Sote-ratkaisu.

Sote-sovus­ta ei oikein ota selvää läpi luke­mal­la. Se kuitenkin tiede­tään, että aika isol­la pens­selil­lä se on kir­joitet­tu. Sopimus­ta voi soveltaa melkein miten tahansa. Jatkoke­hit­te­ly ja viidessä sote-piiris­sä tehtävät päätök­set siis ratkai­se­vat paljon.

Vähän vaikut­taa siltä, että tuli kameli – siis komitean piirtämä hevo­nen. Sen ver­ran tuskalli­nen on pros­es­si vier­estä seu­rat­tuna ollut, että vähään aikaan ei var­maankaan lake­ja täl­lä taval­la valmis­tel­la. Poli­itikot ovat tässä väärässä roolis­sa. Yleis­lin­jauk­set kuu­lu­vat poli­ti­ikalle, mut­ta valmis­telu virkamiehille.

Yksi tulk­in­ta sovus­ta on, ettei tässä muu­tu mikään – pait­si, että nyky­is­ten organ­isaa­tioiden päälle tulee yksi hallinnolli­nen por­ras lisää. Tämä on aivan mah­dolli­nen lop­putu­los, mut­ta voidaan näis­sä puit­teis­sa tehdä paljon muutakin.

Rahan käyt­töön sisäl­tyy taas ker­ran ilmi­selvä ansa. Kun­nat mak­sa­vat sote-piir­ille pain­ote­tun kap­i­taa­tion mukaan, siis kiin­teän sum­man, joka ei riipu siitä, kuin­ka paljon kun­nan asukkaat palvelui­ta käyt­tävät. Kun­ta voi edelleen pitää ter­veyskeskus­taan, jolle sote-piiri mak­saa – mitä? Jos se mak­saa suorit­tei­den perus­teel­la, saadaan aikaan sairaan­hoitopi­irien kaltainen menoau­tomaat­ti. Ter­veyskeskus voi hoitaa paljon enem­män poti­lai­ta, jos joku muu mak­saa lisälaskun. Riskin­sä on sil­läkin mallil­la, että piiri mak­saa ter­veyskeskus­es­ta kap­i­taa­tion mukaan, mut­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta suorit­tei­den perus­teel­la. Lähet­tämi­nen erikois­sairaan­hoitoon on ilmaista. Näin tehti­in Nor­jas­sa, ja kalli­ik­si tuli.

Neu­vot­te­lut jumit­ti­vat pitkään yksi­ty­is­ten palvelu­jen roolista. Vaikeutena tässä oli han­k­in­ta­la­ki. Tuo EU-perusteinen laki ei sovi Suomeen lainkaan. Yksi­tyiset palve­lu­tar­joa­jat var­maankin kuvit­tel­e­vat, että se on hei­dän puolel­laan, mut­ta tosi­asi­as­sa se tekee palvelu­jen ostamisen niin vaikeak­si ja riskialt­ti­ik­si, että moni kun­ta jät­tää tämän takia yksi­tyiset palve­lut kokon­aan käyt­tämät­tä. Se, että kil­pailun hävin­neet ruti­ini­no­mais­es­ti valit­ta­vat tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­jalleen ja markki­natuomiois­tu­in lait­taa han­k­in­nan ruti­ini­no­mais­es­ti täytän­töön­panok­iel­toon, tekee jo yksin ostamis­es­ta kallista.

Ne kamelin kyt­tyrät ovat peräisin juuri tästä yksi­ty­is­ten palvelu­jen roolista. Ei voitu tehdä järkevää ratkaisua, kun piti tehdä han­k­in­ta­lain mukainen. Direk­ti­ivi on laa­dit­tu ajatellen keskieu­roop­palaista vaku­u­tus­muo­toista ter­vey­den­hoitoa. Se ei sovel­lu suo­ma­laiseen verora­hoit­teiseen järjestelmään.

Ruot­sis­sa tämä on kier­ret­ty valin­nan­va­paudel­la. Kun­ta ei osta itse mitään, vaan antaa asukkaiden ostaa palvelusetelin turvin. Asi­akas­ta ei voi viedä markki­natuomiois­tu­imeen väärästä valin­nas­ta. Näin se pitäisi tehdä Suomessakin.

 

58 vastausta artikkeliin “Sote-ratkaisu.”

  1. Pelkään, että tehdään kopi­o­ta euroopan, jos ei maail­man huonoim­mas­ta brit­tiläis­es­tä ter­vey­den­huolto­jär­jestelmästä. Liian isot yksiköt ovat tun­netusti tehottomia.

    Jos tässä tehdään vain yhtä turhaa byrokra­ti­a­por­ras­ta, on aika vaikea perustel­la ainakin min­ulle tämän järkevyyt­tä. Kokon­aisu­us: kun­ta­hallinto, val­tion alue­hallinto ja keskushallinto on sulois­es­ti sekaisin.

    Kun tiede­tään, ettei SOTE-tehtävi­in hakeudu Suomen parhaat johta­jat, niin kyl­lä tässä on ainek­set täy­del­liselle katas­tro­fille. Joidenkin mielestä tämä on hyvä, kos­ka pääsemme ker­ta heitol­la eroon julkises­ta sek­torista ter­vey­den­huol­los­sa. Itse en ehkä olisi ihan näin radikaalin ratkaisun kannalla.

  2. Suorit­tei­den perus­teel­la mak­sami­nen muo­dostaa menoau­tomaatin ja kap­i­taa­tiope­ruste kan­nus­ti­men ali­hoitaa ei niin kovin vaar­al­liset sairaudet/sairaudet joiden hai­tat tule­vat esille vas­ta vuosikym­menten kulut­tua. Läh­es analogi­nen tilanne nykyti­lanteen kanssa. Tulee rahapot­ti jumalan armos­ta, jol­la tehdään mitä tehdään.

    Pait­si jos olisi mah­dol­lisu­us , jos­sa poti­las vie itsen­sä ja kap­i­taa­tio­ra­hansa sinne, mis­sä kun­non hoitoa on saatavis­sa, so. valin­nan mah­dol­lisu­us ter­vey­den­huol­lon eri tuot­ta­jien välil­lä. Julkises­sa ter­veysmo­nop­o­lis­sa tämä kan­nuste puuttuu.

  3. Osmo: “Yksi tulk­in­ta sovus­ta on, ettei tässä muu­tu mikään – pait­si, että nyky­is­ten organ­isaa­tioiden päälle tulee yksi hallinnolli­nen por­ras lisää. Tämä on aivan mah­dolli­nen lop­putu­los, mut­ta voidaan näis­sä puit­teis­sa tehdä paljon muutakin.”

    Tämä on oikea tulkinta.

    Mut­ta miten sote-alueet toteut­ta­vat päätän­tä­val­taansa, jää nähtäväk­si. Aluk­si var­maan mikään ei muu­tu, mut­ta pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä tästä saat­taa tul­la his­to­ri­an suurin yksi­ty­istämi­nen, han­k­in­ta­lain vuoksi.

  4. Jos on halut­tu tehdä uud­is­tus, joka ei vaiku­ta mitään käytän­nön toim­intaan ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la eli sosi­aal­i­toimis­tois­sa, sairaalois­sa ja ter­veyskeskuk­sis­sa, niin ollaan onnis­tut­tu täy­del­lis­es­ti! Hieno suoritus 😉

  5. Ja hal­li­tus van­noo toteut­ta­vansa sote-ratkaisun pikaisel­la aikataul­ul­la, vaik­ka ilmi­selvästi han­kkeen peri­aat­teetkin ovat vielä hakusessa.

    Mitäköhän täl­lä sote-ratkaisul­la pitäisi oikein saavut­taa? No hal­li­tus yrit­tää ainakin pelas­taa Kataisen hal­li­tuk­sen kasvo­ja, ja saa­da ainakin yhden sen han­kkeista maali­in. Keskit­täjät (“sin­nen­mäk­iläiset”) var­maankin halu­a­vat vetää han­kkeen maali­in siinä toivos­sa, että se siirtäisi val­taa ja rahaa keskuskaupungeille.

    Mut­ta mitenköhän sote-ratkaisun olete­taan paran­ta­van itse sote-palvelui­ta? Ehkä ei mitenkään. Ovatko­han sote-palve­lut ja niiden taso vain sivu­seik­ka tässä hankkeessa?

  6. Kukaan ei luovu val­las­ta, siis illu­u­sios­ta vallasta.

    Kun­tapoli­itikko pelkää äänestäjien vihaa, jos neu­vola sul­je­taan tai ihan mitä tahansa tapah­tuu. Kun­nalli­nen itse­hallinto on kum­malli­nen asia, kun se ylit­tää kaiken muun.

    Kap­i­taa­tiope­ri­aat­teessa rik­si piene­nee, mut­ta sil­loin isot kun­nat pää­sevvät taas ker­ran mak­samaan pine­nen kun­nan hyvän per­in­teisen palve­lu­ta­son, johon heil­lä ei enää ole varaa.

    Edus­tuk­sel­lisu­us­mallis­sa yliopis­tosiaraalan johta­ja tai kuka sit­ten lie­neekin on maa­haer­raa isom­pi pääl­likkö, joka val­i­taan polit­tikas­sa ansioitunei­den terkkar­ilääkärei­den joukos­ta ilman johtamisosaamista. Kun­nan­jo­hta­jista ei enää tarvitse välittää.

    Miljoon­api­iri lähet­tää laskun kunille, jot­ka kiit­t’ävät hat­tu kouras­sa ja mak­sa­vat. Ei pienein­täkään vaiku­tus­mah­dol­lisu­ut­ta mihinkään, vero­ja saa kerätä ja pot­tu­ja vähen­tää perusk­oulu­jen sop­pa­päivien keitoista. 

    Tämä varmis­taa Kepun tuen, kos­ka he laske­vat miehit­tävän­sä sote-johta­jien paikat kun­tamäärän voimalla.

    Bonus: sosi­aalipuoli uno­hde­tan ja säästetän pois, kos­ka sen osaamista ei näis­sä kuviois­sa arvos­ta sit­ten kukaan. Leikkaus­ro­bot­ti vai päihdehoitoa? 

    Tehkää edes Mteropo­lialueelle jokin muu malli!!!!
    HUS tarvi­taan val­takun­nal­lis­es­tikin. Oikeas­t­aan tarvi­taan vaa­ti­van erikois­sairaan­hoidon työn­jakoa koulu­tuk­ses­ta alka­en. Metropo­lialueel­la pysytään käyt­tämään use­am­paa toimi­paikkaa joustavasti.

    Ai niin, pohjoisen palveluis­sa on niin kovin help­po uno­htaa kaik­ki matkail­i­jat, jot­ka siel­lä ovat. Nekin tuo­vat muu­takin kuin hiekkaa tullessaan.

    Aja­tus oli hyvä, mut­ta mitään ei tul­la tekemään. 2017 on tarpeek­si kaukana ja vaalit välis­sä. Nyt pis­teet koti­in, kor­jataan jos jaksetaan.
    Ilmeis­es­ti kukaan ihan tosis­san ei halun­nut mitään muutosta.

  7. Han­k­in­ta­la­ki ei ole niin vaikea kuin annetaan ymmärtää. Se on toki han­kala niille, jot­ka ensin val­it­se­vat voit­ta­jan ja sit­ten yrit­tävät kil­pailut­taa halu­tun lop­putu­lok­sen. Avoimuu­den, sekä tas­a­puolisen ja syr­jimät­tömän kohtelun peri­aate ei taivu suosimiselle. Nyt pelätään että kun­nalli­nen ei voitakaan tai että väärä yri­tys voittaa.
    Kan­nus­tan jokaista seu­raa­maan Eksoten käyn­nis­sä ole­vaa tar­jouskil­pailua, jos­sa haetaan palvelun­tuot­ta­jaa keskus­sairaalan tiloi­hin tuot­ta­maan silmä­tau­tien polik­linikka- ja leikkaus­palve­lut. Tuot­ta­jaor­gan­isaa­tion ei tarvitse olla mam­mut­ti, kun sopi­va kokon­aisu­us kil­pailute­taan tilaa­jan toimesta.

    1. Ongel­mana ei han­k­in­ta­lais­sa niinkään ole se, että väärä taho voit­taa, vaan se, että voit­taa kuka hyvän­sä, muiden kan­nat­taa valit­taa vain tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­joilleen. Tästä aiheutu­va viive toimin­nalle on todel­la kallista. Se, että täysin aihee­ton valit­ta­mi­nen pekän kiu­san tekemisek­si on käytän­nössä ilmaista, on yksi lain suuria ongelmia.

  8. Minus­ta suurin ongel­ma tuos­sa on, että sotealuei­den johto ei ole veron­mak­sajien kon­trol­lis­sa. Jos en ole tyy­tyväi­nen oman alueeni ter­vey­den­huol­lon tilaan suh­teutet­tuna sen aiheut­ta­maan taakkaan veron­mak­sajille, menet minä äänestän pois ja mistä?

    Joko maakun­nat joiden val­tu­us­toon on vaalit, tai sit­ten samantien val­ti­olle koko sote.

  9. JTS:
    ‘snip’
    Kap­i­taa­tiope­ri­aat­teessa rik­si piene­nee, mut­ta sil­loin isot kun­nat pää­sevvät taas ker­ran mak­samaan pine­nen kun­nan hyvän per­in­teisen palve­lu­ta­son, johon heil­lä ei enää ole varaa.
    ‘snip’

    Toden­näköisem­pää on, että pien­ten kun­tien palve­lu­ta­so huonon­netaan suurten kaupunkien tasolle — ihan vaan tehokku­u­den ja säästämisen nimissä.

  10. Ei se keskit­tämi­nen keskuskaupunkei­hin ole mikään asi­akas­ta palvel­e­va uud­is­tus. Jos ajatel­laan vaikka­pa työt­tömien ter­vey­den­huoltoa tai päi­hde­tukea, niin pal­val­un tulisi olla mah­dol­lisim­man lähel­lä asi­akas­ta ja hel­posti saavutet­tavis­sa. Muuten asi­akas ei hoitoon sitoudu eikä tulok­sia syn­ny. Perus­tur­van palveluist­s­ta mon­et ovat juuri täl­laisia, mut­ta niistähän poli­itikot havoin puhu­vat (ter­vey­den­huol­losta sen sijaan paljonkin, olisiko se jotenkin helpom­min ymmärrettävää).

    Keskuskaupunkien ja suuryk­siköitä halauavien päätä sumen­taa aja­tus, että “kaik­ki mulle nyt”, ei edes suos­tu­ta pohti­maan mikä olisi syytä pitää lähipalvelu­na ja mikä olisi järkevää keskittää. 

    Min­un mielestäni ei ole syytä syyt­tää pien­ten kun­tien päät­täjiä yksikan­taisu­ud­es­ta. Keskuskaupungeil­la ei ole mitään kiin­nos­tus­ta ava­ta sotepalvelu­jen pakkaa, ja aidosti pohtia asi­akkaan ja yhteiskun­nan etua. sen sijaan tul­laan neu­vot­telupöytään vaa­ti­maan kaikkien palvelu­jen alasajoa ja keskit­tämistä hei­dän suuryk­sikköi­hin­sä. Niihin, joil­la ei todel­lisu­udessa ole mitään tekemistä taloudel­lisu­u­den, säädössten, mitoi­tusten tai palvelun laadun kanssa.

  11. Olinkin niin odot­tanut Oden blog­gaus­ta asi­as­ta, jot­ta olisin saanut vas­tauk­sia itsel­länikin olleisi­in kysymyk­si­in. Jos tästä ei Odekaan selvyyt­tä saa, ei var­maan kukaan muukaan. Tämä ei ollut vit­si eikä sarkasmia. 🙁

    Sote-alueen pitäisi kerätä rahoituk­sen­sa itse, suo­raan. Se vain vaatisi vero­tuk­sen kokon­ais­muu­tos­ta. Hallinnon suh­teen suorim­mak­si demokra­t­ian voisi saa­da siten, että eduskun­tavaalipi­ir­it sovitet­taisi­in sote-alueisi­in siten, että sote-alue olisi tasan 1, 2, 3 tai 4 vaalipi­ir­iä, ja kyseis­ten vaalipi­irien kansane­dus­ta­jat toimi­si­vat samal­la sote-alueen val­tu­us­tona (jol­la ei var­maan kok­ouk­sia olisi kuin 4–6 ker­taa vuodessa, jos sitäkään).

    Sote-alueille kan­nat­taisi pyrk­iä siirtämään mah­dol­lisim­man suuri osa kun­tay­htymien töistä, kuten ammat­tik­oulut ja AMK:t, jot­ta sote-alue ei olisi yhden asian piiri. 

    Sote-alueen nimek­si sopisi van­ha hyvä (ja täl­lä het­kel­lä vapaa) ter­mi: lääni.

    Myös AVI:t, ELY-keskuk­set ja oikeuspi­ir­it voisi sovit­taa sote-piirien muo­toon vaalipi­irien tapaan. Saataisi­in niillekin edus­tuk­selli­nen demokra­tia valvo­maan (toki ei oikeudenkäyttöä).

  12. Näyt­tää siltä, että sote­sotku hajaute­taan viidek­si sotealuesotkuksi.

  13. En ole edes yrit­tänytkään päästä Sotes­ta per­ille — enkä tule yrittämäänkään.

  14. Kyl­lähän tämä lie­nee viimeisiä het­k­iä saa­da hom­ma toim­i­maan niin, että ihan hir­muisi­in äkkileikkauk­si­in ei tarvit­sisi lähteä. Sääli jos kameli ei osaa juos­ta. Taitaa vain olla tämäkin jatku­moa sille toimin­nalle, jos­sa jokainen puolue ker­too mitä sai aikaan muista huoli­mat­ta ja todel­lisu­udessa mikään ei mene parem­paan suun­taan. Pok­eris­sa voi tiet­ty bluffa­ta vaik­ka joka ker­ta, mut­ta siinä yleen­sä pelataan omil­la rahoil­la. Nyt tätä julk­ista talout­ta viedään bluffi ker­ral­laan eteen­päin luot­taen siihen, että tulop­uoli läh­tee nousu­un jostain vielä tun­tem­at­tomas­ta syys­tä ja on varaa kaadel­la hotel­li­torne­ja, mut­ta vas­tustel­la kai­vok­sia ja met­sien rak­en­tamisia. Kun noi­hin tun­tem­at­tomi­in tek­i­jöi­hin luote­taan ilmas­ton ja ympäristönkin kanssa, niin aikamoisil­la lasinilkoil­la heiluu tämä Suo­mi-neito. Sit­ten eräät halu­a­vat vielä pistää koko hom­man vielä suurem­paan paineeseen otta­mal­la mallia Ruotsin maa­han­muu­tos­ta. Ilmeis­es­ti siinä luote­taan siihen, että maa­han­muut­ta­ja ei van­hene, joten ei tarvi­ta aina vain lisää maa­han­muut­ta­jia paikkaa­maan, jos se maa­han­muut­ta­ja on ylipäätään ollut töis­sä ennen eläkeikää. 

    Mus­lim­i­vaimokaup­pa näyt­tää tulleen aasialaisen tilalle nois­sa main­ok­sis­sa. Bisnes on tiet­ty bisnestä, mut­ta tuol­laiset markki­nat vähän kummastuttavat.

  15. Hallinto­him­melille oli selvä tilaus. Kun nyky­isiä rak­en­tei­ta aje­tan alas, niin tyhjän päälle jää merkit­tävä määrä 5 vuo­den “työ­suhdesuo­jan” naut­ti­vaa virkaväkeä.

  16. Käsitin että nyt sotepi­iri määrää hoidon tason/saatavuuden tuon miljoon­api­irin alueel­la. Sinän­sä jos noin on niin se on tasa-arvon, pri­or­isoin­nin ja hoitoketju­jen ratio­nal­isoin­nin kannal­ta hyvä. 

    Onko tyh­mä kysymys mut­ta mik­sei niitä yksi­tyisen sek­torin kan­nustinele­ment­te­jä voi tuo­da julkiselle jos se yksi­ty­istämi­nen ei onnistu?

  17. JTS: Tämä varmis­taa Kepun tuen, kos­ka he laske­vat miehit­tävän­sä sote-johta­jien paikat kun­tamäärän voimalla.

    Ei kai nyt sen­tään. Ymmärtääk­seni ääni­val­ta Sote-kun­tay­htymis­sä tulee kun­tien asukas­määristä ilman ääni­val­taleikkure­i­ta, eli kepu ei saa mitään val­ta-ase­maa ainakaan Helsin­gin, Turun ja Tam­pereen sote-piireis­sä. Oulus­sa ja Kuo­pios­sa voi olla tiukempaa.
    Eikä pikkukun­nil­la ole mitään automaat­tia ylläpitää kan­nat­ta­mat­to­mia pieniä ter­veyskeskuk­sia. Päätök­set tekee sote-alue, ei yksit­täi­nen kunta.

  18. Var­masti pelkän kiu­san­teon taki­akin tehtyjä val­i­tuk­sia on mut­ta ongel­ma tässä kyl­lä on markki­naoikeu­den jul­met­tu hitaus eikä turhat val­i­tuk­set. Näin SOTE- aiheise­na esimerkkinä vaik­ka Apo­tista tehty aika yksinker­tainen val­i­tus jon­ka ratkaisu kesti yli puoli vuotta. 

    Aiheet­tomista eli hylä­tyik­si tule­vista val­i­tuk­sista ei olisi merkit­tävää hait­taa jos käsit­telya­jat oli­si­vat luokkaa yksi kuukausi. Toki samal­la voisi korot­taa valit­ta­jal­ta perit­tävää mak­sua hieman.

    Tun­tuu type­r­ältä jos huono SOTE on tehty vain sik­si ettei markki­naoikeu­den tehostamiseen viit­sitä panos­taa pikkurahoja.

  19. Miten pitkäaikaisia nuo kil­pailu­tusten kohteena ole­vat kun­nan tekemät palvelu­sopimuk­set yleen­sä ovat? Eivät kai ne ikuisia voi olla, mut­ta ole­tan, että jokin val­takun­nalli­nen alara­ja ja ylära­ja voisi niis­säkin ehkä olla.

    Joko kun­nis­sa osa­taan kilpailuttaa?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­mana ei han­k­in­ta­lais­sa niinkään ole se, että väärä taho voit­taa, vaan se, että voit­taa kuka hyvän­sä, muiden kan­nat­taa valit­taa vain tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­joilleen. Tästä aiheutu­va viive toimin­nalle on todel­la kallista. Se, että täysin aihee­ton valit­ta­mi­nen pekän kiu­san tekemisek­si on käytän­nössä ilmaista, on yksi lain suuria ongelmia. 

    Väärä?
    Toki laki­in voisi sisäl­lyt­tää jonkin­laisen protes­ti­mak­sun, jol­laisia on käytössä eri urheiluis­sa, mut­ta peri­aat­teessa muu­tok­sen­hakua ei pidä rajoit­taa tässäkään tapauksessa.

    Paljon suurem­pi ongel­ma on se, miten jär­jestetään se julkisen palve­lu­tuotan­non suosimi­nen, jota poli­itikot nyt pitävät tärkeänä, sil­lä sote-alue ei voi han­kkia kun­nil­ta tai kun­tay­htymiltä ilman tarjouskilpailua.
    Ja miten esim. Varsi­nais-Suomen sairaan­hoitopi­iri voi tar­jo­ta mitään kil­pailukykyis­es­ti, kun sil­lä on 450 miljoon­aa velkaa?

    1. Ymmärtääk­seni sotepi­iri han­kkii vain kun­nil­ta ja kun­tay­htymiltä ja nämä voivat käyt­tää yksi­ty­isiä ali­hankki­joinaan. Tästä saamme kiit­tää sitä hankintalakia.

  21. Kimi:
    Hallinto­him­melille oli selvä tilaus. Kun nyky­isiä rak­en­tei­ta aje­tan alas, niin tyhjän päälle jää merkit­tävä määrä 5 vuo­den “työ­suhdesuo­jan” naut­ti­vaa virkaväkeä. 

    Mitään ei aje­ta alas, nykyisen hallinnon päälle tulee sote-alue.
    Eikä täl­laisil­la muu­tok­sil­la tule kenellekään mitään eril­listä tysuhde­tur­vaa, ei 5 vuodek­si eikä muutenkaan.

  22. Val­i­tuk­sen idea on, että aiem­pi toimit­ta­ja jatkaa kunnes uusi toimit­ta­ja on saatu selville kaikkien val­i­tusten jälkeen.
    Selvä businesscase.

    Resursse­ja voisi sijoit­taa oikeuslia­tok­seen ja markki­natuomiois­tu­imeen. Suomen oikeusval­tion toimin­nan voisi elvyt­tä talout­ta tehokkaamin kuin jotkut muut investoinnit.

    Vihreät eivät tässä ole olleet kovin aloitteellisia.

    En oikein kek­si ideaa että huumeros­mot jatk­vat alal­laan pari vuot­ta kiini­jämis­es­tä ennen kuin saa­vat huumevieroi­tus­ta vanki­las­sa. Samoin pitkät käsit­telya­jat ovat ongelmia asial­lisillekin valituksille.

    Asiana­janan näkökul­mas­ta teemäl­lä val­i­tuk­sen tien­aa, sanom­al­la että oikein meni, ei. Arvan­nette kum­man valitsevat.

  23. Off-top­ic :Tasa-arvoinen avi­o­li­it­to­la­ki tekee Vihreille kiin­nos­ta­van valinnan.

    Kos­ka Vihrei­den lähtöä hal­li­tuk­ses­ta ennakoidaan ydin­voimau­us­in­takäsit­te­lyi­den vuok­si, Kris­ti­il­lis­demokraat­tien on pysyt­tävä hal­li­tuk­ses­sa. Sen hin­ta on aika iso ja siihen kuu­lunee myös tämän kansalais­laoit­teen hautaaminen.

    SDP on tak­tis­es­ti “myöhässä”, kos­ka se edis­tää hal­li­tus­sop­ua. ASa uno­htunee vaalei­hin men­nessä ahk­er­al­la selittelyllä.

    Vihrei­den on valit­ta­va joko tasaar­voinen avi­o­li­it­to tai joka tapuk­ses­sa myön­net­tävien ydin­voimalupi­en urholli­nen vastustaminen.

    Itse val­it­sisin saavutet­ta­van voiton, vai­ka kun­ni­akas­ta on kaat­ua joukko­jen eessä. Toki poli­it­tiset pis­teet tästä nap­sii Vas­m­mis­tol­li­ito, joka on osan­nut hoitaa imagon­sa kuntoon.

    Jos Vihreät ilmai­si­si­vat neu­traalia suh­tau­tu­mista ydin­voimaan, KD:llä ei olisi kiristys­ru­u­via niin paljoa kuin nyt.

    Poli­ti­ik­ka ei sovi lajik­si, jos halu­aa maala­ta itsen­sä kul­maan. Per­in­teen mukaan tulos Vihreille lie­nee ydin­voimalu­vat myön­netään, ei uut­ta avi­o­li­ito­lakia, ei ilmas­to­lakia, sote muut­tuu uudenksi hallintok­er­roksek­si ja kun­tau­ud­is­tus vaaleil­la vait­tuine metropoli­hallintoi­neen hau­dataan ydinjäteluolaan. 

    Onnek­si saati­in edes kansal­lispuito­ja ja rahaa ratoi­hin. Kai se Pasi­lan asetinlait­teis­to edes uusitaan?

    SOTE:n tiimoil­ta hom­ma antaa todel­la paljo pelimerkke­jä poli­it­tisi­in kaup­poi­hin joka tasolla.

  24. Soten suun­nit­telu on mak­sanut miljoo­nia euro­ja. Soten käyt­töönot­to täl­laise­na mak­saa vieläkin enem­män. Soten kulut tule­vat ole­maan suurem­mat kuin nykyisen sosi­aali- ja terveydenhoitomallin.

    Niin ja van­haa hallintoa jää tyyp­il­lis­es­ti jäl­jelle. Sille kek­sitään jotain tekemistä tai tekemiseltä näyttävää.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni sotepi­iri han­kkii vain kun­nil­ta ja kun­tay­htymiltä ja nämä voivat käyt­tää yksi­ty­isiä ali­hankki­joinaan. Tästä saamme kiit­tää sitä hankintalakia. 

    Tämä lie­nee aja­tus, mut­ta miten han­k­in­ta­la­ki sen sallii?

    1. En jak­sa paneu­tua han­k­in­ta­lain kiemuroi­hin, mut­ta vas­taan tuli käytän­nössä se, että sote-piirin pitää han­kkia lais­sa määrä­ty­iltä tahoil­ta kaik­ki tai jos se kil­pailut­taa jotain, sen pitää kil­pailut­taa kaik­ki alka­en sydä­men siir­roista ja kri­isi­a­jan valmi­u­den ylläpi­dos­ta. Niin­pä päätet­ti­in, ettei sote-piiri osta yksi­ty­isiltä mitään. Eläköön direktiivi!

  26. Evert The Nev­er­Rest:
    ‘snip’
    Niin ja van­haa hallintoa jää tyyp­il­lis­es­ti jäl­jelle. Sille kek­sitään jotain tekemistä tai tekemiseltä näyttävää. 

    Tot­ta kai van­haa hallintoa jää jäl­jelle — vai kuvit­teleeko joku, että esim. keskus­sairaala tai sairaan­hoitopi­iri toimisi ilman hallintoa? Ja kyl­lä kun­nan sosi­aal­i­toin­ta joku johtaa jne. Sote-alue vain ostaa palveluja.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­mana ei han­k­in­ta­lais­sa niinkään ole se, että väärä taho voit­taa, vaan se, että voit­taa kuka hyvän­sä, muiden kan­nat­taa valit­taa vain tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­joilleen. Tästä aiheutu­va viive toimin­nalle on todel­la kallista. Se, että täysin aihee­ton valit­ta­mi­nen pekän kiu­san tekemisek­si on käytän­nössä ilmaista, on yksi lain suuria ongelmia. 

    Han­k­in­ta­lais­sa yleis­es­ti Suomes­sa sovi­tu­il­la euro­ra­joil­la on myös se ongel­ma, että se tekee pien­ten toim­i­joiden elämän kovin vaikeak­si. Jos iso toim­i­ja tar­joaa parin miljoo­nan hom­maa, niin sil­lä hin­nal­la siel­lä on jo se copy­paste-ihmi­nen, joka tekee ammat­ti­taitoisen näköiset tarjousasiakirjat.

    Jos taas pienel­lä toim­i­jal­la olisi mah­dol­lisu­us ottaa samas­ta hom­mas­ta vaikka­pa viidenkymme­nen tuhan­nen siivu, pelkän asi­akir­jarum­ban hoit­a­mi­nen alkaa olla melkoinen taak­ka. Kun siihen vielä lisätään markki­naoikeudessa jälkikä­teen kat­sot­ta­va kil­pailu­tuk­sen tulos, riskit ja ylimääräiset kulut nos­ta­vat markki­noil­letu­lokyn­nys­tä huomattavasti.

    Lisäbonuk­se­na tietenkin tulee se, että alara­jan pin­nas­sa ole­vien urakoiden tar­jouskil­pailu­jen pitämi­nen mak­saa osta­jallekin pros­en­tu­aalis­es­ti ihan kohtu­ut­toman paljon.

    Ja muuten yhteis­ten tuoteke­hi­tyspro­jek­tien tekem­i­nen han­k­in­ta­lakia nou­dat­tavien organ­isaa­tioiden kanssa on ihan ihmeel­listä sotkemista. Joitain asioi­ta voi ostaa kil­pailut­ta­mat­ta, toisia taas pitää kil­pailut­taa. Sil­lä ei tun­nu juristien silmis­sä ole­van paljon väliä, että joskus vain on tilantei­ta, jois­sa pitää ottaa kokonaisuuksia.

    Siinä sit­ten osta­ja ja myyjä istu­vat silmät punaisi­na päät yhdessä pohti­mas­sa, miten tar­jous­pyyn­tö tehdään niin, että se johtaa halut­tuun lop­putu­lok­seen nopeasti.

    Pidän han­k­in­ta­lain peri­aat­teesta, mut­ta käytän­nön sovel­lus on kyl­lä ihan tuho­ton­ta juristien työl­listämistä. Oliko­han se direk­ti­ivin vaa­ti­ma raja 5 miljoon­aa euroa…

  28. Oma ennuste on, että sote­him­meli tulee kas­vat­ta­maan kokon­aiskus­tan­nuk­sia merkit­tävästi samal­la kun palvelu­iden saatavu­us ja taso laske­vat kuin lehmän häntä.

    Mut­ta minkäs tälle voi, kun suo­ma­lainen julki­nen sek­tori on kuin agres­si­ivi­nen syöpä, joka ei lope­ta lev­iämistään ennen kuin poti­las vetää viimeisen henkisen­sa. Toisaal­ta onhan tässä se hyvä puoli, että joskus 10 vuo­den kulut­tua päästään IMF:n komen­nos­sa rak­en­ta­maan koko “hyv­in­voin­ti­val­tio­ta” täysin puh­taal­ta pöy­dältä läh­tien siitä mihin on oikeasti varaa ja mihin ei.

  29. Han­k­in­ta­lain pahin ongel­ma on Osmon mukaan val­i­tuk­sista johtu­va viive päätök­sen lail­lis­tamises­sa. Yhdyn käsi­tyk­seen, että viive johtuu suurim­mak­si osak­si tuomiokun­nan hitaud­es­ta. Pidän käsit­tämät­tömänä sitä, ettei tätä virhet­tä kor­ja­ta lisäämäl­lä tuomiois­tu­imien voimavaro­ja eli henkiläökuntaa.

    Nykyisessä tilanteessa­han kaik­ki val­i­tuk­set käsitel­lään aikanaan. Aika vain on niin pitkä, että kil­pailu­tuk­sia ei halu­ta jär­jestää. Val­i­taan suo­ra osto ilman kil­pailun mukanaan tuo­maa ver­tailua osta­jalle edullisim­mas­ta toimit­ta­jas­ta. Yhteiskun­nan resurssien tuh­laus­ta, jon­ka syynä on se, ettei lisäts tuoomiois­tu­imien resursseja.

    Aluk­si olisi syytä tark­istel­la itse tuo­ma­tien työaiko­ja. Ainakin ennen oli tapana, ettei tuo­mar­il­la ollut varsi­naista työaikaa, tai ainakin työa­jan valvon­ta puut­tui kokon­aan. Mikäli sama tilanne jatkuu, ei tuomioistin­tyen kap­a­siteetin nos­to olisi edes kovin kallista.

    Seu­raavak­si tulisi tietysti tuomiois­tu­in­ten resurssien kohot­ta­mi­nen joko lisäämäl­lä henkilökun­taa tai tuomiois­tu­imia. Se mak­saa, tot­ta kait, mut­ta niin myös han­kkimi­nen ilman kilpailua.

    Halu­aisin tietää, kuu­luko jollekin val­tion instanssille ver­tailu siitä, paljonko resurssien lisäämi­nen mak­saaq ver­rat­tuna ilman kil­pailua tapah­tu­vaan suoraostoon.

    1. Tuomiois­tuimet pystyvät kyl­lä hidas­ta­maan toim­intaansa sitä mukaa kun resursse­ja tulee lisää. Pitäisi olla tapa tutkia ilmi­selvästi aiheet­tomat val­i­tuk­set kevyel­lä menet­te­lyl­lä viikos­sa. Sil­loin niiden tekem­i­nen myös lop­puisi, kos­ka jar­rut­ta­mi­nen on noiden val­i­tusten ain­oa tarkoitus.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    En jak­sa paneu­tua han­k­in­ta­lain kiemuroi­hin, mut­ta vas­taan tuli käytän­nössä se, että sote-piirin pitää han­kkia lais­sa määrä­ty­iltä tahoil­ta kaik­ki tai jos se kil­pailut­taa jotain, sen pitää kil­pailut­taa kaik­ki alka­en sydä­men siir­roista ja kri­isi­a­jan valmi­u­den ylläpi­dos­ta. Niin­pä päätet­ti­in, ettei sote-piiri osta yksi­ty­isiltä mitään. Eläköön direktiivi! 

    No, han­k­in­ta­lakia ei sovel­leta “palveluhank­in­toi­hin, jot­ka tehdään toiselta han­k­in­tayk­siköltä sille Euroopan yhteisön perus­tamis­sopimuk­sen mukaisel­la lail­la, ase­tuk­sel­la tai hallinnol­lisel­la määräyk­sel­lä annetun palvelu­jen tuot­tamista koske­van yksi­noikeu­den perusteella”.

    Tuleeko sote-laki ole­maan täl­lainen laki? Tätä tule­vat suuret kan­sain­väliset yri­tyk­set tes­taa­maan jatkossa.

  31. Saako joku selvää, pois­tuuko erikois­sir­aan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon väli­nen raja? Pokkeaako tilanne pääkaupunkiseudul­la muus­ta maas­ta tässä suhteessa?

  32. Han­k­in­ta­la­ki ei ole keskeisin ongel­ma. Nyky­isin jopa alkaa olla hie­man han­k­in­taosaamista kun­nis­sa, kun aiem­min tar­jous­pyyn­nöt oli­vat amatöörimaisia.

    Pahin riesa on, että han­k­in­taa aina viritetään poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaiseen suuntaan. 

    Kehi­tystyöhän sopivi­akin kil­paulu­tus­mall­e­ja on ollut, harv­inaisia ne silti ovat.

    Kun­nis­sa se tahoti­la ja osaami­nen vesit­tävät aitoa kil­pailua. Kun­nal­lisen itsemäärämisoikeu­den pyhyy­den vuok­si siinä toki tuh­lataan vain kansalais­ten verora­ho­ja — mut­ta päät­tävät ihan itse ja valmis­tel­e­vat myös.

    Rak­en­tamisen ongel­ma ei ole rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set vaan se, että harvpo­jen raken­nus­li­ikei­den ja kaa­va-asioista vas­taavien välit ovat san­o­taanko kovin läheiset ja inhmimillset intres­sit myötäilevät toisi­aan. En oikein usko val­ti­ol­lisen raken­nus­fir­man tuo­van tähän mitään muutosta.

  33. Läh­es 15 vuot­ta julk­isia han­k­in­to­ja käytän­nön työssä ja osan aikaa johtote­htävis­sä toteut­ta­neena tiivistän koke­muk­seni markki­naoikeu­teen vievistä aske­lista kah­teen syyhyn :
    1. Han­k­in­nan toteut­ta­ja loukkaa tun­neta­sol­la tar­joa­van yri­tyk­sen edus­ta­jaa (esim. Suosi­mal­la räikeästi toista)
    2. Valit­ta­jan intres­sit ovat ker­takaikkises­ti niin suuret, että valit­tamisenkin tie on kat­sot­ta­va loppuun.
    Näp­pitun­tu­mal­la sanon, että ykkössyy toteu­tuu 90 %:ssa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­mana ei han­k­in­ta­lais­sa niinkään ole se, että väärä taho voit­taa, vaan se, että voit­taa kuka hyvän­sä, muiden kan­nat­taa valit­taa vain tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­joilleen. Tästä aiheutu­va viive toimin­nalle on todel­la kallista. Se, että täysin aihee­ton valit­ta­mi­nen pekän kiu­san tekemisek­si on käytän­nössä ilmaista, on yksi lain suuria ongelmia.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­mana ei han­k­in­ta­lais­sa niinkään ole se, että väärä taho voit­taa, vaan se, että voit­taa kuka hyvän­sä, muiden kan­nat­taa valit­taa vain tuot­taak­seen hait­taa kil­pail­i­joilleen. Tästä aiheutu­va viive toimin­nalle on todel­la kallista. Se, että täysin aihee­ton valit­ta­mi­nen pekän kiu­san tekemisek­si on käytän­nössä ilmaista, on yksi lain suuria ongelmia.

    Eivät piente toim­i­jat vali­ta ja käy oikeut­ta, ei heil­lä ole varaa siihen.

    Kes­ki-Euroopas­sa on palve­lut toteutet­tu siten, että toim­i­jat ovat pieniä ja suuret kan­sain­väliset koser­nit eivät saa jalan­si­jaa, eivätkä voi hyö­dyn­tää kokoaan ja lakimiesarmeijaansa.

    Kil­pailu­tuk­ses­sakin riip­puu mil­laista kokon­aisu­ut­ta kilpailutetaan:Koko sote-kokon­aisu­u­den kil­pailut­ta­mi­nen on vaikeaa niin, että myös lop­pukäyt­täjän ase­ma tulisi turvatuksi.Esim tuskin­pa orvon tule­vaisu­us siitä para­nee, että van­hem­mat vai­h­tu­vat kol­men vuo­den välein.

    Sote-kokon­aisu­us on sen ver­ran mon­imuo­toinen, että ulkois­t­a­mi­nen epäon­nis­tuu varmasti.

    Sen sijaan sel­l­aiset toimet , jot­ka voidaan määritel­lä suh­teel­lisen yksinker­tais­es­ti sovel­tu­vat ulkois­tamiseen ja kil­pailu­tuk­seen esim lonkkaleikkauk­set oavt riit­tävän standardeja

    Minus­ta vähän haisee, että Suomes­sa ei vain osata
    kil­pailu­tus­ta, sehän on tul­lut monis­sa yhteyk­sis­sä esille.Ja jos kilpåailut­ta­mi­nen noin yleiseti toimii muual­la niin jotain mätää on sil­loin Suomessa

    Hyvä esimerk­ki oli kun vaadin selvi­tys­tä Maunulan lab­o­ra­to­ri­on pitk­istä jonoista.Rädyn ensi­vas­taus oli, että min­un pitää kysyä asi­aa HUS eli palvelun tuottajalta.

    Valitet­tavasti palvelun tuot­tamis­vas­tuu on Helsin­gin kaupungilla eikä Räty voi ulkois­taa vas­tu­u­taan ja jot­ta hän voisi vas­ta­ta niin hänen pitäsi seu­ra­ta laadun ja palve­lu­ta­son toteut­tamista, mut­ta hän oli ulkona kuin lumiukko.

    Ja nyt täl­laisen pitäis toteut­taa koko sote-uud­is­tus vaik­ka perus­pe­ri­aat­teet ovat hukassa.

    Jos Helsin­gin kaupungilla eivät ole peri­aat­teet selvil­lä niin miten sit­ten jos­sain Posiolla ?

  35. Mie­lenki­in­toista olisi ver­tail­la Sote­jär­jestelmän ja Puo­lus­tusvoimien tehtäviä. Molem­mat ovat huole­hti­mas­sa oma­l­ta osaltaan suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nista. Saman­ta­paista on myös poli­isin ja palokun­nan tehtävänku­va. Kovin paljon ei kun­ta­laisia kiin­nos­ta palokun­nan tai poli­isi­toimen kustannukset.

    Palokun­ta tai poli­isi hälytetään apu­un, eikä mak­sa mitään. Kun sen mak­saa joku muu eli me kaikki.

    Koul­u­laitok­ses­sa ale­taan säästöjä etsiä yksinker­taisel­la yksikkö­jen kas­vat­tamisel­la. Sinän­sä aika säälit­tävää on eri­tyis­es­ti lukioi­hin kaavail­tu min­imikoko­ra­joi­tus. Luki­o­lainen joutuu itse kus­tan­ta­maan kir­jat ym tarvikkeet. Myöskin ope­tus­ryh­män koko voi olla miten suuri tahansa.

    Kaiken­lainen vas­takkaisa­jat­telu Sotes­sa julki­nen-yksi­tyi­nen ei oikein ole enää tätä päivää. Eikö sairau­den hoit­a­mi­nen mak­sa aivan yhtä paljon riip­pumat­ta hoitopaikas­ta. Julkisel­la puolel­la mak­su vain piiloutuu ja taas sen mak­saa joku muu eli me kaikki.

    Asi­akkaan kannal­ta suuri kuilu on hoitoon hakeu­tu­mises­sa: Ter­veyskeskuk­seen saa varautua pitkään odot­tamiseen ja jonottamiseen.Yksityisellä puolel­la hoito onnis­tuu nopeasti. Mielel­lään näk­isi jonkin­laisen välimuodon,jossa kohtuuko­r­vaus­ta vas­taan pää­sisi hoitoon kohtu­ullises­sa ajas­sa. Tätä on kuitenkin vas­tustet­tu jotenkin epäreiluna.

    Jos ter­veyskeskuk­ses­sa on tupa täyn­nä asi­akkai­ta koko päivän, eikö siel­lä sil­loin ole resurssit tehokkaas­sa käytössä ilman huk­ka-aikaa. Miten se jol­lakin organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sel­la muut­tuisi tehokkaam­mak­si ja halvemmaksi.

  36. Mitenkähän tässä sovi­tus­sa ratkais­us­sa edis­tetään kan­nus­tavu­ut­ta ja kehit­tyykö hoidon vaikut­tavu­us, jot­ta tavoit­teek­si asetet­tu mil­jardilu­okan tuot­tavu­us­paran­nus saavutetaan?

    Ainakin vaikut­taa siltä, että ratkaisu kan­nus­taa ole­mas­saole­vien rak­en­tei­den välil­lä veriseen tais­toon sotealuei­den sisäl­lä. Se sen­tään helpot­taa, kun yksi­tyiset toim­i­jat voi jät­tää soit­ta­maan lehdellä?

  37. Kun puhutaan val­takun­nal­li­sista ter­vey­den­hoit­o­menoista niin puhutaan niin suurista raha­sum­mista että se mil­lä nimel­lä organ­isaa­tio kul­kee ei ole merk­i­tys­tä, nopeasti ter­veim­mik­si tai sairaim­mik­si ei uud­is­tus ihmisiä tee. 

    Suo­ma­lais­ten ter­vey­den­hoito­tarpeet johtu­vat ikärak­en­teesta joka kohtelee kun­tia ja aluei­ta epä­ta­sais­es­ti ja jos­sain määrin elin­tavoista, ei muusta. 

    Heti kun Sote-uud­is­tuk­sen tulos julka­isti­in alet­ti­in ruotsinkielisessä val­ta­me­di­as­sa esit­tää hapan­ta kri­ti­ikkiä sitä kohtaan, ja kyseessä ei ollut huoli ruotsinkieli­sistä palveluista vaan siitä miten käy yksi­tyisen ter­vey­den­hoitosek­torin, sen kil­pailukyky on siis ennuste­tu heikkenevän. 

    Onko se siis lop­pu­jen lopuk­si huono asia jos kil­pailu­tus saadaan isom­pi­en yksikkö­jen hal­tu­un ja julki­nen ter­vey­den­hoito lakkaa ole­mas­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimivien lääkärei­den rahanjako-automaatti?

  38. EVA väit­tää tuoreessa arvios­saan että jos sote-alue tilaa palve­lut niin kyseessä on julki­nen han­k­in­ta ja han­k­in­ta­lain mukaan tämä pitää kil­pailut­taa. Perustelu­na on se, että kun­nat ja kun­tay­htymät toimi­vat tuot­ta­ji­na eivätkä käytä val­taa kun­tay­htymässä yksinään vaik­ka yhdessä kuu­lu­vat ja omis­ta­vat kun­tay­htymän. Eikä toisaal­ta sote-alue kun­tay­htymä käytä val­taa kun­nis­sa tai tuot­ta­ji­na toimivis­sa kuntayhtymissä.

    Eikä toisaal­ta palvelu­iden tuotan­to ole kun­tien yhteis­toim­intaa kos­ka sote-alue kun­tay­htymä on palvelun tilaa­ja ja muut julkisen hallinnon yksiköt ovat tuottajina.

    Lain­säädän­tö voi men­nä melkoisen mutkikkaak­si. Ehkä jos­sain vai­heessa näemme kun­ta­laisen valin­nan­va­paus kort­tia käytet­tävän että hallinnol­lis­es­ta mam­mutista päästään eroon?

    http://www.eva.fi/blog/2014/06/27/eva-arvio-sote-on-rimanalitus/

  39. Out­sider: Kovin paljon ei kun­ta­laisia kiin­nos­ta palokun­nan tai poli­isi­toimen kustannukset.
    Palokun­ta tai poli­isi hälytetään apu­un, eikä mak­sa mitään. Kun sen mak­saa joku muu eli me kaikki. 

    Min­ua kiin­nos­taa poli­isin kus­tan­nuk­set, kun tun­tuu siltä, ettei rikok­sien tutkimiseen löy­dy resursse­ja (pyörä­varkaudet nyt ainakin jätetään tutki­mat­ta, mitä muu­ta?) eikä rike­sakko­jakaan jael­la, kos­ka täl­löin jou­tu­isi nouse­maan autosta.

    Eikö sairau­den hoit­a­mi­nen mak­sa aivan yhtä paljon riip­pumat­ta hoitopaikasta. 

    Ei.

    Julkisel­la puolel­la mak­su vain piiloutuu ja taas sen mak­saa joku muu eli me kaikki. 

    Yksi­tyisel­lä taas mak­se­taan ylimääräistä voitoista.

    Jos ter­veyskeskuk­ses­sa on tupa täyn­nä asi­akkai­ta koko päivän, eikö siel­lä sil­loin ole resurssit tehokkaas­sa käytössä ilman huk­ka-aikaa. Miten se jol­lakin organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sel­la muut­tuisi tehokkaam­mak­si ja halvemmaksi. 

    Teo­ri­as­sa kyl­lä, mikäli hallinnon koko on min­i­moitu ja suorit­ta­van por­taan resurssit maksimoitu.
    Jotenkin epäilen ettei näin ole.
    Jos näitä olo­suhtei­ta paran­net­taisi­in, saataisi­in helpom­min lääkäre­itä töi­hin ja näi­den palkkakus­tan­nuk­set lask­i­si­vat, kos­ka ei tarvit­sisi houkutel­la ison rahan sijaisuuksia.

  40. “Yksi­tyisel­lä taas mak­se­taan ylimääräistä voitoista.”

    Täl­lä logi­ikalla meil­lä valmis­tet­taisi­in mm. tele­vi­sion kuva­putkia kil­pailukykyis­es­ti valtionyhtiössä.…

  41. JV:
    “Yksi­tyisel­lä taas mak­se­taan ylimääräistä voitoista.”

    Täl­lä logi­ikalla meil­lä valmis­tet­taisi­in mm. tele­vi­sion kuva­putkia kil­pailukykyis­es­ti valtionyhtiössä…. 

    Mut­ta onhan siinä tuo sana “taas”. Mikä antaa ymmärtää, että vai­h­toe­hdos­sakin (julki­nen toim­i­ja) mak­se­taan jostakin ylimääräis­es­tä ja sille nimeno­maiselle transak­tio­ta­pah­tu­malle sinän­sä tarpeet­tomas­ta. Markki­na­t­alouden paras puoli on kuitenkin, että se ylimääräi­nen kanavoituu pääosin näkyväk­si ja tarkalleen mitatuk­si. Ja siihen voi val­taosin (ainakin oyj:t) kukin ottaa osaa sijoittamalla.

  42. JV:
    “Yksi­tyisel­lä taas mak­se­taan ylimääräistä voitoista.”

    Täl­lä logi­ikalla meil­lä valmis­tet­taisi­in mm. tele­vi­sion kuva­putkia kil­pailukykyis­es­ti valtionyhtiössä…. 

    Jaa… ja mihin siis hävisi se, että yri­tyk­sen tarkoi­tus on tuot­taa voit­toa omistajilleen?

    Kuva­putket tosin ovat hävinneet 😉

  43. Tun­tuu siltä, että kun­nat alka­vat nykyään muis­tut­taa yhä enem­män liike­laitos­ta. On kon­ser­nia, osu­uskun­taa, osakey­htiötä ja vaik­ka mitä. Ilmeis­es­ti eri­lais­ten toim­inta­muo­to­jen suuri syy on luo­va vero­su­un­nit­telu. Näitä vero­tusjut­tu­ja sit­ten ratko­taan hallinto-oikeudessa ja tulk­in­to­ja riittää.
    Kun­nalli­nen demokra­tia aiheut­taa sen, että päätök­set viivästyvät ja suun­nan­muu­tok­set ovat läh­es mah­dot­to­mia. Siitähän nuo kun­tara­jo­jen tiuk­ka puo­lus­t­a­mi­nen ker­too. Yksi­tyi­nen osakey­htiö on paljon ket­terämpi päätöksenteossa.
    Käsite voit­to ei kai ole oikein rel­e­vant­ti ter­mi. Veroil­moituk­ses­sakaan siitä ei maini­ta. Kun­nan bud­jetis­sa kyl­lä on vuosikatet­ta, yli­jäämää ym.

  44. Out­sider:
    Tun­tuu siltä, että kun­nat alka­vat nykyään muis­tut­taa yhä enem­män liike­laitos­ta. On kon­ser­nia, osu­uskun­taa, osakey­htiötä ja vaik­ka mitä. Ilmeis­es­ti eri­lais­ten toim­inta­muo­to­jen suuri syy on luo­va vero­su­un­nit­telu. Näitä vero­tusjut­tu­ja sit­ten ratko­taan hallinto-oikeudessa ja tulk­in­to­ja riittää. 

    No, täy­tyy kuitenkin muis­taa, että kun­natn ovat veron­saa­jia, eivät ‑mak­sajia.
    Kun­tien yhtiöt kyl­lä mak­sa­vat veroa.

  45. JV:
    Suorit­tei­den perus­teel­la mak­sami­nen muo­dostaa menoau­tomaatin ja kap­i­taa­tiope­ruste kan­nus­ti­men ali­hoitaaei niin kovin vaar­al­liset sairaudet/sairaudet joiden hai­tat tule­vate­sille vas­ta vuosikym­menten kulut­tua. Läh­es analogi­nen tilanne nykyti­lanteen kanssa. Tulee rahapot­ti jumalan armos­ta, jol­la tehdään mitä tehdään.

    Pait­si jos olisi mah­dol­lisu­us , jos­sa poti­las vie itsen­sä ja kap­i­taa­tio­ra­hansa sinne, mis­sä kun­non hoitoa on saatavis­sa, so. valin­nan mah­dol­lisu­us ter­vey­den­huol­lon eri tuot­ta­jien välil­lä. Julkises­sa ter­veysmo­nop­o­lis­sa tämä kan­nuste puuttuu.

    Sikäli kun olen yhtään ter­veyskeskusten arkea ymmärtänyt, aika merkit­tävä osa asi­akkaista on mon­es­sa ter­veyskeskuk­ses­sa sel­l­aisia kan­ta-asi­akkai­ta, jot­ka kaipaa­vat jut­tuseu­raa ja jotain kom­ment­te­ja. Hoiton­sa tasoa har­va osaa arvioi­da, kun ei tunne vai­h­toe­hto­ja, mut­ta jut­tu­jen tason ja henkilökun­nan mukavu­u­den arvioin­nis­sa moni on ihan hyväkin. Monien ihmis­ten val­in­ta­pe­rustei­den kannal­ta opti­mi ei ole ihan sama asia kuin kansan­taloudel­lis­es­ti edullisin tai hoito­tu­lok­sis­taan paras vaihtoehto…

  46. kom­ment­ti: Sikäli kun olen yhtään ter­veyskeskusten arkea ymmärtänyt, aika merkit­tävä osa asi­akkaista on mon­es­sa ter­veyskeskuk­ses­sa sel­l­aisia kan­ta-asi­akkai­ta, jot­ka kaipaa­vat jut­tuseu­raa ja jotain kommentteja.
    ‘snip’

    Siis “sikäli kun olen yhtään ter­veyskeskusten arkea ymmärtänyt” — ymmärtää voi kahdel­la taval­la: 1) oikein ja 2) väärin. Tässä tapauk­ses­sa 2) on oikein — ja aika törkeästi sanottu.

  47. Soin­in­vaar­al­la tun­tuu ole­van suuri huoli yksi­ty­is­ten palvelu­alan yri­tys­ten men­estymis­es­tä. Min­ul­la taas on huoli siitä, etteivät veron­mak­sajien rahat katoa ahnei­den palvelu­alan fir­mo­jen omis­ta­jien tasku­un (ja veroparati­i­sei­hin). Nääs kun yksi­tyi­nen fir­man kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat samoista asioista kuin julkisenkin puolen, mut­ta lisäk­si pitää vielä puris­taa voit­toa omis­ta­jille. Kär­jis­tet­tynä se on val­in­taa mum­mo­jen ja pap­po­jen rääkkäyk­sen ja herra/rouva omis­ta­jan ylel­lisyys­törsäyk­sen välil­lä. Jos sote-sotkus­sa on onnis­tut­tu torp­paa­maan palvelu­jen ulkois­t­a­mi­nen, niin hallelujah!

    Te vihreät olette yhtä oikeal­la kuin kokoomus, sitä todis­taa myös met­sähal­li­tuk­sen yhtiöit­tämis­hanke. Mik­si ihmeessä vihreät halu­a­vat myy­dä val­tion met­sät yksi­ty­isille? Tämä on nimit­täin lop­putu­los. Se, mikä yhtiöitetään, se yksi­ty­is­tetään. Kuin­ka ihmeessä luon­non­suo­jelun asi­aa palvelisi parem­min se, että yhteiset met­sämme oli­si­vat yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien hal­lus­sa? Met­sähal­li­tuk­sen toimin­nas­sa ja tulosodotuk­sis­sa on paljonkin kor­jat­tavaa, mut­ta ei se tapah­du uus­lib­er­al­is­tisen hölmöi­lyn avulla!

  48. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    Soin­in­vaar­al­la tun­tuu ole­van suuri huoli yksi­ty­is­ten palvelu­alan yri­tys­ten men­estymis­es­tä. Min­ul­la taas on huoli siitä, etteivät veron­mak­sajien rahat katoa ahnei­den palvelu­alan fir­mo­jen omis­ta­jien tasku­un (ja veroparati­i­sei­hin). Nääs kun yksi­tyi­nen fir­man kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat samoista asioista kuin julkisenkin puolen, mut­ta lisäk­si pitää vielä puris­taa voit­toa omistajille.

    Pia-Petri tässä nyt uno­htaa suju­vasti julkisen sek­torin toim­inta­logi­ikan — ain­oa men­estyk­sen mit­tari on oman osaston/virasto/laitoksen/tms. suh­teelli­nen kasvu mui­hin näh­den ja parhait­en tämä tietysti onnis­tuu tekemäl­lä asi­at mah­dol­lisim­man tehot­tomasti (ver­hoten tämä toki näen­näis­te­hokku­u­den kaa­pu­un kaiken­maail­man bench­markkausi­neen ja strategiaprosessiliturgoineen).

    Käytän­nössä tämän huo­maa mm. siitä, että suurin mah­dolli­nen moka yksit­täisen virkamiehen kohdal­la on pohtia miten asi­at voitaisi­in tehdä tehokkaam­min ja men­nä vielä ehdot­ta­maan täl­laista idioot­ti­maisu­ut­ta. No, tyh­määhän se tietysti julkisel­la sek­to­ril­la onkin, kos­ka kaik­ki mah­dol­lis­es­ti oikeat säästöt ja tehostamiset tarkoit­ta­vat sitä, että seu­raa­vana vuon­na joudut vään­tämään kolminker­taiset säästöt kol­man­nek­sen pienem­mäl­lä henkilökun­nal­la ja puo­likkaal­la budjetilla…

    No, vapaa markki­na­t­alous on toki kehit­tänyt tähän ongel­maan toimi­vat ratkaisut, mut­ta ilmeis­es­ti se, että joku yksi­tyisen sek­torin toim­i­ja tar­joaisi hyvää palvelua tehokaasti ja tek­isi siinä samal­la jonkin­laisen voiton, on kaikille suo­ma­laisille antikap­i­tal­is­teille (ilmeis­es­ti noin 80% kansas­ta ja poli­it­ti­sista puolueista) niin mah­do­ton aja­tus, että mie­lu­min annetaan omat lapsen­sa syövän julkisen sek­torin tur­sua yhä lähem­mäk­si 100% osu­ut­ta btk:stä…

  49. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Nääs kun yksi­tyi­nen fir­man kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat samoista asioista kuin julkisenkin puolen, mut­ta lisäk­si pitää vielä puris­taa voit­toa omistajille.

    Kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat samoista asioista, ja sik­si yksi­tyi­nen fir­ma pyrkii (tai pitäisi pyrk­iä) toim­i­maan mah­dol­lisim­man tehokkaasti ja samal­la tar­joa­maan hyvää palvelua, että saa asi­akkai­ta: esim. toimi­paik­ka sijoite­taan paikalle, johon asi­akkaat pää­sevät hel­posti, mut­ta tilat raken­netaan ja niitä käytetään tehokkaasti. Hyväl­lä johtamisel­la ja henkilökun­nas­ta huole­htimisel­la voidaan saa­da organ­isaa­tio toim­i­maan tehokkaam­min ja tar­jo­taan niitä palvelui­ta, joille on kysyn­tää, siel­lä mis­sä on kysyntää.
    Eivät yksi­tyiset fir­matkaan yleen­sä toi­mi opti­maalis­es­ti, mut­ta hyvinkin toim­inta voi olla sen ver­ran tehokkaam­paa, että voit­toa tulee ja silti palve­lut tuote­taan edullisem­min. Yleen­sä organ­isaa­tion muu­tok­sia tehdään vauhdikkaasti, jos näin ei tapahdu.

  50. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Käytän­nössä tämän huo­maa mm. siitä, että suurin mah­dolli­nen moka yksit­täisen virkamiehen kohdal­la on pohtia miten asi­at voitaisi­in tehdä tehokkaam­min ja men­nä vielä ehdot­ta­maan täl­laista idioot­ti­maisu­ut­ta. No, tyh­määhän se tietysti julkisel­la sek­to­ril­la onkin, kos­ka kaik­ki mah­dol­lis­es­ti oikeat säästöt ja tehostamiset tarkoit­ta­vat sitä, että seu­raa­vana vuon­na joudut vään­tämään kolminker­taiset säästöt kol­man­nek­sen pienem­mäl­lä henkilökun­nal­la ja puo­likkaal­la budjetilla…

    No, vapaa markki­na­t­alous on toki kehit­tänyt tähän ongel­maan toimi­vat ratkaisut, mut­ta ilmeis­es­ti se, että joku yksi­tyisen sek­torin toim­i­ja tar­joaisi hyvää palvelua tehokaasti ja tek­isi siinä samal­la jonkin­laisen voiton, on kaikille suo­ma­laisille antikap­i­tal­is­teille (ilmeis­es­ti noin 80% kansas­ta ja poli­it­ti­sista puolueista) niin mah­do­ton aja­tus, että mie­lu­min annetaan omat lapsen­sa syövän julkisen sek­torin tur­sua yhä lähem­mäk­si 100% osu­ut­ta btk:stä…
    ‘snip’

    Ja minkähän viras­ton palkkalis­toil­la oletkaan?

  51. Kova on luot­to yksi­tyisen toim­i­jan parem­muu­teen. Julki­nen teho­ton, yksi­tyi­nen tehokas. Onko väit­teen tuek­si tutkimusti­eto, Poth1ue1 ja Ville? Aivan kuin olisin ollut lukev­inani uuti­sista viime vuosi­na, että julk­ista sek­to­ria on kuritet­tu oikein kun­nol­la, on otet­tu löysät pois ja jäl­jel­lä ole­vat työn­tek­i­jät joutu­vat raata­maan niska limas­sa. Ei siis ole toim­inta tehos­tunut ollenkaan?

    Ulkois­tamisen kus­tan­nuk­sik­si pitää muuten laskea myös kaik­ki ne resurssit, jot­ka menee kil­pailu­tushärdellin jär­jestämiseen. Nekin rahat voisi käyt­tää järkeväm­min kun­nan omaan toim­intaan. Lisäkus­tan­nuk­sia aiheut­taa myös valvon­nan jär­jestämi­nen. Nämäkin pitää laskea mukaan yksi­tyisen hin­ta­lap­pu­un. Eikä siitä pääse yhtään mihinkään, että julkiselle toim­i­jalle riit­tää nol­lat­u­los, yksi­tyisen täy­tyy tuot­taa voit­toa, joka revitään jonkun raukan selkä­na­has­ta jol­lain taval­la kuitenkin. Tosi teho­ton­ta yhteis­ten verora­ho­jen haaskaus­ta. Vielä kun ne voitot eivät jää edes pyörimään paikallistalouteen, vaan val­u­vat ulkomaille.

    Saal­is­ta­jayri­tyk­set pitää ehdot­tomasti pitää pois­sa perus­palvelu­a­pa­jil­ta. Eri asia ovat ne palve­lut, joi­ta kenenkään ei ole mikään pakko käyt­tää elämän­sä aikana.

    Julk­isia palvelu­ja uhkaa­vat täl­lä het­kel­lä vapaakaup­pa­sopimuk­sen lisäk­si myös tukku mui­ta kan­sain­välisiä sopimuk­sia. Ylikansal­lis­ten palvelu­alan yri­tys­ten mis­sio on tehdä julki­nen palvelun­tuotan­to han­kalak­si tai jopa lait­tomak­si. Esimerkik­si ker­ran yksi­ty­is­tet­tyä palvelun­tuotan­toa ei voitaisi enää muut­taa julkisek­si. Kansane­dus­ta­jien pitäisi nyt pysyä kar­tal­la kaik­ista näistä juonit­teluista. Ei allekir­joituk­sia yhteenkään paperi­in, joka uhkaa julkisen sek­torin nyky­istä ase­maa mil­lään tavalla!

  52. Sote sopu ja sote ratkaisu on mieliku­vien tasol­la tehty jo puolen kym­men­tä kertaa.

    Kun­tay­htymiä riit­tää ainakin mon­een ker­rokseen. Sotealue on kun­tay­htymä. Sairaan­hoitopi­ire­jä kut­su­taan jatkos­sa tuotan­to­vas­tu­ualuekun­tay­htymik­si? Kenen sit­ten sal­li­taan varsi­naista palvelua tuot­ta­maan? Vasem­mistop­uoluei­den hehku­tuk­ses­ta päätellen yksi­tyiset toim­i­jat eivät tule ole­maan vahvoilla. 

    Tuot­ta­japor­taaseenkin on ole­mas­sa valmi­ita kun­tay­htymiä. Esim Alavus, Kuor­tane, Ähtäri =Kuu­siokun­nat. Nämä kun­nat ovat val­tu­ut­ta­neet kun­tay­htymän­sä kil­pailut­ta­maan ja ulkois­ta­maan sote palvelun­sa, joten pitänee perus­taa poli­itis­es­ti kor­rek­tim­min käyt­täy­tyvä ulkois­tam­a­ton uusi kuntayhtymä.

    Kus­tan­nussäästöt ja hin­to­jen läpinäkyvyys tun­tu­vat lop­ul­ta ole­van tois­si­jaista. Kun­tay­htymät val­tu­ut­ta­vat toisia kun­tay­htymiä, jot­ka tilaa­vat kun­tay­htymältä tai muuten pääasi­as­sa julkiselta palvelun. Demokra­t­ian säie on kvant­timekani­ikan säi­eteo­ri­an tasol­la sotepäätöksenteossa.

    Rahoi­tus­mall­in yksi­tyisko­h­dat ovat auki. Jär­jestelmä näyt­tää itse val­it­se­van voit­ta­jat, joten mah­taako paljoa ole­van enää pelastettavissa?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.