Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (3/5) Jako maalaiskuntiin ja kaupunkeihin takaisin?

Jos Sote-tehtävät todel­la siir­retään kun­nil­ta ja annetaan viidelle sote-alueelle, kun­nille jää melko vähän tehtäviä. Tätä olen­naisem­paa on, että maalaiskun­nille jää kovin eri­laisia tehtäviä kuin kaupunkikunnille.

Kun­nat jaet­ti­in ennen maalaiskun­ti­in kaup­paloi­hin ja kaupunkei­hin. Tämä jako on pois­tet­tu, vaik­ka toisia kun­tia kut­su­taan kaupungeik­si ja toisia maalaiskun­niksi. Kun­tien tehtävät ovat samat luku­un otta­mat­ta joitain aivan vähäisiä van­ho­jen kaupunkien velvoit­tei­ta, jot­ka koske­vat sel­l­aisia asioi­ta kuin maalais­ten ilmaisia myyn­tipöytiä kauppatoreilla.

Pitäisikö tuo jako palaut­taa, jos kaupunkien ja maalaiskun­tien tehtävät tosi­asial­lis­es­ti poikkea­vat toi­sis­taan? Sen ver­ran tätä jakoa on viimeaikoina palautet­tu, että eräät lait koske­vat nimeltä mainiten vain joitain kun­tia mut­ta eivät mui­ta. Tyhjän­pant­ti­na pide­tyn ton­tin korotet­tu kiin­teistövero on paikallaan Helsin­gin seudul­la, mut­ta ei oikein muuttotappioalueilla.

Kaupungis­sa maan arvo voi nous­ta tuhanteen euroon neliöltä. Jokainen ymmärtää, ettei tämä ole maan­omis­ta­jan pon­nis­telu­jen ansio­ta vaan johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Niin­pä kaupungeis­sa on järkevää lohkaista ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta iso siivu yhteiskun­nalle. Maaseudul­la täl­laiset lait oli­si­vat epä­tarkoituk­sen­mukaisia. Kaupungeis­sa kaavoitus säätelee yksi­tyisko­htais­es­ti voimakkaasti maankäyt­töä, kun taas maaseudulle ei ole niin välik­si, mihin kohtaan tont­tia omis­ta­ja talon­sa rak­en­taa. Pysäköin­tiä ei tarvitse maaseudul­la säädel­lä ja niin edelleen.

Joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on vält­tämätön­tä kaupungeis­sa, mut­ta jok­seenkin mah­do­ton siel­lä, mis­sä ei ole joukko­ja. Ja niin edelleen.

 

43 vastausta artikkeliin “Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (3/5) Jako maalaiskuntiin ja kaupunkeihin takaisin?”

  1. En huo­man­nut tuos­sa yhtään sel­l­aista kohtaa, joka kan­nus­taisi jaka­maan kun­nat maalaiskun­ti­in ja kaupunkei­hin. Ei ole mitään selvää rajaa, jon­ka kohdal­la tehtävät äkisti muut­tuisi­vat. On luon­te­vam­paa säätää lake­ja, jot­ka pätevät kaikille. Esimerkik­si jos sääde­tään jotain arvot­toman arvon­nousun palaut­tamis­es­ta val­ti­olle tai kun­nille, on luon­te­vaa säätää laki kaikille, mut­ta jät­tää palau­tuk­set vähäisik­si tai huomiotta kun­nis­sa, jois­sa merkit­tävää arvon­nousua ei satu olemaan.

    Pääsään­tö myös lie­nee että, sotel­la tai ilman, suurten ja pien­ten kun­tien velvol­lisu­udet ovat jok­seenkin samat. Koko vain sanelee toteu­tuk­sen tyylila­jin, eikä selvää jakoa kah­teen ole, vaan vain jatku­mo eri kokoisia kuntia.

    Vastaa

  2. Olet oike­as­sa siinä, että kun­tien jako eri palve­lu­ta­son yksiköi­hin on hyvä. Van­ha jako maalaiskun­ta, kaup­pala ja kaupun­ki on järkevä ottaa käyt­töön jälleen. Samal­la tulee kri­it­tis­es­ti käsitel­lä kun­tien tehtäviä ja per­a­ta tarpeet­tomat pois.

    Me emme ole tässäkään mielessä tasa-arvoisia ja yksilö tekee val­in­to­ja. Toiselle kaupun­gin tuo­mat palve­lut ovat tärkeitä, kun taas joku toinen arvostaa maalaiskun­nan tuo­mia asioi­ta elämässään. Ihan älytön­tä edes yrit­tää tehdä kaik­ista kun­nista saman­laisia palveluiltaan.

    Sen sijaan aja­tus­tasi sosial­is­min hyväksymis­es­tä kaupungeis­sa on kestämätön. Sosial­is­mi ei toi­mi, se johtaa vain tehot­to­muu­teen. Maalaiskun­nan, kaup­palan ja kaupun­gin tehtävänä on luo­da edel­ly­tyk­siä maanomistajille.

    Paras vai­h­toe­hto on, että kun­tien maan­omis­tus ja keinot­telu kiel­letään kokon­aan. Vain kun­nan­talon, koulu­jen ja urheilu­paikko­jen ton­tit voisi­vat olla poikkeuk­sia. Jos kun­tien maan­omis­tus­ta ei rajoite­ta, tulee kaavoitus vapaut­taa. Itse pidän kuitenkin kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lia suo­ta­vana, jos maakeinot­telu on kun­nil­ta estetty.

    Vastaa

  3. Tuon tyhjien tont­tien korote­tun kiin­teistöveronk­in­han voisi kor­va­ta sil­lä että korot­taisi kiin­teistöveroa, hyvä tapa kerätä rahaa ja saataisi­in yksinker­tais­tet­tua lainsäädäntöä.

    Vastaa

  4. Jos Sote-tehtävät todel­la siir­retään kun­nil­ta ja annetaan viidelle sote-alueelle, kun­nille jää melko vähän tehtäviä. Tätä olen­naisem­paa on, että maalaiskun­nille jää kovin eri­laisia tehtäviä kuin kaupunkikunnille.

    Mik­si yrität puhua soten maakun­ta­mallia vastuukuntamalliksi?
    Sitähän tuo Kokoomuk­sen kah­den ker­roksen malli osaltaan oli: jako kaupunkei­hin ja maalaiskuntiin.

    Tyhjän­pant­ti­na pide­tyn ton­tin korotet­tu kiin­teistövero on paikallaan Helsin­gin seudul­la, mut­ta ei oikein muuttotappioalueilla.

    Pet­ja Y: Tuon tyhjien tont­tien korote­tun kiin­teistöveronk­in­han voisi kor­va­ta sil­lä että korot­taisi kiinteistöveroa

    Tätä vero­tus­ta voisi yleen­säkin tehdä siel­lä kun­nan­hallinnos­sa tai yksinker­tais­es­ti lait­taa se asukasti­hey­den funktioksi.
    Toisaal­ta jälkim­mäi­nen on niin ilmeistä, että se vaikut­taa siltä jälleen ker­ran yri­tyk­seltä saa­da raken­net­tua Helsin­ki umpeen asukkaiden tap­piok­si — täl­lä ker­taa takaoven kaut­ta. Eikö sen Makkarat­alon nyt voisi vain purkaa, lait­taa tilalle jotain Ateneu­min näköistä ja tehdä siitä niin tiivistä kuin vain sielu sietää?

    Vastaa

  5. O.S.:“Tyhjänpanttina pide­tyn ton­tin korotet­tu kiin­teistövero on paikallaan Helsin­gin seudul­la, mut­ta ei oikein muuttotappioalueilla.”

    Sakke:“Millä ihmeen perus­teel­la? Eikö ton­tin­o­mis­ta­ja muka itse kär­si siinä eniten, jos pitää tont­tin­sa aivan tyhjil­lään? Van­hoil­la omakoti­talo­ton­teil­la on usein kiva piha, harvem­min nykyään. Edus­taako piha/kotipuutarha esim. ome­na­puineen omakoti­talon ton­til­la mielestäsi tyhjän­pant­ti­na oloa?”

    O.S.: “Kaupungis­sa maan arvo voi nous­ta tuhanteen euroon neliöltä. Jokainen ymmärtää, ettei tämä ole maan­omis­ta­jan pon­nis­telu­jen ansio­ta vaan johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupunki.”

    Sakke:“Voihan se osit­tain olla niin, että maan­omis­ta­ja on ennen ton­tin ostopäätöstä tehnyt paljonkin töitä, selvit­tääk­seen, mis­tä tont­ti kan­nat­taa ostaa. Entä, jos ton­tin ympärille raken­net­tu kaupun­ki pilaa ton­tin ympäristön, vaik­ka se ton­tin rahalli­nen arvo nousisikin? Raha on vain yksi arvon mitta.” 

    O.S.: “Niin­pä kaupungeis­sa on järkevää lohkaista ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta iso siivu yhteiskunnalle.” 

    Sakke: “Oletko sosialisti? 

    Jos esim. nuori (tai van­ha) pari asuu pienessä käm­pässään alueel­la A (ja talo yhtiön oma­l­la ton­til­la), ja sit­ten kaupun­gin toimien takia ao. viihty­isää aluet­ta tiivis­tetään, eli muute­taan vähem­män viihty­isäk­si, mut­ta lisärak­en­tamis­mah­dol­lisu­u­den takia syn­ty­isi ns. ansioton­ta(?) arvon­nousua, halu­aisit siis leika­ta siitä ison siivun yhteiskun­nalle? Mik­si? Tuos­sa­han kävisi sit­ten niin, että per­heen asum­is­tarpei­den muuttues­sa heiken­täisit hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan muut­taa saman alueen sisäl­lä. Minus­ta tuo vaikut­taa epäoikeu­den­mukaiselta kohtelulta.”

    O.S.: “Maaseudul­la täl­laiset lait oli­si­vat epä­tarkoituk­sen­mukaisia. Kaupungeis­sa kaavoitus säätelee yksi­tyisko­htais­es­ti voimakkaasti maankäyt­töä, kun taas maaseudulle ei ole niin välik­si, mihin kohtaan tont­tia omis­ta­ja talon­sa rak­en­taa. Pysäköin­tiä ei tarvitse maaseudul­la säädel­lä ja niin edelleen.”

    Sakke: “Pitäisikö maaseudul­la saa­da vapaasti rak­en­taa talo esim. naa­purin talon ja kau­ni­in järv­inäkymän väli­in tai var­josta­maan naa­purin puutarhaa/tiluksia?”

    Vastaa

  6. Tätä peri­aatet­ta voisi toteut­taa uusis­sa kun­tali­itoskaupungeis­sakin. Esimerkik­si Oulus­ta on vaaras­sa kado­ta viimeinenkin kaupunki­maisu­us, kun liitos­aluei­den edus­ta­jat vas­tus­ta­vat viimeiseen asti esimerkik­si joukkoliikennettä.

    Vastaa

  7. Jos ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta (onko sille ole­mas­sa veden­pitävää kri­teer­iä?) pitäisi leika­ta iso siivu yhteiskun­nalle, miten sit­ten pitäisi menetel­lä, jos (yhteis)kunnan toimien takia (rahas­sa mitat­ta­va tai mit­taam­a­ton) arvo nousun sijas­ta laskee?

    Esimerkkeinä voisi­vat toimia vaikka
    a) puis­to- tai met­sänäkymän (arvokkaam­mista näkymistä nyt puhu­mat­takaan) muut­ta­mi­nen vastapäätä sijait­se­vak­si ruman-talon-seinä-näkymäksi,
    tai
    b) kaupun­gin alueelle (sen “sosi­aalisen kan­tokyvyn perus­teel­la”) perus­ta­man huumei­den käyt­täjien asun­tolan seu­ran­nais­vaiku­tuk­set, jot­ka voivat tosin liit­tyä, ei vain taloudel­lisi­in vaiku­tuk­si­in, vaan myös ter­vey­del­lisi­in sekä viihty­isyy­teen vaikut­tavi­in vaikutuksiin.

    Raha ei ole kaiken mit­ta, mut­ta olisin kiin­nos­tunut kuule­maan minkä­su­u­rui­sista kor­vaus­sum­mista puhutaan, jos jonkun tahon toim­inta aiheut­taa toiselle (yksikössä tai monikos­sa) esim. stres­siä tai jopa yöu­nien mene­tyk­sen yms.?

    Vastaa

  8. Sakke: Raha ei ole kaiken mit­ta, mut­ta olisin kiin­nos­tunut kuule­maan minkä­su­u­rui­sista kor­vaus­sum­mista puhutaan, jos jonkun tahon toim­inta aiheut­taa toiselle (yksikössä tai monikos­sa) esim. stres­siä tai jopa yöu­nien mene­tyk­sen yms.?

    Jos julki­nen val­ta leikkaa ton­tin arvon­nousus­ta jonkin pros­entin, sen pitää sym­me­tri­an vuok­si leika­ta myös ton­tin arvon­laskus­ta sama pros­ent­ti. Arvon­laskua tapah­tuu sil­loin, kun kiin­teistön arvo putoaa nopeam­min kuin sen raken­nusten arvo. (Raken­nusten arvo­han las­kee koko ajan, jos niihin ei tehdä kor­jauk­sia ja parannuksia.)

    Tämän toteut­ta­mi­nenkaan tarkasti on vaikeaa, mut­ta kohtu­ullisen hyvä approksi­maa­tio syn­tyy hel­posti. Tarvi­taan vain kiin­teistön käypään arvoon sidot­tu kohtu­ullisen tun­tu­va kiin­teistövero. Jos kaupun­ki tekee jotain rumaa, joka alen­taa kiin­teistön arvoa, kiin­teistövero las­kee (mikä taas nos­taa kiin­teistön arvoa). Ja päinvastoin.

    Tähän voi löy­tyä muitakin mekanis­me­ja, mut­ta mer­ta edem­mäs kalaan men­e­m­i­nen on jok­seenkin turhaa. Kiin­teistöverol­la olisi myös suh­dan­nevai­htelui­ta tasoit­ta­va vaiku­tus, ja se myös vähen­täisi lainako­rko­jen vai­htelun aiheut­ta­maa hin­to­jen heilahtelua.

    Yksi aja­tusleikkinä toimi­va malli on sel­l­ainen, jos­sa kaik­ki raken­nuk­set ovat vuokra­maal­la. Maan vuokra määräy­tyy siten, että teknis­es­ti saman­lais­es­ta raken­nuk­ses­ta ostet­ta­van asun­non hin­ta on sijain­nista riip­pumat­ta sama. Täl­löin raken­nus on markki­nahin­tainen ja maa on markki­nahin­taista. Jos asun­to­jen hin­nat alka­vat nous­ta, vuokraa pitää korot­taa ja päinvastoin.

    Tämäkin malli on toteutet­tavis­sa maapo­h­jaan kohdis­tu­val­la kiin­teistöverol­la. Sana “vuokra” ja “kiin­teistövero” menevät sil­loin päit­täin. Sil­loin kuitenkin kyseessä olisi ihan täysimääräi­nen sosial­isoin­ti, kos­ka tont­tien arvot putoaisi­vat nol­laan. Aja­tusleik­ki kuitenkin näyt­tää sen, että kiin­teistöveroa voi kan­taa myös maapo­h­jas­ta koko kiin­teistön sijaan.

    (Suo­ma­lainen jär­jestelmä, jos­sa maan­omis­ta­ja saa käytän­nössä täysimääräisenä kaupun­gin kas­vamisen hyödyt ei ole mitenkään ain­oa mah­dol­lisu­us. Euroopas­ta löy­tyy mon­en­laisia jär­jeste­lyjä, joil­la tätä hyö­tyä leikataan.)

    Vastaa

    1. On ihan oikein kor­va­ta kiin­teistön (maapo­h­jan) arvonalen­e­m­i­nen, jos sen nousus­ta on joskus mak­set­tu. Muu­toin ansioton­ta arvon­nousua jää jäl­jelle niin kauan, kun maapo­h­jan arvo ylit­tää raaka­maan arvon.

      Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    On ihan oikein kor­va­ta kiin­teistön (maapo­h­jan) arvonalen­e­m­i­nen, jos sen nousus­ta on joskus mak­set­tu. Muu­toin ansioton­ta arvon­nousua jää jäl­jelle niin kauan, kun maapo­h­jan arvo ylit­tää raaka­maan arvon. 

    Mikä on raaka­maan arvo? Onko se sama esimerkik­si Sil­tamäessä, Sil­tasaa­res­sa, Sipoos­sa ja Siilinjärvellä?

    Ehdo­tus, jon­ka mukaan ns. “ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta pitäisi leika­ta iso siivu yhteiskun­nalle”, herät­tää usei­ta muitakin kysymyk­siä, kuten ehdote­tun leikkauk­sen (=“siivun”) ajoi­tus. Jos joku yksi­ty­ishenkilö A on asunut jol­lain alueel­la (oma­l­la tai osin omis­ta­mansa yhtiön ton­til­la) pitkään, ja mak­sanut sinä aikana mm. kun­nal­lisveron­sa ja kiin­teistöveron­sa, on hän käsi­tyk­seni mukaan jo osal­lis­tunut osu­udel­laan kaupun­gin (kun­nan) tekemien investoin­tipäätösten toteu­tusten rahoituk­seen. Pitäisikö hänen sit­ten vielä tois­tamiseen mak­saa näitä investoin­te­ja, jot­ka mah­dol­lis­es­ti onnistues­saan tuot­taisi­vat ns. “ansioton­ta arvon­nousua”? Johan tuos­sa alka­isi­vat kaik­ki kun­nan asukkaat koh­ta pelätä, minkä kaupun­gin osa-alueen kohdalle seu­raavak­si tuo kyseenalainen “onni” lankeaisi!

    Onhan hän (A) sitä­pait­si saat­tanut jopa osal­lis­tua kun­nal­lis­vaalei­hin, ja kyen­nyt valin­noil­laan vaikut­ta­maan (toivon mukaan posi­ti­ivisel­la taval­la!) siihen, miten järke­viä investoin­tipäätök­siä asuinkaupunk­in­sa hallinto tekee. Hän on myös saat­tanut pyrk­iä (alueen, sen asukkaana, hyvin, ehkäpä ilmeis­es­ti tiety­iltä osin jopa KSV:n aluear­kkite­htia tai KSL:n keskimääräistä jäsen­tä parem­min tun­te­vana) akti­ivis­es­ti toimin­nal­laan (omaa aikaansa uhrat­en) vaikut­ta­maan siihen, miten hyvin esim. ‘vähem­män järke­vien päätösten’ haitalliset vaiku­tuk­set olisi mah­dol­lista min­i­moi­da, tai ainakin vähen­tää, ennen kuin se on päätösten toteu­tuk­sen aikataulun kannal­ta on liian myöhäistä. Kaupun­ki rohkaisee asukkai­ta ns. vuorovaiku­tuk­seen. Lisäverotko oli­si­vat siitä palkkio?

    Arvon­nousus­sa voi olla kyse “oikeas­ta” arvon­nousus­ta, mut­ta siihen voivat toisaal­ta vaikut­taa myös odotuk­set tulev­as­ta. Kyse on siten osin myös ei-mate­ri­aal­i­sista asioista, jot­ka saat­ta­vat real­isoitua korkein­taan joskus tule­vaisu­udessa, ellei sit­ten A päätä kiin­teistön­sä (tai osuuten­sa siihen) myy­dä ja sen kau­pak­si myös saa. 

    Mikä osu­us ajal­lis­es­ti joskus jopa yli kymme­nen vuo­den, tai use­am­mankin kymme­nen vuo­den, takaisen osto­hin­nan ja myyn­ti­hin­nan välis­es­tä ero­tuk­ses­ta sit­ten olisi tulkit­tavis­sa ns. “ansiot­tomak­si arvon­nousuk­si”? Osa hin­take­hi­tyk­ses­tä ei nähdäk­seni riipu kovinkaan suures­sa määrin edes kaupun­gin toimista, vaan on seu­raus­ta ns. yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja kul­loi­sis­takin trendeistä. 

    Miten ihmeessä kukaan kykenisi luotet­taval­la taval­la määrit­telemään ns. “ansiot­toman osu­u­den” arvon­nousus­ta? Myös kun­nan oikeu­den­mukaisen(?) osu­u­den määrit­tämi­nen tuos­ta “siivus­ta” olisi oivalli­nen kiis­te­lyn aihe, kun sel­l­aista tuskin kyet­täisi­in luotet­taval­la taval­la määrittämään. 

    Jokainen toi­mi asuinalueen viihty­isyy­den paran­tamisek­si johtaisi (välil­lis­es­ti) esitetyl­lä siivun­leikkaus-peri­aat­teel­la myös asukkaiden veror­a­sit­teen kasvu­un. Eihän tuo voi olla oikein. Mil­laiseen yhteiskun­nal­liseen kehi­tyk­seen tämä peri­aate mah­taisi johtaa? Kaipaako joku ken­ties Helsinki­in ankei­ta vuoraslummialueita?

    Olisitko sinä valmis anta­maan val­tu­udet val­lan väärinkäyt­täjille Helsingis­sä? Minä en.

    Rankaistaisi­inko myös A:n naa­pure­i­ta lisäverol­la siitä hyvästä, että A saisi esim. oma­l­la ton­til­laan olevas­sa talos­sa sijait­se­van asun­ton­sa sat­tumal­ta juuri tuol­laista asun­toa kauan etsi­neeltä taval­lista parem­man hin­nan, tai että trendile­hti tai suosit­tu blo­gi sat­tui kir­joit­ta­maan alueesta sen kiin­nos­tus­ta asun­nonos­ta­jien piiris­sä (ja myyn­ti­hin­to­ja) jos­sain määrin nos­ta­van artikkelin?

    Jos taas ns. “ansioton­ta arvon­nousua”, tai sen “siivua” pyrit­täisi­in leikkaa­maan (siis verot­ta­maan taval­la tai toisel­la) ennen tuon lähin­nä käsit­teel­lisen arvon real­isoi­tu­mista (=esim. posi­ti­ivisen sal­don lisäyk­senä A:n tilil­lä), olisi kyseessä mielestäni aika usko­ma­ton puhal­lus, vieläpä verot­ta­jan (siis yhteiskun­nan) suorittamana. 

    Olisiko­han tuo suun­nitel­tu puhal­lus ajatel­tu tehtäväk­si ker­talu­on­tois­es­ti (asun­to-/ki­in­teistökau­pan varain­si­ir­toveron lail­la) vai vähin äänin korotet­ta­vana, vuosit­taise­na rasit­teena (kiinteistö-)veron muodossa?

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    On ihan oikein kor­va­ta kiin­teistön (maapo­h­jan) arvonalen­e­m­i­nen, jos sen nousus­ta on joskus mak­set­tu. Muu­toin ansioton­ta arvon­nousua jää jäl­jelle niin kauan, kun maapo­h­jan arvo ylit­tää raaka­maan arvon.

    Ter­mi “kaavoitushyö­ty” voisi olla hyödylli­nen. Ter­mi “ansioton arvon­nousu” pyrkii kai kuvaile­maan pitkälti samaa, mut­ta arvon­nousun määrit­tämi­nen vaikka­pa jostain his­to­ri­al­lis­es­ta han­k­in­ta­hetkestä on mutkikkaampaa.

    Kaavoitushyö­dyn voi laskea aika suo­ravi­ivais­es­ti tuos­ta raaka­maan arvos­ta. Helsingis­sä vas­taa­van raaka­maan hin­nan voisi arvioi­da niin, että tarkkail­laan kaikkia eteläran­nikon vas­taavia (vaikka­pa kallioisia tont­te­ja, kilo­metri meren­ran­nas­ta), ja kat­so­taan, miten alas hin­ta putoaa paikois­sa, jois­sa kaavoitus tuot­taa vähiten hyö­tyä (ehkä on raken­net­tu met­säau­totie sadan metrin päähän ton­tista, tämän voimme olet­taa kaavoituk­sen perus­ta­sok­si kaikkial­la Suomes­sa). Tämä sovi­taan vas­taa­van raaka­maan hinnaksi.

    Tähän päälle osa­taan var­maankin aika hyvin arvioi­da itse raken­nuk­sen käypä hin­ta. Sit­ten ver­rataan sum­maa asun­noista tyyp­il­lis­es­ti ko. alueel­la mak­set­tuun hin­taan. Tämä ero­tus (käypä hin­ta vapail­la markki­noil­la — vas­taa­van raaka­maan hin­ta — raken­nuk­sen hin­ta) on kaavoitushyö­ty ko. paikalla.

    No mitä tuol­la kaavoitushyöt­yarvol­la sit­ten tehtäisi­in? Yksi radikaali ja selkeä ske­naario olisi verot­taa kaavoitushyö­tyä niin rankasti, että asun­non käypä hin­ta putoaisi tuon alim­man kaavoitushyö­dyn ton­tin asun­non tasolle.

    Jos kaupun­ki rak­en­taisi viereen metroase­man, kaavoitushyö­ty kas­vaisi, ja vero määrät­täisi­in uudelle korote­tulle tasolle. Yksinker­taista ja tas­a­puolista, eikö vain?

    Tietenkään tähän jär­jestelmään ei voi hypätä noin vain, sil­lä Helsingistä asun­non osta­neet ovat joutuneet mak­samaan asun­nos­taan paljon ylimääräistä, kun ovat osta­neet asun­non mukana myös kaavoitushyödyt ja odotet­tavis­sa ole­vaa arvon­nousuakin. Mut­ta tarkoi­tus olikin vain esit­tää yksi malli, jol­la kaavoitushyö­ty ja siinä tapah­tu­vat muu­tok­set voidaan helpohkosti määrittää.

    Vastaa

  11. OS “Niin­pä kaupungeis­sa on järkevää lohkaista ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta iso siivu yhteiskunnalle.”

    Eikö pitäisi myös verot­taa asun­to­jen ansioton­ta arvonnousua ?
    Näin­hän kyl­lä tehdäänkin sijoi­tusasun­to­jen yms kohdal­la. Mut­ta muis­tan tut­ta­vani, joka osteli aikoinaan Helsingistä huonokun­toisia asun­to­ja, kun­nos­ti niitä vähän, asui niis­sä (muodol­lis­es­ti) pari vuot­ta ja myi suurel­la voitolla.

    En nyt tietenkään usko että mikään puolue tätä ehdot­taisi, ainakaan ennen vaaleja.

    Vastaa

  12. Coun­try­boy: Eikö pitäisi myös verot­taa asun­to­jen ansioton­ta arvonnousua ?
    Näin­hän kyl­lä tehdäänkin sijoi­tusasun­to­jen yms kohdal­la. Mut­ta muis­tan tut­ta­vani, joka osteli aikoinaan Helsingistä huonokun­toisia asun­to­ja, kun­nos­ti niitä vähän, asui niis­sä (muodol­lis­es­ti) pari vuot­ta ja myi suurel­la voitolla.

    Asun­to­jen ansioton arvon­nousu on nimeno­maan ton­tin arvon­nousu. Raken­nus on tehtävis­sä uudelleen, joten sille on ole­mas­sa jokin suhtel­lisen vakaasti käyt­täy­tyvä arvo.

    Jos asun­non kun­nos­tamisel­la saa suuren voiton, se yleen­sä johtuu asun­non arvon nousus­ta muutenkin. Toki itse tekemäl­lä voi myy­dä omaa työtään, mut­ta muuten asun­tomarkki­nat ovat tuos­sa suh­teessa aika hin­tati­etoisia. Osta­jal­la­han on aina mah­dol­lisu­us ostaa pom­mi ja lai­tat­taa se kuntoon.

    Vastaa

  13. Sakke: Olisiko­han tuo suun­nitel­tu puhal­lus ajatel­tu tehtäväk­si ker­talu­on­tois­es­ti (asun­to-/ki­in­teistökau­pan varain­si­ir­toveron lail­la) vai vähin äänin korotet­ta­vana, vuosit­taise­na rasit­teena (kiinteistö-)veron muodossa?

    Poli­ti­ik­ka on ihmeel­listä, mut­ta talouden kannal­ta tähän oikea vas­taus on vuo­sivero. Varain­si­ir­tovero on monel­la taval­la haitalli­nen ja kummallinen. 

    Toki myös luovu­tusvoit­tovero reaaliar­volle voisi tul­la kyseeseen, mut­ta sen kanssa on kyl­lä paljon käytän­nön ongelmia pidem­pään omis­tet­tu­jen kiin­teistö­jen osalta.

    Vastaa

  14. Viherinssi: Poli­ti­ik­ka on ihmeel­listä, mut­ta talouden kannal­ta tähän oikea vas­taus on vuo­sivero. Varain­si­ir­tovero on monel­la taval­la haitalli­nen ja kummallinen. … 

    Vuo­sivero on han­kala, jos tulot, joil­la vero­ja mak­se­taan, laske­vat (tilapäis­es­ti tai pysyvästi).
    Tilille siir­tyvästä rahas­ta on verosi­ivukin helpom­pi maksaa.

    Vero­tus on ankara pros­es­si, minkä vuok­si hallinnon tulisi tarkoin miet­tiä, miten se voisi sitä parhait­en soveltaa, ja minkälaiseen epäoikeu­den­mukaiseen ahdinkoti­laan se mah­dol­lis­es­ti voi kansalaiset (tai heistä osan) aset­taa. (… ellei sit­ten per­im­mäisenä tarkoituk­se­na ole kerätä kaik­ki omaisu­us yhteiskun­nan haltuun!)

    Vastaa

  15. Sakke: Vuo­sivero on han­kala, jos tulot, joil­la vero­ja mak­se­taan, laske­vat (tilapäis­es­ti tai pysyvästi).
    Tilille siir­tyvästä rahas­ta on verosi­ivukin helpom­pi maksaa.

    Vero­tus on ankara pros­es­si, minkä vuok­si hallinnon tulisi tarkoin miet­tiä, miten se voisi sitä parhait­en soveltaa, ja minkälaiseen epäoikeu­den­mukaiseen ahdinkoti­laan se mah­dol­lis­es­ti voi kansalaiset (tai heistä osan) aset­taa. (… ellei sit­ten per­im­mäisenä tarkoituk­se­na ole kerätä kaik­ki omaisu­us yhteiskun­nan haltuun!) 

    Yhteiskun­nal­la ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta taa­ta kaikille onnel­lista ja mutka­ton­ta elämää ja taa­ta sitä, ettei epäon­nekkai­ta sat­tumuk­sia tapahdu.

    Jos tulot laske­vat tilapäis­es­ti, pank­ki var­masti antaa luot­toa kiin­teistöveron mak­su­un, sikäli kun kiin­teistön vaku­usar­vo on riit­tävä. Ja sehän on, jos vero on sidot­tu kiin­teistön markkina-arvoon.

    Kuka on sanonut, että kiin­teistön omis­tamisen kuu­luisi olla ilmaista? Jos tulot laske­vat pysyvästi, kan­nat­taa var­maan harki­ta kiin­teistön myymistä ja muut­tamista sel­l­aiseen asun­toon jos­sa on varaa asua.

    Vastaa

  16. Sakke: Vuo­sivero on han­kala, jos tulot, joil­la vero­ja mak­se­taan, laske­vat (tilapäis­es­ti tai pysyvästi).
    Tilille siir­tyvästä rahas­ta on verosi­ivukin helpom­pi maksaa.

    Jos pelkona on se, että köy­hä miljoona­t­alos­sa asu­va mum­mo joutuu muut­ta­maan kiin­teistövero­jen vuok­si, niin tässä vaihtoehtoja:

    1. Mum­mo myy miljoona­t­alon­sa ja ostaa puolen miljoo­nan talon. Sen jäl­keen on varaa mak­saa kiin­teistövero­ja satakaksikymppiseksi.

    2. Mum­mo tekee diilin pankin kanssa, ja ottaa pankista lainaa taloa vas­taan veronmaksuun.

    3. Sovi­taan vero­tuk­ses­sa, että yli 65-vuo­ti­aat saa­vat lait­taa kiin­teistöverot piikki­in, ja ne tule­vat mak­su­un vas­ta kiin­teistön myyn­ti­ti­lanteessa tai perintötilanteessa.

    4. Mum­mo lait­taa tont­tin­sa etu­osan myyn­ti­in ja mak­saa mur­to-osaan pudon­nut­ta kiin­teistöveroaan sil­lä seit­semäl­läsadal­latuhan­nel­la, jot­ka myyn­nistä sai.

    Näistä koh­dat 1, 2 ja 4 ovat toteutet­tavis­sa tänään. Kol­mo­nen vaatii vähän lain­säädän­töä, ja on ehkä kyseenalaista, kan­nat­tako siihen kan­nus­taa. Itse asi­as­sa yksi kiin­teistöveron hyvistä puolista on se, että ihmiset muut­ta­vat elämän­sä aikana enem­män, jol­loin kiin­teistöt ovat parem­min käytössä. (Samas­ta syys­tä kiin­teistö­jen varain­si­ir­tovero on aivan idioot­ti­mainen vero.)

    Tämän kaiken edel­ly­tyk­senä on tietenkin se, että kiin­teistövero on ihan aidosti kiin­teistön todel­liseen myy­dessä real­is­tis­es­ti saatavaan rahaan sidot­tu vero.

    Kiin­teistöverossa olisi ainakin teo­ri­as­sa mah­dol­lista verot­taa vain maapo­h­jaa ja raken­nu­soikeut­ta. Tämä olisi peri­aat­teessa vielä parem­pi verot­tamisen kohde, kos­ka uusi­u­tu­ma­ton luon­non­va­ra on maapo­h­ja, eivät rakennukset.

    Vastaa

  17. Tapio Pel­to­nen (6.6.2014 klo 09:05) “Yhteiskun­nal­la ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta taa­ta kaikille onnel­lista ja mutka­ton­ta elämää ja taa­ta sitä, ettei epäon­nekkai­ta sat­tumuk­sia tapahdu.”

    Onko tuo mafi­an vai oliko se Pol Pot’in tunnuslause?
    (Punakhmer­it tosin taisi­vat evakuoi­da väestön kaupungeista maaseudulle, nyt taitaa olla pyrkimys tehdä nämä siir­rot tois­in­päin, mut­ta siihen­hän juuri niitä mum­mo­jenkin (ja ukko­jen, jos vielä hengis­sä ovat, sekä lap­siper­hei­den) rakkai­ta tont­ti­pa­ha­sia tarvittaneen!)

    Min­un mielestäni yhteiskun­nal­la voi olla ylevät, mut­ta ei liian ylevät päämäärät. Vapaut­ta ja vas­tu­u­ta tulee jät­tää myös kansalaisille riit­tävästi, oikeuk­sista nyt puhumattakaan.

    T.P.: “Jos tulot laske­vat tilapäis­es­ti, pank­ki var­masti antaa luot­toa kiin­teistöveron mak­su­un, sikäli kun kiin­teistön vaku­usar­vo on riit­tävä. Ja sehän on, jos vero on sidot­tu kiin­teistön markkina-arvoon.”
    Val­tios­sa, jos­sa tähän alati enenevässä määrin pitäisi tur­vau­tua, uhkaa perika­to, ainakin vaku­usar­vo­jen rom­ah­dus ja pankkikri­isi, luot­to­la­ma ja väestön kykenevim­män osan laa­ja muut­toaal­to (ulko­maille). Tämäkö on tavoite? 

    Eivätkö maamme ja sen kansalaiset ole nykyisel­lään jo tarpeek­si velka­an­tunei­ta? Kreikkaako esiku­vanasi pidät?

    T.P.: “Kuka on sanonut, että kiin­teistön omis­tamisen kuu­luisi olla ilmaista?”
    Eihän se ilmaista olekaan. Kiin­teistön huoltoon ja kun­nos­s­api­toon kuluu rahaa aika paljon, suo­ras­taan yllät­tävän paljon, sekä ton­tin että varsinkin sil­lä mah­dol­lis­es­ti ole­van raken­nuk­sen osalta. Ei siihen enää mitään ylimääräisiä vero­ja tai veronko­ro­tuk­sia tarvita.

    T.P.: ” Jos tulot laske­vat pysyvästi, kan­nat­taa var­maan harki­ta kiin­teistön myymistä ja muut­tamista sel­l­aiseen asun­toon jos­sa on varaa asua.”
    No näin juuri on moni tehnytkin. Ongel­ma onkin siinä, kun tuon asun­non ympäril­lä tapah­tu­va maan myller­rys ja uudet suun­nitel­mat rak­en­taa koko ajan vain lisää, ja entistä tiivi­im­min, ovat ilmeis­es­ti johta­mas­sa ton­tin lasken­nal­lisen (eli näen­näisen) arvon nousu­un, ilman että siinä ton­teil­laan asu­vat mitään muu­tos­ta parem­paan, edes tule­vien liiken­ney­hteyk­sien osalta, voineet havaita.

    Tätä näen­näistä (vir­tu­aal­ista, eli kuvitel­tua) ton­tin arvon­nousuako siis joku halu­aisi entistä enem­män verot­taa? Sehän olisi melkein sama kuin verotet­taisi­in esimerkik­si “hyvistä” ideoista. Minä tar­josin ja sain tälle pal­stalle omani (5.6. klo 22:11) ihan ilmaisek­si, enkä totis­es­ti toi­vo siitä veroa itsel­leni (enkä pal­stan ylläpitäjälle), mut­ta paljonko olisit itse valmis mak­samaan veroa kir­joit­ta­mas­tasi kom­men­tista, tek­isitkö sen mielum­min ker­talu­on­tois­es­ti tai vuosit­taise­na verona?

    Vastaa

  18. Viherinssin vai­h­toe­hdoista (6.6..2014 klo 11:24):

    “1. Mum­mo myy miljoona­t­alon­sa ja ostaa puolen miljoo­nan talon. Sen jäl­keen on varaa mak­saa kiin­teistövero­ja satakaksikymppiseksi.”

    Pakot­taisit siis mum­mon evakkoon, kuten Stal­in teki niin monille joskus aikoinaan?

    “2. Mum­mo tekee diilin pankin kanssa, ja ottaa pankista lainaa taloa vas­taan veronmaksuun.”

    Täysin kohtu­u­ton vai­h­toe­hto tämäkin, ellet ole omak­sunut käytän­töjä esim. mafi­al­ta tai huumevelko­jen per­i­jöiltä. … vai oletko ehkä itse pankki­iri tai vain Wahlroosin kamu?

    “3. Sovi­taan vero­tuk­ses­sa, että yli 65-vuo­ti­aat saa­vat lait­taa kiin­teistöverot piikki­in, ja ne tule­vat mak­su­un vas­ta kiin­teistön myyn­ti­ti­lanteessa tai perintötilanteessa.”

    Entä yli 45-vuo­ti­aat? Voivat asua omil­la ton­teil­la ole­vis­sa (kokon­aan tai osit­tain, esim. yhtiön kaut­ta omis­tamis­saan,) omis­sa talois­saan itsekin. Entä sit­ten, kun per­in­tönä rap­sah­taisi vielä isot verov­e­lat täl­lais­es­ta, hypo­teet­tis­ten ker­tymien kumu­lati­ivise­na sum­mana? Hyi olkoon, miten ilkeitä ehdotat!

    “4. Mum­mo lait­taa tont­tin­sa etu­osan myyn­ti­in ja mak­saa mur­to-osaan pudon­nut­ta kiin­teistöveroaan sil­lä seit­semäl­läsadal­latuhan­nel­la, jot­ka myyn­nistä sai.”
    Kaik­ki ton­tit eivät sovi tuol­laiseen, tai ainakaan kovinkaan näp­pärästi. Etu- tai takapi­han puu­tarhan pilaavia uud­is­raken­nuk­sia olen näh­nyt ihan riit­tävästi, joten tiedän kyl­lä, mis­tä puhun. Tuo voisi saa­da aikaan myös katkeru­ut­ta, kau­naa ja jopa vihaa niitä uud­is­raken­nuk­seen muut­tavia kohtaan. 

    Halu­atko tien­ata elan­tosi, vai joko näin teet, valmis­ta­mal­la ‘Varokaa vihaisia mummoja’-kylttejä?

    Vaikut­taa ihan siltä, kuin halu­aisit vain­o­ta mum­mo­ja, ja sen ohel­la kaikkia muitakin ton­tin­o­mis­ta­jia. Mik­si? Oletko vain yksinker­tais­es­ti paha (tai pahasti yksinker­tainen) vai pyritkö kosta­maan jotakin men­neit­ten aiko­jen ‘vääryyt­tä’ (oliko se sel­l­ainen?), jos­ta voi olla mon­ta tulk­in­taa, mut­ta jon­ka sinä tulk­it­set edelleenkin kohdis­tu­van itseesi?

    “Näistä koh­dat 1, 2 ja 4 ovat toteutet­tavis­sa tänään. Kol­mo­nen vaatii vähän lain­säädän­töä, ja on ehkä kyseenalaista, kan­nat­tako siihen kan­nus­taa. Itse asi­as­sa yksi kiin­teistöveron hyvistä puolista on se, että ihmiset muut­ta­vat elämän­sä aikana enem­män, jol­loin kiin­teistöt ovat parem­min käytössä. (Samas­ta syys­tä kiin­teistö­jen varain­si­ir­tovero on aivan idioot­ti­mainen vero.)

    Tämän kaiken edel­ly­tyk­senä on tietenkin se, että kiin­teistövero on ihan aidosti kiin­teistön todel­liseen myy­dessä real­is­tis­es­ti saatavaan rahaan sidot­tu vero.

    Kiin­teistöverossa olisi ainakin teo­ri­as­sa mah­dol­lista verot­taa vain maapo­h­jaa ja raken­nu­soikeut­ta. Tämä olisi peri­aat­teessa vielä parem­pi verot­tamisen kohde, kos­ka uusi­u­tu­ma­ton luon­non­va­ra on maapo­h­ja, eivät rakennukset.

    Sinäkö olet (, vai kasvo­ton yhteiskun­ta,) se oikea taho päät­tämään, onko kiin­teistö “parem­mas­sa” vai “huonom­mas­sa” käytössä? Taisi­pa lait­teesi, jol­la tuon kom­ment­tisi kir­joitit, ainakin väli­aikaises­ti käy­dä sil­lä “huonom­mas­sa käytössä”-luokittelun puolella.

    Mik­si maa­ta pitäisi verot­taa? Maan hedelmistä, esim. man­sikkasa­dos­ta tai mustikoista, voisi muu­ta­man verot­ta­jan rop­poseen sujauttaa.

    Eikö olisi parem­pi, että kaik­ki kyn­nelle kykenevät keskit­ty­i­sivät työn­tekoon ja tien­aamiseen? Tien­esteistään voisi pienen siivun allokoi­da halu­ami­in­sa kohteisi­in, esim. kir­jas­to­jen, koulu­jen, palokun­tien, poli­isin, sairaaloiden ja ter­veyskeskusten ylläpitämiseen, jot­ta ennal­taehkäi­sevän ja kehit­tävän toimin­nan, akuutin tarpeen ja jälk­i­hoidon tarpeet tuli­si­vat hoidettua.

    Vastaa

  19. Edel­lisen vies­ti­ni lop­pu­osas­ta oli näköjään jäänyt epähuomios­sa pois lain­aus­merk­ki viimeisen lain­auk­sen lopus­ta. Sen piti siis päät­tyä näin:
    ” … uusi­u­tu­ma­ton luon­non­va­ra on maapo­h­ja, eivät rakennukset.”
    Oma vies­ti­ni taasen jatkui kohdasta:
    “Sinäkö olet …”

    Vielä mum­moi­hin ja mum­moloi­hin liittyen:
    Moniko­han lap­si ja lapsen­lap­si mah­taakaan olla ikion­nelli­nen saadessaan joskus viet­tää aikaa mum­molan puu­tarhas­sa, esim. kesähel­teel­lä, puiden siimek­sessä, tai sit­ten syksym­mäl­lä, saaden itsekin kor­ja­ta tuo­ta ton­tin tuot­ta­maa satoa? 

    Kaikil­la eivät asi­at näin onnel­lis­es­ti ole, mut­ta onko se mikään syy elim­i­noi­da tuo onni toisilta?

    Vastaa

  20. Viherinssi: Asun­to­jen ansioton arvon­nousu on nimeno­maan ton­tin arvon­nousu. Raken­nus on tehtävis­sä uudelleen, joten sille on ole­mas­sa jokin suhtel­lisen vakaasti käyt­täy­tyvä arvo.

    Jos asun­non kun­nos­tamisel­la saa suuren voiton, se yleen­sä johtuu asun­non arvon nousus­ta muutenkin. Toki itse tekemäl­lä voi myy­dä omaa työtään, mut­ta muuten asun­tomarkki­nat ovat tuos­sa suh­teessa aika hin­tati­etoisia. Osta­jal­la­han on aina mah­dol­lisu­us ostaa pom­mi ja lai­tat­taa se kuntoon.

    Olete­taan, ettei asun­nolle tehdä mitään (se päin­vas­toin kuluu) ja asun­non arvo nousee huo­mat­tavasti. Eikö tämä ole ansioton­ta arvon­nousua ? Mik­si tämän osak­keen myyn­tivoit­toa ei verote­ta 30 tai 32% kuten muiden osakkeiden ?

    Vastaa

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    On ihan oikein kor­va­ta kiin­teistön (maapo­h­jan) arvonaleneminen

    Miten olette kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ajatelleet kor­va­ta Kata­ja­har­jus­sa asuville tont­ti­maan ja asun­to­jen arvon laskun, jos Koivusaaren alue rakennetaan? 

    Kata­ja­har­jus­sa sadoil­la asukkail­la on nyt kodeis­taan avoin mer­inäkymä län­teen. Jatkos­sa saamme vuosien ajan kat­sel­la maan­täyt­törekko­ja ja myöhem­min betonimuuria. 

    Miten kor­vataan tuhot­tu luon­to ja kadon­nut maise­ma? Mikä kor­vaus­pe­ruste olisi mielestäsi sopi­va? Vai pitäisikö mei­dän kahle­htia itsemme Koivusaaren pui­hin Koi­jär­ven tyyliin?

    Vastaa

  22. Vielä huo­maut­taisin, että asun­to-osak­keen ja kiin­teistön omis­ta­jat ja niis­sä asu­vat myös omis­ta­vat asun­to­jen­sa alla ole­van maan. Siinä suh­teessa ei eroa edeltävään maanomistajaan.

    Eri­laiset verovähen­nyk­set yleen­sä nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja pitkässä juok­sus­sa. Näin ainakin yleen­sä on verovähen­nys­ten kohdalla.

    Vastaa

  23. Coun­try­boy: Eri­laiset verovähen­nyk­set yleen­sä nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja pitkässä juok­sus­sa. Näin ainakin yleen­sä on verovähen­nys­ten kohdalla.

    Ja jos taas olisi esimerkik­si 1 % käypään arvoon perus­tu­va kiin­teistövero (tai vaikka­pa 3 % ton­tin arvos­ta), asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa veroa ei ole. Lisäk­si asun­to­jen omis­tamiseen liit­tyvä korko­ris­ki pienenisi korko­jen muuttues­sa hiukan vähem­män merkit­täväk­si osak­si asumisen kustannuksia.

    Muu­tos­ta ei kuitenkaan voi oikein tehdä yön yli, vaan siihen tarvi­taan siir­tymäai­ka ja ideaal­i­ta­pauk­ses­sa nousukausi.

    Vastaa

  24. Saare­lainen: Miten olette kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ajatelleet kor­va­ta Kata­ja­har­jus­sa asuville tont­ti­maan ja asun­to­jen arvon laskun, jos Koivusaaren alue rakennetaan? 

    Kata­ja­har­jus­sa sadoil­la asukkail­la on nyt kodeis­taan avoin mer­inäkymä län­teen. Jatkos­sa saamme vuosien ajan kat­sel­la maan­täyt­törekko­ja ja myöhem­min betonimuuria. 

    Miten kor­vataan tuhot­tu luon­to ja kadon­nut maise­ma? Mikä kor­vaus­pe­ruste olisi mielestäsi sopi­va? Vai pitäisikö mei­dän kahle­htia itsemme Koivusaaren pui­hin Koi­jär­ven tyyliin? 

    Tuhot­tua luon­toa ja kadon­nut­ta maise­maa ei voi kor­va­ta. Voidaan korkein­taan edel­lyt­tää hyvi­tys­ta kaikille, jot­ka koke­vat joutu­vansa kär­simään. Vaik­ka onhan jo pelkkä aja­tus Koivusaaren rak­en­tamis­es­ta piinan­nut meitä pitkään …

    Kyse, hyvi­tyk­sessä ja sen lisäk­si edel­lytet­tävässä, oikeu­den­mukaises­sa KORVAUKSESSA, ei ole todel­lakaan mis­tään pikku sum­mas­ta …, mut­ta se lie­nee (tarkoituk­sel­la?) kokon­aan uno­hdet­tu kaik­ista osayleiskaa­van kustannusarvioista. 

    Vai onko tarkoituk­se­na, että Koivusaa­reen raken­netaankin asun­not Laut­tasaaren asukkaille, vai jokin muu kiero suun­nitel­ma, joka tapauk­ses­sa Helsin­gin veron­mak­sajien piikkiin?

    Mitä tulee vas­ta­toimi­in, tuon ympäristörikok­sen (jos ei nyt, niin pian lähi­t­ule­vaisu­udessa), eli Koivusaaren rak­en­tamisen estämisek­si, kiin­nos­taisi kuul­la esim. Osmon mielipi­de mm. Envi­ron­men­tal Lib­er­a­tion Fron­t’in toimin­nan tehokku­ud­es­ta, liik­keen äärisi­ip­i­en toim­inta mukaan­lukien, asi­aa esim. lähi­his­to­ri­al­lis­es­ta per­spek­ti­ivistä tarkastellen.

    Lawrence Susskind ihmetteli tänään, eivätkö kaik­ki vielä tiedä, että esimerkik­si välit­täjän ja han­kkeisi­in asiantun­te­muk­sel­la pere­htyvien kon­sult­tien laskut voi (jos asian oikein ymmärsin) mak­sat­taa hait­taa aiheut­ta­van han­kkeen puuhaa­jil­ta. Asia pitää ensin selvit­tää lakimiehillä, mut­ta on vähän kum­mallista, että tähän men­nessä on ilmeis­es­ti kaupun­ki tilan­nut kaik­ki Koivusaar­ta koske­vat selvi­tyk­set. Jos näin on, katoaa kaupun­gin selvi­tyk­siltä uskottavuus.

    Vastaa

  25. Coun­try­boy: Olete­taan, ettei asun­nolle tehdä mitään (se päin­vas­toin kuluu) ja asun­non arvo nousee huo­mat­tavasti. Eikö tämä ole ansioton­ta arvon­nousua ? Mik­si tämän osak­keen myyn­tivoit­toa ei verote­ta 30 tai 32% kuten muiden osakkeiden ?

    Myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen sovel­tuu ainakin nyky­muo­dos­saan asun­to­var­al­lisu­u­teen huonos­ti, koska:

    1. Myyn­tivoit­toa verote­taan nimel­lis­ar­vos­ta, ei reaaliar­vos­ta. Täl­lä on iso merk­i­tys, kos­ka asun­not omis­te­taan usein pitkään.

    2. Myyn­tivoiton vero­tuk­ses­sa on hihas­ta vedet­ty han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma (edel­lisen vuoksi).

    3. Itse pelsepu­upikaan ei pysty seu­raa­maan viisikym­men­tä vuot­ta omis­te­tun asun­non kaikkien remont­tien vaiku­tus­ta asun­non arvoon.

    4. Taval­lisel­la ihmisel­lä ei ole oikein mitään, mis­tä mah­dol­lisen luovu­tustap­pi­on voisi vähentää.

    Mut­ta sikäli olen kanssasi samaa mieltä, että jos asun­to­lainan korot ovat verovähen­net­täviä, luovu­tusvoiton pitäisi olla aina veronalaista. Nykyi­nen varain­si­ir­tovero on sekin surkea viritelmä.

    Sijoi­tusasun­to­jen kohdal­la tilanne on pykälää yksinker­taisem­pi, kos­ka niis­sä tulo­ja tulee jatku­vasti, jol­loin meno­ja voi vähen­tää suun­nilleen sil­loin, kun niitä tulee. Oman asun­non kohdal­la tämä edel­lyt­täisi ainakin asun­to­tu­lon verot­tamista ja verovähen­nyk­sen tekemistä siitä. Menee aika hankalaksi.

    Joka tapauk­ses­sa vain omis­ta­jan­vai­h­dok­seen liit­tyvä vero on omi­aan vähen­tämään asun­to­jen vai­h­tu­vu­ut­ta, vaik­ka todel­liseen arvon­nousu­un perus­tu­van vero­tuk­sen etu onkin se, että vaiku­tus on vain psykologinen.

    Kiin­teistöverossa on sit­ten kak­si vähän eri filosofi­aan nojau­tu­vaa vaihtoehtoa.

    Jos halu­taan kohdis­taa vero­tus nimeno­maan siihen rajoitet­tuun hyödyk­keeseen, vero pitää kohdis­taa maapo­h­jaan, ja sen pitää olla riip­puma­ton siitä, onko maapo­h­jal­la mutainen rutakko vai kul­tainen palat­si. Vero­tusar­vo määräy­tyy maapo­h­jan käyvän arvon mukaan (sijain­ti, raken­nu­soikeus, rasitteet, …)

    Toinen vai­h­toe­hto on ottaa mak­su koko kiin­teistön arvos­ta. Tämä voidan kokea sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisem­mak­si ja ymmär­ret­täväm­mäk­si. Mii­nus­puole­na on se, että täl­löin tyhjien kaavoitet­tu­jen tont­tien rak­en­tamiseen ei ole samaa insentiiviä.

    Kum­mas­sakin mallis­sa voidaan uno­htaa sekä asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus, varain­si­ir­tovero että luovu­tusvoit­tovero. Kum­mas­sakin mallis­sa mak­saji­na ovat kalli­is­sa kiin­teistöis­sä asu­vat, erot jäävät isos­sa mit­takaavas­sa pieniksi.

    Vastaa

    1. Asun­non myyn­tivoiton veroa on pidet­ty erit­täin haitallise­na, kos­ka sil­lä on suuri luk­i­tus­vaiku­tus asumiseen. Asun­toa ei kan­na­ta vai­h­taa, kos­ka siinä yhtey­dessä joutuu mak­samaan veroa inflaa­tios­ta — joko kaikkien hin­to­jen nousus­ta tai asun­to­jen yleis­es­tä hin­nan­nousus­ta. Sel­l­ais­es­ta laista vero­hallinto ei taas selviä, jos­sa veroa pitäisi mak­saa vain, jos rahaa ei käytä uuden asun­non ostamiseen vaan koko asum­isuras­ta joutuu verolle vas­ta kun myy asun­ton­sa osta­mat­ta uut­ta tilalle Suomesta.

      Vastaa

  26. Sakke: Edel­lisen vies­ti­ni lop­pu­osas­ta oli näköjään jäänyt epähuomios­sa pois lain­aus­merk­ki viimeisen lain­auk­sen lopusta.

    Käytä sitä lain­auslinkkiä. Tuol­laista on pirun vaikea­ta lukea.

    Vai­h­toe­htois­es­ti voit toki kir­joitel­la käsin HTML-täge­jä, mut­ta viestin alla ole­vaa linkkiä klikkaa­mal­la kom­ment­ti­bok­si­in tulee lain­auk­sen lisäk­si automaat­tis­es­ti viit­taus (=nimi ja link­ki) lainat­tuun viesti­in. Kun vielä (mielel­lään) maalaat oleel­lisen osan ja sit­ten vas­ta klikkaat, saat pelkän maalatun osan lain­auk­seen (ja jos osaat klika­ta oikeaan viesti­in liit­tyvää lain­auslinkkiä, viit­tauskin menee vas­tauk­seesi oikein).

    Jos vas­tailet use­am­paan kohtaan, lainaa vaik­ka ensin koko viesti (eli klikkaa lain­auslinkkiä ilman että mitään tek­stiä on maalat­tu). Poista sit­ten lain­auk­sen alus­ta (“</strong>:”-kak­soispis­teen jäl­keen) ja lopus­ta (ennen sulke­vaa “</blockquote>”-ele­ment­tiä) turha tek­sti. Kir­joi­ta (tai kopi­oi tästä) sit­ten oleel­lis­ten osien välis­sä ole­vien turhien tek­stien tilalle ensin

    </blockquote>
    XXX
    <block­quote>

    ja kir­joit­tele sit­ten oma vas­tauk­sesi tuo­hon äksien tilalle.

    Samaan viesti­in voi toki laina­ta use­ampia ker­to­ja niin samas­ta kuin eri viesteistäkin (ylläol­e­vaa edi­toin­tia ei siis tarvitse tehdä, jos lainailee osis­sa), mut­ta kan­nat­taa aina kat­soa tarkkaan mihin kohtaan vas­taus­laatikkoa jät­tää kur­sorin (“|”), kos­ka lain­aus kopi­oituu siihen. Alla olev­as­ta esikat­selus­ta kan­nat­taa muuten sit­ten kat­soa, miltä viesti näyt­tää. Jos lain­auk­set on has­susti, lain­auk­sen aloi­tus- (“<block­quote>”) ja lope­tustägit (“</block­quote>”) ovat joko vääris­sä paikois­sa tai toden­näköisem­min olet epähuomios­sa rikkonut tai pois­tanut niistä yhden tai use­am­man. Jokaista aloi­tustägiä pitäisi vas­ta­ta lope­tustä­gi eikä niiden kuu­luisi olla sisäkkäin, ellet halua sisäkkäisiä lain­auk­sia. Jos taas lain­aus on väärän henkilön nimis­sä, olet toden­näköis­es­ti joko maalan­nut tek­stin ja sit­ten klikan­nut väärän viestin lain­auslinkkiä tai sit­ten olet lainan­nut jo ker­taalleen lainat­tua tek­stiä. (Lain­auslink­ki ei osaa automaat­tis­es­ti tehdä sisäkkäisiä lain­auk­sia vaan ne joutuu taiteile­maan itse.)

    Pahoit­telu­ni, jos meni turhak­si rauta­lan­gan vään­tämisek­si, mut­ta vieste­jä on helpom­pi lukea kun tekee kun­non lain­auk­set. Lain­aus­merkkien met­sästämi­nen tek­stin seasta on todel­la ikävää hom­maa ja viesti jää sil­loin hel­posti lukematta.

    (Olisi muuten tuos­sa ollut ker­rankin hyvä syy käyt­tää blink-tägiä, mut­ta se lie­nee blokat­tu. Toki ihan hyvästä syystä.)

    Vastaa

  27. Saare­lainen: Miten olette kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ajatelleet kor­va­ta Kata­ja­har­jus­sa asuville tont­ti­maan ja asun­to­jen arvon laskun, jos Koivusaaren alue rakennetaan? 

    Kata­ja­har­jus­sa sadoil­la asukkail­la on nyt kodeis­taan avoin mer­inäkymä län­teen. Jatkos­sa saamme vuosien ajan kat­sel­la maan­täyt­törekko­ja ja myöhem­min betonimuuria. 

    Miten kor­vataan tuhot­tu luon­to ja kadon­nut maise­ma? Mikä kor­vaus­pe­ruste olisi mielestäsi sopi­va? Vai pitäisikö mei­dän kahle­htia itsemme Koivusaaren pui­hin Koi­jär­ven tyyliin? 

    Hyviä kysymyk­siä Saare­laiselta! Toiv­ot­tavasti joku vastaa!

    Ohes­sa lisäkysymyk­siä aiheeseen (Koivusaari) liit­tyen vielä minultakin:

    Olisiko­han Vihrei­den vet­er­aaneil­la vielä Koi­jär­ven aikaiset ket­tin­git tal­lel­la, ja jos on, saisiko­han niitä lainaksi? 

    On toki mah­dol­lista että ne siir­tyivät aikoinaan val­tion hal­tu­un. Ympäristömin­is­ter­iön kan­nat­taisi kuitenkin niiden etsimisen sijaan selvit­tää, mik­si ympäristölain­säädän­tö ei Koivusaaren kohdal­la vaiku­ta toimi­van ennal­taehkäi­sevästi, vai toimi­iko se? Sitä on vaikea nähdä, kun ker­ta toisen­sa jäl­keen näitä törkeän röyhkeitä, ympäristöstä piit­taa­mat­to­mia suun­nitelmia aina vain esitetään. Ja kuka tämän kaiken hul­lun työn mak­saa? Veronmaksajat!!! 

    Jos ympäristölain­säädän­tömme ei toi­mi, pitäisi sitä äkkiä uud­is­taa! Nuo mer­en­täytöt vesil­in­tu­jen pesin­tä- ja ravin­non­hakualueille sekä muut han­kkeeseen liit­tyvät hai­tat pistävät ihmettelemään, kuka tämänkaltaisia han­kkei­ta oikein ajaa?

    Jopa MIT:n pro­fes­sori Lawrence Susskind ihmetteli min­ulle eilen, aluet­ta koske­via suun­nitelmia ja sen nykyti­lan kuvia tilaisu­u­den jäl­keen pääpi­irteit­täin esitel­lessäni (jätin hänelle muu­ta­man kuvaprint­in!), eikö maas­samme ole ympäristölain­säädän­töä/-hallintoa, joka moi­set (KSV:n) suun­nitel­mat voisi ehkäistä jo ennal­ta? Tätä minäkin olen ihmetellyt …

    Onko maamme ympäristöhallinto nyky­isin Vihrei­den ‘beton­isi­iv­en’ ‘vihrei­den ukko­jen(?)’ miehit­tämä, mukaellen Itä-Ukrainan eräi­den hallintoraken­nusten nyky­istä tilaa? … vai nyn­ny­jen kotipesä? Nyt olisi korkein aika nos­taa profi­il­ia ja toimia, ennenkuin on liian myöhäistä!

    (Kiitos muuten ‘Kivikaupun­gin kas­vatille’ ao. yleisölu­en­toa koskev­as­ta vinkistä, jota nou­datin! Osa esi­tyk­sessä käsitel­ly­istä asioista ker­toi alku­peräiskan­so­jen kaltoinko­htelus­ta, eri puo­lil­la maail­maa, johon ollaan pikkuhil­jaa puut­tumas­sa onnek­si yhä enemmän. 

    Myös kan­taväestön uhanalaista ase­maa käsitelti­in, ja ainakin Helsin­gin viimeis­ten vapaiden ranto­jen rak­en­tamisen tapauk­ses­sa alkoi kuvio kuu­lostaa jopa liiankin tutul­ta. Tääl­lä kan­taväestön varpai­ta tal­lotaan nähtävästi ali­no­maa, sen sijaan että pyrit­täisi­in kon­sen­suk­seen johtavaan sovitteluun. 

    Demokra­tia ei Susskind’inkaan mukaan aina riitä tai toi­mi. Viis­toil­makuvil­la val­tu­ute­tut lumoa­va ja harhaut­ta­va näen­näis­demokra­tia se petolli­nen ilmiö mielestäni vas­ta onkin. Siitä kuul­lessaan Susskind hymähti ja sanoi, jos viestin­sä oikein ymmärsin, että “petol­lisu­us kostau­tuu aina”!)

    Mik­si siis Koivusaari-han­kkeen annetaan ede­tä, vaik­ka sen vas­tus­tus on voimakas­ta? Ovatko edus­ta­jamme sokei­ta ja kuuro­ja tämänkaltaiselle röyhkeälle toim­intatavalle, jota kaupun­ki tääl­lä ajaa? Lukekaa pak­su vuorovaiku­tus­ra­port­ti niin silmänne voivat avau­tua! (Raport­ti löy­tyy yht­enä linkkinä täältä:”:“http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2014-04–08_Kslk_10_Pk”)”

    Tarvit­semme Helsinki­in selvästi keskustel­e­vam­paa ja eri­laisia vai­h­toe­hto­ja hake­vam­paa kaupunkisu­un­nit­telukult­tuuria kaupun­gin nykyisen sanelupoli­ti­ikan ja oheisen peri­aat­teen sijaan: “Ensin paa­lute­taan omat ase­mat, tyyli­in: 4500–5500 asukas­ta tulee, mah­tui tai ei, oli­vat seu­rauk­set sit­ten minkälaisia hyvänsä”.) 

    Kaupun­gin nykyi­nen tapa toimia ei ole omi­aan edis­tämään sitä kohtaan tun­net­tua luot­ta­mus­ta, joka on aivan ydinkysymys hyvään lop­putu­lok­seen pääsemisek­si. Min­un on vaikea uskoa, että kaupun­gin hallintokoneis­tokaan halu­aa ehdoin tah­doin saat­taa itsen­sä ja maamme häpeään. Eikö siel­lä taju­ta mil­laiseen skan­daali­in ovat Koivusaaren ja Län­simetronkin takia ajautumassa?

    Ottakaa kan­taa ja vas­tatkaa Saare­laisen ja minu kysymyksiin!

    Vastaa

    1. Olisi peruste­lu­ta saa­da kor­vaus­ta asun­non arvon nousus­ta, jos vas­taavasti ton­tin ansioton arvon­nousu leikat­taisi­in yhteiskunnalle.

      Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non myyn­tivoiton veroa on pidet­ty erit­täin haitallise­na, kos­ka sil­lä on suuri luk­i­tus­vaiku­tus asumiseen. Asun­toa ei kan­na­ta vai­h­taa, kos­ka siinä yhtey­dessä joutuu mak­samaan veroa inflaa­tios­ta – joko kaikkien hin­to­jen nousus­ta tai asun­to­jen yleis­es­tä hin­nan­nousus­ta. Sel­l­ais­es­ta laista vero­hallinto ei taas selviä, jos­sa veroa pitäisi mak­saa vain, jos rahaa ei käytä uuden asun­non ostamiseen vaan koko asum­isuras­ta joutuu verolle vas­ta kun myy asun­ton­sa osta­mat­ta uut­ta tilalle Suomesta.

    Ei tain­nut tul­la edelli­nen vies­ti­ni per­ille, mut­ta tässä asia uudelleen.

    Ruot­sis­sa tämä näyt­tää onnis­tu­van, kos­ka siel­lä oman asun­non myyn­nistä per­itään 22% veroa. Onko­han siel­lä taitavam­mat verot­ta­jat, vai miten tämä mah­dot­to­muus onnis­tuu. Perivät vielä veroa asun­non myyn­nistä Suomes­sakin, jos ensin sat­ut muut­ta­maan kir­jasi sinne.

    Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi peruste­lu­ta saa­da kor­vaus­ta asun­non arvon nousus­ta, jos vas­taavasti ton­tin ansioton arvon­nousu leikat­taisi­in yhteiskunnalle. 

    Het­ki­nen, eikö ‘Saare­lainen’ viitan­nut siihen, että MOLEMMAT, sekä asun­non arvo, että ton­tin arvo, LASKEVAT. Mil­lä perus­teel­la ton­tin arvo nousee jos liiken­nein­fra on jo valmi­ina, tai korkein­taan heikke­nee? Luuletko, että Kata­ja­har­jun asukkaat riemuit­se­vat, kun pääs­sevät josku raa­haa­maan kaup­pakasse­jaan meren ran­nas­ta (metroase­mal­ta) ylös jyrkkiä mäk­iä (Sotkatie/Telkkäkuja)?

    Kat­sotko var­joisan betoni­seinämän, vain KSV tietäessä (vai tietääkö sekään?), miten korkealle kohoa­vana, nykyisen auringonlasku­maise­man sijaan, viimek­si­mainit­tua asun­noista tai niiden ympäriltä, mm. lähikaduil­ta ja ulkoil­ure­it­eiltä viis­toil­maku­vien korkeuk­sien sijaan kat­sel­lessa, nos­ta­van(!!!) a) asun­to­jen, b) tont­tien tai c) alueen arvoa??? 

    Eikös Hesaris­sa ollut hil­jan Riostakin jokin jut­tu, jos­sa auringonlaskun ihailu paikalliselta hiekkarannal­ta oli nos­tet­tu val­lan ykköstär­pik­si ao. kaupungis­sa, kuten niin mon­es­sa paikas­sa muuallakin. 

    Län­simetron myötä liiken­ney­htey­det heikkenevät, keskimääräis­es­ti. Poikkeuk­se­na ovat vain ne tapauk­set, jois­sa matkat suun­tau­tu­vat metroase­man vier­estä jonkin toisen metroase­man viereen, mut­ta kuin­ka suuri osu­us kaik­ista matkoista on sellaisia? 

    Miten erot­telet kaupun­gin toimien vaiku­tuk­set arvoon kaik­ista muista mah­dol­li­sista vaiku­tuk­sista alueel­la, jos­sa jo on varsin hyvät liikenneyhteydet?

    Val­on (ja auringonlasku­jen) ryöstö, miten tähän pitäisi suh­tau­tua? Eikö se muka ole Suomes­sa kiel­let­tyä, vai onko se ehkä tietyin edel­ly­tyksin sal­lit­tua, esim. ‘val­lan väärinkäyt­täjille’, joiden huono­maineiseen joukkoon et toivoak­seni (tai kukaan muukaan) halua lukeutua?

    Vastaa

  31. Sakke: Hyviä kysymyk­siä Saare­laiselta! Toiv­ot­tavasti joku vastaa!

    Ohes­sa lisäkysymyk­siä aiheeseen (Koivusaari) liit­tyen vielä minultakin:

    Olisiko­han Vihrei­den vet­er­aaneil­la vielä Koi­jär­ven aikaiset ket­tin­git tal­lel­la, ja jos on, saisiko­han niitä lainaksi? 

    On toki mah­dol­lista että ne siir­tyivät aikoinaan val­tion hal­tu­un. Ympäristömin­is­ter­iön kan­nat­taisi kuitenkin niiden etsimisen sijaan selvit­tää, mik­si ympäristölain­säädän­tö ei Koivusaaren kohdal­la vaiku­ta toimi­van ennal­taehkäi­sevästi, vai toimi­iko se? Sitä on vaikea nähdä, kun ker­ta toisen­sa jäl­keen näitä törkeän röyhkeitä, ympäristöstä piit­taa­mat­to­mia suun­nitelmia aina vain esitetään. Ja kuka tämän kaiken hul­lun työn mak­saa? Veronmaksajat!!! 

    Jos ympäristölain­säädän­tömme ei toi­mi, pitäisi sitä äkkiä uud­is­taa! Nuo mer­en­täytöt vesil­in­tu­jen pesin­tä- ja ravin­non­hakualueille sekä muut han­kkeeseen liit­tyvät hai­tat pistävät ihmettelemään, kuka tämänkaltaisia han­kkei­ta oikein ajaa?

    Jopa MIT:n pro­fes­sori Lawrence Susskind ihmetteli min­ulle eilen, aluet­ta koske­via suun­nitelmia ja sen nykyti­lan kuvia tilaisu­u­den jäl­keen pääpi­irteit­täin esitel­lessäni (jätin hänelle muu­ta­man kuvaprint­in!), eikö maas­samme ole ympäristölain­säädän­töä/-hallintoa, joka moi­set (KSV:n) suun­nitel­mat voisi ehkäistä jo ennal­ta? Tätä minäkin olen ihmetellyt …

    Onko maamme ympäristöhallinto nyky­isin Vihrei­den ‘beton­isi­iv­en’ ‘vihrei­den ukko­jen(?)’ miehit­tämä, mukaellen Itä-Ukrainan eräi­den hallintoraken­nusten nyky­istä tilaa? … vai nyn­ny­jen kotipesä? Nyt olisi korkein aika nos­taa profi­il­ia ja toimia, ennenkuin on liian myöhäistä!

    (Kiitos muuten ‘Kivikaupun­gin kas­vatille’ ao. yleisölu­en­toa koskev­as­ta vinkistä, jota nou­datin! Osa esi­tyk­sessä käsitel­ly­istä asioista ker­toi alku­peräiskan­so­jen kaltoinko­htelus­ta, eri puo­lil­la maail­maa, johon ollaan pikkuhil­jaa puut­tumas­sa onnek­si yhä enemmän. 

    Myös kan­taväestön uhanalaista ase­maa käsitelti­in, ja ainakin Helsin­gin viimeis­ten vapaiden ranto­jen rak­en­tamisen tapauk­ses­sa alkoi kuvio kuu­lostaa jopa liiankin tutul­ta. Tääl­lä kan­taväestön varpai­ta tal­lotaan nähtävästi ali­no­maa, sen sijaan että pyrit­täisi­in kon­sen­suk­seen johtavaan sovitteluun. 

    Demokra­tia ei Susskind’inkaan mukaan aina riitä tai toi­mi. Viis­toil­makuvil­la val­tu­ute­tut lumoa­va ja harhaut­ta­va näen­näis­demokra­tia se petolli­nen ilmiö mielestäni vas­ta onkin. Siitä kuul­lessaan Susskind hymähti ja sanoi, jos viestin­sä oikein ymmärsin, että “petol­lisu­us kostau­tuu aina”!)

    Mik­si siis Koivusaari-han­kkeen annetaan ede­tä, vaik­ka sen vas­tus­tus on voimakas­ta? Ovatko edus­ta­jamme sokei­ta ja kuuro­ja tämänkaltaiselle röyhkeälle toim­intatavalle, jota kaupun­ki tääl­lä ajaa?Lukekaa pak­su vuorovaiku­tus­ra­port­ti niin silmänne voivat avau­tua! (Raport­ti löy­tyy yht­enä linkkinä täältä:”:”http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2014-04–08_Kslk_10_Pk”)”

    Tarvit­semme Helsinki­in selvästi keskustel­e­vam­paa ja eri­laisia vai­h­toe­hto­ja hake­vam­paa kaupunkisu­un­nit­telukult­tuuria kaupun­gin nykyisen sanelupoli­ti­ikan ja oheisen peri­aat­teen sijaan: “Ensin paa­lute­taan omat ase­mat, tyyli­in: 4500–5500 asukas­ta tulee, mah­tui tai ei, oli­vat seu­rauk­set sit­ten minkälaisia hyvänsä”.) 

    Kaupun­gin nykyi­nen tapa toimia ei ole omi­aan edis­tämään sitä kohtaan tun­net­tua luot­ta­mus­ta, joka on aivan ydinkysymys hyvään lop­putu­lok­seen pääsemisek­si. Min­un on vaikea uskoa, että kaupun­gin hallintokoneis­tokaan halu­aa ehdoin tah­doin saat­taa itsen­sä ja maamme häpeään. Eikö siel­lä taju­ta mil­laiseen skan­daali­in ovat Koivusaaren ja Län­simetronkin takia ajautumassa?

    Ottakaa kan­taa ja vas­tatkaa Saare­laisen ja min­un kysymyksiin! 

    Sakke!
    Sat­u­itko muuten huo­maa­maan, että Hesaris­sa oli tänään tuon MIT:n kaupun­ki-ja ympäristö­su­un­nit­telun pro­fes­sori Lawrence Susskind’in haas­tat­telu (HS/11.6.2014/s. B7).

    Vastaa

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­non myyn­tivoiton veroa on pidet­ty erit­täin haitallise­na, kos­ka sil­lä on suuri luk­i­tus­vaiku­tus asumiseen. Asun­toa ei kan­na­ta vai­h­taa, kos­ka siinä yhtey­dessä joutuu mak­samaan veroa inflaa­tios­ta – joko kaikkien hin­to­jen nousus­ta tai asun­to­jen yleis­es­tä hinnannoususta. 

    Myyn­tivoit­to­jen yleinen inflaa­tio­tark­istus ostovuo­den perus­teel­la ei kai pitäisi olla teknis­es­ti mitenkään kovin vaikea toteuttaa?
    (voi olla, että ei olisi riit­tävä ratkaisu ongel­maan, mut­ta kuitenkin)

    Vastaa

    1. Mitä indek­siä käytät inflaa­tio­tark­istuk­seen? Muun muas­sa maid­on hin­taan perus­tu­vaa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä vai asun­to­jen hin­tain­dek­siä. Jos asun­to­jen hin­tain­dek­siä, käytätkö koko maan arvoa vai paikkakuntakohtaista?

      Vastaa

  33. Ei pitäisi, olla ratkaise­ma­ton ongel­ma tämä indek­si. Ruot­sis­sa on voimas­sa luovu­tusvoit­tovero, jol­loin asia on jol­lakin tavoin ratkaistu. Tosin siel­lä on myös keskustel­tu per­in­töveron palaut­tamis­es­ta. Nor­ja taisi myös luop­ua per­in­töveros­ta äskettäin.

    Käsit­tääk­seni Suomes­sakin keskustel­laan nyky­isin melko akti­ivis­es­ti per­in­töveros­ta luop­umis­es­ta ja sen kor­vaamis­es­ta luovu­tusvoit­toverol­la. Ainakin RKP ja Kokoomus näyt­täi­sivät sitä kannattavan.

    Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä indek­siä käytät inflaa­tio­tark­istuk­seen? Muun­muas­sa maid­on hin­taan perus­tu­vaa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä vai asun­to­jen hin­tain­dek­siä. Jos asun­to­jen hin­tain­dek­siä, käytätkö koko maan arvoa vai paikkakuntakohtaista? 

    Noin yleisem­mäl­lä tasol­la tuo­ta ajat­telin. Kulut­ta­jahin­tain­dek­si lie­nee se yleisim­min hyväksyt­ty määritelmä inflaa­tion suuruudelle?

    Jos arvon­nousua ylipäätän­sä halu­taan verot­taa, niin sil­loin kai ei ole tarkoituk­sen­mukaista yrit­tää indek­soi­da todel­lista inflaa­tion ylit­tävää arvon­nousua pois (osake­salkun tuo­to­s­ta saisi vähen­tää yleisin­deksin ver­ran pois)?

    Luk­i­tus­vaiku­tu­songel­ma var­maan voisi olla todel­li­nen, nythän tosin euroalueel­la on ilmeis­es­ti päätet­ty pyrk­iä län­nen Japaniksi (Japani n. 1990->), joten ehkä tuo liialli­nen asun­to­jen hin­nan nousukin saadana kuri­in talouden jun­nates­sa paikoil­laan. Eipä ole tietysti niin paljon sitä inflaatiotakaan.

    Vastaa

    1. Jos ei halu­ta hai­ta­ta asun­tomarkki­noi­ta, myyn­tivoiton veron pitäisi perus­tua voit­toon, jos­sa han­k­in­tahin­taa on defla­toitu alueen asun­to­jen hin­tain­dek­sil­lä, kos­ka yleen­sä asun­to myy­dään, jot­ta ostet­taisi­in uusi ja yleen­sä isom­pi. Jos olet aloit­tanut yksiöl­lä ja tarvit­set per­heen kas­vamisen vuok­si isom­man asun­non, sin­ulle ei ole mitään iloa siitä, että asun­to­jen hin­nat ovat siinä välis­sä kaksinker­tais­tuneet, kos­ka sen uudenkin asun­non hin­ta on kaksinkertaistunut.

      Vastaa

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ei halu­ta hai­ta­ta asun­tomarkki­noi­ta, myyn­tivoiton veron pitäisi perus­tua voit­toon, jos­sa han­k­in­tahin­taa on defla­toitu alueen asun­to­jen hin­tain­dek­sil­lä, kos­ka yleen­sä asun­to myy­dään, jot­ta ostet­taisi­in uusi ja yleen­sä isom­pi. Jos olet aloit­tanut yksiöl­lä ja tarvit­set per­heen kas­vamisen vuok­si isom­man asun­non, sin­ulle ei ole mitään iloa siitä, että asun­to­jen hin­nat ovat siinä välis­sä kaksinker­tais­tuneet, kos­ka sen uudenkin asun­non hin­ta on kaksinkertaistunut. 

    En tosin ymmär­rä mik­si pienem­mästä asun­nos­ta saatavien raho­jen pitäisi olla tässä suh­teessa eri­tyis­es­ti suo­jat­tu­ja. Onglema­han tulee siitä per­hea­sun­non tarpeesta ja sen kus­tan­nuk­sista, eikä riipu siitä kus­tan­netaanko se (vai­htelevin osuuksin) edel­lisen asun­non myyn­ti­t­u­loil­la, muil­la säästöil­lä vai velka­ra­hal­la. Nykyjär­jestelmähän vain on semen­toin­ut sitä, että jos palka­nsaa­jalle on jäänyt jotain lasku­jen mak­sun jäl­keen käteen, rahat on kan­nat­tanut sijoit­taa nimeno­maan omaan asuntoon/taloon. Jos olisi asunut vuokral­la ja pistänyt rahat vaik­ka mui­hin osakkeisi­in tai rahas­toi­hin olisi noista tähän astikin pitänyt mak­saa täysi vero, vaik­ka raho­jen käyt­tö­tarkoi­tus myyn­ti­ti­lanteessa olisi ollut se uuden asun­noin osto.

    Niin, ja jos luk­i­tus­vaiku­tus on noin haitalli­nen, mik­si ihmeessä meil­lä on sit­ten erilli­nen asun­non­va­i­h­ta­jan ran­gais­tusvero eli varainsiirtovero?

    Vastaa

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Se pitäisi kor­va­ta kiinteistöverolla. 

    Jos palataan aivan alku­un niin mikä on kiin­teistöveron idea? Onko mah­dol­lisu­us syn­onyy­mi pakolle.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.