Yritysvero loppuu kokonaan?

Ruot­sis­sa on valmis­tunut ehdo­tus yhteisöverokan­nan laskemis­es­ta 16,5 pros­ent­ti­in. Suo­mi aloit­ti verokil­pailun laske­mal­la oman vero­pros­ent­tin­sa ker­ral­la 20 pros­ent­ti­in ja nyt Ruot­si nokit­taa. Täl­lä menol­la yri­tysvero las­kee nol­laan. EU:n piti olla suo­ja euroop­palaiselle hyv­in­voin­tikäsi­tyk­selle ja tor­jua maid­en välistä haitallista kil­pailua, mut­ta min­imiverokan­noista ja vero­tuk­sen rak­en­teesta se ei kuitenkaan voi sopia.

Yri­tysvero hiipuu myös sitä kaut­ta, että sen kiertämi­nen on kovin help­poa. Korkein hallinto-oikeus teki Suomes­sa toimivien ulko­mais­ten yri­tys­ten tytäry­htiöi­den veron­mak­sus­ta täysin vapaae­htoista hyväksymäl­lä jär­jeste­lyt, jois­sa emo antaa tytäry­htiölle yli­hin­taista lainaa ja tytäry­htiö tulout­taa koko Suomes­sa ole­van voit­ton­sa vähen­nyskelpoise­na korkona omis­ta­jalleen. Kun lisäk­si hyväksytään hybridi­mallit, jois­sa tytäry­htiön mak­sama tulon­si­ir­to on korkoa ja emon maana tulo on osinkoa, ei tuloa verote­ta missään.

Ei ole vaikea ennus­taa, että koh­ta yhteisöveros­ta luovu­taan kokon­aan. Se on erit­täin huono asia.

Jos yri­tyk­siä ei verote­ta niiden tulok­ses­ta, sit­ten verote­taan osinko­ja tai voiton­jakoa yleis­es­ti, mikä ei sinän­sä ole ihan pöhköä. Viro tekee niin jo nyt.

Kun Suomes­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous, tuo jae­tun osin­gon verot­ta­mi­nen ei ole meille mikään hyvä jut­tu. Osin­gos­ta vero menee osin­gon saa­jan koti­val­tioon, eli siis jon­nekin Suomen ulkop­uolelle. Viro taitaa tosin verot­taa voiton­jakoa yri­tyk­sen verona ja jotenkin kum­mallis­es­ti se on onnis­tunut saa­maan tälle käytän­nölle hyväksyn­nän. Tätä voiton jakamista korkona emolle se ei mitenkään ratkaise.

67 vastausta artikkeliin “Yritysvero loppuu kokonaan?”

  1. Onko kukaan seu­ran­nut näitä rahoja??
    Kun monil­la (pörssi)yrityksillä on näitä tytäry­htiöitä ja he tekevät tät vero­su­un­nit­telua, niin mihin ne rahat lop­ul­ta sit­ten päätyvät????

    Osak­keen­o­mis­ta­jilleko???

    Jos Suo­ma­lainen omis­taa mon­imutkaisen yri­tysjär­jeste­lyn kaut­ta yhtiön joka min­i­moi Suomes­sa veron­sa, niin voiko hän sit­ten “kotiut­taa” ne rahat Suomeen jostain veroparati­isi­maas­ta, kun mah­dol­liset verot on siel­lä parati­i­sis­sa maksettu??

    Hol­lan­ti­han on esim. erit­täin suosit­tu maa johon voi rek­isteröidä “brändin­sä” ja mak­saa sine verot.
    Siel­lä kun tehdään verot­ta­jan kanssa sopimus paljonko yri­tys mak­saa veroa.

    Mie­lenki­in­toinen ohjel­ma tuli aiheesta joskus ylel­lä, olisiko ollut star­bucks kahviketju kyseessä.

    Fol­low the money.

    1. Jos suomes­sa asu­va saa pääo­mat­u­lo­ja mis­sä päin maail­maa hyvän­sä, hän on velvolli­nen mak­samaan siitä verot Suomeen. Aina noi­ta tulo­ja ei tosin muis­te­ta ilmoit­taa, mut­ta maa toisen­sa jäl­keen on luop­unut rikol­lisu­u­den suo­jelus­ta ja tekee yhteistyötä verovi­ra­nomais­ten kanssa.

  2. “Ei ole vaikea ennus­taa, että koh­ta yhteisöveros­ta luovu­taan kokon­aan. Se on erit­täin huono asia.”

    Ei ole, vaan se on erit­täin hyvä asia, kos­ka yri­tysvero­tus on huono tapa verot­taa (ver­rat­tuna vaikka­pa kulutukseen):

    “Cor­po­rate tax­es are found to be most harm­ful for growth, fol­lowed by per­son­al income tax­es, and then con­sump­tion tax­es. Recur­rent tax­es on immov­able prop­er­ty appear to have the least impact. A rev­enue neu­tral growth-ori­ent­ed tax reform would, there­fore, be to shift part of the rev­enue base from income tax­es to less dis­tortive tax­es such as recur­rent tax­es on immov­able prop­er­ty or consumption.”

    http://www.oecd.org/tax/tax-policy/41000592.pdf

  3. EU:n piti olla suo­ja euroop­palaiselle hyvinvointikäsitykselle 

    En ole ymmärtänyt asi­aa noin. Mielestäni EU yrit­tää parem­minkin taa­ta tavaroiden, rahan, omis­tuk­sen ja ihmis­ten vapaan kil­pailun ja vapaan liikku­vu­u­den. (mikä voi hel­posti johtaa jopa täysin päin­vas­taiseen kehitykseen)

    … ja tor­jua maid­en välistä haitallista kilpailua, 

    Ehkä enem­mänkin lisää ja vapaut­taa maid­en välistä kilpailua.

    … mut­ta min­imiverokan­noista ja vero­tuk­sen rak­en­teesta se ei kuitenkaan voi sopia. 

    Juuri näin. Tosin EU:n päätös­val­ta eri asioi­hin on koko ajan laa­jen­e­mas­sa. Ja tietenkin val­tiot joutu­vat pie­neen verokil­pailu­un keskenään. Eli kil­pailusy­istä EU:lla on epä­suo­raa vaiku­tus­ta myös näi­den alo­jen kehi­tyk­seen, vaik­ka päätök­set ovatkin jäsen­maid­en sisäisiä.

    Ei ole vaikea ennus­taa, että koh­ta yhteisöveros­ta luovu­taan kokonaan. 

    Minus­ta on koko EU-ajan ollut selvää, että EU:ssa yri­tyk­set ja omis­tus ajau­tu­vat koko ajan niiden maid­en suun­taan, jot­ka kohtel­e­vat yrit­tämistä ja omis­tamista hel­lim­min. Suomenkin lain­säädän­tö siis muut­tuu toden­näköis­es­ti EU:n alueel­la vap­paasti liikku­maan kykeneviä ja vapaasti kaup­paa käyviä yri­tyk­siä suo­si­vaan suuntaan.

  4. Voi olla että yri­tysvero ale­nee tai jopa lop­puu ennen­pitkää. Tämä johtuu siitä että yri­tyk­siltä odote­taan työl­listämistä ja vien­ti­t­u­lo­ja. Tästä syys­tä yri­tyk­siä pitää lop­ul­ta suosia eikä kuristaa. 

    Ehkäpä se muumi­mam­man markki­noima päivähoito kil­pailue­tu­na ei sit­tenkään riitä… 🙂

    Lop­ul­ta kysymys on siitä että vero­tuk­sel­la voi taa­ta hyv­in­voin­tia tai ohja­ta ympäristön­suo­jelua vain jos yri­tys­toim­inta kan­nat­taa kaik­ista rasit­teista huoli­mat­ta. Näkymien pitäisi olla niin val­oisat että verot ja mak­sut tun­tu­vat pieneltä pahalta.

  5. Aikamoista voiv­ot­telua.

    Suomen tytäry­htiö­talouske­hi­tys jatkuu tasan niin kau­na, kuin meil­lä vaikeutetaan yri­tys­toim­intaa ja suh­taudu­taan negati­ivis­es­ti. Tässä Vihreätkin ovat kunnostautuneet. 

    Yri­tysveros­ta luop­umi­nen on järkevää, kos­ka suuryri­tyk­set eivät nytkään käytän­nössä mak­sa yri­tysvero­ja. Täl­lais­es­ta veros­ta luop­umi­nen on reilua ja lisää läpinäkyvyyt­tä. Samal­la se toiv­ot­tavasti pakot­taa suo­ma­laiset poli­itikot purka­maan yri­tys­toimin­nan esteitä.

  6. Sen­tään yhteisöveroa “mak­saa” eläkey­htiöt, ulko­maalaiset, säätiöt ja sijoi­tus­ra­has­tot, osinkoveroa ei, ‑se pulite­taan pien­si­joit­ta­jil­ta. Pörssiy­htiöi­den osin­go­ista veroa mak­se­taan paljon alle puoles­ta. Yhteisöveron mah­dol­lis­es­ti kadotes­sa ed. maini­tut pää­sisi siitä ain­oas­takin veros­ta eroon.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suomes­sa asu­va saa pääo­mat­u­lo­ja mis­sä päin maail­maa hyvän­sä, hän on velvolli­nen mak­samaan siitä verot Suomeen. 

    Sikäli (kun ei ymmär­rä) kun olen ymmärtänyt oikein niin kho otti kan­taa tähän verokohteluun.
    Samaa päätöstä silmäl­läpitäen Suomes­sa pääkont­to­ria pitävät yritykset(Fortum ja Nokian renkaat) vetoa­vat saman­laiseen kohteluun??

    Ei tämä aukea lyhyen kir­jan­pitokurssin perusteella.

    1. Puhuin yksi­ty­ishenkilöistä. Hei­dän pääo­mat­u­lon­sa ovat verotet­tavia Suomes­sa, syn­tyivät nuo pääo­mat­u­lot mis­sä hyvän­sä. Siis jos koti­paik­ka on Suomes­sa. Yhdys­val­lat on mennyt5 tässä vielä pidem­mälle. Kaikkien kansalais­ten tulot ovat verotet­tavia Yhdys­val­lois­sa, vaik­ka he eivät olisi käyneet siel­lä 50 vuoteen.

  8. Hiukan outoa puhua yhteisö- eli yri­tysveros­ta ikään kuin se merk­it­sisi samaa mil­jardin liike­vai­h­toa pyörit­tävälle per­heyri­tyk­selle ja edes jotain tuloa yrit­tävälle uudelle yrit­täjälle. Eikun, mitä tuo “hiukan” teki tuos­sa alus­sa? Ihan älytön­tähän se on.

  9. Ei kait siinä KHO:n päätök­sessä ole ratkaistu, että mitä tahansa korkoa saa mak­saa. Sehän palautet­ti­in koron markki­nae­htoisu­u­den tutkimisek­si. Toki markki­nae­hdot­to­muu­den näyt­tämi­nen on ajoit­tain vaikeaa. 

    Sitä pait­si lake­ja voi muut­taa, jos tästä ei tykätä. Suomes­sa on val­lal­la joku kum­ma poli­it­ti­nen halut­to­muus kor­ja­ta perus­teet­to­mia vero­su­un­nit­telukeino­ja lakimuu­toksin. Minus­ta KHO perusteluis­sa suo­ras­taan kehot­taa muut­ta­maan lakia.

  10. Ode:

    Jos yri­tyk­siä ei verote­ta niiden tulok­ses­ta, sit­ten verote­taan osinko­ja tai voiton­jakoa yleis­es­ti, mikä ei sinän­sä ole ihan pöhköä. Viro tekee niin jo nyt.

    Osinkovero­tus­ta kiristämäl­lä on erit­täin vaikea paika­ta yhteisöveron pois­toa. Tämä sik­si, että arvi­ol­ta 90% osin­go­ista ei mak­se­ta vero­ja Suomeen ollenkaan (prof Rothovius), iso osa näistä verot­to­muuk­sista perus­tuu joko verosopimuk­si­in tai EU-lain­säädän­töön (esim 10% omis­tu­so­su­udel­la saavutet­ta­va osinko­jen verot­to­muus). Omaan lain­säädän­töömme perus­tu­via verot­to­muuk­sia (esim eläkey­htiöt) olisi myös vaikea poistaa.

    Nimel­lisen osinkoverokan­nan nos­tol­la siis toden­näköis­es­ti saataisi­in aikaisek­si vain vero­tu­lo­jen lasku (vero­su­un­nit­telun kautta).

  11. Val­tio­varain­min­is­teri Rinne päästi juuri suus­taan oikein rupisam­makon kun sanoi:“Emme halua olla mukana verokilpailussa”.

    Asia on nimit­täin niin, että olemme mukana tässä kil­pailus­sa riip­pumat­ta siitä, että halu­am­meko sitä vaiko emme.

    Lisäk­si Rinne rykäisi: “Sen sijaan toim­imme EU-tasol­la, jot­ta verot saataisi­in union­in alueel­la yhtenäistettyä”.

    Olen var­ma, ettei Rinne edes itse usko tämän idean toteutumismahdollisuuksiin.

    On suo­ras­taan surullista huo­ma­ta, että nykyisen talous­so­dan kotir­in­tal­la Suomen johta­vat poli­itikot eivät Rin­teen tavoin ymmär­rä tämän sodan todel­lisu­ut­ta ja puhu­vat alvari­in­sa em. potaskaa.

    Tääl­lä talous­so­dan etur­in­ta­mal­la on pakko käy­dä 24/7 kil­paikua jokaises­ta kau­pas­ta. Tässä armot­tomas­sa kil­pailus­sa voit­ta­ja vie kaiken.

    Tilantes­ta pitäisi olla todel­la huolis­saan, sil­lä uut­ta kehit­tävät, kil­pailukysyiset suo­ma­laiset kasvu-yrit­täjät ovat kan­sain­välistä väkeä. He eivät jää Suomeen mak­samaan nyky­istä possuilua.

    Johtopäätös: Suomen vero­tus pitää olla niin kil­pailukyky­istä, että yri­tyk­set suo­ras­taan ryn­täävät tänne ilvestoimaan ja työllistämään.

    Sep­po Korppoo
    Joka taas koukkailee tääl­lä jos­sain talous­so­dan eturintamalla

  12. Åke:
    Voi olla että yri­tysvero ale­nee tai jopa lop­puu ennen­pitkää. Tämä johtuu siitä että yri­tyk­siltä odote­taan työl­listämistä ja vientituloja. 

    Niin, tääl­lä Suomes­sa, jos­sa ain­oana maail­man maana on edelleen voimas­sa 1600-luvun malli­nen merkan­til­is­mi. (Siis talous­poli­it­tises­sa keskustelukult­tuuris­sa, ei itse taloudessa; koti­markki­noiden BKT-osu­us on Suomes­sa viime vuosi­na ollut noin 60–65 %.)

    Tästä syys­tä yri­tyk­siä pitää lop­ul­ta suosia eikä kuristaa. 

    Vielä muu­ta­ma täl­lainen kom­ment­ti, niin lopetan oman yri­tyk­seni ja ilmoit­taudun työt­tömäk­si. Saa hävetä silmät päästään, kun joutuu suo­ma­laise­na yrit­täjänä tah­tomat­taan samaan viiteryh­mään näi­den ruikut­tavien fil­maa­jien kanssa.

  13. Juridi­ik­ka menee niin kuin Pekka tote­si, että pienel­lä suun­nit­telul­la osin­got eivät tule Suomes­sa verote­tuk­si osin kiitos EU-lain­säädän­nön. EU:ssa on siis jostain syys­tä saatu ajet­tua huo­jen­nuk­sia osinkovero­tuk­seen, mut­ta yhteisövero­pros­en­teis­sa ja yhteisöveron perus­teessa ei saa­da mitään aikaisek­si, mikä on tarkoi­tuskin. Jos investoin­te­ja ja työl­listämistä mietitään varsinkin taan­tu­mas­sa niin kuin nyt, yhteistöveron alen­nus vaatisi nimeno­maan jae­tun voiton vero­tuk­sen kiristämistä, mut­ta kaikki­han me tiedämme, että nämä investoin­tipuheet on käytän­nössä täyt­tä roskaa — kyse on vain tulon­jaos­ta. Meikäläisen onni on se, että aina löy­tyy niin hyvä ekon­o­misti ja EU-halaa­ja kuin rahal­la saa paasaa­maan porukalle jostakin haistapas­ka kannustinongelmasta.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lat on mennyt5 tässä vielä pidem­mälle. Kaikkien kansalais­ten tulot ovat verotet­tavia Yhdys­val­lois­sa, vaik­ka he eivät olisi käyneet siel­lä 50 vuoteen.

    Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. USA:n kansalaiset ja asukkaat joutu­vat ilmoit­ta­maan verot­ta­jalle kaik­ki tulon­sa riip­pumat­ta siitä mis­sä ne on ansait­tu, mut­ta veroa ei vält­tämät­tä joudu mak­samaan muu­ta kuin asuin­maa­hansa. Eri­laiset verosopimuk­set ja asum­is­vaa­timuk­set vaikut­ta­vat asi­aan. Jos on asunut muual­la 50 vuot­ta, niin var­masti ei joudu mak­samaan veroa USA:han ja käymi­nen siel­lä ei edes vaiku­ta asiaan.

  15. Suomes­sa ei siis ole tarpeek­si osaamista/tietoa/halua/jne kehitel­lä vero­lait näiltä osin pitäväksi/oikeudenmukaisiksi ja EU:n yms mukaisik­si. Olisiko muuten järkeä pienen­tää nor­maalia palkkaveroa ja lisätä ALV:a? Ehkä joillekin olisi han­kala, mut­ta kai sen voisi jotenkin kor­va­ta, mut­ta lisäju­tut vain tietysti aina ovat han­kalia. Kai nyt jo on kaikille selvää, että val­tion meno­ja on pakko leikata?

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhuin yksi­ty­ishenkilöistä. Hei­dän pääo­mat­u­lon­sa ovat verotet­tavia Suomes­sa, syn­tyivät nuo pääo­mat­u­lot mis­sä hyvän­sä. Siis jos koti­paik­ka on Suomessa. 

    Näin se on. Ainakin Ruot­si verot­taa kaikkia ruot­siss­sa verov­elvol­lisia hei­dän maail­man­laa­jui­sista tulois­taan. Luulisin että suo­mi soveltaa samaa.

  17. Sep­po Korp­poo:
    Val­tio­varain­min­is­teri Rinne päästi juuri suus­taan oikein rupisam­makon kun sanoi:”Emme halua olla mukana verokilpailussa”.
    ‘snip’
    Johtopäätös: Suomen vero­tus pitää olla niin kil­pailukyky­istä, että yri­tyk­set suo­ras­taan ryn­täävät tänne ilvestoimaan ja työllistämään.

    Sep­po Korppoo
    Joka taas koukkailee tääl­lä jos­sain talous­so­dan eturintamalla 

    Siis arv. yrit­täjä halu­aa verokil­pailua — siitähän on hänelle hyö­tyä — ei mikään yllätys.
    “Ilvestoi­da” on kyl­lä oikeaan osunut termi!

  18. “Ruot­sis­sa on valmis­tunut ehdo­tus yhteisöverokan­nan laskemis­es­ta 16,5 pros­ent­ti­in. Suo­mi aloit­ti verokil­pailun laske­mal­la oman vero­pros­ent­tin­sa ker­ral­la 20 pros­ent­ti­in ja nyt Ruot­si nokittaa.”

    Ruot­si ei todel­lakaan noki­ta Suomea. Suomen ja Ruotsin liike-elämä ovat inte­groituneem­pia kuin koskaan. Suo­mi ei ole Ruot­sille kilpailija. 

    Suomen talous on niin ruvel­la, että siitä ollaan jo Ruot­sis­sakin huolestuneita.

  19. Ain­oas­taan KHO:n ratkaisun tiivistyk­sen luke­neena kom­men­toin, että jos KHO:n tulk­in­ta uhkaa aiheut­taa tuhoa, on lain­säätäjän tah­don vas­tainen tai on muu­toin epäedulli­nen Suomelle, ei ole vain lain­säätäjän mah­dol­lisu­us vaan suo­ras­taan velvol­lisu­us talut­taa tuo­mar­it takaisin polulle. KHO myös ker­too ihan avoimesti tiivis­telmäosas­sa, miten lakia on muutet­ta­va, eli ei muu­ta kuin kansane­dus­ta­jat nyt töpinäk­si. Jos on pakko tava­ta, niin tässä lainaus: 

    “Korkein hallinto-oikeus kat­soi, että osa­puolten sopi­man liike­toimen sivu­ut­ta­mi­nen ja uudelleen­lu­on­nehd­in­ta olisi täl­laisen menet­te­lyn seu­raa­muk­set huomioon ottaen vaat­in­ut vero­tus­menet­telystä annet­tuun laki­in sisäl­tyvää nimeno­maista val­tu­u­tus­ta uudelleen­lu­on­nehd­in­taan. Maini­tun lain 31 §:n 1 momentin sään­nök­sen ei kat­sot­tu sisältävän täl­laista val­tu­u­tus­ta, minkä vuok­si uudelleen­lu­on­nehd­in­ta ei ollut lainko­hdan nojal­la mahdollista.”

    Asia ratkaisti­in hyvin teknisel­lä seikalla veron­saa­jien tap­piok­si, kuten usein tehdään, kun on kyse isoista intres­seistä ja tuo­mareil­la menee ns. pupu pöksyyn. Sil­loin pal­lo heit­etään lain­säätäjälle, kuten taval­laan kuu­luukin. Ongel­ma on vain se, ettei Suomen eduskun­ta tun­nu ymmärtävän, että pal­lo on heillä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Suomes­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous, tuo jae­tun osin­gon verot­ta­mi­nen ei ole meille mikään hyvä jut­tu. Osin­gos­ta vero menee osin­gon saa­jan koti­val­tioon, eli siis jon­nekin Suomen ulkopuolelle.

    Ei kai tytäry­htiön muo­toisu­us ole se olen­naisin seik­ka? Jos emoy­htiö on pörssiyri­tys, niin sil­lon­han sen osak­keen­o­mis­ta­ji­na voi hyvin olla myös suo­ma­laisia. Eikö olen­naisem­paa ole se, kuin­ka paljon suo­ma­laisil­la on tuot­tavia omistuksia?

    Voi olla houkut­tel­e­va aja­tus yrit­tää yhteisöveron avul­la verot­taa myös (Suomeen sijoit­tavia) ulko­maalaisia. Mut­ta eikö tämä ole käytän­nössä vähän ongel­malli­nen aja­tus? Kan­sain­välisil­lä sijoit­ta­jil­la ei ole mitään eri­ty­istä syytä vali­ta juuri Suomea kohteek­seen, joten ne voivat reagoi­da voimakkaasti vero­tuk­seen. Suo­ma­laisil­la sen sijaan on usein paljonkin syytä asua nimeno­maan Suomes­sa, joten heitä ei vero­tus aja yhtä voimakkaasti ulkomaille.

  21. “Korkein hallinto-oikeus teki Suomes­sa toimivien ulko­mais­ten yri­tys­ten tytäry­htiöi­den veron­mak­sus­ta täysin vapaae­htoista hyväksymäl­lä jär­jeste­lyt, jois­sa emo antaa tytäry­htiölle yli­hin­taista lainaa ja tytäry­htiö tulout­taa koko Suomes­sa ole­van voit­ton­sa vähen­nyskelpoise­na korkona omis­ta­jalleen. Kun lisäk­si hyväksytään hybridi­mallit, jois­sa tytäry­htiön mak­sama tulon­si­ir­to on korkoa ja emon maana tulo on osinkoa, ei tuloa verote­ta missään.”

    Soin­in­vaara var­maankin viit­taa täl­lä KHO:n päätök­seen 2014:119. Jos kyse on tästä päätök­ses­tä, niin Soin­in­vaaran tulk­in­ta päätök­sen vaiku­tuk­sista on kau­ni­isti san­ot­tuna liioiteltu. 

    KHO päätök­sessä pohjim­mil­taan veti rajan sille voidaaanko liike­toi­mi kokon­aan sivu­ut­taa päätök­sen perustues­sa OECD:n siir­to­hin­noit­telu­o­hjeeseen, ei siis kansal­liseen lain­säädän­töön. Verot­ta­ja ei väit­tänyt, että hybridi­lainan korko ei olisi markki­nae­htoinen, vaan ain­oas­taan kyseenalaisti voisiko tässä kyseisessä tilanteessa ylipäätän­sä antaa hybridi­lainan. Jos verot­ta­ja olisi pystynyt osoit­ta­maan, että lainan korko ei täyt­tänyt markki­nae­htoisu­u­den ehto­ja, olisi KHO:n päätös hyvin toden­näköis­es­ti ollut toinen.

    Päätök­sen suurin merk­i­tys oli tur­va­ta verov­elvol­lis­ten oikeustur­va ja varmis­taa että kaikil­la on jatkos­sakin oikeus tehdä oikeustoimia, jos vain niille on ole­mas­sa liike­taloudel­liset perus­teet ja ne ovat markki­nae­htoisia. Lisäk­si sil­lä varmis­tet­ti­in, että verot­ta­jan pitää jatkos­sakin perus­taa päätök­set kansal­liseen lain­säädän­töön, ei kan­sain­välisi­in suosi­tuk­si­in, vaik­ka ne oli­si­vatkin verot­ta­jan tulkin­nan mukaan “vaki­in­tunut­ta” vero­tuskäytän­töä. KHO:n päätös sen takia oli ain­oa oikea.

    Päätös ei tarkoi­ta, että yhteisöveron mak­samis­es­ta tulisi jatkos­sa vapaae­htoista. Keinotekoiset liike­toimet ovat yhä mah­dol­lista sivu­ut­taa vero­tuk­ses­sa ja esim. korko­jen vähen­tämisoikeut­ta rajoitet­ti­in lain­säädän­nöl­lä vuodes­ta 2014 alka­en, jol­loin tämän kyseisen tapauk­sen kaltaiset tapauk­set eivät ole enää mahdollisia.

  22. Lopete­taan osakey­htiöi­den yhteisövero ja kau­pan päälle osinko­jen vero­tus kokon­aan. Tilalle velvol­lisu­us merk­itä vuosit­tain jonkun pros­entin ver­ran uusia osakkei­ta verot­ta­jan tilille. Lis­tatut osak­keet verot­ta­ja myy markki­noille. Lis­taa­mat­tomille yri­tyk­sille oikeus päät­tää antaako omis­tuk­sen dilu­toitua verot­ta­jan suun­taan vai huu­tokaup­paako verot­ta­ja osak­keet jol­lakin aikataululla. 

    Tämä malli olisi yri­tyk­sen kannal­ta täysin kas­savir­taon­gel­ma­ton. Yri­tys ei yksinker­tais­es­ti mak­saisi tuloveron kaltaisia vero­ja pen­nin jeniä.

    Vier­aan pääo­man korko­ja pitäisi verot­taa sel­l­aisel­la raip­paverol­la, että oma pääo­ma olisi halvem­paa, muuten vero-opti­moin­ti ajaa korkeasti vivutet­tui­hin yrityksiin.

    Ai täl­lainen vero­ma­lli ei mais­tu? No, perus­ta kom­mandi­it­tiy­htiö, jon­ka sääte­lyä pitää verokikkailun vält­tämisek­si muoka­ta niin, että äänekäs yhtiömies voi olla vain Suomeen verov­elvolli­nen luon­nolli­nen henkilö tai osakeyhtiö. 

    Lisäk­si kiris­tetään eri­tyis­es­ti liiketilo­jen kiin­teistövero­tus­ta ja eri­lais­ten ip-oikeuk­sien var­al­lisu­usvero­tus­ta (paten­tit, tek­i­jänoikeudet ja tavaramerkit/brandit), noiden vero­tus kun ainakin peri­aat­teessa on yhteiskun­nal­listaloudel­lis­es­ti suh­teel­lisen tehokas­ta, ja kit­inöi­hin voi vas­ta­ta että sitä saa mitä tilaa.

    Eli lyhyesti san­ot­tuna, laite­taan verot­ta­jan ja osak­keen­o­mis­ta­jan intres­sit parem­min yhden­su­un­taisek­si ja annetaan osak­keen­o­mis­ta­jien hoitaa vero­tu­lo­jen mak­si­moin­ti oman etun­sa mak­si­moin­nin ohella.

    Pari bonus­ta:

    Jos joku kuvit­telee kikkail­e­vansa siir­to­hin­noit­telul­la ja lis­taa­mat­tomil­la yri­tyk­sil­lä, val­tio tai huu­tokau­pas­sa yhden osak­keen ostanut haas­taa yri­tyk­sen oikeu­teen yhden osak­keen­o­mis­ta­jan suosimisesta.

    Rahoi­tussek­tori saadaan vakaam­mak­si kun oma pääo­ma on voeras­ta halvem­pi rahoituk­sen lähde. (Toki pitää vähän miet­tiä mitä tehdään osu­uskun­ta- ja säästöpankkitoiminnalle)

  23. Soin­in­vaaran väite tuon ratkaisun merk­i­tyk­ses­tä oli liioiteltu. 

    Korko vs oma pääo­ma rak­en­teesta tule­van vinouman saa pois­tet­tua tekemäl­lä koros­ta vähen­nyskelvo­ton­ta ja alen­ta­mal­la yri­tys­ten tuloveroprosenttia.

    Muu siir­to­hin­noit­telu on kuitenkin rahoi­tus­raken­net­ta suurem­mas­sa roolis­sa, mut­ta siihenkin sisäl­tyy tiet­tyjä veron­saa­jan kannal­ta han­kalia yksi­tyisko­htia. Jos Suomes­sa lisätään ulko­maista tuloa tääl­lä verotet­tavak­si niin jois­sain tilanteis­sa on ilmeis­es­ti mah­dol­lista saa­da ulko­maille mak­set­tu­ja vero­ja vähen­net­täväk­si mei­dän vero­tuk­ses­sa. Tämä seu­raa kaksinker­taisen vero­tuk­sen elim­i­noin­nin pyrkimyksistä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suomes­sa asu­va saa pääo­mat­u­lo­ja mis­sä päin maail­maa hyvän­sä, hän on velvolli­nen mak­samaan siitä verot Suomeen. 

    Jos Suomes­sa (ole­va) asu­va yri­tys “Oyj/ Oy Pääkont­tori Ab” saa vas­taa­van­laisia tulo­ja, niin saako ne sit­ten tulout­taa tytäry­htiön­sä kaut­ta verova­paasti Suomeen?

  25. Pari kom­ment­tia.

    Rinne vaati kaikki­in EU-mai­hin yht­enäistä vero­tus­ta. voiko enää selvem­min ilmaista sos­su­jen tavoit­teena ole­vaa pyrkimys­tä EUROOPAN LIITTOVALTIOKSI.

    Blo­gisti veti johtopäätök­sen siitä, että yhteisöveron pois­t­a­mi­nen kom­pen­soitaisi­in osinkovero­tuk­sen kiristämisel­lä. Peruste­lut puut­tui­v­at. itse uskon, että Suomen val­taapitävät halu­a­vat kom­pen­soi­da yhteisöveron pois­ton ALV:n ja työn tai eläkkei­den vero­tuk­sen vas­taaval­la nos­tamisel­la. Val­taapitäville ei sovi sel­l­aisen veron nos­t­a­mi­nen, joka jotenkin perus­tu­isi omistukseen.

  26. Täältä talous­so­dan etur­in­ta­mal­ta kat­sot­tuna näyt­tää siltä, että kotir­in­ta­man por­sastelijoista OS on melkeim­pä ain­oa pääasi­as­sa tot­ta puhu­va poli­itikko, vaik­ka olenkin mon­es­ta hänen ajatuk­ses­taan eri mieltä.

    En nimit­täin usko OSn edus­ta­maan viher-marx­i­laiseen “uskon­toon”, varsinkaan kun saar­namies ei tätä par­a­dig­maansa reilusti sano julki.

    Edel­lä OS kirjoittaa:

    “Ei ole vaikea ennus­taa, että koh­ta yhteisöveros­ta luovu­taan kokon­aan. Se on erit­täin huono asia.”

    Olen samaa mieltä OSn kanssa siitä, että globaal­isaa­tion markki­na­paineessa yhteisöveros­ta lop­ul­ta tul­laan luopumaan.

    Se on erit­täin hyvä asia Suomen kil­pailukyvyn ja sitä kaut­ta maan tule­vaisu­u­den kannalta.

    Lisäk­si OS kir­joit­taa: “Kun Suomes­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous, tuo jae­tun osin­gon verot­ta­mi­nen ei ole meille mikään hyvä juttu.”

    Jae­tun osin­gon verot­ta­mi­nen on osa talouden glob­al­isoi­tu­mista ja oikeu­den­mukaista, eikä sitä ole syytä vastustaa.

    Sen sijaan se, että Suomes­ta on jo tul­lut tytäry­htiö­talous on surulli­nen asia. Varsinkin tärkeä huip­pute­knolo­gia-teol­lisu­us on Suomes­ta paljolti hävinnyt.

    Se, että tähän on joudut­tu on tietenkin seu­raus­ta pääasi­as­sa viimeis­ten 10 — 15 vuo­den väärästä poli­ti­ikas­ta ja komikanta-porsastelusta:

    1) On kuvitel­tu, että aikaisem­min ver­rat­tain hyvin toimin­ut julkisen val­lan byrokraat­tien, ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen ja suuryri­tys­ten kolmikan­ta-ohjaus toimii myös uudessa globaalis­sa markkinataloudessa.

    2) On laimin­lyö­ty PK-kasvuyri­tys­ten / entre­prenöörien toim­intaedel­ly­tys­ten olelli­nen paran­t­a­mi­nen, joka tek­isi mah­dol­lisek­si kehit­tää uut­ta teknolo­giaa / palvelu­ja ja loisi riit­tävästi globaalis­sa kil­pailus­sa pär­jääviä työpaikkoja.

    3) Glob­al­isaa­tioon on reagoity täysin väärin: On pani­iki­no­mais­es­ti tar­rat­tu van­haan, laa­dit­tu 24 hyl­ly­metriä paljolti jär­jet­tömiä lake­ja ja ase­tuk­sia, sekä ajet­tu Kekkosen jät­tämä ter­ve talous velka-kurimukseen.

    Nyky­isin on muo­tia syyt­tää “kyvyt­tömiä suo­ma­laisia yri­tysjo­hta­jia” ylisu­urista palkoista ja pyrk­iä löytämään syyl­liset nyky­on­gelmi­in sieltä.

    Todel­liset tois­t­en rahoil­la por­sastel­e­vat syyl­liset löy­tyvät kuitenkin suo­ma­laisen sosial­is­min rak­en­ta­jien joukosta. 

    Sosial­istien keskuskomi­teoista ei kuitenkaan löy­dy ratkaisu­ja nyky­isi­in ongelmi­imme. Niistä on tul­lut yhteiskun­tamme ongel­ma­jätet­tä, talous­so­dan rin­ta­makarkurei­den ja vel­ka-addik­tien sikolättejä.

    Olen kuitenkin paatunut opti­misti ja uskon, että vapaat suo­ma­laiset miehet ja naiset jak­sa­vat vielä uskoa Suomeen.

    He eivät anna Suomen vero-sosial­isoin­nin jatkua, vaan kehit­tävät maalle uuden dynaamiesen talous­mall­in, jol­la pär­jäämme globaalis­sa kilpailupaineessa.

    Sep­po Korppoo
    Pikku­pos­su ja vien­tiyrit­täjä, mut­ta ei mikään rintamakarkuri

  27. Ossi:
    ‘snip’
    Kan­sain­välisil­lä sijoit­ta­jil­la ei ole mitään eri­ty­istä syytä vali­ta juuri Suomea kohteek­seen, joten ne voivat reagoi­da voimakkaasti vero­tuk­seen. Suo­ma­laisil­la sen sijaan on usein paljonkin syytä asua nimeno­maan Suomes­sa, joten heitä ei vero­tus aja yhtä voimakkaasti ulkomaille. 

    Kan­sain­välisil­lä yri­tyk­sil­lä (toisin kuin sijoit­ta­jil­la) on nimeno­maan eri­tyiset syyt, mikäli ne val­it­se­vat Suomen ja tutkimusten mukaan vero­tuk­sel­la on hyvin mitätön rooli näis­sä päätök­sis­sä. Ja mehän halu­amme tänne yri­tyk­siä, jot­ka työl­listävät, emme vain sijoittajia.

  28. tcrown:
    ‘snip’
    Vier­aan pääo­man korko­ja pitäisi verot­taa sel­l­aisel­la raip­paverol­la, että oma pääo­ma olisi halvem­paa, muuten vero-opti­moin­ti ajaa korkeasti vivutet­tui­hin yrityksiin.
    ‘snip’

    Siis yri­tys ei saisi vähen­tää toimin­nan pyörit­tämisen vaa­ti­man pankki­lainan korkoa?
    Tämä on vit­si, eikö niin?

  29. Min­ua vähän häir­it­see Soin­in­vaaran tapa arvostel­la oikeuk­sien päätök­siä. Kansane­dus­ta­jathan ovat kollek­ti­ivis­es­ti oikeuslaitok­sen pomo, vaik­ka yksit­täisi­in päätök­si­in he eivät voi val­lan kolmi­jako-opin mukaises­ti vaikut­taa. Heil­lä on kuitenkin täysi val­ta säätää lait mieleisek­seen ja oikeuslaitok­sen on siihen tyy­tymi­nen. Koron vähen­tämisoikeut­ta voisi aivan hyvin rajoit­taa niin, että itse itseltä “lainat­tua” rahaa ei luet­taisi vier­aaseen pääo­maan vaan omaan pääomaan.

    Tytäry­htiöis­sä ei sinän­sä ole muu­ta pahaa kuin se, että ne on help­po lopet­taa. Nyt kuitenkin tytäry­htiöt saa­vat ansioton­ta kil­pailue­t­ua koti­maisi­in yri­tyk­si­in ver­rat­tuna, kos­ka niiden ei käytän­nössä tarvitse mak­saa veroja.

  30. Osmo: “Yri­tysvero hiipuu myös sitä kaut­ta, että sen kiertämi­nen on kovin help­poa. Korkein hallinto-oikeus teki Suomes­sa toimivien ulko­mais­ten yri­tys­ten tytäry­htiöi­den veron­mak­sus­ta täysin vapaae­htoista hyväksymäl­lä jär­jeste­lyt, jois­sa emo antaa tytäry­htiölle yli­hin­taista lainaa ja tytäry­htiö tulout­taa koko Suomes­sa ole­van voit­ton­sa vähen­nyskelpoise­na korkona omistajalleen.”

    Otta­mat­ta sen enem­pää kan­taa juuri tähän tapauk­seen (kun en sen yksi­tyisko­htia tunne), koron mak­sami­nen tietysti edel­lyt­tää, että 1) on annet­tu lainaa ja 2) korko on markki­noil­la mak­set­ta­van koron mukaista (ylit­tävä osa on tietysti peit­el­tyä osingonjakoa).
    Ongel­ma on suh­teel­lisen vähäi­nen ver­rat­tuna kon­ser­ni­avus­tuk­si­in, joil­la ei edel­lä mainit­tu­ja edel­ly­tyk­siä ole ja joiden verot­tamista KHO ilmeis­es­ti ei hyväksy.

  31. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Rinne vaati kaikki­in EU-mai­hin yht­enäistä vero­tus­ta. voiko enää selvem­min ilmaista sos­su­jen tavoit­teena ole­vaa pyrkimys­tä EUROOPAN LIITTOVALTIOKSI. 

    Se on nyky­isil­lä sopimuk­sil­la pakko. Oikeis­to­lainen EU-raken­nel­ma tarkoit­taa käytän­nössä verokil­pailua nol­laan ja siten merkit­tävän enem­mistön kur­jis­tu­mista koko Euroopan tasol­la. Mitä järkeä on ottaa Yhdys­val­loista mallia ja alkaa banaanivaltioksi?

    Sep­po Korp­poo: Se on erit­täin hyvä asia Suomen kil­pailukyvyn ja sitä kaut­ta maan tule­vaisu­u­den kannalta. 

    Se on hyvä asia yri­tyk­sille ja yrit­täjille, mut­ta ei sitä Suomen eduk­si voi­da yleistää. Jonkun pitää mak­saa verot (ja mak­sut), jot­ta yhteiskun­nan palve­lut saadaan tuotet­tua. Jos niitä ei mak­sa rikkaampi omis­ta­va luok­ka, niitä mak­saa köy­hempi kansanosa. Se taas ei lupaa hyvää kenellekään pitkäl­lä tähtäimellä.

  32. Tim­oT:
    Min­ua vähän häir­it­see Soin­in­vaaran tapa arvostel­la oikeuk­sien päätöksiä. 

    Olisi toiv­ot­tavaa, että Suomes­sakin kansane­dus­ta­jat arvostelisi­vat oikeu­den päätök­siä. Sehän ei tarkoi­ta, että kansane­dus­ta­jat val­lan kolmi­jaon vas­tais­es­ti muut­taisi­vat oikeu­den ratkaisu­ja. Täl­laista val­taa kansane­dusjil­la ei ole. 

    Nyt oikeuslaitos on sisäsi­it­toinen laitos, jos­sa ei ole mitään ulkop­uolista feed­back­ia, jon­ka perus­teel­la se ITSE voisi kor­ja­ta OMAA toimintaansa.

    Seu­rauk­se­na on, että Suomes­ta val­uu ihmisoikeustuomiois­tu­imeen suh­teessa väk­iluku­un sama määrä jut­tu­ja kuin Venäjällä.

  33. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Pari kommenttia.

    Rinne vaati kaikki­in EU-mai­hin yht­enäistä vero­tus­ta. voiko enää selvem­min ilmaista sos­su­jen tavoit­teena ole­vaa pyrkimys­tä EUROOPAN LIITTOVALTIOKSI.

    Euroopan unioni on ollut jo pitkään liit­to­val­tio monis­sa asiois­sa ja vähem­män liit­to­val­tio toi­sis­sa. Kyse on siitä, mitä kan­nat­taa tehdä ja mis­tä päät­tää yhdessä, eli mis­sä asiois­sa kan­nat­taa olla liittovaltio.

  34. Osmo:

    …Kun Suomes­ta on tulos­sa tytäry­htiö­talous, tuo jae­tun osin­gon verot­ta­mi­nen ei ole meille mikään hyvä juttu…

    Tätä eräät ovat yrit­täneet sanoa jo pidem­pään. Pitäisikö verop­poli­ti­ikan per­steek­si ottaa jokin muu näkökul­ma kuin sairas kateus?

    Suomen muu­ta­ma syr­jäy­tynyt tai työtön ei ole kovin iso yhteiskun­nalli­nen ongel­ma ainakaan vielä. Sen sijaan pääo­maköy­hyys on sitä. Ker­rankin kan­nat­taa ottaa mallia Ruot­sista, jon­ka yhteikun­tapoli­ti­ikan ain­oa johton­uo­ra (oli hal­li­tus­vas­tu­us­sa kuka tahansa) on ruot­salaisen pääo­man etu.

    Kun ymmär­retään suo­ma­laisen pääo­man, pienen ja suuren, etu, ratk­a­sitaan paljon muis­takin ongelmista. Pitää vain ymmärtää, että ensin kasa­taan rahat ja vas­ta sit­ten lähde­tään jaka­maan niitä.

  35. Vaik­ka olisin ehkä ollut lonkalta (ilman mitään kovin syväl­listä ymmärrystä/tietoa tapauk­ses­ta, johon epäilemät­tä liit­tyy kaiken­laista) enem­män samaa mieltä Viherken­tän äänestys­lausun­non (joka kos­ki vain perustelui­ta) kanssa, niin olisi ollut hyvin valitet­ta­va ratkaisu sal­lia joku aivan höveli uudelleenluokittelu. 

    Varsinkin, kun asi­as­ta on hyvin ansiokas ja tuore Mar­jaana Helmisen artikke­li (DL 1/2014). Siitä ilme­nee aika hyvin, mil­laises­sa liikku­mavaras­sa poli­it­tista päätök­sen­tekoa voidaan tehdä. Olisi san­gen suo­tavaa, että esimerkik­si hal­li­tus­puolueet tai val­tio­varain­valiokun­ta nyt pyytäi­sivät tuol­ta Helmiseltä jonkin kokon­ais­esi­tyk­sen ongel­mak­en­tästä sekä ratkaisumalleista ja sit­ten miet­ti­sivät, onko tarpeen pikaises­ti tehdä jotain.

    Tietysti tämä ei sovi nyky­hal­li­tuk­sen vero­lakien valmis­telumalli­in, jos­sa heikoil­la kir­javien lob­barei­den antamil­la “tiedoil­la” yöl­lä riidel­lään jostain osinkovero­ma­lleista ja kek­sitään kum­mallisia t&k vähen­nyk­sistä tai lap­sivähen­nyk­siä. Ja sit­ten samaan aikaan käsitel­lään myös kaik­ki val­tion menot, kun­tau­ud­is­tuk­set ja muu vastaava.

  36. Raimo K:
    …Ongel­ma on suh­teel­lisen vähäi­nen ver­rat­tuna kon­ser­ni­avus­tuk­si­in, joil­la ei edel­lä mainit­tu­ja edel­ly­tyk­siä ole ja joiden verot­tamista KHO ilmeis­es­ti ei hyväksy.

    EU:n kolme perus­pi­lar­ia ja samal­la sen men­estymisen edel­ly­tyk­set ovat työvoiman, tavaran ja pääo­man vapaa liikku­mi­nen. Käytän­nössä voitot voidaan siirtää verotet­taviksi juuri siihen maa­han, jos­sa se on järkevintä. 

    Veropoli­ti­ik­ka, jos­sa pyritään kup­paa­maan koti­maiset pääo­mat pois ja lievästi tue­taan ulko­maista pääo­maa, ei ole ter­vet­tä. Nykyi­nen pääo­mavero­tuk­semme, ml. per­in­tövero­tus, on täysin kestämät­tömäl­lä poh­jal­la. Pitää kek­siä jokin muukin idea kuin sairas kateus veropoli­ti­ikan perusteeksi.

  37. Sep­po Korp­poo: Olen samaa mieltä OSn kanssa siitä, että globaal­isaa­tion markki­na­paineessa yhteisöveros­ta lop­ul­ta tul­laan luopumaan.

    Se on erit­täin hyvä asia Suomen kil­pailukyvyn ja sitä kaut­ta maan tule­vaisu­u­den kannalta.

    Täysin eri mieltä. Se ei todel­lakaan ole hyvä asia kenenkään kil­pailukyvyn kannal­ta. Ja se on läh­es katas­trofi pitkäl­lä tähtäimel­lä, eli maan tule­vaisu­u­den kannalta.

    Vero­tus on ns. “kil­pailukykyi­nen” eli vaikut­taa yri­tyk­sien sijoit­tumis­päätök­si­in vetovoiman tavoin vain, jos se on yri­tyk­sen näkökul­mas­ta suo­tu­isampi kuin muilla.

    Suomen nykyi­nen yhteisövero­ta­so olisi ollut 10 vuot­ta sit­ten erit­täin kil­pailukykyi­nen ja houkut­tel­e­va. Nyt se ei enää olekaan, kos­ka muut ovat laske­neet sitä myös. Vero­tuk­ses­sa kil­pailukyky on suhteellista. 

    EU:lla on hyvät mah­dol­lisu­udet sopia yhteiset yhteisöverokan­nat ja käyt­tää jät­timäisen markki­nalueen vipu­voimaansa, jol­la ulkop­uolelta tule­va häiriköin­ti estetään. Tosin Euroop­pa­han se tässä vero­häirikkö on globaal­isti. Sik­si­hän ne Yhdys­val­ta­laisetkin yri­tyk­set park­keer­aa­vat tiet­ty­i­hin jäsen­val­tioi­hin raho­jaan, kun jenkkilässä pitäisi mak­saa veroja.

  38. Tim­oT: Nyt kuitenkin tytäry­htiöt saa­vat ansioton­ta kil­pailue­t­ua koti­maisi­in yri­tyk­si­in ver­rat­tuna, kos­ka niiden ei käytän­nössä tarvitse mak­saa vero­ja.

    Ai ei vai? Selitäpä sit­ten mik­si 2012 yhteisöveron mak­sajien top 15-listal­la on 6 tytäry­htiötä (Nordea pank­ki, Bay­er, ABB, Sand­vik, Nordea henki­vaku­u­tus, Accenture)?
    Nordean tytäry­htiöt ovat selvästi suurin yhteisöveron mak­sa­ja Suomessa.

    (Nyky­hal­li­tus tosin type­r­il­lä toimil­laan (pankkiveron muu­tok­set) on aikaansaanut sen, että Nordea siirtää merkit­tävän osan toimin­nas­taan ja yhteisöveroista pois Suomesta)
    http://yle.fi/uutiset/nordea_bayer_ja_fortum_maksoivat_suurimmat_yhteisoverot/6912442

  39. tcrown: Lopete­taan osakey­htiöi­den yhteisövero ja kau­pan päälle osinko­jen vero­tus kokon­aan. Tilalle velvol­lisu­us merk­itä vuosit­tain jonkun pros­entin ver­ran uusia osakkei­ta verot­ta­jan tilille. Lis­tatut osak­keet verot­ta­ja myy markkinoille. 

    Yri­tyk­sen omis­ta­jathan tuonkin mak­saisi­vat (van­han omis­tuk­sen arvo alenisi uusien osakkei­den suh­teessa). Moinen vuosit­tainen hivut­ta­va sosial­isoin­ti tosin taitaisi vaa­tia perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sen eduskunnassa.

  40. Sha­keem: EU:lla on hyvät mah­dol­lisu­udet sopia yhteiset yhteisöverokan­nat ja käyt­tää jät­timäisen markki­nalueen vipu­voimaansa, jol­la ulkop­uolelta tule­va häiriköin­ti estetään. 

    Vero­tus ei tai­da kuu­lua EU:n toimi­val­taan, joten yhteisöveron sään­te­ly taitaa edel­lyt­tää perus­sopimusten muu­tok­sia (tai vähin­tään jäsen­maid­en yksimielisyyt­tä). Ei siis ole kovin toden­näköistä, että moista tapah­tu­isi kovin lähitulevaisuudessa.

  41. Kalle: EU:n kolme perus­pi­lar­ia ja samal­la sen men­estymisen edel­ly­tyk­set ovat
    ‘snip’

    EU:n perus­pi­lare­i­ta on kyl­läkin 4 kpl 😉

  42. Sha­keem:
    ‘snip’
    Vero­tus on ns. “kil­pailukykyi­nen” eli vaikut­taa yri­tyk­sien sijoit­tumis­päätök­si­in vetovoiman tavoin vain, jos se on yri­tyk­sen näkökul­mas­ta suo­tu­isampi kuin muilla.
    ‘snip’

    Tätähän koko ajan toitote­taan, mut­ta evi­denssiä puuttuu.
    Mikähän yri­tys olisi vero­tuk­sen vuok­si sijoit­tumat­ta Suomeen? Mey­er Werft? Google? Microsoft?

  43. Raimo K: tutkimusten mukaan vero­tuk­sel­la on hyvin mitätön rooli näis­sä päätöksissä.

    Voitko antaa viit­teen johonkin täl­laiseen tutkimukseen?

    Olen­nais­ta­han tässä on veron vaiku­tus kan­sain­välis­ten yritysten/sijoittajien päätök­si­in vs. veron vaiku­tus suo­ma­lais­ten sijoi­tus-/säästämis­päätök­si­in.

  44. Ossi: Voitko antaa viit­teen johonkin täl­laiseen tutkimukseen?

    Olen­nais­ta­han tässä on veron vaiku­tus kan­sain­välis­ten yritysten/sijoittajien päätök­si­in vs. veron vaiku­tus suo­ma­lais­ten sijoi­tus-/säästämis­päätök­si­in.

    Enpä nyt suo­ral­ta kädeltä… mut­ta voin viita­ta niihin tutkimuk­si­in, jois­sa Suo­mi on kil­pailukyvyssä aina kärkijoukossa.

    Mut­ta en ole vielä näh­nyt yhtäkään selvi­tys­tä siitä, että että vero­tuk­sel­la olisi todel­li­nen negati­ivi­nen vaiku­tus yri­tys­ten sijoit­tumisi­in — tai mitkä yri­tyk­set oli­si­vat läht­e­neet karku­un vero­tuk­sen vuoksi.

  45. Microsoft kyl­lä toimii Suomes­sa, mut­ta se hyö­dyn­tää vero­su­un­nit­telus­sa Irlan­tia. Hol­lan­ti on myös suosit­tu. Ei kai se ole yri­tys­ten vika, jos poli­itikot säätää niille käte­viä lakeja.

    Minus­ta suurem­pi ongel­ma on se, että tämä suosii monikansal­lisia yri­tyk­siä, jot­ka voivat siirtää voitot helpom­min muualle. Sen sijaan vain Suomes­sa toimi­va pikkuyri­tys ei voi. 

    Tämän takia eikös olisi reilua, että yri­tysvero­tus pois­tet­taisi­in? Nythän vero­ja mak­sa­vat vain ne, jot­ka eivät pääse pakoon ja se vääristää markki­noi­ta suurten yri­tys­ten eduksi.

  46. Raimo K: Siis yri­tys ei saisi vähen­tää toimin­nan pyörit­tämisen vaa­ti­man pankki­lainan korkoa?
    Tämä on vit­si, eikö niin?

    Vähen­tää mis­tä? Juuri­han ehdotin että pois­te­taan koko yhteisö- ja osinkovero. Mut­ta oletko sinä huumorim­iehiä vai onko sin­ul­la asial­lisia syitä mik­si vero­tuk­sel­la pitäisi tukea vieras­ta pääo­maa yri­tyk­sen pääomarakenteessa?

  47. pekka: Yri­tyk­sen omis­ta­jathan tuonkin mak­saisi­vat (van­han omis­tuk­sen arvo alenisi uusien osakkei­den suh­teessa). Moinen vuosit­tainen hivut­ta­va sosial­isoin­ti tosin taitaisi vaa­tia perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sen eduskunnassa.

    Asialli­nen keskustelu on vähän vaikeaa kun mikä tahansa Soma­lias­ta vasem­malle on sosial­is­mia tai kommunismia. 

    Yri­tyK­sel­lä on täysi vapaus ostaa val­tion markki­noille myymät osak­keet ja mitätöidä ne, jol­loin omis­tus ei dilu­toidu. Täl­läkin het­kel­lä val­tio voisi käyt­tää yhteisöveron tuo­ton ko. yri­tyk­sen osakkei­den ostoon ja “hivut­taen sosial­isoi­da” yrityksen.

  48. pekka: Vero­tus ei tai­da kuu­lua EU:n toimivaltaan…

    Mis­tä tuo on peräisin ja kuka sitä vielä levit­tää? Se mikä ei ole EU:n toimi­val­las­sa, sen hoitaa verokil­pailu. Ei ole ole­mas­sa enää mitään kansal­lista toimi­val­taa vero­tuk­ses­sa. Päätök­set, jot­ka tehdään tuos­sa harhalu­u­los­sa, aiheut­ta­vat joko oikeu­denkäyn­te­jä, jot­ka häviämme (vrt. esim. autoverosekoilu) tai taloudel­lisen katas­trofin (vrt. esim. pääomaverotus).

  49. Käytän­nössä yhteisövero on jo nyt nol­la. HS:selvitti yhteisöveron tuot­toa ja yri­tys­tukia ja lop­pusum­ma oli +- nol­la eri yri­tys­tukia mak­set­ti­in saman ver­ran kuin vero­ja kerät­ti­in yri­tyk­siltä. Jos huomioidaan maat­alous niin yri­tys­toim­inta on val­tion kannal­ta täysin tap­pi­olista. Me voimme lopet­taa yri­tysvero­tuk­sen kun lopetamme samal­la yritystuet

  50. tcrown: Vähen­tää mis­tä? Juuri­han ehdotin että pois­te­taan koko yhteisö- ja osinkovero. Mut­ta oletko sinä huumorim­iehiä vai onko sin­ul­la asial­lisia syitä mik­si vero­tuk­sel­la pitäisi tukea vieras­ta pääo­maa yri­tyk­sen pääomarakenteessa? 

    Peri­aat­teessa yri­tys vähen­tää kaik­ki kulun­sa tulok­ses­taan, korkomenot mukaan luet­tuna. Har­va (jos mikään) yri­tys toimii kokon­aan ilman luottoa.

    Huumo­ria pitää olla, jos esit­tää verot val­tion maksettaviksi.

  51. Raimo K: Enpä nyt suo­ral­ta kädeltä… mut­ta voin viita­ta niihin tutkimuk­si­in, jois­sa Suo­mi on kil­pailukyvyssä aina kärkijoukossa.

    Mut­ta en ole vielä näh­nyt yhtäkään selvi­tys­tä siitä, että että vero­tuk­sel­la olisi todel­li­nen negati­ivi­nen vaiku­tus yri­tys­ten sijoit­tumisi­in – tai mitkä yri­tyk­set oli­si­vat läht­e­neet karku­un vero­tuk­sen vuoksi.

    Ota huomioon, että tässä on kysymyk­sessä nimeno­maan yri­tysvero vs. osinkovero.

    Minä en ole tois­taisek­si näh­nyt tutkimus­tu­lok­sia suun­taan tai toiseen, mut­ta veikkaan, että vielä vähem­män on suo­ma­laisia läht­enyt karku­un osinko­jen vero­tus­ta. En ainakaan näe mitään syytä, mik­si osinkovero­tus­ta lähdet­täisi­in karku­un enem­män kuin yri­tysvero­tus­ta. Mm. tämän takia pidänkin osinko­jen vero­tus­ta parempana.

  52. Raimo K: Har­va (jos mikään) yri­tys toimii kokon­aan ilman luottoa. 

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tat luo­tol­la lainaa kos­ka viit­taat korkoi­hin. Minä taas väitän, että suurin osa pienyri­tyk­sistä toimii ilman lainaa. Itse olen ollut yrit­täjä läh­es koko työu­rani ja ilman lainaa ollaan men­ty. Samoin suuri osa tun­temis­tani yrit­täjistä. Luon­nol­lis­es­ti lainatarve on kovin alako­htaista, mut­ta esimerkik­si vuokratuolis­sa toimi­van par­turi-kam­paa­jan lainatarpeen luulisi ole­van aika minimaalista.

  53. Vielä ker­ran yrittäjyydestä(jota en ole):

    Suomes­sa saa pois­tot (investoin­nit) vähen­tää 50%/ vuosi tulok­ses­taan (onko näin mis­sään muualla?)

    Yri­tysvero on matala.
    Infra on kun­nos­sa (vrt ns.kehitysmaat).
    yhteiskun­ta on vakaa ja sähköä tulee töpselistä.

    Mut­ta ahneudel­la kun ei tun­netusti ole kattoa.

  54. Kim­mo:
    “Korkein hallinto-oikeus teki Suomes­sa toimivien ulko­mais­ten yri­tys­ten tytäry­htiöi­den veron­mak­sus­ta täysin vapaae­htoista hyväksymäl­lä jär­jeste­lyt, jois­sa emo antaa tytäry­htiölle yli­hin­taista lainaa ja tytäry­htiö tulout­taa koko Suomes­sa ole­van voit­ton­sa vähen­nyskelpoise­na korkona omis­ta­jalleen. Kun lisäk­si hyväksytään hybridi­mallit, jois­sa tytäry­htiön mak­sama tulon­si­ir­to on korkoa ja emon maana tulo on osinkoa, ei tuloa verote­ta missään.”

    Soin­in­vaara var­maankin viit­taa täl­lä KHO:n päätök­seen 2014:119. Jos kyse on tästä päätök­ses­tä, niin Soin­in­vaaran tulk­in­ta päätök­sen vaiku­tuk­sista on kau­ni­isti san­ot­tuna liioiteltu. 

    Mielestäni Soin­in­vaaran tulk­in­ta ei ole lainkaan liioitel­tu. Näin voidaan ainakin päätel­lä Helsin­gin yliopis­ton kan­sain­välisen vero-oikeu­den pro­fes­sorin Mar­jaana Helmisen Helsin­gin Sanomille anta­mas­ta ana­ly­y­sistä 4.7.2014:

    “Ratkais­us­ta ilme­nee selvästi, että OECD:n siir­to­hin­noit­telu­o­hjei­den perus­teel­la ei voi laa­jen­taa Suomen lain­säädän­nön tulk­in­taa. On erit­täin tärkeää, että KHO toteaa päätök­sessään selvästi, että kon­sernin sisäistä lainaa ei voi­da luokitel­la oman pääo­man ehtoisek­si sijoituk­sek­si”, Helmi­nen sanoo.

    Hänen mukaansa ratkaisu tarkoit­taa, että Vero­hallinnon siir­to­hin­noit­telua koskevil­ta jälkivero­tus­päätök­siltä putoaa poh­ja pois, jos ne ovat perus­tuneet vero­tus­menet­te­ly­lain 31 pykälään.”

    Jos nyt itse olen asi­as­ta yhtään kär­ry­il­lä, niin kaik­ki verot­ta­jan tekemät oikaisut perus­tu­vat nimeno­maan Helmisen mainit­se­maan VML 31 §:ään. Ainakin kan­sain­välisen vero-oikeu­den pro­fes­sori vahvis­taa näin ollen Soin­in­vaaran tulkinnan.

  55. anonyy­mi: Älä uno­h­da verot­to­mia osinkoja.

    Kun ahneud­es­ta on puhe, niin ehkä on kuitenkin tarpeen täy­den­tää, että Suomes­sa yksi­tyshenkilö ei voi saa­da verot­to­mia osinko­ja. Yksi­ty­ishenkilöi­den osinkovero­tus­ta on päin­vas­toin rajuhkosti kiris­tet­ty viime vuosina.

    Suo­ma­laisia vero­ja osin­gos­ta eivät sen sijaan joudu maksamaan:
    — eläkeyhtiöt
    — sijoi­tus­ra­has­tot (siel­lä vero­tus tapah­tuu myyn­tivoiton vero­tuk­se­na, kun omis­tuk­sia myydään)
    — yhtiöt, jot­ka omis­ta­vat yli 10% pörssiy­htiöistä (EU-direk­ti­ivistä peräisin ole­va sään­nös). Vero­ja mak­se­taan sit­ten kun tuo yhtiö jakaa voit­to­jaan edelleen omistajilleen
    — ulko­maiset omis­ta­jat mak­sa­vat Suomeen lähde­veron ja lop­ullisen veron oman kotimaahansa
    — yleishyödyl­liset säätiöt (esimerkik­si tieteitä ja taitei­ta tukevat)

    Val­taosas­ta osinko­ja (arvi­ol­ta 90%) ei siis mak­set osinkoveroa Suomeen, mut­ta en minä ainakaan osaa oikein ahneut­ta noista verot­tomista osin­go­ista löytää, pikem­minkin vain osoituk­sen kuin­ka mon­imutkaista kan­sain­vä­li­nen vero­tus on.
    Se ihme­tyt­tää, että mon­et arvoste­tut poli­itikotkin ovat täysin tietämät­tömiä siitä kuin­ka osinko­jen vero­tus toimii. Mm. Oden tänään kehu­ma Samp­sa Kata­ja heit­ti täl­lä viikol­la radios­sa väit­teen, että yhteisövero menee nol­laan ja sen tuot­to voidaan kor­va­ta voit­to­jen ja osinko­jen vero­tus­ta kiristämäl­lä. Yllä ole­vista verot­to­muuk­sista ain­oas­taan säätiöt ja suo­ma­laiset eläkey­htiöt ovat Suomen lain­säätäjän näpeissä.

    Muista esim 10%-omistukset ja sijoi­tus­ra­has­tot siir­tyvät vikkelästi jon­nekin muual­la EU-alueelle, jos Kata­jan ennakoimat rajut osinkoveron koro­tuk­set toteutetaan.

  56. Suuryri­tyk­set ovat loban­neet lait sel­l­aisik­si, että niiden toim­inta, vaik­ka vetäisi yhteiskun­nat polvilleen, on lail­lista, vaik­ka sit­ten näin jälkikä­teen. Kun poli­itikot, siis ne jot­ka eivät ota rahaa samoil­ta lob­bareil­ta, vain ihmettelevät blo­geis­saan, ja samaan aikaan suur­fir­mat tekevät, niin mitäs leikkiä tämä poli­ti­ik­ka oikein enää on? Lähtikö Kata­ja vetämään eduskun­nas­ta sit­tenkin juuri sen takia, että huo­masi että val­ta on siir­tynyt kauak­si sieltä. Ihan mie­lenki­in­toista tulee poli­itikko­jen elämästä, kun yhteiskun­nan rahoi­tus katoaa, kun markki­nat jää näille suurille, jot­ka verodoup­paa pienet koti­maiset nurin. Yhtä lail­la näyt­tää siltä, että tuo EU tulee epäon­nis­tu­maan kaikessa, kun on saman lob­bauk­sen armoil­la. Mie­lenki­itoinen maail­ma tulos­sa, kun val­tiot ja niiden yhteen­li­it­tymät menet­tävät merk­i­tyk­sen ja globaalit suuryri­tyk­set otta­vat niiden tilan. Pelas­tukoot ken voi.

  57. Back­stage: Mielestäni Soin­in­vaaran tulk­in­ta ei ole lainkaan liioitel­tu. Näin voidaan ainakin päätel­lä Helsin­gin yliopis­ton kan­sain­välisen vero-oikeu­den pro­fes­sorin Mar­jaana Helmisen Helsin­gin Sanomille anta­mas­ta ana­ly­y­sistä 4.7.2014:

    “Ratkais­us­ta ilme­nee selvästi, että OECD:n siir­to­hin­noit­telu­o­hjei­den perus­teel­la ei voi laa­jen­taa Suomen lain­säädän­nön tulk­in­taa. On erit­täin tärkeää, että KHO toteaa päätök­sessään selvästi, että kon­sernin sisäistä lainaa ei voi­da luokitel­la oman pääo­man ehtoisek­si sijoituk­sek­si”, Helmi­nen sanoo.

    Hänen mukaansa ratkaisu tarkoit­taa, että Vero­hallinnon siir­to­hin­noit­telua koskevil­ta jälkivero­tus­päätök­siltä putoaa poh­ja pois, jos ne ovat perus­tuneet vero­tus­menet­te­ly­lain 31 pykälään.”

    Jos nyt itse olen asi­as­ta yhtään kär­ry­il­lä, niin kaik­ki verot­ta­jan tekemät oikaisut perus­tu­vat nimeno­maan Helmisen mainit­se­maan VML 31 §:ään. Ainakin kan­sain­välisen vero-oikeu­den pro­fes­sori vahvis­taa näin ollen Soin­in­vaaran tulkinnan.

    Koven johta­van veroasiantun­ti­ja Jari Salokosken mukaan näitä tapauk­sia on kolme (For­tum, Nokian Renkaat ja ?), joten kyse on ollut yksit­täistapauk­sista. Ja käytän­nössä kaik­ki merkit­tävät veroasiantun­ti­jat ovat kiit­täneet KHO:n päätöstä ja eri­tyis­es­ti sen perustelui­ta loogisiksi.

  58. uusi kas­vo tääl­lä:
    Vielä ker­ran yrittäjyydestä(jota en ole):

    Suomes­sa saa pois­tot (investoin­nit) vähen­tää 50%/ vuosi tulok­ses­taan (onko näin mis­sään muualla?)

    Sak­sas­sa on saanut vähen­tää 150%. Saako enää, en tiedä.

  59. uusi kas­vo tääl­lä:
    Vielä ker­ran yrittäjyydestä(jota en ole):

    Suomes­sa saa pois­tot (investoin­nit) vähen­tää 50%/ vuosi tulok­ses­taan (onko näin mis­sään muualla?)
    ‘snip’

    Peri­aat­teessa tulok­ses­ta vähen­netään kaik­ki kulut eli 100% — jos Suomes­sa näin ei ole pois­to­jen osalta, miksi?

    1. Investoin­tiku­lut saa kyl­lä vähen­tää pois­toina kokon­aan, mut­ta ei heti vaan peri­aat­teessa jak­sotet­tuna sille ajalle, jota investoin­ti palvelee. Käytän­nössä vero­tuk­ses­sa pois­to­tahti on tätä selvästi suurem­pi, mil­lä halu­taan tukea investointeja.

  60. anonyy­mi: Sak­sas­sa on saanut vähen­tää 150%. Saako enää, en tiedä. 

    Myös Suomes­sa on EU:n 1‑tukialueella toimi­va pieni ja keskisu­uri yri­tys saanut vähen­tää pois­tot 50% korotet­tuna eli 150%.

  61. Hei!

    Viro on kyl­lä ratkaissut tämän sopan.

    Virossa KAIKKI mak­sut alhaisem­man vero­tuk­sen mai­hin verote­taan osinkoina. Eli ei ole mah­dol­lista keplotel­la kon­serni­lain­o­jen kanssa. Suo­mi sen sijaan on aivan räh­mäl­lään tämän asian kanssa.

    HS on selvit­tänyt, että jos val­tio lopet­taisi kaik­ki erimuo­toiset yri­tystuet, yri­tys­ten mak­sama yhteisövero voitaisi­in laskea noin yhteen pros­ent­ti­in (http://www.hs.fi/kotimaa/a1360987136502)

    Siinä voi kukin itse miet­tiä kumpi työl­listää eniten, yri­tys­tu­ki- ja verovi­idakon kanssa pipertävien byrokraat­tien työl­listämi­nen vai yri­tys­ten liike­vai­h­don verot­to­muus joka mah­dol­lis­taisi joka vuosi 20% suurem­mat investoin­nit kaut­ta lin­jan (ei vain yri­tys­tuk­i­na elinkelvot­tomi­in ideoihin kuten nyt).

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.