Terveyspalvelujen kilpailuttaminen ja yleinen etu

Kil­pailu markki­na­t­aloudessa ei ole olympiau­rheilua, jos­sa reiluil­la sään­nöil­lä yritetään löytää paras urheil­i­ja olympiakul­lal­la palkit­tavak­si. Kil­pailun tarkoi­tus on resurssien opti­maa­li­nen allokoin­ti. Tavoit­teena on käyt­tää ole­mas­sa ole­vat resurssit ja ideat parhaal­la tavalla.

Erikois­sairaan­hoi­dos­sa keskus­sairaaloil­la on joitain tehtäviä, joi­ta ei voi järkevästi kil­pailut­taa tai jos voisikin, tar­joa­jia olisi vain yksi. Eräs täl­lainen tehtävä on valmis­tau­tu­mi­nen suuron­net­to­muuk­si­in pan­demioi­hin tai poikkeu­soloi­hin. Sydä­men- ja mak­san­si­ir­to­jakaan ei ole oikein järkevää kil­pailut­taa, kos­ka pul­lonkaulan muo­dosta­vat luovutet­ta­vat elimet, joi­ta nyt on vain julkisel­la ter­vey­den­hoidol­la. Jos yksi­tyiset ja julkiset sairaalat ryhty­i­sivät kil­paile­maan keskenään luovutet­tavista elim­istä, syn­ty­isi väistämät­tä jonk­i­nasteista elinkaup­paa – tai sit­ten kil­pailu olisi pelkkää pseudok­il­pailua, kun jokin taho jakaisi sydämet hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä sairaaloiden kesken. Parem­pi kuitenkin on, että koko maan elin­si­ir­topoti­laat ovat yhdessä jonos­sa, eikä siihen sairaaloiden väli­nen kil­pailu ole oikein sovitettavissa.

Kun kaikkea ei voi kil­pailut­taa, julk­isil­la sairaaloil­la on jotain eri­ty­isvelvoit­tei­ta, joi­ta yksi­ty­isil­lä ei ole. On aivan ilmeistä, että näi­den eri­ty­is­te­htävien ja muiden tehtävien välil­lä on syn­er­giae­tu­ja. Jos julkisen sairaalan esimerkik­si on ylläpi­det­tävä suuron­net­to­muuk­sien var­al­ta merkit­tävää leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­tia, on toki suuron­net­to­muut­ta odoteltaes­sa järkevää käyt­tää näitä leikkaus­sale­ja elek­ti­iviseen hoitoon.

Miten tämä leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­ti on elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa hin­noitelta­va? Jos tavoit­teena on reilu kil­pailu olympialais­ten hengessä, noista leikkaus­saleista tulisi elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa per­iä täysi mak­su, mut­ta jos tavoit­teena on resurssien tehokas allokoin­ti, niistä pitää laskut­taa aiheutu­vien lisäkus­tan­nusten mukaan. Tämän todis­tamiseen ei tarvi­ta mitään korkeam­paa matem­ati­ikkaa. Olisi­han peräti type­r­ää jät­tää nuo leikkaus­salit käyt­tämät­tä nor­maali­olois­sa ja rak­en­taa viereiseen kort­teli­in toiset leikkaussalit.

Sel­l­ais­takin jotkut ääri-ihmiset ovat esit­täneet, että noi­ta julk­isten sairaaloiden eri­ty­is­te­htäåviä varten on raken­net­ta­va kokon­aan omat sairaalansa, joi­ta ei saa käyt­tää muuhun tarkoituk­seen, jot­ta kil­pailu­ti­lanne ei vääristy­isi, mut­ta aja­tus on niin hölmö, ettei sil­lä pidä leima­ta yksi­ty­is­ten palvelu­jen aja­jia laajemmin.

Jos ole­tamme julk­isten sairaaloiden lak­isääteiset tehtävät kiin­teik­si kus­tan­nuk­sik­si, lisäkus­tan­nus­pe­ri­aate tuot­taa julk­isille sairaaloille epäreilul­ta tun­tu­van kil­pailue­dun. Voi olla epistä, mut­ta on taloudel­lisen tehokku­u­den mukaista. Tämä näköko­h­ta tuli ajanko­htaisek­si, kun HUS-piiri perusti yksi­tyis­sairaalan, jos­sa tar­jo­taan mak­sullista hoitoa iltaisin HUS:n tilois­sa. Järkevää resurssien käyt­töä, mut­ta toki har­mit­taa kilpailijoita.

Tietysti noi­ta nyt keskus­sairaaloil­la ole­via tehtäviä voidaan ostaa myös yksi­ty­isiltä sairaaloil­ta, mut­ta tois­taisek­si täl­laista akti­ivi­su­ut­ta ei ole ilmaantunut.

38 vastausta artikkeliin “Terveyspalvelujen kilpailuttaminen ja yleinen etu”

  1. Julkisen toim­i­jan ylläpitämät leikkaus­salit voitaisi­in tietenkin vuokra­ta tar­jouskil­pailul­la, jol­loin kil­pailu olisi tasapuolista.

  2. Käsit­tääk­seni kaik­ki kus­tan­nuste­hokkaat ter­vey­den­hoito­jär­jestelmät perus­tu­vat yksi­tyiseen peruster­vey­den­huoltoon ja yhteiskun­nan hoita­maan yliopis­tol­liseen kesku­sairaalata­soiseen erikois­sairaan­hoitoon jota tue­taan tarvit­taes­sa jonkin­laisel­la alue­sairaalaverkos­tol­la. Peruster­vey­den­huolto on paljon helpom­paa kil­pailut­taa, kun­han yhteiskun­ta vain huole­htii, ettei syn­ny monopoleja.

    1. Kalle. Ker­ro mis­sä mielestäsi on kus­tan­nuste­hokas ter­vey­den­huolto, niin pääsemme käsi­tyk­seen, mitä sil­lä tarkoitat.

  3. Tämä näköko­h­ta tuli ajanko­htaisek­si, kun HUS-piiri perusti yksi­tyis­sairaalan, jos­sa tar­jo­taan mak­sullista hoitoa iltaisin HUS:n tilois­sa. Järkevää resurssien käyt­töä, mut­ta toki har­mit­taa kilpailijoita. 

    Tuo­ta yhtälöä poli­itikot eivät voi saa­da reiluk­si. Liian vaikea ja liian korruptioaltis.

    Ei ole edes järkevää resurssien käyt­töä. Palkkaisitte lääkärit ylitöi­hin, tai uusia lääkäre­itä, leikkausjono­ja ja mui­ta jono­ja lyhen­tämään. Yksi­ty­isiltäkin jono­ja lyhen­täviä palvelui­ta voi ostaa, mut­ta HUS:in tilois­sa HUS olisi luon­tevin totetteuttaja.

    Jos kaipaat­te välimuo­toa, joka toisi mah­dol­lis­es­ti tyhjil­lään ole­vat tilat hyö­tykäyt­töön, niin HUS:in vapail­ta markki­noil­ta osta­mat työ­suorit­teet voisi­vat toimia (poti­laalle HUS:in hin­noin ja ehdoin, lääkärille keikkatyönä).

    Mikä muuten on se perustelu, jota käytetään, kun HUS:in julk­isia tilo­ja halu­taan muun­taa yksi­tyisen puolen tiloiksi?

  4. Kir­joi­ta Ode seu­raa­va kolum­ni samal­la otsikoin­nil­la perus­ta­son ter­veyspalveluista — tai laa­jem­minkin avopalveluista. 

    Edel­lä esit­tämäsi ajatuk­set erikois­sairaan­hoidon “laitospalveluista” ovat tosia — mut­ta merkit­tävä osa erikois­sairaan­hoidonkin toimin­nas­ta on elek­ti­ivistä, ja polik­li­in­istä, toimen­pidepuolel­la päik­i­toim­intaa (jos­sa niis­säkin toki tarvi­taan salikapasiteettia). 

    HYKSin Oy:n toim­inta­malli­in taas liit­tyy mon­en­laisia ongelmia, jot­ka eivät ole kui­tat­tavis­sa pelkästään täl­lä kil­pailue­dun harmittavuudella.

  5. Onko se mikään ihme, ettei ole ilmen­nyt akti­ivi­su­ut­ta ostaa yksi­ty­isiltä sairaaloil­ta? Jos sama taho,joka päät­tää tilauk­sista, omis­taa oman leikku­ri­fir­man, niin tah­too se akti­ivi­su­us suun­tau­tua omaan pesään.

    Viisi tilaa­jaa ei avaa mah­dol­lisuuk­sia, jos jär­jestävät kun­tay­htymät päät­tävät tuot­taa vain omana toimintana.

    Näitä muu­tamia kun­tien ja yhtiöi­den yhteisyri­tyk­siä olisi jo ole­mas­sa, jos niiltä ei nypitä siip­iä lakia kirjoitettaessa.

  6. Tehkää ensin päätös mikä on julkista(verovaroin) sairaan­hoitoa ja sen jäl­keen päätös, että Kela kor­vaus pois­te­taan yksityissektorilta.

    Ne(me) jot­ka käyt­tävät yksi­ty­is­puol­ta mak­sa­vat koko hin­nan eikä tue­ta verovaroin yksi­ty­istä yritystä.

  7. Osmo: “Erikois­sairaan­hoi­dos­sa keskus­sairaaloil­la on joitain tehtäviä, joi­ta ei voi järkevästi kil­pailut­taa tai jos voisikin, tar­joa­jia olisi vain yksi. Eräs täl­lainen tehtävä on valmis­tau­tu­mi­nen suuron­net­to­muuk­si­in, pan­demioi­hin tai poikkeusoloihin.”

    Nämä ovat hallinnol­lisia tehtäviä, joiden ei vält­tämät­tä pidä kuu­lua keskus­sairaaloille, vaan pikem­minkin valtiolle.

  8. Elinkaup­pa olisi hyvä asia. Ei ne elimet ole ilmaisia. Tässäpä esim. tutkimus, jos­sa suurin osa kysy­ty­istä ekon­o­mis­teista kan­nat­taa elinkauppaa.

    Do Econ­o­mists reach a con­clu­sion on Organ Liberalization?

    Elin­ten vaikea saatavu­us johtuu hin­tasäätelystä. Kun elin­ten hin­ta on painet­tu läh­es nol­laa, tot­ta kai tar­jon­ta vähe­nee. Sama myös veren­lu­ovu­tuk­sen suh­teen. Ver­takin pitäisi saa­da myy­dä. Esim. Iran on sallinut elinkau­pan, ja sil­lä ei ole mitään odotus­lis­taa munuaisille. Onko Soin­in­vaar­al­la jotain tähän kommentoitavaa?

    Eikös Suo­mi tee kuitenkin melko kovia tulok­sia julkisel­la sek­to­ril­la eri­tyis­sairaan­hoidon suh­teen? Epilen, että suurem­mat kus­tan­nussäästöt voisi saa­da automaa­ti­ol­la, ja ava­ta pääsy­vaa­timuk­sia eri­laisille varsinkin yksinker­taisim­mille töille. Uber ja tak­sien monop­o­li on kyl­lä hyvä esimerk­ki siitä miten vah­vasti ole­mas­saol­e­vat insti­tuu­tiot kil­pail­e­vat omas­ta ase­mas­taan. Kulut­ta­jat mak­sa­vat tästä sit­ten hin­nan. Puhu­mat­takaaan apteekkien monopoleista, lääkey­htiöi­den IPR-rent-seeekingista, näistä val­tioiden IT-pro­jek­ti­hank­in­noista jne.

    Sin­ga­pore on kai saanut hyviä tulok­sia aikaan kil­pailut­ta­mal­la julkiset sairalaat toisi­aan vas­taan, mut­ta eipä tai­da onnis­tua Suomes­sa kun on liian vähän sairaaloi­ta ja paljon haja-asutusta.

    Com­pet­i­tive hos­pi­tals as a virtue of Sin­ga­pore­an health care system

    Fak­ta on nyt vain että varsinkin lääkärei­den aika on kallista. Ain­oa keino on lisätä tar­jon­taa joko vähen­tämäl­lä pääsy­vaa­timuk­sia, ja avaa­mal­la mah­dol­lisuuk­sia varsinkin maa­han­muut­toon. Eiköhän jos­t­ian Inti­as­ta, Aasi­as­ta jne. olisi mah­dol­lista saa­da paljonkin lääkäre­itä, sairaan­hoita­jia jne. Varsinkin ikään­tyvän väestön kanssa voidaan tarvi­ta paljonkin man­u­aal­ista hoito­työtä, jon­ka hin­ta las­kee vain ihmis­ten määrän kas­vat­tamisel­la (ts. maa­han­muut­to). Tänne muut­ta­mi­nen pitäisi tehdä ei pait­si helpok­si, myös houkuttelevaksi.

    Ongel­mat kai on enem­män peruster­vey­den­hoidon puolel­la, jos­sa kus­tan­nuk­set on siir­ret­ty eksplisi­it­tis­es­tä hin­noit­telus­ta jonot­tamiseen. Sin­ga­pores­sa on sit­ten tämä melko fik­su ter­veystil­i­malli. En ota enem­män kan­taa kos­ka en ole pere­htynyt paremmin.

    Ja kyl­lä, tot­takai taloudelli­nen tehokku­us eli resurssien opti­moin­ti tehokkaim­mal­la taval­la on ter­veysjär­jestelmän tarkoi­tus. Kil­pailu on vain väline. Ja tot­ta kai kaik­ki leikkkaus­sa­lika­p­a­siteet­ti kan­nat­taisi käyt­tää tai huu­tokau­pas­ta. Type­r­ää touhua niitä tyhjil­lään pitää, jos markki­noil­la on kysyntää.

  9. SOTE palveluis­sa taas So puolel­la on taas palvelui­ta, jot­ka voi kil­pailut­taa. Käripäässä ate­ri­aplve­lut ja siivous. Tässäkin pystytään epäon­nis­tu­maan surkeasti, jos saaduista koke­muk­si­ta ei pystytä otta­maan opik­si nopeasti.

    Sote-keskustelus­sa tämä sosi­aalipuoli aina uno­htuu, joten hyvää tarkoit­ta­va yhteis­palvelu tuot­ta­nee kehnom­man tulok­sen kuin erik­seen tehtynä. 

    Julkisel­la puolel­la lääkäre­itä voi johtaa vain lääkäri, joten se ratkaisee johtamisjär­jeste­lyn. Sosi­aalipuolen johtoami­nen jää amatöörien tehtäväksi.

    Erikois­in­ta on van­haninkoti­palvelu­iden raju vähen­nyshalu, joka johtunee aidos­to ymmär­ryk­sen puutteesta.

    Ensik­si, jos hoito­henkilökun­nan työ­jas­ta puo­let kuluu autoilu­un, tehokku­us on lähin­nä kyseenalaista. Näin muuten käy, hoito­laitok­sis­sa aika käytetään paremmin.

    Toisek­seen, kan­sain­välisssä ver­tailuis­sa on kat­sot­tu väin hoito­laito­spaikko­jen määrä eikä mui­ta yhteik­sun­nan ralenteita.

    Osa van­hus­ten­taloista on sosial­ista ssum­ista, kos­ka raken­nuskän­ta ei vain sovi ikäih­misille, eteenkään haja-asu­tusauleel­la. Per­heis­sä kaik­ki käyvät töis­sä, joten myöskään mum­mun­mkökki­in tehtävää per­heen hoita­mista ei tääl­lä vain oikein pystytä toteuttamaan.

    Jokainen halu­aa ikään­tyä koton­aan, mut­ta jos jalat eivät kan­na se i vain onnis­tu. Saa kokeilla.

  10. OJos leikkausale­ja vuokrataan niin olisi type­r­ää hin­noitel­la vuokra vain lisäku­lu­jen perusteella.Markkinahinta on luul­tavam­min korkeampi ja sil­loin hin­ta vois olla lisäku­lut+ katet­ta kiin­teille kuluille. 

    Se hyödyt­tää sil­loin peruster­vy­den­hoitoakin ja sil­lä saa parem­min hyväksyn­nän vuokraamiselle

    Ongel­mana­han on nyt lääkärei­den kak­sois­rooli: Suuri osa lääkäreistä toimii sekä yksi­tyisel­lä ja julkisel­la sektorilla .

    Nyky­muo­dos­sa jär­jestelmä on altis korruptiolle.Aaamulla lääkäri pistää julkisel­la poti­lai­ta jonoon ja hoitaa varakkaim­mat jonos­ta iltapäivällä.

    Yhteiskun­nan pyörit­tämä ohi­tuskaista hyödyt­täisi muitakin poti­lai­ta ja estäisi lääkärikorruptioita.

    Moniko yksi­tyi­nen yri­tys hyväksyy, että työn­tek­i­jät tekevät kil­pail­e­vaa toim­intaa vaik­ka se tapah­tu­isi oma­l­la ajalla ?

  11. http://www.healthpowerhouse.com/files/ehci-2013/ehci-2013-report.pdf

    Tähän kan­nat­taisi jälleen tutus­tua, olen linkit­tänyt tämän ennenkin.
    Ana­lyysi esit­tää mm.

    - parhaim­mik­si arvioiduis­sa mais­sa rahoi­tus ja tuotan­to ovat täysin eril­li­sis­sä organisaatioissa
    — ter­vey­den­huoltoon per capi­ta käyetyl­lä rahamääräl­lä on vain heikko posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio hoidon saatavuuteen

    Ei sen tarvitse olla kallista, kun asi­at jär­jestetään oikein.

  12. JV: health­pow­er­house

    Doku­ment­ti näyt­tää “viral­liselta” julka­isul­ta, mut­ta sen taustal­la ei ole tun­net­tu­ja ter­vey­de­nalan insi­tuu­tioi­ta. Julka­isun ovat rahoit­ta­neet yksi­tyi­nen lääke­fir­ma (Pfiz­er), ter­vey­den­hoidon palvelui­ta tuot­ta­va yksi­tyi­nen yri­tys (Medicov­er) ja oikeis­to­lainen “think-tank” (New Direc­tion Foun­da­tion). Julka­isi­ja on Johan Hjertqvist, joka on toimin­ut kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa (Mod­er­a­ta sam­lingspar­ti­et), markki­nal­ib­er­aalis­sa aja­tus­pa­jas­sa ja työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen ja elinkei­noelämän etu­jen lob­baa­jana. Julka­isun tek­i­jäk­si on merkit­ty Arne Björn­berg, Ph.D. Kyseessä ei ole lääkäri eikä tilas­toti­eteil­i­jä vaan kemi­an tohtori.

    JV:
    — parhaim­mik­si arvioiduis­sa mais­sa rahoi­tus ja tuotan­to ovat täysin eril­li­sis­sä organisaatioissa
    — ter­vey­den­huoltoon per capi­ta käyetyl­lä rahamääräl­lä on vain heikko posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio hoidon saatavuuteen 

    Mitäs muu­ta julka­isun “ana­lyysi” olisikaan voin­ut pal­jas­taa kuin omat pre­missin­sä: Jos jokin toimii tai on edullista, se on yksi­ty­istämisen ansio­ta; jos ei toi­mi tai on kallista, vika on siinä ettei ole yksi­ty­is­tet­ty tarpeeksi.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten hallinto varautuu suuron­net­to­muu­teen? Luot­taisin enem­män sairaaloihin. 

    Sairaalat ovat tietysti osa organ­isaa­tio­ta, mut­ta pelas­tus­palvelu­un kuu­luu yhtä ja toista muu­takin. Väestön­suo­jelu ei mielestäni kuu­lu sairaaloille (samal­la taval­la kuin lupa­palvelu ei kuu­lu poliisille).

  14. Onko rapor­tis­sa siis virheel­lisiä tieto­ja? Vai onko ongel­ma siinä, että sen ovat tehneet väärät ihmiset?

    Se, että muual­la Euroopas­sa peruster­vey­den­huol­lon tuot­ta­vat yksi­ty­is­lääkärit, ei ole rapor­tis­sa edes keskustelun aihe. Se on itses­tään­selvyys. Mörkö se on vain Suomes­sa. Mut­ta ehkä odotamme toiset 40 vuot­ta, että kansater­veysla­ki ja ter­vey­den­huoltomme alkaa nyky­mallil­laan toimia. 

    Yksi­tyi­nen sek­tori tuot­taa n. 30 % avoter­vey­den­huol­lon palveluista. Kos­ka tätä ei mil­lään taval­la huomioitu soter­atkais­us­sa, se on toisas­i­as­sa vain pino pape­ria eikä mikään uudistus.

  15. JV: Ei sen tarvitse olla kallista, kun asi­at jär­jestetään oikein.

    Raport­tia Suomen kohdal­ta lainaten:

    Fin­land — 10th, 773 points. As the EHCI rank­ing indi­cates, Fin­land has estab­lished itself among the Euro­pean cham­pi­ons, with top out­comes at a fair­ly low cost. In fact, Fin­land is a leader in val­ue- for-mon­ey healthcare.

    Eikö tuo tarkoi­ta sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löy­dy maa­ta, joka saisi Suomea parem­pia tulok­sia vähem­mäl­lä rahalla?

  16. JV:
    Onko rapor­tis­sa siis virheel­lisiä tieto­ja? Vai onko ongel­ma siinä, että sen ovat tehneet väärät ihmiset? 

    En tiedä, onko siinä virheel­lisiä tieto­ja. Luul­tavasti he ovat kopi­oi­neet ne virheet­tömästi muista lähteistä. En vain löy­dä raportista mitään varsi­naista ana­lyysiä tai perustel­tu­ja päätelmiä.

    Näitä raport­te­ja tuote­taan sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei kukaan oikeasti niitä jak­sa käy­dä lävitse, kun­han ne näyt­tävät tieteel­lisiltä tai viral­lisil­ta niitä voi käyt­tää pönkit­tämään väit­teitä nettikeskusteluissa.

    He pis­te­tyt­tävät Euroopan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmät eri omi­naisuuk­sien mukaan, pain­ot­taen mitä sit­ten halu­a­vatkin ja lait­ta­vat sit­ten maat parem­muusjärjestyk­seen. Raportin tek­stis­sä kom­men­toidaan eri maid­en ter­vey­den­hoito­jär­jestelmiä hyvin valikoiden ja arvot­tavasti. Raportin esit­telemä rank­ing-lista voisi kiin­nos­taa min­ua, jos min­ul­la olisi syytä olet­taa, että tek­i­jät ovat pyrki­neet arvot­ta­maan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmiä jotenkin tas­a­puolis­es­ti. Luke­mani tek­stin ja sen tek­i­jöi­den perus­teel­la sitä on turha odottaa.

    Lyhyesti esit­tämistäsi johtopäätöksistä:

    JV:
    — parhaim­mik­si arvioiduis­sa mais­sa rahoi­tus ja tuotan­to ovat täysin eril­li­sis­sä organisaatioissa 

    En löytänyt tätä ana­lyysiä raportista. Sivuil­la 17–18 he jaka­vat ter­vey­den­hoito­jär­jestelmät kah­teen tyyppiin:

    - Bev­eridgeläisi­in, jois­sa rahoituk­sen ja hoidon jär­jestää sama organisaatio.

    -Bis­mar­ck­i­laisi­in, jois­sa on yksi­ty­isiä sairas­vaku­u­tusy­htiöitä tai sairaskas­so­ja, jot­ka ovat ovat eril­lisiä ter­vey­den­hoitopalvelu­iden järjestäjästä

    Bis­mar­ck­i­laiset pär­jäävät hei­dän rank­inglistal­laan parem­min kuin Bev­eridgeleäiset — ylläri pyl­läri. Pohjo­is­maat he myön­tävät poikkeuk­sek­si — joka selit­tynee kuitenkin niiden pienem­mäl­lä koolla.

    “The Nether­lands exam­ple seems to be dri­ving home the big, final nail in the cof­fin of Bev­eridge health­care sys­tems, and the les­son is clear: Remove politi­cians and oth­er ama­teurs from oper­a­tive deci­sion-mak­ing in what might well be the most com­plex indus­try on the face of the Earth: Health­care! Bev­eridge sys­tems seem to be oper­a­tional with good results only in small pop­u­la­tion coun­tries such as Ice­land, Den­mark and Norway.

    Ain­oana perustelu­na on hei­dän oma rank­inglis­tansa. Mut­ta, kos­ka he ovat itse päät­täneet kaik­ki rank­inglis­taan käyte­tyt indikaat­torit ja niiden väliset pain­o­tuk­set (ilman perustelu­ja tai selvi­tyk­siä), onko täl­lä tulok­sel­la jotakin arvoa?

    JV:
    — ter­vey­den­huoltoon per capi­ta käyetyl­lä rahamääräl­lä on vain heikko posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio hoidon saatavuuteen 

    Ja point­ti on? Hoidon saatavu­us ilmeis­es­ti tarkoit­taa jono­tu­saiko­ja. Joten hal­val­lakin voi saa­da nopeaa palvelua:

    “Anoth­er way of express­ing the vital ques­tion: Why can Alba­nia oper­ate its health­care ser­vices with prac­ti­cal­ly zero wait­ing times, and Swe­den can­not?” (s.14)

    Ehkä jono­tusa­jat ovat julk­isra­hoit­teis­ten jär­jestelmien heikkous ja sik­si tämä yksi asi­akastyy­tyväisyy­den mit­tari nos­te­taan tässä rapor­tis­sa niin merkittäväksi?

    Ter­vey­den­hoitoa voi tietenkin arvioi­da monil­la mittareil­la, ja pain­otet­ta­vat mit­tar­it voi valikoi­da raportin tarkoi­tus­pe­rien mukaan ja niin tässä onkin tehty. Se, että Alba­ni­as­sa lap­sikuolleisu­us on nelink­er­taista Ruot­si­in ver­rat­tuna ei kir­voit­tanut mitään kom­ment­te­ja. (s.66)

    JV:
    Ei sen tarvitse olla kallista, kun asi­at järjestetäänoikein. 

    En löytänyt tätä johtopäätöstä raportista. Siinä julis­te­taan Hol­lan­nin ter­vey­den­hoito kaikkein parhaak­si — ja samal­la myön­netään, että se on myös kallein asukas­ta kohden. Tämä ei kuitenkaan hei­dän mukaansa johdu sen (bis­mar­ck­i­lais­es­ta) “mallista” — toisin kuin sen edut. Sen sijaan Hol­lan­nin ter­vey­den­huol­lon kalleus on heille osoi­tus siitä, että näke­mys yleis­lääkäreistä erikois­sairaan­hoidon port­in­var­ti­joina — pitämässä ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set alhaal­la — on yliar­vostet­tu. Hol­lan­nis­sa se on käytössä ja tulok­se­na on kuitenkin kaikkein kallein järjestelmä. 🙂

  17. Pieni kor­jaus: kir­joitin yllä “jono­tusa­jas­ta”, vaik­ka tarkoitin sitä aikaa, jon­ka joutuu odot­ta­maan vas­taan­ot­toaikaa. Rapor­tis­sa “acces­si­bil­i­ty” tarkoit­taa “wait­ing times for treat­ment”. Se jakaan­tuu use­am­paan luokkaan, joista parhaat pis­teet saadak­seen olisi tyyp­il­lis­es­ti saatava:

    1. Yleis­lääkärin tapaami­nen saman päivän aikana
    2. Erikois­lääkärille pääsy ilman yleis­lääkärin lähetettä
    3. Leikkauk­si­in (muut kuin hätä­ta­pauk­set) alle 90 päivässä
    4. Syöpähoitoon alle 21 päivässä
    5. Tietokone­to­mo­grafi­aan alle viikossa
    6. Ensi­a­pua alle tunnissa.

    Tiedot perus­tu­vat raportin tek­i­jöi­den omi­in kyse­ly­i­hin. Suo­mi kuu­luu heikoim­paan luokkaan kah­den ensim­mäisen osalta, ja keskikasti­in muiden kohdal­la saaden yhteen­sä 125 pis­tet­tä. Alba­nia sai 200 pis­tet­tä. Tämän luokan pain­oar­vo on läh­es sama (225 vs. 250) kuin hoidon tulosten (“out­comes”), jois­sa Suo­mi tietenkin pär­jäsi Alba­ni­aa parem­min: 226 — 107. Onko tämä sit­ten oikea painotus? 

    On myös mainit­ta­va, että tuo “acces­si­bil­i­ty” on noista kat­e­go­ri­oista kaikkein loogisin. Muut ovat sekalaisem­paa joukkoa. Tulostaulukko on sivuil­la 21 ‑22. Indikaat­torimääritelmät löy­tyvät alka­en sivul­ta 47.

    Mon­et val­i­tut indikaat­torit vaikut­ta­vat enem­män tai vähem­män mieli­v­al­taisil­ta. Suo­mi muun muas­sa menet­tää pis­teitä, kos­ka meil­lä ei ole tar­jol­la luet­te­loa ter­veyspalveluista laat­u­lu­ok­i­tuksi­neen, jot­ta asi­akas osaisi vali­ta itselleen parhaan ter­veyspalve­lu­tuot­ta­jan, sekä siitä, että poti­la­sor­gan­isaa­tiot eivät osal­lis­tu päätöstentekoon.

    Rank­ing perus­tuu 40 valit­tuun indikaat­tori­in — ties kuin­ka mon­es­ta poten­ti­aalis­es­ta — joista jokaiselle on luo­tu täs­mäl­liset pistey­tys­lu­okat, ja sit­ten ne on ryh­mitel­ty ja niiden pis­teet pain­otet­tu. Kyl­lä siinä on riit­täväsi vapaut­ta luo­maan aivan sel­l­ainen lop­putu­los kuin on vain haluttu.

    Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ei huomioi­da lainkaan. Ei siis ole niin yllät­tävää, että kallein valikoi­tui parhaimmaksi.

  18. JV:
    ‘snip’
    Yksi­tyi­nen sek­tori tuot­taa n. 30 % avoter­vey­den­huol­lon palveluista. Kos­ka tätä ei mil­lään taval­la huomioitu soter­atkais­us­sa, se on toisas­i­as­sa vain pino pape­ria eikä mikään uudistus. 

    Onhan tämä ‘uud­is­tus’ melkoinen uusi hallinto­him­meli — onnek­si se ei koske yksi­ty­istä sektoria!

  19. Viherinssi:
    ‘snip’
    Eikö tuo tarkoi­ta sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löy­dy maa­ta, joka saisi Suomea parem­pia tulok­sia vähem­mäl­lä rahalla? 

    Näin­hän se on. Mut­ta mikä aja­tus sisäl­tyy siihen, että byrokra­ti­aa lisäämäl­lä saadaan parem­pia tulok­sia — ja vielä halvem­mal­la? Että sel­l­ainen uud­is­tus tämä.

  20. Lep­oti­la zZ: Doku­ment­ti näyt­tää “viral­liselta” julka­isul­ta, mut­ta sen taustal­la ei ole tun­net­tu­ja ter­vey­de­nalan insi­tuu­tioi­ta. Julka­isun ovat rahoit­ta­neet yksi­tyi­nen lääke­fir­ma (Pfiz­er), ter­vey­den­hoidon palvelui­ta tuot­ta­va yksi­tyi­nen yri­tys (Medicov­er) ja oikeis­to­lainen “think-tank” (New Direc­tion Foun­da­tion). Julka­isi­ja on Johan Hjertqvist, joka on toimin­ut kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa (Mod­er­a­ta sam­lingspar­ti­et), markki­nal­ib­er­aalis­sa aja­tus­pa­jas­sa ja työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen ja elinkei­noelämän etu­jen lob­baa­jana. Julka­isun tek­i­jäk­si on merkit­ty Arne Björn­berg, Ph.D. Kyseessä ei ole lääkäri eikä tilas­toti­eteil­i­jä vaan kemi­an tohtori.
    ‘snip’

    Siis väärät henkilöt ja tahot selvittäjinä!
    Mut­ta ker­ropa mikä on väärin tuloksissa!

    Olisi­pa Suomen sote-valmis­telus­sa edes jotakin yhtä konkreettista!

    1. Ter­vey­den­huol­lon hyvyy­den selvit­tämi­nen on erit­täin vaikea metologi­nen tehtävä. Epäi­ly­ille on aihet­ta, jos tutkimuk­sen tek­i­jäl­lä ei ole mitään koulu­tus­ta alalle. Edelleen paljon arvoa ei ole rankingillä, joka ei ota lainkaan huomioon jär­jestelmän kus­tan­nuk­sia. Jos tupakka­te­ol­lisu­us tilaa tutkimuk­sen syövän ja tuy­pakoin­nin suh­teestam, on tulok­si­in syytä suh­tau­tua pienel­lä varauk­sel­la ja niin on tähänkin.
      Vaa­timus, että pelk­istä juolk­iste­tu­ista tulok­sista ilman seikkaperäistä selvi­tys­tä käyte­ty­istä metodis­tavoisi selvit­tää, onko tulos oikein vain väärin, viit­taa ajatuk­seen, että oikea tulos on enem­män mielipi­de kuin tutkimusasia. 

    1. Esa Muta­nen
      Kyl­lä monia keskus­sairaalan tehtäviä voi ulkois­taa, mut­ta ei väestö­vas­tu­u­ta suuron­net­to­muuk­sista, valmis­tau­tu­mista pan­demioi­hin ja muuhun sel­l­aiseen. Nämä taas tuot­ta­vat syn­er­giae­t­ua muiden palvelu­jen kanssa. On jopa vaa­dit­tu, että reilun kil­pailun nimis­sä nuo syn­er­giae­dut on tuhottava.

  21. Kun tämä ei näköjään kel­paa, voinette osoit­taa asiantun­te­vam­man ja kat­tavam­man tutkimuksen/näkemyksen euroop­palai­sista ter­vey­den­huolto­jär­jestelmistä hyvine ja huonoine puo­li­neen nimeno­maan käyt­täjän eli mak­sa­jan näkökul­mas­ta koskien vuo­den 2010 jälkeistä aikaa?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos tupakka­te­ol­lisu­us tilaa tutkimuk­sen syövän ja tupakoin­nin suh­teestam, on tulok­si­in syytä suh­tau­tua pienel­lä varauk­sel­la ja niin on tähänkin.
    ‘snip’

    Toki. Onhan se epäi­lyt­tävää, kun bel­gialais­ten rahoit­ta­mas­sa selvi­tyk­sessä voiton vie Hol­lan­ti… ja ruot­salais­ten tekemässä vielä.

    Kan­nat­taa lukea koko paperi, se on aika mie­lenki­in­toinen (ja kus­tan­nuk­si­in on otet­tu kan­taa ja myös siihen, miten kus­tan­nuk­sia saisi alemmiksi).

    Ja jos vain esim. ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset saisi­vat ottaa kan­taa, pitäisi erään Osmonkin olla ihan hiljaa 😉

  23. Ettei vain tulisi siitä tilas­toti­eteil­i­jänkin suun­nit­tele­mas­ta hevos­es­ta kameli…

    1. Tilas­toti­eteil­i­jät eivät suun­nit­tele mitään, mut­ta ovat har­jaan­tunei­ta analysoimaan aineistoja.
      Anek­doot­ti­na: run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten VM nos­ti äläkän, että sairaaloiden tuot­tavu­us on laskenut. Vöäite oli niin intui­ition vas­tainen, että tutus­tui aineís­toon lähem­min. Hei­dän tuot­tavu­us­mit­tarin­sa oli sairaalapäivän hin­ta. Siis kun siir­ry­tään avosy­dänkirur­gias­ta pal­lo­laa­jen­nuk­si­in, tuot­tavu­us las­kee, kos­ka poti­las pääsee koti­in seu­raa­vana päivänä. Sairaalapäivän hin­ta on toki korkeampi kuin ohi­tusleikkauk­ses­sa, jos­sa poti­las sahataan hal­ki, sydän pysäytetään ja tehdään itse oper­aa­tio. Viikko pari maataan repo­rankana sairaalas­sa ja päälle kolme kuukaut­ta sairaus­lo­maa. Kaik­ki muut ovfat sitä mieltä, että päiväkirur­gia merk­it­see tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta VM:n mit­tarin mukaan laskua. 

  24. Kyl­lä monia keskus­sairaalan tehtäviä voi ulkois­taa, mut­ta ei väestö­vas­tu­u­ta suuron­net­to­muuk­sista, valmis­tau­tu­mista pan­demioi­hin ja muuhun sellaiseen.

    Itse asi­as­sa nuokin olisi ihan hyvin mah­dol­lista ulkois­taa, tar­jouskil­pailun perus­teel­la ostet­taisi­in sopi­val­ta toimit­ta­jal­ta 😉 Tarpeek­si iso ylikansalli­nen palvelun­tuot­ta­ja toisi luul­tavasti syn­er­gia- skaalahyötyjä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huol­lon tulok­sel­lisu­u­den tutkimuk­seen parhaat eväät on tilastotietelijöillä. 

    Eväät ehkä, mut­ta edel­ly­tyk­set? Enpä luot­taisi tilas­toti­eteil­i­jän diagnoosiin 😉

  26. Itse en nyt ihan heti näe, mitä sel­l­aista suuron­net­to­muus- tai pan­demi­avalmi­udessa on ettei sitä pysty­isi hajaut­ta­maan ja kil­pailut­ta­maan. Pitäisi vain määritel­lä mikä on vaa­dit­ta­va kyky ja kap­a­siteet­ti, ja ei kun tar­jouskil­pailua pystyyn. Esim. pan­demi­ati­lanteessa pari sataa eris­tet­tävis­sä ole­vaa vuode­paikkaa ja riit­tävästi varas­toitu­ja desin­fioin­ti­ainei­ta, suuron­net­to­muus­valmi­u­teen riit­täisi var­maan 24/7 päivys­tävä riit­tävän kyvykäs leikkaus­sali ja helikopterikenttä.

    Tietysti pitäisi myös saa­da jonkin­lainen var­muus siitä, että tilanteen iskiessä päälle valmius myös oikeasti on ole­mas­sa, eikä yrit­täjä vain kylmästi lai­ta lap­pua luukulle ja muu­ta pat­ta­jalle kun pitäisi vas­ta­ta hätään; tässä var­maan julkisel­la puolel­la on ihan oikea etu yksi­tyiseen verrattuna.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­toti­eteil­i­jät eivät suun­nit­tele mitään, mut­ta ovat har­jaan­tunei­ta analysoimaan aineistoja.
    Anek­doot­ti­na: run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten VM nos­ti äläkän, että sairaaloiden tuot­tavu­us on laskenut. Väite oli niin intu­ition vas­tainen, että tutus­tui aineís­toon lähem­min. Hei­dän tuot­tavu­us­mit­tarin­sa oli sairaalapäivän hin­ta. Siis kun siir­ry­tään avosy­dänkirur­gias­ta pal­lo­laa­jen­nuk­si­in, tuot­tavu­us las­kee, kos­ka poti­las pääsee koti­in seu­raa­vana päivänä. Sairaalapäivän hin­ta on toki korkeampi kuin ohi­tusleikkauk­ses­sa, jos­sa poti­las sahataan hal­ki, sydän pysäytetään ja tehdään itse oper­aa­tio. Viikko pari maataan repo­rankana sairaalas­sa ja päälle kolme kuukaut­ta sairaus­lo­maa. Kaik­ki muut ovat sitä mieltä, että päiväkirur­gia merk­it­see tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta VM:n mit­tarin mukaan laskua.

    Ja tilas­toti­eteil­i­jöitä on juuri VM:ssä?
    Tyh­myys on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra ja sitä esi­in­tyy kaikissa ammat­tikun­nis­sa. Ja pahin yhdis­telmä on se, kun henkilö tietää kaiken, mut­ta ei ymmär­rä mitään. Ja sil­loin aineis­to­ja voi analysoi­da lop­ut­tomi­in ilman, että tulok­si­in tulisi järkeä.
    Eli lue­han se linkitet­ty paperi, ei se mitään absolu­ut­tista totu­ut­ta ole (ei ehkä voi sanoa tutkimuk­sek­sikaan?), mut­ta siinä on mie­lenki­in­toisia asioita.

    Nyky­isin muuten ohi­tusleikkauk­sen jäl­keen pääsee koti­in 5 päivän päästä (muis­taak­seni), pari viikkoa voi toki men­nä kom­p­likaa­tioiden takia kyllä.

  28. teekkari: Tietysti pitäisi myös saa­da jonkin­lainen var­muus siitä, että tilanteen iskiessä päälle valmius myös oikeasti on ole­mas­sa, eikä yrit­täjä vain kylmästi lai­ta lap­pua luukulle ja muu­ta pat­ta­jalle kun pitäisi vas­ta­ta hätään;

    Ja tässä lie­neekin niin, että julki­nen ihan oikeasti on ain­oa, joko kohtu­ullisel­la var­muudel­la pystyy toim­i­maan tilanteis­sa, jot­ka romut­ta­vat perus­in­fra­struk­tu­urin toimimista.

    Emme me puo­lus­tusvoimi­akaan yksi­ty­istä halvim­mal­la tekevälle, vaik­ka siel­läkin on paljon toim­into­ja, jot­ka on yksityistetty.

  29. Viherinssi: Raport­tia Suomen kohdal­ta lainaten:

    Fin­land – 10th, 773 points. As the EHCI rank­ing indi­cates, Fin­land has estab­lished itself among the Euro­pean cham­pi­ons, with top out­comes at a fair­ly low cost. In fact, Fin­land is a leader in val­ue- for-mon­ey healthcare.

    Eikö tuo tarkoi­ta sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löy­dy maa­ta, joka saisi Suomea parem­pia tulok­sia vähem­mäl­lä rahalla?

    Suomes­sa tuo halpu­us on saavutet­tu hoita­mal­la osa ihmi­sistä huonos­ti. Suomes­sa hoito riip­puu yhteiskun­talu­okas­ta jopa enem­män kuin Englannissa

    Eikä kan­na­ta väit­tää sen johtu­van elin­tavoista, huono­ja tapo­ja on muual­lakin ja osin enem­män kuin Suomes­sa esim tupakoin­nin suh­teen Suomes­sa polte­taan vainn 1/3 siitä mitä Japanis­sa eikä tuo korsteen­i­na toim­imi­nen hei­jas­tu val­tavina terveyseroina.

  30. Jatkan edelleen:
    Mik­si ihmi­nen / yri­tys / yhteisö saa siitä kela-kor­vaus­ta kun ihminen(potilas) käy siel­lä yksi­ty­is­lääkäril­lä vastaanotolla?

    Onko se poli­it­tis­es­ti vaikeaa muut­taa kor­vauskäytän­töä (as-lain­o­jen korkovähen­nys mallin mukaan) asteit­tain kohti nollakorvaustasoa.

    Puhutaan kuitenkin isoista sum­mista vuositasolla.
    Luku­ja en löytänyt kelan sivuil­ta, mut­ta kuten tiede­tään yksi­ty­is­lääkäri­ase­mat ovat levit­täy­tyneet koko Suomeen ja suurin osa poti­laista saa kela kor­vauk­sen joko lääkäris­sä käyn­nistä sekä hoidosta.

    Pitääkö yksi­tyis­sek­to­ria sub­ven­toi­da näin paljon?
    Varsinkin kun ko. fir­mat ovat hyvin pärjääviä.

  31. uusi kas­vo tääl­lä:
    Jatkan edelleen:
    Mik­si ihmi­nen / yri­tys / yhteisö saa siitä kela-kor­vaus­ta kun ihminen(potilas) käy siel­lä yksi­ty­is­lääkäril­lä vastaanotolla?
    ‘snip’

    Joh­tu­isiko siitä, että kaik­ki mak­sa­vat sv-maksua?

Vastaa käyttäjälle JV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.