Terveyspalvelujen kilpailuttaminen ja yleinen etu

2.7.2014 · Aihe: Eduskuntatyö 

Kilpailu markkinataloudessa ei ole olympiaurheilua, jossa reiluilla säännöillä yritetään löytää paras urheilija olympiakullalla palkittavaksi. Kilpailun tarkoitus on resurssien optimaalinen allokointi. Tavoitteena on käyttää olemassa olevat resurssit ja ideat parhaalla tavalla.

Erikoissairaanhoidossa keskussairaaloilla on joitain tehtäviä, joita ei voi järkevästi kilpailuttaa tai jos voisikin, tarjoajia olisi vain yksi. Eräs tällainen tehtävä on valmistautuminen suuronnettomuuksiin pandemioihin tai poikkeusoloihin. Sydämen- ja maksansiirtojakaan ei ole oikein järkevää kilpailuttaa, koska pullonkaulan muodostavat luovutettavat elimet, joita nyt on vain julkisella terveydenhoidolla. Jos yksityiset ja julkiset sairaalat ryhtyisivät kilpailemaan keskenään luovutettavista elimistä, syntyisi väistämättä jonkinasteista elinkauppaa – tai sitten kilpailu olisi pelkkää pseudokilpailua, kun jokin taho jakaisi sydämet hallinnollisilla päätöksillä sairaaloiden kesken. Parempi kuitenkin on, että koko maan elinsiirtopotilaat ovat yhdessä jonossa, eikä siihen sairaaloiden välinen kilpailu ole oikein sovitettavissa.

Kun kaikkea ei voi kilpailuttaa, julkisilla sairaaloilla on jotain erityisvelvoitteita, joita yksityisillä ei ole. On aivan ilmeistä, että näiden erityistehtävien ja muiden tehtävien välillä on synergiaetuja. Jos julkisen sairaalan esimerkiksi on ylläpidettävä suuronnettomuuksien varalta merkittävää leikkaussalikapasiteettia, on toki suuronnettomuutta odoteltaessa järkevää käyttää näitä leikkaussaleja elektiiviseen hoitoon.

Miten tämä leikkaussalikapasiteetti on elektiivisessä hoidossa hinnoiteltava? Jos tavoitteena on reilu kilpailu olympialaisten hengessä, noista leikkaussaleista tulisi elektiivisessä hoidossa periä täysi maksu, mutta jos tavoitteena on resurssien tehokas allokointi, niistä pitää laskuttaa aiheutuvien lisäkustannusten mukaan. Tämän todistamiseen ei tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa. Olisihan peräti typerää jättää nuo leikkaussalit käyttämättä normaalioloissa ja rakentaa viereiseen kortteliin toiset leikkaussalit.

Sellaistakin jotkut ääri-ihmiset ovat esittäneet, että noita julkisten sairaaloiden erityistehtäåviä varten on rakennettava kokonaan omat sairaalansa, joita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, jotta kilpailutilanne ei vääristyisi, mutta ajatus on niin hölmö, ettei sillä pidä leimata yksityisten palvelujen ajajia laajemmin.

Jos oletamme julkisten sairaaloiden lakisääteiset tehtävät kiinteiksi kustannuksiksi, lisäkustannusperiaate tuottaa julkisille sairaaloille epäreilulta tuntuvan kilpailuedun. Voi olla epistä, mutta on taloudellisen tehokkuuden mukaista. Tämä näkökohta tuli ajankohtaiseksi, kun HUS-piiri perusti yksityissairaalan, jossa tarjotaan maksullista hoitoa iltaisin HUS:n tiloissa. Järkevää resurssien käyttöä, mutta toki harmittaa kilpailijoita.

Tietysti noita nyt keskussairaaloilla olevia tehtäviä voidaan ostaa myös yksityisiltä sairaaloilta, mutta toistaiseksi tällaista aktiivisuutta ei ole ilmaantunut.

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Terveyspalvelujen kilpailuttaminen ja yleinen etu”

  1. Ville kirjoitti 2.7.2014 kello 10:32

    Julkisen toimijan ylläpitämät leikkaussalit voitaisiin tietenkin vuokrata tarjouskilpailulla, jolloin kilpailu olisi tasapuolista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Kalle kirjoitti 2.7.2014 kello 11:22

    Käsittääkseni kaikki kustannustehokkaat terveydenhoitojärjestelmät perustuvat yksityiseen perusterveydenhuoltoon ja yhteiskunnan hoitamaan yliopistolliseen keskusairaalatasoiseen erikoissairaanhoitoon jota tuetaan tarvittaessa jonkinlaisella aluesairaalaverkostolla. Perusterveydenhuolto on paljon helpompaa kilpailuttaa, kunhan yhteiskunta vain huolehtii, ettei synny monopoleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.7.2014 kello 12:21

    Kalle. Kerro missä mielestäsi on kustannustehokas terveydenhuolto, niin pääsemme käsitykseen, mitä sillä tarkoitat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu kirjoitti 2.7.2014 kello 11:32

    Tämä näkökohta tuli ajankohtaiseksi, kun HUS-piiri perusti yksityissairaalan, jossa tarjotaan maksullista hoitoa iltaisin HUS:n tiloissa. Järkevää resurssien käyttöä, mutta toki harmittaa kilpailijoita.

    Tuota yhtälöä poliitikot eivät voi saada reiluksi. Liian vaikea ja liian korruptioaltis.

    Ei ole edes järkevää resurssien käyttöä. Palkkaisitte lääkärit ylitöihin, tai uusia lääkäreitä, leikkausjonoja ja muita jonoja lyhentämään. Yksityisiltäkin jonoja lyhentäviä palveluita voi ostaa, mutta HUS:in tiloissa HUS olisi luontevin totetteuttaja.

    Jos kaipaatte välimuotoa, joka toisi mahdollisesti tyhjillään olevat tilat hyötykäyttöön, niin HUS:in vapailta markkinoilta ostamat työsuoritteet voisivat toimia (potilaalle HUS:in hinnoin ja ehdoin, lääkärille keikkatyönä).

    Mikä muuten on se perustelu, jota käytetään, kun HUS:in julkisia tiloja halutaan muuntaa yksityisen puolen tiloiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Heikki Pärnänen kirjoitti 2.7.2014 kello 12:16

    Kirjoita Ode seuraava kolumni samalla otsikoinnilla perustason terveyspalveluista – tai laajemminkin avopalveluista.

    Edellä esittämäsi ajatukset erikoissairaanhoidon “laitospalveluista” ovat tosia – mutta merkittävä osa erikoissairaanhoidonkin toiminnasta on elektiivistä, ja polikliinistä, toimenpidepuolella päikitoimintaa (jossa niissäkin toki tarvitaan salikapasiteettia).

    HYKSin Oy:n toimintamalliin taas liittyy monenlaisia ongelmia, jotka eivät ole kuitattavissa pelkästään tällä kilpailuedun harmittavuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 2.7.2014 kello 13:22

    Onko se mikään ihme, ettei ole ilmennyt aktiivisuutta ostaa yksityisiltä sairaaloilta? Jos sama taho,joka päättää tilauksista, omistaa oman leikkurifirman, niin tahtoo se aktiivisuus suuntautua omaan pesään.

    Viisi tilaajaa ei avaa mahdollisuuksia, jos järjestävät kuntayhtymät päättävät tuottaa vain omana toimintana.

    Näitä muutamia kuntien ja yhtiöiden yhteisyrityksiä olisi jo olemassa, jos niiltä ei nypitä siipiä lakia kirjoitettaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. uusi kasvo täällä kirjoitti 2.7.2014 kello 15:31

    Tehkää ensin päätös mikä on julkista(verovaroin) sairaanhoitoa ja sen jälkeen päätös, että Kela korvaus poistetaan yksityissektorilta.

    Ne(me) jotka käyttävät yksityispuolta maksavat koko hinnan eikä tueta verovaroin yksityistä yritystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Raimo K kirjoitti 2.7.2014 kello 16:09

    Osmo: “Erikoissairaanhoidossa keskussairaaloilla on joitain tehtäviä, joita ei voi järkevästi kilpailuttaa tai jos voisikin, tarjoajia olisi vain yksi. Eräs tällainen tehtävä on valmistautuminen suuronnettomuuksiin, pandemioihin tai poikkeusoloihin.”

    Nämä ovat hallinnollisia tehtäviä, joiden ei välttämättä pidä kuulua keskussairaaloille, vaan pikemminkin valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.7.2014 kello 18:16

    Miten hallinto varautuu suuronnettomuuteen? Luottaisin enemmän sairaaloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ari kirjoitti 2.7.2014 kello 16:12

    Elinkauppa olisi hyvä asia. Ei ne elimet ole ilmaisia. Tässäpä esim. tutkimus, jossa suurin osa kysytyistä ekonomisteista kannattaa elinkauppaa.

    Do Economists reach a conclusion on Organ Liberalization?

    Elinten vaikea saatavuus johtuu hintasäätelystä. Kun elinten hinta on painettu lähes nollaa, totta kai tarjonta vähenee. Sama myös verenluovutuksen suhteen. Vertakin pitäisi saada myydä. Esim. Iran on sallinut elinkaupan, ja sillä ei ole mitään odotuslistaa munuaisille. Onko Soininvaaralla jotain tähän kommentoitavaa?

    Eikös Suomi tee kuitenkin melko kovia tuloksia julkisella sektorilla erityissairaanhoidon suhteen? Epilen, että suuremmat kustannussäästöt voisi saada automaatiolla, ja avata pääsyvaatimuksia erilaisille varsinkin yksinkertaisimmille töille. Uber ja taksien monopoli on kyllä hyvä esimerkki siitä miten vahvasti olemassaolevat instituutiot kilpailevat omasta asemastaan. Kuluttajat maksavat tästä sitten hinnan. Puhumattakaaan apteekkien monopoleista, lääkeyhtiöiden IPR-rent-seeekingista, näistä valtioiden IT-projektihankinnoista jne.

    Singapore on kai saanut hyviä tuloksia aikaan kilpailuttamalla julkiset sairalaat toisiaan vastaan, mutta eipä taida onnistua Suomessa kun on liian vähän sairaaloita ja paljon haja-asutusta.

    Competitive hospitals as a virtue of Singaporean health care system

    Fakta on nyt vain että varsinkin lääkäreiden aika on kallista. Ainoa keino on lisätä tarjontaa joko vähentämällä pääsyvaatimuksia, ja avaamalla mahdollisuuksia varsinkin maahanmuuttoon. Eiköhän jostian Intiasta, Aasiasta jne. olisi mahdollista saada paljonkin lääkäreitä, sairaanhoitajia jne. Varsinkin ikääntyvän väestön kanssa voidaan tarvita paljonkin manuaalista hoitotyötä, jonka hinta laskee vain ihmisten määrän kasvattamisella (ts. maahanmuutto). Tänne muuttaminen pitäisi tehdä ei paitsi helpoksi, myös houkuttelevaksi.

    Ongelmat kai on enemmän perusterveydenhoidon puolella, jossa kustannukset on siirretty eksplisiittisestä hinnoittelusta jonottamiseen. Singaporessa on sitten tämä melko fiksu terveystilimalli. En ota enemmän kantaa koska en ole perehtynyt paremmin.

    Ja kyllä, tottakai taloudellinen tehokkuus eli resurssien optimointi tehokkaimmalla tavalla on terveysjärjestelmän tarkoitus. Kilpailu on vain väline. Ja totta kai kaikki leikkkaussalikapasiteetti kannattaisi käyttää tai huutokaupasta. Typerää touhua niitä tyhjillään pitää, jos markkinoilla on kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. JTS kirjoitti 2.7.2014 kello 16:17

    SOTE palveluissa taas So puolella on taas palveluita, jotka voi kilpailuttaa. Käripäässä ateriaplvelut ja siivous. Tässäkin pystytään epäonnistumaan surkeasti, jos saaduista kokemuksita ei pystytä ottamaan opiksi nopeasti.

    Sote-keskustelussa tämä sosiaalipuoli aina unohtuu, joten hyvää tarkoittava yhteispalvelu tuottanee kehnomman tuloksen kuin erikseen tehtynä.

    Julkisella puolella lääkäreitä voi johtaa vain lääkäri, joten se ratkaisee johtamisjärjestelyn. Sosiaalipuolen johtoaminen jää amatöörien tehtäväksi.

    Erikoisinta on vanhaninkotipalveluiden raju vähennyshalu, joka johtunee aidosto ymmärryksen puutteesta.

    Ensiksi, jos hoitohenkilökunnan työjasta puolet kuluu autoiluun, tehokkuus on lähinnä kyseenalaista. Näin muuten käy, hoitolaitoksissa aika käytetään paremmin.

    Toisekseen, kansainvälisssä vertailuissa on katsottu väin hoitolaitospaikkojen määrä eikä muita yhteiksunnan ralenteita.

    Osa vanhustentaloista on sosialista ssumista, koska rakennuskänta ei vain sovi ikäihmisille, eteenkään haja-asutusauleella. Perheissä kaikki käyvät töissä, joten myöskään mummunmkökkiin tehtävää perheen hoitamista ei täällä vain oikein pystytä toteuttamaan.

    Jokainen haluaa ikääntyä kotonaan, mutta jos jalat eivät kanna se i vain onnistu. Saa kokeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Liian vanha kirjoitti 2.7.2014 kello 17:29

    OJos leikkausaleja vuokrataan niin olisi typerää hinnoitella vuokra vain lisäkulujen perusteella.Markkinahinta on luultavammin korkeampi ja silloin hinta vois olla lisäkulut+ katetta kiinteille kuluille.

    Se hyödyttää silloin perustervydenhoitoakin ja sillä saa paremmin hyväksynnän vuokraamiselle

    Ongelmanahan on nyt lääkäreiden kaksoisrooli: Suuri osa lääkäreistä toimii sekä yksityisellä ja julkisella sektorilla .

    Nykymuodossa järjestelmä on altis korruptiolle.Aaamulla lääkäri pistää julkisella potilaita jonoon ja hoitaa varakkaimmat jonosta iltapäivällä.

    Yhteiskunnan pyörittämä ohituskaista hyödyttäisi muitakin potilaita ja estäisi lääkärikorruptioita.

    Moniko yksityinen yritys hyväksyy, että työntekijät tekevät kilpailevaa toimintaa vaikka se tapahtuisi omalla ajalla ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. JV kirjoitti 2.7.2014 kello 19:02

    http://www.healthpowerhouse.com/files/ehci-2013/ehci-2013-report.pdf

    Tähän kannattaisi jälleen tutustua, olen linkittänyt tämän ennenkin.
    Analyysi esittää mm.

    – parhaimmiksi arvioiduissa maissa rahoitus ja tuotanto ovat täysin erillisissä organisaatioissa
    – terveydenhuoltoon per capita käyetyllä rahamäärällä on vain heikko positiivinen korrelaatio hoidon saatavuuteen

    Ei sen tarvitse olla kallista, kun asiat järjestetään oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Lepotila zZ kirjoitti 2.7.2014 kello 22:05

    JV: healthpowerhouse

    Dokumentti näyttää “viralliselta” julkaisulta, mutta sen taustalla ei ole tunnettuja terveydenalan insituutioita. Julkaisun ovat rahoittaneet yksityinen lääkefirma (Pfizer), terveydenhoidon palveluita tuottava yksityinen yritys (Medicover) ja oikeistolainen “think-tank” (New Direction Foundation). Julkaisija on Johan Hjertqvist, joka on toiminut kunnallispolitiikassa (Moderata samlingspartiet), markkinaliberaalissa ajatuspajassa ja työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän etujen lobbaajana. Julkaisun tekijäksi on merkitty Arne Björnberg, Ph.D. Kyseessä ei ole lääkäri eikä tilastotieteilijä vaan kemian tohtori.

    JV:
    – parhaimmiksi arvioiduissa maissa rahoitus ja tuotanto ovat täysin erillisissä organisaatioissa
    – terveydenhuoltoon per capita käyetyllä rahamäärällä on vain heikko positiivinen korrelaatio hoidon saatavuuteen

    Mitäs muuta julkaisun “analyysi” olisikaan voinut paljastaa kuin omat premissinsä: Jos jokin toimii tai on edullista, se on yksityistämisen ansiota; jos ei toimi tai on kallista, vika on siinä ettei ole yksityistetty tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Raimo K kirjoitti 2.7.2014 kello 22:46

    Osmo Soininvaara:
    Miten hallinto varautuu suuronnettomuuteen? Luottaisin enemmän sairaaloihin.

    Sairaalat ovat tietysti osa organisaatiota, mutta pelastuspalveluun kuuluu yhtä ja toista muutakin. Väestönsuojelu ei mielestäni kuulu sairaaloille (samalla tavalla kuin lupapalvelu ei kuulu poliisille).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. JV kirjoitti 2.7.2014 kello 23:38

    Onko raportissa siis virheellisiä tietoja? Vai onko ongelma siinä, että sen ovat tehneet väärät ihmiset?

    Se, että muualla Euroopassa perusterveydenhuollon tuottavat yksityislääkärit, ei ole raportissa edes keskustelun aihe. Se on itsestäänselvyys. Mörkö se on vain Suomessa. Mutta ehkä odotamme toiset 40 vuotta, että kansaterveyslaki ja terveydenhuoltomme alkaa nykymallillaan toimia.

    Yksityinen sektori tuottaa n. 30 % avoterveydenhuollon palveluista. Koska tätä ei millään tavalla huomioitu soteratkaisussa, se on toisasiassa vain pino paperia eikä mikään uudistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Viherinssi kirjoitti 3.7.2014 kello 1:39

    JV: Ei sen tarvitse olla kallista, kun asiat järjestetään oikein.

    Raporttia Suomen kohdalta lainaten:

    Finland – 10th, 773 points. As the EHCI ranking indicates, Finland has established itself among the European champions, with top outcomes at a fairly low cost. In fact, Finland is a leader in value- for-money healthcare.

    Eikö tuo tarkoita sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löydy maata, joka saisi Suomea parempia tuloksia vähemmällä rahalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Lepotila zZ kirjoitti 3.7.2014 kello 4:03

    JV:
    Onko raportissa siis virheellisiä tietoja? Vai onko ongelma siinä, että sen ovat tehneet väärät ihmiset?

    En tiedä, onko siinä virheellisiä tietoja. Luultavasti he ovat kopioineet ne virheettömästi muista lähteistä. En vain löydä raportista mitään varsinaista analyysiä tai perusteltuja päätelmiä.

    Näitä raportteja tuotetaan sillä oletuksella, ettei kukaan oikeasti niitä jaksa käydä lävitse, kunhan ne näyttävät tieteellisiltä tai virallisilta niitä voi käyttää pönkittämään väitteitä nettikeskusteluissa.

    He pistetyttävät Euroopan terveydenhoitojärjestelmät eri ominaisuuksien mukaan, painottaen mitä sitten haluavatkin ja laittavat sitten maat paremmuusjärjestykseen. Raportin tekstissä kommentoidaan eri maiden terveydenhoitojärjestelmiä hyvin valikoiden ja arvottavasti. Raportin esittelemä ranking-lista voisi kiinnostaa minua, jos minulla olisi syytä olettaa, että tekijät ovat pyrkineet arvottamaan terveydenhoitojärjestelmiä jotenkin tasapuolisesti. Lukemani tekstin ja sen tekijöiden perusteella sitä on turha odottaa.

    Lyhyesti esittämistäsi johtopäätöksistä:

    JV:
    – parhaimmiksi arvioiduissa maissa rahoitus ja tuotanto ovat täysin erillisissä organisaatioissa

    En löytänyt tätä analyysiä raportista. Sivuilla 17-18 he jakavat terveydenhoitojärjestelmät kahteen tyyppiin:

    – Beveridgeläisiin, joissa rahoituksen ja hoidon järjestää sama organisaatio.

    -Bismarckilaisiin, joissa on yksityisiä sairasvakuutusyhtiöitä tai sairaskassoja, jotka ovat ovat erillisiä terveydenhoitopalveluiden järjestäjästä

    Bismarckilaiset pärjäävät heidän rankinglistallaan paremmin kuin Beveridgeleäiset – ylläri pylläri. Pohjoismaat he myöntävät poikkeukseksi – joka selittynee kuitenkin niiden pienemmällä koolla.

    “The Netherlands example seems to be driving home the big, final nail in the coffin of Beveridge healthcare systems, and the lesson is clear: Remove politicians and other amateurs from operative decision-making in what might well be the most complex industry on the face of the Earth: Healthcare! Beveridge systems seem to be operational with good results only in small population countries such as Iceland, Denmark and Norway.

    Ainoana perusteluna on heidän oma rankinglistansa. Mutta, koska he ovat itse päättäneet kaikki rankinglistaan käytetyt indikaattorit ja niiden väliset painotukset (ilman perusteluja tai selvityksiä), onko tällä tuloksella jotakin arvoa?

    JV:
    – terveydenhuoltoon per capita käyetyllä rahamäärällä on vain heikko positiivinen korrelaatio hoidon saatavuuteen

    Ja pointti on? Hoidon saatavuus ilmeisesti tarkoittaa jonotusaikoja. Joten halvallakin voi saada nopeaa palvelua:

    “Another way of expressing the vital question: Why can Albania operate its healthcare services with practically zero waiting times, and Sweden cannot?” (s.14)

    Ehkä jonotusajat ovat julkisrahoitteisten järjestelmien heikkous ja siksi tämä yksi asiakastyytyväisyyden mittari nostetaan tässä raportissa niin merkittäväksi?

    Terveydenhoitoa voi tietenkin arvioida monilla mittareilla, ja painotettavat mittarit voi valikoida raportin tarkoitusperien mukaan ja niin tässä onkin tehty. Se, että Albaniassa lapsikuolleisuus on nelinkertaista Ruotsiin verrattuna ei kirvoittanut mitään kommentteja. (s.66)

    JV:
    Ei sen tarvitse olla kallista, kun asiat järjestetäänoikein.

    En löytänyt tätä johtopäätöstä raportista. Siinä julistetaan Hollannin terveydenhoito kaikkein parhaaksi – ja samalla myönnetään, että se on myös kallein asukasta kohden. Tämä ei kuitenkaan heidän mukaansa johdu sen (bismarckilaisesta) “mallista” – toisin kuin sen edut. Sen sijaan Hollannin terveydenhuollon kalleus on heille osoitus siitä, että näkemys yleislääkäreistä erikoissairaanhoidon portinvartijoina – pitämässä terveydenhoidon kustannukset alhaalla – on yliarvostettu. Hollannissa se on käytössä ja tuloksena on kuitenkin kaikkein kallein järjestelmä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Lepotila zZ kirjoitti 3.7.2014 kello 7:10

    Pieni korjaus: kirjoitin yllä “jonotusajasta”, vaikka tarkoitin sitä aikaa, jonka joutuu odottamaan vastaanottoaikaa. Raportissa “accessibility” tarkoittaa “waiting times for treatment”. Se jakaantuu useampaan luokkaan, joista parhaat pisteet saadakseen olisi tyypillisesti saatava:

    1. Yleislääkärin tapaaminen saman päivän aikana
    2. Erikoislääkärille pääsy ilman yleislääkärin lähetettä
    3. Leikkauksiin (muut kuin hätätapaukset) alle 90 päivässä
    4. Syöpähoitoon alle 21 päivässä
    5. Tietokonetomografiaan alle viikossa
    6. Ensiapua alle tunnissa.

    Tiedot perustuvat raportin tekijöiden omiin kyselyihin. Suomi kuuluu heikoimpaan luokkaan kahden ensimmäisen osalta, ja keskikastiin muiden kohdalla saaden yhteensä 125 pistettä. Albania sai 200 pistettä. Tämän luokan painoarvo on lähes sama (225 vs. 250) kuin hoidon tulosten (“outcomes”), joissa Suomi tietenkin pärjäsi Albaniaa paremmin: 226 – 107. Onko tämä sitten oikea painotus?

    On myös mainittava, että tuo “accessibility” on noista kategorioista kaikkein loogisin. Muut ovat sekalaisempaa joukkoa. Tulostaulukko on sivuilla 21 -22. Indikaattorimääritelmät löytyvät alkaen sivulta 47.

    Monet valitut indikaattorit vaikuttavat enemmän tai vähemmän mielivaltaisilta. Suomi muun muassa menettää pisteitä, koska meillä ei ole tarjolla luetteloa terveyspalveluista laatuluokituksineen, jotta asiakas osaisi valita itselleen parhaan terveyspalvelutuottajan, sekä siitä, että potilasorganisaatiot eivät osallistu päätöstentekoon.

    Ranking perustuu 40 valittuun indikaattoriin – ties kuinka monesta potentiaalisesta – joista jokaiselle on luotu täsmälliset pisteytysluokat, ja sitten ne on ryhmitelty ja niiden pisteet painotettu. Kyllä siinä on riittäväsi vapautta luomaan aivan sellainen lopputulos kuin on vain haluttu.

    Kannattaa myös huomata, että kustannustehokkuutta ei huomioida lainkaan. Ei siis ole niin yllättävää, että kallein valikoitui parhaimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 9:58

    JV:
    ‘snip’
    Yksityinen sektori tuottaa n. 30 % avoterveydenhuollon palveluista. Koska tätä ei millään tavalla huomioitu soteratkaisussa, se on toisasiassa vain pino paperia eikä mikään uudistus.

    Onhan tämä ‘uudistus’ melkoinen uusi hallintohimmeli – onneksi se ei koske yksityistä sektoria!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 10:01

    Viherinssi:
    ‘snip’
    Eikö tuo tarkoita sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löydy maata, joka saisi Suomea parempia tuloksia vähemmällä rahalla?

    Näinhän se on. Mutta mikä ajatus sisältyy siihen, että byrokratiaa lisäämällä saadaan parempia tuloksia – ja vielä halvemmalla? Että sellainen uudistus tämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 10:10

    Lepotila zZ: Dokumentti näyttää “viralliselta” julkaisulta, mutta sen taustalla ei ole tunnettuja terveydenalan insituutioita. Julkaisun ovat rahoittaneet yksityinen lääkefirma (Pfizer), terveydenhoidon palveluita tuottava yksityinen yritys (Medicover) ja oikeistolainen “think-tank” (New Direction Foundation). Julkaisija on Johan Hjertqvist, joka on toiminut kunnallispolitiikassa (Moderata samlingspartiet), markkinaliberaalissa ajatuspajassa ja työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän etujen lobbaajana. Julkaisun tekijäksi on merkitty Arne Björnberg, Ph.D. Kyseessä ei ole lääkäri eikä tilastotieteilijä vaan kemian tohtori.
    ‘snip’

    Siis väärät henkilöt ja tahot selvittäjinä!
    Mutta kerropa mikä on väärin tuloksissa!

    Olisipa Suomen sote-valmistelussa edes jotakin yhtä konkreettista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.7.2014 kello 10:25

    Terveydenhuollon hyvyyden selvittäminen on erittäin vaikea metologinen tehtävä. Epäilyille on aihetta, jos tutkimuksen tekijällä ei ole mitään koulutusta alalle. Edelleen paljon arvoa ei ole rankingillä, joka ei ota lainkaan huomioon järjestelmän kustannuksia. Jos tupakkateollisuus tilaa tutkimuksen syövän ja tuypakoinnin suhteestam, on tuloksiin syytä suhtautua pienellä varauksella ja niin on tähänkin.
    Vaatimus, että pelkistä juolkistetuista tuloksista ilman seikkaperäistä selvitystä käytetyistä metodistavoisi selvittää, onko tulos oikein vain väärin, viittaa ajatukseen, että oikea tulos on enemmän mielipide kuin tutkimusasia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Esa Mutanen kirjoitti 3.7.2014 kello 15:32

    “Tietysti noita nyt keskussairaaloilla olevia tehtäviä voidaan ostaa myös yksityisiltä sairaaloilta, mutta toistaiseksi tällaista aktiivisuutta ei ole ilmaantunut.”

    Tässä esimerkki keskussairaalatoimintojen ulkoistamisesta:
    http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2014-016818/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.7.2014 kello 19:18

    Esa Mutanen
    Kyllä monia keskussairaalan tehtäviä voi ulkoistaa, mutta ei väestövastuuta suuronnettomuuksista, valmistautumista pandemioihin ja muuhun sellaiseen. Nämä taas tuottavat synergiaetua muiden palvelujen kanssa. On jopa vaadittu, että reilun kilpailun nimissä nuo synergiaedut on tuhottava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. JV kirjoitti 3.7.2014 kello 15:50

    Kun tämä ei näköjään kelpaa, voinette osoittaa asiantuntevamman ja kattavamman tutkimuksen/näkemyksen eurooppalaisista terveydenhuoltojärjestelmistä hyvine ja huonoine puolineen nimenomaan käyttäjän eli maksajan näkökulmasta koskien vuoden 2010 jälkeistä aikaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 16:03

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Jos tupakkateollisuus tilaa tutkimuksen syövän ja tupakoinnin suhteestam, on tuloksiin syytä suhtautua pienellä varauksella ja niin on tähänkin.
    ‘snip’

    Toki. Onhan se epäilyttävää, kun belgialaisten rahoittamassa selvityksessä voiton vie Hollanti… ja ruotsalaisten tekemässä vielä.

    Kannattaa lukea koko paperi, se on aika mielenkiintoinen (ja kustannuksiin on otettu kantaa ja myös siihen, miten kustannuksia saisi alemmiksi).

    Ja jos vain esim. terveydenhuollon ammattilaiset saisivat ottaa kantaa, pitäisi erään Osmonkin olla ihan hiljaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.7.2014 kello 19:15

    Terveydenhuollon tuloksellisuuden tutkimukseen parhaat eväät on tilastotietelijöillä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. JV kirjoitti 3.7.2014 kello 19:41

    Ettei vain tulisi siitä tilastotieteilijänkin suunnittelemasta hevosesta kameli…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.7.2014 kello 21:32

    Tilastotieteilijät eivät suunnittele mitään, mutta ovat harjaantuneita analysoimaan aineistoja.
    Anekdoottina: runsas kymmenen vuotta sitten VM nosti äläkän, että sairaaloiden tuottavuus on laskenut. Vöäite oli niin intuiition vastainen, että tutustui aineístoon lähemmin. Heidän tuottavuusmittarinsa oli sairaalapäivän hinta. Siis kun siirrytään avosydänkirurgiasta pallolaajennuksiin, tuottavuus laskee, koska potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä. Sairaalapäivän hinta on toki korkeampi kuin ohitusleikkauksessa, jossa potilas sahataan halki, sydän pysäytetään ja tehdään itse operaatio. Viikko pari maataan reporankana sairaalassa ja päälle kolme kuukautta sairauslomaa. Kaikki muut ovfat sitä mieltä, että päiväkirurgia merkitsee tuottavuuden nousua, mutta VM:n mittarin mukaan laskua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ville kirjoitti 3.7.2014 kello 20:24

    Kyllä monia keskussairaalan tehtäviä voi ulkoistaa, mutta ei väestövastuuta suuronnettomuuksista, valmistautumista pandemioihin ja muuhun sellaiseen.

    Itse asiassa nuokin olisi ihan hyvin mahdollista ulkoistaa, tarjouskilpailun perusteella ostettaisiin sopivalta toimittajalta 😉 Tarpeeksi iso ylikansallinen palveluntuottaja toisi luultavasti synergia- skaalahyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 21:01

    Osmo Soininvaara:
    Terveydenhuollon tuloksellisuuden tutkimukseen parhaat eväät on tilastotietelijöillä.

    Eväät ehkä, mutta edellytykset? Enpä luottaisi tilastotieteilijän diagnoosiin 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. teekkari kirjoitti 3.7.2014 kello 21:41

    Itse en nyt ihan heti näe, mitä sellaista suuronnettomuus- tai pandemiavalmiudessa on ettei sitä pystyisi hajauttamaan ja kilpailuttamaan. Pitäisi vain määritellä mikä on vaadittava kyky ja kapasiteetti, ja ei kun tarjouskilpailua pystyyn. Esim. pandemiatilanteessa pari sataa eristettävissä olevaa vuodepaikkaa ja riittävästi varastoituja desinfiointiaineita, suuronnettomuusvalmiuteen riittäisi varmaan 24/7 päivystävä riittävän kyvykäs leikkaussali ja helikopterikenttä.

    Tietysti pitäisi myös saada jonkinlainen varmuus siitä, että tilanteen iskiessä päälle valmius myös oikeasti on olemassa, eikä yrittäjä vain kylmästi laita lappua luukulle ja muuta pattajalle kun pitäisi vastata hätään; tässä varmaan julkisella puolella on ihan oikea etu yksityiseen verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Raimo K kirjoitti 3.7.2014 kello 23:16

    Osmo Soininvaara:
    Tilastotieteilijät eivät suunnittele mitään, mutta ovat harjaantuneita analysoimaan aineistoja.
    Anekdoottina: runsas kymmenen vuotta sitten VM nosti äläkän, että sairaaloiden tuottavuus on laskenut. Väite oli niin intuition vastainen, että tutustui aineístoon lähemmin. Heidän tuottavuusmittarinsa oli sairaalapäivän hinta. Siis kun siirrytään avosydänkirurgiasta pallolaajennuksiin, tuottavuus laskee, koska potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä. Sairaalapäivän hinta on toki korkeampi kuin ohitusleikkauksessa, jossa potilas sahataan halki, sydän pysäytetään ja tehdään itse operaatio. Viikko pari maataan reporankana sairaalassa ja päälle kolme kuukautta sairauslomaa. Kaikki muut ovat sitä mieltä, että päiväkirurgia merkitsee tuottavuuden nousua, mutta VM:n mittarin mukaan laskua.

    Ja tilastotieteilijöitä on juuri VM:ssä?
    Tyhmyys on uusiutuva luonnonvara ja sitä esiintyy kaikissa ammattikunnissa. Ja pahin yhdistelmä on se, kun henkilö tietää kaiken, mutta ei ymmärrä mitään. Ja silloin aineistoja voi analysoida loputtomiin ilman, että tuloksiin tulisi järkeä.
    Eli luehan se linkitetty paperi, ei se mitään absoluuttista totuutta ole (ei ehkä voi sanoa tutkimukseksikaan?), mutta siinä on mielenkiintoisia asioita.

    Nykyisin muuten ohitusleikkauksen jälkeen pääsee kotiin 5 päivän päästä (muistaakseni), pari viikkoa voi toki mennä komplikaatioiden takia kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Viherinssi kirjoitti 4.7.2014 kello 2:12

    teekkari: Tietysti pitäisi myös saada jonkinlainen varmuus siitä, että tilanteen iskiessä päälle valmius myös oikeasti on olemassa, eikä yrittäjä vain kylmästi laita lappua luukulle ja muuta pattajalle kun pitäisi vastata hätään;

    Ja tässä lieneekin niin, että julkinen ihan oikeasti on ainoa, joko kohtuullisella varmuudella pystyy toimimaan tilanteissa, jotka romuttavat perusinfrastruktuurin toimimista.

    Emme me puolustusvoimiakaan yksityistä halvimmalla tekevälle, vaikka sielläkin on paljon toimintoja, jotka on yksityistetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Liian vanha kirjoitti 4.7.2014 kello 5:03

    Viherinssi: Raporttia Suomen kohdalta lainaten:

    Finland – 10th, 773 points. As the EHCI ranking indicates, Finland has established itself among the European champions, with top outcomes at a fairly low cost. In fact, Finland is a leader in value- for-money healthcare.

    Eikö tuo tarkoita sitä, että tämänkään raportin mukaan ei löydy maata, joka saisi Suomea parempia tuloksia vähemmällä rahalla?

    Suomessa tuo halpuus on saavutettu hoitamalla osa ihmisistä huonosti. Suomessa hoito riippuu yhteiskuntaluokasta jopa enemmän kuin Englannissa

    Eikä kannata väittää sen johtuvan elintavoista, huonoja tapoja on muuallakin ja osin enemmän kuin Suomessa esim tupakoinnin suhteen Suomessa poltetaan vainn 1/3 siitä mitä Japanissa eikä tuo korsteenina toimiminen heijastu valtavina terveyseroina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. uusi kasvo täällä kirjoitti 5.7.2014 kello 13:11

    Jatkan edelleen:
    Miksi ihminen / yritys / yhteisö saa siitä kela-korvausta kun ihminen(potilas) käy siellä yksityislääkärillä vastaanotolla?

    Onko se poliittisesti vaikeaa muuttaa korvauskäytäntöä (as-lainojen korkovähennys mallin mukaan) asteittain kohti nollakorvaustasoa.

    Puhutaan kuitenkin isoista summista vuositasolla.
    Lukuja en löytänyt kelan sivuilta, mutta kuten tiedetään yksityislääkäriasemat ovat levittäytyneet koko Suomeen ja suurin osa potilaista saa kela korvauksen joko lääkärissä käynnistä sekä hoidosta.

    Pitääkö yksityissektoria subventoida näin paljon?
    Varsinkin kun ko. firmat ovat hyvin pärjääviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Raimo K kirjoitti 5.7.2014 kello 21:03

    uusi kasvo täällä:
    Jatkan edelleen:
    Miksi ihminen / yritys / yhteisö saa siitä kela-korvausta kun ihminen(potilas) käy siellä yksityislääkärillä vastaanotolla?
    ‘snip’

    Johtuisiko siitä, että kaikki maksavat sv-maksua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus