Huh mikä energiatulevaisuus (2) Asumisen keskittyminen vähentää liikennetarvetta.

Asum­i­nen ja liikenne

Sanoin keskustelus­sa, että asum­is­muo­to on kehit­tymässä suun­taan, jos­sa liikku­mis­tarve vähe­nee. Kaikkial­la teol­lis­tuneis­sa mais­sa on tapah­tunut asum­is­pref­er­ens­seis­sä suuri muu­tos kohden oikea­ta kaupunkia, lähiöistä ja ”repub­likaanivyöhyk­keeltä” ruutukaavakaupunkiin.

Oike­as­sa kaupungis­sa liikku­mi­nen sujuu kävellen. Kävellen men­nään kaup­paan ja lapset menevät kävellen koulu­un ja har­ras­tuk­si­in. Näin oli 60 vuot­ta sit­ten (ei ollut auto­ja) ja näin on koh­ta uudestaan.

Mik­si ruu­tukaavakaupun­git joskus hylät­ti­in ja nyt taas hyväksytään? Muu­tos johtuu parem­mas­ta ilmas­ta. Kun taloko­htainen öljy- tai kok­siläm­mi­tys pilasi ilmaa ja auto­jen pakop­utket tunki­vat lyi­jyä las­ten keuhkoi­hin, oli ratio­naal­ista kaavoit­taa met­sälähiöitä. Kun olin kouluiässä, meille opetet­ti­in, että eli­na­jan­odote saas­tuneis­sa (ja moraalit­tomis­sa) kaupungeis­sa oli huo­mat­tavasti alem­pi kuin puh­taal­la maaseudul­la. Nyt se on toisin päin. Kaupungeis­sa eletään pidem­pään. Vihreä ter­rori on tehon­nut: kaupun­ki-ilma on nyt puh­das­ta. On ratio­naal­ista pala­ta met­sälähiöistä keskustoihin.

Täl­laiset puheen­vuorot syn­nyt­tävät aina saman­laisen vastareaktion.

Joku yleisöstä sanoi, että tutkimuk­set puhu­vat aivan toista: vain 22 % (muistin­varainen tieto) ihmi­sistä halu­aa asua kuvaa­mal­lani taval­la. Vas­tasin, että jos 1,2 miljoon­aa ihmistä halu­aa asua Helsin­gin keskus­tas­sa, se on huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä sinne mah­tuu. OK. On otet­ta­va huomioon muidenkin kaupunkien, myös Porin ruu­tukaa­va-alueet. Silti ruu­tukaa­va-alueelle pyrkiviä ihmisiä on enem­män kuin heille on asuntoja.

Sanoin myös kat­soneeni kiin­teistövälit­täjien hin­to­ja Poris­sa. Jostain syys­tä Porin keskus­tas­sa mak­se­taan asun­noista huo­mat­tavasti enem­män kuin lähiöis­sä. Jos ihmi­sistä on eri­tyisen vas­ten­mielistä asua keskus­tan tun­tu­mas­sa ja taivaal­lista kaukana lähiössä, mik­si asun­noista Porin keskus­tas­sa mak­se­taan paljon enem­män kuin Porin lähiöissä?

Van­jo­ki sanoi, että tuol­laisia mielipi­de­tiedustelu­ja pitäisi tehdä syn­ny­tys­laitok­sel­la vas­ta­syn­tyneille, kos­ka tule­vaisu­u­den asum­is­muo­dos­ta päät­tävät he.

Juha Sip­ilä sanoi ole­vansa aivan eri mieltä kanssani tästä keskit­tämis­es­tä kaupunkei­hin. Hänestä koko maan on pidet­tävä asut­tuna, kos­ka ei uusi­u­tu­vaa ener­giaa voi tuot­taa, ellei maaseudul­la ole ihmisiä. Vas­tasin, että en puhunut mitään siitä, kuin­ka mon­ta ihmistä asuu maaseudul­la, vaan ihmi­sistä, jot­ka elävät jo nyt kaupungeis­sa mut­ta käyvät lähiöis­sä nukku­mas­sa. Heistä kas­va­va osa tulee jatkos­sa pait­si elämään, myös asumaan kaupungeissa.

Maaseudun tule­vaisu­us kir­joit­ti, että vihrei­den kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara keskit­täisi väestöä voimallis­es­ti kaupunkikeskus­toi­hin. Täl­lainen keskustelu on masen­tavaa. Jos yritin ennus­taa mitä tapah­tuu, se ei tarkoi­ta, että halu­aisin tehdä niin. Eihän mete­o­rolo­giakaan voi syyt­tää sadesäästä. Itse Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­vana halu­aisin, että paik­ka olisi vähem­män suosit­tu, jot­ta asun­to­jen hin­nat pysy­i­sivät järkev­inä. Suomes­sa ei ihmisiä voi pakot­taa muut­ta­maan min­nekään, ei kaupunkei­hin eikä myöskään maalle. Estää sen sijaan voi, kuten nyt estetään ihmisiä muut­ta­mas­ta kaupunkien keskus­toi­hin sil­lä, ettei niis­sä ole tarpeek­si asun­to­ja ja hin­nat ovat sik­si tolkuttomat.

Mut­ta ennus­tan, että yhä use­ampi asuu vuon­na 2030 olo­suhteis­sa, jos­sa kaik­ki päivit­täi­nen on käve­lyetäisyy­del­lä tai korkein­taan ratikka­matkan päässä. Täl­lä on vaiku­tus­ta liiken­teeseen. Paljon.

96 vastausta artikkeliin “Huh mikä energiatulevaisuus (2) Asumisen keskittyminen vähentää liikennetarvetta.”

  1. Voin ker­toa vain omas­ta tapauk­ses­tani: min­ul­la on nivel­rikko oike­as­sa polves­sa, joka hait­taa lähiöstä keskus­taan siir­tymisiä ja asioit­ten­sa hoita­mista mm. vira­nomais­ten pakeil­la. Ja kyl­lä min­un käsi­tyk­seni on, että ulko­mail­ta tulleet, krim­i­naalit, alko­holis­tit ym. laite­taan asumaan kaupun­gin laidalle… Ja nimeno­maan kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ajatellen. Se on syr­jin­tää!!! Poh­jal­ta on yhä vaikeampi nous­ta, vaik­ka olisi kykyjäkin.Hmm.

  2. Soin­in­vaaran kan­ta kaupunki­a­sumiseen on tunnettu 🙂

    Tästä syys­tä kiin­nos­taisi joskus lukea visionääri­nen kir­joi­tus siitä että miten koko ajan vahvis­tu­va kau­pan alan mur­ros vaikut­taa halukku­u­teen asua kaupungis­sa. Jos keskus­tas­sa ei enää ole val­tavia tavarat­alo­ja ja kaik­ki vain osta­vat verkos­ta niin onko se keskus­ta vielä sit­tenkin haluttu?

  3. Sip­ilän puolue on ain­oa, jon­ka ydinkan­nat­ta­jat elävät muiden mak­samien tukien varas­sa. Ei sel­l­aisen puolueen puheen­jo­hta­jaa kai kan­na­ta ottaa tosissaan?

    Oli jotenkin huvit­tavaa, kun Sip­ilä yrit­ti luon­nos­tel­la Oulun irti­san­o­tu­ille nörteille uut­ta elämää. Jotain maat­alous­tukein tapaista oli ilmas­sa. Kun­nat ostaisi­vat suo­ma­laisil­ta “osaa­jil­ta” jotain … taisi olla joku tietokanta.

    Niin, mik­si ICT-hem­mot eivät voi elää kuin maanvil­jeli­jät? Jotain EU-sään­tö­jen vas­taista kil­pailut­tamista siihen tarvit­taisi­in. Mut­ta sen­hän Kepu osaa.

    Reilu­u­den nimis­sä on san­ot­ta­va, että Rin­teen Remont­ti Oy on on yhtälail­laa EU-direk­ti­ivien vastainen.

  4. Kyl meil­lä tääl­lä maal­lakin Anjalas­sa ja Inkeroi­sis­sa ihmiset menevät kävellen ja pyöräl­lä kaup­paan ja koulu­un. Näin ollaan tehty jo vuo­sisadan ajan. Se on mukavam­paa tääl­lä kun ei ole ruuhkia eikä tartte hais­tel­la auto­jen pakokaasuja.

    Kaup­po­jakin on paljon enem­män kuin län­si-pasi­lan ympäristössä jos­sa ennen asuin. Lisäk­si pari isom­paa kaupunkia on parinkymme­nen kilo­metrin etäisyy­del­lä, on Ham­i­na, Kot­ka, Karhu­la ja Kou­vola. Meri on suh­teel­lisen lähel­lä ja järvi­suomikin on lähempänä.

    Se lisäk­si kun asuu omakoti­talos­sa niin elämä on paljon mukavem­paa ja vapaam­paa, ei ole taloy­htiöi­den dik­tatu­uria jos­sa muut päät­tävät miten saa asua ja mitä tehdä asunnolle.

    Ja oma piha ja tal­li sekä tilo­ja jos­sa voi tehdä kaiken­laista kivaa eikä kukaan tule urputtamaan. 

    Min­un on hie­man vaikea ymmärtää mik­si vihreät kan­nat­ta­vat ker­rostalo­muo­toista asum­ista jos­sa ihmis­ten elämän mah­dol­lisu­udet ovat paljon rajoite­tumpia kuin omako­talois­sa. Sen lisäk­si ker­rostaloa­sum­i­nen tuot­taa paljon enem­män jätettä.

    Min­ua otti pahem­man ker­ran päähän hesas­sa kun taloy­htiö päät­ti uusia kalli­il­la remon­til­la kaik­ki ikku­nat ja ovet sen vuok­si että muu­tamis­sa asun­nois­sa oli pari huonokun­toista ikku­naa, kat­selin kun sato­ja uuden veroisia ikkunoi­ta ja ovia heit­et­ti­in kaatopaikalle, ja uudet oli­vat mielestäni huonom­pia kuin van­hat, sen jäl­keen otin ja läksin hesas­ta lopullisesti.
    Ihmisil­lä ei ole tolkkua sil­loin kun eletään muiden varoil­la osakeyhtiöissä.

    Anjala on muuten hesarin kuukausili­it­teen mukaan suomen paras kesä­paik­ka ilmo­jen mukaan. Tänne vaan muutkin. Elämä on paljon lähempänä luon­non­mukaista elämää kuin siel­lä hesassa.

    Tei­denkin auraus talvel­la on yksi hujaus, kat­selin taan­noin miten hesas­sa siivoilti­in lumes­ta yhtä ain­ut­ta 200 metrin kadun­pätkää koko päivän. Oli kauhakuor­maa­jaa ja rek­ka joka ravasi lumikuormia pois lukuisia ker­to­ja, melkoista ener­gian tuh­laus­ta ja ympäristön saas­tut­tamista. Samas­sa ajas­sa tääl­lä yksi aura hujaut­taa pari sataa kilo­metriä katu­ja puhtaaksi.

  5. Itse maaseu­tukaupun­gin lähiöstä, autoli­iken­teen armoil­ta Hgin keskus­taan juur­tuneena, havah­duin taas ker­ran, että niin, tämä elämän­malli, jos­sa S‑marketissa käy­dään työpäivän päät­teek­si rep­pu selässä, on tässä maas­sa anomalia.

  6. Yksinker­tai­s­tat liikaa. Kaupungis­tu­misen pitäisi toimia Suomes­sakin, mitä ei todel­lisu­udessa tapah­du. Suomes­sa kaupunki­maista asu­tus­ta on Helsin­gin niemel­lä ja muu­ta­ma kort­teli Turus­sa, Tam­pereel­la sekä Vaasas­sa, Jyväskylässä, Kuo­pios­sa ja Oulussa. 

    Samanaikaises­ti ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us vali­ta toisinkin. Maaseudul­la on täysin eri­laiset hyvät puo­let asumises­sa. Tuo­hon väli­in Län­si-Euroopas­sa jäävät esikaupun­git: 10 000 asukas­ta käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta pien­talois­sa. Suomen lähiöt, jois­sa yhdis­tyy maaseu­tu ja kaupunki­a­sumisen huonot puo­let eivät kuu­lu län­si-euroop­palaiseen asumiseen.

    Pääkaupunkiseudul­la ja kaiketi koko maas­sa on vain yksi euroop­palaisit­tain ter­ve esikaupun­ki, Grani. Se on oma 8 000 asukkaan kun­tayk­sikkön­sä radan var­rel­la. Sen sijaan, että yritetään tuho­ta toimi­va kon­sep­ti, pitää miet­tiä, miten sitä voi monistaa. Tarvi­taan kun­tau­ud­is­tus­ta, isot epäter­veet yksiköt pitää pilkkoa. Töölöläiset eivät kaipaa vuosaare­laisia, eikä taa­tusti toisin päin.

    Olit oikeil­la jäljil­lä, kun mietit muu­ta­ma kuukausi sit­ten jaon kun­ta, kaup­pala ja kaupun­ki palaut­tamista. Jat­ka määrit­te­lyä, niin samal­la ymmär­rät mik­si jotkut halu­a­vat asua kun­nas­sa, jotkut kaupungis­sa ja joillekkin kaup­pala on se oikea asuin­paik­ka. Nyky lähiöt ovat virhe, joiden lop­pu­u­na­jet­tu raken­nuskan­ta tulee mak­samaan vielä omaisuuden.

  7. Toivon, että vuon­na 2030 Suomes­sa on keskus­tavasem­mis­to­lainen hal­li­tus, joka ei nojaa alki­o­laisu­u­teen eikä työläisaatteeseen.

    Toivon, että elämä on lep­poisaa “ran­nikkovyöhyk­keen” maaseudul­la, jos­sa kel­paa kat­sel­la tähti­taivas­ta oma­l­ta takapi­hal­ta talviöisin ja kesäl­lä hoitaa kasvimaata.

    Toivon, että tarvit­taes­sa kaupunki­in pääsee jol­lakin vähäpäästöisel­lä ja nopeal­la kulkuneu­vol­la asioille, seu­rustele­maan tai sukuloimaan.

    Toivon, että siinä tule­vaisu­u­den talos­sa on van­han ajan puna­mul­ta fiilistä ja sen ener­gia tuote­taan uusi­u­tuvil­la ener­gia­muodoil­la, eikä se ole muovipussi.

    Toivon, että vuon­na 2030 Suo­mi olisi lep­poisampi yhteiskun­ta, jos­sa kaik­ki ihmiset ote­taan huomioon ja kaikille riit­tää töitä.

    Olen sil­loin toiv­ot­tavasti kes­ki-ikäi­nen omakoti­talon omistaja.

  8. Minus­takin näyt­tää siltä, että asum­is­pref­er­enssit ovat muu­tok­ses­sa. Kan­takaupunki­maista asum­ista halu­avien ihmis­ten määrä tun­tu­isi kas­va­neen. Toisaal­ta minus­ta näyt­tää, että jotkut myös liioit­tel­e­vat tätä muutosta. 

    Laa­jem­min Suomen alue­poli­ti­ikas­ta puhut­taes­sa täy­tyy sanoa, että on kyl­lä masen­tavaa, miten yleis­es­ti Suomes­sa puhutaan keskit­tymisen sijaan keskit­tämis­es­tä. Koko maan aluer­aken­net­ta kat­sot­taes­sa on aivan selvää, että markki­nat keskit­tävät ja poli­ti­ikalla voidaan sit­ten yrit­tää tais­tel­la tätä kehi­tys­tä vas­taan. Akti­ivista alue­poli­ti­ikkaakin voi tietysti vaa­tia, mut­ta perustelu­jen soisi ole­van rehellisiä, eikä esit­tää, että kaupunkien kasvu olisi poli­itikko­jen teko­jen seurausta.

  9. åke:
    Soin­in­vaaran kan­ta kaupunki­a­sumiseen on tunnettu
    Tästä syys­tä kiin­nos­taisi joskus lukea visionääri­nen kir­joi­tus siitä että miten koko ajan vahvis­tu­va kau­pan alan mur­ros vaikut­taa halukku­u­teen asua kaupungis­sa. Jos keskus­tas­sa ei enää ole val­tavia tavarat­alo­ja ja kaik­ki vain osta­vat verkos­ta niin onko se keskus­ta vielä sittenkinhaluttu?

    Kau­pan alan mur­ros vaikut­taa var­masti moni­in asioi­hin tavoil­la, joi­ta ei vielä ymmär­retä. Minä kuitenkin veikkaisin, että kaupunkikesku­s­tat eivät ole tämän mur­roksen suurimpia kär­si­jöitä. Kaup­pakeskuk­si­in ver­rat­tuna keskus­to­jen kau­palli­nen tar­jon­ta perus­tuu suurem­mal­ta osalta palvelui­hin, joi­ta ei voi netis­sä tarjota.

  10. Kir­joit­taisit siitä, miten näet asioiden ole­van, jos esimerkik­si kat­sot ja arvioit eri­laisia kehi­tys­tren­de­jä, vaik­ka sil­loin joudut pet­tymään, etkä kir­joit­taisi pakot­taen ‘tote­na’ sitä, miten toiv­ot asioiden olevan/kehittyvän.

    Kivi­jalka­kau­pat / niiden kan­nat­tavu­us ovat vähen­tyneet ja kaup­pa keskit­tynyt suuri­in yksiköi­hin ja myös net­tikaup­pa syönyt kivi­jalka­kaup­po­jen kan­nat­tavu­ut­ta. Tämä tulee osaltaan heiken­tämään keskus­to­jen houkuttelevuutta.
    Lap­siper­hei­den halu päästä “repub­likaanilähiöi­hin” asumaan ei ole suinkaan vähen­tynyt, eikä tule vähen­tymään. Jo mainit­tu kau­pan keskit­tymi­nen vaikut­taa tähän, kuten mm. Euroopan suurten kaupunkien sosi­aal­is­ten ongelmien lisään­tymi­nen human­i­taarisen maa­han­muu­ton myötä. Niistä lähiöistä haetaan nimeno­maan rauhaa ja tur­val­lisu­ut­ta, ei mah­dol­lis­es­ti hive­nen alem­paa vero­pros­ent­tia (kuten Turun seudun muut­toli­ik­keen olet kyynis­es­ti nähnyt).

    Eikä keskus­ta-asum­i­nen joh­da autoilun vähen­e­miseen merkit­tävästi, kos­ka autoa lap­siper­he tarvit­see siihen super­mar­ket­ti­matkaan. Vaik­ka kuin­ka halu­at uskoa, että tämä kehi­tys tulee muut­tumaan (‘keskus­tois­sa kävel­lään’), niin on kiireel­liselle per­heen isälle/äidille niin tavat­toman paljon helpom­paa ajaa sinne parkki­in, ostaa ker­ral­la viiden kassin ver­ran ruokaa, työn­tää kär­ryl­lä kas­sit auton viereen ja kär­rystä autoon ja autol­la koti­in, kuin että kan­taisi­vat käsin sen kaiken ruokamäärän use­am­mas­sa erässä 400m päässä olev­as­ta kalli­im­mas­ta pikkukau­pas­ta. Se on utopi­aa. (Sen sijaan se kyl­lä lisään­tynee, että asi­akkaan sijaan ne tavarat ajaa kotiovelle kaup­pa ja asi­akas jät­tää vain nettitilauksen.)

    Bri­tan­ni­as­sa muuten ainakin maal­la asu­taan keskimäärin n. 2 vuot­ta van­hem­mik­si kuin kaupungeis­sa. Siihen var­masti vaikut­ta­vat myös sosi­aaliset syyt, vaik­ka kaupunkien ilmansaastei­ta on pidet­ty yht­enä keskei­sistä. Onko viita­ta tilas­toi­hin Suomesta/Euroopasta? Mihin väit­teesi pohjaa?

    Suomes­sa, onnel­lisu­us­tutkimuk­sien perus­teel­la, maal­la asuu vähin­tään yhtä onnel­lisia ihmisiä kuin kaupungeis­sa, vaik­ka maal­la asu­vien sosi­aa­li­nen tilanne on keskimäärin selvästi heikom­pi. Luon­to, alhaisem­pi stres­si, suurem­pi yhteisöl­lisyys kompensoivat.

    Mis­sä määrin näitä kaikkia toiveitasi ihmis­ten asum­is­pref­er­ens­seista motivoi piilotet­tu CO2? Jotenkin tun­tuu siltä, että se, miten esität “ihmis­ten halu­a­van asua ja elää” kuin ihmeenkau­pal­la vaikut­taisi ole­van hyvin lähel­lä sitä elämisen mallia, joka myös tuot­taa suh­teel­lis­es­ti alhaisem­man ‘hiil­i­jalan­jäl­jen’.

    Hedelmäl­lisem­pää olisi keskit­tyä siihen, kuin­ka ener­giaa tuote­taan, suuri­akin määriä, vähäpäästöis­es­ti (jos se nyt tärkeäk­si nähdään), kuin keskit­tyä siihen, miten sitä kulutet­taisi­in mah­dol­lisim­man vähän.

    Ennus­tan, että ener­gian­säästöstä ja asum­is­valin­noista huoli­mat­ta se kulu­tus tulee län­si­mais­sakin lisään­tymään. Ihmiset val­it­se­vat ennem­min värikkäät Star Trek ‑visiot kuin arjen mate­ri­al­is­tis­es­ti har­maan dystopian.
    3D-print­tauk­sen myötä siir­rymme asteit­tain erään­laiseen kus­to­moidun mate­ri­al­is­min aikakau­teen, robot­it eivät valmis­tu eivätkä toi­mi sähköt­tä, ja tulemme ihmis­inä aina halu­a­maan uteliaina, sta­tusti­etoisi­na, tai peläten, että jäämme jostakin pait­si, sen uusim­man tietoteknisen lait­teen, sovel­luk­sen, apu­vä­li­neen, viihdyt­täjän. Mitä asumiseen tulee, niin ennus­tan, että 2050 on yleistä, että asun­to­ja sis­uste­taan tietoko­neo­hjelmin, konei­den ja sovel­lus­ten hoitaes­sa lop­ut. Kun kyl­lästyt yhteen kuosi­in voit suun­nitel­la sen uusik­si, ja ei-kan­ta­vat seinätkin vai­h­ta­vat suju­vasti paikkaansa, tasot nou­se­vat ja laske­vat, maku­uhuoneen kat­to voi olla tele­vi­sio-ruu­tu ja itse suun­nit­tele­masi tai netistä kopi­oimasi mallin huonekalu tulostuu lenkil­lä käydessä.

  11. En nää syytä mik­si tämä osmon kir­joi­tus tuot­taa porua ja mieli­pa­haa. Kyse on yksinker­tais­es­ti siitä että jos asi­at ovat käve­lyetäisyy­del­lä, on elämä mielekkääm­pää ja mukavampaa.

  12. Kyl­lä kaupungis­tu­mi­nen on yleis­maail­malli­nen ilmiö ja toteu­tuu koko ajan Suomes­sakin täysin riip­pumat­ta siitä mitä Soin­in­vaara (tai joku muu) sanoo.
    Ja Suo­mi on jo nyt erit­täin mono­sen­tri­nen maa — kaik­ki on keskit­tynyt pääkaupunkiseudulle. En pidä sitä hyvänä asiana, mut­ta minkäs teet?

  13. On kum­malli­nen väite, etteivät palve­lut olisi käve­lyetäisyy­del­lä lähiössä.

    Asun omakoti­talos­sa ja käve­len niin kaup­paan kuin kirkkoonkin, uimaran­taan ja veneelle. Lapset ovat aina kävelleet ala-ja yläk­oulu­un sekä lukioon, samoin soit­to­tun­neille ja harkkoi­hin ja kaverei­den luo.

    1. Monis­sa lähiöis­sä palve­lut ovat lähel­lä, mut­ta työ­paikalle pitää matkus­taa. Ovathan lähiöt suun­nit­telu­ide­olo­gian tuot­tei­ta. Heikko palve­lu­ta­so kos­kee repub­likaanivyöhyket­tä, jos­sa kaik­keen liikku­miseen tarvi­taan autoa.

  14. Niko Mähö:
    Kalle kirjoitti
    26.7.2014 kel­lo 0:53

    Käsit­tääk­seni vastareak­tio johtuu siitä että ihmiset pelkäävät että hei­dät yritetään vaivhikaa pakot­taa asumaan ahtaasti ja kalliisti.

    1. Tuskin ketään pakote­taan asumaan ahtaasti ja kalli­isti. Jos halu­aa asua väjästi ja kaukana muista ihmi­sistä, saa asun­non todel­la halvalla.

  15. åke:
    Soin­in­vaaran kan­ta kaupunki­a­sumiseen on tunnettu 

    Tästä syys­tä kiin­nos­taisi joskus lukea visionääri­nen kir­joi­tus siitä että miten koko ajan vahvis­tu­va kau­pan alan mur­ros vaikut­taa halukku­u­teen asua kaupungis­sa. Jos keskus­tas­sa ei enää ole val­tavia tavarat­alo­ja ja kaik­ki vain osta­vat verkos­ta niin onko se keskus­ta vielä sittenkinhaluttu?

    Åkelta on jäänyt ehkä huo­maa­mat­ta se, että lähiöis­sä nuo keskus­tan tavarat­alo­jen palve­lut saa kaup­pakeskuk­sista. Ei keskus­tas­sa asu­ta sik­si, että sieltä löy­tyy Sokos tai Stockmann. 

    Kort­te­likaupungis­sa asu­taan sik­si, että ympäristö on viihty­isää, siel­lä asu­vat se kaikkein tärkein, eli muut ihmiset ja sik­si, että siel­lä on iso joukko erikois­tunei­ta palvelui­ta. Erikois­tunut palvelu tarkoit­taa siis sitä, että kahvi­lan sijaan voi vali­ta sen _minkälaiseen_ kahvi­laan halu­aa mennä. 

    Kort­te­likaupun­ki kerää siis eri­tyis­es­ti ihmisiä, jot­ka ovat sosi­aal­isia ja halu­a­vat elämässään vai­htelua ja muu­tos­ta. Ja tietenkin niitä, jot­ka arvosta­vat lyhy­itä matko­ja oman elämän paikko­jen välillä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Monis­sa lähiöis­sä palve­lut ovat lähel­lä, mut­ta työ­paikalle pitää matkustaa. 

    Työ­paikoille pitkähköstikin matkus­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä hyy­dy vaik­ka ruu­tukaavais­tu­mi­nen kuin­ka kas­vaisi. Toki jos se raken­netaan sel­l­aisek­si, että sinne ja sieltä matkus­t­a­mi­nen tulee ruuhkien tai kalleu­den takia erit­täin epäedullisek­si, niin sil­lä toki on vaiku­tus­ta lähityöpaikaistumiseen.

    Muu­toin työssäkäyn­ti tapah­tuu työssäkäyn­tialueel­la pääasi­as­sa muiden kri­tee­rien kuin työ­paikan käve­lyetäisyy­del­lä olemisen perus­teel­la muo­dos­tunei­den työ­suhtei­den puit­teis­sa. Työ­matkak­si todel­la mon­et tun­tu­vat hyväksyvän esim. tun­nin suun­taansa. Tun­nis­sa liikkuu yksi­ty­isautol­la ruuhkat­tomis­sa olo­suhteis­sa kauas, vaik­ka osa matkas­ta olisikin ruutukaava-alueella.

  17. “Min­ul­la on kaupungis­sa asu­va lap­siper­he enkä mene kaup­paan autolla.” 

    Joo, mut­ta sä oletkin sosioekonomis­es­ti paljon ylem­mäl­lä por­taal­la kuin keskiver­to tal­li­ainen, eli sul­la on varaa keskus­ta-asumiseen ja elämiseen. Kun taas Sari Sairaan­hoita­jan ja Rane Rak­sajätkän perus­per­heel­lä ei…

    1. Mau­r­izio. Keskuste­limme siitä, mil­lainen auton­tarve on niil­lä jto­ka asu­vat keskus­ta-alueil­la. Väite oli, että kau­pas­sa nyt kuitenkin kaik­ki käyvät auton kanssa. Tämä väite ei pidä paikkaansa lainkaan. Kan­takaupungis­sa asu­vista ruokakun­nista enem­mistöl­lä ei edes ole autoa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Monis­sa lähiöis­sä palve­lut ovat lähel­lä, mut­ta työ­paikalle pitää matkus­taa. Ovathan lähiöt suun­nit­telu­ide­olo­gian tuot­tei­ta. Heikko palve­lu­ta­so kos­kee repub­likaanivyöhyket­tä, jos­sa kaik­keen liikku­miseen tarvi­taan autoa. 

    Keskimääräiset työ­matkat (> 10 km) kaikkial­la Helsingis­sä ovat suo­ras­taa pöyristyt­täviä ver­rat­tuna mihin tahansa pikkukaupunki­in. Samoin mökki­matkat (oliko > 300 km). Onko niin, että tiheä asum­i­nen itsessään tuot­taa pakot­tavaa tarvet­ta pae­ta sitä samaa asum­isym­päristöä. 100 * 10 km (päivit­täisas­ioin­tia) on vain niukalti yli 10 * 100 km (mökkikom­mu­toin­tia). Siel­lä tehdään johdon­mukaises­ti jotakin väärin. Kaupungis­tu­misen seu­raa­va vai­he onkin radikaali puut­tumi­nen asu­jien vapaa-ajan matkus­tamiseen (mök­ki- ja lentoliikenne)?

  19. “…on elämä mielekkääm­pää ja mukavampaa.” 

    Puolen­sa ja puolen­sa. Ainakin tääl­lä pono-alueen 00500 edis­tyk­sel­lisyys- ja yhteisöl­lisyyshel­vetis­sä kun ihoetäisyy­del­lä ovat myös sosi­aaliset ongel­mat ja häir­iökäytös, ja niin­pä olem­mekin alka­neet pikku hil­jaa miet­timään tämän täkäkak­sion myymistä ja muut­tamista hie­man syr­jem­mälle. Kun nääs on se autokin ja niin poispäin…

  20. az:
    Mis­sä määrin näitä kaikkia toiveitasi ihmis­ten asum­is­pref­er­ens­seista motivoi piilotet­tu CO2? Jotenkin tun­tuu siltä, että se, miten esität “ihmis­ten halu­a­van asua ja elää” kuin ihmeenkau­pal­la vaikut­taisi ole­van hyvin lähel­lä sitä elämisen mallia, joka myös tuot­taa suh­teel­lis­es­ti alhaisem­man ‘hiil­i­jalan­jäl­jen’.

    Helsin­gin Sanomien verkko­sivuil­la oli takavu­osi­na hiil­i­jalan­jäl­ki-mit­tari. Ylivoimais­es­ti merkit­tävin yksit­täi­nen tek­i­jä jalan­jäl­jen suu­ru­u­teen oli lentomatkus­t­a­mi­nen. Pitää tuot­taa sel­l­aista asuinympäristöä joka vähiten aikaansaa pakot­tavaa tarvet­ta lentää? En ota kan­taa mil­lainen tämä asuinympäristö voisi olla. Vapaae­htoisu­ud­es­ta kumpua­va tyy­tyväisyys olisi paras­ta. Ei pakkoja.

  21. “Sip­ilän puolue on ain­oa, jon­ka ydinkan­nat­ta­jat elävät muiden mak­samien tukien varas­sa. Ei sel­l­aisen puolueen puheen­jo­hta­jaa kai kan­na­ta ottaa tosissaan?”

    Kyseessä on kuitenkin mies, joka on men­estynyt yksi­ty­isyrit­täjänä ja työl­listänyt sato­ja työn­tek­i­jöitä. Ja jos tarkoi­tat Keskus­tan ydinkan­nat­ta­jil­la maanvil­jeli­jöitä, ovat hekin yksi­ty­isyrit­täjiä kaikkine yri­tys­toim­intaan sisäl­tyvine riskei­neen. Siitä käytän­nöstä, että maat­alous­tuotan­to on kaikissa län­si­mais­sa tuet­tua, on turha lähteä suo­ma­laisia vil­jeli­jöitä syyl­listämään tai halveer­aa­maan, vielä vähem­män jonkun puolueen puheenjohtajaa.

    Taitaa muuten yrit­täjä­taus­tainen Sip­ilä olla puoluei­den puheen­jo­hta­jien joukos­sa ain­oa laat­u­aan vuosikym­meni­in. Nämä kaik­ki muut puolue­jo­hta­jat ja ammat­tipoli­itikothan ovat olleet palkkatyössä, jos ovat mis­sään olleet, läh­es poikkeuk­set­ta julkisen val­lan tai jonkun etu­jär­jestön palveluksessa.

    Kenen­hän sanomisia sit­ten on syytä ottaa vakavasti, jos ei Sip­ilän taus­tais­ten poliitikkojen?

    1. Taitaa muuten yrit­täjä­taus­tainen Sip­ilä olla puoluei­den puheen­jo­hta­jien joukos­sa ain­oa laat­u­aan vuosikymmeniin

      Jos hyväksyt yrit­täjik­si maanvil­jeli­jät ja itsen­sä työl­listäjät (mak­sa­vat yrit­täjäeläket­tä) mieleeen tulee ainakin Johanne Viro­lainen ja vihrei­den puheen­jo­hta­jista iso joukko, Pekka Sauri, Hei­di Hau­ta­la Anni Sin­nemä­ki ja minä nyt esimerkiksi.

      .

  22. Ei tarvitse asua kaukana muista ihmi­sistä, jos halu­aa asua väljästi. Mei­dän lähiössä omako­tialueel­la on hyvin vilkas sosi­aa­li­nen elämä. Lapset juok­se­vat suju­vasti naa­puri­in ja piha­juh­li­in kut­su­taan ainakin oman kadun väki.

  23. “onkin radikaali puut­tumi­nen asu­jien vapaa-ajan matkustamiseen” 

    Kuin­ka? Luuletko tuon onnis­tu­van demokraat­tisen päätök­sen­teon kaut­ta ja peru­soikeuk­sia rikko­mat­ta? Vai onko pyrkimyk­senä ken­ties demokraat­tisen mekanis­min oikosulkeminen/ohitus/romuttaminen?

    @Ode: joo, niin­pä, puhuin kyl­lä täysin eri asi­as­ta. Itse olen puolestani keskus­ta-asu­ja jol­la on auto, kos­ka vaik­ka tuolle aika vähän ajoa tuleekin, niin se on hyvä olla sil­loin kun läh­tee ad-hoc retkelle kaupun­gin ulkop­uolelle sinne minne nenä näyt­tää. No ekologi­nen rikos ihmiskun­taa vas­taan­han tuo tietenkin on jos tiety­iltä tahoil­ta kysytään, eli pitäisikö nyt kuitenkin romut­taa se ja ruve­ta itsekin itseri­it­toisek­si kalli­o­lai­ship­sterik­si, jon­ka elämä pyörii sat­apros­ent­tis­es­ti Kuu­den­nen lin­jan, epä­sosi­aalisen jalka­käytävil­lä pyöräi­lyn, puis­to­jen sotkemisen ja muista piit­taa­mat­toman yöl­lisen mölyämisen, kiinalaisen net­tikaup­pakrääsän ja ulkokul­taisen punav­ihrey­den muo­dosta­man pikkuri­ikkisen ringin sisällä? 

    No äh, ei nyt kiitos kuitenkaan. Mä kun tykkään kat­sel­la maail­maa vähän laa­jem­mas­ta vinkkelistä…

  24. Mikko: Åkelta on jäänyt ehkä huo­maa­mat­ta se, että lähiöis­sä nuo keskus­tan tavarat­alo­jen palve­lut saa kaup­pakeskuk­sista. Ei keskus­tas­sa asu­ta sik­si, että sieltä löy­tyy Sokos tai Stockmann. 

    Kort­te­likaupungis­sa asu­taan sik­si, että ympäristö on viihty­isää, siel­lä asu­vat se kaikkein tärkein, eli muut ihmiset ja sik­si, että siel­lä on iso joukko erikois­tunei­ta palvelui­ta. Erikois­tunut palvelu tarkoit­taa siis sitä, että kahvi­lan sijaan voi vali­ta sen _minkälaiseen_ kahvi­laan halu­aa mennä. 

    Kort­te­likaupun­ki kerää siis eri­tyis­es­ti ihmisiä, jot­ka ovat sosi­aal­isia ja halu­a­vat elämässään vai­htelua ja muu­tos­ta. Ja tietenkin niitä, jot­ka arvosta­vat lyhy­itä matko­ja oman elämän paikko­jen välillä.

    Joo paljon jää aina huomaamatta.

    Oma ajatuk­seni oikeas­t­aan oli että jos tavarat­aloi­hin ei enää men­nä “kulut­ta­maan aikaa” niin mitä se vaikut­taa kaupunkei­hin. En osaa sanoa tästä oikeas­t­aan mitään kum­mem­paa kuin että epäilen sen vähen­tävät keskus­tan vetovoimaa.

    Mikko luet­teli syitä asua kaupungis­sa joi­ta itsekin nuore­na miehenä olisin pitänyt hyvinkin tärkeinä. Varsin henkilöko­htaisia syitä ennem­min kuin vaik­ka talouden sanelemia asioi­ta. Tot­ta on, että nuore­na maal­la voi ikävystyä. Mut­ta voin vain tode­ta että kun ikä alkaa lähetä 50 v. niin kahvi­lat, eloku­vateat­ter­it ja palve­lut alka­vat menet­tää merk­i­tys­tään. Kaver­itkin asu­vat kuka mis­ää ja tavataan vain harvoin.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Heikko palve­lu­ta­so kos­kee repub­likaanivyöhyket­tä, jos­sa kaik­keen liikku­miseen tarvi­taan autoa.

    Ilmeis­es­ti sit­ten demokraat­tivyöhyke on se hob­bit­tien onnela. Kun kat­so­taan USAs­sa aluei­ta, jois­sa on todel­la huonot palve­lut ja muut­to­su­un­ta pois­päin, niin siel­lä ovat demokraatit ovat varsin usein vallassa.
    Kaupunkien kehi­tys on ollut aivan toisen­laista kuin Euroopas­sa. 200 vuot­ta sit­ten USas­sa oli run­sas 7 miljoon­aa asukas­ta. Suomes­sa oli sil­loin yli miljoona asukas­ta. Kun 200 vuodessa Suomen väk­iluku on kas­vanut alle 5‑kertaiseksi, se on USas­sa kas­vanut melkein 10 ker­taa enem­män. Siinä sitä syn­tyy vähän eri­laista asumista.
    Tietenkin, jos USAn poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä riit­tää tiedoik­si (kuten jollekin näyt­tää), että repub­likaan­it = pahik­set, demokraatit= hyvikset, niin tekee­hän se elämän helpoksi.

    1. Repub­likaanivyöhyk­keel­lä tarkoite­taan jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa kaupunkien ympäril­lä. Sel­l­aisia on myös Suomes­sa, vaik­ka repub­likaane­ja ei äänestetäkään.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la on kaupungis­sa asu­va lap­siper­he enkä menee kaup­paan autolla.

    Lap­siper­heistä puheenollen, Helsin­gin lap­si­tuot­to vaikut­taa varsin surkealle:
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/103577-vauvabuumi-taittui-viime-vuonna-%E2%80%93-helsingin-syntyvyys-maan-alhaisimpia.

    Mis­tä tämä voisi johtua?

    Ker­rostaloa­sun­nois­sa on varsin vähän tilaa leikkiä, ja naa­pu­ritkin pitää huomioi­da. Lähim­mälle leikkipaikalle tai met­sään voi olla hyvin pitkä mat­ka. Itse pidän lem­mikkien pitämistä ker­rostalois­sa eläin­suo­jelurikok­se­na, ehkä jotkut ajat­tel­e­vat näin lap­sis­takin? (En tarkoi­ta täl­lä mitään henkilöko­htaista, on todel­la hienoa että blo­gisti näyt­tää muille kaupunki­laisille esimerkkiä.)

    Toisek­seen tila keskus­tas­sa mak­saa paljon, jol­loin lap­siper­heen mui­hin kului­hin jää vähem­män rahaa. Myös har­ras­tuk­sis­sa, joi­ta kyl­lä löy­tyy kaupungis­sa enem­män, on oma kaupunkipreemionsa.

    Kaupun­ki tietenkin vetää puoleen­sa ihmisiä, jot­ka eivät aio lap­sia han­kkia (esim. homot) tai joille han­kkimi­nen ei ole ajanko­htaista (nuoret). Silti keskit­tämisvim­mas­sa pitäisi pitää huol­ta siitä, ettei yhteiskun­ta kokon­aisu­udessaan muu­tu han­kalam­mak­si las­ten­teon suh­teen. Val­tion on myös pidet­tävä huol­ta siitä, ettei väestönielu­na toimi­va pk-seu­tu pääse ansiot­tomasti hyö­tymään las­ten­teon ja ‑kas­vatuk­sen kus­tan­nusten ulkoistamisella.

    Mielestäni on traag­ista, että luo­vat ja vihreät nuoret houkutel­laan suvulliseen umpiku­jaan kalli­isi­in ja ahtaisi­in kaupunki­a­sun­toi­hin, kun tuot­ta­mat­tomat maa­jus­sit ja vuokrakol­hoosien per­sut taas kas­vat­ta­vat inhaa lisään­sä periferiassa.

    Tuon­ti­tavara on osoit­tau­tunut niin heikko­laa­tuisek­si (Optu­la, OECD), etten itse lähtisi ratkaise­maan hedelmät­tömien kaupunkien ongel­maa sen avul­la. Uskaltaisin jopa sanoa, että tuon­ti on toimin­ut taas yht­enä merkit­tävänä syynä tehdä lapset muual­la kuin kaupungis­sa, huono­jen koulu­jen takia.

  27. Tuo tämän kom­ment­tilis­tan alus­sa ole­van kir­joituk­sen otsikko edel­lyt­tää mielestäni sitä, että asun­not ja työ­paikat keskit­tyvät samalle alueelle ja että ne ovat käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan. Moniko kuitenkaan halu­aa asua aivan liki (kiven­heiton tai näköetäisyy­del­lä) työ­paikkas­taan (mikäli on toisen palveluk­ses­sa)? Tiet­ty etäisyy­de­not­to töistä työpäivän (tai ‑viikon) jäl­keen lie­nee pelkästään rentout­tavaa, ainakin palau­tu­mista ajatellen. 

    Jollekulle voi tietysti riit­tää koti “tehtaan var­jos­sa”, mut­ta eikö ole hyvä, että eri­laisia vai­h­toe­hto­ja on tar­jol­la? Kaikkein halu­tu­impia asioi­ta ei ehkä kaikille riitä, mut­ta tilanne voi muut­tua, kun­han suuret ikälu­okat alka­vat har­ven­tua tai heistä kokon­aan aika jät­tää. Ei tilapäisen kysyn­täpi­ikin takia kan­na­ta ainakaan hyvää, viihty­isää kaupunkia tai ympäristöltään mukavaa kaupunki­raken­net­ta (eri ilmen­e­mis­muo­toi­neen) piloille tiivistää.

    Kir­joi­tat (Osmo) antaen ymmärtää, että ihmisiä estetään muut­ta­mas­ta kaupunkien keskus­toi­hin sil­lä, ettei niis­sä ole tarpeek­si asun­to­ja ja että hin­nat ovat sen täh­den tolkut­toman kalli­ita. Tuo antaa vaikutel­man siitä, että kyseessä olisi ikäänkuin akti­ivi­nen toim­inta, mis­tä ei ole kysymys. Eikö ole hyvä, että eri­laisia “tuot­tei­ta” löy­tyy eri hin­taryh­mis­sä, joista jokainen voi vali­ta itselleen sopivim­man. Käsit­tääk­seni asun­tomarkki­noil­la on kuitenkin kysyn­nän lisäk­si myös tarjontaa.

    Jos bus­si tai hissi on täyn­nä, ei kai sinne pidä enää yrit­tää väk­isin ahtaa lisää väkeä? Sama pätee kaupunkei­hin, ellei niistä sit­ten löy­dy sel­l­aisia paikko­ja, jois­sa tuo lisärak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in tehdä ilman mitään merkit­tävää lisähait­taa. Onko sellaisia? 

    Huu­tokaupois­sa yleen­sä myyjän kannal­ta paras tar­jous voit­taa (markki­noil­la). Halpo­jen pla­giaat­tien markki­nat rom­ah­dut­ta­va prob­lemati­ik­ka on taas ihan oma kysymyk­sen­sä. (Täl­lä viit­taan lisärak­en­tamisen mah­dol­liseen vaiku­tuk­seen aiem­min hyvän, viihty­isän, mah­dol­lis­es­ti uni­ikin alueen nyky­is­ten raken­nusten ulkoiseen ympäristöön, en niinkään uusien talo­jen ja asun­to­jen sisäiseen laatu­un. Jos­sain määrin (vaikkei ihan) siis samankaltainen tilanne kuin jos hyvää viiniä laimen­netaan vedel­lä ilman mitään rajaa, tai taide­teok­ses­ta ale­taan tehdä läjäpäin jäl­jen­nök­siä. (Arkkite­htu­uri on kai ainakin osit­tain myös taidet­ta, ellei sit­ten tavoit­teena ole vain uusien asun­to­jen massatuotanto?)

    Vai­h­toe­hto tiivistämiselle on luo­da tehokas liiken­nejär­jestelmä (tai usei­ta sel­l­aisia), joi­ta jokainen kaupun­ki joka tapauk­ses­sa tarvit­see. Kaupun­git ovat kaut­ta aiko­jen (mm. Rooma, sata­makaupunki­in­sa tulevine vil­ja- ja viini­lastis­sa amforaruukkuineen saa­pu­vine aluksi­neen, sekä muureil­la 60-luvun alus­sa eris­tet­ty Berli­i­ni ilmasil­toi­neen) tarvin­neet myös ulkop­uolelta tule­vaa huoltoa, mm. asukkaiden tarvit­se­man ravin­non osalta. Onko mis­sään ollut koskaan omavaraista kaupunkia?

    Jois­sakin Aasian mais­sa saat­taa bus­sili­iken­teessä nähdä ihmisiä roikku­mas­sa täpötäysien bussien ulkop­uolel­lakin ja esimerkik­si Tokion met­rossa on (joil­lakin) asemil­la virkail­i­joi­ta, joiden tehtävänä on sul­loa ihmiset metrovaunui­hin entistäkin tiivi­im­min. Viimeis­ten mukaan­mah­tu­vien osalta voi tietysti syn­tyä jotakin hyö­tyä, mut­ta väit­täisin silti, että epä­mukavu­us ja mah­dol­lis­es­ti tur­vat­to­muu­den tunne liian tiivi­isti pakat­tu­jen osalta tuol­loin keskimäärin kas­vaa. Vas­taa­va ilmiö voi syn­tyä myös kaupungis­sa, jos sen viihty­isyy­destä ja riit­tävästä asum­isväljyy­destä (asukkai­ta per neliökm) ei huolehdita.

    Palvelusek­torin kannal­ta saat­taa toki olla arvokas­ta, jos asi­akaskun­ta kas­vaa suurek­si. Se luo myös edel­ly­tyk­siä kasvulle, erikois­tu­miselle ja tehokku­u­den kas­vat­tamiselle. Toisaal­ta, tiivis suurkaupun­ki tuo yleen­sä tiet­ty­jen etu­jen ohel­la mukanaan myös tietyt lieveilmiöt, joista rikol­lisu­us ja eri­laiset muut sosi­aaliset ongel­mat ovat aika ikäviä koh­dat­tavia, niin omako­htais­es­ti kuin muutenkin. Olen­naista lie­nee se, että ikävät lieveilmiöt voitaisi­in välttää. 

    Kaupungis­tu­mi­nen on yleinen ilmiö maa­pal­lol­la, mut­ta paljonko esimerkik­si Suomes­sa on asukkai­ta ihan oikeis­sa kaupungeissa?

  28. Kaupunki­hehku­tuk­sen (esim. Var­ti­aisen uusin Suomen kuvale­hdessä) yhtey­dessä on aina muis­tet­ta­va kat­soa myös isoa kuvaa.

    Antibiooteille resistent­te­jä tau­tikan­to­ja esi­in­tyy yhä laa­jem­min. Viime aikoina ilmas­sa on myös ollut ärhäköi­den influ­ensso­jen uhkaa. Myös poten­ti­aal­isia ratkaisukeino­ja (bak­te­ri­o­faag­it, geen­itekni­ik­ka) voi pitää omana uhkanaan.

    Tun­tuu ole­van vain ajan kysymys, ennen kuin asvalt­ti alkaa polt­taa hie­man hitaam­mankin ekon­o­mistin jalko­jen alla.

  29. “kun ikä alkaa lähetä 50 v. niin kahvi­lat, eloku­vateat­ter­it ja palve­lut alka­vat menet­tää merkitystään.” 

    Itsekin viisikymp­pisenä allekir­joi­tan täysin. Mut­ta kun eiväthän nämä kolmikymp­piset Uut­ta, Uljas­ta, Yhteisöl­listä, Punaista, Vihreää ja Urbaa­nia oleskelu- ja elämän­ta­paa kuin käärmet­tä pyssyyn aja­vat pehmokraatit ja sosi­aali-insinöörit sitä ymmärrä.

  30. Viimeisen 2 vuo­den aikana min­un on tarvin­nut käy­dä ~10 ker­taa Tam­pereen keskus­tas­sa. Edelli­nen ker­ta taisi olla huhtiku­us­sa. Ei ole mitään syytä, eikä tarvet­ta. Kaut­ta Suomen kesku­s­tat kuol­e­vat pystyyn, kun palve­lut siir­tyvät verkkoon. 

    Kotikaupunk­i­ni Iisalmen keskus­tas­ta liik­keet lopet­ta­vat yksi toisen­sa jäl­keen, vaik­ka kaupun­gin väk­iluku on vas­toin ole­tuk­sia kasvanut.

    Kaupunkien keskus­toista voi tul­la asuin­lähiöitä, mut­ta palvelu­ja sieltäkään ei saa. Palve­lut tule­vat jatkos­sa ihmisen luo, riip­pumat­ta mis­sä ihmi­nen asuu.

    Pohdiskeluis­sani olen jopa tuumail­lut mah­dol­lisu­ut­ta, jos­sa teknolo­gian kehi­tys alkaa hajot­ta­maan kaupunke­ja, kos­ka se tekee ihmi­sistä omavaraisempia.

    Logis­ti­ikan merk­i­tys on erit­täin olen­nainen siinä, miten mei­dän yhteiskun­tamme ovat muo­dos­tuneet. Riip­puu hyvin paljon sen kehi­tyk­ses­tä, miten ihmiset asuvat.

    Jos meil­lä esimerkik­si olisi keino liikkua 500 km/h paikas­ta toiseen, niin Helsin­gin asukas­määrä rom­ah­taisi täl­lä maaseudun hin­tata­sol­la. Sil­loin puo­lessa tun­nis­sa pää­sisi 250 km päästä Helsinki­in töihin.

    Supernopeat henkilöju­nat ovat yksi täl­läi­nen tek­i­jä, joka voisi 500 km/h nopeudel­la mah­dol­lis­taa työ­matkat kaukaakin.

    Vielä suurem­pi vaiku­tus tulee ole­maan näil­lä pie­nil­lä logis­ti­ikkaro­bot­eil­la. Se on aivan var­maa, että kaik­ki mitä ennen lähdet­ti­in toimit­ta­maan autol­la keskus­taan, annetaan täl­läisen logis­ti­ikkaro­botin hoidet­tavak­si. Esimerkik­si lääke­jakelu apteek­ista, postin­jakelu jne.

    Nykyisel­lä teknolo­gial­la maaseudun tule­vaisu­us on olema­ton, mut­ta teknolo­gias­sa tapah­tuvil­la läpimur­roil­la voi olla päin­vas­tainen vaiku­tus. Varsinkin, jos uuden teknolo­gian hin­ta on alhainen.

  31. “Jos hyväksyt yrit­täjik­si maanvil­jeli­jät ja itsen­sä työl­listäjät (mak­sa­vat yrit­täjäeläket­tä) mieleeen tulee ainakin Johanne Viro­lainen ja vihrei­den puheen­jo­hta­jista iso joukko, Pekka Sauri, Hei­di Hau­ta­la Anni Sin­nemä­ki ja minä nyt esimerkiksi.”

    No, taisit sinä silti ymmärtää todel­lisen tarkoitukseni.

    Sip­ilän kaltaisil­la yrit­täjä­taus­taisil­la puheen­jo­hta­jil­la tarkoitin näitä omil­la kyvy­il­lään vien­ti­t­u­lo­ja tuot­ta­maan kyen­neitä yrittäjiä.

    Taitaa Ilk­ka Suomi­nen olla yksi niistä har­voista, jot­ka tähän kat­e­go­ri­aan sopi­vat. Eipä niitä mon­ta tai­da löy­tyä riv­ipoli­itikko­jenkaan joukosta. 

    Näil­lä nyky­isil­lä ammat­tipoli­itikoil­la on enim­mäk­seen työhis­to­ri­aa työ­paikoista, jois­sa verora­ho­ja siir­retään taskus­ta toiseen. Muis­taak­seni Osmo Soin­in­vaar­al­lakin, kuin myös lukuisil­la hänen puolue­tovereil­laan, on enim­mäk­seen takanaan uria yhteiskun­nan ylläpitämän yliopis­ton tutk­i­joina, ja samaisen tahon palkkalis­toil­la ammat­tipoli­itikkoina. Nämäkin työte­htävät ovat yhteiskun­nan toim­into­jen kannal­ta arvokkai­ta. Mut­ta tässä tukalas­sa val­tion­talouden tilanteessa tarvit­taisi­in poli­itikko­ja, joil­la on koke­mus­ta yksi­ty­isyrit­täjyy­destä ja varsinkin tietoa siitä, kuin­ka yri­tyk­set saadaan vien­ti­t­u­lo­ja tuot­tavaan kun­toon. Tasokkaal­lakaan taidol­la toteut­taa tulon­si­ir­to­ja ei voi lop­ut­tomi­in kom­pen­soi­da vai­h­to­taseen epätasapainoa.

  32. En huo­man­nut kenenkään main­in­neen, mitä porukan ikään­tymi­nen vaikut­taa keskit­tymiseen. Itsel­lä koke­mus­ta vai Män­ty­har­jus­ta. Siel­lä aika paljon van­hempaa porukkaa siir­tyy keskus­taan eri­lais­ten palvelu­iden lähelle (lääkärit, apteek­ki, Alko, kau­pat yms). Mökit/talot jäävät itselle/sukulaisille kesäpaikoiksi.
    Kan­takaupun­gin asukkaiden autot­to­muus on minus­ta var­maan harhaa. Siel­lä ei voi taval­lisia pul­li­aisia asua asun­to­jen hin­to­jen takia. Monel­la on taa­tusti fir­man auto käytössä tai niin paljon rahaa, että voivat käyt­tää tak­sia halutes­saan, mikä tietysti hyvä jut­tu. Osal­la ei enää oikeut­ta auton ajoon.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko koulut kaupungeis­sa huono­ja? Jotenkin Pisa-tutkimuk­set puhu­vat toista.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288673676285.html.

    Ei pääkaupunkiseu­tu tosi­aan ole kuin vähän huonom­pi kuin Län­si- tai Itä-Suomi.
    Koulut ovat paikoitellen ver­rat­tain hyviä (esim. kan­takaupun­ki), paikoitellen huono­ja. Avain­sana segregaatio.

    Tiet­ty­jen lähik­oulu­jen väis­te­ly tarkoit­taa, että koulu­tuk­sel­lis­es­ti kun­ni­an­hi­moi­sel­la lap­siper­heel­lä on efek­ti­ivis­es­ti vähem­män leben­srau­mia pk-seudul­la kuin lin­tu­per­spek­ti­ivistä voisi olet­taa. Mikä vaikut­taa asumisen hintaan.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Repub­likaanivyöhyk­keel­lä tarkoite­taan jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa kaupunkien ympärillä.

    Mitäpä ovat ne omako­tivyöhyk­keet, joil­la äänestetään demokraat­te­ja. Vihrei­den “takaisin luon­toon” etuli­ite käyt­töön. Tai mitä ovat ne kur­jis­tu­vat kaupunkialueet, joil­la julki­nen sek­tori kas­vaa sitä mukaan, kun väki pak­e­nee paikalliseen Espooseeen.
    Ovatko ne “demokraat­tivyöhykkeitä? Köyetäänkö “repub­likaani” etuli­itet­tä samal­la taval­la kuin ennen kaikessa hyvässä piti olla “rauhan” tai “ystävyy­den” leima ja sit­tem­min “eko”- etulite riip­pumat­ta siitä, kuin­ka todel­lista se rauha, ystävyys tai ekol­o­gisu­us oikeasti oli.
    Omako­tivyöhyke ei tietenkään ole tarpeek­si dosen­ti­aa­ni­nen sana. Pitää olla joku etuli­ite, jot­ta tyh­mem­mät tietää, että paha juttu.

  35. OS:

    “Min­ul­la on kaupungis­sa asu­va lap­siper­he enkä menee kaup­paan autolla.”

    Sin­ul­la on kotona vaimo ja lukioikäi­nen lap­si Az ei var­mas­tikaan tarkoit­tanut tätä mallia kir­joit­taes­saan lapsiperheestä.

    1. Min­ul­la on välil­lä ollut sekä vaimo että kolme pien­tä las­ta. Sil­loinkaan ei men­ty kaup­paan autol­la. Kir­joit­te­len tätä nyt Sipoos­sa. Tääl­lä on kyl­lä pakko men­nä kaup­paan autol­la, kos­ka lähin kaup­pa on 10 kiu­lometrin päässä.

  36. Kävelin tänä aamu­na (jälleen ker­ran) aamu­lenkin, jon­ka var­rel­la näin silkkiuikun jo aika isok­si kas­va­neen poikasen­sa kanssa (pikku­ruisen luodon vier­essä, jos­sa sama(?) lin­tu vielä joitakin viikko­ja sit­ten hau­toi pesässään, ja (eri paikas­sa) pien­ten kalo­jen hyp­pivän ilmaan ja pudoten luon­nol­lis­es­ti takaisin veteen. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on vireil­lä suun­nitel­ma, mis­sä kyseiselle alueelle, ja mm. edel­lä mainit­semil­leni paikoille on tarkoi­tus rak­en­taa (mer­en­täyt­töä, eli louhet­ta ja soraa, use­am­man metrin pak­suinen ker­ros, jon­ka päälle) asun­to­ja, vaik­ka kyseessä on yksi har­voista paikoista, jois­sa edel­lä­mainit­tu­ja luon­toelämyk­siä voi syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen, siis kaupunki­lainen, kuten minä, kokea. En voi ymmärtää, eikä moni muukaan, miksi? 

    Onko tässä nykyisen suun­nitel­man mukaan väk­ilu­vul­taan Venet­sian gheton (ks. wikipedia) kokoises­sa suun­nitel­mas­sa kyseessä jonkin­laisen vikare­it­ille vievän ryh­mäa­jat­telun hedelmä? (Man­sik­ka on epähedelmä, mut­ta niitäkin saa­toin heinäku­un alkupuolel­la, ehkä noin 15–20 metrin päässä tämä­naa­muis­es­ta käve­lylenkistäni tois­taisek­si mais­tel­la. Sille paikalle taisi viimek­si näke­mis­säni suun­nitelmis­sa olla varat­tuna maan­täyt­tö­jen päälle raken­net­ta­va 11- tai 9‑kerroksinen raken­nus. Varsi­nainen dystopia, kun ote­taan huomioon, että kyseessä on nyky­isin ulkoilu- ja virk­istyskäytössä ole­va alue!)

    Mm. tietotekni­ikan, infor­maa­tion­väl­i­tyk­sen ja robo­t­i­soin­nin mah­dol­lis­ta­ma nopea kehi­tys voi vähen­tää liiken­netarvet­ta yhteiskun­nas­sa paljon enem­män kuin asumisen keskit­tymi­nen, ja jopa pois­taa tarvet­ta jälkim­mäiseen, vaikkei nyt ehkä sen­tään ihan kokon­aan, sekä työn että osin myös sosi­aal­is­ten tarpei­den osalta.

    Miten voimme päätel­lä tai ennus­taa tule­vaisu­u­den kehi­tyskulkua, kun nykypäivän ilmiöis­säkin on paljon selit­tämätön­tä? Olet­teko luke­neet ‘Huomis­päivän uutisia’? (Kir­jan, jon­ka uusi, suomenkieli­nen kään­nös vuodelta 2008 sai tuon nimen, kir­joit­ti W. Mor­ris peräti 124 vuot­ta sit­ten. Kir­jan alku­osan kuvaile­ma maail­ma on asuin­paikkana mielestäni aika paljon kiehto­vampi kuin (F. Lan­gin kuvaile­ma) ‘Metrop­o­lis’, jol­laisek­si ilmeis­es­ti joku halu­aa aamu­lenkki­ni kohdet­ta, Koivusaar­ta, muoka­ta. Jos ole­tamme tulon­jaon kehit­tyvän erään län­tisen suur­val­lan malli­in, uskoisin yhä use­am­man halu­a­van tule­vaisu­udessa elää kaupun­gin slum­mi- tai ghet­toaluei­ta mielum­min avaran taivaanka­ton alla, paikas­sa, mis­sä on vielä jäl­jel­lä lähilu­on­toa ja tilaa hengittää.

  37. Anomuu­mi:
    Kaupunki­hehku­tuk­sen (esim. Var­ti­aisen uusin Suomen kuvale­hdessä) yhtey­dessä on aina muis­tet­ta­va kat­soa myös isoa kuvaa.

    Ei se ole hehku­tus­ta, vaan ilmiö, joka voimis­tuu. Suurin osa maail­man väestöstä asuu nyt kaupungeis­sa ja kaupungis­tu­mi­nen jatkuu voimakkaana.

    Siihen pitäisi kyetä sopeu­tu­maan! Muuten on pelkona, että kaupun­git slum­mi­u­tu­vat ja muut­tuvat kär­simyk­sen näyttämöiksi.

    Pirkan­maal­la on 35 000 työtön­tä työn­hak­i­jaa ja silti Tam­pereelle muut­ti vuon­na 2012 yli 2000 uut­ta asukasta.

    Seu­raaval­la vuosikymmenel­lä, kun miljoonat ja miljoona työ­paikat lakkaa­vat ole­mas­ta, vauhti vain kiihtyy.

  38. Niko Mähö:
    En nää syytä mik­si tämä osmon kir­joi­tus tuot­taa porua ja mieli­pa­haa. Kyse on yksinker­tais­es­ti siitä että jos … 

    Osmo yksinker­tais­taa liikaa. Siitä olen samaa mieltä, että kolme suur­in­ta kaupunkia tarvit­se­vat lisää ruu­tukaavaa. Eli Helsinki­in, Tam­pereelle ja Turku­un tarvi­taan ter­vet­tä kasvua keskus­taan. Van­taa tai Espoo eivät ole kaupunke­ja. Van­taa on ongel­ma. Espoo on vain tehoton. 

    Ruu­tukaavaa tarvi­taan sekä asumisen että toim­i­tilo­jen vuok­si. Kehille kadon­neet it-alan työ­paikat ovat ongel­ma, ei niinkään muu­ta­ma Num­me­las­sa sijait­se­va omakoti­ta­lo. Num­me­lat olisi tosin muual­la Euroopas­sa kaavoitet­tu radan varteen.

  39. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Kaut­ta Suomen kesku­s­tat kuol­e­vat pystyyn, kun palve­lut siir­tyvät verkkoon. 

    Kaupunkien keskus­toista voi tul­la asuin­lähiöitä, mut­ta palvelu­ja sieltäkään ei saa. Palve­lut tule­vat jatkos­sa ihmisen luo, riip­pumat­ta mis­sä ihmi­nen asuu.

    Viimeisen 5 vuo­den aikana tärkeim­mäk­si “kau­pak­si” on tul­lut lähin posti, johon net­tikaupoista tilat­tu tavara toimite­taan. Matkaa on vähem­män kuin lähim­pään tavarat­aloon. Kun saisi vielä noille kuri­ir­ili­ikkeille taot­tua sen, että ihmiset yleen­sä ovat töis­sä kun tavaraa yritetään toimit­taa kotiovelle, niin tavara tulisi nopeam­min noudet­tavak­si postiin.

  40. Arvom­ies: Mut­ta tässä tukalas­sa val­tion­talouden tilanteessa tarvit­taisi­in poli­itikko­ja, joil­la on koke­mus­ta yksi­ty­isyrit­täjyy­destä ja varsinkin tietoa siitä, kuin­ka yri­tyk­set saadaan vien­ti­t­u­lo­ja tuot­tavaan kuntoon. 

    Väitetään, että Suomen taloudel­la menee surkeasti. Suo­ma­laisil­la yri­tyk­sil­lä menee siis surkeasti.

    Mik­si siis val­tio tarvit­sisi neu­vo­ja niiltä, jot­ka eivät ole onnis­tuneet edes omaa tont­ti­aan pitämään kunnossa?

    Eikö yri­tys­maail­mal­ta pitäisi kysyä neu­vo­ja sil­loin, kun yri­tyk­set kukois­ta­vat ja kaup­pa käy?

    Val­tion hoit­a­mi­nen yri­tys­maail­man opein johtaa veren­vuo­datuk­seen. Yri­tyk­sen hoita­misen näkökul­mas­ta köy­hät ja sairaat voisi pois­taa taseesta turhi­na kuluer­inä. Nytkin yli 30 mil­jar­dia menee vuodessa sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin. Eikun vaan leikataan nämä kokon­aan pois ja bud­jet­ti on jo 20 mil­jar­dia plussalla. 

    Päin­vas­toin, Suo­mi tarvit­see poli­iti­ikkaa, joka pistää yri­tys­maail­man takaisin ruo­tu­un, tuot­ta­maan hyv­in­voin­tia kansalaisille. 

    Pääo­mavero pro­gres­si­ivisek­si, yhteisöverokin voisi olla pro­gres­si­ivi­nen. Eikä pidä uno­htaa osinkojakaan.

    Pienyri­tyk­sille kevyt vero­tus, suuryri­tyk­sille raskas.

    Jos suo­ma­lai­sis­sa vien­ti­tuot­teis­sa ei ole vikaa, niin ne menevät kyl­lä kau­pak­si pienem­mistäkin yri­tyk­sistä. Näin se tuot­to jakau­tu­isi use­am­malle taholle.

    Laite­taan köy­hyy­den ja ihmisyy­den nimis­sä kaikille yli miljoo­nan euron omaisuuk­sille sol­i­daarisu­usvero. Ollaan reilu­ja ja san­o­taan, että 50 pros­ent­tia riittää. 

    Yri­tyk­sien tehtävä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen. Val­tion tehtävä on ottaa osansa tästä voitos­ta ja jakaa se kansalais­ten hyvinvointiin.

    Suomeen voisi myös säätää lain, joka kieltää Suomen val­tio­ta osal­lis­tu­mas­ta pankkien tai muiden yri­tys­ten pelas­tustalkoisi­in koko Aurinkokun­nan alueella.

  41. “Ovatko koulut kaupungeis­sa huonoja?” 

    Älä yleistä. Tiety­il­lä alueil­la ovat, toisil­la eivät — ja eron syn­nyt­tävien syi­den selvit­tämi­nen jätet­täköön tässä lukijatehtäväksi. 

    Ja niin muuten, Pisa­han kai mit­taa aika pitkälle puh­das­ta ulkoaop­pimista? Eli varsin merk­i­tyk­setön testi­hän se sit­ten lop­pu­peleis­sä kuitenkin oikeasti on.

    1. Täl­löin vielä Vihrei­den tavoit­teena oli hidas­taa muut­toli­iket­tä maan sisäl­lä ja kehit­tää pieny­hteisöjä jot­ka ottaisi­vat vas­tu­un van­hus­ten, las­ten ja vähäo­sais­ten hoi­dos­ta yhteiskunnalta 

      Kyl­lä, noin sitä ajatelti­in ja pidän tuos­ta utopi­as­ta vieläkin. Vihreät myös yrit­tivät käytän­nössä rak­en­taa tuol­laista maail­maa, mut­ta aika kul­ki sen ohi. (Puhut­ti­in muuten myös hal­li­tus­ta alban­isoi­tu­mis­es­ta!) Vihrteis­sä kom­muuneis­sa elet­ti­in niin pienel­lä ulkoisel­la rahal­la, ettei verot­ta­ja sitä uskonut vaan ahdis­teli arvioverotuksella.
      Omavaraisu­us tarkoit­taa alhaista työn­jaon astet­ta ja se tarkoit­taa vaa­ti­mat­to­mia kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Ihmiset äänes­tivät jaloil­laan ja kukkarol­laan tätä mallia vas­taan, vaik­ka voi olla, että näin elävät eläi­sivät paljon onnel­lisem­paa elämää.
      Teknolo­gia myös muut­tui. Kuvitelti­in pien­imuo­toista teol­lisu­ut­ta, jon­ka voisi hajaut­taa, mut­ta sitä ei enää ole eikä teol­lisu­us nyt yleen­säkään juuri työl­listä niin kuin ennen.
      Samal­la kaupungeista on tul­lut paljon parem­pia paikko­ja elää ja asua. Niistä on tul­lut rter­vel­lisem­piä,. minkä näkee elin­iän­odot­teen kasvus­sa ja elämä niis­sä on muut­tun­jut mie­lenki­in­toisem­mak­si ja yhteisöl­lisem­mäk­si. Ker­rosta­lo ei ole yhteistö, vaan samoissa koert­teleis­sa on mon­ta rin­nakkaista yhteisöä.
      Vielä enem­män mju­ut­tui maaseu­tau ja maat­alous. Robot­ti­nave­tat ja sadan hehtaarin yksinäisyys ovat kaukana siitä lem­peästä yhteisöl­lis­es­tä elämästä, jos­ta me haaveilimme.
      Sinän­sä kukaan ei kiel­lä ketään muut­ta­mas­ta maalle omavaraistalouteen ja njonkin ver­ran sel­l­aista tapah­tuukin — userin jonkin uskon­nol­lisen tee­man ympäril­lä. Tuskin enää verot­ta­jakaan jah­taisi arvioverotuksella.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Repub­likaanivyöhyk­keel­lä tarkoite­taan jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa kaupunkien ympäril­lä. Sel­l­aisia on myös Suomes­sa, vaik­ka repub­likaane­ja ei äänestetäkään.

    Miten sitä sanas­sa san­o­taankaan: “Her­ra. Minä kiitän Sin­ua siitä, etten ole niinkuin tuo republikaani.”

  43. “kun ikä alkaa lähetä 50 v. niin kahvi­lat, eloku­vateat­ter­it ja palve­lut alka­vat menet­tää merkitystään.”

    En allekir­joi­ta alku­unkaan, vaik­ka alan lähetä kuut­takymp­piä. Sosi­aal­isu­u­den, osal­lis­tu­misen ja kult­tuuri­in osal­lis­tu­misen ja sen seu­ran­nan tarpeet eivät katoa mihinkään.

    1. “kun ikä alkaa lähetä 50 v. niin kahvi­lat, eloku­vateat­ter­it ja palve­lut alka­vat menet­tää merkitystään.”

      Kukin tyylil­lään. Kun kat­soo teat­terei­den, keskus­tan kahviloiden, musi­ikki­talon kon­sert­tien ja muun sel­l­aisen yleisöä, pää­tyy väk­isin ajatuk­seen, että on muunkin­laista ikääntymistä.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Väite oli, että kau­pas­sa nyt kuitenkin kaik­ki käyvät auton kanssa. Tämä väite ei pidä paikkaansa lainkaan. Kan­takaupungis­sa asu­vista ruokakun­nista enem­mistöl­lä ei edes ole autoa.

    Onko demografi­at kan­takaupun­gin ja muiden aluei­den välil­lä muuten vas­taa­vat? Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä keskus­ta-asu­jat ovat kaik­ki joko nuo­ria sinkku­ja, lapset­to­mia pariskun­tia, eläkeläisiä tai nuo­ria pariskun­tia yhden pienen vau­van kanssa. “Perus­lap­siper­heet” 4–5 henkeä kes­ki-ikäis­ten työssäkäyvien van­hempi­en kanssa lois­ta­vat pois­saolol­laan. Kah­den hen­gen talouden ruo­ka-ostok­set on kum­masti helpom­pi hoitaa ratikalla kuin neljän tai viiden hengen. 

    Mut­ta en kuitenkaan usko että ruokahuol­lon jär­jestämi­nen on se syy mikä ajaa lap­siper­heitä “repub­likaanivyöhyk­keelle”. Ainakin mei­dän per­heel­lä suurim­mat syyt oli­vat taloudel­lis­ten reali­teet­tien leikkaus kaupunkiym­päristön sosi­aal­isi­in ongelmi­in. Eli suomek­si san­ot­tuna se, että ei ollut rahaa ostaa kaupunki­a­sun­toa sel­l­aiselta alueelta jos­sa halu­aisi las­ten kanssa asua. 

    Jos ajatel­laan asi­aa ympäristön kannal­ta, niin en usko että on lop­pu­jen lopuk­si niin paljon väliä miten ruokakau­pas­sa tai päiväkodis­sa käy­dään. Nämä matkat ovat yleen­sä kuitenkin aika lyhy­itä ver­rat­tuna työ­matkoi­hin. Työ­matko­jen kohdal­la taas pitää muis­taa, että kaik­ki työ­paikat eivät voi sijai­ta kaupunkien keskus­tois­sa. Lisäk­si nykypäivän työelämä on sen ver­ran arvaam­a­ton­ta että har­van kan­nat­taa vali­ta asuin­paikkaansa työ­matkan perus­teel­la. Mitäs sit­ten tehdään kun tuleekin pakko vai­h­taa työ­paikkaa? Repäistään per­he irti sosi­aal­i­sista ympyröistä, kouluista ja har­ras­tuk­sista ja muute­taan kaupun­gin toiselle laidalle? Ja parin vuo­den kulut­tua sama uudelleen. Entäs kun van­hempi­en työ­paikat ovatkin eri puo­lil­la kaupunkia, miten sil­loin men­nään kävellen töihin? 

    Oma utopi­ani elämästä tääl­lä repub­likaanivyöhyk­keel­lä olisi sel­l­aista, että asu­tus olisi nyky­istä selkeästi tiivi­im­pää (pienem­piä okt-tont­te­ja, town­house rak­en­tamista ja pienker­rostalo­ja), pienem­piä alueel­lisia keskus­to­ja perus­palveluineen käve­ly­matkan päässä, etä­työtä joko omas­sa kodis­sa tai lähikeskus­tas­sa sijait­sevas­sa työti­la­hotel­lis­sa ja hyvät raideli­iken­ney­htey­det työ­paik­ka-alueille eri puo­lil­la pks-seutua.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­joit­te­len tätä nyt Sipoos­sa. Tääl­lä on kyl­lä pakko men­nä kaup­paan autol­la, kos­ka lähin kaup­pa on 10 kiu­lometrin päässä. 

    Sipoolaise­na on pakko nous­ta vas­tus­ta­maan tätä yleistämistä. Sipoos­sa on kak­si keskus­ta (nikkilä ja söderkul­la) jois­sa voi val­lan main­iosti asua kiven­heiton päässä ruokakaupoista ja muista palveluista, mut­ta kuitenkin väljästi ja luon­non lähel­lä. Molem­mista keskus­toista on toimi­vat joukkoli­iken­ney­htey­det (35–45 min) Helsin­gin keskustaan. 

    Väit­täisin että suurin osa sipoolai­sista asuu alle 2km etäisyy­del­lä ruokakau­pas­taan ja itse kul­jen söderkul­las­ta mieluiten pyöräl­lä töi­hin Helsinkiin.

    1. Kyl­lä. Söderkul­la on hyvin suun­nitel­tu alue (ainakin noin yleiskaa­van tasol­la) ja niin myös Nikkilä. Täältä Kalkki­ran­nan tien var­res­ta pääsee Söderkul­laan 15 ker­taa viikos­sa, mut­ta kaup­pareis­su ei onnis­tu, ellei ole valmis yöpymään Söderkul­las­sa. Nyt kun Sipoo on liit­tynyt HSL:ään, vuoroti­heus moninker­tais­tuu, lopultakin.
      Kiemurtel­e­va bus­siy­hteys Kalkki­ran­taan vai­h­toi­neen on niin hidas, että ajan Kata­janokalta fil­lar­il­la nopeam­min. (Uuden Por­voon­tien vart­ta kulke­va pyörätie on muuten todel­la vaar­alli­nen. Siitä jos mjistä pitäisi tehdä vapaae­htoinen. Paljon näkeemin pyöräil­i­jöitä ajoradalla.)
      Muuten en Sipoon kaavoitus ymmär­rä. Mitä järkeä oli tehdä Erik­snäsin ja Land­bon pienet asu­tus­läm­päreet kauas kaikesta ja ilman mitään palvelui­ta, kun maa­ta olisi ollut lähempänäkin. Nyt on sit­ten kyl­lä mega­lo­maanisia suun­nitelmia 70 000 asukkaan alueesta, mut­ta se voi kaat­ua siihen, että tar­jon­taa tulee lähem­mäs Helsinkiä metron varteen.

  46. Anomuu­mi:
    Kaupunki­hehku­tuk­sen (esim. Var­ti­aisen uusin Suomen kuvale­hdessä) yhtey­dessä on aina muis­tet­ta­va kat­soa myös isoa kuvaa.

    Antibiooteille resistent­te­jä tau­tikan­to­ja esi­in­tyy yhä laa­jem­min. Viime aikoina ilmas­sa on myös ollut ärhäköi­den influ­ensso­jen uhkaa. Myös poten­ti­aal­isia ratkaisukeino­ja (bak­te­ri­o­faag­it, geen­itekni­ik­ka) voi pitää omana uhkanaan.

    Tun­tuu ole­van vain ajan kysymys, ennen kuin asvalt­ti alkaa polt­taa hie­man hitaam­mankin ekon­o­mistin jalko­jen alla. 

    Iso kuva on kyl­lä kaupungis­tu­mi­nen, valitettavasti.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la on kaupungis­sa asu­va lap­siper­he enkä menee kaup­paan autolla.

    (Oikeis­to­lainen) ruoan­lait­toa har­ras­ta­va isä, joka kan­taa viikon ruoat 2–4 ker­taa viikos­sa repus­sa työ­matkalla. Vaimo tuo täy­den­täviä kir­sikkatomaat­ti­ra­sioitaan ja jugurt­te­jaan pikkukaupoista. Työ­matkat 1,5 km ja 4 km. Päiväkoti­in kävelee 3‑vuotias mukana 800 metriä, rain or shine. Mukavaa ja kah­den auton kulut säästävänä mak­san Kampin neliöhin­to­ja mielelläni.

  48. Lau­ri T. Kumpu­lainen:

    Nykyisel­lä teknolo­gial­la maaseudun tule­vaisu­us on olema­ton, mut­ta teknolo­gias­sa tapah­tuvil­la läpimur­roil­la voi olla päin­vas­tainen vaiku­tus. Varsinkin, jos uuden teknolo­gian hin­ta on alhainen.

    Joo tätä hain itsekin aiem­mil­la kom­menteil­la. Voihan jopa olla että autoilun tarve vähe­nee mut­ta ei joukkoli­iken­teen kehi­tyk­sen ja kaavoituk­sen ansios­ta vaan verkkokau­pan yleistymisen vuoksi.

  49. Sakke: Onko mis­sään ollut koskaan omavaraista kaupunkia? 

    Ihan siinä kuin omavaraista maaseu­tua, jos ei las­ke­ta prim­i­ti­ivistä veg­e­toin­tia nälkära­jal­la. Edes moniosaamisen mes­tari, van­han pol­ven pienvil­jeli­jä, ei ollut omavarainen vaan hyvinkin osto­tavaran ja markki­noiden varas­sa — jon­nekin se tuotet­tu piti myydä.
    Omavaraisim­mil­laan Suo­mi taisi olla sota-aikana. Sen koke­neet eivät ole ainakaan min­ulle valit­ta­neet myöhempää omavaraisu­usas­teen laskua.

  50. lurk­ki: Ihan siinä kuin omavaraista maaseu­tua, jos ei las­ke­ta prim­i­ti­ivistä veg­e­toin­tia nälkära­jal­la. Edes moniosaamisen mes­tari, van­han pol­ven pienvil­jeli­jä, ei ollut omavarainen vaan hyvinkin osto­tavaran ja markki­noiden varas­sa — jon­nekin se tuotet­tu piti myydä.
    ‘snip’

    Eihän sitä myy­ty, se käytet­ti­in itse — siis sil­loin kun maaseu­tu oli omavarainen. Ajoit­tais­ten nälän­hä­tien vuok­si omavaraisu­us oli tosin varsin suhteellista.
    Sel­l­ainen omavaraisu­us on toki vieläkin mah­dol­lista, mut­ta ei sitä kukaan halua.
    Nykyi­nen tuki­in perus­tu­va ja öljys­tä riip­pu­vainen maat­alous ei ole mis­sään mielessä omavaraista.

  51. Stad­in­Pa­roni:

    Oma utopi­ani elämästä tääl­lä repub­likaanivyöhyk­keel­lä olisi sel­l­aista, että asu­tus olisi nyky­istä selkeästi tiivi­im­pää (pienem­piä okt-tont­te­ja, town­house rak­en­tamista ja pienker­rostalo­ja), pienem­piä alueel­lisia keskus­to­ja perus­palveluineen käve­ly­matkan päässä, etä­työtä joko omas­sa kodis­sa tai lähikeskus­tas­sa sijait­sevas­sa työti­la­hotel­lis­sa ja hyvät raideli­iken­ney­htey­det työ­paik­ka-alueille eri puo­lil­la pks-seutua.

    Joo, mut­ta meil­lä Suomes­sa on tilaa isoille ton­teille. Pääkaupunkiseu­tua voi levit­tää huo­let­ta maaseudulle, eikä tarvitse tiivistää. 

    Lon­too on noni 100 km halka­isi­jal­taan ja aika ahdas­ta on. Suomes­sa ei ole sitä 30 miljoon­aa asukas­ta, joten Helsin­ki voi laa­je­ta 100 km halka­isi­jal­taan ole­vak­si puoliympyräk­si ja asukkaat voisi­vat elää ren­nos­ti ja väljästi.

    Pien­puuk­er­rostalot sopi­si­vat täl­läisi­in maaseudun asuinalueisi­in ja olisi mah­dol­lisu­us isolle ton­tille, jos­sa tämä pieny­hteisö voisi vaik­ka vil­jel­lä jotain sesonkiherkkuja.

    Olen­naista tietenkin olisi ne lähi­ju­nay­htey­det. Ehdotankin Kehä IV:n rak­en­tamista, lähi­ju­naraiteena ja sen kehän ympärille maaseudulle väljähköjä asuinaluei­ta, joil­ta pääsee myös ilman autoa kaupunkiin.

    Pidän toden­näköisenä, että 15 vuo­den kulut­tua Suomes­sa ei käy­dä ruokakau­pas­sa, vaan ruo­ka tilataan kotiovelle verkkokaupasta.

    Ihmiset viet­tävät entistä enem­män aikaansa kotona ja entistä vähem­män mis­sään “ostar­il­la” tai kaupungilla.

    1. Miten väljähköltä alueelta pääsee ilman autoa kaupunki­in? Joukkoli­ikenne ei toi­mi ilman joukko­ja. Väljä asuinalue = kaikkial­la on pitkä mat­ka. Myös koulu­un, eli koulu­unkin pitää men­nä autolla.

  52. lurk­ki: Ihan siinä kuin omavaraista maaseu­tua, jos ei las­ke­ta prim­i­ti­ivistä veg­e­toin­tia nälkära­jal­la. Edes moniosaamisen mes­tari, van­han pol­ven pienvil­jeli­jä, ei ollut omavarainen vaan hyvinkin osto­tavaran ja markki­noiden varas­sa — jon­nekin se tuotet­tu piti myydä.
    Omavaraisim­mil­laan Suo­mi taisi olla sota-aikana. Sen koke­neet eivät ole ainakaan min­ulle valit­ta­neet myöhempää omavaraisu­usas­teen laskua.

    Tämä voi muut­tua uusien teknolo­gioiden myötä, joista yksi on 3d tulostus. Emme voi edes kuvitel­la, mil­laista 3d tulost­a­mi­nen on 50 vuo­den kulut­tua. Sit­ten on kier­rä­tys, ener­giantuotan­to ja ruuan­tuotan­to. Varsinkin ruuan­tuotan­nos­sa on hyvin suuret yllä­tys­mah­dol­lisu­udet. Ener­giantuotan­nos­sa on fuu­sioen­er­gia ja se taas mullis­taisi kierrätyksen.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Uuden Por­voon­tien vart­ta kulke­va pyörätie on muuten todel­la vaarallinen. 

    Miten tuo vaar­al­lisu­us oikein ilme­nee? Suo­ra, hyväkun­toinen kevyen­li­iken­teen väylä jos­sa ver­rat­en vähän liiken­net­tä ja hyvä näkyvyys eteen­päin? Ajat­telem­meko­han edes samaa väylää? Ajan tuo­ta sään­nöl­lis­es­ti Helsin­gin ja Söderkul­lan välil­lä ja pidän reit­tiä yht­enä pks-seudun parhaimmista.

  54. lurk­ki: Ihan siinä kuin omavaraista maaseu­tua, jos ei las­ke­ta prim­i­ti­ivistä veg­e­toin­tia nälkära­jal­la. Edes moniosaamisen mes­tari, van­han pol­ven pienvil­jeli­jä, ei ollut omavarainen vaan hyvinkin osto­tavaran ja markki­noiden varas­sa — jon­nekin se tuotet­tu piti myydä.
    Omavaraisim­mil­laan Suo­mi taisi olla sota-aikana. Sen koke­neet eivät ole ainakaan min­ulle valit­ta­neet myöhempää omavaraisu­usas­teen laskua. 

    Niin var­maankin. Pohdiske­lin tässä vain sitä, miten suuri pin­ta-ala maa­ta (maaseu­tua, vil­je­lyk­siä ja puu­tarho­ja, laidun­mai­ta, mm. kanatarho­ja yms.) tarvi­taan esim. kaikkien nyky­suo­ma­lais­ten vuodessa syömän ruoan tuot­tamisek­si. per ker­rostalos­sa asu­vien asukkaiden asuin­neliöt. Ei taitaisi ihan tasakat­toisen yksik­er­roksisen omakoti­talon kat­topin­ta-alakaan tuo­ta varten riit­tää, saati korkeam­man ker­rostalon (oletet­tu tasakat­to)? (Esim. perunaakin taitaa tul­la vain kilon — muu­ta­man ver­ran per neliö.)

  55. Osmo Soin­in­vaara: Robot­ti­nave­tat ja sadan hehtaarin yksinäisyys ovat kaukana siitä lem­peästä yhteisöl­lis­es­tä elämästä, jos­ta me haaveilimme.

    Osu­vasti laitettu.

    Ilman maat­alout­ta ja sen 20 vuo­den aikana saamia mil­jar­di­en euro­jen ympäristö­tukia meil­lä ei olisi Itämer­ta, joka suh­teel­lis­es­ti ottaen tuot­taa enem­män sinilevää kuin mikään muu meri maailmassa.

    Jotkut vielä puo­lus­tel­e­vat kan­nat­tam­a­ton­ta maat­alout­ta maisemanhoidolla.

  56. Siis en tarkoi­ta, että maaseudun asuinalueet oli­si­vat mitään “hip­pikom­muune­ja”, vaan mod­erne­ja pienker­rostalo­jen ja ok-talo­jen muo­dostamia asuinaluei­ta, jois­sa olisi suuret pihat har­ras­tuk­sia ja puu­tarhan hoita­mista varten.

    Läm­mi­tys­ner­giaa otet­taisi­in maas­ta ja auringos­ta, lop­ut ehkäpä puuhak­keel­la. Sähkö toki val­takun­nan verkosta.

    Taval­laan yritän tässä miet­tiä, mil­lainen mod­erni maaseu­tukylä voisi olla. Verkkokau­pan ansios­ta täl­läi­nen kylä voisi tehdä yhteistyötä mm. ruokati­lausten kohdalla. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa me tarvit­semme vai­h­toe­hto­ja aivan per­in­teisen maaseudun ja kaupunki­a­sumisen välille. Siinä “sadan hehtaarin” yksinäisyy­dessäkään ei ole mitään mieltä, vaik­ka toki jotkut rakas­ta­vat sitäkin.

    Jos aiomme saa­da ihmiset lähem­mäk­si toisi­aan Suomes­sa, niin myös täl­läis­es­tä väl­jem­mästä asumis­es­ta haaveile­via pitää kyetä kaavoit­tamisel­la palvelemaan. 

    Siinä ei ole mitään järkeä, että kaik­ki pakotet­taisi­in yhteen ja samaan muot­ti­in. Se on typerää.

  57. Kehä IV:n lait­taisin kar­talle Helsinki-Espoo-Kirkkonummi-Siuntio-Lohja-Vihti-Nummela-Hyvinkää-Mäntsälä-Porvoo-Vantaa-Helsinki.

    Hyvin karkeasti 200–240 km mit­tainen ratao­su­us, jon­ka ympäristöön voisi kaavoit­taa asuinaluei­ta tarvit­tavine palveluineen.

    Jos se rata vielä saataisi­in mah­dol­lisim­man suo­rak­si, niin sitä voisi sit­ten ajaa myös jopa yli 200 km/h nopeudel­la ilman mitään luotijunakalustoakin.

    Jos ei panos­te­ta logis­ti­ikkaan, niin ain­oa keino on rak­en­taa pääkaupunkiseu­tua ylöspäin, eli ker­rosta ker­roksen päälle ja tiivistää entisestään.

    Ei sinne maaseudulle kukaan muu­ta, jos sieltä ei pääse liikku­maan, eikä ole palvelui­ta. Tarvi­taan siis hyvin suun­nitel­tu ja toteutet­tu kokon­aisu­us, ennen kuin min­nekkään voidaan syn­nyt­tää uut­ta kylää tai pienkaupunkia.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten väljähköltä alueelta pääsee ilman autoa kaupunki­in? Joukkoli­ikenne ei toi­mi ilman joukko­ja. Väljä asuinalue = kaikkial­la on pitkä mat­ka. Myös koulu­un, eli koulu­unkin pitää men­nä autolla. 

    Mut­ta onko autoilu ongel­makaan väljäl­lä asuinalueella?

    Tule­vaisu­u­den autot ovat vähäpäästöisem­piä, kuin nykyiset autot. Näin voi lie­nee tur­val­lis­es­ti tode­ta. Kulu­tuskin piene­nee. Sähkön­tuotan­non muut­tuises­sa uusi­u­tuville, sähköau­tokin on oikeasti siitä näkökul­mas­ta puhdas.

    Väljäl­lä asuinalueel­la on myös tilaa autoille.

    Kaupungis­sa taas autoilu on ongel­ma, jo pelkan tarvit­ta­van tilan vuoksi.

    1. Minus­ta on todel­la ikävä elämän­muo­to, jos­sa van­hempi­en aika menee las­ten kuskaamiseen har­ras­tuk­si­in, jos tarvi­taan autoa, kun on uno­htunut ostaa maitoli­tra ja jos­sa ihmisiä ei voi tava­ta ilman, että aje­taan autol­la hei­dän luok­seen. Asun mielu­um­min niin, että kaik­ki tuo on kävelöy­matkan päässä.Toki raitis­taa elämää, kun on aina olta­va ajokunnossa.

  59. OS: Oike­as­sa kaupungis­sa liikku­mi­nen sujuu kävellen. Kävellen men­nään kaup­paan ja lapset menevät kävellen koulu­un ja har­ras­tuk­si­in. Näin oli 60 vuot­ta sit­ten (ei ollut auto­ja) ja näin on koh­ta uudestaan. 

    Niko Mähö: En nää syytä mik­si tämä osmon kir­joi­tus tuot­taa porua ja mieli­pa­haa. Kyse on yksinker­tais­es­ti siitä että jos asi­at ovat käve­lyetäisyy­del­lä, on elämä mielekkääm­pää ja mukavampaa. 

    Näin on lähiössä.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten väljähköltä alueelta pääsee ilman autoa kaupunki­in? Joukkoli­ikenne ei toi­mi ilman joukko­ja. Väljä asuinalue = kaikkial­la on pitkä mat­ka. Myös koulu­un, eli koulu­unkin pitää men­nä autolla.

    Joka ei tätä usko, ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan Oulun joukkoli­iken­teeseen, joka on, tai ainakin oli, surkea. 

    Perussyynä on, että Oulu on kaavoitet­tu amerikkalaiseen malli­in: pieni, tiheä ydinkeskus­ta, jon­ka ympäril­lä on kym­meniä väljiä omakoti­talokyliä siel­lä sun tääl­lä silmänkan­ta­mat­tomi­in. Tämän näkee hyvin lentokoneesta, kar­tas­ta se ei niin selvästi hyp­pää silmiin.

    Kun­non joukkoli­iken­ney­hteyk­siä on vain niistä omakoti­talokylistä, jois­sa on riit­tävän suuri ker­rostalokeskus­ta, ja tietysti myös runk­o­r­e­it­tien varsilta.

    Nyky­isin Oulua yritetään sys­temaat­tis­es­ti tiivistää.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta on todel­la ikävä elämän­muo­to, jos­sa van­hempi­en aika menee las­ten kuskaamiseen har­ras­tuk­si­in, jos tarvi­taan autoa, kun on uno­htunut ostaa maitoli­tra ja jos­sa ihmisiä ei voi tava­ta ilman, että aje­taan autol­la hei­dän luok­seen. Asun mielu­um­min niin, että kaik­ki tuo on kävelöy­matkan päässä.Toki raitis­taa elämää, kun on aina olta­va ajokunnossa. 

    Ikävää tai ei, mut­ta se on realismia.

    Se taas ei ole real­is­tista, että van­hempi­en työ­paikat oli­si­vat käve­lyetäisyy­del­lä, eikä se, että las­ten koulutkin olisivat.

    Tule­vaisu­udessa ruokaos­tok­set lennätetään kotiovelle lennokkirobotilla.

  62. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Ei sinne maaseudulle kukaan muu­ta, jos sieltä ei pääse liikku­maan, eikä ole palvelui­ta. Tarvi­taan siis hyvin suun­nitel­tu ja toteutet­tu kokon­aisu­us, ennen kuin min­nekkään voidaan syn­nyt­tää uut­ta kylää tai pienkaupunkia.

    Mikä tarkalleen on syy siihen että ne uudet kylät tai pikkukaupun­git ylipäätään pitäisi sijoit­taa jon­nekin vir­tu­aa­like­hän ympärille eikä kiin­ni ole­mas­saol­e­vaan kaupunki­rak­en­teeseen jos­sa a) palve­lut ja b) liikku­mi­nen ei ole ongelma?

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta on todel­la ikävä elämän­muo­to, jos­sa van­hempi­en aika menee las­ten kuskaamiseen harrastuksiin

    Nämä jutut rupea­vat ole­maan kaukana todel­lisu­ud­es­ta. Maaseudul­la har­raste­taan sitä, mitä siel­lä voi har­ras­taa. Kalas­tus­ta, met­sästys­tä, hiih­toa, yleisurheilua, pal­lon potkimista, jääkiekkoa, pyöräi­lyä, soutua, mel­on­taa, ten­nistä jne. 

    Minä ajelin kouluiässä matko­ja kaveri­ni luokse pyöräl­lä. Matkaa tuli 16 kilo­metriä suun­taansa. Sitä pidet­ti­in ihan tavanomaise­na. Siinähän sitä oli tekemistä. Sama kaveri kävi usein pyöräl­lä koulus­sa, vaik­ka koulubus­sikin kul­ki. Pyörä oli kyl­läkin sen maail­man aikaisek­si hieno maantiepyörä. 

    Yrität sovit­taa kaupunkikult­tuuria maaseudulle. Se ei toi­mi. Maaseudul­la kaik­ki on lähel­lä. Jos ei ole, niin sit­ten sitä ei tehdä. Maaseudul­la koko perusar­ki on käve­ly- tai pyöräi­ly­matkan päässä. 

    Jos kun­takeskuk­seen joutuu aja­maan 20 kilo­metriä ker­ran viikos­sa tai puo­lessatoista ruokakaup­paan, niin se nyt ei yletön vai­va ole.

    1. Maaseu­tu­lainen,
      Olet oike­as­sa. Pitäisi sanoa tarkem­min. Kun puhun maaseudus­ta, en tarkoi­ta sitä pienevää joukkoa ihmisiä, jot­ka asu­vat oikeal­la maaseudul­la ja ovat siel­lä töis­sä. Ainakin Uudel­la­maal­la “maal­la asu­vista” suurin osa on pen­delöi­jiä, jot­ka elävät kaupungeis­sa mut­ta matkus­ta­vat päivit­täin maalle nukku­maan. Eräs sel­l­ainen valit­ti Helsin­gin sanomis­sa, kuin­ka kohtu­u­ton­ta olisi aset­taa ruuhka­mak­su­ja, kos­ka hei­dänkin per­heen­sä joutuu aja­maan vapaa-ajan ajoa 200 km viikossa.
      Jääkiekko kyl­lä edel­lyt­tää var­maan maal­lakin sitä, että pelei­hin ja treenei­hin kul­je­taan autolla.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseutulainen,
    Olet oike­as­sa. Pitäisi sanoa tarkem­min. Kun puhun maaseudus­ta, en tarkoi­ta sitä pienevää joukkoa ihmisiä, jot­ka asu­vat oikeal­la maaseudul­la ja ovat siel­lä töis­sä. Ainakin Uudel­la­maal­la “maal­la asu­vista” suurin osa on pen­delöi­jiä, jot­ka elävät kaupungeis­sa mut­ta matkus­ta­vat päivit­täin maalle nukku­maan. Eräs sel­l­ainen valit­ti Helsin­gin sanomis­sa, kuin­ka kohtu­u­ton­ta olisi aset­taa ruuhka­mak­su­ja, kos­ka hei­dänkin per­heen­sä joutuu aja­maan vapaa-ajan ajoa 200 km viikossa.
    Jääkiekko kyl­lä edel­lyt­tää var­maan maal­lakin sitä, että pelei­hin ja treenei­hin kul­je­taan autolla. 

    Tuos­ta tulee aika tarkalleen sama kuin uusi­maalais­ten mökki­matkoista. Pitäisikö niitä rajoit­taa? Miten ihmeessä saamme ihmiset viihtymään tiivi­il­lä alueil­la. Puhu­mat­takaan, että kauko­maille kul­je­taan vain lentämäl­lä. Ei esimerkik­si polkupyöräl­lä (poikkeuk­si­akin on). Olete­taan, että kaik­ki asu­vat Helsingis­sä. Maail­ma tuhoutuu siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä ekol­o­gisen jalan­jäl­jen aivan käsit­tämät­tömän suureen kasvu­un. Ellei. Ellei rajoite­ta A) mökki­matkailua B) kauko­matkailua. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa voidaan toki kan­nus­taa polkupyöräilyyn.

  65. Tulee se maitop­urk­ki haet­tua kau­pas­ta ja käy­tyä kir­jas­tossa muk­sun har­rastereis­sun aikana. Monas­ti hoituu kimp­pakyy­dit äitien opti­moiman kul­je­tus­lo­gis­ti­ikan keinoin.

    Näkyvät nuo ker­sat ainakin vielä tääl­lä osaa­van kokoon­tua ihan itsek­seenkin ja kek­sivän tekemistä ilman virikeo­h­jaa­jia ja kun­nan nuorisotilo­ja. Oppi­vat vielä paha­laiset yksi­tyi­au­toilun alkeet kun räl­läävät itse remp­paamil­laan viidenkympin euron autoil­la pel­lol­la. (EU-maat­aloussään­nösten sal­li­mal­la tavalla)

  66. “Ellei rajoite­ta A) mökki­matkailua B) kaukomatkailua.” 

    Kuten sin­ul­ta jo aiem­minkin tässä keskustelus­sa kysyin: kuka rajoit­taa? Sinäkö? Vaiko joku vaaleil­la val­it­se­ma­ton vihreä junt­ta — ja jos, niin mil­läpä ajat­telit täl­laisen nos­taa valtaan?

  67. max: Tuos­ta tulee aika tarkalleen sama kuin uusi­maalais­ten mökki­matkoista. Pitäisikö niitä rajoit­taa? Miten ihmeessä saamme ihmiset viihtymään tiivi­il­lä alueil­la. Puhu­mat­takaan, että kauko­maille kul­je­taan vain lentämäl­lä. Ei esimerkik­si polkupyöräl­lä (poikkeuk­si­akin on). Olete­taan, että kaik­ki asu­vat Helsingis­sä. Maail­ma tuhoutuu siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä ekol­o­gisen jalan­jäl­jen aivan käsit­tämät­tömän suureen kasvu­un. Ellei. Ellei rajoite­ta A) mökki­matkailua B) kauko­matkailua. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa voidaan toki kan­nus­taa polkupyöräilyyn. 

    Mil­lä näistä mah­taa suo­ma­lais­ten vuosi­ta­sol­la olla se suurin ekologi­nen hiilijalanjälki:
    A) mökki­matkat (Suomes­sa),
    B) kauko­matkat (loma­matkat, tur­is­mi­in liit­tyvät) ulko­maille, tai
    C) työ­matkat (päivit­täiset, kotimaassa)?

    Ole­tan, että a‑vaihtoehdon osu­us on selvästi mui­ta pienem­pi, mut­ta tuo riip­puu tietenkin siitä, miten usein siel­lä mökil­lä käy­dään. Kain­u­un kor­ven keskelle ei tai­da kovin moni helsinkiläi­nen joka viikon­lop­pu city-maas­turil­la edestakaisin huris­tel­la, kun taas päivit­täisiä työ­matko­ja ker­tynee vuodessa vähin­tään viisinker­tainen määrä, toden­näköis­es­ti paljon enemmän. 

    Urbaanien kaupunki­lais­ten kauko­matko­jen (B) osu­us ja merk­i­tys voisi kokon­aisuute­na olla aika kiin­nos­ta­va tieto, vaik­ka en nyt niitä kauko­matko­ja lähtisi rajoit­ta­maankaan, ellei sit­ten jotain pienehköä, mut­ta matkati­hey­den (tai lentok­ilo­me­trien) suh­teen kumu­lati­ivis­es­ti kas­vavaa henkilöko­htaista hait­taveroa lähde­tä suun­nit­tele­maan kauko­matkailulle. Toisaal­ta, olen aika usein miet­tinyt, onko eet­tis­es­ti oikein, että hait­taa saa joku aiheut­taa, jos hän siitä mak­saa? Eikö tuokin ole vähin­tään kyseenalaista?

    Rajoi­tusten ja varsinkin kiel­to­jen laa­timises­sa tai jo niiden pohtimises­sa on syytä olla aina malt­ti mukana, sil­lä niitä taitaa jo nyky­isinkin olla (ehkä) liikaa. Suo­tu­isan ohjaa­van vaiku­tuk­sen aikaansaamisek­si pitäisi käyt­tää mielum­min porkkanaa kuin keppiä.

  68. Syn­teesi ruu­tukaavas­ta ja omakoti­talosta tuot­taa sitä tiivis­mata­laa, town­house­ja, kaupunkip­i­en­talo­ja. Niitä ei vain kaavoite­ta mihinkään ja sit­tenkin jos johonkin vahin­gos­sa kokeek­si kaavoite­taan niin sinne nousee niitä nyk­yarkkite­htien piloille pelk­istet­tyjä kötöstyksiä.

    Town­houset ovat aivan iha­nia (jos men­nään per­in­teisen esim. brit­tiläisen mallin mukaan), joka asun­nos­sa oma etu- ja takapi­ha, jot­ka eivät kuitenkaan ole niin suuria, että edel­lyt­täi­sivät akti­ivisem­paa puu­tarhan­hoitoki­in­nos­tus­ta, mut­ta tarpeek­si suuria, että sal­li­vat sen. Aluete­hot saadaan varsin kun­nioitet­tavi­in lukemi­in, paljon ker­rostalolähiötä korkeammiksi.

    Niin, mik­si täl­laisia ei tehdä?

  69. max: Tuos­ta tulee aika tarkalleen sama kuin uusi­maalais­ten mökki­matkoista. Pitäisikö niitä rajoit­taa? Miten ihmeessä saamme ihmiset viihtymään tiivi­il­lä alueil­la. Puhu­mat­takaan, että kauko­maille kul­je­taan vain lentämäl­lä. Ei esimerkik­si polkupyöräl­lä (poikkeuk­si­akin on). Olete­taan, että kaik­ki asu­vat Helsingis­sä. Maail­ma tuhoutuu siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä ekol­o­gisen jalan­jäl­jen aivan käsit­tämät­tömän suureen kasvu­un. Ellei. Ellei rajoite­ta A) mökki­matkailua B) kauko­matkailua. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa voidaan toki kan­nus­taa polkupyöräilyyn.

    Ei mei­dän tarvitse saa­da ihmisiä viihtymään; ne viihtyvät, jot­ka viihtyvät. Enem­män on tuli­joi­ta kuin mah­tuu, joten huole­hdi­taan nyt vaan siitä, ettei heitä estetä tulemasta.
    Min­ulle on uuti­nen, että kauko­matkat maakun­nista tehdään jol­lakin muul­la kuin lentokoneel­la. Lähde tälle tiedolle olisi kiva.

  70. hyvä että tätä keskit­tämistä toteutetaan jo ennen kuin seu­raa­va ener­giakri­isi iskee päälle. mitä suurem­pi joukko suo­ma­lai­sista asuu valmi­ik­si pyöräi­ly­matkan päässä työ­paikaltaan (ja palveluista), sitä vähäm­män kir­paisee polt­ton­estei­den reipas kallis­tu­mi­nen. toki julki­nen liikenne sekin tar­joaa sub­sti­tuutin kaupungeis­sa, vaik­ka bus­sil­in­jo­jen kus­tan­nuk­set jonkin ver­ran kas­vaisi­vatkin. sähköau­to, jota edel­lisessä postauk­ses­sa jo ruodit­ti­in taitaa sit­ten syödä jär­ven­pääläisiltä yms. repub­likaanivyöhykkei­den asukeil­ta melko suuren siivun siitä mitä neliöhin­nois­sa säästettiin.

  71. Lau­ri T. Kumpu­lainen:

    Pohdiskeluis­sani olen jopa tuumail­lut mah­dol­lisu­ut­ta, jos­sa teknolo­gian kehi­tys alkaa hajot­ta­maan kaupunke­ja, kos­ka se tekee ihmi­sistä omavaraisempia.

    Nykyisel­lä teknolo­gial­la maaseudun tule­vaisu­us on olema­ton, mut­ta teknolo­gias­sa tapah­tuvil­la läpimur­roil­la voi olla päin­vas­tainen vaiku­tus. Varsinkin, jos uuden teknolo­gian hin­ta on alhainen. 

    Koulun, työ­paikan ja kodin väli­nen etäisyys on ainakin itsel­leni tärkein asum­i­s­paikkaa määrit­tävä asia. Niin kauan kuin ne eivät siir­ry verkkoon, on vaikea uskoa nykyisen kaupungis­tu­mistrendin radikaal­isti muut­tuvan. Lisäk­si per­heelli­nen ei per­hea­sun­nos­taan hevil­lä muu­ta senkään jäl­keen kun lapset ovat muut­ta­neet pois kotoa. Kaup­po­jen sijain­ti on paljon vähem­män merkit­tävä asia.

  72. Tapio Pel­to­nen:
    Syn­teesi ruu­tukaavas­ta ja omakoti­talosta tuot­taa sitä tiivis­mata­laa, town­house­ja, kaupunkip­i­en­talo­ja. Niitä ei vain kaavoite­ta mihinkään ja sit­tenkin jos johonkin vahin­gos­sa kokeek­si kaavoite­taan niin sinne nousee niitä nyk­yarkkite­htien piloille pelk­istet­tyjä kötöstyksiä.

    Town­houset ovat aivan iha­nia (jos men­nään per­in­teisen esim. brit­tiläisen mallin mukaan), joka asun­nos­sa oma etu- ja takapi­ha, jot­ka eivät kuitenkaan ole niin suuria, että edel­lyt­täi­sivät akti­ivisem­paa puu­tarhan­hoitoki­in­nos­tus­ta, mut­ta tarpeek­si suuria, että sal­li­vat sen. Aluete­hot saadaan varsin kun­nioitet­tavi­in lukemi­in, paljon ker­rostalolähiötä korkeammiksi.

    Niin, mik­si täl­laisia ei tehdä?

    Syy on raha ja esteettomyysmääräykset. 

    Tuol­lainen kolmek­er­roksi­nen kiva kaupunkip­i­en­ta­lo kas­vaa melkein väk­isinkin parin­sadan neliön kokoisek­si, mikä ei ole nyky­isil­lä neliöhin­noil­la kovinkaan mon­en per­heen ulot­tuvis­sa. Tai kään­täen, gryn­deri saa parem­man kat­teen rak­en­ta­mal­la pienem­piä kerrostaloasuntoja.

    Esteet­tömyys taas on ihan yksinker­tais­es­ti perin han­kala toteut­taa jos asun­non sisäl­lä on por­tai­ta. Tietysti nykyisenkaltais­ten esteet­tömyys­määräys­ten lähtöko­htainen jär­jel­lisyys on ihan oma keskustelu­nai­heen­sa. Väestön ikään­tyessä esteet­tömyys ehkä kuitenkin on ainakin tavoit­teena ihan asialli­nen idea.

  73. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Ikävää tai ei, mut­ta se on realismia.

    Se taas ei ole real­is­tista, että van­hempi­en työ­paikat oli­si­vat käve­lyetäisyy­del­lä, eikä se, että las­ten koulutkin olisivat.

    Tule­vaisu­udessa ruokaos­tok­set lennätetään kotiovelle lennokkirobotilla.

    Viekö sama lennok­ki lapset koulu­un paluupostissa?
    Ja eiköhän suurin osa lap­sista kul­je kävellen tai pyöräl­lä koulu­un Helsingis­sä. Se on real­is­mia vaik­ka se ei omaan maail­manku­vaan mahdu.

  74. peto: Koulun, työ­paikan ja kodin väli­nen etäisyys on ainakin itsel­leni tärkein asum­i­s­paikkaa määrit­tävä asia. 

    Väärin.

    Mak­sukykysi on se tärkein asuin­paikkasi määrit­televä asia.

  75. Tapio Pel­to­nen: Syn­teesi ruu­tukaavas­ta ja omakoti­talosta tuot­taa sitä tiivis­mata­laa, town­house­ja, kaupunkip­i­en­talo­ja. Niitä ei vain kaavoite­ta mihinkään ja sit­tenkin jos johonkin vahin­gos­sa kokeek­si kaavoite­taan niin sinne nousee niitä nyk­yarkkite­htien piloille pelk­istet­tyjä kötöstyksiä.

    Tietyl­lä taval­la kehi­tys on men­nyt tuo­hon suun­taan. Jos kat­se­let Helsingis­sä Kehä I:n tasal­la ole­via rin­ta­mamiesaluei­ta, niin siel­lä oli ensin yksi rin­ta­mami­esta­lo 1500 m²:n ton­til­la. Jos se talo lanat­ti­in 15 vuot­ta sit­ten, tilalle tuli yksi suuri omakoti­ta­lo. Jos se talo lanataan nyt, tilalle voi tul­la 4 eril­listaloa tai 5 asun­non rivitalo.

    Markki­nat tekevät niitä town­house­ja heti, kun e‑luvut siihen kannustavat.

  76. Suuri elämän laat­ua paran­ta­va muu­tos oli kun muutin aivan kaupun­gin keskus­taan (Vaasa) eikä päivit­täin ole tarvet­ta käyt­tää autoa. > Las­ten ollessa pienem­piä hyvin suun­nitel­lus­sa (kerrostalo)lähiössä (ei yhtään autoa yhdel­läkään pihal­la) hom­ma hoi­tui kimp­pakyy­dein samaa koulua käyvien kanssa. Tuos­sa lähiössä oli ostari, posti, pank­ki vielä sil­loin. Las­ten tei­ni-iästä läh­tien oli kätevää asua ydinkeskus­tas­sa. Vietän aikaani nykyään myös maal­la, n. 20 km Kuo­pios­ta. Ker­ran viikos­sa pitää yleen­sä käy­dä kaupungis­sa, pyörä­matkan päästä löy­tyy peruselin­tarvikkeet. — On ole ennen asunutkaan OK-talos­sa. OK-talos­sa tai rivaris­sa vart­tuneet karsas­ta­vat kai boxi-asum­ista ker­rostalos­sa. Aika mon­elle asum­i­nen OK-talos­sa on har­ras­tus nurmikon‑, puutarhan‑, polt­topuiden hoitoi­neen ja kaikkine remp­poinen. Urbaani asu­ja löytää elämän kaupungilta, ei asunnosta.

  77. Tapio Pel­to­nen:
    Syn­teesi ruu­tukaavas­ta ja omakoti­talosta tuot­taa sitä tiivis­mata­laa, town­house­ja, kaupunkip­i­en­talo­ja. Niitä ei vain kaavoite­ta mihinkään ja sit­tenkin jos johonkin vahin­gos­sa kokeek­si kaavoite­taan niin sinne nousee niitä nyk­yarkkite­htien piloille pelk­istet­tyjä kötöstyksiä.

    Town­houset ovat aivan iha­nia (jos men­nään per­in­teisen esim. brit­tiläisen mallin mukaan), joka asun­nos­sa oma etu- ja takapi­ha, jot­ka eivät kuitenkaan ole niin suuria, että edel­lyt­täi­sivät akti­ivisem­paa puu­tarhan­hoitoki­in­nos­tus­ta, mut­ta tarpeek­si suuria, että sal­li­vat sen. Aluete­hot saadaan varsin kun­nioitet­tavi­in lukemi­in, paljon ker­rostalolähiötä korkeammiksi.

    Niin, mik­si täl­laisia ei tehdä?

    Täl­lais­ta­han on Hol­lan­ti­lai­en­tiel­lä Munkkiniemessä.

    Sak­salais­tut­ta­vani asuu saman­lais­esa sys­tee­mis­sä n 7–8 km Köl­nin keskus­tas­ta. Työ­paik­ka — hän on Schullei­t­erin, perusk­oulun rehtori — on n 7 km automatkan päässä. Matkan hän kul­kee autol­laan, mutat siihen suun­taan ruuhkat eivät haittaa.

  78. teekkari: Syy on raha ja esteettomyysmääräykset. 

    Tuol­lainen kolmek­er­roksi­nen kiva kaupunkip­i­en­ta­lo kas­vaa melkein väk­isinkin parin­sadan neliön kokoisek­si, mikä ei ole nyky­isil­lä neliöhin­noil­la kovinkaan mon­en per­heen ulot­tuvis­sa. Tai kään­täen, gryn­deri saa parem­man kat­teen rak­en­ta­mal­la pienem­piä kerrostaloasuntoja.

    Esteet­tömyys taas on ihan yksinker­tais­es­ti perin han­kala toteut­taa jos asun­non sisäl­lä on por­tai­ta. Tietysti nykyisenkaltais­ten esteet­tömyys­määräys­ten lähtöko­htainen jär­jel­lisyys on ihan oma keskustelu­nai­heen­sa. Väestön ikään­tyessä esteet­tömyys ehkä kuitenkin on ainakin tavoit­teena ihan asialli­nen idea.

    Minus­ta tuo pin­ta-alavaa­timus ei ole mikään itses­tään­selvyys. Ainakin jos jätetään rak­en­ta­mat­ta taloon auto­tal­li ja sen vaa­ti­ma ajolius­ka ja jär­jestetään asukaspysäköin­ti esim. kort­te­liko­htaisel­la pysäköintitalolla.

    Tietysti isom­pi­in kaupunki­taloi­hin kuu­luu se autotallikin.

    Esteet­tömyys ja por­taat on mielestäni ongel­ma, johon pitää etsiä tek­nol­o­gisia ratkaisu­ja. Por­rashissit kaikki­in sisä­por­taisi­in? Vai onko näis­sä jokin (tarkas­tus­pakko jne.) joka tekee niistä liian kalli­in ratkaisun? Luulisi että kiel­to rak­en­taa por­tai­ta hissit­tömään taloon tulee vielä kalliimmaksi.

  79. Mau­r­izio:
    “kun ikä alkaa lähetä 50 v. niin kahvi­lat, eloku­vateat­ter­it ja palve­lut alka­vat menet­tää merkitystään.” 

    Itsekin viisikymp­pisenä allekir­joi­tan täysin. Mut­ta kun eiväthän nämä kolmikymp­piset Uut­ta, Uljas­ta, Yhteisöl­listä, Punaista, Vihreää ja Urbaa­nia oleskelu- ja elämän­ta­paa kuin käärmet­tä pyssyyn aja­vat pehmokraatit ja sosi­aali-insinöörit sitä ymmärrä.

    Olet minkä ikäi­nen tahansa niin kaupungeis­sa toimi­vat sekä työ­markki­nat että parisuhde- ja muut suhde­markki­nat ja jopa asun­tomarkki­nat parem­min kuin maal­la. Jos saat potkut töistä niin uuden työ­paikan löy­dät varmim­min kaupungista kuin maal­ta. Jos olet vaik­ka viisikymp­pinen ja sat­ut eroa­maan niin uuden kump­paninkin löy­dät helpom­min paikas­ta jos­sa tar­jon­taa on enem­män. Ain­oas­taan asum­i­nen on kalli­im­paa kaupungisa mut­ta kun pun­nit­see hyödyt ja hai­tat niin se tulee silti edullisem­mak­si pitkäl­lä aikavälil­lä kuin maal­la asum­i­nen. Täy­tyy muis­taa että maal­la asun­to­tar­jon­taa on jopa liikaa nini että niiden arvo tip­puu siinä mis­sä kaupungis­sa nousee.

  80. max: Puhu­mat­takaan, että kauko­maille kul­je­taan vain lentämäl­lä. Ei esimerkik­si polkupyöräl­lä (poikkeuk­si­akin on).

    Ainakin ennen kauko­matko­ja osat­ti­in tehdä myös junal­la ja laival­la. 1960-luvulle asti oli melko taval­lista että jos per­heessä oli suku­laisia Ameri­ikas­sa, niin matkustet­ti­in sinne laival­la, suo­ria amerikan­laivo­ja lähti mm Göte­bor­gista. Ja inter­reilat­tu tai muuten vaan matkustet­tu junal­la ympäri Euroop­paa on har­rastet­tu 1800-luvul­ta asti, ennen pääsi junal­la Tukhol­mas­ta suo­raan Roomaan tai Pari­isi­in, nyt joutuu muu­ta­ma ker­ta vai­h­ta­maan mut­ta päääsee silti. Ja sit­ten on matkustet­tu junal­la Siper­ian hal­ki Kiinaan ja Japani­in asti.

    Nämä tavat tehdä kauko­matko­ja kato­si­vat halpo­jen lentolip­pu­jen myötä 2000-luvul­la mut­ta kun­han öljy kallis­tuu taas niin ne taidot on opit­ta­va uudestaan.

  81. Tapio Osala: Tuos­sa lähiössä oli ostari, posti, pank­ki vielä sil­loin. Las­ten tei­ni-iästä läh­tien oli kätevää asua ydinkeskustassa. 

    Joko sil­loin oli posti, pank­ki ja ostari hävitet­ty lähiöstä?

Vastaa käyttäjälle Timo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.