Pori ja fillarit

Poris­sa pyörät on liiken­nemerkil­lä määrät­ty aja­maan jalka­käytävil­lä kir­jaimel­lis­es­ti jalankulk­i­joiden seassa, kos­ka jalka­käytävil­lä ei ole omaa kaistaa pyörille. Tämä on jalankulk­i­joiden kannal­ta epämiel­lyt­tävää ja sitä se on myös pyöräil­i­jän, ainakin nopeasti etenevän pyöräil­i­jän kannal­ta. Jär­jeste­ly on täysin turha, kos­ka autoli­ikenne Poris­sa on niin rauhal­lista, että pyöräi­ly auto­jen seassa on tur­val­lisem­paa kuin jalka­käytävil­lä. Toisaal­ta kadut ovat niin lev­eitä, ettei pyöräkaisto­jen tekemisen pitäisi olla vaikeaa.

Jos liiken­nesään­nöt jous­taisi­vat, voitaisi­in toki tehdä niinkin, että pyöräi­ly jalka­käytävil­lä sal­li­taan, mut­ta halutes­saan saisi ajaa myös ajo­radal­la. Täl­löin jalka­käytävil­lä pyöräileville voisi pan­na nopeusra­joituk­sen, esim 15 km/h. Nyt fil­larei­den suurin sal­lit­tu nopeus Porin jalka­käytävil­lä on katu­o­su­ud­es­ta riip­puen 30 tai 40 km/h, mikä ei ole tur­valli­nen nopeus jalankulk­i­joiden keskel­lä poljettaessa.

119 vastausta artikkeliin “Pori ja fillarit”

  1. Edes Poris­sa ei voi­da antaa liiken­nemerkil­lä oikeut­ta ajaa jalkakäytävällä.

    Ihme sekoilua taas. Oletet­tavasti tarkoi­tat, että yhdis­tet­ty jalka­käytävä-pyörätie on kapea kuin nor­maali jalka­käytävä Helsingis­sä. Jos näin on, niin sil­loin asian voi kir­joit­taa myös niin kuin se on eikä satuilla.

    Sen sijaan että kir­joit­taa epä­fak­taa, voisi pur­na­ta siitä, miten ole­mas­sa ole­via oikein liiken­nemerkil­lä merkit­tyjä väyliä käytet­täisi­in oikein. Helsingis­sä voi päivit­täin nähdä, miten asfalt­ti­in maalat­ul­la pyörä­tien merkil­lä varuste­tul­la väyläl­lä kävel­lään ja kos­tox pyöräil­i­jät aja­vat jalakulk­i­jan kuval­la varuste­tul­la jalka­käytävil­lä. Näin siis jae­tul­la väylällä.

    1. Juridis­es­ti jalka­käyt­tävä tietysti vai­h­taa nimeä, kun pyöräil­i­jät pakote­taan (ei siis sal­li­ta vaan pakote­taan) aja­maan sil­lä, mut­ta fyy­sis­es­ti se on ihan sama jalka­kähytävä kuin ennen tätä käskyä.

  2. Ainakin itsel­läni jää pelkäk­si haaveek­si pitää 30–40 km/h nopeuk­sia edes vähän aikaa.

  3. newyork­ista:
    Edes Poris­sa ei voi­da antaa liiken­nemerkil­lä oikeut­ta ajaa jalkakäytävällä. 

    Eikös yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä ole, kuten nimestäkin ilme­nee, jalkakäytävä?

  4. Noin­han se valitet­tavasti on läh­es jokaises­sa kaupungis­sa Suomes­sa, pois­lukien Helsin­ki. Jalka­käytäviä on melko sat­un­naises­sa järjestyk­sessä kyltitet­ty yhdis­te­tyik­si pyöräteik­si ja jalkakäytäviksi.

    Tässä yhtey­dessä tulee esimerkik­si mieleen kak­soiskaupun­ki Tornio ja Haa­paran­ta. Tornion keskus­tas­sa on tyyp­illi­nen suo­ma­lainen pyöräi­lyjär­jeste­ly, eli siel­lä tääl­lä on pyörätie-jalka­käytäviä, välil­lä yhdel­lä puolel­la kat­ua ja välil­lä toisel­la, ja välil­lä taas pyöräil­i­jä kuu­luu lain mukaan ajo­radalle. Jalka­käytävien ja pyörätie-jalka­käytävien välil­lä ei yleen­sä ole ulkonäköön liit­tyvää eroa (pois­lukien pyörätiekylt­ti) ja välil­lä myös pyörätiekylt­te­jä on uno­hdet­tu väylän tois­es­ta päästä (täl­löin lain mukaan ehkä on kyseessä yksisu­un­tainen pyörätie?). 

    Mut­ta kun siir­tyy Tornios­ta rajan yli Haa­paran­nan puolelle, niin pyöräi­ly­olo­suh­teet ja myös ihmis­ten asen­teet pyöräi­lyyn muut­tuvat huo­mat­tavasti. Haa­paran­nas­sa keskus­tan kort­te­likaupungis­sa ei ole ain­ut­takaan yhdis­tet­tyä pyöräti­etä ja jalka­käytävää, vaan niitä löy­tyy ain­oas­taan keskus­tan ulkop­uolelta isoimpi­en väylien var­res­ta. Eli toisin sanoen sieltä, mis­sä ne ovat liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta perustel­tu­ja. Jalka­käytäväl­lä pyöräi­lyä Haa­paran­nas­sa ei juuri esi­in­ny, kuten ei muual­lakaan Ruotsissa.

    Käytän­nössähän tilanne Suomes­sa menee joka tapauk­ses­sa niin, ettei pääosa ihmi­sistä väl­itä tuon taivaal­lista siitä, mikä kylt­ti sen jalka­käytävä­tyyp­pisen väylän alus­sa on. Ne jot­ka eivät ole tot­tuneet ajo­rat­apyöräi­lyyn (ehkä 70–80% ihmi­sistä) aja­vat jatku­vasti jalka­käytävän oloisel­la väyläl­lä, jalka­käytäväpyöräilystä pitämät­tömät aja­vat jatku­vasti ajo­radal­la ja vain pieni vähem­mistö nou­dat­taa lakia eli poukkoilee välil­lä yhdis­tetylle pyörätielle ja jalka­käytävälle ja välil­lä taas ajoradalle.

  5. Vielä kom­ment­ti pyöräkaistoista, sisältäen myös yksisu­un­taiset pyöräti­et mah­dol­lis­es­ti kolmi­ta­so­ratkaisuna. Nehän oli­si­vat luon­nol­lis­es­ti se paras ratkaisu pyöräi­lyyn tiheästi raken­netun alueen vilkkaam­mil­la teil­lä, sekä liiken­netur­val­lisu­u­den että pyöräi­lyn suju­vu­u­den kannal­ta. Pyöräkaisto­jen avul­la luul­tavasti myös saisi pyöräil­i­jät opetet­tua pyöräilemään ajo­radal­la, eli pääsemään eroon jalkakäytäväpyöräilystä.

    Ongel­mana on vaan, että yksisu­un­taiset ratkaisut vaa­ti­vat melko täy­del­lisen asen­nemuu­tok­sen asi­as­ta päät­täviltä virkamiehiltä ja poli­itikoil­ta, jot­ta van­has­ta kevyen liiken­teen väylä ‑ajat­telus­ta päästään eroon. Sekä pyöräi­lyn ole­muk­sen suh­teen (pyöräil­i­jöitä ei tule kohdel­la vain nopeina jalankulk­i­joina) että autoil­i­joiden eduista tin­kimi­den osalta, jot­ta uudet ratkaisut saadaan käyttöön.

    Kolmi­ta­so­ratkaisu ehkä on asen­teel­lis­es­ti vähän helpom­pi saa­da ajet­tua läpi kuin pyöräkai­stat, kos­ka siinä pyöräil­i­jä on yhä van­haan tapaan reunakiv­el­lä erotet­tuna autoil­i­joista. Esimerkik­si Vaasas­ta löy­tyy käsit­tääk­seni peri­aatepäätös toteut­taa jatkos­sa yksisu­un­taiset pyörä­tien kolmi­ta­so­ratkaisuna keskus­tan kaduille.

    Nykyisel­lään tilanne taitaa olla se, ettei pyöräkaisto­ja tai yksisu­un­taisia pyöräteitä löy­dy koko Suomes­ta mis­tään muual­ta kuin Helsingistä sekä Tam­pereelta Viinikankadulta.

  6. Helsingistä puut­tuu edelleen tuhan­sia liiken­nemerkke­jä, jot­ka kieltävät pyöräi­lyn jalka­käytävil­lä. Kun se ei muuten mene mil­lään pyöräil­i­jöi­den kaali­in. Vier­essä ole­va pyörätie ei useinkaan kiin­nos­ta, kun sinne siir­tymis­es­tä on liikaa vaivaa.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Juridis­es­ti jalka­käyt­tävä tietysti vai­h­taa nimeä, kun pyöräil­i­jät pakote­taan (ei siis sal­li­ta vaan pakote­taan) aja­maan sil­lä, mut­ta fyy­sis­es­ti se on ihan sama jalka­kähytävä kuin ennen tätä käskyä. 

    En tiedä Porista, mut­ta itse näin Helsingis­sä har­voin Jopol­la aja­vana ajan mieluiten juuri “jalka­käytäväl­lä”. Vas­taavasti taas auto­jen seassa pyöräi­ly paikoitellen hirvit­tää. Tietysti on vähän has­sua, että kaik­ki pyöräil­i­jät nipute­taan yhteen.

  8. Olli Pot­to­nen: Eikös yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä ole, kuten nimestäkin ilme­nee, jalkakäytävä?

    Ei ole. Se on yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä. Ilmoite­taan merkil­lä 423. Jalka­käytävä ilmoite­taan tarvit­taes­sa merkil­lä 421, mut­ta kaupungeis­sa jalka­käytävää ei aina merk­itä katu­jen var­sil­la, pyörätie merk­itään aina.

    Mui­ta aihep­i­iri­in liit­tyviä merkke­jä ovat

    422. Pyörätie

    424. Pyörätie ja jalka­käytävä rin­nakkain (jalka­käytävä oikealla)
    425. Pyörätie ja jalka­käytävä rin­nakkain (jalka­käytävä vasemmalla)

    Jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä aut­ta­vat myös merkit: 

    312. Moot­torikäyt­töisel­lä ajoneu­vol­la ajo kiel­let­ty (jalankulku ja pyöräi­ly sallittu)
    322. Polkupyöräl­lä ja mopol­la ajo kiel­let­ty 323. Jalankulku kielletty
    324. Jalankulku sekä polkupyöräl­lä ja mopol­la ajo kielletty
    325. Rat­sas­tus kiel­let­ty (yleen­sä maas­tossa tai met­sätiel­lä. Merk­ki ei rajoi­ta pyöräilyä)

    Helsingis­sä pyöräti­et on yleen­sä hyvin merkit­ty. Ongelmia aiheut­taa epä­jatku­vu­us ja epäti­eto, miten matkaa jatke­taan, kun pyörätie yht’äkkiä päättyy.

  9. Tarvit­taisi­in lisäk­ilpi “sal­lit­tu pyörille” käve­ly­tien merkki­in, niin sit­ten olisi käve­lytiel­lä pyöräi­ly sal­lit­tu ja ajo­rat­apyöräi­lyä ei kiel­let­ty. Samal­la voisi laki­in kir­ja­ta jonkun nopeusrajoituksenkin.

    Jär­jeste­ly olisi edelleen huono ver­rat­tuna pyöräkaistaan, mut­ta ajo­radal­la pyöräilevän oikeustur­va parempi.

  10. “Jos liiken­nesään­nöt jous­taisi­vat, voitaisi­in toki tehdä niinkin, että pyöräi­ly jalka­käytävil­lä sal­li­taan, mut­ta halutes­saan saisi ajaa myös ajoradalla.”

    Arve­len, että liikun enem­män pyöräl­lä kuin 95 % suo­ma­lai­sista, käytän­nössä läh­es vuo­den jokaise­na päivänä. Tästä näkökul­mas­ta kat­soen pyöräil­i­jöi­den lässy­tys omista oikeuk­sis­taan ärsyttää.

    Olen toki vah­vasti sen kan­nal­la, että liiken­nejär­jeste­lyjä paran­netaan kukin kulk­i­jaryh­mä erik­seen huomioiden, mut­ta sitä en ymmär­rä, että pyöräil­i­jät pitäisi päästää autoil­i­joiden sekaan häir­it­semään ja hidas­ta­maan liiken­net­tä tai vai­h­toe­htois­es­ti aja­maan kovasti jalan­julk­i­joiden sekaan vaaraa aiheuttaen.

    Jalankulk­i­joista selviää, kun HILJENTTÄÄ! Kun pyörää käyt­tää joka päivä, sen oppii hah­mot­ta­maan liiken­nevä­li­neenä. Jos tiel­lä on este, sil­loin hidaste­taan selvästi tai pysähdytään kokon­aan — aivan kuten autollakin.

    Vaik­ka omia pitäisi puo­lus­taa, niin minäkin olen kään­tynyt pyöräil­i­jöitä vas­taan. Sen ver­ran nohe­via suorituk­sia näen liiken­teessä viikoit­tain. Tun­tuu, että monille pyörä on kulku­vä­line, jol­la on muka­mas oikeus tuika­ta ihan mihin väli­in tahansa.

    Vaik­ka pyöräil­i­jät päästet­täisi­inkin autoil­i­joiden sekaan, he eivät siel­lä var­masti koko aikaa ajaisi, vaan puikkele­hti­si­vat sen mukaan, mikä itseä eniten hyödyt­tää. Tähän kuu­luu myös yleis­es­ti punaisia päin ajaminen.

    Pyöräi­lyn kan­nat­ta­jana kan­natan myös pyöräi­lyyn ryhtili­iket­tä. Poli­isin pitäisi käy­dä jaka­maan sakko­ja oikein urakalla pienistäkin rikkeistä, jot­ta pyöräi­lykuri saataisi­in palautet­tua. Se olisi pyöräil­i­jöi­denkin etu.

    1. Maaseu­tu­lainen var­maankin ajaa olo­suhteis­sa, jois­sa jalankulk­i­joi­ta on har­vak­seltaan, mut­ta Poris­sa niitä on koko ajan. Mik­si on oikein vaa­tia pyörää pudot­ta­maan nopeuten­sa mur­to-osaan, mut­ta autoil­i­joiden vauhdin hidas­t­a­mi­nen on väärin?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseu­tu­lainen var­maankin ajaa olo­suhteis­sa, jois­sa jalankulk­i­joi­ta on har­vak­seltaan, mut­ta Poris­sa niitä on koko ajan. 

    Poris­sa taitaa juuri näinä päiv­inä olla jalankulk­i­joi­ta aikalail­la reilusti paljon ver­rat­tuna kesäa­jankin medi­aani­in. Porin jazz­in ja Suo­mi­A­reenan ulkop­uolisi­na aikoina on var­masti paljon väljempää.

  12. 10 km/h on jo tuplanopeus ripeään käve­lyyn ver­rat­tuna. Miet­tikääpä sitä.

  13. newyork­ista:
    Edes Poris­sa ei voi­da antaa liiken­nemerkil­lä oikeut­ta ajaa jalkakäytävällä.

    Ihme sekoilua taas. Oletet­tavasti tarkoi­tat, että yhdis­tet­ty jalka­käytävä-pyörätie on kapea kuin nor­maali jalka­käytävä Helsingis­sä. Jos näin on, niin sil­loin asian voi kir­joit­taa myös niin kuin se on eikä satuilla.

    Sen sijaan että kir­joit­taa epä­fak­taa, voisi pur­na­ta siitä, miten ole­mas­sa ole­via oikein liiken­nemerkil­lä merkit­tyjä väyliä käytet­täisi­in oikein. Helsingis­sä voi päivit­täin nähdä, miten asfalt­ti­in maalat­ul­la pyörä­tien merkil­lä varuste­tul­la väyläl­lä kävel­lään ja kos­tox pyöräil­i­jät aja­vat jalakulk­i­jan kuval­la varuste­tul­la jalka­käytävil­lä. Näin siis jae­tul­la väylällä.

    Se on tämä merk­ki, jos­sa on pyörä ja kävelu­jä-ukko erotet­tu viival­la omille puo­lilleen käytävää, mut­ta käytän­nössä se on niin kapea, että kumpikin ryh­mä kul­kee sekaisin; pyöräil­i­jät tavan mukaan oikeal­la ja jalankulk­i­jat vasem­mal­la, joka toimisi jotenkuten, jos ihmiset eivät kulk­isi 3 rinnan.

    1. Poris­sa pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta ei ollut erotel­tu jalka­käyt­tävän eri puo­lille vaan ohjat­tu hei­dät tois­t­en­sa sekaan. Se merk­ki, jos­sa jalankulk­i­ja ja pyörä ovat päällekkäin.

  14. Kir­joituk­ses­ta voi tosi­aan saa­da sen käsi­tyk­sen, että pyöräil­i­jöilä olisi oikeus ajaa 30 tai 40 km/h kapeal­la väyläl­lä jalankulk­i­joiden seassa. Kai pitää hidas­taa tilanteen mukaan. Toiv­ot­tavasti lakikin sanoo näin. Myös autoli­joiden tulee hiljen­tää, jos tiel­lä on sinne kuu­lumat­to­mia polkupyöriä tai lapsia.

    Ehkä pori­laiset ovat tehneet jär­jeste­lyt tarkoituk­sel­la, ajatellen että pyöräil­i­jät saa­vat sopeu­tua jalankulk­i­joiden nopeuk­si­in siel­lä, mis­sä molem­pia on liikkeellä.

    Minus­ta olisi kyl­lä ihan järkevä antaa pyöräil­i­jöi­den liikkua teil­lä mopo­jen tapaan pääsään­töis­es­ti kaik­i­lal­la, mis­sä sitä ei ole nime­ono­mais­es­ti kiel­let­ty. 40 km/h aja­vat pyöräil­i­jät ovat aivan eri asia kuin lapset ja mum­mot ja muut, jot­ka halu­a­vat vain tasaisen reitin ja hil­jaisen vauhdin. Jos hiljen­te­ly muun liiken­teen huomioivi­in nopeuk­si­in ei kiin­nos­ta, nuo pyöräil­i­jät voisi­vat vali­ta toisen­laisen riskin ja siir­tyä ajo­radalle. Pyöräi­ly jalka­käytäväl­läkään (joka ei ole pyörätie) ei minus­ta ole kovin suuri syn­ti, jos sovit­taa vauhtin­sa ja liik­keen­sä jalankulk­i­joi­ta häiritsemättömiksi.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseu­tu­lainen var­maankin ajaa olo­suhteis­sa, jois­sa jalankulk­i­joi­ta on har­vak­seltaan, mut­ta Poris­sa niitä on koko ajan. Mik­si on oikein vaa­tia pyörää pudot­ta­maan nopeuten­sa mur­to-osaan, mut­ta autoil­i­joiden vauhdin hidas­t­a­mi­nen on väärin? 

    Polkupyöriä, kuten auto­jakaan, ei ole tarkoitet­tu käytet­täväk­si jalankulk­i­joiden seassa suurim­mal­la mah­dol­lisel­la nopeudel­la käytet­täväk­si. Autoil­i­jat eivät näin juuri koskaan teekään, mut­ta pyöräil­i­jöiltähän ei vaa­di­ta edes liiken­neope­tus­ta tai ajoko­rt­tia, mikä joidenkin yksilöi­den kohdal­la olisi tarpeen. 

    Valitet­tavasti liian suuri osa pyöräil­i­jöistä taitaa ajaa luul­tavasti veren maku suus­sa, mak­siminopeudel­la, oli sit­ten samal­la väyläl­lä pahaa aav­is­ta­mat­to­mia jalankulk­i­joi­ta tai ei. Pelkäävätkö he kaatu­vansa, jos nopeus laskee? 

    On suo­ranainen ihme, ettei uutiskyn­nyk­sen ylit­täviä onnet­to­muuk­sia tapah­du enem­pää, kun liian mon­en pyöräil­i­jän asen­teet liiken­netur­val­lisu­u­teen ovat edel­läku­vatun kaltaisia.. Pitäisikö ryhtyä käyt­tämään esim. pitkää sateen­var­joa poikit­tain heilutellen, jot­ta edes jotakin tur­vaa saisi, kun jotkut pyöräil­i­jät suhahtel­e­vat paikoin ohi välil­lä vain vaak­san­mi­tan (jos sitäkään) etäisyydeltä?

    Esim. Ruot­sis­sa tai Hol­lan­nis­sakaan en ole moista piit­taa­mat­to­muut­ta muista liikku­jista liiken­teessä ole koskaan näh­nyt, kuin tääl­lä, mut­ta ehkä osa suo­ma­lai­sista (pyöräil­i­jöistä) on laskeu­tunut puus­ta myöhem­min kuin muut, mikä näkyy mm. siinä, mil­lä apinan raivol­la he pyöriän­sä polke­vat ja aivan liian suur­ta tilan­nenopeut­ta usein ylläpitävät. Sit­ten on vain myöhäistä enää kat­ua ja/tai olla pahoil­laan, kun vahinko on sattunut.

    Jos pyöris­sä olisi riitävän iso, näkyvä rek­ister­itun­nus, voisi edes jälkikä­teen selvit­tää, kuka naar­mut tai muut pienem­mät (tai isom­mat) vahin­got mah­dol­lis­es­ti aiheutti.

    1. Pakote­taanko Hol­lan­nis­sa pyöräil­i­jät jalankulk­i­joiden sekaan? Eikö siel­lä ole yleen­sä eril­lisen pyöräkaistat?

  16. Jos polkupyöräl­lä ei saa ajaa täyt­tä nopeut­ta (20, 30 tai 40 km/h) sik­si, kos­ka pyöräi­ly halu­taan siirtää val­heel­lisen tur­val­lisu­u­den­tun­teen saavut­tamisek­si entiselle jalka­käytävälle, niin mitä muu­ta tämä on kuin pyöräi­lyn haittaamista? 

    Mitä hitaam­paa pyöräl­lä eten­e­m­i­nen on ja mitä epä­ta­saisem­mal­la alustal­la (reunakivet, entisen jalka­käytävän mutkat risteyk­sis­sä ja usein ajo­rataa huonom­pi päällyste) sitä pitää tehdä, sitä huonom­pi on sen kil­pailukyky. Jos puo­lessa tun­nis­sa pyöräl­lä ehtii ajaa vain esim. 6 kilo­metriä (jalka­käytävä­tyyp­pinen väylä) 9–12 kilo­metrin sijaan (ajo­ra­ta) niin pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­us vähe­nee huomattavasti.

    Melko har­vas­sa ovat ne pyöräil­i­jät, jot­ka tietois­es­ti halu­a­vat ajaa hitaasti, kos­ka tämä tarkoit­taa myös hitaam­paa per­illepääsyä. Ei kovin moni autoil­i­jakaan aja tietois­es­ti 60 km/h:n nopeusra­joi­tusalueel­la 30 km/h.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Poris­sa pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta ei ollut erotel­tu jalka­käyt­tävän eri puo­lille vaan ohjat­tu hei­dät tois­t­en­sa sekaan. Se merk­ki, jos­sa jalankulk­i­ja ja pyörä ovat päällekkäin.

    Eli kysymyk­sessä ei ollut eikä ole “jalka­käytävä” kuten väi­tit. Tämä oli var­maan taas koepal­lo. Muis­tut­taisin nyt kuitenkin, että pyöräil­i­jöi­den tulee ajaa väylän oikeaa reunaa. Jalankulk­i­joil­la on oikeus kävel­lä miten haluaa.

    1. Jalka­käytävä on sel­l­ainen, mikä näyt­tää jalka­käytävältä ja on raken­net­tu jalka­käytäväk­si. Se, että jokin liiken­nemerk­ki pakot­taa jalka­käytävälle pyöräil­i­jät, ei muu­ta sitä, että se on edelleen jalka­käytävä. Juridis­es­ti se tietysti lakkaa ole­mas­ta jalkakäytävä.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Jalka­käytävä on sel­l­ainen, mikä näyt­tää jalka­käytävältä ja on raken­net­tu jalka­käytäväk­si. Se, että jokin liiken­nemerk­ki pakot­taa jalka­käytävälle pyöräil­i­jät, ei muu­ta sitä, että se on edelleen jalka­käytävä. Juridis­es­ti se tietysti lakkaa ole­mas­ta jalkakäytävä. 

    Täysin vas­taavasti voidaan sanoa, että kyseessä on pyörätieltä näyt­tävä pyörätie (ken­ties jopa sel­l­aisek­si raken­net­tu), jolle merk­ki pakot­taa jalankulk­i­jat pyöräil­i­jöi­den eteen. Molem­mat tavat ovat tarkoi­tushakuisia ja tahal­lisen harhaanjohtavia.
    Toivoisinkin että lopet­taisit täl­laisen kielenkäytön.

    1. Oli miten oili. Jalka­käytävä kadun vier­essä on pakolli­nen, joten on ennem­män oikein kut­sua sekakäyt­töön muutet­tua jalka­käytävää jalka­käytäväk­si kuin pyörätiek­si. Täl­lä ter­mi­nolo­gial­la ei kuitenkaan ole merk­i­tys­tä. Olen­naista on, että polkupyörät on pakotet­tu jalankulk­i­joiden sekaan, mikä on väärin niin jalankulk­i­joi­ta kuin pyöräil­i­jäitä kohtaan.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalka­käytävä on sel­l­ainen, mikä näyt­tää jalka­käytävältä ja on raken­net­tu jalka­käytäväk­si. Se, että jokin liiken­nemerk­ki pakot­taa jalka­käytävälle pyöräil­i­jät, ei muu­ta sitä, että se on edelleen jalka­käytävä. Juridis­es­ti se tietysti lakkaa ole­mas­ta jalkakäytävä.

    Ekstiä siä Poris on kiel­let­ty juo­mas­ta jokivet­tä. Ei tota muuten voi selit­tää. Sin­nikäs ukko kyllä.

  20. newyork­ista: Ei ole. Se on yhdis­tet­ty pyörätie ja jalkakäytävä. 

    Tämä vaatisi vielä vähän avaamista. On aika luon­nol­lista olet­taa että jalka­käytävä pysyy jalka­käytävänä vaik­ka siihen jotain muu­ta yhdis­tet­täisi­in. Mielestäni se yhä täyt­tää tieli­iken­nelain mukaisen määritelmän. Toisek­seen, jos se ei ole jalka­käytävä niin sil­loin­han sitä ei koske jalka­käytävän liiken­nesään­nöt (ks. alla, koros­tuk­set lisät­ty.) Tämä ei mielestäni ole järkevä tulkinta.

    Vai tarkoi­tatko että se ei ole pelkkä jalka­käytävä? (Har­mi ettei tälle ole mitään viral­lista tai yleistä ter­miä.) Selkey­den vuok­si kan­nat­taisi sil­loin sanoa ettei se ole pelkkä jalkakäytävä.

    Niin ja jos jalka­käytävä lakkaa ole­mas­ta jalka­käytävä, kun siihen yhdis­tetään pyörätie, niin eikö vas­taavasti pyörätie lakkaa ole­mas­ta pyörätie kun siihen yhdis­tetään jalkakäytävä? 

    TLL 27 § 2 ja 3 mom: Pysäyt­tämi­nen ja pysäköin­ti on kiel­let­ty: 1) jalka­käytäväl­lä, …

    olkupyörän ja mopon saa pysäyt­tää ja pysäköidä jalka­käytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneu­von saa eri­ty­istä varovaisu­ut­ta nou­dat­taen pysäyt­tää lyhyek­si ajak­si jalka­käytävälle ja pyörätielle ajoneu­voon nousemista, siitä pois­tu­mista, sen kuor­maamista tai kuor­man purkamista varten, mil­loin läheisyy­dessä ei ole käytet­tävis­sä muu­ta pysäyt­tämiseen sopi­vaa paikkaa ja pysäyt­tämiseen on pakot­tavia syitä.

    31 § 1 mom: Ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ylit­täessään jalka­käytävää annet­ta­va jalankulk­i­jalle esteetön kulku. 

  21. Omat kai­stat pyöriä varten ovat tääl­lä Suomes­sa useim­mis­sa paikois­sa ihan toiv­ot­tavia ja OK, mut­ta ihan kaikkialle ne eivät aina vält­tämät­tä järkevästi sovi. Ihan joka paikkaan niitä ei ehkä mah­du­ta sijoit­ta­maan tai se ei jostain muus­ta syys­tä ole edes tarkoituk­sen­mukaista. Jotain niiden teko myös aina mak­saa. Porin tilan­net­ta en kovin hyvin tunne, mut­ta voisin kuvitel­la että ‘Pori Jazz’ on muut­tanut siel­lä liiken­neti­lan­net­ta aika paljon (tilapäis­es­ti, vaikkakin vuosit­tain tois­tu­vasti). Merk­ki 423 lie­nee meil­lä yleisem­pi kuin kiel­tomerk­ki 324, joten pitäisikö asian suh­teen olla tyy­tyväisem­pi. Sopu sijaa antaa!

    Edes eril­liset pyöräti­et tai väistämisvelvol­lisu­u­den muu­tok­set eivät käsit­tääk­seni poista pyöräil­i­jän osavas­tu­u­ta onnet­to­muustapauk­sis­sa, jois­sa joku on väärässä (tai oike­as­sa) paikas­sa ja tör­mäys­vaara on ennakoitavis­sa. Etu­a­jo-oikeus ei voi koskaan olla mikään päälleajo-oikeus!

    Autot eivät kaa­haa kaupun­gin läpi 80 km/h tai 120 km/h, (vaik­ka jonkun mieli ehkä tek­isi!,) vaan laske­vat nopeu­den paikoin jopa vain 30 km/h:n tasolle ja sitäkin alem­mas (reitistä, sen rajoituk­sista, liiken­neval­oista ja ‑tilanteesta riip­puen). Jos liiken­neti­lanne niin vaatii, tulee ajoneu­vo kuin ajoneu­vo tarvit­taes­sa pysäyt­tää, mil­lä hyvän­sä, jopa 80 km/h:n tai 120 km/h:n nopeusrajoitusalueella. 

    Omas­sa autok­oulus­sani täh­den­net­ti­in mm., että esim. lap­si on liiken­teessä aina “elävä varoi­tus­merk­ki”. Pyöräil­i­jöi­den kannal­ta vas­taa­van­laisia ovat kaik­ki samaa kaistaa, kat­ua, tietä tai väylää, jopa jalka­käytävää käyt­tävät tai niille syys­tä tai tois­es­ta siir­tyvät ihmiset, niin aikuiset kuin lapset, mut­ta välil­lä myös koirat, joiden (kaikkien!) liik­keet voivat toisi­naan olla enem­män tai vähem­män yllättäviä. 

    Liiken­nesään­tö­jen ja niiden nou­dat­tamisen ansios­ta auto­jen liik­keet ovat ajo­radoil­la ennakoitavis­sa. Pyöräi­lyn suo­sion kasvun myötä on monas­ti täysin ennakoimat­to­mia temp­pu­ja har­joit­tavien ajoneu­vo­jen (lue: polkupyörien) määrä liiken­teessä valitet­tavasti kasvanut. 

    Koke­muk­seni Ruotsin, Hol­lan­nin ja Sak­san liiken­nekult­tuureista ovat osin myös ajal­ta ja paikoista ilman eril­lisiä pyöräteitä. Näis­sä mais­sa en kuitenkaan, edes vieläkään, voi laka­ta Suomeen palat­tuani häm­mästelemästä, miten eri­lainen, kehit­tyneem­pi liiken­nekult­tuuri siel­lä on, kun läh­es kaik­ki tun­tu­vat liiken­teessä kun­nioit­ta­van toisi­aan. No, toiv­ot­tavasti me Suomes­sakin vielä tämän opimme, kun hyvään alku­un olemme päässeet … 

    Ehkä Suomes­sakin pitäisi oppia ja sopeu­tua rauhal­lisem­paan ja kohteliaam­paan ajo­tyyli­in, jota mon­es­sa muus­sa mais­sa on har­joitet­tu pitem­pään. Ei se rauhalli­nen ajonopeus ole muual­la nähdäk­seni mikään ongel­ma koskaan ollut. Moni saat­taisi siel­lä ihme­tel­lä kovasti valit­telua ‘kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä’, jos ajonopeus on sovitet­ta­va olo­suhtei­den mukaan. Kil­pa­pyörän kaltaiset polkupyörät ja varsinkin suuret nopeudet, joi­hin niiden omi­naisu­udet saat­ta­vat houkutel­la, sopi­vat parem­min velo­dromeille kuin kaupunki­in, tai kaikkein vähiten sen jalkakäytäville!

  22. Kateek­si käy hol­lan­ti­laisia. Tässä maas­sa pyöräti­et on maalat­tu eri väril­lä kuin autoille ja jalankulk­i­joille tarkoite­tut väylät. Muis­taak­seni jokin punaisen sävy. Myös valkoisel­la maalatut viivat erot­ta­vat pyöräti­et muul­ta liiken­teeltä. Pyöräl­lä liiku­mi­nen esim. Ams­ter­damis­sa on muka­van help­poa, kos­ka raitio­vaunuis­sa on erilli­nen osas­to, johon matkus­ta­ja voi tul­la oman pyörän­sä kanssa ja jatkaa osan reit­tiä julk­isil­la, ja taas pyöräil­lä eteem­päin, mis­sä julk­ista liiken­net­tä ei ole. Uskokaa tai älkää, mut­ta Ams­ter­damin keskus­tas­sa on parkki­ta­lo polkupyörille, johon voi jät­tää manke­lin­sa esim. työpäivän­sä ajak­si. Var­maa tietoa ei parkki­talon pyörä­paikko­jen määristä ole, mut­ta neljään ker­rokseen talon laa­ju­den huomioon ottaen, täy­tyy pyöriä mah­tua parkki­in tuhan­sia. Yhdelle autopaikalle mah­tuu hel­postikin 5–10 fil­lar­ia. Helsin­ki voisi olla ensim­mäi­nen kaupun­ki Suomes­sa, jos­sa Ams­ter­damin ideaa voisi viedä eteen­päin. Jos ilmas­tomme lämpiää edelleen, pois­tuu pyöräilemisen esteet piakkoin jo talvikaudeltakin, joten uskokaamme muu­tok­seen ja tehkääme pyöräilystä ympärivuoti­nen hal­pa ja saas­tee­ton liikku­mis­muo­to sem­minkin kun ter­ve liikun­ta nos­taa kun­toa ja tuo lisävu­osia elämäämme.

  23. Maaseu­tu­lainen:
    — mut­ta sitä en ymmär­rä, että pyöräil­i­jät pitäisi päästää autoil­i­joiden sekaan häir­it­semään ja hidas­ta­maan liiken­net­tä tai vai­h­toe­htois­es­ti aja­maan kovasti jalan­julk­i­joiden sekaan vaaraa aiheuttaen.

    Jalankulk­i­joista selviää, kun HILJENTTÄÄ! Kun pyörää käyt­tää joka päivä, sen oppii hah­mot­ta­maan liikennevälineenä.

    Myös autoil­i­ja selviää pyöräil­i­jöistä, kun HILJENTTÄÄ! Kun käyt­tää autoa joka päivä, oppii var­maan myös hah­mot­ta­maan, että liiken­teessä on muun­laisi­akia ajoneu­vo­ja kuin henkilöau­to­ja ja otta­maan ne huomioon.

  24. Osmo voi kysyä asi­as­ta vihrei­den kevyen­li­iken­teen­spe­sial­isti Otso Kiv­el­liseltä tms. Hän osaa var­masti ker­toa, mikä on jalka­käytävän ja pyöräi­lyn suhde. En pidätä hengitystäni.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Oli miten oili. Jalka­käytävä kadun vier­essä on pakolli­nen, joten on ennem­män oikein kut­sua sekakäyt­töön muutet­tua jalka­käytävää jalka­käytäväk­si kuin pyörätiek­si. Täl­lä ter­mi­nolo­gial­la ei kuitenkaan ole merk­i­tys­tä. Olen­naista on, että polkupyörät on pakotet­tu jalankulk­i­joiden sekaan, mikä on väärin niin jalankulk­i­joi­ta kuin pyöräil­i­jäitä kohtaan. 

    Tämä on ongel­ma vain isom­mis­sa kaupungeis­sa jois­sa sitä jalankulke­vaa väestöä jatkuu ja jatkuu kohtu­ullisen tiheänä? Itse jos läh­den tai tulen työ­paikalle pikkukaupungis­sa niin kokon­aisu­u­den kannal­ta ei ole mitään merk­i­tys­tä vaik­ka talut­taisin sen ensimmäisen/viimeisen puoli kilo­metriä jalankulk­i­joiden kanssa ja nousen sat­u­laan ja nos­tan poimunopeut­ta avau­tu­van tilan ja pyörätei­den mukaises­ti. Rom­ah­taako oikeasti esimerkik­si Helsingis­sä pyöräl­lä liikku­mi­nen jos talut­taa tietyt ruuhkaisim­mat alueet?

  26. “Melko har­vas­sa ovat ne pyöräil­i­jät, jot­ka tietois­es­ti halu­a­vat ajaa hitaasti…”

    Jos joku vält­tämät­tä jalankulk­i­joiden joukos­sa halu­aa painaa men­emään yli 20 km/h, niin siitä vain. Minä en.

    “Ei kovin moni autoil­i­jakaan aja tietois­es­ti 60 km/h:n nopeusra­joi­tusalueel­la 30 km/h.”

    Hyvä ver­taus pyöräil­i­jään, joka joutuu liikkuak­seen tuot­ta­maan kaiken ener­gian itse.

  27. Ihmette­len sitä, että joidenkin mielestä on täysin ok, että pyöräil­i­jöi­den on edet­tävä 10 km/h (hidas jalankulk­i­joi­ta varo­va vauhti) tai jopa 5 km/h (pyörän talut­ta­mi­nen) tiivi­isti raken­netul­la alueel­la. Tämä siis sil­loin, jos halu­a­vat nou­dat­taa lakia käyt­tämäl­lä sitä jalka­käytävä­tyyp­pistä pyöräti­etä ajo­radan sijaan.

    Pitäisikö myös auto­jen nopeus näil­lä alueil­la alen­taa tasolle 5–10 km/h? Vähen­täisi var­maan liikenneonnettomuuksia.

    (Itse asi­as­sa taitaa muuten olla niin, että jos pyörätiel­lä on niin paljon ihmisiä, että pyöräilystä tulee mah­do­ton­ta niin sil­loin saa nykyäänkin siir­tyä lail­lis­es­ti ajoradalle.)

  28. Petri Hon­gan­mä­ki:

    Hyvä ver­taus pyöräil­i­jään, joka joutuu liikkuak­seen tuot­ta­maan kaiken ener­gian itse. 

    Useim­mil­la sään­nöl­lis­es­ti pyöräilevil­lä ei ole mitään vaikeuk­sia ajaa pyöräl­lä yli 20 km/h. Täl­löin 10–15 km/h ‑vauhti tun­tuu todel­lakin keinotekoiselta hidastelulta.

  29. lp:
    Ihmette­len sitä, että joidenkin mielestä on täysin ok, että pyöräil­i­jöi­den on edet­tävä 10 km/h (hidas jalankulk­i­joi­ta varo­va vauhti) tai jopa 5 km/h (pyörän talut­ta­mi­nen) tiivi­isti raken­netul­la alueel­la. Tämä siis sil­loin, jos halu­a­vat nou­dat­taa lakia käyt­tämäl­lä sitä jalka­käytävä­tyyp­pistä pyöräti­etä ajo­radan sijaan. 

    Eikö nuo nopeudet ole myös samal­la mui­ta pyöräil­i­jöitä varo­va vauhti? Tiivi­il­lä alueel­la tuo kään­tyikin tuonne ja tuo asioi tuos­sa. Eihän se (pyöräkolon­na) mikään juna ole?

    Jos varovaa vauh­tia joutuu ylläpitämään use­ampia kilo­me­tre­jä tulisi harki­ta kaupunkikan­nan väl­jen­tämistä? Toimin­not joiden ei ole aivan pakko olla tiheästi siir­retään väl­jem­mäk­si. Vaikka­pa “eduskun­tat­a­lo” taas sinne äetsöihin.

  30. Olen kas­vanut Porin seudul­la ja pyöräilen siel­lä edelleen usein, viimek­si eilen. Yhdis­te­tyt jalka­käytävät ja pyöräti­et toimi­vat oikein hyvin. Sel­l­aisia kevyen liiken­teen väyliä, jois­sa pyöräil­i­jän on nor­maali­olois­sa varot­ta­va jalankulk­i­joi­ta, ovat Itsenäisyy­denkatu, Isolin­nankatu ja käve­lykatu. Kaikkial­la muual­la voi nor­maal­isti ajaa n. 15 km/h liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta tin­kimät­tä. (Ydinkeskus­tan alue kat­taa vain neliök­ilo­metrin ja sen ulkop­uolel­la voi ajaa rauhassa.) 

    Olen­nais­ta­han Poris­sa on se, että kevyen liiken­teen väylästö ulot­tuu lähiöi­hin ja näil­lä reit­eil­lä liiken­neti­heys on niin alhainen, ettei jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä ole tarpeen erotel­la. Jos ker­ran kilo­metrin matkalla joutuu ohit­ta­maan lenkkeilevän pariskun­nan, ei se kovin kum­moinen vai­va ole. 

    Ja Poris­sa kas­va­neena olen oppin­ut pitämään siitä, että olen pyöräil­i­jänä eri ajo­radal­la kuin autot. Vaik­ka joskus jou­tu­isin hidas­ta­maankin, on tämä mukavam­paa kuin auto­jen seassa viuh­tomi­nen. Tärkein­tä on joka tapauk­ses­sa hyvä talvikun­nos­s­api­to, jot­ta ympärivuoti­nen työ­matkapyöräi­ly on mahdollista.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Poris­sa pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta ei ollut erotel­tu jalka­käyt­tävän eri puo­lille vaan ohjat­tu hei­dät tois­t­en­sa sekaan. Se merk­ki, jos­sa jalankulk­i­ja ja pyörä ovat päällekkäin.

    Näitähän on Helsingis­säkin keskus­tan ulkop­uolel­la esim. Huopalah­den­tiel­lä. Jalankulk­i­joi­ta on niin paljon, etten ymmär­rä mik­si sitä ei ole jaet­tu niin kuin yleensä.

  32. Ter­mi­nolo­giaa

    Oikea ter­mi jal­ka- ja pyörätielle on kevyen liiken­teen väylä.
    Kevyen liiken­teen väylä, joka on jaet­tu valkoisel­la viival­la polkupyörille ja jalankulk­i­joille, on rin­nakkainen kevyen liiken­teen väylä.

    Kevyen liiken­teen väylä, jos­sa ihmisen ja polkupyörät puikkele­hti­vat ilman omaa kaistaa on yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä.

  33. Osmo, Poris­sa on Suo­mi-Areenaa ja Jazze­ja luku­unot­ta­mat­ta niin hil­jaista, että tästä ei tule mitään ongel­maa. Ei pori­lais­ten kan­na­ta alkaa muut­taa tapo­jaan vain sik­si, että helsinkiläi­nen hienos­tovihreä tulee kaupunki­in ker­ran vuodessa käyt­täy­tymään Prins­es­sa ja herne ‑sadun tavalla.

  34. Har­vas­sa paikas­sa ollaan niin pykäläori­en­toitu­ja, että ko. asia kiin­nos­taa ketään. Pykälästä huoli­mat­ta pyöräl­lä aje­taan mis­sä parhaal­ta tun­tuu ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li rajot­taa ylen­palt­tiselta töllöilyä.

    Jois­sakin kaupungeis­sa on annet­tu jopa lain­vas­taisia ohjei­ta ihan vain asioiden suju­misen nimis­sä. Kuten vaik­ka ohjeet pysäköidä moot­toripyörät jalka­käytäville puiden viereen parkki­ti­lan säästämiseksi.

  35. Juha Mäki: Pyöräl­lä liiku­mi­nen esim. Ams­ter­damis­sa on muka­van help­poa, kos­ka raitio­vaunuis­sa on erilli­nen osas­to, johon matkus­ta­ja voi tul­la oman pyörän­sä kanssa ja jatkaa osan reit­tiä julk­isil­la, ja taas pyöräil­lä eteem­päin, mis­sä julk­ista liiken­net­tä ei ole. 

    Ams­ter­damin keskus­tas­sa pyöräiltyäni en ihan jaa tuo­ta hehku­tus­ta. Pyörät ovat kamalas­sa kun­nos­sa, kos­ka kaik­ki jär­jelli­nen pöl­litään heti. Ilman seinään­luk­it­semista kiin­nitet­ty jär­jetönkin fil­lari (jalka­jar­rut, yksi vai­hde, vm. ‑38, huol­let­tu v. 1983) pöl­litään kymme­nessä min­uutis­sa. Sen tai vas­taa­van voi sit­ten par­il­lakympil­lä ostaa lähin­urkil­la päivys­tävältä narkkarilta.

    Fil­lar­it painu­vat mis­tä sat­tuu ja miten sat­tuu. Liikenne on jok­seenkin kaaot­tista, eivätkä joukos­sa suhaa­vat skoot­ter­it tarkalleen ottaen helpota tilannetta.

    En myöskään kan­na­ta sitä, että Helsingis­sä spo­raan voisi ottaa fil­lar­in. Ne ovat keskinopeudeltaan saman­laisia kapis­tuk­sia, jol­loin on aika vaikea perustel­la isosti tilaa vievän polkupyörän ottamista mukaan. Se tila olisi ainakin nykykalus­tol­la las­ten­vaunuil­ta pois, mikä tuskin herät­täisi kovin paljon ihas­tus­ta lapsel­lises­sa kansanosassa.

    Tässä kohdas­sa Helsin­gin raitio­vaunut ja keskieu­roop­palaiset pidem­män matkan raitio­vaunut poikkea­vat toi­sis­taan huo­mat­tavasti. Paikallisju­na on sit­ten toinen jut­tu, mut­ta siel­läkin ruuh­ka-aikaan on vähän tilas­ta pulaa, ja sen fil­lar­in tilalle menee enem­män kuin yksi ihminen.

    Toiselta puolelta Hol­lan­nista kan­nat­taisi ottaa oppia pyörätei­den tekemis­es­tä vähän keskus­ta-alueen ulkop­uolel­la. Pyöräteitä ja ‑kaisto­ja on ilo käyt­tää. Ei mitään sel­l­aista epämääräis­ten liiken­nejär­jeste­ly­jen sump­pua kuin Suomes­sa yleensä.

    Toinen hol­lan­ti­lainen oppi on se, että kaupunkialueel­la pyöräil­i­jän medi­aaninopeus on pikem­min 12 km/h kuin 25 km/h. Suomes­sa pyöräi­lyä pide­tään hyväkun­tois­t­en liikun­ta­har­ras­tuk­se­na lenkkeilyn ja hiih­don tapaan, ja joukkio on osin saman­tyyp­pistä. Hol­lan­nis­sa pyöräi­ly on liikku­mis­muo­to (ei liikun­ta­muo­to), ja aivan samoin kuin käveli­jäkään ei kul­je mak­siminopeut­taan, pyöräil­i­jäkin voi men­nä hikoilemat­ta ja paljon rauhallisemmin.

    Täl­lä mieliku­vaerol­la voisi olla iso vaiku­tus kulku­ta­pao­su­u­teen. Kaik­ki kyn­nelle kykenevät polke­vat, eivät vain sukkahousutyömatkapyöräilijät.

    Ottaisin kyl­lä myös hol­lan­ti­laisen lit­teän maan­muodon, mut­ta sitä on vähän paha tänne tuo­da. Säitä en ottaisi, Poh­jan­meren ran­nal­la tuulee ja sataa paljon ja usein.

    Joka tapauk­ses­sa hol­lan­ti­lai­sista jär­jeste­ly­istä näkee sen, että hom­ma toimii parhait­en, kun jalankulk­i­jat, autoil­i­jat ja pyöräil­i­jät on erotet­tu toi­sis­taan. Kaikil­la on oma omi­nainen tapansa liikkua, eikä näitä ihan hel­posti samalle väylälle saa yhdis­tet­tyä. Kolmi­ta­so- tai kaistaratkaisuil­la on omat haas­teen­sa, mut­ta ne ovat kuitenkin paras kom­pro­mis­si. Karmein vai­h­toe­hto on suo­ma­lainen tapa, jos­sa joka toises­sa kort­telis­sa on yhdis­tet­ty ja joka toises­sa kort­telis­sa viival­la erotet­tu saman­levyisel­lä kevyenliikenteenalueella.

    1. Pitää ottaa huomioon, että Ams­ter­dam on kaupun­ki. Sik­si siel­lä etäisyy­det ovat lyhyet ja fil­lar­il­lakin voi liikkua hitaasti. Helsin­gin seudul­la keskimääräi­nen työ­mat­ka on 13 km. joten sen ajami­nen 12 km/h merk­it­see, ettei keskimääräistä työ­matkaa voi tehdä fillarilla.

  36. lp: Useim­mil­la sään­nöl­lis­es­ti pyöräilevil­lä ei ole mitään vaikeuk­sia ajaa pyöräl­lä yli 20 km/h. Täl­löin 10–15 km/h ‑vauhti tun­tuu todel­lakin keinotekoiselta hidastelulta.

    Väitän, että vaikeuk­sit­ta ja ihmeem­min hikoilemat­ta pidet­tävä 20 km/h vaatii kyl­lä sään­nöl­lis­es­ti pyöräilevältäkin ter­veen ei-kovin-van­han ihmisen krop­paa. Varsinkin pystyssä pol­jet­taval­la pyöräl­lä ja vähänkin vai­htel­evas­sa maas­tossa tuo­hon vaa­dit­ta­va hapenot­to on kuitenkin jo kohta­laisen korkea. (Maantiepyöräl­lä tasaises­sa maas­tossa vauhti on toki kovin hidas.)

    Lisäk­si argu­ment­ti on kyl­lä vähän jo sel­l­ainen bemarikuskiar­gu­ment­ti: “mik­si autol­la pitää ajaa 30 km/h, vaik­ka sil­lä pää­sisi 200 km/h”. Jos kah­den kilo­metrin matkalle joutuu alen­ta­maan nopeuten­sa 20 km/h -> 15 km/h, menet­tää huikean kak­si min­u­ut­tia. Har­va kaupunkikeskus­ta Suomes­sa juuri tuon laa­jem­pi on. Enem­män siinä menee aikaa liiken­neval­ois­sa kököttäessä.

    Tämä on se sama psykolo­gia kuin autoil­i­joil­lakin. Kol­menkympin rajoi­tus har­mit­taa, vaik­ka sil­lä nopeudel­la kehäykköseltä pääsee Helsin­gin keskus­taan var­tis­sa. Ei tai­da oikeasti men­nä noin nopeasti edes keskel­lä yötä.

    Tätä älköön tulkit­tako niin, ettenkö halu­aisi pyöräväyliä, joil­la voisi ajaa reip­paasti. Ihan itsekkäistä syistä halu­an. Se ei vält­tämät­tä kuitenkaan ole tärkein avain pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­u­den kasvattamiseen.

    1. Viherinssi.
      On toki niin, että pyöräl­läkin on ajet­ta­va sel­l­aista vauh­tia, ettei siitä aiheudu vaaraa. Kyse on liiken­nesu­un­nit­telus­ta. Mik­si liiken­neym­päristö pitää säätää fil­lar­ia syr­jiväk­si. Olisi kovin yksinker­taista tode­ta, että fil­lar­il­la saa ajaa (myös) siel­lä, mis­sä mopol­la. Sil­loin voidaan kah­ta muovikas­sia ohjaus­tan­gos­sa kul­jet­ta­vat m,ummot päästää jalka­käytäville (las­ten­vaunu­jen ja koiran­talut­ta­jien sekaan) mut­ta pyörää kulku­vä­li­neenä käyt­tävät ajo­radalle — pait­si siel­lä, mis­sä pyöristä on kohtu­u­ton­ta hait­taa. Fil­lari on hyvä tapa liikkua, mut­ta sen pakot­ta­mi­nen hitaak­si ajoneu­vok­si tuhoaa sen liikuntavälineenä.
      Muuten olen sitä mieltä, että Mikonkadulle pitäisi säätää fil­lareille nopeusra­joi­tus 10 km/h.

  37. Helsin­gin keskus­tas­sa on hyvin han­kala pyöräil­lä kaduil­la. Iso osa kaduista on kivet­tyjä eikä asfal­toitu­ja, mon­et ovat yksisu­un­taisia ja vaik­ka rajoi­tus olisi 30, kyl­lä siinä silti on mm. joukkoli­iken­teen tiel­lä melkein kaik­ki (ne jot­ka aja­vat 30 km/h ylämä­keenkin eivät suos­tu aja­maan kapeil­la renkail­laan mukulakivillä).

    Kun joka tapauk­ses­sa mon­et aja­vat pyöril­lä jalka­käytävil­lä, voisi ajatel­la että se hyväksyt­täisi­in mut­ta tiukoin ehdoin. Kat­tonopeus 15 km/h ja pyörille täy­delli­nen väistämisvelvollisuus.

  38. Elmo Allén:
    Kun käyt­tää autoa joka päivä, oppii var­maan myös hah­mot­ta­maan, että liiken­teessä on muun­laisi­akia ajoneu­vo­ja kuin henkilöau­to­ja ja otta­maan ne huomioon.

    Valitet­tavasti liikenne on täyn­nä autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät osaa huomioi­da edes toisia henkilöau­to­ja. Aina nau­rat­taa, kun kuulee automi­esten taivastelua julkisen liiken­teen vaar­al­lisu­ud­es­ta ja hyyp­iöistä, joi­ta siel­lä voi tul­la vas­taan. Kukaan ei ole yrit­tänyt tap­paa tai run­nel­la min­ua raa­jarikok­si julk­i­sis­sa, henkilöau­tol­la liikkues­sa se on ollut lähel­lä use­am­man kerran.

  39. Pääkaupunkiseudul­lakin on lukuisia paikko­ja, jois­sa kaikkien osa­puolten tur­val­lisu­us para­nee otta­mal­la yksinker­tais­es­ti kevyen­li­iken­teen­väylää tarkoit­ta­vat liiken­nemerk­it pois. Yksi sel­l­ainen on Seurasaar­en­tien itäpää. Koh­ta on hen­gen­vaar­alli­nen, jos ajaa liiken­nesään­tö­jen mukaan. 

    Laitoin asi­as­ta palautet­ta ja sain vas­tauk­sen! Vas­tauk­ses­sa kehut­ti­in tule­van baanan ratkai­se­van tämän. 😀 Ensin­näkään havain­neku­va ei ollut mikään baana vaan teras­si ja toisek­si kukaan ei tiedä tuleeko tuo turhake. 

    Osmo, selvitäpä ja ker­ro meille, mille nopeudelle baanat on tarkoi­tus tehdä: 45, 55, 65 km/h? Baanan pitää olla pyöräli­iken­teen nopea pääväylä ja pienessä mäessä minäkin saavu­ta hel­posti tuon 45 km/h keskus­tas­sakin saati ne, jot­ka oikeasti aja­vat lujaa! Joten oikea vas­taus on joko 55 tai 65.

  40. max: …Rom­ah­taako oikeasti esimerkik­si Helsingis­sä pyöräl­lä liikku­mi­nen jos talut­taa tietyt ruuhkaisim­mat alueet? 

    Rom­ah­taisi. Tai toden­näköis­es­ti rom­ah­taisi lainkuuliaisuus. 

    Liiken­teel­lä on vain kolme men­estyk­sen edelletystä:
    — nopeus
    — tehokku­us ja
    — hinta. 

    Pyörä on kaupungis­sa nopein 3 — 15 km matkoil­la. Se on kohtuu edullista. Heikkous on tehokku­us, jos­sa henkilöau­to on lyömätön, kun tavaraa on paljon. Pyörä pär­jää vielä yhden muk­sun ja muu­ta­man maitotölkin kuormilla. 

    Jos lähde­tään pienen­tämään yhtä pyöräi­lyn vahvuuk­sista, nopeut­ta, vähen­tää se välit­tömästi liiken­nemuodon halut­tavu­ut­ta. Pyöräi­lyn pääväylät tulee olla tur­val­lisia reilusti yli 50 km/h npeuk­sil­la ja keskus­tas­sa 30 km/h alueil­la on järkevää ohja­ta pyörät auto­jen kanssa samoille kaistoille.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitää ottaa huomioon, että Ams­ter­dam on kaupun­ki. Sik­si siel­lä etäisyy­det ovat lyhyet ja fil­lar­il­lakin voi liikkua hitaasti. Helsin­gin seudul­la keskimääräi­nen työ­mat­ka on 13 km. joten sen ajami­nen 12 km/h merk­it­see, ettei keskimääräistä työ­matkaa voi tehdä fillarilla. 

    Miten muuten nuo keskiar­vot ovat noin korkei­ta? Joi­ta HS tänään uuti­soi. Mis­sä ovat kaik­ki kotona työsken­televät ja käveli­jät ja “lep­poisat” pyöräil­i­jät (toim­intasäde vain joitakin kilo­me­tre­jä ilman eväitä).

  42. Nyt tun­tuu että tässä tehdään asioista ihan turhaan liian vaikei­ta. Ei sen nyt pitäisi olla mah­do­ton­ta että jopol­la voi ajaa hitaasti jalka­käytäväl­lä jos auto­jen seassa kulkem­i­nen hirvit­tää, ja toisaal­ta ei sekään ole keneltäkään pois jos maantiepyöräl­lä kolmeakymp­piä viilet­tävä pyöräil­i­jä on auto­jen seassa ajoradalla.

    Vai onko täl­laises­sa jous­tavas­sa menet­telyssä jotain oikeasti ongel­mallista jota en vain ymmärrä?

    Ongel­ma tun­tuu ole­van lähin­nä lain­säädän­nölli­nen, mut­ta sitä varten­han meil­lä on tässäkin keskustelus­sa oikein hal­li­tus­puolueen kansanedustaja.

  43. Janne Virka­järvi:
    Ter­mi­nolo­giaa

    Oikea ter­mi jal­ka- ja pyörätielle on kevyen liiken­teen väylä.
    Kevyen liiken­teen väylä, joka on jaet­tu valkoisel­la viival­la polkupyörille ja jalankulk­i­joille, on rin­nakkainen kevyen liiken­teen väylä.

    Kevyen liiken­teen väylä, jos­sa ihmisen ja polkupyörät puikkele­hti­vat ilman omaa kaistaa on yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä.

    Ei muuten ole. Sen parem­min lais­sa kuin vaikka­pa liiken­nevi­ras­ton julkaise­mas­sa käve­ly- ja pyöräi­lyre­it­tien suun­nit­telu­o­hjeessa ei puhuta kevyen liiken­teen väylistä.

    Yleis­es­ti kevyen liiken­teen väylä on käsite jos­ta tulisi päästä eroon, kos­ka se niput­taa käve­lyn ja pyöräi­lyn yhteen taval­la, mikä ei ota huomioon näi­den liiken­nemuo­to­jen selvästi toi­sis­taan poikkeav­ia piirteitä. Jos suun­nitel­laan “kevyen liiken­teen väyliä”, on tulok­se­na usein reit­ti, joka ei ole hyvä sen parem­min pyöräil­i­jöille kuin kävelijöillekään.

  44. Viherinssi: Toiselta puolelta Hol­lan­nista kan­nat­taisi ottaa oppia pyörätei­den tekemis­es­tä vähän keskus­ta-alueen ulkop­uolel­la. Pyöräteitä ja ‑kaisto­ja on ilo käyt­tää. Ei mitään sel­l­aista epämääräis­ten liiken­nejär­jeste­ly­jen sump­pua kuin Suomes­sa yleensä.

    Lähempääkin löytisi vas­taa­va esimerk­ki: Oulun keskus­tan ulkop­uo­li­nen pyörätiev­erkos­to on todel­la hyvin suun­nitel­tu ja hoidet­tu. Vain ruu­tukaavakeskus­ta, vajaa neliök­ilo­metri, on surkea sump­pu, mut­ta senkin voi hel­posti kiertää.

    Oulus­sa uskallet­ti­in äsket­täin kieltää mopoilu pyöräteil­lä luku­unot­ta­mat­ta muu­tamia “runk­olin­jo­ja”. Yllä­tys, yllä­tys, kevyen liiken­teen onnet­to­muudet, m.l. ne jois­sa mopo oli osa­puole­na, vähenivät.

    1. Myös Helsin­ki on pääsään­töis­es­ti kieltänyt mopot pyuöräteil­lä, mut­ta valitet­tavasti Helsingis­sä on myös val­tioin teitä, joil­la taas mopot ohjataan pyöräteille.

  45. Janne Virka­järvi:
    Ter­mi­nolo­giaa
    Oikea ter­mi jal­ka- ja pyörätielle on kevyen liiken­teen väylä.

    Ei ole. Tieli­iken­nease­tus:

    423. Yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä. … Muuten on pyöräti­estä ja jalka­käytävästä voimas­sa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään.

    Oikea ter­mi on siis yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä, joka on siis samaan aikaan pyörätie ja jalka­käytävä. Muutenkin tieli­iken­nelais­sa ja ‑ase­tuk­ses­sa puhutaan sys­temaat­tis­es­ti pyöräteistä pyöräteinä eikä muil­la nimellä.

    Tosin paris­sa epäolen­naises­sa kohdas­sa käytetään ter­miä kevyen liiken­teen väylä. Mut­ta täl­lainen väylä onkin en led för gång‑, cykel- och mope­d­trafik, siis myös mopoille tarkoitet­tu. Siis merkil­lä 423 merkit­ty jal­ka- ja pyörätie ei ole kevyen liiken­teen väylä, sil­lä se ei ole mopoille tarkoitet­tu. Joskus, ei enää usein, täl­lainen väylä on mopoille sal­lit­tu, mut­ta tieli­iken­nelain määritelmien mukaan se ei silti ole niille tarkoitet­tu.

  46. Kalle: Rom­ah­taisi. Tai toden­näköis­es­ti rom­ah­taisi lainkuuliaisuus. 

    Liiken­teel­lä on vain kolme men­estyk­sen edelletystä:
    — nopeus
    — tehokku­us ja
    — hinta. 

    Pyörä on kaupungis­sa nopein 3 – 15 km matkoil­la. Se on kohtuu edullista. Heikkous on tehokku­us, jos­sa henkilöau­to on lyömätön, kun tavaraa on paljon. Pyörä pär­jää vielä yhden muk­sun ja muu­ta­man maitotölkin kuormilla. 

    Jos lähde­tään pienen­tämään yhtä pyöräi­lyn vahvuuk­sista, nopeut­ta, vähen­tää se välit­tömästi liiken­nemuodon halut­tavu­ut­ta. Pyöräi­lyn pääväylät tulee olla tur­val­lisia reilusti yli 50 km/h npeuk­sil­la ja keskus­tas­sa 30 km/h alueil­la on järkevää ohja­ta pyörät auto­jen kanssa samoille kaistoille. 

    Ja minä kun kuvit­telin, että pyöräil­i­jät pyöräilevät sen takia että pelas­taisi­vat maail­man (siltä osin mikä hei­dän omaan toim­intaansa ja val­in­toi­hin­sa liittyy). 

    Jos taustal­la on lähin­nä oman edun ajami­nen, minkä puoles­ta liiken­nesään­nöistä täysin piit­taam­a­ton puikkele­hti­va ajor­e­itin val­in­ta joidenkin pyöräil­i­jöi­den kohdal­la puhuu, en voi kun­nioit­taa pyöräil­i­jöitä ryh­mänä ympäristöstämme välit­täv­inä kansalaisi­na. Jälkim­mäiselle joukolle on tuskin mikään ongel­ma sovit­taa nopeuten­sa (myös muiden kannal­ta) tur­val­lisek­si muiden tiel­lä liikku­vien sijain­nin ja tihey­den mukaan. 

    Arvostan enem­män niitä, jot­ka eivät liiku liiken­teessä yksi­no­maan omaa etu­aan ajatellen, oli liiken­nemuo­to sit­ten mikä hyvän­sä. Mitä siitä tulisi, jos jokainen ajaisi vain omaa etuaan?

  47. lurk­ki: Valitet­tavasti liikenne on täyn­nä autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät osaa huomioi­da edes toisia henkilöau­to­ja. Aina nau­rat­taa, kun kuulee automi­esten taivastelua julkisen liiken­teen vaar­al­lisu­ud­es­ta ja hyyp­iöistä, joi­ta siel­lä voi tul­la vas­taan. Kukaan ei ole yrit­tänyt tap­paa tai run­nel­la min­ua raa­jarikok­si julk­i­sis­sa, henkilöau­tol­la liikkues­sa se on ollut lähel­lä use­am­man kerran.

    Voi olla, mut­ta ottaen huomioon henkilöau­to­jen määrän ja vuosit­taisen ajo­suorit­teen, niin kolare­i­ta ja yli­a­jo­ja tapah­tuu melkoisen vähän. Eikä kukaan kol­hi autoaan tahal­lis­es­ti, kos­ka kol­himis­es­ta tulee ihan hel­vetin paljon ylimääräistä vaivaa vaik­ka olisi syytönkin. 

    Henkilöau­tossa ei koskaan tule istut­tua valmi­ik­si kus­tulle penkille, autossa ei hörhöt hörhöile tai ei ole pakko sietää mitään muu­takaan joukkoli­iken­teen riemuja.

  48. Maaseu­tu­lainen:
    Vaik­ka pyöräil­i­jät päästet­täisi­inkin autoil­i­joiden sekaan, he eivät siel­lä var­masti koko aikaa ajaisi, vaan puikkele­hti­si­vat sen mukaan, mikä itseä eniten hyödyt­tää. Tähän kuu­luu myös yleis­es­ti punaisia päin ajaminen.

    Yleis­es­ti pyöräti­et on tehty ja ylläpi­det­ty siten, että ne ovat jous­tavaan eten­e­miseen mah­dol­lisim­man epä­mukavia. Ne ovat täyn­nä kolo­ja, reunakiviä, äkil­lisiä kään­nök­siä, koiran­ulkoilut­ta­jia ja kuollei­ta kul­mia. Auto­jen väylät taas ovat pyöräil­i­jän kannal­ta esteet­tömiä pikateitä, jot­ka ovat huip­pukun­nos­sa. Eli suju­van pyöräil­i­jän val­in­ta on autotie.

    Risteyk­set on suun­nitel­tu 99%:sti autoli­iken­teen ehdoil­la. Eli kevyt liikenne painaa nappe­ja ja kiertää use­an yli­tyk­sen kaut­ta, kun autokai­stat jumit­ta­vat val­ois­sa. Risteyk­sis­sä autot ovat kuin ele­fant­te­ja ja risteyk­sen väl­i­tyskyky autoille onkin 10 ker­taa huonom­pi kuin pyörille. Eli suju­van pyöräil­i­jän val­in­ta on puikkele­htia läpi risteyk­sen, miten sat­tuu nopeim­min pääsemään.

    Porin jär­jestelmä ohja­ta pyöräil­i­jät juridis­es­ti liiken­nemerkein käveli­jöi­den sekaan, pois autoli­iken­net­tä “häir­it­semästä”, on vain irvokas esimerk­ki tämän maan liikennekulttuurista.

  49. max: Miten muuten nuo keskiar­vot ovat noin korkei­ta? Joi­ta HS tänään uuti­soi. Mis­sä ovat kaik­ki kotona työsken­televät ja käveli­jät ja “lep­poisat” pyöräil­i­jät (toim­intasäde vain joitakin kilo­me­tre­jä ilman eväitä). 

    Ei niitä oikeasti ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävästi. Minäkin siir­ryin spåraan kun työ­mat­ka lyheni 17 km:sta kolmeen. 

    Tärkein­tä työ­matkapyöräi­lyn kannal­ta on saa­da pääväylät vetämään. Jos niil­lä ei pysty pitämään järkevää, yli 30 km/h nopeut­ta, ei pyöräi­ly ole kil­pailukelpoinen liikennemuoto.

  50. “Jos liiken­nesään­nöt jous­taisi­vat, voitaisi­in toki tehdä niinkin, että pyöräi­ly jalka­käytävil­lä sal­li­taan, mut­ta halutes­saan saisi ajaa myös ajoradalla.”

    Eikös lakien muut­ta­mi­nen ole juuri sel­l­ainen asia, mitä varten eduskun­ta valitaan? 😉

    Oul­u­laise­na on silti vaikea ymmärtää, mikä se ongel­ma on. Tääl­lä mah­du­taan kaik­ki hyvin samoille reit­eille, hitaat ja nopeat pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat. Jotain sump­pu­ja on toki, mut­ta yleen­sä valit­tavis­sa on myös väl­jem­pi reit­ti. Näis­sä pienem­mis­sä kaupungeis­sa keskus­ta-aluet­ta on niin vähän, että sen merk­i­tys mat­ka-ajas­sa on olematon.

  51. teekkari:
    Nyt tun­tuu että tässä tehdään asioista ihan turhaan liian vaikei­ta. Ei sen nyt pitäisi olla mah­do­ton­ta että jopol­la voi ajaa hitaasti jalka­käytäväl­lä jos auto­jen seassa kulkem­i­nen hirvit­tää, ja toisaal­ta ei sekään ole keneltäkään pois jos maantiepyöräl­lä kolmeakymp­piä viilet­tävä pyöräil­i­jä on auto­jen seassa ajoradalla.

    Vai onko täl­laises­sa jous­tavas­sa menet­telyssä jotain oikeasti ongel­mallista jota en vain ymmärrä?

    Ongel­ma tun­tuu ole­van lähin­nä lain­säädän­nölli­nen, mut­ta sitä varten­han meil­lä on tässäkin keskustelus­sa oikein hal­li­tus­puolueen kansanedustaja. 

    Jos laki/asetus sal­lisi maantiepyörälle ajon ajo­radal­la, miten se estäisi niitä jopo­ja eksymästä sinne?

  52. Käyräsar­viväen ei myöskään pidä kuvitel­la, että he puhu­vat kaikkien pyöräil­i­jöi­den puoles­ta. Kolmevai­hteisen Helka­man, ain­oan kulku­peli­ni, huip­punopeus alamä­keen on ehkä 25 km/h. Olisi pelot­tavaa joutua auto­jen sekaan. Olen kuitenkin ajanut kyseisel­lä pyöräl­lä parhaim­mil­laan 50 km päivässä. Käveli­jään en ole koskaan tör­män­nyt, mut­ta auton alle olen ker­ran jäänyt.

  53. Sakke: Jos laki/asetus sal­lisi maantiepyörälle ajon ajo­radal­la, miten se estäisi niitä jopo­ja eksymästä sinne? 

    Ei mikään, mut­ta mik­si niitä pitäisikään estää? Ain­oa syy olisi muu­ta liiken­net­tä hitaampi nopeus, mut­ta ei kaduil­la ole min­iminopeusra­joi­tus­ta autoillekaan.

    Kyl­lä se jopoil­i­ja osaa vali­ta väylän tur­val­lisu­u­den ja nopeu­den kannal­ta tarkoituk­sen­mukaises­ti jos hänelle vain täl­lainen valin­nan­mah­dol­lisu­us annetaan.

  54. Kalle: Tärkein­tä työ­matkapyöräi­lyn kannal­ta on saa­da pääväylät vetämään. Jos niil­lä ei pysty pitämään järkevää, yli 30 km/h nopeut­ta, ei pyöräi­ly ole kil­pailukelpoinen liikennemuoto.

    Jos työ­matkapyöräi­lyn vaa­timuk­se­na on 30 km/h ‑keskinopeus kotoa työpöy­dän ääreen, se jää todel­la pienen mar­gin­aalin ilok­si. Suurin osa työn­tek­i­jöistä (muista: ikä, sukupuoli, fyysi­nen kun­to) ei pysty tuol­laiseen keskinopeu­teen vähänkään pidem­mäl­lä matkalla oikein mitenkään, ja jos se vielä pitäisi tehdä hikoilemat­ta, niin joukko sup­pe­nee edelleen.

    En oikein jak­sa uskoa sitä, että > 10km mit­taisia työ­matko­ja tait­ta­vat saataisi­in laa­jamit­tais­es­ti pyöräil­i­jöik­si muuten kuin niil­lä väleil­lä, joil­la julki­nen liikenne on eri­tyisen huonoa. Vähän vielä paradok­saalis­es­ti nykyaikainen viestin­täte­knolo­gia on lisän­nyt julkisen liiken­teen houkut­tele­vu­ut­ta pyöräi­lyn (ja onnek­si myös yksi­ty­isautoilun) kus­tan­nuk­sel­la, kun kulku­vä­li­neessä istut­tu aika ei olekaan kokon­aan hukkaanheitettyä.

    Poten­ti­aali pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­u­den lisäämiseen löy­tyy seu­raav­ista paikoista:

    - alle 5 km työ­matkaa taittavat
    — alle 15 km työ­matkoil­la sähköavusteisil­la polkupyörillä
    — kiskoli­iken­teen (paikallisju­na, metro) ja polkupyörän yhdistäminen

    Kovavauhtis­teen maantiepyöräi­lyyn sovel­tuvien baano­jen lisäämi­nen tun­tuu kovin kus­tan­nuste­hot­toma­l­ta taval­ta asian edis­tämisek­si. Ne baanat eivät syn­ny ihan ilmaisek­si, samal­la rahal­la saisi taval­liselle pyöräil­i­jälle sovel­tuvia nyky­istä paljon parem­pia liiken­nejär­jeste­lyjä roppakaupalla.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Sil­loin voidaan kah­ta muovikas­sia ohjaus­tan­gos­sa kul­jet­ta­vat m,ummot päästää jalka­käytäville (las­ten­vaunu­jen ja koiran­talut­ta­jien sekaan) mut­ta pyörää kulku­vä­li­neenä käyt­tävät ajo­radalle – pait­si siel­lä, mis­sä pyöristä on kohtu­u­ton­ta hait­taa. Fil­lari on hyvä tapa liikkua, mut­ta sen pakot­ta­mi­nen hitaak­si ajoneu­vok­si tuhoaa sen liikuntavälineenä.

    Nyt minus­ta tun­tuu, että puhumme eri asioista.

    Jos läh­den pyörälenkille, se ei suun­taudu pääosin kehäykkösen sisäpuolelle, kos­ka käsi­tyk­seni pyörälenkistä ei sisäl­lä miljoon­aa liiken­neval­oa ja ristys­tä. Jos läh­den juok­su­lenkille kun­toile­maan, se ei suun­taudu Helsinginkadun eteläpuolelle, kos­ka eivät ne liiken­neval­ot kuu­lu siihenkään lajiin.

    Mitä kauem­mas keskus­tas­ta men­nään, sitä vauhdikkaam­mille pyöräi­lyväylille on sekä tarvet­ta että tilaa. Mitä lähem­mäs keskus­taa men­nään, sitä han­kalam­paa on kaikil­la kulkuneu­voil­la liikkua, ja sitä enem­män kaikkien pitää kestää kompromisseja.

    Tilaa löy­tyy sekä liikun­nan har­ras­tamiselle että paikas­ta toiseen liikku­miselle, mut­ta se tila ei vält­tämät­tä ole aina sama.

  56. Koti-isä: Yleis­es­ti pyöräti­et on tehty ja ylläpi­det­ty siten, että ne ovat jous­tavaan eten­e­miseen mah­dol­lisim­man epämukavia.

    Saat­taa olla, että suo­ma­laiset elävät niin eri­lai­sis­sa todel­lisuuk­sis­sa, että keskusteltaes­sa puhutaan tai kir­joite­taan samas­ta asi­as­ta vain näennäisesti.

    Min­ul­la on pitem­piaikaista koke­mus­ta neljästä kaupungista — Oulus­ta, Turus­ta, Tam­pereesta ja Savon­lin­nas­ta. Oikeasti kelvo­ton näistä pyöräi­lyyn on ain­oas­taan Savon­lin­na. En tiedä, onko tilanne ohi­tustien myötä paran­tunut. Toiv­ot­tavasti, kos­ka pienen mut­ta pitkä­muo­toisen kaupun­gin läpi ei aikaisem­min pyöräl­lä suju­vasti päässyt.

    Sen sijaan niin Oulus­sa, Turus­sa kuin Tam­pereel­lakin kauem­pana sijait­sevil­ta asuinalueil­ta johta­vat keskus­taan lev­eät kevyen­li­iken­teen väylät, joille mah­tu­vat sekä pyöräil­i­jät että jalankulk­i­jat. Joutu­uhan niil­läkin toisi­naan hiljen­tämään, jopa pysähtymään, mut­ta 90–95 % matkas­ta voi painel­la jouhev­asti reipas­ta vauhtia. 

    Keskus­tan rajoite­tut alueet ovat sit­ten erik­seen. Niil­lä voi joutua jopa talut­ta­maan tai ainakin on ajet­ta­va varoen. Ja niin on minus­ta ihan hyvä. On jär­jetön­tä pistää hillit­tömiä raha­sum­mia siihen, että pyöräil­i­jöi­den mat­ka-ajas­ta saadaan nip­is­tet­tyä muu­ta­ma min­u­ut­ti. Jos aamu tai ilta on 10–15 min­uutista kiin­ni, niin ehkä sit­ten kan­nat­taa käyt­tää muu­ta kulkuvälinettä. 

    Min­ulle pyöräi­ly on pait­si liikku­mistapa niin myös hyötyli­ikun­taa. Hyötyli­ikun­nas­sa ei tarvitse ajaa syk­er­a­joil­la. Välil­lä voi jalka­u­tua, sit­ten taas päästel­lä kovaa, mutkitel­la hitaasti ja polka­ista taas reip­paam­paan vauhtiin. 

    Pyöräi­lyn kehit­tämi­nen nopeu­den ehdoil­la on type­r­ää. Pikem­minkin sitä pitäisi kehit­tää mukavu­u­den ehdoil­la. Se vaatii mm. nopeusra­joi­tusten käyt­tööno­ton kevyen liiken­teen väylil­lä. Jos tah­too ajaa maanti­etä, sitä voi tehdä kaupunkien ulkop­uolel­la, mut­ta kevyen­li­iken­teen väylille eivät yli 25 km/h:n nopeudet kuu­lu. Sen ver­ran paljon min­ul­la on ikäviä koke­muk­sia “tehopy­öräil­i­jöistä”. Mum­mot ja human­is­tiopiske­li­jat sopi­vat väylille hyvin, matkan­tait­ta­jat eivät.

    1. Maaseu­tu­lainen
      Oletko lainkaan ajatel­lut, mitä esit­tämäsi tarkoit­taisi auto­ja ajatellen. Jos aamu tai ilta on 10–15 min­uutista kiin­ni: 40 km/h nopeusra­joituk­set moottoriteille?
      Autoilun kehit­tämi­nen nopeu­den ehdois­sa on type­r­ää: Ajoneu­voko­htaiunen nopeuys­ra­joityus 60 km/h. Se vaikut­taa ajoaikoi­hin samas­sa suh­teessa kuin tuo mum­mopy­öräilönopeus fil­lareille. Miten perustelöet, että autoil­i­jan min­u­ut­ti on arvokkaampi kuin fil­lar­in minuutti.

  57. AM:
    Käyräsar­viväen ei myöskään pidä kuvitel­la, että he puhu­vat kaikkien pyöräil­i­jöi­den puoles­ta. Kolmevai­hteisen Helka­man, ain­oan kulku­peli­ni, huip­punopeus alamä­keen on ehkä 25 km/h. Olisi pelot­tavaa joutua auto­jen sekaan. Olen kuitenkin ajanut kyseisel­lä pyöräl­lä parhaim­mil­laan 50 km päivässä. Käveli­jään en ole koskaan tör­män­nyt, mut­ta auton alle olen ker­ran jäänyt.

    Auto­jen kanssa samo­jen kaisto­jen käyt­tö tai edes pyöräkai­stat ehkä tun­tu­vat pelot­tavil­ta, kun niihin ei ole tottunut.

    Todel­lisu­us on kuitenkin se, että noin 80–90% onnet­to­muuk­sista auto­jen ja pyörien välil­lä tapah­tuu risteyk­sis­sä. Risteyk­sis­sä taas suo­ma­lais­malli­nen kak­sisu­un­tainen pyörätie kadun reunas­sa on se kaikkein vaar­al­lisin ratkaisu, kos­ka se sekoit­taa risteyk­sen väistämis­sään­nöt ja vähen­tää toden­näköisyyt­tä muiden ajoneu­vo­jen havait­semiseen ajoissa.

    Jos pyöräil­i­jät aja­vat ajo­radal­la tai pyöräkaistoil­la ovat väistämis­sään­nöt yksinker­taiset ja samat kaikille ajoneu­voille, kolmioiden puuttues­sa ensisi­jais­es­ti väis­tetään oikeal­ta tule­vaa ja tois­si­jais­es­ti kään­tyvä väistää suo­raan ajavaa. Pyöräti­et sekoit­ta­vat tämän pakan seka­sotkuk­si, joka ei yleen­sä pysy useim­mil­la hallinnassa. 

    Ajo­radal­la, pyöräkaistoil­la tai yksisu­un­taisil­la pyöräteil­lä ajaes­sa pyörien havait­sem­i­nen on autoil­i­joille ja muille pyöräil­i­jöille yksinker­taista, kos­ka kaik­ki tule­vat samaa tien laitaa samaan suun­taan. Kak­sisu­un­taiset pyöräti­et moninker­tais­ta­vat niiden suun­tien määrän, mis­tä läh­estyviä ajoneu­vo­ja pitää tarkkail­la, mikä tekee muiden ajoneu­vo­jen havait­semisen oleel­lis­es­ti vaikeam­mak­si. Lisäk­si kadun kul­mas­sa ole­van raken­nuk­sen nurkalla kak­sisu­un­taista pyöräti­etä käyt­tävil­lä pyöräil­i­jöil­lä on huo­mat­ta­va tör­mäys­vaara, kos­ka näkemät ovat mitättömät.

  58. Kalle: Ei niitä oikeasti ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävästi. Minäkin siir­ryin spåraan kun työ­mat­ka lyheni 17 km:sta kolmeen. 

    Tärkein­tä työ­matkapyöräi­lyn kannal­ta on saa­da pääväylät vetämään. Jos niil­lä ei pysty pitämään järkevää, yli 30 km/h nopeut­ta, ei pyöräi­ly ole kil­pailukelpoinen liikennemuoto.

    Pyöräilen työ­matkani Vuosaares­ta keskus­taan 15kilsaa suun­taansa. Keskinopeuteni on 18km/h. Nopeam­min ei voi tur­val­lis­es­ti pyöräil­lä, enkä kyl­lä jak­saisikaan. Eikä kiinnosta. 

    Näen kyl­lä läh­es päivit­täin hyvin uhkarohkeaa menoa, tun­tuu kuin osalle pyöräil­i­jöistä tärkein­tä on se kol­men kympin nopeus. Ei voi ymmärtää. Jos halu­aa kil­pail­la, voi men­nä kilpailuihin.

  59. Viherinssi: Mitä lähem­mäs keskus­taa men­nään, sitä han­kalam­paa on kaikil­la kulkuneu­voil­la liikkua, ja sitä enem­män kaikkien pitää kestää kompromisseja.

    Keksin äkkiä kom­pro­mis­se­ja, joi­ta autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään tois­t­en autoil­i­joiden kanssa. Ja keksin kom­pro­mis­se­ja, joi­ta autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään joukkoli­iken­teen kanssa. Mut­ta mis­sä ja mitä (mitenkään merkit­täviä) kompromisseja/myönnytyksiä autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään kevyen liiken­teen kanssa?

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseutulainen
    Oletko lainkaan ajatel­lut, mitä esit­tämäsi tarkoit­taisi auto­ja ajatellen. Jos aamu tai ilta on 10–15 min­uutista kiin­ni: 40 km/h nopeusra­joituk­set moottoriteille?
    Autoilun kehit­tämi­nen nopeu­den ehdois­sa on type­r­ää: Ajoneu­voko­htaiunen nopeuys­ra­joityus 60 km/h. Se vaikut­taa ajoaikoi­hin samas­sa suh­teessa kuin tuo mum­mopy­öräilönopeus fil­lareille. Miten perustelöet, että autoil­i­jan min­u­ut­ti on arvokkaampi kuin fil­lar­in minuutti. 

    Osmo,

    tuo maaseu­tu­laisen esit­tämä kom­ment­ti ei mil­lään taval­la esit­tänyt, että autoli­iken­teen ajan­säästö olisi pyöräil­i­jän ajan­säästöä arvokkaam­paa. Hakkaat olkiukkoa.

    Itse asi­as­sa vihreä aja­tus­malli olisikin esit­tää moot­toriteille 60 km/h rajoi­tus­ta. Se vähen­täisi merkit­tävästi polt­toaineen kulu­tus­ta ja päästöjä sekä lisäisi moot­toritei­den väl­i­tyska­p­a­siteet­tia. Lisäk­si mm. liit­tymät voitaisi­in rak­en­taa pienem­mik­si ja vien­ti­tase paranisi. Jos Japanis­sa moot­toritei­den rajoituk­set ovat 60–80 km/h, mik­sei meilläkin?

    Tästä huoli­mat­ta huo­maut­taisin, että min­u­akin vähän har­mit­taa helsinkiläispyöräil­i­jöi­den besser­wis­seröin­ti. Helsin­ki on tun­netusti pyöräi­lyn kehi­tys­maa. Esimerkik­si Oulu, jon­ka pyöräti­et ovat lois­ta­vat, on rak­en­tanut oman pyöräti­estön­sä men­estyk­sel­lis­es­ti nimeno­maan yhdis­tet­ty­jen kevyen liiken­teen väylien poh­jal­ta. Ja näitä väyliä käytetään. Ne tun­tu­vat tur­val­lisil­ta ajaa.

    Pyöräkaista on epämiel­lyt­tävä ja tur­vat­toman oloinen eikä sil­lä ajami­nen eroa olen­nais­es­ti pienta­reel­la polkemis­es­ta. Eri­tyis­es­ti talvel­la, kun liukkaal­la tiel­lä voi mil­loin tahansa hyväkin, talvirenkai­ta käyt­tävä pyöräil­i­jä kaat­ua, ei pyöräkaista anna läh­eskään samaa tur­vaa kuin erilli­nen pyörätie. 

    Ajat­telepa vaik­ka uudelleen­jää­tynyt­tä sohjoa, johon on jäänyt edel­lisen päivän renkaan­jäl­jet. Sel­l­aises­sa ajami­nen, kun viereisel­lä kaistal­la kul­kee raskas liikenne, on hen­gelle hupaa. Eril­lisel­lä pyörätiel­lä tämä sama suori­tus on ain­oas­taan ruti­ini­no­maisen hankala.

  61. AM:
    …Kolmevai­hteisen Helkaman…huippunopeus alamä­keen on ehkä 25 km/h…

    Ota­pa joskus GPS:llä todel­liset luke­mat. Jos pyöräsi on edes jotenkin huol­let­tu, on todel­lisu­us alamäessä ihan jotain muuta.

  62. kari­ak: Pyöräilen työ­matkani Vuosaares­ta keskus­taan 15kilsaa suuntaansa…

    Nor­maalille, per­heel­liselle työssäkävi­jälle nopeudel­la on suurikin merk­i­tys. Elämässä on muu­takin kuin työ ja työmatka!

    Mm. sen takia joukkoli­ikenne on kovin har­voin Suomes­sa oikeasti kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto. Yhdyskun­tarak­en­teemme ei tue julk­ista liiken­net­tä, eikä se oikeasti ole sen takia merk­i­tyk­sel­listä. Kyse on kumipyörien parem­muud­es­ta: henkilöau­to vai polkupyörä?

  63. Osmo,
    Kuu­lu­vatko mielestäsi maantiepyörät, jois­sa ajoasen­to on aika mata­la, tai pyörät, joi­ta aje­taan ikään kuin seläl­lään maat­en, mielestäsi kaupun­gin keskus­tan kaduille?

    Jos pyöräi­ly sal­lit­taisi­in ajo­radoil­la kaikkial­la, myös kaupun­gin keskus­tan kaduil­la, tuo sal­lim­i­nen koskisi myös erit­täin kir­javaa joukkoa eri­laisia “pyöriä” sekä “pyöräil­i­jöitä”, joiden tiedot ja taidot sekä asen­teet liiken­teen osalta ovat vai­htele­via. Kaikil­la ei ole edes kovin hyvää itsesuojeluvaistoa.

  64. Sakke:
    Jos pyöräi­ly sal­lit­taisi­in ajo­radoil­la kaikkial­la, myös kaupun­gin keskus­tan kaduil­la, tuo sal­lim­i­nen koskisi myös erit­täin kir­javaa joukkoa eri­laisia “pyöriä” sekä “pyöräil­i­jöitä”, joiden tiedot ja taidot sekä asen­teet liiken­teen osalta ovat vai­htele­via. Kaikil­la ei ole edes kovin hyvää itsesuojeluvaistoa.

    Nykyäänkin useimpi­en kaupunkien useim­mil­la keskus­takaduil­la pyöräi­ly tapah­tuu kyltityksen/lain mukaan ajo­radal­la. Ja kun menee pari-kolme vuosikym­men­tä takaperin, niin niitä ulkon­ais­es­ti jalka­käytävä­tyyp­pisiä pyöräteitä ei ollut paljon mis­sään keskus­tois­sa. Väit­täisin, että näil­lä kaduil­la liikenne sujuu ihan hyvin.

    Toki jos on tot­tunut pyöräilemään pelkil­lä jalka­käytävil­lä (lain vas­tais­es­ti), niin ajo­radalle siir­tymi­nen vaatii totut­telua. Mm. oikeal­ta tule­van ja suo­raan menevän väistämi­nen, ryh­mi­tyskaisto­jen käyt­tö, liiken­neympyrät ym. Nämä eivät kuitenkaan ole kovin vaikei­ta asioi­ta, ja niiden pitäisi ylipäätään kuu­lua kenen tahansa ajoneu­vol­la liikku­van tietoon. Lisäk­si väit­täisin, että jos niitä sään­töjä ei tunne, niin tuskin tun­tee myöskään niitä sään­töjä, mitkä pyörätei­hin ja väistämiseen liit­tyvät (jot­ka ovat hyvin mon­imutkaiset, kuten mm. täl­lä blogilla on vuosien mit­taan tuo­tu esille), mikä on vähin­tään yhtä iso turvallisuusriski.

    Jos taas itsesuo­jelu­vais­toa ei ole, niin samal­la lail­la täl­lainen henkilö on vaarak­si itselleen ja muille myös esimerkik­si pyörätei­den ja ajo­ra­to­jen risteyk­sis­sä tai jalankulk­i­joi­hin tör­määmisen suhteen.

  65. Viilar­in­tiel­lä Viikissä-Her­tonä­sis­sä näyt­täisi ole­van taas liikaa rahaa. Ajo­rataa kaven­netaan ja kevyen­li­iken­teen väylästä tulee ilmeis­es­ti kaikkien aiko­jen baana. Ainakin lev­eyt­tä on riit­tävästi. Jotain kiviä siihen asen­net­ti­in eilen. Eikö voisi lait­taa vain kau­ni­in sileän bitumin?

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseutulainen
    Oletko lainkaan ajatel­lut, mitä esit­tämäsi tarkoit­taisi auto­ja ajatellen. Jos aamu tai ilta on 10–15 min­uutista kiin­ni: 40 km/h nopeusra­joituk­set moottoriteille?

    Jos se on tur­val­lisu­u­den vuok­si tarpeen, mut­ta onko? Autol­lakin on ajet­ta­va liiken­neväylän ja ‑tilanteen mukaises­ti. Suurkaupungeis­sa ruuhkissa voi joutua sei­so­maan kauan.

    Pyöräi­lyn suju­vu­ut­ta kan­nat­taa lisätä, mut­ta ei mihin tahansa hin­taan eikä sil­lä asen­teel­la, että pyöräil­i­jöil­lä on vain oikeuk­sia eikä velvollisuuksia.

    Pyöräil­i­jät ovat liiken­teen hävyt­tömin käyt­täjäryh­mä. Suuri osa heistä ajaa täysin ilman liiken­nesään­töjä asen­noituen liikku­miseen siten, että he menevät sieltä, mis­tä nopeim­min pääsee. Täl­lai­sista pyöräil­i­jöistä pitäisi päästä eroon, kos­ka kaikkein suju­vim­min liikenne sujuu, kun vir­ta on ennustet­ta­va ja ete­nee enem­mistön vauhtia.

    Hyötyli­ikku­japyöräil­i­jät eivät ole ongel­ma. Ongel­man muo­dostaa pyöräil­i­järyh­mä, joka yrit­tää päästä mah­dol­lisim­man nopeasti paikas­ta toiseen.

  67. Maaseu­tu­lainen: Jos aamu tai ilta on 10–15 min­uutista kiin­ni, niin ehkä sit­ten kan­nat­taa käyt­tää muu­ta kulkuvälinettä. 

    Tämä tarkoit­taa sitä, että kaupunkien sisäl­lä kulke­vat moot­tori­ti­et voidaan muut­taa taval­lisik­si kaduik­si samantien. Siitä aiheutu­va viivy­tys mat­ka-aikoi­hin kun on tutk­i­tusti alle tuon 10–15 min­uutin. Samal­la ratkeaa myös iso osa tont­tion­gel­maa, kun väylien melun­suo­ja-alueet ja eri­ta­soli­it­tymien viemä tila voidaan käyt­tää asuntorakentamiseen.

  68. Koti-isä: Tämä tarkoit­taa sitä, että kaupunkien sisäl­lä kulke­vat moot­tori­ti­et voidaan muut­taa taval­lisik­si kaduik­si samantien.

    Mik­sipä ei. Järkev­in­tä olisi lakkaut­taa autoli­ikenne kokon­aan kaupunkien keskus­tois­sa ja kor­va­ta se tiheään kulke­val­la edullisel­la julkisel­la liiken­teel­lä. Autoil­la täy­tyy päästä keskus­tan ohi, mut­ta niil­lä ei ole pakko päästä keskustaan.

    Lähtisin kuitenkin liik­keelle siitä, että ihmis­ten muut­to kaupunkei­hin pitäisi saa­da katkea­maan — eikä vain katkea­maan vaan kään­tymään päinvastaiseksi.

    Tämän päivän lehdessä luki, että Suomen suurimpi­en kaupunkien työt­tömyys kas­vaa. Tam­pereel­la se on peräti jo yli 17 %, mis­sä myös pitkäaikaistyöt­tömien määrä on suuri.

    Kun kaupun­git eivät enää tar­joa työtä, niin mik­si niihin täy­tyy haalia ihmisiä, jot­ka sit­ten vaa­ti­vat mon­en­laisia jär­jeste­ly­itä liikenne mukaan lukien. Pakkoko ihmisiä on haalia kalli­iden asun­to­jen seuduille ongel­mak­si saakka? 

    Viime kädessä mon­et liiken­neon­gel­matkin johtu­vat siitä, että alku­peräisiä ratkaisu­ja ei ole suun­nitel­tu nyky­isille liikkujamäärille. 

    Tääl­lä maaseudul­la teil­lä ei ole edes pientaret­ta. Valkoinen vii­va kul­kee siinä, mis­sä asfalt­ti lop­puu. Silti teille mah­tu­vat hyvin työ­matkapyöräil­i­jätkin sekaan, kos­ka heitä on niin vähän.

    Kaupungis­tu­mi­nen niin har­vaan asu­tus­sa maas­sa kuin Suomes­sa on mon­en pahan alkusyy.

  69. Yllä Sak­en kom­men­tis­sa annet­ti­in ymmärtää että 30km/h on hidas ajo­vauhti (… laske­vat nopeu­den paikoin jopa vain 30 km/h:n tasolle ….) Ja sit­ten kari­ak ilmeis­es­ti piti samaa vauh­tia vas­tu­ut­tomana kaa­hailu­na (… kol­men kympin nopeus. Ei voi ymmärtää.)

    En ymmär­rä. Onko se 30km/h kaupungis­sa siis korkea vai alhainen nopeus?

  70. Muu­ta Kanadaan — Windsoriin!
    Ter­ve Osmo! Here in Wind­sor you can dri­ve your bike where ever you like. Up and down either side of the street, assume the role of a pedes­tri­an or a vehi­cle. If you get hit it’s the car dri­ver’s fault (for insurance).
    I remem­ber how we learned about bicy­cle traf­fic safe­ty in school. And, the train­ing day when we all had a num­ber tags and were sent on a street course in Munkkinie­mi. Those days are long gone!

  71. Olli Pot­to­nen:
    Yllä Sak­en kom­men­tis­sa annet­ti­in ymmärtää että 30km/h on hidas ajo­vauhti (… laske­vat nopeu­den paikoin jopa vain 30 km/h:n tasolle ….) Ja sit­ten kari­ak ilmeis­es­ti piti samaa vauh­tia vas­tu­ut­tomana kaa­hailu­na (… kol­men kympin nopeus. Ei voi ymmärtää.)

    En ymmär­rä. Onko se 30km/h kaupungis­sa siis korkea vai alhainen nopeus?

    Autoli­iken­teen keskinopeus kan­takaupun­gin päätiev­erkos­sa on aamu­ru­uhkas­sa 19km/h (HSL). Jos fil­lari olete­taan ajo­radal­la kulke­vak­si ajoneu­vok­si, tätä nopeam­paa sil­lä ei pitäisi päästä ilman vaar­al­lista ohittelua.

    Huip­punopeus voi sit­ten tietenkin joil­lakin katu­o­suuk­sil­la olla paljon korkeampikin, mut­ta vas­taavasti min­iminopeus ruuhkas­sa las­kee alhaisem­mak­si. Eikä tässä ole yhtään mitään ihmeellistä.

    Eril­lis­ten pikao­hi­tustei­den vaa­timi­nen fil­lareille joka paikkaan on jok­seenkin yhtä vaikeasti perusteltavaa kuin keskus­tatun­nelin kaipaami­nen. Sinne minne hel­posti mah­tuu voidaan ja pitääkin tietenkin rak­en­taa “baano­ja”, mut­ta yleis­es­ti ottaen katu­verkos­sa pyörän keskinopeus ei voi tur­val­lis­es­ti kovin korkeak­si nousta.

  72. Olli Pot­to­nen:
    Yllä Sak­en kom­men­tis­sa annet­ti­in ymmärtää että 30km/h on hidas ajo­vauhti (… laske­vat nopeu­den paikoin jopa vain 30 km/h:n tasolle ….) Ja sit­ten kari­ak ilmeis­es­ti piti samaa vauh­tia vas­tu­ut­tomana kaa­hailu­na (… kol­men kympin nopeus. Ei voi ymmärtää.)

    En ymmär­rä. Onko se 30km/h kaupungis­sa siis korkea vai alhainen nopeus?

    Kyl­lä se on korkea, sil­lä pyöräi­lyn reit­tiopas antaa ole­tuk­se­na 17 kilo­metriä tun­nis­sa nopeudek­si. Lie­nee keskimääräi­nen luku.

    1. Reit­tiopas olet­taa keskinopeudek­si pysähdyksi­neen 17 km/h. Tavalli­nen suo­ra­nopeus on sil­loin vähin­tään 25 km/h ja alamäis­sä tietysti paljon enem­män. Ratikan reit­tinopeus on 14 km/h, mut­ta huip­punopeus 50 km/h.

  73. Viherinssi: Jos työ­matkapyöräi­lyn vaa­timuk­se­na on 30 km/h ‑keskinopeus kotoa työpöy­dän ääreen… 

    Tuo olisikin jo aika kil­pailukykyi­nen keskari Helsingis­sä 😀 mut­ta kyse on kylä enem­män siitä, että tässäkin keskustelus­sa jotkut arvioi­vat nopeudet alamäis­sä ja tasaisel­la liikaa ala-kant­ti­in. Ilmeis­es­ti ei ole koskaan viit­sit­ty edes puhe­li­men GPS:llä tarkas­taa, mikä se todel­line nopeus olikaan.

    Toki yli kymme­nen kilo­metrin työ­matkaan parem­min sopi­val­la polkpyöräl­lä saa myös suurem­man keskinopeu­den, mut­ta tavalli­nen Jopokin viilet­tää yllät­tävän lujaa hetkittäisesti.

    Suo­ran baanan tekem­i­nen ei ole kallista, eikä myöskään pyöräkaistan maalaami­nen katu­un. Kallista ovat eriskum­malliset vir­i­tyk­set, kuten idea tehdä mutkit­tel­e­va sil­ta päämin­is­terin vir­ka-asun­non viereen tai suu­ru­u­den­hul­lut aliku­lut. Has­sun sil­lan hin­nal­la tehtäsi­in oikeasti kilo­mer­i­tolkul­la paran­nuk­sia esimerkik­si Lau­run läpi­a­joon. Sil­ta oli havain­neku­vas­sa ihan nät­ti, joten raken­netaan se taider­a­hoil­la, mut­ta ei käytetä liiken­teen rahoi­tus­ta siihen.

  74. Kalle: Suo­ran baanan tekem­i­nen ei ole kallista, eikä myöskään pyöräkaistan maalaami­nen katuun.

    Onpa­han siinä väite. Että se baanan muo­to vaikut­taisi hintaan?

  75. AM:
    Kolmevai­hteisen Helka­man, ain­oan kulku­peli­ni, huip­punopeus alamä­keen on ehkä 25 km/h.

    Minä olen sat­un­nainen työ­matkapyöräil­i­jä. Pyöränäni on 7‑vaihteinen Helka­ma, jota ei ole todel­lakaan opti­moitu nopeu­den, vaan hyö­typyöräi­lyn kannal­ta. Esimerkik­si ajoasen­to on pysty. Keskinopeuteni 9 km:n työ­matkalla on pysähdyksi­neen aika lähel­lä Reit­tiop­paan 17 km/h. Olen kuitenkin huo­man­nut matka/nopeusmittaria käyt­täessäni, että nopeuteni koti­ni lähel­lä olevas­sa alamäessä on aina yli 30 km/h. Kysymyk­sessä ei ole edes mikään jyrkkä alamä­ki, vaan koh­ta, jos­sa tie menee loivasti alaspäin pitkän matkaa.

    Omil­la matkoil­lani tääl­lä Espoos­sa kevyen liiken­teen väylät toimi­vat kyl­lä hyvin. Käveli­jöitä ja muu­ta liiken­net­tä niis­sä on sen ver­ran vähän, että pystyn pyöräilemään hel­posti halu­a­maani vauh­tia. Suur­in­pana ongel­mana Espoos­sa näen sen, että Tapi­olan keskuk­sen läpi ei ole toimi­vaa pyöräilyreittiä.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Reit­tiopas olet­taa keskinopeudek­si pysähdyksi­neen 17 km/h. Tavalli­nen suo­ra­nopeus on sil­loin vähin­tään 25 km/h ja alamäis­sä tietysti paljon enem­män. Ratikan reit­tinopeus on 14 km/h, mut­ta huip­punopeus 50 km/h.

    Olete­taan pois yksi­ty­isautoilu. Paljonko pyöräi­lyn käytet­tävyys kas­vaisi Helsingis­sä? Jos työ­matkat ovat kuitenkin keskimäärin yli 10 km ei pyöräi­lyn houkut­tele­vu­ut­ta paljon pysty kas­vat­ta­maan? Muu­tos voisi poikia epä­jatku­vu­ut­ta käytet­tävis­sä ole­van uuden tilan vuok­si -> jonkun työ­paik­ka tulisi lähem­mäs kotia tai tois­in­päin. vai veisikö bus­sit vapau­tu­van tilan. Mut­ta muu­tos var­maan laimenisi aika nopeasti. Onhan Ams­ter­damis­sakin aika huimat työ­matkat (20 km). Pikkukaupungis­sa ei juuri vaiku­tus­ta vaik­ka autot otet­taisi­in pois. Helsin­ki on tuomit­tu keskiar­vois­tu­maan julkiseen liiken­teeseen sekä lyhy­il­lä, että keskip­itkil­lä että myös pitkil­lä matkoil­la? Kukaan ei koh­ta enää pyöräile kun kaik­ki muutkin menevät joukkoli­iken­teel­lä pysäkinvälitkin.

  77. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Onpa­han siinä väite. Että se baanan muo­to vaikut­taisi hintaan?

    Mum­mielestä sel­l­ais­ten koris­tekivien asen­t­a­mi­nen kevyen­li­iken­teen­väylille on käsi­työnä aika kallista. Paljon halvem­paa olisi maala­ta koneel­li­esti jaka­va vii­va. Voi olla, että kus­tan­nusero piene­nee kun maalauk­sia on uusit­tu muu­ta­ma kerta.

  78. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Onpa­han siinä väite. Että se baanan muo­to vaikut­taisi hintaan?

    Heh. Joku saisi kek­siä hel­lelukon tietokoneelle. Vaikut­taa­han se toki, kun suorim­paan lin­jaan vaa­di­taan vähiten baanaa… Olisi­pa nyt ilmas­toitu asun­to poikaa. Koh­ta kolmekym­men­tä astet­ta sisäl­lä ja ulkona näyt­tää ole­van vain 26 astetta.

  79. Olli Pot­to­nen:
    Yllä Sak­en kom­men­tis­sa annet­ti­in ymmärtää että 30km/h on hidas ajo­vauhti (… laske­vat nopeu­den paikoin jopa vain 30 km/h:n tasolle ….) Ja sit­ten kari­ak ilmeis­es­ti piti samaa vauh­tia vas­tu­ut­tomana kaa­hailu­na (… kol­men kympin nopeus. Ei voi ymmärtää.)

    En ymmär­rä. Onko se 30km/h kaupungis­sa siis korkea vai alhainen nopeus? 

    Se riip­puu täysin olo­suhteista, sekä kiin­teistä että muut­tuvista olo­suhteista. Kiin­teät olo­suh­teet määräy­tyvät mm. näkyvyy­den perus­teel­la, muut­tuvat olo­suh­teet taas muiden liiken­teessä liikku­vien jalankulk­i­joiden, pyörien ja muiden ajoneu­vo­jen kulkusu­un­tien ja nopeuk­sien sekä ole­tusar­voisen ennakoimat­to­muu­den perusteella. 

    Esimerkik­si lap­si, pyöräil­i­jä tai hih­nas­sa ole­va koirakin voi äkisti muut­taa kulkusu­un­taansa ennal­ta arvaa­mat­ta, mikä edel­lyt­tää alhaisem­paa nopeut­ta (tai pidem­pää tur­vaväliä) kapeahkol­la reit­il­lä kuin tilanteessa esimerkik­si yöl­lä, jol­loin muu­ta liiken­net­tä ei ehkä aina edes juuri ole. Tien lev­eys , etäisyys ja nopeus vaikut­ta­vat väistömahdollisuuksiin. 

    Paikois­sa, mis­sä näkyvyys kul­man taakse on olema­ton, voi vähäisenkin liiken­teen aikaan 30 km/h olla joskus liikaa, jos sieltä kul­man takaa tulee tuol­la nopeudel­la pyörän tai auton eteen (oikeal­ta) äkkiar­vaa­mat­ta esim. tak­si tai pakettiauto.

    Jos hyväl­lä suo­ral­la tiel­lä, mis­sä nor­maal­isti liikkuu auto­ja sal­li­t­ul­la nopeudel­la 50 km/h tasaiseen tahti­in sen ver­ran tiheään (molem­pi­in suun­ti­in) ettei 30km/h nopeudel­la köröt­televää, taak­seen auto­jonoa keräävää, ken­ties omas­ta mielestään huimaa nopeut­ta viilet­tävää pyöräil­i­jää pääse autoil­i­ja ohit­ta­maan ilman riskiä, ja vierel­lä kul­kee vielä pyörätie, en voi kuin ihme­tel­lä ao. pyöräil­i­jän motiiveja.

    Samoin ihmette­len, onko esimerkik­si Kuu­sisaa­res­sa, mis­sä pyöräil­i­jä voi paikoin jopa vali­ta, halu­aako ajaa jae­tul­la tai jaka­mat­toma­l­la kevyen liiken­teen väyläl­lä, toinen tien vasem­mal­la, toinen oikeal­la puolel­la, mitään tarvet­ta antaa pyörien käyt­töön vielä niiden välis­sä kulke­va ajo­ratakin? Mik­si ihmeessä sit­ten pyöräteitä tehdään? Ehkäpä joku pyöräil­i­jä halu­aisi koh­ta ajaa jopa Län­siväyläl­lä tai Utahin suola-aavikolla! 

    Kuten jo aiem­min taisin tode­ta, pyörien isot nopeudet eivät kuu­lu kaupun­gin keskus­taan tai alueille, mis­sä ne voivat aiheut­taa ongelmia tai hait­taa muille liikku­jille. Kaupungeis­sa pitää sopeu­tua siihen, että siel­lä pitää ottaa myös muut huomioon. Jos tämän osaa­vat jopa maaseudun trak­torikuskit, joiden olen huo­man­nut yleen­sä kohteliaasti, eräitä pyöräil­i­jöitä kohteliaam­min, anta­van takanaan tuleville nopeam­mille ajoneu­voille tilaa ohi­tuk­si­in heti tilaisu­u­den tullen, niin luulisi tuon sen itsepäisim­män pyörä­tien vier­essä ajo­radal­la ajel­e­van pyöräil­i­jänkin joskus oppi­van. Näin ainakin toivon.

  80. Koti-isä:
    …Risteyk­set on suun­nitel­tu 99%:sti autoli­iken­teen ehdoilla… 

    Olisi edes sitä! Käytän­nössä risteyk­siä ei ole tehty liiken­teen vaan liiken­nesu­un­nit­teli­jan ehdoilla.

    Jos risteys toimii henkilöau­to­jen ehdoil­la, se toimii yleen­sä myös pyöräli­iken­teen ehdoil­la. Molem­mille on tärkeää jous­ta­va liike ja turhien pysähdys­ten välttäminen.

  81. max: Olete­taan pois yksi­ty­isautoilu. Paljonko pyöräi­lyn käytet­tävyys kas­vaisi Helsingissä… 

    Fik­sumpi veto on olet­taa pois kan­nat­tam­a­ton julki­nen liikenne. Sitä ei tul­la sub­ven­toimaan loputtomasti.

    Lau­ri T. Kumpu­lainen: Onpa­han siinä väite. Että se baanan muo­to vaikut­taisi hintaan?

    Herä­tys. Maan­si­ir­to­työt ja sil­lat mak­sa­vat. Suo­ra tai käyrä asfalt­ti­tie ei mak­sa paljoakaan. Kun asfalt­ti­tie mitoite­taan aurauskalus­tolle eikä bus­seille ja rekoille, on se vielä oleel­lis­es­ti halvempaa.

  82. Pyöräilyssä on monia omi­tu­isia ark­i­jär­jen tai intu­ition vas­taisia asioi­ta. Kak­si kave­ri­ani on nyt parin vuo­den aikana jäänyt auton alle pyöräil­lessään suo­jatiel­lä. Toinen jäi oikealle kään­tyvän auton alle ajaes­saan itse suo­raan ja toinen jäi auton alle kun olet­ti myös toisen auton anta­van tietä, toiseen suun­taan oli jo ylit­tänyt suo­ja­tien. Kum­mal­lakin ker­taa syy oli hei­dän. Eli ajoi­vat alle, vaik­ka kaik­ki jär­ki sanoisi että syy oli autonkul­jet­ta­jan. Toises­sa tapauk­ses­sa jopa löy­tyi pyöräil­i­jöille osoitet­tu kolmiokin. Aina oppii kun näkee uutta. 

    Ongel­ma on mielestäni se, että jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä kaupungis­sa kohdel­laan samal­la taval­la. Ajo­radal­la suhaa­vat ovat vähem­mistö ja aset­ta­neet itsen­sä auto­jen maail­maan ja sään­töi­hin. Sik­si on han­kala taju­ta, että väistämis­sään­nöt tai ajo-oikeus kovasti vaihtelisivat. 

    Tam­pereen keskus­tas­sa asu­vana pyörä on yli kilo­metrin matkalla selvästi nopeampi kuin käve­ly. Ongel­ma keskus­tas­sa on se, että pyörätie päät­tyy noin 20m kotiovelta ja muut­tuu yhdis­telmäk­si joka ehkä kort­telin päässä taas muut­tuu. Eli aika arval­la men­nään jos meinaa lakia nou­dat­taa. Yhteiskun­ta ajaa mei­dät out­law bikereiksi. 

    Toisaal­ta pienetkin kalte­vu­udet antaa pyörälle selvästi nopeut­ta, jol­loin tulee hel­posti koukat­tua ajoväylälle ettei tarvitse pujotel­la ihmisiä. Mon­esti kadut keskus­tas­sa ovat yksisu­un­taisia ja sit­ten tuleekin men­tyä pyöräl­lä väärään ajo­su­un­taan ajoväyläl­lä. Jos­sain­han on myös sel­l­aisia yksisu­un­taisia, joi­ta saa pyöräil­lä kah­teen suuntaan.

    Mun mielestä kyse on siis pyörätie hier­arki­as­ta. Kaupunki­in ja ihan ytimeenkin pitää päästä melko sut­jakkaasti mut­ta myös ne vikat kort­telit pitäs voi­da ajaa, vaik­ka sit­ten krui­saillen. Ja lain­säädän­töä selkiyt­tää pyöräil­i­jöi­den eduk­si, esim. väistämisvelvol­lisu­us autoille niinkuin jalankulk­i­joidenkin kohdalla.

  83. eetu:
    Pyöräilyssä on monia omi­tu­isia ark­i­jär­jen tai intu­ition vas­taisia asioita.

    Jos luet Fil­lar­i­foo­ru­min Avau­tu­mista vaikeas­ta elämästä kevyen liiken­teen väylil­lä vol 2.0 ‑ketjua, huo­man­net, että ark­i­jär­jen vas­taisia eivät ole väylien jär­jeste­lyt vaan pyöräil­i­jöi­den sokea luottamus. 

    Kun lukee ketjus­ta syn­tyneitä ongel­mati­lantei­ta, on hyvin vaikea ymmärtää, kuin­ka kukaan ter­ve­järki­nen voi niihin ajau­tua. Jonkin ver­ran onkin ruven­nut mieti­tyt­tämään, josko pyöräi­ly­on­gel­mas­sa täl­lä ker­taa ihan oikeasti onkin kysymys siitä kuu­luisas­ta maalaisjär­jen puut­teesta. Mitä jos kaupungeis­sa ihmiset kas­va­vat niin abstrak­ti­in ajat­te­lu­ta­paan, että he eivät enää osaa ajatel­la tilantei­den seu­rauk­sia konkreet­tisi­na tapah­tu­mi­na? Aja­vatko kaupunkipyöräil­i­jät jo enem­män ideoiden kuin havain­to­jen ja arjen lainalaisuuk­sien mukaan? 

    Kun liiken­neti­lantei­ta, väylien ehto­ja ja autoilu­un liit­tyvää havain­top­sykolo­giaa ei ymmär­retä edes perustal­taan, niin sen jäl­keen tunge­taan välei­hin ja tilanteisi­in, joista selviää ulos ain­oas­taan hyväl­lä tuurilla. 

    Pitäisikö käyt­töön ottaa pyöräilya­joko­rt­ti, jon­ka poli­isi voisi ottaa myös pois? Minä olisin sen valmis suorit­ta­maan, kun­han hin­ta vain olisi kohtu­ulli­nen, alle viisi kymp­piä. Jol­lain taval­la pyöräi­lyn vil­li län­si joka tapauk­ses­sa pitäisi saa­da vira­nomaisen tiukkaan valvon­taan. Nykyi­nen holtit­to­muus ei voi enää jatkua. Kos­ka kult­tuuri ei näytä muut­tuvan itses­tään, on käyt­töön otet­ta­va rangaistukset.

  84. Ei se tois­t­en huomioonot­ta­mi­nen liiken­teessä voi olla näin vaikeaa.

    Olen havain­nut sen, että jos nos­tan nopeut­tani kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä, niin ongel­mat alka­vat. Esimerkik­si jalankulk­i­joiden väis­telem­i­nen ja talo­jen pihoista tule­vat autot muut­tuvat vaaratekijöiksi.

    Ratkaisuna ei ole kaiken muun kieltämi­nen kevyen­li­iken­teen­väylältä, vaan oman nopeuteni hiljentäminen.

    Pyöräilyssä paras­ta on se vapaus ja hal­pa hin­ta. Ei ole val­tavaa sään­te­lyä, mut­ta koh­ta on jos imbe­sil­lit ajat­tel­e­vat vain omaa napaansa.

    En tah­do pyöräko­rt­tia, en tah­do kat­sas­tuk­sia, en tah­do nopeusra­joituk­sia, enkä myöskään tah­do nopeusmit­taria pyörääni. Tässä keskustelus­sa on jo ehdotet­tu vaik­ka mitä. 

    En halua niitä autoli­iken­teeseenkään, mut­ta se onkin jo myöhäistä. Muuten, kuinka­han paljon surkea liiken­nesu­un­nit­telu aiheut­taa ns. “road ragea”?

  85. tcrown: Keksin äkkiä kom­pro­mis­se­ja, joi­ta autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään tois­t­en autoil­i­joiden kanssa. Ja keksin kom­pro­mis­se­ja, joi­ta autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään joukkoli­iken­teen kanssa. Mut­ta mis­sä ja mitä (mitenkään merkit­täviä) kompromisseja/myönnytyksiä autoil­i­jat ovat joutuneet tekemään kevyen liiken­teen kanssa?

    Siis edes äänekkäät autop­uolueen edus­ta­jat eivät kek­si yhtäkään esimerkkiä, mis­sä autoli­ikenne olisi tehnyt myön­ny­tyk­siä kevyelle liiken­teelle. Voinee vetää johtopäätök­sen, että liiken­nesu­un­nit­telu ei ole kovin kompromissihakuista.

  86. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Ei se tois­t­en huomioonot­ta­mi­nen liiken­teessä voi olla näin vaikeaa.

    Olen havain­nut sen, että jos nos­tan nopeut­tani kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä, niin ongel­mat alka­vat. Esimerkik­si jalankulk­i­joiden väis­telem­i­nen ja talo­jen pihoista tule­vat autot muut­tuvat vaaratekijöiksi.

    Ratkaisuna ei ole kaiken muun kieltämi­nen kevyen­li­iken­teen­väylältä, vaan oman nopeuteni hiljentäminen.

    Pyöräilyssä paras­ta on se vapaus ja hal­pa hin­ta. Ei ole val­tavaa sään­te­lyä, mut­ta koh­ta on jos imbe­sil­lit ajat­tel­e­vat vain omaa napaansa.

    En tah­do pyöräko­rt­tia, en tah­do kat­sas­tuk­sia, en tah­do nopeusra­joituk­sia, enkä myöskään tah­do nopeusmit­taria pyörääni. Tässä keskustelus­sa on jo ehdotet­tu vaik­ka mitä. 

    En halua niitä autoli­iken­teeseenkään, mut­ta se onkin jo myöhäistä. Muuten, kuinka­han paljon surkea liiken­nesu­un­nit­telu aiheut­taa ns. “road ragea”?

    Aivan lois­tavaa ja val­taosin samaa mieltä! Kaupunkipyöräi­ly onkin vain yksi park­ourin alalajeista 🙂

  87. Maaseu­tu­lainen: …Kun liiken­neti­lantei­ta, väylien ehto­ja ja autoilu­un liit­tyvää havain­top­sykolo­giaa ei ymmär­retä edes perustaltaan…

    Olen täysin samaa mieltä, ettei pääosa suo­ma­lai­sista liiken­nesu­un­nit­telijoista ymmär­rä perustei­ta kevyen­li­iken­teen suun­nit­telus­ta. Ero muiden maid­en ratkaisui­hin on järkyt­tävä, eikä kyse ole rahas­ta vaan taidosta! 

    Helsingis­sä tilanne on hitaasti paran­tu­mas­sa, kun palkat­ti­in yksi suun­nit­teli­ja, joka ymmärtää jotain asi­as­ta. Muual­la tapaa täysin käsit­tämät­tömiä ratkaisu­ja ihan uusis­sakin kohteissa. 

    Jos suun­nit­teli­ja ymmärtäisi, että kol­men kympin keskari tarkoit­taa ajonopeutena viit­tä kymp­piä, oltaisi­in jo pitkäl­lä. Kan­nat­taa kat­sel­la ja kade­htia ratkaisu­ja ulko­mail­la. Ei tarvitse men­nä kuin Ruotsiin!

  88. Maaseu­tu­lainen:

    Kun liiken­neti­lantei­ta, väylien ehto­ja ja autoilu­un liit­tyvää havain­top­sykolo­giaa ei ymmär­retä edes perustal­taan, niin sen jäl­keen tunge­taan välei­hin ja tilanteisi­in, joista selviää ulos ain­oas­taan hyväl­lä tuurilla. 

    Pitäisikö käyt­töön ottaa pyöräilya­joko­rt­ti, jon­ka poli­isi voisi ottaa myös pois? Minä olisin sen valmis suorit­ta­maan, kun­han hin­ta vain olisi kohtu­ulli­nen, alle viisi kymp­piä. Jol­lain taval­la pyöräi­lyn vil­li län­si joka tapauk­ses­sa pitäisi saa­da vira­nomaisen tiukkaan valvon­taan. Nykyi­nen holtit­to­muus ei voi enää jatkua. Kos­ka kult­tuuri ei näytä muut­tuvan itses­tään, on käyt­töön otet­ta­va rangaistukset.

    Tässä viitataan johonkin todel­lisu­u­den alala­ji­in joka itsel­leni on kyl­lä vieras. Se että suo­jatiel­lä auto tulee ns. kyl­jestä sisään melko nor­maalis­sa liiken­neti­lanteessa on hyvin vaikea ennakoi­da. Joskus sel­l­aisi­akin onnet­to­muuk­sia tapah­tuu. Esimerkik­si toises­sa onnet­to­muudessa kus­ki ei kat­sonut tielle päinkään ja myön­si sen itsekin. Se että juridi­nen syy vielä on pyöräil­i­jäl­lä on mielestäni järjetöntä.

  89. eetu: Tässä viitataan johonkin todel­lisu­u­den alala­ji­in joka itsel­leni on kyl­lä vieras.

    Min­un todel­lisuuteni on se, että ajan aina sil­lä ole­tuk­sel­la, että autoil­i­ja ei huo­maa min­ua. Samaan asen­teeseen kan­nuste­taan moottoripyörä.orgissa. Koke­mus on opet­tanut moot­toripyöräil­i­jöillekin, että he ovat liiken­teessä näkymättömiä.

    Syy toim­intaani on se, että sil­loin har­voin, kun itse ajan autoa, olen huo­man­nut kevyen liiken­teen huomioin­nin ole­van erit­täin haas­tavaa. En usko, että autos­ta tapah­tu­vaan havain­noin­ti­in voi vaikut­taa asen­neval­is­tuk­sel­la, vaan luulen, että kysymys on aivo­jen tuot­ta­mas­ta havain­noin­ti­mallista, johon pyöräil­i­jät mah­tu­vat huonos­ti, nopeuten­sa vuok­si jalankulk­i­joitakin huonommin.

    Tämän vuok­si en pyöräil­lessäni koskaan ole­ta itsel­leni oikeuk­sia, eikä niitä mielestäni pitäisi olet­taa muidenkaan pyöräil­i­jöi­den. Pyörän päältä on help­po seu­ra­ta liiken­net­tä, kun vain ahtais­sa paikois­sa ja risteyk­sis­sä hiljen­tää nopeut­ta, nos­taa kat­seen­sa, kat­soo mon­een suun­taan ja sit­ten varovasti tekee valintansa.

    Kos­ka pyöräil­i­jälle on pieni vai­va luop­ua oikeuk­sis­taan suh­teessa autoil­i­jaan, se on mielestäni pyöräil­i­jän tehtävä yleisen suju­vu­u­den nimis­sä. En ole koskaan kokenut sitä han­kalak­si, saati että se jotenkin ratkai­sev­asti olisi vaikut­tanut aikaan, joka matkaan kuluu.

    Auton ratis­sa en pysty vaikut­ta­maan havain­noin­ti­i­ni, mut­ta pyörän selässä se on help­poa. Koskaan en ole autol­la onnet­to­muu­teen joutunut, kehenkään tör­män­nyt tai sakko­ja saanut, mut­ta se on tul­lut selväk­si, että autoil­i­jaa ei voi vaa­tia havait­se­maan kevyt­tä liikennettä.

    Nykyään­hän autoil­i­jat ovat kevyem­piä liikku­jia kohtaan koros­tuneen kohteliai­ta (melkein harmik­si saak­ka), mut­ta havain­noin­tivirheille ei mitään voi.

  90. Yksi yleisim­mistä pyörätei­den kolar­i­tyypeistä on kolmion takaa oikealle kään­tyvä auto, joka ei huo­maa pyörätieltä oikeal­ta tule­vaa pyöräil­i­jää. Juridi­nen syy on autoil­i­jal­la, mut­ta pyöräl­lä kan­nat­taa silti ensisi­jais­es­ti vält­tää ajo­su­un­nas­sa vasem­mal­la puolel­la ole­via pyöräteitä, tois­si­jais­es­ti nou­dat­taa sel­l­aista ajaes­saan risteyk­sis­sä äärim­mäistä varovaisu­ut­ta. Onnek­si uusia tuol­laisia ei ainakaan Helsin­gin kan­takaupunki­in pitäisi olla juuri luvas­sa, ja toiv­ot­tavasti ole­mas­saole­vi­akin vähitellen kor­vataan yksisu­un­taisil­la pyöräkaistoil­la ja ‑teil­lä.

    Toinen vähän samaa sar­jaa ovat ajo­radalle pyöräilevän eteen avat­ta­vat pysäköi­ty­jen auto­jen ovet. Saa­han siihen fan­ta­soi­da vaik­ka mitä varoi­tus­lait­tei­ta, mut­ta yksinker­taisem­paa on pitää pysäköi­ty­i­hin autoi­hin lähtöko­htais­es­ti se oven mit­ta tur­vaväliä. Kauem­pana reunas­ta aja­mal­la myös autot ohit­ta­vat kauem­paa, ja siinä on sit­ten samal­la parem­min tilaa reagoi­da kuop­pi­in ja vaik­ka siihen yhteen turhan läheltä ohit­tavaan autoonkin.

  91. Poris­sa pyörät on liiken­nemerkil­lä määrät­ty aja­maan jalka­käytävil­lä kir­jaimel­lis­es­ti jalankulk­i­joiden seassa, kos­ka jalka­käytävil­lä ei ole omaa kaistaa pyörille. Tämä on jalankulk­i­joiden kannal­ta epämiel­lyt­tävää ja sitä se on myös pyöräil­i­jän, ainakin nopeasti etenevän pyöräil­i­jän kannalta.

    Epämiel­lyt­tävyy­destä on vaikea sanoa, mut­ta ainakin tuol­lainen yhteiskaista on tur­valli­nen. Samas­sa tilas­sa olem­i­nen pakot­taa otta­maan muut huomioon. Muis­taak­seni asi­aa on tutkit­tu liiken­nemuo­to­jen yhteis­ten, kaaospe­ri­aat­teel­la toimivien risteysten kautta.

    Nopea se ei ole, mut­ta toisaal­ta kaupungis­sa ei kuu­lu ajaa pyöräl­lä kovaa. Suo­mi on ain­oa paik­ka maail­mas­sa, jos­sa kuvitel­laan että maantiepyöräi­ly kuu­luu kaduille. Lajin nimen pitäisi antaa jotain vinkkiä tyhmemmille.

    Ei rata-autoilu­akaan saa har­joitel­la kaupun­gin kaduilla.

  92. lp: Useim­mil­la sään­nöl­lis­es­ti pyöräilevil­lä ei ole mitään vaikeuk­sia ajaa pyöräl­lä yli 20 km/h. Täl­löin 10–15 km/h ‑vauhti tun­tuu todel­lakin keinotekoiselta hidastelulta.

    Kai se muiden liikku­jien huomioimi­nen on sal­lit­tua myös pyöräil­i­jöille? Ne ovat vain este minäpyöräil­i­jän liikkumiselle?

    Pääsee­hän autoil­lakin 150 km/h ja aika har­va kuitenkaan valit­taa, että hiljem­paa ajami­nen Espal­la tun­tu­isi keinotekoiselta hidastelulta.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitää ottaa huomioon, että Ams­ter­dam on kaupun­ki. Sik­si siel­lä etäisyy­det ovat lyhyet ja fil­lar­il­lakin voi liikkua hitaasti. Helsin­gin seudul­la keskimääräi­nen työ­mat­ka on 13 km. joten sen ajami­nen 12 km/h merk­it­see, ettei keskimääräistä työ­matkaa voi tehdä fillarilla. 

    Entäs Porin keskus­ta, jos­ta kir­joituk­ses­sa oli puhe? Kovinkin paljon suurem­pi kuin Amsterdamin?

    En myöskään tien­nyt, että Ams­ter­dam on Helsinkiä pienem­pi ja siel­lä on työssäkäyn­ti­matkat lyhyem­piä. Aina oppii jotain uutta.

  94. max: Aivan lois­tavaa ja val­taosin samaa mieltä! Kaupunkipyöräi­ly onkin vain yksi park­ourin alalajeista 

    Ei poi­ka. Tuos­sa tapak­ses­sa paras ratkaisu on yleen­sä ruu­vimeis­seli, jol­la irroite­taan kevyen­li­iken­teen­väylää tarkoit­ta­vat liiken­nemerk­it ja pyöräil­i­jä siir­tyy ajoväylälle. Kaiken­lisäk­si ratkaisu on käytän­nössä ilmainen, mikä joidenkin mielestä on sen heikkous 😀 .

    Käytän­nössä itse yritän nou­dat­taa lakia mah­dol­lisim­man tarkasti. Joskus on kuitenkin pakko ajaa ajoväylän kaut­ta. Sen ver­ran “mie­lenki­in­toisia” siis hen­gen­vaar­al­lisia osa ratkaisu­ista on.

  95. Gre­jus: Kai se muiden liikku­jien huomioimi­nen on sal­lit­tua myös pyöräilijöille…

    Sal­lit­tua, kun­han ympäristössä on huomioitu myös nor­maalit 50 km/h pyörien nopeudet, jol­loin ohi­tuk­set ovat turvallisia.

  96. tcrown: Siis edes äänekkäät autop­uolueen edus­ta­jat eivät kek­si yhtäkään esimerkkiä, mis­sä autoli­ikenne olisi tehnyt myön­ny­tyk­siä kevyelle liiken­teelle. Voinee vetää johtopäätök­sen, että liiken­nesu­un­nit­telu ei ole kovin kompromissihakuista. 

    Dis­in­for­maa­tio­ta löy­tyy näköjään muual­takin kuin Ukrainaa koskev­as­ta kirjoittelusta!

    Puolueisi­in sitou­tu­mat­tomana, pääosin jalankulkua ja eri­tyyp­pisiä kaksi‑, neli- ja use­ampipyöräisiä ajoneu­vo­ja (ml. julkiset, myös raideli­iken­teen piiri­in kuu­lu­vat) käyt­tävänä olen kyl­lä huo­man­nut Helsingis­sä suuren muu­tok­sen, joka on tapah­tunut nimeno­maan kevyen liiken­teen kannal­ta ystäväl­lisem­pään suun­taan. Eivätkö nopeusra­joituk­set, kaupungeis­sa mm. 40 km/h ja paikoin myös 30 km/h, ole pääosin säädet­ty eri­tyis­es­ti kevyen liiken­teen tur­val­lisu­ut­ta ajatellen?

    Jos nyt esimerkke­jä muista autoli­iken­teen myön­ny­tyk­sistä kevyen liiken­teen suun­taan kai­vataan, tulee suures­ta joukos­ta ihan ensim­mäisenä mieleen jalka­käytävät, suo­jati­et ja niitä koske­vat säädök­set, liiken­neval­ot (usein edel­lisi­in liit­tyen), edel­lisi­in liit­tyvät korokkeet, pyöräti­et ja käve­lykadut (ilmeis­es­ti jakelu­au­tot ja tak­sit pois­lukien), pyörä­taskut ja sit­ten ihan yksit­täisenä kohteena sato­jen, ellei peräti tuhan­sien joukos­ta, vaikka­pa Arka­di­ankadun alamä­ki, juuri ennen Meche­lininkat­ua, mis­sä melko pitkäl­lä matkalla on nyky­isin pyörätie, mielestäni jopa hie­man kum­mallises­sa paikas­sa, val­lan keskel­lä katua.

    Ei esimerkke­jä autoli­iken­teen lukui­sista myön­ny­tyk­sistä kevyelle liiken­teelle tarvitse kek­siä, riit­tää kun pitää pään pystyssä ja silmät auki kaupungis­sa liikkues­saan ja tekee havaintoja!

  97. Sakke: käyt­tävänä olen kyl­lä huo­man­nut Helsingis­sä suuren muu­tok­sen, joka on tapah­tunut nimeno­maan kevyen liiken­teen kannal­ta ystäväl­lisem­pään suuntaan. 

    Kyl­lä, mut­ta en itse keksinyt yhtään paikkaa mis­sä autoli­iken­teen suju­vu­us olisi tuos­ta merkkit­tävästi kärsinyt.

    Sakke: Jos nyt esimerkke­jä muista autoli­iken­teen myön­ny­tyk­sistä kevyen liiken­teen suun­taan kai­vataan, tulee suures­ta joukos­ta ihan ensim­mäisenä mieleen jalka­käytävät, suo­jati­et ja niitä koske­vat säädök­set, liiken­neval­ot (usein edel­lisi­in liittyen),

    En nyt ajatel­lut myön­ny­tyk­sek­si sitä, että kevyel­lä liiken­teel­lä on ylipäätään mah­dol­lisu­us liikkua kaupungilla, sekä autoil­la että kevyel­lä liiken­teel­lä on kyl­lä mah­dol­lisu­us päästä käytän­nössä joka paikkaan. Ajat­telin enem­män paikko­ja, jois­sa nimeno­maan liiken­teen suju­vu­us on ris­tiri­idas­sa ja autoli­ikenne olisi joutunut jous­ta­maan enem­män kuin kevyt liikenne.

  98. Edelli­nen lip­sahti ajoissa.

    Sakke: Eivätkö nopeusra­joituk­set, kaupungeis­sa mm. 40 km/h ja paikoin myös 30 km/h, ole pääosin säädet­ty eri­tyis­es­ti kevyen liiken­teen tur­val­lisu­ut­ta ajatellen?

    Tämä saat­taa olla lähin­nä todel­lista myön­ny­tys­tä, mut­ta en nyt ole var­ma kuin­ka kovaa nois­sa olisi tur­val­lista ajaa, vaik­ka kevyt liikenne pois­tet­taisi­inkin. Ja tämäkään ei tai­da olla suju­vu­us­ri­s­tiri­ita, vaan turvallisuusristiriita.

    Sakke: edel­lisi­in liit­tyvät korokkeet, pyöräti­et ja käve­lykadut (ilmeis­es­ti jakelu­au­tot ja tak­sit pois­lukien), pyörätaskut

    Korokkei­ta taitaa lähin­nä olla lähiöis­sä eikä niinkään ydinkeskus­tas­sa mihin Viherinssin alku­peräi­nen kom­ment­ti liit­tyi. Käve­lykatu­ja on vielä sen ver­ran vähän ja liiken­teen kannal­ta niin epäoleel­li­sis­sa paikois­sa, että en luk­isi niitä myön­ny­tyk­sik­si kevyelle liiken­teelle, vaan ennem­min kaupunki­maiselle oleskelutilalle. 

    Kuin­ka paljon autoli­ikenne kär­sii pyörätaskuista?

    Sakke: Arka­di­ankadun alamä­ki, juuri ennen Meche­lininkat­ua, mis­sä melko pitkäl­lä matkalla on nyky­isin pyörätie, mielestäni jopa hie­man kum­mallises­sa paikas­sa, val­lan keskel­lä katua.

    En ole tuol­la ajanut. Miten se häir­it­see autoliikennettä?

  99. Kalle: Jos risteys toimii henkilöau­to­jen ehdoil­la, se toimii yleen­sä myös pyöräli­iken­teen ehdoil­la. Molem­mille on tärkeää jous­ta­va liike ja turhien pysähdys­ten välttäminen. 

    Autoil­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ajolin­jat leikkaa­vat. Jom­paakumpaa täy­tyy pri­or­isoi­da — yleen­sä (=aina) autoa. Autoille­han ei löy­dy suojateitä.

  100. Jalka­käytävän merkkaami­nen yhdis­te­tyk­si jalankulku ja ‑pyörätiek­si on yleinen hätäratkaisu Porin kokoi­sis­sa kaupungeis­sa, myös kotikaupungis­sani Oulus­sa. Ratkaisu on hal­pa ja menee yleen­sä hel­posti läpi luot­ta­muse­limis­sä, toisin kuin muut vai­h­toe­hdot. Porin ja Oulun kokoiset kaupunkikesku­s­tat ovat yleen­sä matkan kohtei­ta, joista harvem­min aje­taan läpi. Tärkein­tä näis­sä on tur­va­ta pyöräl­lä jokaiselle ovelle saak­ka pyöräl­lä ajami­nen. Yhdis­tet­ty väylä palvelee tätä tarvet­ta ihan hyvin vilkkaimpi­en pääkatu­jen var­sil­la, mis­sä pyöräl­lä ajami­nen olisi muu­toin kovin riskialtista. Keskus­tan läpi­a­joon paikkakun­ta­lainen löytää yleen­sä hel­posti rin­nakkaisen hil­jaisen sivukadun, mis­sä voi ajaa ajo­rataa käyt­täen hyväl­lä keskinopeudella.

    Nykyisessä taloudel­lises­sa ( ja näi­den kun­tien poli­it­tises­sa) tilanteessa on turha toivoa, että keskus­to­jen liiken­neym­päristöi­hin olisi saatavis­sa merkit­täviä muu­tok­sia. Niin­pä pyöräil­i­jän ase­maa paran­net­taisi­in nopeim­min ja edullisim­min lain­säädän­nön avul­la. Oden koke­mat ongel­mat pois­tu­isi­vat peräti vain tieli­iken­nease­tuk­sen muu­tok­sel­la. Ase­tuk­sen muu­tok­seen riit­tävät hal­li­tuk­sen voimat. Tarvit­see vain pois­taa ase­tuk­ses­ta määräys, joka pakot­taa pyöräil­i­jän käyt­tämään pyöräti­etä jos sel­l­ainen on. Nyt Odekin pääsee suju­vaan liikku­miseen kaupungeis­sa, jos han­kkii mopon. Edes sähköpyörä ei tai­da aut­taa. Kuitenkin mopon, sähköpyörän ja polkupyörän käytän­nön nopeus keskus­to­jen ajo­radoil­la on sama, eli liiken­neti­lanteesta riip­pu­va. Kaikil­la näil­lä on myös olta­va kypärä päässä. Mitä järkeä on siis sim­put­taa ekol­o­gisimpia vai­h­toe­hto­ja ja suosia saastuttavinta? 

    Tieli­iken­nelain puolelta pitäisi pois­taa onneton 14§ 4. mom, joka määrää pyörätieltä saa­pu­van polkupyöräil­i­jän väistämään suo­raan ajavia autoil­i­joi­ta. Tämän pykälän ain­oa merk­i­tyshän on, että se tekee mah­dol­li­sis­sa kolareis­sa pyöräil­i­jästä syyl­lisen. Käytän­nön merk­i­tys­tä pykäläl­lä ei ole koskaan ollut, autoil­i­jat saatik­ka pyöräil­i­jät kun eivät sitä tunne. Liiken­neti­lanteessa ei myöskään käytän­nössä näe onko liit­tyvä väylä pyörätie vai katu. Ainakin Oulus­sa autoil­i­jat väistävät jopa parem­min pyöräl­lä pyörätieltä saa­pu­vaa kuin käveli­jää. Laki astuukin kuvaan vas­ta jos sat­tuu onnet­to­muus. Jos autoil­i­ja ajaa kat­ua rin­nakkain ylit­tävien jalankulk­i­jan ja pyöräil­i­jän päälle, on autoil­i­ja syylli­nen vain jalankulk­i­jan vau­ri­oi­hin. Pyöräil­i­jä mak­saa myös pyörän autoon aiheut­ta­mat lommot!

  101. Sakke: Samoin ihmette­len, onko esimerkik­si Kuu­sisaa­res­sa, mis­sä pyöräil­i­jä voi paikoin jopa vali­ta, halu­aako ajaa jae­tul­la tai jaka­mat­toma­l­la kevyen liiken­teen väyläl­lä, toinen tien vasem­mal­la, toinen oikeal­la puolel­la, mitään tarvet­ta antaa pyörien käyt­töön vielä niiden välis­sä kulke­va ajoratakin? 

    Kyl­lä on eikä tarvitse ihme­tel­lä. Läh­es koko kesän kevyen­li­iken­teen väylät ovat olleet sil­läkin välil­lä asfalt­ti auki revit­tynä vähin­tään kymmen­estä eri kohdas­ta usei­ta kuukau­sia. Tämän lisäk­si tule­vat aikaisem­pi­en kaivan­to­jen paikkausten aiheut­ta­mat reunat ja epä­ta­saisu­udet. Lisäk­si reit­il­lä on usei­ta risteyk­siä, jois­sa on usein sopi­vasti alamäessä korkeat ja tärävät reunakivet ris­teävien ajokaisto­jen reunoil­la ja keskel­lä. Näi­den rin­nal­la kulke­vat ylileveät autokai­stat, jot­ka viimek­si kevääl­lä päällystet­ti­in uud­estaan (kun nas­toil­la oli rouhit­tu edelli­nen pin­noi­tus kevyesti liikku­vien keuhkoi­hin) ja jos­sa koko matkalla ei ole ensim­mäistäkään reunakiveä, koloa tai epätasaisuutta.

  102. Sakke:
    Jos hyväl­lä suo­ral­la tiel­lä, mis­sä nor­maal­isti liikkuu auto­ja sal­li­t­ul­la nopeudel­la 50 km/h tasaiseen tahti­in sen ver­ran tiheään (molem­pi­in suun­ti­in) ettei 30km/h nopeudel­la köröt­televää, taak­seen auto­jonoa keräävää, ken­ties omas­ta mielestään huimaa nopeut­ta viilet­tävää pyöräil­i­jää pääse autoil­i­ja ohit­ta­maan ilman riskiä, ja vierel­lä kul­kee vielä pyörätie, en voi kuin ihme­tel­lä ao. pyöräil­i­jän motiiveja.

    Kuten jo aiem­min taisin tode­ta, pyörien isot nopeudet eivät kuu­lu kaupun­gin keskus­taan tai alueille, mis­sä ne voivat aiheut­taa ongelmia tai hait­taa muille liikku­jille. Kaupungeis­sa pitää sopeu­tua siihen, että siel­lä pitää ottaa myös muut huomioon. 

    Siis: pyöräil­i­jän pitää hidas­taa olo­suhtei­den mukan. Jos taas autoil­i­jan pitää tehdä samoin, olo­suhteis­sa on vikaa. Mik­si näin?

    Olen muuten mainit­se­mas­sasi Kuu­sisaa­res­sa, vai oliko­han vier­essä Lehti­saa­res­sa, pyöräil­lyt ajo­radal­la kun pyörätiel­lä oli 3m korkea lumiki­nos. Ja vaik­ka kesäl­lä kinos­ta ei olisikaan niin pyörätiel­lä on mon­en­laisia kulku- ja näköesteitä: reunakiviä, jyrkkiä mutkia, liiken­neval­o­tolp­pia, bus­sipysäkke­jä, pen­sai­ta. Mik­si ihmeessä täl­laisia pyöräteitä tehdään, sitä ihmette­len minäkin.

  103. tcrown: Kyl­lä, mut­ta en itse keksinyt yhtään paikkaa mis­sä autoli­iken­teen suju­vu­us olisi tuos­ta merkkit­tävästi kärsinyt.

    En nyt ajatel­lut myön­ny­tyk­sek­si sitä, että kevyel­lä liiken­teel­lä on ylipäätään mah­dol­lisu­us liikkua kaupungilla, sekä autoil­la että kevyel­lä liiken­teel­lä on kyl­lä mah­dol­lisu­us päästä käytän­nössä joka paikkaan. Ajat­telin enem­män paikko­ja, jois­sa nimeno­maan liiken­teen suju­vu­us on ris­tiri­idas­sa ja autoli­ikenne olisi joutunut jous­ta­maan enem­män kuin kevyt liikenne. 

    Helpom­min kevyt liikenne pääsee kaupungis­sa mielestäni nyky­isin ihan sään­tö­jenkin mukaan joka paikkaan kuin autoli­ikenne. Viimek­si­maini­tun sekaan en pyöräil­i­jänä halua, ja toisaal­ta autoil­i­jana olen ns. epä­mukavu­usalueel­la, jos kovin lähel­lä on pyöräil­i­jöitä, joiden liik­keet ovat auto­ja use­am­min ennal­ta-arvaa­mat­to­mia (niin kesäl­lä kuin talvel­la). Har­va autoil­i­ja on (pyöräil­i­jän) aja­tusten luk­i­ja, mut­ta pyöräil­i­jää taas helpot­taa se, että autoil­i­jat joutu­vat opet­tele­maan ja nou­dat­ta­maan liikennesääntöjä.

    Pyöräil­i­jä joutunee harvem­min köröt­telemään auton perässä kuin autoil­i­ja pyörän perässä, jos molem­mat aja­vat samal­la kaistal­la (ruuh­ka-ajan ulkopuolella). 

    Jos auto ja pyöräil­i­jä läh­estyvät risteystä ris­tikkäi­sistä suun­nista ja auto väistää, pysäyt­täen kulkun­sa, pitää sen käyt­tää paljon enem­män ener­giaa uudelleenki­ihdy­tyk­seen, saavut­taak­seen alku­peräisen nopeuten­sa, kuin pyöräil­i­jän vas­taavas­sa tapauk­ses­sa. Mm. tässä mielessä autoli­ikenne jous­taa aika paljon enemmän.

    Siinä mainit­se­mal­lani Arka­di­ankadun pätkäl­lä on muuten toinenkin pyörätie, tai jaet­tu väylä jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille, (mäkeä alas tul­less­sa) kadun vasem­mal­la puolel­la. Se keskikaista pyöräil­i­jöille keskel­lä kat­ua lie­nee puolestaan tarkoitet­tu Hiet­sun suun­taan aikoville. Autoille varatut kai­stat ovat siinäkyl­lä kovin kapeat, varsinkin, jos ver­taa niitä Kuu­sisaar­en­tien ajo­radan kaistoihin!

    Onko syy autoil­i­joiden, jos kaupun­gin pyöräteitä ei pide­tä kun­nos­sa? Ehkä pyöräil­i­jöi­den, jot­ka ongelmia tei­den kun­nos­sa huo­maa­vat, kan­nat­taisi ilmoit­taa asi­as­ta kaupun­gin pyörätei­den kun­nos­ta vas­taavalle taholle, jos sel­l­aista vas­tu­unkan­ta­ja kaupungista löytyy.

    Min­ul­la ei ole oikein muu­ta yleis­pätevää ratkaisua bus­si-/raitio­vaunupysäkkien muo­dosta­maan jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ris­teävien liiken­nevir­to­jen tilanteeseen kuin jälkim­mäis­ten nopeu­den sovit­ta­mi­nen riit­tävän alhaiseksi.

  104. Sakke: Jos auto ja pyöräil­i­jä läh­estyvät risteystä ris­tikkäi­sistä suun­nista ja auto väistää, pysäyt­täen kulkun­sa, pitää sen käyt­tää paljon enem­män ener­giaa uudelleenki­ihdy­tyk­seen, saavut­taak­seen alku­peräisen nopeuten­sa, kuin pyöräil­i­jän vas­taavas­sa tapauk­ses­sa. Mm. tässä mielessä autoli­ikenne jous­taa aika paljon enemmän.

    Hmm­mm. Tarkoituk­se­na on siis siirtää ihmi­nen paikas­ta a paikkaan b, joka tilas­tol­lis­es­tikin on yleisin tilanne ainakin kaupungeis­sa. Autol­la siir­tyvä kul­jet­taa mukanaan 10-ker­taisen mas­san pyöräil­i­jään ver­rat­tuna ja vie 10-ker­taa enem­män tilaa. Sekä polt­taa moot­toris­sa tuon­ti­tavaraa ole­via fos­si­il­isia polt­toainei­ta ja aiheut­taa toimin­nal­laan melua, pölyä, ilmansaastei­ta ja tien kulu­mista. Pelkästään tämän tyyp­pinen epära­tionaa­li­nen liikku­mis­muodon val­in­ta ei voi olla peruste millekään etuoikeuk­sille esimerkik­si maini­tus­sa risteystilanteessa.

  105. anonyy­mi: Autoil­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ajolin­jat leikkaavat…

    Nyt en ymmär­rä tätä? Ajan etu­a­jo-oikeutet­tua tietä tai kat­ua, odot­taa toinen ajoneu­vo oli min­ul­la sit­ten fil­lari tai auto. 

    Jos tarkoi­tat huonos­ti suun­nitel­tu­ja kevyen­li­iken­teen­väyliä, jot­ka poukkoil­e­vat puolelta toiselle, niin olet tietysti oike­as­sa. Niistä päästään irrot­ta­mal­la liiken­nemerk­it ja muut­ta­mal­la ne jalkakäytäviksi.

  106. Koti-isä: Hmm­mm. Tarkoituk­se­na on siis siirtää ihmi­nen paikas­ta a paikkaan b, joka tilas­tol­lis­es­tikin on yleisin tilanne ainakin kaupungeis­sa. Autol­la siir­tyvä kul­jet­taa mukanaan 10-ker­taisen mas­san pyöräil­i­jään ver­rat­tuna ja vie 10-ker­taa enem­män tilaa. Sekä polt­taa moot­toris­sa tuon­ti­tavaraa ole­via fos­si­il­isia polt­toainei­ta ja aiheut­taa toimin­nal­laan melua, pölyä, ilmansaastei­ta ja tien kulu­mista. Pelkästään tämän tyyp­pinen epära­tionaa­li­nen liikku­mis­muodon val­in­ta ei voi olla peruste millekään etuoikeuk­sille esimerkik­si maini­tus­sa risteystilanteessa. 

    Ei pelkästään yksi ihmi­nen, vaan 1–4 ihmistä ja usein paljon muu­takin. Mm. iso­jen, lit­teik­si taitet­tu­jen pahvi­laatikoiden kul­jet­ta­mi­nen autol­la (tyhjinä ja myöhem­min täys­inä) on mielestäni ollut aika ratio­naal­ista. Sitäkin on tul­lut tässä tehtyä viime aikoina. Olisi aika mie­lenki­in­toista nähdä, miten “Koti-isä” suo­ri­u­tu­isi ao. tehtävästä fil­lar­il­la vähääkään tuulisem­mal­la sääl­lä! Saat­taisi­pa muut­tua Otto Lilien­thal’in per­in­teen jatka­jak­si. Viimemaini­tun viimeiset sanat oli­vat wikipedi­an mukaan mielestäni pyöräil­i­jöillekin hyvin sopi­vat: “Uhrauk­sia on tehtävä!”. Lilien­thal tarkoit­ti tuol­la itseään, toivoisin, että pyöräil­i­jät eivät pyrk­isi sovelta­maan tuo­ta lauset­ta pelkästään autoilijoihin.

    Jos autol­la ajon tuo­ma ajan­säästö (fil­lari­in tai julk­isi­in ver­rat­tuna) vähin­tään tuplaa van­ho­jen omais­ten luona käytet­tävis­sä ole­van ajan (autoli­iken­net­tä rasit­tavista hidas­tuk­sista huoli­mat­ta), on se auton käyt­tö tuol­loin mielestäni varsin rationaalista. 

    Olen kyl­lä joskus (aikoinaan) tehnyt työ­matkani jopa hiihtäen. Se on mielestäni paljon ratio­naalisem­paa kuin talvipyöräi­ly, joka edel­lyt­tää mm. pyörätei­den auraus­ta, ehkä (kevääl­lä pitkään pölyä tuot­tavaa) hiekoitustakin. 

    Hienoa hiekkaa on muuten vieläkin paljon mm. Län­siväylän eteläpuolel­la ole­val­la asfalt­tipäällysteisel­lä tiel­lä (liitän­tä­parkki­nakin osin toimi­val­la), Helsin­gin rajan kohdal­la. Olisiko­han suurin osa siitä val­unut sinne (alun­perin) metro­rak­en­ta­jien ajoneu­vo­jen (kuor­ma-autot) renkaista? 

    Län­simetro suosit­telee tuol­la jostain kum­man syys­tä käyt­tämään Län­siväylän pohjois­puolista yhdis­tet­tyä kevyen liiken­teen väylää, vaik­ka pyöräil­i­jän kannal­ta se eteläpuoli on toisi­naan selvästi parem­pi, mm. tuulen suun­nas­ta riip­puen ja avoimien mer­inäkymien osalta.

  107. Kalle: Nyt en ymmär­rä tätä? Ajan etu­a­jo-oikeutet­tua tietä tai kat­ua, odot­taa toinen ajoneu­vo oli min­ul­la sit­ten fil­lari tai auto. 

    Voitaisi­in jos­sain kaupungi­nosas­sa tas­a­puolisu­u­den nimessä kokeil­la joka risteyk­sessä kevyen liiken­teen väylien korot­tamista samaan tasoon myös risteyk­sessä (reunakiviluisk­i­neen) ja laitet­taisi­in taval­lisu­ud­es­ta poiketen kevyen liiken­teen sijaan autoille suo­jatievi­ivat ja tarvit­taes­sa val­oi­hin pain­on­apit. Val­ot tietysti nor­maal­isti näyt­täi­sivät vihreätä kevyelle liikenteelle.
    (Sit­ten ver­rat­taisi­in autoil­i­joiden val­i­tus­ta tuos­ta kauheud­es­ta kom­ment­tei­hin nykyti­lanteen “tas­a­puolisu­ud­es­ta”.)

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.