87 vastausta artikkeliin “Lukekaapa tämä!”

  1. Eikös se kom­mu­nisti­nen yhteiskun­takin ollut tieteel­lis­es­ti todis­te­tun kehi­tysku­lun vääjäämätön lop­putu­los aivan kuin maail­man tuhou­tu­mi­nen jos ei co2 päästöjä saa­da kuri­in. Kaik­ki ide­olo­giat usko­vat tieteeseen.

  2. Siitä asti kun aloin itse ajat­tele­maan ylipäätän­sä mitään (eli noin parikymp­pisenä) olen pyrkinyt pitämään kun­non haju­raon poli­ti­ikkaan lähin­nä sen epä-älyl­lisyy­den vuok­si. Poli­itikot ja poli­it­tiset puolueet tun­tu­vat usein luk­it­se­van mielip­i­teen­sä mieli­v­al­tais­es­ti joi­hinkin his­to­ri­an määrit­telemi­in mielip­iteisi­in ja niis­sä pysytään maail­man tap­pi­in asti vaik­ka tosi­asi­at oli­si­vat mitä. Muun­lainen toim­inta on “takinkään­töä” kun taas oman kan­nan saar­naami­nen lop­pu­un asti on “suo­raselkäisyyt­tä”. Ylläol­e­van kaltaiset kir­jo­tuk­set — varsinkin nuorten poli­itikko­jen kir­joit­ta­m­i­na — aut­ta­vat palaut­ta­maan uskoani poli­ti­ikkaan. Ehkä pikkuhil­jaa alkukan­tainen me-vas­taan-muut heimo­men­tal­i­teet­ti putoaa pois poli­ti­ikas­ta ja järkeville päätök­sille annetaan tilaa.

  3. rel­lu:
    Eikös se kom­mu­nisti­nen yhteiskun­takin ollut tieteel­lis­es­ti todis­te­tun kehi­tysku­lun vääjäämätön lop­putu­los aivan kuin maail­man tuhou­tu­mi­nen jos ei co2 päästöjä saa­da kuri­in. Kaik­ki ide­olo­giat usko­vat tieteeseen.

    Kuule, hip­pi, tiede ei ole uskon asia, se toimii ihan usko­muk­sista riip­pumat­ta. Jos sin­un ide­olo­giasi on ris­tiri­idas­sa tieteen kanssa, sen pahempi sille ideologialle.

  4. No, oli­han se Marx­in oppi aikoinaan varsin tieteel­listä — sen ajan kri­teereil­lä mitat­tuna. Sitä­vas­toin se, mitä Neu­vos­toli­itossa opetet­ti­in oli lähin­nä uskontoa.

  5. “Siitä asti kun aloin itse ajat­tele­maan ylipäätän­sä mitään (eli noin parikymppisenä)”

    Itse aloitin sen vas­ta 38-vuo­ti­aana. Tois­taisek­si en ole sitä katunut, mut­ta men­neitä aiko­ja sitäkin enem­män XD

  6. Raimo K: No, oli­han se Marx­in oppi aikoinaan varsin tieteel­listä – sen ajan kri­teereil­lä mitattuna. 

    Ei sitä myöskään ole täysin kumot­tu. Havait­tu val­ta­dy­nami­ik­ka on jos­sain muo­dos­sa täysin voimis­saan. Johtopäätök­set ovat eri asia.

  7. Ehdot­taisin tosi­aan myös, että keskitet­täisi­in asi­apo­h­jainen keskustelu sinne ja pidet­täisi­in tämä kom­met­tio­sio metana.

  8. Aika huikea teema tämä sula­suo­lareak­tori. Kick­star­terin kamp­pik­sel­la on toteutet­tu kana­va, joka avaa aihet­ta melko syvältä: http://www.youtube.com/playlist?list=PLKfir74hxWhPsAXSrCy–ORaxxbXdWnXK

    Yksi mieleen­painu­va take-away oli nyky­is­ten ydin­voimala­toimit­ta­jien bis­nes­malli: saat voimalan omakus­ran­nush­in­taan, kun­han ostat kaiken polt­toaineen meiltä. Väit­tävät siis, että nykyvoimala­toimit­ta­jil­la ei ole mitään insen­ti­iviä kehit­tää voimalaa, joka käyt­täisi sen lop­ut 97% energiasta.

  9. Kiin­nitin huomio­ta seu­raavi­in lauseisiin:

    “Me Vihreät kan­namme mui­ta puoluei­ta enem­män vas­tu­u­ta koko ihmiskun­nan tulevaisuudesta.” 

    “Aat­teelli­nen perus­lähtöko­htamme onkin syvästi juur­rutet­tu tieteel­liseen tietoon.”

    Minus­ta tämä kuu­lostaa varsin omahyväiseltä besser­wis­seris­miltä. Hiukan tulee mieleen tais­to­lais­ten “val­is­tunut etu­joukko”, joka luot­ti his­to­ri­al­liseen vält­tämät­tömyy­teen sekä mui­hin tieteel­lisen sosial­is­min sanelemi­in absolu­ut­tisen objek­ti­ivisi­in johtopäätöksiin.

  10. Nukku­vien puolueel­la on jo läh­es 40 pros­entin kan­na­tus. En äänestänyt eurovaaleis­sa, enkä äänestä eduskun­tavaaleis­sakaan. Ei löy­dy sopi­vaa puoluet­ta. Vielä vähem­män jotain ideologiaa!

    Niin puolueel­la, kuin ehdokkaal­lakin ei ole merk­i­tys­tä. Puoluekurin vuok­si ei ole merk­i­tys­tä ketä äänestää. Pieni puolue-eli­it­ti kuitenkin määrit­televät sen, miten puolueen edus­ta­jat äänestävät.

    Suo­raan san­ot­tuna poli­ti­ik­ka ei voisi vähempää kiin­nos­taa, vaik­ka yhteiskun­nal­liset asi­at noin yleisel­lä tasol­la kiin­nos­ta­vat kovastikin.

    Seu­raavis­sa vaaleis­sa voitaisi­in aivan hyvin vaik­ka näyt­tää vaal­i­main­ok­sis­sa vain pelkät numerot. Ei tarvi­ta ehdokkaan kuvaa, pelkkä puolueen vaal­i­mantra riit­tää ja viit­taus vaalilu­pauk­si­in ja puolueohjelmaan. 

    Elävät ehdokkaat voisi pian kor­va­ta robot­eil­la, joi­hin puolue-eli­it­ti lataa tois­tet­ta­van mantran. Näitä voisi sit­ten lähet­tää par­tioimaan tor­eille ympäri maa­ta. Mari Kivinie­mi oli 2011 vaaleis­sa jo lähel­lä robot­tia tv-vaaliväit­telyssä. Ihan sama mitä toimit­ta­ja häneltä kysyi, niin sama mantra sieltä tuli riip­pumat­ta mikä kysymys oli.

    Min­is­ter­itkin voisi kor­va­ta robot­eil­la, eihän hei­dän tarvitse tehdä muu­ta kuin sivu­ut­taa asiantun­ti­joiden lausun­not ja kor­va­ta ne puolue-eli­itin lob­barei­den mantroilla.

    Äänestyk­sistä eduskun­nas­sa voidaan luop­ua, kos­ka äänestyk­sen tulos tiede­tään ennakkoon, paikka­jaon perus­teel­la. Väit­te­ly salis­sa on vielä turhempaa, kun päätök­siä ei tehdä sen väit­te­lyn mukaan. Se on lähin­nä vain kohtelias tapa sal­lia oppo­si­tion haukkua hal­li­tuk­sen politiikkaa.

    Tavoite puolueel­lle on oman kan­natuk­sen kas­vat­ta­mi­nen ja val­lan pönkit­tämi­nen virkamieskoneistossa.

    Seu­raavien eduskun­tavaalien teevee väit­te­ly­istä muo­dos­tuu oikea viihde­spek­taakke­li. Toimit­ta­ja johtaa tiukasti “väit­te­lyä” ja keskeyt­tää pien­im­mänkin mah­dol­lisen vapaan keskustelun poli­ti­ikas­ta. Välil­lä ote­taan jokin sivukom­ment­ti tätä viihde­spek­taakke­lia selostavil­ta tapak­oulut­ta­jil­ta ja muil­ta viih­teen superasiantun­ti­joil­ta. Saate­taan ehkä saa­da joltain muo­ti­asiantun­ti­jal­ta kom­ment­ti Stub­bin uud­es­ta paidasta.

    Niin, mitä jos me muut olisimme tur­pa kiin­ni ja annet­taisi­in teevee väit­telijöi­den väitel­lä sen pari kolme tun­tia eri aiheista? 

    Mut­ta tuskin­pa. Sen sijaan näemme ehkä jonkin välishown. Lopuk­si ver­tail­laan puolue­jo­hta­jien onnis­tunei­ta ja epäon­nis­tunei­ta sukkaval­in­to­ja teeveetenttiin.

    Suomen yhteiskun­nal­lisen keskustelun taso on suo­raan san­ot­tuna… Tai no, en minä sitä voi tähän suo­raan sanoa, kun ei sitä voi julkaista. 

    Ei sitä saisi kuitenkaan mah­tu­maan twitteriin.….….……

    1. Lau­ri. “Puolueeli­it­ti” on ainakin meil­lä eduskun­taryh­mä ja jokainen ryh­män jäsen vaikut­taa varsin tehokkaasti siihen, mitä eduskun­taryh­mä tekee.

  11. Masi:
    Kiin­nitin huomio­ta seu­raavi­in lauseisiin:

    “Me Vihreät kan­namme mui­ta puoluei­ta enem­män vas­tu­u­ta koko ihmiskun­nan tulevaisuudesta.” 

    “Aat­teelli­nen perus­lähtöko­htamme onkin syvästi juur­rutet­tu tieteel­liseen tietoon.”

    Minus­ta tämä kuu­lostaa varsin omahyväiseltä besserwisserismiltä.Hiukan tulee mieleen 

    Ihan nor­maali tapa vedo­ta ihmisi­in. Ensin kehutaan kuin­ka ollaan hyviä jos­sakin, mut­ta sit­ten osoite­taan jotain mikä on ris­tiri­idas­sa tämän kanssa ja että tämä ris­tiri­ita pitäisi korjata.

  12. Tho­ri­um-poh­jainen reak­tori, joka siis on siis kehitet­ty toimi­vak­si jo 60-luvul­la on kiteytet­ty 5‑minuutin videoon: 

    LFTRs in 5 min­utes — Tho­ri­um Reac­tors: http://youtu.be/uK367T7h6ZY

    Tuo Han­nu Oskalan postaa­ma TED-video on käsit­tääk­seni täs­mälleen sama reak­torikon­sep­ti, jos­sa keskiössä on kuitenkin nykyisen ydin­jät­teen tehokas hyötykäyttö.

  13. Strange Cyborg:
    Itse aloitin sen vas­ta 38-vuo­ti­aana. Tois­taisek­si en ole sitä katunut, mut­ta men­neitä aiko­ja sitäkin enem­män XD

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysy­isin mikäli sal­lit, mikä sai sin­ut aloit­ta­maan omil­la aivoil­la ajat­telemisen juuri 38-vuotiaana?

    Parem­pi 38-vuo­ti­aana kuin ei ollenkaan. Rehellisen nöyrä ulostu­losi teki vaiku­tuk­sen minuun.

    Itse olen pyrkinyt ajat­tele­maan (edes jol­lain lail­la) omil­la aivoil­lani koko elämäni. Ennen kouluikää tämä on ollut varsin vaikeaa, mut­ta n. 10 vuo­ti­aana muis­tan päätelleeni uskon jumalo­len­toi­hin pöhkök­si seu­raa­van­laisel­la päättelyketjulla:

    Eri uskon­not usko­vat eri­laisi­in jumaliin/jumalaan. Muiden uskon­to­jen jumalat ovat tietyn uskon­non mukaan vääriä. Ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, että tiet­ty uskon­to olisi oike­as­sa ja kaik­ki muut uskon­not väärässä. Väite minkälaisen tahansa jumalan ole­mas­saolosta kokee saman kohtalon kuin ole­mas­sa ole­vien uskon­to­jen väit­teet. Jäl­jelle jää siis vain ole­tus, että jumalo­len­to­ja ei ole.

    Eihän tuo mikään 100 % auko­ton päät­te­ly ole (ihmis­ten välistä sanal­lista kom­mu­nikaa­tio­ta ei var­maankaan ole ole­mas­sa, kos­ka maail­mas­sa on eri­laisia kieliä), mut­ta 10-vuo­ti­aana se oli varsin pätevän oloinen. Ajat­telin siis niin, että mikäli jumalo­len­to­ja olisi ole­mas­sa, kaik­ki uskon­not oli­si­vat asi­as­ta melko samaa mieltä, olisi ole­mas­sa ehkä vain yksi uskon­to. Taval­laan onkin, nimit­täin tiede. Sain kuitenkin immu­ni­teetin uskon­to­jen aivope­sua vas­taan jo ala-asteiässä käyt­tämäl­lä päätäni. Oma ajat­telu tyh­mästi on minus­ta parem­pi kuin itsen­sä altist­a­mi­nen aja­tusten istu­tuk­selle. Sik­si halu­an, että luk­i­ja ajat­telee omil­la aivoil­laan kri­it­tis­es­ti, onko juuri kir­joit­ta­mas­sani tek­stis­sä mitään järkeä. Kiitos ajattelemisesta!

  14. Toisaal­ta pelkäl­lä tiedol­la ei pär­jää, vaik­ka olisi kuin­ka kiis­tat­ta oikeassa.

    Ihmiset tekevät päätök­sen­sä tun­teil­la, joko tiedosta­mat­ta tai tiedostaen. Parhaim­mat vaikut­ta­jat saa­vat äänestäjän­sä tai kuuli­jansa sitou­tu­maan ensin esite­tyn asian kuun­telemiseen ja kuun­telemisen jäl­keen itse asi­aan — tun­neta­sol­la, vaik­ka itse asia olisi kuin­ka “väärä” tahansa. Ihmisi­in vaikut­tamisen taito on ortog­o­naa­li­nen näh­den siihen asi­aan, jota vaikut­ta­mal­la koite­taan viestittää.

    Tietopo­h­jaisel­la argu­men­toin­nil­la vetoaa niihin ihmisi­in, joil­la on vah­va tarve käsit­tää maail­maa ratio­naalisen ajat­telun kaut­ta ja joil­la on lisäk­si samat (tieteel­liset) lähtöo­let­ta­muk­set asioista kuin asian esit­täjäl­lä itsel­lään. Näitä ihmisiä ei ole vält­tämät­tä enem­mistök­si. Kaikil­la ihmisil­lä on suun­nilleen jonkin­lainen oma logi­ikkansa, mut­ta lähtöo­let­ta­muk­set voivat silti olla täysin erilaiset.

    Vihrei­den kan­nat­taa opetel­la myös sitä “paskan­jauhan­taa”, jol­la saadaan ihmiset ensin kiin­nos­tuneik­si kuule­maan, että mitä vihreil­lä on sanottavanaan.

  15. Vihrei­den kan­nat­taa opetel­la myös sitä “paskan­jauhan­taa”, jol­la saadaan ihmiset ensin kiin­nos­tuneik­si kuule­maan, että mitä vihreil­lä on sanottavanaan. 

    Niin, näi­hin päivi­in asti­han uteliaan tutus­tu­jan, jol­lainen minäkin muu­ta­maa vuot­ta takaperin tuoreena yliop­pi­laana olin, kohtaa­ma jar­gon on ollut luo­taan­työn­tävän luoka­ton­ta jo ensi virkkeistä läh­tien. Vihrei­den tapauk­ses­sa peri­aate vaikut­ti ole­van se, että lud­ditis­mi puetaan epämääräisik­si toiveik­si epäre­al­is­ti­sista tek­nol­o­gi­sista ja sosi­aal­i­sista edis­tysaske­lista, jot­ka tull­e­vat jostain.

    Suur­puolueet sen­tään ovat anta­neet ymmärtää osaa­vansa edis­tää asioi­ta, jot­ka ylläpitävät yhteiskun­nan vau­raut­ta ja vakaut­ta mm. vihreän teknolo­gian edis­tämisen mahdollistamiseksi.

    Tässäkin blo­gis­sa ylis­te­tyn Juhana Var­ti­aisen narul­latyön­tämis­logi­ikan mukaan min­ul­lakin olisi ilmeis­es­ti mitä parhaim­mat perus­teet jonkin­laisen työn sankarin diplomin vas­taan­ot­tamiseen, mikäli ryhty­isin kym­men­päistä lap­sika­trasta sosi­aal­i­tu­il­la kas­vat­tel­e­vak­si täyspäiväisek­si alko­holis­tik­si — tulis­in­han moninker­tais­ta­neek­si maail­malle tar­joa­mani työvoiman. Sepä sopisi luo­lamiesy­hteiskun­taan mitä parhaim­min muidenkin muo­to­seikko­jen­sa puolesta.

    Esimerkik­si maa­han­muut­ta­jis­sa on äänestäjinä se “hyvä” (ään­ten havit­telijoiden kannal­ta hyvä) puoli, ettei heil­lä mm. ole pääsyä paikalliseen yhteiskun­nal­liseen ja poli­it­tiseen his­to­ri­ati­etoon van­hempi­en tut­tu­jen sekä suku­lais­ten muodossa.

    Ihmeel­lisiä höpinöitä eivät entiseen malli­in usko enää edes teinit, joten päät­tömien ja enim­mäk­seen negati­ivis­es­ti mer­i­toitunei­den ide­olo­gioiden nimis­sä poukkoil­lessaan on turha kuvitel­la vaikut­ta­vansa jotenkin väkevältä, uskot­taval­ta ja edis­tyk­sel­liseltä. Linkolan Pentin suurim­mak­si, ja sinän­sä suurek­si, ansiok­si luen sen, että hän puhuu tuo­den ilmi miet­teen­sä riit­tävän rehellis­es­ti. Se on aivan liian harv­inaista, kos­ka rehellisyyshän on ehdo­ton edel­ly­tys jonkin­laisen järkevän toimin­nan aikaansaamiselle organ­isoituneessa yhteiskunnassa.

  16. Rolling Heurlin:
    Aika sopi­vasti sat­tuu Oskalan kir­joituk­sen kanssa Vihrei­den vara­puheen­jo­hta­jan Anne Blandin blo­gi http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171883-monsanto-ei-kuulu-eurooppaan-suomen-valtti-puhtaus-ja-luomu-ei-gmo
    Tässä on hyvä esimerk­ki juuri siitä tieteen­vas­tais­es­ta GM-kauhusta.

    Samat tahot rum­mut­ta­vat vil­liru­uan perään, mikä on mielipuolista, kos­ka vil­liruokaa ei riitä edes mur­to-osaan suo­ma­lais­ten ruokavalios­ta. Hyvä, että edes sesonki­herkku­na. Onnek­si suo­ma­laisil­la on sen ver­ran älyä, että vil­liruo­ka ei maistu.

    Ote­taan esimerkik­si mer­ilo­hi. Kiin­tiö vuodelle 2014 on alle 120 000 loh­ta. Olete­taan, että lohen teura­s­paino on 10 kg, mitä se ei todel­lakaan keskiar­vona ole, vaan reilusti alle. Saamme siis 1,2 miljoon­aa kg mer­ilo­h­ta fileenä.

    Suo­ma­laiset syövät yli 40 miljoon­aa kg kalaa vuodessa, jos­ta suurin osa on kir­jolo­h­ta ja norjanlohta.

    Vaik­ka kaik­ki Suomen ran­nikko­joet saataisi­in kutukun­toon, ei villil­lä mer­ilo­hel­la voitaisi kor­va­ta tuo­ta kas­vate­tun “lohen” menekkiä.

    Riistal­i­han ja teol­lis­es­ti tuote­tun lihan ero on vielä järkyttävämpi.

    Tai no, maati­lal­la vil­jel­ty­jen rav­in­tokasvien ja luon­nos­ta löy­tyvien rav­in­tokasvien ero on vieläkin suurempi.

    Se on has­sua, että kaik­ki muu saa kehit­tyä, mut­ta ruuan­tuotan­to ei. Pahimpi­en mielestä pitäisi elää kuten kivikautiset ihmiset elivät.

  17. Rolling Heurlin:
    Aika sopi­vasti sat­tuu Oskalan kir­joituk­sen kanssa Vihrei­den vara­puheen­jo­hta­jan Anne Blandin blo­gi http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171883-monsanto-ei-kuulu-eurooppaan-suomen-valtti-puhtaus-ja-luomu-ei-gmo
    Tässä on hyvä esimerk­ki juuri siitä tieteen­vas­tais­es­ta GM-kauhusta. 

    Kir­joituk­ses­ta en osaa sanoa mitään, mut­ta kom­ment­tei­hin löy­tyi kauhean paljon tiedeusko­vaisia väit­tämään suurel­la innol­la sitä vas­taan ilman mitään asiantun­te­mus­ta, mikä ei vaku­u­ta. Ja hyvin on Euroop­pa tähänkin asti pär­jän­nyt ilman GMO:ta. Satoa tun­tuu riit­tävän polkuhin­nal­la dumpat­tavak­si maail­man­markki­noillekin (vaik­ka tämä var­maan johtunee osak­si reservien vanhenemisesta).

    Ruuan­tuotan­to tai luon­to eivät kuitenkaan ole sel­l­aisia asioi­ta, mil­lä kan­nat­taa lähteä leikkimään. Virheistä voi tul­la peruuttamattomia.

  18. Omil­la aivoil­la ajat­telem­i­nen on pros­es­si jon­ka kehit­tämi­nen ei lopu koskaan. Lisäk­si se on yliar­vostet­tua, kos­ka puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä tyh­mem­piä. Kaikille ei sik­si edes tee hyvää ajatel­la omil­la aivoil­laan, muut kun oikeasti ajat­tel­e­vat yleen­sä paremmin.

    Sik­si onkin parem­pi keskit­tyä metakog­ni­ti­ivisi­in taitoi­hin, ja huo­ma­ta mil­loin joku ajat­telee tyh­mästi ja kar­sia ne tyh­mät ajatuk­set vaan pois. Se on tehokkain ja paras tapa paran­taa ajat­telun laat­ua. Ensim­mäi­nen askel tähän on se, että jos joku tun­nus­taa väriä ja alkaa perustel­la jotain, niin ei kan­na­ta kuun­nel­la. Koskaan.

  19. Han­nu Oskala: “Aat­teelli­nen perus­lähtöko­htamme onkin syvästi juur­rutet­tu tieteel­liseen tietoon.” 

    Ei se näin ole. Jos pienen joukon kohdal­la olisikin, ei puh­taaseen tietoon juur­rutet­tu sanoma menisi laa­jem­min per­ille. Ei pelkästään tieteel­lisen tiedon varas­sa men­esty yksikään puolue. Use­ampikin edel­lä ole­va kom­ment­ti muis­tu­taa, kuin­ka vähän uskon­nol­la ja tieteel­lä on keskenään tekemistä. Olisi täysin kohtu­u­ton­takin edel­lyt­tää, että keskiver­to äänestäjä pysty­isi arvioimaan ydin­voiman tai geen­imuun­telun tur­val­lisu­u­den. Sik­si sel­l­ai­sista asioista tulee uskona­sioi­ta väkisinkin.

    Toki itse halu­an uskoa tieteel­lisi­in perustelui­hin, mut­ta ei juuri koskaan voi olla var­ma, onko tutkimus sopivista perusteluista hyö­tyvien yhtiöi­den tai val­tioiden mak­samaa mit­tati­laustyötä. Onko joku toista mieltä? Vaik­ka toki fak­tat oli­si­vat oikei­ta, ne ovat sopi­vasti ja kapea-alais­es­ti valit­tu­ja. Tähän voi syyl­listyä Osmokin ja toiselta kan­til­ta jatku­vasti vihreistä vikaa etsivien vakau­muk­sel­lis­ten kom­ment­tien suuri joukko.

  20. Päivä päivältä tun­tuu enem­män siltä, että vihreät ripus­tau­tu­vat teknolo­gian tuo­maan pelas­tuk­seen ja jää perussyyt täysin vaille huomio­ta. Ydin­voimaa ja kasvien jalostamista on tehty vuosikym­meniä, mut­ta ne ovat vain seu­raus­ta siitä, että väestö kas­vaa 200 000 ihmisel­lä päivässä. Vielä var­maan tulee se päivä, kun vihreät ja koko poli­it­ti­nen kent­tä huo­maa ympäri maail­maa, että vika on kasvus­sa sinän­sä, ei siinä mil­lä sitä tehdään. 

    Hyvä sinän­sä että teil­lä on jotain sisäistä keskustelua, mut­ta kaukana vihreät ovat siitä ymmär­ryk­ses­tä ja uskalluk­ses­ta mitä nyt tarvit­taisi­in. Näyt­tää siltä, että vain tämä teknolo­gia- ja kasvu-usko kel­paa, ja kri­ti­ik­ki ekolo­gian poh­jal­ta on kadon­nut lop­ullis­es­ti. Kuten main­on­nas­sa yleen­sä, niin myös poli­ti­ikas­sa yritetään vain peit­tää ydi­non­gel­mat ja tar­jo­ta jotain kivaa kuor­rutet­ta. Kos­ka vihrei­denkin tarkoi­tus on vain lisään­tyä ja täyt­tää maa ihmisen turhien tarpei­den takia, niin parem­pi ainakin äänestää jotain joka ei pistä veron­mak­sa­jaa tuo­ta rahoittamaan. 

    Kos­ka toisen vihreän puolueen syn­nyt­tämisessä ei ole muu­ta järkeä kuin se, että se ehkä söisi nykyvihrei­den kan­na­tus­ta, mut­ta ette tajuaisi kri­ti­ikkiä kuitenkaan ja ette kor­jaisi mitään, niin puolue­poli­ti­ik­ka ei tule muut­ta­maan tilan­net­ta. Nykyi­nen puolue vain pet­tää ihmisiä usko­maan, että on jokin pelas­ta­va teknolo­gia ja hyvää kasvua, jota voi jatkaa lop­ut­tomi­in. Samaa näyt­tää uskot­tel­e­van tämä ydinvoimaporukka.

  21. Tiedemies:
    kos­ka puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä tyhmempiä.

    Tämä on usein ns. intel­li­gentsi­jan esit­tämä asia. Mut­ta onko tosi­aan niin, että voidaan löytää medi­aaniä­lykäs esimerkik­si koko suo­ma­laisjoukos­ta? Eikös siel­lä käyrän huip­ul­la kuitenkin ole suuri määrä ns. nor­maal­iä­lykkäitä 100 pis­teen kohdal­la. Samal­la taval­la kuin on paljon nor­maalimit­taisia ja medi­aanin etsimi­nen on han­kalaa. Tietysti kun tarpeek­si pros­es­soidaan, voidaan jotain eroa löytää, mut­ta miten merk­it­sevää sel­l­ainen on?

    1. Minä sanoin joskus kauan sit­ten, että Suomen val­it­se­mas­sa korkean osaamisen strate­gias­sa on se vika, että puo­let suo­ma­lai­sista on kek­simäräistä tyh­mem­piä. Joku sosi­aal­i­ti­eteil­i­jä loukkaan­tui moi­ses­ta väit­teestä niin pahasti, että vaati sen tuek­si lähdeviitettä…

    2. Newyork­ista,
      Sen tau­tolo­gia. Puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä lyhyem­piä, lihavampia, vaaleampia ja vaik­ka mitä, mikä vain voidaan aset­taa vähin­tään järjestysasteikolle.

  22. Yler­mi, mene ulos met­sään ja nau­ti elämästäsi. Sin­ul­la on vain yksi elämä ;-]

  23. Yler­mi:
    Ydin­voimaa ja kasvien jalostamista on tehty vuosikym­meniä, mut­ta ne ovat vain seu­raus­ta siitä, että väestö kas­vaa 200 000 ihmisel­lä päivässä. Vielä var­maan tulee se päivä, kun vihreät ja koko poli­it­ti­nen kent­tä huo­maa ympäri maail­maa, että vika on kasvus­sa sinän­sä, ei siinä mil­lä sitä tehdään. 

    Nuo 200 000 ihmistä voisi­vat tiet­tyyn rajaan asti vielä men­näkin, mut­ta elin­ta­son nousu ei. Kun ale­taan lihasvoiman sijaan liikku­maan autol­la, tilan tarve kym­menker­tais­tuu. Tai syömään papu­jen sijaan vas­taavaa pro­tei­inin lähdet­tä lihaa, kulu­tus 5–10 ‑ker­tais­tuu. Tämän tyyp­pisel­lä ekspo­nen­ti­aalisel­la kasvul­la saadaan maa­pal­lon rajat ihmiskun­nan tähä­nas­tiseen his­to­ri­aan ver­rat­taes­sa järkyt­tävän nopeasti vastaan.

    Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Yler­mi, mene ulos met­sään ja nau­ti elämästäsi. Sin­ul­la on vain yksi elämä ;-]

    Ja se tarkoit­taa, että muu­ta­man sukupol­ven kulut­tua sitä met­sää ei enää ole.

    Huip­pututkimuk­sel­la ja teknolo­giauskol­la on mah­dol­lista sumut­taa sekä itseään että asi­as­ta huonom­min per­il­lä ole­via. Kunnes 60 ton­nia nikke­liä taas val­uu suuren kaupun­gin läpi vir­taavaan jokeen ja tuhoaa sen ekosys­teemin vuosik­si. Ja yri­tys “kan­taa vas­tu­un”. Eli oikeasti ollaan todel­la hataral­la pohjalla.

  24. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Se on has­sua, että kaik­ki muu saa kehit­tyä, mut­ta ruuan­tuotan­to ei. Pahimpi­en mielestä pitäisi elää kuten kivikautiset ihmiset elivät.

    Onko tämä taas jotain tahal­lista väärinymmärrystä?

    Olen jos­sain määrin nou­dat­tanut paleo-ruokavalioa n. 15 vuot­ta. Se ei ole todel­lakaan mikään uusi jut­tu. Käytän­nössä tuo näkyy niin että syön paljon juurek­sia, kasviksia, siemeniä, pähk­inöitä, sieniä, kalaa, munia ja muutenkin tuoret­ta ruokaa. Jota han­kin paljon itse met­sästä. Ja pyrin vält­telemään kaikkea pros­es­soitua ruokaa.

    Har­ras­tan myös kil­pau­rheilua SM-tasol­la ja vakav­im­mat sairaut­eni viimeisen 15 vuo­den ajal­ta ovat poskiontelon
    tule­hdus ja flun­ssa. Lisäk­si olen työsken­nel­lyt yliopis­tossa molekyyli­bi­olo­gian tutk­i­jana, joten väitän ymmärtäväni geeneistä keskiver­to­tal­laa­jaa enemmän.

    Vihre­itä en ole äänestänyt enää vuosi­in, jostain Anne Blandin kir­joituk­ses­ta sanoudun täysin irti. Min­un puolestani esim. tärkke­lyk­sen tai alko­holin tuot­toon tarkoite­tut GMO perunat voi sal­lia. Min­ul­la ei siis sinäl­lään ole mitään geen­imuun­telua vas­taan, jos sitä käytetään viisaasti. 

    Mut­ta hyvin mon­et pros­es­soidut ruu­at ovat oikeasti *askaa. Ja iso osa ruoka­te­ol­lisu­ud­es­ta on *erseestä. Ja jos/kun geen­imuun­telua käytetään ruuan yli­tuotan­toon ja voit­to­jen mak­si­moin­ti­in, en pidä asi­as­ta yhtään. 

    Maail­man ruuan­tuotan­toa ei tarvitse enää yhtään lisätä. Jos jos­sain on nälän­hätää, se tarkoit­taa vain että siel­lä on liikaa ihmisiä, ja luon­to hoitaa asi­aa. Tuo­hon ei tule minus­ta puut­tua, ja julkiset kehi­tysavut pitäisi kaik­ki lakkaut­taa. Ne vain ylläpitävät van­ho­ja kor­rup­toitunei­ta rakenteita.

  25. TL:
    Maail­man ruuan­tuotan­toa ei tarvitse enää yhtään lisätä. Jos jos­sain on nälän­hätää, se tarkoit­taa vain että siel­lä on liikaa ihmisiä, ja luon­to hoitaa asiaa.

    Eikö tämä ole ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että rikkaissa län­si­mais­sa ruokaa syötetään tuotan­toeläimille, jot­ta voidaan syödä niiden lihaa. Jol­loin ruoan sisältämästä ener­gias­ta saadaan tal­teen murto-osa.

    Ellei ole, ei muu­ta kuin ker­ro­taan nälkää näkeville että kuolkaa pois, mei­dän pitää saa­da sioille syötävää, että päästään grillaamaan.

  26. Nimeno­maan sil­lä kivikautisel­la ruuan­tuotan­nol­la joudute­taan vil­lieläin­ten sukupu­ut­toa. Heikko­ta­soisel­la maat­aloudel­la ja ener­giantuotan­nol­la joudute­taan metsäkatoa.

    Maail­man ruuan­tuotan­toa pitää kyetä kehit­tämään sel­l­aisek­si, että nälän­hädät lop­pu­vat. Kehi­tys­a­pua pitää entis­es­tään kyetä kas­vat­ta­maan ja kohden­ta­maan oikein. Rauhan­tur­vaa­jia pitää kyetä lähet­tämään ja aut­ta­maan osa­puo­lia löytämään tien rauhal­liseen yhteiseloon täl­lä planeetalla.

    Olen kurkkuani myöten täyn­nä kaiken­maail­man itsekkäitä kusipäitä, joiden mielestä juuri he ovat ain­oi­ta oike­as­sa ole­via ja vain juuri he ansait­se­vat elää, kos­ka juuri he ovat pyhiä.

    Mielestäni kehi­tys­mais­sa työsken­televät aut­ta­jat ovat niitä todel­lisia sankare­i­ta. Ne jot­ka uskalta­vat pistää oman henken­sä peli­in aut­taak­seen mui­ta. Rauhan­tur­vaa­jia, sairaan­hoita­jia, opet­ta­jia, lääkäre­itä, insinööre­jä jne.

    Elämästä pitää voi­da naut­tia, syn­ny­it sit­ten minne tahansa täl­lä planeetalla!

  27. anonyy­mi: Kir­joituk­ses­ta en osaa sanoa mitään, mut­ta kom­ment­tei­hin löy­tyi kauhean paljon tiedeusko­vaisia väit­tämään suurel­la innol­la sitä vas­taan ilman mitään asiantun­te­mus­ta, mikä ei vakuuta. 

    Jatkaak­seni vielä: Kun vas­taväit­täjä vetoaa Cato-insti­tuutin paperei­hin eikä edes tiedä kyseessä ole­van poli­it­ti­nen taho, jon­ka tarkoi­tus on tuot­taa kvasi-intellek­tu­aa­li­nen poh­ja sitä rahoit­tavien teol­lisu­u­den ja mil­jardöörien aja­malle poli­ti­ikalle ja siihen liit­tyvälle pro­pa­gan­dalle, vas­taväit­täjän argu­ment­tien pain­oar­vo on asi­apo­h­jal­lis­es­ti negati­ivi­nen. En sano, etteikö insti­tuutin tutkimuk­sil­la voisi olla jotain poh­jaakin, mut­ta kun ne jo lähtöko­htais­es­ti ovat tarkoi­tushakuisia, niin skep­ti­sis­mi­in ja jopa denial­is­mi­in on painavia syitä. Jo pelkästään pre­mis­seil­lä pelaa­mal­la tai tarkastelun kohdet­ta rajoit­ta­mal­la päästään mil­tei aina halut­tuun lopputulokseen.

    Osmo Soin­in­vaara: Puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä lyhyem­piä, lihavampia, vaaleampia ja vaik­ka mitä, mikä vain voidaan aset­taa vähin­tään järjestysasteikolle. 

    Medi­aa­nia. Tai sit­ten pitää lisätä tarkenne.
    Tilas­toti­eteil­i­jältä toivoisi hie­man tarkem­paa kielenkäyttöä.

    Ja tuo tietysti on vain ideaal­i­ti­lanne. Newyork­ista viitan­nee siihen, että saman mediaani-ÄO:n omaavia löy­tyy paljon ja heitä ei voi sen perus­teel­la jär­jestää (käytän­nössä “samat” lienevät muu­ta­man pis­teen alueel­la sat­un­naisen heiton vuok­si) eikä tämä joukko myöskään vält­tämät­tä sijoitu sym­metris­es­ti määräl­liseen keskus­taan. Niin­pä puo­let eivät suinkaan aina ole medi­aanista alle tai yli — ei edes sil­loin, jos medi­aani­joukko jae­taan noi­hin keinotekois­es­ti, ellei jakoa tehdä siitä ain­oas­ta “oikeas­ta” kohdas­ta. Väite ei siis aina olekaan reaalis­es­ti totta.

    Sit­ten on vielä tuo klas­sikko: medi­aanin ja keskiar­von ero. Keskimääräistä tyh­mem­piä saat­taa siis löy­tyä jopa enem­mistö, mikä kuu­lostaa ikävältä. Joka tapauk­ses­sa niitä on aika paljon, ellei sal­li­ta jotain tol­er­anssia. Tai vaik­ka sallittaisiinkin.

  28. Yler­mi:
    Päivä päivältä tun­tuu enem­män siltä, että vihreät ripus­tau­tu­vat teknolo­gian tuo­maan pelas­tuk­seen ja jää perussyyt täysin vaille huomiota. 

    Koti-isä:
    Huip­pututkimuk­sel­la ja teknolo­giauskol­la on mah­dol­lista sumut­taa sekä itseään että asi­as­ta huonom­min per­il­lä olevia. 

    Teknolo­gias­sa ei ole kyse niinkään uskomis­es­ta (muuten kuin hypo­teesin­muo­dostamis­mielessä), vaan käytän­nöl­lis­ten ratkaisu­jen etsimis­es­tä täs­mäl­lis­es­ti määritel­ty­i­hin ongelmi­in. Rooman Klu­bin 70-luvun ennus­teet menivät pieleen, kos­ka malleis­sa ei otet­tu huomioon teknolo­gian ja markki­na­t­alouden takaisinkytkentöjä.

    Kos­ka blog­gaus oli kan­nus­tus älyl­liseen rehellisyy­teen idol­o­gisen yksisilmäisyy­den sijas­ta Vihrei­den piiris­sä, niin on var­masti aiheel­lista hyväksyä keskustelu­un mukaan se tosi­a­sia että ongelmien esi­in­nos­tamisen ohel­la niitä voidaan myös kor­ja­ta ja hallita.

  29. Koti-isä: Eikö tämä ole ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että rikkaissa län­si­mais­sa ruokaa syötetään tuotan­toeläimille, jot­ta voidaan syödä niiden lihaa.

    Kri­ti­soin ruuan teho­tuotan­toa mm. tästä syys­tä. Län­si­mais­sa lihan tuotan­toa pitäisi verot­taa niin että lihan hin­ta jopa kym­menker­tais­tu­isi, ja vas­taavasti kulu­tus vähentyisi. 

    Suomes­sa tuote­taan ja kulute­taan aivan liikaa lihaa, joka toisaal­ta vielä usein pros­es­soidaan itä-Euroopas­sa ja Sak­sas­sa lihan ja juus­ton kaltai­sista valmis­teista tuote­tuik­si Suomes­sa muovi­in paka­tuik­si eineksiksi.

    Lau­ri T. Kumpu­lainen: Elämästä pitää voi­da naut­tia, syn­ny­it sit­ten minne tahansa täl­lä planeetalla!

    Mitä on nautin­to? Kuka sen määrit­telee? Ken­ties jalostet­tu Angus pihvi, Islay vis­ki ja Cohi­ba sikari nuoren ilo­tytön tarjoamana?

    Jokaiselle tarpei­den­sa mukaan, vai jokaiselle ansioiden­sa mukaan?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Newyorkista,
    Sen tau­tolo­gia. Puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä lyhyem­piä, lihavampia, vaaleampia ja vaik­ka mitä, mikä vain voidaan aset­taa vähin­tään järjestysasteikolle.

    Var­masti voidaan, mut­ta onko siinä järkeä? Ja var­masti on myös niin, että suuri osa kansalai­sista sijoit­tuu älykkyys­ta­soille 95–105 pis­tet­tä ja merkit­tävää eroa toim­inta- tai ajat­telukyvyssä ei täl­lä keskilu­okalla ole. Voidaan tietysti sanoa myös, että puo­let kansane­dus­ta­jista on tyh­mem­piä kuin keskimääräi­nen kansane­dus­ta­ja, mut­ta sel­l­ainen ei kuu­losta oikein sopivalta. 

    Huo­maisiko Suo­mi oikeasti mitenkään, jos Soin­in­vaara ja nim­imerk­ki Tiedemies yht’äkkiä katoaisi­vat ulkoavaru­u­teen? Mikä muuttuisi?

  31. Lau­ri T. Kumpu­lainen:

    Maail­man ruuan­tuotan­toa pitää kyetä kehit­tämään sel­l­aisek­si, että nälän­hädät lop­pu­vat. Kehi­tys­a­pua pitää entis­es­tään kyetä kas­vat­ta­maan ja kohden­ta­maan oikein. Rauhan­tur­vaa­jia pitää kyetä lähet­tämään ja aut­ta­maan osa­puo­lia löytämään tien rauhal­liseen yhteiseloon täl­lä planeetalla.

    Tästä on help­po olla samaa mieltä. Ongel­mana vain tun­tuu ole­van, miten kehi­tys­mai­hin saadaan kun­nol­lisia hal­lit­si­joi­ta kohden­ta­maan se kehi­tys­a­pu oikein niin, että se hyödyt­tää maa­ta eikä ohjaudu hal­lit­si­joiden sveit­siläisille pankkitileille.

    Suomen his­to­ria antaa esimerkin. Kun maamme itsenäistyi 1917, käyti­in heti ver­i­nen sisäl­lis­so­ta, jos kuoli tuhan­sia. Parikym­men­tä vuot­ta myöhem­min itäi­nen naa­puri sopi eteläisen suur­val­lan kanssa Itä-Euroopan jakamis­es­ta ja hyökkäsi maa­hamme. Sotaa kesti vuosia ja kym­meniä tuhan­sia kuoli. Säi­ly­imme kuitenkin itsenäisinä.

    Kun maamme juh­li 50-vuo­tista itsenäisyyt­tä, oli maamme kaikil­la mittareil­la mitat­tuna suh­teel­lisen hyvin men­estynyt maa.

    Mon­et Afrikan maat itsenäistyivät 1960-luvul­la, siis 50 vuot­ta sit­ten. Nor­sun­lu­u­ran­nikko on yksi niistä. Se on afrikkalaisit­tain men­estynyt val­tio. Maa­ta hal­lit­si itsenäistymis­es­tä alka­en 1990-luvulle sama mies, joka keräsi mil­jar­diomaisu­u­den hal­lites­saan. Pres­i­den­til­lä oli ilmeis­es­ti hyvä palk­ka tai sit­ten val­tion ja omat rahat menivät sekaisin.

    Pres­i­dent­ti kuoli 1990-luvun alus­sa. Maas­sa on käy­ty pari sisäl­lis­so­taa ja väestö on moninker­tais­tunut sit­ten 1960-luvun. Hyviä jalka­pal­loil­i­joi­ta sieltä tulee mm. Didi­er Drogba,mmutta muuten maan talous on ongelmissa.

    Mik­si Suo­mi onnis­tui talouten­sa ja yhteiskun­tansa kehit­tämisessä 50 vuodessa, mut­ta Nor­sun­lu­u­ran­nikko ei? Mik­si Etelä-Korea onnis­tui, mut­ta Ghana ei?

  32. Pitäisikö siis sal­lia vil­jala­jikkei­den gee­nien merkkaus ja paten­toin­ti, jot­ta ohel­lamme kaik­ki maail­man nälkäänäkevät, ja/tai hei­dän tuk­i­jansa, pää­si­sivät mak­samaan vielä patenttimaksujakin?

    Mik­si pitäisi lähteä mer­ta edem­mäs ‘kalaan’, jos apua tarvit­se­vaa lähim­mäistään halu­aa auttaa?
    Onko se jotenkin ‘arvokkaam­paa’?

  33. TL:
    Mitä on nautin­to? Kuka sen määrit­telee? Ken­ties jalostet­tu Angus pihvi, Islay vis­ki ja Cohi­ba sikari nuoren ilo­tytön tarjoamana? 

    Esimerkik­si viime viikol­la nautin siitä, kun kävin suku­loimas­sa Iisalmes­sa. Näin pitkästä aikaa isäni, äiti­ni, siskoni, hänen aviomiehen­sä ja lapsen­sa. Kävin isäni kanssa kalas­sa, kuten olemme aina kesäl­lä käyneet. Saati­in iso­ja ahve­nia Nur­mi­joen Haa­pakoskelta (Tal­vi­vaaran ala­juok­sul­ta, joo ja join joes­ta vet­tä) ja seu­raa­vana päivänä pais­tet­ti­in niitä ja tar­jot­ti­in vieraille. Jälkiru­uak­si muurinpohjalettuja.

    En muuten pol­ta sikare­i­ta, eikä käytä alko­ho­li­akaan, enkä syö lihaa (pait­si kalaa), mut­ta juhan­nuk­se­na tar­josimme vieraille viiniä ja hyvää ruokaa. Siitäkin minä nautin ja näyt­ti vier­aatkin nauttivan.

    Tänään nautin siitä, että kesäsade kasteli min­ut ajaes­sani kau­pas­ta koti­in. Sitä ennen nautin kau­pan jäätelökioskil­ta osta­mani erit­täin epäter­veel­lisen suk­laavalko­suk­laak­i­nus­ki-töt­terön ja vielä epäter­veel­lisem­män coca-cola tölkin.

    Nautin päivit­täin vihreää teetä luo­muhu­na­jan kera, jota ostan vain tukeak­seni erästä Pohjois-Kar­jalan hunajantuottajaa. 

    Lentosim­u­laat­tori­har­ras­tuk­ses­takin nautin vuosikaudet, kunnes into lopahti. Niin paljon, että lasku­jeni mukaan min­ul­la on yli 10 000 lento­tun­tia sim­u­laat­tor­eis­sa! War­bids, EaW, Il2, X‑plane, MSFS, FSX… Huvit­ta­va yksi­tyisko­h­ta on, etten ole koskaan lentänyt oikeal­la lentokoneel­la. En muuten ole koskaan ollut laivas­sakaan, pait­si sisävesi­lai­va MS Ukon kyy­dis­sä. Olen siis varsi­nainen maakra­pu ja kotihiiri.

    Nautin myös lumi­lau­tailus­ta val­tavasti vajaan kymme­nen vuo­den ajan. Sitä tun­net­ta on vaikea kuvail­la, kun ajat boxi­in ja et näe muu­ta kuin nokan ja taivaan. Kään­nät pään ylös ja pistät silmät ylös, samal­la pon­nistaen itsesi takaperin volt­ti­in ja otat gräbin kiin­ni. Sit­ten kun saat sen ländät­tyä siihen jäiseen alas­tu­loon Rukalla, niin sitä adren­a­li­iniryöp­pyä ei pidät­tele mikään. Bistrossa olut tuop­pia kouras­sa pitäessäni jalka­ni ja käteni täri­sivät. Har­mi kun Bistro paloi. Sekin tunne oli mie­lenki­in­toinen, kun huo­m­a­sit ilmas­sa ollessasi, että koh­ta muuten sat­tuu. Pol­veni meni lop­ul­ta siihen kun­toon, että oli pakko lopet­taa. Eihän ne mei­dän laskut olleet mitään ver­rat­tuna näi­hin nyky­isi­in hur­japäi­hin ver­rat­tuina, mut­ta hauskaa oli!

    Nautin myös kih­lat­tuni kanssa väittelemisestä. 

    Se tunne, kun saan jonkin matemaat­tisen ongel­man ratkaistua!

    Nautin myös haaveilemis­es­ta ja tule­vaisu­u­den visioimis­es­ta. Ja yle klassisesta! 

    Ihmiset naut­ti­vat mon­en­lai­sista asioista ja niin pitääkin. Tietenkin pla­neet­tamme ajatellen ihmiskun­nan kan­nat­taisi naut­tia asioista, jot­ka rasit­ta­vat pla­neet­taamme mah­dol­lisim­man vähän.

    Mei­dän kulu­tuk­sel­lamme on tiet­ty raja-arvo, jon­ka alle emme halua men­nä. Se täy­tyy vain hyväksyä ja pyrk­iä min­i­moimaan vahin­got ja antaa villille luon­nollekin tilaa.

    On toki paljon asioi­ta, jot­ka yhteiskun­ta kieltää, kos­ka niistä on paljon hait­taa muille ihmisille tai luonnolle.

    Joka viides suo­ma­lainen on nyt loma­l­la, naut­tikaa lomistanne!

  34. Sakke: Pitäisikö siis sal­lia vil­jala­jikkei­den gee­nien merkkaus ja paten­toin­ti, jot­ta ohel­lamme kaik­ki maail­man nälkäänäkevät, ja/tai hei­dän tuk­i­jansa, pää­si­sivät mak­samaan vielä patenttimaksujakin?

    Täl­lä het­kel­lä he saat­ta­vat hyvinkin käyt­tää oman per­in­teisen sadon tuot­ta­maa siemenvil­jaa. Olen itsekin joskus kylvänyt vas­taavaa. Samaan aikaan Han­kki­jas­ta saat­toi ostaa siemeniä. Ne oli­vat parem­min lajitel­tu­ja, puh­taampia ja kallimpia. Jotkut näkivät edul­l­lisem­pana käyt­tää ostosiemen­tä, kos­ka ato oli yleen­sä parem­pi. Miten tämän päivän tilanne eroaa tuos­ta. Voit jatkaa oman siemenvil­jan kylvämistä kuten ennen. Sitä ei voi kukaan kieltää. Ostosiemenel­lä saa nyt kuitenkin vielä isom­man sadon kuin ennen. Tämä on ihan vil­jeli­jän päätet­tävis­sä. Ei Han­kki­ja, ei Mon­san­to tai kukaan muu voi estää käyt­tämästä sitä samaa siemen­tä kuin ennenkin.

  35. anonyy­mi: Jatkaak­seni vielä: Kun vas­taväit­täjä vetoaa Cato-insti­tuutin paperei­hin eikä edes tiedä kyseessä ole­van poli­it­ti­nen taho, jon­ka tarkoi­tus on tuot­taa kvasi-intellek­tu­aa­li­nen poh­ja sitä rahoit­tavien teol­lisu­u­den ja mil­jardöörien aja­malle poli­ti­ikalle ja siihen liit­tyvälle pro­pa­gan­dalle, vas­taväit­täjän argu­ment­tien pain­oar­vo on asi­apo­h­jal­lis­es­ti negatiivinen.

    Eikö ole kuitenkin vähän arve­lut­tavaa leima­ta talousti­etoa tuot­tavia aja­tus­pa­jo­ja (kuten Cato) lähtöko­htais­es­ti vale­htelijoik­si sik­si, että oma poli­it­ti­nen näke­mys sat­tuu poikkea­maan jyrkästi kyseisen laitok­sen yleislinjasta.

    Vaik­ka kuin­ka vas­tus­taisit Caton lib­er­taarista lin­jaa, et voi ohit­taa, että siel­lä työsken­telee merkit­tävä joukko todel­la päte­viä henkilöitä. Kuin­ka moni muu Think Tank voi retostel­la isom­mal­la talous­no­belin saa­ja­joukol­la tutk­i­jois­saan (nyky­i­sis­sä tai edes­men­neis­sä, kuten Hayek). Catol­ta löy­tyy 10. 

    P.s. Läh­es kaik­il­ta talous­tutkimus­laitok­sil­ta löy­tyy joku poli­it­ti­nen tai taloudelli­nen kytken­tä, pitäisikö ne kaik­ki sulkea keskustelun ulkopuolelle?

  36. pekka: Eikö ole kuitenkin vähän arve­lut­tavaa leima­ta talousti­etoa tuot­tavia aja­tus­pa­jo­ja (kuten Cato) lähtöko­htais­es­ti vale­htelijoik­si sik­si, että oma poli­it­ti­nen näke­mys sat­tuu poikkea­maan jyrkästi kyseisen laitok­sen yleislinjasta.

    Vaik­ka kuin­ka vas­tus­taisit Caton lib­er­taarista lin­jaa, et voi ohit­taa, että siel­lä työsken­telee merkit­tävä joukko todel­la päte­viä henkilöitä. Kuin­ka moni muu Think Tank voi retostel­la isom­mal­la talous­no­belin saa­ja­joukol­la tutk­i­jois­saan (nyky­i­sis­sä tai edes­men­neis­sä, kuten Hayek). Catol­ta löy­tyy 10. 

    P.s. Läh­es kaik­il­ta talous­tutkimus­laitok­sil­ta löy­tyy joku poli­it­ti­nen tai taloudelli­nen kytken­tä, pitäisikö ne kaik­ki sulkea keskustelun ulkopuolelle?

    Tämä nyt on aika paljon off-top­ic, mut­ta min­un kir­jahyl­lyyni on muis­taak­seni päässyt yhteen­sä kolme kir­jaa, jois­sa on Caton leima. Tuon pienen otok­sen perus­teel­la laitos suoltaa ulos sel­l­aista roskaa, että lähtöko­htais­es­ti en viit­si enää edes lukea jos ko. leima on “laadun” takeena. Ja mitä talouden Nobelei­hin tulee, niihin­hän voi suh­tau­ta lähin­nä huumo­ril­la aivan viimeistään sen jäl­keen kun Fama omansa sai.

  37. Hyvä kir­joi­tus (siis alku­peräi­nen Oksalan tek­sti), tot­ta­han se on. Vihreil­lä on lähtöko­htais­es­ti kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen ydin­voimaan ja GMO:hon. Tieteelli­nen tieto ei tätä tue, mut­ta ihmis­ten pelko­ja käytetään taitavasti hyväk­si ja media tukee vielä.

    Tähän lis­taan voisi lisätä vielä suh­tau­tu­misen luo­mu­tuotan­toon. Mut­ta kuten Han­na Tuomis­ton Oxfordin väitöskir­ja sum­maa, näin ei ole jos tarkastel­laan viljo­jen tuotan­toa per tuotet­tu kilomäärä.

    http://www.academia.edu/1907461/Does_organic_farming_reduce_environmental_impacts_-_A_meta-analysis_of_European_research

    Myöskään ei ole vaku­ut­tavaa tieteel­listä näyt­töä siitä, että luo­mu­ruo­ka olisi ter­veel­lisem­pää. Näin ainakin sanovat suo­ma­laiset tun­netut rav­in­toti­eteil­i­jät, lääkärit ja toksikologit.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Newyorkista,
    Sen tau­tolo­gia. Puo­let ihmi­sistä on keskimääräistä lyhyem­piä, lihavampia, vaaleampia ja vaik­ka mitä, mikä vain voidaan aset­taa vähin­tään järjestysasteikolle.

    Ei muuten ole tau­tolo­gia. Taustal­ka in oke­tus, että mitat­ta­va suure on liki­main nor­maal­i­jakau­tunut tai että medi­aani on lähel­lä keskiarvoa. 

    Jos jakau­ma on vääristynyt tarpeek­si pahasti, voi reilusti yli puo­let olla keskiar­von ala­puolel­la. Esimerkik­si jos Bill Gates muut­taisi Vatikaani­in, oli­si­vat var­maankin kaik­ki muut asukkaat keskiar­voa köy­hempiä. (Vaikkeivät kar­di­naalit ihan köy­hiä ole.)

    1. OK Myön­netään. Sanakir­jan mukaan keskimääräi­nen liit­tyy keskiar­voon eikä medi­aani­in, kuten oletin. Älykkysosamäärä on kuitenkin aika tarkkaan normaalijakautunut.

  39. Coun­try­boy:
    Hyvä kir­joi­tus (siis alku­peräi­nen Oksalan tek­sti), tot­ta­han se on. Vihreil­lä on lähtöko­htais­es­ti kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen ydin­voimaan ja GMO:hon. Tieteelli­nen tieto ei tätä tue, mut­ta ihmis­ten pelko­ja käytetään taitavasti hyväk­si ja media tukee vielä.

    Tähän lis­taan voisi lisätä vielä suh­tau­tu­misen luo­mu­tuotan­toon. Mut­ta kuten Han­na Tuomis­ton Oxfordin väitöskir­ja sum­maa, näin ei ole jos tarkastel­laan viljo­jen tuotan­toa per tuotet­tu kilomäärä.

    http://www.academia.edu/1907461/Does_organic_farming_reduce_environmental_impacts_-_A_meta-analysis_of_European_research

    Myöskään ei ole vaku­ut­tavaa tieteel­listä näyt­töä siitä, että luo­mu­ruo­ka olisi ter­veel­lisem­pää. Näin ainakin sanovat suo­ma­laiset tun­netut rav­in­toti­eteil­i­jät, lääkärit ja toksikologit.

    Luo­mu taitaa olla vähän sel­l­ainen väline oman­tun­non puhdis­tuk­seen. Ei tarvitse luop­ua tai vähen­tää kulu­tus­ta, kun­han vain ostaa sitä luo­mua, jos­ta tulee hyvä mieli. Luo­mus­sa on se hyvä puoli, että voi suosia tuol­laisia pienem­piä brän­de­jä. Toisaal­ta, mik­sei sit­ten nor­maal­isti vil­jelevä voi perus­taa omaa brändiään ja markki­noi­da sitä vaik­ka lähiruokana?

    Mielestäni suurin ongel­ma ruuan­tuotan­nos­sa on tuotan­toeläin­ten kohtelu, rehu ja teuras­tus. Pitäisi olla suurem­mat tilat, vähem­män antibioot­te­ja, lähire­hu(?) ja teuras­tuk­sen pitäisi tapah­tua tilal­la tai use­am­man tilan pien­teuras­ta­mossa. Ei voi olla niin, että nykyaikana ei voi­da jär­jestää kylmäketjua tilal­ta kaup­paan. Se ei ole teknolo­gias­ta kiin­ni. Olin erit­täin pet­tynyt tästä Kauha­joen(?) suur­teuras­ta­mos­ta. Turhaan kul­jete­taan elukoi­ta ahtais­sa tilois­sa. Niin turhaa stres­siä ja kär­simys­tä, kun voisi teuras­taa tilal­la ja sit­ten kul­jet­taa vain lihat ja teurasjätteet. 

    Muuten, yli 90 pros­ent­tia Suomen pin­ta-alas­ta on muus­sa kuin maat­alouskäytössä. Sisävesiä on enem­män kuin maat­alouskäytössä ole­vaa maa­ta. Suurin osa on ojitet­tua met­sää ja suota.

  40. Vihreeä lan­ka arvioi Eu-ehdokkaiden ympäristöys­täväl­lisyyt­tä. Pis­teitä sai mm. vas­tus­ta­mal­la geen­imuun­telua. Mil­lään tieteel­lisel­lä poh­jal­la ei tähän tulok­seen päästä, mut­ta tässäkin on taas kyse juuri samas­ta, mis­tä alku­peräisessä artikke­lis­saan H.O. kirjoitti.

  41. kari­ak: Mik­si Suo­mi onnis­tui talouten­sa ja yhteiskun­tansa kehit­tämisessä 50 vuodessa, mut­ta Nor­sun­lu­u­ran­nikko ei? Mik­si Etelä-Korea onnis­tui, mut­ta Ghana ei? 

    Oli­si­vatko taas ongel­mana maan sisäl­lä kulke­vat etniset rajat? Näitähän ei käsit­tääk­seni juurikaan Suomes­sa tai Etelä-Kore­as­sa ole. Sen sijaan niitä löy­tyy Afrikas­ta ja Lähi-Idästä.

  42. jjr:
    Teknolo­gias­sa ei ole kyse niinkään uskomis­es­ta (muuten kuin hypo­teesin­muo­dostamis­mielessä), vaan käytän­nöl­lis­ten ratkaisu­jen etsimis­es­tä täs­mäl­lis­es­ti määritel­ty­i­hin ongelmi­in. Rooman Klu­bin 70-luvun ennus­teet menivät pieleen, kos­ka malleis­sa ei otet­tu huomioon teknolo­gian ja markki­na­t­alouden takaisinkytkentöjä. 

    Oleel­lis­es­ti Rooman klu­bin ennus­teet menivät pieleen, kos­ka Neu­vos­toli­it­to (ja näin ollen Neu­vos­toli­iton alueen kaivan­nais­ten kulu­tus) rom­ahti. Luvut oli­vat kyl­lä muutenkin pielessä, mut­ta itse sanoma oli kyl­lä täysin oikea: Talouskasvul­la on rajat, ja olemme huolestut­ta­van lähel­lä eräitä näistä rajoista.

    Toki kaivan­naisia tarvi­taan vähem­män jos mate­ri­aale­ja pystytään kier­rät­tämään tehokkaam­min, jne. Mut­ta reaal­i­talouden “jatku­va”, vuosi­ta­sol­la pros­en­teis­sa mitat­ta­va kasvu on his­to­ri­al­lis­es­ti poikkeuk­sel­lista. Se alkoi kivi­hi­ilen käyt­tööno­to­s­ta ener­giantuotan­nos­sa ja tulee luul­tavasti lop­pumaankin sitä mukaa kun kivi­hi­ili käy vähi­in, elleivät ydin­voima ja aurinkovoima pysty nouse­maan riit­tävän nopeasti kor­vaaviksi ener­giantuotan­to­muodoik­si. Ja vaik­ka oletet­taisi­in täy­del­lisek­si kehit­tyvä teknolo­gia­parati­isi, viimeistään pla­neet­tamme ter­mo­dy­naami­nen tas­apaino aset­taa fysikaalisen mak­sim­i­ta­son ener­giantuotan­nolle (siten että pla­neet­ta pysyy jos­sain määrin asut­ta­vana). 3% vuosikasvu tarkoit­taa talouden 19-ker­tais­tu­mista vuo­sisadas­sa. Tätä ei voi jatkua kovin mon­taa sukupolvea ennen kuin ener­giantuotan­non ja
    ‑kulu­tuk­sen hukkaläm­pö tekee maa­pal­losta asumiskelvottoman.

    Ihmiskun­nan on ennem­min tai myöhem­min opit­ta­va jälleen elämään maail­mas­sa, jos­sa reaal­i­talous ei kas­va. Tämä on fysi­ikan lakei­hin perus­tu­va kiis­ta­ton tosiasia.

  43. tcrown: Ja mitä talouden Nobelei­hin tulee, niihin­hän voi suh­tau­ta lähin­nä huumo­ril­la aivan viimeistään sen jäl­keen kun Fama omansa sai. 

    Rauhan nobeleista puhu­mat­takaan, sen jäl­keen kun Oba­ma sai omansa sik­si että oli tul­lut val­i­tuk­si ensim­mäisek­si puo­lik­si valkoisek­si USAn presidentiksi.

  44. pekka: Eikö ole kuitenkin vähän arve­lut­tavaa leima­ta talousti­etoa tuot­tavia aja­tus­pa­jo­ja (kuten Cato) lähtöko­htais­es­ti vale­htelijoik­si sik­si, että oma poli­it­ti­nen näke­mys sat­tuu poikkea­maan jyrkästi kyseisen laitok­sen yleislinjasta. 

    On, mut­ta mon­et noista (kuten Cato) eivät kuu­lu määrit­telemääsi joukkoon, kos­ka ne eivät pääasial­lis­es­ti tuo­ta tietoa. Ehkä ne ovat joskus alkuaikoina niin tehneet, mut­ta siel­läkin on har­pot­tu niin pitkälle oikealle, ettei siinä ole enää mitään mieltä: Kun todel­lisu­us ei vas­taa teo­ri­oi­ta, todel­lisu­us hylätään.

    Et oikein tai­da ymmärtää kuin­ka paljon ja tarkoi­tushakuis­es­ti tuota(kin) alaa on Yhdys­val­lois­sa poli­ti­soitu ja kuin­ka paljon agen­daa aja­vat tiet­ty­jen toim­i­joiden intres­sit. Koko ekosys­tee­mi on siel­lä pitkälti läpeen­sä poli­ti­soitunut ja poli­ti­ik­ka ainakin pehmeästi korruptoitunut.

    Lisäk­si oikea lai­ta on onnis­tunut jär­jestämään koneis­ton­sa niin, että näkymätön käsi tun­tuu vähitellen pyrkivän ohjaa­maan joko sen tai koko maan jyrkän­teeltä alas. Moni tekee uraa ja miljoonatil­iä puhu­mal­la ja aja­mal­la täysin päät­tömiä asioi­ta. (Ainakin näen­näis­es­ti aja­mal­la, kos­ka toim­inta on yllät­tävän teho­ton­ta, mut­ta osaltaan aut­taa luo­maan ilmapi­ir­iä.) Rahaa toimin­nalle löy­tyy, kos­ka on onnis­tut­tu luo­maan itseään ylläpitävä kupla, jon­ka sisäl­lä taval­lisetkin ihmiset voivat elää ja kos­ka mil­jar­di­voitois­sa tai ‑omaisu­udessa eivät muu­ta­man miljoo­nan transak­tiokus­tan­nuk­set juurikaan tunnu.

  45. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Nukku­vien puolueel­la on jo läh­es 40 pros­entin kannatus. 

    Toim­intakykyiseen enem­mistöhal­li­tuk­seen tarvi­taan kuitenkin puolueet, joiden yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on selvästi yli 50 pros­ent­tia. Mikä tai mitkä eduskun­nan nyky­i­sistä kahdek­sas­ta puolueesta ovat ne, joiden kanssa nukku­vien puolue on ajatel­lut men­nä hallitukseen?

    newyork­ista: Huo­maisiko Suo­mi oikeasti mitenkään, jos Soin­in­vaara ja nim­imerk­ki Tiedemies yht’äkkiä katoaisi­vat ulkoavaru­u­teen? Mikä muuttuisi? 

    Johan­na Sumu­vuori nousisi takaisin eduskuntaan.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    OK Myön­netään. Sanakir­jan mukaan keskimääräi­nen liit­tyy keskiar­voon eikä medi­aani­in, kuten oletin. Älykkysosamäärä on kuitenkin aika tarkkaan normaalijakautunut.

    Älykkyysosamäärä (siis älykkyy­den eräs mit­ta) voi ollakin nor­maal­i­jakau­tunut, mut­ta se, että jokin mit­ta on nor­maal­i­jakau­tunut, ei ker­ro mitat­ta­van ilmiön jakau­mas­ta vielä yhtään mitään (on erit­täin help­poa kon­ver­toi­da tuo nor­maal­i­jakau­tunut mit­ta tasa­jakau­tuneek­si mitak­si). Ylipäätään älykkyys on ilmiönä niin kom­plek­si, että sen vetämi­nen yhdelle akselille on vähin­tään kyseen­laista. Kun mitataan pain­oa, niin kak­si 60 kilon pain­oista vas­taa hyvinkin 120 kilon ihmistä. Mut­ta äo 60 ihmisiä voidaan lait­taa rivi­in kuin­ka paljon tahansa, ja nuo eivät yhdessä eikä erik­seen kykene ratko­maan ongelmia, mitä äo 120 pystyy ratkomaan.

    Mielekkääm­pää olisi ymmärtää älykkyys ulot­tuvuuksi­na. Kuin­ka mon­ta metrin mit­taa tahansa laite­taankin yhteen, niin neliömetriä siitä ei tule. Ja kuin­ka mon­ta neliömetriä las­ke­taankin yhteen, niin kuu­tiometriä siitä ei tule. 

    Jos siis tarkastel­laan pop­u­laa­tio­ta, mis­sä on tuhat noin metrin mit­taa ja yksi neliömetri, niin vaik­ka tuo­ta pop­u­laa­tio­ta varten voidaan kon­struoi­da mit­ta, joka on nor­maal­i­jakau­tunut, niin tarkoit­taako se, että tuo pop­u­laa­tio on normaalijakautunut?

    (Koroste­taan var­muu­den vuok­si, että ylläol­e­va pätee yleis­es­ti älykkyy­den eri lajei­hin, ei vain siihen mitä äo kuvit­telee mittaavansa)

  47. TL: Län­si­mais­sa lihan tuotan­toa pitäisi verot­taa niin että lihan hin­ta jopa kym­menker­tais­tu­isi, ja vas­taavasti kulu­tus vähentyisi. 

    Tähän kyl­lä täy­tyy tart­tua, kos­ka tämä on typerää.

    Ihmiset syövät lihaa, kos­ka halu­a­vat syödä sitä ja ovat syöneet sitä vuosi­tuhan­sien ajan. Vaik­ka ihmisil­lä ei olisi varaa syödä lihaa, niin silti he halu­aisi­vat syödä lihaa.

    Seu­rauk­se­na olisi, että “bush meat­tia” gril­lat­taisi­in län­si­mais­sakin. Vil­lieläinkan­nat romahtaisivat.

    Toinen hel­posti kuvitelta­va seu­raus olisi se, että lihan­tuotan­to vietäisi­in län­si­maista kehi­tys­mai­hin ja lihan­tuotan­non eet­tisyy­destä häviäisi viimeiset rippeetkin.

    Sen jäl­keen hin­taa pitäisi verot­taa suo­raan ja siitä syn­ty­isi suurel­la toden­näköisyy­del­lä rähinöitä ja verenvuodatusta.

    Lihan­tuotan­toa pitäisi hajaut­taa, teuras­tamista hajaut­taa, rehu­ja kehit­tää, tuotan­toeläin­ten ter­veyt­tä ja kohtelua parantaa.

  48. anonyy­mi: Oli­si­vatko taas ongel­mana maan sisäl­lä kulke­vat etniset rajat? Näitähän ei käsit­tääk­seni juurikaan Suomes­sa tai Etelä-Kore­as­sa ole. Sen sijaan niitä löy­tyy Afrikas­ta ja Lähi-Idästä.

    No löy­tyy, mut­ta löy­tyi niitä Euroopas­takin. Ei esimerkik­si ‘Ran­s­ka’ ole mikään luon­nolli­nen, itses­tään­selvä kokon­aisu­us, se on luo­tu verel­lä ja rau­dal­la ja kas­vat­ta­mal­la kaik­ista ran­skalaisia vaik­ka väk­isin — vielä 1800-luvun puo­livälis­sä ran­skaa äidinkie­lenään puhu­vat oli­vat vähemmistö.
    Vielä myöhem­min kansal­lis­val­tion luomiseen ehti­neet val­tiot eivät kyen­neet sulaut­ta­maan kaikkia yht­enäisyyt­tä uhkaavia ryh­miä vaan potki­vat niitä rajan taa tai sorakuopan poh­jalle. Hitler ja Stal­in viimeis­te­liv­ät työn.

  49. Rolling Heurlin: Täl­lä het­kel­lä he saat­ta­vat hyvinkin käyt­tää oman per­in­teisen sadon tuot­ta­maa siemenvil­jaa. Olen itsekin joskus kylvänyt vas­taavaa. Samaan aikaan Han­kki­jas­ta saat­toi ostaa siemeniä. Ne oli­vat parem­min lajitel­tu­ja, puh­taampia ja kallimpia. Jotkut näkivät edul­l­lisem­pana käyt­tää ostosiemen­tä, kos­ka ato oli yleen­sä parem­pi. Miten tämän päivän tilanne eroaa tuos­ta. Voit jatkaa oman siemenvil­jan kylvämistä kuten ennen. Sitä ei voi kukaan kieltää. Ostosiemenel­lä saa nyt kuitenkin vielä isom­man sadon kuin ennen. Tämä on ihan vil­jeli­jän päätet­tävis­sä. Ei Han­kki­ja, ei Mon­san­to tai kukaan muu voi estää käyt­tämästä sitä samaa siemen­tä kuin ennenkin. 

    Näin var­maan onkin. Kauanko siemenvil­jan siemenet säi­lyvät käyt­tökelpoisi­na ja vähe­neekö sato, jos siemenvil­jan säi­ly­ty­sai­ka pitenee? 

    Jos jollekin pel­lolle yht­enä vuote­na kylvää esim. Mon­san­ton siemeniä, ole­tan, että seu­raa­vana vuon­na sinne omaa siemenvil­jaa kyl­vettäessä sitä edel­listäkin vil­jalaat­ua voi sieltä silti edelleenkin löy­tyä. Kilo­me­trien pitu­isia jenkki­lakimi­esten pykälätek­ste­jä ei kukaan nor­maali ihmi­nen jak­sane lukea, mut­ta en ihmettelisi, vaik­ka pienikin jäämä sitä Mon­san­ton vil­jaa jos­sakin määrässä satoa riit­täisi heille ja oikeudelle lak­i­tu­paan viety­jen kor­vaus­vaa­timustapausten voittamiseksi.

    Sitoutuuko vil­jeli­jä mihinkään yhtä satokaut­ta pitem­piaikaiseen, jos tuo­ta Mon­san­ton siemen­tä pel­loilleen kylvää, vai voiko hän käyt­tää vapaasti osan sados­ta siemenvil­jak­si seu­raa­vana satokaut­e­na? En ole näistä asioista kovin hyvin per­il­lä, mut­ta joku kauan sit­ten näkemäni, tähän aiheeseen liit­tyvä tek­sti tai tv-ohjel­ma “kylvi epäi­lyk­sen siemenen”.

    Ymmär­rän hyvin, että heikkoa satoa tuot­tavia siemeniä ei kan­na­ta käyt­tää, jos tar­jol­la on paljon parem­paakin laat­ua. Se, mihin suh­taudun tietyin varauksin, on maail­man vil­jakau­pan pää­tymi­nen jonkin­laisen globaalin monop­o­lin tai kartellin käsi­in, tai ylipäätään liian keskit­tyneeseen hallintaan. Toiv­ot­tavasti asi­aa koske­va pienen pieni huoleni on aiheeton.

  50. Tapio Pel­to­nen:3% vuosikasvu tarkoit­taa talouden 19-ker­tais­tu­mista vuosisadassa. 

    Suomen viimeisen viiden vuo­den keskiar­vo on ‑1% vuodessa. Mei­dän ei siis ihan heti tarvitse pelätä kasvun rajo­jen tule­van vas­taan ainakaan omien rajo­jemme sisäpuolella.

  51. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Tähän kyl­lä täy­tyy tart­tua, kos­ka tämä on typerää.
    Ihmiset syövät lihaa, kos­ka halu­a­vat syödä sitä ja ovat syöneet sitä vuosi­tuhan­sien ajan.

    Kri­ti­soin edelleenkin sitä teholi­ha­te­ol­lisu­ut­ta. Ja yhden sukupol­ven aikana rajusti kas­vanut­ta lihan kulu­tus­ta. Ja samaan aikaan elin­ta­so­sairaudet ovat “räjähtäneet käsiin”.

    http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php
    http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan-kulutus-kolminkertaistunut-60-vuodessa

    Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Lihan­tuotan­toa pitäisi hajaut­taa, teuras­tamista hajaut­taa, rehu­ja kehit­tää, tuotan­toeläin­ten ter­veyt­tä ja kohtelua parantaa.

    No olen ihan samaa mieltä. Ja mm. tuol­lainen nos­taa lihan hin­taa ja laat­ua huo­mat­tavasti. Mut­ta kuu­lo­stat kovasti poli­itikol­ta, kun ymmär­rät tahat­tomasti tai tahal­lis­es­ti väärin, ja esität kaikkea hyvää ja kau­nista ilman sen kum­mem­pia pohd­in­to­ja tai analyysejä.

  52. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Ihmiset syövät lihaa, kos­ka halu­a­vat syödä sitä ja ovat syöneet sitä vuosi­tuhan­sien ajan. 

    Tarken­nuk­se­na, kun tämä lähti siitä paleo-ruokavalios­ta. Pari blogi­postaus­ta aiem­min kom­men­toin äiti­ni elin­ta­so­sairauk­sista, ja totesin että hänen liika-hoita­misen­sa voisi lopet­taa jot­ta kuolisi nopeammin. 

    http://www.soininvaara.fi/2014/07/06/terveyskeskuslaakareista-ammatinharjoittajia/#comment-355069

    Enkös olekin aika nat­si? Kun minus­ta Suo­ma­laiset voisi­vat paljon parem­min jos söi­sivät puo­let vähem­män mas­saa, mut­ta laadukkaammin.

    Äiti­ni kär­sii tyylipuh­taasti itseai­heute­tu­ista elin­ta­so­sairauk­sista, ja olen valit­tanut hänelle hänen elin­tavois­taan yli vuosikymme­nen. Nykyään en enää jaksa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Elintasosairaus
    Elin­ta­so­sairauk­sien tärkeimpi­in syi­hin kuuluvat:
    ‑Vähäi­nen liikunta
    ‑Hal­van ruoan hyvä saatavuus
    ‑Ruoan suuri kaloripitoisuus
    ‑Pros­es­soidun ja huono­laa­tuisen ruoan suuri osuus
    ‑Alko­holi ja tupakka

  53. TL: Ja yhden sukupol­ven aikana rajusti kas­vanut­ta lihan kulutusta. 

    Sodan jäl­keen lihan kulu­tus on nous­sut ja lihan kulu­tus nousee vieläkin köy­hillä seuduil­la kuten Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa lihan kulu­tus per capi­ta on pysynyt samana vuodes­ta 1970 kalor­eina lask­ien, toden­näköis­es­ti laskenut kos­ka elin­ta­so on nous­sut ja lihaa menee aiem­paa enem­män hukkaan.

    Ja samaan aikaan elin­ta­so­sairaudet ovat “räjähtäneet käsiin” 

    Yhdys­val­lois­sa vain sok­erin ja vil­jatuot­tei­den kulu­tus on kas­vanut merkit­tävästi vuodes­ta 1970. Syytä elin­ta­so­sairauk­si­in kan­nat­taisi etsiä var­maan ensin niistä.

  54. TL: Kri­ti­soin edelleenkin sitä teholi­ha­te­ol­lisu­ut­ta. Ja yhden sukupol­ven aikana rajusti kas­vanut­ta lihan kulu­tus­ta. Ja samaan aikaan elin­ta­so­sairaudet ovat “räjähtäneet käsiin”.

    http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php
    http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan-kulutus-kolminkertaistunut-60-vuodessa

    Lihan kulu­tus­ta voi vähen­tää val­is­ta­mal­la ihmisiä käyt­tämään enem­män kasvis- ja kalaruokia. Eli syömään monipuolisemmin.

    Verot­ta­mal­la ja pakot­ta­mal­la saadaan aikaan voimakas vastareaktio.

    Jos sinä sille “mä en rehu­ja syö” ‑jun­tille teet kasvis­ru­uan ja san­ot, että “maista edes”, niin voi olla että hän mais­taa ja joskus itsekin tekee.

    Minä nimit­täin olin juuri tuol­lainen. En taa­tusti ottanut ruokalau­taselle salaat­tia. En syönyt kasviksia, enkä mitään muu­takaan. Ne oli niitä viher­hip­pi­en juttuja.

    Ei kukaan pakot­tanut min­ua lopet­ta­maan tupakointiakaan.

    Kan­nus­t­a­mi­nen ja val­is­t­a­mi­nen ovat tietääk­seni parem­min toimivia vai­h­toe­hto­ja. En tiedä onko tieteel­lis­es­ti tutkit­tu, että onko näin. Enkä ilmaisek­si asi­aa ala sen enem­pää tutki­maan. Tämä on min­un arvauk­seni ja mielipiteeni.

    TL:
    No olen ihan samaa mieltä. Ja mm. tuol­lainen nos­taa lihan hin­taa ja laat­ua huo­mat­tavasti. Mut­ta kuu­lo­stat kovasti poli­itikol­ta, kun ymmär­rät tahat­tomasti tai tahal­lis­es­ti väärin, ja esität kaikkea hyvää ja kau­nista ilman sen kum­mem­pia pohd­in­to­ja tai analyysejä. 

    No minä toivoisin tähän maail­maan paljon enem­män hyvää ja kaunista :-]

  55. Sakke:Sitoutuuko vil­jeli­jä mihinkään yhtä satokaut­ta pitem­piaikaiseen, jos tuo­ta Mon­san­ton siemen­tä pel­loilleen kylvää, vai voiko hän käyt­tää vapaasti osan sados­ta siemenvil­jak­si seu­raa­vana satokaut­e­na? En ole näistä asioista kovin hyvin per­il­lä, mut­ta joku kauan sit­ten näkemäni, tähän aiheeseen liit­tyvä tek­sti tai tv-ohjel­ma “kylvi epäi­lyk­sen siemenen”.

    En tiedä muista tapauk­sista, mut­ta ainakin netis­sä glob­al­isaa­tioak­tivistien kovasti Mon­san­ton pahu­us-esimerkkinä esit­telemässä vil­jeli­jäkeis­si oli tarkem­min tutkit­tuna päivä­selvä tapaus. Vil­jeli­jä oli tieten tah­toen ostanut ei-vil­jelyskäyt­töön tarkoitet­tua vil­jaa, joka sisäl­si Mon­san­ton siemeniä ja täysin tietois­es­ti kylvänyt niitä -> Mon­san­to suuttui

  56. Jyr­ki Patomä­ki:
    Han­nu Oskala: “Aat­teelli­nen perus­lähtöko­htamme onkin syvästi juur­rutet­tu tieteel­liseen tietoon.” 

    Ei se näin ole. Jos pienen joukon kohdal­la olisikin, ei puh­taaseen tietoon juur­rutet­tu sanoma menisi laa­jem­min per­ille. Ei pelkästään tieteel­lisen tiedon varas­sa men­esty yksikään puolue. 

    Tähän voi kyl­lä huo­maut­taa, että kyl­lä vihreär yleen­sä yrit­tävät argu­men­toi­da tieteeseen perustuen. Esimerkik­si biolo­gias­ta, sosi­olo­gias­ta ja fysi­ikas­ta haetaan kerkeästi tieteel­lisiä argu­ment­te­ja geen­imuun­telun, fem­i­nis­min, ilmas­ton­suo­jelun tai vesien suo­jelun tuek­si. Olen ollut huo­maav­inani että usea vihreä poli­itikko vielä huo­maut­taa näi­den ongelmien ratkea­van juuri tieteen ja tekni­ikan kehi­tyk­sen kaut­ta: “Kun vain nyt se uusi puh­taampi tekni­ik­ka saataisi­in käyttöön.…”

    Johtopäätös siis on että takaisin kivikaudelle halu­a­vat huru­vihreät ovat väistyneet ja tekni­ikkav­ihreät ovat otta­neet voiton pouolueessa.

  57. Mielip­i­teen ei tarvitse poh­jau­tua tieteeseen ja sen sisältö voi olla epätosi.

    Joku voi oikeasti olla sitä mieltä, että Kuu on juus­toa. Se on hänen mielip­i­teen­sä, vaik­ka se ei ole tosi tässä maailmassa.

    Esimerkik­si joku voi olla sitä mieltä, että mielum­min luo­mua, kuin jotain muu­ta. Se on ihan OK, kun­han sitä mielipi­det­tä ei esitetä totuutena.

    Eli jos minä nyt vaik­ka kir­joi­tan tähän blogi­in jonkin kom­mentin, niin se on ole­tusar­vois­es­ti mielipi­de. Jos taas esitän väit­teen, niin sit­ten min­un pitäisi kyetä tietenkin esit­tämään jotain väit­teeni tuek­si. Pitäisi ehkä ilmaista tarkem­min, mis­tä on kyse.

    Esimerkik­si yllä tarkoitin toki, että min­un mielestäni lihan­tuotan­toa pitäisi hajaut­taa jne. 

    Mut­ta jos asi­aa tuumail­laan vielä pidem­mälle, niin on help­po nähdä, että pelkästään pienem­pi tilakoko ei auta mitään. Ennen tilat oli­vat pienem­piä, mut­ta käsi­tyk­set eläin­ten koke­mas­ta eri­laiset. Nyt tilakoko on kas­vanut ja samal­la monien tuotan­toeläin­ten elämän laatukin on kas­vanut. Siis, tuleeko tästä kuitenkin ristiriita? :-]

    Kun keskitetään ja men­nään suurem­paan tilakokoon, kus­tan­nuk­set laske­vat. Samal­la pienem­mät joutu­vat lopet­ta­maan, elleivät laajenna.

    Ehkä tilakokoa ei tarvit­sisi pienen­tää, vaan yksit­täisen tuotan­toeläi­men tarvit­se­maa tilaa suurentaa ja hajaut­taa pelkästään teurastusta? 

    Suurem­pi tila kykenisi helpom­min perus­ta­maan oman teuras­ta­mon ja ylläpitämään sitä, kuin pieni tila.

    Pitäisi siis löytää kom­pro­mis­si, mis­sä tuotan­toeläin­ten kohtelu on hyvää, lihan laatu hyvää, vaiku­tuk­set ympäristöön vähäiset ja tuot­ta­jakin pärjäisi.

    Helpom­min san­ot­tu kuin tehty! :-]

  58. Tietääkö kukaan kuin­ka kauan Mon­san­ton ja muiden yri­tys­ten gm-siementen patent­ti on voimas­sa. Ei kai ikuis­es­ti. Lääkkeil­lähän se on muis­taak­seni 20 vuot­ta. Eräs mah­dol­lisu­us on myös, että val­tiot osta­vat paten­tit. Tietääk­seni Intia on tehnyt näin gm-puuvil­lan kohdalla.

  59. Sylt­ty
    “Suomen viimeisen viiden vuo­den keskiar­vo on ‑1% vuodessa. Mei­dän ei siis ihan heti tarvitse pelätä kasvun rajo­jen tule­van vas­taan ainakaan omien rajo­jemme sisäpuolella.”

    Kyl­lä. Ja lisäk­si on niin, että rahal­la mitat­tu tuotan­to voi kas­vaa, vaik­ka luon­non­va­ro­jen kulu­tus ei kas­vaisikaan, jos niitä luon­non­va­ro­ja hyö­dyn­netään fik­sum­min. Eikä ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, että olisimme jotenkin eri­tyisen lähel­lä poten­ti­aalia tuos­sa luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisen fiksuudessa.

  60. Masi:
    Kiin­nitin huomio­ta seu­raavi­in lauseisiin:

    “Me Vihreät kan­namme mui­ta puoluei­ta enem­män vas­tu­u­ta koko ihmiskun­nan tulevaisuudesta.” 

    “Aat­teelli­nen perus­lähtöko­htamme onkin syvästi juur­rutet­tu tieteel­liseen tietoon.”

    Minus­ta tämä kuu­lostaa varsin omahyväiseltä besserwisserismiltä.Hiukan tulee mieleen tais­to­lais­ten “val­is­tunut etu­joukko”, joka luot­ti his­to­ri­al­liseen vält­tämät­tömyy­teen sekä mui­hin tieteel­lisen sosial­is­min sanelemi­in absolu­ut­tisen objek­ti­ivisi­in johtopäätöksiin.

    On nyt kuitenkin nyt ihan aate­his­to­ri­alli­nen itses­tään­selvyys, että jot­ta sel­l­ai­sista uhista kuten vaikka­pa ilmas­ton­muu­tos voi huolestua ihan jär­jestöymisen asteelle, ne uhat on pitänyt ensin tieteen hah­mot­taa. Ver­tailun vuok­si vaikka­pa köy­hyy­den, vira­nomais­ten mieli­v­al­lan, tai vas­taavien ihan arkielämässä koet­tavien vääryk­sien havait­semiseen ei vielä tarvi­ta teo­ri­oi­ta ja niitä tuke­via havain­to­ja, eli tutkimus­ta ja sen sellaista.

    Kir­joit­ta­jan point­ti­na siis lie­nee että jos maail­manku­van poh­jal­la on tiede, niin sit­ten pitää elää sen kanssa että tiede on täy­den­tyvää, muut­tuvaa, epätäy­deli­istä eikä muutenkaan tar­joa lop­puma­ton­ta ris­tiri­itaa maail­manku­van kivi­jalak­si samal­la tavoin kuin vaikka­pa epäoikeu­den­mukaisu­us. En ymmär­rä mikä tässä on ylim­ielistä, pikem­minkin pitäisi sitä huokauk­se­na, että valitet­tavasti tältä poh­jal­ta asi­amme ovat hankalia.

  61. Joidenkin Mon­san­ton Roundup Ready siementen patent­ti on men­nyt jo umpeen Kanadas­sa, 2015 tulee ainakin RR 1st Gen soi­ja vapau­tu­maan Yhdys­val­lois­sa jne..

  62. Kasv­in­jalosta­janoikeu­den suo­ja-aika on Suomes­sa enin­tään 30 vuot­ta (USAs­sa 20).

  63. Palaan nyt tähän näin jälk­i­jät­töis­es­ti, mitä pahoit­te­len. Mut­ta siis:

    Karkeas­t­iot­taen voimme jakaa maail­man tosi­a­sioi­hin ja arvoihin. Näitä voidaan nimit­tää nyt mik­si halu­taan, mut­ta perusidea on se, että ensim­mäiset ovat se, mikä on tot­ta ja toiset ker­to­vat sen, mikä on hyvää tai huonoa. 

    Vihreät joko sotke­vat aivan autu­aasti nämä toisi­in­sa tai sit­ten omaa­vat koko nipun vääriä tosi­a­sioi­ta. Esimerkik­si voidaan ottaa geen­imuun­telu tai ydin­voima. Oskalal­la on jotain point­tia, enkä ole eri mieltä siitä, että vihrei­den pitäisi käy­dä nyt vakava­henk­i­nen keskustelu siitä, mitä ne arvot ovat. 

    Kun vihreille ydin­voiman ja geen­imuun­telun vas­tus­tamis­es­ta on tul­lut arvokysymys: Niitä vas­tuste­taan niiden itsen­sä vuok­si, ei sik­si että ne oli­si­vat jotenkin haitallisia. Lisäk­si virheis­sä on hur­jan paljon home­opa­t­ian, luo­mun, jne jne kan­nat­ta­jia. Nämäkin esitetään “arvokysymyksinä”.

    Vaik­ka kuin­ka joku halu­aisi nähdä GMO:t ja muu­ta vihrei­den kipuko­h­dat arvokysymyksinä, niin eivät ne sitä voi oikeasti olla, vaan arvokysymyk­siä ovat ne riskit joi­ta niil­lä väitetään ole­van, arvokysymys on se, mikä on hyvää ja mikä on huonoa, ja GMO tai ydin­voima on hyvää tai huonoa suh­teessa johonkin tosiasiajoukkoon. 

    Kun joku tun­nus­taa väriä, hän yleen­sä joutuu naulaa­maan kiin­ni jonkun joukon “arvo­ja” (jot­ka eivät oikeasti ole arvo­ja vaan keino­ja joi­hin on joskus sitoudut­tu arvo­jen nimessä mut­ta alku­peräiset arvot ovat vaan uno­htuneet) ja alkaa sit­ten perustel­la omaa kan­taansa val­it­se­mal­la sopi­vat tosiasiat. 

    Mut­ta kun tässä uno­htuu nyt se, että arvoista ei tiede ker­ro oikein mitään (sivu­u­tan nyt tässä sen että arvo­ja toki voidaan tutkia siinä miten ne ilmenevät), vaan arvot pitäisi olla selvil­lä ensin ja tiedet­tä sit­ten käytetään sen selvit­tämiseen, miten tosi­asi­at saadaan muokat­tua parem­min niiden arvo­jen mukaisiksi. 

    Sik­si yleen­sä kan­nat­taa olla tarkkana: Jos joku ker­too kuu­lu­vansa johonkin ryh­mään ja ker­too perustel­e­vansa nyt jotain sel­l­aista mitä ryh­mä ajaa, tämä joku on yleen­sä valin­nut tosi­a­sioista juuri ne jot­ka sopi­vat omaan kan­taan. Täl­lainen argu­ment­ti on sik­si melkein poikkeuk­set­ta arvoton.

    1. Vihreäl­lä puolueelle ei ole mitään mhyön­teistä kan­taa hok­mea­p­a­ti­aan. Yksit­täisiä home­opa­ti­aa kan­nat­tavia puolueen jäseniä var­maankin on myös vihreis­sä. Tämän vuo­den puoluekok­ouk­ses­sa joku esit­ti home­opa­ti­aa puolta­van kan­nan, mut­ta se hylät­ti­in. Sen sijaan hyväksyt­ti­in aloite, jon­ka mukaan luo­mukri­teereistä tulisi pois­taa vaa­timus eläin­ten lääk­it­semis­es­tä home­a­paat­tisil­la lääkkeil­lä, kos­ka tätä ei voi perustel­la mil­lään. Oli kyl­lä min­ullekin pieni uuti­nen, että luo­mukri­teereis­sä täl­lainenkin määräys on.

  64. H‑baari:
    Joidenkin Mon­san­ton Roundup Ready siementen patent­ti on men­nyt jo umpeen Kanadas­sa, 2015 tulee ainakin RR 1st Gen soi­ja vapau­tu­maan Yhdys­val­lois­sa jne..

    Tämä ei poista sitä ongel­maa, jos­sa patentin suo­jaa­man lajik­keen siitepö­lyä siir­tyy tuulen tai hyön­teis­ten mukana luon­nol­liseen lajik­keeseen. On ole­mas­sa oikeu­den päätök­siä, jos­sa ei gmo-lajikken kas­vat­ta­ja on saanut kor­vaus­vaa­timuk­sen luvat­tomas­ta geenin käytöstä. Yleen­sä luon­nol­liset (myrsky­tuhot, sala­man iskut, tul­vat yms.) tapah­tu­mat tulk­i­taan “Act of God” ‑klausu­ulil­la, mut­ta jostain syys­tä tuulen levit­tämä siitepö­ly ei lukeudu tähän kategoriaan.

  65. Ok, olin käsi­tyk­sessä että luo­mun ja home­opa­t­ian kytkös on olemassa.

    Oskalan puheen­vuoros­ta tekee toisaal­ta hyvän se, että siinä ei asete­ta kär­ryjä hevosen eteen ainakaan useim­mis­sa asioissa.

  66. newyork­ista: Tämä ei poista sitä ongel­maa, jos­sa patentin suo­jaa­man lajik­keen siitepö­lyä siir­tyy tuulen tai hyön­teis­ten mukana luon­nol­liseen lajik­keeseen. On ole­mas­sa oikeu­den päätök­siä, jos­sa ei gmo-lajikken kas­vat­ta­ja on saanut kor­vaus­vaa­timuk­sen luvat­tomas­ta geenin käytöstä. Yleen­sä luon­nol­liset (myrsky­tuhot, sala­man iskut, tul­vat yms.) tapah­tu­mat tulk­i­taan “Act of God” ‑klausu­ulil­la, mut­ta jostain syys­tä tuulen levit­tämä siitepö­ly ei lukeudu tähän kategoriaan.

    Ihmette­len kyl­lä täl­laista oikeu­den päätöstä. Käsit­tääk­seni patentin umpeen­meno pois­taa kyl­lä sen halti­jal­ta yksi­noikeu­den, näin ainakin lääkkeissä.

  67. newyork­ista: Tämä ei poista sitä ongel­maa, jos­sa patentin suo­jaa­man lajik­keen siitepö­lyä siir­tyy tuulen tai hyön­teis­ten mukana luon­nol­liseen lajik­keeseen. On ole­mas­sa oikeu­den päätök­siä, jos­sa ei gmo-lajikken kas­vat­ta­ja on saanut kor­vaus­vaa­timuk­sen luvat­tomas­ta geenin käytöstä. Yleen­sä luon­nol­liset (myrsky­tuhot, sala­man iskut, tul­vat yms.) tapah­tu­mat tulk­i­taan “Act of God” ‑klausu­ulil­la, mut­ta jostain syys­tä tuulen levit­tämä siitepö­ly ei lukeudu tähän kategoriaan.

    Tun­net­tu Per­cy Schmeis­erin keis­si ei ole mitään muu­ta kuin vale­htelua GMO:n vas­tus­ta­jien tahol­ta. Siinä ei todel­lakaan ollut kyse siitä että tuuli olisi vahin­gos­sa tuonut vierai­ta geene­jä pel­lolle, vaan Schmeis­erin sato oli oikeu­den asi­akir­jo­jen mukaan 95–98% muun­to­geenistä. Schmeis­er itse myrkyt­ti pel­ton­sa gly­fos­aatil­la jot­ta vain RR-geeni­nen sato jäi henki­in ja keräsi sieme­nen­sä näistä.

  68. Minus­ta on epäolen­naista se että vil­jeli­jä valikoi ne yksilöt joi­hin muun­to­geeni on pää­tynyt. Olen­naista on se että patent­ti muka suo­jaa siltä että siitepö­lyä pää­tyy naa­puri­in. Tämä ei liity gmo-kiis­taan vaan IPR:n puo­lus­tamiseen. Ipr-advokaatit ovat täysin pähkähul­lu­ja ja jotenkin he saa­vat agen­daansa ajet­tua lakei­hin asti.

  69. tiedemies:
    Minus­ta on epäolen­naista se että vil­jeli­jä valikoi ne yksilöt joi­hin muun­to­geeni on päätynyt.

    On se aika olen­naista jos tar­jot­tu nar­rati­ivi on se, että via­ton ras­suk­ka luo­muvil­jeli­jä on epähuomios­sa ja tietämät­tään käyt­tänyt RR-pölyt­tyneitä siemeniä vil­jelmil­lään, niinkuin tietyt tahot ovat yleen­sä Mon­san­to vs Schmeis­eristä esittäneet.

  70. tpyy­lu­o­ma:
    Kir­joit­ta­jan point­ti­na siis lie­nee että jos maail­manku­van poh­jal­la on tiede, niin sit­ten pitää elää sen kanssa että tiede on täy­den­tyvää, muut­tuvaa, epätäy­deli­istä eikä muutenkaan tar­joa lop­puma­ton­ta ris­tiri­itaa maail­manku­van kivi­jalak­si samal­la tavoin kuin vaikka­pa epäoikeu­den­mukaisu­us. En ymmär­rä mikä tässä on ylim­ielistä, pikem­minkin pitäisi sitä huokauk­se­na, että valitet­tavasti tältä poh­jal­ta asi­amme ovat hankalia.

    Minus­ta on omahyväistä julis­taa, että oma ide­olo­gia perus­tuu poikkeuk­sel­lisen tukev­asti jär­jelle ja se huomioi tule­vat sukupol­vet eri­tyisen tehokkaasti. 

    Fik­sumpaa on vain argu­men­toi­da ratio­naalis­es­ti taval­la, joka saa kuuli­jat ja mah­dol­lis­es­ti irra­tionaalisem­mat ja lyhytjän­teisem­mät yhteistyökump­pan­it sitou­tu­maan tulok­sel­liseen kestävään kehitykseen. 

    Puolueveljien ja ‑sisko­jen epäjo­hdon­mukaisuuk­si­in voi puut­tua kuor­rut­ta­mat­ta moit­tei­ta Oskalan(kin) har­ras­ta­mal­la itsekehulla.

  71. Masi: Minus­ta on omahyväistä julis­taa, että oma ide­olo­gia perus­tuu poikkeuk­sel­lisen tukev­asti jär­jelle ja se huomioi tule­vat sukupol­vet eri­tyisen tehokkaasti. 

    Täl­lais­ten poli­itikko­jen kanssa on vaan niin paljon mukavampi asioi­da. Toises­sa päässä ovat sit­ten ne, joiden mielestä poli­ti­ikas­sa ovat tärkeätä vain äänet (ja puoluetuet ja paik­ka Korkeasaaren johtokun­nas­sa). Jos ker­rot niille, että hei, mus­ta on oikeasti mus­taa, niin ne totea­vat että tsouk­ki tsouk­ki, se oli vaan vit­si kun me san­ot­ti­in että mus­ta on valkoista, mut­ta kyl­lähän asial­lis­es­ti ottaen ihan oikeasti mus­ta on valkoista.

  72. No kuule, ei ole olen­naista. Jos min­un pel­lol­lani kas­vaa kasve­ja ja ne pölyt­tyvät, niin se että käytän roundup­pia ja osa selviää hengis­sä ja päätän niiden siemenet säästää, ei voi mitenkään olla minkään­lainen “tois­t­en omaisu­u­den” loukkaus. 

    Väite on niin älytön ja pöyristyt­tävä, että täl­laisen ihmisen arvo­maail­ma on min­ulle täy­delli­nen arvoitus. 

    Tiedän tai en tiedä, ei ole olen­naista. Jos vil­je­len siemeniä joi­ta olen itse ihan lail­lis­es­ti ostanut ja joi­hin ei liity mitään siementen säästämisen kieltävää sopimus­ta (jot­ka nekin minus­ta ovat aivan käsit­tämät­tömiä), niin minä en ole vas­tu­us­sa siitä, että siitepö­ly on tul­lut sinne ja min­ul­la pitää olla oikeus säästää ne siemenet jot­ka jäävät henki­in. Miten mon­san­to tms esimerkik­si todis­taa että roundup­pia ei ole käytet­ty osana ihan luon­nol­lista jalostusta? 

    No, tässä nyt on tietenkin kyse siitä, että IPR-advokaatit eivät halua eivätkä suos­tu ymmärtämään asioi­ta vaan halu­a­vat ratkoa kaik­ki väkivalloin.

  73. Masi: Minus­ta on omahyväistä julis­taa, että oma ide­olo­gia perus­tuu poikkeuk­sel­lisen tukev­asti jär­jelle ja se huomioi tule­vat sukupol­vet eri­tyisen tehokkaasti. 

    Ide­olo­gia ei voi perus­tua jär­jelle tai tieteelle. Ide­olo­gia voi toki sulkea nämä pois, mut­ta jär­ki ja tiede eivät voi toimia ide­olo­gian perus­tana noin ylipäätään. Jär­jel­lä ja “tieteel­lä” voidaan toki yrit­tää rak­en­taa ide­olo­giaa sen jäl­keen kun ide­olo­gian perus­ta on valit­tu muu­toin, mut­ta tämä on eri asia.

    Se, mitä tiedelähtöisyys ylipäätään voi tarkoit­taa on, että oli ide­olo­gia mikä hyvän­sä, sen edis­tämisek­si val­i­tut keinot saa­vat aina väistyä sil­loin kun paras käytet­tävis­sä ole­va tieteelli­nen tieto niin sanoo. 

    Paras käytet­tävis­sä ole­va tieteelli­nen tieto on toki joskus väärässä ja kos­ka sitä on niin paljon ylipäätään, niin väärää tietoa on hyvin paljon. Niille, joille tulee kiusaus tode­ta että tämä on argu­ment­ti tieteel­lisen tiedon epälu­otet­tavu­ud­es­ta ja siten sen puoles­ta että jokin muu tieto on parem­paa, voin tar­jo­ta vain sääliä ja hienoisen toiveen että täl­laiset ihmiset ajat­telisi­vat vähem­män omil­la aivoil­laan; vähem­män sik­si, että on ilmeisen selvää että ne omat ajatuk­set eivät ole kovin hyviä.

    On kuitenkin tot­ta, että tieteel­lisen tiedon otta­mi­nen argu­men­tik­si johtaa herkästi ylim­ielisyy­teen. Tämä sik­si että kun se tieto oikeasti on paras­ta käytet­tävis­säol­e­vaa, ja kos­ka ihmiset ovat niin taitavia hui­jaa­maan itseään ja sotke­maan arvot ja tosi­asi­at, täl­lainen ihmi­nen herkästi uskoo tietävän­sä parem­min kuin muut. Tieteelli­nen tieto — vaik­ka onkin oikeasti paras­ta käytet­tävis­säol­e­vaa — on aina luon­teeltaan jos­sain määrin epä­var­maa. Poli­it­ti­sis­sa mielip­iteis­sä sen­si­jaan arvoste­taan usein “peri­aat­teel­lisu­ut­ta”, ja kos­ka arvo­ja ei osa­ta erotel­la tosi­a­sioista, “peri­aat­teesta” vas­tuste­taan tai kan­nate­taan jotain mikä ei oikeasti niitä arvo­ja edistä. 

    Ymmär­rän ihmisiä, kuten Oskalaa, jot­ka koke­vat että “aito vihreys” on sitä että asete­taan arvoik­si bios­fäärin mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämi­nen sekä ihmis­ten hyv­in­voin­ti pitkäl­lä aikavälil­lä ja matalil­la (ja yleen­sä hyper­bolisil­la) diskont­tauk­sil­la, ja halu­taan vali­ta keinot näi­den arvo­jen edis­tämiseen parhaas­ta käytet­tävis­säol­ev­as­ta tiedosta. 

    Mut­ta tämä ei ole se, miten ulkop­uoliset Vihreät näkevät, ja se näkyy Masin kom­men­tis­sa. Se ei ole edes se, miten sisäpuolel­la ole­vat usein näkevät asian, eikä se ole se, miten minä aikanaan asian näin kun päätin etten voi enää kynsin ja ham­pain Vihre­itä kan­nat­taa ja puolustaa. 

    Oskalan puheen­vuoro on hyvä, mut­ta kyynistyneelle ide­al­is­tille se on “too lit­tle, too late”. Vihreis­sä on fem­i­nis­mi ja vasem­mis­to­laisu­us niin syvään juur­tuneina että arvolähtöiselle ratio­naal­isu­udelle on monien näkökul­mas­ta aivan liian vähän tilaa. Se on valitettavaa.

  74. Tiedemies:
    No kuule, ei ole olen­naista. Jos min­un pel­lol­lani kas­vaa kasve­ja ja ne pölyt­tyvät, niin se että käytän roundup­pia ja osa selviää hengis­sä ja päätän niiden siemenet säästää, ei voi mitenkään olla minkään­lainen “tois­t­en omaisu­u­den” loukkaus. 

    Nykyisessä tek­i­jänoikeuslain­säädän­nössä on var­maan paljon tyh­mää ja teho­ton­ta, mut­ta jos halu­at rail­roa­d­a­ta taas yhden keskustelun tek­i­jänoikeuk­si­in, saat etsiä jonkun toisen riitelemään kanssasi. Min­ua ei kiinnosta.

  75. GMO:hon voi suh­tau­tua yksisilmäis­es­ti myös sen kannattajat.

    Yksi suuri ongel­ma nyky­i­sis­sä, laa­jasti käytössä ole­vis­sa GMO-soi­ja on niiden kehit­tämi­nen kestämään tehokkai­ta kasvimyrkkyjä. Sit­ten ympäristön kemikaa­likuor­ma kas­vaa ja mm. val­uma-alueet köy­htyvät. Siten myrkyt pää­tyvät myös vesistöön.

    Mon­san­ton GMO-lajien kestämä gly­fos­aat­ti ei ole yksiselit­teis­es­ti har­mi­ton. On tutkimus­näyt­töä sen vaar­al­lisu­ud­es­ta ihmisille. Mitenköhän on mm. vesistö­jen laita.

    Kemikaale­ja, kuten kasvimyrkkyjä voidaan ottaa nyky­isin var­si kevyesti tuotan­toon ja käyt­töön. Hait­to­ja voi ilmetä myöhem­min. Aiheesta kan­nat­taa kat­soa YLEltä tul­lut Folke Rydenin Itämeri-doku­ment­ti, jos­sa käsitel­lään mm. Itämeren mer­il­in­tu­jen kan­to­jen rom­ah­tamista viimeisen 30 vuo­den aikana.

    Jostain syys­tä varsi­nainen ympäristön suo­jelu, kuten juuri ympäristön kemikaa­likuor­man vähen­tämi­nen ja ainei­den tutkimi­nen ei tun­nu cityvihre­itä juuri kiin­nos­ta­van. Kun­han co2 pysyy alhaal­la ja keskus­tas­sa ei ole auto­ja, kaik­ki on OK. Myös Monsanto.

Vastaa käyttäjälle Anna R Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.