Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

2.6.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En ole menossa kokoukseen vaan Mikko Särelä menee, joten kannattaa vierailla hänen sivuillaan. (Listaan tästä)

Meilahden Huvila-alueen suunnitteluperiaatteet

Tavallaan erikoista, että tämä tulee ennen yleiskaavaa. Onhan vaihtoehtona, että Paciuksenkadun varteen tulisi asumista. Se pienentäisi puistoa, mutta mitä puistoa sellainen liikennemelualue on? Suunnitelma tekee mahdolliseksi siirtää alueelle lisää vanhoja hirsihuviloita.

Saudi-Arabian suurlähetystö ja asunto Kuusisaareen

Näiden kaavojen hiilitaso on erittäin heikko. Hanke rahoitetaan kokonaan myymällä öljyä.

Kulosaaren korttelitalon vieraan asuntoja

Aika väljä kaava, tonttitehokkuus 0,5, mutta soveltuu ympäristöönsä. Noin 150 asukasta.

Rahtisatama takaisin Jätkäsaareen

Suurella metelillä Vuosaareen siirretty rahtisatama siirretään takaisin Jätkäsaareen. Jätkäsaareen lasketaan tulevan vuonna 2020 päivittäin keskimäärin 650 rekkaa. Tämän lisäksi Suomessa juotava olut, joka on lastattu Vuosaaresta Viroon, tuodaan Suomeen henkilöautoilla, joita tulee päivittäin Jätkäsaareen 3300 kappaletta. Voimassa olevien tuontimääräysten mukaan myös ihmisten on matkustettava, jotta olut voitaisiin laskea matkustajatuomiseksi. Jätkäsaaren kautta kulkee vuonna 2020 matkustajia 22 000 päivittäin.

Noin vakavasti puhuen, Helsingin sataman liikenteestä liki kolmannes kulkisi Jätkäsaaren kautta. Kun Vuosaareen siirrettiin sekä Sompasaaren että Jätkäsaaren liikenne, aletaan olla aika lähellä Jätkäsaaren alkuperäistä volyymia.

Kun Vuosaaren satamaa puuhattiin, monet logistiikka-asiantuntija sanoivat, että rannalla sijaitseva suuri satama-alue on vanhanaikainen. Järkevämpää on tehdä rannalle pelkkä laituri, josta tavarat vedetään junilla ja rekoilla jossain Keski-uusimalla sijaitsevaan logistiikkakeskukseen. Tähän suuntaan ollaan koko ajan menossa.

Postipuiston asuinalueen suunnitteluperiaatteet

Metsäläntien ja Hakamäentien väliin nykyisen ratapiha-alueen pohjoispuolelle kaavaillaan 130 000- 150 000 kerrosneliötä asuntoja ja 30 000 k-mtoimistoja. Siis 3 000 – 4 000 asukasta. Yleiskaavan (2002) mukaan tänne olisi pitänyt tulla pientaloja, mutta nyt tehdään kerrostaloja.

Asukaspysäköintitunnuksen hinta ja laajennus sekä laitospysäköinti

Asukaspysäköintitunnuksen hinta nousee tämän mukaan ensi vuonna 18 euroon kuussa ja sen jälkeen vuosittain kahdella eurolla niin, että vuonna 2021 hinta olisi 30 euroa. Vuonna 2017 asiaa kuitenkin tarkastellaan uudestaan, jotta tiedetään, mikä vaikutus käyttäytymiseen hinnan nousulla on ollut. Tämänhetkisen arvauksen mukaan hinnannousu ei riitä tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa.

Lautakunta oli esittänyt, että talvisin maksu olisi korkeampi, jotta kesäautoja ei säilytettäisi aurausta haittaamassa, mutta kaupunginhallitus ei tätä ajatusta ymmärtänyt.

Samassa yhteydessä päätetään, että jos samaan osoitteeseen halutaan kaksi tunnusta, jälkimmäinen maksaa 50 % enemmän.

Yrityskäyttöön otetaan kaikilla vyöhykkeillä käytössä oleva tunnus, jonka hinta on 740 euroa.

Samalla asukaspysäköinti laajenee uusille alueille Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Hinta olisi puolet muualla perittävästä. Myöhemmin aluetta on tarkoitus laajentaa lisää.

Kun asukaspysäköintitunnukselle tulee kaksi hintaa, voisi ajatella, että niitä vuoden 2017 välitarkastelussa hintaluokkia tehtäisiin lisää sen mukaan, miten kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

Lisäksi otetaan käyttöön asukaspysäköintilaitostunnus. Pysäköintiyrittäjien kanssa on neuvoteltu järjestelmästä, jossa kaupunki subventoi laitostunnusta 20 eurolla kuussa. Asukkaalle tunnus tulee maksamaan aluksi 40 euroa kuussa ja myöhemmin 80 euroa kuussa, eli yrittäjä saa ensin 60 ja lopulta 100 euroa kuussa. Miten yrittäjät selviävät alusta, vain vuolevatko ne kultaa lopussa?

Todettakoon, että tätäkin esitettiin kirjassa seuraavat 400 000 helsinkiläistä, joten en osaa vastustaa. On järkevää nostaa kadunvarsipysäköinnin hintaa ja subventoida sillä laitospysäköintiä. Muuten jokainen toivoisi, että muut siirtyisivät laitoksiin ja vapauttaisivat tilaa katujen varsilla.

Vastineet lausuntoihin liikkumisen ohjelmaluonnoksesta

The usual suspects esittivät, ettei pitäisi priorisoida jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Pelättiin ruuhkamaksuja ja epäiltiin moottoriteiden bulevardisointia. Virasto esittää, etteivät lausunnot anna aihetta muuttaa ohjelmaluonnosta.

Liikenne palveluna

Sonja Heikkilän diplomityö on nostettu a-asiaksi. Harmi, etten pääse kuuntelemaan selostusta. Ajatuksena on, että ihmiset ostaisivat liikkumista eivätkä välineitä. Voisi mullistaa kaupunkiliikenteen. Diplomityö pitäisi varmaankin lukea.

Mannerheimintien liikennesuunnitelma välillä Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu

Reijolankadulle tulee ehkä ratikkakiskot (Pasila – Meilahti) jolloin koko alue kannattaa suunnitella uudestaan. Kiskot pitää joka tapauksessa uusia, joten pyöräkaistojen rakentaminen kannattaa tehdä samalla kertaa. Fillarikaistat tehdään kolmitasoratkaisuna, jolloin ne on erotettu tasolla sekä jalkakäytävästä että autotiestä. Pyöräkaistat ovat yksisuuntaisia.

Kommentit

57 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014”

  1. Jalankulkija kirjoitti 2.6.2014 kello 13:00

    Onhan se nyt hulluuden huippua, että Suomessa valmistettuja kossua, kaljaa ja HK:n sinistä (muiden tuotteiden muassa) roudataan ensin rekkakaupalla Viroon, ja sitten miljoonat suomalaiset matkustavat sinne vuosittain ja kuljettavat ne takaisin Suomeen tuhansissa busseissa sekä paketti- ja henkilöautoissa. Jollain merkillisellä tavalla tämä suomalainen kama on myös halventunut sinä aikana, kun se ylitti Suomenlahden.

    Mitähän järkeä tässä on? Helsingin Satama retostelee kasvavilla matkailijamäärillä, vaikkei tällä pelleilyllä ole mitään tekemistä oikean matkailun kanssa. Ja lisää pitäisi saada tätä herkkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  2. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2014 kello 13:16

    Metsäläntien ja Hakamäentien väliin nykyisen ratapiha-alueen pohjoispuolelle kaavaillaan 130 000- 150 000 kerrosneliötä asuntoja ja 30 000 k-m2.

    Tää on muuten ihan OK, mutta turhan tehotonta. Kaava-alueen alueteho on noin 0,9, joka on yleisesti vielä ihan siedettävä, mutta tässä tapauksesa vähän. Alueella ei ole isoja liikenneväyliä viemässä tilaa eikä sinne ole myöskään tarpeen tehdä isoja viheralueita, koska Keskuspuisto on aivan vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  3. Daniel Federley kirjoitti 2.6.2014 kello 15:47

    Manskulle alimittainen ratikkakaista 6,0 (suositus 6,4) vaikka ollaan kaupungin tärkeimmällä ratikkaväylällä. Samaan aikaan fillareille 2,5+2,5, mikä ylittää suositukset. En ymmärrä. 2,3+2,3 ja 6,4?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2014 kello 18:56

    Fillarikaisten mitoitus perustuu lumiauraan. Se on kaiken suunnittelun lähtökohta. Tuo ratikkakaistan leveys pitää katsoa. Jos siinä on valkoisen viivan sijasta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014 | Mikko Särelä kirjoitti 2.6.2014 kello 16:31

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Mikko kirjoitti 2.6.2014 kello 16:32
  7. Mika Välipirtti kirjoitti 2.6.2014 kello 16:50

    Onhan tuo jätkäsaareen tuleva rahtisatama omituinen aprillipila??? Missä tämä päätös on tehty ja mitkä ovat perusteet. Kuulostaa erittäin – erittäin omituiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2014 kello 18:57

    Se Rahtisatama oli minulta pientä piruilua. Se on siellä jo: satoja rekkoja päivässä tulee Tallinnasta lautoilla. Via Baltica on linjattu Helsingissä kulkemaan Jätkäsaaren kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Anomuumi kirjoitti 2.6.2014 kello 17:17

    Paciuksenkadun varsi jos joku olisi syytä rakentaa Tukholmankadun risteyksestä sillalle saakka (tietysti jättäen ihan rantaan kulkuväylän). Meilahdentien ja Paciuksenkaaren raitiovaunupysäkitkin ovat siinä jo valmiina ja paikka olisi asumiseen erinomainen esim. Meilahdessa työssä käyvän kannalta.

    “Todettakoon, että tätäkin esitettiin kirjassa seuraavat 400 000 helsinkiläistä, joten en osaa vastustaa. On järkevää nostaa kadunvarsipysäköinnin hintaa ja subventoida sillä laitospysäköintiä. Muuten jokainen toivoisi, että muut siirt56yisivät laitoksiin ja vapauttaisivat tilaa katujen varsilla.”

    Eikö olisi yksinkertaisempaa vain nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa riittävän korkealle? Tarvitseeko tähän oikeasti sekoittaa jotain pysäköinnin subventointia ja tuottaa lisää työ- ja maksutaakkaa kaupungille asiasta, joka nähdäkseni kuuluu yksityisen sektorin hoidettavaksi. Ihan kuin pysäköintiä ei tässä kaupungissa jo ihan kohtuuttomilla summilla subventoitaisi. Tämäkin sopimus näyttäisi olevan voimassa vuoteen 2021 asti.

    Liikkumisen ohjelmaluonnoksen kommenteissa Autoliitto kiinnittää huomiota henkilöautoilun merkitykseen lasten liikkumisedellytyksille henkilöauton matkustajana. Aikamoista. Autojen vuoksi koulumatka on turvaton, joten täytyy viedä lapsi kouluun autolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  10. Matti Pyhtilä kirjoitti 2.6.2014 kello 18:02

    Paciuksenkadun varteen rinteeseen on jo yleiskaavassa toimitalo. Zaidankadun ja Paciuksenkadun väliselle “vähäkäyttöiselle puistoalueelle” eli kadunvarren ruusupensaikko. Siitä muistutettiin aikoinaan, koska se teki rinteestä kivimuurin ilman puistonäkymää. Jotain lievennyksiä talon massiivisuuteen saatiin ja lasikäytävät rakennusten väliin sekä kulku puistoon. Nyt se siis joskus toteutetaan toimistotalona. Siinä olisi ollut keskeisellä paikalla oivallinen paikka asuinrakennuksellekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. -e- kirjoitti 2.6.2014 kello 19:39
  12. Anomuumi kirjoitti 2.6.2014 kello 19:49

    Missä Via Baltica on linjattu kulkemaan Jätkäsaaren kautta? Kuka tällaisen päätöksen on tehnyt? Yritin etsiä, ei selvinnyt.

    Ainoa mitä löysin, oli tämä YK:n paperi, jossa E67 päättyy Helsinkiin: http://www.unece.org/fileadmin/DAM/trans/doc/2002/sc1agr/TRANS-SC1-AC5-2002-03e.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2014 kello 21:46

    Via Baltivca päättyy Tallinnaan ja Tallinasta laivat ajavat pääasiassa Jätkäsaareen – paitsi jos ajavat Katajanokalle. Nyt kyllä suunnitellaan laivaa myös Vuosaareen lähinnä rekoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mio Tallinn kirjoitti 2.6.2014 kello 21:30

    Tallinnas sanotaan, että Viron ylpeys Tallink tilasi jo 3000 rahtimetrin laivat Itaaliasta. Ja tahtovat rahtia enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Mio Tallinn kirjoitti 2.6.2014 kello 22:16

    Star ja Superstar tulevat suuremmiksi, enemmän rahtia Tallinnas ja Helsingis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. -e- kirjoitti 2.6.2014 kello 23:01

    Osmo Soininvaara: Via Baltivca päättyy Tallinnaan ja Tallinasta laivat ajavat pääasiassa Jätkäsaareen – paitsi jos ajavat Katajanokalle. Nyt kyllä suunnitellaan laivaa myös Vuosaareen lähinnä rekoille.

    No hyvä, kuka suunnittelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2014 kello 5:48

    Satama suunnittelee yhdessä Tallinnan/Viron viranomaisten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Rolle kirjoitti 2.6.2014 kello 23:58

    Se via baltica olisi syytä vetää Vuosaaren kautta, Jätkäsaaren kautta nyt ei vain yksinkertaisesti mahdu.

    Ketkä tässä Jätkäsaaren tuhoamisessa ovat sylttytehtaina, ja mitä kautta satamasuunnotteluun voisi saada jotain tolkkua (rekkaralli pois asuntoalueen keskeltä, ja ymmärrys ettei Jätkään nyt gain mahdu yhtään lisää liikennettä)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  19. KariS kirjoitti 3.6.2014 kello 7:22

    Osmo Soininvaara:
    Satama suunnittelee yhdessä Tallinnan/Viron viranomaisten kanssa.

    Ja sataman omistaa kuka? Omistajanhan se viimekädessä päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  20. Antto kirjoitti 3.6.2014 kello 9:51

    Ovatko vihreät ehdottaneet jotain ratkaisuja tähän Jätkäsaaren satamatilanteeseen?

    Rahtimaksujen reipasta korotusta Jätkäsaaressa tms?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Elmo Allén kirjoitti 3.6.2014 kello 10:15

    Osmo Soininvaara:
    Tuo ratikkakaistan leveys pitää katsoa. Jos siinä on valkoisen viivan sijasta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

    Riittääkö? Onko 6,0 m sellainen mitta, jossa myös kuorma-auton peili on riittävän etäällä ratikasta silloin, kun kuorma-auton eturengas on kiinni reunakivessa? Käsittääkseni se ei riitä, ja siksi se pitäisi olla 6,4 m. Ja “riittävän etäällä” tarkoittaa, että se on myös raitiovaununkuljettajalle selvää, jotta tämä voi ajaa hidastamatta ohi.

    Lisäksi on syytä huolehtia, että ne reunakivet myös rakennetaan suunnitellun korkuisiksi lopulta (ettei rakennusvirasto ja lopulta urakoitsija jälleen madalla niitä) ja että ne myös pysyvät siinä korkeudessa. Ja sitä suunniteltua korkeuttakin lienee syytä korottaa.

    Pelkkä kaistamaalaushan ei riitä, olipa raitiovaunukaista minkä levyinen tahansa.

    Tässä kannattaa myös muistaa autoliikenteen sujuvuus. Autojonoihin pysähtyvä ratikka häiritsee myös risteävää liikennettä, koska se tarvitsee enemmän ja pidempiä liikennevaloetuuksia kuin sujuvasti kulkeva ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  22. Veijo Åberg kirjoitti 3.6.2014 kello 10:19

    Helsingin ja Tallinnan satamat suunnittelevat Vuosaaren ja Muugan välisen tavaraliikenteen kehittämistä. Tässä on yhtenä tavoitteena se, että rekkoja saataisiin pois sekä Tallinnan että Helsingin keskustoista.
    Helsingin Sataman tiedote asiasta:
    http://www.portofhelsinki.fi/uutiset#/news/helsingin-ja-tallinnan-satamat-vahvistavat-yhteistyoetae-tavaraliikenteenkehittaemiseksi-vuosaaren-ja-muugan-vaelillae-84503?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=Subscription&utm_content=current_news

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Koti-isä kirjoitti 3.6.2014 kello 11:12

    KariS: Ja sataman omistaa kuka? Omistajanhan se viimekädessä päättää.

    Mitä jos kaupunki eli omistaja eli me päättäisi, että sellaiset laivat, joissa on metrikin autokaistaa, ajavat Vuosaareen ja ainoastaan autokaistattomilla on asiaa Jätkäsaareen. Vuosaaresta keskustaan (ja pian Espooseen asti) kulkee metro ja sekä Kehä III että päärata alkavat satamasta.

    Ketkä kaikki (muut kuin autopuolue, tietenkin) vastustavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. Simo Melenius kirjoitti 3.6.2014 kello 11:12

    Jätkäsaari pitäisi nimenomaan rauhoittaa ja kaikista viimeiseksi rakennella sinne mitään rekkamotareita. Onnea vaan Jätkäsaaresta asunnon ostaneille.

    Raitiovaunuyhteys keskustaan on olemassa ja suurin osa sataman tuottamasta liikenteestä pitäisi ripustaa suurimmaksi osaksi sen varaan. Autot pitäisi pyrkiä ohjaamaan muihin satamiin ja ne, jotka siitä huolimatta jäävät jäljelle voisi ohjata pois kiertotietä, joka haittaa mahdollisimman vähän ketään. Jos istuu päivän laivassa ja ajaa viisi tuntia motaria Keski-Suomeen, niin se on ihan yksi ja sama, pääseekö satamasta pois 15 minuutissa vai 1,5 tunnissa.

    Mitä paremmat autoväylät rakennetaan, sitä houkuttelevammaksi satama käy autoilijoiden kannalta ja sitten ne paremmat autoväylät ovat tukossa, jolloin ruuhkaa on pinta-alallisesti entistä enemmän. Eikä edelleenkään mikään kulje mihinkään.

    Miksei autoja reititetä esimerkiksi Jätkäsaaren perältä Kaapelitehtaan ohi ja Ruoholahden kautta suoraan Länsiväylälle? Autovirran ohjaaminen keskustaan suuntautuvaan tieverkkoon on ihan hullua. Siksihän nuo motarit ja kehätiet on rakennettu, ettei keskustaan tarvitse vaivautua ellei sinne ole vasiten asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  25. Anomuumi kirjoitti 3.6.2014 kello 17:16

    Satamaa nyt kiinnostaa ymmärrettävästi lähinnä satamajutut ja kaupunkisuunnittelijoita kaupunkisuunnittelu, mutta näiden yläpuolella organisaatiokaaviossa olevia eli kaupunginjohtajaa, kaupunginhallitusta, kaupunginvaltuustoa jne pitäisi kyllä kiinnostaa se, että kaupungin organisaatio kokonaisuutena toimii mielekkäästi.

    Jos Helsingin kaupunginkin organisaatio on tällaiseen kokonaisuuden järkevään hallintaan liian monimutkainen, siiloutunut ja jäykkä, niin mitä voimme odottaa tänään kuntajakoselvittäjien ehdottamalta Helsingin, Espoon, Vantaan, Sipoon, Kauniaisten ja osan Tuusulaa muodostamalta suurkunnalta?

    Via Baltica, rahti ja ajoneuvot tervemenoa Vuosaareen, henkilömatkustajat tervetuloa Jätkäsaareen (ja Katajanokalle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  26. Daniel Federley kirjoitti 3.6.2014 kello 18:08

    Osmo Soininvaara:
    Fillarikaisten mitoitus perustuu lumiauraan. Se on kaiken suunnittelun lähtökohta. Tuo ratikkakaistan leveys pitää katsoa. Jos siinä on valkoisen viivan sijasta reunakivi, kuusimetriäkin riittänee.

    Reunakivi, joka on samalla korkeudella kuin Nordenskiöldin eteläpuolella eli täsmälleen samassa tasossa asvaltin kanssa? Ei riitä.

    Ehkä lautakunta määrää sille reunakivelle minimikorkeuden?

    Mutta ei se 6,0 siltikään riitä. 6,4 on pienin leveys, jolla ratikka saadaan riippumattomaksi niistä peileistä.

    Tietysti Helsinki voi hamaan tulevaisuuteen asti suunnitella nykyisenlaista ratikkaa, jos haluaa. Luulin vaan, että tuohon piti tulla muutos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  27. lp kirjoitti 3.6.2014 kello 18:22

    Jalankulkija:

    Onhan viinaralli tehokasta taloudellista apua etelän köyhälle serkkukansalle.

    Toisaalta apu voitaisiin varmaan hoitaa tehokkaammin esimerkiksi siten, että perustettaisiin jonnekin Keski-Suomen muuttotappiokuntaan erityistalousalue, missä virolaiset yritykset saisivat vapaasti toimia kotimaansa alkoholi- ja verolainsäädännön mukaan. Tällä lyötäisiin oikeastaan kolme kärpästä yhdellä iskulla: autettaisiin virolaisia, pienennettäisiin alkoholin kuljetusmatkoja ja vielä tehtäisiin tehokasta kotimaan aluepolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  28. Viherinssi kirjoitti 3.6.2014 kello 23:24

    Simo Melenius: Jos istuu päivän laivassa ja ajaa viisi tuntia motaria Keski-Suomeen, niin se on ihan yksi ja sama, pääseekö satamasta pois 15 minuutissa vai 1,5 tunnissa.

    Puhumattakaan siitä, että Vuosaareen siirrettynä kaikki paitsi Helsingin kantakaupunkiin ja suoraan länteen matkalla olevat rekat pääsisivät vikkelämmin perille.

    … mutta tästähän on varmaankin hyvää tutkimustietoa olemassa. Mihin ne rekat ovat matkalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  29. Kalle kirjoitti 4.6.2014 kello 0:58

    Minusta tuntuu, että pysäköinnissä joku vetää nyt välistä. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Ylermi kirjoitti 4.6.2014 kello 7:45

    Herää kysymys, että mitä tapahtuisi jos kaupungin johtajana olisi vihreä? Olisiko uudella isännällä mitään sanottavaa satama-asiaan, vai tekisikö päätökset yhä muutama veronmaksajien tuilla elävä firma, jotka jakaa tukensa osinkoina omistajilleen, joita ei pätkääkään kiinnosta kaupungin viihtyisyys tai asukkaiden hyvinvointi? Onhan tämä Pajusen linja kammottava, että parhaat paikat kaupungista annetaan rekkojen parkkipaikoiksi ja raskaan liikenteen kulkuväyliksi, vaikka näille rakennettiin jo korvaava vaihtoehto paljon parempien yhteyksien ääreen. Vielä sitten autoliikenne tuonne Laajasalon sillalle ja sitä kautta Kalasataman sisäosiin runsasta läpiajoa, niin voidaan vetää ruksit sen uuden urbaanin päälle lopullisesti. Rekkaparkki-Guggenheim vielä sitten kaiken kruunuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  31. Sakke kirjoitti 4.6.2014 kello 8:58

    Keski-Suomestako niitä viinanhakumatkoja Tallinnaan eniten tehdään? Tietääkö edes kukaan, missä on Suomen väestön (etäisyyksien perusteella laskettu) keskipiste?

    Eikö se suomalaisten rahtaama “virolainen” viina voitaisi tuoda tankkilaivoilla (tai lautta-alusten tankeissa) ja kerätä vaikka Lauttasaaren vesitorniin (jota ei VESItornina enää käytetä)? Kaupunkihan lienee esittänyt tuon MAAMERKIN purkamista, mikä minua ihmetyttää, sillä onhan se ymmärtääkseni myös tärkeä Lauttasaaren asukkaiden identiteetin kannalta.

    (Ehkäpä kaupungille on tärkeämpää tukea esi-separatistisia tavoitteita Lauttasaareen kuuluvan Koivusaaren osalta, koska jälkimmäistä koskevassa tuoreessa osayleiskaavasuunnitelmassa (kohdassa 7.2, sivulla 25, korostetaan jälkimmäiseen suunniteltavan asuinalueen “omaa vahvaa identiteettiä”. En ihmettele asiaa Ukrainan tapahtumista kertoneiden uutisten ja mm. wikipediasta saamieni tietojen johdosta. Viimemainitun mukaanhan Helsingin kaupungilla on erityistä yhteistyötä Moskovan ja Pekingin kanssa. Mielenkiintoista!

    Vallan käyttö, toki demokratian (ei silti esim. rehdin lähidemokratian) nimissä, lienee yhteinen tavoite kaikille(?). Politiikan onnistuneisuudesta voidaan toki aina esittää erilaisia mielipiteitä! Silti tekee mieli kysyä, onko Koivusaarikin kuin Krimin niemimaa, jonka kaupunki (“Moskova” tai vallan ydin) pyrkii irrottamaan Lauttasaaresta (“Ukrainasta”), “laajalla ja monipuolisella” keinovalikoimalla? Jonkun kyvykkään tutkivan journalistin kannattaisi ehkä syventyä asiaan …)

    Palaan vielä alkuperäiseen aiheeseen:

    On tavallaan sääli, että junayhteys Jätkäsaareen on nykyisin lakkautettu. Se olisi saattanut antaa hyviä lisämahdollisuuksia niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin järjestämiselle Jätkäsaaressa, ja Jätkäsaaresta, jos mm. päättäjiemme avarakatseisuuden puute (?) ei olisi sitä nykyhetkeltä pois rajannut. Liian tiiviisti rakennetussa kaupungissa voi olla vaikea nähdä kaikkia mahdollisuuksia, joita ympäristö ja sen olemassaolevat resurssit voisivat tarjota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. anonyymi kirjoitti 4.6.2014 kello 12:43

    Koti-isä: Mitä jos kaupunki eli omistaja eli me päättäisi, että sellaiset laivat, joissa on metrikin autokaistaa, ajavat Vuosaareen ja ainoastaan autokaistattomilla on asiaa Jätkäsaareen. Vuosaaresta keskustaan (ja pian Espooseen asti) kulkee metro ja sekä Kehä III että päärata alkavat satamasta.
    Ketkä kaikki (muut kuin autopuolue, tietenkin) vastustavat?

    No vaikka minä. Olisi järkevämpää purkaa matkustajat ensin pois keskustan vieressä ja sitten kaikki autot Vuosaaressa tai toisinpäin. Noilla lautoilla on ihan hyvästä syystä autokaistat (ei niitä oikein voi jälkikäteen poistaakaan) eikä turisteja kannata väkisin jonnekin kuuseen viedä. Helsingin vetovoima vähenee merkittävästi, jos turistit joutuvat ajelemaan yhteensä tunnin verran edestakaisin metrolla vaikka lipun hintaan kuuluisivatkin nuo matkat.

    Autokaistat ja autojen lastausmahdollisuuden voi puolestani poistaa Jätkäsaaresta vaikka heti. Samantien ne kaistat voi poistaa suurimmasta osasta keskustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. KariS kirjoitti 4.6.2014 kello 15:59

    Koti-isä: Mitä jos kaupunki eli omistaja eli me päättäisi, että sellaiset laivat, joissa on metrikin autokaistaa, ajavat Vuosaareen ja ainoastaan autokaistattomilla on asiaa Jätkäsaareen. Vuosaaresta keskustaan (ja pian Espooseen asti) kulkee metro ja sekä Kehä III että päärata alkavat satamasta.

    Ketkä kaikki (muut kuin autopuolue, tietenkin) vastustavat?

    Viestini oli tarkoitettu Osmon urputuksen typeryyden osoittamiseen. Kaupunki tienaa Satamalla, joten toisaalla päättäjät ohjaavat mahdollisimman paljon liikennettä samamiin, ja toisaalla samat päättäjät urputtavat kuinka paljon satamasta on haittaa. Kaiken tavaraliikenteen pakko-ohjaaminen Vuosaareen hyydyttäisi matkustaja-autolautat, joten poliittiset päättäjät eivät sellaista oikeasti halua. Populistisesti pitää omille kannattajille kuitenkin puhua sopivia.

    Autopuolue tuskin vastustaa rekkojen poistumista tukkimasta Jätkäsaarta ja sen ympäristöä, autoilijan näkökulmastahanrekkojen ohjaaminen Vuosaareen olisi parannus olosuhteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  34. Esko Niemi kirjoitti 4.6.2014 kello 21:39

    Ylermi: …Onhan tämä Pajusen linja kammottava, että parhaat paikat kaupungista annetaan rekkojen parkkipaikoiksi ja raskaan liikenteen kulkuväyliksi, vaikka näille rakennettiin jo korvaava vaihtoehto paljon parempien yhteyksien ääreen. Vielä sitten autoliikenne tuonne Laajasalon sillalle ja sitä kautta Kalasataman sisäosiin runsasta läpiajoa, niin voidaan vetää ruksit sen uuden urbaanin päälle lopullisesti. Rekkaparkki-Guggenheim vielä sitten kaiken kruunuksi.

    Olen vuosien aikana kirjelmöinyt tästä keskustan rekkarallin älyttömyydestä suoraan Pajuselle joitakin kertoja, ja saanut aina Sataman virkamiesten kirjoittamia vastauksia, joissa ongelmaa ei haluta myöntää tai vähätellään. Pajunen on varmasti hyvin tietoinen asiasta, ja Satama on suoraan Pajusen komennossa. Voidaan siis puhua Pajusen linjasta, niin kuin Ylermi tuossa yllä tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  35. Kalle kirjoitti 4.6.2014 kello 22:00

    Jätkäsaaren kautta mahtuu paljonkin lisää rekkoja. Ongelma ei ole Jätkäsaaressa, siellä on tilaa, vaan Länsiväylän päässä, joka on haluttu tahallisesti pitää huonosti vetävänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. Rekkamies kirjoitti 4.6.2014 kello 23:57

    Vuosaari on kallis virhe:
    Ei julkista liikennettä, ei metroa, ei junaa, ei busseja, ei ratikkaa. Ei palveluita, ei terminaalia, ei mstkustajaputkia.
    Suuri ja sekava autokenttä, rekalla pärjää, pienemmällä autolla ei.

    Tallinnan laivat on täynnä pkseudun omaa väkeä ja niitä virolaisia, jotka Suomea rakentaa. Ja ne haluaa halvat liput, onnistuu ajamalla samalla kalliilla polttoaineella rahti ja autot ha muu väki. Ja polttoaine kallistuu 40% 2015, kiitos vaan vihreät rikkidirektiivistä. Turisteja on vain noilla ristelijöillä, mutta tavallinen suomalainen tarvitsee reittilaivat, jotka halutaan lopettaa. Rahti on iloinen asia, meitä varten. Lähikauppaan tuon luomulimunne ja omppunne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. antti kirjoitti 5.6.2014 kello 9:27

    Kalle:
    Jätkäsaaren kautta mahtuu paljonkin lisää rekkoja. Ongelma ei ole Jätkäsaaressa, siellä on tilaa, vaan Länsiväylän päässä, joka on haluttu tahallisesti pitää huonosti vetävänä.

    Nimenomaan. Äkkiähän muutama kymmenen rekkaa Jätkästä Länsiväylälle ajaisi jos ei olisi muutamaa sataa tai tuhatta henkilöautoa samaan aikaan samoissa risteyksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. Tuomas kirjoitti 5.6.2014 kello 9:36

    Onko tosiaan niin, ettei helsingillä ole mahdollisuutta luoda sellaisia taloudellisia kannustimia, jotka siirtäisivät rekat ja alkoholistien viinanhakumatkat Vuosaareen? Onko Helsingillä joku syy kumarrella varustamoille jotka tekevät rahaa ihmisten alkoholiongelmilla?

    Luulisi autoliikenteen siirtyvän Vuosaareen jos jokaiselle autolle lätkäistään tarpeeksi iso maksu Jätkäsaareen tulemisesta. Jos vielä nimetään henkilöautojen maksu “alkoholiveroksi”, niin maksun ei tarvitse olla edes kovin suuri, koska viinanhakijat siirtyvät Vuosaareen ihan periaatteen vuoksi. Rekat sitten maksaisivat haittamaksua, jonka taso määräytyisi tarpeen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Kimi kirjoitti 5.6.2014 kello 10:04

    KariS: Autopuolue tuskin vastustaa rekkojen poistumista tukkimasta Jätkäsaarta ja sen ympäristöä, autoilijan näkökulmastahanrekkojen ohjaaminen Vuosaareen olisi parannus olosuhteisii

    Palstan autosiipeä edustavana rohkenen kyseenalaistaa. Jos rekat lähtevät, niin heti perään lähtee teiden välitykyky tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Jalankulkija kirjoitti 5.6.2014 kello 11:57

    Rekkamies:
    Vuosaari on kallis virhe:
    Ei julkista liikennettä, ei metroa, ei junaa, ei busseja, ei ratikkaa. Ei palveluita, ei terminaalia, ei mstkustajaputkia.
    Suuri ja sekava autokenttä, rekalla pärjää, pienemmällä autolla ei.

    Tallinnan laivat on täynnä pkseudun omaa väkeä ja niitä virolaisia, jotka Suomea rakentaa. Ja ne haluaa halvat liput, onnistuu ajamalla samalla kalliilla polttoaineella rahti ja autot ha muu väki. Ja polttoaine kallistuu 40% 2015, kiitos vaan vihreät rikkidirektiivistä. Turisteja on vain noilla ristelijöillä, mutta tavallinen suomalainen tarvitsee reittilaivat, jotka halutaan lopettaa. Rahti on iloinen asia, meitä varten. Lähikauppaan tuon luomulimunne ja omppunne.

    Tallinnan laivoille Jätkäsaareen ajaa joka päivä kymmeniä jollei satoja busseja eri puolilta Suomea. Ei pääkaupunkiseudun matkailija tarvitse viinanhakumatkalle Lehtimäen ja muiden bussifirmojen busseja, kyllä ne tulevat muualta Suomesta. Ja kaikki tunkevat Helsingin keskustan läpi Länsisatamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Resession kirjoitti 5.6.2014 kello 11:59

    Suomi on jo lamassa. Joten kuristetaan vielä lisää Suomen ja Helsingin rahtiliikennettä ja taloutta alaspäin viennin ja tuonnin saktioilla. Juu – ja sitten köyhät kärsii vieläkin enemmän. Olikohan ideaa? Vain sen vuoksi, että jokin rikas asunnonomistaja näkee joskus laivan ja meteliäkin saattaa joskus kuulua.

    Vuosaaren kalleuden vuoksi laivat on lopettaneet tai siirtyneet Hankoon. Helsinki on helposti häviäjä tässä sanktiopelissä. TYPERÄÄ!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Veijo Åberg kirjoitti 5.6.2014 kello 12:33

    Jätkäsaaren ja Länsisataman perusongelma on kaupungin pitkän aikavälin päätöksissä: Jätkäsaaren kakku on haluttu aikanaan sekä syödä (= ajettu satamatoiminnot pois, jotta saadaan arvokasta maata asuinkäyttöön) että säästää (= säilyttää matkustajasatama).
    Nykytilanteessa Vuosaari on todellinen vaihtoehto Länsisatamalle vain, jos Vuosaaren satamaan rakennetaan metro + muu matkustajainfrastruktuuri. Kustannukset ovat satoja miljoonia, eikä mikään taho ole tällä hetkellä suunnittelemassa tuota metron jatketta.
    Niinpä korjaillaan nykytilannetta, ja siihen menee aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  43. Jermu kirjoitti 5.6.2014 kello 18:02

    Jalankulkija: Tallinnan laivoille Jätkäsaareen ajaa joka päivä kymmeniä jollei satoja busseja eri puolilta Suomea. Ei pääkaupunkiseudun matkailija tarvitse viinanhakumatkalle Lehtimäen ja muiden bussifirmojen busseja, kyllä ne tulevat muualta Suomesta. Ja kaikki tunkevat Helsingin keskustan läpi Länsisatamaan.

    Jeps ja jokainen maksaa 8 euroa satamamaksua ja Helsingin kukkaro lihoo. Ne ulkomaanristelijäturistit maksavat 0 euroa päältä. Ja bussit ajavat koko kesän rallia ympäri Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Rolle kirjoitti 5.6.2014 kello 18:52

    Resession:
    Suomi on jo lamassa. Joten kuristetaan vielä lisää Suomen ja Helsingin rahtiliikennettä ja taloutta alaspäin viennin ja tuonnin saktioilla. Juu – ja sitten köyhät kärsii vieläkin enemmän. Olikohan ideaa? Vain sen vuoksi, että jokin rikas asunnonomistaja näkee joskus laivan ja meteliäkin saattaa joskus kuulua.

    Vuosaaren kalleuden vuoksi laivat on lopettaneet tai siirtyneet Hankoon. Helsinki on helposti häviäjä tässä sanktiopelissä. TYPERÄÄ!

    Ja sitten takaisin tähän maailmaan. Rekat ja asunnot eivät yksinkertaisesti molemmat mahdu Jätkäsaareen. Jo nykyinen liikenne tukkii katuverkon Töölöön asti. Laivat eivät ole ongelma, vaan ajoneuvot joita laivat kuljettavat mukanaan. Rahtiliikenne ja asunnot eivät vain sovi samaan paikkaan.

    Nopea ratkaisu on ohjata rekkoja kuljettavista laivoista suurin osa Vuosaareen, ja järjestää sieltä yhdysliikenne metroasemalle. Jos auton haluaa tuoda mieluummin Jätkäsaareen, voisi hinta olla tupla tai tripla verrattuna Vuosaareen.

    Helsingin pitää toimia nyt nopeasti, että Jätkäsaari voidaan säilyttää toimivana asuinalueena ja estää Etelä-Helsingin entistä pahempi ruuhkautuminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  45. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 5.6.2014 kello 18:53

    Sakelle 4.6.2014 kello 8:58: kyllä sitä Länsisataman rataa yhä voisi harkita (kts. C 5 Länsisataman rata).
    http://rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Koko Pisara pitäisikin miettiä usiksi, jos meillä minkäänlaista tolkkua on yhteisten asioiden hoidossa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa-2

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/index.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. -e- kirjoitti 5.6.2014 kello 19:38

    KariS: Kaiken tavaraliikenteen pakko-ohjaaminen Vuosaareen hyydyttäisi matkustaja-autolautat, joten poliittiset päättäjät eivät sellaista oikeasti halua.

    Ratkaisu on rahtimaksujen tasainen korottaminen keskustan satamissa. Tästä linjauksesta on tietysti kerrottava laivayhtiöille etukäteen. Kyllä ne rekat sitten siirtyvät rahtilaivoihin ja Vuosaareen ja varustamot sopeuttavat kalustonsa sellaiseksi kuin parhaaksi näkevät. Rekkojen kuskaaminen keskustan satamien kautta on typerää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  47. Viherinssi kirjoitti 5.6.2014 kello 22:31

    Rekkamies: Tallinnan laivat on täynnä pkseudun omaa väkeä ja niitä virolaisia, jotka Suomea rakentaa.

    Mitä tapahtuu, jos koko tämän porukan matkustaminen muuttuu Vuosaari-painotteiseksi?

    En ihan äkkiä näe kovin isoa kansantaloudelliseta ongelmaa siinä, jos suomalaisten viinanhaku muuttuu vähän työläämmäksi. Virolaisturistien määrä Helsingissä vähenisi, mutta kuinka paljon siitä suunnasta turistit tuovat nyt rahaa kaupunkiin?

    Rakentajat taas usein kulkevat omalla autolla (koska sitä autoakin pitää vähänä välillä vaihtaa, ettei se sama auto ole Suomessa liian isoa osaa vuodesta, kun sitten ilkeä tullimies pyytäisi veroja). Silloin pääkaupunkiseudun rakentajalle siirto Vuosaareen on aika nollasummapeli. Itään, keskelle ja pohjoiseen pääsee helpommin, kantakaupunkiin ja länteen vaikeammin.

    Tietysti pieni protektionisti voisi ajatella niinkin, että virolaisten rakentajien hiukan hankalampi töihinpääsy Suomeen itse asiassa parantaisi suomalaisen työvoiman kilpailukykyä.

    Oikeasti minusta tuntuu, että ainoa Jätkäsaaressa olemisen suuri kannuste on se, että ihmiset ovat tottuneet hilaamaan päihteensä sitä kautta. Virolaisten autottomien turistien Helsinkiin tuoma raha lienee aika pieni tekijä kokonaisuudessa. (Olen tässä kuitenkin ihan mielelläni väärässä, jos jollakulla on perusteltuja lukuja.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  48. Jari V kirjoitti 5.6.2014 kello 23:03

    antti: Nimenomaan. Äkkiähän muutama kymmenen rekkaa Jätkästä Länsiväylälle ajaisi jos ei olisi muutamaa sataa tai tuhatta henkilöautoa samaan aikaan samoissa risteyksissä.

    Näinhän se on, mutta siitä huolimatta auta armias, jos joku ehdottaa ratkaisuja, joilla henkilöautoja tai riippuvuutta henkilöautoilusta vähennettäisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Kalle kirjoitti 5.6.2014 kello 23:54

    Daniel Federley:
    Manskulle alimittainen ratikkakaista 6,0…

    Yksi raitiovaunun vahvuuksista on sen viemä muita vaihtoehtoja pienempi katutila. En ymmärrä, miksi Helsinki hyväksyi aikaisempaa leveämmät spårat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  50. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.6.2014 kello 8:25

    Talous edellyttänee kuljetuksilta mm. edullisuutta ja sujuvuutta. Matkustaja- autolauttaliikenne, jonka painotus jälkimmäisen osalta on ilmeisesti kasvanut rekkojen osalta, on vuosien (ja vuosikymmenten) saatossa osoittautunut taloudellisessa mielessä järkeväksi. 1950-60 lukujen vaihteessa alkanut kehitys on johtanut kasvuun ja on kyennyt myös vastaamaan moniin haasteisiin.

    Helsingin ja Tallinnan lyhyehköllä välillä on tarvetta niin matkustajien kuin rahdinkin kuljetuksille. Yksi kilpailukykyinen vaihtoehto on kuljettaa molempia samalla laivalla. Kun pääasiallisia asiakasryhmiä on kaksi, matkustajat ja rahti, vähentää se suhteellisia tulonmenetyksiä, joita kysynnän väheneminen jommankumman osalta aiheuttaisi. Nopeista ja varsin vilkkaista laivayhteyksistä on hyötynyt moni. Haittana on ollut mm. rekkaliikenteen kasvu Ruoholahdessa, Töölössä ja vähän kauempanakin. Liikenteen kasvu on ruuhkauttanut liikennettä sen solmukohdissa ja aiheuttanut muutakin haittaa (mm. melu, päästöt).

    Helsinki on rakentanut matkustajaterminaalin Länsisatamaan ja uusimman rahtisatamansa Vuosaareen, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, toinen (melkein) ydinkeskustan vieressä ja toinen siitä selvästi kauempana, paikassa, jossa ei ole vilkkaan matkustajaliikenteen edellyttämiä terminaali- ja raideliikenneyhteyksiä (= raitiotie tai metro), sillä Vuosaaren satama rakennettiin nimenomaan kasvavaa rahtiliikennettä varten. Uskottiinko tuolloin, ja erityisesti nykyistä Ruoholahtea ja sen ja sitä ympäröiviä liikenteellisiä ratkaisuja suunniteltaessa, että matkustaja- ja rahtiliikenteen erottaminen toisistaan olisi mahdollista? Eikö kaupunki ymmärtänyt tuolloin (aidosti) kuunnella kaikkia eri viiteryhmiään ja logistiikan asiantuntijoita, kyetäkseen löytämään toimivat ratkaisut liikenteen kasvuakin ajatellen?

    Jätkäsaaren tapauksessa on perusvaihtoehtoja kaksi: a) ratkaistaan ongelmat, joita nykyinen ja mahdollisesti vielä kasvava rekkaliikenne (ja matkustajaliikenne) alueella ja ulosmenoväylillä aiheuttaa tai b) siirretään koko liikenne Vuosaareen, missä rekkaliikenteen haitat lienevät vähäisiä, mutta missä taas kasvava matkustajaliikenne aiheuttaisi huomattavan suuren investointitarpeen. (… ja Espoon sekä Länsi- ja Luoteis-Helsingin työmaille ja työpaikoille aamuisin kiiruhtava Virosta saapuva joukko uuden, liikennettä mahdollisesti entisestään pahemmin ruuhkauttavan ongelman.)

    Tiedetäänkö, minne ja miten Jätkäsaareen tuleva rekkaliikenne liikkuu? Entä mikä on tilanne henkilö-ja pakettiautojen jsekä matkustajien osalta? Nämä tiedot saattaisivat auttaa suunnittelijoita.

    Ennen kaikkea tarvittaisiin useita erilaisia ratkaisutapoja niihin liittyvine pohdintoineen (edut vs. haitat), jotta löydettäisiin yhtä useampia toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tarkempien vertailujen pohjaksi ja hyvän lopputuloksen löytämiseksi. Taloudelliset vaikutukset ovat vain yksi (vaikkakin tärkeä) osa kokonaisuuden käsittävää tarkastelua, jonka tulisi ulottua paitsi nykyhetkeen, myös tulevaisuuteen. Jätkäsaarenkin tapauksessa pitäisi kyetä hahmottamaan vaikutukset paitsi paikallisesti, myös kokonaisvaltaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2014 kello 9:46

    Tuo Jätkäsaaren autolauttaliikenne vaatii tulevaisuudedssa Helsingiltä satojen miljoonien kustannukset (Tunneli Länsiväylän alkuun) . Tätä kannattaa verrata siihen kustannuslisään, joka aiheutuu siitä, että autot ja autottomat matkustajat erotetaan toisistaan. Tällaista selvitystä minulle ei ole esitetty. Kuitenkikn Linda-Line (?) kuljettaa pelkkiä matkustajia ja jotenkin sekin on saatu toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. antti kirjoitti 6.6.2014 kello 12:21

    Öh. Jotenkin se Länsisatama toimi silloinkin kun koko alue oli käytännössä yhtä kontti- ja traileri varastoa, joita sitten rekoilla siirrettiin satamaan ja pois satamasta. Oli siellä tietty se junayhteys mutta kyllä valtaosa konteista ja trailerit melkein kaikki lähti kumipyörillä liikkeelle. Mahtuu ne Ruotsinlautatkin edelleen keskustaan, ei Jätkä sen huonompi paikka ole. Tuntuu että tässä nyt vaan tekemällä tehdään asiasta ongelma. Ja paras ratkaisu ei edes olisi lauttojen siirto Vuosaareen vaan yleisempi autoliikenteen vähentäminen koko kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. rolle kirjoitti 6.6.2014 kello 16:31

    antti:
    Öh. Jotenkin se Länsisatama toimi silloinkin kun koko alue oli käytännössä yhtä kontti- ja traileri varastoa, joita sitten rekoilla siirrettiin satamaan ja pois satamasta. Oli siellä tietty se junayhteys mutta kyllä valtaosa konteista ja trailerit melkein kaikki lähti kumipyörillä liikkeelle. Mahtuu ne Ruotsinlautatkin edelleen keskustaan, ei Jätkä sen huonompi paikka ole. Tuntuu että tässä nyt vaan tekemällä tehdään asiasta ongelma. Ja paras ratkaisu ei edes olisi lauttojen siirto Vuosaareen vaan yleisempi autoliikenteen vähentäminen koko kaupungissa.

    Ennen muinoin Jätkäsaari oli yhtä suurta logistista keskusta. Kontit purettiin ja lastattiin uudelleen, minkä jälkeen ne joko nostettiin kumipyörille tai toisiin laivoihin. Nyt liikenne muuttunut paljon sporadisemmaksi, Satamaan tulevat laivat oksentavat autot ulos, eikä tämä automassa mahdu enää oikein ulos Jätkäsaaresta eivätkä lautalle haluavat autot Jätkäsaareen. Ja oli se liikenne ennenkin ongelmallinen, nyt tilanne vain on entisestään pahentunut.

    Isoin muutos on kuitenkin se, että ennen Jätkäsaaressa ei asuttu. Rekat ja asunnot eivät sovi samalle saarelle. Lisäksi tilanne tulee pahenemaan ehkä dekadilla Jätkäsaaren rakentamisen edetessä. Nyt Jätkäsaaressa asuu ja alueella liikkuu ehkä muutamia tuhansia asukkaita. Parin vuoden päästä näitä on luokkaa 20 000.

    Keskeinen osa autoliikenteen vähentämistä kaupungissa on rahtiliikenteen ja autolauttojen aiheuttaman liikenteen siirtäminen pois keskustasta. Suosittelen yrittämään pääsyä Hietalahden suuntaan Töölöstä samaan aikaan kun autoja ajetaan lautalla Länsisatamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.6.2014 kello 22:01

    Osmo Soininvaara:
    Tuo Jätkäsaaren autolauttaliikenne vaatii tulevaisuudedssa Helsingiltä satojen miljoonien kustannukset (Tunneli Länsiväylän alkuun) . Tätä kannattaa verrata siihen kustannuslisään, joka aiheutuu siitä, että autot ja autottomat matkustajat erotetaan toisistaan. Tällaista selvitystä minulle ei ole esitetty. Kuitenkikn Linda-Line (?) kuljettaa pelkkiä matkustajia ja jotenkin sekin on saatu toimimaan.

    Olisiko matkustajakapasiteetilla ja talven hiljaisen ajan liikennöinnillä (tai sen puutteella) ja ansaintamahdollisuuksilla vaikutusta asiaan?

    Oletan, että kumpikin varustamo pyrkii hyödyntämään matkustajakapasiteettinsa täysimääräisesti, mutta se lienee mahdollista vain kesällä, jolloin kysyntä lienee huipussaan.

    Linda-linen katamaraanien matkustajakapasiteetti ja nopeus (lähde:”http://www.lindaline.fi/fi/?p=1412″):
    – Karolin yht. 354 matkustajaa, 37 solmua,
    – Merilin yht. 383 matkustajaa, 37 solmua,
    Eivät tietääkseni liikennöi talvisin (jäiden seassa) tai kovassa merenkäynnissä (missä raja?).

    Tallinkin lauttojen matkustajakapasiteetteja ja nopeuksia (wikipedian mukaan):
    – Star: 2300 matkustajaa, 27,5 solmua
    – Superstar: 2080 matkustajaa, 27
    Liikennöivät vuoden ympäri (tiettävästi liki kaikissa keleissä).

    Päiväristeilyn tarjoushinta on molemmilla varustamoilla (tänään) likipitäen samansuuruinen (28-29€), mutta sitä en tiedä, kumpi firma tekee “parempaa” bisnestä. Näköjään molemmille vaihtoehdoille on kysyntää näillä alusmäärillä ja matkustaja-kapasiteeteilla. Toisella pääsee perille (kesäkeleillä) nopeammin, toisessa on taas ehkä enemmän pinta-alaa per matkustaja yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. anomuumi kirjoitti 8.6.2014 kello 0:59

    Esim. ajoneuvon massaan perustuva, ajoneuvokohtainen tms. riittävän korkea rahtimaksu keskustan satamissa on järkevin ja kokonaisedullisin, markkinamekanismeja hyödyntävä ratkaisu ongelmaan. Hinta pitää asettaa siten, etteivät ajoneuvomäärät kasva liiallisia häiriöitä kantakaupungin liikenneverkkoon aiheuttaviksi. Tämä ei siis tarkoita mitään ajoneuvoliikenteen täyskieltoa. Markkinat etsivät sitten edullisimmat vaihtoehdot Jätkäsaaren rallille. Osa rahdista siirtyy ehkä keskustaan menevistä ropaxeista Vuosaareen meneviin roro-aluksiin, uusiin matkustaja-aluksiin rakennetaan ehkä vähemmin ajoneuvokapasiteettia, jotkut ropaxit siirtyvät ehkä kulkemaan Vuosaareen, jne jne.

    Toisin kuin esim kivikaupungin kasvatti esittää, vaihtoehdot eivät rajoitu siihen, että 1) kaikki ajoneuvoja kuljettavat laivat siirtyvät matkustajineen vuosaareen tai 2) jätkäsaaren liikenteen annetaan kasvaa rajatta ja kaupunkilaiset maksaa kustannukset, kun liikenneverkko ei kestä. Lyhyellä aikavälillä satamamaksupolitiikan tavoitteena tulisi olla ajoneuvoliikenteen kasvun ohjaus vuosaareen, jolloin hankittu ropaxkapasiteetti ei mene “hukkaan” mutta jotta sitä ei myöskään kasvateta. Pitkällä aikavälillä maksupolitiikan tavoitteena tulisi olla lähes kaiken ajoneuvoliikenteen ohjaus vuosaareen. Kun kaupungilla ja satamalla on tällainen selkeä ja ennakoitava linja tulevaisuuden suhteen, osaavat yhtiöt varautua ja hoitaa omat investointinsa tämän mukaisesti.

    Kaupungin ei ole mitään mieltä sataman omistajana olla tässä tapauksessa passiivinen, koska se joutuu kuitenkin kärsimään liikenneongelmista ja niiden kustannuksista, jos sataman ja yhtiöiden annetaan vapaasti sälyttää kustannuksia kaupungille. Liikenne on merkittävä ongelma niin asukkaiden kuin turistienkin viihtyvyyden kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. MikkoR kirjoitti 9.6.2014 kello 13:08

    Kimi:
    Palstan autosiipeä edustavana rohkenen kyseenalaistaa. Jos rekat lähtevät, niin heti perään lähtee teiden välitykyky tavalla tai toisella.

    Tämä kommentti kannattaa lukea huolella. Minusta tässä sanotaan ääneen se mitä kenenkään en vielä ole kuullut sanottavan ääneen. Ja silti se on niin totta.

    Eli autoilijat eivät halua päästä ruuhkista muuten, kuin lisää teitä rakentamalla. Ruuhkakin on parempi, kuin että ei olisi autoja ollenkaan tai ne olisivat muualla. Koska jos ei ole autoja, niin autoilun vaikutusvalta pienenee.

    Tähän puuhun hakataan sitten päätä kerta toisensa jälkeen, kun yritetään esimerkiksi saada joukkoliikenteelle kaistoja tai etuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.6.2014 kello 8:52

    anomuumi:

    A) Toisin kuin esim kivikaupungin kasvatti esittää, vaihtoehdot eivät rajoitu siihen, että 1) kaikki ajoneuvoja kuljettavat laivat siirtyvät matkustajineen vuosaareen tai 2) jätkäsaaren liikenteen annetaan kasvaa rajatta ja kaupunkilaiset maksaa kustannukset, kun liikenneverkko ei kestä. Lyhyellä aikavälillä satamamaksupolitiikan tavoitteena tulisi olla ajoneuvoliikenteen kasvun ohjaus vuosaareen, jolloin hankittu ropaxkapasiteetti ei mene “hukkaan” mutta jotta sitä ei myöskään kasvateta. Pitkällä aikavälillä maksupolitiikan tavoitteena tulisi olla lähes kaiken ajoneuvoliikenteen ohjaus vuosaareen. Kun kaupungilla ja satamalla on tällainen selkeä ja ennakoitava linja tulevaisuuden suhteen, osaavat yhtiöt varautua ja hoitaa omat investointinsa tämän mukaisesti.

    B) Kaupungin ei ole mitään mieltä sataman omistajana olla tässä tapauksessa passiivinen, koska se joutuu kuitenkin kärsimään liikenneongelmista ja niiden kustannuksista, jos sataman ja yhtiöiden annetaan vapaasti sälyttää kustannuksia kaupungille. Liikenne on merkittävä ongelma niin asukkaiden kuin turistienkin viihtyvyyden kannalta.

    A) Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.6.2014 klo 8:25 Jätkäsaaren liikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisun PERUSVAIHTOEHDOISTA. Onhan niitä vaihtoehtoja tietysti lukematon määrä muitakin.

    B) Liikenteen sujuvuus on kaupungin asukkaiden, Helsingin sataman ja maan taloudenkin kannalta tärkeä asia. Mille laivayhtiölle olisit valmis jakamaan “käteen Musta-Pekka-kortin”, eli myös paljon matkustajia kuljettavien alusten laituripaikan (/-paikkojen?) siirron Vuosaareen? Ilman toimivaa matkustajaliikenneinfraa, mm. terminaalia ja kunnon liikenneyhteyksiä tuo siirtyminen näkyisi jo varmaankin ao. laivayhtiön tuloksessa pian. Entä sitten matkustajat? Haahuilisivatko he jatkossa Vuosaaren avaralla satamakentällä lumituiskunkin keskellä matkatavaroineen (ja kotiin palatessa lisäksi olutkärryineen), kun rekat ja vetomestarit trailereineen suhahtelisivat eri puolilta ohi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus