Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

En ole menos­sa kok­ouk­seen vaan Mikko Särelä menee, joten kan­nat­taa vierail­la hänen sivuil­laan. (Lis­taan tästä)

Meilah­den Huvi­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Taval­laan erikoista, että tämä tulee ennen yleiskaavaa. Onhan vai­h­toe­htona, että Paciuk­senkadun var­teen tulisi asum­ista. Se pienen­täisi puis­toa, mut­ta mitä puis­toa sel­l­ainen liiken­nemelu­alue on? Suun­nitel­ma tekee mah­dol­lisek­si siirtää alueelle lisää van­ho­ja hirsihuviloita.

Sau­di-Ara­bi­an suurlähetys­tö ja asun­to Kuu­sisaa­reen

Näi­den kaavo­jen hiil­i­ta­so on erit­täin heikko. Han­ke rahoite­taan kokon­aan myymäl­lä öljyä.

Kulosaaren kort­telitalon vier­aan asuntoja

Aika väljä kaa­va, tont­tite­hokku­us 0,5, mut­ta sovel­tuu ympäristöön­sä. Noin 150 asukasta.

Rahti­sa­ta­ma takaisin Jätkäsaareen

Suurel­la metelil­lä Vuosaa­reen siir­ret­ty rahti­sa­ta­ma siir­retään takaisin Jätkäsaa­reen. Jätkäsaa­reen las­ke­taan tule­van vuon­na 2020 päivit­täin keskimäärin 650 rekkaa. Tämän lisäk­si Suomes­sa juo­ta­va olut, joka on las­tat­tu Vuosaares­ta Viroon, tuo­daan Suomeen henkilöau­toil­la, joi­ta tulee päivit­täin Jätkäsaa­reen 3300 kap­palet­ta. Voimas­sa ole­vien tuon­timääräys­ten mukaan myös ihmis­ten on matkustet­ta­va, jot­ta olut voitaisi­in laskea matkus­ta­jatuomisek­si. Jätkäsaaren kaut­ta kul­kee vuon­na 2020 matkus­ta­jia 22 000 päivittäin.

Noin vakavasti puhuen, Helsin­gin sata­man liiken­teestä liki kol­mannes kulk­isi Jätkäsaaren kaut­ta. Kun Vuosaa­reen siir­ret­ti­in sekä Som­pasaaren että Jätkäsaaren liikenne, ale­taan olla aika lähel­lä Jätkäsaaren alku­peräistä volyymia.

Kun Vuosaaren sata­maa puuhat­ti­in, mon­et logis­ti­ik­ka-asiantun­ti­ja sanoi­vat, että ran­nal­la sijait­se­va suuri sata­ma-alue on van­hanaikainen. Järkeväm­pää on tehdä ran­nalle pelkkä lai­turi, jos­ta tavarat vede­tään junil­la ja rekoil­la jos­sain Kes­ki-uusi­mal­la sijait­se­vaan logis­ti­ikkakeskuk­seen. Tähän suun­taan ollaan koko ajan menossa.

Postipuis­ton asuinalueen suunnitteluperiaatteet

Met­sälän­tien ja Hakamäen­tien väli­in nykyisen rat­api­ha-alueen pohjois­puolelle kaavail­laan 130 000- 150 000 ker­rosneliötä asun­to­ja ja 30 000 k‑mtoimis­to­ja. Siis 3 000 — 4 000 asukas­ta. Yleiskaa­van (2002) mukaan tänne olisi pitänyt tul­la pien­talo­ja, mut­ta nyt tehdään kerrostaloja.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ja laa­jen­nus sekä laitospysäköinti

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousee tämän mukaan ensi vuon­na 18 euroon kuus­sa ja sen jäl­keen vuosit­tain kahdel­la eurol­la niin, että vuon­na 2021 hin­ta olisi 30 euroa. Vuon­na 2017 asi­aa kuitenkin tarkastel­laan uud­estaan, jot­ta tiede­tään, mikä vaiku­tus käyt­täy­tymiseen hin­nan nousul­la on ollut. Tämän­hetkisen arvauk­sen mukaan hin­nan­nousu ei riitä tas­apain­ot­ta­maan kysyn­tää ja tarjontaa.

Lau­takun­ta oli esit­tänyt, että talvisin mak­su olisi korkeampi, jot­ta kesäau­to­ja ei säi­lytet­täisi auraus­ta hait­taa­mas­sa, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus ei tätä aja­tus­ta ymmärtänyt.

Samas­sa yhtey­dessä päätetään, että jos samaan osoit­teeseen halu­taan kak­si tun­nus­ta, jälkim­mäi­nen mak­saa 50 % enemmän.

Yri­tyskäyt­töön ote­taan kaikil­la vyöhykkeil­lä käytössä ole­va tun­nus, jon­ka hin­ta on 740 euroa.

Samal­la asukaspysäköin­ti laa­je­nee uusille alueille Laut­tasaa­reen ja Munkkiniemeen. Hin­ta olisi puo­let muual­la perit­tävästä. Myöhem­min aluet­ta on tarkoi­tus laa­jen­taa lisää.

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­selle tulee kak­si hin­taa, voisi ajatel­la, että niitä vuo­den 2017 väl­i­tarkastelus­sa hin­talu­okkia tehtäisi­in lisää sen mukaan, miten kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tasapainossa.

Lisäk­si ote­taan käyt­töön asukaspysäköin­ti­laitostun­nus. Pysäköin­tiyrit­täjien kanssa on neu­votel­tu jär­jestelmästä, jos­sa kaupun­ki sub­ven­toi laitostun­nus­ta 20 eurol­la kuus­sa. Asukkaalle tun­nus tulee mak­samaan aluk­si 40 euroa kuus­sa ja myöhem­min 80 euroa kuus­sa, eli yrit­täjä saa ensin 60 ja lop­ul­ta 100 euroa kuus­sa. Miten yrit­täjät selviävät alus­ta, vain vuol­e­vatko ne kul­taa lopussa?

Todet­takoon, että tätäkin esitet­ti­in kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä, joten en osaa vas­tus­taa. On järkevää nos­taa kadun­var­sipysäköin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­da sil­lä laitospysäköin­tiä. Muuten jokainen toivoisi, että muut siir­ty­i­sivät laitok­si­in ja vapaut­taisi­vat tilaa katu­jen varsilla.

Vasti­neet lausun­toi­hin liikku­misen ohjelmaluonnoksesta

The usu­al sus­pects esit­tivät, ettei pitäisi pri­or­isoi­da jalankulkua, pyöräi­lyä ja joukkoli­iken­net­tä. Pelät­ti­in ruuhka­mak­su­ja ja epäilti­in moot­toritei­den bule­vardis­oin­tia. Viras­to esit­tää, etteivät lausun­not anna aihet­ta muut­taa ohjelmaluonnosta.

Liikenne palvelu­na

Son­ja Heikkilän diplomi­työ on nos­tet­tu a‑asiaksi. Har­mi, etten pääse kuun­tele­maan selostus­ta. Ajatuk­se­na on, että ihmiset ostaisi­vat liikku­mista eivätkä välineitä. Voisi mullis­taa kaupunkili­iken­teen. Diplomi­työ pitäisi var­maankin lukea.

Man­ner­heim­intien liiken­nesu­un­nitel­ma välil­lä Rei­jolankatu – Nordenskjöldinkatu

Rei­jolankadulle tulee ehkä ratikkakiskot (Pasi­la – Meilahti) jol­loin koko alue kan­nat­taa suun­nitel­la uud­estaan. Kiskot pitää joka tapauk­ses­sa uusia, joten pyöräkaisto­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa tehdä samal­la ker­taa. Fil­larikai­stat tehdään kolmi­ta­so­ratkaisuna, jol­loin ne on erotet­tu tasol­la sekä jalka­käytävästä että autoti­estä. Pyöräkai­stat ovat yksisuuntaisia.

57 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014”

  1. Onhan se nyt hul­lu­u­den huip­pua, että Suomes­sa valmis­tet­tu­ja kos­sua, kal­jaa ja HK:n sin­istä (muiden tuot­tei­den muas­sa) rou­dataan ensin rekkakau­pal­la Viroon, ja sit­ten miljoonat suo­ma­laiset matkus­ta­vat sinne vuosit­tain ja kul­jet­ta­vat ne takaisin Suomeen tuhan­sis­sa bus­seis­sa sekä paket­ti- ja henkilöau­tois­sa. Jol­lain merkil­lisel­lä taval­la tämä suo­ma­lainen kama on myös hal­ven­tunut sinä aikana, kun se ylit­ti Suomenlahden.

    Mitähän järkeä tässä on? Helsin­gin Sata­ma retostelee kas­vav­il­la matkail­i­jamääril­lä, vaikkei täl­lä pelleilyl­lä ole mitään tekemistä oikean matkailun kanssa. Ja lisää pitäisi saa­da tätä herkkua.

  2. Met­sälän­tien ja Hakamäen­tien väli­in nykyisen rat­api­ha-alueen pohjois­puolelle kaavail­laan 130 000- 150 000 ker­rosneliötä asun­to­ja ja 30 000 k‑m2.

    Tää on muuten ihan OK, mut­ta turhan teho­ton­ta. Kaa­va-alueen aluete­ho on noin 0,9, joka on yleis­es­ti vielä ihan siedet­tävä, mut­ta tässä tapauk­sesa vähän. Alueel­la ei ole iso­ja liiken­neväyliä viemässä tilaa eikä sinne ole myöskään tarpeen tehdä iso­ja viher­aluei­ta, kos­ka Keskus­puis­to on aivan vieressä.

  3. Man­skulle alimit­tainen ratikkakaista 6,0 (suosi­tus 6,4) vaik­ka ollaan kaupun­gin tärkeim­mäl­lä ratikkaväyläl­lä. Samaan aikaan fil­lareille 2,5+2,5, mikä ylit­tää suosi­tuk­set. En ymmär­rä. 2,3+2,3 ja 6,4?

    1. Fil­larikaisten mitoi­tus perus­tuu lumi­au­raan. Se on kaiken suun­nit­telun lähtöko­h­ta. Tuo ratikkakaistan lev­eys pitää kat­soa. Jos siinä on valkoisen viivan sijas­ta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

  4. Onhan tuo jätkäsaa­reen tule­va rahti­sa­ta­ma omi­tu­inen april­lip­i­la??? Mis­sä tämä päätös on tehty ja mitkä ovat perus­teet. Kuu­lostaa erit­täin — erit­täin omituiselta.

    1. Se Rahti­sa­ta­ma oli min­ul­ta pien­tä piruilua. Se on siel­lä jo: sato­ja rekko­ja päivässä tulee Tallinnas­ta lau­toil­la. Via Balti­ca on lin­jat­tu Helsingis­sä kulke­maan Jätkäsaaren kautta.

  5. Paciuk­senkadun var­si jos joku olisi syytä rak­en­taa Tukhol­mankadun risteyk­ses­tä sil­lalle saak­ka (tietysti jät­täen ihan rantaan kulku­väylän). Meilah­den­tien ja Paciuk­senkaaren raitio­vaunupysäk­itkin ovat siinä jo valmi­ina ja paik­ka olisi asumiseen eri­no­mainen esim. Meilahdessa työssä käyvän kannalta.

    “Todet­takoon, että tätäkin esitet­ti­in kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä, joten en osaa vas­tus­taa. On järkevää nos­taa kadun­var­sipysäköin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­da sil­lä laitospysäköin­tiä. Muuten jokainen toivoisi, että muut siirt56yisivät laitok­si­in ja vapaut­taisi­vat tilaa katu­jen varsilla.”

    Eikö olisi yksinker­taisem­paa vain nos­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa riit­tävän korkealle? Tarvit­seeko tähän oikeasti sekoit­taa jotain pysäköin­nin sub­ven­toin­tia ja tuot­taa lisää työ- ja mak­su­taakkaa kaupungille asi­as­ta, joka nähdäk­seni kuu­luu yksi­tyisen sek­torin hoidet­tavak­si. Ihan kuin pysäköin­tiä ei tässä kaupungis­sa jo ihan kohtu­ut­tomil­la sum­mil­la sub­ven­toitaisi. Tämäkin sopimus näyt­täisi ole­van voimas­sa vuo­teen 2021 asti.

    Liikku­misen ohjel­malu­on­nok­sen kom­menteis­sa Autoli­it­to kiin­nit­tää huomio­ta henkilöau­toilun merk­i­tyk­seen las­ten liikku­misedel­ly­tyk­sille henkilöau­ton matkus­ta­jana. Aikamoista. Auto­jen vuok­si koulumat­ka on tur­va­ton, joten täy­tyy viedä lap­si koulu­un autolla?

  6. Paciuk­senkadun var­teen rin­teeseen on jo yleiskaavas­sa toim­i­ta­lo. Zaidankadun ja Paciuk­senkadun väliselle “vähäkäyt­töiselle puis­toalueelle” eli kadun­var­ren ruusu­pen­saikko. Siitä muis­tutet­ti­in aikoinaan, kos­ka se teki rin­teestä kivimuurin ilman puis­tonäkymää. Jotain lieven­nyk­siä talon mas­si­ivi­su­u­teen saati­in ja lasikäytävät raken­nusten väli­in sekä kulku puis­toon. Nyt se siis joskus toteutetaan toimis­to­talona. Siinä olisi ollut keskeisel­lä paikalla oivalli­nen paik­ka asuinrakennuksellekin.

    1. Via Bal­tiv­ca päät­tyy Tallinnaan ja Tal­li­nas­ta lai­vat aja­vat pääasi­as­sa Jätkäsaa­reen — pait­si jos aja­vat Kata­janokalle. Nyt kyl­lä suun­nitel­laan laivaa myös Vuosaa­reen lähin­nä rekoille.

  7. Tallinnas san­o­taan, että Viron ylpeys Tallink tilasi jo 3000 rah­timetrin lai­vat Itaalias­ta. Ja tah­to­vat rah­tia enemmän.

  8. Star ja Super­star tule­vat suurem­mik­si, enem­män rah­tia Tallinnas ja Helsingis.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Via Bal­tiv­ca päät­tyy Tallinnaan ja Tal­li­nas­ta lai­vat aja­vat pääasi­as­sa Jätkäsaa­reen – pait­si jos aja­vat Kata­janokalle. Nyt kyl­lä suun­nitel­laan laivaa myös Vuosaa­reen lähin­nä rekoille.

    No hyvä, kuka suunnittelee?

  10. Se via balti­ca olisi syytä vetää Vuosaaren kaut­ta, Jätkäsaaren kaut­ta nyt ei vain yksinker­tais­es­ti mahdu.

    Ketkä tässä Jätkäsaaren tuhoamises­sa ovat sylt­tyte­htaina, ja mitä kaut­ta sata­ma­su­un­not­telu­un voisi saa­da jotain tolkkua (rekkar­al­li pois asun­toalueen keskeltä, ja ymmär­rys ettei Jätkään nyt gain mah­du yhtään lisää liikennettä)?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Sata­ma suun­nit­telee yhdessä Tallinnan/Viron vira­nomais­ten kanssa.

    Ja sata­man omis­taa kuka? Omis­ta­jan­han se viimekädessä päättää.

  12. Ovatko vihreät ehdot­ta­neet jotain ratkaisu­ja tähän Jätkäsaaren satamatilanteeseen?

    Rah­ti­mak­su­jen reipas­ta koro­tus­ta Jätkäsaa­res­sa tms?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ratikkakaistan lev­eys pitää kat­soa. Jos siinä on valkoisen viivan sijas­ta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

    Riit­tääkö? Onko 6,0 m sel­l­ainen mit­ta, jos­sa myös kuor­ma-auton peili on riit­tävän etääl­lä ratikas­ta sil­loin, kun kuor­ma-auton eturen­gas on kiin­ni reunakives­sa? Käsit­tääk­seni se ei riitä, ja sik­si se pitäisi olla 6,4 m. Ja “riit­tävän etääl­lä” tarkoit­taa, että se on myös raitio­vau­nunkul­jet­ta­jalle selvää, jot­ta tämä voi ajaa hidas­ta­mat­ta ohi.

    Lisäk­si on syytä huole­htia, että ne reunakivet myös raken­netaan suun­nitel­lun korkuisik­si lop­ul­ta (ettei raken­nusvi­ras­to ja lop­ul­ta urakoit­si­ja jälleen madal­la niitä) ja että ne myös pysyvät siinä korkeudessa. Ja sitä suun­nitel­tua korkeut­takin lie­nee syytä korottaa.

    Pelkkä kaista­maalaushan ei riitä, oli­pa raitio­vaunukaista minkä levyi­nen tahansa.

    Tässä kan­nat­taa myös muis­taa autoli­iken­teen suju­vu­us. Auto­jonoi­hin pysähtyvä ratik­ka häir­it­see myös ris­teävää liiken­net­tä, kos­ka se tarvit­see enem­män ja pidem­piä liiken­neval­oe­tuuk­sia kuin suju­vasti kulke­va ratikka.

  14. Helsin­gin ja Tallinnan sata­mat suun­nit­tel­e­vat Vuosaaren ja Muu­gan välisen tavar­ali­iken­teen kehit­tämistä. Tässä on yht­enä tavoit­teena se, että rekko­ja saataisi­in pois sekä Tallinnan että Helsin­gin keskustoista.
    Helsin­gin Sata­man tiedote asiasta:
    http://www.portofhelsinki.fi/uutiset#/news/helsingin-ja-tallinnan-satamat-vahvistavat-yhteistyoetae-tavaraliikenteenkehittaemiseksi-vuosaaren-ja-muugan-vaelillae-84503?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=Subscription&utm_content=current_news

  15. KariS: Ja sata­man omis­taa kuka? Omis­ta­jan­han se viimekädessä päättää.

    Mitä jos kaupun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täisi, että sel­l­aiset lai­vat, jois­sa on metrikin autokaistaa, aja­vat Vuosaa­reen ja ain­oas­taan autokaistat­tomil­la on asi­aa Jätkäsaa­reen. Vuosaares­ta keskus­taan (ja pian Espooseen asti) kul­kee metro ja sekä Kehä III että päära­ta alka­vat satamasta.

    Ketkä kaik­ki (muut kuin autop­uolue, tietenkin) vastustavat?

  16. Jätkäsaari pitäisi nimeno­maan rauhoit­taa ja kaik­ista viimeisek­si raken­nel­la sinne mitään rekkamotare­i­ta. Onnea vaan Jätkäsaares­ta asun­non ostaneille.

    Raitio­vaunuy­hteys keskus­taan on ole­mas­sa ja suurin osa sata­man tuot­ta­mas­ta liiken­teestä pitäisi ripus­taa suurim­mak­si osak­si sen varaan. Autot pitäisi pyrk­iä ohjaa­maan mui­hin satami­in ja ne, jot­ka siitä huoli­mat­ta jäävät jäl­jelle voisi ohja­ta pois kier­toti­etä, joka hait­taa mah­dol­lisim­man vähän ketään. Jos istuu päivän laivas­sa ja ajaa viisi tun­tia motaria Kes­ki-Suomeen, niin se on ihan yksi ja sama, pääseekö sata­mas­ta pois 15 min­uutis­sa vai 1,5 tunnissa.

    Mitä parem­mat autoväylät raken­netaan, sitä houkut­tel­e­vam­mak­si sata­ma käy autoil­i­joiden kannal­ta ja sit­ten ne parem­mat autoväylät ovat tukos­sa, jol­loin ruuhkaa on pin­ta-alal­lis­es­ti entistä enem­män. Eikä edelleenkään mikään kul­je mihinkään.

    Mik­sei auto­ja reititetä esimerkik­si Jätkäsaaren perältä Kaapelite­htaan ohi ja Ruo­ho­lah­den kaut­ta suo­raan Län­siväylälle? Autovir­ran ohjaami­nen keskus­taan suun­tau­tu­vaan tiev­erkkoon on ihan hul­lua. Sik­si­hän nuo motar­it ja kehäti­et on raken­net­tu, ettei keskus­taan tarvitse vaivau­tua ellei sinne ole vasiten asiaa.

  17. Sata­maa nyt kiin­nos­taa ymmär­ret­tävästi lähin­nä sata­ma­ju­tut ja kaupunkisu­un­nit­telijoi­ta kaupunkisu­un­nit­telu, mut­ta näi­den yläpuolel­la organ­isaa­tiokaavios­sa ole­via eli kaupung­in­jo­hta­jaa, kaupung­in­hal­li­tus­ta, kaupung­in­val­tu­us­toa jne pitäisi kyl­lä kiin­nos­taa se, että kaupun­gin organ­isaa­tio kokon­aisuute­na toimii mielekkäästi.

    Jos Helsin­gin kaupunginkin organ­isaa­tio on täl­laiseen kokon­aisu­u­den järkevään hallintaan liian mon­imutkainen, siiloutunut ja jäykkä, niin mitä voimme odot­taa tänään kun­ta­jako­selvit­täjien ehdot­ta­mal­ta Helsin­gin, Espoon, Van­taan, Sipoon, Kau­ni­ais­ten ja osan Tuusu­laa muo­dosta­mal­ta suurkunnalta?

    Via Balti­ca, rahti ja ajoneu­vot ter­ve­menoa Vuosaa­reen, henkilö­matkus­ta­jat ter­ve­tu­loa Jätkäsaa­reen (ja Katajanokalle).

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Fil­larikaisten mitoi­tus perus­tuu lumi­au­raan. Se on kaiken suun­nit­telun lähtöko­h­ta. Tuo ratikkakaistan lev­eys pitää kat­soa. Jos siinä on valkoisen viivan sijas­ta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

    Reunakivi, joka on samal­la korkeudel­la kuin Nor­den­skiöldin eteläpuolel­la eli täs­mälleen samas­sa tasos­sa asvaltin kanssa? Ei riitä.

    Ehkä lau­takun­ta määrää sille reunakiv­elle minimikorkeuden?

    Mut­ta ei se 6,0 siltikään riitä. 6,4 on pienin lev­eys, jol­la ratik­ka saadaan riip­pumat­tomak­si niistä peileistä.

    Tietysti Helsin­ki voi hamaan tule­vaisu­u­teen asti suun­nitel­la nykyisen­laista ratikkaa, jos halu­aa. Luulin vaan, että tuo­hon piti tul­la muutos.

  19. Jalankulk­i­ja:

    Onhan viinar­al­li tehokas­ta taloudel­lista apua etelän köy­hälle serkkukansalle.

    Toisaal­ta apu voitaisi­in var­maan hoitaa tehokkaam­min esimerkik­si siten, että perustet­taisi­in jon­nekin Kes­ki-Suomen muut­to­tap­piokun­taan eri­ty­istalousalue, mis­sä viro­laiset yri­tyk­set saisi­vat vapaasti toimia koti­maansa alko­holi- ja vero­lain­säädän­nön mukaan. Täl­lä lyötäisi­in oikeas­t­aan kolme kär­pästä yhdel­lä iskul­la: autet­taisi­in viro­laisia, pienen­net­täisi­in alko­holin kul­je­tus­matko­ja ja vielä tehtäisi­in tehokas­ta koti­maan aluepolitiikkaa.

  20. Simo Mele­nius: Jos istuu päivän laivas­sa ja ajaa viisi tun­tia motaria Kes­ki-Suomeen, niin se on ihan yksi ja sama, pääseekö sata­mas­ta pois 15 min­uutis­sa vai 1,5 tunnissa.

    Puhu­mat­takaan siitä, että Vuosaa­reen siir­ret­tynä kaik­ki pait­si Helsin­gin kan­takaupunki­in ja suo­raan län­teen matkalla ole­vat rekat pää­si­sivät vikkeläm­min perille.

    … mut­ta tästähän on var­maankin hyvää tutkimusti­etoa ole­mas­sa. Mihin ne rekat ovat matkalla?

  21. Minus­ta tun­tuu, että pysäköin­nis­sä joku vetää nyt välistä. 🙁

  22. Herää kysymys, että mitä tapah­tu­isi jos kaupun­gin johta­jana olisi vihreä? Olisiko uudel­la isän­näl­lä mitään san­ot­tavaa sata­ma-asi­aan, vai tek­isikö päätök­set yhä muu­ta­ma veron­mak­sajien tuil­la elävä fir­ma, jot­ka jakaa tuken­sa osinkoina omis­ta­jilleen, joi­ta ei pätkääkään kiin­nos­ta kaupun­gin viihty­isyys tai asukkaiden hyv­in­voin­ti? Onhan tämä Pajusen lin­ja kam­mot­ta­va, että parhaat paikat kaupungista annetaan rekko­jen parkkipaikoik­si ja raskaan liiken­teen kulku­väy­lik­si, vaik­ka näille raken­net­ti­in jo kor­vaa­va vai­h­toe­hto paljon parem­pi­en yhteyk­sien ääreen. Vielä sit­ten autoli­ikenne tuonne Laa­jasa­lon sil­lalle ja sitä kaut­ta Kalasa­ta­man sisäosi­in run­sas­ta läpi­a­joa, niin voidaan vetää ruk­sit sen uuden urbaanin päälle lop­ullis­es­ti. Rekka­park­ki-Guggen­heim vielä sit­ten kaiken kruunuksi.

  23. Kes­ki-Suomes­tako niitä viinan­haku­matko­ja Tallinnaan eniten tehdään? Tietääkö edes kukaan, mis­sä on Suomen väestön (etäisyyk­sien perus­teel­la las­ket­tu) keskipiste?

    Eikö se suo­ma­lais­ten rah­taa­ma “viro­lainen” viina voitaisi tuo­da tankki­laivoil­la (tai laut­ta-alus­ten tankeis­sa) ja kerätä vaik­ka Laut­tasaaren vesi­torni­in (jota ei VESI­torn­i­na enää käytetä)? Kaupunki­han lie­nee esit­tänyt tuon MAAMERKIN purkamista, mikä min­ua ihme­tyt­tää, sil­lä onhan se ymmärtääk­seni myös tärkeä Laut­tasaaren asukkaiden iden­ti­teetin kannalta. 

    (Ehkäpä kaupungille on tärkeäm­pää tukea esi-sep­a­ratis­tisia tavoit­tei­ta Laut­tasaa­reen kuu­lu­van Koivusaaren osalta, kos­ka jälkim­mäistä koskevas­sa tuoreessa osayleiskaava­su­un­nitel­mas­sa (kohdas­sa 7.2, sivul­la 25, koroste­taan jälkim­mäiseen suun­nitelta­van asuinalueen “omaa vah­vaa iden­ti­teet­tiä”. En ihmettele asi­aa Ukrainan tapah­tu­mista ker­tonei­den uutis­ten ja mm. wikipedi­as­ta saamieni tieto­jen joh­dos­ta. Viimemaini­tun mukaan­han Helsin­gin kaupungilla on eri­ty­istä yhteistyötä Mosko­van ja Pekingin kanssa. Mielenkiintoista! 

    Val­lan käyt­tö, toki demokra­t­ian (ei silti esim. rehdin lähidemokra­t­ian) nimis­sä, lie­nee yhteinen tavoite kaikille(?). Poli­ti­ikan onnis­tuneisu­ud­es­ta voidaan toki aina esit­tää eri­laisia mielip­iteitä! Silti tekee mieli kysyä, onko Koivusaarikin kuin Krim­in niemi­maa, jon­ka kaupun­ki (“Mosko­va” tai val­lan ydin) pyrkii irrot­ta­maan Laut­tasaares­ta (“Ukrainas­ta”), “laa­jal­la ja monipuolisel­la” keino­va­likoimal­la? Jonkun kyvykkään tutki­van jour­nal­istin kan­nat­taisi ehkä syven­tyä asiaan …)

    Palaan vielä alku­peräiseen aiheeseen:

    On taval­laan sääli, että junay­hteys Jätkäsaa­reen on nyky­isin lakkautet­tu. Se olisi saat­tanut antaa hyviä lisämah­dol­lisuuk­sia niin henkilö- kuin tavar­ali­iken­teenkin jär­jestämiselle Jätkäsaa­res­sa, ja Jätkäsaares­ta, jos mm. päät­täjiemme avarakat­seisu­u­den puute (?) ei olisi sitä nyky­hetkeltä pois rajan­nut. Liian tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa voi olla vaikea nähdä kaikkia mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta ympäristö ja sen ole­mas­saol­e­vat resurssit voisi­vat tarjota.

  24. Koti-isä: Mitä jos kaupun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täisi, että sel­l­aiset lai­vat, jois­sa on metrikin autokaistaa, aja­vat Vuosaa­reen ja ain­oas­taan autokaistat­tomil­la on asi­aa Jätkäsaa­reen. Vuosaares­ta keskus­taan (ja pian Espooseen asti) kul­kee metro ja sekä Kehä III että päära­ta alka­vat satamasta.
    Ketkä kaik­ki (muut kuin autop­uolue, tietenkin) vastustavat?

    No vaik­ka minä. Olisi järkeväm­pää purkaa matkus­ta­jat ensin pois keskus­tan vier­essä ja sit­ten kaik­ki autot Vuosaa­res­sa tai tois­in­päin. Noil­la lau­toil­la on ihan hyvästä syys­tä autokai­stat (ei niitä oikein voi jälkikä­teen pois­taakaan) eikä tur­is­te­ja kan­na­ta väk­isin jon­nekin kuuseen viedä. Helsin­gin vetovoima vähe­nee merkit­tävästi, jos tur­is­tit joutu­vat ajele­maan yhteen­sä tun­nin ver­ran edestakaisin metrol­la vaik­ka lipun hin­taan kuu­luisi­vatkin nuo matkat.

    Autokai­stat ja auto­jen las­taus­mah­dol­lisu­u­den voi puolestani pois­taa Jätkäsaares­ta vaik­ka heti. Samantien ne kai­stat voi pois­taa suurim­mas­ta osas­ta keskustaa.

  25. Koti-isä: Mitä jos kaupun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täisi, että sel­l­aiset lai­vat, jois­sa on metrikin autokaistaa, aja­vat Vuosaa­reen ja ain­oas­taan autokaistat­tomil­la on asi­aa Jätkäsaa­reen. Vuosaares­ta keskus­taan (ja pian Espooseen asti) kul­kee metro ja sekä Kehä III että päära­ta alka­vat satamasta.

    Ketkä kaik­ki (muut kuin autop­uolue, tietenkin) vastustavat?

    Vies­ti­ni oli tarkoitet­tu Osmon urputuk­sen type­r­yy­den osoit­tamiseen. Kaupun­ki tien­aa Sata­mal­la, joten toisaal­la päät­täjät ohjaa­vat mah­dol­lisim­man paljon liiken­net­tä samami­in, ja toisaal­la samat päät­täjät urput­ta­vat kuin­ka paljon sata­mas­ta on hait­taa. Kaiken tavar­ali­iken­teen pakko-ohjaami­nen Vuosaa­reen hyy­dyt­täisi matkus­ta­ja-auto­lau­tat, joten poli­it­tiset päät­täjät eivät sel­l­aista oikeasti halua. Pop­ulis­tis­es­ti pitää omille kan­nat­ta­jille kuitenkin puhua sopivia.

    Autop­uolue tuskin vas­tus­taa rekko­jen pois­tu­mista tukki­mas­ta Jätkäsaar­ta ja sen ympäristöä, autoil­i­jan näkökul­mas­ta­han­rekko­jen ohjaami­nen Vuosaa­reen olisi paran­nus olosuhteisiin.

  26. Yler­mi: …Onhan tämä Pajusen lin­ja kam­mot­ta­va, että parhaat paikat kaupungista annetaan rekko­jen parkkipaikoik­si ja raskaan liiken­teen kulku­väy­lik­si, vaik­ka näille raken­net­ti­in jo kor­vaa­va vai­h­toe­hto paljon parem­pi­en yhteyk­sien ääreen. Vielä sit­ten autoli­ikenne tuonne Laa­jasa­lon sil­lalle ja sitä kaut­ta Kalasa­ta­man sisäosi­in run­sas­ta läpi­a­joa, niin voidaan vetää ruk­sit sen uuden urbaanin päälle lop­ullis­es­ti. Rekka­park­ki-Guggen­heim vielä sit­ten kaiken kruunuksi.

    Olen vuosien aikana kir­jelmöinyt tästä keskus­tan rekkar­allin älyt­tömyy­destä suo­raan Pajuselle joitakin ker­to­ja, ja saanut aina Sata­man virkami­esten kir­joit­tamia vas­tauk­sia, jois­sa ongel­maa ei halu­ta myön­tää tai vähätel­lään. Pajunen on var­masti hyvin tietoinen asi­as­ta, ja Sata­ma on suo­raan Pajusen komen­nos­sa. Voidaan siis puhua Pajusen lin­jas­ta, niin kuin Yler­mi tuos­sa yllä tekee.

  27. Jätkäsaaren kaut­ta mah­tuu paljonkin lisää rekko­ja. Ongel­ma ei ole Jätkäsaa­res­sa, siel­lä on tilaa, vaan Län­siväylän päässä, joka on halut­tu tahal­lis­es­ti pitää huonos­ti vetävänä.

  28. Vuosaari on kallis virhe:
    Ei julk­ista liiken­net­tä, ei metroa, ei junaa, ei busse­ja, ei ratikkaa. Ei palvelui­ta, ei ter­mi­naalia, ei mstkustajaputkia.
    Suuri ja seka­va auto­kent­tä, rekalla pär­jää, pienem­mäl­lä autol­la ei. 

    Tallinnan lai­vat on täyn­nä pkseudun omaa väkeä ja niitä viro­laisia, jot­ka Suomea rak­en­taa. Ja ne halu­aa hal­vat liput, onnis­tuu aja­mal­la samal­la kalli­il­la polt­toaineel­la rahti ja autot ha muu väki. Ja polt­toaine kallis­tuu 40% 2015, kiitos vaan vihreät rikkidi­rek­ti­ivistä. Tur­is­te­ja on vain noil­la ris­telijöil­lä, mut­ta tavalli­nen suo­ma­lainen tarvit­see reit­ti­lai­vat, jot­ka halu­taan lopet­taa. Rahti on iloinen asia, meitä varten. Lähikaup­paan tuon luo­mulimunne ja omppunne.

  29. Kalle:
    Jätkäsaaren kaut­ta mah­tuu paljonkin lisää rekko­ja. Ongel­ma ei ole Jätkäsaa­res­sa, siel­lä on tilaa, vaan Län­siväylän päässä, joka on halut­tu tahal­lis­es­ti pitää huonos­ti vetävänä.

    Nimeno­maan. Äkkiähän muu­ta­ma kymme­nen rekkaa Jätkästä Län­siväylälle ajaisi jos ei olisi muu­ta­maa sataa tai tuhat­ta henkilöau­toa samaan aikaan samoissa risteyksissä.

  30. Onko tosi­aan niin, ettei helsingillä ole mah­dol­lisu­ut­ta luo­da sel­l­aisia taloudel­lisia kan­nus­timia, jot­ka siirtäi­sivät rekat ja alko­holistien viinan­haku­matkat Vuosaa­reen? Onko Helsingillä joku syy kumar­rel­la varus­ta­moille jot­ka tekevät rahaa ihmis­ten alkoholiongelmilla?

    Luulisi autoli­iken­teen siir­tyvän Vuosaa­reen jos jokaiselle autolle lätkäistään tarpeek­si iso mak­su Jätkäsaa­reen tulemis­es­ta. Jos vielä nimetään henkilöau­to­jen mak­su “alko­ho­liv­eroksi”, niin mak­sun ei tarvitse olla edes kovin suuri, kos­ka viinan­hak­i­jat siir­tyvät Vuosaa­reen ihan peri­aat­teen vuok­si. Rekat sit­ten mak­saisi­vat hait­ta­mak­sua, jon­ka taso määräy­ty­isi tarpeen mukaan.

  31. KariS: Autop­uolue tuskin vas­tus­taa rekko­jen pois­tu­mista tukki­mas­ta Jätkäsaar­ta ja sen ympäristöä, autoil­i­jan näkökul­mas­ta­han­rekko­jen ohjaami­nen Vuosaa­reen olisi paran­nus olosuhteisii

    Pal­stan autosi­ipeä edus­ta­vana rohke­nen kyseenalais­taa. Jos rekat lähtevät, niin heti perään läh­tee tei­den väl­i­tykyky taval­la tai toisella.

  32. Rekkamies:
    Vuosaari on kallis virhe:
    Ei julk­ista liiken­net­tä, ei metroa, ei junaa, ei busse­ja, ei ratikkaa. Ei palvelui­ta, ei ter­mi­naalia, ei mstkustajaputkia.
    Suuri ja seka­va auto­kent­tä, rekalla pär­jää, pienem­mäl­lä autol­la ei. 

    Tallinnan lai­vat on täyn­nä pkseudun omaa väkeä ja niitä viro­laisia, jot­ka Suomea rak­en­taa. Ja ne halu­aa hal­vat liput, onnis­tuu aja­mal­la samal­la kalli­il­la polt­toaineel­la rahti ja autot ha muu väki. Ja polt­toaine kallis­tuu 40% 2015, kiitos vaan vihreät rikkidi­rek­ti­ivistä. Tur­is­te­ja on vain noil­la ris­telijöil­lä, mut­ta tavalli­nen suo­ma­lainen tarvit­see reit­ti­lai­vat, jot­ka halu­taan lopet­taa. Rahti on iloinen asia, meitä varten. Lähikaup­paan tuon luo­mulimunne ja omppunne.

    Tallinnan laivoille Jätkäsaa­reen ajaa joka päivä kym­meniä jollei sato­ja busse­ja eri puo­lil­ta Suomea. Ei pääkaupunkiseudun matkail­i­ja tarvitse viinan­haku­matkalle Lehtimäen ja muiden bus­si­fir­mo­jen busse­ja, kyl­lä ne tule­vat muual­ta Suomes­ta. Ja kaik­ki tunke­vat Helsin­gin keskus­tan läpi Länsisatamaan.

  33. Suo­mi on jo lamas­sa. Joten kuris­te­taan vielä lisää Suomen ja Helsin­gin rahtili­iken­net­tä ja talout­ta alaspäin vien­nin ja tuon­nin sak­tioil­la. Juu — ja sit­ten köy­hät kär­sii vieläkin enem­män. Oliko­han ideaa? Vain sen vuok­si, että jokin rikas asun­non­o­mis­ta­ja näkee joskus laivan ja meteliäkin saat­taa joskus kuulua. 

    Vuosaaren kalleu­den vuok­si lai­vat on lopet­ta­neet tai siir­tyneet Han­koon. Helsin­ki on hel­posti häviäjä tässä sank­tiopelis­sä. TYPERÄÄ!

  34. Jätkäsaaren ja Län­sisa­ta­man peru­songel­ma on kaupun­gin pitkän aikavälin päätök­sis­sä: Jätkäsaaren kakku on halut­tu aikanaan sekä syödä (= ajet­tu satam­a­toimin­not pois, jot­ta saadaan arvokas­ta maa­ta asuinkäyt­töön) että säästää (= säi­lyt­tää matkustajasatama).
    Nykyti­lanteessa Vuosaari on todel­li­nen vai­h­toe­hto Län­sisa­ta­malle vain, jos Vuosaaren sata­maan raken­netaan metro + muu matkus­ta­jain­fra­struk­tu­uri. Kus­tan­nuk­set ovat sato­ja miljoo­nia, eikä mikään taho ole täl­lä het­kel­lä suun­nit­tele­mas­sa tuo­ta metron jatketta.
    Niin­pä kor­jail­laan nykyti­lan­net­ta, ja siihen menee aikaa.

  35. Jalankulk­i­ja: Tallinnan laivoille Jätkäsaa­reen ajaa joka päivä kym­meniä jollei sato­ja busse­ja eri puo­lil­ta Suomea. Ei pääkaupunkiseudun matkail­i­ja tarvitse viinan­haku­matkalle Lehtimäen ja muiden bus­si­fir­mo­jen busse­ja, kyl­lä ne tule­vat muual­ta Suomes­ta. Ja kaik­ki tunke­vat Helsin­gin keskus­tan läpi Länsisatamaan.

    Jeps ja jokainen mak­saa 8 euroa sata­ma­mak­sua ja Helsin­gin kukkaro lihoo. Ne ulko­maan­ris­telijä­tur­is­tit mak­sa­vat 0 euroa päältä. Ja bus­sit aja­vat koko kesän ral­lia ympäri Helsinkiä.

  36. Reses­sion:
    Suo­mi on jo lamas­sa. Joten kuris­te­taan vielä lisää Suomen ja Helsin­gin rahtili­iken­net­tä ja talout­ta alaspäin vien­nin ja tuon­nin sak­tioil­la. Juu – ja sit­ten köy­hät kär­sii vieläkin enem­män. Oliko­han ideaa? Vain sen vuok­si, että jokin rikas asun­non­o­mis­ta­ja näkee joskus laivan ja meteliäkin saat­taa joskus kuulua. 

    Vuosaaren kalleu­den vuok­si lai­vat on lopet­ta­neet tai siir­tyneet Han­koon. Helsin­ki on hel­posti häviäjä tässä sank­tiopelis­sä. TYPERÄÄ!

    Ja sit­ten takaisin tähän maail­maan. Rekat ja asun­not eivät yksinker­tais­es­ti molem­mat mah­du Jätkäsaa­reen. Jo nykyi­nen liikenne tukkii katu­verkon Töölöön asti. Lai­vat eivät ole ongel­ma, vaan ajoneu­vot joi­ta lai­vat kul­jet­ta­vat mukanaan. Rahtili­ikenne ja asun­not eivät vain sovi samaan paikkaan.

    Nopea ratkaisu on ohja­ta rekko­ja kul­jet­tavista laivoista suurin osa Vuosaa­reen, ja jär­jestää sieltä yhdys­li­ikenne metroase­malle. Jos auton halu­aa tuo­da mielu­um­min Jätkäsaa­reen, voisi hin­ta olla tupla tai tripla ver­rat­tuna Vuosaareen.

    Helsin­gin pitää toimia nyt nopeasti, että Jätkäsaari voidaan säi­lyt­tää toimi­vana asuinalueena ja estää Etelä-Helsin­gin entistä pahempi ruuhkautuminen.

  37. Sakelle 4.6.2014 kel­lo 8:58: kyl­lä sitä Län­sisa­ta­man rataa yhä voisi harki­ta (kts. C 5 Län­sisa­ta­man rata).
    http://rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Koko Pis­ara pitäisikin miet­tiä usik­si, jos meil­lä minkään­laista tolkkua on yhteis­ten asioiden hoidossa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa‑2

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/index.htm

  38. KariS: Kaiken tavar­ali­iken­teen pakko-ohjaami­nen Vuosaa­reen hyy­dyt­täisi matkus­ta­ja-auto­lau­tat, joten poli­it­tiset päät­täjät eivät sel­l­aista oikeasti halua. 

    Ratkaisu on rah­ti­mak­su­jen tasainen korot­ta­mi­nen keskus­tan satamis­sa. Tästä lin­jauk­ses­ta on tietysti ker­rot­ta­va laivay­htiöille etukä­teen. Kyl­lä ne rekat sit­ten siir­tyvät rahti­laivoihin ja Vuosaa­reen ja varus­ta­mot sopeut­ta­vat kalus­ton­sa sel­l­aisek­si kuin parhaak­si näkevät. Rekko­jen kuskaami­nen keskus­tan satamien kaut­ta on typerää.

  39. Rekkamies: Tallinnan lai­vat on täyn­nä pkseudun omaa väkeä ja niitä viro­laisia, jot­ka Suomea rakentaa.

    Mitä tapah­tuu, jos koko tämän porukan matkus­t­a­mi­nen muut­tuu Vuosaari-painotteiseksi?

    En ihan äkkiä näe kovin isoa kansan­taloudel­lise­ta ongel­maa siinä, jos suo­ma­lais­ten viinan­haku muut­tuu vähän työlääm­mäk­si. Viro­lais­tur­istien määrä Helsingis­sä vähenisi, mut­ta kuin­ka paljon siitä suun­nas­ta tur­is­tit tuo­vat nyt rahaa kaupunkiin?

    Rak­en­ta­jat taas usein kulke­vat oma­l­la autol­la (kos­ka sitä autoakin pitää vähänä välil­lä vai­h­taa, ettei se sama auto ole Suomes­sa liian isoa osaa vuodes­ta, kun sit­ten ilkeä tul­lim­ies pyytäisi vero­ja). Sil­loin pääkaupunkiseudun rak­en­ta­jalle siir­to Vuosaa­reen on aika nol­la­summapeli. Itään, keskelle ja pohjoiseen pääsee helpom­min, kan­takaupunki­in ja län­teen vaikeammin.

    Tietysti pieni pro­tek­tion­isti voisi ajatel­la niinkin, että viro­lais­ten rak­en­ta­jien hiukan han­kalampi töi­hin­pääsy Suomeen itse asi­as­sa paran­taisi suo­ma­laisen työvoiman kilpailukykyä.

    Oikeasti minus­ta tun­tuu, että ain­oa Jätkäsaa­res­sa olemisen suuri kan­nuste on se, että ihmiset ovat tot­tuneet hilaa­maan päi­h­teen­sä sitä kaut­ta. Viro­lais­ten autot­tomien tur­istien Helsinki­in tuo­ma raha lie­nee aika pieni tek­i­jä kokon­aisu­udessa. (Olen tässä kuitenkin ihan mielel­läni väärässä, jos jol­lakul­la on perustel­tu­ja lukuja.)

  40. antti: Nimeno­maan. Äkkiähän muu­ta­ma kymme­nen rekkaa Jätkästä Län­siväylälle ajaisi jos ei olisi muu­ta­maa sataa tai tuhat­ta henkilöau­toa samaan aikaan samoissa risteyksissä.

    Näin­hän se on, mut­ta siitä huoli­mat­ta auta armias, jos joku ehdot­taa ratkaisu­ja, joil­la henkilöau­to­ja tai riip­pu­vu­ut­ta henkilöau­toilus­ta vähennettäisiin.

  41. Daniel Fed­er­ley:
    Man­skulle alimit­tainen ratikkakaista 6,0…

    Yksi raitio­vau­nun vahvuuk­sista on sen viemä mui­ta vai­h­toe­hto­ja pienem­pi katu­ti­la. En ymmär­rä, mik­si Helsin­ki hyväksyi aikaisem­paa lev­eäm­mät spårat?

  42. Talous edel­lyt­tänee kul­je­tuk­sil­ta mm. edullisu­ut­ta ja suju­vu­ut­ta. Matkus­ta­ja- auto­laut­tali­ikenne, jon­ka pain­o­tus jälkim­mäisen osalta on ilmeis­es­ti kas­vanut rekko­jen osalta, on vuosien (ja vuosikym­menten) saatossa osoit­tau­tunut taloudel­lises­sa mielessä järkeväk­si. 1950–60 luku­jen vai­h­teessa alka­nut kehi­tys on johtanut kasvu­un ja on kyen­nyt myös vas­taa­maan moni­in haasteisiin. 

    Helsin­gin ja Tallinnan lyhyehköl­lä välil­lä on tarvet­ta niin matkus­ta­jien kuin rahdinkin kul­je­tuk­sille. Yksi kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto on kul­jet­taa molem­pia samal­la laival­la. Kun pääasial­lisia asi­akas­ryh­miä on kak­si, matkus­ta­jat ja rahti, vähen­tää se suh­teel­lisia tulon­mene­tyk­siä, joi­ta kysyn­nän vähen­e­m­i­nen jom­mankum­man osalta aiheut­taisi. Nopeista ja varsin vilkkaista laivay­hteyk­sistä on hyö­tynyt moni. Hait­tana on ollut mm. rekkali­iken­teen kasvu Ruo­ho­lahdessa, Töölössä ja vähän kauem­panakin. Liiken­teen kasvu on ruuhkaut­tanut liiken­net­tä sen sol­muko­hdis­sa ja aiheut­tanut muu­takin hait­taa (mm. melu, päästöt).

    Helsin­ki on rak­en­tanut matkus­ta­jater­mi­naalin Län­sisa­ta­maan ja uusim­man rahti­sa­ta­mansa Vuosaa­reen, jot­ka sijait­se­vat eri puo­lil­la kaupunkia, toinen (melkein) ydinkeskus­tan vier­essä ja toinen siitä selvästi kauem­pana, paikas­sa, jos­sa ei ole vilkkaan matkus­ta­jali­iken­teen edel­lyt­tämiä ter­mi­naali- ja raideli­iken­ney­hteyk­siä (= raiti­otie tai metro), sil­lä Vuosaaren sata­ma raken­net­ti­in nimeno­maan kas­vavaa rahtili­iken­net­tä varten. Uskot­ti­inko tuol­loin, ja eri­tyis­es­ti nyky­istä Ruo­ho­lahtea ja sen ja sitä ympäröiviä liiken­teel­lisiä ratkaisu­ja suun­niteltaes­sa, että matkus­ta­ja- ja rahtili­iken­teen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan olisi mah­dol­lista? Eikö kaupun­ki ymmärtänyt tuol­loin (aidosti) kuun­nel­la kaikkia eri viiteryh­miään ja logis­ti­ikan asiantun­ti­joi­ta, kyetäk­seen löytämään toimi­vat ratkaisut liiken­teen kasvuakin ajatellen?

    Jätkäsaaren tapauk­ses­sa on perus­vai­h­toe­hto­ja kak­si: a) ratkaistaan ongel­mat, joi­ta nykyi­nen ja mah­dol­lis­es­ti vielä kas­va­va rekkali­ikenne (ja matkus­ta­jali­ikenne) alueel­la ja ulos­men­oväylil­lä aiheut­taa tai b) siir­retään koko liikenne Vuosaa­reen, mis­sä rekkali­iken­teen hai­tat lienevät vähäisiä, mut­ta mis­sä taas kas­va­va matkus­ta­jali­ikenne aiheut­taisi huo­mat­ta­van suuren investoin­ti­tarpeen. (… ja Espoon sekä Län­si- ja Luoteis-Helsin­gin työ­maille ja työ­paikoille aamuisin kiiruh­ta­va Viros­ta saa­pu­va joukko uuden, liiken­net­tä mah­dol­lis­es­ti entis­es­tään pahem­min ruuhkaut­ta­van ongelman.) 

    Tiede­täänkö, minne ja miten Jätkäsaa­reen tule­va rekkali­ikenne liikkuu? Entä mikä on tilanne henkilö-ja paket­ti­au­to­jen jsekä matkus­ta­jien osalta? Nämä tiedot saat­taisi­vat aut­taa suunnittelijoita.

    Ennen kaikkea tarvit­taisi­in usei­ta eri­laisia ratkaisu­tapo­ja niihin liit­tyvine pohd­in­toi­neen (edut vs. hai­tat), jot­ta löy­det­täisi­in yhtä use­ampia toteut­tamiskelpoisia ratkaisu­ja tarkem­pi­en ver­tailu­jen poh­jak­si ja hyvän lop­putu­lok­sen löytämisek­si. Taloudel­liset vaiku­tuk­set ovat vain yksi (vaikkakin tärkeä) osa kokon­aisu­u­den käsit­tävää tarkastelua, jon­ka tulisi ulot­tua pait­si nyky­het­keen, myös tule­vaisu­u­teen. Jätkäsaarenkin tapauk­ses­sa pitäisi kyetä hah­mot­ta­maan vaiku­tuk­set pait­si paikallis­es­ti, myös kokonaisvaltaisemmin.

    1. Tuo Jätkäsaaren auto­laut­tali­ikenne vaatii tule­vaisu­ud­edssa Helsingiltä sato­jen miljoonien kus­tan­nuk­set (Tun­neli Län­siväylän alku­un) . Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta siihen kus­tan­nus­lisään, joka aiheutuu siitä, että autot ja autot­tomat matkus­ta­jat erote­taan toi­sis­taan. Täl­laista selvi­tys­tä min­ulle ei ole esitet­ty. Kuitenkikn Lin­da-Line (?) kul­jet­taa pelkkiä matkus­ta­jia ja jotenkin sekin on saatu toimimaan.

  43. Öh. Jotenkin se Län­sisa­ta­ma toi­mi sil­loinkin kun koko alue oli käytän­nössä yhtä kont­ti- ja trai­leri varas­toa, joi­ta sit­ten rekoil­la siir­ret­ti­in sata­maan ja pois sata­mas­ta. Oli siel­lä tiet­ty se junay­hteys mut­ta kyl­lä val­taosa kon­teista ja trai­ler­it melkein kaik­ki lähti kumipyöril­lä liik­keelle. Mah­tuu ne Ruotsin­lau­tatkin edelleen keskus­taan, ei Jätkä sen huonom­pi paik­ka ole. Tun­tuu että tässä nyt vaan tekemäl­lä tehdään asi­as­ta ongel­ma. Ja paras ratkaisu ei edes olisi laut­to­jen siir­to Vuosaa­reen vaan yleisem­pi autoli­iken­teen vähen­tämi­nen koko kaupungissa.

  44. antti:
    Öh. Jotenkin se Län­sisa­ta­ma toi­mi sil­loinkin kun koko alue oli käytän­nössä yhtä kont­ti- ja trai­leri varas­toa, joi­ta sit­ten rekoil­la siir­ret­ti­in sata­maan ja pois sata­mas­ta. Oli siel­lä tiet­ty se junay­hteys mut­ta kyl­lä val­taosa kon­teista ja trai­ler­it melkein kaik­ki lähti kumipyöril­lä liik­keelle. Mah­tuu ne Ruotsin­lau­tatkin edelleen keskus­taan, ei Jätkä sen huonom­pi paik­ka ole. Tun­tuu että tässä nyt vaan tekemäl­lä tehdään asi­as­ta ongel­ma. Ja paras ratkaisu ei edes olisi laut­to­jen siir­to Vuosaa­reen vaan yleisem­pi autoli­iken­teen vähen­tämi­nen koko kaupungissa.

    Ennen muinoin Jätkäsaari oli yhtä suur­ta logis­tista keskus­ta. Kon­tit puret­ti­in ja las­tat­ti­in uudelleen, minkä jäl­keen ne joko nos­tet­ti­in kumipyörille tai toisi­in laivoihin. Nyt liikenne muut­tunut paljon spo­radis­em­mak­si, Sata­maan tule­vat lai­vat oksen­ta­vat autot ulos, eikä tämä automas­sa mah­du enää oikein ulos Jätkäsaares­ta eivätkä lau­talle halu­a­vat autot Jätkäsaa­reen. Ja oli se liikenne ennenkin ongel­malli­nen, nyt tilanne vain on entis­es­tään pahentunut.

    Isoin muu­tos on kuitenkin se, että ennen Jätkäsaa­res­sa ei asut­tu. Rekat ja asun­not eivät sovi samalle saarelle. Lisäk­si tilanne tulee pahen­e­maan ehkä dekadil­la Jätkäsaaren rak­en­tamisen edetessä. Nyt Jätkäsaa­res­sa asuu ja alueel­la liikkuu ehkä muu­tamia tuhan­sia asukkai­ta. Parin vuo­den päästä näitä on luokkaa 20 000.

    Keskeinen osa autoli­iken­teen vähen­tämistä kaupungis­sa on rahtili­iken­teen ja auto­laut­to­jen aiheut­ta­man liiken­teen siirtämi­nen pois keskus­tas­ta. Suosit­te­len yrit­tämään pääsyä Hieta­lah­den suun­taan Töölöstä samaan aikaan kun auto­ja aje­taan lau­tal­la Länsisatamassa.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo Jätkäsaaren auto­laut­tali­ikenne vaatii tule­vaisu­ud­edssa Helsingiltä sato­jen miljoonien kus­tan­nuk­set (Tun­neli Län­siväylän alku­un) . Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta siihen kus­tan­nus­lisään, joka aiheutuu siitä, että autot ja autot­tomat matkus­ta­jat erote­taan toi­sis­taan. Täl­laista selvi­tys­tä min­ulle ei ole esitet­ty. Kuitenkikn Lin­da-Line (?) kul­jet­taa pelkkiä matkus­ta­jia ja jotenkin sekin on saatu toimimaan. 

    Olisiko matkus­ta­jaka­p­a­siteetil­la ja tal­ven hil­jaisen ajan liiken­nöin­nil­lä (tai sen puut­teel­la) ja ansain­tamah­dol­lisuuk­sil­la vaiku­tus­ta asiaan?

    Ole­tan, että kumpikin varus­ta­mo pyrkii hyö­dyn­tämään matkus­ta­jaka­p­a­siteet­tin­sa täysimääräis­es­ti, mut­ta se lie­nee mah­dol­lista vain kesäl­lä, jol­loin kysyn­tä lie­nee huipussaan.

    Lin­da-linen kata­ma­raanien matkus­ta­jaka­p­a­siteet­ti ja nopeus (lähde:“http://www.lindaline.fi/fi/?p=1412”):
    — Karolin yht. 354 matkus­ta­jaa, 37 solmua,
    — Mer­ilin yht. 383 matkus­ta­jaa, 37 solmua,
    Eivät tietääk­seni liiken­nöi talvisin (jäi­den seassa) tai kovas­sa merenkäyn­nis­sä (mis­sä raja?). 

    Tallinkin laut­to­jen matkus­ta­jaka­p­a­siteet­te­ja ja nopeuk­sia (wikipedi­an mukaan):
    — Star: 2300 matkus­ta­jaa, 27,5 solmua
    — Super­star: 2080 matkus­ta­jaa, 27
    Liiken­nöivät vuo­den ympäri (tiet­tävästi liki kaikissa keleissä).

    Päiväris­teilyn tar­joush­in­ta on molem­mil­la varus­ta­moil­la (tänään) likip­itäen saman­su­u­ru­inen (28–29€), mut­ta sitä en tiedä, kumpi fir­ma tekee “parem­paa” bisnestä. Näköjään molem­mille vai­h­toe­hdoille on kysyn­tää näil­lä alus­määril­lä ja matkus­ta­ja-kap­a­siteeteil­la. Toisel­la pääsee per­ille (kesäkeleil­lä) nopeam­min, toises­sa on taas ehkä enem­män pin­ta-alaa per matkus­ta­ja yms.

  46. Esim. ajoneu­von mas­saan perus­tu­va, ajoneu­voko­htainen tms. riit­tävän korkea rah­ti­mak­su keskus­tan satamis­sa on järkevin ja kokon­aisedullisin, markki­namekanis­me­ja hyö­dyn­tävä ratkaisu ongel­maan. Hin­ta pitää aset­taa siten, etteivät ajoneu­vomäärät kas­va liial­lisia häir­iöitä kan­takaupun­gin liiken­n­ev­erkkoon aiheut­taviksi. Tämä ei siis tarkoi­ta mitään ajoneu­voli­iken­teen täyskiel­toa. Markki­nat etsivät sit­ten edullisim­mat vai­h­toe­hdot Jätkäsaaren rallille. Osa rahdista siir­tyy ehkä keskus­taan menevistä ropax­eista Vuosaa­reen menevi­in roro-aluk­si­in, uusi­in matkus­ta­ja-aluk­si­in raken­netaan ehkä vähem­min ajoneu­voka­p­a­siteet­tia, jotkut ropax­it siir­tyvät ehkä kulke­maan Vuosaa­reen, jne jne.

    Toisin kuin esim kivikaupun­gin kas­vat­ti esit­tää, vai­h­toe­hdot eivät rajoitu siihen, että 1) kaik­ki ajoneu­vo­ja kul­jet­ta­vat lai­vat siir­tyvät matkus­ta­ji­neen vuosaa­reen tai 2) jätkäsaaren liiken­teen annetaan kas­vaa rajat­ta ja kaupunki­laiset mak­saa kus­tan­nuk­set, kun liiken­n­ev­erkko ei kestä. Lyhyel­lä aikavälil­lä sata­ma­mak­supoli­ti­ikan tavoit­teena tulisi olla ajoneu­voli­iken­teen kasvun ohjaus vuosaa­reen, jol­loin han­kit­tu ropaxka­p­a­siteet­ti ei mene “hukkaan” mut­ta jot­ta sitä ei myöskään kas­vate­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä mak­supoli­ti­ikan tavoit­teena tulisi olla läh­es kaiken ajoneu­voli­iken­teen ohjaus vuosaa­reen. Kun kaupungilla ja sata­mal­la on täl­lainen selkeä ja ennakoita­va lin­ja tule­vaisu­u­den suh­teen, osaa­vat yhtiöt varautua ja hoitaa omat investointin­sa tämän mukaisesti.

    Kaupun­gin ei ole mitään mieltä sata­man omis­ta­jana olla tässä tapauk­ses­sa pas­si­ivi­nen, kos­ka se joutuu kuitenkin kär­simään liiken­neon­gelmista ja niiden kus­tan­nuk­sista, jos sata­man ja yhtiöi­den annetaan vapaasti sälyt­tää kus­tan­nuk­sia kaupungille. Liikenne on merkit­tävä ongel­ma niin asukkaiden kuin tur­istienkin viihtyvyy­den kannalta.

  47. Kimi:
    Pal­stan autosi­ipeä edus­ta­vana rohke­nen kyseenalais­taa. Jos rekat lähtevät, niin heti perään läh­tee tei­den väl­i­tykyky taval­la tai toisella. 

    Tämä kom­ment­ti kan­nat­taa lukea huolel­la. Minus­ta tässä san­o­taan ääneen se mitä kenenkään en vielä ole kuul­lut san­ot­ta­van ääneen. Ja silti se on niin totta.

    Eli autoil­i­jat eivät halua päästä ruuhk­ista muuten, kuin lisää teitä rak­en­ta­mal­la. Ruuhkakin on parem­pi, kuin että ei olisi auto­ja ollenkaan tai ne oli­si­vat muual­la. Kos­ka jos ei ole auto­ja, niin autoilun vaiku­tus­val­ta pienenee.

    Tähän puuhun hakataan sit­ten päätä ker­ta toisen­sa jäl­keen, kun yritetään esimerkik­si saa­da joukkoli­iken­teelle kaisto­ja tai etuuksia.

  48. anomuu­mi:

    A) Toisin kuin esim kivikaupun­gin kas­vat­ti esit­tää, vai­h­toe­hdot eivät rajoitu siihen, että 1) kaik­ki ajoneu­vo­ja kul­jet­ta­vat lai­vat siir­tyvät matkus­ta­ji­neen vuosaa­reen tai 2) jätkäsaaren liiken­teen annetaan kas­vaa rajat­ta ja kaupunki­laiset mak­saa kus­tan­nuk­set, kun liiken­n­ev­erkko ei kestä. Lyhyel­lä aikavälil­lä sata­ma­mak­supoli­ti­ikan tavoit­teena tulisi olla ajoneu­voli­iken­teen kasvun ohjaus vuosaa­reen, jol­loin han­kit­tu ropaxka­p­a­siteet­ti ei mene “hukkaan” mut­ta jot­ta sitä ei myöskään kas­vate­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä mak­supoli­ti­ikan tavoit­teena tulisi olla läh­es kaiken ajoneu­voli­iken­teen ohjaus vuosaa­reen. Kun kaupungilla ja sata­mal­la on täl­lainen selkeä ja ennakoita­va lin­ja tule­vaisu­u­den suh­teen, osaa­vat yhtiöt varautua ja hoitaa omat investointin­sa tämän mukaisesti.

    B) Kaupun­gin ei ole mitään mieltä sata­man omis­ta­jana olla tässä tapauk­ses­sa pas­si­ivi­nen, kos­ka se joutuu kuitenkin kär­simään liiken­neon­gelmista ja niiden kus­tan­nuk­sista, jos sata­man ja yhtiöi­den annetaan vapaasti sälyt­tää kus­tan­nuk­sia kaupungille. Liikenne on merkit­tävä ongel­ma niin asukkaiden kuin tur­istienkin viihtyvyy­den kannalta. 

    A) Kivikaupun­gin kas­vat­ti kir­joit­ti 6.6.2014 klo 8:25 Jätkäsaaren liiken­teen aiheut­tamien ongelmien ratkaisun PERUSVAIHTOEHDOISTA. Onhan niitä vai­h­toe­hto­ja tietysti luke­ma­ton määrä muitakin.

    B) Liiken­teen suju­vu­us on kaupun­gin asukkaiden, Helsin­gin sata­man ja maan taloudenkin kannal­ta tärkeä asia. Mille laivay­htiölle olisit valmis jaka­maan “käteen Mus­ta-Pekka-kortin”, eli myös paljon matkus­ta­jia kul­jet­tavien alus­ten lai­turi­paikan (/-paikko­jen?) siir­ron Vuosaa­reen? Ilman toimi­vaa matkus­ta­jali­iken­nein­fraa, mm. ter­mi­naalia ja kun­non liiken­ney­hteyk­siä tuo siir­tymi­nen näky­isi jo var­maankin ao. laivay­htiön tulok­ses­sa pian. Entä sit­ten matkus­ta­jat? Haahuil­i­si­vatko he jatkos­sa Vuosaaren avar­al­la sata­mak­en­täl­lä lumi­tuiskunkin keskel­lä matkatavaroi­neen (ja koti­in palates­sa lisäk­si olutkär­ryi­neen), kun rekat ja vetomes­tar­it trail­ere­i­neen suhahtelisi­vat eri puo­lil­ta ohi?

Vastaa käyttäjälle Simo Melenius Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.