: 54%
    Iran: 37%
    Venäjä: 26%

    Ver­tailun vuok­si vas­taa­vat luvut ovat ei-hum. maahanmuuttajilla:
    Ruot­si: 12%
    Viro: 13%
    Kiina: 10%
    Intia: 11%

    Ero on selvä (etenkin, kun siis jätetään Venäjä pois, joka ei minus­ta kuu­lu joukkoon hum. maa­han­muut­ta­jat, vaik­ka toki osa sieltä tulleista ei ole työperäisiäkään, vaan “palu­umuut­ta­jia”).

    Eli kuten arvelinkin, kun tilas­toin­ti tehdään syn­tymä­maan mukaan, se muut­tuu vähän siedet­täväm­mäk­si noille hum. maa­han­muut­ta­jaryh­mille, mut­ta siitä huoli­mat­ta ero kan­taväestöön ja ei-hum. maa­han­muut­ta­ji­in on räikeä. Ja siis edelleen ollaan yli 50%:ssa noiden kol­men huonoim­man ryh­män kohdal­la. Ja tässä oli siis kyse työt­tömyysas­teesta. Huolto­suhdet­ta ajateltases­sa tämän päälle tule­vat tietenkin vielä ne, jot­ka eivät ole edes työ­markki­noiden käytössä. Etenkin nais­ten kohdal­la tämä las­kee hum. maa­han­muut­ta­jaryh­mil­lä työl­lisyysas­teen usko­mat­toman alas (irak­i­laisil­la naisil­la vain 5%). 

    Syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainen työl­listyy keskimäärin vas­ta 23 vuot­ta maas­sa oltuaan. Tämä voi kuu­lostaa vit­siltä, mut­ta ela­tus­suhdet­ta ajatellen tämä on aivan oikea rinnastus. 

    Ei ole. 23-vuo­tias suo­ma­lainen työsken­telee tuon jäl­keen n. 40 vuot­ta. Aikuise­na Suomeen tul­lut ulko­maalainen, joka maa­han tulon jäl­keen työl­listyy 23:n vuo­den päästä, ei todel­lakaan työskenetele noin kauaa. Oikea rin­nas­tus on se, kuin­ka suuren osan Suomes­sa oleskelu­a­jas­ta on töis­sä, mut­ta tietenkään tähän on vaikea kerätä tilas­to­ja, kos­ka jokaisen ihmisen kohdal­la vas­tauk­sen saamiseen kestää n. 80 vuotta. 

    Valmi­ik­si koulutet­tu viro­lainen, joka tulee lau­tal­la yli ja kävelee seu­raa­vana päivänä raks­dalle töi­hin, on huolto­suh­teen kannal­ta aivan oivallinen. 

    Tämä pitää paikkaansa (vaik­ka siihenkin liit­tyy sit­ten joitain mui­ta ongelmia, joista joku jo tuol­la kir­joit­tikin). Az:n luvut koski­vat kuitenkin rajal­la tur­va­paikkaa hake­via irak­i­laisia. Nämä eivät mis­sään tapauk­ses­sa kävele seu­raa­vana päivänä töi­hin (he eivät edes saa niin tehdä). 

    Muuten siitä tilas­tokeskuk­sen läpyskästä löy­tyy ihan mie­lenki­in­toista tietoa liit­tyen siihenkin, miten nopeasti maa­han tulon jäl­keen työl­listytään (kuvio 17). 

    Jos EU-maat jätetään pois laskuista (kos­ka niiden kohdal­la työl­lisyysaste on joka tapauk­ses­sa korkea), niin kaik­ki ryh­mät aloit­ta­vat suun­nilleen samal­ta tasol­ta, n. 40%:n työl­lisyysas­teesta. Sen jäl­keen korkean kehi­tysas­teen maista tuli­joiden työl­lisyys nopeasti kehitt­tyy, kun taas maa­pal­lon taka­pa­ju­loista tullei­den työl­lisyysaste ei juurikaan parane. Jos siis maa­han­muut­ta­jia voisi jotenkin vali­ta, niin huolto­suh­teen kannal­ta kan­nat­taisi ottaa niistä maista, jois­sa on korkea kehitysaste. 

    Ne mata­lan HDI:n maista tule­vat eivät näytä saavut­ta­van sitä 50%:n (“Suurin osa työl­listyy”) rajaa koskaan, mikä viit­taisi siihen, että Osmon alku­peräi­nen väite ei pidä paikkaansa, vaik­ka toki “mata­lan HDI:n syn­tymä­maa” onkin vähän eri asia kuin hum. maa­han­muut­ta­ja. Afgan­istan ja Soma­lia nyt ainakin hum. maa­han­muut­ta­jaryh­mistä kuu­lu­vat niihin huonoim­man HDI:n maihin.

    1. Sor­ry. Jos sanoin, suurin osa (yli 50%) maa­han­muut­ta­jista työl­listyy, jokainen ymmärtää,. että tämä tarkoit­taa maa­han­muut­ta­jia kokon­aisuute­na ja tämä väite pitää paikkansa. Tuos­ta joukos­ta voi toki tehdä osajoukko­ja, joista toiset työl­listyvä’t hyvin ja toiset huonosti.
      Suo­ma­lai­sista työt­tömistä aika suuri osa on työttömänä.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Suurin osa Helsinki­in tulev­as­ta maa­han­muu­tos­ta on työperäistä. Jos kauhis­tel­laan vierask­ielisen väestön osu­ut­ta, sil­loin pitää puhua siitä vierask­ielis­es­tä väestä kokon­aan eikä vain human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta. Jos halu­aa kauhist5ella human­i­taarista maa­han­muut­toa, tulee esit­tää luvut vain sitä koskien. 

    No, tuos­sa postailin joitain luku­ja. Itse en Suomen kohdal­la hirveästi vielä “kauhis­telisi” hum. maa­han­muut­toa, kos­ka se on volyymiltään suht vähäistä. Nuo karut työl­lisyys­lu­vut kuitenkin ker­to­vat jotain siitä, ettei minus­ta asi­aan voi ihan niinkään suh­tau­tua, että “kyl­lä ne kaik­ki kuitenkin työl­listyvät, tuli­vat he sit­ten mis­tä tahansa”.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomea voisi markki­noi­da hol­lan­ti­laisille slo­ganeil­la kuule hil­jaisu­us, ja näe tähti­taivas. Hol­lan­nis­sa ei ole hil­jas­ta paikkaa eikä hol­lan­ti­lainen näe tähti­taivas­ta koskaan.

    Eikä kyl­lä rän­tä­talv­ina näe eteläsuomalainenkaan.

    Suomes­sa on kyl­lä hyvinkin paljon sel­l­aista, jota ulko­maalaiset arvosta­vat. Suo­mi on tur­valli­nen, siisti ja toimi­va. Suomes­sa on hieno­ja met­siä ja vesistöjä, ja Lapista löy­tyy hyvät talvimah­dol­lisu­udet keväthangista revontuliin.

    Täy­tyy kuitenkin markki­noi­da aika erikoisille kohderyh­mille, että talvisen har­mau­den, pimey­den ja rän­nänsekaisen vesisateen saa tur­is­ti­houkut­timek­si. Sitä lajia on kuitenkin tärkeim­mil­lä markki­noin­nin kohderyh­mil­läkin yleen­sä saatavilla.

    Suomel­la on siis ihan hyvä paikkansa matkailumaana, mut­ta mus­ta talvi on vähän han­kala tuote markkinoitavaksi.

    (Noin muuten tur­is­mik­il­pailus­sa olemme tietysti vähän väli­in­putoa­jia. Melkein kaikkia Suomen vetovoi­matek­i­jöitä on Ruot­sis­sa enem­män, ja jos ankeut­ta myy­dään, sitäkin on lähialueel­la muil­la enemmän.…)

  85. Viherinssi: Eikä kyl­lä rän­tä­talv­ina näe eteläsuomalainenkaan.

    Suomes­sa on kyl­lä hyvinkin paljon sel­l­aista, jota ulko­maalaiset arvosta­vat. Suo­mi on tur­valli­nen, siisti ja toimi­va. Suomes­sa on hieno­ja met­siä ja vesistöjä, ja Lapista löy­tyy hyvät talvimah­dol­lisu­udet keväthangista revontuliin.

    Täy­tyy kuitenkin markki­noi­da aika erikoisille kohderyh­mille, että talvisen har­mau­den, pimey­den ja rän­nänsekaisen vesisateen saa tur­is­ti­houkut­timek­si. Sitä lajia on kuitenkin tärkeim­mil­lä markki­noin­nin kohderyh­mil­läkin yleen­sä saatavilla.

    Suomel­la on siis ihan hyvä paikkansa matkailumaana, mut­ta mus­ta talvi on vähän han­kala tuote markkinoitavaksi.

    (Noin muuten tur­is­mik­il­pailus­sa olemme tietysti vähän väli­in­putoa­jia. Melkein kaikkia Suomen vetovoi­matek­i­jöitä on Ruot­sis­sa enem­män, ja jos ankeut­ta myy­dään, sitäkin on lähialueel­la muil­la enemmän….) 

    Esim. sen, että taivas voi joskus olla päiväkaudet har­maa ja taivaal­ta voi vih­moa vet­tä ja/tai rän­tää, ei pidä antaa lan­nistaa. Pitää olla sitä suo­ma­laista sisua ja hakea niitä oman men­estyk­semme avain­tek­i­jöitä ja käyt­tää niitä hyödyk­semme. Kyl­lä se aurinko välil­lä risukasaankin paistaa. 

    Turha ja tarpee­ton pes­simis­mi pois, sil­lä lan­nist­a­mi­nen ja lan­nis­tu­mi­nen ei hyödytä meitä. Se on lisäk­si omi­aan naker­ta­maan juuri sitä tarvit­tavaa intoa ja mieliku­vi­tus­ta, joka hyviä ideoita tuot­taes­saan on usein men­estyk­sen perus­ta. Jokaiki­nen idea ei tietenkään ole kul­ta­jyvän kaltainen, mut­ta yrit­tänyt­tä ei laite­ta (ainakaan yhtä hel­posti kortistoon?). 

    Hiiret juok­se­vat kaiketi vain äärim­mäisen har­voin makaa­van kissan suuhun. On turha kuvitel­la tur­is­min mar­rasku­us­sa maas­samme kas­va­van, jos markki­noin­tiväkemme vain surkut­telee ja voiv­ot­telee maamme tylyä har­maut­ta. Haastei­den voit­tamiseen tarvi­taan myös yhteistyötä.

    Ehkä pitäisi ottaa oppia ruot­salais­ten markki­noin­ti-ihmis­ten työstä ja menetelmistä, kun ne tun­tu­vat toimi­van noin hyvin “Viherinssinkin” kohdalla …

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos sanoin, suurin osa (yli 50%) maa­han­muut­ta­jista työl­listyy, jokainen ymmärtää,. että tämä tarkoit­taa maa­han­muut­ta­jia kokon­aisuute­na ja tämä väite pitää paikkansa.

    Et kyl­läkään sanonut noin, vaan:

    Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on aivan oma jut­tun­sa (suurin osa siitäkin työllistyy)

    Tämän voit ylem­pää tarkistaa.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Sor­ry. Jos sanoin, suurin osa (yli 50%) maa­han­muut­ta­jista työl­listyy, jokainen ymmärtää,. että tämä tarkoit­taa maa­han­muut­ta­jia kokon­aisuute­na ja tämä väite pitää paikkansa

    Emme keskustele tästä väit­teestä, vaan siitä, jon­ka teit koskien hum. maa­han­muut­ta­jia. Jokainen voi tark­istaa ylem­pää sen, että otit kan­taa myös hei­dän työllistymiseensä.

    1. Ymmärtääk­seni human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työl­lisyys on yli 50 %, siis työikäis­ten kohdal­la, jos mukaan ote­taan kaik­ki alun­perin human­i­taarisin perustein tulleet, eikä valikoi­da vain joitain ryh­miä ja vas­ta maa­han tulleita.

  88. Jot­ta kaupunkin pysy­isi kil­pailukykyisenä ei sen auta kuin kas­vaa. Suur­Tukhol­ma tulee luul­tavasti kas­va­maan 2 M -> 2,5 M asukas­ta n. vuo­teen 2050 men­nessä. Ei helsin­ki oikeasti tule saa­maan tätä kiin­ni mut­ta hyvä olisi että ei jäisi kovasti jäl­keen. Helsin­gin “ongel­ma” on hävitä koos­sa ja siten skan­di­na­vian keskuk­se­na tukholmalle.

    Toinen strate­gia on “port­ti venäjälle”. Valitet­tavasti vneäjän osaa­jista on suuri pula. Pitäisikö rajat ava­ta helsinki­in halu­aville venäläisille nyt kun sieltä on vielä tuli­joi­ta? Eipä tätäkään tietysti tehdä. Mut­ta näin voitaisi­in kas­vaa samal­la kuin kieli­taito-ongel­ma ratkeaisi.

    Kol­mas strate­gia voisi olla “balt­ian keskus”. Tässä voisi olla mah­dol­lisuuk­sia tallinnaa vastaan.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työl­lisyys on yli 50 %, siis työikäis­ten kohdal­la, jos mukaan ote­taan kaik­ki alun­perin human­i­taarisin perustein tulleet, eikä valikoi­da vain joitain ryh­miä ja vas­ta maa­han tulleita.

    Kaikkien kohdal­la yli 50%? Soma­linkielisil­lä se oli (työikäis­ten kohdal­la, tietenkin) n. 19%, kuten mainitsin. Ara­bi­ankielisil­lä se on n. 30%. Molem­mat luvut laskin yhdis­tämäl­lä luku­ja eri tilas­toista. Kur­dinkielisil­lä ei mene parem­min. Nämä ovat kolme selvästi suur­in­ta ‘human­itääristä kieliryh­mää’. Hei­dän yhteen­las­ket­tu määrän­sä on n. 40 000 Suomes­sa asu­vaa. Seu­raa­vana kooltaan tule­vat alba­ni­ankieliset. http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03–21_kuv_002_fi.html

    Albiankielis­ten työl­lisyysaste on 42%. Nyt hei­dän kieliryh­män­sä nimel­lä hake­mal­la löysin vih­doin kat­ta­van tilas­ton, osana toista tutkimus­ta, tältä vuodelta ole­vaa Optu­lan “Maa­han­muut­ta­jat rikosten uhreina ja tek­i­jöinä”. Siinä viitataan Tilas­tokeskuk­seen (2010) ja annetaaan luvut sanal­lis­es­ti ja taulukko­muo­dos­sa: http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf ja alka­en sivul­ta 31/261.

    Lain­aus: Lähi-idästä ja Afrikas­ta kotoisin ole­vien maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen oli merkit­tävästi heikom­paa kuin muiden väestöryh­mien – työikäi­sistä ara­bi­ankieli­sistä miehistä ansio­työssä oli 37 pros­ent­tia, per­siankieli­sistä 34 pros­ent­tia, kur­dinkieli­sistä 33 pros­ent­tia ja soma­linkieli­sistä 24 pros­ent­tia. Työikäis­ten nais­ten työl­listymisas­te oli ara­bi­ankielisil­lä 14 pros­ent­tia, per­siankielisil­lä 23 pros­ent­tia, kur­dinkielisil­lä 24 pros­ent­tia ja soma­linkielisil­lä 14 prosenttia 

    (Optu­lan avul­la löysin myös tämän, mut­ta en koko tutkimus­ta: http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2011/01/tyokay_2011_01_2012-06–05_fi.pdf)

    Chileläisiä Pinochetin hir­mu­val­taa paen­nei­ta toisi­na­jat­telijoi­ta Suo­mi otti 1970-luvul­la n. 170 henkeä. Suurin osa heistä palasi koti­maa­hansa Pinochetin val­lan kaaduttua.
    Viet­nami­laisia venepako­laisia taidet­ti­in ottaa hitusen enemmän.

    Human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien (ml. pako­laiset) kieliryh­mien työl­lisyysaste on hyvin selvästi alle 50%. Se on kutakuinkin 30% kaikkien ryh­mien keskiar­vona ja naisil­la selvästi alhaisem­pi kuin miehillä. Työl­lisyysaste on kas­vanut hitaasti human­itääris­ten tuli­joiden maas­sa asumisen aikana, ja sen vah­va sukupuolit­tuneisu­us on säilynyt.

    Joko voisit myön­tää, että heitit sen luvun mutu­na lonkalta, etkä sit­ten sen jäl­keen voin­ut myön­tää niin tehneesi vaan jatkoit luvun puo­lus­telua samaiselta mutupohjalta?

    Vielä noista luvuista. Tilas­toiko tilas­tokeskus niitä yhä miten? Luvut ovat selvästi vaikeasti löy­det­tävis­sä ja niukalti esil­lä ja Osmol­lakin oli niistä totaalisen väärä käsi­tys. Ne eivät näy juurikaan poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa eivätkä sen perusteis­sa. Optu­la (2014) viit­taa van­hoi­hin lukui­hin, mis­tä herää epäilys, että kuin­ka niitä nyky­isin edes tilas­toidaan? Mon­es­sa Euroopan maas­sa­han on kor­rek­teista syistä pidät­täy­dyt­ty tilas­toimas­ta ‘etnis­es­ti pro­filoivasti’. Sama henk­i­nen ilmapi­iri näyt­tää vaikut­ta­van tutkimuk­seen myös Suomes­sa. Sen ainakin oppi siitä, kuin­ka kiv­en takana näi­den luku­jen help­po löytämi­nen on. Pahaa tietoa.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työl­lisyys on yli 50 %, siis työikäis­ten kohdal­la, jos mukaan ote­taan kaik­ki alun­perin human­i­taarisin perustein tulleet, eikä valikoi­da vain joitain ryh­miä ja vas­ta maa­han tulleita. 

    Ja tälle väit­teelle jäämme siis odot­ta­maan jotain kät­tä pidem­pää. az näyt­ti tehneen jo aikamoi­ses­ti töitä kyseis­ten tilas­to­jen etsimisek­si, joten olisi kiin­nos­tavaa tietää, mihin tietosi perustuu. 

    Jälleen Tilas­tokeskuk­sen läpyskän mukaan muuten “ulko­mail­la syn­tyneestä väestöstä” (taulukko V) suurim­mat hum. maa­han­muut­ta­ja­maat ovat Soma­lia ja Irak. Sen jäl­keen tulee Ex-Jugoslavia (jon­ka ihmisil­lä työt­tömyysaste, ei siis työl­lisyys, on 27%) ja Viet­nam (työt­tömyys 24%). Näis­sä ryh­mis­sä saat­taa tosin olla ainakin jos­sain määrin ei-hum. maa­han­muut­ta­jia, kun taas irak­i­laiset ja soma­lialaiset taita­vat olla läh­es 100%:sti hum. maa­han­muut­ta­jia (tur­va­paikan saanei­ta tai hei­hin perheyhdistettyjä). 

    On siis ehkä teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että työl­lisyyspros­ent­ti kaikil­la hum. maa­han­muut­ta­jil­la kipuaa juuri ja juuri yli 50%:n.

    Mitä taas osajoukkoi­hin tulee, niin minus­ta ainakin maa­han­muut­topoli­ti­ikan kannal­ta rel­e­vant­te­ja osajoukko­ja ovat tuli­joiden koti­maat. Tämän­hän suh­teen maa­han­muut­topoli­ti­ikkamme tekee jo nyt ylivoimais­es­ti suurim­man jaon (EU-maista pääsee maa­han hel­posti, muual­ta paljon vaikeam­paa). Se, että niitä “mui­ta” jaot­telee sit­ten vähän hieno­jakoisem­min, ei minus­ta nyt lähtöko­htais­es­ti vielä mitenkään eri­tyisen vääris­televää ole.

  91. Osmo, helsin­gin vetovoima toimii tässä maan tasol­la. Jos ja kun maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste olisi Helsingis­sä selvästi yli 50%, niin se Helsin­gin vetovoima aiheut­taisi selvästikin sen, että se työl­lisyysaste muual­la maas­sa on varsin alhainen. Se miten tätä pitäisi puolestaan tulki­ta, on asia erik­seen enkä ota siihen kan­taa, mut­ta se näyt­täisi kuitenkin edelleen tuke­van sitä mitä sanoin: Helsin­gin (tai minkään muunkaan kaupun­gin) vetovoima aidon työl­lisyy­den suh­teen ja human­itääri­nen maa­han­muut­to toimi­vat hyvin eri­laisil­la tavoil­la ja reagoi­vat monil­ta osin päin­vas­taiseen suun­taan poli­it­tisi­in päätöksiin. 

    Maa­han­muut­toa on sik­si minus­ta virheel­listä tarkastel­la monoliittina.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Käytät yhä koko maan luku­ja. Oli puhe maa­han­muu­taqjien työl­lisyysas­teesta Helsingissä.

    Onko noin vaikeaa myön­tää mutu­illeen­sa, ja tiedol­lis­es­ti hyvin virheellisesti?

    Kaikkien vierask­ielis­ten helsinkiläis­ten, mukaan luet­tuna jokainen työperäi­nen Helsingis­sä asu­va maa­han­muut­ta­ja, työl­lisyysaste oli 52%, kuten yllä mainitsin. Tästä kaikkien luvus­ta 52% voit yrit­tää arvioi­da, mikä se human­itääris­ten keskimääräi­nen luku on. Lähel­lä sitä Suomen human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teen kansal­lista keskiar­voa n. 30%. Näin se on. Älä nyt viit­si enää yrit­tää muu­ta väit­tää, älykäs ihminen.

    Aris­to­tle main­tained that women have few­er teeth than men; although he was twice mar­ried, it nev­er occurred to him to ver­i­fy this state­ment by exam­in­ing his wives’ mouths. — Bertrand Rus­sell, Impact of Sci­ence on Society

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Käytät yhä koko maan luku­ja. Oli puhe maa­han­muu­taqjien työl­lisyysas­teesta Helsingissä. 

    Koko maan luvut ovat niitä ain­oi­ta, joi­ta on ollut mah­dol­lista löytää. Sin­ul­ta on use­aan ker­taan jo pyy­det­ty niitä Helsin­gin luku­ja, jos ne sinus­ta ovat jotenkin merkit­tävästi eri­laisia kuin koko maan luvut. 

    Helsin­gin (siis kaikkien helsinkiläis­ten) työl­lisyysaste on hitusen parem­pi kuin koko maan (74.1% vs. 71.7%). En tiedä, onko mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, että hum. maa­han­muut­ta­jien kohdal­la tässä olisi jotain radikaal­isti eri­laista. Jos on, niin olisi kiva kuul­la seli­tys siihen, mik­si Helsin­gin työl­lisyysaste muuten on melko lail­la sama kuin koko maas­sa, mut­ta hum. maa­han­muut­ta­jien kohdal­la näis­sä on merkit­tävästi eroa. 

    Tilas­toidaanko näitä maa­han­muut­ta­jako­htaisia asioi­ta edes Helsingis­sä? Sivul­ta http://www.hel.fi/hki/tieke/fi/julkaisut/tilastot ei ainkaan löy­tynyt yhtään koko kansalle (tai siis helsinkiläisille) tarkoitet­tua maa­han­muut­ta­jia koske­vaa tilastoa.

    1. Olen kuul­lut nämä luvut esitelmässä run­sas vuosi sit­ten. Tieto on muistin­varainen. Helsingis­sä ulko­maalaisväestön on paljon luon­te­vam­paa päästätöi­hin kuin Nurmek­ses­sa, kos­ka on maa­han­muut­ta­jien omia yri­tyk­siä ja kos­ka kaupun­ki työl­listää maa­han­muut­ta­jia aktiivisesti.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä ulko­maalaisväestön on paljon luon­te­vam­paa päästätöi­hin kuin Nurmek­ses­sa, kos­ka on maa­han­muut­ta­jien omia yri­tyk­siä ja kos­ka kaupun­ki työl­listää maa­han­muut­ta­jia aktiivisesti. 

    Mik­sei tuo luon­te­vampi työl­listymi­nen koske sit­ten suo­ma­laisia, vaan Helsin­gin koko työl­lisyysaste on parin pros­ent­tiyk­sikön päässä koko maan työllisyysasteesta? 

    Ja mitä tuo­hon akti­iviseen työl­listämiseen tulee, niin ei kai tuos­sa ole kyse siitä, mis­tä az mainit­si, eli “maa­han­muut­tokoneis­toon” työllistämisestä? 

    “Esitelmässä kuul­tu­i­hin lukui­hin”, etenkin jos nämä on esitet­ty ilman ref­er­enssiä, kan­nat­ta­nee suh­tau­tua hyvin suurel­la varauk­sel­la. Kuten tässäkin keskustelus­sa on tul­lut selväk­si, eri maa­han­muut­ta­jaryh­mät sotke­taan joskus tarkoituk­sel­la joskus tahat­ta yhteen tai erik­seen ja siten saadaan aikaisek­si lau­sei­ta, jot­ka eivät ihan tarkalleen pidäkään paikkaansa, mut­ta tuke­vat puhu­jan kan­taa vähän parem­min. Jos joku sit­ten puut­tuu virheeseen myöhem­min, voi sen suurin pahoit­teluin kor­ja­ta. Suurelle yleisölle jäi kuitenkin se alku­peräi­nen väite mieleen. 

    Anteek­si, jos tuo kuu­lostaa töykeältä, mut­ta valitet­ta­van usein etenkin poli­itikot ja toimit­ta­jat vään­tävät tilas­tot siihen muo­toon, että ne anta­vat harhaan­jo­hta­van kuvan kokon­ais­ti­lanteesta, vaik­ka jonkun teknisen tulkin­nan mukaan eivät suo­ria val­hei­ta olekaan. BBC:llä on radios­sa ohjel­ma “More or Less”, jos­sa käy­dään läpi juuri julk­isu­udessa esitet­tyjä väit­teitä ja selvitetään niiden todel­lista paikkansa pitämistä. Läh­es poikkeuk­set­ta väit­teet perus­tu­vat dataan, jota on tarkoituk­sen­mukaises­ti tulkit­tu mah­dol­lisim­man äärim­mäisen kuvan antamiseksi.

    1. Suomes­sa on julk­i­sista tilas­toista erit­täin vaikea saa­da selvää maa­han­muut­ta­jia koske­via asioi­ta, kos­ka etnisin perustein ei saa tehdä tilas­to­ja. Tämä on mielestäni aivan hölmöä, kos­ka sil­lä annetaan vain tilaa eri­laisille hom­mafoo­ru­min vääris­te­lyti­las­toille. Kie­len perus­teel­la sen sijaan saa tehdä tilas­to­ja, kos­ka ruotsinkielis­ten lukumäärää tarvi­taan vaikka­pa koulu­jen mitoitukseen.
      Jostain syys­tä tätä tulk­i­taan Ruot­sis­sa toisin. Siel­lä on tarkat tilas­tot ulko­maalais­peräis­es­tä väestöstä jaet­tuna kolmeen ryh­mään: (1) Ulko­mail­la syn­tyneet (2) ruot­sis­sa syn­tyneet ulko­mail­la syn­tynei­den lapset ja (3) ruot­sis­sa syn­tyneet lapset, joiden toinen van­hempi on syn­tynyt ulkomailla.
      Meil­lä on jäl­jel­lä vain tilas­toin­ti kansalaisu­u­den tai kie­len perus­teel­la. Kansalaisu­us antaa asi­as­ta aivan liian pes­simistisen kuvan, kos­ka Suomes­sa men­estyneet yleen­sä vai­h­ta­vat kansalaisu­ut­ta. Myös kie­len perus­teel­la saa liian pes­simistisen kuvan, kos­ka eri­tyis­es­ti lapsi­na Suomeen tulleet ja suo­ma­laisen koulun käyneet jos­sain vai­heessa vai­h­ta­vat kieltä. (Ben Zyskow­icz) Ratikas­sa lapset puhu­vat keskenään suomea.
      Human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den työl­lisyys on aluk­si huono, mut­ta para­nee vuosikym­menten kulues­sa. Jos maa­han­muut­ta­ja on käynyt suo­ma­laisen koulun, työl­lisyysaste on aivan tyy­dyt­tävä, mut­ta tässä vai­heessa putoaa näistä hom­mafoo­ru­mi­lais­ten tilas­toista, kos­ka onkin suomenkieli­nen. Kovin suur­ta järkeä ei ole edes tilas­toi­da vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ole­vien työl­lisyysastet­ta, kos­ka heiltä on työn­teko kielletty.
      Talouden kan­takyvyn kannal­ta olen­naista ei ole työl­lisyysaste työikäisenä vaan koko elämän aikana. Näin las­ket­tu suo­ma­lais­ten työl­lisyysaste on noin 42%. (Tämä esitetään yleen­sä taloudel­lise­na huolto­suh­teena, jos­sa ei-työl­lis­ten määrä jae­taan työl­lis­ten määräl­lä.) Jos henkilö tulee aikuise­na maa­han, hän pääsee elämän­sä aikana hel­posti tuo­hon keskimääräiseen 42 pros­entin työl­lisyysas­teeseen vain sil­lä, ettei ole ollut tääl­lä lapse­na. Juuri tämä tekee työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta kansan­talouden kannal­ta erit­täin kan­nat­tavaa. Sen sijaan human­i­taari­nen maa­han muut­to ei ole perustel­tua talouden ter­ve­hdyt­tämisel­lä. Human­i­taarisen maa­han­muu­ton perus­teet ovat humanitaarisia.
      Tiedemies on aivan oike­as­sa siinä, ettei ulko­maalais­ten työl­lisyysas­teen laskem­i­nen koko pop­u­laa­tion keskiar­vona ole lainkaan järkevää, kos­ka joukko on niin het­ero­geeni­nen. Viet­nami­lais­ten ja chileläis­ten tilanne on aivan toinen kuin soma­lien, mut­ta jos vedo­taan vierask­ielisen väestön kokon­ais­määrään, tätä vas­ten tietysti keskiar­vo on oikea mittari.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen kuul­lut nämä luvut esitelmässä run­sas vuosi sit­ten. Tieto on muistin­varainen. Helsingis­sä ulko­maalaisväestön on paljon luon­te­vam­paa päästätöi­hin kuin Nurmek­ses­sa, kos­ka on maa­han­muut­ta­jien omia yri­tyk­siä ja kos­ka kaupun­ki työl­listää maa­han­muut­ta­jia aktiivisesti.

    http://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Ulkomaalaisvaesto_2013.pdf

    Tämä löy­tyi julkises­ti Helsingistä. Parem­paa en löytänyt, enkä enää yritä etsiä. Tilas­tokeskuk­senkin oma haku­toim­into antoi kym­meniä sivu­ja kaikkea muu­ta, mut­ta ei sitä, mitä halu­aisi. Var­maankin ase­mas­sasi saisit nuo tiedot vain kysymyk­sen dele­goimal­la, jos todel­la olisit niistä kiinnostunut.

    Tuos­sa linkite­tyssä selvi­tyk­sessä on lukuisia tarkan tiedon saamista hait­taavia ongelmia, jot­ka ovat hyvin tyyp­il­lisiä ja aivan selvästi tarkoituk­sel­lisia näis­sä julkises­ti näkyvil­lä ole­vis­sa selvi­tyk­sis­sä. Tyyp­il­lisiä ongelmia:

    Työperäiset ja human­itääriset maa­han­muut­ta­jat on tarkoituk­sel­la sekoitet­tu yhteen.

    Lähtö­maako­htais­ten tilas­to­jen sijaan esitetään tarkoituk­sel­la maanti­eteel­lis­ten aluei­den tilas­to­ja välit­tämät­tä kult­tuuri- tai muista rajoista, häivyt­täen merkit­täviä eroja.

    Käytetään epämääräisiä, auki kir­joit­ta­mat­to­mia käsit­teitä, joi­ta ei selvennetä.

    Tilas­to­jen käsit­teistöä ei ava­ta, eikä kokon­aisuuk­sia eritellä.

    Tietolähteisi­in ei ole web-linkkejä.

    *

    Tämä ei ole suinkaan nor­maali tapa toimia, vaan ilme­nee sil­loin, kun tieto on arkalu­on­toista. Kuten Orwell asian osu­vasti ilmaisi, yleisin tapa vale­hdel­la on ker­tomat­ta jättäminen.

    Ehkä joskus kuulemme tarkat luvut Helsingille, tai joku ne löytää. Var­maankaan emme. Paha tieto ei kuu­lu näkyville.

    Mut­ta seu­raa­masi esitelmän pitäjä on kyl­lä puhunut aivan omi­aan, tai ehkä lainan­nut For­sande­ria, jos itse et muista väärin. 

    Tode­taan tämä nyt vielä lop­pu­un, siitä ydinkysymyk­ses­tä, jos­ta tämä alkoi:
    Kun kaikkien vierask­ielis­ten työl­lisyysaste Helsingis­sä on 51,8%, niin ‘human­i­taaris­ten kieliryh­mien’ on sil­loin paljon alhaisem­pi. Tuon yllä linkite­tyn selvi­tyk­sen poh­jal­ta sen voisi arvioi­da n. 35%:ksi, jos­ta merkit­tävä osa kaupun­gin palkkalis­toil­la maa­han­muut­toon liit­tyvis­sä työnku­vis­sa, mm. maa­han­muut­ta­jien tukipalveluissa.
    Ei ole syytä olet­taa Helsin­gin human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teen merkit­tävästi poikkea­van koko maan vas­taavas­ta luvus­ta (n. 30%), kos­ka sitä selit­tävät tek­i­jät kult­tuuri, nais­ten alis­t­a­mi­nen kodin seinien sisälle, koulu­tus, kieli­taito, geen­it eivät pois­tu Helsin­gin rajalla.

    Eiköhän riitä aiheesta siihen asti, kunnes joku siteer­aa tai linkit­tää tarkat ja yksi­tyisko­htaiset tilas­toidut luvut.

  96. Pahoit­te­len, että keskustelu on joutunut jo aika sivu­raiteille alku­peräis­es­tä aiheesta. Olisi hyvä, jos Osmo avaisi uuden blogikir­joituk­sen juuri tästä aiheesta mieluiten tietenkin mah­dol­lisim­man paljon fak­tati­etoa sisällytettynä. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa on julk­i­sista tilas­toista erit­täin vaikea saa­da selvää maa­han­muut­ta­jia koske­via asioi­ta, kos­ka etnisin perustein ei saa tehdä tilas­to­ja. Tämä on mielestäni aivan hölmöä, kos­ka sil­lä annetaan vain tilaa eri­laisille hom­mafoo­ru­min vääristelytilastoille. 

    Niin, tai vähin­täänkin se mah­dol­lis­taa kaiken hom­mafo­ru­mil­ta tule­van tauhkan toteamisen ilman eri käsit­te­lyä “vääris­te­lyti­las­tok­si”, kos­ka kenenkään ei ole mah­dol­lista osoit­taa niitä pitävästi oikeik­si, kun oikeaa tietoa ei ker­ta kaikki­aan ole olemassa. 

    Itse jät­täisin kysymyk­sen auki siitä, kenen esit­tämä tieto (“hom­mafo­ru­min vääris­te­lyti­las­tot” tai “esitelmis­sä kuul­lut”) on vääris­tel­tyä, niin kauan, kun sitä oikeasti tilas­toitua tietoa ei ker­ta kaikki­aan ole saatavis­sa. Kuten kir­joitin, minus­ta kaikil­la poli­it­tisil­la toim­i­joil­la on aina pyrkimys esit­tämään tieto oman kan­nan kannal­ta parhaas­sa muodossa. 

    Human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den työl­lisyys on aluk­si huono, mut­ta para­nee vuosikym­menten kuluessa. 

    Sen Tilas­tokeskuk­sen tilas­ton mukaan tuo ei päde uni­ver­saal­isti, vaan sen sijaan alhaisen HDI:n maista (=maail­man taka­pa­ju­lat kuten Afgan­istan ja Soma­lia) se työl­listymisas­te ei parane juuri lainkaan maas­sa oleskelun pidentyessä. 

    Joka tapauk­ses­sa tuos­ta asi­as­ta pitäisi saa­da jotain paljon parem­paa tietoa, jot­ta eri lähteistä tule­vat vääris­televät tiedot saataisi­in lakaistua pois. 

    Kansalaisu­us antaa asi­as­ta aivan liian pes­simistisen kuvan, kos­ka Suomes­sa men­estyneet yleen­sä vai­h­ta­vat kansalaisuutta. 

    Näin minäkin ajat­telin ennen kuin tsekkasin Fin­lex­istä ja Maa­han­muut­tovi­ras­tos­ta, miten sitä Suomen kansalaisu­ut­ta oikein voi hakea. Yllä kir­joit­ta­masi pätee kyl­lä kaikki­in mui­hin kuin hum. maa­han­muut­ta­ji­in. Hei­dän pitää osoit­taa suomen tai ruotsin taiton­sa, jot­ta voivat hakea kansalaisu­ut­ta. Samoin toimeen­tu­lolähde pitää osoit­taa. Hum. maa­han­muut­ta­jil­ta sen sijaan jostain syys­tä kieli­v­aa­timus on pois­tet­tu (en oikein ymmär­rä, mikä tässä on ollut aja­tus). Samoin toimeen­tu­loedel­ly­tys tarkoit­taa todel­lisu­udessa vain sitä, että hak­i­jan pitää osoit­taa, mis­tä toimeen­tu­lon­sa saa. Se, että saa toimeen­tu­lon­sa yhteiskun­nan tuke­na, on ihan ok, kun­han vaan siis pystyy selvit­tämään, miltä luukul­ta se toimeen­tu­lo tulee.

    Ain­oa tek­i­jä, mikä ehkä pitää osan pako­laise­na tulleista ei-suo­ma­laisi­na, on rikolli­nen toim­inta Suomes­sa (esim. Ibrahim Shkupol­li ei tästä syys­tä ollut saanut kansalaisuutta).

    En siis näe oikeas­t­aan hum. maa­han­muut­ta­jal­la mitään syytä, mik­sei hän viiden vuo­den täyt­tyessä hak­isi ja saisi kansalaisu­ut­ta, kun­han ei ole rikok­si­in syyl­listynyt. Näin siis riip­pumat­ta siitä, onko hän oppin­ut kieltä tai muuten kotoutunut. 

    Jos maa­han­muut­ta­ja on käynyt suo­ma­laisen koulun, työl­lisyysaste on aivan tyy­dyt­tävä, mut­ta tässä vai­heessa putoaa näistä hom­mafoo­ru­mi­lais­ten tilas­toista, kos­ka onkin suomenkielinen. 

    Minus­ta täl­laiset pikku­lapse­na tulleet pitää muutenkin pudot­taa pois. Sinä itsekin suh­tauduit Suomes­sa syn­tyneisi­in lap­si­in niin, että heil­lä se vas­ta huono työl­lisyysaste onkin, kun he siir­tyvät työelämään vas­ta 23-vuotiaana. 

    Mut­ta olisi tietenkin mie­lenki­in­toista nähdä sekin, onko pikku­lapse­na niistä alhaisen HDI:n maista tulleil­la ja sit­ten suo­ma­lais­tuneil­la ihmisil­lä yhtä hyvä työl­lisyysaste läpi elämän kuin kan­taväestöl­lä. Tästäkään ei var­maan ole mitään tilas­to­ja (eikä var­maan voikaan olla, kos­ka lapse­na Suomeen tulleet hum. maa­han­muut­ta­jat eivät mitenkään ole voineet vielä läpikäy­dä koko aktiivielämäänsä). 

    Talouden kan­takyvyn kannal­ta olen­naista ei ole työl­lisyysaste työikäisenä vaan koko elämän aikana. Näin las­ket­tu suo­ma­lais­ten työl­lisyysaste on noin 42%. (Tämä esitetään yleen­sä taloudel­lise­na huolto­suh­teena, jos­sa ei-työl­lis­ten määrä jae­taan työl­lis­ten määrällä.)Jos henkilö tulee aikuise­na maa­han, hän pääsee elämän­sä aikana hel­posti tuo­hon keskimääräiseen 42 pros­entin työl­lisyysas­teeseen vain sil­lä, ettei ole ollut tääl­lä lapsena. 

    Ensin­näkin jos ne az:n luvut aikuis­ten 30%:n työl­lisyysasteista hum. maa­han­muut­ta­jaryh­mil­lä pätevät, niin tuo­hon pääsem­i­nen ei näyt­täisi ihan triv­i­aalia ole­van ainakaan kaikille. 

    Toisek­si, jos ei nyt satu tule­maan juuri yliopis­tos­ta valmis­tut­tuaan, vaan myöhem­mäl­lä iäl­lä, niin sit­ten se akti­iviu­ra ei todel­lakaan jää yhtä pitkäk­si kuin Suomes­sa kas­va­neel­la. Jos tulee vaikka­pa 40-vuo­ti­aana, niin tuo­hon työl­lisyysas­teeseen pääsem­i­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa ole helppoa. 

    Human­i­taarisen maa­han­muu­ton perus­teet ovat humanitaarisia. 

    Tästä olen samaa mieltä. Human­itääristä maa­han­muut­toa har­raste­taan, kos­ka halu­taan uhra­ta suo­ma­lais­ten tuot­ta­maa hyv­in­voin­tia maail­mal­la human­itääri­sistä kri­i­seistä kär­sivien ihmis­ten aut­tamiseen. Joka tapauk­ses­sa siinäkin minus­ta rajal­liset resurssit tule­vat peli­in mukaan siinä mielessä, että jos olemme sitä mieltä, että suo­ma­laisil­la on velvol­lisu­us osal­lis­tua maail­man human­itäärisen kär­simyk­sen pois­tamiseen uhraa­mal­la X osa suo­ma­lais­ten tuot­ta­maa hyv­in­voin­tia siihen, niin mil­lä tavoin tämä käyt­tämäl­lä sil­lä saadaan eniten vähen­net­tyä human­itääristä kär­simys­tä. Täl­lä tavoin asi­aa läh­estyt­täessä se, miten hum. maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät Suomes­sa, tuleekin merkit­täväk­si tek­i­jäk­si sen tavan fik­su­ut­ta arvioitaessa. 

    Samoin siinä, mis­tä pako­laisia ote­taan, voisi olla järkevää ottaa huomioon se, miten kyseis­es­tä maasta/alueelta/kulttuuripiiristä tule­vat yleen­sä maa­han inte­groitu­vat ja työl­listyvät. Mitä parem­min he inte­groitu­vat, sitä suurem­pi määrä heitä on mah­dol­lista ottaa ilman, että taak­ka huolto­suh­teelle kasvaa. 

    Voidaan toki kysyä, että onko pako­lais­ten ihmis­ar­vo mitat­tavis­sa sil­lä, miten he toden­näköis­es­ti työl­listyvät uudessa koti­maas­saan, ja tätä käyt­tää sit­ten perus­teena sille, miten juuri heille ollaan tar­joa­mas­sa oikeut­ta päästä Suomeen pako­laise­na. Kysymys ei ole help­po, kos­ka emme mis­sään tapauk­ses­sa halua tehdä sitä oman maan kansalaisille, vaan kaikille vaikeavam­mai­sista demen­tisi­in van­huk­si­in pyritään tar­joa­maan ihmis­ar­voinen elämä. Ehkä tuo on kuitenkin pakko tehdä sik­si, että toisin kuin van­hus­ten tai vaikeavam­mais­ten määrä, maail­mal­la ole­vien pako­lais­ten määrä on joka tapauk­ses­sa täysin eri luokkaa kuin se, mihin Suomen resurssit riit­tävät. 99%:n maail­man pako­lai­sista kohdal­la Suomen on joka tapauk­ses­sa san­ot­ta­va, ettei heil­lä ole pääsyä Suomeen.

    1. Sen Tilas­tokeskuk­sen tilas­ton mukaan tuo ei päde uni­ver­saal­isti, vaan sen sijaan alhaisen HDI:n maista (=maail­man taka­pa­ju­lat kuten Afgan­istan ja Soma­lia) se työl­listymisas­te ei parane juuri lainkaan maas­sa oleskelun pidentyessä. 

      Siis itseasi­as­sa kauan maas­sa ollei­den soma­lien työl­lisyysaste on huo­mat­tavasti korkeampi kuin viimeisen kymme­nen vuo­den aikana, joten tuol­laista tilas­tol­lista näyt­töö on vaikea saa­da. Ensim­mäiset Suomeen tulleet soma­lit tuli­vat Neu­vos­toli­itos­ta, jos­sa he oli­vat yliopisto-opiskelijoina.

      En kir­joi­ta tästä aiheesta omaa postaus­ta ihan vain mie­len­ter­vey­del­li­sistä syistä. Tätä blo­gia ei yleen­sä tarvitse kovin rankasti moderoi­da, mut­ta kun kir­joik­t­taa ulko­maalai­sista, tulee hirvit­tävä määrä täysin sairas­ta törkyä, jon­ka lukemis­es­ta tulee vain ikävä olo. Näi­den hul­lu­jen takia koko asialli­nen keskustelu ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta joudu­taan käymään suljettuna.

  97. Maaseu­tu­lainen:
    **Mitä vikaa on vierask­ielisessä väestössä?**

    Se vie työtä ja etu­ja suo­ma­laisil­ta. Tätä tekevät etenkin virolaiset.

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Helsinki+on+muuttoliikkeen+suurin+h%C3%A4vi%C3%A4j%C3%A4/a1390272228256?ref=hs-art-top‑7

    Ei tuo­ta noin voi ajatel­la. Kyl­lä viro­laiset työn­tek­i­jät paran­ta­vat suo­ma­laisen kulut­ta­jan ase­maa. Työvoimaa remont­tei­hin. Näitä asioi­ta pitää ajatel­la kulut­ta­jan kannal­ta niin saadaan laa­jin näkökul­ma kansakunnnan etuun.

  98. åke: Ei tuo­ta noin voi ajatel­la. Kyl­lä viro­laiset työn­tek­i­jät paran­ta­vat suo­ma­laisen kulut­ta­jan asemaa. 

    Haha­ha­ha. Ja raha tulee seinästä.

  99. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on julk­i­sista tilas­toista erit­täin vaikea saa­da selvää maa­han­muut­ta­jia koske­via asioi­ta, kos­ka etnisin perustein ei saa tehdä tilastoja.

    Googlaa­pa vaik­ka: Maa­han­muut­ta­jat rikosten uhreina ja tek­i­jöinä. “Rek­iste­ri­aineis­to perus­tui poli­isin tietoon tulleisi­in rikok­si­in ja muo­dosti vuosien 2010–2011 vii­terikosten rikosil­moituk­sista 50 pros­entin sat­un­naiso­tok­sen. Lop­ulli­nen otos koos­t­ui 105 057 eril­lis­es­tä tapauk­ses­ta, jois­sa oli epäilty­inä 64 529
    henkilöä. Maa­han­muut­ta­jien määrit­te­ly perus­tui rek­iste­ri­aineis­tossa ensimmäisen
    pol­ven maa­han­muut­ta­jien osalta syntymäm
    aahan ja toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jien osalta äidinkieleen.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työl­lisyys on yli 50 %, siis työikäis­ten kohdal­la, jos mukaan ote­taan kaik­ki alun­perin human­i­taarisin perustein tulleet, eikä valikoi­da vain joitain ryh­miä ja vas­ta maa­han tulleita.

    Muis­taak­seni kan­ta­suo­ma­lais­ten työikäis­ten työl­lisyysaste on alle 50%, kun lue­taan pois opiske­li­jat, asevelvol­liset ja eläkeläiset. Jos näin on eli muis­tan oikein, human­i­taariset mamut työl­listyvät jopa parem­min kuin kasut! (Ole­tan siis, että hei­dän kesku­udessaan eläkeläisiä, armei­jaa suorit­tavia ja opiske­li­joi­ta on merkit­tävästi vähemmän.)

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.