Historian huonoin hallitus?

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Joskus van­hal­ta sotarat­sul­takin ote her­paan­tuu haas­tat­telus­sa ja tulee sanoneek­si, mitä ajat­telee, vaik­ka pitäisi ajatel­la, mitä sanoo. Helsin­gin Sanomat julka­isi näyt­tävästi, että pidän nyky­istä hal­li­tus­ta his­to­ri­an huonoim­pana. Raimo Sailas on kuulem­ma oikonut väitet­täni sanoen, että vas­ta toisek­si huonoin heti Mart­ti Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tuk­sen jälkeen.

Mikä tässä nyt on niin huonoa?

Hal­li­tus, jota kukaan ei halun­nut. Vaaleis­sa perus­suo­ma­laiset sai­vat jät­tivoiton ja kaik­ki muut puolueet hävi­sivät. Perus­suo­ma­laisia yritet­ti­in taivut­taa hal­li­tuk­seen kaikin tavoin – min­ua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­laisia eri­oikeuk­sien heille olisi hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pääasi­as­sa ensik­er­ta­lai­sista kansane­dus­ta­jista koos­t­u­va puolue kat­soi vii­saim­mak­si har­joitel­la oppo­si­tios­sa. Puolueen omaa etua ajatellen rin­ta­makarku­ru­us oli ehkä viisas­ta, mut­ta rin­ta­makarku­ru­ut­ta se silti oli.

Hävin­neistä piti muo­dostaa hal­li­tus poh­jalle, jota kukaan ei halun­nut. Mitään yhteistä valmis­telua ei ymmärtääk­seni ollut tehty, vaan hal­li­tu­so­hjel­ma joudut­ti­in impro­vi­soimaan sovit­taen yhteen ris­tiri­itaisia näke­myk­siä siitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Ohjel­mas­ta tuli juuri sen näköi­nen kuin näis­sä olo­suhteis­sa voi kuvitel­la tulevan.

Pihtisyn­ny­tys tuot­ti hal­li­tuk­sen, jon­ka osa­puo­let eivät koke­neet toisi­aan liit­to­laisik­seen. Vas­tus­ta­jat löy­tyivät toi­sista hal­li­tus­puolueista, kun niiden olisi pitänyt löy­tyä oppo­si­tios­ta. Tämä oli jo lähtöko­htana huono ja huonom­mak­si se vain kävi. Asen­noi­tu­mi­nen hal­li­tuk­sen työsken­te­lyyn on ollut hal­li­tus­puolueis­sa puo­lus­tuk­selli­nen. On keski­tyt­ty vah­ti­maan sitä, ettei mitään ikävää päätet­täisi. Hal­li­tuk­ses­sa pitäisi ajaa innol­la ja näke­myk­sel­lä asioi­ta eteen­päin eikä keskit­tyä jarruttamiseen.

Liian laa­ja poh­ja? Jos se tästä on johtunut, vika oli kris­til­li­sis­sä, sil­lä muut viisi puoluet­ta toimi­vat hyvin yhteen Lip­posen hal­li­tuk­sis­sa. Vika taisi olla siinä, ettei Lip­po­nen johtanut tätä hal­li­tus­ta – eikä demare­i­ta – eikä Suvi-Anne Siimes johtanut vasem­mis­toli­it­toa. Monipuolue­hal­li­tuk­sen joht­a­mi­nen on vaa­ti­va tehtävä, mut­ta ei mahdoton.

Demarei­den neu­vot­to­muus. Hal­li­tuk­sen toimin­nan puurout­tamiseen ei ole tarvit­tu pieniä puoluei­ta. Asi­at ovat men­neet junt­turaan useim­miten kokoomuk­sen ja demarien välil­lä. Demar­it panikoi­vat eivätkä kykene päätök­si­in. Syynä lie­nee perus­suo­ma­lais­ten pelko, mut­ta on kyse myös aidos­ta neu­vot­to­muud­es­ta. Työelämän raken­nemuu­tos ja teknolo­gian kehi­tys ovat pois­ta­neet run­saas­sa vuosikymme­nessä Suomes­ta 300 000 demarien unel­ma-ammat­tia. Demarei­den taivaas­sa kaik­ki ovat paper­i­työläisiä, ja tämä unel­ma on rik­ki. Puolueen kat­seet ovat kään­tyneet taak­sepäin: Neu­vos­toli­it­to takaisin ja sel­l­un keit­to euka­lyp­tuk­ses­ta kiellettävä!

Kokoomus. Suomes­sa kokoomus on yhä sekoi­tus vaalior­gan­isaa­tio­ta ja medi­a­toimis­toa. Kokoomuk­sen pahin puoli ei ole puolueen oikeis­to­laisu­us vaan yhteiskun­nal­lisen strate­gian puute. Kateel­lise­na kat­soo, miten johdon­mukainen ja tulok­sekas ohjel­ma on Ruotsin por­var­i­hal­li­tuk­sel­la. Sitä työstet­ti­inkin pitkään ennen vaale­ja. Jos kokoomuk­sel­la on johdon­mukainen tule­vaisu­usstrate­gia Suomelle, ei se ole sitä ainakaan muille kertonut.

Lob­bar­it ovat päässeet suo­raan val­lan ytimeen. Val­tio­varain­valiokun­ta moit­ti min­is­terei­den avuk­si tulleen avus­ta­ja- ja val­tiosi­h­tee­ri­armei­jan paisum­ista. Määrän lisäk­si ongel­mana on laatu. Ihmeen vähän on keskustel­tu avus­ta­jakun­nan jääviy­destä. Huo­mat­taval­la osal­la vak­i­tu­inen työ­paik­ka on jos­sain etu­jär­jestössä tai lob­bau­sor­gan­isaa­tios­sa. Lob­barin asenne on aivan väärä, kos­ka hän on oppin­ut kat­so­maan asi­aa vain yhdeltä kannal­ta. Tehtävä­jako avus­ta­jien ja virkamieskun­nan välil­lä on epä­selvä eikä iso­jakaan päätök­siä valmis­tel­la kun­nol­la. Ohuin tiedoin liik­keel­lä ole­vat avus­ta­jat ohit­ta­vat virkamies­valmis­telun. Yön neu­vot­teluis­sa on päädyt­ty mitä ihmeel­lisimpi­in ratkaisui­hin, joi­ta on sit­ten myöhem­min joudut­tu peru­maan. Eri­tyis­es­ti vero­tus­ta koske­vat päätök­set ovat olleet välil­lä yksipuolis­es­ti valmis­tel­tua eikä niiden vaiku­tuk­sia ole arvioitu. Osinkover­ou­usi­tus oli alku­peräisessä muo­dos­saan aivan kohtu­u­ton ja niin­pä sitä joudut­ti­in kor­jaa­maan. Kokoomuk­sen aloit­teesta ammut­ti­in rik­ki yhteisöveron poh­ja, vaik­ka kaik­ki asiantun­ti­jat sanoi­vat, että olisi järkeväm­pää alen­taa verokan­taa kuin antaa alen­nus­ta mil­loin mis­täkin. Se ehti laik­si asti, mut­ta perut­ti­in pikaisesti.

On avus­ta­jien määräl­läkin merk­i­tys­tä. Mitä isom­mat armei­jat tais­tel­e­vat keskenään, sitä toden­näköisem­min tais­te­lut juut­tuvat juoksuhautoihin.

Päät­tämät­tömyys. Pahin­ta eivät ole huonot päätök­set vaan se, ettei ole päätet­ty lainkaan. Siitä me kaik­ki kär­simme. Maa on läh­es taloudel­lises­sa hätäti­las­sa eikä osa­ta tehdä mitään muu­ta kuin pakon edessä leika­ta meno­ja. Sitä pait­si mil­jardis­äästöt kun­tien tehtävistä ovat vielä yksilöimät­tä. Kat­sokaa, kuin­ka hyvin Ruot­sil­la menee ja kuin­ka huonos­ti meil­lä menee! Poli­ti­ikalla on väliä.

Yhden huonon hal­li­tuk­sen maa vielä kestäisi, mut­ta niitä on ollut peräkkäin kolme. Kor­jausvelkaa on kasaan­tunut. Paras-han­ke epäon­nis­tui uud­is­ta­maan sote-palvelu­ja ja Sata-komitea epäon­nis­tui tuo­maan sosi­aal­i­tur­van 2000-luvulle, vaik­ka han­kkeeseen panos­tet­ti­in val­tavasti. Kolmes­sa viimeisessä hal­li­tuk­ses­sa on kokeil­tu kaikkia hal­li­tus­po­hjia – rin­ta­makarkure­i­ta luku­un otta­mat­ta – joten mikään puolue ei voi syyt­tää muita.

Oikea kysymys ei tai­da olla, mik­si tämä hal­li­tus on niin huono, vaan mitä on tapah­tunut kyvylle tehdä päätök­siä Suomessa.

 

158 vastausta artikkeliin “Historian huonoin hallitus?”

  1. Uskon väit­teeseesi hal­li­tuk­sen huonoudesta.

    Ihmette­len edessä ole­via MINI­hal­li­tus­neu­vot­telu­ja. Annetaan yum­märtää, että hal­li­tus­puolueet, mukaan­lukien VIHREÄT, jatka­vat peri­aat­teessa nykyisen hal­li­tuk­sen lin­joil­la. Vain joitakin näen­näisiä muu­tok­si hal­li­tus­poli­ti­ikkaan tehtäneen MINI­hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Halu­taan siis jatkaa nykyisen Suomen huonoim­man hal­li­tuk­sen linjoilla?

    Nor­maal­isti hal­li­tuk­sen vai­h­to edel­lyt­tää neu­vot­telu­ja osal­lis­tu­jien kesken. Yhteiym­mär­ryk­sen syn­nyt­tyä muo­doste­taan hallitus.

    Nyt syn­tyväl­lä uudel­la hal­li­tuk­sel­la olisi luontyainen mah­dol­lista vai­h­taa aja­mansa poli­ti­ik­ka parem­paan. Näin ei kuitenkaan ole tarkoi­tus tehdä. Muo­doste­taan uusi hal­li­tus, joka jatkaa edel­lisen hal­li­tuk­sen huonok­si todet­tua poli­ti­ikkaa. Miksi?

    Ain­oa syy lie­nee puoluei­den ja niiden johta­jien val­lankipey­dessä ja tilanteen mak­si­maalises­sa hyö­dyn­tämisessä. Uudet todel­liset neu­vot­te­lut toisi­vat ehkä esi­in Suomen ongel­mat ja aiheut­taisi­vat kismaa hal­li­tus­puoluei­den välil­lä. Seu­rauk­se­na saat­taisi olla uudet vaalit ja hal­li­tus­puoluei­den tappio. 

    Oman ase­man tur­vaamisek­si varminta on jatkaa entisel­lä hal­li­tu­so­hjel­mal­la. Siten voidaan varmis­taa paik­ka määrääjien pöy­dis­sä. Suomen etun on sit­tenkin vain tois­si­jainen. Tärkein­tä on oma ja puolueen etu.

  2. min­ua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­laisia eri­oikeuk­sien heille olisi hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pääasi­as­sa ensik­er­ta­lai­sista kansane­dus­ta­jista koos­t­u­va puolue kat­soi vii­saim­mak­si har­joitel­la oppo­si­tios­sa. Puolueen omaa etua ajatellen rin­ta­makarku­ru­us oli ehkä viisas­ta, mut­ta rin­ta­makarku­ru­ut­ta se silti oli.

    Siis kun puolue ei halun­nut astua yhdssä rin­ta­mas­sa aja­maan euroop­pa- ja talous­poli­ti­ikkaa, joka on ollut, kuten arva­ta saat­toi, tuhoisaa Suomelle ja Euroopalle niin tämä on rin­ta­makarku­ru­ut­ta? No, ehkä se on, tosin mielestäni on kun­ni­aakkaam­paa kara­ta ampun­ma­l­in­jas­ta, joka on kään­net­ty omia kansalaisia vas­taan kuin pysyä siinä. Tästähän oli kysymys, per­suille annet­tin mah­dol­lisu­us paris­sa äänestyk­sessä äänestää halltiuk­sen lin­jaa vas­taan, ja muuten olla rivissä. 

    Tuos­sa vielä Soinin omat kom­men­tit kol­men vuo­den takaa: http://timosoini.fi/2011/06/hallituskelvoton-vai-kelvoton-hallitus/

    Sekä Suomen että euroalueen tilanne on selvästi huonom­pi kuin kolme vuot­ta sit­ten, eikä har­joite­tul­la poli­ti­ikalla muu­ta olisi voin­ut olettaakaan.

  3. Heh, joo tämä voi olla vähän epäreilu kom­ment­ti, mut­ta kun näitä raken­nepaket­te­ja sil­loin julka­istai­in niin ain­oa asia mis­tä olti­in päästy oikeasti yhteisym­mär­ryk­seen oli koti­hoidontuen jakaminen.

    Maa on syöksykier­teessä, rak­en­tei­ta pitäisi uud­is­taa ja hal­li­tus tulee ylpeänä ulos:“Kotihoidontuki jaetaan!!!!”

  4. Ain­oa syy lie­nee puoluei­den ja niiden johta­jien val­lankipey­dessä ja tilanteen mak­si­maalises­sa hyödyntämisessä.

    Tämä ei var­maan voisi henkilöi­tyä sen selvem­min kuin Alexan­der Stub­bis­sa. Hän on jo sanonut varsin selvästi, että ei yritäkäään tehdä hal­li­tuskau­den lop­ul­la muu­ta kuin omaa uraansa.

  5. Hienoa kuitenkin, että Katainen ymmär­si lähteä. Ymmär­si, että ei tästä mitään hänen johdol­laan tule.

    Katainen tosin haas­tat­telus­sa puo­lus­teli, että ei Suomen hal­li­tus mitään mah­da, kun globaalit tsuna­mit iskevät. Ruotsin hal­li­tus — ja kansa euro-äänestyk­sessä — oli tosin eri mieltä. Kun on itsenäisyyt­tä, on ketteryyttä.

    Onnek­si Suomes­sa kuitenkin menee tosi hyvin, kos­ka on varaa mak­saa maat­alous- ja Kreik­ka, eiku Kain­uu-tukia enem­män kun kai mis­sään muual­la suh­teessa maksukykyyn.

    Tai miten niin “onnek­si”? Mik­si min­un pitäisi välit­tää, miten tässä taka­pa­ju­las­sa menee? Olen EU-kansalainen ja tavoit­teeni on siir­tyä sinne, mis­sä tule­vaisu­us on.

  6. Van­hasen I aikaan meni liian hyvin, olisi pitänyt pystyä tekemään päätök­siä mut­ta ei…

    Paras — han­kkeesta tuli farssi, joka seu­raavas­sa muo­dos­sa oli jo tragikomediaa.

    Nämä asi­at osoit­ta­vat hyvin miten suuria vaiku­tuk­sia kollek­tivis­tiset taloudel­liset ja sosi­aaliset poli­ti­ikat voivat epäon­nistues­saan aiheut­taa. Kun val­ti­ol­la on yhteisön resurssit totaalis­es­ti hal­lus­saan, niin epäon­nis­tu­misenkin lop­putu­los on totaalinen.. 🙂

  7. Perus­suo­ma­laisia yritet­ti­in taivut­taa hal­li­tuk­seen kaikin tavoin …
    … rintamakarkuruus 

    Tuo nyt on vähän väärä todis­tus. Perus­suo­ma­laiset eivät tietenkään halun­neet hal­li­tuk­seen, joka ajoi tasan vas­takkaisia asioi­ta kuin niitä, joil­la perus­suo­ma­laiset oli­vat juuri vaalivoit­ton­sa saa­neet. Ja muut eivät halun­neet kir­joit­taa hal­li­tu­so­hjel­maa perus­suo­ma­lais­ten ajamia teemo­ja sisältäväk­si. Kut­su­isin perus­suo­ma­lais­ten asen­net­ta mielu­um­min suo­raselkäisyy­dek­si kuin rin­ta­makarku­ru­udek­si. Tuo­hon hal­li­tuk­seen meno olisi ollut perus­suo­ma­laisille selvä takin kään­tämi­nen heti vaalien jälkeen.

    Hävin­neistä piti muo­dostaa hal­li­tus poh­jalle, jota kukaan ei halunnut. …
    … Ohjel­mas­ta tuli juuri sen näköi­nen kuin näis­sä olo­suhteis­sa voi kuvitel­la tulevan. 

    Taisi olla per­sus­suo­ma­lais­ten ja perus­suo­ma­lais­ten lin­jan vas­taisu­us se kan­ta­va teema. Muut sietivät jopa tuskas­tut­ta­van pitkät hal­li­tus­neu­vot­te­lut ja yhteisen lin­jan puut­tumisen, kun palk­in­tona oli se, ettei tarvin­nut hyväksyä perus­suo­ma­lais­ten lin­jan mukaisia ratkaisu­ja hallitusohjelmaan.

    Perus­suo­ma­lais­ten kasvu pelot­ti usei­ta puoluei­ta (esim. vihre­itä), ei vain demare­i­ta. Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympärille rak­en­tu­va, ehkä perus­suo­ma­lais­ten ohjel­maa lähempänä ole­va hal­li­tus taisi olla mah­do­ton aja­tus näistä syistä.

    Jos kokoomuk­sel­la on johdon­mukainen tule­vaisu­usstrate­gia Suomelle, ei se ole sitä ainakaan muille kertonut. 

    Minus­ta hal­li­tuk­sen lin­ja ja kokoomuk­sen lin­ja ovat olleet aika lähel­lä toisi­aan. Kokoomus var­masti onnit­telee itseään hal­li­tuk­sen lin­javalin­noista. Vihreät saat­toi­vat hyväksyä kokoomuk­sen johta­van roolin hal­li­tuk­ses­sa paljolti perus­suo­ma­lais­vas­taisuuten­sa ja ‑pelko­jen­sa vuoksi.

    Lob­bar­it ovat päässeet suo­raan val­lan ytimeen. 

    Hyvä huomio. Ehkä asia menee vähän niin, että mitä Brys­seli edel­lä, sitä Helsin­ki perässä. Val­ta on siir­tynyt osin kabi­net­tei­hin ja lob­bareille myös niin, että mon­et asi­at tule­vat pöytään valmi­ik­si pureskel­tu­ina, Brys­selistä tai suo­ma­lais­ten käymistä yöl­li­sistä neu­vot­teluista Brys­selis­sä. Ehkä sama kos­kee myös koti­maan yöl­lisiä neu­vot­telui­ta. Myös hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa lob­barei­den vaiku­tus­val­lan on nähty kasvaneen.

    Lob­barin asenne on aivan väärä, kos­ka hän on oppin­ut kat­so­maan asi­aa vain yhdeltä kannalta. 

    Lob­bar­it on palkat­tu aja­maan oman taus­taryh­män­sä tavoit­tei­ta eikä yhteiskun­nan yleistä etua. Heille tuo yksi näkökul­ma on usein päämäärä, eivätkä he siis edes tavoit­tele monipuolisem­paa näke­mys­tä (muus­sa mielessä kuin laveina perusteluina oman kan­nan ajamisek­si). Lob­barei­den asenne on siis “oikea”. Poli­itikko­jen pitää ymmärtää hei­dän yksipuo­li­nen näkökul­mansa ja suh­tau­tua hei­hin sen mukaan.

    Oikea kysymys ei tai­da olla, mik­si tämä hal­li­tus on niin huono, vaan mitä on tapah­tunut kyvylle tehdä päätök­siä Suomessa. 

    Yksi keskeinen syy, joka tekee tästä hal­li­tuk­ses­ta näen­näis­es­ti huonon on kohdalle sat­tunut ensim­mäi­nen euroa­jan taan­tu­ma. Suomen poli­itikot eivät yksinker­tais­es­ti vielä ymmär­rä, miten täl­laisia taan­tu­mia tulisi euroaikana hoitaa. Ennen euroaikaa ratkaisu olisi ollut devalvoitu­mi­nen tai deval­vaa­tio, mut­ta nyt ollaan jäh­me­tyt­ty paikalleen, osaa­mat­ta tehdä mitään selvästi tilan­net­ta parantavaa.

    En usko että mikään toinenkaan hal­li­tuskokoon­pano olisi ollut tässä tilanteessa kovin paljon toimi­vampi (no jaa, ehkä perus­suo­ma­laiset oli­si­vat vai­h­ta­neet euron markak­si, mikä olisi ollut vama osaratkaisu, vaikkakaan ei vält­tämät­tä paras sellainen).

    Toinen syy on tuon jo maini­tun lob­bauk­sen ja Brys­se­liv­e­toisu­u­den lisään­tymi­nen. Eihän Suomes­sa ja Suomen poli­it­tis­ten puoluei­den kesken enää tehdä samaa määrää poli­it­tisia päätök­siä kuin ennen.

    Kol­mas edel­lisiä pienem­pi syy voisi olla perus­suo­ma­laiset. Perus­suo­ma­lais­ten läs­näo­lo ken­tän toisel­la laidal­la ohjasi hallituksen 

    - — -

    Olen samaa mieltä siitä, että nyky­istä hal­li­tus­ta voi aika hyvin perustein pitää Suomen huonoim­pana hal­li­tuk­se­na — osin sen toteut­ta­man poli­ti­ikan vuok­si, osin sen sisäisen hajanaisu­u­den vuoksi.

  8. Vihreät voisi­vat kat­soa omaakin toim­intaansa ja pistää ensik­si vaik­ka Tal­vi­vaaran ja sen ympäristön asi­at kun­toon. Samal­la voisi miet­tiä, miten vas­taa­vat ympäristöskan­daalit voidaan estää jo ennakol­ta. Tuo Tal­vi­vaaran tähä­nas­ti­nen tari­na on häpeäk­si, ei vain Vihreille, vaan koko maalle!

    Jokainen voisi myös miet­tiä omia teko­jaan. Mik­si Helsin­ki (katu­ineen, tor­ei­neen, puis­toi­neen, met­siköi­neen ja rantoi­neen) on täyn­nä roskia? Ulko­mail­ta takaisin palat­tua huo­maa parhait­en todel­la ison eron erikaupunkien siistey­dessä. Onko meil­lä liikaa “slaav­i­lais­peräistä ‘nit­shevoo’ kult­tuuria ja asennetta”?

  9. Yhden huonon hal­li­tuk­sen maa vielä kestäisi, mut­ta niitä on ollut peräkkäin kolme.

    Ja mitä näille kaikille on yhteistä?
    Käytän­nössä kyvykkäästi johta­mas­sa on ollut Kokoomus.

    1. Ja mitä näille kaikille on yhteistä?
      Käytän­nössä kyvykkäästi johta­mas­sa on ollut Kokoomus

      2003–2007 kokoomus oppo­si­tios­sa ja 2007–2011 keskusta­lainen pääministeri.

  10. Osatek­i­jä tässä saat­taa olla poli­ti­ikan mah­dolli­nen ulkonäkö­pain­ot­teisu­u­den lisään­tymi­nen. Päät­tävi­in asemi­in ede­tään enem­meän ulkonäön avul­la kuin ennen. Vapaavuori olisi ollut var­maan pätevin kokoomuk­sen johtoon, mut­ta Stubb oli komein ja hauskin. Jotenkin tun­tuu, että esim. etenkin mon­et naisäänestäjät val­it­se­vat ehdokkaansa ulkonäön perusteella.

  11. Itseltäni on ainakin men­nyt usko poli­ti­ikkaan, kun ongelmia on ja ne kas­va­vat, mut­ta mitään ei näytä tapah­tu­van. On aivan selvää, että leikkaus­tarve, niin päästöis­sä kuin julkises­sa taloudessa kas­vaa, mut­ta oikeasti tätä ei näytetä ymmärtävän. Kun on tot­tunut yrit­täjänä ja omaishoidon paris­sa pär­jäilemään ilman suur­ta tukea muual­ta, niin pää­tyy siihen, että olisi parem­pi leika­ta sit­ten oikeasti kun­nol­la myös julk­ista talout­ta ja pistää per­heet pitämään huol­ta itses­tään. Leikkauk­sia vas­taan per­heitä pitäisi sit­ten vauras­tut­taa pois­ta­mal­la ja vähen­tämäl­lä tiet­tyjä vero­ja, kuten juuri per­in­tövero, jon­ka pois­to antaisi puskuria vähenevää julk­ista tukemista vas­taan laa­jalle osalle kansas­ta. Per­het­tä ei tarvitse nähdä nyt minään per­in­teisenä, vaan sel­l­aise­na yksikkönä, jos­sa pieni ryh­mä pitää toi­sis­taan huolta. 

    Kun luon­non­suo­jelem­i­nen näyt­tää mah­dot­toma­l­ta — nyt Teno ja Tornion­jokikin ovat vaaras­sa kaivosten takia — niin ei sitä halua myöskään nähdä omien verora­ho­jen menevän näi­den kaivosten tukemiseen tai ylipäätään luon­non tuhoamiseen. Markki­na­t­aloudessa voisi teo­ri­as­sa vaikut­taa osto­valin­noil­laan, mut­ta täl­laises­sa val­tioiden tuke­mas­sa kap­i­tal­is­mis­sa sitäkään vai­h­toe­htoa ei ole. Jos kokoomus kat­se­lee maail­maa nyt uusin silmin, niin vihrei­denkin olisi syytä koh­da­ta nämä ongel­mat oikeasti, eikä yrit­tää uskotel­la ihmisille ratkaisu­jen ole­van help­po­ja ja pieniä säätämisiä.

  12. Laa­japo­h­jaisu­us on ollut silti hyvä asia. Perus­so­ma­lais­ten ja Kepun heit­et­tyä pyyh­keen kehään ja kieltäy­dyt­tyä edis­tämästä mitään, järkevää poli­it­tista keskustelua ei ole syntynyt.

    Hal­li­tus on joutunut itse sovit­tele­maan ja tas­apain­ot­ta­maan eilaisia näkökul­mia ja etur­i­s­tiri­ito­ja. Se on poli­ti­ikkaa ja hyvä asia. Toden­näköis­es­ti se on syn­nyt­tänyt parem­man lop­putu­lok­sen kuin jokin muu toim­intat­a­pa, jos­sa oppo­si­o­tio olisi vain jyrätty.

    Suo­ma­laises­sa mallis­sa on olta­va laa­japo­h­jainen hlli­tus, kos­ka oppois­tios­sa voi vain kek­siä vitsejä.

    Avus­ta­jat, juuri näin ja kaikil­la puolueil­la. Hei­di Hau­ta­lan kohtalok­si tuli­vat hänen omat avus­ta­javal­in­tansa, ammat­ti­taidot­to­mia kun olivat.

    Neliv­uoti­nen talouden ihmekään­teeseen perus­tunut ohjel­man poh­ja oli huono idea. Samoin kun­nal­lisen itsemääräämisoikeu­den taakse lin­noit­tau­tuneet oman val­tansa suojelijat.

    Ehkä pahi­ta, uskallus puut­tui. Lop­pu­jen lopuk­si vielä arvoste­taan ihmisiä, jot­ka uskalt­vat ottaa omaa riskiä tulev­as­ta men­estymis­es­tä. Eteenkin Vasem­mis­tol­li­ito otti var­man päälle.

    Poli­it­tis­es­ti tilanne on kiin­sta­va. SDP suun­taa ay-liikeen suun­taan, Per­sut kohti kon­ser­vati­ivilorde­ja, Kepu arvokon­ser­vatismi­in ja Kokoomus markki­na­henkisyy­teen. Pern­teiselle lib­er­al­is­mille kesku­tas­sa ja liikku­vien äänestäjien sydämessä avau­tuu iso avoin kent­tä. Sinne ei näytä ole­van vetovoimaa mil­lään puolueella.

  13. Yksi asia Soin­in­vaaran asial­lises­sa kir­joituk­ses­sa jäi mieti­tyt­tämään. Ovatko Vihreät tuoneet jotain omaa panos­taan tähän kuvioon vai ovatko he olleet vain sivustakatsojina?

  14. Erit­täin hyvä ana­lyysi Osmol­ta. Eri­tyisen tyy­tyväi­nen olen hänen laa­jaan kat­san­tokan­taansa. Vielä olisi voin­ut pohtia vihrei­denkin kyvyt­tömyyt­tä useisi­in päätök­si­in, mut­ta antaa nyt olla…

    Eri­tyisen pet­tynyt olen demarien alen­nusti­laan, hal­vaan­tu­miseen. Jut­telin noin viikko sit­ten yhden vaiku­tus­val­taisen demarin kanssa ja tämä ihan vakavis­saan selit­ti, että voisimme pala­ta 80-luvun malli­in: “Mik­si se ei toimisi nyt kun se toi­mi sil­loin?” En oikein ymmärtänyt, mikä se malli olisi, mut­ta Neu­vos­toli­it­to ainakin pitäisi palaut­taa takaisin. Siihen tosin pyrkii osit­tain myös Putin, eli hyväl­lä tiel­lä ollaan. Ja demarien kan­na­tus saavut­taa jatku­vasti uusia ennä­tyk­siä, matalu­usen­nä­tyk­siä. Eläköön työväenaate…

  15. Suomen talouden tilan heikken­e­m­i­nen ei johdu hal­li­tuk­ses­ta vaan ulkop­uoli­sista seikoista:
    1) Nokian heikko pär­jäämi­nen kapeal­la kulut­ta­jaseg­men­til­la, rom­ah­dus ja myyn­ti pilkkahin­nal­la Microsoftille
    2) Välimeren maid­en talouskriisit
    3) USA:n heikkenevä talous, maail­man­poli­isi­na olemisen hin­ta, ara­bi­maid­en levottomuus
    4) Ukraina-Venäjä-EU-Nato kri­isi, Venäjän halut­to­muus neu­votel­la Ukrainan itsenäis­es­tä ase­mas­ta ja pakot­teet puolin ja toisin
    5) Valmis­ta­van tuotan­non ja myös korkean teknolo­gian sek­torin töi­den siir­tymi­nen kaukoitään
    6) Eläkeläis­ten kas­va­va osu­us väestöstä

    Ei mikään hal­li­tus pysty ratko­maan näitä ongelmia kovin hel­posti. Parem­pi että sekä oikeis­toa että vasem­mis­toa että keskustal­ib­er­aale­ja on mukana. 

    Oma käsi­tyk­seni on kanssa että perus­suo­ma­laisia ei halunut hal­li­tuk­seen kukaan muista puolueista tosis­saan pait­si ehkä demarei­den AY-siipi, jos muis­tat­te niin hal­li­tus­neu­vot­telu­jen alku­vai­heessa Heinälu­o­ma yrit­ti savus­taa Kokoomuk­sen ulos neu­vot­teluista päämääränään uudet vaalit ja puna­mus­tan kansan­rin­tama­hal­lisuk­sen luomi­nen, mut­ta muut puolueet kauhis­te­liv­at kyl­lä “jytkyä”. Olen kyl­lä kiitolli­nen että ei tarvitse asua maas­sa jos­sa Perus­suo­ma­lais­ten “hal­li­tu­so­hjel­ma” olisi toteutunut.

  16. Mut saa miet­teliääk­si Vihrei­den puoluekok­ous suh­teessa tähän uuteen tilanteeseen. Vihrei­den uudet lin­jauk­set ovat aika val­tiove­toisia, eivätkä eri­tyisen hyvin sovi yhteen por­varipoli­ti­ikan kanssa. Tämä on sääli, sil­lä Vihreät ovat kuitenkin osit­tain yrittäjäpuolue.

    Tun­tuu siltä, että SDP ei ole toipunut Lip­posen ajas­ta. Niin vah­van johta­jan jäl­keen on saat­tanut olla vaikeaa pala­ta nor­maalei­hin johta­ji­in. Tästä sit­ten syn­tyy mainit­se­masi sop­pa. Mua mieti­tyt­tää punav­ihreys. Demar­it eivät ainakaan Helsingis­sä oikein kan­na­ta tiivistä kaupunki­raken­net­ta, eivätkä oikein tue tavoitet­ta tiivistymis­es­tä. Demarei­den todel­li­nen poli­ti­ik­ka tai track record ei niin ollen ole kauhean hyvää kaupunki­talous­poli­ti­ikkaa. Helsingis­sä kuitenkin tuote­taan enem­män kansan­tuotet­ta per pää kuin muil­la alueil­la. Me tarvit­semme tuot­tavu­u­den kasvua, jot­ta voimme olla vihreämpiä. Tiivis säästäisi vihreää ja samal­la tuot­taisi tehokkaam­paa talout­ta. SDP:n ase­moi­tu­mi­nen suur­te­ol­lisu­u­den ja autoilun tuk­i­jana on erikoinen ja men­neestä maailmasta.

    Vihreät on pieni puolue, mut­ta jos olisimme edes kar­van ver­ran kuri­nalaisem­pia ja ajaisimme agen­daamme tiukem­min yhteis­tu­umin por­varipuoluei­den kanssa, voisi jonkin­lainen suvait­se­vainen sosi­aalilib­er­aali kehi­tyskulku olla mah­dolli­nen. Oli­han Mil­ton Fried­mankin pien­i­t­u­loisille negati­ivisen tuloveron kannalla.

    En kuitenkaan halua soima­ta SDP:tä. Jotenkin pikem­minkin tun­tuu ajallemme ole­van leimallista se, että jän­tevää kuri­nalaista poli­ti­ikkaa ei halua tehdä mikään puolue. Nykya­jan indi­vid­u­al­isti­nen eetos rohkaisee eri poli­itikko­ja keräämään irtopis­teitä mil­loin mis­täkin, vaik­ka tarvit­sisimme yksi­tu­umaisu­ut­ta. Urho Kekkosen sanoin (vaik­ka en muuten ole UKK:sta eri­tyisen innois­sani): onko meil­lä malt­tia vaurastua?

  17. Jos ker­ran kyseessä on huonoin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen olisi Suomen kokon­aise­dun mukaista? Mik­sei her­ra Soin­in­vaara patista puoluet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kestä enää kovin mon­taa lähtijää. 

    Vai onko hal­li­tus huo­noud­estaan huoli­mat­ta samal­la paras mah­dolli­nen, siis Vihrei­den mielestä?

  18. Ongel­ma on yleen­sä se, että sito­va hal­li­tu­so­hjel­ma repäistään vaalien jäl­keen paris­sa viikos­sa sul­jet­tu­jen ovien takana — demokra­ti­aa avoimuutta…

  19. Mitähän tästäkin tulee? Stubb ei main­in­nut lin­japuheessaan ulkopoli­it­tisia asioi­ta eikä avan­nut uusia yhteiskun­tapoli­it­tisia visioita.

    Häpeän suo­ma­laise­na, jos Stubb Euroop­pa-neu­vos­ton ryh­mäku­vis­sa ryhtyy vielä nap­si­maan self­ieitä keltaisel­la homo­maisel­la kamerallaan.

  20. Perus­suo­ma­laisia yritet­ti­in taivut­taa hal­li­tuk­seen kaikin tavoin – min­ua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­laisia eri­oikeuk­sien heille olisi hal­li­tuk­ses­sa tarjottu 

    Ei asi­aa tuol­la lail­la ainakin julk­isu­udessa esitet­ty silloin.

    Perus­suo­ma­lais­ten vaa­likam­pan­jan yti­menä oli vas­tus­taa Kreik­ka-tukien ja Euroopan vakaus­mekanis­min rahoit­tamista, ja käsit­tääk­seni muut puolueet (pait­si ehkä Vasem­mis­toli­it­to) halu­si­vat näitä rahoit­taa niin kivenko­vaa että asi­as­ta ei voitu neu­votel­la eikä Per­su­ja ottaa hallitukseen.

  21. Demokra­tia on hyvä jär­jestelmä, kun taloudessa menee hyvin eikä viholli­nenkaan uhkaa .

    Aina ja kaikkial­la, kun talouden laskusu­un­ta lyö päälle, myös yhteiskun­ta­moraali rapau­tuu. Se näkyy rötöste­lynä ja vas­tu­un heikken­e­misenä. Oma etu tulee tärkeäm­mäk­si ja muut joutaa vähem­mälle. Demokraat­ti­nen hallintomme takkuilee nor­maali­akin pahem­min. Mil­lään tahol­la ei ole ” varaa” huole­htia heikoim­mista — tulo­eroista vain paasataan.

    Toki paljon aina johtuu johta­jien kyvy­istä, mut­ta vaikeat ajat eivät tuo­ta suur­miehiä, korkein­taan kyseenalaisin keinoin toimivia sotasankare­i­ta. Täl­lä yritän osoit­taa, että nyky­suh­dan­teis­sa ei ker­ta kaikki­aan voi olla kiitos­ta ansait­se­vaa hal­li­tus­ta. Jos hal­li­tus saisi jotain aikaan, sekin osoit­tau­tu­isi vääräk­si poli­ti­ikak­si, kos­ka toiv­ot­tua tulosta ei syn­ny. Elvyt­ti­hän hal­li­tus aluk­si, mut­ta se vei vain ojas­ta allikkoon. Sama jut­tu, kun yri­tysveroa rutkasti alen­net­ti­in — kovin vähän näkyy yri­tys­ten toimia — ainakaan vielä.

    Mielu­um­min haukkuisin aikaisem­pia hal­li­tuk­sia, jos ener­giaa tuh­lataan jälkivi­isauteen. Niistä puut­tui jämäkkyyt­tä rak­en­taa puskure­i­ta nykyti­lan ja vas­taavien var­alle, liikaa niis­sä kosiskelti­in äänestäjiä kaiken­laisel­la mukavalla.

    Jos suh­dan­teet para­nee, löy­tyy uusia päte­viä min­is­tere­itä vas­tu­ulli­sista puolueista. Jos taas lama jatkuu, toiv­ot­tavasti löy­tyy edes päte­viä taus­tavaikut­ta­jia, mut­ta teois­taan, jot­ka on pakko tehdä, kiitos­ta he eivät tule saamaan.

  22. Osmo Soin­in­vaara: 2003–2007 kokoomus oppo­si­tios­sa ja 2007–2011 keskusta­lainen pääministeri.

    Siis oliko Van­hasen I hal­li­tus (2003–2007) myös huono, vai ain­oas­taan kolme sen jälkeistä?

  23. Nämä val­tion mil­jardisopeu­tuk­set on suurim­mal­ta osin toteutet­tu siirtämäl­lä kus­tan­nu­s­painet­ta kuntaveroon.

    Kun­tien tehtävien mil­jar­di­vähen­nyk­ses­tä on tosi­aan sovit­tu vain otsikko­ta­sol­la. Virkkunen on pari kyse­lykier­rosta min­is­ter­iöi­hin tehnyt, ja vas­taa­jat eivät ole oikein vakavis­saan tehtävään suh­tau­tuneet. Virkkunen ei ole tätäkään hom­maa ole lop­pu­un kait­se­mas­sa ja tulok­sia pitäisi saa­da aikaan vaalivuon­na. Jos jo Sote-sopu purkaa julk­ista monop­o­lia, niin samaan suun­taan vaikut­taa kaiken jär­jen mukaan tämä kun­tien velvoit­tei­den vähen­tämi­nen. Vähem­mästäkin ide­ol­o­gis­es­ti kipeästä aiheesta on par­taa päristetty.

  24. Osmo Soin­in­vaara: 2003–2007 kokoomus oppo­si­tios­sa ja 2007–2011 keskusta­lainen pääministeri. 

    Oli kyl­lä harv­inaisen kokoomusve­toista poli­ti­ikkaa sil­loinkin, kos­ka Van­hasen aikana päämin­is­teri ei kyl­lä ohjan­nut toim­intaa mil­lään tavoin. Ja ne mainit­se­masi kolme peräkkäistä hal­li­tus­ta ovat:
    * Van­hasen II hallitus
    * Kiviniemen hallitus
    * Kataisen hallitus

    1. Minä tar­jkoitin hal­li­tuk­sil­la näitä vaa­likausien mit­taisia koali­tio­ta, jois­sa toki min­is­tere­jä vai­hdet­ti­in. Muodol­lis­es­ti tietysti hal­li­tus vai­h­tuu, kun päämin­is­ter­iä vai­hde­taan. Jos tätä ter­mi­nolo­giaa halu­taan käyt­tää niin san­o­taan, että viisi viimeistä hal­li­tus­ta ovat olleet aika saa­mat­to­mia. Lip­posen ja Ahon hal­li­tusten poli­ti­ikas­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta kukaan ei voi väit­tää, etteivät ne pystyneet päätöksiin.

  25. Juho Laatu: Perus­suo­ma­lais­ten kasvu pelot­ti usei­ta puoluei­ta (esim. vihre­itä), ei vain demare­i­ta. Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympärille rak­en­tu­va, ehkä perus­suo­ma­lais­ten ohjel­maa lähempänä ole­va hal­li­tus taisi olla mah­do­ton aja­tus näistä syistä. 

    Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympärille rak­en­tu­va hal­li­tus oli mah­do­ton, kos­ka keskus­ta ilmoit­ti heti ole­vansa oppo­si­tios­sa. Keskus­ta myös piti tiukasti lin­jansa, suos­tut­telijoi­ta var­masti oli.

    Jos keskus­ta olisi ollut pelis­sä mukana, neu­vot­te­lut oli­si­vat olleet aidot neu­vot­te­lut. Nyt peli oli aika selvä, kun kak­si isom­man pään puoluet­ta ilmoit­tau­tui saman tien oppo­si­tioon. Lop­putu­lok­se­na oli Kataisen pakkoavioliitto.

    Juho Laatu: Val­ta on siir­tynyt osin kabi­net­tei­hin ja lob­bareille myös niin, että mon­et asi­at tule­vat pöytään valmi­ik­si pureskel­tu­ina, Brys­selistä tai suo­ma­lais­ten käymistä yöl­li­sistä neu­vot­teluista Brysselissä.

    Sin­ul­la on ihanteelli­nen aja­tus­maail­ma men­neestä maail­mas­ta. Olen samaa mieltä lob­barien turhan vah­vas­ta ase­mas­ta, mut­ta meno oli men­neessä maail­mas­sa vielä paljon korruptoituneempaa.

    Juho Laatu: Suomen poli­itikot eivät yksinker­tais­es­ti vielä ymmär­rä, miten täl­laisia taan­tu­mia tulisi euroaikana hoitaa. Ennen euroaikaa ratkaisu olisi ollut devalvoitu­mi­nen tai deval­vaa­tio, mut­ta nyt ollaan jäh­me­tyt­ty paikalleen, osaa­mat­ta tehdä mitään selvästi tilan­net­ta parantavaa.

    Tilanne on ollut han­kala, mut­ta miten deval­vaa­tio tehdään kel­lu­valle val­u­u­talle velkaises­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvinkin osasyy ongelmi­imme, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­misemme euroon, vaan Euroopan jatku­va taan­tu­ma. Halvem­pi euron kurssi olisi tietenkin meille kivampi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va val­u­ut­tamme sen halvem­pi olisi.

    Tässä olisi tarvit­tu hal­li­tus, joka ottaa jonkin selvän lin­jan ja nou­dat­taa sitä oman kan­natuk­sen­sa uhal­la. Jotenkin kuvaavaa tilanteelle on se, että moni puolue voisi kaataa halutes­saan hal­li­tuk­sen, mut­ta kukaan ei sitä halua tehdä. Joko kaik­ki ovat opti­mis­te­ja oman kan­natuk­sen­sa kasvun suh­teen, tai sit­ten kaikkia pelot­taa. Täl­lä het­kel­lä uusia vaale­ja huu­taa vain keskus­ta, joka pelkää kan­na­tus­pi­ikkin­sä sulamista.

    1. Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympärille rak­en­tu­va hal­li­tus oli mah­do­ton, kos­ka keskus­ta ilmoit­ti heti ole­vansa oppo­si­tios­sa. Keskus­ta myös piti tiukasti lin­jansa, suos­tut­telijoi­ta var­masti oli.

      Oli siinä sel­l­ainenkin vai­he, että neu­votelti­in por­var­i­hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta sen kaa­toi­vat vihreät.

  26. Masi: Jos ker­ran kyseessä on huonoin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen olisi Suomen kokon­aise­dun mukaista? Mik­sei her­ra Soin­in­vaara patista puoluet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kestä enää kovin mon­taa lähtijää.

    Vai onko hal­li­tus huo­noud­estaan huoli­mat­ta samal­la paras mah­dolli­nen, siis Vihrei­den mielestä?

    Hal­li­tuk­sen kaat­a­mi­nen kan­nat­taa sille, joka olet­taa saa­vansa uusis­sa eduskun­tavaaleis­sa parem­man ase­man val­las­sa. Nythän on sil­lä taval­la erikoinen tilanne, että hal­li­tuk­sen kaat­a­mi­nen melkein väistämät­tä johtaa uusi­in vaalei­hin johtuen puoluei­den tasapainosta.

    Kokoomus ei halua juuri nyt vaale­ja, kos­ka se on päämin­is­teripuolue, ja sen kan­na­tus on taas kipua­mas­sa ykkösek­si. Lisäk­si puheen­jo­hta­javai­h­dos­ta tarvit­see vähän sulatella.

    SDP ei halua uusia vaale­ja, kos­ka sitä ei kiin­nos­ta mit­taut­taa todel­lista kan­na­tus­taan ja ryhtyä oppo­si­tion pienpuolueeksi.

    Vihreil­lä ei ole nyt eväitä kovin paljon suurem­paan paikkamäärään, eikä sitä kaut­ta parem­paan ase­maan hal­li­tuk­ses­sa. Lisäk­si hal­li­tuk­sen kaatamisel­la saa vähän han­kalan maineen, mikä voi pitää pienem­män puolueen ulkona hal­li­tuk­ses­ta tulevaisuudessa.

    RKP:lle asia on ihan det sam­ma, kos­ka kan­na­tus ja hal­li­tu­s­paik­ka ovat vakioi­ta. KD voi joutua oppo­si­tioon, vaik­ka kan­na­tus onkin suun­nilleen vakio.

    Toden­näköisin tapa asetel­man muut­tumiseen on se, että SDP ottaa voimakkaasti sel­l­aisen strate­gian, että nyt ote­taan kun­nol­la nenään ja haetaan neljä vuot­ta vauh­tia oppo­si­tios­ta. Se vaatisi Rin­teeltä aika kovaa asen­net­ta, kun puolueen vaa­likoneis­tokaan ei nyt ole ihan pri­imakun­nos­sa. Johta­ju­ut­ta se kyl­lä osoittaisi.

    = = =

    Vaalien jäl­keen tilanne on siinä mie­lenki­in­toinen, että jos demar­it ilmoit­ta­vat vaal­i­tap­pi­on jäl­keen ole­vansa oppo­si­tios­sa, tulok­se­na on por­var­i­hal­li­tus. Perus­suo­ma­laiset tuskin saa­vat enem­pää paikko­ja kuin viimek­si, ja oppo­si­tio­taival jatkunee.

    Valitet­tavasti vain tuos­ta hal­li­tuk­ses­ta saadaan hel­posti yhtä toim­intakyvytön kuin nykyis­es­tä, jos kyse on pakkoavi­o­li­itos­ta silloinkin.

    1. Vihersinssi. Aika paljon sin­ul­ta jäi puoluei­ta oppo­si­tioon. Vielä pitäisi kuitenkin saa­da hal­li­tuk­sen taakse enem­mistö. Tosin vähem­mistöhal­li­tus ei ole mah­do­ton aja­tus sekään.

  27. Sekä Suomen että euroalueen tilanne on selvästi huonom­pi kuin kolme vuot­ta sit­ten, eikä har­joite­tul­la poli­ti­ikalla muu­ta olisi voin­ut olettaakaan. 

    Mil­lä tavoin euroalueen tilanne on “selvästi huonom­pi” kuin 2011. Kun itse eurokri­isi ja luot­tokri­isi on jo takanpäin.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Oli siinä sel­l­ainenkin vai­he, että neu­votelti­in por­var­i­hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta sen kaa­toi­vat vihreät. 

    Eli vihreät val­it­si mielu­um­min tämän his­to­ri­an huonoim­man hal­li­tuk­sen kuin porvarihallituksen.

  29. Ode:

    Liian laa­ja poh­ja? Jos se tästä on johtunut, vika oli kris­til­li­sis­sä, sil­lä muut viisi puoluet­ta toimi­vat hyvin yhteen Lip­posen hal­li­tuk­sis­sa. Vika taisi olla siinä, ettei Lip­po­nen johtanut tätä hal­li­tus­ta – eikä demare­i­ta – eikä Suvi-Anne Siimes johtanut vasem­mis­toli­it­toa. Monipuolue­hal­li­tuk­sen joht­a­mi­nen on vaa­ti­va tehtävä, mut­ta ei mahdoton.

    Olisiko kuitenkin myös niin, että Lip­posen hal­li­tusten aikana vallinneel­la voimakkaal­la talouden nousukaudel­la “ylileveän” hal­li­tus­po­h­jan yhteistyö oli paljon helpom­paa. Poli­itikko­jen on paljon helpom­pi sopia “jako­varan” törsäämis­es­tä kuin nyky­hal­li­tuk­sen leikkauksista.

    Toki Lip­posen johta­ju­udel­la oli oma iso roolin­sa (Tosin nykypäivän Lip­posen haas­tat­telu­ja kuun­nel­lessa ei voi kuin ihme­tel­lä, kuin­ka val­tiomiehestä on tul­lut katk­era eläkeläinen)

  30. Joku voisi tehdä huvikseen laskel­man, mikä olisi julkisen talouden tila jos meil­lä yhä olisi 1980-luvun väestörakenne ja työl­lisyys. Vaan ei ole kumpaakaan.

  31. Juho Laatu: Tuo nyt on vähän väärä todis­tus. Perus­suo­ma­laiset eivät tietenkään halun­neet hal­li­tuk­seen, joka ajoi tasan vas­takkaisia asioi­ta kuin niitä, joil­la perus­suo­ma­laiset oli­vat juuri vaalivoit­ton­sa saa­neet. Ja muut eivät halun­neet kir­joit­taa hal­li­tu­so­hjel­maa perus­suo­ma­lais­ten ajamia teemo­ja sisältäväk­si. Kut­su­isin perus­suo­ma­lais­ten asen­net­ta mielu­um­min suo­raselkäisyy­dek­si kuin rin­ta­makarku­ru­udek­si. Tuo­hon hal­li­tuk­seen meno olisi ollut perus­suo­ma­laisille selvä takin kään­tämi­nen heti vaalien jälkeen. 

    Eli kun ei saa omaa kan­taansa sel­l­aise­naan ja kokon­aisu­udessaan läpi niin on parem­pi olla saa­mat­ta siitä mitään läpi? 

    Hal­li­tuk­ses­sa ollessaan Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat var­masti joutuneet anta­maan perik­si jois­sain asiois­sa, mut­ta kokon­aisu­udessaan Suo­mi olisi nyt Perus­suo­ma­laisem­pi jos he oli­si­vat sinne men­neet. Min­un mielestäni hyvä näin, mut­ta Perus­suo­ma­lais­ten ajatuk­sia kan­nat­tavien näkökul­mas­ta hal­li­tuk­ses­ta poisjäämisessä on vaikea nähdä mitään järkeä.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Oli siinä sel­l­ainenkin vai­he, että neu­votelti­in por­var­i­hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta sen kaa­toi­vat vihreät.

    Ker­ro­taan Realo-vihrei­den hal­lit­se­man puolue­hal­li­tuk­sen olleen valmis por­var­i­hal­li­tuk­seen, mut­ta puolue­val­tu­us­tossa enem­mistönä olleet Fun­dit päät­tivät: Ei.
    Vaa’ankieliase­man käyt­töä konkreettisimmillaan.

  33. Seu­raa­va hal­li­tus on sekin huono, eikä pysty ratkaise­maan Suomen ongelmia.

    Lääkkeinä ovat SoTe ‑uud­is­tus ja työurien piden­tämi­nen. Taudin diag­noosi väärä ja väärät lääk­keet pahen­ta­vat tau­tia ja heiken­tävät poti­las­ta entisestään.

    Suo­mi on väärässä val­u­ut­ta-alueessa, eikä Suomel­la ole omaa talous- tai rahapolitiikkaa.

    Mon­tako­han hal­li­tus­ta, mil­lainen kur­ju­us, ja paljonko val­tion velkaa tarvi­taan, että tämä tunnustetaan?

  34. Masi: Jos ker­ran kyseessä on huonoin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen olisi Suomen kokon­aise­dun mukaista? Mik­sei her­ra Soin­in­vaara patista puoluet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kestä enää kovin mon­taa lähtijää.

    En näe asi­as­sa mitään ihmeel­listä Poli­itikoille, mukaan lukien Soin­in­vaara, tulee aina ensin oma etu, sit­ten puolueen etu ja paljon myöhem­min Suomen etu.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihersinssi. Aika paljon sin­ul­ta jäi puoluei­ta oppo­si­tioon. Vielä pitäisi kuitenkin saa­da hal­li­tuk­sen taakse enem­mistö. Tosin vähem­mistöhal­li­tus ei ole mah­do­ton aja­tus sekään.

    Ote­taan­pa vielä ker­ran tuo päät­te­ly vähän enem­män kir­joitet­tuna. Ajat­te­len tilan­net­ta, jos­sa mini­hal­li­tus­neu­vot­te­lut epäon­nis­tu­vat ja saadaan uudet vaalit. Tein neljä mielestäni kohtu­ullisen paikkansapitävää oletusta:

    1. puoluei­den kan­na­tus nou­dat­taa nyky­istä kyselykannatusta.

    2. SDP ilmoit­taa jäävän­sä oppo­si­tioon huonon kan­natuk­sen vuoksi.

    3. PS on edelleen ulkona peleistä käytet­tyään kovaa kieltä vaalikamppailussa.

    4. Syn­tyy enemmistöhallitus.

    Tämän jäl­keen tilanne puolueittain:

    - kok: pakko olla hal­li­tuk­ses­sa, muuten ei ole enemmistöä
    — kesk: pakko olla hal­li­tuk­ses­sa, muuten ei ole enemmistöä
    — rkp: sisäl­lä kuten aina
    — vihr: voi valita
    — kd: voi valita
    — ps: ulkona suo­raselkäisyyt­tään (tai jääräpäisyyttään)
    — sdp: ei halua mukaan vaal­i­tap­pi­on vuoksi
    — vas: ulkona, kos­ka inho por­vare­i­ta kohtaan on molemminpuolinen

    Ei tuol­la paletil­la oikein saa muu­ta kuin por­var­i­hal­li­tus­ta, jos vaalit pidet­täisi­in nyt.

    Ole­tuk­set ovat toki aina ole­tuk­sia. Tässä vähän jonkin­laista ana­lyysiä niiden uskottavuudesta:

    1. Jos vaalit pide­tään nyt, kan­natuk­sen heitot jäävät suh­teel­lisen pienek­si kyse­lykan­natuk­ses­ta (kevät­vaalei­hin ehti­ikin sit­ten tapah­tua yhtä ja toista).

    2. Jos demar­it halu­a­vatkin hal­li­tuk­seen, peli­v­araa tulee vähän lisää. Sil­loin kokkar­it ja per­sut voivat pitää seu­raa toisilleen oppo­si­tios­sa. Tämä tun­tuu kuitenkin demarien kannal­ta han­kalal­ta, kos­ka vaikeana aikana toimi­van hal­li­tuk­sen apupuolueen on vaikea paran­taa kan­na­tus­taan radikaalisti.

    3. Per­su­jen on vaikea samaan aikaan tehdä hyvin ääniä keräävää vaa­likam­pan­jaa ja pystyä men­emään hal­li­tuk­seen. Jos perus­suo­ma­lais­ten puheet muut­tuvat jous­tavam­mik­si, sit­ten meil­lä on toden­näköis­es­ti pienem­pi mut­ta hal­li­tuskelpoinen puolue, ja jako menee uusiksi.

    4. Pidin enem­mistöhal­li­tus­ta aika lail­la annet­tuna asiana suo­ma­laises­sa demokra­ti­as­sa, mut­ta ehkä olenkin väärässä? Vähem­mistö toimii, jos oppo­si­tio on hajanainen ja riitainen.

    Olenko jät­tänyt jotain olen­naista laskuista?

    1. VFi­herinssi
      Teit hal­li­tuk­sen keskus­tan, kokoomuk­sen ja RKP:n varaan ja oletit vaal­i­t­u­lok­sen nou­dat­ta­van mielipi­de­tiedustelu­ja. Sil­loin noil­la kolmel­la puolueel­la ei olisi enemmistöä.

  36. Anssi V: Eli vihreät val­it­si mielu­um­min tämän his­to­ri­an huonoim­man hal­li­tuk­sen kuin porvarihallituksen. 

    Jos vihreät onnis­tu­i­v­at kaata­maan hal­li­tus­po­h­jan, hal­li­tuk­sel­la oli alun alka­enkin kovin kapea poh­ja. Hal­li­tuk­ses­ta on vaikea saa­da toim­intakyky­istä, jos siel­lä on liikaa vaa’ankieliä. Voisin veika­ta, että jos tuos­ta olisi saatu por­var­i­hal­li­tus kasaan, siitä olisi tul­lut his­to­ri­an huonoin hallitus.

    Edel­lis­ten vaalien tulos nyt vain sat­tui näyt­tämään suo­ma­laistyyp­pisen demokra­t­ian heikon kohdan. Tähän asti on oletet­tu, että kuka tahansa voi olla kenen tahansa kanssa hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta yhden suuren puolueen irtoami­nen tästä teki tilanteesta vaikean.

    Eikä mikään sano, etteikö sama olisi edessä seu­raavis­sakin vaaleissa.

  37. ij:
    Joku voisi tehdä huvikseen laskel­man, mikä olisi julkisen talouden tila jos meil­lä yhä olisi 1980-luvun väestörakenne ja työl­lisyys. Vaan ei ole kumpaakaan. 

    Ja palvelu­rakenne sekä sosi­aal­i­tur­va. Halu­aako joku ihan oikeasti takaisin 80-luvulle?

  38. Soin­in­vaara uno­htaa sen, että toden­näköis­es­ti Suo­mi suo­ras­taan kihisee Glad­ion agent­te­ja, glad­i­aat­tor­e­i­ta. Toden­näköis­es­ti kaik­ki poli­it­tiset päätök­set Suomes­sa on suo­raan näi­den sanelemia. Ei itsenäisyy­destä eikä demokra­ti­as­ta ole rip­puakaan jäl­jel­lä, jos niitä koskaan olikaan.
    Kyl­lä aikoinaan puhut­ti­in kotirys­sistä, mut­ta kuinkas ne kotijenkit?
    Kaik­ki puhu­vat desant­ti­dosen­tista, mut­ta entäs ne län­tiset desantit?

  39. Mikael: Vihreät on pieni puolue, mut­ta jos olisimme edes kar­van ver­ran kuri­nalaisem­pia ja ajaisimme agen­daamme tiukem­min yhteis­tu­umin por­varipuoluei­den kanssa, voisi jonkin­lainen suvait­se­vainen sosi­aalilib­er­aali kehi­tyskulku olla mahdollinen. 

    Syys­tä tai tois­es­ta vihreä liike on mon­es­sa maas­sa punasävyi­nen, sinivihreys on aika harv­inaista. Tähän voi kek­siä syitä ihmis­ten ajat­telus­ta (yleinen hyvän­tah­toisu­us), äänestäjien ikärak­en­teesta (nuoret äänestävät vihre­itä, nuoret ajat­tel­e­vat vasem­mis­to­laisem­min) tai sit­ten vaik­ka siitä, että oikeis­to­laisille vihrey­den vaa­timuk­set osu­vat enem­män omaan lompsaan.

    Vihrey­dessä on myös jakolin­ja toisel­la akselil­la, teknovihrei­den ja hörhövihrei­den välil­lä. Tätähän me tämänkin blo­gin kom­menteis­sa olemme jauha­neet. Ei ehkä ole huono veikkaus, että näi­den jakolin­jo­jen välis­sä on kor­re­laa­tio (oikeis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­vat hörhövihreät ovat harvinaisuus).

    Reuno­jen välil­lä on jo nyt melkoisen pitkä mat­ka. Ydin­voimaan myön­teis­es­ti suh­tau­tu­van espoolaisen insinöörin ja keu­ru­u­laisen bio­dy­naamisen luo­muvil­jeli­jän näkökul­mia alkaa olla vaikea sovit­taa samaan puolueeseen. Jos puolue siir­tyy jon­nekin, reunas­ta putoaa väkeä.

    Itse toki näk­isin mielel­läni sen, että vihreät meni­sivät vähän oikealle ja kohti teknokraat­tisem­paa ajat­telua (Ode minus­ta hyvänä esimerkkinä). En kuitenkaan rehellis­es­ti san­ot­tuna ole ihan var­ma siitä, tek­isikö se puolueen kan­natuk­selle hyvää, kos­ka iso osa nyky­i­sistä kan­nat­ta­jista ei sitä ymmärtäisi. Se voisi sataa aika kovasti Arhin­mäen laariin.

    Minus­takin on sääli, jos vihreät pää­tyvät punav­ihreäk­si pien­puolueek­si. Vah­valle lib­er­aalille ja ympäristöar­vo­ja ajavalle keskus­taoikeis­to­laiselle puolueelle olisi käyt­töä. Äänestäjiä voi vain olla vaikeampi löytää.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    VFiherinssi
    Teit hal­li­tuk­sen keskus­tan, kokoomuk­sen ja RKP:n varaan ja oletit vaal­i­t­u­lok­sen nou­dat­ta­van mielipi­de­tiedustelu­ja. Sil­loin noil­la kolmel­la puolueel­la ei olisi enemmistöä.

    Itse tulk­it­stin Viherinssin ehdo­tuk­sen siten, että Vihreät ja KD oli­si­vat myös hallituksessa.

    Itse olen hyvin pitkälti Viherinssin kanssa samoil­la lin­joil­la. Voit­ti sit­ten keskus­ta tai kokoomus, demar­it jää jatku­van turpi­in saamisen vuok­si otta­maan lukua ja por­var­i­hal­li­tus on varma.

    Ain­oa epä­selvyys on ote­taanko hal­li­tuk­seen lisäk­si per­sut, vai vihreät, ruot­salaiset ja KD avuk­si. Per­su­jen päästämi­nen vaa’ankielek­si ei var­masti olisi Sip­ilän tai Stub­bin mieleen. 

    Paljon tietenkin riip­puu myös perus­suo­mais­ten men­estyk­ses­tä ja siitä, minkälaisia hiihtäjiä perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­jik­si valikoituu ja minkälaista ryh­mäkuria Soi­ni pystyy hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa lupaamaan.

    Ja tietysti ään­ten liikku­mi­nen akselil­la vihreät-vasem­mis­toli­it­to on myös merkit­tävä tek­i­jä. Vas­sar­it kun ovat myös pelan­neet itsen­sä ulos seu­raavas­ta hallituksesta.

  41. teekkari: Itse tulk­it­stin Viherinssin ehdo­tuk­sen siten, että Vihreät ja KD oli­si­vat myös hallituksessa.

    Nimeno­maan. Toisin sanoen kok+kesk+rkp pakol­lisi­na kuvioina, vihr ja kd saa­vat itse vali­ta. Ehkä tein sen virheen, että kut­suin tätä por­var­i­hal­li­tuk­sek­si, mut­ta eivätkö kaik­ki nämä oikeas­t­aan ole porvaripuolueita?

  42. kak­si teo­ri­aa 3:een perät­täiseen huonoon hal­li­tuk­seen. ei täysin selitä kaikkea.

    teo­ria 1

    eläköi­tynyt äänestäjäkun­ta ja plus melkein eläk­keel­lä olevat
    nämä ryh­mät ajat­tel­e­vat enim­mäk­seen omaa etu­aan jot­ka ovat eläk­keet ja ter­vey­den­huolto jot­ka kum­matkin käy kalli­ik­si yhteiskun­nalle. eläk­keet mak­se­taan työeläke­mak­su­jen kaut­ta suo­ri­na rahan­si­ir­toina ja ter­vey­den­huolto enim­mäk­seen kun­tien kautta.
    eläke ja melkein eläk­keel­lä ole­vat myös ahk­e­ria äänestäjiä. nämä ryh­mät eivät ole niin akti­ivisia muis­sa asiois­sa. sik­si asi­at jun­naa paikallaan ja yhteiskun­nal­lisia muu­tok­sia ei saa­da hel­posti aikaiseksi.

    teo­ria 2

    media ja inter­net. 90-luvul­la ihmiset seura­si­vat lähin­nä val­ta-medioi­ta kuten yle, hs ja muut. jot­ka edusti suh­teelli­nen keskimääräistä ja hillit­tyä lin­jaa jol­loin puolueet eivät olleet niin sitoutunei­ta omaa ytimeen­sä. nyky­isin net­ti-aikana ihmiset voivat seu­ra­ta just omia mielip­iteitä netistä ja media mm ilta-päivä lehdet voivat julka­ista mitä tahansa vas­tu­u­ton­ta. seu­raus näkyy puolueis­sa yhteiskyvyn puut­tumise­na ja halua tin­kiä omista vaatimuksistaan.

  43. Viherinssi: Nyt peli oli aika selvä, kun kak­si isom­man pään puoluet­ta ilmoit­tau­tui saman tien oppositioon. 

    Keskus­ta ilmoit­tau­tui aika vah­vasti oppo­si­tioon, mut­ta perus­suo­ma­laiset ei niin tehnyt.

    Voi olla että perus­suo­ma­laiset sisältävä hal­li­tus oli mah­do­ton sik­si, että muut puolueet eivät halun­neet sel­l­aista hal­li­tu­so­hjel­maa, joka olisi kel­van­nut perus­suo­ma­laisille. Perus­suo­ma­laiset sisältävän hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa olisi ehkä pitänyt lukea jotain europaket­tien loppumisesta.

    Kai nuo kuusi puoluet­ta lask­i­vat, että huono hal­li­tus on parem­pi vai­h­toe­hto kuin perus­suo­ma­lais­ten ydin­teemo­ja sisältävä hallitus.

    Sin­ul­la on ihanteelli­nen aja­tus­maail­ma men­neestä maail­mas­ta. Olen samaa mieltä lob­barien turhan vah­vas­ta ase­mas­ta, mut­ta meno oli men­neessä maail­mas­sa vielä paljon korruptoituneempaa. 

    En sanonut, että men­nyt maail­ma olisi ollut kor­rup­tios­ta vapaa. Toki lob­bare­i­ta on ollut ennenkin. Tästä huoli­mat­ta OS:n huomio siitä, että lob­bar­it ovat päässeet val­laan ytimeen on hyvä. Aiem­mat huonot koke­muk­set lob­bauk­ses­ta eivät tarkoi­ta, että lob­baus­ta olisi hyvä saa­da lisää. Tais­telka­amme siis sivus­ta tule­van, demokra­t­ian vas­taisen val­lan vähen­tämisek­si, tai sen muut­tamisek­si vain pyy­det­täessä saatavak­si asiantuntija-avuksi.

    Tilanne on ollut han­kala, mut­ta miten deval­vaa­tio tehdään kel­lu­valle val­u­u­talle velkaises­sa maassa? 

    Kel­lu­va val­u­ut­ta devalvoituu kun talous sakkaa. Sitä ei tarvitse devalvoida.

    Euro voi kyl­lä olla hyvinkin osasyy ongelmi­imme, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­misemme euroon, vaan Euroopan jatku­va taantuma. 

    En sanonut, että euroon kuu­lu­mi­nen olisi ongel­ma, mut­ta sanoin, että poli­itikkomme eivät hal­litse tilan­net­ta, jos­sa olemme ensim­mäistä ker­taa taan­tu­mas­sa yhteis­val­u­u­tan aikana.

    Halvem­pi euron kurssi olisi tietenkin meille kivampi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va val­u­ut­tamme sen halvem­pi olisi. 

    Poli­itikkomme osaisi­vat toimia oman kel­lu­van val­u­u­tan maail­mas­sa. Sik­si se olisi toden­näköis­es­ti toimin­ut parem­min tässä taantumavaiheessa.

    Oma val­u­ut­ta kel­luisi sopi­valle tasolle. Euro ei kel­lu Suomen talouden tilan mukaiselle (Suomen toivo­ma­lle) tasolle, kos­ka Suomen talous on vain pieni osa euroalueen talout­ta. Euron kel­lu­mi­nen ei myöskään muu­ta Suomen ase­maa suh­teessa suh­teessa mui­hin euro­mai­hin (eikä siis kor­jaa kil­pailu­ti­lan­net­ta suh­teessa niihin).

    Tässä olisi tarvit­tu hal­li­tus, joka ottaa jonkin selvän lin­jan ja nou­dat­taa sitä oman kan­natuk­sen­sa uhalla. 

    Voi olla että tuo huonona pidet­ty kuu­den puolueen hal­li­tus oli paras enem­mistöhal­li­tus, joka sil­loises­sa tilanteessa voiti­in saa­da aikaan. Vai­h­toe­hto olisi voin­ut olla lin­jakkaampi vähemmistöhallitus.

    Tai kukaties, jos kuu­den puolueen neu­vot­te­lut oli­si­vat kaatuneet, ehkä jokut puolueet oli­si­vat nöyr­tyneet ja men­neet mukaan perus­suo­ma­lais­ten vetämään (tai vah­vasti muo­toile­maan) enem­mistöhal­li­tuk­seen, joka olisi lait­tanut tul­pan euroavustuksille.

    Jotenkin kuvaavaa tilanteelle on se, että moni puolue voisi kaataa halutes­saan hal­li­tuk­sen, mut­ta kukaan ei sitä halua tehdä. 

    Tuo­ta ilmiötä kut­su­taan usein Audin takapenkik­si. Vain vasem­mis­toli­it­to on luop­unut Audin takapenkistä muiden tavoit­telemien­sa asioiden vuok­si, mut­ta sen lähtö ei vielä riit­tänyt hal­li­tuk­sen kaa­tu­miseen. Nyt viisi puoluet­ta halu­aa jatkaa Audin takapenkil­lä vielä vuo­den ver­ran, vaik­ka moni pitääkin hal­li­tus­ta ennä­tyk­sel­lisen huonona.

  44. Anonyy­mi: Eli kun ei saa omaa kan­taansa sel­l­aise­naan ja kokon­aisu­udessaan läpi niin on parem­pi olla saa­mat­ta siitä mitään läpi? 

    Kaikil­la puolueil­la on joitain kyn­nyskysymyk­siä. Vihreät eivät menisi hal­li­tuk­seen, joka lopet­taa tuuli­tuki­aiset ja lisää ydin- ja turvevoimaa. Perus­suo­ma­lais­ten näkökul­mas­ta nyky­hal­li­tuk­sen lin­ja on selvästi hei­dän ydin­tavoit­tei­den­sa vas­tainen. Ei vihreille riit­täisi oikeus äänestää tyhjää ydin­voimalu­vista päätet­täessä, eikä perus­suo­ma­laisille oikeus äänestää tyhjää euroa­pu­paketeista päätettäessä.

    Hal­li­tuk­ses­sa ollessaan Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat var­masti joutuneet anta­maan perik­si jois­sain asiois­sa, mut­ta kokon­aisu­udessaan Suo­mi olisi nyt Perus­suo­ma­laisem­pi jos he oli­si­vat sinne menneet. 

    Voi myös ajatel­la, että jos perus­suo­ma­laiset oli­si­vat men­neet nyky­hal­li­tuk­seen, ja aja­neet euroa­pu­paket­te­ja, europanki­irien val­lan kas­vat­tamista jne., hei­dän vaaleis­sa saavut­ta­mansa kan­natuk­sen taso olisi sulanut pois paris­sa kuukaudessa. Äänestäjä oli­si­vat voineet kään­tää selkän­sä tuol­laisille takinkääntäjille.

    Nyt perus­suo­ma­laiset ovat oikeas­t­aan olleet pääop­po­si­tiop­uolue koko hal­li­tuskau­den ajan. On mah­dol­lista, että hal­li­tus on joutunut myötäilemäään perus­suo­ma­lais­ten lin­jaa enem­män perus­suo­ma­lais­ten ollessa oppo­si­tios­sa, kuin se olisi tehnyt, jos perus­suo­ma­laiset olisi saatu mukaan Audin takapenkille hal­li­tuk­sen yhteistä lin­jaa puolustamaan.

  45. Mielestäni kir­joituk­sen asenne on väärä. Pitäisi olla ylpeä, että on voin­ut toimia his­to­ri­an moni­ta­hoisim­mas­sa hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa on pyrit­ty yhteistyöhön oikeal­ta vihrei­den kera vasem­malle. Se, että on ollut ongelmia, on tosi­a­sia, joka var­masti kos­ket­taa jokaista hal­li­tus­ta. Niitä toki täy­tyy käsitel­lä ana­lyyt­tis­es­ti, mut­ta ei parem­pia hal­li­tuskump­panei­ta haikaillen.

    Mut­ta eniten kum­mas­tut­taa mielipi­de perus­suo­ma­lais­ten rin­ta­makarku­ru­ud­es­ta. — Eikö hal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa ole kysymys tavoit­teesta saa­da maalle parhaat mah­dol­liset min­is­ter­it omas­ta ja omaa puoluet­ta lähel­lä ole­vista puolueista aja­maan puoleen arvo­maail­man eteen­päin­viemistä? — Eikö täl­löin ole ns. vihrei­den arvo­jen etu, että perus­suo­ma­laiset eivät päässeet/suostuneet hal­li­tuk­seen? Ajat­telep­pa tilan­net­ta, jos Suomes­sa saisi saman­laisen “voiton” vielä ääri­oikeis­to­laisem­pi puolue. Pitäisikö demokra­t­ian nimis­sä kan­nus­taa heitä hal­li­tuk­seen? — Eikö täl­löin juuri olisi syytä muiden puoluei­den pyrk­iä yhteistyöhön, jol­la tämä voima pysäytetään? Demokra­tia on hieno sys­tee­mi, mut­ta se ei ole pelkkää vaal­i­matem­ati­ikkaa. Hyvien ja edis­tyk­sel­lisem­pi­en voimien tulee pyrk­iä voit­ta­maan destruk­ti­ivisem­mat ja kon­ser­vati­ivisem­mat voimat myös eduskun­nas­sa — sehän on poli­ti­ikan idea. Sik­si on vaikea ymmärtää mik­si vihreät valit­ta­vat sitä, että perus­suo­ma­laiset eivät men­neet hal­li­tuk­seen. Jos vihrei­den poli­ti­ik­ka hal­li­tuk­ses­sa ei onnis­tunut, se johtuu jostain muus­ta. Itse olen sitä mieltä että Ville Niin­istö on onnis­tunut hyvin ja kansanomais­es­ti san­ot­tuna: “paran­tanut, kuin sika juok­suaan”. Eurovaaliesi­in­tymiset oli­vat jo ihan huippua!

    Mitä valmis­telijoiden määrään ja lob­bauk­seen tulee syyl­lisiä löy­tyy myös byrokraat­ti­sista ja jäh­meistä virkamei­histä, joi­ta ei ole kan­nustet­tu inno­vati­iviseen ajat­telu­un vaan pas­si­iviseen perustelu­aineis­ton tuot­tamiseen. — Osaako ne edes vaiku­tusten arvioin­tia? Tässä on yksi demokra­t­ian ongel­ma. Virkamieskoneis­to jäh­mettyy ja sinne valikoituu tietyn­tyyp­pisiä ihmisiä, ei ehkä penaalin terävimpiä kyniä. Min­is­ter­it eivät tätä vain huo­maa, kos­ka heil­lä ei yleen­sä ole alan koulu­tus­ta. Toisaal­ta tämä oli vääryyt­tä tekevä yleistys, sil­lä paljon löy­tyy myös todel­la hyviä ja Suomen paras­ta ammat­ti­taitoa omaavia virkamiehiä.

    Mut­ta sitä intoa jol­la vihreät aja­vat perus­suo­ma­laisia seu­raavaan hal­li­tuk­seen, en todel­lakaan ymmär­rä. — Ymmär­rät­tekö te itse?

  46. Viherinssi: Jos vihreät onnis­tu­i­v­at kaata­maan hal­li­tus­po­h­jan, hal­li­tuk­sel­la oli alun alka­enkin kovin kapea poh­ja. Hal­li­tuk­ses­ta on vaikea saa­da toim­intakyky­istä, jos siel­lä on liikaa vaa’ankieliä.

    Hal­li­tuk­ses­ta on vaikea­ta saa­da toim­intakyky­istä, jos siel­lä on liikaa “vaa’ankieliä” ja neu­vot­teluis­sa har­raste­taan sanelupoli­ti­ikkaa. Vaa’ankielien val­ta-ase­ma täy­tyy tun­nus­taa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sekä hal­li­tuk­sen­sisäisen sol­i­daarisu­u­den täy­tyy saa­da ja hal­li­tuk­sen toimien täy­tyy rajoit­tua siel­lä sovit­tuun, muuten syn­tyy jatku­vaa nap­inaa. Täl­lä taataan keskinäi­nen luottamus.
    Lop­pu tulee siitä, ettei anneta julk­isu­udessa lausun­to­ja tai toimi­ta niin, että hal­li­tuskump­paneille tulee aihet­ta epäil­lä, että yritetään ujut­taa omaa ohjel­man ulkop­uolista agen­daa mukaan nykyiseen hal­li­tustyösken­te­lyyn tai irtau­tua julkises­ti vas­tu­us­ta samal­la, kun aje­taan hallituspolitiikkaa.

  47. pieni kielelli­nen korjaus.
    …seu­raus näkyy puolueis­sa yhteiskyvyn puut­tumise­na ja VÄHENTYNYTTÄ halua tin­kiä omista vaatimuksistaan.

  48. Viherinssi: Syys­tä tai tois­es­ta vihreä liike on mon­es­sa maas­sa punasävyi­nen, sinivihreys on aika harvinaista. 

    […] oikeis­to­laisille vihrey­den vaa­timuk­set osu­vat enem­män omaan lompsaan. 

    Oikeis­to yleen­sä vas­tus­taa sel­l­aista yhteis­vas­tu­ua­jat­telua, jota ympäristöasi­at vaativat.

    Viherinssi: Tähän asti on oletet­tu, että kuka tahansa voi olla kenen tahansa kanssa hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta yhden suuren puolueen irtoami­nen tästä teki tilanteesta vaikean. 

    Kyl­lä sille yhdelle kieltämät­tä tuli aika paljon ansiot­ta paskaa niskaan sekä ennen vaale­ja että niiden jäl­keen. Lisäk­si vaa­dit­ti­in, että kyn­nyskysymyk­sistä luovut­taisi­in. Sem­moista puoluet­ta ei Suomes­sa olekaan, joka tämän kohtelun jäl­keen halu­aisi muiden kanssa hallitukseen.

  49. Pari yötä nukut­tuna voi olla että Stub­bin val­in­ta päämin­is­terik­si saa aikaan tarvit­ta­van muu­tok­sen tunkkaises­sa menossa.

    Ollaan vaa­dit­tu Kreikkaa lainan ehtoina tekemään rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia. Meil­lä ne ovat tekemät­tä. “Juuri tämä ei käy, eikä saavute­tu­ista eduista voi luopua”

  50. Viherinssi: Tilanne on ollut han­kala, mut­ta miten deval­vaa­tio tehdään kel­lu­valle val­u­u­talle velkaises­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvinkin osasyy ongelmi­imme, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­misemme euroon, vaan Euroopan jatku­va taan­tu­ma. Halvem­pi euron kurssi olisi tietenkin meille kivampi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va val­u­ut­tamme sen halvem­pi olisi.

    Kyl­lähän kel­lu­va val­u­ut­ta voi devalvoitua vaikkei sitä devalvoi­da. Ruot­si on saanut jokin aika sit­ten tästä hyö­tyä mm. met­sä­te­ol­lisu­udelleen. Tosin tilanne muut­tui kun euron arvo putosi 1,25 USD tasolle, jos­ta se on taas nous­sut tasolle 1,37 USD eli noin 10%. Ja EKP ei tun­nu saa­van mitään aikaan.

  51. Mitähän siitäkin tulisi jos tyhjän­toimit­ta­ja-kak­sikko a’la RKP ja KD jou­tu­isi­vat oppositioon…

  52. Viherinssi: Ehkä tein sen virheen, että kut­suin tätä por­var­i­hal­li­tuk­sek­si, mut­ta eivätkö kaik­ki nämä oikeas­t­aan ole porvaripuolueita? 

    Ainakin vuon­na 2008 Suomen kolme ei-por­var­il­lis­in­ta puoluet­ta niiden omien kan­nat­ta­jien mielestä oli­vat vasem­mis­toli­it­to, vihreät ja SDP, tässä järjestyk­sessä.

    Kun kunkin puolueen kan­nat­ta­jak­si kysyt­täessä ilmoit­tau­tunei­ta pyy­det­ti­in sijoit­tau­tu­maan akselille 0 (ääri­vasem­mis­to) — 10 (ääri­oikeis­to), oli­vat keskiar­vot: vas 2,9 — vihr 4,5 — SDP 4,6. (Elo & Rapeli: Suo­ma­lais­ten poli­ti­ikkati­etämys, s. 81–87.)

    SDP:n ja vihrei­den ero on toki vain yhden kym­menyk­sen, mut­ta se todel­la oli näin päin ainakin vielä vuon­na 2008. Lisäk­si SDP:n kan­nat­ta­jil­la oli enem­män hajon­taa kuin vihrei­den kan­nat­ta­jil­la. Toki tämä ei estänyt SDP:tä viime vaa­likaudel­la nimit­tämästä istu­vaa hal­li­tus­ta tämän tästä “oikeis­to­hal­li­tuk­sek­si”…

  53. Ehkä Vihreille kun­naol­lisen main­os­toimis­ton kon­sul­toin­ti auttaisi.

    Var­masti usem­mat ovat omis­sa olois­saan ihan muvia ihmisiä, mut­ta medi­as­sa voisi jotain vähän petrata.
    Ville Niin­istö on jatku­vasti yhtä hapan kuin hapansilakka.
    Hei­di Hau­ta­la on jatku­vasti vihaisen oloinen sil­loin kun muuten vain ei ole nyr­peä. Oras Tynkky­nen esi­in­tyyi kuin olisi noin 80-vuo­tias ja hänen rin­nal­laan Paa­vo Väyry­nen näyt­tää eloisl­ta ja nuorekkaal­ta. Aika moni muukin on samoil­la lin­joil­la ilmeiltään ja eleiltään.

    Vihrei­den puolueak­ti­iv­it lienevät paljon enem­män vasem­mis­toon rähäl­lään kuin äänestäjät, jot­ka lienevät maltil­lisiä lib­er­aale­ja siinä Kokoomuk­sen ja demarei­den välimaastosta.

    Uudet kansal­lispuis­tot oli­vat toiv­ot­tu asia, jon­ka sen­tään onnis­tui. Kesku­tan ympäristömin­is­terin jälkien paikkaami­nen kaivosten valvon­nas­sa on onnsi­tunut joten kuten. Joten ehkä teemo­ja ilman ydin­voimaakin löy­tyy, myös myönteisiä.

  54. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Masi: Jos ker­ran kyseessä on huonoin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen olisi Suomen kokon­aise­dun mukaista? Mik­sei her­ra Soin­in­vaara patista puoluet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kestä enää kovin mon­taa lähtijää.

    En näe asi­as­sa mitään ihmeel­listä Poli­itikoille, mukaan lukien Soin­in­vaara, tulee aina ensin oma etu, sit­ten puolueen etu ja paljon myöhem­min Suomen etu.

    Ettei vai kenelekään jäisi sel­l­aista käsi­tys­tä, että Suomen etu olisi jotenkin eri­tyis­es­ti yht­eneväi­neen Suomes­sa asu­vien ihmis­ten — Suomen kansalais­ten ja muidenkin- edun kanssa, niin esit­täisin lis­tan muodossa:

    Poli­itikol­lakin tulee aina ensin oma etu, sit­ten puolueen etu, sen jäl­keen puoluet­ta rahal­lis­es­ti tuke­vien taho­jen etu ja paljon myöhem­min Suomen etu. Suomen edun jäl­keen jos­sain hyyyyvin kaukana tulee sit­ten se Suomes­sa (tai mik­seipä muis­sakin mais­sa) asu­vien ihmis­ten enem­mistön etu, tosin ne (ei enää näin alhaisel­la tasol­la he) ovat niin kovin kaukana, eivätkä juuri stan­dard­ipoli­itikkon elin­pi­iri­in kuu­lu, että niihin ei juuri tarvitse huomio­ta kiinnittää.

    Silti äänestän.

  55. Juho Laatu: Oma val­u­ut­ta kel­luisi sopi­valle tasolle. Euro ei kel­lu Suomen talouden tilan mukaiselle (Suomen toivo­ma­lle) tasolle, kos­ka Suomen talous on vain pieni osa euroalueen talout­ta. Euron kel­lu­mi­nen ei myöskään muu­ta Suomen ase­maa suh­teessa suh­teessa mui­hin euro­mai­hin (eikä siis kor­jaa kil­pailu­ti­lan­net­ta suh­teessa niihin).

    Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suomen talous on kuitenkin yksi euroalueen vahvim­mista, niin euron kurssi on meille pikem­min mata­la kuin korkea.

    Euron kurssista oikeasti kär­sivät etelän heikot, meille se on toden­näköis­es­ti edulli­nen. On myös mah­dol­lista, että me siir­rymme myöhem­min kär­si­jöi­den joukkoon, jos kestävyys­va­jet­ta ei saa­da han­skaan. Tosin sil­loinkin kyse on suh­teel­lis­es­ta uppoamisesta.

    Ruotsin meitä parem­pi kil­pailukyky johtuu ihan jostain muus­ta kuin omas­ta val­u­u­tas­ta. Vaik­ka Ruot­si olisi eurossa ja me ulkona, niil­lä pir­u­laisil­la menisi kuitenkin paljon paremmin.

    Jos me olemme kärsi­neet eurosta, olemme kärsi­neet siitä sen vuok­si, että sen avul­la on saatu Euroopan taan­tu­ma pitkitet­tyä. Sille me emme voi mitään.

  56. Coun­try­boy: Kyl­lähän kel­lu­va val­u­ut­ta voi devalvoitua vaikkei sitä devalvoi­da. Ruot­si on saanut jokin aika sit­ten tästä hyö­tyä mm. met­sä­te­ol­lisu­udelleen. Tosin tilanne muut­tui kun euron arvo putosi 1,25 USD tasolle, jos­ta se on taas nous­sut tasolle 1,37 USD eli noin 10%. Ja EKP ei tun­nu saa­van mitään aikaan.

    Val­u­ut­ta voi devalvoitua, mut­ta kos­ka devalvoitu­mi­nen tapah­tuu talouden todel­lisu­u­den mukaan, siihen on vaikea vaikut­taa. Rahaa paina­mal­la voidaan val­u­u­tan arvoa laskea, mut­ta sen tem­pun jäl­keen omas­sa val­u­u­tas­sa ole­vien lain­o­jen korot näyt­tävät mie­lenki­in­toisil­ta. Viime aikoina vain Sveit­si on uskaltanut uha­ta moi­sel­la, kun CHF meinasi lähteä katos­ta yli.

    Van­han hyvän ajan d‑vitamiinilla saisi kyl­lä wan­han hyvän ajan ay-poli­ti­ikan toim­i­maan. Vapaasti vai­hdet­ta­va val­u­ut­ta ei siihen kuitenkaan taivu.

  57. Juho Laatu: Nyt perus­suo­ma­laiset ovat oikeas­t­aan olleet pääop­po­si­tiop­uolue koko hal­li­tuskau­den ajan. On mah­dol­lista, että hal­li­tus on joutunut myötäilemäään perus­suo­ma­lais­ten lin­jaa enem­män perus­suo­ma­lais­ten ollessa oppo­si­tios­sa, kuin se olisi tehnyt, jos perus­suo­ma­laiset olisi saatu mukaan Audin takapenkille hal­li­tuk­sen yhteistä lin­jaa puolustamaan.

    Avaa tätä logi­ikkaa vähän.

    Jos PS olisi ollut mukana hal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa, kuka hyvän­sä olisi ollut oppo­si­tios­sa, myös kokkar­it tai demar­it. Uskoisin, että sil­lä olisi ollut merk­i­tys­tä poli­ti­ikkaan, jos oppo­si­tios­sa oli­si­vatkin olleet kok+kesk+rkp ja muut hallituksessa.

    Mitä hyö­tyä PS:lle on ollut pääop­po­si­tiop­uolueen ase­mas­ta? Sivuop­po­si­tiop­uolue keskus­ta on sen sijaan kerän­nyt paljonkin kan­na­tus­ta lisää. Liike voi toki olla se, että demar­it vuo­ta­vat per­sui­hin, jot­ka vuo­ta­vat keskus­taan, mut­ta oppo­si­tios­sa on selvä nettovoittaja.

    Perus­suo­ma­laiset ovat kyl­lä toista kaut­ta vaikut­ta­neet poli­ti­ikan sisältöi­hin. Tuskin­pa Antti Rin­net­täkään olisi valit­tu demarien vetäjäk­si ilman äijäköörin jäykkäkouristusta.

  58. Juho Laatu: Voi olla että tuo huonona pidet­ty kuu­den puolueen hal­li­tus oli paras enem­mistöhal­li­tus, joka sil­loises­sa tilanteessa voiti­in saa­da aikaan. Vai­h­toe­hto olisi voin­ut olla lin­jakkaampi vähemmistöhallitus.

    Vähem­mistöhal­li­tus­ta on vaikea tehdä ilman hajanaista oppo­si­tio­ta, jos­ta löy­tyy tukea aina jostain laidas­ta. Tämä herkästi sitoo vähem­mistöhal­li­tuk­sen varsin keskelle kent­tää, jotaa sit­ten oppo­si­tio­tukea on sekä oikelta että vasemmalta.

    Tuos­sa tilanteessa olisi pitänyt jät­tää kokoomus oppo­si­tioon oikealle, vasem­mal­ta olisi löy­tynyt enem­män peli­v­araa. Kokoomus­ta tuskin vaalivoiton jäl­keen huvit­ti lähteä oppo­si­tioon. Jos demarien ja kokkarien kan­na­tus olisi men­nyt toisin päin, tilanne olisi voin­ut olla erilainen.

    Kieltämät­tä poli­ti­ik­ka alkaa näyt­tää siltä, että puoluei­den kutistues­sa olisi syytä alkaa opetel­la myös vähem­mistöhal­li­tusten muodostamista.

  59. anonyy­mi: Kyl­lä sille yhdelle kieltämät­tä tuli aika paljon ansiot­ta paskaa niskaan sekä ennen vaale­ja että niiden jäl­keen. Lisäk­si vaa­dit­ti­in, että kyn­nyskysymyk­sistä luovuttaisiin.

    Yhdis­telmä kyn­nyskysymyk­siä, pienehköjä puoluei­ta ja enem­mistöhal­li­tuk­sia ei toi­mi. Jos­sain vai­heessa jonkun kyn­nyskysymyk­set menevät niin pahasti ris­ti­in muiden kanssa, että oppo­si­tio kut­suu. Vihreät kokeili­vat tätä ydin­voiman kanssa, per­sut apu­paket­tien kanssa.

    Puoluei­den ei kan­nat­taisi hirt­täy­tyä kyn­nyskysymyk­si­in. On kysymyk­siä, jot­ka ovat tärkeämpiä, ja on kysymyk­siä, jot­ka ovat vähem­män tärkeitä. Näille voi lait­taa vaik­ka numeromi­tat ja sen jäl­keen alkaa miet­tiä, mil­lä kom­bi­naa­ti­ol­la pääsee pisim­mälle. Tor­jun­tavoitot ovat ihan yhtä tärkeitä kuin valloitukset.

    Absolu­ut­tiset kyn­nyskysymyk­set sopi­vat yhden asian liik­keelle, joka sit­ten tarvit­taes­sa tin­kii kaikesta muus­ta. RKP lie­nee tästä paras esimerk­ki suo­ma­laises­sa puoluekentässä.

    En kuitenkaan osaa nähdä perus­suo­ma­laisia yhden asian liik­keenä. Kreik­ka-paketista tuli vaa­likam­pan­jan aikana ihan käsit­tämätön älämölö, vaik­ka kyse oli vain yhden kehi­tysku­lun yhdestä virstan­pylväästä. EU- ja eurokri­it­tisyy­dessäkin olisi ollut paljon muu­ta tekemistä hal­li­tuk­sen sisäl­lä puhu­mat­takaan muista perus­suo­ma­lais­ten arvokysymyksistä.

    Kos­ka Timo Soi­ni on kokenut poli­itikko ja tietää, miten suo­ma­lainen par­la­men­taris­mi toimii, oppo­si­tioon jät­täy­tymi­nen oli var­masti tietoinen veto. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että keskustelu sekä ennen että jäl­keen vaalien jostain syys­tä vähän harhau­tui asi­akysymyk­sistä. Kokenut poli­itikko kuitenkin tietää, että jutut ennen ja jäl­keen ovat vähän erilaisia…

  60. Viherinssi: Tilanne on ollut han­kala, mut­ta miten deval­vaa­tio tehdään kel­lu­valle val­u­u­talle velkaises­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvinkin osasyy ongelmi­imme, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­misemme euroon, vaan Euroopan jatku­va taan­tu­ma. Halvem­pi euron kurssi olisi tietenkin meille kivampi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va val­u­ut­tamme sen halvem­pi olisi.

    Kel­lu­va mark­ka olisi toden­näköis­es­ti omia aiko­jaan hie­man notkah­tanut kuten Ruotsin kru­unukin pikkaisen devalvoi­tui pahim­mas­sa vai­heessa. Oma val­u­ut­ta olisi halvem­pi myös sikäli, että emme osal­lis­tu­isi euron pelastamiseen.

  61. Marko Hami­lo: Kel­lu­va mark­ka olisi toden­näköis­es­ti omia aiko­jaan hie­man notkah­tanut kuten Ruotsin kru­unukin pikkaisen devalvoi­tui pahim­mas­sa vai­heessa. Oma val­u­ut­ta olisi halvem­pi myös sikäli, että emme osal­lis­tu­isi euron pelastamiseen. 

    Ja toisaal­ta kalli­impi, kos­ka mak­saisimme enem­män korkoa velois­tamme, ja lisäk­si kau­pankäyn­nis­sä tulisi jonkin ver­ran enem­män val­u­ut­ta­muun­noskus­tan­nuk­sia. Ei kai tuo euroalueen pelas­t­a­mi­nen meille oikeasti vielä kovin ihmeitä ole mak­sanut ver­rat­tuna vaik­ka val­tion­velko­jen korkosäästöihin.

    Val­u­ut­taa on jotenkin help­po syyt­tää, mut­ta val­u­ut­ta hei­jas­taa kuitenkin vain reaal­i­talout­ta. Euroalueessa on oikeastikin tas­apaino-ongel­ma (rahan suun­ta kohti Sak­saa), mut­ta mei­dän vähän pidem­män aikavälin ongel­mamme eivät val­u­ut­taa vai­h­ta­mal­la mene pois. Jos työtä tehdään vähän, sit­ten pitää elää niukemmin.

  62. Viherinssi: Val­u­ut­ta voi devalvoitua, mut­ta kos­ka devalvoitu­mi­nen tapah­tuu talouden todel­lisu­u­den mukaan, siihen on vaikea vaikuttaa. 

    Joku talousti­eteil­i­jä voi selit­tää val­u­u­tan devalvoitu­misen dynami­ikkaa tarkem­min. Minä totean vain, että devalvoitu­mi­nen tapaa men­nä tarkoituk­sen­mukaiseen suun­taan, eli heiken­tää heikko­jen maid­en valuuttaa.

  63. Viherinssi:
    ‘snip’
    Ruotsin meitä parem­pi kil­pailukyky johtuu ihan jostain muus­ta kuin omas­ta val­u­u­tas­ta. Vaik­ka Ruot­si olisi eurossa ja me ulkona, niil­lä pir­u­laisil­la menisi kuitenkin paljon paremmin.

    Jos me olemme kärsi­neet eurosta, olemme kärsi­neet siitä sen vuok­si, että sen avul­la on saatu Euroopan taan­tu­ma pitkitet­tyä. Sille me emme voi mitään. 

    Suomen teol­lisu­us ei ole kärsinyt eurosta, vaan siitä, että tuotan­non laatu on rom­ah­tanut eikä tavara käy kau­pak­si mil­lään hin­nal­la — noin hiukan kär­jis­tet­tynä, mut­ta vain hiukan.

    Jos laatu on kun­nos­sa, teol­lisu­us on kil­pailukyky­istä — esim. A‑Mersu, Porsche jne.

  64. Viherinssi
    “Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suomen talous on kuitenkin yksi euroalueen vahvim­mista, niin euron kurssi on meille pikem­min mata­la kuin korkea.”

    Jaa. Suomen kokon­ais­tuotan­to las­kee kol­mat­ta vuot­ta. Kuin­ka pitkään tai paljon sen pitäisi laskea, että euron kurssi olisi riit­tävän vahva?

  65. Viherinssi: Vähem­mistöhal­li­tus­ta on vaikea tehdä ilman hajanaista oppo­si­tio­ta, jos­ta löy­tyy tukea aina jostain laidas­ta. Tämä herkästi sitoo vähem­mistöhal­li­tuk­sen varsin keskelle kent­tää, jotaa sit­ten oppo­si­tio­tukea on sekä oikelta että vasemmalta.

    Tuos­sa tilanteessa olisi pitänyt jät­tää kokoomus oppo­si­tioon oikealle, vasem­mal­ta olisi löy­tynyt enem­män peli­v­araa. Kokoomus­ta tuskin vaalivoiton jäl­keen huvit­ti lähteä oppo­si­tioon. Jos demarien ja kokkarien kan­na­tus olisi men­nyt toisin päin, tilanne olisi voin­ut olla erilainen.

    Kieltämät­tä poli­ti­ik­ka alkaa näyt­tää siltä, että puoluei­den kutistues­sa olisi syytä alkaa opetel­la myös vähem­mistöhal­li­tusten muodostamista.

    Suomes­sa on tosi­aan ehkä jo vähän uno­hdet­tu, miten vähem­mistöhal­li­tuk­set toimivat.

    Nykyisen kuu­den puolueen hal­li­tuk­sen yksi ongel­ma on yömyöhään kiin­teäk­si sovit­tu hal­li­tu­so­hjel­ma, jon­ka kaik­ista yksi­tyisko­hdista on täy­tynyt pitää kiin­ni, vaik­ka aika ja mielip­i­teet ovat jo saat­ta­neet muut­tua. Vähem­mistöhal­li­tus olisi ainakin dynaamisem­pi kon­struk­tio, jon­ka olisi pakko hakea riit­tävä tuki toimilleen oppo­si­tios­ta (vai­htele­vista suun­nista, vai­htelev­ina argu­mentein) koko toim­intakaut­en­sa ajan. Peri­aat­teessa poli­ti­ik­ka voisi olla järkeväm­pää ja parem­min muut­tuvi­in tilanteisi­in sopeutuvampaa.

    Käytän­nössä vähem­mistöhal­i­tuk­set voivat tosin olla lyhytikäisem­piä, sil­lä oppo­si­tio voi ne aina halutes­saan kaataa, toisin kuin nyky­i­sis­sä neliv­uo­ti­sis­sa Audin takapenkki­hal­li­tuk­sis­sa, jois­sa enem­mistö pitää puoluekurin avul­la nöyrästi hal­li­tuk­sen pystyssä, oli siinä järkeä tai ei.

  66. Juho Laatu: Vähem­mistöhal­li­tus olisi ainakin dynaamisem­pi kon­struk­tio, jon­ka olisi pakko hakea riit­tävä tuki toimilleen oppo­si­tios­ta (vai­htele­vista suun­nista, vai­htelev­ina argu­mentein) koko toim­intakaut­en­sa ajan. Peri­aat­teessa poli­ti­ik­ka voisi olla järkeväm­pää ja parem­min muut­tuvi­in tilanteisi­in sopeutuvampaa.

    Ja toisaal­ta taas poli­ti­ik­ka voisi olla äärim­mäisen haparoivaa ja ajele­hti­vaa, kun Audin takapenkil­lä ain­oa murhe olisi se, miten saa oppo­si­tios­ta riit­tävästi kavere­i­ta. En tiedä, onko hyvä vähem­mistöhal­li­tuskult­tuuri help­po saa­da aikaan, tuskin.

    Enem­mistöhal­li­tuk­sen pitäisi olla erit­täin toim­intakykyi­nen, kun riit­tää kerätä eduskun­nas­ta enem­mistö, jon­ka enem­mistölle kel­paa­vat yhteiset asi­at. Mut­ta kuten kuvas­ta näkyy, toim­intakyky ei mitenkään vält­tämät­tä seu­raa tästä…

    Se on ihan selvästi huono asia, että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa kir­joite­taan nip­peleitä, mut­tei tehdä yhteistä strate­giaa, jota yritet­täisi­in toteut­taa välil­lä omat välit­tömät edut niellen. Lip­posen hal­li­tuk­sis­sa Paa­vo I Suuri ilmeis­es­ti onnis­tui aut­ta­maan kaikkia — myös omi­aan — tässä nielemis­pros­es­sis­sa. Van­hasen kui­va teknokra­tia myös jos­sain vai­heessa aut­toi asioiden edis­tämistä, mut­ta sil­loin toki aika oli vähän erilainen.

    Ehkä jotain oppia voisi etsiä 90-luvun lama-ajan hal­li­tusten toimin­nas­ta. Jotenkin ne sai­vat aika iso­ja asioi­ta aikaan, vaik­ka toki jälkivi­isaana voi sanoa, että osa asioista meni väärin. Mik­si ne oli­vat toim­intakyky­isiä, vaikkei tehtävänä ollut yhtään suosit­tua tai kivaa päätöstä?

  67. Ton­ni käteen:
    Viherinssi
    “Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suomen talous on kuitenkin yksi euroalueen vahvim­mista, niin euron kurssi on meille pikem­min mata­la kuin korkea.”

    Jaa. Suomen kokon­ais­tuotan­to las­kee kol­mat­ta vuot­ta. Kuin­ka pitkään tai paljon sen pitäisi laskea, että euron kurssi olisi riit­tävän vahva? 

    Kat­so luot­tolu­ok­i­tus­ta. Sit­ten, kun sil­lä päästään EU-maid­en keskikastin tasolle, markki­nat alka­vat pitää Suomen talouden näkymiä saman­laisi­na kuin muilla.

    Se voi tapah­tua paris­sa vuodessa, tai se voi olla tapah­tu­mat­ta. Täl­lä päät­tämät­tömäl­lä menol­la saamme kyl­lä vielä liian vah­van euronkin riesak­semme. Se ei kuitenkaan ole ollut mei­dän ongel­mamme vielä.

  68. Juho Laatu: Joku talousti­eteil­i­jä voi selit­tää val­u­u­tan devalvoitu­misen dynami­ikkaa tarkem­min. Minä totean vain, että devalvoitu­mi­nen tapaa men­nä tarkoituk­sen­mukaiseen suun­taan, eli heiken­tää heikko­jen maid­en valuuttaa.

    Ja vahvis­taa vahvo­jen maid­en val­u­ut­taa. Suo­mi on euroalueel­la vah­va maa. Kat­so luot­tolu­ok­i­tus­ta, joka ker­too markki­noiden uskos­ta. (Ei se ihan yksi yhteen kurssike­hi­tyk­sen kanssa ole, mut­ta antaa kuitenkin indikaa­tio­ta.) Kat­so val­tioiden velkaantumisasteita.

    Tässä on taustal­la se, että jos Sak­sa ja Lux­em­burg jätetään pois, Suo­mi on ihan tämän euroalueek­si kut­su­tun apuk­oul­u­lu­okan pri­imuk­sia. Meil­lä menee vain huonos­ti, ei totaalisen surkeasti.

  69. Viherinssi: Ehkä jotain oppia voisi etsiä 90-luvun lama-ajan hal­li­tusten toimin­nas­ta. Jotenkin ne sai­vat aika iso­ja asioi­ta aikaan, vaik­ka toki jälkivi­isaana voi sanoa, että osa asioista meni väärin. Mik­si ne oli­vat toim­intakyky­isiä, vaikkei tehtävänä ollut yhtään suosit­tua tai kivaa päätöstä? 

    Suomen kansa hyväksyy kovatkin päätök­set varsin hyvin sil­loin, kun ymmärtää niitä tarvit­ta­van. Tässä lamas­sa yksi merkit­tävä ero noi­hin aiem­pi­in lam­oi­hin on se, että nyt poli­itikot eivät käsit­tääk­seni edes ymmär­rä, mil­laisil­la kovil­la päätök­sil­lä taan­tu­ma olisi yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa selätet­tävis­sä. (Ja minä olen kovin pet­tynyt siihen, että jotkut älypäät menevät mukaan yhteis­val­u­ut­taan ilman että ovat edes miet­ti­neet, miten taan­tu­ma selätetään yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa.)

  70. (uus­in­talähetys — edelli­nen katosi jon­nekin bittiavaruuteen)

    Viherinssi: Avaa tätä logi­ikkaa vähän. 

    Hal­li­tus­puoluei­ta pelot­taa oppo­si­tion kan­natuk­sen kasvu. Jos hal­li­tus antaisi vaikka­pa antanut muu­ta­man mil­jardin uuteen euro­tukipaket­ti­in, perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus toden­näköis­es­ti pomp­paisi vastareak­tiona jonkin matkaa ylöspäin. Hal­li­tus joutuu siis vään­tämään poli­ti­ikkaansa lähem­mäs perus­suo­ma­lais­ten kan­taa estääk­seen kansan kan­natuk­sen siir­tymisen oppo­si­tion suun­taan. Oppo­si­ti­ol­la on run­saasti vapaut­ta ja aikaa kri­ti­soi­da hal­li­tuk­sen väärik­si kat­so­mi­aan toimia. Sik­si hal­li­tus on varovainen esim. apu­paket­tien suhteen.

    Jos PS olisi ollut mukana hal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa, kuka hyvän­sä olisi ollut oppo­si­tios­sa, myös kokkar­it tai demar­it. Uskoisin, että sil­lä olisi ollut merk­i­tys­tä poli­ti­ikkaan, jos oppo­si­tios­sa oli­si­vatkin olleet kok+kesk+rkp ja muut hallituksessa. 

    Epäilen että monikaan puolue ei olisi suos­tunut päätök­seen lopet­taa tukip­ketit. Ja perus­suo­ma­laiset eivät halun­neet hal­li­tuk­seen, joka olisi jatkanut tukipaket­te­ja. Voi olla, että perus­suo­ma­laisille ain­oa tie hal­li­tuk­seen olisi ollut tukipaket­tien hyväksymi­nen. Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat ehkä korkein­taan saavut­ta­neet hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sopimuk­sen entistä pienem­mistä tukipaketeista. Samaan tulok­seen he pää­sivät oppo­si­tios­sa, ja sai­vat lisäk­si haukkua hal­li­tus­ta edelleen olan takaa. Oppo­si­tios­sa kan­natuk­sen ylläpi­to on tyyp­il­lis­es­ti helpom­paa kuin hallituksessa.

    Mitä hyö­tyä PS:lle on ollut pääop­po­si­tiop­uolueen asemasta? 

    Kan­natuk­sen kasvu tai pysymi­nen juuri saavute­tul­la tasol­la. Hal­li­tuk­sen pakot­ta­mi­nen maltil­lisem­paan poli­ti­ikkaan tukipaket­ti­a­siois­sa (gallup-pelko­jen avulla).

    Sivuop­po­si­tiop­uolue keskus­ta on sen sijaan kerän­nyt paljonkin kan­na­tus­ta lisää. Liike voi toki olla se, että demar­it vuo­ta­vat per­sui­hin, jot­ka vuo­ta­vat keskus­taan, mut­ta oppo­si­tios­sa on selvä nettovoittaja. 

    Perus­suo­ma­laiset ovat kai kuitenkin viime vuosien voit­ta­ja, ja keskus­ta vain yrit­tää pitää / palaut­taa aiem­man kan­na­tus­ta­son­sa. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus olisi voin­ut pudo­ta takaisin muu­ta­maan pros­ent­ti­in. Nyt niin ei käynyt, vaan he ovat ehkä nousseet pysyväm­minkin suurten puoluei­den kat­e­go­ri­aan. Keskustalle peruskan­natuk­sen palaut­ta­mi­nen on helpom­pi nakki.

    Perus­suo­ma­laiset ovat kyl­lä toista kaut­ta vaikut­ta­neet poli­ti­ikan sisältöi­hin. Tuskin­pa Antti Rin­net­täkään olisi valit­tu demarien vetäjäk­si ilman äijäköörin jäykkäkouristusta.

  71. Viherinssi: Suo­mi on euroalueel­la vah­va maa. Kat­so luot­tolu­ok­i­tus­ta, joka ker­too markki­noiden uskosta. 

    Pankit luot­ta­vat yhä siihen, että Suo­mi pystyy tarvit­taes­sa mak­samaan velka­nsa ja halu­aa ne vaa­dit­taes­sa mak­saa. Mut­ta Suo­mi elää täl­lä het­kel­lä velak­si, mikä on vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä täysin kestämätön tila. Velak­si elämi­nen pitäisi lopet­taa ja talouden tila korjata.

    Suomen talous on siis aika surke­as­sa tilas­sa, vaik­ka lainaa vielä innol­la annetaankin. Laina­hanat menevät kyl­lä kiin­ni ja velak­si elämi­nen lop­puu sit­ten, kun pankki­irien usko Suomen mak­sukykyyn menee. Ja vaik­ka ei vähään aikaan vielä menisikään, me tai lapsemme joudumme mak­samaan suuret velka­mme takaisin. Ei hyvä.

    Ehkä vihrei­den talousop­pi on se, että seu­raa­va nousukausi kuit­taa aina laskukau­den hurvit­telun aiheut­ta­mat velat. Talouskasvu jatkuu iäti, ja maa­pal­lon kestokyvyl­lä ole rajo­ja. Van­hat velat jäävät kasvun suu­ru­u­teen ver­rat­tuna huo­maa­mat­toman pieniksi. Minus­ta vas­tu­u­ton­ta. Nyt laskukaut­ta on kestänyt jo vuosia. Jotkut muut maat ovat jo pääsemässä kuiv­ille. Suo­mi ottaa velkaa lisää ja lisää.

  72. Juho Laatu: Tässä lamas­sa yksi merkit­tävä ero noi­hin aiem­pi­in lam­oi­hin on se, että nyt poli­itikot eivät käsit­tääk­seni edes ymmär­rä, mil­laisil­la kovil­la päätök­sil­lä taan­tu­ma olisi yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa selätettävissä. 

    Luu­len­pa, että suurin osa poli­itikoista on nos­tanut käten­sä ylös ja katso­vat, ettei Suomen kohta­lo ole viime kädessä mis­sään määrin suo­ma­lais­ten kädessä. Näin ilmeis­es­ti ainakin fed­er­al­is­tipuoluei­den (esim. Kokoomus ja Vihreät) kohdal­la. Nämä poli­itikot näkevät, että peesaa­mal­la EU:n val­tavir­taa saadaan Suomelle mah­dol­lis­es­ti hyödyl­listä good­williä, kun taas pane­mal­la hant­ti­in pienis­säkin asiois­sa saa vain kiu­san­hen­gen maineen, joka kostau­tuu aina, taval­la tai toisel­la. Jos ei muuten, niin ainakin eurokraat­tiu­raa suun­nit­tele­vien kohdalla.

  73. Viherinssi: Ja toisaal­ta taas poli­ti­ik­ka voisi olla äärim­mäisen haparoivaa ja ajele­hti­vaa, kun Audin takapenkil­lä ain­oa murhe olisi se, miten saa oppo­si­tios­ta riit­tävästi kavere­i­ta. En tiedä, onko hyvä vähem­mistöhal­li­tuskult­tuuri help­po saa­da aikaan, tuskin. 

    Tämä pakot­taisi siihen kovasti peräänku­u­lutet­tuun par­la­men­taris­mi­in, jon­ka var­jol­la päämin­is­ter­istä tehti­in pres­i­dent­ti pres­i­dentin paikalle.

    Juho Laatu: nyt poli­itikot eivät käsit­tääk­seni edes ymmär­rä, mil­laisil­la kovil­la päätök­sil­lä taan­tu­ma olisi yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa selätettävissä. 

    Aivan. Nyt on globaali kysyn­täla­ma. Kun Yhdys­val­lat eivät nyt tässä ota kop­pia, EU voi hyvinkin joutua sen tekemään. Posi­ti­ivise­na asiana se vähen­täisi Yhdys­val­to­jen arvo­val­taa, mikä jatkos­sa paran­taisi yleisiä mah­dol­lisuuk­sia kan­sain­väliseen toim­intaan ja sopimiseen ilman sitä.

  74. Viherinssi: Ja toisaal­ta kalli­impi, kos­ka mak­saisimme enem­män korkoa velois­tamme, ja lisäk­si kau­pankäyn­nis­sä tulisi jonkin ver­ran enem­män val­u­ut­ta­muun­noskus­tan­nuk­sia. Ei kai tuo euroalueen pelas­t­a­mi­nen meille oikeasti vielä kovin ihmeitä ole mak­sanut ver­rat­tuna vaik­ka val­tion­velko­jen korkosäästöihin.

    Jos hoitaa val­tion­talouten­sa hyvin, korko on pieni. Paljonkos se on Ruot­sil­la ollut?

    Euro on tietysti edulli­nen niille maille, jot­ka hoita­vat asiansa huonos­ti ja saa­vat silti mata­lan korko­ta­son. Sikäli jos kri­isi­in johta­va luot­toekspan­sio nyt on mitenkään “edullista”.

  75. Poli­ti­ikkan yksi haaste on akti­ivien rekry­toin­ti, jos­sa kaik­ki puolueet ovat phasti epäon­nis­tuneet. Uusien kan­nat­ta­jien ongel­ma on, että he men­estyesään uhkaa­vat nyky­isiä vallanpitäjiä.

    Puoluei­den poh­jan ongel­ma on kaikil­la yhteinen. 90-luvul­la jäsen­määrät rom­ah­ti­vat ja kansakun­nan parhaim­mis­toa on paha saa­da ehdokkaak­si vaaleihin. 

    Vihreil­lä tämä näkyy siinä, että osa peruta­jaäidestä alkaa olla viraiältään kekkose-luokas­sa. Opiske­li­jois­sa ymmär­ret­tävästi nuorem­mat rekry­toin­nit on tehty sukupuolipoli­ti­ik­ka-aktivis­teista, joil­la maail­manku­va on sanois­inko kapea.

    SDP elää ay-liikeen ja vira­nim­i­tys­ten avul­la, Keskus­ta taas kuntamonopolillaan.

    Kokoomus onnis­tui saa­maan parhaat bileet, joka on vetänyt ihmisiä mukaan. 

    Mut­ta mis­sä ovat puoluieden intellek­tuel­lit? Vihreil­lä on Ode. Ketä muil­la? Jos puolueessa on siistä sistä­työtä suhteil­la tavoit­tele­via tai bilet­täjiä, siel­lä ei paljoa tule­vaisu­us­poli­ti­ikkaa tehdä. Ei tarvitse.

    Perus­suo­ma­laiset jopa myön­teis­esä mielessä sekoit­ti­vat pakan. Ehdokkaak­si kel­pasi kuka vai ja val­i­tuk­si tuli melkein kuka tahansa. Se luu­latavsti näky eurovaaleis­sa, jois­sa äänet menivät kokeneille poli­itikoille toisin kuin aiemmin.

    Noloa on, että pop­ulis­tisi­in haasteisi­in ei medi­as­sa eikä muutenkaan uskalleta tai jak­se­ta vas­ta­ta. Soinin sadas höpinä menee läpi, sitkeys palk­i­taan, jär­ki ei.

  76. Masi: Luu­len­pa, että suurin osa poli­itikoista on nos­tanut käten­sä ylös ja katso­vat, ettei Suomen kohta­lo ole viime kädessä mis­sään määrin suo­ma­lais­ten kädessä.Näin ilmeis­es­ti ainakin fed­er­al­is­tipuoluei­den (esim. Kokoomus ja Vihreät) kohdalla.Nämä poli­itikot näkevät, että peesaa­mal­la EU:n val­tavir­taa saadaan Suomelle mah­dol­lis­es­ti hyödyl­listä good­williä, kun taas pane­mal­la hant­ti­in pienis­säkin asiois­sa saa vain kiu­san­hen­gen maineen, joka kostau­tuu aina, taval­la tai toisella.Jos ei muuten, niin ainakin eurokraat­tiu­raa suun­nit­tele­vien kohdalla.

    Kai osa poli­itikois­tamme ja puolueis­tamme halu­aa siirtää val­taa Brys­seli­in, uskoen aidosti, että päätösten taso näin para­nee, ja ne ovat myös Suomelle edullisempia.

    Jokaises­sa organ­isaa­tios­sa val­ta tapaa keskit­tyä myös mainit­semiesi yksilöi­den urake­hi­tys­tarpei­den vuoksi.

    Lisätään tähän vielä ole­tus, että poli­itikoil­la ei ole hajuakaan siitä, miten Suomen tulisi hoitaa lamaa yhteisvaluutassa.

    Lop­putu­los näyt­tää valitet­tavasti aika paljon kaikkien kyn­nelle kykenevien val­tapeliltä ja iki­aikaiselta val­lan keskit­tymiseltä, ei niinkään huolel­lis­es­ti hark­i­t­ul­ta yhteis­ten asioiden hoidol­ta lähel­lä kansalaisia.

    Nuoret poli­itikot ja nuoret poli­it­tiset liik­keet ajat­tel­e­vat usein opti­mistis­es­ti ja ide­al­i­sis­es­ti niin, että val­lan keskit­tämi­nen oikeaop­pisille ide­olo­gian kan­nat­ta­jille johtaa automaat­tis­es­ti asioiden paran­tu­misen. Minä olen vähän varauk­sel­lisem­pi val­lan keskit­tämisen suh­teen. Itse asi­as­sa kat­son viisaak­si vetää val­taa koko ajan hie­man takaisin kansaan päin, pois sitä itselleen haalivil­ta val­taan tai yksinker­tais­tavi­in ide­olo­gioi­hin tykästyneiltä poli­itikoil­ta ja muil­ta sitä jo kahmineilta.

  77. Olen Osmon knssa koko­lail­la samaa mieltä läh­es kaikesta: korostaisin sitä, että hal­li­tuk­sen ongel­ma ei ollut sen syn­tymiseen liit­tyneessä demokraat­tises­sa pros­es­sis­sa vaan nimeno­maan val­ta­puoluei­den johta­jien näke­myk­sen puut­teessa, mikä tuli esille mm päämin­is­terin kom­menteis­sa sote- ja kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta. Eri­tyis­es­ti kokoomuk­selle oli häpeäk­si myös osinkover­ou­ud­is­tuk­sen farssi. Demareil­ta puut­tuu näke­mys luo­maansa ansiosi­don­naiseen sosi­aal­i­tur­vaan, sitä tue­taan ja pure­taan yhtäaikaa ainakin eläkkei­den osalta.

    Pienet puolueet eivät ratkai­sev­asti hal­li­tus­ta heiken­täneet, pikem­minkin päinvastoin.

    Jär­jestelmässä ei ole sinän­sä vikaa mut­ta joku vika on siinä, että asioi­hin pere­htyneet poli­itikot eivät etene johtoon asti vaan sinne pää­tyvät “poli­it­tiset eläimet” tai sat­tumavalin­nat. Demokra­t­ian perus­pi­lari on vapaa media joka saisi olla vielä asiantun­te­vampi ja sitkeämpi kysymään perustei­ta, vaa­ti­maan johdon­mukaisu­ut­ta ja hake­maan vai­h­toe­hto­ja. Ehkä demokra­t­ian uud­is­t­a­mi­nen olisikin aloitet­ta­va Ylen päällikkövalinnoista.

  78. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Ja vaik­ka ei vähään aikaan vielä menisikään, me tai lapsemme joudumme mak­samaan suuret velka­mme takaisin. Ei hyvä.
    ‘snip’

    Lapsemme? Englan­nin pank­ki otti velkaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edelleen mak­samat­ta eikä niitä ole tarkoi­tuskaan mak­saa — korko kyl­lä juoksee.
    Myös I maail­man­so­dan velat ovat vielä mak­samat­ta, itse asi­as­sa Suo­mi on tois­taisek­si ain­oa, joka on mak­sanut — eikä sitä ole maail­mal­la pidet­ty eri­tyisen fiksuna.

  79. Viherinssi:
    Vah­valle lib­er­aalille ja ympäristöar­vo­ja ajavalle keskus­taoikeis­to­laiselle puolueelle olisi käyt­töä. Äänestäjiä voi vain olla vaikeampi löytää.

    Ei äänestäjiä olisi vaikea löytää. Eduskun­tavaali­gallu­pei­den kär­jessä ole­va puolue nimeltä Suomen Keskus­ta osunee lähelle tuo­ta määritelmääsi. Riip­puu tietysti siitä, että mitä “lib­er­aalil­la” tarkoi­tat ja miten ympäristöar­vo­ja pitäisi mielestäsi ajaa. Mut­ta tietyn­lainen sosi­aalilib­er­al­isti­nen maail­manku­va (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliliberalismi) ja luon­toar­vo­jen kun­nioit­ta­mi­nen kyl­lä kuu­lu­vat varsin olen­nais­es­ti keskusta­laiseen ajatteluun.

    Toki yleinen käsi­tys siitä, että miten noi­ta ympäristöar­vo­ja parhait­en edis­tetään, poikkeaa Keskus­tas­sa vielä aika paljon varsi­nai­sista “vihreistä” puolueista, mut­ta näk­isin, että uusien sukupolvien ja kaupungis­tu­misen myötä Keskus­ta on siir­tymässä pikku hil­jaa kohti Viherinssin käsi­tyk­sen mukaista tavoiteti­laa. Näin voi hyvinkin tapah­tua eri­tyis­es­ti siinä tapauk­ses­sa, että Keskus­ta onnis­tuu viimeinkin tekemään läpimur­ron etelän väestökeskuk­si­in. Sip­ilän johdol­la se saat­taa onnis­tua siinä parem­min kuin koskaan aiemmin.

    Selvästikin keskusta­laises­sa ajat­telus­sa luon­to ja ympäristö nähdään vielä melko yksipuolis­es­ti tuotan­nol­lis­es­ta näkökul­mas­ta ruo­ka-ait­tana, ja van­hakan­taista luon­non­suo­jelu­vas­taista ajat­telua on vielä paljon. Mut­ta maail­ma muut­tuu ja myös Keskus­ta, joka ei kuitenkaan samal­la taval­la ole ikään­tyvä liike kuin esim. SDP, eikä toisaal­ta niin oikeis­to­lainen, yksilökeskeinen ja julkisen val­lan roo­lia väheksyvä kuin Kokoomus.

  80. Raimo K: Lapsemme? Englan­nin pank­ki otti velkaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edelleen mak­samat­ta eikä niitä ole tarkoi­tuskaan mak­saa – korko kyl­lä juoksee.
    Myös I maail­man­so­dan velat ovat vielä mak­samat­ta, itse asi­as­sa Suo­mi on tois­taisek­si ain­oa, joka on mak­sanut – eikä sitä ole maail­mal­la pidet­ty eri­tyisen fiksuna. 

    Ehkä suo­ma­lais­ten kan­nat­taisi tehdä “kreikat” ja ottaa velkaa enem­män kuin pystyy koskaan mak­samaan. Ainakin pankit ymmärtäi­sivät, että ei edes kan­na­ta yrit­tää saa­da kaikkea takaisin.

    Ei vainkaan. Minä pidän siitä, että yhteiskun­ta pyritään rak­en­ta­maan rehellisek­si ja sovit­tu­jen sään­tö­jen mukaan toimi­vak­si. Tuo strate­gia ja kansalais­ten yleinen keskenäi­nen luot­ta­mus toisi­in­sa ja yhteiskun­taan antaa parem­mat tulok­set pitkäl­lä tätäimellä.

  81. Raimo K: Lapsemme? Englan­nin pank­ki otti velkaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edelleen mak­samat­ta eikä niitä ole tarkoi­tuskaan mak­saa – korko kyl­lä juoksee.

    Joo, korko juok­see, mut­ta on ollut 1900-luvun alus­ta läh­tien 2,5% (lie­nee alle inflaation).

    Eivät val­tiot nykypäivänä lainaa ehdoil­la, jois­sa lainal­la ei ole takaisin­mak­supäivää (tyyp­il­lisiä ovat esim 10v tai 30v), joten kyl­lä lainat on mak­set­ta­va takaisin. Toki usein takaisin­mak­su rahoite­taan uudel­la lainal­la, jos uut­ta lainaa on saatavis­sa järkeväl­lä korolla.
    On erit­täin toden­näköistä, että tänä vuon­na ote­tun Suomen val­tion 10 v lainan erään­tyessä koroko­ta­so on merkit­tävästi korkeampi.

    Ei EU-vakaus­sopimusten 60% raja julkiselle velalle ole ihan turhaan kek­sit­ty, jos korko­ta­so nousee rajusti, val­tio jol­la on merkit­tävästi enem­män lainaa kri­isiy­tyy hyvin nopeasti.

  82. Onko se paradok­si, että edus­tuk­selli­nen demokra­tia on edel­ly­tys kansanvallalle?

    Kansan val­it­se­mat edus­ta­jat ovat tehneet äänestäjille pääosin mukavia päätök­siä, joil­la on kas­vatet­tu yhteistä velka­amme vuosi toisen­sa jälkeen.

    Toisin sanoen: Tehdyl­lä poli­ti­ikalla, on kan­na­tus äänestäjiltä ostet­tu vaaleis­sa velak­si, mikä kuitenkin tulee äänestäjien tai hei­dän lap­sien­sa mak­set­tavak­si myöhemmin!

    Olisiko koh­ta syytä vai­h­teen vuok­si kokeil­la dik­tatu­uria, joka tek­isi päätök­set tärkeistä raken­nemuu­tok­sista ja mak­saisi velat pois?

    Tämän jäl­keen voisimme taas puh­taal­ta pöy­dältä pala­ta edus­tuk­sel­liseen demokratiaan.

  83. Juha Mäki:
    ‘snip’
    Olisiko koh­ta syytä vai­h­teen vuok­si kokeil­la dik­tatu­uria, joka tek­isi päätök­set tärkeistä raken­nemuu­tok­sista ja mak­saisi velat pois?
    ‘snip’

    Onko­han täl­laista dik­tatu­uria oikeasti kokeiltu?
    Niin, todel­lakin: Ceaus­es­cun Roma­ni­as­sa! Tosi­aan hieno esimerkki!

  84. Itse näen, että ei tämä hal­li­tus ole sen kum­moi­sem­pi kuin muutkaan. Suomen 1,2 ja 3 ongel­ma on euro, joka on vienyt maal­ta oman rahapoli­ti­ikan ja val­u­ut­takurssipoli­ti­ikan, joil­la voisi lievit­tää maail­mal­ta tule­via sekoilu­ja. Kun em. on tosi­a­sia, johon kel­lään vaikut­ta­jal­la ei ole munaa tart­tua, kek­sitään kaiken­laisia vai­h­toe­htosyyl­lisiä ja ‑ter­a­pi­oi­ta, jot­ka ovat usein haitallisia. Yksi täl­lai­sista ter­a­pi­oista on mm. soteu­ud­is­tus, jos­sa on ollut pakkomielle räjäyt­tää koko jär­jestelmä uusik­si sen sijaan, että ole­mas­sa ole­vaa pyrit­täisi­in pienis­sä eris­sä paran­ta­maan. Puolueista demareil­la vaikut­taa ole­van osaamis­va­je, muil­la lähin­nä moraalivaje.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen oman val­u­u­tan kanssa olikin todel­la auvoista sil­loin 1990-luvulla…

    Kun mark­ka las­ket­ti­in kel­lumaan niin vien­ti ampaisi val­tavaan kasvu­un. Näkyy Tullin vientitilastoissa.

    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,6 1993 26 1994 29,6 1995 31,3

    Kyl­lä tuo kel­lu­mi­nen helpot­ti elämää 90-luvun lamssa ja esti laman pitkittymisen.Markan arvo kipusi kyl­lä nopeasti entiselle ja korkeam­mallekin tasolle.

    Kel­lu­misen ansio onkin siinä, että se esti liike­suhtei­den katkeamisen eivätkä asi­akkaat hak­e­neet mui­ta vaihtoehtoja.

    Nythän meille on käymässä niin, että kil­pail­i­jat astu­vat suo­ma­lais­ten tilalle eikä entisiä asemia kyetä pitämään

    Investoin­ti­tuot­teis­sa tämä on eri­tyisen kohtalokas­ta, kos­ka toimit­ta­jaa ei vai­hde­ta kuin musta­lainen hevosta.

    Ja onko tämäkään elämä eurossa kovin auvoista ??

    1. Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

  86. Liian van­ha: Kun mark­ka las­ket­ti­in kel­lumaan niin vien­ti ampaisi val­tavaan kasvu­un. Näkyy Tullin vientitilastoissa.

    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,61993261994 29,6199531,3

    Kyl­lä tuo kel­lu­mi­nen helpot­ti elämää 90-luvun lamas­sa ja esti laman pitkittymisen.Markan arvo kipusi kyl­lä nopeasti entiselle ja korkeam­mallekin tasolle.
    ‘snip’

    Siis 90-luvun lama olikin hieno juttu?
    Ja ensin vah­va mark­ka oli hyvä asia, kun siitä aiheu­tui vien­nin rom­ah­dus ja sitä seu­ran­nut hyvä 30 pros­entin deval­vaa­tio ja heikko mark­ka — ja sit­ten taas vah­va mark­ka oli jälleen hyvä asia?
    Koeta­han nyt päät­tää, kumpi olikaan se hyvä asia!

    Ja, kuten olen jo mon­een ker­taan toden­nut: jos tuote on laadul­taan kil­pailukykyi­nen, sitä pystytään Suomes­sa tuot­ta­maan kil­pailukyiseen hin­taan. Jos tuote ei käy kau­pak­si, itketään val­u­ut­takurssin perään (joka ei ole koskaan oikea!), vaik­ka syy on ihan muualla.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    Kuu­lostaa liioit­telul­ta. Yksi ylimääräi­nen val­u­ut­ta lisää kyl­lä val­u­ut­tariske­jä jonkin ver­ran, mut­ta ei yrit­täjää pakote­ta otta­maan lainaa siinä val­u­u­tas­sa, joka hänen riske­jään eniten kas­vat­taa. Lisäk­si val­u­ut­tariskeiltä voi myös suojautua.

    Euroaikanakin yrit­täjän tulee varautua dol­lar­in, jenin ja juanin arvo­jen vai­htelui­hin. Ei euron ulkop­uolel­la olem­i­nen ole suis­tanut Ruotsin, Sveitsin tai Ison-Bri­tann­ian yri­tys­ten talout­ta perikatoon.

    Liian van­ha: Ja onko tämäkään elämä eurossa kovin auvoista ?? 

    Suomen ongel­ma on kai täl­lä het­kel­lä se, että se on tilanteessa, jos­sa tarvit­taisi­in taas oman val­u­u­tan devalvoitu­mista, mut­ta eurossa olo ei anna tähän mah­dol­lisu­ut­ta. Val­u­ut­takurssien osalta eurossa meni hyvin niin kauan kun talous veti ja talouskuri piti. Nyt poli­itikkomme eivät tiedä mitä tek­i­sivät, kun Nokian vetoa­pu on hiipunut ja velan määrä kas­vaa. Poli­ti­ikkamme näyt­täisi ole­van talouskurin jatkami­nen entistäkin tiukem­pana (pait­si että velkaa ote­taan järkyt­tävät määrät lisää), ja mah­dol­lis­es­ti saa­pu­van, kaiken mah­dol­lis­es­ti pelas­ta­van noususuh­dan­teen odot­telu. Ennen noususuh­danne lähti liik­keelle devalvoitu­misen avul­la. Nyt kai odotel­laan jotain suurem­paa ja epä­varmem­paa ihmettä.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    Ei markan kel­lut­ta­mi­nen varsi­nais­es­ti näitä konkursse­ja aiheut­tanut. Kyl­lähän eurokin kel­luu dol­lari­in ja mui­hin val­u­ut­toi­hin näh­den. Suomes­sa markas­ta tehti­in v 1986 (?) vapaasti vai­hdet­ta­va val­u­ut­ta ja aluk­si koetet­ti­in pitää sen kurssia keinotekoisen korkeal­la. Sil­loin moni yri­tys otti val­u­ut­ta­lain­o­ja. Mark­ka sit­ten rom­ahti 1991 tun­ne­tu­in seu­rauksin. Suuri vaiku­tus oli ilman muu­ta myös idänkau­pan romahduksella. 

    Mut­ta toipumi­nen alkoi myös melko nopeasti, 1993 eteen­päin. Kreikas­sa ei euron korkean arvon vuok­si ole täl­laista mahdollisuutta.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velkaan. 

    Vai olisiko­han ongel­ma ollut siinä, että val­tion rahoil­la pelastet­ti­in pankit, mut­ta velko­ja ei annet­tu pien­im­mässäkään määrin anteek­si kenellekään (muille)?

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    Oliko se syy kel­lut­ta­mi­nen vai sitä edeltävä vah­van markan poli­ti­ik­ka, jota puo­lus­tet­ti­in mihin hin­taan hyvän­sä? Kyl­lä kansalaisil­la on olta­va oikeus luot­taa siihen, mitä vas­tu­us­sa ja päät­tävis­sä elimis­sä ole­vat sanovat. 

    !Ton­ni vetoa että Suo­mi devalvoi vielä tänä vuonna”. 

    Iip­po Vinet­to toki mak­soi häviön­sä käteisellä.

  91. Osmo,

    yri­tyk­set ja koti­taloudet otti­vat val­u­ut­ta­lain­o­ja sen vuok­si että ne kuvit­te­liv­at Suomen olleen sitoutuneen kiin­teän val­u­ut­takurssin poli­ti­ikkaan oman val­u­ut­tansa olo­suhteis­sa. Ole­tus oli väärä, kos­ka kansan­talous ei kestänyt sitä kurssikytkentää.

    Markki­nat kyl­lä noteer­aa­vat val­u­u­tan arvon heikken­e­misen riskin ja sitä­pait­si on keinot­telua ottaa lainaa ulko­maan val­u­u­tas­sa kun omat saamiset on koti­maan val­u­u­tan määräiset.

    Jos usko­mus­ta kiin­teästä val­u­ut­takurssipoli­ti­ikas­ta ei olisi niin tuskin­pa ulko­maan lain­o­jakaan otet­taisi­i­in paljoa!

  92. Jos Suomel­la olisi “oma” val­u­ut­ta, asun­to­la­iat oli­si­vat joko Sveistin frangeis­sa tai euroissa. 

    Aiem­min tehti­in ylisu­uria palkanko­ro­tuk­sia, jot­ka hoidet­ti­in deval­vaa­ti­ol­la. Sil­loin ei tarvin­nut erik­seen pohtia tuot­tavu­ut­ta yri­tyk­sis­sä, mikä oli mah­dol­lista vain Neu­vos­toli­iton tavaran­vai­h­don ansios­ta. Sil­loin oli markki­na vien­nille, joka vai­hdet­ti­in raakaöljyyn ja myyti­in edelleen län­teen. Ei enää.

    Ruo­tis­sa oli aika ankeaa val­u­u­tan vahvistues­sa reip­paasti. Sitä ei vain tääl­lä uutisoitu.

    Kiitos Kreikan, Espan­jan ja Por­tu­galin, euroalue ei ole kauheasti nous­sut dol­lari­in näh­den. Huonom­minkin olisi. Se on se hyvä puoli isos­sa val­u­u­tas­sa, että meno on tasaista. 

    Omat ongel­mat olisi ratkot­ta­va, devalvoin­nista huolimatta.

    Virossa pudotet­ti­in paljjo­ka 10 — 20%. Voisi sen tehdä tääl­läkin, jos deval­vaa­tio­ta halu­taan. Kysykää SAK:lta ja SDP:stä.

  93. Hupaisaa, että Per­su­jen mielestä maas­sa on kak­si ongel­maa, maami­ino­jen vähyys ja val­u­ut­ta, jota ei voi devalvoi­da itse.

    Ihan oikeat ongel­mat ovat muual­la. Väen van­hentues­sa nuoret alka­vat olla harvinaisia. 

    Teol­lisu­us jäi itse junas­ta noin 2005 ja nyt olisi kirit­tävä kiin­ni omahyväisyy­den seuraukset.

    Puo­lus­tusvoimien pitäisi uusia sekä laivo­ja että lentokonei­ta ja han­kkia nykyaikaisia asei­ta, mitkä ovat investoin­teina aika huonos­ti tuottavia.

  94. Liian van­ha: Kun mark­ka las­ket­ti­in kel­lumaan niin vien­ti ampaisi val­tavaan kasvu­un. Näkyy Tullin vientitilastoissa.
    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,6 1993 26 1994 29,6 1995 31,3

    Miten tilas­tosi jatkuu? Markan kel­lu­tus lop­pui 1996. Vien­ti­ti­las­tosi jatkuu:
    1995 29,6 mil­jar­dia, 1996 31,3 — 1997 35,8 -… 2000 49,5 — … ‑2010 52,4 — 2013 55,9 mil­jar­dia. Myös euroaikaan on siis vien­ti ampais­sut kasvuun.

    Teit sel­l­aisen virheen että asetit kri­teerin minkä perus­teel­la val­it­sit otok­sen, ja täl­lä otok­sel­la todi­s­tat kri­teerisi… ei mene muual­la läpi kuin IPCC:n raporteissa.

  95. Ruotsin val­tion velas­ta on netis­sä tias­tot val­tion velka­kont­torn sivul­la:https://www.riksgalden.se/PageFiles/20844/Central%20Government%20Debt%20May%202014.pdf

    Alle 20 % on muus­sa val­u­u­tas­sa kuin kru­unus­sa, jos tilas­toa oikein luin. Oma val­u­ut­ta ei näköjään pako­ta otta­maan lainaa vier­aas­sa valuutassa.

    Luin Väyry­sen vaa­likir­jan vuodelta 1999. Hän piti sil­loisen Teol­lisu­u­den ja työ­nan­ta­jien tilaisu­udessa kevääl­lä 1997 esitelmän euron vaaroista. Kir­jan perus­teel­la tuo esitelmä olisi nyt hyvin mie­lenki­in­toista luettavaa.

  96. nos:
    Itse näen, että ei tämä hal­li­tus ole sen kum­moi­sem­pi kuin muutkaan. Suomen 1,2 ja 3 ongel­ma on euro, joka on vienyt maal­ta oman rahapoli­ti­ikan ja val­u­ut­takurssipoli­ti­ikan, joil­la voisi lievit­tää maail­mal­ta tule­via sekoiluja. 

    Ethän kuitenkaan tarkoi­ta että suomen val­u­ut­ta pitäisi devalvoi­da. Siinä menisi iso rivi yrit­täjiä lop­puelämän pituiseen velka­vankeu­teen. Palka­nsaa­jien koval­la työl­lä ansait­se­man rahan arvo alenisi. Ostoivoima heikkenisi. 

    Epäilen­pähän vain että jos olisi oma val­u­ut­ta niin sitä sit­ten mielel­lään devalvoitaisi­in vaikk joka vuosi. Aina löy­ty­isi jokin syy. Voi siis tode­ta että onnek­si ei ole omaa val­utt­taa niin ei pääse hölmöilemään joukko.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    suurin syylli­nen konkurs­sei­hin oli Ahon-Viinasen hal­li­tus. He val­it­si­vat poli­ti­ikan, jol­la pelastet­ti­in KOP/SYP:n omis­ta­jien rahat. Se merk­it­si, että sal­lit­ti­in pankkien pistää konkurssi­in asiansa hoitavia yri­tyk­siä muodol­lisil­la perusteil­la ja han­kki­mal­la pääo­maa näi­den omaisu­u­den myynnillä.

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menetelti­in toisin ja val­tiot estivät muodol­lis­ten konkurssien tekemisen ja menivät tuen eht­na omis­ta­jik­si pankkei­hin ja niin­pä Nor­ja ja Ruot­si tekivät voit­toa pankkikriisillä.

    Naa­puri­ni hoiti talousjo­hta­jana yhtä täl­laista muodol­liseen konkurssi­in pää­tynyt­tä yri­tys­tä. Sen pesän hoita­jak­si sat­tui lakimiehiä, jot­ka estivät pankkien val­tauk­sen ja kykenivät viemään pesän lop­pu­un- Kaik­ki velat ja velvoit­teet kyet­ti­in mak­samaan ja rahaakin jäi vielä paljon yli-

    Eli aivan turha konkurssi

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    Ruotsin val­u­ut­ta on vapaasti kel­lu­va ja 2007 kri­i­sis­sä kru­unu kel­lui alas , tais olla jopa 30 % .Eipä Ruot­sis­sa mitään konkurssi­aal­toa syntynyt .
    Mut­ta Ruotsin vien­ti notkahti vain vähän ja palau­tui nopeasti entiselle tasolle ja jatkoi kasvua.Kruunukin pal­sai entiseen arvoon varsin nopsaan

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Markan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van määrä konkursse­ja ja vei yrit­täjiä ikuiseen velka­an. Melkoinen hin­ta sekin on omas­ta val­u­u­tas­ta. Rajusti heilahtel­e­va val­u­ut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lainan ulko­maan­val­u­u­tas­sa, mikä lisää riske­jä suuresti. Jopa Ruotsin val­tio joutuu niin tekemään.

    Vakaak­si uskotel­lun markan pakkode­val­vaa­tio ja myöhem­min lisää deval­vaa­tio­ta aiheut­tanut kel­lu­tus tietysti aiheut­ti konkursse­ja, kos­ka yri­tyk­set oli saatu usko­maan, että vah­va mark­ka pitää. Kel­lu­van val­u­u­tan olois­sa yri­tyk­set tietävät että val­u­ut­ta heiluu jonkin ver­ran, mut­ta sitä vas­taan ei kukaan voi pela­ta, ja jos on tarpeel­lista, yri­tys ostaa johdan­naisia vaku­u­tuk­sek­si yllät­tävi­in kurssimuutoksiin.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen oman val­u­u­tan kanssa olikin todel­la auvoista sil­loin 1990-luvulla…

    Toisaal­ta 70- ja 80-luvuil­la ei tain­nut men­nä lainkaan huonos­ti. Ja kun ketjun aiheena on hal­li­tuk­set niin ehkä olisi mie­lenki­in­toista etsiä hie­man kor­re­laa­tio­ta tasaval­lan kul­loisenkin talousti­lanteen ja edel­lis­ten vuosien hal­li­tus­po­hjien välil­lä. Esim. vuosi­na 87–91 Holk­erin hal­li­tus toteut­ti “hal­lit­tua raken­neu­ud­is­tus­ta”, oliko­han se Soin­in­vaaran mielestä hyvä hallitus?

  101. Liian van­ha: Ruotsin val­u­ut­ta on vapaasti kel­lu­va ja 2007 kri­i­sis­sä kru­unu kel­lui alas, tais olla jopa 30 %. Eipä Ruot­sis­sa mitään konkurssi­aal­toa syntynyt.
    Mut­ta Ruotsin vien­ti notkahti vain vähän ja palau­tui nopeasti entiselle tasolle ja jatkoi kasvua. Kru­unukin pal­sai entiseen arvoon varsin nopsaan 

    Eipä tietenkään, kun asian pitäisi olla päin­vas­toin: 30% devalvoituneen kru­u­nun olisi pitänyt edis­tää vientiä.
    Aina­han sitä väitetään, että Ruot­si hyö­tyy kel­lu­vas­ta kru­unus­ta, mut­ta mitään luku­ja ei koskaan esitetä.

    Ruot­si pär­jää hyvin, mut­ta syy ei ole valuutassa!

  102. Liian van­ha: Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menetelti­in toisin ja val­tiot estivät muodol­lis­ten konkurssien tekemisen ja menivät tuen eht­na omis­ta­jik­si pankkei­hin ja niin­pä Nor­ja ja Ruot­si tekivät voit­toa pankkikriisillä.

    Näin­hän Suomes­sakin menetelti­in, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pankkei­hin. Ja Nor­jas­sa ei koskaan oikein ollut kun­non lamaa.

    Ja minä kyl­lä syyt­täisin Ahoa ja Viinas­ta enem­män edel­lisiä hal­li­tuk­sia, jot­ka tekivät yhtäkkiä markas­ta vapaasti vai­hdet­ta­van val­u­u­tan samal­la kun Koivis­to yrit­ti liian pitkään pitää markan arvoa korkeal­la. Ts. sitä ei päästet­ty ajois­sa kel­lumaan. Vähän aikaa 1980-luvun lopus­sa meni kyl­lä lujaa.

  103. Kel­lu­van val­u­ut­takurssin vaiku­tus tuon­ti­in ja vien­ti­in seloste­taan kan­sik­sen peru­sop­pikir­jois­sa. Kaik­ki änkyrät voivat sieltä käy­dä luke­mas­sa. Suomen vai­h­to­tase alkoi 1990-luvun alus­sa paran­tua vas­ta, kun markki­noiden annet­ti­in määritel­lä markan arvo. Kun val­u­ut­ta heikke­nee san­o­taan 20 %, tarkoit­taa se noin 20 % vien­ti­tukea vien­tisek­to­rille ja noin 20 % tuon­ti­t­ul­lia ulko­maisille kil­pail­i­joille. Oma val­u­ut­ta takaa val­tioille myös mak­su­valmi­u­den ja rahapoli­ti­ikan. Se, että tästä val­u­ut­ta-asi­as­ta kiis­tel­lään, johtuu ainakin neljästä asi­as­ta. 1) Meil­lä on val­lankah­vas­sa henkilöt, jot­ka oli­vat tekemässä päätöstä emuun liit­tymis­es­tä. Poli­ti­ikas­sa ei voi myön­tää virhet­tä, kos­ka äänestäjät eivät valitet­tavasti arvos­ta sinän­sä kun­nioitet­tavaa suo­raselkäisyyt­tä. 2) On ole­mas­sa ihmis­ryh­mä nimeltä sarvikuono, joka aina halu­aa henkilöidä niin huonot kuin hyvät asi­at: Nokia ja Ollila pelasti Suomen 90-luvul­la, suo­ma­laiset ovat menet­täneet inno­vati­ivi­su­u­den, suo­ma­laisille ei kel­paa paskatyö, suo­ma­laiset sitä ja tätä. Ryh­mä sarvikuono on toiv­o­ton tapaus, kos­ka yksinker­taista fun­da­men­tal­is­tipom­mimheit­täjää ei vaku­u­ta kuin oma usko. 3) Eurol­la on hyö­tyjän­sä, jot­ka ovat henkilöitä, joil­la on paljon euro­ja. Kun on paljon euro­ja, löytää aina jonkun “asiantun­ti­jan” ja päät­täjän asi­amiehek­si. 4) Jotkut tun­nus­ta­vat euron ole­van virhe, mut­ta pelkäävät eurosta eroamista. Näivet­tymi­nen ja liit­to­val­tio on parem­pi vai­h­toe­hto kuin eurosta eroaminen.

  104. Tuo­mas: Toisaal­ta 70- ja 80-luvuil­la ei tain­nut men­nä lainkaan huonosti.
    ‘snip’

    Aika kul­taa muistot!
    Tuskin monikaan nyky­isin pitää kaksinu­meroista inflaa­tio­ta ja kaksinu­meroista korko­ta­soa tavoitelta­vana — mut­ta aina löy­tyy joku!

  105. Coun­try­boy: Näin­hän Suomes­sakin menetelti­in, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pankkei­hin. Ja Nor­jas­sa ei koskaan oikein ollut kun­non lamaa.
    ‘snip’

    Suomen val­tio ei men­nyt omis­ta­jak­si, vaan teki oman pääo­man ehtoisia sijoituk­sia — ja rahat saati­in kyl­lä takaisin, ennem­min tai myöhemmin.

  106. Kyl­lä minä otan ennem­min kaksinu­meroisen inflaa­tion ja täystyöl­lisyy­den. Kun Kekko­nen run­nasi hätäti­la­hal­li­tuk­sen, työt­tömiä oli alle satatuhatta. 

    Tässä käy nyt samoin kuin 1992, jol­loin kiin­teästä val­u­ut­takurssista pidet­ti­in kiin­ni katk­er­aan lop­pu­un asti. Kun Suomen pankin val­u­ut­tavaran­to lop­pui, mark­ka oli päästet­tävä kel­lumaan ja elpymi­nen alkoi heti. 

    Nyt ollaan eurossa, kunnes ei enää saa­da ulko­mail­ta lainaa. Sit­ten joko EKP pelas­taa tai markkaan palataan.

    Lähivu­osien suuri poli­it­ti­nen kysymys tullee ole­maan, kenen syyk­si surkea poli­ti­ik­ka täl­lä ker­taa saadaan sysä­tyk­si. Ahoa ja Viinas­ta syytetään lamas­ta, vaik­ka suurem­pia syyl­lisiä oli Holk­erin hal­li­tuk­sen ja Koivis­ton kan­nat­ta­ma vah­van markan politiikka.

  107. Kari­AK:
    Kyl­lä minä otan ennem­min kaksinu­meroisen inflaa­tion ja täystyöl­lisyy­den. Kun Kekko­nen run­nasi hätäti­la­hal­li­tuk­sen, työt­tömiä oli alle satatuhatta.
    ‘snip’

    Niin kai, mut­ta kaksinu­meroinen inflaa­tio nyky­olois­sa ei takaa minkään­laista työl­lisyyt­tä — vai onko jotain näyttöä?

    Ja euro on kel­lu­va val­u­ut­ta, jon­ka arvo ei ole koskaan oikea — siis julk­isu­udessa (ja tääl­läkin) käy­dyn keskustelun mukaan.

  108. Kari­AK: Tässä käy nyt samoin kuin 1992, jol­loin kiin­teästä val­u­ut­takurssista pidet­ti­in kiin­ni katk­er­aan lop­pu­un asti. 

    Kak­si eroa:

    1. Jos euron liian vah­va kurssi syök­see val­tioi­ta pulaan val­tion­lain­o­jen­sa kanssa, jonos­sa on noin 15 maa­ta ennen meitä. Näil­lä on enem­mistö päätök­sen­teossa, joten tuskin­pa ihan siihen päästään, ettei Suo­mi saa lainaa.

    2. EKP ei nyt mitenkään eri­tyis­es­ti puo­lus­ta euron arvoa. Kat­sokaa­pa vain keskus­pankki­lain­o­jen korkoja.

    Tässä tilanteessa on kovin vaikea vetää yhtäläisyys­merkke­jä Suomen oma­lle lamalle 90-luvulla.

  109. 90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tuna help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma val­u­ut­ta. Ilmeis­es­ti osin emus­ta johtuen 90-luvun aal­lon­po­h­jas­ta ei nous­tu niin nopeasti kuin olisi ollut mah­dol­lista. Suomea valmis­telti­in emuun vyötä kiristämäl­lä. Euro vaikut­ti siis Suomeen negati­ivis­es­ti ennen kuin euroa oli edes otet­tu käyt­töön. Suomen kaup­pataseen yli­jäämä puolestaan kään­tyi lasku­un euroon liit­tymisen myötä ja on nyt ollut negati­ivi­nen puolenkym­men­tä vuot­ta. Kiitos kaikille teille, jot­ka ilman kansanäänestys­tä ajoitte Suomen nähtyyn umpiku­jaan. Siinäpähän kek­sit­ty kaiken maail­man paska­puhei­ta mie­len rauhoit­tamisek­si. Toivon totis­es­ti, että joudun syömään sanani.

  110. nos:
    90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tuna help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma val­u­ut­ta. Ilmeis­es­ti osin emus­ta johtuen 90-luvun aal­lon­po­h­jas­ta ei nous­tu niin nopeasti kuin olisi ollut mah­dol­lista. Suomea valmis­telti­in emuun vyötä kiristämäl­lä. Euro vaikut­ti siis Suomeen negati­ivis­es­ti ennen kuin euroa oli edes otet­tu käyt­töön. Suomen kaup­pataseen yli­jäämä puolestaan kään­tyi lasku­un euroon liit­tymisen myötä ja on nyt ollut negati­ivi­nen puolenkym­men­tä vuot­ta. Kiitos kaikille teille, jot­ka ilman kansanäänestys­tä ajoitte Suomen nähtyyn umpiku­jaan. Siinäpähän kek­sit­ty kaiken maail­man paska­puhei­ta mie­len rauhoit­tamisek­si. Toivon totis­es­ti, että joudun syömään sanani. 

    Sano­ja ei tarvitse syödä, siitä voisi saa­da ruokamyrky­tyk­sen, sil­lä täyt­tä pup­pua tämä on.

    Kaup­patase on tosi­aan muu­ta­man vuo­den ollut lievästi negati­ivi­nen, mut­ta ennen sitä yli kymme­nen vuot­ta vah­vasti plus­sal­la — euron vika var­maan sekin?
    Kai se Nokian rom­ah­dus joh­tui myös eurosta — vaik­ka nousukin oli euroaikana — ja sehän se vien­nin rom­ah­dut­ti (ja paljon muutakin).

    1. Vai­h­to­taseen krooni­nen yli­jäämä on asia, jon­ka pitäisi huolestut­taa. Se tarkoit­taa, että maas­sa jää tulo­ja säästöön, yri­tyk­sis­sä, koti­talouk­sis­sa, alti­ol­la ja eläkejärje4stelmässä, eikä säästöille löy­dy koti­maista investoin­tiko­hdet­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta investoi­da koti­maa­han vaan ne pitää laina­ta tai investoi­da ulko­maille, talouden tulegf­vaisu­us ei hnäytä kovin ruusuiselta.

  111. nos: 90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tuna help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma valuutta. 

    Pääasialli­nen syy oli se, että lama oli paikalli­nen. Osin kyse oli omista virheistä, osin Neu­vos­toli­iton kaa­tu­mis­es­ta. Jälkim­mäis­es­tä mei­dän on vaikea ottaa kun­ni­aa, vaik­ka mieli tekisi.

    Niin­pä ulko­mainen kysyn­tä oli ole­mas­sa, kun me pääsimme edes jotenkin jaloillemme. Sen sijaan nyt lama on läht­enyt ulkoi­sista syistä, ts. sen ulko­maisen kysyn­nän rom­ah­tamis­es­ta. Toki Nokian sukel­lus on hai­tan­nut asioi­ta lisää, mut­ta silti peru­songel­mana ei ole mei­dän suh­teessa huono kil­pailukykymme, vaan kysyn­nän putoaminen.

    Tästä voisi kyl­lä päästä jaloilleen oma­l­la val­u­u­tal­la, jos painaisi törkeästi rahaa ja pudot­taisi tahal­laan val­u­u­tan arvoa. Ja olet­taisi, ettei kukaan halua palkanko­ro­tus­ta rajun kulut­ta­jahin­tain­flaa­tion vuok­si. Sivu­vaiku­tuk­set voisi­vat kuitenkin olla poli­it­tis­es­ti aika mahdottomia.

  112. “Sano­ja ei tarvitse syödä, siitä voisi saa­da ruokamyrky­tyk­sen, sil­lä täyt­tä pup­pua tämä on.

    Kaup­patase on tosi­aan muu­ta­man vuo­den ollut lievästi negati­ivi­nen, mut­ta ennen sitä yli kymme­nen vuot­ta vah­vasti plus­sal­la – euron vika var­maan sekin?
    Kai se Nokian rom­ah­dus joh­tui myös eurosta – vaik­ka nousukin oli euroaikana – ja sehän se vien­nin rom­ah­dut­ti (ja paljon muutakin).”

    Että sel­l­aista.

  113. Viherinssi:
    ‘snip’
    Niin­pä ulko­mainen kysyn­tä oli ole­mas­sa, kun me pääsimme edes jotenkin jaloillemme. Sen sijaan nyt lama on läht­enyt ulkoi­sista syistä, ts. sen ulko­maisen kysyn­nän rom­ah­tamis­es­ta. Toki Nokian sukel­lus on hai­tan­nut asioi­ta lisää, mut­ta silti peru­songel­mana ei ole mei­dän suh­teessa huono kil­pailukykymme, vaan kysyn­nän putoaminen.

    Tästä voisi kyl­lä päästä jaloilleen oma­l­la val­u­u­tal­la, jos painaisi törkeästi rahaa ja pudot­taisi tahal­laan val­u­u­tan arvoa. Ja olet­taisi, ettei kukaan halua palkanko­ro­tus­ta rajun kulut­ta­jahin­tain­flaa­tion vuok­si. Sivu­vaiku­tuk­set voisi­vat kuitenkin olla poli­it­tis­es­ti aika mahdottomia. 

    Eipä ole val­u­u­tal­la sel­l­aista merkitystä!

    Ote­taan­pa vaikka­pa Nokia/Apple tapaus esimerkik­si. Miten niin val­u­ut­takurssi olisi ollut syynä Nokian rom­ah­duk­seen, kun ylivoimais­es­ti suurin osa valmis­tuk­ses­ta oli muual­la kuin euromaissa?
    Hin­tak­il­pailukaan ei ollut syynä, sil­lä Nokia teki halpo­ja puhe­lim­ia, Apple kalliita.
    Ja kysyn­täkö rom­ahti? Ei suinkaan, kaup­pa kyl­lä käy, mut­ta ei Nokian puhelimilla.

    Kyl­lä syynä oli (niinkuin mon­es­sa muus­sakin tapauk­ses­sa) markki­noille sopivien tuot­tei­den puut­teessa eli tutkimus ja tuoteke­hit­te­ly pet­ti. Pahasti!

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Vai­h­to­taseen krooni­nen yli­jäämä on asia, jon­ka pitäisi huolestut­taa. Se tarkoit­taa, että maas­sa jää tulo­ja säästöön, yri­tyk­sis­sä, koti­talouk­sis­sa, val­ti­ol­la ja eläke­jär­jestelmässä, eikä säästöille löy­dy koti­maista investoin­tiko­hdet­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta investoi­da koti­maa­han vaan ne pitää laina­ta tai investoi­da ulko­maille, talouden tule­vaisu­us ei näytä kovin ruusuiselta. 

    Siis onko Kiina ajau­tu­mas­sa vaikeuksiin?

    Suomes­sa investoin­tien puute on kyl­lä selvästi havait­tavis­sa, mut­ta eihän se vai­h­to­taseen yli­jäämästä johdu, vaan siitä, että jae­taan mielu­um­min osinko­ja kuin investoidaan.

    Itse asi­as­sa koko meikäläisen laman syn­tymisen voisi tiivistää kah­teen asi­aan: 1) tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn rom­ah­dus ja 2) investoin­tien puute.
    Ja nehän ovat oikeas­t­aan saman asian eri puo­lia: ei kat­so­ta tule­vaisu­u­teen vaan taustapeiliin!

    1. Kiina on ajau­tu­mas­sa vaikeuk­si­in, kos­ka ei saa liial­lisen säästämisen takia koti­maista kysyn­tää käyn­ti­in, eivätkä län­si­maat pysty pitkään osta­maan sen tuot­tei­ta velak­si. Kiinan liialli­nen säästämi­nen taas johtuu eläke­tur­van olemattomuudesta. 

  115. Raimo K: ylivoimais­es­ti suurin osa valmis­tuk­ses­ta oli muual­la kuin euromaissa?

    Mik­si sit­ten Nokian valmis­tus oli muual­la kuin kalli­in euron mais­sa? Suomes­sa olisi ollut paras osaami­nen ja fasiliteetit.

    Oma­l­la rahapoli­ti­ikalla paperin valmis­tus ja Nokian puhe­lin­ten halvoista tuon­tio­sista tapah­tu­va kasaami­nen oli­si­vat parem­min pysyneet Suomessa.

    Mer­su­jen kasaami­nen Uudessakaupungis­sa osoit­taa, miten yksikkö­työkus­tan­nuk­sil­la ei enää ole merk­i­tys­tä, kun auton penkit, peilit, moot­tori ym valmis­te­taan siel­lä mis­sä ne on kan­nat­tavin­ta valmis­taa. Jout­selip­pua Mer­su ei saa, eikä se ole sak­salainenkaan tuote sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä vaik­ka Mer­sut viedään ruoste­suo­jat­taviksi ja brändät­täväk­si ja tuo­daan takaisin Suomeen myytäväksi.

    Mikähän on sak­salaisen työmiehen yksikkö­työkus­tan­nus Mer­sua kohti? Pääsem­mekö tupo-ja antti­lat-konkkaan ‑metodil­la samaan.

    Lois­toris­teil­i­jän, tai oikeam­min kuu­den lois­toris­teil­i­jän tilaus­putken meno Ran­skaan oli shok­ki Suo­ma­laiselle teol­lisu­udel­la ja talouselämälle.

    Ruot­si toimii päin­vas­toin ja mm. tilasi sak­salais­valmis­ta­jan sijaan sukel­lusve­neet ruot­salaiselta Saa­bil­ta. Ruot­sis­sa nähdään, että uuden sukupol­ven sukel­lusvenete­knolo­gia kehit­tää ruot­salaista osaamista ja edis­tää Ruotsin mainet­ta maailmalla.

    Mil­jardilu­okan lois­toris­teil­i­jä olisi ollut suo­ma­laisen osaamisen ylivoimainen taidon­näyte ja näyteikku­na maailmalle. 

    Toisin kuin Ruot­sis­sa, Suo­ma­laiset poli­itikot kiertävät maail­maa osta­mas­sa käytet­tyjä hyökkäys­vaunu­ja ym. Nämä oper­aa­tiot saa­vat kohtu­ut­toman suur­ta huomio­ta ulko­mais­ten lehtien otsikois­sa. Poli­itikot viestit­tävät maail­malle, että Suomes­sa ei osa­ta, eivätkä hekään luo­ta suo­ma­laisi­in tuotteisiin.

    Vuosia myöhästyneet Ital­ias­ta tilatut miinalai­vat on heti uitet­tu Suomes­sa kor­jauste­lakalle. Vetu­ri­te­ol­lisu­us ajet­ti­in alas, ja ostet­ti­in Pen­doli­ino­ja kor­jat­tavak­si jne.
    http://tinyurl.com/nt68p9w

    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170510-suomen-ja-ruotsin-kilpailukyky-case-paperiteollisuus

    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170593-miksi-vienti-ei-veda-kolmen-eurotieteilijan-haastattelu
    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163982-onko-vika-suomessa-vai-eurossa

  116. Evert The Nev­er­Rest: Mik­si sit­ten Nokian valmis­tus oli muual­la kuin kalli­in euron mais­sa? Suomes­sa olisi ollut paras osaami­nen ja fasiliteetit.

    Nokian kovim­man men­estyk­sen vuosi­na puhe­limet valmis­tet­ti­in pääsään­töis­es­ti kullekin markki­nalle ao. alueel­la sijait­se­vis­sa tehtais­sa (Euroop­paan Suomes­sa, Unkaris­sa, Sak­sas­sa ja Roma­ni­asa, vas­taa­va kuvio amerikois­sa ja Aasiassa).
    Muutenkin Nokian kaltainen globaali yri­tys ei het­kah­da yksit­täis­ten val­u­ut­takurssien vai­htelus­ta. On vaikea nähdä, että Euron kurssil­la olisi ollut juurikaan mitään merk­i­tys­tä Nokian matka­puhe­lin­ten ongelmiin.

  117. Evert The Nev­er­Rest: Mik­si sit­ten Nokian valmis­tus oli muual­la kuin kalli­in euron mais­sa? Suomes­sa olisi ollut paras osaami­nen ja fasiliteetit.

    Oma­l­la rahapoli­ti­ikalla paperin valmis­tus ja Nokian puhe­lin­ten halvoista tuon­tio­sista tapah­tu­va kasaami­nen oli­si­vat parem­min pysyneet Suomessa.
    ‘snip’

    Valmis­tuskus­tan­nuk­set eivät juurikaan riipu valuutasta.

    Puhe­lin­ten kokoami­nen Salos­sa oli täysin automaat­tista, vah­va euro vain helpot­ti kalli­iden konei­den (ja kom­po­nent­tien) hankintaa.
    Paperin suh­teen sama tilanne, bulkki­tavaran kohdal­la myös kul­je­tuskus­tan­nuk­sil­la on merkitystä.

    Rom­ah­duk­sen syy molem­mil­la aloil­la: tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn puute ja tiet­ty ylim­ielisyys, investoin­tien puute.
    Toiv­ot­tavasti paperi­te­ol­lisu­u­den uusi investoin­ti kään­tää tilanteen — eipä siihen val­u­u­tal­la juuri ole vaikutusta.

  118. Raimo K:
    Rom­ah­duk­sen syy molem­mil­la aloil­la: tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn puute ja tiet­ty ylim­ielisyys, investoin­tien puute.

    Ei pidä paikkaansa Nokian kohdal­la (pait­si ylim­ielisyys). Nokian T&K bud­jet­ti oli moninker­tainen Appleen näh­den ja silti Apple tun­ki markki­noille paljon, paljon parem­pia tuot­tei­ta. Nokia polt­ti rahaa val­ta­vat määrät ja lop­putu­lok­se­na oli kum­minkin N8:n kaltaisia iPhoneen näh­den täysin kelvot­to­mia tuot­tei­ta, toisin sanoen ei saanut panok­si­in näh­den “juuri mitään” aikaan. Kun ei osaa, niin ei osaa.

  119. Raimo K: Ote­taan­pa vaikka­pa Nokia/Apple tapaus esimerkik­si. Miten niin val­u­ut­takurssi olisi ollut syynä Nokian rom­ah­duk­seen, kun ylivoimais­es­ti suurin osa valmis­tuk­ses­ta oli muual­la kuin euromaissa?
    Hin­tak­il­pailukaan ei ollut syynä, sil­lä Nokia teki halpo­ja puhe­lim­ia, Apple kalliita.
    Ja kysyn­täkö rom­ahti? Ei suinkaan, kaup­pa kyl­lä käy, mut­ta ei Nokian puhelimilla. 

    Nokia on oman­laisen­sa yksit­täistapaus. Yksit­täisiä fir­mo­ja syn­tyy, toisia kuolee. Nokia oli anom­alia siinä mielessä, että maail­man suurin kän­nykkä­fir­ma oli kotoisin pien­estä maas­ta. Se on poikkeuk­sel­lista yleis­ten kulu­tus­tavaroiden osalta. Tuleeko mui­ta esimerkke­jä mieleen vas­taavas­sa mittakaavassa?

    Sen sijaan Suomes­sa tehdään hyvin paljon B2B-tuot­tei­ta, esimerkik­si teol­lisu­u­den lait­tei­ta, ym. Niiden kohdal­la ihan aidosti markki­nat sakka­si­vat eivätkä ole vielä oikein palau­tuneet. Suo­ma­laiset eivät siis suinkaan ole eri­tyis­es­ti menet­täneet markki­nao­suuk­sia (kän­nykät erik­seen), mut­ta jaet­ta­vat kakut eivät ole jak­sa­neet kas­vaa van­haan tapaan.

    Tämä ei suinkaan tarkoi­ta sitä, ettem­mekö me ihan itse olisi hölmöilleet esimerkik­si siinä, että julki­nen T&K suun­nat­ti­in kokon­aan telekom­mu­nikaa­tioon. Yksi kori, kaik­ki munat. Eurol­la ei kuitenkaan tun­tu­isi ole­van ihmeem­min vaiku­tus­ta mei­dän mene(s)tykseemme.

  120. Hal­li­tus on psykol­o­gisoin­ut talouden. Siitä ote­taan mil­loin niskalenkkiä, mil­loin on vaaras­sa saa­da kon­t­a­m­i­naa­tio. Päämin­is­teri haukkui negati­ivisen ilmapi­irin jne.

    Ei ole psykologi­nen taloustiede aut­tanut, ei edes vaik­ka Äänekosken tehdaspäiv­i­tys­tä juh­lis­tet­ti­in kuin olisi saatu maali jalka­pal­lon MM-kisoissa.

    Psykolo­gial­la jatke­taan ja ihmettä odotetaan.

  121. Coun­try­boy: Näin­hän Suomes­sakin menetelti­in, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pankkei­hin. Ja Nor­jas­sa ei koskaan oikein ollut kun­non lamaa.

    Ja minä kyl­lä syyt­täisin Ahoa ja Viinas­ta enem­män edel­lisiä hal­li­tuk­sia, jot­ka tekivät yhtäkkiä markas­ta vapaasti vai­hdet­ta­van val­u­u­tan samal­la kun Koivis­to yrit­ti liian pitkään pitää markan arvoa korkeal­la. Ts. sitä ei päästet­ty ajois­sa kel­lumaan. Vähän aikaa 1980-luvun lopus­sa meni kyl­lä lujaa.

    EU läh­estymiuse­htoi­hin kuu­lui vakaa val­u­ut­ta, kel­lu­va val­u­ut­ta tai deval­vaa­tio kat­sot­ti­in epäreiluk­si kil­pailukeinok­si ja niiden käytöl­lä olisi ollut kaup­pa­poli­it­tisia seu­rauk­sia esim tul­limuurin pysty­tys­tä tai irrot­ta­mi­nen inte­graa­tios­ta. Ruot­si ja Nor­jakin kuu­lui­v­at samaan kat­e­go­ri­aan ja niin­pä nekin puo­lus­ti­vat val­u­ut­taa viimeiseen saak­ka. Ei vakaa val­u­ut­ta ollut suo­ma­lainen keksintö.

    Suomes­sa val­ti­olle pää­tyi vain SKOP ja muu­ta­ma pikku­pank­ki. KOPn, SYPn tai OPn omis­ta­jak­si val­tio ei mennyt.

    Val­tio jakoi näille pääo­ma­lainaa , joka kyl­lä mak­set­ti­in takaisin, korko oli lähel­lä nol­laa, joten val­tio ei hyö­tynyt mitään noista lainoista.

    Val­tio ei saanut minkään­laista määräys­val­taa näis­sä pankeis­sa, sil­lä laina ei siihen oikeuta.

    SKOP ter­veet osatkin myyti­in pilkkahin­nal­la KOPlle,SYPlle , OPlle ja taisi Posti­pankkikin olla jaolla.

    Kun n 40 mil­jardin ter­veet liike­toimet myyti­in 4–5 mil­jardil­la niin kyse oli lahjoituk­ses­ta , piilopankkitues­ta. Markki­nahin­ta noil­la liike­toimil­la oli jotain 36-mil­jar­dia ja otta­ji­akin olisi löy­tynyt ulkomailta.

    Mut­ta Aho-Viina­nen halu­si­vat pelas­taa KOPn ja SYP omis­ta­jien raho­ja, ei veronmaksajien.
    EU:ssa tuol­lainen käh­mintä ei olisi ollut enää mah­dol­lista vaan velat olisi pitänyt myytävä eniten tar­joavalle eikä kansalli­nen kaup­pa olisi ollut mahdollinen

    KOP ja SYP sai­vat myös vapaat kädet pistää kon­talleen yri­tyk­siä muodol­lisil­la syil­lä , pääasi­as­sa vakuukisen arvon laskulla

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa ei ollut lamaa kos­ka val­tio läh­es nol­lasi omis­ta­jien omis­tuk­sen ja meni pankkei­hin omis­ta­jik­si ja esti ter­vei­den yri­tys­ten konkurssiinajon.Eli näis­sä mais­sa pääo­matu­ki ei ollut lainaa vaan val­tio sai käytän­nössä määräysvallan.

    Niin­pä Ruotsin ja Nor­jan val­tiot tekivät voit­toa myy­dessään omis­tuk­si­aan kun pankkien osakkei­den arvo palautui

    Lip­po­nen, Niin­istö ja Siimes täy­den­sivät tuhoa myymäl­lä n 12 mil­jardin euron velat per­in­täy­htiölle 5 % niiden arvos­ta eli lamave­lal­liset olisi voitu vapaut­taa 100 miljoon­al­la eli muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la per velallinen.Nyt hei­dät ajet­ti­in perika­toon val­tion toimesta.

    Val­tio kyl­lä osti velat takaisin ja armahti mon­imutkaisin ja pitkäaikaisin ehdoin.Useimmat ehtivät mul­lan alle.Tässäkin kau­pas­sa veronmaksaja
    jou­tui taas mak­sa­jak­si kun osto­hin­ta oli moninker­tainen val­tion saa­maan myyn­ti­hin­taan nähden
    Aina kun kat­se­len Lip­pos­ta ‚Niin­istöä tai Siimestä niin ajat­te­len, että krokoti­ilikin hymy­ilee ystävällisemmin..

    Idänkau­pan rom­ah­duksin on myyt­ti, itäkaup­pa oli hiipunut pitkin 80-lukua, kun öljyn hin­ta las­ki eikä juuri muu­ta tuo­tavaa NL ollut.Ladoja ja sinkkiäm­päre­itä kyl­lä, mut­ta ne oli­vat nappikauppaa.

    Niin­pä rom­ah­dus oli pieni ja jo seu­raa­vana vuon­na suuri osa kau­pas­ta oli palau­tunut, kun Venäjä alkoi ostaa kehit­tyneem­pää tekniikka.

    Työt­tömiä toki tuli, mut­ta ei sato­ja tuhan­sia, kym­meniä tuhan­sia ehkä mak­simis­saan, mut­ta 500000 ver­rat­tuna kyse on peanuts-jutusta

  122. Se , mik­si Aho ja Viina­nen pää­tyivät pelas­ta­maan SYP ja KOP omaita­jien raho­ja oli yksinkertainen:

    SYP ja KOP omis­ta­jat edsu­ti­vat n 500000 Kokoomuk­sen ja Kepun äänestäjää eli liki puol­ta äänetäjistä

    Kun mon­et oli­vat avain­henkilöitä KOK/Kepussa niin eimole ihme jos päädyt­ti­in eri ratkaisu­un kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jos­sa ajatelti­in enem­män taval­lisen kansan etua

  123. Nokian toim­inta Suomes­sa oli pikem­minkin seu­raus­ta sen val­i­tus­ta siir­to­hin­noit­telun poli­ti­ilas­ta, ei ehkä niinkään siitä milä jonkun kom­po­nentin tai sen kasaamisen hin­ta olisi.

  124. Viherinssi: Eurol­la ei kuitenkaan tun­tu­isi ole­van ihmeem­min vaiku­tus­ta mei­dän mene(s)tykseemme.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää mihin kansan­taloudel­liseen tietoon ja evi­denssi­in tämä totea­mus perustuu.

  125. Raimo K: Onko­han täl­laista dik­tatu­uria oikeasti kokeiltu?
    Niin, todel­lakin: Ceaus­es­cun Roma­ni­as­sa! Tosi­aan hieno esimerkki!

    Toinen tun­net­tu velan­mak­sudik­tatu­uri oli se Puolan hal­li­tus, joka onnis­tui kansalaisi­aan kyykyt­tämäl­lä luo­maan Sol­i­daarisu­us-liik­keen ja tuhoa­maan maansa val­lit­se­van poli­it­tisen ja yhteiskun­nal­lisen jär­jestelmän, mikä tietysti saat­toi olla hyväkin asia. Sak­san 30-luvun alun deflaa­tion ja yleisen kur­jis­tus­poli­ti­ikan poli­it­tisia seu­rauk­sia ei voi sanoa yhtä onnellisiksi.

  126. Sylt­ty: Ei pidä paikkaansa Nokian kohdal­la (pait­si ylim­ielisyys). Nokian T&K bud­jet­ti oli moninker­tainen Appleen näh­den ja silti Apple tun­ki markki­noille paljon, paljon parem­pia tuot­tei­ta. Nokia polt­ti rahaa val­ta­vat määrät ja lop­putu­lok­se­na oli kum­minkin N8:n kaltaisia iPhoneen näh­den täysin kelvot­to­mia tuot­tei­ta, toisin sanoen ei saanut panok­si­in näh­den “juuri mitään” aikaan. Kun ei osaa, niin ei osaa. 

    Pitäähän se paikkansa — T&K ei tarkoi­ta rahan syytämistä. 😉

  127. Evert The Nev­er­Rest: Olisi mie­lenki­in­toista tietää mihin kansan­taloudel­liseen tietoon ja evi­denssi­in tämä totea­mus perustuu. 

    Kenel­lä on silmät, se nähköön!
    Onhan se kenen tahansa nähtävis­sä, että mei­dän lamamme eivät mitenkään liity euroon.

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Vai­h­to­taseen krooni­nen yli­jäämä on asia, jon­ka pitäisi huolestut­taa. Se tarkoit­taa, että maas­sa jää tulo­ja säästöön, yri­tyk­sis­sä, koti­talouk­sis­sa, alti­ol­la ja eläkejärje4stelmässä, eikä säästöille löy­dy koti­maista investoin­tiko­hdet­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta investoi­da koti­maa­han vaan ne pitää laina­ta tai investoi­da ulko­maille, talouden tulegf­vaisu­us ei hnäytä kovin ruusuiselta. 

    Voitko selit­tää tämän ajat­telusi logi­ikan? Jos siis suo­ma­laiset vähen­tävät kiinalais­ten hilav­itkut­timien ostoa, ja tästä seu­raa vai­h­to­taseen yli­jäämän kasvua, niin miten tästä näkee mitenkään sitä, miten paljon maas­sa investoidaan koti­maisi­in kohteisiin? 

    Esimerkik­si siel­lä mainit­se­mas­sasi Kiinas­sa on juuri vai­h­to­taseen yli­jäämä, mut­ta samaan aikaan BKT:stä käytetään koti­maa­han investoin­ti­in huo­mat­tavasti suurem­pi osu­us kuin mis­sään länsimaassa. 

    Min­un mielestäni kokon­aisku­va on kyl­lä vähän mon­imutkaisem­pi kuin se, että vai­h­to­taseen yli­jäämä = ei koti­maisia investointikohteita.

    1. Jos suo­ma­laiset vähen­tävät kiinalais­ten hilav­itkut­timien ostoa, eivätkä käytä tätä rahaa muuhunkaan, se jää säästöön. Jos kansan­talous on dynaami­nen, tuolle säästölle löy­tyy käyt­töä investoin­neis­sa. Se, ettei investoin­tiko­htei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huolestut­ta­va asia.
      Vai­h­to­taseen yli­jäämä ei kuitenkaan kehi­ty noin. Se on seu­raus­ta eri yksiköi­den halus­ta käyt­tää rahaa tai säästää. Jos ei osta kiinalaista hilav­itkutin­ta, ostaa toden­näköis­es­ti jotain muu­ta eikä raha siis jää säästöön sen enempää.

      Pieni ker­taus: Vai­h­to­tase = koti­talouk­sien rahoi­tu­syli­jäämä + julkisen talouden rahoi­tu­syli­jäämä + sosi­aali­ra­has­to­jen rahoi­tu­syli­jäämä + yri­tys­ten rahoitusylijäämä.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suo­ma­laiset vähen­tävät kiinalais­ten hilav­itkut­timien ostoa, eivätkä käytä tätä rahaa muuhunkaan, se jää säästöön. Jos kansan­talous on dynaami­nen, tuolle säästölle löy­tyy käyt­töä investoin­neis­sa. Se, ettei investoin­tiko­htei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huolestut­ta­va asia.
    Vai­h­to­taseen yli­jäämä ei kuitenkaan kehi­ty noin. Se on seu­raus­ta eri yksiköi­den halus­ta käyt­tää rahaa tai säästää. Jos ei osta kiinalaista hilav­itkutin­ta, ostaa toden­näköis­es­ti jotain muu­ta eikä raha siis jää säästöön sen enempää.

    Pieni ker­taus: Vai­h­to­tase = koti­talouk­sien rahoi­tu­syli­jäämä + julkisen talouden rahoi­tu­syli­jäämä +sosi­aali­ra­has­to­jen rahoi­tu­syli­jäämä + yri­tys­ten rahoitusylijäämä. 

    Edelleenkään minus­ta tuos­ta ei näe suo­raan, että hilav­itkut­timien osta­mat­to­muud­es­ta seu­raa investoimat­to­muus koti­maas­sa. San­o­taan vaik­ka, että tuos­sa yhtälössäsi kolme ensim­mäistä ovat yli­jäämäisiä (ei oste­ta hilav­itkut­timia, vähen­netään julk­ista velkaa ja pan­naan rahaa säästöön eläk­er­a­has­toi­hin). Tämä johtaa julkisen velan lasku­un ja eläk­er­a­has­to­jen kasvu­un. Näin, vaik­ka siitä huoli­mat­ta samaan aikaan investoitaisi­in voimakkaasti.

    Olin kiin­nos­tunut siitä, että olisit antanut seli­tyk­sen, mik­si vai­h­to­taseen yli­jäämä jotenkin automaat­tis­es­ti tarkoit­taisi sitä, että juuri tuo viimeinen sum­man ter­mi olisi posi­ti­ivi­nen. Tai toisin päin, mik­si se, että vai­h­to­tase olisi negati­ivi­nen tarkoit­taisi mitenkään vält­tämät­tä sitä, että viimeinen ter­mi olisi positiivinen?

    Tämän lisäk­si minus­ta ohi­tit täysin kom­men­tit­ta konkreet­tisen esimerkin maas­ta, jos­sa investoidaan hyvin merkit­tävä osa BKT:stä, mut­ta silti vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen (Kiina). Seisotko oikeasti sen takana, että Kiinan kroonisen vai­h­to­taseen yli­jäämän imp­likaa­tio on se, ettei siel­lä investoi­da tarpeek­si? Minus­ta itses­täni siel­lä ole­va yli­jäämä selit­tyy paljon parem­min vähäisel­lä yksi­tyisel­lä kulu­tuk­sel­la, jota voidaan sitäkin tietenkin pitää ongel­mana, mut­ta joka tapauk­ses­sa se on ihan eri ongel­ma kuin se, mis­tä sinä kirjoitat.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suo­ma­laiset vähen­tävät kiinalais­ten hilav­itkut­timien ostoa, eivätkä käytä tätä rahaa muuhunkaan, se jää säästöön. Jos kansan­talous on dynaami­nen, tuolle säästölle löy­tyy käyt­töä investoin­neis­sa. Se, ettei investoin­tiko­htei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huolestut­ta­va asia.
    Vai­h­to­taseen yli­jäämä ei kuitenkaan kehi­ty noin.
    ‘snip’

    Se, että ei investoi­da, vaan jae­taan osinko­ja, on erit­täin huolestut­ta­va asia.
    Vai­h­to­taseen yli­jäämä ei tosi­aankaan kehi­ty noin, sil­lä inestoin­te­ja ei tehdä vai­h­to­taseen yli- tai ali­jäämäl­lä. Yltiö-adam­smith­iläi­nen ajatus!

  131. Samuli Saarel­ma: Tämän lisäk­si minus­ta ohi­tit täysin kom­men­tit­ta konkreet­tisen esimerkin maas­ta, jos­sa investoidaan hyvin merkit­tävä osa BKT:stä, mut­ta silti vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen (Kiina). Seisotko oikeasti sen takana, että Kiinan kroonisen vai­h­to­taseen yli­jäämän imp­likaa­tio on se, ettei siel­lä investoi­da tarpeeksi? 

    Kiinal­la tosi­aan on krooni­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä ja se kuitenkin investoi koti­maansa infra­struk­tu­uri­in aivan käsit­tämät­tömän paljon. 

    Eri­no­mainen esimerk­ki tästä on sementin käyt­tö, Kiina on käyt­tänyt viimeisen 3 vuo­den aikana enem­män sement­tiä kuin USA koko 1900-luvulla.

    https://twitter.com/BillGates/statuses/477284253403578369

  132. En nyt sanoisi his­to­ri­an huonoim­mak­si hal­li­tus­ta, joka kuitenkin mm. poisti työ­markki­nat­ues­ta tarve­harkin­nan ja korot­ti sitä sadal­la eurolla.

    Itse olin työtön juuri tuol­loin ja kyl­lä se muuten läm­mit­ti mieltä, kun ei enää tarvin­nut viedä avo­vai­moni palkkati­eto­ja Kelaan räknät­täväk­si. Olti­in juuri edel­lisenä syksynä oltu aika tiukil­la, kun olin karenssil­la 3 kk. Taval­laan se koro­tus mah­dol­listi sen, että sain rauhas­sa valmis­tau­tua yliopis­ton valintakokeisiin.

    Inflaa­ti­olle ja globaalille talousti­lanteelle ei yksikään Suomen hal­li­tus voi yhtään mitään.

    Suomen tilanne on yksinker­tais­es­ti niin vaikea, etten usko, että Suo­mi yksin voi ratkaista ongelmi­aan. Elämme kolmea yhtäaikaista raken­nemuu­tos­ta! Ei sel­l­aista oraakke­lia olekaan, joka tähän heit­täisi helpon reseptin.

    Hyvää kesää! :-]

    P.S Maantieju­nat bio­tuote­talouden selkäran­gak­si (200–250t), maat­aloustuet kohden­net­ta­va ran­nikkoseuduille (lämpimin kasvukausi, reilusti yli 60 % suo­ma­lai­sista asuu näil­lä seuduil­la), OL3:n lisäk­si 2 uut­ta ydin­reak­to­ria (ener­giantuotan­non selkäran­ka), pien­i­t­u­loisil­ta työn­tek­i­jöiltä tulovero nol­laan (vauh­tia koti­markki­noille) ja henkilöko­htaiset palkka­neu­vot­te­lut (palk­ka teh­dyn työn määrän&laadun mukaan, ei ammatin).

  133. Raimo K: Se, että ei investoi­da, vaan jae­taan osinko­ja, on erit­täin huolestut­ta­va asia. 

    Mis­täköhän tuo saataisi­in aikaisem­pi­en kymme­nen vuo­den tietoon..?

    lurk­ki: Sak­san 30-luvun alun deflaa­tion ja yleisen kur­jis­tus­poli­ti­ikan poli­it­tisia seu­rauk­sia ei voi sanoa yhtä onnellisiksi. 

    Koh­ta päästään kokeile­maan itse, kun euroalue on deflaatiossa.

  134. Raimo K: Se, että ei investoi­da, vaan jae­taan osinko­ja, on erit­täin huolestut­ta­va asia.

    Sijoit­ta­mi­nen on tai ainakin sen tulisi olla pitkäjän­teistä toim­intaa. Tähän liit­tyy olen­nais­es­ti, että mm. pääo­mat­u­lon vero­tus tulisi olla melko staat­tista eikä niin, että joku saa idea ykkösen ja havait­see, että tuo­takin veroa voisi muuttaa.

  135. Osmo Soin­in­vaara: Sen oman val­u­u­tan kanssa olikin todel­la auvoista sil­loin 1990-luvulla…

    Olen edelleen sitä mieltä, että markan voisi ottaa takaisin euron rin­nalle, niin että Suomen pankin man­daat­ti on täystyöl­lisyys ja ekp:n hin­tavakaus. Toki tässä mallis­sa on ratkot­tavia käytän­nön ongelmia, pien­im­pänä tuskin se, että aivan kuten ajatuk­ses­sa ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­palvelu­jen myymisessä, suurin osa ihmi­sistä tuskin ymmärtää min­un ole­van vakavissani.

  136. Osmon ongel­ma on se, että kir­jan­pidol­lis­es­ta iden­ti­teetistä johde­taan talousteoriaa.

    Investoin­tien toteut­tamisen teo­ria pitäisi ensin kehit­tää ja sit­ten esti­moi­da para­metrit datas­ta. Kir­jan­pidolli­nen iden­ti­teet­ti tulee mukaan siinä vai­heessa kun puhutaan niiden rahoitustavasta. 

    Sek­torin rahoi­tu­syli­jäämä on indikaa­tio jostai taustal­la olev­as­ta päätösperäis­es­tä pros­es­sista eikä itse jonkun asian seuraus.

    1. Pwerusi­den­ti­teet­tien muis­t­a­mi­nen on joskus hyvä aut­ta­maan ilmiöi­den ymmärtämistä.
      Vai­h­toitaseen voi ennus­taa aika hyvin eri sek­to­rien tarpeesta yli- tai ali­jäämi­in. Suomen vai­h­to­taseen yli­jäämän selit­ti suurelta osin se, että eläke­jär­jestelmä oli yli­jäämäi­nen, kos­ka eläke­jär­jestelmä oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talouskin. Koti­taloudet eivät suos­tuneet velka­an­tu­maan niin­paljon, että tämä olisi tas­apain­ot­tanut asian ja sik­si vai­h­to­tase jäi yli­jäämäisek­si, kos­ka yrit­maail­ma ei investoin­ut eläke­jär­jestelmässä syn­tyneitä yli­jäämiä. Edelleenkään yksi­tyis­sek­tori (koti­taloudet ja yri­tyk­set) on yli­jäämäi­nen ja aih­to­taseen ali­jäämä selit­tyy julkisen talouden alijäämäällä.

  137. tcrown: Olen edelleen sitä mieltä, että markan voisi ottaa takaisin euron rin­nalle, niin että Suomen pankin man­daat­ti on täystyöl­lisyys ja ekp:n hintavakaus. 

    suurin osa ihmi­sistä tuskin ymmärtää min­un ole­van vakavissani. 

    Ehdot­tomasti yksi keskustelun asial­lisim­mista ajatuksista.

    Tosin täystyöl­lisyys on tun­netusti vähän liian vaa­ti­va ter­mi, joten man­daatit voisi­vat olla hyvä työl­lisyysaste ja hin­tavakaus. Tuo olisi paljon paljon parem­pi kehys kuin nykyi­nen suun­taus kehit­tää EKP:stä muu­ta­man sisäpi­ir­iläisen toimes­ta akti­ivis­es­ti markki­noi­ta ohjaa­va kaikkien union­i­lais­ten tai euroalue­lais­ten taloudelli­nen isoveli.

    Han­keen voi myös toteut­taa euron sisäl­lä ilman konkreet­tista markkaval­u­ut­taa. Mark­ka olisi tässä vain lasken­nalli­nen yksikkö tai säätöru­u­vi (ei tarvitse edes kut­sua markak­si), jol­la Suomen pank­ki säätäisi suo­ma­lais­ten talout­ta. Lähin­nä kyse olisi (per­in­teisen deval­val­vaa­tion / reval­vaa­tion tapaan) kansalais­ten palk­ka- ja kulu­tus­ta­son säätämis­es­tä Suomen talouden kan­tokyvyn mukaisek­si. Eli sovi­tut palkat sidot­taisi­in tuo­hon säätöruuviin.

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Perusi­den­ti­teet­tien muis­t­a­mi­nen on joskus hyvä aut­ta­maan ilmiöi­den ymmärtämistä.
    ‘snip’

    Niin­pä — ja perusa­sia on se, että kansan­taloudessa on muu­takin kuin vien­ti ja tuon­ti, nimit­täin koti­mainen tuotan­to (jol­la ei tuos­sa ajat­telus­sa ole mitään arvoa?).

  139. tcrown: Olen edelleen sitä mieltä, että markan voisi ottaa takaisin euron rin­nalle, niin että Suomen pankin man­daat­ti on täystyöl­lisyys ja ekp:n hin­tavakaus. Toki tässä mallis­sa on ratkot­tavia käytän­nön ongelmia, pien­im­pänä tuskin se, että aivan kuten ajatuk­ses­sa ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­palvelu­jen myymisessä, suurin osa ihmi­sistä tuskin ymmärtää min­un ole­van vakavissani.

    Nykyisen viral­lisen talousopin mukaan täystyöl­lisyys on suurin katas­trofi, mitä yhteiskun­nas­sa voi tapahtua.Nykyinen fried­mani­lainen taloususko­mus vaatii, että työt­tömiä on olta­va täystyöl­lisyy­den monikerta

    Täystyöl­lisyytenä pide­tään tilan­net­ta, jos­sa työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on saman ver­ran kuin kuukaudessa on avoimia työ­paikko­ja. Eli n 60000 työtön­tä vas­taa täystyöllisyyttä

    Kun työt­tömiä on liki 500000 niin täystyöl­lisyys on kaukana.

    Taval­lisn lääke kur­ju­u­teen on työt­tömän kyykyt­tämi­nen ja kiusaami­nen . Talousop­pinei­den työkalu­varas­toon kuu­luu kiu­usaamisen hyväksymi­nen ja suosimi­nen ja niin­pä työkkärin pääte­htävä onkin toimia kuin koulukiusaajan

    1. Mis­sähän tuol­lainen täystyöl­lisyy­den määritelmä on ole­mas­sa, että avoimia tyä­paikko­ja pitäisi o0lla yhtä paljon kuin työt­tömiä? En ole sel­l­ais­es­ta kuul­lut eikä se olisi kovin oper­a­tionaa­li­nen. Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­ta avoin­ta työ­paikkaa Suomes­sa on, kos­ka nitä ei ole vfelvol­lisu­us ilmoit­taa mihinkään eikä niitä yleen­sä myöskään ilmoite­ta. On myösa vaikea määritel­lä, mitä avoimel­la työ­paikalla tarkoitetaan.

  140. Osmo Soin­in­vaara: Suomen vai­h­to­taseen yli­jäämän selit­ti suurelta osin se, että eläke­jär­jestelmä oli yli­jäämäi­nen, kos­ka eläke­jär­jestelmä oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talouskin. Koti­taloudet eivät suos­tuneet velka­an­tu­maan niin­paljon, että tämä olisi tas­apain­ot­tanut asian ja sik­si vai­h­to­tase jäi yli­jäämäisek­si, kos­ka yrit­maail­ma ei investoin­ut eläke­jär­jestelmässä syn­tyneitä ylijäämiä

    Niin, eli siis asia on mon­imutkaisem­pi kuin aiem­min esi­tit (yli­jäämä tarkoit­taa sitä, että tule­vaisu­us on vaaras­sa, kos­ka omaan maa­han ei investoi­da). On mah­dol­lista, että omaan maa­han investoidaan paljon, vaik­ka vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen (Kiina). Samoin on mah­dol­lista, että omaan maa­han ei investoi­da tarpeek­si, vaik­ka vai­h­to­tase on alijäämäinen.

  141. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    On mah­dol­lista, että omaan maa­han investoidaan paljon, vaik­ka vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen (Kiina). Samoin on mah­dol­lista, että omaan maa­han ei investoi­da tarpeek­si, vaik­ka vai­h­to­tase on alijäämäinen. 

    Esimerkik­si Suomes­sa juuri nyt.

  142. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sähän tuol­lainen täystyöl­lisyy­den määritelmä on ole­mas­sa, että avoimia tyä­paikko­ja pitäisi o0lla yhtä paljon kuin työt­tömiä? En ole sel­l­ais­es­ta kuul­lut eikä se olisi kovin oper­a­tionaa­li­nen. Kukaan ei tiedä, kuin­ka mon­ta avoin­ta työ­paikkaa Suomes­sa on, kos­ka nitä ei ole vfelvol­lisu­us ilmoit­taa mihinkään eikä niitä yleen­sä myöskään ilmoite­ta. On myösa vaikea määritel­lä, mitä avoimel­la työ­paikalla tarkoitetaan.

    Jostain sat­tui silmään tuol­lainenkin määritelmä.
    Ja tuol­lainen tilanne oli 80-luvun lop­ul­la, työt­tömiä oli suurin piirtein saman ver­ran kuin oli avoimia työ­paikko­ja kuukaudessa. Siihen aikaan avoimet työ­paikat piti ilmoit­taa työkkäri­in oikein lain velvoituksella.

    Laki on edelleen voimas­sa , mut­ta ilman sanktioita.

    Täystyöl­lisyyt­tä ei ole tarkkaan määritek­ty, mut­ta nuo korkeim­mat työllisyysaste/työttömyysluvut tuke­vat tuo­ta määitelmää esim Tan­skan mallis­sa pyörit­ti­in täl­lai­sis­sa luvuissa

    Ne työ­paikat, jot­ka ovat vain jonkun haaveis­sa ja ajatuk­sis­sa eivät ole todel­lisia työ­paikko­ja, joi­ta voisi hakea. Mitu menetelmäl­lä rekry­toivaa kut­su­taan entisek­si yrittäjäksi.

    En ole tavan­nut mon­taakan rekry­toi­jaa, joka toimisi intu­ition perus­teel­la, kyl­lä kaik­ki ovat real­isoi­neet työ­paikan aivan konkreet­tisek­si, eihän kukaan tyhjää hae ?

    Avoimien työ­paikko­jen määrää voidaan seu­ra­ta välil­liseti verot­ta­jan tiedoil­la, sil­lä kaik­ki työ­suh­teet rek­isteröi­tyvät verottajalle.Paitsi pimeä työsuhde.Samoin haas­tat­te­lu­tutkimuk­set täy­den­tävät kuvaa. Eivät luvut tuules­ta tem­mat­tu­ja ole.

    Vielä 80-luvul­la työn­väl­i­tys toimikin työn­välit­täjänä, työkkärin hak­i­jal­la täytet­ty­jen paikko­jen osu­us syn­tyneistä työ­suhteista oli korkea.

    Nyt työkkäreistä on tehty viralli­nen kouluk­iusaa­ja ja työkkärin markki­nao­su­us on tip­punut poh­jan­oteer­auk­seen, kos­ka työkkäri on keskit­tynyt kiusaamiseen , ei työn­väl­i­tyk­seen ja se las­kee edelleen työkkäri­in ilmoitet­tu­jen työ­paikko­jen määrää

Vastaa käyttäjälle åke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.