Tase ja tulos

Kun talout­ta ter­ve­hdytetään ja tor­ju­taan pitkän ajan velka­an­tu­mista, kan­nat­taisi erot­taa toi­sis­taan tulot ja tase. Val­tion ja kun­tien bud­jet­te­ja tehdessä nämä asi­at menevät ilois­es­ti sekaisin.

Tase koos­t­uu veloista ja omaisu­ud­es­ta. Tase huononee, jos ote­taan lainaa tai myy­dään tuot­tavaa omaisu­ut­ta. Lainan otta­mi­nen ja tuot­ta­van omaisu­u­den myymi­nen ovat yhtä paho­ja asioi­ta. Kumpi on pahempi, riip­puu omaisu­u­den (oikein las­ke­tus­ta) tuo­to­s­ta ja lainan koros­ta. Tase ei heikkene siitä, että ote­taan lainaa ja käytetään se investoin­ti­in, joka on joka tapauk­ses­sa tehtävä tai joka tuot­taa silkkaa rahaa. Vält­tämät­tömiä investoin­te­ja ei ole mitään järkeä lykätä huonoina aikoina, jol­loin rak­en­t­a­mi­nen on hal­paa, jos vain on mah­dol­lista saa­da lainaa. Home­k­oulu kan­nat­taa kor­ja­ta pian, ellei sitä ole tarkoi­tus jos­sain vai­heessa purkaa.

Taseessa omaisu­us pitäisi arvostaa tilanteesta riip­puen tuot­to-dotusten tai jälleen­hank­in­ta-arvon mukaan, mut­ta julkises­sa kir­jan­pidos­sa käytetään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­rustet­ta.  Tarpeel­lisen kiin­teistön arvo voidaan perus­taa siihen, mitä vas­taavas­ta vuokrati­las­ta jou­tu­isi maksamaan.

Investoimi­nen velak­si on järkevää kuitenkin vain, jos investoin­ti on joko tuot­ta­va tai ennen pitkää vält­tämätön. Kevääl­lä hyväksyt­tyyn elvy­tys­paket­ti­in kuu­luu muun muas­sa maanalais­ten juok­suhar­joit­telu­ra­to­jen tekem­i­nen sta­dion­in remon­tin yhtey­dessä. Tämän vält­tämät­tömyy­destä en olisi ihan var­ma. Se investoin­ti pitäisi oikeas­t­aan kir­ja­ta menoksi.

Tase vaikut­taa tulok­seen lähin­nä vain korko­jen ja pois­to­jen kaut­ta – tietysti myös kiin­teistö­jen käyt­tö- ja kun­nos­s­apit­o­meno­jenkin kaut­ta, mut­ta ne lask­isin suo­raan juok­se­viksi menoiksi.

Taseen kanssa puliveivaa­mal­la ei voi (ei ainakaan pitäisi voi­da) vaikut­taa tulok­seen, tulo­jen ja meno­jen ero­tuk­seen. Suomen ongel­ma on julkisen talouden pitkän aikavälin ali­jäämä (kestävyys­va­je), joka on noin yhdek­sän mil­jar­dia euroa vuodessa. Tuo sum­ma vas­taa menoina noin 200 000 ihmisen palkka­menoa tai veroina keski­t­u­loista palka­nsaa­jaa kohden noin 300 euroa kuus­sa. Tämä on niin suuri sum­ma, että ei ole odotet­tavis­sa sen kor­jaan­tu­mista itses­tään nousukau­den tulok­se­na. On varaudut­ta­va melkoisi­in menoleikkauk­si­in – ja veronkorotuksiin.

Minus­ta ei ole mitään edis­tyk­sel­listä kiistää kestävyys­va­jet­ta ja pan­na päätä pen­saaseen. Kun­nioitet­tavaa on, että tässä ikävässä urakas­sa pystyy pitämään pään kylmänä ja osaa vali­ta huonon ja vielä huonom­man vai­h­toe­hdon väliltä.

(Tämä on osa puheesta, jon­ka pidin vihreän eduskun­taryh­män ja puolue­val­tu­uskun­nan yhteiskok­ouk­ses­sa. Kok­ouk­ses­sa hyväksyt­ti­in osal­lis­tu­mi­nen Stub­bin hallitukseen)

101 vastausta artikkeliin “Tase ja tulos”

  1. Eri­no­mainen kirjoitus.

    Ehdot­tomasti juok­sura­dat ja vas­taa­vat tulisi kir­ja­ta kuluk­si. En pysty ymmärtämään aja­tus­mall­ia, jos­sa las­ke­taan vain sitä onko jonkin tekemiseen vuosi­ta­sol­la varaa, mut­ta jätetään kokon­aan huomiotta tule­vat vuo­tuiset ylläpi­toku­lut. Tuo lähtöko­h­ta entis­es­tään kas­vat­taa kestävyysvajetta.

    Ain­oas­taan investoin­nit, joista saadaan tule­vaisu­udessa tuot­toa, tulisi lait­taa taseeseen, kaik­ki muu suo­raan kuluk­si. Näin yri­tyk­setkin joutu­vat toimimaan.

  2. Osmo: “Taseessa omaisu­us pitäisi arvostaa tilanteesta riip­puen tuot­to-odotusten tai jälleen­hank­in­ta-arvon mukaan, mut­ta julkises­sa kir­jan­pidos­sa käytetään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­rustet­ta. Tarpeel­lisen kiin­teistön arvo voidaan perus­taa siihen, mitä vas­taavas­ta vuokrati­las­ta jou­tu­isi maksamaan.”

    Kun­nis­sa sovel­letaan ns. sumu-pois­to­ja eli suun­nitel­man mukaisia pois­to­ja — esim. koulu­raken­nuk­sen arvo on aluk­si han­k­in­tahin­ta, jota vuosit­tain pois­te­taan suun­nitel­man mukaisel­la pros­en­til­la, raken­nuk­sen pois­toai­ka on esim. 30 vuotta.
    Tämä on järkevää, sil­lä koulu­raken­nus on vaikea myy­dä, kaup­pahin­nat ovat olleet lähin­nä nimel­lisiä (tosin tietääk­seni mikään kun­ta ei ole vielä yrit­tänyt myy­dä isoa koulua pääo­masi­joit­ta­jalle vuokratak­seen sen sit­ten taas koulukäyt­töön — kos­ka kun­ta on veron­saa­ja, ei siitä mitään hyö­tyä olisikaan).

    1. Koulu­raken­nuk­sen arvo pitäisi kir­ja­ta alas, jos koul­ulle eiu ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä taseessa se jatkaa elämään­sä kuin mitään ei olisi tapah­tunut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tuloslaskel­man siedet­tävänä, mikä on yksi julk­ista talout­ta uhkaav­ista pommeista.

  3. Osmo: “Minus­ta ei ole mitään edis­tyk­sel­listä kiistää kestävyys­va­jet­ta ja pan­na päätä pen­saaseen. Kun­nioitet­tavaa on, että tässä ikävässä urakas­sa pystyy pitämään pään kylmänä ja osaa vali­ta huonon ja vielä huonom­man vai­h­toe­hdon väliltä.”

    Eipä se ehkä edis­tyk­sel­listä olekaan, mut­ta val­tion (ml. poli­itikot) olisi syytä keskit­tyä val­tion ali­jäämään (jota on riit­tävästi) ja jät­tää muut rauhaan.

    Ns. kestävyys­va­jeesta suurin osa lie­nee kat­ta­mat­to­mia eläkev­as­tui­ta, joista eläke­vaku­ut­ta­jat eivät tiedä mitään ja lop­utkin las­ket­tu toden­näköisyyk­sil­lä, joiden perus­teet ovat varsin epämääräisiä.

    1. Kat­tam­a­ton­ta eläkev­as­tu­u­ta ei ole las­ket­tu mukaan kestävyys­va­jeeseen. Eläke­mak­su­jen nou­se­va tren­di on laskettu.

  4. Kuinka­han moni min­is­teri, kansane­dus­ta­ja ta kun­tapäät­täjä edes ymmärtää taseen ja tulok­sen eron? Arve­len, että asia ei ole selvä edes kaikille ministereille.

  5. Liekö täl­lä abstrak­tio­ta­sol­la liikku­vien puhei­den pitämis­es­tä paljon hyö­tyä? En tiedä. 

    Paljon omis­ta­va, luotet­ta­va taho saa rahaa hal­val­la. Toisaal­ta lain­ot­ta­jien luot­ta­mus lop­puu jos­sain kohdin, jos rahat tuh­lataan. Sit­ten raha­hanat alka­vat kier­tyä tiukem­malle. Pitääkö tietää muuta?

    Joo, pitää tietää, että Suomes­sa on esimerkik­si liki maail­man suurim­mat maat­aloustuet, alue­tu­ista puhu­mat­ta. Pitää esimerkik­si tietää, että Suomes­sa on par­il­lakin mit­tar­il­la mitat­tuna yksi maail­man epä­tasa-arvoisim­mista koulu­tusjär­jestelmistä. Tai että Suomes­sa ham­puri­lais­rav­in­tolan työn­tek­i­jä tien­aa noin neljännksen enem­män kuin Sak­sas­sa, jostain Ran­skas­ta tai Yhdys­val­loista puhu­mat­ta, jois­sa tulota­so on vielä matalampi.

    Jos olisin poli­itikko, tarkoi­tan siis sanoa, en puhuisi sanaakaan taseen ja tulo­jen teo­reet­tis­es­ta eros­ta vaan siitä, miten tämä maa on ihan käytän­nössä menos­sa hunningolle.

    Juok­su­tun­nelit? Who cares. 

    Osmo Soin­in­vaaraa en nyt tässä hauku, kos­ka oikeas­t­aan ihailen hän­tä. Puhun peri­aat­teesta: on puhut­ta­va köy­htyvää kansakun­taa kri­it­tisel­lä taval­la rasit­tavas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta ja eri­ar­vois­tu­miske­hi­tyk­ses­tä. Mutt­ta kuka nyt sel­l­ais­es­ta välittäisi.

  6. Julkisen sek­torin omaisu­u­den käyt­tö­tarkoi­tus on vähän toinen kuin yri­tyk­sen, joten yksinker­tainen kas­savir­ta­laskel­ma tai val­tu­us­po­h­jainen bud­jetin ja toteu­man erover­tailu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä rahavir­tamielessä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

  7. Yksi ongel­ma on myös han­k­in­tahin­taan sido­tut pois­tot. Pois­tot tulisikin laskea jälleen­hank­in­tahin­taisi­na eli inflaa­tio ja rak­en­tamisen kus­tan­nus­ta­son nousun pitäisi lisätä kun­nan pääo­man käyttökustannuksia…

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä on se mit­taustapa, jol­la suo­ma­lais­es­ta koulu­jär­jestelmästä saadaan yksi maail­man epätasa-arvoisimmista?

    No, voin­han minä sen taas ker­ran ker­toa: Suomes­sa sukupuolten väli­nen ero äidinkie­len osaamises­sa on OECD-maid­en suurin — ja jos saan veika­ta, maail­man suurin sikäli kuin puhutaan maista mis­sä täl­laiset asi­at ovat mitat­tavis­sa. Äidinkie­len osaami­nen taas ennus­taa vah­vasti koulumene­tys­tä ja men­estys elämässä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gen­der gap on myös yksi suurim­mista. En viit­si nyt tskea­ta oliko toisek­si urin vai mitä. Selvää kai on, että ongel­man­ratkaisu ennus­taa myös hyvin muu­ta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joitain teknisiä alo­ja luku­un otta­mat­ta, tytöt rulaa­vat myös korkeak­ouluis­sa. Ja elävät parem­man elämän ylipään­sä elämän­laa­tu­mittarei­den mukaan, minkä halu­an maini­ta, kos­ka koulu­tus luul­tavasti johtaa hyvään elämään.

    Jos yhteiskun­ta ei pysty eikä edes pyri tasaa­maan pelikent­tää koulutuksessa …

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Koulu­raken­nuk­sen arvo pitäisi kir­ja­ta alas, jos koul­ulle eiu ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä taseessa se jatkaa elämään­sä kuin mitään ei olisi tapah­tunut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tuloslaskel­man siedet­tävänä, mikä on yksi julk­ista talout­ta uhkaav­ista pommeista.

    Tässä on hyvä palaut­taa mieli­in, että kun­nan taloushallinnon lail­lisu­u­den valvon­ta on vain ja ain­oas­taan tarkas­tus­lau­takun­nan ja kun­ta­lais­ten vas­tu­ul­la. Val­tio ei tule väli­in, jos kun­nas­sa vääris­tetään taset­ta pois­to­ja väärin kirjaamalla.

    Kuitenkin yksit­täi­nenkin kun­ta­lainen voi vaikut­taa. Tapauk­ses­sa KHO:2012:2 korkein hallinto-oikeus määräsi kaupun­gin uusi­maan tilin­päätök­sen­sä, kun pois­to­su­un­nitel­ma oli mulkat­tu poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaisek­si. Ennakkopäätök­sessään KHO edel­lyt­tää nimeno­maan, että kun­nan pois­to­su­un­nitel­ma perus­tuu tekniseen suun­nit­telu­un. Jos se ei perus­tu, on akti­ivis­ten kansalais­ten velvol­lisu­us valit­taa ja valvoa näin laillisuutta.

  10. Aus­tri­an:
    Julkisen sek­torin omaisu­u­den käyt­tö­tarkoi­tus on vähän toinen kuin yri­tyk­sen, joten yksinker­tainen kas­savir­ta­laskel­ma tai val­tu­us­po­h­jainen bud­jetin ja toteu­man erover­tailu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä rahavir­tamielessä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

    No eipä oikeas­t­aan, julkisen val­lan kiin­teistöjä ja muu­ta omaisu­ut­ta käytetään kansalais­ten palvelu­jen tuot­tamiseen. Aivan sama tarkoi­tus on myös yksi­tyisel­lä omaisuudella.

    Mut­ta julki­nen omaisu­us on usein pröys­täilevää, on hul­lua, että Helsin­gin kaupun­ki tai val­tio omis­ta­vat kiin­teistöjä Helsin­gin keskus­tas­sa ja vielä käyt­tävät niitä.

    Seu­rauk­se­na on, että ne ovat taloudel­lisia riip­pakiviä ja rasit­ta­vat julk­ista taloutta

    Siir­tymäl­lä syr­jem­mälle halpoi­hin tiloi­hin säästetään ja tilat voidaan myy­dä tai vuokra­ta ja keven­tää näin verotaakkaa.

    Aikoinaan jouduin miet­timään tätäkin ongelmaa.Teletalot oli­vat kun­tien keskus­tois­sa ole­via mahtipon­tisia, en väitä komis­tuk­sia, mut­ta mahtailevia .
    Jouduin pohti­maan niiden mielekkyytä 80-luvun puo­livälis­sä kun dig­i­tal­isoin­nin II vai­he käyn­nistyi ja mietin verkkosuunnitelmia.
    Sen miet­timisen seu­rauk­se­na jäi rak­en­ta­mat­ta ainakin viisi tele­taloa Lap­pi­in ja säästöä syn­tyi 50 miljoon­aa mummoa.Tai käytet­ti­in parem­min palvelu­iden paran­tamiseen eikä seiniin .

    Tuostakaan pro­jek­tista en kyl­lä yhtään ystävää saanut , kampi­tus oli ankaraa, mut­ta rak­en­ta­mat­ta jäivät.

    Kysymys on arvos­tuk­ses­ta: Pitääkö julkisen päät­täjän toimia palat­sis­sa ja palveluista leikataan vai ovatko tilat tarkoituk­sen­mukaisia ja edullisia ja palve­lut ensiluokkaisia ?

  11. Suomek­si sama on: motari­in kan­nat­taa investoi­da huonoinakin aikoina, mut­ta sosi­aal­ituet ovat vain kuluerä. Ok, yksinker­tais­tan, mut­ta en hirveän paljoa.

    1. Motari­in kan­nat­taa investoi­da jos motari on vält­tämätön. Mitään tuloa­han motari ei tuo­ta val­ti­olle. JUostain syys­tä Suomes­sa motari tulee vält­tämät­tömäk­si paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin vaikka­pa Saksassa.

  12. “Taseessa omaisu­us pitäisi arvostaa tilanteesta riip­puen tuot­to-odotusten tai jälleen­hank­in­ta-arvon mukaan, mut­ta julkises­sa kir­jan­pidos­sa käytetään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­ruis­tet­ta. Tarpeel­lisen kiin­teistön arvo voidaan perus­taa siihen, mitä vas­taavas­ta vuokrati­las­ta jou­tu­isi maksamaan.”

    Aja­tus val­tion (ja kun­tien) tulok­ses­ta ja taseesta on mie­lenki­in­toinen, mut­ta ongel­ma on, että mil­tei kaikkien julk­isten investoin­tien tuot­to on välil­listä. Toisin sanoen investoin­nit sairaaloi­hin, koului­hin, kulttuuri/liikuntatiloihin tai tei­hin ei tuo­ta valtiolle/kunnille juurikaan posi­ti­ivista kas­savir­taa, kos­ka ne ovat joko ilmais- tai ali­hin­noitel­tu­ja palvelui­ta niiden lop­pukäyt­täjille. Investoin­ti-näkökul­mas­ta kat­sot­tuna nämä ovat järke­viä sijoituk­sia valtiolle/kunnille, jos usko­taan, että pitkäl­lä aikavälil­lä investoin­nit paran­ta­vat Suomen tuot­tavu­ut­ta ja kil­pailukykyä (kas­vat­ta­vat bkt:tä/verotuloja). Tuo­tot ovat siten välil­lisiä ja hyvin riip­pu­vaisia sub­jek­ti­ivi­sista olettamuksista.

    Ongel­ma julk­isten investoin­tien muut­tamis­es­ta klas­siseen tulos-tase ‑muo­toon on, että perus­teet investoin­tien arvos­tuk­seen poikkeaa niin paljon yri­tys­ten tavas­ta arvostaa omaisu­ut­ta. Yri­tyk­set arvosta­vat omaisu­u­den joko markki­na-arvoon tai tuot­to-odotuk­si­in perustuen. Ja kun valtion/kuntien omaisu­udelle ei ole ole­mas­sa markki­noi­ta eikä ne suo­raan tuo­ta mitään, niin yri­tys jou­tu­isi omas­sa tilin­päätök­sessä kir­ja­maan tämän kaltaiset investoin­nit suo­raan kuluik­si. Itse asi­as­sa ne peri­aat­teesa aiheut­taisi­vat taseen ulkop­uolisia vas­tui­ta kor­jaus yms. muiden vas­tu­iden kasvaessa.

    Jos taas julkiset investoin­nit arvostet­taisi­in vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­seen perus­tu­vaan arvoon (ts. miten niistä joudut­taisi­in mak­samaan jos ne ostet­taisi­in markki­noil­ta), niin koko aja­tus investoin­tien kan­nat­tavu­u­den arvioin­nista katoaisi. On selvää, että markki­nat oli­si­vat valmi­ita tuot­ta­maan minkä tahansa val­tion investoin­nin jos vain hin­nas­ta päästäisi­in yksimielisyy­teen. Mut­ta ongel­ma täl­löin olisi, että tämä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus ei mil­lään taval­la kuvaisi val­ti­olle syn­tyvää tuot­toa. Päin vas­toin, se johtaisi ajat­telu­un, jon­ka mukaan mitä suurem­pi vai­h­toe­htoiskus­tan­nus olisi, sitä kan­nat­tavampi investoin­ti olisi. Riip­pumat­ta tuot­taisiko investoin­ti valtiolle/kunnalle mitään. Syn­ty­isi hel­posti tilanne, jos­sa mikä tahansa investoin­ti voitaisi­in perustel­la vaihtoehtoiskustannuksella.

    Tulos/­tase-logi­ik­ka toimisi näi­den ongelmien takia vain aika har­vois­sa tapauk­sis­sa. Itsel­läni ei heti tule mieleen kuin sijoi­tu­so­maisu­us, jolle löy­tyy toimi­vat markki­nat niiden arvostamiseen ja jälkimarkkinoihin.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­tam­a­ton­ta eläkev­as­tu­u­ta ei ole las­ket­tu mukaan kestävyys­va­jeeseen. Eläke­mak­su­jen nou­se­va tren­di on laskettu. 

    Ja mihinkähän muuhun tuo ‘eläke­mak­su­jen nou­se­va tren­di’ perustuukaan?

    1. Kat­tam­a­ton eläkavas­tuu on sato­ja mil­jarde­ja — siis jos eläke­jär­jestelmä puret­taisi­in nyt ja kaik­ki saisi­vat sen eläk­keen, jokae­heille on luvat­tu nyky­het­keen diskon­tat­tuna suo­raan käteen. Tämä on aivan eri asia kuin eläke­meno­jen luo­ma paine eläke­mak­sui­hin, joka ote­taan huomioon kestävyysvajeessa.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Koulu­raken­nuk­sen arvo pitäisi kir­ja­ta alas, jos koul­ulle ei ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä taseessa se jatkaa elämään­sä kuin mitään ei olisi tapah­tunut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tuloslaskel­man siedet­tävänä, mikä on yksi julk­ista talout­ta uhkaav­ista pommeista. 

    Kyl­lä sen koulu­raken­nuk­sen arvo taseessa las­kee lähelle nol­laa sen käyt­töaikana eli ei se ‘jat­ka elämään­sä kuin mitään ei olisi tapahtunut’.

    Ja kyl­lä kun­nat tekevät pois­tot suun­nitel­man mukaan. Pom­mi­na on pidet­ty sitä, että pois­tot eivät vas­taa uus­in­vestoin­te­ja, mut­ta eipä ole arvioitu sitä, räjähtääkö pom­mi koskaan.

  15. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Mut­ta julki­nen omaisu­us on usein pröys­täilevää, on hul­lua, että Helsin­gin kaupun­ki tai val­tio omis­ta­vat kiin­teistöjä Helsin­gin keskus­tas­sa ja vielä käyt­tävät niitä.

    Seu­rauk­se­na on, että ne ovat taloudel­lisia riip­pakiviä ja rasit­ta­vat julk­ista taloutta
    ‘snip’

    No, ote­taan­pa esimerkik­si Helsin­gin kaupung­in­ta­lo, todel­la ensilu­okkainen sijain­ti — ja ker­ropa siis: miten se rasit­taa julk­ista talout­ta ja on riippakivi?

  16. Kun­tien liike­laitosten ja yri­tys­ten perisyn­ti on ollut aliar­vostet­tu tase. Käytän­nössä yhtiölle lahjoite­taan käyt­töo­maisu­us, jon­ka jäl­keen sen per­imät hin­nat saadaan keinotekois­es­ti alhaisiksi.

    Taseen aliar­vost­a­mi­nen tekee tuot­tavu­us ja vaikut­tavu­usver­tailun käytän­nössä mah­dot­tomak­si mihinkään nor­maali­in yritykseen.

    Val­tion tuot­ta­van omaisu­u­den myyn­ti on jokeenkin jär­jetön­tä, kos­ka val­ti­ol­la on kuitenkin tois­tu­via pysviä meno­ja kuten eläkevastuut. 

    Kun hal­li­tus “elvyt­tää” myymäl­lä sijoi­tus­tuot­to-omaisu­ut­ta (!) se ostaa ääniä. Seu­raa­va hal­li­tus sit­ten ihmettelee puut­tuvia osinko­tuot­to­ja ja niiden paikkaamista.

    Solid­i­u­mis­sa val­tio on sekoit­tanut sijoi­tus­tuot­to­jen han­kkimisen poli­it­tiseen tarkoituk­sen­mukaisu­u­teen. Olisi luon­te­vaa, että Solid­i­um toimisi vain ja ain­oas­taan sijoi­tusy­htiönä tuot­to­tavoitei­neen. Sen sijaan poli­it­tiset, strate­giset ja tuot­ta­mat­tomat­tomat työl­lisyy­den sijoi­tusko­heet hoidet­taisi­i­in jos­sakin muualla. 

    Esimerk­ki jär­jet­tömyy­destä: val­tio perii vuokraa Turun lin­nas­ta Museovi­ras­tol­ta ja samal­la rahoit­taa viras­ton kiin­teistö­jen vuokrat. Ehkä joku on ajatel­lut tiivistää Turun keskus­taa ja rak­en­taa mukavaan paikkaan vaik­ka asun­to­ja, jol­loin olisi vai­h­toe­htosia tuottoja?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    … Mitään tuloa­han motari ei tuo­ta valtiolle…

    Motari on hyvä esimerk­ki investoin­nista liiken­teeseen. Niin kauan kun Turku — Tam­pere — Vaasa — Oulu yhteys on rak­en­ta­mat­ta, käytän sitä esimerkkinä, enkä Suomen ain­oaa kan­nat­tavaa raskas­ta rata­hanket­ta (Helsin­gin lentoase­ma -) Tallinna — Berliini.

    Jonkin ver­ran muual­lakin aja­neena en vain voi ymmärtää, mik­si muual­la moot­tori­ti­et voidaan rak­en­taa paljon halvem­mal­la ja silti ajonopeudet ovat korkeam­mat. Jotenkin motar­in­rak­en­t­a­mi­nenkin on Suomes­sa men­nyt överiksi.

    Britit lask­i­vat pari vuot­ta sit­ten, kuin­ka paljon nopeuk­sien nos­t­a­mi­nen lisää kansan­tuotet­ta. Oma ehdo­tuk­seni laman tait­tamiseen on moot­tori­tienopeuk­sien nos­t­a­mi­nen 160 km/h ja luop­umi­nen talvinopeusra­joituk­sista. Jos brit­ti­laskel­mat pitävät paikkansa, tuo pitäisi riittää.

  18. “Ok, yksinker­tais­tan, mut­ta en hirveän paljoa.”

    Jos näin tehtäisi­in enem­mänkin, niin tästä maail­man menos­ta — eri­tyis­es­ti poli­ti­ikas­ta — saisi selkeästi enem­män tolkkua 🙂

  19. JTS:
    Esimerk­ki jär­jet­tömyy­destä: val­tio perii vuokraa Turun lin­nas­ta Museovi­ras­tol­ta ja samal­la rahoit­taa viras­ton kiin­teistö­jen vuokrat. Ehkä joku on ajatel­lut tiivistää Turun keskus­taa ja rak­en­taa mukavaan paikkaan vaik­ka asun­to­ja, jol­loin olisi vai­h­toe­htosia tuottoja?

    Tääl­lä Osmon listal­la jokunen vuosi sit­ten joku pur­nasi Senaat­tiki­in­teistön hin­noit­telua. Siihen tuli sala­manno­peasti vas­taus, että muun­lainen hallinta­muo­to johtaa tehot­to­muu­teen. Nyt, nyt en sit­ten kyl­lä osaa sanoa, onko pienen erikoisalan ammat­ti­laisil­la täyte­tyn Museovi­ras­ton (vai mikä kult­tuurikeskus se nykyään on) tehtävä todel­lakin mak­saa vuokria yli puo­let bud­jetis­taan. Varsi­naiselle museo­työlle jää paljon vähem­män rahoitusta.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Motari­in kan­nat­taa investoi­da jos motari on vält­tämätön. Mitään tuloa­han motari ei tuo­ta val­ti­olle. JUostain syys­tä Suomes­sa motari tulee vält­tämät­tömäk­si paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin vaikka­pa Saksassa.

    Motare­i­ta pitkin kul­kee edelleen miljoo­nia ton­ne­ja sel­l­ua ja pape­ria satami­in ja edelleen maail­man­markki­noille. Kuten muitakin vien­ti­tuot­teita­mme. Jos niitä motare­i­ta ei olisi, noidenkin tuot­tei­den valmis­tus­ketjun aikaansaa­ma tulo val­ti­olle jäisi saa­mat­ta, tuotan­to kun olisi jo siir­tynyt sinne mis­sä logis­ti­ik­ka on kunnossa.

    Vihrei­den kova työ kaiken suo­ma­laisen tuotan­non alasajos­ta ei siis ole vielä tuot­tanut tulosta joten teitäkin edelleen tarvitaan

  21. Kestävyys­va­jeeseen las­ke­taan mukaan arvioitu eläke­meno­jen bkt-osu­u­den nousu. Tämä yliarvioi kestävyys­va­jet­ta, kos­ka se ei huomioi sitä, että osa tulev­as­ta eläke­menos­ta on rahas­toin­nin avul­la jo katet­tu. Eläke­mak­su­jen nos­to­tarve suh­teessa bkt:n arvoon on vähäinen.

    1. Kian­der vas­tasi tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­tam­a­ton eläkev­as­tuu ei näy sel­l­aise­naan kestävyysvajeessa.

  22. Liian van­ha:

    …Pitääkö julkisen päät­täjän toimi­a­palat­sis­sa ja palveluista leikataan vai ovatko tilat tarkoituk­sen­mukaisia ja edullisia ja palve­lut ensiluokkaisia ?

    Tämä on erit­täin rel­e­vant­ti kysymys peruster­vey­den­huol­lon osalta. Miten purkaa hal­li­tusti DDR:stä kopi­oitu terveyskeskusjärjestemä?

    Silti palvelui­ta ja tilo­ja ei voi täysin lait­taa vas­takkaisi­in vaakakup­pei­hin. Nyt poli­isi esimerkik­si säästää vähen­tämäl­lä toimip­is­teitä, jol­loin palve­lut samal­la tosi­asial­lis­es­ti katoa­vat. Senaat­ti-kiin­teistöt maksmoi­vat ongel­maa toimies­saan “liike­taloudel­lisin” peri­aat­tein. Muis­tan hyvin, miten ruot­salaiset kol­le­gat varoit­ti­vat aikoinaan kiin­teistöjär­jeste­ly­jen vahin­gol­lisu­ud­es­ta toiminnalle.

  23. WEF:in mukaan­han Suo­mi on tasa-arvon edel­läkävi­jä, kos­ka sen tasa-arvom­it­ta­ri­na gen­der-gap lisää, ei vähen­nä tasa-arvoa. Ruot­si ja Kana­da esimerkik­si WEF:in mukaan sor­ta­vat naisia, kos­ka siel­lä pojat pär­jäävät koulus­sa melkein yhtä hyvin kuin tytöt ja elävätkin melkein yhtä pitkään. Edel­läkävi­jä­maa Suo­mi on naisille “maail­man paras paik­ka elää”, kos­ka tääl­lä miehet ymmärtävät kuol­la liki kymme­nen vuot­ta nuoremp­ina ja muutenkin pudo­ta koulu­tuk­sen ja työelämän ulkop­uolelle sankoin joukoin. 

    Tämä on Vihrei­denkin viral­lisen dok­tri­inin mukaista tasa-arvoa.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    JUostain syys­tä Suomes­sa motari tulee vält­tämät­tömäk­si paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin vaikka­pa Saksassa. 

    Kas kun sel­l­aista tietä ei ole vielä kek­sit­ty, joka muut­tuisi nelikaistaisek­si vain ruuh­ka-aikaan. Tietysti jos taval­lisil­la maan­teil­lä nos­tet­taisi­in nopeusra­joituk­sia vaik­ka 120:iin, päästäisi­in sil­läkin jo alku­un. Vihreät var­maan kan­nat­ta­vat täl­laista kus­tan­nussäästöä… ai ei vai?

    1. Edelleen, et vas­tan­nut siihen, mik­si meil­lä on eri­laiset vaa­timuk­set kuin Sak­sas­sa. Kai Sak­sas­sakin on ruuhka-aikoja?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Sak­sas­sa paljon suurem­pi liikenne mah­tuu taval­liselle maantielle kuin Suomessa?

    Kos­ka Sak­sas­sa on korkeam­mat nopeusra­joituk­set taval­lisil­lakin teil­lä, tei­den mitoituk­ses­sa ei tarvitse ottaa huomioon talvi­o­lo­suhtei­ta kuten Suomes­sa, rekat käyt­tävät auto­baanoil­la niille varat­tu­ja omia kaisto­jaan jne. Ylipäätään Sak­sas­sa on liiken­nein­fra suun­nitel­tu liiken­teen suju­vu­u­den ehdoil­la ilman poli­it­tisia into­hi­mo­ja rajoit­taa mil­loin mitäkin kuten meillä.

  26. Tämä on erit­täin rel­e­vant­ti kysymys peruster­vey­den­huol­lon osalta. Miten purkaa hal­li­tusti DDR:stä kopi­oitu terveyskeskusjärjestemä?

    Itse asi­as­sa ter­veyskeskusjär­jestelmää ei kopi­oitu DDR:stä. Se syn­tyi aika selvänä, orgaanise­na kehi­tyk­senä aiem­mas­ta kunnanlääkärijärjestelmästä.

    Kun­nan- ja kaupungin­lääkärei­hin päädyt­ti­in 1800-luvun lop­ul­la, sil­lä ne oli­vat ain­oa tapa, jol­la lääkäre­itä saati­in maakun­ti­in. Kun­ta sitou­tui mak­samaan lääkärille tietyn perus­toimeen­tu­lon, jota täy­den­net­ti­in mak­sukyky­is­ten poti­laiden mak­samin lääkärin­palkkioin. Lääkäri­nam­matin har­joit­ta­mi­nen maaseudul­la vapaana yrit­täjänä ei ollut ratio­naal­ista, sil­lä suurim­mis­sa kaupungeis­sa olisi saanut varmem­man ja parem­man tulon.

    Ter­veyskeskus oli tapa laa­jen­taa kun­nan­lääkäri­jär­jestelmä käsit­tämään usei­ta lääkäre­itä. Jär­jestelmä oli aikanaan toimi­va ja toimisi edelleen varsin hyvin, mikäli lääkärei­den työ­markki­nat saataisi­in toim­i­man parem­min. Nythän ter­veyskeskus­lääkärin työ ei ole järkevää, sil­lä se on lääkärip­u­lan vuok­si epäin­himil­lisen raskas­ta. Kos­ka sairaalois­sa ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lääkärei­den kysyn­tä on riit­tävää, on varsin help­po ryhtyä sairaala- tai yksityislääkäriksi. 

    Tk-jär­jestelmä saataisi­in täysin toimi­vak­si esim. sil­lä, että perustet­taisi­in vain tk-lääkärin oikeudet tuot­tavia koulu­tu­so­hjelmia. Vai­h­toe­htois­es­ti voitaisi­in pyrk­iä heiken­tämään yksi­tyis­sek­torin lääkärien kysyn­tää. Esimerkik­si sil­lä, että yksi­tyis­sairaaloil­ta vietäisi­in oikeus lähet­tää suorit­tamien­sa oper­aa­tioiden kom­p­likaa­tioista kär­sivät poti­laat julkisen puolen teho­hoitoon, voitaisi­in käytän­nössä leika­ta yli 50% yksi­ty­is­puolen kysynnästä.

  27. Pieni esimerk­ki val­tion toimien mielet­tömyy­destä on peltipoli­isien viimeisen paran­nuk­sen toteutus.

    peltipoli­i­seista jär­jestetään lan­ga­ton yhteys kaikille peltipoli­i­seille yhteiseen kaskuk­seen. Kaik­ki peltipoli­isien otta­mat ylinopeusku­vat siir­retään tänne, ja sakotus/varoitus toimet jär­jestetään keskite­tysti. tule­vaisu­udessa automa­ti­soidaan rek­isterik­ilpi­en luen­ta ja itse asi­as­sa koko toim­inta siir­tyy poli­isin valvon­nas­sa suoritet­tavak­si automaat­tis­es­ti hoide­tuk­si. Tulok­se­na on ylinopeuk­sien vähen­e­m­i­nen, liiken­netur­val­lisauu­den lisään­tymi­nen ja var­ma eahasam­po Suomen val­ti­olle. Lois­tavaa kehitystä.

    Val­tio jär­jesti asian suures­sa viisaudessaan siten, että tämä uusi sako­tuskeskus sijoitet­ti­in pääkaupunkiseudelle. Suomen laidal­la. Kalli­iden asuinkus­tan­nusten alueelle. Paikalle, jos­sa työvoima­pu­la ensim­mäisenä aiheut­taa ongelmia. Paikalle, jos­sa matkat val­takun­nan keskiöön ovat pitkät.

    EIKÖ VALTION HALLINNALTA OLISI VOINUT ODOTTAA EDES HIEMAN JÄRJEN KÄYTTÖÄ PÅAIKAN VALINNASSA?

  28. Osmo Soin­in­vaara: Kian­der vas­tasi tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­tam­a­ton eläkev­as­tuu ei näy sel­l­aise­naan kestävyysvajeessa. 

    Siel­lä taitaa olla Suomen yleisnopeusra­joi­tus­ta vas­taa­va rajoi­tus 100 km/h, jota kuitenkin ruti­ini­no­mais­es­ti las­ke­taan 60–80 km/h nopeu­teen. Taa­ja­manopeutena siel­lä on sama 50 km/h kuin Suomes­sa mut­ta tätä eri­tyis­es­ti las­ke­taan ruti­ini­no­mais­es­ti 30 km/h nopeudeksi.

  29. KariS: Kos­ka Sak­sas­sa on korkeam­mat nopeusra­joituk­set taval­lisil­lakin teil­lä, tei­den mitoituk­ses­sa ei tarvitse ottaa huomioon talvi­o­lo­suhtei­ta kuten Suomes­sa, rekat käyt­tävät auto­baanoil­la niille varat­tu­ja omia kaisto­jaan jne. Ylipäätään Sak­sas­sa on liiken­nein­fra suun­nitel­tu liiken­teen suju­vu­u­den ehdoil­la ilman poli­it­tisia into­hi­mo­ja rajoit­taa mil­loin mitäkin kuten meillä. 

    Ainakaan Wikipedi­an mukaan auto­baanoil­la ei ole rekoille omia kaisto­jaan. Enkä minäkään niitä ole Sak­sas­sa nähnyt. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivätkä nopeusra­joituk­setkaan poikkea Suomes­ta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mut­ta mitäpä sitä faktoista?

  30. Yllät­tävää kyl­lä tien väl­i­tyskyky on suurim­il­laan n 80 km/h nopeudessa. Sen jäl­keen ajoneu­vo­jen välit alka­vat kas­vaa enem­män kuin npeud­es­ta on hyötyä.

    Sak­sas­sa saa sakot hel­posti, jos vli edel­läa­javaan on liiaan pieni. Suomes­sa ilmeis­es­ti ei koskaan.

  31. Peri­aat­teessa jos Senaat­ti kiin­teistö hoitaa kor­jauk­sia jne. vuokraan voisi löy­tyä asialli­nen ja hyvä peruste. Käytäänössä erikoiski­in­teisö­jen omis­ta­jal­la on om kiin­teistöhallinton­sa ja Senaatil­la omansa, jol­loin saadaan tuplana yleisku­tan­nuk­set sekä Senaatin oma tuot­to­vaa­timus ver­rat­tuna vaik­ka suo­raan omistamiseen.

    Jos kyse olisi nor­maaleista toimis­totiloista asial­la ei olisi oleell­si­ta merk­i­tys­tä. Mut­ta kun monipoliy­htiö pystyy laskut­ta­maan mie­len­sä mukaan tiloista, joille ei ole asial­lista vai­h­toe­htokäyt­töä mitenkään, tulos on kumma.

    Kumm­l­lisel­la taval­la val­tion säästämisel­lä on tapimus muut­tua kuluik­si ja tehottomuudeksi.

  32. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    …Tulok­se­na on ylinopeuk­sien vähen­e­m­i­nen, liiken­netur­val­lisauu­den lisään­tymi­nen ja var­ma eahasam­po Suomen val­ti­olle. Lois­tavaa kehitystä… 

    Mitä tekemistä tuol­la on liiken­netur­val­lisu­u­den kanssa mielestäsi? Ylinopeuk­sil­la on merk­i­tys­tä tur­val­lisu­udelle 40 km/h ja alle rajoi­tusalueil­la. Sil­loinkin käytän­nössä vain auton tör­mätessä jalankulk­i­jaan tai polkupyöräil­i­jään. Tämä tuli erit­täin hyvin esille, kun HS julka­isi tilas­to­ja onnet­to­muuk­sien syistä muu­ta­ma vuosi sitten.

    Vain päi­htyneenä ja väsyneenä ajami­nen tuli­vat yksit­täis­inä syinä esille HS:n julkaise­mis­sa tilas­tossa. Jos halut­taisi­in vaikut­taa liiken­netur­val­lisu­u­teen, noil­la peltipoli­i­sei­hin käyte­ty­il­lä rahoil­la palkat­taisi­in oikei­ta poli­ise­ja tekemään puhal­lus­rat­sioi­ta tai ainakin peltipoli­isit siir­ret­täisi­in 40 km/h alueille. 

    HS ei muuten ole uud­estaan julkaissutkaan asi­as­ta jut­tua, jos­sa olisi ollut data mukana. Nykyään vuosit­taises­sa jutus­sa vain siteer­ataan jotain Liiken­neturhan virkail­i­jaa, eikä hänen maail­manku­vansa vas­taa ollenkaan aikaisem­min julka­s­tu­ja numeroita.

    1. Kalle, miten voit väit­tää jotain noin hölmöä, että onnet­to­muu­den seu­rauk­si­in ei olisi mitään vaiku­tus­ta, mikä oli nopeus ennen jar­ru­tus­ta. Jos ennen jar­ru­tus­ta nopeus oli 80 km/h ja juuri ja juuri ehti pysähtyä ennen tör­mäys­tä, sama tilanne lähtönopeudel­la 100 km/h johtaa tör­mäyk­seen 60 km:n nopeuel­la. Ei mitään eroa lopputuloksessa?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Sak­sas­sa paljon suurem­pi liikenne mah­tuu taval­liselle maantielle kuin Suomessa?

    Sak­sas­sa on n. 13.000km moot­toriteitä, saman kokoises­sa Suomes­sa alle 1.000km. Sak­sas­sa on tun­te­ja paikallaan seiso­via ruuhkia, Suomes­sa ei.

  34. Mat­ti Kin­nunen: Ainakaan Wikipedi­an mukaan auto­baanoil­la ei ole rekoille omia kaisto­jaan. Enkä minäkään niitä ole Sak­sas­sa nähnyt.
    ‘snip’

    Minä olen kyl­lä näh­nyt: kun auto­baanal­la on 3 kaistaa samaan suun­taan, kyl­lä ne rekat siel­lä oikean­puoleisel­la eli hitaim­mal­la kaistal­la jur­raa­vat — pait­si kun lähtevät ohittamaan.

  35. Mat­ti Kin­nunen: Ainakaan Wikipedi­an mukaan auto­baanoil­la ei ole rekoille omia kaisto­jaan. Enkä minäkään niitä ole Sak­sas­sa nähnyt. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivätkä nopeusra­joituk­setkaan poikkea Suomes­ta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mut­ta mitäpä sitä faktoista?

    Ja Wikipedia se ker­too kaiken…

    Olen itse niin mon­ta ker­taa Sak­sas­sa autoil­lut, että kyl­lä nuo havain­not ihan koke­muk­seen perus­tu­vat. Aoto­baanoil­la on usein kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set, ja liiken­nemerk­it, joil­la osoite­taan minkä­tyyp­pis­ten ajoneu­vo­jen mil­läkin kaistal­la tulisi ajaa. Sak­sas­sa tei­den numeroin­nin edessä on tun­nus A, B, jne. Tuo tun­nus ker­too minkä­ta­sois­es­ta tiestä on kyse. Vain alim­man luokan teil­lä, muis­taak­seni tun­nuk­sil­la L ja S, on Suomen nopeuk­sia vas­taa­vat rajoituk­set. Taa­jamis­sa on toki tuo 50 km/h yleisrajoitus. 

    Mut­ta se vas­taus Osmon kysymyk­seen oli siinä, että Sak­sas­sa tiet suun­nitel­laan liiken­teen ehdoil­la tapausko­htais­es­ti mah­dol­lisim­man väl­i­tyskyky­isik­si. Suomes­sa poli­itikot ovat sotkeu­tuneet tei­den suun­nitelu­unkin, ja tiet siu­un­nitel­laan min­is­ter­iön taulukoimien speksien mukaan. Näin Suomen pien­m­mille teille ei saa­da niin hyvää väl­i­tyskykyä kuin mitä sak­san kohde kohteelta opti­moidusti suun­nitel­luille teille, ja “joudumme” rak­en­ta­maan korkeam­man tason teitä samoille liikennemäärille.

    Poli­itikko­jen kaikki­ti­etävä kaukovi­isaus ja tarve päs­märöidä kaikessa on tääskin mak­sanut veron­mak­sajille mil­jarde­ja turhi­na motareina.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kian­der vas­tasi tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­tam­a­ton eläkev­as­tuu ei näy sel­l­aise­naan kestävyysvajeessa. 

    No, Etla määrit­tää näin: “Kestävyys­va­je johtuu siitä, että väestön ikään­tymi­nen kas­vat­taa eläke- sekä ter­veys- ja hoiva­meno­ja ja alen­taa julkisen sek­torin verotuloja.”

    Ehkä ne tule­vaisu­u­den suurem­mat eläke­menot on siis katet­tu, joten ei syytä huoleen?

    1. Eläkkei­den kat­ta­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että jär­jestelmään liit­tyy jatkos­sakin mak­sajia. Tämä on täl­lainen ketjukir­je­peli. Min­un ter­mi­nolo­gias­sani kat­tam­a­ton eläkev­as­tuu tarkoit­taa sitä, kuin­ka paljon jo ansait­tu­ja eläkkeitä on nyt kat­ta­mat­ta, paljnko jär­jestelmä siis olisi minuk­sel­la, jos se nyt lopetet­taisi­in ja kukian saisi sen eläk­keen, jon­ka usko ansain­neen­sa. Kos­ka jär­jestelmä on pakolli­nen, täl­lä suureel­la ei ole mainit­tavaa rel­e­vanssia, mut­ta vapaae­htoinen jär­jestelmä ei voisi olla koskaan miinuk­sel­la, kos­ka se ei voi luot­taa, että uusia mak­sajia aina tulee mak­samaan aiem­mat velat.
      Sil­lä, onko eläke­jär­jestelmä pakolli­nen jha siten yleen­sä ei rahas­toi­va, vai vapaae­htoinen ja siten pakostakin täysin rahas­toi­va, on suuria vaiku­tuk­sia kansan­talouk­si­in, niiden säästämisas­teeseen — ja vaihtotaseeseen. 

  37. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tk-jär­jestelmä saataisi­in täysin toimi­vak­si esim. sil­lä, että perustet­taisi­in vain tk-lääkärin oikeudet tuot­tavia koulu­tu­so­hjelmia. Vai­h­toe­htois­es­ti voitaisi­in pyrk­iä heiken­tämään yksi­tyis­sek­torin lääkärien kysyn­tää. Esimerkik­si sil­lä, että yksi­tyis­sairaaloil­ta vietäisi­in oikeus lähet­tää suorit­tamien­sa oper­aa­tioiden kom­p­likaa­tioista kär­sivät poti­laat julkisen puolen teho­hoitoon, voitaisi­in käytän­nössä leika­ta yli 50% yksi­ty­is­puolen kysynnästä.

    Voitaisi­in kokeil­la myös sitä, että valmis­tuville lääkäreille määrät­täisi­in 15 vuot­ta kestävä pakolli­nen tk-palvelus — kor­vauk­se­na vaikka­pa vastikear­voltaan intin päivära­haa vas­taa­vat tk-ostosliput, joil­la voisi han­kkia kaikkea pien­tä kivaa tk-kodin kahvi­las­ta. Samal­la var­muu­den vuok­si kan­nat­taa siirtää kaik­ki ter­vey­den­hoitoon liit­tyvä liike­toim­inta kun­tien ja val­tion yksi­noikeudek­si. Kyl­lähän joku Val­tion ter­vey­den­hoito­toimen­pidei­den liike­laitos pysty­isi takaa­maan paljon tasa-arvoisem­man palvelun maan joka kolkkaan.

    Viroon suun­tau­tu­van ter­veysrallin estämisek­si Tullin pitäisi valvoa, että kaik­ki Tal­li­naan matkaa­vat pystyvät itse kävelemään laivaan eikä kenel­läkään ole menessä tai tulessa esim. piilotet­tu­ja tip­papul­lo­ja, leikkaushaavo­ja tms. arve­lut­tavaa. Kaikkien ter­veenä ulko­mail­ta palan­nei­den pitäisi todis­taa olleen­sa ter­veitä lähtiessään ja että mukana tul­lut hyvä ter­veys on vain omaan käyttöön.

    Vas­tavalmis­tunei­den lääkärei­den epäter­vet­tä liikku­vu­ut­ta voitaisi­in hillitä sulke­mal­la hei­dän lähisuku­laiset pakko­työhön kunnes tk-palvelus on suor­titet­tu. Toki tämänkin jäl­keen lie­nee syytä evätä matkus­tusasi­akir­jo­jen myön­tämi­nen lääkäreille ja hei­dän läheisilleen.

    Eiköhän se lääkärip­u­la täl­lä ratkea!1!!1!

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkkei­den kat­ta­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että jär­jestelmään liit­tyy jatkos­sakin mak­sajia. Tämä on täl­lainen ketjukir­je­peli. Min­un ter­mi­nolo­gias­sani kat­tam­a­ton eläkev­as­tuu tarkoit­taa sitä, kuin­ka paljon jo ansait­tu­ja eläkkeitä on nyt kat­ta­mat­ta, paljnko jär­jestelmä siis olisi miinuk­sel­la, jos se nyt lopetet­taisi­in ja kukin saisi sen eläk­keen, jon­ka usko ansainneensa.
    ‘snip’

    Kestävyys­va­je perus­tuu ajatuk­seen vajeesta, joka syn­tyy, jos nykyjär­jestelmä jatkuu nykyisel­lään — siis eläke­jär­jestelmää ei pure­ta eikä raho­ja jae­ta ja että jär­jestelmää ei myöskään aje­ta alas niin, että siihen ei jatkos­sa liity uusia maksajia.

    Purkamista tai lopet­tamista ei liene kukaan ehdot­tanut — ennen kuin nyt!

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, miten voit väit­tää jotain noin hölmöä… 

    En minä, mut­ta kun nuo poli­isin tilas­tot. 😉 Ylinopeus ei ole tilas­to­jen mukaan merkit­tävä tek­i­jä liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa. Kat­selin äsket­täin dokkaria, jon­ka mukaan 80 % onnet­to­muk­sista selit­tyy keskit­tymisen her­paan­tu­misel­la, mikä selit­tää Suomen poli­isin tilas­tot, jois­sa vain päi­htyneenä ja väsyneenä ajo oli­vat merk­it­se­viä tek­i­jöitä. Ylinopeus ei ole merk­it­sevä tekijä.

    Suomes­sa kiinitetään homio­ta aivan väärään asi­aan, pieni­in ylinopeuk­si­in maantiel­lä. Niil­lä ei ole mitään tekemistä tur­val­lisu­u­den kanssa.

    Joku kansane­dus­ta­ja ajoi Lah­den tienoil­la kort­tin­sa kuiv­u­maan ja sai ton­nien sakot muu­ta­ma vuosi sit­ten. Tarkastin netistä sil­loin, mitä samas­ta olisi saanut Ran­skas­sa: 2 pis­tet­tä ja 136 € rike­mak­sun. Nykyi­nen sako­tuskäytän­tö Suomes­sa on puh­das­ta pelleilyä, johon syyl­lisiä ovat kansane­dus­ta­jat, jot­ka kuun­tel­e­vat Liiken­neturhan tapaisia puusilmiä.

  40. KariS: Ja Wikipedia se ker­too kaiken…

    Olen itse niin mon­ta ker­taa Sak­sas­sa autoil­lut, että kyl­lä nuo havain­not ihan koke­muk­seen perustuvat.
    Poli­itikko­jen kaikki­ti­etävä kaukovi­isaus ja tarve päs­märöidä kaikessa on tääskin mak­sanut veron­mak­sajille mil­jarde­ja turhi­na motareina.

    Kun on istunut 7 tun­tia staus­sa niin uskoo, että kyl­lä ne poli­itikot Sak­sas­sakin suunnittelevat

  41. Kalle: Tämä on erit­täin rel­e­vant­ti kysymys peruster­vey­den­huol­lon osalta. Miten purkaa hal­li­tusti DDR:stä kopi­oitu terveyskeskusjärjestemä?

    Silti palvelui­ta ja tilo­ja ei voi täysin lait­taa vas­takkaisi­in vaakakup­pei­hin. Nyt poli­isi esimerkik­si säästää vähen­tämäl­lä toimip­is­teitä, jol­loin palve­lut samal­la tosi­asial­lis­es­ti katoa­vat. Senaat­ti-kiin­teistöt maksmoi­vat ongel­maa toimies­saan “liike­taloudel­lisin” peri­aat­tein. Muis­tan hyvin, miten ruot­salaiset kol­le­gat varoit­ti­vat aikoinaan kiin­teistöjär­jeste­ly­jen vahin­gol­lisu­ud­es­ta toiminnalle.

    Enpä tiedä, kiin­teistö on kus­tan­nus siinä mis­sä mikä muu kus­tan­nustek­i­jä tahansa, ei kiin­teistöl­lä ole arvoa sinän­sä-Johonkin eri­ty­is­toim­intaan suun­nitel­lun kiin­teitön arvo voi olla vaikka­pa nol­la, jos se laatun­sa vuok­si ei sovel­lu muuhun käyttöön.

    Kyl­lä tuo kiin­teistö­jen aiheut­ta­ma kulu tuli Telessäkin esille pikku hil­jaa, kun lasken­ta ja ajat­telu kehit­tyivät ja johto uud­is­tui. Niin­pä 90-luvul­la neliöitä siir­ret­ti­in siir­ret­ti­in n 500000 Telen sisäiseen roskapankkiin.

    Palvelupiste voi olla aivan muukin kuin poliisiasema.Posti uud­isti palvelu­verkon 80–90-luvulla ja itse asi­as­sa palvelupis­teet lisään­tyivät. Min­ul­lakin posti siir­tyi viiden km päästä 500 metrin päähän.

    Ja passinkin hain R‑kioskilta, ei siihen poli­isi­ase­maa tarvittu.

    Sen­at­tiki­in­teistöt ei mak­si­moi mui­ta kiin­teistöy­htiöitä enem­män. Käyt­täjät vaikut­ta­vat kului­hin merkit­tävästi itse.Mitä kalli­im­paa tilaa tarvi­taan ja mitä kum­mallisem­pia vaa­timuk­sia kiin­teistön ylläpi­dolle esitetään niin sitä kalli­im­paa Senaat­tiki­in­teistö­jen lasku­tus on.

    Palvelu­jen ostossa tai kiin­teistö­jen vuokrauk­ses­sa asi­akas vaikut­taa hin­taan aika paljon.

    Jos ostopalvelu tun­tuu kalli­il­ta ja kil­pailu ei alen­na hin­taa niin pitää men­nä peilin eteen ja kat­soa miten siel­lä näkyvää otus­ta pitää muuttaa.
    Kyl­lä se ongel­man aiheut­ta­ja on käyt­täjä itse

  42. TomiA: No, voin­han minä sen taas ker­ran ker­toa: Suomes­sa sukupuolten väli­nen ero äidinkie­len osaamises­sa on OECD-maid­en suurin – ja jos saan veika­ta, maail­man suurin sikäli kuin puhutaan maista mis­sä täl­laiset asi­at ovat mitat­tavis­sa. Äidinkie­len osaami­nen taas ennus­taa vah­vasti koulumene­tys­tä ja men­estys elämässä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gen­der gap on myös yksi suurim­mista. En viit­si nyt tskea­ta oliko toisek­si urin vai mitä. Selvää kai on, että ongel­man­ratkaisu ennus­taa myös hyvin muu­ta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joitain teknisiä alo­ja luku­un otta­mat­ta, tytöt rulaa­vat myös korkeak­ouluis­sa. Ja elävät parem­man elämän ylipään­sä elämän­laa­tu­mittarei­den mukaan, minkä halu­an maini­ta, kos­ka koulu­tus luul­tavasti johtaa hyvään elämään.

    Jos yhteiskun­ta ei pysty eikä edes pyri tasaa­maan pelikent­tää koulutuksessa … 

    Kyse ei ole siitä, että koulu mitenkään eri­tyis­es­ti sukupuolit­tuneesti syr­jisi poikia. Pieneltä osin ehkä, mut­ta suurin ongel­ma tässä oppimis­tu­losten sukupuolit­tuneisu­udessa johtuu siitä, että syr­jäy­tymi­nen ylipäätään on sukupuolit­tunut­ta, pahim­mas­sa syr­jäy­tymis­vaaras­sa ovat (osit­tain mies­sukupuoleen per­in­teis­es­ti kohdis­tu­vien odotusten vuok­si) tiet­ty vähem­mistö pojista, eri­tyis­es­ti muut­to­tap­pioalueil­la. Tämä hel­posti syr­jäy­tyvä väestönosa ei tyyp­il­lis­es­ti men­esty koulus­sa, mut­ta men­estymät­tömyys on ensi sijas­sa kiin­ni koulunulkoi­sista seikoista.

    Koulu­tusjär­jestelmä voi ehkä osaltaan pyrk­iä lieven­tämään tätä epä­suh­taa, mut­ta koulu­tusjär­jestelmä ja fem­i­nis­mi eivät ole syypäitä poikien suurem­paan syr­jäy­tymis­riski­in, pikem­minkin per­in­teinen sukupuoliroole­ja korosta­va aja­tus­maail­ma, jos­sa miestä mitataan pelkästään taloudel­lisel­la ja sosi­aalisel­la men­estyk­sel­lään ja naista pelkästään ulkoisil­la avuil­laan. Kaipaisin tähän keskustelu­un enem­män konkreet­tisia toimen­pide-ehdo­tuk­sia kuin antifem­i­nis­tistä öyhötystä.

  43. Liian van­ha: …Sen­at­tiki­in­teistöt ei mak­si­moi mui­ta kiin­teistöy­htiöitä enemmän… 

    Suosit­te­len tutus­tu­maan Senaat­ti­in ja sen puliveivauk­si­in hie­man tarkem­min. Siinä mielessä olet oike­as­sa, että Senaatin “vuokralaiset” ovat olleet aivan liian kilt­te­jä ja anta­neet Senaatin touhuta.

  44. Kestävyys­va­je tarkoit­taa siis rahoi­tusal­i­jäämää, joka on katet­ta­va otta­mal­la velkaa tai myymäl­lä pois rahoitusvaroja.

    Eläkey­htiöil­lä on noi­ta varo­ja, joi­ta real­isoimal­la voidaan rahoit­taa maksutulon+omaisuustulojen — eläke­menon — hallintoku­lu­jen yhteissumma.

    Kian­der siis selit­ti tämän asian aivan oikein.

  45. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Itse asi­as­sa ter­veyskeskusjär­jestelmää ei kopi­oitu DDR:stä…

    Jo edes­men­neen päämin­is­teri Kale­vi Sor­san muis­telis­sa asia on kyl­lä selitet­ty toisin. 😀 Toisenkin syyl­lisen nimi oli mainit­tu, mut­ta olen sen jo unohtanut.

  46. Jouko Ollila: Sak­sas­sa on n. 13.000km moot­toriteitä, saman kokoises­sa Suomes­sa alle 1.000km. Sak­sas­sa on tun­te­ja paikallaan seiso­via ruuhkia, Suomes­sa ei.

    Tämä var­maan osoit­taa sen, että mitä moot­toritei­den lisäämisel­lä hoide­taan ruuhkaon­gel­mat. Paljonko­han niitä Sak­saan täy­ty­isi lisätä?

  47. Osmo, main­ios­ta kir­joituk­ses­tasi puut­tuu lop­puhuipen­nus. Eli mitä johtopäätök­siä tästä tulisi tehdä?

    Riv­ien välistä voi lukea, että et kovin iloise­na kat­so hal­li­tuk­sen sopimia uusia “semi-suuria meno­ja”. Jos näin, niin mik­si sitä ei sovi sanoa ääneen?

  48. Kalle: Jo edes­men­neen päämin­is­teri Kale­vi Sor­san muis­telis­sa asia on kyl­lä selitet­ty toisin. Toisenkin syyl­lisen nimi oli mainit­tu, mut­ta olen sen jo unohtanut.

    Tämä DDR:stä vai ei ‑keskustelu on mielestäni täysin hedelmätön­tä. Jos jos­sain on hyvä malli, sen voi kopi­oi­da. Olkoon sit­ten vaik­ka Tim­buk­tus­sa. Ei DDR:n ter­veyskeskus­mall­in kopi­oin­toi (jos­sakin mitas­sa koke­muk­sia haet­ti­in var­maan sieltäkin) tehnyt Suomes­ta DDR:ää.

  49. Esite: Tämä var­maan osoit­taa sen, että mitä moot­toritei­den lisäämisel­lä hoide­taan ruuhkaon­gel­mat. Paljonko­han niitä Sak­saan täy­ty­isi lisätä?

    En väitä luku­jen osoit­ta­van mitään, mut­ta Oden kommenttia
    “Mik­si Sak­sas­sa paljon suurem­pi liikenne mah­tuu taval­liselle maantielle kuin Suomes­sa?” luvut eivät tue.

  50. tässä saat­taa olla kort­tipeli köyn­nis­sä. Jos demar­it oli­si­vat tehneet ikäviä päätök­siä, niitä olis voin­ut käyt­tää sitä vas­taan myöhem­min. Demar­it tietää ole­vansa oppo­si­tios­sa ensi kaudel­la, joten han­kalat päätök­set tule­vat muille ja täl­löin demar­it voivat käyt­tää näitä myöhem­min vaal­i­tais­tossa edukseen.

    Luulisi ay-jyrän osaa­van pela­ta. AKT:n ja ahtaa­jien lakoista on ay-jyrälle ker­tynyt pelisilmää.

  51. Oikeis­tode­mari: …Jos jos­sain on hyvä malli, sen voi kopi­oi­da. Olkoon sit­ten vaik­ka Tim­buk­tus­sa. Ei DDR:n ter­veyskeskus­mall­in kopi­oin­toi (jos­sakin mitas­sa koke­muk­sia haet­ti­in var­maan sieltäkin) tehnyt Suomes­ta DDR:ää.

    Ei siinä mallis­sa ole mitään hyvää. Käytetään peruster­vey­den­huol­lon raho­ja turhi­in seini­in. Tänään päätet­ty viiden tarpeet­toman byrokra­t­ian malli tulee entis­es­tään lisäämään kus­tan­nuk­sia. Minus­ta tavoite pitäisi olla toimin­nan paran­t­a­mi­nen ja kus­tan­nusten leikkaami­nen. Nyt lisätään vain hallinto­him­melin kus­tan­nuk­sia ja turhia kiviseiniä.

  52. Mielestäni pois­tokeskustelu ja taseen arvot­ta­mi­nen eivät ole muu­ta kuin kir­jan­pitolöpinää tässä yhtey­dessä. Tosi­as­sia on Se että kun han­k­in­ta oon tehty, rahat (veron­mak­sajien rahat, EI val­tion) lähtevä kas­sas­ta mak­sua­jan umpeutues­sa. Tässä vai­heessa on täysin turhaa tui­jot­taa tuloslaskel­maa tai taset­ta vaan keskit­tyä investoin­nin jälk­i­lasken­taan, eli saavutet­ti­inko investoin­nille asete­tut tavoitteet. 

    Tuloskel­mas­sa keskeistä on keskit­tyä kas­savir­tavaikut­teisi­in kului­hin sekä rahamielessä, että tuot­tavu­us­mielessä. Rahat käytetään pros­essien ylläpitämiseen ja pros­es­sista vas­tu­us­sa ole­vien tulisi varmis­taa sen tuot­tavu­u­den jatku­va parane­m­i­nen eli panos­ten (ei raha) ja tuo­to­sten (ei raha) suh­teen jatku­va posi­ti­ivi­nen kehi­tys. Mikäli tuot­tavu­us ei ole hyvä tulee tehokku­ut­ta paran­taa ja pienen­tää pros­es­si­in käyte­tyn rahan määrää. 

    Tuloslaskel­man ylin rivi ja siihen vaikut­ta­mi­nen taval­la joka ei heiken­nä veron­mak­sajien ostovoimaa tulisi olla val­tion­talouden yksi tärkeim­mistä tehtävistä. Hal­li­tus puhuu ns. Tuot­to­jen kas­vat­tamis­es­ta verokiristyksin säästämisenä, mikä tun­tuu käsit­tämät­tömältä. Tähän on joudut­tu sik­si, kos­ka tuot­tavu­ud­es­ta ja tehokku­ud­es­ta ei ole huole­hdit­tu (osaamis vai tah­tokysymys?) sekä toisaal­ta sik­si että kulut toteutetaan vuosit­tain talousarvion perus­teel­la jon­ka olet­ta­mat tuot­top­uoles­ta on ollut met­sässä jo vuosikau­sia. Tulos ja tuot­tavu­us­vas­tu­ullisen organ­isaa­tion johta­ja saisi suomek­si san­ot­tuna kenkää täl­laises­sa tilanteessa, mut­ta ei meil­lä. Puuhastelu jatkukoon.

    Kiitos Osmo kuitenkin varovais­es­ta peli­navauk­ses­ta. Ker­ro seu­raavak­si mitä tehdään ja kääritään hihat. Talous joka perus­tuu velan­otol­la ylläpi­det­ty­i­hin käyt­töo­maisu­use­rien markki­nahin­to­jen luo­maan var­al­lisu­u­den tun­teeseen on kupla.

    1. Pete, on sil­lä eroa, käytetäänkö rahat selvi­in kulu­tus­menoi­hin, vai kor­jataanko sil­lä home­esta kär­sivät koulu­raken­nus. Edelleen ei ole yhden­tekevää myy­dä kun­nan maao­maisu­ut­ta ja käyt­tää tämä raha juok­se­vi­in menoi­hin. Se on aivan rin­nasteista siihen, että ote­taan lainaa niihin juok­se­vi­in menoihin.

  53. Kalle: Ei siinä mallis­sa ole mitään hyvää. Käytetään peruster­vey­den­huol­lon raho­ja turhi­in seini­in. Tänään päätet­ty viiden tarpeet­toman byrokra­t­ian malli tulee entis­es­tään lisäämään kus­tan­nuk­sia. Minus­ta tavoite pitäisi olla toimin­nan paran­t­a­mi­nen ja kus­tan­nusten leikkaami­nen. Nyt lisätään vain hallinto­him­melin kus­tan­nuk­sia ja turhia kiviseiniä. 

    Eipä Suomen ilmas­tossa ter­vey­den­huolto voi toimia ilman seiniä! Eivät ole turhia — vai onko jos­sain päin Suomea yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma, joka toimii taivasalla?

    Tavoit­teena pitäisi toki olla toimin­nan paran­t­a­mi­nen, mut­ta se tapah­du kus­tan­nuk­sia leikkaamalla.

    Sote-uud­is­tuk­sen hallinnos­ta olen kyl­lä pitkälti samaa mieltä, mut­ta ei siitä ter­veyskeskuk­sia voi syyttää.

  54. Raimo K: Eipä Suomen ilmas­tossa ter­vey­den­huolto voi toimia ilman seiniä! Eivät ole turhia – vai onko jos­sain päin Suomea yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma, joka toimii taivasalla? 

    Kyl­lä kun­nis­sa on todel­la paljon oikeasti turhia raken­nus­mas­saa, jol­la ei tehdä mitään järkevää. Esimerkik­si Pudasjär­ven “kun­nal­listalkois­sa” huo­mat­ti­in, että kun­nan omis­tuk­ses­sa oli kym­meniä tuhan­sia neliöitä ihan turhaa tilaa. Kun­nat kun eivät tyyp­il­lis­es­ti halua luop­ua neliöstäkään raken­net­tua tilaa, ei vaik­ka olisi kuin­ka vajaakäytöllä.

  55. Osmo Soin­in­vaara: vai kor­jataanko sil­lä home­esta kär­sivät koulurakennus

    Osmo, kiitos vas­tauk­ses­ta! Olet oike­as­sa, sil­lä on eroa ja tätä en varsi­nais­es­ti halun­nut kyseenalais­taakaan. Mikäli home­k­oulun toimin­nal­lisu­us tarvi­taan, tulee se toki kor­ja­ta kos­ka ilman tätä käyt­töo­maisu­userää ei voi­da suorit­taa koulu­tus­pros­es­si­akaan. Point­ti­ni oli se, että oli kyse tästä tai kulu­tus­menos­ta, ovat ne joka tapauk­ses­sa kas­savir­ta vaikut­teisia melkein välit­tömästi. Todel­li­nen kysymys on viimekädessä pros­essien ja aktivi­teet­tien tuot­tavu­ud­es­ta ja tehokku­ud­es­ta sekä niiden jatku­vas­ta parantamisesta.

    Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä että syömäve­lan kas­vat­ta­mi­nen ja omaisu­u­den myymi­nen juok­se­vien kulu­jen kat­tamisek­si ei ole kestävän kehi­tyk­sen mukaista toim­intaa. Juok­se­vien kulu­jen suh­teen ollaan asian ytimessä. Mitkä niistä kuluista ovat vält­tämät­tömiä, ja mis­tä voidaan luop­ua? Ne kulut mitkä koetaan vält­tämät­tömik­si ovat jonkin (toiv­ot­tavasti tuot­ta­van) pros­essin tai aktivi­teetin rahoit­tamista. Jos halu­taan jotain lisää, ensim­mäi­nen vas­taus ei voi olla se että rahal­la saa. Eli on kiin­nitet­tä huomio tuot­tavu­u­teen. Pros­es­seis­sa on aina hukkaa (esimerkik­si virheitä, kul­je­tuk­sia, yli­tuot­tamista, odot­telua, ylipros­es­soin­tia, liiket­tä, tai vaik­ka varas­to­ja) mitä voidaan elim­i­noi­da irti­sanomat­ta ketään tai lait­ta­mat­ta killinkiäkään lisää pros­es­si­in. Täten aikaa ja kas­sas­sa ole­vaa rahaa toiv­ot­tavasti jää enem­män asi­akasar­von tuot­tamiseen (tuot­tavu­u­den ja tehokku­u­den kasvu).

    Päät­täjiltä toivoisinkin nyt selkeää ja kan­taaot­tavaa keskustelua siitä mikä on vält­tämätön­tä ja mikä ei. Säästöt ovat aina kul­uleikkauk­sia ja tarkoit­taa luop­umista jostakin. Vero­jen koro­tuk­set eivät ole säästöjä.

  56. Jos oikein ymmärsin, kul­loinkin on ratkaistu sil­loin päälim­mäisenä ole­via ongelmia.

    Ter­veyskeskus-malli ratkaisi 70-luvun alus­sa kun­nan­lääkäri­mallin ja perustevey­den­huol­lon hoita­misen ongelmia. Ihan sama mis­tä vaikut­teet saati­in, sys­tee­mi oli paikallisne vuodeosas­toi­neen ja jaol­la perus- ja erikois­sairaan­hoito ihan toimi­va 2000-luvun lääkäri- ja hoita­japu­laan sekä kus­tan­nusten nopeaan nousu­un saakka.

    Perussk­oulua ennen kansaliset jou­tu­i­v­at n 11 vuo­ti­aana val­it­se­maan ammat­tik­oulun ja lukion välil­lä. Ei oikein toimin­ut enää maat­alousy­hteiskku­nan kaupungistues­sa 60-luvul­la. Yhteinäisk­oulus­sa se ratkaistaan nyt siinä 15 vuotiaana.

    Sote-uud­is­tuk­sen ongel­ma on, että vään­nössä ja poli­it­ti­sis­sa kom­pro­mis­seis­sa on uno­htunut koko uud­is­tuk­sen syyt:

    1) kaikeas­ta huoli­mat­ta sosi­aali- ja ter­veysasi­at on hyvä hoitaa yht­enäis­es­ti, mut­ta ei vält­tämät­tä lääkärijohtoisesti
    2) erikois­sairaan­hoito lähet­tää kun­nalle aina yhä suurem­man laskun, johon mak­sa­ja ei voi mitenkään vaikut­taa ja kun­tay­htymis­sä päätök­sen­teon “edus­tuk­sel­lisu­us” on lähin­nä pelleilyä.
    3) muut­to­lik­keen jäl­keen nykyi­nen kus­tan­nusten jako­ma­lli ei toi­mi eikä köy­hem­mil­lä kun­nil­la ole enää mitään kykyä jär­jestää palveluitaan “kun­nal­lise­na itse­hallintona”, vaik­ka suuret kun­nat sen lop­pu­peleis­sä maksaisivatkin.

    Taseon­gel­mat tule­vat vielä vas­taan ter­vey­den­huol­los­sakin… ja lop­putu­los lie­nee, ettei mikään muu­tu ait­si muu­ta­ma kylt­ti ja logo.

  57. Tapio Pel­to­nen: Kyse ei ole siitä, että koulu mitenkään eri­tyis­es­ti sukupuolit­tuneesti syr­jisi poikia.

    And yet here we are. Siis, on jän­nää nähdä se, miten työelämä kyl­lä aivan aksiomanomais­es­ti kyl­lä syr­jii sukupuolit­tuneesti naisia, jos pörssiy­htiön hal­li­tuk­ses­sa on vain viidennes naisia, ja kuitenkin ter­veys- ja koulu­tuserot nais­ten hyväk­si eivät mil­lään taval­la voi olla sukupuolit­tuneen jär­jestelmän tuotteita.

    Eivät siitäkään huoli­mat­ta, että opet­ta­jat ja opetuk­ses­ta vas­taa­vat virkamiehet, sosi­aal­i­työn­tek­i­jät yms, ovat voit­top­uolis­es­ti naisia. 

    Tämän tosi­asian tuomi­nen esi­in toki on “antifem­i­nis­tistä öyhö­tys­tä”. On “help­po” antaa konkreet­tisia toimen­pide-ehdo­tuk­sia pörssiy­htiöi­den palkkauk­seen: sivu­ut­takaa (entistä räikeäm­min) pätevät miehet ja ottakaa kuka tahansa nainen kiin­tiöl­lä. Sil­lä se asia kor­jaan­tuu, prob­lem solved. 

    Kun Tekni­ik­ka ja Talous- lehdessä uuti­soiti­in insinööri­nai­sista johtote­htävis­sä, otsikoiti­in kir­joi­tus siten että naisia sor­re­taan ja nais­ten pääsy johtote­htävi­in on tehty vaikeak­si. Ja samas­sa jutus­sa siteer­at­ti­in tilas­toa jon­ka mukaan naisil­la on kym­me­nien pros­ent­tien suh­teelli­nen yliedus­tus johtotehtävissä. 

    Jos me mit­taisimme yhteiskun­nan hyvyyt­tä myös tasa-arvoa­siois­sa *oikeasti* sen mukaan miten se kohtelee kaikkein heikoimpiaan, saisimme ihan toisen­laisen kuvan kuin mitä fem­i­nisti­nen “tasa-arvon” ajami­nen tuottaa.

    Mut­ta hei: Ei saa tarkastel­la asi­aa näin, kos­ka se on “antifem­i­nis­tistä öyhötystä”.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Motari­in kan­nat­taa investoi­da jos motari on vält­tämätön. Mitään tuloa­han motari ei tuo­ta val­ti­olle. JUostain syys­tä Suomes­sa motari tulee vält­tämät­tömäk­si paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin vaikka­pa Saksassa.

    Moot­tori­tie on huono esimerk­ki kos­ka sen raken­nus konkreet­tis­es­ti paran­taa liiken­ney­hteyk­siä joten ihan taviskansalainen kuin tavaratkin liikku­vat nopeam­min ja turvallisemmin.

    Super­turha tekele sen sijaan on vaikka­pa eduskun­nan tun­neli jota käyt­tää parisa­taa henkeä, hin­ta noin 300 miljoon­aa ja ain­oa funk­tio on tukea julk­ishallinnon pöhöt­tämistä (julk­is­jar­gonis­sa “tehostamista”).

    Jostain syys­tä Suomes­sa julk­ishallinto kat­soo itsen­sä pöhöt­tämisen todel­la tarpeelliseksi.

  59. Sylt­ty: Kyl­lä kun­nis­sa on todel­la paljon oikeasti turhia raken­nus­mas­saa, jol­la ei tehdä mitään järkevää. Esimerkik­si Pudasjär­ven “kun­nal­listalkois­sa” huo­mat­ti­in, että kun­nan omis­tuk­ses­sa oli kym­meniä tuhan­sia neliöitä ihan turhaa tilaa. Kun­nat kun eivät tyyp­il­lis­es­ti halua luop­ua neliöstäkään raken­net­tua tilaa, ei vaik­ka olisi kuin­ka vajaakäytöllä. 

    Tyyp­il­lis­es­ti?
    Pudasjärvi ei ole tyyp­illi­nen, vaik­ka tuo pitäisi paikkansakin.
    Tyyp­il­lisem­pää on se, että toim­i­taan vuokratilois­sa, vaik­ka oma olisi halvempi.

  60. JTS:
    ‘snip’
    3) muut­to­lik­keen jäl­keen nykyi­nen kus­tan­nusten jako­ma­lli ei toi­mi eikä köy­hem­mil­lä kun­nil­la ole enää mitään kykyä jär­jestää palveluitaan “kun­nal­lise­na itse­hallintona”, vaik­ka suuret kun­nat sen lop­pu­peleis­sä maksaisivatkin.
    ‘snip’

    Muuten hyvää logi­ikkaa, mut­ta kun sote-palve­lut ovat huonoimpia juuri suurim­mis­sa kunnissa.

  61. Tiedemies: And yet here we are. Siis, on jän­nää nähdä se, miten työelämä kyl­lä aivan aksiomanomais­es­ti kyl­lä syr­jii sukupuolit­tuneesti naisia, jos pörssiy­htiön hal­li­tuk­ses­sa on vain viidennes naisia, ja kuitenkin ter­veys- ja koulu­tuserot nais­ten hyväk­si eivät mil­lään taval­la voi olla sukupuolit­tuneen jär­jestelmän tuotteita.

    Sivuhuomiona: Vas­tus­tan pörssiy­htiöi­den hal­li­tusten sukupuo­liki­in­tiöitä. Juuri sik­si, että kiin­tiö on melkoisen jäykkä ja raskas keino, se pakot­taa kyl­lä sukupuoli­jakau­man tasaisek­si, mut­ta ei varsi­nais­es­ti edes ratkaise itse ongel­maa. Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä sen, mik­si moista kiin­tiötä jotkut toivo­vat: Koetaan, että muut keinot eivät auta, ja että täl­lä het­kel­lä val­las­sa on sukupuolit­tunei­ta klikke­jä, jot­ka pitävät huolen siitä, että tehtävi­in val­i­taan miehiä sil­loinkin, kun tar­jol­la olisi kom­pe­tentimpia naisia.

    Eivät siitäkään huoli­mat­ta, että opet­ta­jat ja opetuk­ses­ta vas­taa­vat virkamiehet, sosi­aal­i­työn­tek­i­jät yms, ovat voit­top­uolis­es­ti naisia. 

    Imp­likoiko tämä, että ratkais­usi on sukupuo­liki­in­tiöt opetek­seen liit­tyvien tehtävien rekry­toin­nis­sa? Vas­tus­tan samal­la perus­teel­la kuin vas­tus­tan kiin­tiöitä pörssiy­htiöi­den hallituksiinkin.

    Ei min­ul­la muuten olisi mitään ns. miesasiali­iket­tä vas­taan, mut­ta kun vah­vasti tun­tuu siltä, että kun vähän raa­put­taa, sieltä pal­jas­tuu hyvin essen­tial­isti­nen sukupuo­likäsi­tys ja aja­tus siitä, että mitään sukupuolit­tunei­ta val­tarak­en­tei­ta ei ole koskaan ollut ole­mas­sakaan, ja kyl­lähän ne nyt jo viimeistään on puret­tu. Minus­ta täl­lainen on aika his­to­ri­a­ton ajat­te­lu­ta­pa, ja sel­l­aise­na vaar­alli­nen. Ei ole sat­tumaa eikä varsinkaan biolo­gias­ta kumpua­va itses­tään­selvyys, että naisil­la on yliedus­tus juuri hoi­va- ja koulu­tusa­loil­la, ja aliedus­tus esim. raken­nusalal­la ja tietotekniikassa.

    Poikien tyt­töjä huonom­pi koulumen­estys ei minkään tähän men­nessä luke­mani val­os­sa ole kiin­ni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisi­in koulus­sa huonom­min kuin tytöt. Pikem­minkin näyt­tää siltä, että keskimäärin pojil­la on koulu­tus­vas­taisem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asen­teet. Ei tosin aivan aukot­tomasti; käsit­tääk­seni tyt­tö­jen asen­teet esim. matem­ati­ikkaa kohtaan ovat negati­ivisem­mat kuin poikien.

    En olisi kovin huolis­sani poikien enem­mistöstä. Se huonoiten pär­jäävä 15% kyl­lä huo­let­taa. Mut­ta ei tätä ongel­maa mil­lään kiin­tiöil­lä ratkaista.

  62. Tapio Pel­to­nen: Poikien tyt­töjä huonom­pi koulumen­estys ei minkään tähän men­nessä luke­mani val­os­sa ole kiin­ni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisi­in koulus­sa huonom­min kuin tytöt. Pikem­minkin näyt­tää siltä, että keskimäärin pojil­la on koulu­tus­vas­taisem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asenteet. 

    Kun se poikien koulu­tus­vas­tainen sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asen­neil­mas­to kuitenkin syn­tyy siel­lä koulus­sa, niin miten tämä ei nyt johdu koulusta? 

    Toisaal­ta kyl­lähän opet­ta­jien ja muun kouluhenkilökun­nan vääristynyt­tä sukupuoli­jakau­maa voidaan ter­ve­hdyt­tää ilman kiin­tiöitä, laite­taan vaan tytöille vaa­timus sivi­ili- tai vatrusmies­palveluk­sen suorit­tamis­es­ta, sehän on ihan A‑OK jopa tasa-arvo­val­tu­ute­tun mielestä.

  63. Mika: …Super­turha tekele sen sijaan on vaikka­pa eduskun­nan tun­neli jota käyt­tää parisa­taa henkeä, hin­ta noin 300 miljoon­aa ja ain­oa funk­tio on tukea julk­ishallinnon pöhöt­tämistä (julk­is­jar­gonis­sa “tehostamista”)…

    Tuokin on huono esimerk­ki. Eduskun­nan toim­intakyky ja sen tur­val­lisu­us ovat hyvinkin tärkeitä jokaiselle suo­ma­laiselle. Kyse ei ole kahdestasadas­ta tai kuud­es­ta sadas­ta ihmis­es­tä, vaan insti­tuu­tios­ta. Mut­ta motarin osalta olet oikeassa.

  64. Raimo K: Muuten hyvää logi­ikkaa, mut­ta kun sote-palve­lut ovat huonoimpia juuri suurim­mis­sa kunnissa.

    …kos­ka suuret sosi­aali- ja ter­veysor­gan­isaa­tiot ovat tehot­to­mia. Jos uskoisin salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, luulisin tässä ole­van tarkoituk­se­na juuri julkisen ter­vey­den­huol­lon tuhoaminen.

    En usko salali­it­toi­hin. Toden­näköis­es­ti kyse on vain ammattitaidottomuudesta.

  65. Tapio Pel­to­nen:Poikien tyt­töjä huonom­pi koulumen­estys ei minkään tähän men­nessä luke­mani val­os­sa ole kiin­ni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisi­in koulus­sa huonom­min kuin tytöt. Pikem­minkin näyt­tää siltä, että keskimäärin pojil­la on koulu­tus­vas­taisem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asenteet.

    Tämähän on ihan nor­maalia. Kun jos­sain asi­as­sa miehillä tai pojil­la menee huonom­min, seon hei­dän itsen­sä vika. Kun naisia ei näy johtote­htävis­sä, se ei tietenkään johdu siitä että naiset arvosta­vat enem­män mui­ta kuin uraa, vaan kauhea yhteiskun­ta sor­taa. Sama jut­tu palkkauk­sen kanssa. Kun naiset tekevät paljon vähem­män tun­te­ja kuin miehet ja hakeu­tu­vat mielum­min mukavi­in kuin kova­palkkaisi­in tehtävi­in ja tämän takia kokon­aisan­siot jäävät pienem­mik­si, niin kyseessä on taas puh­das sorto.

    Kaikkein parhaimpia jut­tu­ja ovat ne, joiden mukaan naiset omis­ta­vat alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta, vaik­ka heitä on 50% maail­man väestöstä. Jos nyt het­kisenkin ajat­telee niin, väite­hän on täysin jär­jetön. Var­masti pelkästään yhdys­val­ta­laiset mil­jardöörien ex-vaimot ja les­ketkin omis­ta­vat enemmän. 

    Samat­en kun puhutaan lap­si­in kohdis­tu­vas­ta väki­val­las­ta, niin aina puhutaan miehistä, vaik­ka äid­it hakkaa­vat enem­män lap­sia kuin miehet.

    ja niin edelleen, ja niin edelleen ja niin edelleen. Kaik­ki mitä fem­i­nis­tit sanoo, pitää aina ihan ensim­mäisek­si tark­istaa. Yleen­sä kaik­ki on viän­nel­ty ja kiän­nel­ty ihan nurinniskoin.

  66. Kalle: …kos­ka suuret sosi­aali- ja ter­veysor­gan­isaa­tiot ovat tehottomia. 

    Ja ilmeis­es­ti juuri ter­veyskeskuk­set ovat mielestäsi suuria organisaatioita?

  67. Pekka Pes­si: Kun se poikien koulu­tus­vas­tainen sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asen­neil­mas­to kuitenkin syn­tyy siel­lä koulus­sa, niin miten tämä ei nyt johdu koulusta? 

    Olen vah­vasti siinä käsi­tyk­sessä, että se ei “syn­ny” koulus­sa, ja että sen jatku­vu­uskin on vain vähäisessä määrin koulun ansio­ta. Mut­ta kyl­lähän tähän voidaan jonkin ver­ran ihan ope­tus­su­un­nitelmien puit­teis­sakin vaikut­taa. Sukupuo­likas­va­tus ekalu­okalta asti ope­tu­so­hjel­maan, suun­tana olkoo se, että jokaista tulee kohdel­la yksilönä, ei sukupuolen­sa edustajana.

    Toisaal­ta kyl­lähän opet­ta­jien ja muun kouluhenkilökun­nan vääristynyt­tä sukupuoli­jakau­maa voidaan ter­ve­hdyt­tää ilman kiin­tiöitä, laite­taan vaan tytöille vaa­timus sivi­ili- tai vatrusmies­palveluk­sen suorit­tamis­es­ta, sehän on ihan A‑OK jopa tasa-arvo­val­tu­ute­tun mielestä.

    Liian kallista. Pois­te­taan asevelvol­lisu­us ja kor­vataan se insen­tivi­soidul­la vapaae­htoisel­la asepa­lveluk­sel­la. Insen­ti­ivi mitoitet­takoon niin, että alokkaiden määrä pysyy ennallaan.

  68. Väit­tääkö joku vakavis­saan, että kouluis­sa sal­li­taan tytöille esim. enem­män häir­iökäyt­täy­tymistä kuin pojille?

    Kyl­lä asia on niin, että sikäli kun jär­jestelmä syr­jii poikia, se syr­jii myös niitä tyt­töjä, jot­ka käyt­täy­tyvät “poika­mais­es­ti”. Ja vas­taavasti ei syr­ji niitä poikia, jot­ka eivät käyt­täy­dy. “Syr­jin­tä” ei tapah­du sukupuolen perusteella.

  69. Ei väite nais­ten vähäisem­mästä omaisu­ud­es­ta ole “var­mas­tikaan” mitenkään jär­jetön. Maail­man köy­him­mät ihmiset ovat lap­sia ja naisia. Maail­man rikkaim­mat ihmiset ovat valkoi­hoisia jenkkimiehiä, joiden omaisu­us on pienen val­tion­bud­jetin luokkaa. Siinä ovat vau­raat les­ket kevyt­tä kau­raa. Kan­nat­ta­nee miet­tiä myös sitä, kuin­ka naisen ja miehen tilanteet eroa­vat siinä kohdin, kun suhde päät­tyy siihen toiseen vai­h­toe­htoon — eli ei kuole­maan vaan eroon (tai hylkäämiseen).Suurimmassa osas­sa maail­maa olot ovat tuol­laises­sa tilanteessa varsin kurjat. 

    Äid­it hakkaa­vat enem­män lap­sia kuin miehet? Noh, se taas johtunee siitä, että miehet ovat sil­lä välin baaris­sa hakkaa­mas­sa toisi­aan. (Esimerkik­si vel­jeään — lähisuhteis­sakin mies-mies-väki­val­lal­la on monop­o­li.) Jos kat­sot­taisi­in, kuin­ka suuren pros­en­tu­aalisen osan lapsen kanssa viete­tys­tä ajas­ta eri sukupuo­let käyt­tävät tämän mätkimiseen, kuinka­han kävisi? Se, että hoi­vate­htävä lankeaa tässä yhteiskun­nas­sa vieläkin yleen­sä naiselle, ei mielestäni ole mikään rin­nan­röy­his­te­lyn aihe — kum­mallekaan sukupuolelle. 

    Hakatuk­si tulem­i­nen sit­ten taas lankeaa miehelle. Miesten pitäisi ehdot­tomasti alkaa sanoutua irti hil­jaisen ja nöyrän uhrin (tai vai­h­toe­htois­es­ti nöyrän takaisin­hakkaa­jan) roolista tässä asi­as­sa ja alkaa vaa­tia toisil­taan asial­lista ja väki­val­la­ton­ta kohtelua. Niin kauan kun epäon­nis­tu­mi­nen on syn­ti ja kil­pailu se miehisen olemisen kaunein muo­to, miehet joutu­vat kär­simään keskinäis­es­tä väki­val­las­ta ja yksinäisyy­destä. Ja ennen kuin joku sanoo, että syytän miehiä, niin niin syytän. Ja naisia. Ja yhteiskun­taa. Ja joulupukkia. Varsinkin joulupukkia. Mut­ta asi­at täy­tyy silti saa­da kun­toon, eli lopet­taa kär­simi­nen, pelkäämi­nen ja keskit­tyä asi­aan ja sille mitä voidaan tehdä, ei hypo­teet­tisi­in syyl­lisi­in. Jokaisen täy­tyy lähteä itse tykönään siitä, että kohtelee mui­ta ja muiden omi­naisuuk­sia kun­nioituk­sel­la ja vaatii itse samaa. (Ja kun­nioi­tus ei sit­ten merk­itse sitä, että toinen on itsen kanssa koko ajan samaa mieltä ja antaa kaiken, mitä halutaan.) 

    Ylpeilyn aihe ei o sekään, että miehet eivät hakeudu sosi­aalialalle. On aika ilmeistä, että sinne kyl­lä pääsee. Tässä suh­teessa johta­jas­tatuk­sel­la ja sosi­aalialan riv­i­työläisenä olemisel­la on merkit­tävä ero. (“Tyt­tö­jen” hyvästä koulumen­estyk­ses­tä huoli­mat­ta ehdo­ton lei­jo­nanosa pro­fes­sor­eista on edelleen miehiä). Olisi tärkeää, että keski­tyt­täisi­in ryh­mäko­htais­es­ti pois­ta­maan niitä val­tateknisiä esteitä, jot­ka estävät ihmisen toim­intaa yhteiskun­nas­sa. Näin saataisi­in kaik­ki resurssit parhait­en käyttöön. 

    Olen kir­joit­tanut pitkähkön kom­mentin aiheesta piilo-ope­tus­su­un­nitel­ma ja sukupuo­let Tiede-lehden keskustelu­pal­stalle. En jak­sa sitä nyt tässä tois­taa, kos­ka se menee niin pahasti sivu­un ketjun aiheesta. Totean­pa vain pari lähtökohtaa:
    — Koulu on yhteiskun­ta pienoiskoos­sa. Lapset tule­vat sinne omista per­hey­hteisöistään ja taus­tois­taan, samoin opet­ta­jat. Niin­pä se uus­in­taa samo­ja arvo­ja kuin muu yhteiskun­ta. Koulun arvot ovat ensisi­jais­es­ti seu­raus, eivät syy.
    — Piilo-ope­tus­su­un­nitel­man ytimessä on kuu­li­aisu­us ja odot­ta­mi­nen. Tyt­töjä sosi­aal­is­te­taan niihin pien­estä pitäen. Poikia sosi­aal­is­te­taan aloit­teel­lisu­u­teen ja akti­ivi­su­u­teen. Päin­vas­tais­es­ta käytök­ses­tä ran­gais­taan molem­pia sukupuo­lia sosi­aalis­es­ti tai muuten.
    — Piilo-ope­tus­su­un­nitel­man tytöille esit­tämät vaa­timuk­set ja viralli­nen ope­tus­su­un­nitel­ma ovat lähempänä toisi­aan kuin pojil­la. Tämä ei kuitenkaan ole tyt­tö­jen etu. Eikä poikien. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa oppimi­nen ei ensisi­jais­es­ti kohdis­tu kog­ni­ti­ivisi­in taitoi­hin ja tietoaineistoon.
    http://www.tiede.fi/keskustelu/4001267/ketju/poikien_puolesta/viesti/21#21

    Suo­ma­lainen koulu on monin tavoin hyvä. Mut­ta nyt olisi tärkeätä kas­vat­taa tyy­tyväisiä, (media)kriittisiä, oma­l­la omi­nais­taval­laan akti­ivisia ja sitoutunei­ta ihmisiä sukupuoles­ta riip­pumat­ta, ja siinä ei valitet­tavasti imo oikein lois­te­ta. Suo­ma­lais­ten masen­nuk­sen juuret ovat pait­si kilpi­rauhases­sa ja d‑vitamiinissa, myös huonos­sa sosi­aalises­sa kas­vatuk­ses­sa. Myös onnel­lisu­u­teen kas­vate­taan huonos­ti; “itku pitkästä ilosta”, jne. Omaa asi­aansa ei saisi ajaa eikä muista huolehtia. 

    Mei­hin käytetään jatku­vasti val­taa mekanis­mil­la, jon­ka idea on koet­taa eristää mei­dät muista ihmi­sistä ja itses­tämme. Ja se kohdis­tuu ihan molem­pi­in sukupuoli­in, eri metodeil­la vain. Sil­lä lail­la mei­dät saadaan tukah­dut­ta­maan itseämme (jota emme ymmär­rä) ja inhoa­maan mui­ta (joi­ta emme myöskään ymmär­rä, kos­ka kuvit­telemme hei­dän ole­van jotain Muu­ta). Itse tun­nen surua ja ihme­tys­tä aina kun näen fem­i­nis­min dis­saa­jia ja nais­ten syyt­telijöitä. Eikö heil­lä ole äite­jä, tyt­täriä, sisko­ja, vae­mo­ja tai nais­puolisia ystäviä, joiden hyv­in­voin­ti olisi heille tärkeä ja joiden hyv­in­voin­nin, vapau­den ja suori­tuskyvyn he tajuaisi­vat vaikut­ta­van omaan elämään­sä ja hyv­in­voin­ti­in­sa? Eivätkö he näe kaikkea sitä hyvää, jota nais­ten toimin­nan­mah­dol­lisuuk­sien parane­m­i­nen on tuonut hei­dän elämään­sä? Tai sitä, kuin­ka miesasiali­ik­keet hyö­dyn­tävät työssään miesten puoles­ta sitä tietoa, mitä nais­ten toimin­nan­mah­dol­lisuuk­sien edis­tämi­nen on tuonut. (Siis ne miesasiali­ik­keet, jot­ka keskit­tyvät miesten olo­jen paran­tamiseen eivätkä nais­ten sättimiseen.) 

    Toivoisin kovasti, että jokainen tek­isi töitä oman ja oman ryh­män­sä hyv­in­voin­nin puoles­ta ja tuk­isi mui­ta hei­dän työssään oman hyv­in­vointin­sa puolesta.

    Toivoisin myös, että poli­ti­ikas­sa puhut­taisi­in enem­män rahas­ta. Ennen kaikkea ennal­taehkäi­se­vistä säästöistä. Ja nal­jail­taisi­in vähem­män. Ja päätet­täisi­in muiden asioista jol­lakin muul­la perustein kuin “sik­si että mun sisäl­lä nyt tun­tuu tältä”. Mut­ta tod­näk olen suu­tut­tanut Joulupukin syyt­tämäl­lä sitä niin, että se ei toteu­ta enää perustel­tu­jakaan toiveita… 

    T: Lento,
    val­tavir­tainen lib­er­aal­ifem­i­nisti ja promaskulinisti.

  70. Tapio Pel­to­nen: Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä sen, mik­si moista kiin­tiötä jotkut toivo­vat: Koetaan, että muut keinot eivät auta, ja että täl­lä het­kel­lä val­las­sa on sukupuolit­tunei­ta klikke­jä, jot­ka pitävät huolen siitä, että tehtävi­in val­i­taan miehiä sil­loinkin, kun tar­jol­la olisi kom­pe­tentimpia naisia. 

    Niin, ensim­mäi­nen kysymys olisi siis selvit­tää, päteekö tuo. Ja siis sys­temaat­tis­es­ti naisia vas­taan, kos­ka var­masti yksit­täistapauk­sia kumpaankin suun­taan on löy­det­tävis­sä. Kuten mainit­tua, se ei minus­ta vielä osoi­ta tuo­ta, että johtote­htävis­sä toimii enem­män miehiä kuin naisia. 

    ja aja­tus siitä, että mitään sukupuolit­tunei­ta val­tarak­en­tei­ta ei ole koskaan ollut ole­mas­sakaan, ja kyl­lähän ne nyt jo viimeistään on puret­tu. Minus­ta täl­lainen on aika his­to­ri­a­ton ajat­te­lu­ta­pa, ja sel­l­aise­na vaar­alli­nen. Ei ole sat­tumaa eikä varsinkaan biolo­gias­ta kumpua­va itses­tään­selvyys, että naisil­la on yliedus­tus juuri hoi­va- ja koulu­tusa­loil­la, ja aliedus­tus esim. raken­nusalal­la ja tietotekniikassa. 

    Voitko selit­tää tuon jut­tusi alun ja lop­un yhtey­den? Miten hoi­va- vs. raken­nusa­lo­jen sukupuoli­jakau­mat ker­to­vat mitään sukupuolien väli­sistä val­tarak­en­teista?

    Poikien tyt­töjä huonom­pi koulumen­estys ei minkään tähän men­nessä luke­mani val­os­sa ole kiin­ni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisi­in koulus­sa huonom­min kuin tytöt. Pikem­minkin näyt­tää siltä, että keskimäärin pojil­la on koulu­tus­vas­taisem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuuri ja asenteet. 

    Tyhjästäkö koulu­tus­vas­tainen kult­tuuri ja asenne syn­tyy? Onko mitenkään mah­dol­lista, että nykyi­nen koulu­jär­jestelmä esim. nais­val­tai­sine opet­ta­jakun­ti­neen juuri johtaa tuol­lais­ten syntymiseen?

  71. Lento: Maail­man rikkaim­mat ihmiset ovat valkoi­hoisia jenkkimiehiä, joiden omaisu­us on pienen val­tion­bud­jetin luokkaa.

    Ja enem­mistö esimerkik­si top-20-listal­la ole­vista on yri­tyk­sen perus­tanei­ta ja sil­lä men­estyneitä “self made men” (tyyli­in Gates, Buf­fet, Elli­sion, Googlen perustajat).
    Onko miesten syy, että naiset eivät uskalla ottaa riske­jä ja ryhtyä yrit­täjik­si (ja vielä menestyä)?

    Ja eivät kaik­ki ole jenkke­jä, Top-20 listalle on päädyt­ty Mek­sikos­ta, Espan­jas­ta, Ran­skas­ta, Hong Kongista, Ruot­sista ja Venäjältä.

    Lain­aus Forbe­sil­ta ja linkki:
    “Only 32 bil­lion­aire women–or 1.9% of all the globe’s billionaires–had a mean­ing­ful hand in build­ing their own for­tunes, as opposed to inher­it­ing one from a par­ent or husband.”

    http://www.forbes.com/sites/connieguglielmo/2014/03/03/the-class-of-2014-leans-in/

    http://www.forbes.com/billionaires/list/#tab:overall

  72. “Tapio” Pel­to­nen: Olen vah­vasti siinä käsi­tyk­sessä, että se ei “syn­ny” koulus­sa, ja että sen jatku­vu­uskin on vain vähäisessä määrin koulun ansiota. 

    Mis­sä se sit­ten syn­tyy? Koulumatkalla?

    “Tapio” Pel­to­nen: Väit­tääkö joku vakavis­saan, että kouluis­sa sal­li­taan tytöille esim. enem­män häir­iökäyt­täy­tymistä kuin pojille? 

    On hyvä tietää, että koulus­sa nyt kuitenkin ymmär­retään miten sukupuolisyr­jin­tä koulus­sa tapah­tuu ja mitkä syyt johta­vat epä­tasa-arvoisi­in tulok­si­in. Ikävää toki on se, että syr­jin­tään ei halu­ta puut­tua ide­ol­o­gi­sista syistä.

  73. Pekka Pes­si: Mis­sä se sit­ten syn­tyy? Koulumatkalla? 

    Halu­atko siis tietää, mis­tä las­ten käsi­tyk­set sukupuolten omi­naisuuk­sista ovat peräisin?

    Lyhyesti: Aikuisil­ta. Lapset elävät täs­mälleen samas­sa yhteiskun­nas­sa kuin me aikuisetkin. Lap­sia kohdel­laan jopa sukupuolit­tuneem­min kuin aikuisia, joten lapset oppi­vat hyvin varhaisel­la iäl­lä, että sukupuoli on tärkeä, merk­i­tyk­selli­nen asia, ja omak­su­vat sukupuoli­in liitet­tyjä stereo­ty­p­i­oi­ta. Enim­mäk­seen nämä omak­su­taan jo paljon ennen kouluikää.

    Valitet­tavasti emme edelleenkään yhteiskun­nan tasol­la tiedos­ta, miten haitallista sukupuolit­ta­va kohtelu on vaiku­tusalt­ti­is­sa iässä oleville lap­sille. Vrt esim. tässä artikke­lis­sa viitat­tu tutkimus, jos­sa lapset puet­ti­in sat­tuman­varais­es­ti punaisi­in ja sin­isi­in t‑paitoihin ja opet­ta­jat huomioi­vat jatku­vasti paito­jen värin lap­sille puhues­saan. Kuu­den viikon aikana lapset kehit­tivät jo vahvo­ja stereo­ty­p­i­oi­ta siitä, mil­laisia puna- ja sini­paitaiset ovat ryhminä.

    On hyvä tietää, että koulus­sa nyt kuitenkin ymmär­retään miten sukupuolisyr­jin­tä koulus­sa tapah­tuu ja mitkä syyt johta­vat epä­tasa-arvoisi­in tulok­si­in. Ikävää toki on se, että syr­jin­täänei halu­ta puut­tua ide­ol­o­gi­sista syistä. 

    Käsitätkö, että olisi todel­li­nen, sanoinku­vaa­mat­toman suuri voit­to fem­i­nis­mille, jos saataisi­in puret­tua ne sukupuolis­tereo­typ­i­at, jot­ka johta­vat poikien huonom­paan koulumen­estyk­seen? Ne ovat niitä samo­ja tek­i­jöitä, jot­ka johta­vat siihen, että naisil­la on aliedus­tus pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa. Ja että naiset pelkäävät öisel­lä kadul­la enem­män, vaik­ka miehillä on samas­sa tilanteessa suurem­pi ris­ki joutua väki­val­lan uhriksi.

    Min­ua riepoo suun­nat­tomasti, kun fem­i­nis­mistä mitään tajua­mat­tomat räävä­su­ut syyt­tävät julkises­ti fem­i­nis­miä niistä suurim­mista vääryyk­sistä, joi­ta vas­taan fem­i­nis­mi yhteiskun­nal­lise­na liik­keenä kamppailee.

  74. Olen samaa mieltä siitä, että opet­ta­jia pitäisi ohja­ta enem­män huole­hti­maan esim. tasa-arvos­ta luokkahuoneessa. Opet­ta­jatkin kuitenkin ovat vain ihmisiä, joil­la on omat elämänkoke­muk­sen­sa ja mielip­i­teen­sä — he ovat ihmisiä ja osa yhteiskun­taa muu­toinkin kuin oppi­laitok­ses­saan ammat­tin­sa puoles­ta. On aika kovaa tek­stiä väit­tää, että he “eivät vain ide­ol­o­gi­sista syistä halua” purkaa val­ta­suhtei­ta koulus­sa. Aivan kuin hei­dän muka sormia nap­saut­ta­mal­la onnis­tu­isi purkaa koko se paine, mikä (myös) muual­ta yhteiskun­nas­ta kohdis­tuu hei­hin ja tenaviin.

    Edel­lisen lisäk­si ongel­mak­si nousee opet­ta­jien koulu­tuk­sen jo pitkään jatkunut heiken­tämi­nen. Heil­lä on siis entistä vähem­män sosi­aal­ista ja yhteiskun­nal­lista tietoa, joka mah­dol­lis­taa epäko­h­tien havait­semisen ja aut­taa niihin puut­tumises­sa. Ei sekään havain­noin­ti ja osaami­nen tyhjästä tule. 

    Ongel­ma ovat myös resurssit itse koulus­sa. Puut­tumi­nen epäko­hti­in vaatii niitäkin. On aika vaikea olla “arvo­vaikut­ta­ja” 30 oppi­laan luokas­sa, jos­sa muk­su­ista 10 on siinä tilas­sa, että kaipaisi eri­ty­isope­tus­ta tai muu­ta erityishuomiota. 

    Jos halu­taan, että tasa-arvoa edis­tetään vaikka­pa nyt koulus­sa, se ei tapah­du (esimerkik­si fem­i­nistien tai opet­ta­jien) syyt­te­lyl­lä — siihen on resur­soita­va. On olta­va valmis luop­umaan (kurjuus)kilpailusta ja syyl­lisen etsimis­es­tä ja etsit­tävä konkreet­tisia toimen­piteitä, jot­ka ovat tämän­hetkisessä tilanteessa ja lähi­t­ule­vaisu­udessa mahdollisia.

  75. pekka: Onko miesten syy, että naiset eivät uskalla ottaa riske­jä ja ryhtyä yrit­täjik­si (ja vielä menestyä)? 

    Niin, kenen syytä on kas­va­tus ja se, mihin ase­maan ja mil­lä perustein ihmistä yhteiskun­nas­sa sosi­aal­is­te­taan? Jokaisen tietenkin kan­nat­taa pyris­tel­lä parhaansa mukaan pahimpia hölmöyk­siä vas­taa (sikäli kuin ne sat­tuu huo­maa­maan), mut­ta eipä mies­sukupuo­likaan omista kahleis­taan — kuten keskinäis­es­tä väki­val­las­ta — kamp­pailemises­sa näytä järin hyvin onnis­tu­van… Onko SE sit­ten nais­ten syy? 

    Ps. Syytän Joulupukkia.

  76. Heh, Tasar­vo yru­tysjo­h­dos­sa on aika kum­malli­nen kun kat­soo sitä tilas­to­jen valossa.

    Eniten naisia yri­tysjo­h­dos­sa on Venäjäl­lä, jopa 46 % yri­tysjo­hta­jista on naisia

    Suomea edel­lä ovat sel­l­aiset maat kuin Botswana,Tahimaa ‚Turk­ki ‚Male­sia, Filippiinit

    Ja jäl­jessä taas Ruot­si ja Tanska

    http://www.revico.fi/files/lehdist%C3%B6tiedote_8%203%202012.pdf

  77. Poikien “huonom­pi” koulumen­estys johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että koulus­sa arvostelu on voimakkaan sub­jek­ti­ivista. Se on ollut sitä aina ja opet­ta­jien suosik­it tai suosikkiryh­mät saa­vat jär­jestään parem­pia numeroi­ta kun epäsuosikit.

    Ain­oa tapa saa­da todel­li­nen osaami­nen selville on perus­taa arvostelu val­takun­nal­lisi­in, automaat­tis­es­ti tark­istet­tavi­in kokeisi­in, jois­sa ns. pärstäk­er­roin on elim­i­noitu. Osmokin on täl­lä pal­stal­la sanonut jotenkin että “opiske­li­joista näkee ensim­mäisen tentin jäl­keen onko heis­sä aines­ta oppi­maan”. Tietysti tuol­lainen asenne sit­ten seu­raa opiske­li­jaa koko kurssin ajan. Valitet­tavasti sama kos­kee opet­ta­jia perusk­oulus­ta lukioon ja ylem­mille asteille. Vaik­ka kuin­ka olisi tas­apak­sua aines­ta, niin per­in­tei­den velvoit­ta­mana oppi­laat laite­taan suh­teel­lis­esel­la arvi­o­l­la kellokäyrälle.

  78. Lento: Niin, kenen syytä on kas­va­tus ja se, mihin ase­maan ja mil­lä perustein ihmistä yhteiskun­nas­sa sosiaalistetaan?

    Point­ti­han on se, että jos jotain tuol­laista kas­va­tus­ta tapah­tuu, niin jos se hait­taa naisia, se on yhteiskun­nan vika, jota vas­taan tulee ehdot­tomasti tais­tel­la lakien, ase­tusten ja verora­ho­jen avul­la (esimerkik­si naisyrit­täjä­tu­ki, kiin­tiöt pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in yms.). Jos kas­va­tus taas hait­taa miehiä, se on miesten oma henkilöko­htainen vika, joka miesten pitäisi itse taju­ta henkilöko­hti­ases­sa yksi­tyiselämässään kor­ja­ta, eikä sihen ole syytä muuten puut­tua. Ei ainakaan verovaroin.

  79. Tapio Pel­to­nen: Halu­atko siis tietää, mis­tä las­ten käsi­tyk­set sukupuolten omi­naisuuk­sista ovat peräisin? 

    Minä halusin tietää, onko sin­ul­la öyhö­tyk­sen lisäk­si jotain asia-argu­ment­te­ja sen häm­mästyt­tävän väit­teesi puoles­ta, että poikien koulu- ja koulu­tus­vas­tainen asen­neil­mas­to ei syn­ty­isi nimeno­maan koulus­sa. Osaan kyl­lä tästä kiertelystä ja kaartelus­ta päätel­lä vas­tauk­sen, kiitoksia.

  80. Lento: On aika kovaa tek­stiä väit­tää, että he “eivät vain ide­ol­o­gi­sista syistä halua” purkaa val­ta­suhtei­ta koulus­sa. Aivan kuin hei­dän muka sormia nap­saut­ta­mal­la onnis­tu­isi purkaa koko se paine, mikä (myös) muual­ta yhteiskun­nas­ta kohdis­tuu hei­hin ja tenaviin. 

    Muka­va, että omatun­tosi soimaa sin­ua. Rohkeasti vain sit­ten sisäi­sistä sanoista tekoihin.

    Omatun­non ään­tä ei meil­läpäin ole kyl­läkään tapana lait­taa lain­aus­merkkei­hin niin, että se vaikut­taa jonkun muun sanomisil­ta. Kokeilepa olla vas­taisu­udessa vähän tarkempi.

  81. Tapio Pel­to­nen: Min­ua riepoo suun­nat­tomasti, kun fem­i­nis­mistä mitään tajua­mat­tomat räävä­su­ut syyt­tävät julkises­ti fem­i­nis­miä niistä suurim­mista vääryyk­sistä, joi­ta vas­taan fem­i­nis­mi yhteiskun­nal­lise­na liik­keenä kamppailee. 

    Min­ua riepoo suun­nat­tomasti, kun tarkoite­taan tasa-arvoa mut­ta käytetään jo lähtöko­htais­es­ti sukupuolit­tunut­ta sanaa fem­i­nis­mi, jota on käytet­ty myös epä­tasa-arvoises­sa tarkoituk­ses­sa, sen sijaan, että käytet­täisi­in neu­traalia sanaa tasa-arvo.
    Suur­ta yleisöä ei kiin­nos­ta aina kuun­nel­la luen­toa fem­i­nis­min sukupolvista ja siitä, mitä sanal­la mil­läkin aikakaudel­la tarkoite­taan ja mitä kukin henkilö itse sil­lä tarkoit­taa, joh­datuk­se­na varsi­naiseen sanomaan vaan tärkeäm­pää olisi keskit­tyä itse asi­aan, joka ainakin osan mielestä on tasa-arvo — sananakin miel­lyt­tävän kuvaa­va. He, joiden asia on jotain muu­ta, käyt­täkööt mui­ta sanoja.

  82. Ei ole sat­tumaa, että liikeyri­tyk­set laa­ti­vat nykyisen­muo­toisen tuloslaskel­man ja taseen. Ettei julkisel­la puolel­la ole tähän vielä kun­nol­la päästy on koko­lail­la vaikea sulat­taa. Tästä seu­raa, että julkisen varainkäytön demokraat­ti­nen kon­trol­li on vaikeaa.

    Yri­tyk­siltä ei vielä 1970-luvun alus­sa vaa­dit­tu kon­ser­ni­taset­ta. Nyky­isin kon­ser­ni­taseen puut­tumi­nen tun­tu­isi mah­dot­toma­l­ta. Ilman kon­ser­ni­taset­ta yri­tys voisi piilot­taa omaisu­ut­ta tai velko­jaan, voit­to­jaan tai tap­pi­oitaan, toisen sanoen tehdä enronit. Enron­han tuli tun­netuk­si taseen­sa muo­toilemis­es­ta osakkaiden ja velko­jien harhaut­tamisek­si taseen ulkop­uolis­ten yhtiöi­den avulla.

    Kun­nille enronit ovat arkipäivää. Niitä tehdään kun­tien yhtiöi­den ja vielä ove­lam­min säätiöi­den avul­la. On todel­la outoa, että kun­ta, joka taval­laan on jo kun­ta­lais­ten säätiö, perus­taa taseen­sa ulkop­uolelle säätiöitä kun­nan asioiden hoitoon.

    Julkisen toimin­nan liike­vai­h­to koos­t­uu kansalais­ten veroista ja mak­su­ista. Jot­ta kansalaiset voisi­vat kun­nol­la arvioi­da julk­ista toim­intaa, olisi siitä laa­dit­ta­va kun­non kon­ser­ni­taseet, jot­ka laa­jim­mil­laan käsit­tävät val­tion, kun­nat ja kun­tay­htymät yhtiöi­neen ja säätiöi­neen ja lisäk­si lak­isääteisen vakuutusjärjestelmän.

    Kuten aina miesten kesken on keskustelu yllä siir­tynyt liiken­teeseen. Tiestö on hyvä esimerk­ki kor­vaus­in­vestoin­tien tarpeel­lisu­ud­es­ta. Niiden tarve vas­taa taseen pois­to­ja tiestöstä. Toinen asia on miten tiein­vestoin­tien rahoi­tus tulisi kohden­taa. Tiet ja sil­lat mitoite­taan raskaan liiken­teen mukaan. Pelkkä henkilöau­toli­ikenne pär­jäisi paljon keveäm­mil­lä rak­en­teil­la. Myös päällystei­den kulu­mises­sa raskaan liiken­teen ruhjon­ta on avainase­mas­sa. Jos, kuten uskon, meil­lä tässä kohden sub­ven­toidaan raskas­ta liiken­net­tä se johtaa ylisu­ureen tavar­ali­iken­teeseen ylisu­uril­la välineil­lä. — Tässäkin tarvi­taan oikein kohden­net­tua lasken­taa. — Hölmöä on, että ehdotet­tu kilo­metrivero olisi maal­la halvem­pi, siel­lähän ajok­ilo­metrit ovat kalleimpia tei­den vähäisen käytön vuoksi.

  83. Olli Saari­nen:
    Ei ole sat­tumaa, että liikeyri­tyk­set laa­ti­vat nykyisen­muo­toisen tuloslaskel­man ja taseen.Ettei julkisel­la­puolel­la ole tähän vielä kun­nol­la päästy on koko­lail­la vaikea sulat­taa. Tästä seu­raa, että julkisen varainkäytön demokraat­ti­nen kon­trol­li on vaikeaa.
    ‘snip’

    Kun­nalli­nen tilin­pito on jo vuodes­ta 2009 ollut saman­lainen kuin mitä yri­tyspuolel­la on — eikä se ole sattumaa!

  84. Raimo K: Kun­nalli­nen tilin­pito on jo vuodes­ta 2009 ollut saman­lainen kuin mitä yri­tyspuolel­la on – eikä se ole sattumaa!

    Tot­ta tosi­aan, ehkä pitäisi päivit­tää datansa use­am­min kuin ker­ran vuosikymme­nessä. Min­ua harhaut­ti uuti­nen Kajaanin kaupun­gin puliveivauk­ses­ta ener­gialaitok­sen­sa suh­teen mut­ta ainakin Helsin­gin tilin­päätök­sessä tytäry­htiöt ja säätiöt on kon­soli­doitu kon­serni­in. Ehkä säätiöi­den perus­tamisen takana ei olekaan rahan vaan val­lan piilottaminen.

    Kun­nan tilin­päätök­sessä on tosin turha puhua tulok­ses­ta, kos­ka kun­nan “tulos” ker­too oikeas­t­aan vain sen onko vero­ja kerät­ty liikaa vai liian vähän. Toimin­nan laadun arvioin­ti edel­lyt­täisi bench­markkaus­ta ver­tailukelpoisin väestö- ja tulorakentein.

    Helsin­gin kon­ser­ni­til­in­päätös ei mas­si­ivise­na aggre­gaat­ti­na ole kovin infor­mati­ivi­nen mut­ta se on laa­dit­ta­va mm. velka­isu­u­den arvioimisek­si sekä ylipäätään rahankäytön sisäisen kon­trol­lin tarpeisi­in. Tilin­päätök­sen möhkälemäisyys puoltaa jo pitkään esit­tämääni kan­taa, että kun­nan pitäisi olla pieni ja asukkait­ten­sa hal­lit­tavis­sa, Maunulan-Met­sälän tai korkein­taan Kon­tu­lan-Kivikon kokoinen. Sit­ten val­tion tai yhteistyöe­lim­ien kaut­ta hal­li­taan yhteis­es­ti se mikä on vält­tämätön­tä, vaik­ka vaarana ovatkin “Port Author­i­tyt” (New Yorkin ja New Jer­seyn notori­nen yhteistyöelin satamien ja sil­to­jen hallinnointiin).

    Demor­a­tia ei toi­mi ilman demokraat­tista kon­trol­lia ja väit­täisin, että Helsin­ki on aiko­ja sit­ten ohit­tanut ymmär­ret­tävyy­den rajat ja kukin toim­i­ja piirtää sinne omat baanansa ja hiekkalaatikkon­sa yhteiseen taseeseen.

  85. JTS: Kumm­l­lisel­la taval­la val­tion säästämisel­lä on tapimus muut­tua kuluik­si ja tehottomuudeksi. 

    Osaop­ti­moin­ti on pahasta.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.