Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014

10.6.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Jätkäsaaren jättiterminaali

Tein palautusesityksen, jossa asia olisi palautettu ja palautuksen aikana olisi kaupunginhallitukselta tiedusteltu ohjeita, miten menetellä hankkeelle, joka on selvästi meille annetun budjettiraamin vastainen – erityisesti, kun tämä implikoi saamamme tiedon mukaan vielä sadan miljoonan euron tunnelia Mechelinkadun risteyksen sumpun ohittamiseksi. Palautusesityksellä olisi ilmeisesti ollut enemmistö lautakunnassa ja niinpä Risto Rautava pyysi asian pöydälle. Hyvä niin, koska tuosta saatiin myös uutta informaatiota investointien ajoittumisesta.

Todettakoon, että suunniteltu uusi jättimäinen terminaalirakennus olisi sinänsä hieno!

600 uutta roihuvuorelaista

Kaava hyväksyttiin, vaikka olisi vähän turhan väljästi kaavoitettu. Toisaalta tämä oli enin, mihin taas asukkaat suostuvat ja asukkaiden kuulemisessakin on oma järkensä. Olihan toisaalta Matti Kinnunen roihuvuorelaisena vaatinut tällä blogilla enemmän asukkaita, että olisi kauppoja ja muita palveluja.

Siilitien ja Kettutien kaava

Hyväksyimme melkein keskusteluitta. Huomattakoon, että kaavamääräyksissä on kielto purkaa vanha kirjasto ennen kuin Herttoniemessä on uusi kirjasto. Sitä vankemmin asiaa ei voi luvata.

 Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaava

Pöydälle viikoksi (Eija Loukoila). Erikoinen lausuntokierros, jossa tuli huomattavan paljon vastustavia kantoja mökkien omistajilta, joissa vastustettiin uusien mökkipalstojen kaavoittamista. Tekisi mieli sanoa jotain. Täällä on myös erikoinen riita, kun kaupunki haluaa jakaa ylisuuria (800 m2) palstoja. Samanaikaisesti kaavoitamme puolta pienempiä omakotitontteja.

 Pitäjänmäen yritysalueen maankäytön muutosperiaatteet

Pyysin tämän pöydälle. Ympäristöhaittoja aiheuttavan teollisuuden optimaalinen sijaintipaikka ei ole täällä. Minusta tämä voisi muuttua asteittain työpaikka-alueesta sekoitetun rakenteen alueeksi, jossa olisi työpaikkoja ja asuntoja sekaisin – ja monilla todella lyhyt työmatka. Jossain määrin kannattaisi kunnioittaa markkinoita ja muuttaa asunnoiksi sitä, mikä ei toimistoina mene kaupaksi. Narulla ei voi työntää. Toimistoneliöitä on pääkaupunkiseudulla aivan liikaa.

Muutokset asukaspysäköintipäätöksiin

Menivät läpi yksimielisesti keskusteluitta. Esittelijä näytti hölmistyneeltä.

 Mannerheimintien liikennesuunnitelma välillä Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu

Rautava pyysi pöydälle. Ratikkaväki on urputtanut aiheellisesti ratikkakaistan kapeudesta (6m) ja kysynyt, eikö 2,5 metriä leveästä yksisuuntaisesta fillarikaistasta voisi nirhaista vähän pois. Minustakin voisi ja liikennesuuunnittelupäällikön mielestäkin voisi, mutta tiedättehän: ensimmäisenä päivänä Jumala loi lumiauran ja sen leveys on pyhä. ARRGH!

Kehä II:n jatkeen liikenneverkkoselvitys.

Merkittiin tiedoksi.

Kuninkaantammen eritasoliittymän hankearviointi

Merkittiin tiedoksi.

Pasilanväylän liikennekäytävä selvitys

Merkittiin tiedoksi.

Baanaverkon laajennussuunnitelma

Merkittiin tiedoksi.

 Kalasataman Sompasaaren liikennesuunnitelma

Tässä on taas 6 m ratikkakaista. Nämä leveydet kuitenkin elävät vielä. On mahdollista ottaa ratikan – kun sellainen toivottavasti joskus tulee – tarvitsema lisätila kaistoja kaventamalla. Haitta ei ole muutenkaan suuri, koska liikennemäärät ovat vähäisiä.

 

Kommentit

59 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014”

  1. Daniel Federley kirjoitti 10.6.2014 kello 22:20

    Jos lautakunta ja liikennesuunnittelupäällikkö ovat Manskusta yhtä mieltä, niin tehkää päätös sen mukaan. Ei ne rakennusviraston lumiauraostokset maailmaa kaada. Hyvin on aikaa käydä kaupassa ennen kuin tuo Manskun pätkä on toteutettu. Tai ulkoistaa työ sellaiselle yrittäjälle, jolla on sopivaa kalustoa. Miten ihmeessä Munkan metrin levyiset pikkukatujen jalkakäytävät saadaan nykyisin aurattua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  2. Joakim kirjoitti 11.6.2014 kello 0:57

    Eli rekkarallia halutaan edelleen lisätä Jätkäsaaressa? Kuka tätä haluaa ja miksi? Välillä Helsingin kaupunki on kuin hölmölä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  3. Antto kirjoitti 11.6.2014 kello 8:42

    Ymmärsinkö Osmo oikein, että rekkarallin takia tarvitaan 300 miljoonan euron tunneli Länsiväylälle, 100 miljoonan euron tunneli Meklun kulmille, ja osaltaan tämä varmasti loisi painetta myös keskustatunnelin rakentamiselle. Yhteensä puhutaan siis miljardiluokan investoinneista.

    Olisiko halvempaa siirtää rekat, tavalla tai toisella, Vuosaareen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  4. Ylermi kirjoitti 11.6.2014 kello 9:18

    Jokos sitten on varma, että tuo ALA-toimiston terminaalisuunnitelma on se mitä ruvetaan rakentamaan, jos aletaan? Aika hallitseva tuostakin tulee, vaikka tällä kertaa pitkin pituuttaan. Kun katselee näitä pohjoismaisia naapureita, niin valitettavasti järjestään arkkitehtuurin kunnianhimo on korkeammalla – tässä olisi edes vähän yritystä Helsingissäkin. Jäisipähän ainakin komeammat rauniot.

    Hivenen hölmöä, jos siitä norjalaisen hotellista tulee nyt sitten Helsinki Tower, koska aiheuttaa vain sekaannuksia Tornin kanssa ja tuolla nimellä varustetun talon luulisi olevan hippusen komeamman kokoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Mökinmummo kirjoitti 11.6.2014 kello 13:13

    “—huomattavan paljon vastustavia kantoja mökkien omistajilta, joissa vastustettiin uusien mökkipalstojen kaavoittamista.”

    Eli Itä-Pakila. Pysytäänpä, Osmo, kuitenkin tosiasioissa. Kukaan mökkiläinen ei vastusta uusien mökkipalstojen kaavoittamista. Klaukkalanpuiston 60 mökkiä otamme ilolla vastaan, koska niille on oiva paikka. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin meille esikuvaksi asetettu Marjaniemi laajensi.

    Sen sijaan kulttuurimaisemaan rakentamisesta emme iloitse, emmekä palstojen pakkojaoista. Samat suvut ovat viljelleet palstojaan jopa 40-luvulta asti – ja nyt vain ollaan ottamassa puolet pois. Väitän, että isoisän ja -äidin viljelemällä palstalla on viljelijälleen isompi tunnearvo kuin jättitiluksilla kartanonherralle, joka tuskin on itse lapioon koskenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  6. Entinen vihreä kirjoitti 11.6.2014 kello 13:43

    Eikö Osmo Soininvaara ole huomannut että Vantaanjoen Natura-alueen varrella sijaitsevan siirtolapuutarha-alueen laajentaminen megakokoon huolestuttaa ennen kaikkea luonto- ja kulttuuriarvojen, EU-direktiivin tiukasti suojeleman vuollejokisimpukan elinolojen heikentämisen ja arvokkaan Tuomarinkylän kulttuurimaiseman (rky) nakertamisen vuoksi? Lainsäädännön edellyttämää riittävää ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty vaikka lisärakentamista sekä ympäristö- että yleisten töiden lautakunnan lausunnoista huolimatta suunnitellaan myös aivan Natura-alueen suojavyöhykkeelle. Nämä molemmat lautakunnat, siirtolapuutarhayhdistys ja asiasta muistutuksen jättänyt kulttuurimaisemien vaalimiseen erikoistunut arkkitehti ja monet muut kyseisten puutarhureiden lisäksi vastustavat myöskin 16 hieman normikokoa suuremman puutarhan puolituksia. Ne ovat olennaisen tärkeä osa alueen alkuperäistä suojeltavaa luonnetta ja Hgin kaupungin asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan v. 1945 laatimaa maisemallisesti merkittävää kokonaissuunnitelmaa, niiden pilkkominen olisi brutaalia vandalismia. Omakotitontteja kaavoitetaan lähinnä asumisen vuoksi, puutarhoja puutarhan vuoksi. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa. Sosiaalisestikaan mitään hyvää ei voi seurata siitä, että yhdeltä kaupunkilaiselta otetaan vain että toiselle voitaisiin antaa. Emme enää elä sellaisia aikoja… toivottavasti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. Jalankulkija kirjoitti 11.6.2014 kello 13:47

    Mökinmummo:
    “—huomattavan paljon vastustavia kantoja mökkien omistajilta, joissa vastustettiin uusien mökkipalstojen kaavoittamista.”

    Eli Itä-Pakila. Pysytäänpä, Osmo, kuitenkin tosiasioissa. Kukaan mökkiläinen ei vastusta uusien mökkipalstojen kaavoittamista. Klaukkalanpuiston 60 mökkiä otamme ilolla vastaan, koska niille on oiva paikka. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin meille esikuvaksi asetettu Marjaniemi laajensi.

    Sen sijaan kulttuurimaisemaan rakentamisesta emme iloitse, emmekä palstojen pakkojaoista. Samat suvut ovat viljelleet palstojaan jopa 40-luvulta asti – ja nyt vain ollaan ottamassa puolet pois. Väitän, että isoisän ja -äidin viljelemällä palstalla on viljelijälleen isompi tunnearvo kuin jättitiluksilla kartanonherralle, joka tuskin on itse lapioon koskenut.

    On sillä myös rahallista merkitystä, viedäänkö ihmiseltä väkisin pois puolet tontista, johon hän on investoinut vuosikymmenien aikana tuhansien tuntien työpanoksen ja pannut rahaakin kiinni monen puun, pensaan ja perennan hinnan verran.

    Uusista palstoista sopii tehdä pienempiä, mutta vuosikymmenien työn sosialisoiminen on kaikkea muuta kuin kannatettavaa, vaikka tällä tempulla saataisiinkin muutaman uusi palsta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. joakim kirjoitti 11.6.2014 kello 15:07

    Sen sijaan kulttuurimaisemaan rakentamisesta emme iloitse, emmekä palstojen pakkojaoista. Samat suvut ovat viljelleet palstojaan jopa 40-luvulta asti – ja nyt vain ollaan ottamassa puolet pois. Väitän, että isoisän ja -äidin viljelemällä palstalla on viljelijälleen isompi tunnearvo kuin jättitiluksilla kartanonherralle, joka tuskin on itse lapioon koskenut.

    onpas kurjaa mutta et tainnut tulla ajatelleeksi että joillakin ei ole mökkiä tai palstaa ollenkaan. oikeastaan nuo palstat pitäisi vaikka huutokaupata kerran vuodessa. sekin olisi oikeudenmukaisempaa kuin se että kourallinen eliittiä pitää kiinni saavutetusta edustaan ikuisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  9. Puutarhuri kirjoitti 11.6.2014 kello 16:27

    Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavasta:
    Toivottavasti vihreät edustajat vastustavat mökkien rakentamista SUOJELLULLE maisema- ja kultturihistorialliselle Tuomarinkylän pellolle. Samoin toivon, että vaadittaisiin tutkimusta kaavoituksen vaikutuksista vuollejokisimpukkaan, joka on aivan yhtä RAUHOITETTU kuin liito-orava. Luontoarvoja ei valitettavasti kunnioiteta tässä kaavaehdotuksessa. Klaukkalanpuistoon tulevat 60 uutta mökkiä olisivat tälle alueelle tarpeeksi lisäystä.

    Isoista palstoista:
    Niiden muodostama avara puutarhanäkymä kohti Lystimetsää on alueen upea erityispiirre. Tässä kaavassa puhutaan alueen kulttuurihistorian suojelemisesta, mutta isojen palstojen puolittaminen tuhoaisi juuri yhden tärkeimmän ja kauniimman alueen ominaispiirteen.

    Osa palstoista on 600 m2 kokoisia ja suurinta osaa varjostaa metsä ja kukkula, niin että puolituksen jälkeen vanhalla puutarhurilla olisi todella varjoinen ja muutenkin viljelykseen huonommin sopiva palsta. Suurin osa puutarhureiden viljelyksistä on tontin alapuoliskolla juuri tästä syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Heikki kirjoitti 11.6.2014 kello 17:30

    Karua luettavaa tuo lumiauran välillisesti määrittämä ratikkakaistan leveys. Hidas ratikkaliikenne maksaa taatusti enemmän kuin sopivan kokoinen lumiaura.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  11. Ville kirjoitti 11.6.2014 kello 19:55

    Antto:
    Ymmärsinkö Osmo oikein, että rekkarallin takia tarvitaan 300 miljoonan euron tunneli Länsiväylälle, 100 miljoonan euron tunneli Meklun kulmille, ja osaltaan tämä varmasti loisi painetta myös keskustatunnelin rakentamiselle. Yhteensä puhutaan siis miljardiluokan investoinneista.
    Olisiko halvempaa siirtää rekat, tavalla tai toisella, Vuosaareen?

    Jos satama-alueen myisi asuntotonteiksi, kaupunki voisi saada siitä n. 100 miljoonaa euroa Jätkäsaaren yleisellä aluetehokkuudella alle 1. Helsingin keskimääräisellä kunnallisverotuotolla nämä asukkaat toisivat verotuloja suunnilleen yhtä paljon kuin Helsingin Satama tekee voittoa (jota ei välttämättä makseta kaupungille vaan voidaan lisätä sataman omaan pääomaan). Vaihtoehtoisesti tehdään miljardi-investoinnit, joita ei saataisi kuoletettua edes Viking Linen ja Tallinkin yhteenlasketuilla voitoilla eikä lähellekään Helsingin Sataman tuotoilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  12. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.6.2014 kello 22:30

    Ville: Jos satama-alueen myisi asuntotonteiksi, kaupunki voisi saada siitä n. 100 miljoonaa euroa Jätkäsaaren yleisellä aluetehokkuudella alle 1. Helsingin keskimääräisellä kunnallisverotuotolla nämä asukkaat toisivat verotuloja suunnilleen yhtä paljon kuin Helsingin Satama tekee voittoa (jota ei välttämättä makseta kaupungille vaan voidaan lisätä sataman omaan pääomaan). Vaihtoehtoisesti tehdään miljardi-investoinnit, joita ei saataisi kuoletettua edes Viking Linen ja Tallinkin yhteenlasketuilla voitoilla eikä lähellekään Helsingin Sataman tuotoilla…

    Helsinki on satamakaupunki.

    Espoo ei ole satamakaupunki, sillä venesatama (tai useampikaan sellainen) ei tee kaupungista satamakaupunkia. Vuosaari puolestaan on Helsingin lähiö, vaikkei se niin lähellä olekaan. Onko Vuosaaren satama lähempänä Sipoon vai Helsingin keskustaa?

    Helsinki menetti aika paljon jo silloin, kun laivojen lastaaminen Eteläsataman ja Länsisataman nostureilla loppui. Asuntojen ja toimistojen sullominen joka paikka täyteen, ja erityisesti rannoille, tekisi kaupungistamme todella tylsän. Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  13. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.6.2014 kello 23:09

    Ylermi:
    Jokos sitten on varma, että tuo ALA-toimiston terminaalisuunnitelma on se mitä ruvetaan rakentamaan, jos aletaan? Aika hallitseva tuostakin tulee, vaikka tällä kertaa pitkin pituuttaan. Kun katselee näitä pohjoismaisia naapureita, niin valitettavasti järjestään arkkitehtuurin kunnianhimo on korkeammalla – tässä olisi edes vähän yritystä Helsingissäkin. Jäisipähän ainakin komeammat rauniot.

    Hivenen hölmöä, jos siitä norjalaisen hotellista tulee nyt sitten Helsinki Tower, koska aiheuttaa vain sekaannuksia Tornin kanssa ja tuolla nimellä varustetun talon luulisi olevan hippusen komeamman kokoinen.

    Ihan hyvä ettei mauttoman korkeita rakennuksia Helsinkiin (ainakaan tällä erää) rakenneta. Satama-alueen rannan puoleisella reunalla ne eivät ehkä olisi edes kovin turvallisia (ks. esim. “www.bbc.com/news/world-europe-22444421”)

    Jos joku kuitenkin haluaa korkeita rakennelmia palvoa, kannattaa mennä ja polvistua vaikka Salmisaaren voimalan (Salmisaari B) savupiipun juurelle. Wikipedian tietojen mukaan se on Helsingin korkein rakennelma (korkeudeltaan 150 m), mutta onko se komea? Ei ainakaan minun mielestäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. reilua jakoa? kirjoitti 12.6.2014 kello 9:19

    Anonymous:

    Se olisi ihan yhtä reilua kuin se, että ihmisten kodit huutokaupattaisiin kerran vuodessa. Tai että jos joku asuu tilavammin kuin keskivertohelsinkiläinen, joku tuntematon tulisi asumaan yhteen huoneeseesi sinulta kysymättä. Sitten voitaisiin huutokaupata kerran vuodessa autot, sukujen kesämökit yms. Puutarhurit ovat enimmäkseen aivan tavallista porukkaa, jolla ei ole ylettömästi omaisuutta, mökki on useimpien arvokkain omistus.

    Puutarhan hoito ei myöskään ole yhden vuoden hommaa. Se on pitkäjänteistä työtä, ja esim. omenapuut tuottavat parhaiten satoa vasta vuosikymmenen jälkeen istutuksesta. Harva viitsisi hoitaa puutarhaa kunnolla (=tehdä sen kanssa paljon työtä) ja satsata siihen rahaa, jos menettäisi sen seuraavana vuonna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  15. Risto kirjoitti 12.6.2014 kello 9:20

    Jalankulkija:
    Uusista palstoista sopii tehdä pienempiä, mutta vuosikymmenien työn sosialisoiminen on kaikkea muuta kuin kannatettavaa, vaikka tällä tempulla saataisiinkin muutaman uusi palsta.

    Ollaanko olemassa olevia vuokrasopimuksia rikkomassa? Ei sitä tähän mennessä muutenkaan ole pidetty “sosialisoimisena”, jos omistaja muistaa olevansa omistaja ja vuokralainen vain vuokralainen kun uuden sopimuksen solmimisen aika tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  16. rolle kirjoitti 12.6.2014 kello 9:49

    Helsinki menetti aika paljon jo silloin, kun laivojen lastaaminen Eteläsataman ja Länsisataman nostureilla loppui. Asuntojen ja toimistojen sullominen joka paikka täyteen, ja erityisesti rannoille, tekisi kaupungistamme todella tylsän. Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

    Muistetaanpa sitten, että Helsingin keskustaan on halukkaita muuttajia enemmän, mitä asuntoja on tarjolla. Asuntojen rakentaminen lähiöihin lisää pendelöinnin tarvetta, mikä yhteiskunnallisesti aivan älytön kustannuserä. Paitsi kaikki liikenteestä aiheutuva haitta, niin ennenkaikkea kaikki aika mikä tuhraantuu liikenteessä.

    Kun Sörnäisten ja Jätkäsaaren satamat aikoinaan rakennettiin, oli Helsinki aivan erilainen kaupunki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaampaa ja paremmassa käytössä asuntoalueena kuin logistiikkatoiminnoille uhrattuna.

    Ja rantojen käytästä, asuntoalueilla nykyään tyypillisesti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleiseksi alueeksi. Satamiin ei tavallisilla tallaajilla ole asiaa. Yritäpä mennä kävelylle terminaalien lastausalueille nauttimaan viihtyisestä betonista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  17. teekkari kirjoitti 12.6.2014 kello 10:35

    Kivikaupungin kasvatti: Helsinki menetti aika paljon jo silloin, kun laivojen lastaaminen Eteläsataman ja Länsisataman nostureilla loppui. Asuntojen ja toimistojen sullominen joka paikka täyteen, ja erityisesti rannoille, tekisi kaupungistamme todella tylsän. Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

    Ja nyt sitten takaisin nykypäivään.

    Satamatoiminnassa ei ole enää jälkeäkään entisaikojen merimiesromantiikasta. Rahti tulee konteissa tai autolautassa rekalla ja siirtyy mahdollisimman pienellä työmäärällä mahdollisimman nopeasti sisämaassa sijaitsevaan logistiikkakeskukseen, eikä satama siten tuo keskustaan mitään muuta kuin helvetillisen rekkaliikenteen.

    Kourallinen lakkoilevia ahtaajia ja parin valtavan konttialuksen minimimiehistö ei luo mihinkään eloa eikä vipinää, eivätkä rakkamiehetkään taida enää seurata Michelinin opasta ruokapaikkaa etsiessään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  18. Kusti P. kirjoitti 12.6.2014 kello 10:42

    Ylileveiden yksisuuntaisten pyöräteiden rakentaminen kantakaupunkiin uhkaa viedä koko katuympäristöä väärään suuntaan, kun kapeille kaduille ei kohta mahdu sen enempää puita kuin raitiovaunujakaan.

    Yksi kapea kaksisuuntainen pyörätie riittäisi kadulla hyvin ja estäsi myös hillitöntä kaahailua, kun työmatkapyöräilijät joutuisivat ottamaan muun liikenneympäristön huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  19. KariS kirjoitti 12.6.2014 kello 10:43

    ensimmäisenä päivänä Jumala loi lumiauran ja sen leveys on pyhä…

    toisena päivänä Jumala sitten loi niin tyhmän poliitikon, joka uskoo tuohon lumiaura-argumenttiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  20. anonyymi kirjoitti 12.6.2014 kello 11:32

    Todettakoon, että suunniteltu uusi jättimäinen terminaalirakennus olisi sinänsä hieno!

    Se on tosiaan jättimäinen kolossi eli helvetin varjostava sekä korkeudeltaan että leveydeltään. Se myös kivasti peittää kaiken merinäköalan. Kannattaako merenrantamaisemia oikeasti tuhlata tuollaiselle jättimäiselle terminaalin ja ilmeisesti kauppakeskuksen yhdistelmälle?
    Kas kun ei meluaitaa rakenneta!

    Ihmettelenpä myös, mistä tuonne loputtomaan kesään löytyy auringon sijainnista päätellen iltayhdeksän aikaan noin paljon ihmisiä kiviseen bussiparkkiin seisoskelemaan. Tuo valkoinenkin säilyy valkoisena vain kaksi kuukautta valmistumisesta. Sen jälkeen se on ruman harmaa. Tässä taas menee kusetus täydestä ja sitten ihmetellään, miksi aina rakennetaan niin rumaa. Eihän noita vanhojakaan virheitä ole edes vielä saatu purettua.

    Laittakaa nyt edes ehdoksi, että arkkitehdit purkavat rakennuksen omalla kustannuksellaan, jos havainnekuva ei vastaa todellisuutta tunnelmaltaan, valoltaan, väritykseltään, jne. edes kahta kuukautta vuodessa. Katsotaan sitten kuinka kuva yllättäen muuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  21. anonyymi kirjoitti 12.6.2014 kello 11:36

    Heikki:
    Karua luettavaa tuo lumiauran välillisesti määrittämä ratikkakaistan leveys. Hidas ratikkaliikenne maksaa taatusti enemmän kuin sopivan kokoinen lumiaura.

    Epäilyttää kovasti, että ongelma tässä on se, ettei kukaan tarpeeksi korkea päällikkö ole vastuussa lumiauran leveydestä, joten sitä ei voida tällaisella korkean tason yhteisellä sopimuksella muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  22. anonyymi kirjoitti 12.6.2014 kello 11:45

    Ylermi:
    Jokos sitten on varma, että tuo ALA-toimiston terminaalisuunnitelma on se mitä ruvetaan rakentamaan, jos aletaan? Aika hallitseva tuostakin tulee, vaikka tällä kertaa pitkin pituuttaan. Kun katselee näitä pohjoismaisia naapureita, niin valitettavasti järjestään arkkitehtuurin kunnianhimo on korkeammalla – tässä olisi edes vähän yritystä Helsingissäkin. Jäisipähän ainakin komeammat rauniot.

    Täällä valitettavasti mennään sillä neuvostoliittolaisella asenteella, että kun ei osata tehdä kaunista niin tehdään edes sitten järjettömän isoa. Tietysti tuollaisen ruman muodottoman massan sitten pitää hallita kaupungin merimaisemaa..

    Hivenen hölmöä, jos siitä norjalaisen hotellista tulee nyt sitten Helsinki Tower, koska aiheuttaa vain sekaannuksia Tornin kanssa ja tuolla nimellä varustetun talon luulisi olevan hippusen komeamman kokoinen.

    Eihän tuo edes ole mikään torni.
    Mielikuvitukseton nimi tietysti vastaa rakennuksen ulkoasua, mutta ei kai tuota ihan välttämättä tarvitse muiden kanssa samannimiseksi laittaa?
    Ehdotan nimenvaihtoa Norjalaiskolossiksi. Nimeämisoikeuden voisi kytkeä vuokrasopimukseen ja, jos hotellinpitäjää ei kaupungin sanelema nimi miellytä, vieköön kolossinsa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Mikko Lahti kirjoitti 12.6.2014 kello 13:16

    Kivikaupungin kasvatti: Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

    Eloa ja vipinää juu, eli ruuhkia, melua ja päästöjä. Mielipideasia, tykkääkö niistä. Uskoakseni moni Jätkäsaaressa, Ruoholahdessa ja Mechelininkadulla asuva ei tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  24. Antero kirjoitti 12.6.2014 kello 18:10

    Kivikaupungin kasvatti:
    Helsinki menetti aika paljon jo silloin, kun laivojen lastaaminen Eteläsataman ja Länsisataman nostureilla loppui. Asuntojen ja toimistojen sullominen joka paikka täyteen, ja erityisesti rannoille, tekisi kaupungistamme todella tylsän. Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

    Elävä kaupunki on muuttuva – ja muuttamaton kaupunki on kuollut. Vaikka se entisenlainen kaupunki voi tuntua nostalgiselta, säilömällä vanha kaupunki vain tapetaan se. Kaupunkien elin- ja vetovoima tulee juuri siitä, että ne muutuvat aikojen myötä.

    Konttiliikenne ja koko moderni logistiikka keskittää satamatoimintoja ja siirtää niitä pois kaupunkien rannoilta kaikkialla. Myös Suomessa se tapahtuu tavalla tai toisella. Jos sitä satamaa yritetään pitää pakolla kaupungin keskustassa, seurauksena on vain kuollut satama. Samoin logistiikan muuttuminen on muuttanut sataman luonnetta. Se ei enää samalla tavalla tuo elämää ja vipinää kuin ennen vaan pelkästään rekkajonoja ja kontteja.

    Kaikkialla maailman kaupungeissa suunta on selvä: rannat siirtyvät teollisuus- ja satamakäytöstä asuinkäyttöön. Samoin korkeampi rakennuskanta kuin mitä Helsingistä tyypillisesti löytyy sille sopivilla alueilla ja paikoilla on selkeä trendi. Kaupungit jotka eivät halua tai kykene uudistumaan kun maailma muuttuu nahistuvat ja surkistuvat – kuten vaikka Detroit viimeisen kymmenen vuoden sisällä tai New York 70-luvulla. Muutoksen hyväksyminen on kaupungin elinehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  25. Ville kirjoitti 12.6.2014 kello 19:09

    Kivikaupungin kasvatti: Helsinki menetti aika paljon jo silloin, kun laivojen lastaaminen Eteläsataman ja Länsisataman nostureilla loppui. Asuntojen ja toimistojen sullominen joka paikka täyteen, ja erityisesti rannoille, tekisi kaupungistamme todella tylsän. Oikea satama, riittävän lähellä keskustaa, tuo kaupunkiin eloa ja vipinää.

    Esim. Kööpenhaminassa, Barcelonassa ja miksei Kristiansandissakin (ALA:n Kilden) satama-alueita on onnistuneesti muutettu muuhun käyttöön. Olen silti nostalginen itsekin ja toivoisin että Koffin tehtaan maltaat tuoksuisivat vielä Bulevardilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Moneypenny kirjoitti 12.6.2014 kello 19:22

    Kyllä aikamoinen rekka ja auto ja matkustajaralli tarvitaan, että tuo terminaali saadaan maksettua. Ei siinä muutama kesäristeilijä riitä, pitää olla pokaa ympäri vuoden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Kalle kirjoitti 12.6.2014 kello 20:14

    Ratikan yksi vahvuus on sen muita liikennemuotoja pienempi katutilan käyttö. Onko tilattu liian leveitä spåria?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. joakim kirjoitti 13.6.2014 kello 3:15

    reilua jakoa?: Se olisi ihanyhtä reilua kuin se, että ihmisten kodit huutokaupattaisiin kerran vuodessa. Tai että jos joku asuu tilavammin kuin keskivertohelsinkiläinen, joku tuntematon tulisi asumaan yhteen huoneeseesi sinulta kysymättä. Sitten voitaisiin huutokaupata kerran vuodessa autot, sukujen kesämökit yms. Puutarhurit ovat enimmäkseen aivan tavallista porukkaa, jolla ei ole ylettömästi omaisuutta, mökki on useimpien arvokkain omistus.

    Puutarhan hoito ei myöskään ole yhden vuoden hommaa. Se on pitkäjänteistä työtä, ja esim. omenapuut tuottavat parhaiten satoa vasta vuosikymmenen jälkeen istutuksesta. Harva viitsisi hoitaa puutarhaa kunnolla (=tehdä sen kanssa paljon työtä) ja satsata siihen rahaa, jos menettäisi sen seuraavana vuonna.

    on hiukan eri asia kajota toisten koteihin kuin kapungin vuokraamaan harrastuspalstaan. jos haluaa harrastaa omenapuiden kasvatusta niin olisi varmaan kannattanut harkita pitkäaikaista vuokrausta tai oman maan ostamista. missäänhän ei ole luvattu vuosikymmenien oikeutta samaan palstaan. se ei ole reilua että omii yhteisiä alueita alle markkinahintojen kokonaan itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  29. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.6.2014 kello 9:29

    rolle:
    1) “Muistetaanpa sitten, että Helsingin keskustaan on halukkaita muuttajia enemmän, mitä asuntoja on tarjolla. Asuntojen rakentaminen lähiöihin lisää pendelöinnin tarvetta, mikä yhteiskunnallisesti aivan älytön kustannuserä. Paitsi kaikki liikenteestä aiheutuva haitta, niin ennenkaikkea kaikki aika mikä tuhraantuu liikenteessä.”

    2) “Kun Sörnäisten ja Jätkäsaaren satamat aikoinaan rakennettiin, oli Helsinki aivan erilainen kaupunki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaampaa ja paremmassa käytössä asuntoalueena kuin logistiikkatoiminnoille uhrattuna.”

    3) “Ja rantojen käytästä, asuntoalueilla nykyään tyypillisesti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleiseksi alueeksi. Satamiin ei tavallisilla tallaajilla ole asiaa. Yritäpä mennä kävelylle terminaalien lastausalueille nauttimaan viihtyisestä betonista.”

    1) Esimerkiksi etuovi.com’in mukaan alueella ‘Helsinki, etelä’ on juuri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tarjolla yhteensä 2 011 asuntoa. Tästä, mielestäni jopa runsaasta tarjonnasta sopii kaikkien halukkaiden valita, jos jokin vaihtoehdoista sattuisi kelpaamaan.

    Yksilö itse (omilla valinnoillaan) ja yhteiskunta (kaavoituksella ja liikennejärjestelmin) vaikuttavat pendelöintiliikenteen tehokkuuteen ja mahdollisiin haittoihin. Jos minulla olisi työpaikka esimerkiksi Vuosaaressa, en varmaankaan olisi kovin innokas asumaan Lauttasaaressa (tai päinvastoin), nimenomaan pitkien ja kauan kestävien päivittäisten työmatkojen takia. Tunnen myös ihmisiä, jotka yksinkertaisesti väsyivät pendelöimään päivittäin esim. Porvoon, ja Espoon lounaisosan, välillä, sekä Lohjan ja Helsingin välillä. Pidemmän päälle tuo (joka aamu ja ilta) liikenteessä ja mm. ruuhkissa vietetty aika “syö miestä” siinä kuin naistakin.

    Toisaalta, ihan “tehtaan varjossakaan” ei ole hyvä asua. Ihmisen pitää päästä irrottautumaan mm. työn aiheuttamasta stressistä, jos sitä työhön (tai työympäristöön kaikkine olosuhteineen liittyy). Etäisyydestä on silloin myös hyötyä. Kaupungin lähiluonnon merkitys stressin poistajana tunnetaan kokemusperäisesti, mutta sitä on vasta aika äskettäin alettu tutkia tieteellisesti (HS/13.6.2014/s. B10). Tiivistämällä kaupunkia liiaksi on vaarana lisätä stressiä ja menettää mahdollisuuksia stressin vähentämiseen. Tämä ei olisi hyvää kehitystä, sillä stressillä on myös terveydellisiä vaikutuksia.

    Aika, mikä liikenteessä tuhraantuu, on sidoksissa liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja kykyyn vastata kapasiteetin kysynnän vaihteluihin. Tästä vastaavat liikennesuunnittelijat, joiden kyvykkyydestä (ja resursseista) riippuu, miten tehokkaasti järjestelmä toimii. Oman lusikkansa soppaan pistävät usein myös poliitikot, jotka välistä omaa tai puolueensa kannattajien etua(?) kokonaisuuden kustannuksella ajaessaan saattavat myötävaikuttaa jopa “hölmöjen päätösten” syntyyn.

    Esimerkkinä onnettomasta liikennesolmusta toimii alue, jossa Jätkäsaari liittyy Vironniemeen. Eikö tuota paikkaa muka saada ikinä toimimaan?

    2) Tästä asiasta (onko alue arvokkaammassa käytössä asuntoalueena vai logistiikan palveluksesssa) olen kanssasi eri mieltä. Toteutustapa sinänsä tarjoaa silti yleensä monia erilaisia mahdollisuuksia …

    Logistiikan tulee toimia hyvin (mutta toki sen aiheuttamien haittojen sietorajan puitteissa). Miksi luulet, että viimeisimmän maailmansodan ilmapommitukset pyrittiin keskittämään aluksi mm. liikenteen solmukohtiin? Tarkoituksena oli tuolloin aiheuttaa viholliselle mahdollisimman paljon haittaa. Henkilö- ja tavaraliikenteen valtaväylät tukkimalla, tai niitä kuristamalla, saadaan isonkin vaikutusalueen elintoiminnot lopulta halvaantumaan.

    3) Oletko käynyt Vattuniemessä, missä talot kurkottavat jo rantaviivan ylitsekin? Onneksi, mm. paikallisten asukkaiden ja asukasyhdistyksen kiivas vastustus sai kymmenisen vuotta sitten aikaan tyrmäysvoiton kaupunkisuunnittelijoiden ahneesta “verikartasta”, joka olisi pilannut koko Vattuniemen eteläkärjen, aina Veijarinvuoresta Sisä-Hatun suuntaan, ulos merelle saakka. Rantapatio talojen ja rantaviivan välissä ei meriluontoa ja luonnonrantaa kovin hyvin korvaa.

    Modernin, tehokkaan sataman toimintoja ei enää tänä päivänä juuri pääse suoraan, itse satama-alueelta, seuraamaan. Joissakin satamissa se on mahdollista, esimerkiksi vähän etäämmältä tai organisoidusti. Mm. Hampurissa, kuten monessa muussakin satamakaupungissa järjestetään tällaisia tutustumiskierroksia satamaan ja sen toimintoihin vesiteitse.
    Tämä saattaisi olla hyvä idea Helsingissäkin (vai joko se on käytössä?), jos se sataman toimintoja häiritsemättä voitaisiin järjestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Mökinmummo kirjoitti 13.6.2014 kello 9:31

    joakim: onpas kurjaa mutta et tainnut tulla ajatelleeksi että joillakin ei ole mökkiä tai palstaa ollenkaan. oikeastaan nuo palstat pitäisi vaikka huutokaupata kerran vuodessa. sekin olisi oikeudenmukaisempaa kuin se että kourallinen eliittiä pitää kiinni saavutetusta edustaan ikuisesti.

    Kyllä, olen ajatellut sitä paljonkin. Itä-Pakilaan tulle nyt aivan varmasti 60 uutta mökkiä, joita kaikki kannattavat. Mellunmäkeen ja Siltamäkeen on tulossa kokonaan uudet alueet. Kyse on kohtuudesta ja siitä, ettei suunnitelmia tehtaisi silmät kiinni ja mistään muusta piittaamatta. Se, että ehdotat vuosittain vaihtuvia puutarhureita paltoille kertoo, että et yhtää tiedä mistä puhut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. Mökinmummo kirjoitti 13.6.2014 kello 9:36

    Lisäksi vanhoja mökkejä on koko ajan kaupan. Jos jätät vaikka auton ostamatta, sinulla on varaa siirtolapuutarhamökkiin. Sinnehän pääsee ekologisesti julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. Mikko Nummelin kirjoitti 13.6.2014 kello 10:43

    Kun Sörnäisten ja Jätkäsaaren satamat aikoinaan rakennettiin, oli Helsinki aivan erilainen kaupunki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaampaa ja paremmassa käytössä asuntoalueena kuin logistiikkatoiminnoille uhrattuna.

    Ja rantojen käytästä, asuntoalueilla nykyään tyypillisesti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleiseksi alueeksi. Satamiin ei tavallisilla tallaajilla ole asiaa. Yritäpä mennä kävelylle terminaalien lastausalueille nauttimaan viihtyisestä betonista.

    Kaikki eivät ikinä mahdu keskustaan asumaan ja satamien, toisin kuin asuinalueiden, on pakko sijaita rannalla. Virkistyskäyttöönkin rantoja toki riittää kosolti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Matti Kinnunen kirjoitti 13.6.2014 kello 11:49

    Olisiko saatu enemmän uusia asukkaita Roihuvuoreen, jos Roihuvuori-Seura olisi antanut lausunnon, jossa olisi vaatinut enemmän uusia asukkaita (vaikka 1200 uutta 600 sijaan)?

    Vai miten tämä menee? Katsooko lautakunta, että 4 vastustaa ja 5 kannattaa, siispä OK?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2014 kello 13:34

    Jos Roihuvuoriseura olisi vaatinut enemmän asukkaita, se olisi varmasti myös saanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jalankulkija kirjoitti 13.6.2014 kello 13:54

    joakim: on hiukan eri asia kajota toisten koteihin kuin kapungin vuokraamaan harrastuspalstaan. jos haluaa harrastaa omenapuiden kasvatusta niin olisi varmaan kannattanut harkita pitkäaikaista vuokrausta tai oman maan ostamista. missäänhän ei ole luvattu vuosikymmenien oikeutta samaan palstaan. se ei ole reilua että omii yhteisiä alueita alle markkinahintojen kokonaan itselleen.

    Taidat sekoittaa siirtolapuutarhat ja viljelypalstat. Viljelypalstat jaetaan joka vuosi uudelleen. Toki moni haluaa ja saa jatkaa vanhalla palstallaan. Siirtolapuutarhojen vuokrasopimukset tehdään esim. 20 vuodeksi, koska tontilla seisoo vuokraajan omistama mökki, jonka hän on omalla kustannuksellaan sinne joko rakentanut tai ostanut edelliseltä omistajalta – markkinahintaan. Mikä kohta tässä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä paitsi huomannut, että merkittävä osa kerrostaloista ja omakotitaloista seisoo myös kaupungin omistamalla vuokramaalla. Pitäisikö nekin tästä syystä “huutokaupata” vuosittain? Luuletko, että kukaan ikinä koskaan tämän jälkeen tekisi kaupungin kanssa minkäänlaista vuokrasopimusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. Älä ikinä osta vuokratonttia kirjoitti 13.6.2014 kello 15:07

    Jälleen upea opetus Helsinkiläsille hölmöille. ÄLÄ IKIKINÄ osta kaupungin vuokratontilla olevaa asuntoa. Näitä hölmöjä on kaupungissa jo toistakymmentä tuhatta jotka on ostanut kaupungin Hitas kämpän. Seuraavaksi tulemme sosialisoimaan ne ilmaiseksi. Suomi on pahempi kommunismi kuin veli venäläinen tai pohjois korea

    Risto: Suosittele

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. rolle kirjoitti 13.6.2014 kello 15:36

    Jalankulkija: Taidat sekoittaa siirtolapuutarhat ja viljelypalstat. Viljelypalstat jaetaan joka vuosi uudelleen. Toki moni haluaa ja saa jatkaa vanhalla palstallaan. Siirtolapuutarhojen vuokrasopimukset tehdään esim. 20 vuodeksi, koska tontilla seisoo vuokraajan omistama mökki, jonka hän on omalla kustannuksellaan sinne joko rakentanut tai ostanut edelliseltä omistajalta – markkinahintaan. Mikä kohta tässä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä paitsi huomannut, että merkittävä osa kerrostaloista ja omakotitaloista seisoo myös kaupungin omistamalla vuokramaalla. Pitäisikö nekin tästä syystä “huutokaupata” vuosittain? Luuletko, että kukaan ikinä koskaan tämän jälkeen tekisi kaupungin kanssa minkäänlaista vuokrasopimusta?

    Siirtolapuutarhoiden palstojen vuokrat ovat käsittääkseni huomattavan matalia, ja tällainen alihintainen vuokrasopimus on melkoinen varainsiirto niille muutamille onnellisille, jotka joskus ovat palstan joskus onnistuneet vuokraamaan. Joko vuokrat pitää saattaa tolkulliselle tasolle tai sitten huutokaupata palstat määräajoin (esim. vuosittain) tasapuolisuuden nimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. rolle kirjoitti 13.6.2014 kello 15:47

    Kivikaupungin kasvatti: 1) Esimerkiksi etuovi.com’in mukaan alueella ‘Helsinki, etelä’ on juuri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tarjolla yhteensä 2 011 asuntoa.

    Aika, mikä liikenteessä tuhraantuu, on sidoksissa liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja kykyyn vastata kapasiteetin kysynnän vaihteluihin.

    viimeisimmän maailmansodan ilmapommitukset pyrittiin keskittämään aluksi mm. liikenteen solmukohtiin? Tarkoituksena oli tuolloin aiheuttaa viholliselle mahdollisimman paljon haittaa. Henkilö- ja tavaraliikenteen valtaväylät tukkimalla, tai niitä kuristamalla, saadaan isonkin vaikutusalueen elintoiminnot lopulta halvaantumaan.

    3) Oletko käynyt Vattuniemessä, missä talot kurkottavat jo rantaviivan ylitsekin?

    Joissakin satamissa se on mahdollista, esimerkiksi vähän etäämmältä tai organisoidusti. Mm. Hampurissa, kuten monessa muussakin satamakaupungissa järjestetään tällaisia tutustumiskierroksia satamaan

    Vähän suhteellisuutta kiitos! 2011 on häviävän pieni osuus kaikista “Helsinki, etelän” asunnoista. Satuitko katsomaan, mikä on “Helsinki, etelän” keskipyyntö?

    Liikennekapasiteetti ei ratkaise, se tukkeutuu aina. Parempi antaa ihmisten asua siellä missä haluavat ja kaavoittaa asuntoja sinne.

    Viimeisimmästä maailmansodasta on 70 vuotta, tervetuloa tähän päivään. Mitä väliä sitä paitsi on, pommitetaanko satama tuhkaksi Vuosaaressa vai Jätkäsaaressa?

    Oletko oikeasti sitä mieltä, että aidan takaa katsottavat satama on kivempi juttu kuin mahdollisuus kulkea rantaraittia?

    Satamakierrokset voi varmasti järjestää myös Vuosaaressa. Hampurin satama siirtyy sitä paitsi koko ajan kauemmaksi keskustasta. En sitten käynyt visiitilläsi Hafen Cityssä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  39. rolle kirjoitti 13.6.2014 kello 15:48

    Mikko Nummelin: Kaikki eivät ikinä mahdu keskustaan asumaan ja satamien, toisin kuin asuinalueiden, on pakko sijaita rannalla. Virkistyskäyttöönkin rantoja toki riittää kosolti.

    Satamien ei tarvitse sijaita kaupungin keskustassa, missä sen viemälle maapinta-alalle on parempaakin käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  40. Ville kirjoitti 13.6.2014 kello 16:06

    Kivikaupungin kasvatti: Mm. Hampurissa, kuten monessa muussakin satamakaupungissa järjestetään tällaisia tutustumiskierroksia satamaan ja sen toimintoihin vesiteitse.
    Tämä saattaisi olla hyvä idea Helsingissäkin (vai joko se on käytössä?), jos se sataman toimintoja häiritsemättä voitaisiin järjestää.

    Idea toimii vielä paremmin Kotkassa, siellä konttisataman ympäri pääsee paremmin kiertämään vesiteitse ja konttimeri on vaikuttava näky.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Mökinmummo kirjoitti 13.6.2014 kello 17:39

    rolle: Siirtolapuutarhoiden palstojen vuokrat ovat käsittääkseni huomattavan matalia, ja tällainen alihintainen vuokrasopimus on melkoinen varainsiirto niille muutamille onnellisille, jotka joskus ovat palstan joskus onnistuneet vuokraamaan. Joko vuokrat pitää saattaa tolkulliselle tasolle tai sitten huutokaupata palstat määräajoin (esim. vuosittain) tasapuolisuuden nimissä.

    Vuokrat eivät ole korkeat, mutta mökkien hinnat sekä niihin sisältyvät vuokra-oikeuden siirrot ovat täysin markkinahintaisia. Asian voisi nähdä niinkin päin, että ilmaisella työllä ja rahalla laitamme kaupunkilaisille aika hulppeita puistoja ihailtaviksi. Paljon liikkuu Pakilassa ulkoilijoita kättemme työtä ihailemassa.

    Kuka viitsisi ryhtyä esim. pitkäjänteiseen maanparannukseen, jos mökkipalstat huutokaupattaisiin vuosittain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.6.2014 kello 18:37

    rolle:
    1) Vähän suhteellisuutta kiitos! 2011 on häviävän pieni osuus kaikista “Helsinki, etelän” asunnoista. Satuitko katsomaan, mikä on “Helsinki, etelän” keskipyyntö?

    2) Liikennekapasiteetti ei ratkaise, se tukkeutuu aina. Parempi antaa ihmisten asua siellä missä haluavat ja kaavoittaa asuntoja sinne.

    3) Viimeisimmästä maailmansodasta on 70 vuotta, tervetuloa tähän päivään. Mitä väliä sitä paitsi on, pommitetaanko satama tuhkaksi Vuosaaressa vai Jätkäsaaressa?

    4) Oletko oikeasti sitä mieltä, että aidan takaa katsottavat satama on kivempi juttu kuin mahdollisuus kulkea rantaraittia?

    5) Satamakierrokset voi varmasti järjestää myös Vuosaaressa. Hampurin satama siirtyy sitä paitsi koko ajan kauemmaksi keskustasta. En sitten käynyt visiitilläsi Hafen Cityssä?

    1) Sisältääkö etuovi.com kaiken asuntotarjonnan alueella “Helsinki, etelä”?
    Kaivataanko Helsinkiin tyhjätaskuja? Heitä vartenhan on olemassa Vantaa ja lähijunat. ( Ai niin, ja tietysti kunnan sosiaalinen asumistuki, jossa kaupunki voisi säästää, jos tukisi enemmän asumista vähän kauempana Helsingistä ja vähemmän kaikkein kalleimmilla alueilla).

    Minäkin haluaisin Maseratin, mutta tyydyn halvempaan, enkä edellytä, että valmistajan tehdas siirtyisi entistäkin tiivistahtisempaan massatuotantoon, jotta unelmieni kohteen hinta saataisiin sopivammaksi kukkarolleni. Osa unelmista voi ihan hyvin unelmina myös pysyä.

    2) Ei liikennekapasiteetti aina tukkeudu. Kuinka usein olet käynyt Baanalla?

    On ihan oikein antaa ihmisten asua siellä missä asuvat, mutta jos lisää ei enää tietylle asuinalueelle mahdu, niin mikä yhteisö hyvänsä karkottaa ylimääräiset sekaan tunkevat. Eihän yhteen bussiinkaan kannata yrittää sulloa, tiukkaan tiivistämällä 450 matkustajaa.

    3) Et ilmeisesti kyennyt ymmärtämään viestiäni. Kyse oli liikenteen ja logistiikan solmukohdista sekä niiden tärkeästä merkityksestä yhteiskunnalle, tänäkin päivänä. Aikakaudella ei ole asiassa juuri merkitystä. Nykyisin tuohon joukkoon kuuluvat myös tietoliikenteen vastaavat pisteet, keskittymät ja pääväylät. Aikoinaan taisivat tietoja kuljettavat lähetit kulkea Roomassa Via Appiaa pitkin (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Via_Appia”).

    Satamia on Helsingissä oltava useampia, jotta esim. ainoalle väylälle uponnut (/upotettu) laiva ei johtaisi sataman saartoon, kuten noin kolme kuukautta sitten Krimillä tehtiin (lähde: “http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288663418839.html”).

    4) En väittänyt, että aitoja olisi tarkoitettu turisteja tai kaupunkilaisia “ilahduttamaan”. Viimeksi niitä harmittelin Katajannokan eteläosassa touko-kesäkuun vaihteessa. Mikäli et vielä aitojen pystytyksen kaikista eri syistä tiennyt, kannattaa tutustua mm. ISPS-koodiin (ks. esimerkiksi “http://en.wikipedia.org/wiki/International_Ship_and_Port_Facility_Security_Code”). Voi olla, että jossain aitoja on tarvittu ehkä muistakin syistä.

    Pelkät rantaraitit, joita talorivistöt reunustavat, ilman mitään erityisempää katseltavaa meren puolella, ovat tylsänpuoleisia. Jos vastarannalla, riittävän lähellä, on esimerkiksi satama, tuo se alueelle “sitä jotakin”.

    5) Vuosaari on aika hulvattoman kaukana Helsingin keskustasta. Toki sinnekin asti voisi jollain pitemmällä Itä-Helsingin saaristoristeilyllä käydä koukkaamassa, jos lenkki saavuttaisi turistien suosion. (Ydinkeskustan rajat lienevät kuitenkin Hesperian puiston ja Pitkänsillan kohdalla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. j-lu kirjoitti 13.6.2014 kello 19:11

    Kivikaupungin kasvatti:
    Jos joku kuitenkin haluaa korkeita rakennelmia palvoa, kannattaa mennä ja polvistua vaikka Salmisaaren voimalan (Salmisaari B) savupiipun juurelle. Wikipedian tietojen mukaan se on Helsingin korkein rakennelma (korkeudeltaan 150 m), mutta onko se komea? Ei ainakaan minun mielestäni.

    Välillä täällä törmää viesteihin, jotka lähinnä huvittavat, jos ne lukee ajatuksen kanssa. Niin kuin tämä, jossa vastustetaan korkeaa rakentamista, koska korkea savupiippu Salmisaaressa on kirjoittajan mielestä ruma.

    Jos se savupiippu onkin juuresta katsottuna ruma, niin kävelehän sillan yli Laruun katselemaan Salmisaarta. Ihan hyvältä näyttää. Savupiiputkin. Kyse on perspektiivistä. Joillekin toivoisi laajempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.6.2014 kello 19:41

    rolle: Satamien ei tarvitse sijaita kaupungin keskustassa, missä sen viemälle maapinta-alalle on parempaakin käyttöä.

    Hyvien satamapaikkojen ympärille on yleensä syntynyt kaupunki. Pitäisikö muka kaupungin toimia kuin käenpoikanen tai loinen, joka näivettää isäntäeliönsä?

    Satamakäyttö on useimmiten parasta mahdollista käyttöä satama-alueen tontille, mutta satama-, varustamo- ja logistiikka-alan asiantuntijat yrityksissä tietänevät parhaiten, mitä reittejä pitkin meriliikenne on kannattavinta ohjata kulkemaan silloin, kun siirrytään maalta merelle (tai päinvastoin). Tietyt kehitystrendit (kuten esimerkiksi liikenteen hiipuminen tai lisätilan tarve) voivat joskus aloittaa muutoksen, mutta se, että jokin elinkelpoinen satama pitäisi lakkauttaa sen vuoksi, että joku vain haluaisi asua sataman paikalla, on riittämätön peruste tuollaiselle muutokselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Entinen vihreä kirjoitti 13.6.2014 kello 21:19

    Siirtolapuutarhojen vuokra- ja hallintaoikeuskysymykset eivät ole niin yksioikoisia kuin nimimerkit joakin ja rolle näyttävät ajattelevan. Siirtolapuutarhuri omistaa mökin ja kasvillisuuden, vain maapohja on vuokralla (ymmärtääkseni käypään hintaan). Hankintatilanteessa maksetaan mökin ja kasvillisuuden lisäksi sievoisia summia vuokraoikeuden siirrosta, mikä nykyään vanhoilla alueilla käsittääkin suurimman osan hankintakustannuksista. Vuokraoikeuden hinta riippuu juurikin palstan koosta ja sijainnista. Kaikki tällaisen hankinnan tehneet ovat tietysti hyväuskoisesti suunnitelleet tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Kysymyksessä eivät myöskään ole ns. palstaviljelmät eivätkä yksivuotiset kasvit, vaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puutarhat, joiden monivuotisten puiden, pensaiden ja perennojen vaaliminen on koko alueen maisema-arkkitehtuurin kannalta tärkeä monitahoinen tehtävä. Siirtolapuutarhoja on jatkuvasti tarjolla, niin kuin on aina ollut. Helsingissä on 9 vanhaa siirtolapuutarha-aluetta ja lisäksi useampia kesämaja- ja viljelypalsta-alueita. Pelkästään Pakilan siirtolapuutarhassa parikymmenta palstaa (yhtä lailla isommat kuin pienemmätkin) vaihtaa omistajaa joka vuosi. Myynti-ilmoituksista päätellen viereisessä Klaukkalanpuistossa vaihtuvuus on vähintäin yhtä vilkasta. Mökkien pitkistä myyntiajoista voisi myös päätellä ettei kysyntä todellakaan ylitä tarjontaa. Kuuttatoista vanhaa tonttia on paitsi julmaa myös tarpeetonta jakamalla turmella kun tälle siirtolapuutarha-alueelle joka tapauksessa suunnitellaan sataa uutta siirtolapuutarhapalstaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 14.6.2014 kello 0:01

    j-lu: Välillä täällä törmää viesteihin, jotka lähinnä huvittavat, jos ne lukee ajatuksen kanssa. Niin kuin tämä, jossa vastustetaan korkeaa rakentamista, koska korkea savupiippu Salmisaaressa on kirjoittajan mielestä ruma.

    Jos se savupiippu onkin juuresta katsottuna ruma, niin kävelehän sillan yli Laruun katselemaan Salmisaarta. Ihan hyvältä näyttää. Savupiiputkin. Kyse on perspektiivistä. Joillekin toivoisi laajempaa.

    “… vastustetaan korkeaa rakentamista, koska korkea savupiippu Salmisaaressa on kirjoittajan mielestä ruma.”

    Tuo on oma tulkintasi asiasta, josta en edes noin kirjoittanut. Kirjoitin korkeasta savupiipusta: “… mutta onko se komea? Ei ainakaan minun mielestäni.”

    “j-lu” kirjoitti: “… Ihan hyvältä näyttää. Savupiiputkin. …”

    Etpä taida hyvästä tietää paljoakaan. Metrotunnelissako olet kasvanut?

    Kommenttisi perusteella olet siis (“j-lu”) ilmeisesti siis sitä mieltä, että korkea savupiippu on lähietäisyydeltä ruma. Jos mielestäsi muutokseen rumasta hyvännäköiseksi tarvitaan perspektiivisyistä etäisyyttä melkein kilometri, niin miten ihmeessä jokin ylikorkea tornihotelli olisi voinut Hietalahden vastarannalta, siis paljon lyhyemmältä etäisyydeltä kuin savupiipun ja Lauttasaaren välimatka, olla parempi.

    Nuo Salmisaaren savupiiput “tökkivät” mielestäni pahasti silmiin myös siinä Lauttasaarensalmen vastarannalla (Larussa), Kaskisaaren sillan luona, kuin aina Keilaniemenkin rannassa. Ehkä pitäisi etäisyyttä olla vieläkin enemmän kuin tuo viimeksi mainittu (n. 4 kilometriä), jotta Salmisaari alkaisi näyttää hyvältä. No, sittenhän sitä ei enää kovin hyvin näkyisi …

    Toisin kuin nuo savupiiput, on mielestäni esimerkiksi Lauttasaaren vesitorni suorastaan kaunis. Sitä kelpaa ihailla vähän kauempaa niin Salmisaaren, Länsiväylän, Seurasaaren, Pikkuniemen, Laukkaniemen, Vattuniemen kuin Katajaharjunkin suunnista.

    Yhtä hyvä on tilanne esimerkiksi Lauttasaareen kirkon tornin osalta, jos sitä katsoo Tallbergin puistotieltä tai Lauttasaaren tien alkupään/sillan suunnalta. Toivottavasti Larun ostarin uudisrakennukset eivät peitä jälkimmäistä näkymää, tai Koivusaarta koskeva rakentamisen mahdollinen(?) toteutuminen kirkontornin ylimpien osien näkymistä Hanasaareen ja Karhusalmen ylittävälle sillalle. Oletan, että kaikki nämä näkymät ovat olleet tarkoin mukana kirkon ja sen tornin suunnitelleen arkkitehti Keijo Petäjän suunnitelmissa, v. 1958 valmistuneen kirkon tornin korkeutta pohdittaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Kalle kirjoitti 14.6.2014 kello 18:23

    Osmo Soininvaara:
    Jos Roihuvuoriseura olisi vaatinut enemmän asukkaita, se olisi varmasti myös saanut.

    Minulla vain ei riitä mielikuvitus, miksi kaupunkirakenteen muutoksesta yleensäkään kysytään tuollaisessa tilanteessa nykyisiltä asukkailta? 😀 Lopputulos tiedetään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena.

    Toisaalta Roihuvuorion niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituksessa ole mitään kiirettä. Nyt pitää kaavoittaa alueita, jotka liittyvät kantakaupunkiin: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Herttoniemi jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Mikko Leppänen kirjoitti 15.6.2014 kello 17:01

    KariS:
    ensimmäisenä päivänä Jumala loi lumiauran ja sen leveys on pyhä…
    toisena päivänä Jumala sitten loi niin tyhmän poliitikon, joka uskoo tuohon lumiaura-argumenttiin

    Kolmantena päivänä jumala loi insinöörin, joka puolestaan kehitti kääntyvän / nivelletyn lumiauran. Näin ongelma oli tipotiessään. Kukaan ei enää käyttänyt muunlaisia auroja.

    Jumalan kanssa insinöörikin pärjää, mutta kaupungin virkamies on mahdoton yhtälö jopa insinöörille. Poliitikko vastuksena on siinä ja siinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  49. Sakke kirjoitti 15.6.2014 kello 19:33

    Kalle: Minulla vain ei riitä mielikuvitus, miksi kaupunkirakenteen muutoksesta yleensäkään kysytään tuollaisessa tilanteessa nykyisiltä asukkailta? Lopputulos tiedetään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena.

    Toisaalta Roihuvuorion niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituksessa ole mitään kiirettä. Nyt pitää kaavoittaa alueita, jotka liittyvät kantakaupunkiin: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Herttoniemi jne.

    Roihuvuori on ihan Herttoniemen vieressä (Itäväylän itäpuolella). Vain muutama teollisuuskortteli on siinä välissä.

    Herttoniemi (ja Roihuvuori) liitettiin kantakaupunkiin samalla kertaa kuin muutama muukin alue listasi ulkopuolelta. Tuo ‘suuri alueliitos’ tapahtui jo 1.1.1946, eli melkein 70 vuotta sitten. Olisiko kohta aika seuraavan suuren alueliitoksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Viherinssi kirjoitti 15.6.2014 kello 23:09

    Entinen vihreä: Hankintatilanteessa maksetaan mökin ja kasvillisuuden lisäksi sievoisia summia vuokraoikeuden siirrosta, mikä nykyään vanhoilla alueilla käsittääkin suurimman osan hankintakustannuksista. Vuokraoikeuden hinta riippuu juurikin palstan koosta ja sijainnista.

    Jos ne vuokrat olisivat markkinavuokria, vuokraoikeuden siirrosta ei maksettaisi mitään. Koska kyse on kaupungin vuokramaasta, alivuokraisuus on pois veronmaksajilta.

    Sama tietysti koskee kaikkia kaupungin vuokratontteja. Jos vuokratontilla olevasta talosta maksetaan enemmän kuin mitä vastaavan rakennuskustannukset olisivat, vuokra on liian alhainen. Tähän kaupunki on jo vähän havahtunut, ja vuokria hilataan hiljalleen vähän realistisemmaksi. (Teoriassa vuokran pitäisi olla 4 % tontin arvosta vuodessa, ja sillä vuokralla talot eivät oikeastikaan maksaisi kuin niiden todellisen arvon verran. Parempi määritelmä kyllä olisi jokin indeksi + marginaali, niin inflaatio ei vaikuttaisi.)

    Itä-Pakilan osalta laajennussuunnitelmat tuntuvat pöhköiltä. Vanhojen tonttien pilkkominen on siirtolapuutarha-aatteen mukaista, mutta uusien tonttien tekeminen virkistysalueesta tai kulttuurimaisemasta on huonompi juttu. Joko sinne pitäisi kaavoittaa oikeaa asumista tai jättää alue rauhaan.

    (Se hienous… Hieno hautuumaa-aita ympärillä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  51. Viherinssi kirjoitti 15.6.2014 kello 23:12

    Kivikaupungin kasvatti: Hyvien satamapaikkojen ympärille on yleensä syntynyt kaupunki.

    Sille kaupungillehan on ihan mukavasti tilaa kasvaa Vuosaaren itäpuolelle sataman ympärille. Nykyään isot satamat ovat usein kaupunkien ulkopuolella jostain syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. Kalle K. kirjoitti 16.6.2014 kello 10:00

    Kalle: Minulla vain ei riitä mielikuvitus, miksi kaupunkirakenteen muutoksesta yleensäkään kysytään tuollaisessa tilanteessa nykyisiltä asukkailta? Lopputulos tiedetään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena.

    Toisaalta Roihuvuorion niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituksessa ole mitään kiirettä. Nyt pitää kaavoittaa alueita, jotka liittyvät kantakaupunkiin: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Herttoniemi jne.

    Asukkailta kannattaisi kysyä laajemmin, ei vain rakentamista vastustavien vallassa olevilta kaupunginosayhdistyksiltä.

    Kalle-kaimaseni ei myöskään näytä tietävän, että Roihuvuori on osa Herttoniemen aluetta?

    Se, mitä ihmettelen, on siirtolapuutarhojen paapominen metroradan varressa! Eikö kukaan poliitikko tajua, miten k***päisen kuvan he antavat äänestäjille? Ei voi täysjärkinen vaatia kaavoituksen tehostamista kauempana radasta tai vaikkapa Herttoniemen yritysalueen pakottamista muuttumaan asuntorakentamiseen, samalla kun Kivinokat ja Marjaniemet jostain kumman syystä eivät vaan kelpaa asuntokaavoille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Antero kirjoitti 16.6.2014 kello 11:04

    Kivikaupungin kasvatti: Hyvien satamapaikkojen ympärille on yleensä syntynyt kaupunki. Pitäisikö muka kaupungin toimia kuin käenpoikanen tai loinen, joka näivettää isäntäeliönsä?

    Hyvien satamapaikkojen ympärille on kyllä syntynyt yleensä kaupunki. Ja tuossa lauseessa kannattaa huomata aikamuoto. Nmittäin tällä hetkellä ne satamat, joista kulkee rahtia ja rekkoja, ovat siirtymässä kaupunkien keskustoista, joissa ne alunperin syntyivät kauemmas omille eristetyille alueilleen. Kuten vaikkapa New Yorkissa, jossa koko Manhattanin rantaviiva oli vielä toisen maailmansodan aikaan rahtisatamaa, mutta sinne tulevat vain rahtialukset. Tai Hong Kong, jossa kaikki rahtiliikenne on siirtynyt pois Victoria Harbourista. Sataman rekkaliikenteen pitäminen pakolla Vironniemellä, ei sen poistaminen sieltä, on juuri sitä trendiä vastaan taistelua, joka on hölmöä.

    Syytkin ovat ihan selkeät. Silloin kun satamat syntyivät kaupunkien rannoille, ne tarvitsivat paljon lähellä asuvaa työvoimaa ja tavarat liikkuivat niiltä ennen kaikkea lähialueilla oleviin teollisuus- ja varastorakennuksiin. Nykyään satamat vaativat vain vähän työvoimaa, joka voi myös liikkua helposti pitempiä matkoja kuin ennen ja tavarat liikkuvat usein pitkällä sisämaahan oleviin kohteisiin. Tavarasatamille (ja autolauttaliikenteelle) on siis tärkeämpää olla paikoissa, joista pääsee nopeasti valtaväylille kulkematta kaupungin ruuhkien kautta. Keskustojen lähelle jäävät vain pienemmät matkustajasatamat.

    Helsingissä ongelma on, että Tallinnan liikenne on maailman mittakaavassa outoa hybridiliikennettä, joka on puoliksi rahti- ja autoliikennettä ja puoliksi matkustajaliikennettä. Sillä ei ole oikein luontevaa paikkaa siitä johtuen, sillä tavaraliikenteen kannalta Vuosaari olisi parempi, mutta henkilöliikenteen kannalta Jätkäsaari olisi parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  54. Jalankulkija kirjoitti 16.6.2014 kello 11:29

    rolle: Siirtolapuutarhoiden palstojen vuokrat ovat käsittääkseni huomattavan matalia, ja tällainen alihintainen vuokrasopimus on melkoinen varainsiirto niille muutamille onnellisille, jotka joskus ovat palstan joskus onnistuneet vuokraamaan. Joko vuokrat pitää saattaa tolkulliselle tasolle tai sitten huutokaupata palstat määräajoin (esim. vuosittain) tasapuolisuuden nimissä.

    Kaupunki määrittelee itse vuokramaidensa vuokrat, eikä esim. siirtolapuutarhureilla ole vuokran suuruuteen mitään sanottavaa. Vuokra peritään neliömetrimäärän perusteella, se nousee vuosittain ja on siirtolapuutarhoissa sama kuin esim. Talin golfkentällä. Mutta tosin sillä “pienellä” erotuksella, että kaupunki palauttaa suurimman osan Talin vuokrasta golffareille, joille jää maksettavaksi siitä vain murto-osa. Siirtolapuutarhurit sen sijaan maksavat itse koko vuokran ja sen lisäksi kaikki yleisten alueiden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset (nurmikot, urheilukentät, leikkipuistot jne.) ja tietysti omien tonttiensa kaikki kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 16.6.2014 kello 17:30

    Viherinssi: Sille kaupungillehan on ihan mukavasti tilaa kasvaa Vuosaaren itäpuolelle sataman ympärille. …

    Ja sitten (joskus) pitäisi satamaa taas siirtää.
    Järki ohoi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 16.6.2014 kello 18:01

    Antero: Hyvien satamapaikkojen ympärille on kyllä syntynyt yleensä kaupunki. Ja tuossa lauseessa kannattaa huomata aikamuoto. Nmittäin tällä hetkellä ne satamat, joista kulkee rahtia ja rekkoja, ovat siirtymässä kaupunkien keskustoista, joissa ne alunperin syntyivät kauemmas omille eristetyille alueilleen. Kuten vaikkapa New Yorkissa, jossa koko Manhattanin rantaviiva oli vielä toisen maailmansodan aikaan rahtisatamaa, mutta sinne tulevat vain rahtialukset. Tai Hong Kong, jossa kaikki rahtiliikenne on siirtynyt pois Victoria Harbourista. Sataman rekkaliikenteen pitäminen pakolla Vironniemellä, ei sen poistaminen sieltä, on juuri sitä trendiä vastaan taistelua, joka on hölmöä.

    Syytkin ovat ihan selkeät. Silloin kun satamat syntyivät kaupunkien rannoille, ne tarvitsivat paljon lähellä asuvaa työvoimaa ja tavarat liikkuivat niiltä ennen kaikkea lähialueilla oleviin teollisuus- ja varastorakennuksiin. Nykyään satamat vaativat vain vähän työvoimaa, joka voi myös liikkua helposti pitempiä matkoja kuin ennen ja tavarat liikkuvat usein pitkällä sisämaahan oleviin kohteisiin. Tavarasatamille (ja autolauttaliikenteelle) on siis tärkeämpää olla paikoissa, joista pääsee nopeasti valtaväylille kulkematta kaupungin ruuhkien kautta. Keskustojen lähelle jäävät vain pienemmät matkustajasatamat.

    Helsingissä ongelma on, että Tallinnan liikenne on maailman mittakaavassa outoa hybridiliikennettä, joka on puoliksi rahti- ja autoliikennettä ja puoliksi matkustajaliikennettä. Sillä ei ole oikein luontevaa paikkaa siitä johtuen, sillä tavaraliikenteen kannalta Vuosaari olisi parempi, mutta henkilöliikenteen kannalta Jätkäsaari olisi parempi.

    Ovatko New York tai Hong Kong koskaan olleet merkittäviä satamakaupunkeja matkustaja-autolauttaliikenteen kannalta? Väittäisin, että eivät juuri ole.

    Tallinnan rooli on Helsingille osin kuin yksi sen eteläisin kaupunginosa, kun työntekijöistä tulee aika merkittävä osa juuri sen kautta, ja jatkavat oletettavasti Länsisatamasta eri puolille kaupunkia. Toisaalta taas rekat kulkevat oletattavasti pidemmälle. Tietääkö kukaan, miten ja minne asti tuo henkilö-, pakettiauto-ja rekkaliikenne Länsisatamasta oikein kulkee etäämmälle Helsingissä/Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. Viherinssi kirjoitti 16.6.2014 kello 20:12

    Kivikaupungin kasvatti: Tietääkö kukaan, miten ja minne asti tuo henkilö-, pakettiauto-ja rekkaliikenne Länsisatamasta oikein kulkee etäämmälle Helsingissä/Suomessa?

    Vastauksessa kannattaa myös huomioida se, että Vuosaaresta pääsee varsin moneen paikkaan pääkaupunkiseudulla huomattavasti nopeammin kuin Jätkäsaaresta. Jätkäsaari toimii länteen päin mitenkuten, samoin keskustaan. Ei muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 16.6.2014 kello 22:31

    strong>Viherinssi: Vastauksessa kannattaa myös huomioida se, että Vuosaaresta pääsee varsin moneen paikkaan pääkaupunkiseudulla huomattavasti nopeammin kuin Jätkäsaaresta. Jätkäsaari toimii länteen päin mitenkuten, samoin keskustaan. Ei muualle.

    Hei, tuosta sainkin ajatuksen mielenkiintoiseen (ajatukselliseen/laskennalliseen) vertailuun. Missä mahtaisivat kohdata julkisilla liikennevälineillä liikkuvat 1) matkustajat tahi 2) pakettiautot, tai rekat, jotka lähtevät samaan aikaan Tallinnasta lähtevillä lautoilla, kun toinen (a) jättää lautan ensimmäisenä/viimeisenä Länsisatamassa ja toinen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuosaaren satamassa ja kun a:lla on pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman pitkälle itään ja b:llä länteen? Vertailussa voisi olla mukana Vironniemen-Hämeentien-Itäväylän, Hakamäentien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset.

    Tallinnasta on lyhyempi matka Länsisatamaan kuin Vuosaareen, mutta nopeusrajoitus edelliseen johtavalla väylällä taitaa antaa jälkimmäisen reitin valinneelle tasoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 17.6.2014 kello 8:11

    strong>Kivikaupungin kasvatti: Hei, tuosta sainkin ajatuksen mielenkiintoiseen (ajatukselliseen/laskennalliseen) vertailuun. Missä mahtaisivat kohdata julkisilla liikennevälineillä liikkuvat 1) matkustajat tahi 2) pakettiautot, tai rekat, jotka lähtevät samaan aikaan Tallinnasta lähtevillä lautoilla, kun toinen (a) jättää lautan ensimmäisenä/viimeisenä Länsisatamassa ja toinen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuosaaren satamassa ja kun a:lla on pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman pitkälle itään ja b:llä länteen? Vertailussa voisi olla mukana Vironniemen-Hämeentien-Itäväylän, Hakamäentien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset.

    Tallinnasta on lyhyempi matka Länsisatamaan kuin Vuosaareen, mutta nopeusrajoitus edelliseen johtavalla väylällä taitaa antaa jälkimmäisen reitin valinneelle tasoitusta.

    Edellyttäisikö Suomenlahden reittijakojärjestelmä jälkimmäiseltä kuitenkin pidennettyä, Z-kirjaimen muotoista kulkureittiä, jonka kulku olisi vastaavasti edellistä vieläkin pidempi? Joku merikapteeni tai perämies voisi ehkä tietää asiasta tarkemmin.

    Entä päästöt? Kummalla reittivaihtoehdolla syntyy enemmän päästöjä? Entä päästöjen laskeuma-alueet? Pitäisikö tarkastella lauttojen ja ajoneuvojen yhteenlaskettuja päästöjä, niiden kulkeutumiskohteiden asuinalueiden asukaslukuja painottaen?

    Paljonko syntyy autoliikenteestä päästöjä autojen seistessä ruuhkissa ja varsinkin sen jälkeisissä liikkeellelähdöissä. Raskaan kaluston näkyvät pienhiukkaspäästöt (ja miksei muutkin päästöt) pitäisi saada kuriin. Auttaisiko tähän ns. vihreät aallot? Miten lautoista Helsinkiin purkautuvien ajoneuvojen päästöjä valvotaan, vai valvotaanko lainkaan?

    Lähtökohtanahan voisi satamavertailussa, ainakin aluksi olla yksi ja sama, nykyisin käytössä oleva matkustaja-autolautta, mutta tarkastelua voisi myöhemmin laajentaa myös muihin mahdollisiin (tulevaisuuden?) vaihtoehtoihin.

    Tässäpä olisi jo jonkinlaista pohjaa satamatarkasteluille, tärkeiden talousvaikutusten pohdinnan lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus